Asemakaavan2muutos2977: KLEMETTILÄN2LAITOSALUE

Asemakaavan2muutos2977:
KLEMETTILÄN2LAITOSALUE
asemakaavaselostus2
ehdotusvaihe2
kesäkuu22015
Vaasan2kaupunki2|2kaavoitus
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1. Tunnistetiedot
Kunta:
Kaupunginosa:
Kortteli:
4.
30
Suunnittelulaji:
Kaavan nimi:
Kaavan numero:
Asemakaavan ja tonttijaon muutos
Klemettilän laitosalue
977
Laatija:
Vaasan kaupunkisuunnittelu
Kaavoitusinsinööri Matti Laaksonen
Kirkkopuistikko 26 A, 2. kerros
PL 3, 65101 VAASA
etunimi.sukunimi@vaasa.fi
040 724 3569
Käsittely:
905 Vaasa
Vireilletulosta ilmoittaminen
13.9.2010
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 31.8.2010
5.11.2013
21.10.2014
16.6.2015
Kaupunginhallitus
xx.xx.xxxx
Kaupunginvaltuusto
xx.xx.xxxx
1.2. Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan muutos koskee korttelia 30 neljännessä kaupunginosassa ja siihen
liittyviä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueita. Suunnittelualue on 32 hehtaarin
kokoinen ja sijaitsee 1,3 kilometriä torilta itään. Alue rajautuu pohjoisessa
Sepänkyläntiehen, idässä Yhdystiehen, etelässä Klemettilän teollisuusalueen ja
suunnittelualueen väliin jäävään viheralueeseen ja lännessä Sairaskodinkatuun.
Klemettilän laitosalueella toimii useita kaupungin laitoksia yhdellä suurella tontilla.
Alueella on kaupunginsairaala, pääterveysasema, vanhainkoti, päiväkoti,
historiallisesti merkittävä entinen kunnalliskoti, urheiluhalleja, Vaasan
ammattiopisto, pelastuslaitos ja hätäkeskus.
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus
Klemettilän laitosalueen asemakaavan muutoksen tarkoitus on suunnitella alueen
täydennysrakentaminen, liikennejärjestelyt, viheralueet ja suojeluasiat. Alue
jaetaan korttelialueisiin ja alueelle tehdään tonttijako.
1
1.4. Selostuksen sisällysluettelo
1.PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ...................................................................................... 1
1.1.Tunnistetiedot .......................................................................................................1
1.2.Kaava-alueen sijainti.............................................................................................1
1.3.Kaavan nimi ja tarkoitus........................................................................................1
1.4.Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................2
1.5.Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ....................................................................3
1.6.Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista .......................................................................................................3
2.TIIVISTELMÄ ................................................................................................................... 4
2.1.Kaavaprosessin vaiheet........................................................................................4
2.2.Asemakaava .........................................................................................................4
2.3.Asemakaavan toteuttaminen ................................................................................4
3.LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................. 4
3.1.Selvitys suunnittelualueen oloista .........................................................................4
3.1.1.Alueen yleiskuvaus ................................................................................... 4
3.1.2.Luonnonympäristö .................................................................................... 4
3.1.3.Rakennettu ympäristö............................................................................... 5
3.1.4.Maanomistus ............................................................................................ 6
3.2.Suunnittelutilanne .................................................................................................6
3.2.1.Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................ 6
4.ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................. 6
4.1.Asemakaavan suunnittelun tarve ..........................................................................6
4.2.Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ......................................7
4.3.Osallistuminen ja yhteistyö ...................................................................................7
4.3.1.Osalliset.................................................................................................... 7
4.3.2.Vireilletulo ................................................................................................. 7
4.3.3.Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................... 8
4.3.4.Viranomaisyhteistyö ................................................................................. 8
4.4.Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................8
4.4.1.Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................... 8
4.4.2.Kunnan asettamat tavoitteet ..................................................................... 8
4.4.3.Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet .................................................. 8
4.4.4.Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ............................... 8
4.4.5.Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .......... 8
4.4.6.Osallisten tavoitteet .................................................................................. 8
4.4.7.Asemakaavan laadulliset tavoitteet .......................................................... 8
