Niina Pajari RAY

Transcription

Niina Pajari RAY

Niina Pajari
RAY
Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015
1
Tänään käydään läpi:
• Yleistietoa RAY:stä
• Avustusten suuntaaminen ja painotukset
• Avustuslajit
• Hakuajat
• Rekisteröinti käytännössä
• Hakujärjestelmään tutus
2
Mikä on RAY?
• Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on Suomessa yksinoikeus rahaautomaatti- ja kasinopelitoimintaan
• Vuosittain jaetaan noin 300 miljoonaa euroa avustuksina
oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
• Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen
toimintaa, projekteja ja investointeja
• Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään vuosittain
hakemusten perusteella
• RAY arvioi hakemuksessa esitettyjen toimintojen tai hankkeiden
tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten
kohtuullisuutta
3
Säädökset luovat perustan avustusten
myöntämiselle
•
Arpajaislaissa säädetään, että RAY:n voitosta myönnettävillä
avustuksilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja että
avustukset myönnetään oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille
ja säätiöille.
•
Avustusta voidaan myöntää yleishyödylliselle järjestölle, joka on rekisteröity joko
yhdistys- tai säätiörekisterissä.
•
RAY-avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai
elinkeinotoiminnan rahoittamiseen.
•
Avustuksia ei myönnetä järjestöillekään laajamittaiseen rahavälitteiseen,
elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten
palveluiden rahoittamiseen.
•
Raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin on koottu avustuksen myöntämisen
yleiset edellytykset, joiden puitteissa RAY tapauskohtaisesti harkitsee avustuksen
myöntämistä valmistellessaan avustusesitystä sosiaali- ja terveysministeriölle.
4
RAY tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa
toimintaa
5
Tärkeintä on ihmisten auttaminen
•
Peruslähtökohta: Järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset,
joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan.
•
Ennalta ehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat
järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä.
•
Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville.
6
Kannustamme järjestöjä uudistumaan
•
Haluamme tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään
aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja
yksilöiden muuttuviin tarpeisiin.
•
Toimimme järjestöjen kehittämiskumppanina.
•
Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat tulee avustuksen
hakijoiden panostaa omalta osaltaan:
• toimintaympäristön seuraaminen on tärkeää (mitä muut järjestöt tekevät,
mitä kaupunki tekee, mistä puhutaan, mitä tarvitaan)
• kohderyhmän mukaan suunnittelemaan haettavaa toimintaa
• Mahdollisimman konkreettiset tavoitteet, selkeästi kuvattu toiminta ja
saavutettavissa olevat tulokset
• Yhteistyö muiden järjestöjen, kaupungin ja eri yritysten kanssa.
7
Taloudellisuus ja muiden
rahoituslähteiden hyödyntäminen
•
Varojen taloudellinen käyttö ja toiminnan läpinäkyvyys ovat
perusedellytyksiä avustusten myöntämiselle.
•
RAY kannustaa avustuksen hakijoita hyödyntämään myös muita kuin julkisia
rahoituslähteitä sekä kehittämään omaa varainhankintaansa (eli muualtakin voi
hakea ja saada avustuksia)
8
Järjestö-kunta -yhteistyöllä
pysyviä tuloksia
•
Korostamme järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä.
•
Yhteistyöllä varmistetaan, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu
luontevalla tavalla julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään.
•
Suunnitelmallinen yhteistyö luo edellytykset kehittämistyön tulosten
hyödyntämiselle ja toimivien käytäntöjen juurruttamiselle.
•
Tarkoittaa käytännössä, että jo projektin suunnitteluvaiheessa ottakaa yhteyttä
kaupungin ihmisiin, keskustelkaa projekti-ideasta (mitä ideoita kaupungin
työntekijöillä on, voisiko kaupunki olla jollain tavalla mukana projektissanne esim.
rahallisesti, antamalla esim. sosiaalityöntekijän työaikaa käyttöönne yms.)
9
Toimintaympäristötieto tukee avustusten
kohdentamista
•
RAY seuraa myös itse aktiivisesti toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia
muutoksia.
•
Hyödynnämme seuranta- ja toimintaympäristötietoja kun teemme seuraavien
vuosien avustusesityksiä
•
Arvioidessamme avustushakemuksia kiinnitämme erityistä huomiota toiminnan
tarvelähtöisyyteen (miksi jotain asiaa halutaan tehdä, kuka sitä tarvitsee)
