YT21 Yrityksen rahoitusopas

Yrityksen
rahoitusopas
2/2015
2 (25)
SISÄLTÖ
1.Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
2. Käyttöpääoman tarpeen laskenta ja minimointikeinot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
2.1 Keinoja käyttöpääoman vähentämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
3. Käyttöpääoman rahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
4. Yrityksen laajennusinvestointien rahoitustarve. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
5. Lainarahoitukseen tarvitaan vakuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
6. Rahoituksen suunnittelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
6.1 Toimitilat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
6.2 Koneet ja laitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
6.3 Valmistusoikeudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
6.4 Käyttöpääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
6.5 Talouden tunnuslukuja eri toimialoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
7. Yrityksen rahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
7.1 Yrittäjän oma rahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7.2 Starttiraha aloittavalle yrittäjälle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7.3 Pitkäaikaiset lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7.4 Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7.5 Pääomalaina ja pääomasijoitukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
12
12
12
14
16
8. Ely-keskuksen harkinnanvaraiset tuet ja avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
8.1 Yrityksen kehittämisavustus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
8.2 Suomen rakennerahasto -ohjelman tuet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
8.3 Tuet maaseudulla aloittavalle tai toimivalle yritykselle 2014-2020. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
8.4 Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
8.5 De minimis- tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
8.6 Finnveran siltarahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
9. Tuet työvoiman palkkaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
9.1 TE-toimiston palkkatuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
9.2 Työllistä nuori SANSSI-kortilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
9.3 Työllistä DUUNI -korttilainen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
9.4 Oppisopimus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
10.Takaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
10.1 Finnveran takaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
10.2 Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaukset toimivalle yritykselle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
11. Tekesin rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
12. Muut erityisrahoittajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
12.1 Keksintösäätiön Keksintörahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
12.2 KELAN elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
13. Rahoituskulujen minimoiminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista.
© Jadelcons Oy
3 (25)
1. Yleistä
Pääsääntönä voidaan todeta, että nykypäivän Suomessa yrityksen
käynnistäminen ei jää kiinni rahoituksen puuttumisesta, vaikka
yritysidean keksijöiden varat olisivatkin vähäiset. Siitä on osoituksena monet perustetut korkean teknologian yritykset, joissa pääoman
tarve on saattanut olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Myöskään
yritystä laajennettaessa rahoitus ei muodostu ongelmaksi, jos
liiketoiminta on kunnossa ja omaa rahoitusta löytyy vähintään 20 %
investoinnin arvosta.
Suomesta löytyy monipuolista julkista rahoitusta, joita täydentävät monet yksityiset pääomasijoittajat. Yleisempää on kuitenkin
tilanne, jossa aloittavan yrityksen liiketoiminta perustuu enintään
muutaman henkilön työpanokseen. Saadakseen rahoituksen kuntoon he joutuvat sijoittamaan yritystoimintaan säästämiään rahoja,
kiinnittämään omaisuuttaan ja vieläpä ottamaan henkilökohtaista
lainaa sijoittaakseen sen yrityksen alkupääomaksi. Rahoituksen järjestämisen onnistumiseen kuitenkin eniten vaikuttaa hyvin laadittu
ja totuudenmukainen liiketoimintasuunnitelma, jota toteuttamassa
on ammattitaitoinen henkilö tai henkilöt. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä Yritystulkin Liiketoimintasuunnitelmien YT2 tai YT3:n avulla.
© Jadelcons Oy
4 (25)
2.Käyttöpääoman tarpeen laskenta ja minimointikeinot
Käyttöpääoma on rahaa, jota tarvitaan yrityksen arjen pyörittämiseen. Käyttöpääoman määrä vaihtelee suuresti aloittain. Pienimmillään se
voi olla esim. ravintolatoiminnassa, jossa ostetut raaka-aineet on myyty ennenkuin tavarantoimittajalta on tullut lasku. Eniten käyttöpääomaa vaatii kauppa ja valmistava teollisuus. Käyttöpääoman määrä lasketaan seuraavan taulukon avulla ottamalla huomioon kustannuserän maksu- tai varastointiajat.
ESIMERKKI
Metallituotteita valmistavan yrityksen liikevaihto on 162 600 €. Verollinen vuosimyynti 200 000 €. Myyntisaamisten kiertoaika 14 päivää. Raaka-aine varaston kiertoaika 30 päivää. Tuotteiden läpimenoaika 30 päivää. Välittömät tuotantokustannukset
(palkat, energia, hitsauslanka ja –kaasu) 25 000 €. Muuttuvat kustannukset (valmiiden tuotteiden varastointi ja kuljetuskustannukset) 15 000 €.
KÄYTTÖPÄÄOMAN TEKIJÄ
LASKUKAAVA
LASKUESIMERKKI
+ MYYNTISAAMISET
Verollinen vuosimyynti (€) x MM (pv)
360 päivää
200 000 € x 14pv = 7777 €
360 pv
+ RAAKA-AINEVARASTO
Raaka-ainekäyttö (€/vuosi) x VAR (pv)
360 päivää
50 000 € x 30pv = 4166 €
360 pv
+ KESKENERÄINEN TUOTANTO
Välitt. tuotantokustann.1) (€/v) x VAK (pv)
360 päivää
25 000 € x 30pv = 2083 €
360 pv
+ VALMISTE-/TAVARAVARASTO
Muuttuvat kustannukset 2) €/v x VAV (pv)
360 päivää
15 000 € x 15pv = 625 €
360 pv
Verolliset vuosiostot (€) x OM (päivää)
360 päivää
100 000 € x 14 = 3888 €
360 pv
- OSTOVELAT
7777 € + 4166 € + 2083 € + 625 € - 3888 €
= 10 763 €
= KÄYTTÖPÄÄOMA
2.1 Keinoja käyttöpääoman vähentämiseksi
Myyntisaamiset
Raaka-aine varasto
• maksuehdon kiristäminen
• varaston pienentäminen
• käteisalennus (kallis tapa, 14 pv – 1 % = 25 % vuosikorko)
• nimikkeiden vähentäminen
• yrityksen kasvun pitäminen n. 20 % /v
• tavarantoimittajan varasto omassa varastossasi, josta makse-
• factoring- rahoitus
• tehokas ja ajan tasalla oleva perintä
taan käytön mukaan
• varaston kiertoaikojen lyhentäminen
• rahoituksen järjestäminen asiakkaalle (esim. konekauppa)
Ostovelat
• maksuaikojen pidentäminen
• ostolaskurahoituksen käyttöönotto
Tuotanto
• läpimenoajan lyhentäminen tuotantoa, suunnittelua ja myyntiä
tehostamalla
• ostohinnoista tinkiminen
• alihankintojen lisääminen ostoissa tai tuotannossa
• myytävät tuotteet tai raaka-aineet otetaan myyntitilille, ts.
• valikoiman supistaminen
tavara maksetaan myynnin tai käytön jälkeen
© Jadelcons Oy
5 (25)
3. Käyttöpääoman rahoitus
Yleisin käyttöpääoman rahoitustapa on pankin myöntämä
• Kassavirta tasoittuu ja omat laskut saadaan hoidettua
luotollinen tili. Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtoja, koska
ajallaan ilman viivästyskorkoja ei tarvita muita lyhytaikaisia
harvoin myyntilaskuista saatavat tulot saadaan ennen kuin osto-
rahoitusjärjestelyjä.
laskuja maksetaan. Luotollinen tili vaatii reaalivakuuden. Yrityksen
käyttöpääoman tarvetta voidaan tyydyttää myös myyntisaatavien
rahoittamisen eli factoringin avulla. Factoringrahoituksen perustana
on rahoitusyhtiön ja asiakasyrityksen välillä solmittu sopimus, jonka
mukaan asiakasyritys siirtää kaikki myyntisaatavansa rahoitusyhtiölle tämän myöntämän luoton vakuudeksi eli saat myyntilaskuista
esim. 80 prosenttia tilillesi 2 - 3 päivässä, vaikka asiakkaalle olet
antanut maksuaikaa esim. 30 päivää. Erillistä vakuutta ei näin tarvita. Yrityksen reaalivakuudet säästyvät muihin rahoitustarpeisiin.
Factoringrahoitus sopii yritysten ja yhteisöjen välisen kaupankäynnin rahoitukseen. Erityisen hyvin factoringrahoitus sopii kasvaville
yrityksille ja toimialoille, joissa sovelletaan pitkiä maksuehtoja sekä
Haitat
Voi antaa epäluotettavan kuvan loppuasiakkaalle. Rahoitusyhtiö
usein vaatii kaikki myyntisaatavat itselleen.3. Onko kauppahinta
sopiva?
Factoring kirjanpidossa
Rahoitetut myyntilaskut ovat yrityksen lyhytaikaista velkaa. Rahoituskulut ovat tuloslaskelman kuluja. Toimituksen jälkeen rahoitetut
myyntilaskut muuttuvat myyntisaataviksi, jotka on käsiteltävä
omalla tilillään. Samalla ne ovat myös annettuja vakuuksia, jotka
taseen liitetiedoissa ilmoitetaan kohdassa ”annetut pantit”.
myös sesonkivaihteluiden rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitukseen
voidaan liittää myyntireskontran hoito ja myyntisaatavien perintäpalvelu. Factoringrahoitusta käytettäessä on asiakkaallasi oltava
luottotiedot kunnossa.
Factoring käytännössä
Rahoitusyhtiö maksaa ennakkoon 70 - 90 % yritysasiakkaalleen
tämän myyntilaskusta 2 - 3 päivän sisällä laskutuksesta ja loput
eräpäivänä. Antamastaan lyhytaikaisesta luotosta rahoittaja perii
kulut ja asiakaskohtaisen koron.
Vakuus
Yritys ei anna vakuutta, jos tämän asiakkaat ovat maksukykyisiä.
Muut ehdot
Rahoittaja edellyttää yleensä koko myyntisaatavakannan siirtämistä
heille.