4.4.8.Muut tavoitteet .......................................................................................... 9
4.5.Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ......................................9
4.5.1.Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ............................................. 9
4.5.2.Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ..... 9
4.5.3.Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ........................................................ 9
4.5.4.Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ............................................... 9
4.5.5.Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset .................................................. 9
4.5.6.Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen ................................................... 9
4.5.7.Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................. 9
5.ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 9
5.1.Kaavan rakenne ...................................................................................................9
5.1.1.Mitoitus ..................................................................................................... 9
2
5.1.2.Palvelut..................................................................................................... 9
5.2.Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .......................................9
5.3.Aluevaraukset .......................................................................................................9
5.3.1.Korttelialueet ............................................................................................ 9
5.3.2.Muut alueet ............................................................................................... 9
5.4.Kaavan vaikutukset...............................................................................................9
5.4.1.Vaikutukset rakennettuun ympäristöön..................................................... 9
5.4.2.Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................... 9
5.4.3.Muut vaikutukset ...................................................................................... 9
5.5.Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................9
5.6.Kaavamerkinnät ja -määräykset ...........................................................................9
5.7.Nimistö..................................................................................................................9
6.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................... 9
6.1.Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ..........................................9
6.2.Toteuttaminen ja ajoitus........................................................................................9
6.3.Toteutuksen seuranta ...........................................................................................9
1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Asemakaavakartta
Asemakaavan määräykset
Seurantalomake
1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä
ja lähdemateriaalista
Rakennusinventointi, Susanne Öst, maalis-huhtikuu 2009
Fatikoolin käyttömahdollisuuksien kartoitus, työryhmän raportti 20.10.2005
Vaasan Klemettilän asemakaava-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys,
Suomen Luontotieto Oy , 2008
Vaasan klemettilän laitosalueen lepakkoselvitys 2009, Vaasan
kaupunkisuunnittelu, Toni Lustila, Jan Nyman & Aaro Toivio, 2009
Vaivaistalosta Tammikartanoon 1886-2004 = Från Fattiggården till
Dammbrunnsgården 1886-2004 , Bertta Hietamäki, 2008
3
2. TIIVISTELMÄ
2.1. Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutokseen on ryhdytty kaupunkisuunnittelun toimesta ja siitä on
sovittu Vaasan talotoimen kanssa. Vaasan talotoimi hallinnoin miltei kaikkia alueen
rakennuksia. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti alueen
kaavoittamisesta kokouksessaan 31.8.2010. Klemettilän laitosalue on merkitty
vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa asemakaavakohteeksi
Alueen toimijoiden edustajien kesken pidettiin suunnittelukokous 19.10.2010, jossa
linjattiin toimijoiden tarpeet alueen suhteen, ja asetettiin reunaehdot alueen tuleville
toiminnoille ja toimijoille.
Asemakaavaluonnos käsiteltiin suunnittelujaostossa marraskuussa 2013, jonka
jälkeen se oli nähtävillä. Luonnosvaiheessa alueen suunnittelua on tehty
yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 21.11.–21.12.2014. Tämän
selostuksen liitteenä on tiivistelmät saaduista lausunnoista ja muistutuksesta
vastineineen.
2.2. Asemakaava
Asemakaavan muutoksella suuri tontti on jaettu korttelialueiksi, virkistysalueiksi ja
kaduiksi. Alue koostuu kolmesta osasta: Vaasan ammattiopiston ja Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksen Sampo-kampuksen ja pelastuslaitoksen alue,
pääterveysaseman alue ja väliin jäävä virkistysalue. Kaikkia alueita kehitetään
edelleen ja niiden ominaispiirteitä vahvistetaan.
Alueen pohjoisin osa, jossa sijaitsevat Sampo-kampus, pelastuslaitos ja
hätäkeskus, on alueen tehokkaimmin rakennettua osaa. Tälle alueella on eniten
lisärakennusoikeutta uudessa luonnoksessa. Luonnoksessa on
lisärakennusoikeutta kaikille nykyisille toimijoille ja kolme uutta rakennuspaikkaa.
Uudet rakennuspaikat on käytettävissä Sampo-kampuksen tarpeisiin, mutta
kaavaluonnoksessa on pyritty mahdollistamaan myös muu käyttö. Tämän alueen
rakentaminen on modernia ja voi tapahtua useampi kerroksisena, mutta
pelastuslaitoksen mahdollinen pelastushelikopteritoiminta rajoittaa alueen
rakentamisen korkeutta.