10
AVUSTUSTEN SUUNTAAMINEN JA
PAINOTUKSET
11
12
Yhteisöllisyyden ja
osallistumismahdollisuuksien edistäminen
•
Avustuksia myönnetään toimintoihin ja kehittämishankkeisiin,
joilla edistetään
• ihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä
• osallistumismahdollisuuksia monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan eri
toimintoihin.
•
Avustettavia teemoja ovat mm:
• erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet
• ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen
• vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi
• eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen
aseman vahvistaminen
13
- esimerkkejä avustettavista toiminnoista 1(2)
•
Erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet
• matalan kynnyksen kohtaamispaikat, perheentalot
• päiväkeskukset ja -toiminnot, toiminta- ja harrastepajat
• mielenterveyskuntoutujien päivä- ja toimintakeskukset
• Tyttöjen ja poikien talot, Nuorten talot
• perhekeskukset, perhekahvilat
• vapaaehtoistoiminnan talot ja keskukset
• kansalaistalot ja -keskukset
• muut paikat, "joihin on helppo tulla ja joissa on helppo olla"
•
Ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen
• eri ikäpolvia yhdistävä toiminta eri muodoissaan
• eri toiminnot, joihin vanhemmat ja lapset voivat osallistua ja tehdä yhdessä
kansalaisjärjestöissä
•
Vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi
• toimintamahdollisuuksien tarjoaminen vapaaehtoisille, vapaaehtoistoiminnan
koordinoinnit ja vapaaehtoistoimintaan liittyvä kehittämistoiminta
• uudet vapaaehtoistoiminnan muodot
14
- esimerkkejä avustettavista toiminnoista 2(2)
•
Eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman
vahvistaminen
•
•
•
•
maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sen edistämiseen tähtäävät toiminnot
vammaisten henkilöiden osallisuutta omaa elämää koskevissa päätöksissä edistävät
toiminnot
eri vähemmistöjen ja kantaväestön yhteistyön lisääminen, suvaitsevuuden
vahvistaminen
Yleisesti syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja toiminnot ja siihen liittyvä
osallisuuden vahvistaminen
•
•
•
•
•
•
sukupuolisensitiiviset poika- ja tyttötyöt yms., kulttuurisensitiiviset sosiaaliset
tukitoiminnot
vapautuvien vankien tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten tuki, jos kyse "syrjäytymisen
ehkäisystä" eri keinoin
Maahanmuuttajaäitien ja suomenkielisten naisten välinen ystävätoiminta
elämähallinnan parantamiseen tähtäävät toiminnot
ihmiskaupan, rasismin, etnisen syrjinnän, ylipäätään syrjinnän ehkäisy
kiusaamisen ehkäisy, myös kiusaaminen väkivaltana
15
- uusien avustusten painotukset
• yksinäisyyden kokemusten ehkäisy ja vähentäminen
• uusien toimintamallien kehittäminen kansalaisjärjestötoimintaan ja
erityisesti vapaaehtoistoimintaan osallistumisen edistämiseksi
16
Työelämäosallisuuden vahvistaminen
•
RAY tukee toimintoja ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on
edistää ihmisten työelämävalmiuksia sekä mahdollisuuksia osallistua
työelämään.
Avustettavia teemoja ovat mm:
•
•
•
•
•
työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen sekä työnhaussa tukeminen
työelämävalmiuksien vahvistaminen
vaikuttaminen yhteiskunnan ja työnantajien asenteisiin sekä työn ja perhe-elämän
yhteensovittaminen
yhteistyökäytäntöjen kehittäminen kolmannen sektorin sekä yksityisen ja julkisen sektorin
toimijoiden välillä
Toteutamme Paikka auki -nuoret työelämään -avustusohjelmaa vuoden 2017
loppuun asti.
•
Ohjelman tavoitteina on löytää uusia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien
vahvistamiseksi sekä mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen
terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin.
17
- Esimerkkejä avustettavista toiminnoista
•
•
•
•
työelämävalmiuksia elämänhallinnan näkökulmasta edistävät
toiminnot
mielenterveyskuntoutujien klubitalot
Paikka auki -avustusohjelman kohteet
työurien pidentämiseen tähtäävät toiminnot
- RAY ei avusta:
•
työvoimahallinnon tai kuntien työvoimapoliittisten toimenpiteisiin
kuuluvia toimintoja kuten palkkatukea, työkokeiluja,
työnhaku- tai uravalmennusta tai kuntouttavaa työtoimintaa
18
- Uusien avustusten painotukset
• osatyökykyisten, vailla työkokemusta olevien nuorten ja
maahanmuuttajien työelämävalmiuksien ja työelämään
• työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen
erityisryhmille
19
Avustusohjelmat
•
•
•
•
RAY:llä on käynnissä kolme omaa avustusohjelmaa, jotka
