docTahto 1/2015 - Hämeen liiton tiedotuslehti
download 
Report Transcription
Tahto 1/2015 - Hämeen liiton tiedotuslehti
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI TAHTO 1 • 2015 Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta myös alueellisesti 4 Kansanedustajat uuden kauden edessä 7 Johannes Koskinen valmistautuu kansainväliseen aluekehityksen huipputehtävään Erkki Korhonen on Vuoden hämäläinen Kylät kutsuvat 10 11 26 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1 22 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI 1 • 2015 Julkaisija Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puh. (03) 647 401 fax (03) 647 4026 Sisällys Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta myös alueellisesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hame.fi Osoitteenmuutokset: hameenliitto@hame.fi Kansanedustajaehdokkaat ja maakunnan toimijat tutustuivat toisiinsa Hämeen Tulevaisuustorilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kansanedustajat uuden kauden edessä. www.hameenliitto.fi 13 7 Koskinen valmistautuu kansainväliseen aluekehityksen huipputehtävään. . . . . . . 10 Erkki Korhonen on Vuoden hämäläinen. 11 Tuloksellinen toiminta palkitsee. . . . . . . . 13 Sunshine PopUp -sisäpuistokokeilu – osallistumista ja tekoja Häme-ohjelman hengessä . . . . . . . . . . . . 14 Valkuaisfoorumia rakennetaan EAKR-rahoitteisella hankkeella. . . . . . . . . 16 Kanta-Hämeestä hyviä hakemuksia Itämeren alueen ohjelmaan. . . . . . . . . . . 17 Sora viedään käsistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tervetuloa opiskelemaan Hämeen kesäyliopistoon!. . . . . . . . . . . . . 19 18 Hämeen Heimoliiton Häme-teko -palkinto Elisa Göösille. . . . . . . . . . . . . . . . 20 Vie mennessäs, tuo tullessas. . . . . . . . . . 22 Tietopalvelun haasteita. . . . . . . . . . . . . . . 24 Vanajavesikeskuksen kuulumisia:. . . . . . . . . Onni-Monnin avustuspäätöksiä . . . . . . . . 25 Kylät kutsuvat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Kannen kuva Ville Salminen 2 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI 14 ITK-juhlakonferenssissa taottiin tulevaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Sote-uudistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Kuva: Heikki Löflund Muutosmyötärinnassa mukana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valmisti kansakuntaa vaalien jälkeiseen todellisuuteen valtiopäivien avajaispuheessaan. Tulevista ja sylissä jo olevista haasteista ei hänen mukaansa selvitä ilman ”muutosmyötärintaa”. Näppärää uudissanaa kannattaa makustella myös maakuntamme näkökulmasta. Voimme olla muutosmyötärinnan eturintamassa kaikessa siinä, millä bio- ja kiertotaloudesta kaivetaan maahan ja maakuntaan uutta työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Vuoden alusta aloittaneen Luonnonvarakeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyö on jo nyt saanut uusia, syvempiä muotoja muun muassa Hämeen liiton rahoittaman LUO-verkoston toiminnan kautta. Helsingin yliopisto on tässä myös tiiviisti mukana yhteistyösopimukseemme perustuen. Modernin kiertotalouden ja resurssiviisauden saralla erityisesti Forssan seutu on valtakunnan edistyneimpien joukossa pitkälle vietyine symbiooseineen. Alueiden kehittämisessä muutosmyötärintaa on se, että otamme vahvemmin käyttöön kasvu- ja kehitysvyöhykkeiden voimavarat. Sijaitsemme maakuntana niiden risteyksessä – Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle, Forssan seudun kautta Poriin päin sekä itä–länsi-suunnassa. Tämäkin näkyy vahvasti myös Hämeen liiton hanke- ja muussa toiminnassa. Kärkiasioissamme alkavalle hallituskaudelle se kiteytyy erityisesti liikennehankkeissa. Muutosmyötärintaista olisi, että kesken jääneet hankkeet vietäisiin ensin loppuun. Kanta-Hämeessä tämä tarkoittaa etenkin kasvun, vetovoiman ja investointien PÄÄKIRJOITUS kannalta keskeisiä pääradan välityskyvyn parantamista ja kakkostien kunnostamista. Kokonaan uusien, mittavien infrahankkeiden toteuttaminen edellyttää myös rahoitusmallien kehittelyä ja yksityisen pääoman kanavointia näihin tarpeisiin. Alkaneella vaalikaudella myös aluehallinnon uudistamista jatketaan sote edellä. Kuten tästäkin lehdestä voi lukea, maakunnallisesti oli suurta viisautta jatkaa saumattomasti yhteistä valmistelua Sote III -hankkeen puitteissa. Hämeen liitto tarjoaa tähän työhön ilomielin yhteisen alustan. Muutosmyötärintaa helpottaa, että nyt keskiössä ovat aidosti asiakkaat ja palvelut, hallinnollinen puoli selviää aikanaan tulevan lainsäädännön myötä. Myös Kanta-Hämeen elinvoimaisuutta lisäisi se, että keskeiset maakunnan kehittämisresurssit olisivat selkeämmin oman alueemme päätettävissä. Tähän tähtäävään aluehallinnon uudistamiseen kannattaa tuntea myös muutosmyötärintaa. Ja samalla on tärkeää oivaltaa, etteivät maakuntamme seudut ole toistensa kilpavaan myötäkumppaneita. Kyllä todelliset kirittäjät ovat aivan muualla, Suomen sisällä ja ulkopuolella. Hämeen liiton uuden strategian mukainen visio muistuttaa meitä joka päivä olemassaolollaan: ”Hämäläisten hyväksi – Hämeen parasta kehittämistä!” Se ei toteudu ilman muutosmyötärintaa. Timo Reina maakuntajohtaja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3 Kuva: Sirkka Juhanoja Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta myös alueellisesti Biotaloudelle tarjoamat mahdollisuudet on asetettu korkealle Hämeessäkin. Tavoitteet eivät ole tuulesta temmattuja, sillä Hämeen metsät, suot, pellot ja elintarvikesektori tarjoavat rikkaan pohjan bio- ja kiertotaloudelle. Luonnonvarakeskus (Luke) on valtavine tietovarantoineen tärkeänä osana kehittämässä kestävää kasvua ja uutta yritystoimintaa koko Suomessa. Teksti Jenni Manninen 4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kuva: Veikko Somerpuro Kansallisessa biotalousstrategiassa biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Valtio on asettanut tavoitteen, jossa biotalous on Suomen kasvukärki ja sen tuotos tulee nostaa sataan miljoonaan euroon. Uusia työpaikkoja alalle olisi saatava satatuhatta lisää. Tavoitteessa tukee vuoden alussa uudistunut Luke, joka on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen keskittyvä tutkimuslaitos. Hämeessä pohja kunnossa Hämeessä esimerkiksi Forssan alueen jätteisiin ja sen sivuvirtoihin pohjautuva biotalous on kansainvälisestikin noteerattu ja Järkivihreästä Forssan seudusta on tullut brändi. Kiimassuon biojalostamosta hyötyy koko maakunta. — Alueellinen työ on Luonnovarakeskuksessa parhaillaan käynnissä. Eri alueita profiloidaan, jotta tiedetään millä tavalla meidän kannattaa tulla alueelle. Kanta-Hämeessä on monia kiinnostavia biotalouden hankkeita, kuten Järkivihreä Forssan seutu, sanoo toimitusjohtaja Mari Walls. Hän peräänkuuluttaa nimenomaan uuden yritystoiminnan tunnistamista ja teollisia symbiooseja, joista syntyy uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi jätteistä voidaan valmistaa raaka-aineita tai kehittää uusia tuotteita tai palveluja. Uusi aika, uudet tavat — Hämeessä on tällä alalla paljon käynnissä ja meidän työmme tulee pohjautumaan siihen mitä on jo tehty. Haluamme tuoda alueelle Luken osaamista mukaan ja taustoittaa sekä kiihdyttää innovaatioihin pohjaavaa kehitystyötä, Walls sanoo. Muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa on jo ehditty istua alas miettimään yhteistyön mahdollisuuksia. — Tahtotila on kaikilla kohdallaan. Pyrimme saamaan opetuksen, kehittämis- ja tutkimustyön sekä yritykset toimimaan yhdessä, hän lisää. Uuden tutkimuslaitoksen monitieteinen lähtökohta mahdollistaa sen, että asioita voidaan tehdä ja ajatella täysin uudella tavalla alusta asti. — Eri toimialoja voidaan saattaa yhteen, eikä tehdä asioita muutenkaan perinteisen ajattelun mukaan. Haluamme ajatella laajasti sitäkin, millä tavalla tuodaan yhteen tietovarantoja. Jatkossa digitaalisuuden tuomat vaihtoehdot ja älykkäät ratkaisut määrittävät toimintaa. Ict on tulossa sisälle maa- ja metsätalouden ytimeen, Walls sanoo ja viittaa esimerkkinä siihen, että aina maanviljelijät eivät omista käyttämiään traktoreita, vaan ainoastaan lisenssioikeuden niihin. Traktoreiden sisältä löytyy nykypäivänä erittäin paljon erilaisia tietokonejärjestelmiä. Data ja paikkatieto tullaan entistä enemmän yhdistämään älykkäisiin koneisiin ja laitteisiin, mikä luo edellytykset uusille tavoille käsitellä tietoa käytännön sovelluksiin, jotka hyödyntävät luonnonvaroja. FAKTA Hämeessä biotalouden ykkösalueet ovat metsä ja muut luonnonvarat, metsätalous, ekosysteemipalvelut ja virkistyskäyttö. Muita osa-alueita ovat erityisesti cleantech, puurakentaminen, maatalous, ruoka ja elintarvikeketju sekä metsäperäisen biomassan jalostus bioenergiaksi ja jalosteiksi. Biotaloudesta hyötynsä voivat ammentaa välillisesti myös muut alat, kuten matkailu ja kestävä asuminen. Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke muodostettiin vuoden alussa kolmesta valtion sektoritutkimuslaitoksesta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastotoiminnasta. Luke toimii viidessä eri yksikössä: luonnonvarat ja biotuotanto, vihreä teknologia, uudet liiketoimintamahdollisuudet, talous ja yhteiskunta sekä tilastopalvelut. Lukessa työskentelee 1 600 henkilöä 40 eri toimipisteessä. Jokioisissa toimii tutkimuslaitoksen suurin maa- ja elintarviketalouteen kiinnittyvä osaamiskeskittymäja Jokioinen on yksi Luken neljästä päätoimipaikasta. www.luke.fi HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5 Kansanedustajaehdokkaat ja maakunnan toimijat tutustuivat toisiinsa Hämeen Tulevaisuustorilla Teksti Jenni Manninen Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat saivat ravitsevia eväitä reppuunsa Hämeen Tulevaisuustorilla. Tapahtumassa tavattiin ja tutustuttiin sekä puhuttiin painavia maakunnan kärkiasioista. Tulevaisuustori houkutteli paikalle kiitettävän määrän ehdokkaita joukkoineen. Hämeen vaalipiirin edustajaehdokkaiden kärkiasioita kirkastettiin moderaattorina toimineen Yle Hämeen uutisjuontaja Tiina Kokon johdolla. Keskusteluissa nousi esiin, että Hämeen vaalipiirissä on paljon yhteisiä kärkiasioita. Kansanedustajaehdokkaat pääsivät paneelikeskustelussa kertomaan näkemyksiään muun muassa työllisyyden kehittämisestä, maakuntahallinnosta, investoinneista ja ympäristökysymyksistä. Yksi maakunnan kärkiasioista on luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalouden ja energiavarojen parempi hyödyntäminen ja niistäkin ehdokkaat saivat kertoa napakat mielipiteensä. Paneelissa keskusteltiin myös HHT-kasvukäytävän ja muiden kasvusuuntien mahdollisuuksista. Kuvat Jaana Laakso 6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kansanedustajat uuden kauden edessä Kysyimme Hämeen vaalipiirin uusilta kansanedustajilta, millaisin ajatuksin he lähtevät seuraavalle vaalikaudelle. Kyselyyn vastasi kahdeksan edustajaa neljästätoista. Toimittanut Jenni Manninen Sirkka-Liisa Anttila (kesk.): Hämeestä hiilettömän Helsingin energiantuottaja Sirkka-Liisa Anttila on aloittanut innolla yhdeksännen vaalikautensa. – Yhteiskuntamme kehitystä on viety eteenpäin liian yksipuolisesti ns. kasvukeskusten Suomi-politiikalla. Maakuntamme ei ole kuulunut näihin kymmeneen kehitettävään kasvukeskukseen. Nyt suunta muuttuu, kun rakennamme maakuntien Suomea. Maakunnallamme on nyt tuhannen taalan paikka hakeutua pk-seudun energian tuottajaksi, kun ”Hiiletöntä Helsinkiä” kohta rakennetaan. Se on tehtävä kotimaisin uusiutuvin energiamuodoin eikä tuontienergialla. Voimavarat on keskitettävä tehokkaasti Hattulan Merven bioenergiahankkeen viemiseksi täytäntöön, jotta voimme jalostaa ja myydä metsissämme käyttämättä olevat miljoonan kiintokuution suuruiset vuosittaiset energiavarannot. – Turpeen verotusta pitää ensin laskea ja tehdä energiapuun tukiratkaisut. Tienrakentamisen kärkihankkeita, kuten valtatie 2:ta, lobbaamme vahvasti. HHT-käytävän mahdollisuuksien toteutumista edistetään. Rahoitusratkaisut teiden korjaamiseen pitää ensin tehdä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Maakunnan liitolle annan suuret kiitokset kansanedustajien kanssa tehtävästä erinomaisesta yhteistyöstä. Olemme kaikki maakunnan yhteisellä asialla eikä tässä työssä puoluerajat meitä jaa! Tarja Filatov (sd.): Kaasua kehittämiseen Tarja Filatov sanoo, että Suomi on vakavan, mutta ei toivottoman paikan edessä. – Tarvitsemme vahvempaa panostusta kasvuun ja työllisyyteen. Talouden tasapainottamisessa on muistettava, että myös leikkaukset kiihdyttävät velkaantumista, jos kotimarkkinat tyrehtyvät. Tarvitaan investointeja julkisen omaisuuden ja infran kunnostamiseen. On huolehdittava osaamisesta ja panoksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hämeessä amk:n rooli on ensiarvoisen tärkeä. – Vientialoille on räätälöitävä kilpailukykyä parantavia ratkaisuja. On pidettävä palkkamaltti, luotava kannustavampaa verotusta, tuettava pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Mitä useamman saamme työnsyrjään kiinni, sitä paremmin voivat työssäkäyvät. – Säästöratkaisut pitää tehdä hyvin valmistellen ja katsoa, että leikkaukset kohdistuvat maksukyvyn mukaan. Hallinnossa ja byrokratiassa on kevennettävää. Ongelmia voidaan ennaltaehkäistä paremmin ja säästää korvaavissa toimissa. Sote-uudistus on toteutettava. Suomen kehittäminen ei saa pysähtyä talousvaikeuksien vuoksi. Niitä kuuluisia rakennemuutoksia tarvitaan. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7 Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Tärkein asia on työllisyys – Erittäin innostunein mielin lähden toiselle kaudelle. Olen saamastani luottamuksesta otettu ja iloinen. Yhteistyö hämäläisten kansanedustajien kesken ja myös maakuntaliiton suuntaan on ollut tiivistä, toimivaa ja tuloksellista. On helppo toimia, kun ihmiset ovat tuttuja ja kontaktit suoria. Sanni Grahn-Laasonen korostaa, että alkava kausi on Hämeelle tärkeä. Ensimmäinen ponnistus on hallitusneuvotteluvaihe. – Hämeen kannalta tärkein yksittäinen asia on työllisyys. Kärkihankkeistamme tärkeitä ovat erityisesti infrahankkeiden lobbaaminen sekä biotalous-, kiertotalous- ja luonnonvaraosaamisemme saaminen täyteen käyttöön. Myös sote-uudistus on Kanta-Hämeelle iso edunvalvontaponnistus, jossa riittää tekemistä, hän sanoo. Timo Heinonen (kok.): Talous saatava kasvu-uralle – Kansanedustajan työ on valtakunnantason tekemistä, mutta myös maakuntatason vaikuttamista. Alueesta riippumatta nyt on tärkeintä, että talous saadaan kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntymään. Kaikki päätökset tulee nyt tehdä peilaten niitä työn kautta. On hyvä kysyä aina, että lisääkö ja helpottaako tehty päätös työpaikkojen syntyä ja vahvistaako työllisyyttä vai toimiiko se toisinpäin. Meillä on Hämeessäkin suuria haasteita työttömyyden ja rakennemuutoksen kanssa. – Tärkeää on viedä HHT-käytävää eteenpäin. Tärkeitä ovat myös isot liikennehankkeet, kuten valtatie 2 remontin loppuunsaattaminen, itä–länsi-suuntaiset yhteydet 10-tiellä ja 54:lla sekä Lahden eteläinen ohitustie, mikä auttaa myös Kanta-Hämeen puolta. Haluan edelleen viedä eteenpäin myös ratayhteyttä Helsingistä Forssaan ja Poriin – on Hämeen, mutta myös koko Suomen etu, jos linjaus saadaan tehtyä Riihimäen kautta. – Koulutuspuolella tulee huolehtia siitä, että oppilaitoksissamme on riittävästi aloituspaikkoja nuorille sellaisilla aloilla, joissa työllistytään. Ja myös amk:ta tulee kehittää määrätietoisesti kohti tulevaisuutta vahvana toimijana Hämeessä. Anne Louhelainen (ps.): Yhteistyötä entistä tiiviimmäksi Anne Louhelainen jatkaa ilolla työtään kansanedustajana. – Tunnelmat ovat todella hyvät. Kansanedustajan työ on nyt tutumpaa kuin neljä vuotta sitten ja on ilo jatkaa tätä työtä kansalaisten antamalla valtakirjalla, hän sanoo. – Hämeen vaalipiirin kansanedustajien, maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä on edelleen tiivistettävä alueen kehittämiseksi. On hyvä muistaa, että alueellisesti ei ole oppositiota eikä hallitusta, vaan molemmilla maakunnilla on yhteiset tavoitteet, joihin pyritään. Alueen haasteena on sijainti lähellä metropolialuetta, mutta kuitenkin sen ulkopuolella. – Alueen kilpailukyvyn kohentamiseksi liikennehankkeet, kuten eteläinen kehätie ovat tärkeitä. Työllisyysluvut erityisesti Päijät-Hämeessä ovat maan synkimpiä. Alueen 8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI vetovoimaisuutta on lisättävä, jotta saamme uusia investointeja ja sitä kautta työpaikkoja, veronmaksajia ja hyvinvointia. Aino-Kaisa Pekonen (vas.): Heti käsiksi vastuullisiin tehtäviin Vaalikampanja toi Pekoselle toivotun tuloksen ja hänet valittiin toiselle kaudelle eduskuntaan. – Päällimmäisinä tunteina ovat nyt kiitollisuus ja onnellisuus, kiitos ihan jokaiselle minua äänestäneelle ja vaalityötä tehneelle ja sitä tukeneelle, hän sanoo. – Uskoin vahvasti Vasemmiston voittoon niin Hämeessä kuin koko maassa. Palaute kentällä ja sosiaalisessa Päivi Räsänen (kd.): Tulevaisuuden ratkaisee yritysten elinvoimaisuus Päivi Räsäsellä on edessään kuudes perättäinen kausi. – Sekä taloudelliset että turvallisuuteen liittyvät Ville Skinnari (sd.): Mistä virtaa Hämeeseen? Ville Skinnari aikoo toimia määrätietoisesti Hämeen puolesta. Työ on Skinnarille tärkein asia. – Hämeen kansanedustajien suurin tehtävä on työllisyyden parantaminen. Työtä tehdään parhaiten investoinneilla. Yksityiset investoinnit houkuttelevat myös julkista rahaa. Aluepolitiikka on muuttunut. Rahat ohjataan sinne missä on kasvua ja vetovoimaa. Sosiaali- ja mediassa oli vahvasti sen suuntainen, että olisimme saaneet lisäpaikkoja eduskunnasta. Valitettavasti toisin kävi ja menetimme kaksi paikkaa. Heti eduskuntatyön alettua Pekonen pääsi vastuullisiin tehtäviin, kun eduskuntaryhmä valitsi hänet puheenjohtajakseen yksimielisesti. – Se on suuri ja vastuullinen