Alueen itäosassa sijaitsevat pääterveysasema, kaupunginsairaala ja
Tammikartano. Tätä alueen osaa kehitetään toimijoiden ehdoilla. Kaavaluonnos
mahdollistaa lisärakentamisen ja jakaa pääterveysaseman ja Tammikartanon
omille tonteilleen. Omat tontit mahdollistavat alueen joustavamman käytön ja
toimijoille omat osoitteet. Nykyisellään yhden suuren tontin vuoksi osoitteiden
kanssa on ongelmia. Alueen uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan alueen
mittakaavaan rakennustapaan.
Loput alueesta on pääosin vähemmän ja pienimittakaavaisemmin rakennettua
puisto- ja virkistysaluetta. Alueella sijaitsee nykyisen Vaasan vanhimpia
rakennuksia. Alue on historiallisesti arvokas ja alueen virkistyskäyttö lisääntyy
tulevaisuudessa merkittävästi. Alueelle sallitaan lisärakentaminen ja sen
virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan laajempien yhtenäisten alueiden ja
4
varmistettujen yhteyksien avulla. Alueen lisärakentaminen tehdään olemassa
olevan arvokkaan rakennuskannan ehdoilla. Rakentaminen voi olla korkeintaan
kaksikerroksista ja rakentamisen tyylissä ja sijoittamisessa kunnioitetaan Vaasan
historian kannalta merkittävää entisen vaivaistalon rakentamista.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1.
Alueen yleiskuvaus
Klemettilän kaupunginosan kortteli 19 tunnetaan Vaasassa entisen vaivaiskodin
alueena. Alue on paikallishistoriallisesti erittäin merkittävä, koska tällä paikalle
sijainneen Klemettilän kylän maat lunastettiin uuden Vaasan rakentamista Vanhan
Vaasan palon jälkeen. Uuteen Vaasaan tarvittiin 1880-luvulla köyhäinlaitos, joka
sijoitettiin Klemettilään, koska kaupungilla oli alueella paljon maita ja
käyttämättömiä rakennuksia. Tämän jälkeen alueelle on rakennettu tarpeen
mukaan erilaisia kaupungin laitoksia.
3.1.2.
Luonnonympäristö
Kaavamuutosalueella on erilaisia luonnonympäristöjä istutetusta ja hyvin
hoidetusta puistosta vanhaan miltei luonnontilaiseen metsäkuvioon.
Luonnontilaisiin alueisiin liittyy myös kulttuurihistoriallisia jäänteitä.
Alueen luoteiskulmassa
(numero 1 kartalla) on pieni
metsikkö, jossa kulkee
pururata. Alueella ei ole
merkittäviä luontoarvoja,
mutta pururata on
pelastuslaitoksen käytössä.
Kuva
Alueen pohjoislaidassa (2)
Sampo-kampuksen ja
kaupungin sairaalan väliin
jäävässä rinteessä on
metsikkö. Alueelle ei ole l
luontotyyppi- ja
kasvillisuusselvityksessä (Liite
1) mainittu merkittäviä
1: Kaavamuutosalueen luonnonympäristöt
luontoarvoja, mutta alueella on rakennusinventoinnin yhteydessä löydetty merkkejä
vanhoista juoksuhaudoista tai ampumaesteistä.
Alueen keskellä (3) sijaitsee alueen hyvin hoidettu keskuspuisto, jonka keskellä on
lampi suihkulähteineen. Luontoselvityksessä puisto on mainittu visuaalisesti
merkittävänä virkistäytymiskohteena, ja se onkin läheisten sairaalan ja
vanhainkodin asukkaiden aktiivisessa virkistyskäytössä.
Sairaskodinkadun varrella (4) avonaisen kentän ja Fatikoolin väliin jää joutomaaalue, joka on osaksi metsää ja osaksi kesannolle jäänyttä siirtolapuurtarha-aluetta.
Alueella on paljon vanhojen rakennusten kivijalkoja. Alueella on ollut kaupungin
työntekijöiden viljelypalstoja, joista yhtä enää viljellään aktiivisesti.