päättyvät vuonna 2017:
1.
Emma & Elias -avustusohjelma (2012 - 2017) edistää lasten ja perheiden
hyvinvointia
2.
Eloisa ikä -avustusohjelma (2013 - 2017) luo edellytyksiä ikäihmisten
hyvälle arjelle
3.
Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelma (2014 - 2017) keskittyy
vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymiseen ja mahdollisuuteen päästä
kiinni työelämään.
Vain Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelmaan myönnetään uusia
avustuksia myös vuosille 2016 ja 2017. Tämä koskee kehittämishankkeita ja
erityisesti työttömien nuorten palkkaamista järjestöihin.
RAY käynnistää linjauskauden aikana uusia avustusohjelmia, joiden teemat
päätetään linjauskauden alussa.
Uudet avustusohjelmat lanseerataan vuosina 2017, jolloin itsenäinen Suomi
täyttää 100 vuotta, ja vuonna 2018, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta RAY:n
perustamisesta.
Avustusosasto
20
Maahanmuuttajatyön avustaminen/linjaukset
21
RAY-rahoitteinen maahanmuuttajatyö
- Avustamisen periaatteita
•
•
Järjestölähtöinen auttamistyö keskiössä maahanmuuttajatyössä
RAY-avustuksilla ei voi tehdä työtä joka kuuluu lainsäädännön nojalla kunnille tai
valtiolle (kotoutumislain mukaiset kotoutumistoimenpiteet)
•
•
Esim. kielen opetus ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetus kuuluu kuntien vastuulle
Oman kielen, kulttuurin ja identiteetin vaaliminen ei ole RAY:n rahoittamaa toimintaa
•
RAY-avusteinen työ kohdentuu pääosin kotouttamislain ulkopuolelle jääviin
maahanmuuttajiin ja eniten syrjäytymisvaarassa oleviin: mm. lapset, nuoret ja
useissa tapauksissa naiset, toisaalta maahanmuuttajamiehetkin tärkeä ryhmä,
ikääntyneet maahanmuuttajat
•
Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen tekeminen
•
Kansalaisjärjestötoiminnan tukeminen kotoutumistyön tukena on myös olennaista
(esim. yhdistystoiminta ja vapaaehtois- ja vertaistyö)
•
•
maahanmuuttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivointi
Maahanmuuttajien osallistaminen kansalaisjärjestötoimintaan
22
RAY-rahoitteinen maahanmuuttajatyö
- Avustamisen periaatteita
•
Valmistelussa huomioidaan kielellinen haaste, mutta heikkoihin hakemuksiin (esim.
sisällöllisesti kehittymättömiä tai ei kuulu RAY:n rahoitettavaan toimintaan) ei rahoitusta
esitetä. Haasteena myös toiminnallinen ja taloushallinnollinen näyttö
•
Osa maahanmuuttajille kohdistuvista avustuksista kohdentuu maahanmuuttajien
omien yhdistysten kautta, osa monialaisempien järjestöjen kautta
•
RAY rahoittaa useita maahanmuuttajajärjestöjen kattojärjestöjä, joiden rahoittamisen
ideana on tarjota tukea pienille etnisille yhdistyksille – aina ei ole fiksua hakea yksin
omalle yhdistykselle!
•
RAY ei rahoita harrastustoimintaa (esim. lasten liikunta-, kulttuuri-, teatteri- yms.
kerhoja)
•
Toiminnan tavoitteena pitää olla terveyden ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin
vahvistaminen
23
MAAHANMUUTTAJATYÖN RAHOITTAMINEN
RAY
•
•
•
maahanmuuttajien
voimaannuttaminen (mm.
yhdistystoiminnan
tukeminen, vertaistuki,
neuvonta, arkitaidot, kielen
oppimisen tukeminen)
viranomaistoimintaa
täydentävän toiminnan
tukeminen esim.
palveluohjaus
Syrjäytyneet ja kaikkein
heikoimmassa asemassa
olevat esim. kriisiauttaminen
TYÖ- JA
ELINKEINOMINISTERIÖ
•
•
•
•
•
OPETUS- JA
KULTTUURIMINISTERIÖ
kotouttamisen
• valistus ja tiedotus
kokonaisuus
(mm. rasismin vastaiset
pakolaisten kuntaan
kampanjat, oppilaitokset)
sijoittaminen
• oman kulttuurin
etninen yhdenvertaisuus
vaaliminen
maahanmuuttajien
• kulttuuri, liikunta ja
työnteko
nuorisotyö
kielen opetus työikäisten
maahanmuuttajatyön
osalta
välineenä
KUNNAT
•
•
•
•
•
paikallinen
kotouttamisohjelma
kotouttamissuunnitelma
kielen opetus
(kotiäidit, eläkeläiset)
vastuu kuntalaisista
maahanmuuttajien
paikallisen toiminnan
tukeminen
Avustuslajit
25
Ohjeita avustusten hakemiseen
(www.ray.fi/avustukset ->Aineistopankki)
•
Avustustoiminnan linjaukset 2016-2019
•
Toimeenpanosuunnitelma 2016
•
Hakuopas vuodelle 2016 (julkaistaan maaliskuussa)
•
Avustamisen periaatteita, kriteerejä ja ohjeita
•
Verkkohakemuksen kysymykset täyttöohjeineen julkaistaan
verkkosivuilla huhtikuun alussa
•
Ohjeita verkkoasiointiin rekisteröitymiseen
(Ensimmäistä kertaa avustusta hakevien järjestöjen rekisteröinti 14.4.)
26
Avustuslajit rahoitusmuotoina
• Avustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena, projektiavustuksena tai investointiavustuksena
• Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan
yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu
toiminta-avustus).
• Projektiavustus voidaan myöntää kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai
kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun
hankkeeseen.
• Investointiavustus voidaan myöntää aineellisen tai aineettoman
hyödykkeen hankintaan
27
Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)
Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan.
Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla hyvin samantyyppisiä.
• projekti on aina kestoltaan määräaikainen
• Kohdennettu toiminta-avustus on yleensä jo vakiintunutta toimintaa, jota on
usein edeltänyt tuloksellinen projekti
Toiminta tulee kehittää esim. toimintaympäristön tarpeiden mukaan
säännöllisesti
Tyypillisiä esimerkkejä sisällöistä: vapaaehtoistyö, vertaistuki, erilaiset
kohtaamispaikat
28
Yleisavustus (Ay)
On toimintansa vakiinnuttaneen järjestön perusrahoitusmuoto yleisten
kulujen (hallintokulut) kattamiseen
• Soveltuu yleensä isoille järjestöille, joilla on paljon avustuskohteita
• Yleisiä kuluja ei voi olla muilla kohteilla
• Voi sisältää myös toimintoja, joiden tuloksia tullaan seuraamaan
erikseen, esimerkiksi asiantuntijatyötä, edunvalvontaa, viestintää
29
Yleisavustus (Ay)
• Hakemusvaiheessa huomioidaan seuraavia seikkoja:
•
•
•
•
Toiminnan vakiintuneisuus
Muu rahoitus
Järjestön toiminnan rakenne
Yleisavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus (vrt. mm. yleiskuluohje
ja varallisuuskriteerit)
• Hakijan suhde muuhun saman sektorin toimintaan
• Taloudenhoidon ja hallinnon järjestäminen
• Järjestön toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta (saadut TVS
vastaukset sekä väli- ja loppuraportit ja vuosiselvitykset hakijalta)
30
Investointiavustukset/ Toimitilat
• Toimitilojen osalta RAY suosittelee pääsääntöisesti vuokratiloja
• Olemassa olevien toimitilojen peruskorjaukset mahdollisia
avustettaviksi (ei koske vuokratiloja)
• Sekä vuokra- että hankintatilanteissa RAY kannustaa järjestöjä
hyödyntämään yhteisiä toimitiloja
• Avustusharkinnassa sovelletaan valtion toimitilastrategian periaatteita
31
Käyttöomaisuushankintojen (toimistokalusteet, tietokoneet,
tietojärjestelmät) kattaminen RAY-avustuksilla
1.
2.
3.
Yleistä
•
Hankintojen tulee liittyä kiinteästi järjestön toimintaan ja tarpeeseen.
•
Kustannustaso tulee pitää maltillisena ja hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen
hakemuksen tekemistä.
Satunnaiset hankinnat
•
Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta.
•
Kulut tulee esittää talousarviossa.
•
Avustusosuus on 100% kokonaiskustannuksista.
•
Avustuksiin ei pääsääntöisesti esitetä korotusta hankintojen tekemistä varten.
Investoinnit
•
Investointien avustusosuus on enimmillään 70% kokonaiskustannuksista (eli järjestön
pitää maksaa itse 30 %
•
Avustushakemus pohjautuu hankesuunnitelmaan.
32
ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla
•
Vuoden 2016-2019 RAY-avustuslinjausten yksi painopistealue on tietoverkoissa ja
sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminta.
•
ICT-kulut tulee budjetoida etukäteen ja esittää ne talousarviossa.
•
Hakijan toiminnan suhteen vähäiset hankinnat, tulee hankkia olemassa olevilla avustuksella
eikä avustuksiin tehdä näitä hankintoja varten erillisiä korotuksia.
•
Yksinkertaisten verkkosivujen toteutus ja ylläpito, verkkosivustojen julkaisujärjestelmän
uusiminen ja vastaavat tekniset ylläpitotehtävät sekä sisällöntuotanto ovat osa järjestön
tiedotustoimintaa, jotka katetaan olemassa olevilla avustuksilla.
•
Monipuolisten, uusien verkkopalvelujen toteutukseen sekä useampia järjestöjä palvelevien
tietojärjestelmien kehittämiseen voidaan myöntää investointiavustusta.
•
Kehityshankkeissa oleellista on pyrkiä käyttämään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia
ratkaisuja. Esimerkiksi portaaleissa tulee harkita toimeksi.fi-palvelun kaltaisia toteutuksia.
•
Sosiaalisen median toteutuksissa tulee käyttää hyväksi olemassa olevia palveluja, jolloin
varmistetaan kohderyhmien tavoittaminen ja kustannustehokas toiminta.
•
RAY-rahoituksella tehtävän kehitystyön tulosten tulee olla vapaasti muiden järjestöjen
käytössä.
33
ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla
1. Jatkuvaluontoiset ICT-kulut:
•
Kulut tulee suunnitella etukäteen ja budjetoida ne talousarvioon.
•
Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Myös nämä