tehtävä. Pintaan nousivat heti hallituskysymykset ja myös eduskuntaryhmän valiokuntapaikkajaossa ryhmyrillä on hommansa. Toivon pääseväni sosiaalija terveysvaliokunnassa vaikuttamaan sosiaali- ja terveysuudistukseen. epävarmuustekijät leimaavat vahvasti alkavaa kautta. Taloudessa keskeisintä on vahvistaa yritysten mahdollisuuksia työllistää, kasvaa ja kansainvälistyä. Ilman sujuvia työmarkkinoita sekä vetovoimaisia vientituotteita talous ei voi nousta. Myös Kanta-Hämeen tulevaisuuden ratkaisee yritysten elinvoimaisuus ja kyky työllistää. – Hyödyllisintä olisi, jos teihin ja kulkuväyliin osoitetut varat kohdistetaan perustienpitoon. Tässä tarvitaan alueen edunvalvontaa. Tärkeää on myös käyttää veroeurot viisaasti. Tarvitsemme palvelutuotannon ja hallinnon rakenneuudistuksia, joista tärkein on sote-uudistus, jossa painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on päästävä eteenpäin muun muassa nuorisotakuuta ja lapsiperheiden kotipalvelua vahvistamalla. – Lisärahoitusta kaipaavat poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Työ nuorten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi jatkuu poliisin, sosiaalihuollon ja koulutoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä. terveysalan uudistus on tuottavuuden kannalta avainasemassa. Yritystukien määrässä Häme oli Suomen häntäpäässä, Skinnari näkee. Hän kysyy, onko Hämeessä varaa pyörittää eri tietojärjestelmiä terveydenhuollossa ja samalla repiä säästöt tekevien käsien eli henkilöstön selkänahasta. – Tulevaisuuden työpaikat syntyvät luoville aloille teollisuuden automatisoituessa. Samoin ihmisläheinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot tulevat olemaan tärkeitä. Koulutuksen merkitys on siksi äärimmäisen suuri. Hämeen pitää erottua koulutusosaamisella. Hämeen vaalipiirin muut kansanedustajat ovat Kalle Jokinen (kok.), Mika Kari (sd.), Rami Lehto (ps.), Juha Rehula (kesk.), Jari Ronkainen (ps.) ja Martti Talja (kesk.). HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9 KOSKINEN VALMISTAUTUU KANSAINVÄLISEEN ALUEKEHITYKSEN HUIPPUTEHTÄVÄÄN Maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen aloittaa syksyllä huipputehtävässä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) yhtenä johtajana. Koskinen luopuu pääsääntöisesti kaikista luottamustehtävistään, lukuun ottamatta ehkä joitain järjestötehtäviä, joita voi hoitaa etätyönä. Teksti ja kuva Jenni Manninen EBRD perustettiin vuonna 1991 tukemaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Baltian sekä entisen Neuvostoliiton maiden taloudellista kehitystä ja siirtymistä demokratiaan ja avoimeen markkinatalouteen. Pankki toimii nykyisin myös Välimeren alueen maissa. EBRD:n jäsenvaltiot nimittävät pankin johtokuntaan 23 jäsentä ja varajäsentä. Koskinen edustaa johtokunnassa Suomen lisäksi Latviaa ja Norjaa. – Suurimpia kohdemaita ovat Venäjä, Turkki, Ukraina ja Keski-Aasian maat. Myös Puola ja muut itäisen Keski-Euroopan maat ovat kehitystyön kohteena, Koskinen tarkentaa. Ukrainan kriisi tuo tehtävään oman vaikeusasteensa. Joillain EBRD:n kehittämisalueilla hankkeet ovat tällä hetkellä EU:n linjauksen mukaisesti jäissä. – EBRD tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen ja haastava työkenttä. Uusi työni on aluekehittämistä, sillä rahoitamme uudempien demokraattisten valtioiden kehittämistä sekä entisten sosialististen maiden kehittymistä demokraattisiksi valtioiksi. Työ tulee sisältämään viikoittaista yhteydenpitoa ja kannanottojen tarkistamista näihin edustamiini maihin. Lisäksi rakennamme suurempia linjauksia, Koskinen kertoo tulevasta työnkuvastaan. 10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Elämää ennen soteakin Johannes Koskisen peräti 24 vuotta kestänyt kansanedustajan työ päättyy siis ainakin tällä erää. – Uuden tehtävän myötä kotimaan ja maakunnan politiikka jää seuraamisen tasolle. Kyllä tämä kesä tulee olemaan sopeutumisen aikaa. Sitä on niin tottunut eduskuntatyön vakiintuneisiin kuvioihin, Koskinen kertoo päällimmäisiä tuntojaan muutoksen edessä. Suunnitelmissa on, että koko perhe muuttaa Hämeenlinnasta Lontooseen ja tyttäret aloittavat siellä englanninkielisen koulun. Koskisen tehtävä jatkuu vähintään kaksi vuotta, ja todennäköisesti ERBD:n johtokuntauudistuksen vuoksi Lontoossa kuluu kolmaskin vuosi. Koskinen on ollut isossa roolissa soteuudistuksessa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Kotimaan politiikan mammutin Koskinen jättää muiden käsiin suhteellisen luottavaisin mielin. – Osviittaa tulevaan on valtakunnantasolla jo annettu. Sotesta on rakennettavissa 1-tasoinen malli, joka täyttäisi perustuslain kriteerit, hän uskoo. Koskinen korostaa, että ei pidä jäädä vain odottelemaan soten toteutumista. – Paljon voidaan tehdä maakuntatasolla nykyorganisaatiossa jo ennen soteuudistustakin, jotta palveluista saadaan tehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä, hän muistuttaa. Lyhyin askelin ja aprikoiden Aluehallinnon uudistuksessa mennään Koskisen mukaan lyhyin askelin eteenpäin. – Joitain tehtäviä siirtynee liitoille aiemminkin, mutta avin ja elyn isot uudistukset vaativat 5–10 vuoden aikajänteen. Nämä taas kytkeytyvät kuntauudistukseen ja jos keskuskaupungeista tulee maakuntien kokoisia, se vaikuttaa asioihin. Maakuntahallinnon tasolla olen havainnut tietynlaista edunvalvontatyön tiivistymistä yhdensuuntaiseksi keskuskaupunkien ja liittojen välillä, Koskinen sanoo. Tulevan hallituksen päätökset maakuntien koosta vaikuttavat nekin tehtävien jakoon. – Liitot saattavat uusiutua ja mikä on sitten Hämeen liiton suunta. Löytyykö luontainen kumppani vai tehdäänkö omanlaisensa ratkaisu, jossa autonomisina pysyvät Uusimaa ja Hämeet lyöttäytyvät yhteen. Vai onko suuntana Pirkanmaa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen yhdistelmää saatetaan ministeriössä pitää luontevana, mutta se ei taas kohtaa kasvukäytäväajattelua HHT-sektorilla, Koskinen puntaroi. Kuva Jaana Laakso Erkki Korhonen on Vuoden hämäläinen Hämeen liitto ja Yle Häme valitsivat Vuoden hämäläiseksi Erkki Korhosen, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtajan sekä Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden projektiryhmän varapuheenjohtajan. Vuoden hämäläisellä ja Jean Sibeliuksella on paljon yhteistä. Molemmat ovat syntyneet Hämeenlinnassa, käyneet samaa Hämeenlinnan lyseota ja mikä tärkeintä; eläneet musiikista ja musiikille. Uusi vuoden hämäläinen on kuvannut kirjassa ”Minä ja Sibelius”, kuinka hänelle Sveitsissä ollessaan kantahämäläinen luonto nousi arvoon arvaamattomaan omana sielunmaisemana, aivan kuten Sibeliuksellakin. Vanajaveden rannat, Hattelmalan harjut ja Aulangon maisemat ovat läsnä Sibeliuksen sävellyksissä ja ne ovat läsnä myös vuoden hämäläisen elämässä. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11 Kuva Ville Salminen 12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Tuloksellinen toiminta palkitsee LUO Luonnonvara-alan verkoston yhteistyö käynnistyi vuoden 2014 alussa. Yhteiset tavoitteet ja toimintatavat ovat viitoittaneet kehittämismatkaamme. Tähän mennessä yhteisiin tavoitteisiin on vaikuttanut yli 80 henkilöä. 225 osaajaa on käyttänyt aikaansa 181 työpäivää yhteistyöhön. 621 henkilölle on kerrottu yhteistyöstä kasvotusten. Tässä kirjoituksessa nostamme esille muutamia kevään onnistumisia ja yhteisiä tekoja. Tuloksellinen toiminta palkitsee tekijöitään ja toiminnan hyödyt lisäävät sitoutumista yhteistyöhön. Teksti: Anne Horila Valkuaisomavaraisuus yhteistyöhankkeen tavoitteena LUO-verkoston toimijat HAMK ja Luonnonvarakeskus Luke saivat EAKR-rahoituksen kaksivuotiselle yhteistyöhankkeelle, jonka tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta Suomessa. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen on merkityksellistä. Se edistää ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja elintarvikkeiden kotimaisuusastetta. LUO-verkoston toimijat ovat tehneet hyvää yhteistyötä yleisestikin tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa. Olemme kehittämistiimissä nostaneet esille tehtyjä kehittämishankkeista, meneillään olevia ja suunnitteilla olevia, koska tavoitteena on löytää lisää yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa. kokeiluympäristönä ja oppimisympäristöjen yhteiskäyttö. Biotalous alueiden näkökulmasta – Forssan seutu osana pohjoismaista tutkimusta oli myös kiinnostava esitys. Yhteistyöpäivän juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola onnistui luomaan mukavan ilmapiirin tapahtumaamme yhdessä osallistujien kanssa. Yhteistyöpäivässä palkittiin Vuoden 2014 LUO -yhteistyöosaaja. Yhteistyöosaajaa sai ehdottaa syksyn aikana ja ohjausryhmä valitsi palkittavan. Vuoden yhteistyöosaajaksi valittiin Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola. Hän on kehittänyt hyvällä asenteella luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä edistänyt oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä. Lisäksi hän on toiminut Vanajavesikeskuksen kantavana voimana. Yhteistyöpäivässä palkittiin LUO-yhteistyöosaaja Viheralan tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä edistämässä Verkostomme yhteistyöpäivään osallistui vajaat 70 osaajaa. Teemana olivat biotalouden mahdollisuudet kestävän kasvun rakentamisessa, Mustialan Järkivihreä maatila Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä HAMKin, Viherympäristöliiton ja LUO-verkoston kanssa Viheralan T&K -työpaja ja tutkijatapaaminen. Työpajaan osallistui reilu 20 henkilöä. »»» HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13 Luonnonvara-alan osaamista ja tutkimusta esillä Sunshine PopUp -puistossa Hämeenlinnan Lyseon lukion Paras idea -kilpailun idea Suomen ensimmäisestä Sunshine PopUp -puistosta innosti verkostomme toimijoita. LUO-verkoston toimijoiden rooli oli tärkeä puistokokeilun onnistumiselle. Osallistujat edustivat koulutus- ja tutkimustoimijoita, yrityksiä ja järjestöjä. Työpajaa edelsi pienimuotoinen selvitys yhteisistä tutkimustarpeista. Selvityksen ja työpajan pohjalta keskeisiä teemoja olivat kestävä ympäristörakentaminen, hulevedet, ympäristörakennushakkeen hallinta ja työmenetelmät, yhteistyöverkostojen ja viestinnän kehittäminen sekä turvallisuus ja työhyvinvointi viheralalla. LUO-verkoston toimijat olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa puistoa sekä tekemässä näkyväksi luonnonvara-alan merkitystä ja osaamista. Puistolla tuotiin esille tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta tietoiskujen muodossa. Lisäksi järjestettiin Kysy Etelämantereesta -tapahtuma yhdessä Lammin biologisen aseman kanssa: kuulimme professori Lauri Arvolan juuri päättyneestä tutkimusmatkasta. Sunshine PopUp -puiston kautta LUO-verkosto kokonaisuutenaan sekä puistossa esillä olleet toimijat ovat saaneet kivasti näkyvyyttä toiminnalleen. Myös Alexander Stubb piipahti Sunshine PopUp Parkissa. LUO Yhteistyöpäivään osallistui noin 70 osaajaa. Seuraa LUO-verkostoa: • Verkkosivuilla: www.hamk.fi/luo • Facebook-ryhmässä: LUO Luonnonvara-alan verkosto • Twitterissä: Tulevaisuuden ikkuna, @LaaksoAnne Sunshine PopUp -sisäpuistokokeilu – osallistumista ja tekoja Häme-ohjelman hengessä Teksti: Anne Horila ja Minna Takala Suomen ensimmäinen PopUp -sisäpuisto avautui yleisölle tammikuussa 2015 Hämeenlinnassa, Linnan kauppakeskuksen tyhjentyneessä tilassa. Sunshine PopUp -sisäpuisto sai alkunsa Hämeenlinnan Lyseon Lukion yrittäjyyslinjan Paras idea -kilpailun ideasta. Opiskelijat Ira Hänninen, Nina Andersson, Netta Anttila ja Peppi Perttunen halusivat elämää ja vehreyttä tyhjentyneeseen kauppakeskukseen. Kilpailun haasteena oli ehdottaa ratkaisuja Hämeenlinnan keskustan elävöittämiseen kestävän kehityksen hengessä. Hämeen liiton Minna Takala 14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI oli kilpailun tuomaristossa ja hän esitteli PopUp-puistoidean LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikölle Anne Horilalle, Hämeen Virkistysalueyhdistyksen Paula Mustoselle sekä Vanajavesikeskuksen väelle. huolehtimaan tilan vuokrauksesta. LUO-verkoston kautta saatiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin Lepaan ja kestävän kehityksen opiskelijat ja opettajat heti mukaan yhteistyöhön. Sisäpuistokokeilun alusta saakka oli selvää, että idean toteutuksessa voidaan hyvin nostaa esille ja huomioida useita Häme-ohjelman teemoja. Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Ohjelma on koottu laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Häme-ohjelman tavoitteissa todetaan, että kasvukäytävät ja Kauppakeskuksen tila saatiin kokeilun käyttöön neuvottelemalla kohtuuhintaan ja Hämeenlinnan kaupunki oli valmis Yhteistyökumppaneiden verkosto kasvoi matkan varrella. Toteutus oli nopea ja tietoa ideasta jaettiin avoimesti mm. Facebookin sekä verkostojen kautta. Puistokokeilu tarjosi hienon mahdollisuuden edistää Hämeen liiton uusia arvoja ja missiota. Avoimella ja tasapuolisella yhteistyöllä yhdistettynä asiantuntemukseen pääsimme Sunshine PopUp Park -sisäpuistokokeilussa kokeilemaan tulevaisuuden kaupunkiympäristöä. Kaupunkikeskustojen elävöittäminen ja viherrakentamisen vaikutus hyvinvointiin ja viihtyvyyteen on myös kansainvälisesti yhä merkityksellisempi kehitysalue. Erilaisia sisäpuistoja on kokeiltu myös New Yorkissa, Pariisissa, Lontoossa ja Berliinissä gallerioissa ja vanhoissa tehdasrakennuksissa. Sunshine PopUp -sisäpuistokokeilussa toteutui myös uudenlaisia toimintatapoja liittyen projektioppimiseen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan, teknologiaa hyödynnettiin niin työryhmän sisäisessä viestinnässä kuin ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Hienoa oli, että ideaa lähdettiin toteuttamaan osallistavalla tavalla: halukkaat pääsivät mukaan ja saivat osallistua haluamallaan tavalla. Suureksi rikkaudeksi osoittautui meidän osallistujien erilaiset kiinnostuksenkohteet ja osaamiset. Luonnonvara-alan, biotalouden ja kestävän kehityksen teemat olivat esillä eri tavoin. Toimijat toivat puistolle tietoa FAKTA saavutettavuus, monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima edellyttävät yhteistä tekemistä. Monia toimijoita • Mukaan puiston suunnitteluun ja toteutukseen lähtivät alkuvaiheessa Hämeen liitto, HAMKin kestävän kehityksen -opiskelijaryhmä opettajansa kanssa, Lepaan HAMKin ja HAMIn opettaja ja opiskelijoita, Hämeen Virkistysalueyhdistys, Vanajavesikeskus, Hämeenlinnan kaupunki, Linnan kehitys Oy, Linnan Kauppakeskus, Amplion, MI Suunnittelu, Puutarha ja Kauppa -lehti, Cafe Kauno, Tylli, Kirstulan Kartanon Vanha Puoti ja Hattula Golf. • Tapahtumia puistolla toteuttivat näiden lisäksi Helsingin yliopisto ja moni muu toimija. • Koulutuskeskus Tavastian kaksi opiskelijaa on tehnyt työssäoppimisjakson puistolla. koulutuksesta, tutkimuksesta ja yritystoiminnasta esitteiden, näyttelymateriaalien ja tietoiskujen muodossa. Lisäksi vihreyden ja luonnon merkitys korostui hienolla tavalla: hiirenkorvat koivunlehdissä pimeimpään ja kylmimpään aikaan vuodesta olivat monelle piristävä kokemus. Lisäksi sisäpuistokokeilu toteutettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kierrätysmateriaaleilla ja lainatavaroilla. Osallistava toteutustapa nosti esiin myös yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin merkityksen. Kaupunkilaiset halusivat tarttua mahdollisuuteen osallistua omalla tavallaan. Puisto oli hyvien kohtaamisten ja hyväntuulisten keskustelujen yhteinen olohuone. Samalla sohvalla istuivat eri ikäiset ihmiset ja kaikki olivat tervetulleita. Erityistä kiitosta sai juuri eri sukupolvien välinen kohtaaminen. Yritykset osallistuivat puiston toteutukseen muun muassa toteuttamalla puiston ideapuuhun tulleita asiakkaiden ja puistolla vierailleiden ideoita. Lisäksi puisto toimi yrittäjyyden koulutuspaikkana, erilaisten yritysideoiden kokeilualustana. Puistokokeilu sai mukavasti medianäkyvyyttä. Puistolla oli lähes 12 000 käyntiä kolmessa kuukaudessa. Iloksemme kävijöitä oli vauvasta vaariin ja Afrikasta Alaskaan. Vieraskirjaan kertyi kiitoksia, kauniita sanoja ja kannustavaa palautetta. Puisto avattiin 16.1.2015 ja kokeilu päättyi 18.4.2015. Sunshine PopUp -sisäpuiston tarina tulee jatkumaan. Tilassa toiminta jatkuu Sibeliuksen juhlavuoden, matkailun, taiteen ja nuorten teemoihin liittyen. Ensi talveksi on alustavasti suunniteltu hanketta, jossa sisäpuistokonseptia ja siihen liittyvää toimintaa voitaisiin jatkokehittää. PopUp-puiston sohvilla nähtiin hyväntuulisia kohtaamisia. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15 Valkuaisfoorumia rakennetaan EAKR-rahoitteisella hankkeella Tänä keväänä käynnistyneessä hankkeessa Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen rakennetaan Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisfoorumi. Sen tehtävänä on edistää opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä alueen yrittäjien ja muun elinkeinoelämän verkostoitumista hämäläisen valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi. Hankkeen avulla tehdään alueen parasta osaamista näkyväksi ja helposti hyödynnettäväksi. Valkuaisomavaraisuuden edistäminen on tärkeää niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin tilatasollakin. Valkuaisomavaraisuuden nousu edistää ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja elintarvikkeiden kotimaisuusastetta sekä vähentää tuontivalkuaisen tarvetta. Tilatasolla valkuaisomavaraisuuden lisääntymisellä voidaan saada kustannussäästöjä niin ostolannoitteissa kuin ostorehuissakin. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen on kaksivuotinen hanke. Sen toteuttajina ovat Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) ja 16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Luonnonvarakeskus (Luke), jotka ovat mukana LUO Luonnonvara-alan verkostossa, jonka tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. Valkuaista verkossa ja pellolla Valkuaisosaamiskeskus rakentuu kolmesta pääteemasta, jotka ovat maatilainnovaatiot, tulevaisuuden innovaatiot ja valkuaisomavaraisempi Suomi. Maatilainnovaatioissa valkuaisomavaraisuutta tarkastellaan valkuaiskasvien viljelyn, kotieläinten ruokinnan, ja tilojen välisen yhteistyön lisäämisen kannalta. Tulevaisuuden innovaatioissa kartoitetaan uusia valkuaisvaihtoehtoja ja etsitään kokonaisvaltaisia ratkaisuja valkuaishuoltoon. Valkuaisomavaraisempi Suomi -teeman alla valkuaisomavaraisuutta tarkastellaan erityisesti talouden ja ympäristön näkökulmista. Osaamiskeskuksen rakentuminen konkretisoituu hankkeen aikana toteutettavilla kahdeksalla toimenpiteellä. Osa toimenpiteistä toteutetaan interaktiivisina, virtuaalisia työkaluja hyödyntäen. Osa toimenpiteistä tapahtuu käytännönläheisesti Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilaa ja hankkeen pilottitiloja hyödyntäen. Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä tehdään portaali, joka tuo Valkuaisfoorumin näkyväksi laajalle yleisölle ja jakaa hankkeessa tuotettua tietoa. Asiantuntijatreffit on verkossa toimiva avoin vuorovaikutteinen kohtaamispaikka, jossa käsitellään valkuaisomavaraisuutta hankkeen pääteemojen pohjalta. Ensimmäiset asiantuntijatreffit pidettiin huhtikuussa. Innovaatiotyöpajoissa osaajaverkosto työsti uusia ideoita jotka liittyvät tulevaisuuden potentiaalisiin valkuaisen lähteisiin niin eläin- kuin ihmisravitsemuksessa ja teknologioihin niiden hyödyntämiseksi. Mustialassa pidettävissä Pellonpiennarpäivissä tehdään peltokierroksia, jolloin päästään konkreettisesti näkemään valkuaiskasvien tuotantoa ja havainnoimaan kasvukauden tilannetta. Pilottitilat tuottavat hankkeelle valkuaiskasveihin liittyvää käytännön tietoa ja kokemuksia, jota jaetaan muiden hyödynnettäväksi. Soveltavaa tutkimusta tehdään Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla. Tutkimukset liittyvät valkuaiskasvien viljelyyn ja rehukäyttöön. Mustialan avoin opetus- ja tutkimusmaatila toimii oivaltavien ratkaisujen maatilamittakaavan näyteikkunana, joka on kaikille avoin ja siihen voi itsenäisesti tutustua. Tiedon välittämistä edistää älypuhelimella käytettävä mobiilisovellus, joka kertoo paikan päällä mm. yksityiskohtia valkuaiskasvien havaintoruuduista ja menossa olevista viljelykokeista. Hankkeen lopussa järjestetään kaikille avoin loppuseminaari, jossa esitellään hankkeen aikana kerättyjä kokemuksia ja tuotoksia. Lisäksi Valkuaisfoorumista tehdään julkaisu, jossa kuvataan osaamiskeskuksen rakentaminen, osaamisverkoston synty ja tehtyjen toimenpiteiden keskeisimmät tuotokset. Koko ruokaketju mukaan Valkuaisosaamiskeskuksen tarkoituksena on kattaa koko ruokaketju lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan. Hankkeessa lisätään myös kuluttajien tietoisuutta valkuaisomavaraisuudesta ruokaketjussa ja edistetään kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöä ihmisravitsemuksessa. Alkuvaiheessa Valkuaisfoorumi toimii tiedontuottajana ja -välittäjänä, mutta pitkän tähtäimen tavoitteena on, että vaikutukset näkyvät valkuaisomavaraisuuden lisääntymisenä toimintatapojen ja asenteiden muuttuessa koko elintarvikeketjussa ja kuluttajissa. Tavoitteena on myös, että hankkeen toimenpiteistä syntyy yrittäjien ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähteviä uusia tutkimusaiheita. Näitä voidaan sisällyttää tuleviin tutkimusteemoihin, jotka linkittyvät koko ruokaketjun eri osa-alueisiin. Valkuaisosaamiskeskus rakentuu ja vankistaa asemaansa hankkeen aikana ja jatkaa hankkeen päätyttyä toimintaansa pysyvänä valtakunnallisena valkuaisomavaraisuuteen liittyvien asioiden kohtaamispaikkana ja valkuaisomavaraisuuden edistäjänä. Hankkeen aikana syntyvää osaajaverkostokonseptia ja Valkuaisfoorumia esitellään kotimaisissa ja ulkomaalaisissa yhteyksissä kuten alan seminaareissa ja kongresseissa. Näin toiminnasta tehdään pysyvä, näkyvä ja tunnettu Valkuaisfoorumi. Lisätietoja: Katariina Manni, lehtori, HAMK, katariina.manni@hamk.fi, 040 353 1149 Marketta Rinne, professori, Luke, marketta.rinne@luke.fi, 029 5326 482 Kanta-Hämeestä hyviä hakemuksia Itämeren alueen ohjelmaan EU:n Itämeren alueen ohjelman seurantakomitea kokoontui Tukholmassa 28.–29.2. tekemään ensimmäisiä hankepäätöksiä. Kaksivaiheisen haun ensimmäiselle kierrokselle jätettiin yhteensä 282 ideapaperia, joista hyväksyttiin jatkoon 81. Hankelista on Suomen ja Kanta-Hämeenkin kannalta oikein hyvä. Luonnonvarakeskus osallistuu useisiin hankkeisiin ja Jokioisilla valmistellut Boarding, Baltic Phoenix and Village Waters valittiin jatkoon. Kantahämäläisiä kumppaneita on mukana myös SNOwMan (HAMK, Linnan Kehitys, Hämeen Yrittäjät) ja NSB CoRe (Suomen kasvukäytävä, Hämeenlinnan kaupunki) -hankkeissa. Teemoina ovat innovaatiot, ympäristö ja liikenne. Näiden hankkeiden Kanta-Hämeeseen haettu rahoitus on yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. Lopulliset rahoituspäätökset parhaille hankkeille tehdään syksyllä 2015. Toiseen vaiheeseen valituista hankkeista noin puolet tullaan rahoittamaan. Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen edustaa Suomen maakuntia seurantakomiteassa. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17 SORA VIEDÄÄN KÄSISTÄ Teksti: Harriet Lonka Katselin taannoin Edvin Laineen klassikkoelokuvaa ’Pinsiön Paroni’. Siinä vaari tuli Tampereelle hoitamaan lastenlasten asioita ja erityisesti kodin rakennusurakkaa kuntoon. Onnellisen lopun huipensi Paronin maakauppa Pinsiön kunnan kanssa. Vaarin mökki sattui sijaitsemaan runsaan soraesiintymän päällä ja siksipä kunta oli siitä valmis hyvin maksamaan. Niin saatiin perheen omakotitalo valmiiksi ja vaarillekin sinne oma huone. Elokuva oli erinomainen aikalaiskuvaus jälleenrakennusajan Suomesta. Ihmisten tarve ja toive päästä väljempiin asuinoloihin ja kaupunkimaisen elämänmuodon lopullinen läpimurto olivat 1960-luvun alun todellisuutta. huomaamaan luonnonvarojen rajallisuuden. Häme on yhä pääkaupunkiseudun luonnonsoran lähde. Esiintymät alkavat kuitenkin ehtyä. Viimeaikaisten arvioiden mukaan käytettävissä olevista esiintymistä riittää soraa nykykulutuksella enää pariksikymmeneksi vuodeksi. On korkea aika pysähtyä miettimään, minkälaisilla reunaehdoilla niukkenevia soravaroja hyödynnetään. Rakentaminen on ajankohtaista aina vaan. Muuttoliike Suomessa jatkuu kohti kasvukeskuksia ja erityisesti pääkaupunkiseutu kasvaa hurjaa vauhtia. Sora viedään käsistä ihan samalla tavoin kuin Pinsiön Paronilta aikoinaan. Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot ovatkin vuoden 2015 alusta käynnistäneet yhteisen Resurssitehokas kiviaineshuolto -hankkeen. Tässä työssä käydään läpi koko kiviaineshuollon prosessi ja pyritään ymmärtämään sen koko ketju. Huomio kiinnittyy erityisesti pääkaupunkiseudun kiviaineshuollon toimivuuteen. Perusajatuksena on, että mitä tehokkaammin kiviaines pääkaupunkiseudulla kiertää ja mitä huolellisemmin sitä hyödynnetään, sitä vähemmän tarvitaan Hämeestä kuljetettavaa luonnonsoraa. Surullista on se, että näihin päiviin tultaessa olemme joutuneet jo Saman kokonaisuuden osana hahmotellaan Hämeen alueen omaa 18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Jokaista suomalaista kohti kuluu vuodessa rekkakuorman verran kiviaineksia. kiviainesstrategiaa. Miten Hämeessä parhaiten hyödynnettäisiin omia kiviainesvaroja? Mitä kiviaineshuollon resurssitehokkuus voisi merkitä maakunnan elinkeinotoiminnan kehittämisen ja kestävän luonnonvaratalouden kannalta? Jokaista suomalaista kohti kuluu vuodessa rekkakuorman verran kiviaineksia. Pitkät etäisyydet ja roudan kestävä rakentaminen kuluttavat maa-ainesta. Tästä huolimatta me emme toistaiseksi ymmärrä kiviaineshuollon kaikista ympäristövaikutuksista paljoakaan. Edes Kuva Jaana Laakso kiviaineshuollon hiilijalanjälkeä ei ole koskaan määritetty. Vaikuttaa siltä, että talonrakentamisessa arkkitehtooninen vaikutelma kiinnostaa, mutta arkinen kadunrakennus ja perustuksiin käytettävän aineksen ympäristöominaisuuksien pohtiminen ei oikein jaksa herättää intohimoja. Tämä on yllättävää siinäkin mielessä, että infrarakentamisen kiviainesten tehottomaan kuljetteluun sinne ja tänne uppoaa nykyisin aivan turhan paljon euroja. Suomalaista osaamista markkinoidaan mielellään maailmalla. Digitalisaatiosta puhutaan. Clean tech on kaikkien huulilla, samoin kiertotalous. Josko nyt ryhtyisimme tuumasta toimeen. Varjelemaan hämäläistä harjumaisemaa ja kohentamaan samalla rakentamisen ekotehokkuutta. Tässä voisi piillä voittajakonsepti. Lisätietoja: Projektipäällikkö Harriet Lonka, 0400 755 475 harriet.lonka@hame.fi Tervetuloa opiskelemaan Hämeen kesäyliopistoon! Hämeen kesäyliopisto on yksi Suomen 20 kesäyliopistosta. Toiminta on valtion ja kuntien rahoittamaa ja vapaan sivistystyön oppilaitosta ylläpitää Hämeen liitto. Hämeen kesäyliopisto