5
Alueen itälaidassa (5) on alueen suurin yhtenäinen luonnonympäristö. Alueella on
sekä vanhaa metsää että villiintynyttä vanhaa puutarhaa. Luontoselvityksen
mukaan tämä osa on alueen ainoa luonnontilaisen kaltainen metsäkuvio. Osa
alueen männyistä arvioidaan reilusti yli100-vuotiaiksi. Selvityksen
maankäyttösuosituksen mukaan vanhaa puustoa kannattaa säästää
mahdollisuuksien mukaan.
Alueen koilliskulmassa (6) on metsikkö, joka on osa yhdystien suojaviheraluetta.
Alue ei ole mukana vuonna 2008 tehdyssä luontotyyppi- ja
kasvillisuusselvityksessä.
3.1.3.
Rakennettu ympäristö
Klemettilän laitosalueella on tehty rakennusinventointi maalis-huhtikuussa 2009
(liite 1). Vanhimmat rakennukset entisen fatikoolin alueella ovat 1700-luvulta ja
Sampo-kampuksen uusimmat laajennukset valmistuvat 2011, joten alueen
rakennuskanta on erittäin monipuolinen ja edustaa montaa eri aikakautta ja tyyliä.
Entisen fatikoolin alueen rakennukset ovat vanhoja kunnalliskodin rakennuksia ja
ovat kaikki rakennusinventoinnin mukaan historiallisesti ja miljööarvoltaan
merkittäviä, ja suurin osa rakennushistoriallisestikin. Kaikki rakennukset ovat
suojeltavia, mutta osaan säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset
ovat sallittavia.
Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1951 ammattikoulun rakentamisesta Klemettilän
laitosalueelle. Ensimmäiset osat rakentuivat 1950-luvun alkupuolella ja uusimmat
valmistuvat 2011. 1950-luvulla rakennetut osat ovat rakennushistoriallisesti ja
miljööarvoltaan merkittäviä ja esitetään rakennusinventoinnissa asemakaavassa
suojeltavaksi.
Kaupunginsairaala päätettiin rakentaa Klemettilään 1956. Uuden sairaala
suunnittelijaksi valittiin Olli Saijonmaa, joka oli suunnittelut myös viereisen
ammattikoulun rakennuksia. Osa sairaalan rakennuksista oli rakennettu jo osana
ammattikoulun kokonaisuutta. Sairaalan lämpökeskus on rakennushistoriallisesti
arvokas. Lisäksi sen viereiset valurautaportaat tulisi säilyttää.
Klemettilän laitosalueella sijaitsee myös maapohjahalliksi kutsuttu urheiluhalli. Sen
on suunnittelut I. Serenius vuonna 1954 ja se on rakennushistoriallisesti merkittävä.
Pelastuslaitoksen rakennus on rakennettu vuonna 1960 ja sitä on laajennettu
tarpeen mukaan. Uusin osa päärakennusta on vuonna 1997 rakennetut autotallit
rakennuksen länsipäässä. Päärakennuksen lisäksi pelastuslaitoksen alueella on
vuonna 2003 rakennettu helikopterihalli.
Tammikartanon punatiilisen rakennuksen alkuperäiset osat, nelikerroksinen osa ja
yksikerroksiset siipiosat, ovat vuodelta 1966 ja ne on suunnitellut arkkitehtitoimisto
Olli ja Erkki Saijonmaa. Rakennusta laajennettiin vuonna kaupungin
arkkitehtiosaston suunnitelmien mukaan vuonna 1981 kolmikerroksisella laajennus
osalla.
Alueella sijaitsevat arkkitehtitoimisto Veli ja Jaakko Paatelan suunnittelema
pääterveysasema vuodelta 1985 ja arkkitehtitoimisto Bonn&Bergströmin
6
suunnittelema päiväkoti 1976. Pohjanmaan hätäkeskuksen rakennukset
rakennettiin pelastuslaitoksen viereen vuonna 2002.
Lisäksi alueella on Tuki-Kiisto ry:n omista kuplahalli.
3.1.4.
Maanomistus
Asemakaavanmuutosalue on kokonaisuudessaan Vaasan kaupungin
omistuksessa.
3.2. Suunnittelutilanne
3.2.1.