kulut tulee esittää talousarviossa.
2. ICT-investoinnit:
•
Laajoihin verkkohankkeisiin tai järjestöjen yhteisiin ICT-hankkeisiin voidaan myöntää
erillistä investointiavustusta, jolla voidaan kattaa 70% kuluista.
•
Jos ICT-ratkaisut hankitaan palveluna, hankkeen kustannukset jakautuvat palvelun
koko elinkaaren ajalle. Investointiavustukset rajataan palvelun
käyttöönottokustannuksiin.
•
Käyttöönottokustannuksiin voidaan lukea mm. palvelun aloitusmaksut, käyttöönotto ja
siihen liittyvä koulutus sekä ulkopuolinen konsultointi. Myös projektia varten
mahdollisesti palkattavan henkilöstön kustannukset voidaan sisällyttää hankkeeseen.
•
Jatkuvan käytön kustannukset tulee kattaa esim. toiminnallisella avustuksella.
34
Projektiavustus (C)
• Projekti on määräaikainen hanke, jolla esimerkiksi käynnistetään,
kehitetään, luodaan uutta tai juurrutetaan.
• Projekteja ei jaeta enää erikseen innovatiivisiin ja muihin projekteihin.
• Projektin kesto on yleisimmin 3 vuotta, mutta tarve ja sisältö
ratkaisevat.
• Yhteistyöprojektien ei tarvitse olla ns. jättihankkeita
35
Tiivistys projektin/ toiminnan suunnitteluun
TARVE
Ei liian yleinen/ suhde alueen muihin toimijoihin ja meneillään olevaan
toimintaan/ tarvekartoitus?/ tutkimustieto?
TAVOITTEET
Hyvä tavoite on sellainen, että sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn
aikataulun puitteissa sekä suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Saadaanko
haluttu muutos aikaiseksi?
KOHDERYHMÄ
Kohderyhmän selkeys/ Kuinka laaja kohderyhmä on? Paljonko tavoitamme?
TOTEUTUS/ SISÄLTÖ
Millä tavoilla tavoitteet saavutetaan? Mitä eri toimenpiteitä tehdään? Tiivis
suhde tavoitteisiin ja talousarvioon!
TULOKSET
Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila/ ovatko tulokset
linjassa tavoitteiden kanssa? Aikataulu myös tuloksille.
RISKIT
Varmistus siitä, etteivät ennalta odottamattomat asiat hankaloita toimintaa.
YHTEISTYÖ
Mitkä ovat keskeiset kumppanit ja heidän roolinsa projektissa/ työn- ja
vastuunjako
VIESTINTÄ
Mille eri tahoille tulee viestiä?/ Mitä asioita ja missä vaiheissa viestitään?
36
Tarve
Tarve kannattaa muotoilla konkreettisesti. Se tulee pystyä yksilöimään
kohteena olevan ryhmän ja alueen kannalta. Kannattaa myös selvittää onko
jokin muu taho jo kehittänyt hyviä ratkaisuja havaittuun tarpeeseen. Tässä
kohtaa voi esimerkiksi viitata tehtyyn tutkimukseen ja tuoda sen tulokset
tiivistetysti esiin.
Tavoite:
Tavoite kuvaa sitä asiantilaa tai muutosta, joka halutaan saada aikaiseksi
eikä toimintaa. Tavoitteena ei esimerkiksi kannata kertoa että tavoitteena on
järjestää ryhmätoimintaa vaan kertoa mitä suunnitellulla ryhmätoiminnalla
aiotaan saavuttaa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä asuvien ikääntyvien
maahanmuuttajien yksinäisyyden vähentäminen.
Kohderyhmä:
Kohderyhmä-kohdassa kerrotaan mikä on kohderyhmä ja kuinka monta
ihmistä siihen kuuluu. Tähän voi kuvata myös kohderyhmän ikä- ja
sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä on yli 60 vuotiaita
maahanmuuttajia XX henkilöä, joista tavoitamme XX henkilöä. He ovat
pääosin XX-vuotiaita ja naisia.
37
Toteutus ja sisältö
•
•
•
•
•
Toteutus ja sisältö kuvataan konkreettisesti. Kuvataan miten asetetut
tavoitteet aiotaan saavuttaa ja toiminta kannattaa aikatauluttaa. Mikäli
haetaan uutta projektia, kuvataan toiminta koko projektiajalta. Kannattaa
myös kertoa miten kohderyhmä on osallistunut toiminnan suunnitteluun.
Tulokset:
Tulos on toiminnalla saatu muutos tai asiantila. Tulos on esimerkiksi
ikääntyvien maahanmuuttajien yksinäisyyden tunteen väheneminen,
heidän aktiivisuuden lisääntyminen (ovat esim. viikottain mukana
järjestön toiminnassa, ovat tutustuneet toisiin ihmisiin, uskaltavat lähteä
kotoa asioimaan yms.)
Riskit:
Toimintaa liittyviä riskejä kannattaa pohtia ja kertoa miten niihin on
varauduttu. Riskit voivat liittyä esimerkiksi hallintoon, henkilöstöön,
kohderyhmään, toimintaympäristöön, kiinteistöihin jne.
38
Yhteistyö
• Yhteistyökumppanit on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun jo
mahdollisimman varhain. Olennaiset yhteistyökumppanit kuvataan ja
heidän roolinsa toiminnassa. Yhteistyö todennetaan liittämällä
kumppaneiden kanssa tehdyt aie- tai yhteistyösopimukset.
Sopimukset kannattaa liittää etenkin silloin kun haetaan uuteen
toimintaan avustusta.
• Viestintä:
• Viestinnän osalta kannattaa kuvat mistä asioista toiminnassa
viestitään ja miten. On hyvä huomioida eri kohderyhmät kun