Factoring rahoituksen soveltuvuus:
• Kasvaville yrityksille etenkin toimialoilla, joissa pitkät maksuajat.
• Pitkinä sarjoina ympäri vuoden kausiluotoisia tuotteita
valmistaville yrityksille, esim. maatalous- ja metsäkoneet,
veneet, puutarhatuotteet, harrastusvälineet.
Factoring rahoituksen edut:
• Antaa mahdollisuuden myynnin edistämiseen kilpailijoita
paremmilla maksuehdoilla.
• Jos ostetaan rahoitusyhtiön tilinhoitopalvelut, saadaan tehokas perintäapu ja selkeä kirjanpitotieto.
© Jadelcons Oy
6 (25)
4.Yrityksen laajennusinvestointien rahoitustarve
Liiketoimintaa laajennettaessa yrityksen tai omistajien oman rahoituksen tarve on aloitusvaihetta suurempi. Etenkin tuotannollisissa
yrityksissä ongelmaa tuottaa käyttöpääoman rahoitus etenkin silloin, kun investointi on yrityksen entiseen laajuuteen nähden suuri ja
tuotannon ”ylösajo” vaatii aikaa. Tällaisissa tapauksissa laitehankintojen maksupostit on sidottava valmistusasteeseen ja laitteiston häiriöttömään tuotantokykyyn sekä toimittajan valmiuteen hoitaa käyntiongelmat välittömästi.
Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan investointien rahoittamista investoinneissa.
RAHAN KÄYTTÖ
RAHOITUSKOHDE
KULUERÄT
OSUUS MENOISTA
Käyttöomaisuus
• koneet ja laitteet, kalusteet
65 – 80 %
• rakennukset, liikehuoneistot yms.
• asennus ja kuljetus
• käyntiinajokulut
• työvoiman koulutuskulut
Investoinnin aiheuttama käyttöpääoman lisäys
• ostojen lisäys
• käyttökulut (energia, vesi, apuaineet)
20 – 35 %
• palkat
• koulutusvaiheen kulut (tuotantomäärä, laatutappiot)
• myyntisaatavien lisäys
• markkinointikulujen lisäys
RAHAN LÄHTEET
RAHOITTAJA
RAHOITUKSEN MUOTO / HUOMIOITA
OSUUS
Omistajat/yritys
• omistajien lisäsijoitukset ja pääomalainat
vähintään 20 %
• lisää omistajia / pääomasijoituksia
• yrityksen tulorahoitus
ELY–keskuksen investointi- avustukset
• edellyttää merkittävää kasvua tuotannossa tai liikevaihdossa
tai henkilöstössä
• välirahoitettava, koska maksetaan vasta jälkikäteen
0 - 35 %
Riippuu hakijan tukialueesta
ja yrityskoosta
• korvausinvestointeihin ei lainkaan
Finnvera Oyj:n laina
• laina tai vakuus
yleensä 30 - 40 %
Pankkilaina
• yrityksen tai yrittäjien vakuuksilla
yleensä 30 – 40 %
• myös Finnveran kokonais- tai osatakauksella saatavat investointi- ja käyttöpääomalainat
© Jadelcons Oy
7 (25)
5.Lainarahoitukseen tarvitaan vakuus
Lainan ottamiseen liittyy aina vakuus, jonka lainanantaja vaatii.
räytyy vireilletulopäivämäärän perusteella. Panttioikeus ei vanhene
Vaikka mainonnassa tarjotaankin vakuudetonta lainaa, niin todel-
koskaan, ellei kiinteistön omistaja sitä kuoleta. Kiinteistöpantin arvo
lisuudessa lainan vakuutena on lainanottajan henkilötakaus. Kun
riippuu kiinteistön sijainnista ja kunnosta.
lainanottajan luottotiedot ovat kunnossa, riittää pelkkä nimivakuus
myös muissa rahalaitoksissa 15000 – 20000 euroon saakka. ”Pi-
Laitoskiinnitys
karahoittaja” perii nopeuden ja helppouden vastineeksi lainastaan
Laitoskiinnityksellä tarkoitetaan panttioikeuden vahvistamista
moninkertaisen koron tavanomaisiin pankkeihin nähden. Seuraa-
vuokraoikeuteen (vuokraoikeuden pysyvyyteen) ja vuokramaalla
vassa käydään pääpiirteittäin läpi eri vakuusmuodot.
oleviin rakennuksiin. Muutoin laitoskiinnitys toimii samoin kuin
kiinteistöpanttioikeus.
Omavelkainen takaus
Tarkoittaa sitä, että takaaja vastaa takaamastaan velasta kuin
Yrityskiinnitys
omasta velastaan. Tämä on tyypillinen takausmuoto yrityslainoissa,
Yrityskiinnitys on mahdollinen kaupparekisteriin merkitylle elin-
kun yrityksen omat vakuudet eivät riitä lainojen vakuudeksi. Toimi-
keinonharjoittajalle, jolloin tämän omistama elinkeinotoimintaan
nimissä ja henkilöyhtiöissä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) omavel-
kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovut-
kainen takaus on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Osakeyhtiöissä
tamatta pantata saatavan vakuudeksi. Yrityskiinnitys vahvistetaan
omavelkaista takausta vaaditaan ainakin yrityksen alkuvaiheessa.
patentti- ja rekisterihallituksessa määräsummalle ja niiden etuoi-
Nykyisin henkilötakauksen vastuurajaksi asetetaan enintään
keus määräytyy vireilletulopäivän mukaan. Yrityskiinnityksen alaista
20 000 €.
omaisuutta ovat käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, kalusto,
maa-alueet) lisäksi yrityksen immateriaalioikeudet (pantit, tavara-
Panttaus, käteispantti
merkit, valmistusoikeudet jne.), vaihto-omaisuus (aineet, puolival-
Käteispantti on irtain esine, joka luovutetaan eli pantataan velkojal-
misteet, valmiit tuotteet) sekä rahoitusomaisuus (rahat, saatavat,
le lainan vakuudeksi. Käteispantti voidaan helposti muuttaa rahaksi
arvopaperit yms.). Huomattavaa on, että rekisteröidyt ajoneuvot
ja se säilyttää hyvin arvonsa. Käteispantteina käytetään yleisimmin
eivät kuulu yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen, vaan niihin
asunto-osakeyhtiön osakekirjoja (vakuusarvo 60 – 80 %), pörssi-
on haettava autokiinnitys. Yrityskiinnityksen arvo riippuu em.
osakkeita (vakuusarvo 60 %) tai talletustodistuksia (vakuusarvo
omaisuuksien arvosta. Arvoa laskee se, että konkurssitilanteessa
80 – 90 %).
yrityskiinnityksellä voidaan periä vain 50 % vakuuden euromääräisestä arvosta. Tämän vuoksi rahoittajat vaativat lainaan nähden
Jälkipantti
kaksinkertaista yrityskiinnitystä.
Jälkipantti on osuus käteispanttiin silloin, kun päävelallisen saatava
on pienempi kuin pantin arvo. Esim. 100.000 €:n arvoinen asun-
Autokiinnitys
to-osake on lainan panttivakuutena pankissa A, mutta pankin vel-
Ammattiliikenteen ja koneurakointiyritysten käyttämä vakuusmuo-
kasaatava on 50 000 €. Näin ollen loppua pantin arvosta voidaan
to. Rekisteriä ylläpitää Trafi Liikenteen Turvallisuusvirasto, joka
käyttää pankissa B uuden lainan vakuutena. Yritysrahoituksessa
vahvistaa kiinnityksen auton omistajan hakemuksesta. Kiinnitys on
jälkipanttien käyttö on harvinaista, mutta kotitalouksien yhteydessä
ajoneuvokohtainen ja on voimassa kymmenen vuotta. Käyttö on
yleistä.
vähentynyt rahoitusyhtiörahoituksen yleistyttyä.
Kiinteistöpanttioikeus (ent. kiinteistökiinnitys)
Pankkitakaus
Kiinteistöpanttioikeus voidaan vahvistaa itsenäiseen kiinteistöön,
Pankkitakausta vaativia rahoittajia ovat eläkevakuutusyhtiöt.
kiinteistön määräalaan tai murto-osaan kiinteistöstä. Kiinteistö-
Pankkitakausta käytetään myös usein saatavan vakuutena. Esim.
panttioikeuden saaminen ei liity mitenkään yhteen lainan otta-
rakennusliike antaa tilaajalleen pankkitakauksen siitä, että työ
misen kanssa. Kiinteistön omistaja hakee kiinteistöpanttioikeutta
tulee suoritetuksi. Pankkitakauksessa pankki nimensä mukaisesti
määräsummalle (esim. 10 000 €) käräjäoikeudelta, joka vahvistaa
takaa saatavan, mutta vaatii itselleen velalliselta reaalivakuuden
panttioikeuden. Lainaa otettaessa panttioikeuskirja luovutetaan
vastineeksi. Kustannus vaihtelee suhdanteiden mukaan 0,5 – 4 %
eli pantataan velkojalle tietyn lainan vakuudeksi. Ns. yleispanttia
vakuuden määrästä.
ei enää anneta. Samaan kiinteistöön voidaan hakea useita eri
panttioikeuksia, jolloin niiden keskinäinen etuoikeusjärjestys mää-
© Jadelcons Oy
8 (25)
6.Rahoituksen suunnittelu
Lähtökohtaisesti Suomessa yrityksen investoinnit saadaan hyvin
normaalin investointiavustuksen maksuajan pituudesta riippumat-
rahoitettua. Sen sijaan käyttöpääoman riittävässä rahoittamisessa
ta. Myös vähittäiskaupan alkuvaiheen kalustohankintoihin on saata-
on vaikeuksia, sillä yrityksen ja yrittäjien antamat vakuudet ovat
vissa käytettyjä kalusteita, joita myyvät tähän erikoistuneet liikkeet.