toimii kolmella paikkakunnalla; Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Tarpeen mukaan koulutusta järjestetään myös muualla Kanta-Hämeen alueella. Opiskelu on avointa kaikille kiinnostuneille ja pääsääntöisesti pohjakoulutusvaatimuksia tai muita edellytyksiä kursseille osallistumiselle ei ole. Laaja ja korkeatasoinen asiantuntijaverkosto sekä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa takaa koulutustoiminnan jatkuvuuden ja laadun ympäri vuoden. Hämeen kesäyliopiston tarjonnassa on avointa yliopisto-opetusta useista eri yliopistoista, ammatillista täydennyskoulutusta ja yleissivistävää koulutusta, kielikursseja, abi- ja lukiolaiskursseja, lasten korkeakoulun luentoja, ikääntyvien yliopistotoimintaa, muuta yleissivistävää ja harrastepohjaista koulutusta. Myös työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää koulutusta järjestetään joustavasti työyhteisökohtaisena tilauskoulutuksena. Kesäyliopisto haluaa olla Kanta-Hämeen maakunnan avoin korkeakoulu, jonka toiminnassa painottuvat avoin yliopisto-opetus ja maakunnan ihmisten osaamis- ja sivistystarpeet. Käy tutustumassa toimintaamme ja koulutuksiimme tarkemmin osoitteessa www.hameenkesayliopisto.fi ja innostu opiskelemaan! HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19 Hämeen Heimoliiton Häme-teko palkinto Elisa Göösille toimi myös päivien ”kasvoina” ja aktiivisena tiedottajana. Elisa teki reilun vuoden mittaisen projektin talkoilla ilman korvausta. Hämeen Heimoliiton hallitus myöntää vuosittain Häme-teko palkinnon hämäläisen perinteen, kotiseututyön, kulttuurin tai kulttuurimaiseman hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnetään tapahtumalle, talkootempaukselle, julkaisulle, yksityiselle henkilölle tai yhteisölle merkittävästä ja ansiokkaasta työstä. Häme-teko kunniakirjan saivat: Kuva: Markku Selinummi Elisa Göös toimii aktiivisesti ja näkyvästi kotiseututyössä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla Suomen Kotiseutuliiton valtuutettuna, Janakkala-Seuran puheenjohtajana sekä Heimoliiton hallituksen jäsenenä. Elisa toimi vuoden 2014 Hämeenlinnassa järjestettyjen Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääsihteerinä. Hänen vastuullaan oli päivien suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus yhteistyössä Kanta-Hämeen muiden toimijoiden kanssa. Hän Leenamaija Vattinen, Renko Leenamaija Vattinen on 29-vuotias renkolainen, joka opiskelun ja töiden lisäksi osallistuu aktiivisesti kotiseututyöhön Renko-Seurassa. Nuoresta iästä huolimatta, hän on toiminut pitkään kotiseututyössä. Leenamaijan sydämen asia on Härkätien museo, jossa hän vastaa museon esittelyistä ryhmille ja hoitaa museon näyttelykautena kaikki museoon liittyvät käytännön asiat. Ryttylän kylä-kirjastoyhdistys Yhdistyksen ylläpitämän toimivan kirjaston perustaminen on kulttuuriteko, joka viitoittaa esimerkillään ja asenteellaan toimintatapaa, jota voitaisiin menestyksellä käyttää myös muissa samankaltaisissa tapauksissa joissa taajamien, kylien ja mahdollisesti liitettävien kuntien kirjastoja lakkautetaan. Lyhyen toimintansa aikana kirjastohanke on lisännyt merkittävästi yhteisöllisyyttä ja yhteistä työtä kyläläisten keskuudessa ja saavuttanut yleistä myönteisyyttä. Pähkinänkuoressa: Hämäläinen kotiseututyö viriää Heimoliitosta Kotiseutututkimus- ja harrastustoiminta juontaa juurensa Hämeessä niinkin pitkälle kuin 1910-luvulle, jolloin käytiin keskusteluja tätä toimintaa varten perustettavasta kotiseutuyhdistyksestä. Lopulta 1925 pidettiin Hämeen Heimoliiton perustava kokous. Yhdistyksen toimialueeksi määriteltiin Hämeen lääni ja toiminnan tarkoitukseksi isänmaanrakkauden sekä kiintymisen syventäminen kotiseutuun, ja Hämeen henkinen ja aineellinen vaurastuminen. Julkaisutoiminta on jo alkuvuosista saakka ollut yksi Heimoliiton keskeisimmistä ja vilkkaimmista toimintamuodoista. 20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Ensimmäinen julkaisu Häme kuvissa valmistui 1928. 1930-luvun puolenvälin jälkeen Heimoliiton toiminnassa huomioitiin tiiviisti myös Hämeeseen suuntautuvan matkailuliikenteen edistäminen parantamalla teitä ja rakentamalla matkailumajoja. Vuonna 1936 75-vuotissyntymäpäiväänsä juhliva presidentti Svinhufvud vastaanotti Heimoliiton keräämän, yli 23 000 nimeä sisältäneen kansalaisadressin, jonka myötä kertyneille varoille presidentti antoi luvan perustaa Hämeen sivistystyön hyväksi toimivan rahaston, Hämeen Säätiön. Vuodesta 1953 alkaen alettiin järjestää myös kotiseutuyhdistysten neuvottelutilaisuuksia Heimoliiton vuosikokousten yhteydessä. Myöhemmin tilaisuudet nimettiin Hämeen Kotiseutupäiviksi, joita järjestetään edelleen. 50-luvulla Heimoliiton alaisuuteen perustettiin Hämeen luonnonsuojelutoimikunta. Toimikunnan tehtävinä oli luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistäminen. Heimoliitto oli toimintansa myötä muuttumassa maakuntaliitoksi, joskin toiminta keskittyi koko historiallisen Hämeen alueeseen ja maakuntaliitot sen sijaan keskittyivät maantieteellisesti määräytyvien uusmaakuntien etujen ajamiseen. Kuitenkin 50-luvun puolivälissä edunvalvontatehtävät siirtyivät uusille perustetuille maakuntaliitoille. Vuonna 1959 Heimoliitto perusti museojaoston ja paikallisen museotoiminnan kehittäminen alkoi vahvasti. 70-luvun puolivälissä Heimoliitto teki aloitteen kotiseutuopetuksen aseman vahvistamiseksi kouluissa. 1980-luvun alkupuolella Heimoliiton luonnonsuojelutoimikunnan nimi muutettiin ympäristötoimikunnaksi ja toimikunnan tehtäväksi määriteltiin toimia elinympäristön suojelun ja hoidon edistämiseksi Hämeen läänin alueella. Hämeen historia -sarjan kirjoitusurakka sai loppusilauksensa 1984 julkaistun ”Kun toimeen tartuttiin” – kansanomaisen, Hämeen historian lyhennelmäksi tarkoitetun teoksen voimin. 60-vuotisjuhlavuonna 1985 liiton teemaksi päätettiin Koulu ja kotiseutu. 1990-luvun alussa Heimoliitto aloitti järjestämään Häme-konferensseja. Toinen merkittävä toimintamuoto oli myös Häme kauniiksi ja toimivaksi -kampanja. Hämeen Kotiseuturahaston Heimoliitto perusti 1995. Rahaston tarkoituksena oli hämäläisen kotiseututyön tukeminen. 1997 Hämeen lääni lakkautettiin. Heimoliiton kannalta tämä merkitsi sekä yhden yhteistyökumppanin, myös erään hämäläisen symbolin häviämistä. Suomalaisen kulttuurin vaalijaksi tarkoitetun, historiallisia maakuntia edustavan Suomen Heimot ry:n perustamiskokous pidettiin yhteistyön tuloksena maaliskuussa 1999, Heimoliiton ollessa yksi perustajajäsenistä. Vuodesta 1998 alkaen Heimoliitto päätti vuosittain valita vuoden hämäläisteon. 75-vuotisjuhlavuotenaan 2000 Heimoliitto järjesti mm. Hämäläinen näytelmä -kirjoituskilpailun. 2000-luvulla Heimoliiton toiminta jatkui muutoin keskeisten toimintamuotojen ympäröimänä; Heimojuhlien ja Hämeen Kotiseutupäivän järjestäminen, opintoretket kotiseutukohteisiin ja aktiivinen julkaisutoiminta. Vuonna 2001 järjestettiin ensimmäistä kertaa hämäläinen kirkkopyhä ja samana vuonna vietettiin ensimmäistä kertaa Hämeen päivää. Vuonna 2003 Heimoliitto avasi oman toimiston Hämeenlinnan keskustassa, jonka myötä niin Heimoliiton, kuin erityisesti mittavan julkaisutoiminnan tunnettavuus ja kirjojen myynti kasvoi merkittävästi. Vuonna 2008 toimintansa käynnisti julkaisutoimikunta, joka järjesti kirjoituskilpailun Minun kotikuntani. 2010 liitto aloitti yhteistyökumppaniensa kanssa Hämäläisen Kyläkirjapäivän järjestämisen. Heimojuhlat muuntuivat 2013 Heimopäiväksi sisältäen monipuolista kotiseutuaiheista ohjelmaa. Vuonna 2014 mittava ponnistus oli Valtakunnalliset kotiseutupäivät Hämeenlinnassa. Vuosi 2015 on Hämeen Heimoliiton 90-vuotisjuhlavuosi! Lyhennelmän Hämeen Heimoliitto ry:n historian vaiheista on koonnut Johanna Henttinen. Lähdeaineisto: Kulta Häme, Seppo Myllyniemi ja Jukka Peltovirta, 2001, kustantaja Hämeen Heimoliitto ry. Hämeen Heimoliitto ry:n toimintakertomukset ja arkisto. www.hameenheimoliitto.fi Venäjä, Venäjä, Venäjä Aika ei ole juuri nyt helppo, mutta ylivoimaisesti suurin ulkomainen matkailijaryhmä Suomessa ovat yhä venäläiset. Kanta-Hämeen tavoitteena on saada tästä nykyistä suurempi osa. Hämeen liiton, maakunnan kaikkien kuntien ja matkailuyrittäjien yhdessä rahoittama Venäjän matkailumarkkinointihanke vahvistaa hämäläisten matkailutoimijoiden osaamista sekä Kanta-Hämeen näkyvyyttä ja läsnäoloa erityisesti Pietarin alueella. Linnan Kehitys Oy:n vetämään hankkeeseen tuo asiantuntemustaan Mediakolmio East. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21 Kuva Ville Salminen VIE MENNESSÄS, TUO TULLESSAS Teksti: Paula Mustonen, Hämeen Virkistysalueyhdistys Otsikon vanha suomalainen viisaus käy myös retkeilijän tunnuslauseesta. Virkistysalueyhdistykset kannustavat kaikkia luonnossa liikkuvia roskattomaan retkeilyyn. Roskattoman retkeilyn periaate on hyvin yksinkertainen: retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon. Palavan jätteen voi polttaa nuotiossa ja maatuvat jätteet laitetaan kompostiin tai kompostikäymälään. Kaikki muu mukana tuotu pakataan takaisin reppuun ja tuodaan järjestetyn jätehuollon piiriin. Luonnollisesti myös maatuva ja palava jäte tulee tuoda takaisin, mikäli kompostointi- tai polttomahdollisuutta ei ole. 22 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Roskattoman retkeilyn voi aloittaa jo ostoksia tehtäessä ja viimeistään eväitä pakatessa. Eväsrasioina kannattaa suosia uudelleen käytettäviä rasioita tai poltettavia pakkausmateriaaleja, mikäli tulet on tarkoitus tehdä. Retkelle kannattaa ottaa mukaan myös pieni pussi roskia varten, niin reppukin pysyy siistinä. Pienillä toimilla on isot vaikutukset, säästyneet huoltokustannukset voidaan käyttää reittien ja muiden palvelujen parantamiseen. Lähde ja lisätietoja www.luontoon.fi/roskatonretkeily Roskatonta retkeilijää kiittävät niin luonto kuin muutkin retkeilijät! FAKTA Roskien maatuminen kestää vuosia, jopa vuosisatoja Paperinen nenäliina 1–2 vuotta Pahvimuki ja maitopurkki 1–5 vuotta Tupakantumppi 15 vuotta Purukumi 20–25 vuotta Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 v. Hernekeittopurkki 200–500 vuotta Alumiininen juomatölkki 200–1000 vuotta Paristot 200–1000 vuotta Pussinsulkijat satoja vuosia Lasi, ikuisesti Kuva Elisa Putti HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 23 supistetaan. Viime vuoden puolella lakkautettiin teollisuuden alue- ja toimintatilasto, jonka tiedoista osa julkaistaan nyt alueellisessa yritystoimintatilastossa. Meillä tämä vaikeuttaa teollisuustietojen seurantaa ja alueellisesti mm. vientitietoja ei enää saada lainkaan. Samoin luokitusmuutosten tai uusien käsitteiden käyttöönotto aiheuttaa yllättäviä haasteita pitkäaikaiselle seurannalle. Esimerkiksi alueellisen rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuottaminen keskeytyi jo viime vuonna pysyvän rakennustunnuksen käyttöönoton sekä muiden tilasto-ongelmien seurauksena. Ratkaisua ongelmiin ei ole löytynyt vieläkään. Tietopalvelun haasteita Hämeen liiton strategiassa yhtenä arvopohjana on asiantuntemus, joka perustuu mm. viimeisimpään tietoon ja uusiutumiskykyyn. Viimeisimpään tietoon pohjautuvan tietopalvelun toteuttaminen on asettanut viime aikoina erityisiä haasteita, kun haluamme palvella maakunnan toimijoita alueemme tiedon jakajina aina kuntatasolta lähtien. Hämeen liiton verkkosivuilla tilastot-osiossa ylläpidetään kuntapohjaista perustilastoa eri aihealueilta. Näiden tilastojen tarkoitus on palvella tarvitsijoita niin yksittäisen tiedon löytämiseksi kuin myös aikasarjana kehityksen seuraamisessa ja ennakoinnin tukena. Tietojen hankinta ja tilastojen sisältö on vankasti nojautunut Suomen viralliseen tilastoon, jota edustaa 13 julkisen hallinnon organisaatiota. Keskeisin toimija on Tilastokeskus, mutta myös muita tiedon 24 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI tuottajia tarvitaan perustilastojen päivityksissä. Tilastokeskus on viime vuosina joutunut vähentämään resursseja tuottavuuden parantamiseksi, ja edelleen valtion budjettileikkaukset pakottavat tilastotuotannon ja palvelujen supistamiseen. Esimerkiksi datan avaamista ei voida jatkaa suunnitellusti. Vuoden 2015 alussa aloittaneeseen Luonnonvarakeskukseen fuusioituneiden laitosten tilastot julkaistaan nyt Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen yhteisen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelun rakentaminen on vielä kesken, esimerkiksi maataloutta koskevat kunnittaiset tilastot ovat tulossa palveluun vasta syksyllä. Tähän asti tiedot on ollut saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken kautta. Tahdomme haasteista huolimatta kaikin mahdollisin keinoin edelleen ylläpitää myös kuntapohjaisen tiedon jatkumoa. Tämä vaatii uusiutumiskykyä ja mahdollisesti uutta näkökulmaa saatavissa olevan tiedon hankintaan ja pitkäaikaiseen seurantaan. Tutustu tilastoihin: www.hameenliitto.fi/tilastot Vuoden 2013 alussa Tilastokeskuksen organisaatiomuutoksen yhteydessä kuntapohjainen aluetietokanta (Altika) lakkautettiin ja tietojen oli tarkoitus siirtyä avoimeen StatFin-tietokantaan. Näin ei kuitenkaan kaikilta tarpeellisilta osin tapahtunut, vaan syntyi selviä tietoaukkoja jopa maakuntatasolle. Tämän vuoden alusta Tilastokeskuksen lakkautuslistalla on 14 tilastoa ja lisäksi muutaman tilaston tietosisältöä Lisätietoja: Anja Uusitalo, tietopalvelusihteeri anja.uusitalo@hame.fi Vanajavesikeskuksen kuulumisia Onni-Monnin avustuspäätöksiä Mää ja Vanajavesisäätiön hallitus tehtiin isoja päätöksiä männäviikolla, kun hommana oli jakaa Vanajaveden alueen toimijoille raha-avustusta erilaisille niiden suunnittelemille vesienhoitohankkeille. Rahaa meil oli jaettavana yhteensä 16 000 euroo, joka oli paljo enempi kun viime vuonna. Me saatiin jakaa säätiön oman kymppitonnin lisäksi samaan syssyyn myös Hämeenlinnan jäähallilla pidetyn Itsenäisyysfantasiatapahtuman lipputulot, jotka Sibeliuksen syntymäkotisäätiö lahjoitti hämäläisvesien hyväks. Me aateltiin, et tällä tapaa ne tulee käytettyä mahollisimman tehokkaast ja tasapualisest. Vaik avustusrahaa oli paljo, niin paljo enempi olis vielä pitäny olla. Ny jaettu raha peittos vaan 25% haetusta Ihmiset ovat valmiita tekemään töitä oman elinympäristönsä hyväksi! summast. Tosi vaikee oli tehdä karsintaa, ku kaikki ehdotukset oli tosi hyvii ja niit tuli paljo, 29 kappaletta ympäri meiän aluetta. Niinpä me yritettiin jakaa mahollisimman monelle hankkelle sellane summa jolla arveltiin sen saavan riittävän avun onnistuakseen. Tässä muutama esimerkki mitä kaikkee vesistöystävät aikoo tehä tulevan vuoden aikana: • Janakkalas ja Valkeekoskel tehään laitehankintoi veneilijöiden ja karavaanareiden jätevesien käsittelyn hyväks. • Kärköläs, Hämeenlinnas, Akaalla, Hattulas ja mones muus paikas niitetään vesikasvillisuutta. • Lopel ja Janakkalas hankitaan ojavesien ravinteiden poistoaineita, Hattulassaki kemikaalilla saadaan fosforimäärää vähemmäks. • Janakkalas ja Hausjärvel otetaan vesinäytteitä ja Vanajalla mitataan happipitoisuutta. • ja lisäks on vielä montaa muuta sorttia talkoota ja tapahtumaa jossa saadaan ihmiset itte osallistumaan ympäristönhoitoon. Tarkat tiedot avustuspäätöksestä voi käydä vilkaseen tuolta meiän nettisivuilta www.vanajavesi.fi toimiston väki todettiin, että tosi hienoja ehdotuksia tulee paljo ja et ihmiset on valmiita tekemään töitä oman elinympäristönsä hyväksi. Siks tää avustushomma on melkeen vuoden kohokohta, ku voidaan vähä auttaa heitä siinä. Hienoja alkukesän kelejä toivotellen, Onni-Monni PS. Me teetettiin ton Hämeen ELY-keskuksen kanssa sellanen Vanajaveden sedimenttitutkimus, jossa otettiin pohjasedimentistä paljo näytteitä Kernaalanjärven ja Lepaan väliseltä alueelta sekä syvästä pohjast että rannoilt. Tarkotus oli selvittää onko pohjaan joutunu paljo myrkyllisii aineita ja jos niin minkälaisii. Voidaan kaikki huokasta helpotuksesta. Käykää lukemassa raportti Vanajavesikeskuksen nettisivuilta. Ja ai niin! Syksyks saadaan ulos yks vuoden hienoimmist kirjoist, ku Vanajaveden alueesta kertova opus tulee painosta. Viksuimmat miettii joululahja-asioita jo ny! Viime vuonna, kun tätä avustushommaa koitettiin ekaa kertaa, mää ja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 25 KYLÄT KUTSUVAT Avoimet Kylät 6. kesäkuuta Hämeessä ja valtakunnallisesti Tervetuloa viettämään kesälauantaita hämäläisiin kyliin! Kylät ovat avoinna lauantaina 6.6. ja kutsuvat kävijöitä tutustumaan kyläelämään, maalla asumiseen, kylähauskaan, yhteisiin paikkoihin ja kylätaloihin. Tänä vuonna Avoimet kylät -tapahtumapäivä järjestetään valtakunnallisena. Joka puolen Hämettä kylien yhdistykset järjestävät omannäköisiä tapahtumiaan. Ohjelmissa on kyläkahviloita, kirppisten aarteita, luontoelämyksiä, nuorisomeininkiä, ulkoliikuntaa, kulttuuria ja historian havinaa. Monet kylien yrittäjät avaavat pajansa, voit pistäytyä veneveistämössä kuin eläintäyttämössäkin. Mukana on satoja talkoolaisia järjestämässä ohjelmaa, johon kuka tahansa on tervetullut. Hämeen Kylät ry toimii avoimen kyläpäivän kokoajana. Avoimet kylät 6.6. päivä huipentuu Hämeessä Lopelle Vojakkalan lavalle, Kuva Ville Salminen 26 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI jossa paljastetaan Hämeen Vuoden Kylä 2015 klo 19. Ypäjänkylä, Venäjänkylä, Kojo, Kalliomäki, Letku, Teuro-Kuuslammi, Porras, Nummenkylä, Vojakkala, Räyskälä, Salonkylä, Pilpala, Läyliäinen, Sajaniemi, Joentaka, Vähikkälä,Kaloinen, Virala, Harviala, Turenki, Janakkalan kirkonkylä, Ryttylä, Mommila, Iittala, Kutila, Sattula, Alvettula, Hauhon kirkonkylä, Sappee, Eteläinen, Tuulos, Kataloinen, Lammi Lähde kesäiselle kyläkierrokselle! Tarkempi ohjelma ja ajo-ohjeet www.hameenkylat.net www.avoimetkylat.fi Upouuden ekokoulun pihatöitä jatketaan talkoilla tänä kesänä. Kuva Sanna Alalempi. Koijärvi Forssasta on yhteistyökylä Koijärveläiset tuntevat