viestintää suunnitellaan. Tässä kannattaa kuvata sekä ulkoista että
sisäistä viestintää, niiden sisältöjä, keinoja, aikataulutusta ja vastuita.
39
Avustusten hakeminen vuodelle 2016
verkkoasioinnin kautta
40
Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy 14.4.
• Uudet hakemukset tulee jättää toukokuun loppuun mennessä
• Ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin
• Ei ole ohjeellista avustussuunnitelmaa
• Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä
• Avustuskohteella on ohjeellinen avustussuunnitelma
• Hakeminen alkaa verkkoasioinnin kautta 14.4.
• Ohjeet julkaistaan huhtikuun alussa sivulla: www.ray.fi/avustukset
• TVS ja väliraporttitietoja lähettäneiden EI tarvitse rekisteröityä
uudelleen
41
•
Järjestö, joka EI OLE AIEMMIN HAKENUT RAY:lta avustusta, avaa
verkkoasioinnin käyttöön 14.4. verkkoasiointiin tulevalla ”Ilmoita järjestö” –
toiminnolla.
•
•
•
•
•
https://www.youtube.com/watch?v=ipWP4ZcAdS4
Kaikkien RAY:lta avustusta aiemmin hakeneiden järjestöjen perustiedot löytyvät
jo verkkoasioinnista. Verkkoasioinnin käyttöön avaaminen tapahtuu tällöin
erillisen RAY:n toimittaman linkin kautta. Järjestöille on lähetetty 4.2.2015
maili asiaan liittyen. Mikäli RAY:n rekisteristä ei ole löytynyt toiminnanjohtajan
yhteystietoa, on viesti toimitettu meille ilmoitettuun hallituksen puheenjohtajan tai
muun yhteyshenkilön sähköpostiosoitteeseen.
Mikäli ko. maili on kadonnut, tilaa rekisteröintiin tarvittava aktivointilinkki
järjestöllesi osoitteesta asiointituki@ray.fi.
Verkkoasioinnin voi avata järjestön käyttöön järjestön
nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö, josta tulee samalla verkkoasioinnin
pääkäyttäjä. Tämä henkilö myös hyväksyy jatkossa järjestön muut pääkäyttäjät
verkkoasioinnin käyttäjiksi.
Järjestö, joka on jo avannut verkkoasioinnin käyttöönsä esim. TVS-raportointia
varten, saa avustusten haku –toiminnon käyttöönsä suoraan verkkoasiointiin
14.4. ilman erityistoimenpiteitä.
42
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Järjestöllä tulee aina olla rekisteröitynyt pääkäyttäjä, jolla on
nimenkirjoitusoikeus.
Kun ensimmäinen pääkäyttäjä on aktivoinut järjestön verkkoasioinnin käyttöön, voivat
muut järjestön työntekijät rekisteröityä pääkäyttäjiksi suoraan verkkoasioinnin
etusivulta asiointi.ray.fi. Pääkäyttäjien määrä kannattaa rajata vain muutamaan
järjestön avainhenkilöön.
Järjestöllä voi olla verkkoasioinnissa kahden tyyppisiä käyttäjiä: pääkäyttäjiä ja
peruskäyttäjiä.
Pääkäyttäjänä voit kutsua järjestösi työntekijöitä järjestelmän peruskäyttäjiksi.
Vain nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä voi lähettää raportteja ja hakemuksia
RAY:lle.
Pääkäyttäjäksi rekisteröityminen edellyttää henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttöä.
https://www.youtube.com/watch?v=mOXxvgYsA1M
Peruskäyttäjät voivat täyttää raportteja ja hakemuksia, mutta eivät lähettää niitä.
Peruskäyttäjät eivät myöskään voi nähdä järjestelmään syötettyjä järjestön
työntekijöiden palkkatietoja.
Peruskäyttäjät voivat rekisteröityä järjestelmään vain pääkäyttäjän kutsusta.
https://www.youtube.com/watch?v=d_VaQ87xI90&feature=player_embedded
43
Talousarvion laadinta
44
Miksi talousarvio laaditaan
•
Talousarviossa toimintasuunnitelma sekä hakemuksessa esitetty
toiminta muutetaan rahamääräiseksi
•
Talousarvio toimii avustuksen mitoituksen perustana avustuksen
myöntövaiheessa.
•
Tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista ohjaavat
•
•
•
•
•
laki raha-automaattiavustuksista (avustuslaki),
avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti mahdollisine rajauksineen,
avustushakemus ja
hakemuksen liitteenä toimitetut toimintasuunnitelma ja talousarvio
HUOM! Avustusta ei voi kuitenkaan käyttää sellaisiin kuluihin, joita
avustuslain mukaan sillä ei voi kattaa, vaikka ne olisi budjetoitu
hakuvaiheessa erikseen (vrt. avustuslain 11 – 14 §:t)
45
Hakemuksien osana olevat talousarviopohjat
• Ak- ja C-avustuksille käytetään samaa talousarviopohjaa, joka on
osana hakemuslomaketta
• Talousarviopohja on Ay- ja Ak/C-avustuksilla lähes samansisältöinen
• Yleisavustetusta toiminnasta esitetään oma talousarvionsa, joka
kattaa ainoastaan yleisavustetun toiminnan kulut ja tuotot
• Talousarviopohjat sisältävät myös tyhjiä rivejä, joihin voidaan lisätä
toiminnan sisältöä paremmin kuvaavia kulu-/tuottoryhmiä
46
Talousarviomalli (tuotot)
• Kuluva vuosi 2015 -sarakkeessa tulee esittää kuluvan vuoden