usein tulleet täysimääräisesti käytetyksi investointirahoitusta
Myös ketjuliikkeet myyvät kohtuuhintaa pois heille vanhentuneita,
hankittaessa. Kun ”paremmat” vakuudet on käytetty, jää käyttö-
mutta käyttökelpoisia kalusteita. Kalusteita ostettaessa on syytä
pääomarahoituksen vakuudeksi ns. yrityskiinnitys, joiden arvo
huomioida yrityskuva, jonka haluat asiakkaillesi antaa. Eri hankin-
yrityksen alkuvaiheessa on ymmärrettävästi huono. Liikearvoa ei
tavaihtoehtoja voit vertailla Yritystulkin laskentaohjelmalla YT22.4
ole, laskusaatavia ei ole, keskeneräisiä töitä ei ole. Yrittäjän olisikin
Investoinnin kannattavuuslaskenta, johon liittyy YT22 Investoinnin
viisaampaa säästää vakuuksia käyttöpääoman rahoittamiseen
laskenta – opas.
ja käyttää investointeihin esim. leasing- tai osamaksurahoitusta,
joissa lainan vakuutena on hankittava kone tai laite. Omistaminen ei saa olla päätarkoitus, vaan busineksen tekeminen. On hyvä
muistaa, että vakuusjärjestelyt tehdään jo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Jos talous yrityksen käynnissä ollessa myöhemmin kiristyy,
ovat vakuusjärjestelyt aina vaikeita. Rahan tarpeen minimoimiseksi
yksi mahdollisuus on yrityksen omistuspohjan laajentaminen
lisäosakkailla. Muut osakkaat voivat tuoda hankkeeseen lisää riski-
6.3 Valmistusoikeudet
Valmistusoikeuksien hankintaan ei ole saatavissa avustusrahoitusta, mutta lainarahoitusta kyllä mm. Finnveran kautta.
6.4 Käyttöpääoma
rahaa ja toimialan tai liike-elämän muuta asiantuntemusta. Myös
uskottavuus rahoittajien suuntaan paranee, jos lisäosakkaat ovat
Käyttöpääoma on rahaa, jolla maksetaan yrityksen menot en-
jo aiemmin liike-elämässä menestyneitä henkilöitä. Lisäosakkaita
nen kuin asiakkaalta on saatu rahat yrityksen kassaan. Yrityksen
ei kuitenkaan tule päästää määräysvaltaan eikä edes ”tasavaltaan”
kassasta on ennen asiakasmaksuja täytynyt maksaa palkat, sotut
yrityksessä.
ja verot, sähköt, raaka-aineet ja monet muut tuotteen tekemiseen
liittyvät menot. Ainoastaan vähittäiskaupassa ja henkilökohtaisia
6.1 Toimitilat
Ensimmäisiä toimitiloja hankittaessa on järkevintä valita vuokratilat,
ellei omia tiloja ole olemassa. Rahaa ja vakuuksia ei kannata yrityksen alkuvaiheessa sitoa toimitiloihin. Vuokratiloista pääsee myös
tarvittaessa helpommin muuttamaan toimivampiin tiloihin. Vapaita
toimitiloja kannattaa tiedustella paikkakuntasi elinkeinopalveluista.
6.2 Koneet ja laitteet
palveluita myyvissä yrityksissä on mahdollista, että raha on kassassa (käteismaksu) ennen, kuin ostolaskuja maksetaan. Yritystoiminnan alkuvaiheessa käyttöpääomaan tarvitaan vielä enemmän
kuin vakiintuneessa liiketoiminnassa, sillä usein alussa markkinoille
pääseminen edellyttää runsasta markkinointia, pitempien maksuaikojen antamista, pienten koe-erien toimittamista tai muuten vain
myymään normaalia hintatasoa halvemmalla. Usein käyttöpääoman
tarpeeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Jos käyttöpääomaa
on niukasti, joudutaan laskujen maksamista viivyttämään. Tästä
aiheutuu viivästyskorkomenoja ja mikä pahinta, yritysten luottokelpoisuutta valvova Suomen Asiakastieto Oy saa viivästymisestä tie-
Alkupääoman minimoimiseksi tarkistetaan ensin käytettyjen,
don. Huonon maksajan maine vaikeuttaa toimintaa monella tavalla
mutta käyttökelpoisten koneiden ja kalusteiden saatavuus ennen
ja merkinnän poistuminen rekisteristä kestää pitkään.
uusien hankintaa. Jos kuitenkin päädytään hankkimaan uusia, niin
niiden rahoittamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää leasing- tai
osamaksurahoitusta. Näin säästät vakuuksia käyttöpääomaan,
mutta ELY-keskuksen investointiavustukset ovat edelleen saatavissa. Muista, että avustukset maksetaan vasta hankkeen toteuduttua
ja ensimmäinen maksatus voi tapahtua vasta, kun puolet investointihankkeen kustannuksista on toteutunut. Leasinghankinnat
luetaan vuokramenoiksi, joille avustusta voidaan maksaa enintään
kolmen vuoden vuokra-ajalta ja vain toteutuneiden ja maksettujen
maksuerien mukaan. Osamaksurahoitus sen sijaan mahdollistaa
KOKEMUS OPETTAA: Aloittavan yrityksen lainajärjestelyt
1. Finnvera Oyj:n rahoitusmuodoista käytetään henkilötakauksella
ja yrityskiinnityksellä saatavat lainat, joita käytetään kalustohankintoihin.
2. Pankkirahoitusta käytetään käyttöpääoman rahoittamiseen pitkäaikaisella lainalla tai luotollisella tilillä, jonka vakuudeksi tulevat
yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet ja/tai Finnveran takaus.
3. Osa kalustohankinnoista rahoitetaan osamaksulla tai leasingillä,
jolloin kaikkia vakuuksia ei sidota yrityksen
© Jadelcons Oy
9 (25)
6.5 Talouden tunnuslukuja eri toimialoilla
Usein aloittavalla yrittäjällä on liian optimistinen käsitys suunnittelemansa toimialan taloudellisista lähtökohdista. Myöskään jo pitempään
toimineilla yrittäjille ei ole tietoa siitä, miten heidän yrityksensä on menestynyt muihin alan yrityksiin verrattuna. Alla olevasta taulukosta
löytyvät tärkeimmät toimialakohtaiset tunnusluvut.
Taulukko: Keskimääräisiä yritysten taloudellisia tunnuslukuja prosentteina liikevaihdosta eräillä toimialoilla v. 2013. Lähde Finnvera
Oyj ja TEM/toimiala Online. Lisää tilastoja
Henkilöt/
yritys
Liikev./henkilö
Käyttöpääoma
Käyttökate
Ainekäyttö
Henkilökulut
Teurastus, lihatuotteiden valmistus
6
201
5,7
6,3
44,8
16,6
2
Leipomot
10
74
4,3
7,7
28,2
33,9
3
Tekstiilien valmistus
3
95
14
5,8
31,0
31,3
4
Muu tekstiilituotteiden valmistus
4
101
16,8
7,0
31,0
31,0
5
Vaatteiden ja asusteiden valmistus
2
60
28,9
3,3
16,2
35,3
6
Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
14
272
15
3,9
34,1
8,9
7
Rakennuspuusepäntuotteiden
valmistus
11
127
11,3
4,7
32,6
19,7
8
Painaminen ja siihen liittyvät
palvelut
9
101
7,3
7,1
9
Muovituotteiden valmistus
9
133
16,7
6,5
30,5
22,9
10
Betonituotteiden valmistus
rakentamiseen
17
155
11,5
7,3
29,6
18,5
11
Metallirakenteiden valmistus
9
116
11,5
7,8
26,3
23,8
12
Metallin työstö, päällystys,
käsittely
8
108
12,1
10,3
16,0
25,2
13
Koneiden ja laitteiden valmistus
11
147
16,5
5,9
30,4
18,1
14
Muut yleiskäyttöön tarkoitetut
koneiden valmistus
13
164
12,6
5,5
32,7
17,1
15
Maa- ja metsätalouskoneiden
valmistus
12
154
30,8
4,0
44,6
13,5
16
Moottoriajoneuvojen korien
valmistus
20
140
16,9
3,0
47,4
21,2
17
Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen
4
98
14,4
2,2
25,4
26,4
18
Huonekalujen valmistus
5
98
12,4
3,6
36,0
26,5
19
Keittiökalusteiden valmistus
7
99
10,4
4,3
51,7
23,0
Nro
Teollisuus, valmistaminen
1
© Jadelcons Oy
10 (25)
Nro
Rakentaminen
Henkilöt/
yritys
Liikev./henkilö
Käyttöpääoma
Käyttökate
Ainekäyttö
Henkilökulut
20
Rakennuspaikan valmistelutyöt
3
88
3,4
6,5
14,5
17,6
21
Talonrakennustyöt, rakennusliikkeet
3
118
2,8
13,8
17,2
21,6
22
Sähköasennus
4
101
8,6
5,5
37,7
32,2
23
LVI-asennukset
4
115
6,6
5,7
39,8
23,4
24
Rakennuspuusepän asennustyöt
3
94
2,6
8,0
15,7
33,1
25
Maalaus
7
83
7,0
7,1
14,6
41,1
26
Lasitus
4
108
10,4
6,5
38,3
28,4
24
Rakennuspuusepän asennustyöt
3
94
2,6
8,0
15,7
33,1
25
Maalaus
7
83
7,0
7,1
14,6
41,1
26
Lasitus
4
108
10,4
6,5
38,3
28,4
Nro
Rakentaminen
Henkilöt/
yritys
Liikev./henkilö
Käyttöpääoma
Käyttökate
Ainekäyttö
Henkilökulut
27
Moottoriajoneuvojen huolto- ja
korjaus
3
100
5,7
5,4
39,7
31,0
28
Autotarvikkeiden vähittäiskauppa
3
162
20
4,4
64,5
12,4
29
Moottoripyöräkauppa ja -korjaus
3
218
16,5
-0,7
61,8
13,0
30
Huoltamotoiminta
2
141
-1,0
2,6
72,3
11,9
31
Päivittäistavarakauppa
6
219
0,9
2,4
32
Tekstiilien vähittäiskauppa
1
65
37,2
-6,0
47,8
32,2
33
Rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa
4
183
14
2,9
58,6
13,1
34
Kukkien vähittäiskauppa
2
76
3,8
-3,2
51,8
32,5
35
Henk.koht. ja kotitalousesineiden
korjaus
2
64
9,9
7,7
26,1
47,5
© Jadelcons Oy
11 (25)
Nro
Rakentaminen
Henkilöt/
yritys
Liikev./henkilö
Käyttöpääoma
Käyttökate
Ainekäyttö
Henkilökulut
36
Hotelli - ravintolat ja vastaavat
majoitusliikkeet
8
91
0,0
7,6
17
18,3
37
Ravintolat
4
80
0,6
6,1
36,2
26,0
38
Kahvila-ravintolat
3
72
0,3
4,7
40,3
24,7
39
Kahvilat ja kahvibaarit
3
57
0,5
2,5
40,2
24,9
40
Henkilöstö- ja laitosruokalat,
ateriapalvelut
4
83
3,0
6,2
40,2
32,3
41
Pitopalvelut
2
75
1,2
3,7
35,0
32,9
42
Taksiliikenne
2
63
0,0
25,6
43
Linja-autojen tilausliikenne
7
85
0,7
12,6
25,6
27,6
44
Tieliikenteen tavarankuljetus
3
113
3,3
10,7
25,9
26,7
45
Kiinteistönhoito
3
59
3
12,2
6,3
32,5
46
Siivouspalvelut
2
53
1,6
11,0
2,2
42,1
47
Maisemanhoitopalvelut
2
74
0,2
8,2
16,3
22,9
48
Ohjelmistojen tuottaminen, konsultointi yms.