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Kaupunginvaltuustossa hyväksytyssä Vaasan yleiskaavassa 2030 alueen
puistoalueita on merkitty erikseen niiden merkityksen korostamiseksi, vaikka
pääosa alueesta on edelleen yleisten rakennusten korttelialuetta. Lisäksi alueella
sijaitsevat entisen köyhäintalon alueet ja säilyneet rakennukset on merkitty
merkittäväksi suojelukohteeksi.
Asemakaavan muutosalueella on voimassa kuusi asemakaavaa. Muutos koskee
viiden kaavan osalta vain osaa ja yhden osalta koko asemakaavaa. Viidestä
kaavasta muutos koskee katu- tai lähivirkistysalueita ja asemakaavan 654 osalta
koko sen käsittämää yleisten rakennusten korttelialuetta.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve
Klemettilän laitosalue on ollut pitkään kokonaan kaupungin omistuksessa oleva
suuri yleisten rakennusten korttelialue, jolla on paljon rakennusoikeutta. Alueelle on
rakennettu uusia toimintoja vanhojen jatkeeksi aina hankekohtaisesti kokonaisuutta
suunnittelematta. Suunnittelemattoman kehityksen seurauksena alueen toiminnot
ja niitä yhdistävät liikenneväylät eivät muodosta loogista tai hyvin toimivaa
kokonaisuutta. Asemakaavanmuutoksella suunnitellaan nykyisten toimintojen
kokonaisuus paremmin toimiviksi ja alueen tuleva kehittäminen ja lisärakentaminen.
Asemakaavanmuutosalueella on useita suojeltavaksi ehdotettuja kohteita, jotka
suojeleminen asemakaavalla tutkitaan. Alueella on useita rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittäviä kohteita. Lähivirkistysalueita kehitetään edelleen
palvelemaan paremmin alueen laitosten asiakkaiden ja muiden alueen käyttäjien
tarpeita.
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavanmuutokseen on ryhdytty kaupunkisuunnittelun omasta aloitteesta ja
siitä on sovittu Vaasan talotoimen kanssa. Asemakaavanmuutos on kirjattu
kaavoitusohjelmaan ja kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti sen vireille
tulosta kokouksessaan 31.8.2010
7
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1.

















Osalliset
Asemakaavanmuutos tehdään kokonaan kaupungin omistamalle maalle.
Tärkeimmät osalliset ovat alueella toimivien kaupungin eri laitokset. Muita osallisia
ovat valvovat viranomaiset ja muut kaupungin alueeseen liittyvät hallintokunnat.
Alla on luettelo asemakaavan muutoksessa osallisena kuulluista tahoista.
Kasvatus- ja opetusvirasto
Vaasan ammattiopisto
Vapaa-aikavirasto
Sosiaali- ja terveysvirasto
Kuntatekniikka
Kiinteistötoimi
Vaasan talotoimi
Vaasan Vesi
Pohjanmaan pelastuslaitos
Pohjanmaan museo
Pohjanmaan poliisilaitos
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat
Pohjanmaan hätäkeskus
Vaasan Sähköverkko Oy
Vaasan Sähkö Oy
Anvia Oyj
4.3.2.
Vireilletulo
Asemakaavan muutoksen on ryhdytty kaupunkisuunnittelun omasta aloitteesta ja
siitä on sovittu talotoimen kanssa. Asemakaavan muutos on kirjattu
kaavoitusohjelmaan. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto teki päätöksen alueen
asemakaavanmuutoksen aloittamisesta 31.8.2010. Vireille tulosta ilmoitettiin
kaavoitushankkeissa käytettävissä kuulutuslehdissä Pohjalaisessa ja
Vasabladetissa sekä kaupunginilmoitustauluilla ja Internet-sivuilla.
4.3.3.
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Alueen suunnittelun pohjaksi on järjestetty kaksi työneuvottelua. Ensimmäiseen
osallistuivat Vaasan talotoimi, joka hallinnoi alueen rakennuksia, ja katutoimi.
Jälkimmäisessä oli alueen toimijoiden edustajat ja muita kaupungin hallintokuntia
kuten museo.
Ensimmäisen neuvottelussa keskityttiin lähinnä kaavaprosessin kulkuun ja sen
vaikutuksiin alueella käynnissä oleviin hankkeisiin. Jälkimmäisessä käytiin läpi eri
toimijoiden tarpeita ja näkemyksiä alueen kehittämiseen. Työkokouksessa kävi ilmi,
ettei toimijoiden tarpeet olleet ristiriidassa ja kaikki tunnistivat samat ongelmat,
etenkin alueen liikennejärjestelyissä.