olonsa turvalliseksi, kertoo Koijärven alueen kylät ry:n juuri toteuttama turvallisuuskysely. Naapurit tunnetaan ja tiedetään, keneltä kylässä voi pyytää apua. Turvallisuuskyselyssä asukkailta löytyi eniten liikenteen vaarapaikkoja. Muutamia yksinäisiä asuu kylillä mutta vastaavasti ilmoittautui niitä, jotka voisivat toimia tukihenkilönä. Koijärven alueen kylät ry tarttuu asukkaittensa tarpeisiin ja käärii hihat. Näin on totuttu tekemään jo vuosia ja saatu paljon aikaan. selkeäksi. Koijärven alueen kylät ry hoitaa tiedottamisen; Kylähullu-lehti on kolahtanut asukkaiden postilaatikkoon jo toistakymmentä vuotta! Koijärven alueen kylät ry ottaa kopin asioiden käynnistäjänä, kehittäjänä ja neuvottelijana asioissa, joissa tarvitaan vahvemmat hartiat. Kyläyhdistykset ja lukuisat muut yhdistykset järjestävät asukkaille tarkoitettua toimintaa. Lue lisää: www.koijarvenalueenkylat.fi Koijärvellä on osattu kääntää mennyt vahvuudeksi. Suomen ympäristöliike syntyi Koijärvellä 1970-luvulla ristiriitaisissa tunnelmissa. Nyt lapset käyvät upouutta ekokoulua. Koijärven alueen kylät ry toimi moottorina positiivisen kouluratkaisun aikaansaamiseksi, alueen kyläyhdistykset Matku, Kojo, Peräjoki, Vuoltu ja asukkaat saatiin puhaltamaan yhteen hiileen ja Forssan päätöksenteko muutettua. Koijärven koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys perustettiin ja sitouduttiin valtavaan talkootyöhön koulun piha-alueiden rakentamiseksi. Talkootöinä tehdyt maanrakennus- ja pihatyöt ovat säästäneet arviolta 130 000 euroa. Koijärvellä asiat järjestetään asukkaiden tarpeista lähtien toimivaan malliin. Koijärven alueen kylät ry toimii alueen toimijoiden kokoajana ja yhteistyön rakentajana. Työnjako kyläyhdistysten ja muiden yhdistysten välillä on muotoutunut Erkki Mykrän IInes-patsas vartioi Koijärven laskuojaa uskollisesti. Kuva Tomi Helin. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 27 ITK-juhlakonferenssissa taottiin tulevaisuutta ITK 25 vuotta -juhlakonferenssi järjestettiin Hämeenlinnassa Aulangolla. Pohjoismaiden suurin alan konferenssi kokosi yhteen asiantuntijat, kehittäjät, opettajat ja kouluttajat ympäri Suomen. Kuva ja teksti Jenni Manninen Vuosien aikana ITK- eli interaktiivinen tekniikka koulutuksessa konferenssissa on käynyt 32 500 osallistujaa ja esityksiä on ollut 3 200. Tärkeitä kohtaamisia ja uusia ideoita vuodet ovat sisältäneet valtavan määrän. Opetusympäristöt ovat kehittyneet huimasti tietokoneavusteisesta opetuksesta tämän päivän digimaailmaan, kertoo konferenssin johtaja, Hämeen kesäyliopiston tiederehtori Jarmo Viteli. Vuosittainen tietojen päivitys alan ammattilaisille onkin osoittanut tarpeellisen paikkansa, siitä kertoo vuosittainen yli 1 500 osallistujan määrä. Tänä vuonna mukana oli arviolta noin 1 800 osallistujaa. Hämeen kesäyliopisto järjestäjätiimeineen oli koonnut tänäkin vuonna monipuolisen ja ajankohtaisen esitystarjonnan. Palautteiden mukaan moni osallistuja saa ITK:sta suoraan vinkkejä, työkaluja ja uusia toimintatapoja työhönsä. Suurin haaste ITK-kävijälle lieneekin se, että kaikkeen mielenkiintoiseen ei ehdi osallistumaan. 28 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI – Palaute on ollut kautta linjan positiivista. Monipuolisuuden lisäksi tärkeintä ovat kohtaamiset muiden osallistujien kanssa ja erityinen ”ITK-meininki”. Täällä on todella tiivis tunnelma hyvässä mielessä ja käytävillä syntyy syventyneitä keskusteluja, sanoo Hämeen kesäyliopiston koulutuspäällikkö, viidettä kertaa mukana järjestelyissä ollut Hanna Salo. Aulangon iso sali täyttyi ITK -kuulijoista vielä konferenssin viimeisenä tuntinakin, kun kutsuttuna päätöspuhujana kuultiin arkkipiispa Kari Mäkistä otsikolla “Googlekaan ei anna vastausta kaikkiin kysymyksiin”. ITK tarjoaa osallistujille vinkkejä, työkaluja sekä uusia ITK 2016 järjestetään Aulangolla 13.–15.4.2016 toimintatapoja työelämään. Kuvat Jaana Laakso SUOMI 100 VUOTTA info- ja ideointitilaisuus keräsi Raatihuoneelle tuvan täyteen väkeä. Tilaisuudessa ideoitiin yhdessä miten Suomen suurta vuotta voitaisiin juhlia Hämeessä ja edustajat kertoivat omia ajatuksiaan siitä. Suomi 100-hankkeen päätuottaja Hannu Hyttinen totesi, että Juhlavuoden aikana katsomme tässä ajassa omaa maatamme: sen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. ULKOMINISTERIÖN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISESSA ILLASSA alivaltiosihteeri Matti Anttonen kertoi ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista ja vastasi yleisön kysymyksiin. Kuva Jaana Laakso MINISTERI PÄIVI RÄSÄNEN vieraili Hämeen maakuntavaltuuston kokouksessa. Kuva Jaana Laakso Kuvat Jenni Manninen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden pääteema on Yhdessä. ITÄMEREN ALUEEN MAAKUNTIEN VERKOSTO (BSSSC) kokoontui Forssassa Hämeen liiton ja Forssan kaupungin isännöimänä. Kokoukseen osallistui alueiden johtavia poliitikkoja ja virkamiehiä Suomesta, Virosta, Latviasta, Saksasta ja Norjasta. Verkostoon kuuluu lisäksi maakuntia Liettuasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista ja Venäjältä. Kuva Seppo Pessinen MINISTERI ANTTI RINNE vieraili Hämeen liitossa. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 29 SOTE-UUDISTUS Valtakunnallista sote-uudistusta ennakoiden Kanta-Hämeessä on kahdessa eri jaksossa tehty maakunnallisen sote-ohjausryhmän ohjaamana selvitystyötä Kanta-Hämeelle tarkoituksenmukaisimman ja maakunnan asukkaiden palveluita parhaiten turvaavan sote-uudistuksen toteuttamistavan löytämiseksi. Sote I -vaihe päättyi vuonna 2013 yhteistyössä THL:n kanssa tehdyn Kanta-Hämeen maakunnallisen terveydenhuoltoselvityksen valmistumiseen. II-vaiheen työ päättyi vuoden 2014 lopussa valtakunnallisten sote-uudistuksen linjausten konkretisoitumisen vaiheeseen. Markku Puro on aikaisemmin toiminut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtajana. Marjo Lindgren toimi ennen hanketta palvelualuepäällikkönä Riihimäen sosiaali- ja terveystoimialalla, josta hän on virkavapaalla hoitamassa maakunnallisen sote-uudistuksen valmistelutehtäviä. Valtakunnallisten linjausten konkretisoiduttua maakunnallinen ohjausryhmä piti tarpeellisena jatkaa uudistukseen valmistautumista maakunnallisesti, koska oli nähtävissä, että eduskuntavaalien jälkeen valtakunnallista sote-uudistuksen eteenpäin viemistä tullaan jatkamaan. Markku Puro nimettiin projektipäälliköksi vetämään valmistelua ja sitä varten perustettua seutuedusteista maakunnallista sote-projektiryhmää. Projektiryhmän valmisteluun pohjautuen maakunnan kuntien edustajista koottu laajapohjainen sote-ohjausryhmä päätti 10. huhtikuuta, että maakunnallista valmistelua jatketaan. Kuten Markku Puro ohjausryhmän kokouksessa totesi, antaa sote-lainsäädännön säätämisen siirtyminen eduskuntavaalien jälkeiselle ajalle maakunnalliselle uudistustyön valmistelulle nyt hyvät mahdollisuudet keskittyä ensisijaisesti kuntalaisille tarjottavien palveluiden ja niiden kokonaisuuden miettimiseen ja kehittämiseen sekä rajapintojen läpikäymiseen, eikä niinkään hallintomallien organisaatioiden tarkasteluun. Kanta-Hämeen sote III -hankkeen projektipäällikkönä toimii Markku Puro ja asiantuntijaprojektisihteerinä Marjo Lindgren, jotka molemmat ovat teknisesti Hämeen liiton palveluksessa hankkeen ajan, ainakin vuoden 2015 loppuun saakka. HÄME-PÄIVÄÄ vietetään tänä vuonna 16.8. siivittämänä Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa eli Parkissa. Tervetuloa! 30 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kuvitus: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland Sibeliuksen sävelten Kuva Tuula Palaste-Eerola Harriet Lonka on aloittanut liitossa Resurssitehokas kiviaineshuolto -hankkeen projektipäällikkönä. Miia Lehtola on aloittanut Hämeen liitossa asianhallintasihteerin sijaisena. Käy tutustumassa uudistuneisiin nettisivuihimme www.hameenliitto.fi. Peukuta meitä Facessa. STRATEGIA Vanhusneuvostojen seminaarissa 25.9. Hämeenlinnan Raatihuoneella paneudutaan jälleen senioreiden asioihin. Katso myös LinkedInprofiilimme. Seuraa maakuntajohtaja Timon twiittauksia twitter.com/TimoReina. HÄMEEN LIITON ARVOT Tulevaisuus Ennakoimme ja teemme rohkeasti tulevaisuutta kunnioittaen samalla perinteidemme parhaita puolia. VISIO 2020 – tätä tavoittelemme: Hämäläisten hyväksi – Hämeen parasta kehittämistä! Yhteistyö Olemme yhteistyösuhteissamme aktiivisia, palvelevia ja luottamusta herättäviä. Tasapuolisuus Toimimme tasapuolisesti ja vastuullisesti edistäen kestävää, yhteistä hyvää. Asiantuntemus Työmme perustuu jatkuvaan osaamisemme kehittämiseen sekä viimeisimpään tietoon ja uusiutumiskykyyn. MISSIO 2020 – perustehtävämme ja olemassaolomme oikeutus: Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 31 & facebook.com/hameenliitto hameenliitto.fi/blogi twitter.com/TimoReina hameenliitto.fi/videot HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI MEDIASSA SEURAA OSALLISTU!