4
59
8,2
3,6
0,4
30,4
49
Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut
3
50
6,9
10,3
0,0
50,8
50
Insinööri- ja suunnittelutoimistot
3
78
8,7
6,3
1,0
17,8
51
Mainostoimistot ja mainospalvelu
2
60
3,8
4,9
3,2
17,6
52
Vanhusten ja vammaisten asumis- 15
palvelut
57
6,6
11,2
5,7
57,3
53
Fysioterapia
2
57
5,8
9,3
1,2
51,4
54
Kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut
1
39
5,7
3,0
14,6
54,2
© Jadelcons Oy
12 (25)
7. Yrityksen rahoitus
Yrityksen rahoitus järjestyy yleensä kolmesta lähteestä eli yrittä-
7.3 Pitkäaikaiset lainat
jän omasta rahoituksesta, lainoista sekä mahdollisista avustuksista. Neljäs rahoituksen muoto eli tulorahoitus ei ole aloittavalle
Pitkäaikaisten lainojen myöntäjiä ovat pankit, Finnvera Oyj ja
yritykselle merkittävä, mutta merkitys investointien rahoituksessa
eläkevakuutusyhtiöt. Yleisestä korkotasosta riippuen rahoituslähtei-
kasvaa yrityksen vanhetessa. Yksi kannattavan yrityksen tunnus-
den suosio vaihtelee; matalan koron aikana suosiossa ovat pankit
merkki on korvausinvestointien tekeminen tulorahoituksella. Valtion
ja Finnvera, korkean koron aikana eläkevakuutusyhtiöt lisäävät
vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus
suosiotaan. Oleellisin ero rahoittajien välillä on vakuusvaatimus,
riskirahoitukseen. Lainaa ei voi saada seuraaville toimialoille: maati-
sillä ainoastaan valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj:llä on oikeus
latalous, metsätalous ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi.
riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti
Voit myös hakea lainan kokonaan pankista ja hakea Finnveran
yrityksen alkuvaiheessa. Seuraavassa tarkastellaan pankkien ja
osittaista takausta lainalle.
eläkevakuutusyhtiöiden lainarahoituksen ehtoja.
7.1 Yrittäjän oma rahoitus
Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen
järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle
uskottavuutta ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin
20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan
sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta.
7.2 Starttiraha aloittavalle yrittäjälle
Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle tai palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle.
Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää,
että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi
ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei
ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty.
Starttiraha muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Starttirahan suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa.
Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston
harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen
määrästä. Lisätietoa TE-palveluiden sivuilta
Hakuprosessi etenee seuraavasti:
1) Ota yhteyttä Hämeen Uusyrityskeskukseen
2) Starttirahalausunnon antaja haastattelee hakijan
3) Hakemus käsitellään TE-palveluissa
© Jadelcons Oy
13 (25)
7.3. Pitkäaikaiset lainat
RAHOITTAJA
PANKKI
TyEL-TAKAISINLAINAUS
VAKUUTUSYHTIÖN
SIJOITUSLAINA
Laina-aika ja maksutapa
Yleensä enintään 5 vuotta, maksutapa sovitaan asiakaskohtaisesti
1 – 10 vuotta, maksutapa puolivuosittain, tasalyhennys
1 – 10 vuotta, maksutapa yleensä
puolivuosittain, tasalyhennys
Lyhennysvapaita vuosia
1 – 2 vuotta
Ei tavanomainen
Ei tavanomainen
Käytetty
vakuus
Yrityksen ja/tai yrittäjän omaisuus
ja usein yrittäjän rajoitettu henkilötakaus sekä Finnveran ja Garantian
takaukset.
Vakuudeksi hyväksytään
pankin, Finnveran, Garantian
tai kunnan takaus, vakuutusyhtiön takausvakuutus.
Kaikki vakuusmuodot sekä pankin,
kunnan, Finnveran ja Garantian
antamat takaukset.
Lainan
pääoma
Ei rajoituksia
TyEL-lainan suuruus riippuu
maksettujen TyEL-maksujen
määrästä. Mitä enemmän
yritys on maksanut TyEL-maksuja, sitä suuremman määrän
se voi hakea TyEL-lainaa eläkevakuutusyhtiöltä, kuitenkin
vähintään 5 000 €.
Ei rajoituksia
Korko
Euribor + asiakaskohtainen marginaali
Sidotaan TyEL-lainakorkoihin (kiinteä/muuttuva), jotka
Vakuutusosakeyhtiö Garantia
noteeraa päivittäin. Mikäli
vakuutena on kunnan tai Finnveran takaus, ei lisätä korkomarginaalia. Muiden takausten
osalta korkoon lisätään takaajakohtainen marginaali.
Sijoituslainan korkona käytetään
pääsääntöisesti TyEL-viitekorkoa ja
siihen lisättävää korkomarginaalia.
Marginaali määräytyy asiakasyrityksen luottokelpoisuuden ja saatavilla
olevan lainavakuuden mukaan.
Yritystutkimus
Tapauskohtainen
Yritystutkimus tehdään aina,
jos Garantia ja Finnvera takaajina.
Tehdään aina
© Jadelcons Oy
14 (25)
7.3.1 Finnveran Kasvu ja kilpailukyky -laina
7.3.2 Finnvera -yrittäjälaina
Finnvera-laina (aiemmin Investointi- ja
Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina, jolla voidaan
käyttöpääomalaina) on tarkoitettu
rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun
sekä uusille että jo toimiville pk-yrityk-
vapaan oman pääoman rahastoon. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa
sille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, energia- ja
myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ostoa.
ympäristöhankkeiden, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten
omistusjärjestelyjen rahoittamiseen.
TOIMIALAT
Yrittäjälainan kohdeyritys voi toimia muilla toimialoilla mutta ei var-
TOIMIALAT
sinaisessa maatilataloudessa, metsätaloudessa eikä rakennuslii-
Finnvera-lainalla voidaan rahoittaa kaikkia toimialoja lukuun otta-
ketoiminnan perustajaurakoinnissa. Kohdeyrityksen on täytettävä
matta varsinaista maatilataloutta, metsätaloutta tai rakennuslii-
EU:n pk-yritystä koskevat kriteerit, ja sillä tulee olla edellytykset
ketoiminnan perustajaurakointia.
kannattavaan liiketoimintaan.
LAINA ALLE 50 000 €
KENELLE
Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun Finnveran
Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus
rahoitus yritykselle on korkeintaan 50 000 euroa. Sitä suurempiin
osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoi-
rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä
tuksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 %. Yrittäjälainaa voi-
omarahoitusosuus. Finnveran rahoituksen vähimmäismäärä on 5
daan myöntää usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle.
000 euroa.
Yrittäjälaina voi olla enintään 100 000 euroa luotonsaajaa kohden.
Lainaa myönnettäessä edellytetään vähintään 20 % omarahoitus-
LAINA YLI 50 000 €
Finnveran lisäksi tarvitaan hankkeeseen mukaan myös muita rahoittajia, yleensä pankki, sekä riittävä omarahoitusosuus. Yrityskaupoissa myös myyjäosapuoli voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana. Ulkopuolisen rahoituksen osuus voi jakaantua Finnveran ja
pankin välillä seuraavasti:
• Finnvera ja pankki myöntävät kumpikin oman erillisen lainan.
• Pankki myöntää koko rahoitustarpeen kattavan lainan, jolle
haetaan Finnveran osittainen takaus.
osuutta.
Seuraavasta linkistä lisätietoa: www.finnvera.fi
7.4 Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot
Rahoitusyhtiöiden tarjoamaa osamaksu ja leasing -rahoitusmahdollisuuksia kannattaa hyödyntää etenkin yritystoiminnan
alkuvaiheessa koneita ja laitteita hankittaessa, sillä rahoitus
Finnveran osuus rahoituksesta
järjestyy yleensä ilman vakuutta ostettavan tuotteen toimiessa
Finnveran lainan tai takauksen osuus kokonaisrahoituksesta vaihte-
vakuutena. Koko summaa ei kuitenkaan saada rahoitettua, vaan
lee tapauskohtaisesti. Tyypillisesti rahoitusosuus on 50 % hankkeen
omaa rahoitusta on oltava vähintään 20 %.
kokonaisrahoituksesta. Voimakkaasti kasvavien, kansainvälistyvien
ja innovatiivisten yritysten hankkeissa Finnveralla on erityinen
mahdollisuus toimia tilapäisenä päärahoittajana yli 50 %:n rahoitusosuudella.