8
4.3.4.
Viranomaisyhteistyö
Alueen toimijat ovat kaikki julkishallinnon osapuolia. Lisäksi viranomaisyhteistyötä
tehdään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan museon kanssa,
etenkin entisen köyhäintalon osalta.
4.4. Asemakaavan tavoitteet
4.4.1.
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja suunnitella
alueen tuleva lisärakentaminen. Suurelle tontille on sijoitettu toimintoja aina
tarpeen mukaan, eikä alueen kokonaisuutta ole suunniteltu. Suunnittelemattomuus
näkyy etenkin alueen liikennejärjestelyjen puutteina. Tavoitteena on jakaa alue
kortteleiksi ja tonteiksi joustavasti, jotta aluetta voidaan tarpeen mukaan käyttää
monipuolisesti.
Klemettilän laitos alue on rakentunut vaihtelevasti ja ympäristön laadussa alueella
on suurta vaihtelua. Alueella sijaitsee hyvin hoidettu, kaunis puisto ja toisaalta
epämääräistä joutomaata tilapäisine rakennelmineen. Asemakaavalla pyritään
parantamaan ympäristön laatua vastamaan sen merkitystä muun muassa toiseen
asteen tekniikan alan koulutuksen yhtenä maan suurimmista yksiköistä.
4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1.
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Kaavaluonnosta valmisteltaessa laadittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Alueen
merkittävimmät toiminnot ovat jo rakennettuna, joten vaihtoehdoissa tutkittiin
pääasiassa erilaisia ratkaisuja katuverkoksi ja tonttijaoksi. Vaihtoehdoissa tutkittiin
muun muassa eri mahdollisuuksia alueen sisääntulon järjestämiseksi. Valittu
ratkaisu tukeutuu kuitenkin olemassa oleviin yhteyksiin ja niiden kehittämiseen.
Alueella tällä hetkellä Vaasan ammattiopistolla ja aikuiskoulutuskeskuksella on
suurimmat kasvupaineet. Vaihtoehtoisissa tonttijaoissa tutkittiin mahdollisuutta
muiden muassa yhdelle suurelle opetustoimintaa palvelevien rakennusten
korttelialueeksi, mutta alueen katuverkon selkeyden ja monipuolisten
käyttömahdollisuuksien turvaamiseksi päädyttiin jakamaan alue osiin.
4.5.2.
Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Asemakaavaratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen kehittämiseen, koska
Klemettilän laitosalueella on merkittävä rooli sekä Vaasan yleiskaavassa 2030 ja
Vaasan keskustastrategiassa. Yleiskaavan ja keskustastrategian mukaan
Klemettilän laitosalueen virkistysalueet ovat lähivirkistysalueet tuhansille uusille
vaasalaisille. Strategisissa suunnitelmissa keskusta laajenee radan pohjoispuolelle
Klemettilän alueelle. Klemettilän pohjoisosiin hyväksytyssä asemakaavassa
alueelle on suunniteltu noin 2300 asukkaan kodit ja keskusstrategian mukaan
suurin osa uudisrakentamisesta sijoittuu radan varteen.
4.5.3.
Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset
Kaavamuutos on pääasiassa olemassa olevan tilanteen mukainen ja
uudisrakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakenteen yhteyteen, joten kaavalla
ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöönsä.
9
4.5.4.
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Suunnittelutyö on tehty alusta asti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja
saadut mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä.
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1.1. Kaavan rakenne
5.1.2.
Mitoitus
Asemakaavan muutosluonnoksen mitoitus perustuu alueen nykyiseen
rakentamiseen ja realistiseen lisärakentamiseen. Alueelle on rakennettu noin
57 000 k-m², kaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeus on hieman yli 100 000 km² ja nykyisen voimassa olevan asemakaavan noin 115 000 k-m².