talousarvio. Jos avustusta on myönnetty vähemmän kuin on haettu,
niin silloin tarkennettu talousarvio.
47
Toiminnan tuotot
• Toiminnan tuotot
• Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäävästä RAY-avustuksesta on voitava jo
hakuvaiheessa esittää järjestön paras arvio eli haettaessa avustusta
vuodelle 2016, tulee arvioida jääkö avustusta käyttämättä vuodelta 2015.
• Uusilla hankkeilla ei ole edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneitä
avustuksia.
• Muut julkiset avustukset käsittävät esim. valtion, kunnan tai muun
julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen
varoista annettavaa tukea. Myös seurakunnilta saatu tuki on julkista
avustusta.
• Muut avustukset käsittävät esim. säätiöiltä, yhdistyksiltä yms. saadut
avustukset
• Asiakas- ja osallistumismaksut käsittävät esim. asiakkailta perityt
osallistumismaksut (mm. koulutus- ja retkituotot) ja kuntien maksamat
maksusitoumusmaksut
48
Henkilöstö- ja toimintakulut
Kulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Lakisääteiset henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Toimintakulut
Materiaaliostot
Ulkopuoliset palvelut
Muu kulutili, mikä?
Muut toimintakulut
Toimintakulut
49
Henkilöstökulut ja toimintakulut
• Henkilöstökulut
• Työntekijöille maksetut palkat ja palkkiot sisältäen lomapalkan- ja rahan.
• Lakisääteiset eläkekulut (Huom! Vain työnantajan osuus noin 18 %)
• Sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä tapaturma- ja
ryhmähenkivakuutusmaksut (yhteensä noin 5 %)
• HUOM! Ainoastaan lakisääteiset henkilösivukulut ovat hyväksyttäviä.
• Toimintakulut
• Materiaaliostoilla tarkoitetaan muun muassa opetus-, kurssi- ja
koulutusmateriaaleja.
• Ulkopuolisilla palveluilla tarkoitetaan muun muassa vuokrattua
työvoimaa, muilta järjestöiltä ostettavaa työtä, ulkopuolelta ostettua
arviointia, kouluttajien tai esiintyjien palkkioita, muille kuin työntekijöille
maksettuja palkkioita, mainos- tai viestintätoimistoilta ostettavia
palveluita, painatuskuluja tai ostettuja asiantuntijapalveluita
• Muilla toimintakuluilla tarkoitetaan muun muassa toimintaan osallistuvien
ruoka- tai tarjoilukuluja sekä toimintaan osallistuvien
virkistystoimintakuluja.
50
Muut kulut
Muut kulut
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
Toimitilavuokrat
Yhtiövastikkeet toimitiloista
Muut toimitilakulut
Ohjelmistokulut
Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksut
Puhelin- ja ICT-laitehankinnat
Kalustohankinnat
Matkakulut
Eteenpäin siirretyt avustukset
Puhelin- ja toimistokulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Markkinointi- ja ilmoituskulut
Muut kulut
Ositetut yleiskulut
Muut kulut yhteensä
Kulut yhteensä
51
Muut kulut
•
•
•
•
•
Vapaaehtoisia henkilösivukuluja ovat esim. työterveyshuolto, henkilöstön
virkistyskulut, työnohjaus- ja koulutuskulut
Yhtiövastikkeet toimitiloista tarkoitetaan järjestön omistamista toimitiloista
maksettuja hoitovastikekuluja. Rahoitusvastike ei ole hyväksyttävä kulu.
Muilla toimitilakuluilla tarkoitetaan muun muassa lämmitys-, sähkö-,
siivous- ja jätehuoltokuluja. Nämä kulut saattavat sisältyä jo toimitilojen
vuokraan tai hoitovastikkeeseen, jolloin ne voidaan esittää osana edellä
mainittuja kulueriä.
Ohjelmistokuluilla tarkoitetaan muun muassa ohjelmistojen
lisenssimaksuja sekä ostettuja ohjelmistoja (esimerkiksi
tietoturvaohjelmistot ja Office-ohjelmistot).
Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksuilla tarkoitetaan avustettavaa
toimintaa varten vuokrattuja tietokoneita ja kopiokoneita sekä muita
vuokrattuja laitteita.
52
Muut kulut jatkuu
•
•
•
•
•
Puhelin- ja ICT-laitehankinnoilla tarkoitetaan muun muassa ostettuja
puhelimia, tietokoneita, printtereitä ja skannereita. Puhelin- ja ICTlaitehankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella
hakemuslomakkeella
Kalustohankinnoilla tarkoitetaan muun muassa pienimuotoisia
toimistokalustehankintoja, kuten työtuoleja ja -pöytiä. Kalustohankinnat
tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella
kohdassa
Matkakuluilla tarkoitetaan muun muassa työntekijöiden majoitus-,
matkalippu- ja yöpymiskuluja sekä heille maksettuja kilometrikorvauksia
ja matkapäivärahoja
Eteenpäin siirretyillä avustuksilla tarkoitetaan jäsenjärjestöille eteenpäin
siirrettyjä avustuksia ja avustuskelpoisten toimijoiden
yhteistyöhankkeissa siirrettyjä avustuksia
Huom! Ay-lomakkeella myös taloushallintopalvelut!
53
Yleiskulut
• Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja Cavustusten kuluiksi voidaan hyväksyä erillisen ohjeen mukaisesti
yleiskuluja (oma rivi talousarviossa ja erittely)
• Soveltamisohje julkaistu RAY:n verkkosivuilla aineistopankissa
• RAY ja STM ovat määritelleet yleiskuluiksi avustuksen saajan
yleishallinnosta aiheutuneet kulut eli sellaiset kulut, jotka eivät
välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen
• Avustuksen saajan yleishallinnon henkilöstöön liittyvät kulut
(yleishallinnon henkilöstöä ovat esimerkiksi toiminnanjohtaja,
talouspäällikkö, kirjanpitäjä, hallintopäällikkö tai toimistotyöntekijä)
• Avustuksen saajan ylimpien toimielinten kokouksiin liittyvät kulut (hallitus
vs. projektin johtoryhmä)
54
Yleiskulujen osittamisen kirjaaminen Ak- ja Chankkeiden talousarvioon
Muut kulut
Ositetut yleiskulut
5300
Muut kulut yhteensä
YLEISKULUJEN OSITUS
Kuluerä
Kulujen jakoperuste
Tositteiden määrän suhteessa
Haettavalle
avustuksell
e
kohdistuva
osuus, %
10 %
Haettavalle
avustuksell
e
kohdistuva
osuus, €
5000
Kirjanpitäjä
Tilintarkastus
Eritelty laskutuksessa
5%
250
Kopiokoneen leasing
Kopioiden määrän suhteessa
10%
50
55
Yleiskulut jatkoa..
• Kohdistettavien yleiskulujen on oltava
• selkeästi ja perustellusti kohdennettuja, toiminnan tai hankkeen
talousarvion mukaisia,
• Palkkahallinto henkilölukumäärien suhteessa
• Kirjanpito tositemäärien suhteessa
• Yleishallinto henkilökuntamäärien, menojen tai tulojen suhteessa
• erikseen dokumentoituja (tositteet) ja
• pysyttävä koko vuoden samanperusteisina, ellei perusteltua syytä ole
tästä poiketa (esim. vähäistä suuremmat muutokset toiminnassa).
• Lisäksi niiden on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä
selkeästi eriteltyinä
• Pääsääntöisesti korkeintaan 15 % Ak- tai C-avusteisen toiminnon
toteutuneista kokonaiskuluista
RAY/Avustusosasto
56
Välittömät kulut
• Välittömät kulut ovat syntyneet nimenomaan kyseisestä toiminnasta
tai hankkeesta ja ne kohdennetaan suoraan hankkeille
• Esimerkkejä
• Toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut
lakisääteisine sivukuluineen,
• Matka-, koulutus-, puhelin- ja yms. kulut
• Materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien
taloushallintopalvelut
• Toimitiloista aiheutuvat kustannukset (vuokrat/vastikkeet) ovat Ak- ja Cavustusten välittömiä kuluja
• Tilintarkastajan raporttien (avustusten käytöstä) kulut
57
Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan
• Mitoita kustannukset toiminnan mukaan
• talousarviossa esitetyt kulut oltava toiminnan kannalta tarpeellisia ja
määrältään kohtuullisia
• toimintasuunnitelman tulee olla yhdenmukainen talousarvion kanssa
• esim. suuriin matkakuluihin pitää olla jokin erityinen syy
• esim. suurin hankintoihin (ulkopuoliset palvelut ja muut hankinnat) pitää
olla jokin erityinen syy
58
• Huolehdi, että
• haettu avustussumma vastaa talousarviossa esitettyä haettua
RAY-avustusta
• avustusta haetaan kaikkiin toiminnan kannalta tarpeellisiin
kuluihin (varsinkin uudet avustuksen hakijat)
• lomakkeella erikseen eritellyt työntekijöiden palkkakulut vastaavat
olennaisesti talousarvion palkkakuluihin
• lomakkeella erikseen eritellyt hankinnat täsmäävät talousarviossa
esitettyihin lukuihin
• lomakkeella erikseen eritellyt yleiskulut täsmäävät talousarviossa
esitettyyn lukuun ositetuista yleiskuluista
59
• Huolehdi, että
• talousarvio on tasapainossa eli tuottoja ja kuluja on budjetoitu yhtä
paljon. Tosin poikkeuksina:
• Ylijäämäinen talousarvio voidaan laatia, jos varaudutaan seuraavan vuoden
tammikuun kuluihin, sillä seuraavan vuoden avustuksen 1. erä maksetaan
yleensä vasta helmikuun alussa.
• Alijäämäinen talousarvio voidaan laatia, mikäli järjestö käyttää toimintaan
”omaa rahaa”. Tällöin asiasta on hyvä mainita hakemuksen kohdassa muut
resurssit. Vaihtoehtoisesti järjestö voi talousarvion tuotoissa esittää omana
eränä omien varojen käytön.
• Varaa riittävästi aikaa talousarvion laatimiseen ja sen huolelliseen
läpikäymiseen!
60

Niina Pajari RAY

Transcription

Similar documents

P-SM kouluratsastus lehdistotiedote.pdf - Meri

AKATEEMINEN ANSIOLUETTELO MAALISKUUSSA 2011

Hyvän onnen ammatti

linkki. - Pajarin Poikien Perinneyhdistys

PAAVO-Verkostokehittäjät AJANKOHTAISTA -tiedote

Tässä Terttu Kaurasen esipolvitaulu.

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015-2016 1. 2. 3. 4. 5.

Tietoa konferenssiavustuksista_2014.pdf

RAY:n ja Tekesin rahoitusta saavat yhtiöt