Kaupan tai toimituksen edellyttämässä valmistusaikaisessa
rahoituksessa Finnveran rahoitusosuus voi tapauskohtaisesti
olla jopa 80 %.
Vaadittava omarahoitusosuus
Vaadittavan omarahoitusosuuden suuruus vaihtelee hankkeen
sisällön mukaisesti. Tyypillisesti edellytämme investoinneissa 15 %:n
ja yrityskaupoissa sekä sukupolvenvaihdoksissa 20 %:n omarahoitusosuutta.
© Jadelcons Oy
15 (25)
7.4 Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot
RAHOITUSMUOTO
OSAMAKSU
LEASING
Rahoituskohde
Kalustohankinnat
Kalustohankinnat
Vakuus
Ostettava tuote toimi vakuutena.
Ostettava tuote toimi vakuutena.
Lainan pääoma
Ei rajaa
Ei rajaa
Lyhennysvapaita vuosia
Ei ole
Ei ole
Korko
Euribor + asiakaskohtainen marginaali
Euribor + asiakaskohtainen marginaali
Maksuaika
24 – 60 kuukautta
Yleensä 24 – 60 kuukautta.
Omarahoitusosuus
20 – 30 % hankintahinnasta tai
vaihtokone
0 – 30 % asiakkaasta riippuen
Maksuerien väli
1 tai 3 kuukautta
1 tai 3 kuukautta
ELY-keskuksen avustus
Saadaan
Saadaan enintään 3 vuodelle, mutta maksuerien mukaan pääomalle.
Rajoitukset
Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto.
Ostokohde vakuutettava.
Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai
kalusto. Ostokohde vakuutettava.
Joustavuus
Ei joustava.
Erittäin joustava.
Omistusoikeus
Sopimuksen jälkeen omistusoikeus
siirtyy ostajalle.
Kalusto tai laite palautuu rahoitusyhtiölle sopimuksen jälkeen tai
kohteen voi ostaa itselleen rahoituksen päätyttyä.
© Jadelcons Oy
16 (25)
7.5 Joukkorahoitus, bisnesenkelit ja
Pääomasijoittajat
Yritystä voidaan rahoittaa myös ulkopuolisten sijoittajien avulla.
Ulkopuoliset sijoittajat voidaan jaotella karkeasti kolmeen kokonaisuuteen: Joukkorahoitukseen, Bisnesenkeleihin ja Pääomasijoittajiin. Neljäntenä omana tärkeänä voidaan puhua ns. FFF-ryhmästä
(Frends, Fools and Family), jossa tuttavat, hölmöt ja/tai sukulaiset
rahoittavat yhtiötä henkilökohtaisten intressien takia välittämättä /
ymmärtämättä sitä, että voiko sijoitukselle saada tuottoa vai ei.
Joukkorahoituksen (5000 – 250 000 €) idea on luoda kampanja,
mukanaolon hyvät ja huonot puolet sekä hyväksyttävä, että yritys
ei ole elämäntehtävä ja oma lapsi vaan liiketoiminta ja yksi työvaihe
omassa työurassa, josta on oltava valmis irtautumaan kuin pöytään
tulee riittävän korkea hintatarjous. Jos pohdit sijoituksen hakemista
yhtiöön, niin tarvittaviin dokumentteihin, ehtoihin ja terminologiaan
kannattaa perehtyä laajemmin Osaamista, Verkostoja, Rahaa Opas enkelisijoituksen hakemiseen – oppaan avulla.
Pääomasijoittajia:
• Sitra
• Teollisuussijoitus Oy
• Suomen Pääomasijoittajat ry
jossa kuka tahansa henkilö voi osallistua yhtiön rahoittamiseen
pienellä summalla. Joukkorahoitusalustoja on useita, joista merkittävin on Invesdor. Joukkorahoitus on erityisen hyvä keino todistaa
tuotteiden markkinaterve luomalla ennakkomyyntikampanja.
Pääomasijoitusten hyviä puolia:
• Turvataan alkuvaiheen rahoitus.
Bisnesenkelisijoitus (5 000 – 600 000 eur) koostuu kolmesta ko-
• Lisää uskottavuutta rahoittajiin ja tavarantoimittajiin.
konaisuudesta – osaamisesta, verkostoista ja rahasta. Bisnesenkelit
• Lisää ammattitaitoa, kontakteja ja näkökulmaa yrittämiseen.
ovat alkuvaiheen sijoittajia ja saavat sijoitusta vastaan vähemmis-
• Yrittäjäriskin jakaantuminen.
töosuuden yhtiön osakkeista. Poikkeuksena muihin sijoittajiin he
• Yrityksen menestymisen ja arvonnousun myötä myös oman
saattavat toimia myös aktiivisessa roolissa ja auttaa sitä kautta
sijoituksen arvo kasvaa.
yritystä ja yrittäjää menestymään. Merkittävin ja aktiivisin enkeliverkosto Suomessa on FiBAN.
Pääomasijoittajat (200 000- 2 000 000 €) eroavat bisnesenkeleistä kahdessa merkittävässä asiassa. Ensinnäkin, ne sijoittajat muiden rahoja siinä, missä bisnesenkelit sijoittavat omiaan ja toiseksi
ne sijoittavat pääasiassa isompia summia ja myöhempään vaiheeseen kuin bisnesenkelit. Pääomasijoittajat ostavat yhtiöstä ostaen
usein myös osake-enemmistön. Listaus Suomalaisista pääomasijoittajista löytyy kattojärjestö FVCA:n sivuilta.
Pääomasijoitusten huonoja puolia:
• Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas.
Yrittäjä/omistaja voidaan korvata palkkajohtajalla.
• Sijoitusajan pituuden epävarmuus.
• Epävarmuus yrityksen tulevasta omistajasta ja jatkuvuudesta
tuo epävarmuutta henkilöstöön ja asiakkaisiin.
• Mahdollinen pääomasijoittajan talousvaikeuksien heijastuminen yritykseen.
• Pääomasijoittajat voivat ottaa rahaa yrityksestä mm. hallitus-
Muutoin bisnesenkelien ja pääomasijoittajien toimintamallit ovat
sekä hallinnointipalkkioina. Osinkonjako voidaan kieltää
hyvin lähellä toisiaan. Sijoitus tehdään joko lainamuotoisena tai
osakassopimuksella.
oman pääoman ehtoisena tai näiden yhdistelmänä. Pääsääntöi-
• Monisivuinen osakassopimus tiukkoine sanktiopykälineen
sesti rahoituksen järjestyminen kestää 6 - 12 kuukautta. Sijoituksia
laaditaan aina. Sopimuksen mukaan yleensä toteuttamisvas-
saatetaan tehdä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Mitään yhteistä
tuu jää omistajayrittäjälle ja pääomasijoittaja osallistuu vain
mallia, miten sijoittaja toimi sijoituksen jälkeisenä aikana, ei ole.
vähän operatiiviseen toimintaan.
Jokainen sijoittaja tekee itse omilla perusteillaan valintansa millä
ehdoilla sijoituksen tekee ja miten aktiivisen tai passiivisen roolin
yhtiössä ottaa. Bisnesenkelisijoittajien ehdot ovat pehmeämpiä ja
pääomasijoittajien tiukempia.
Merkittävää sijoittajien mukaantuloa harkitessa on ymmärtää, että
sijoittajien omistus yhtiöstä on aina väliaikaista ja johtaa jonkin
elinkaaren vaiheen yli. Sijoituksen tarkoituksena on saada tuottoa
otettua riskiä vastaan.
Ennen hakemista yrittäjien on kuitenkin hyvä pohtia sijoittajan
© Jadelcons Oy
17 (25)
8.Ely-keskuksen harkinnanvaraiset tuet ja avustukset
Valtion ja EU:n varoista maksettavien
yritystoiminnan tukien myöntäminen
on keskitetty maakunnallisille
ELY-keskuksille. Yritystoiminnan tukien lähtökohtana on, että
avustuskohteella täytyy olla edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että harrastusmuotoista
toimintaa ei tueta.
rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta.
Rakennerahastoista myönnetään rahoitusta yritysten erilaisiin
kehittämis- ja investointihankkeisiin. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tuotantoon, kansainvälistymiseen tai osaamiseen liittyviä. Niillä
täytyy olla merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan, uusiutumiseen, kasvuun ja kilpailukykyyn. Myös työllisyysnäkökohdat otetaan
huomioon rahoitusta myönnettäessä.
Lisäksi avustusten saaminen tarkoittaa sitoutumista yritystoiminnan jatkamiseen 3 vuoden ajaksi pk-yrityksissä ja 5 vuoden
ajaksi maaseutuyrityksissä viimeisestä tuen maksusta lukien
uhalla, että tuki peritään osittain tai kokonaan takaisin. Myöskään
avustuksella hankittua omaisuutta ei saa myydä tai luovuttaa
ennen em. määräaikaa. Tämä on sääntö, mutta siitä poikkeuksen
tekevät tarkoituksenmukaisuusnäkökulma tai työkyvyn menetys.
Lisäksi edellytetään, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin
hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella,
jossa ei ole julkisen rahoittajan myöntämää rahoitusta.
ALUEESI ELY-KESKUKSEN YHTEYSTIEDOT:
Hämeen ELY-keskus
Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna
www.ely-keskus.fi/hame
8.1 Yrityksen kehittämisavustus
Tukea voidaan hakea seuraaviin hankkeisiin:
1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)
PK-yritystoiminnan kilpailukykyä kehitettäessä
(toimintalinja 1, EAKR) painotetaan aineetonta
yritysten, yritysverkostojen sekä kasvuyrittäjyysohjelman mukaisten toimintamallien kehittämistä. EAKR-investointitukea voidaan myöntää lähinnä vähähiilisyyden tavoitetta
tukevissa tai alkavan yrityksen kansainvälisille markkinoille tähtäävissä hankkeissa taikka pk-yrityksen merkittävissä suuren uutuusarvon omaavissa hankkeissa. Yritys- ja yritysryhmäkohtaisiin toimiin
rahoitus myönnetään ELY-keskuksen kautta. Maakunnan liitto voi
rahoittaa yleisempää toimintaympäristön kehittämistä.