Nykyisen kaavan rakennusoikeus muodostuu koko korttelin kokoisen tontin
mukaan tehokkuusluvulla e = 0,5. Uudessa kaavassa alue jaetaan tontteihin ja
suuri osa muuttuu yleiskaavan mukaisesti puisto- tai lähivirkistysalueeksi. Nykyisen
kaavan mukaista rakennusoikeutta ei ole mahdollista käyttää tuhoamatta alueen
historiallisia arvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Kaavaluonnoksen pysäköintimitoitus perustuu kaupungin pysäköintinormiin.
Kaavaluonnoksen täysimittainen toteutuminen vaatii pysäköinnin järjestämiseen
laitospysäköintiä. Pysäköinti sijoittuu sekä yleisille pysäköintialueille että tonteille.
5.2. Aluevaraukset
5.2.1.
Korttelialueet
Asemakaavassa ovat seuraavat korttelialueet
Asuinrakennusten korttelialue. Fatikoolin rakennukset sikalaa lukuun ottamatta
sijaitsevat asuinrakennusten korttelialueilla. Alueet ovat kultuurihistoriallisesti
erittäin arvokkaita. Toiselle tontille on sallittu pienimuotoinen lisärakentaminen.
Molemmilla tonteilla voidaan rakentaa piha-alueille käytön kannalta tarpeelliset
toiminnot. Kaiken rakentamisen tulee olla harkittua ja arvokkaaseen ympäristöön
sopivaa.
Yleisten rakennusten korttelialue. Asemakaavan itäosan korttelialue ja Sampokampuksen länsipuolinen korttelialue ovat yleisten rakennusten korttelialueita.
Yleispiirteisellä merkinnällä tonttien käyttöä ei lyödä lukkoon, vaan niitä voidaan
käyttää minkä tahansa alueella jo toimivan julkisen toimijan uusiin tarpeisiin, tai
johonkin uuteen julkiseen toimintaan.
Palvelurakennusten korttelialue. Fatikoolin entisen sikalan tontti on
palvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö suojellaan. Yleispiirteinen
merkintä mahdollistaa monipuoliset käyttömahdollisuudet.
Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialue on varattu
ammattikoulun toimintaan. Korttelin rakentamista on jäsennetty pääsisäänkäynnin
puolelta istutettavin aluein, muutoin tontti on melko vapaasti käytettävissä
rakentamiseen.
10
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Alueella sijaitsee Pääterveysasema ja kaupunginsairaala. Olemassa olevia
rakennuksia voidaan laajentaa tai niiden läheisyyteen voidaan rakentaa uusia.
Nykyisellä pysäköintialueelle on mahdollista tarvittaessa rakentaa pysäköintilaitos.
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue,
johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen.
Alueelle on kaupunginhallituksen päätöksellä päätetty rakentaa palvelutalo
vanhuksille.
Puisto.
Lähivirkistysalue. Alueilla suojeltuja osia ja ohjeelliset palstaviljelyalue.
Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
Pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen ET-alueilla sallitaan lisärakentaminen.
Suojaviheralue.
5.3. Kaavan vaikutukset
5.3.1.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen kaupunkikuvan ja rakenteen
parantaminen ja selkiyttäminen. Uudisrakentamisella parannetaan etenkin alueen
sisääntuloa Sairaskodinkadun suunnalta, koska nykyisellään alue vaikuttaa
takapihamaiselta joutomaalta. Sairaskodinkadun ja Taitokadun risteysaluetta
tuodaan esiin ja Sepänkyläntien suunnalta ammattikoulun sisääntuloa jäsennetään
ja varmistetaan suojeltujen 1950-luvun rakennusosien näkyvyys.
Alueen itäosan rakentaminen pidetään pienempänä ja uudisrakentaminen
maltillisempana, jotta alueen virkistysmahdollisuudet ja historialliset arvot säilyvät.
Alueelle tulee yksi uusi rakennuspaikka palvelutaloa varten ja olemassa olevien
rakennuksien kehittäminen mahdollistetaan. Fatikoolin pihapiiriin sallitaan uusi
rakennus rajaamaan aluetta vilkkaalta Sairaskodinkadun suunnalta.
Uudisrakentaminen ei saa vaarantaa alueen arvoja ja tulee olla olemassa olevaan
rakennuskantaan sopivaa ja sille selvästi alisteista.