2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisessa ja hyödyntämisessä
(toimintalinja 2, EAKR) painotuksena on Etelä-Pohjanmaan kor-
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän
keakoulustrategian toimeenpanoon liittyvä tutkimus-, osaamis- ja
aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan
innovaatiokeskittymien kehittäminen sekä maakunnan elinkeino-
olevan merkittävä vaikutus yrityksen
elämää tukevat oppimisympäristö-, pilotointi-, demonstraatio- ja
• kasvuun
• teknologiaan
• kansainvälistymiseen
• tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen
kehittämishankkeet. Näihin rahoitusta myönnetään maakunnan
liiton kautta. Tekes tukee kilpailukykyä parantavia korkeakoulutoimijoiden tutkimushankkeita.
3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)
ESR-toimenpiteissä rahoittajana on ELY-keskus. Työllisyyden ja
ELY-keskuksen asiantuntijoilta saat lisätietoja rahoituslinjauksista,
työvoiman liikkuvuuden osalta (toimintalinja 3, ESR) kehitetään ja
hankkeen soveltuvuudesta rahoitukseen ja tuen hakemisesta.
tuotetaan työllistymisen tukemisen malleja ja yksilöllisiä tukitoimia
eri toimijoiden yhteistyönä. Erityisesti huomioidaan alle 30-vuoti-
8.2 Suomen rakennerahasto -ohjelman
tuet
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelma on
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR)
toimeenpanostrategia Manner-Suomessa. Ohjelma-asiakirjassa on
määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on
aiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä yli
54-vuotiaat. Painotetaan myös työttömyyden pitkittymistä torjuvia
toimia. Mikro- ja pk-yritysten sekä työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia parannetaan koulutuksella ja muilla tukitoimilla.
4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
Koulutuksen, ammattiaidon ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä
(toimintalinja 4, ESR) lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja
© Jadelcons Oy
18 (25)
kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen kaikilla koulutus-
toimenpiteen toteutettavuusselvityksiä kuten esim. tekniset ja ta-
asteilla. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistetaan sekä
loudelliset laskelmat. Niissä tuki on 40 - 50 %. Tuki haetaan ennen
kehitetään moniammatillisuutta tukevia koulutusjärjestelyjä ja
hankkeen aloittamista.
erilaisia opetusjärjestelyjä.
5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimenpiteissä
(toimintalinja 5, ESR) kehitetään osallisuutta vahvistavia palveluita
ja asukaslähtöisiä toimintatapoja työelämävalmiuksien näkökulmasta, mukaan lukien elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä
tukevat toimintatavat. Tarkoituksena on myös vahvistaa moniammatillista ja –alaista yhteistyötä esimerkiksi kolmannen sektorin,
elinkeinoelämän, kuntien ja oppilaitosten kesken.
8.4 Maaseudun toimintaryhmien kautta
kanavoitu tuki
Toimintaryhmä on yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimiva paikallinen kehittäjätaho, joka tuo esiin
ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. Toimintaryhmien päätehtävänä on aktivoida ja kannustaa oman
alueensa ihmisiä ja yrityksiä mukaan laaja-alaiseen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön. Toimintaryhmät käynnistävät alueillaan
Lisätietoa: Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 - Suomen raken-
laatimansa ohjelman mukaisia hankkeita ja muuta toimintaa
nerahasto-ohjelma (pdf)
yhteistyössä teemaohjelmien, muiden kehittämishankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Toimintaryhmillä on itsenäinen päätösvalta.
8.3 Tuet maaseudulla aloittavalle tai toimivalle yritykselle 2014-2020
Yritystoimintaan voi saada investointitukea rakentamiseen ja koneiden hankintaan sekä uuden yritystoiminnan perustamistukea.
Lisätietoa: www.mavi.fi
8.3.1 Yrityksen perustamistuki maaseudulla
aloittavalle yritykselle
Yritystoiminnan aloittamiseen voi saada uuden yritystoiminnan
perustamistukea. Yrityksen perustamistuki on uusi tukimuoto.
Tuki haetaan ennen yritystoiminnan aloittamista. Perustamistuella
voi hankkia esimerkiksi asiantuntija- ja neuvontapalveluja, joita
tarvitaan liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Perustamistukea voi käyttää myös muihin yrityksen tarpeellisiin kustannuksiin perustamisvaiheessa, investointeja lukuun ottamatta. Tuki on 5
000 - 35 000 euroa ja se maksetaan 2 - 3 erässä.
8.3.2 Investointituki maaseudulla toimivalle
yritykselle
Niiden tekemää ohjelmaa toteutetaan yksittäisten kehittämishankkeiden kautta. Toimintaryhmä käsittelee tehdyt hanke-esitykset ja
antaa niistä lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus tekee hankkeiden lopulliset rahoituspäätökset ja voi myöntää avustuksen vain
sellaiselle hankkeelle, jota paikallinen toimintaryhmä on puoltanut.
Paikallinen toimintaryhmä: Linnaseutu ry
8.5 De minimis- tuki
De minimis-tuki voi olla suoraa avustusta, lainan korkoavusta,
-takuuta tai pääomasijoitusta. De minimis – asetuksen puitteissa
yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa
kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri
viranomaisten yhteensä de minimis- tukena kyseisenä ajanjaksona
myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin
tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis – tuki ei ylitä
200 000 euron rajaa. Tukea voi hakea ELY-keskukselta ja TEKESiltä.
Tukea ei myönnetä maatalouden alkutuotantoon, kalastus- ja vesiviljelyyn sekä kivihiilialaan, eikä ajoneuvojen hankintaan. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä
on rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana, eikä tukea saa
myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin.
Toiminnassa olevat yritykset voivat puolestaan hakea investointitukea uuden toiminnan perustamiseen tai toimivan yrityksen olennaisiin laajennushankkeisiin. Toimenpide voi sisältää uusien koneiden
ja muun käyttöomaisuuden hankintaa, rakennusinvestointeja tai
aineettomia investointeja kuten käyttöoikeuksia ja ohjelmistoja.
Investointitukea voi saada 20 - 35 % (alv 0 %) kustannuksista.
Tuen määrään vaikuttaa yrityksen sijainti ja koko. Alle 10 000 euron
investointiin ei tukea myönnetä. Hankkeeseen voi sisältyä myös
PÄÄSÄÄNNÖT:
1. Suorat avustukset: Tuen määrä on suoraan avustuksen määrä.
2. Lainat: Tuen määrä on markkinakoron ja yrityksen maksaman
koron erotus diskontattuna tuen myöntämishetkeen.
3. Takaukset: Tuen määräksi lasketaan 2 / 15 (noin 13,3 %) takauksen kohteena olevasta lainapääomasta. Lisäedellytyksenä on,
© Jadelcons Oy
19 (25)
että lainan ei saa olla täysin riskitön luotonantajalle. Takaus saa
kattaa enintään 80 % lainan kokonaismäärästä.
4. Pääomapanokset ja riskipääomasijoitukset: Nämä lasketaan de
minimis–asetusta sovellettaessa kokonaisuudessaan tueksi, joten
jos yritykseen sijoitetaan pääomapanoksena 200 000 euroa, voi
yritys saada muuta de minimis–tukea aikaisintaan kolmantena
myöntämispäivää seuraavana verovuonna. Pääomasijoituksia ei
pidetä läpinäkyvänä, koska sijoitushetkellä on mahdotonta tietää,
tuottaako sijoitus voittoa vai menetetäänkö se mahdollisesti
kokonaan.
8.6 Finnveran siltarahoitus
Siltarahoituksella tarkoitetaan Finnveran käyttöpääomalainaa,
jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Tekesin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen
maksatuksen välisenä aikana. ELY-keskusten avustuksista siltarahoitukseen soveltuvat yrityksen kehittämisavustus investointeihin
tai muihin kehittämistoimenpiteisiin. ELY-keskusten valmisteluhankkeisiin myönnettäviin avustuksiin siltarahoitus ei kuitenkaan
sovellu. Finnveran lainan maksamisen edellytyksenä on, että
Tekes tai ELY-keskus on tehnyt myönteisen avustuspäätöksen.
Lainan määrä voi olla enintään 70 % avustuksen määrästä, Tekesin
myöntämissä avustuksissa kuitenkin enintään 500 000 euroa.
Siltarahoituksesta tarkemmin www.finnvera.fi
© Jadelcons Oy
20 (25)
9.Tuet työvoiman palkkaamiseen
9.1 TE-toimiston palkkatuki
• palkkatuen perustuen lisäksi työnantaja voi saada palkkatuen
lisäosaa. Lisäosan tarpeen arvioi aina TE-toimisto työnhakijan
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea
työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvarais-
yksilöllisten seikkojen perusteella
• palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan tai mää-
ta ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti.
räaikaiseen työsuhteeseen ja osa-aikaiseen tai kokoaikaiseen
Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille
työhön
työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Tukea on
9.4 Oppisopimus
mahdollista saada 6 - 12 kuukautta (poikkeustapauksissa 24 kk).
Lisätietoa palkkatuesta
Mikäli työntekijäksi otetaan työtön henkilö, voi työnantaja
saada työ- ja elinkeinotoimistosta tukea 30 - 50% palkkauskustannuksista.
9.2 Työllistä nuori SANSSI-kortilla
Oppisopimuskoulutuksen avulla työnantaja voi saada ammattilaisen
suoraan tarvitsemiinsa tehtäviin. Oppisopimuskoulutus soveltuu
ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen ja vähintään vuoden pituinen lisäkoulutusjakso voidaan järjestää, vaikka työntekijä olisikin
suorittanut jonkun työhön sopivan peruskoulutuksen. Oppisopimus
on määräaikainen työsopimus, joka sitoo opiskelijaa, työnantajaa,
oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan. Oppisopimuksen ajan
Työllistämällä SANSSI-kortin omaavan nuoren voit saada uuden
työnantaja tarjoaa opiskelijalle ammatin/tutkinnon edellyttämiä
työntekijän palkkauskustannuksiin tukea 30 %, 40 % tai 50 %.
työtehtäviä ja sitoutuu järjestämään työt niin, että opiskelija voi
osallistua oppilaitoksen lähipäiviin. Oppisopimusasioista voit tiedus-
Sanssi-kortilla solmittava työsuhde voi olla:
tella paikallisesta TE-toimistosta.
• määräaikainen
• toistaiseksi voimassa oleva
• oppisopimuskoulutus
• kokoaikainen
• osa-aikainen
Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Se sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää.
Jos oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö,
työnantaja voi saada palkkatukea.
• työssä täytyy noudattaa alan työehtosopimusta, ja työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukainen
palkka
• tukea enintään 10 kuukautta
Kuka voi saada Sanssi-kortin?
• alle 30-vuotias ja rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi
TE-toimistossa.
• peruskoulun tai lukion suorittanut nuori, jos se TE-toimistossa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
9.3 Työllistä DUUNI -korttilainen
Työllistämällä DUUNI -kortin omistavan työnhakijan voit saada
tuntuvaa tukea palkkakustannuksiin:
• palkkatukea saa 6 - 12 kuukautta, mutta tietyin edellytyksin
jopa 24 kuukautta
• oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko oppisopimuskoulutuksen ajan
• tuki on 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista
© Jadelcons Oy
21 (25)
10.Takaukset
10.1 Finnveran takaukset
varalta. Viejälle takuujärjestely merkitsee kauppahinnan saamista
käteisehdoin ja luottoriskin siirtymistä luotonantajalle. Soveltuu
Finnvera on viime vuosina laajentanut huomattavasti takaustuot-
käytettäväksi erityisesti pitkiä maksuaikoja annettaessa.
teidensa määrää. Ainoana valtakunnallisena valtion vastuulla toimisen antamiseen pankkeihin nähden huonommilla vastavakuuksilla.
Luottoriskitakuu eli takuu rahan saamisesta vientikaupan keskeytymistä vastaan
Finnveran takaus on usein ainut käyttökelpoinen takausmuoto.
Luottoriskitakuulla viejä voi vakuuttaa vientikauppansa luottotap-
vana riskirahoittajana sillä on mahdollisuus omavelkaisen takauk-
pioiden varalta. Takuulla katetaan joko valmistusaikana tapahtu-
Finnveratakaus
vaan kaupan keskeytymiseen liittyvää tai ulkomaiselta ostajalta
Toimivan yrityksen uudeksi vakuusmuodoksi on mahdollista hakea
olevaan saatavaan liittyvää kaupallista riskiä. Takuulla voidaan myös
Finnveratakausta, joka on tarkoitettu vakuudeksi kaikkiin yrityksen
kattaa ostajan maasta aiheutuvaa poliittista riskiä sekä suvereenia
rahoitustarpeisiin. Takaus on omavelkainen. Finnveratakauksella
riskiä, kun valtio on luotonsaaja tai takaaja. Soveltuu käytettäväksi
voidaan edistää yritysten kansainvälistymistä. Takaus sopii myös
erityisesti silloin, kun kauppahinta saadaan pääosin vasta vientitoi-
esimerkiksi pankin, rahoitusyhtiön tai vakuutusyhtiön antamien
mituksen jälkeen, mutta valmistusaika sitoo rahaa.
lainojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Takaus soveltuu vakuudeksi myös silloin, kun yritys antaa kotimaisiin toimitussopimuksiin
Investointitakuu
liittyviä vakuuksia. Ennen takauksen myöntämistä Finnvera tekee
Investointitakuu soveltuu sijoittajalle tai luotonantajalle ulkomai-
yritystutkimuksen.
seen investointiin liittyvien poliittisten riskien ja erityistapauksissa
myös kaupallisten riskien vakuudeksi. Takuun kattamia inves-
Pientakaus
tointimuotoja voivat olla osakepääomasijoitukset, osakaslainat ja
Pientakaus auttaa pk-yritystä lainan saannissa ja nopeuttaa laina-
osakkaan antamat takaukset. Takuun voi saada tietyin edellytyksin
ja takauspäätöksiä. Pientakaus perustuu Finnveran pankkien
myös investointilainan myöntävä pankki.
kanssa tekemään sopimukseen luotto- ja takausjärjestelyistä, jotka
mahdollistavat pienten luottojen takaamisen riskinjaolla yhteis-
Ympäristötakaus
työssä pankin kanssa. Lähes kaikki pankit ovat mukana takaussopi-
Ympäristötakaus on vakuus vesiensuojelu-, ilmansuojelu- sekä
muksessa. Pientakaus on tarkoitettu perustettaville tai enintään 50
jätteidenhyödyntämisinvestointien rahoitukseen. Jätteidenhyö-
henkilöä työllistäville yrityksille. Toimialoina voivat olla muut kuin
dyntämisinvestointina pidetään hanketta, jonka avulla jätteestä
varsinainen maatilatalous, metsätalous tai rakennusliiketoiminnan
valmistetaan uudelleenhyödyntämiskelpoista raaka-ainetta tai
perustajaurakointi. Tämän takauksen avulla rahoitusta järjestet-
uusia tuotteita.
täessä ensin keskustellaan pankin kanssa, joka edelleen hoitaa
takausasiaa Finnveran suuntaan.
Kasvutakaus
Finnveran kasvutakaus on EIR:n (Euroopan investointirahasto)
tukema investointien ja kasvun rahoitukseen liittyvä takaus, joka on
tarkoitettu pankki- ja vakuutusyhtiöluottojen vakuudeksi. Kasvutakaus voidaan myöntää rakennus-, kone- ja laiteinvestointien
ja niiden vaatiman käyttöpääoman, aineettomien investointien
tai kasvun vaatiman pitkäaikaisen käyttöpääoman rahoitukseen.
Takausta voidaan myöntää kannattaville ja innovatiivisille alle 100
henkilön yrityksille.
Ostajaluottotakuu eli takuu maksun saamisesta
vientitoimituksen jälkeen
Ostajaluottotakuu on vakuus luotonantajalle ulkomaisesta ostajasta, ostajan pankista tai ostajan maasta aiheutuvien luottoriskien
10.2 Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaukset toimivalle yritykselle
Garantia on takausvakuutuksiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka
takaa suomalaisten yritysten rahoitusta ja muita vastuita sekä vakuuttaa sijoituksiin liittyviä riskejä. Garantia myöntää takauksia rahoitukseen (laina-, välirahoitus-, vuokra-, pääomalaina- ja maksutakaus), kauppasopimusten kattamiseen (rakennusajan urakkatakaus,
takuuajan urakkatakaus, RS-maksutakaus, ennakkomaksutakaus ja
tarjoustakaus) ja viranomaistakauksiin (maa-aineslain mukainen takaus, ympäristötakaukset, valmismatkatakaukset ja tullitakaukset).
Oleellista Garantian takauksille on se, että hakijayrityksen toiminta
on vakiintunutta ja että toiminnalla on liiketaloudelliset kannattavuusedellytykset. Tämä tarkoittaa, että yleensä aloittava yritys ei
voi saada takausta paitsi yrityskauppatilanteissa.
© Jadelcons Oy
22 (25)
Rahoitustakaukset
Garantia takaa suomalaisten yritysten rahoitusta, ja rahoitustarve
voi liittyä lainanottajan investointiin, yrityskauppaan, sukupolvenvaihdoksen tai käyttöpääoman rahoitukseen. Garantian lainatakaus
myönnetään yrityksen vieraan tai oman pääomanehtoisen luoton
vakuudeksi. Luotonantaja voi olla eläkevakuutusyhtiö, pankki tai
muu rahoittaja. Suomalaiset luotonantajat hyväksyvät Garantian
takauksen ensiluokkaiseksi vakuudeksi.
Lainatakaus
Lainatakaus myönnetään pitkäaikaisen lainalle enintään 10 vuoteen
saakka. Asiakkaalla on mahdollisuus valita lainoilleen joko kiinteä
tai vaihtuva korko. Koska Garantian takausvakuutus on luotonantajille turvaava vakuus, antaa se yritykselle mahdollisuuden vertailla
eri luotonantajien vaihtoehtoja keskenään. Takauksen hinta
perustuu luottoriskin lisäksi laina-ajan pituuteen ja mahdollisiin
vastavakuuksiin, joilla yritys voi vaikuttaa takauksen kustannuksiin.
Takauksen voi saada myös ilman vastavakuutta, jolloin asiakkaalta
edellytetään hyvää vakavaraisuutta ja vakiintunutta toimintaa.
Takausprovision suuruus on samaa luokkaa kuin pankeillakin.
Välirahoitustakaus
Välirahoituksen tarve voi tulla kysymykseen esim. yrityskaupassa,
jolloin ostajaa rahoitetaan kauppahinnan maksamisessa. Tällöin
voidaan käyttää Garantian välirahoitustakausta, joka sopii esimerkiksi yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai suuren investoinnin
rahoituspaketin osaksi, eikä siihen yleensä edellytetä yrityksen antamaa vastavakuutta. Koska kysymyksessä on riskirahoitus, luetaan
samaa mukaan omaan pääomaan, joka taas on omiaan pienentämään hankkeen rahoituskustannuksia. Välirahoituksen takaajana
Garantia ei kuitenkaan ole eikä pyri yrityksen omistajaksi.
Vuokratakaus
Garantian vuokratakaus voidaan myöntää vuokralaisen puolesta
vuokrasopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuuden vakuudeksi.
Maksutakaukset
le. Vakuuksia vaaditaan myös monien lakisääteisten velvoitteiden
sekä lupien vakuudeksi. Takaukset voivat olla limiittityyppisiä tai
kertaluontoisia.
Rakennusajan urakkatakaus
Takaus rakennuttajan tai tilaajan hyväksi sen vahingon korvaamiseksi, mikä voi aiheutua, jos urakoitsija tai toimittaja ei vie projektia
loppuun asti ja täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Takauksen määrä on yleensä 10 % arvonlisäverottomasta urakkahinnasta.
Takuuajan urakkatakaus
Takaus rakennuttajan tai tilaajan hyväksi sen vahingon korvaamiseksi, mikä voi aiheutua siitä, ettei urakoitsija tai toimittaja korjaisi
takuuaikana ilmenneitä vikoja ja puutteita. Yleensä 2 % arvonlisäverottomasta urakkahinnasta.
RS-takaukset
Asunto-osakeyhtiön ja sen osakkeenostajien hyväksi annettavat RS-takaukset kattavat vahinkoja, jotka aiheutuvat siitä, ettei
rakentamista suoriteta tai osakekauppoja toteuteta sopimuksen
mukaisesti tai asunto-osakeyhtiön taloudellinen asema ei ole
taloussuunnitelman mukainen.
Ennakkomaksutakaus
Laite- ja projektitoimituksissa tilaaja maksaa usein osan kauppahinnasta ennen kuin saa maksua vastaavan toimituksen. Takauksemme turvaa ennakkomaksun tai sen osan palauttamisen
tilaajalle, mikäli työ tai toimitus ei tapahdu sopimuksen mukaisesti.
Ennakkomaksun saaminen helpottaa valmistuksen aikaisen rahoituksen järjestämistä. Takaus on yleensä ennakkomaksun suuruinen, tyypillisesti 10 - 30 % kauppahinnasta.
Viranomaistakaukset
Viranomaistakaus annetaan yleensä johonkin tiettyyn lupaan liittyen ja edunsaajana on viranomainen. Velvoite vakuuden asettamiseen tulee lainsäädännöstä. Vakuus kattaa vahinkoja, jotka voivat
liittyä
Maksutakaus tarkoittaa, että myyjä hakee vakuutusta ostajan
• Toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa
maksukyvylle. Maksutakauksia ovat mm. kauppahintatakaus ja
• Toiminnan aikana tai sen lopettamisen jälkeen ympäristölle
ostovelkatakaus. Kauppahintatakaus takaa yksittäisen hankinnan
yhteydessä sovitun tulevaisuudessa erääntyvän kauppahinnan tai
sen osan maksamisen, kun taas tililuottotakaus takaa myyjän asiak-
aiheutuvaan haittaan
• Kuluttaja-asiakkaiden maksamien ennakkomaksujen turvaamiseen
kaalleen myöntämän tililuoton (useita hankintoja) maksamisen.
Lisätietoja: www.garantia.fi
Kauppahintatakaukset
Garantian kaupallisilla takauksilla voidaan turvata sopimuspuolten
välisiä suoritusvelvoitteita, kun rakennushankkeen tai kone- ja
laitetoimituksen tilaaja haluaa vakuuden sopimuksen täyttämisel-
© Jadelcons Oy
23 (25)
11.Tekesin rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen
Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa ja aktivoi yritysten
syntymistä tai kansantalouden keskeisten klustereiden uudistu-
ja tutkimusyksikköjen haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja.
mista tai uusien kasvualojen syntymistä sekä yrityksen itsensä
Hakemuksissa Tekesille esitetyt projektit kilpailevat keskenään
uudistumista.
rahoituksesta. Hakemusten arvioinnin vertailukohtana on Tekesin
asiantuntijoiden laajasti tuntema kotimainen ja kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arvioinnin ohjenuora on, että pitkällä
tähtäimellä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta on synnyttävä yhteiskunnalle enemmän verotuloja kuin niitä on sijoitettu.
Yhteystiedot: www.tekes.fi
RAHOITUSMUODOT
1. Pääosin tuotekehitysavustusta saa tutkimuksellisiin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Tuotekehitysavustusta saa myös projekteja valmisteleviin
esiselvityksiin.
2. Tuotekehityslaina ja pääomaehtoinen tuotekehityslaina ovat
KETKÄ VOIVAT SAADA RAHOITUSTA?
tarkoitettu projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote
Suomessa toimivat, teknologiaansa kehittävät pienet ja keskisuuret
tai palvelu. Pääomaehtoinen laina muutetaan avustukseksi, jos
tai suuret yritykset ja yhteisöt.
kehittämishanke ei onnistu tuottamaan kaupallista tulosta. Lisärahoitusmuotona on edellisten rahoitusmuotojen yhdistelmä.
MIHIN RAHOITUSTA MYÖNNETÄÄN?
Yrityksen kansainvälisen kilpailukyvyn, kannattavuuden, työllisyyden, tuottavuuden, tuotannon ja viennin kasvun edistämiseen
pitkällä aikavälillä. Em. asioiden lisäksi hankkeelle on eduksi, jos se
edistää uuden teknologiayrityksen syntymistä tai julkisten tutkimustulosten kaupallistamista tai osaamisintensiivisten palvelujen
RAHOITUKSEN MÄÄRÄ
Riippuu hankkeen laajuudesta, riskistä, mahdollisesti saavutettavista tuloksista, kehitettävän teknologian haastavuudesta mm.
Rahoituksen määrä voi olla enimmillään 70 prosenttia lainaa ja
avustusta yhteensä.
12.Muut erityisrahoittajat
12.1 Keksintösäätiön Keksintörahasto
12.2 KELAN elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan
KeksintöRahasto on puolestaan pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa
hyvin aikaisen vaiheen, ns. seed-vaiheen yrityksiin ja keksintöihin.
Kelan elinkeinotuen tarkoituksena on vajaakuntoisen työllistyminen
Sijoitukset ovat 5.000 – 50.000 € antaen keksijöille mahdollisuu-
sopivaan ja kohtuullisen toimeentulon tuottavaan työhön omas-
den mm.:
sa yrityksessä tai ammatinharjoittajana. Avustusta myönnetään
• Arvioida patentoinnin mahdollisuutta ja/tai patentoida keksintö
• Laatia uskottava liiketoimintasuunnitelma
• Tuotteistaa keksintö tai idea
KeksintöRahastolla on hyvin laaja kokeneiden sarjayrittäjien ja
kansainvälisen liiketoiminnan osaajien verkosto käytettävissään.
oman yrityksen perustamiseen sekä työvälineiden hankintaan. Jo
toiminnassa olevaa yritystä voidaan tukea työvälineiden hankinnassa vain, jos työvälineet tulevat henkilökohtaiseen käyttöön ja ne
ovat sairauden tai vamman takia tarpeen työstä suoriutumisessa.
Avustuksen määrä on tarveharkintainen ja sitä myönnetään enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Suurin
mahdollinen elinkeinotuki on 17 000 euroa.
Tämän verkoston avulla keksinnöistä kehitetään yrityksiä, tuotteita
ja palveluita, joilla on kansainvälisen menestyksen mahdollisuus.
Lisäksi KeksintöRahasto tekee läheistä yhteistyötä isojen sekä teollisuusyritysten että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa
ideoiden ja keksintöjen jatkokehittämiseksi.
Lisätietoa www.keksintösäätio.fi
© Jadelcons Oy
24 (25)
13.Rahoituskulujen minimoiminen
Yritystoiminnan vakiinnuttua ja osoittauduttua tulokselliseksi pankin rahoitusosuus yleensä kasvaa. Pankit ovat erityisen kiinnostuneita
yrityksen maksuliikenteestä, johon heillä on tarjota monia käytännön työtä helpottavia ratkaisuja. Sähköinen laskutus on tätä päivää erityisesti niissä yrityksissä, joissa laskuja tehdään kuukaudessa satoja. Pankkilainan ehtona on tietysti turvaava vakuus, jonka järjestäminen
käy yrityksen vaurastuessa entistä helpommaksi. Tällöin rahoituskulut jäävät tuntuvasti Finnveran normaalia investointi- ja käyttöpääomaluottoa edullisemmaksi.
Minimoidaksesi rahoituskulut ja varmistaaksesi rahoituksen järjestymisen toimi seuraavasti:
1. Tavoittele pankin kanssa kokonaisrahoitusta, johon sisältyvät yrittäjän henkilökohtaiset lainat, yrityksen maksuliikenne, lainarahoitus ja rahoitusyhtiöiden rahoitussopimukset. Kullakin pankkiryhmällä on omat rahoitusyhtiökytkentänsä.
2. Usean pankin käyttäminen nostaa rahoituskuluja ja vaikeuttaa vakuusjärjestelyjä.
3. Yrityksen ja yrittäjien henkilökohtaisten vakuutusten ottaminen pankkiryhmän kanssa yhteistyössä olevasta tai omistamasta vakuutusyhtiöstä edistää edullisen rahoitusratkaisun aikaansaantia.
4. Pyri pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin, sillä huonon päivän tullen siitä on etua.
5. Älä yritä huijata pankkiasi tai mitään muutakaan rahoittajaa, sillä vain avoin yhteydenpito rahoittajiin takaa oikeuden mukaisen
asiain hoidon myös vastapuolen taholta.
6. Vaikeuksien ilmaantuessa ota yhteys rahoittajaan viikko – kaksi ennen lainan seuraavaa eräpäivää, niin lainan maksuohjelmaa
voidaan vielä muuttaa. Tämä on tärkeää siksi, että SUOMEN ASIAKASTIETO OY ei rekisteröi kohdaltanne kielteistä maksutapakäyttäytymistä.
© Jadelcons Oy
Linnan Kehitys Oy
Linna Business Development Ltd.
Visamäentie 33, Visatalo
13100 Hämeenlinna, Finland
info@linnan.fi
www.linnan.fi
 03 6241 0000