Pääterveysaseman ympäristön jatkokehittäminen uusin rakennuksin tai
laajennuksin sallitaan ja pysäköintijärjestelyjä voidaan tarpeen tullen kehittää laitos
pysäköinnillä.
5.3.2.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Asemakaavan muutos perustuu alueen vallitsevaan tilaan, joten vaikutukset
luontoon ja luonnonympäristöön jäävät vähäisiksi. Asemakaavan muutoksella
määritellään puistot ja lähivirkistysalueet, joten aiempaan asemakaavaan
verrattuna tilanne on luonnonympäristön kannalta selkeämpi.
5.4. Kaavamerkinnät ja –määräykset
Asemakaavamääräykset ovat liitteessä 2.
11
5.5. Nimistö
Alueelle muodostuu uusia katuja, koska reitit alueella ovat olleet aiemmin tontin
sisäisiä. Kadut alueen pohjoisosassa on nimetty ammattikouluun perustuvilla
nimillä Ammattikatu, Ammattipolku ja Taitokatu. Loput nimet on johdettu alueen
historiasta: Tammikaivonrinne, Tammikaivonreitti, Tammikaivonpuisto ja
Vaivaistalonkuja.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1. Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan muutos toteutetaan kaupungin tarpeiden mukaan. Uusien katujen
rakentaminen ajoitetaan erikseen kuntatekniikkaan liittyvissä investointiohjelmissa.
Rakennus- ja tonttikohtainen toteuttaminen ajoittuu käyttäjien tarpeiden mukaan.
Asemakaavan muutoksen toteutukseen liittyvät riskit koskevat sosiaali- ja
terveydenhuollon tilanteen epävarmuutta ja liikenteen lisääntymistä alueen
terveysaseman puoleisessa päässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on menossa uudistuksia sekä kunnallisella että
valtakunnallisella tasolla. Alueelta on siirtynyt päivystystoiminta pois. Alueelle on
alustavien suunnitelmien mukaan tulossa kuntouttavaa hoitoa ja kaupungin
hammaslääkäripalvelut. Valtakunnallisesti sote-uudistus on vielä epämääräinen,
eikä sen vaikutuksia alueeseen voi vielä ennustaa. Riskeihin on varauduttu
asemakaavoituksessa väljin merkinnöin, jotka mahdollistavat alueelle monenlaista
julkista toimintaa.
Alueelle muodostuu katuverkko. Alueen läpikulkeminen autolla on mahdollista
tulevaisuudessakin. Parantuva katuverkko voi houkutella käyttäjiä uusille
paremmille kaduille ja lisätä läpikulkuliikennettä. Riskiin varaudutaan varaamalla
katualueille riittävästi tilaa, jotta kevyt liikenne mahtuu omille väylilleen.
Tammikaivonrinne on merkitty hidaskaduksi, jossa ajonopeuksia voidaan rajoittaa
rakenteellisin keinoin. Näillä tavoin pyritään tekemään liikenteestä turvallista ja
vähentämään läpiajoliikenteen houkuttelevuutta.
12
ak0977 Klemettilän laitosalue 1 : 4 000
asemakaavan muutosehdotus 9.6.2015
ak977: Klemettilän laitosalueen
Selostuksen liite 9.6.2015
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET
DETALJPLANEBESTÄMMELSER
Merkintä
Selitys
Asuinrakennusten korttelialue.
Kvartersområde för bostadshus.
Palvelurakennusten korttelialue.
Kvartersområde för servicebyggnader.
Yleisten rakennusten korttelialue.
Kvartersområde för allmänna byggnader.
Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.
Kvartersområde för byggnader för undervisningsverksamhet.
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Kvartersområde för byggnader för social verksamhet och hälsovård.
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa
vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen.
Kvartersområde för bostadsbyggander för socialverrksamhet och hälsovård, på vilket får
placeras ett servicecentrum för åldringar med tillhörande bostäder.
Puisto.
Park.
Lähivirkistysalue.
Område för närrekreation.
Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue.
Kvartersområde för allmänna parkeringsanläggningar.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue.
Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning.
Suojaviheralue.
Skyddsgrönområde.
Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen täydennys-, korjaus- ja piharakentaminen tehdään
kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopivalla tavalla. Piha-alueille voidaan
rakentaa käytön kannalta tarpeelliset toiminnot. Ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan
päätöksen antamista suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.
Område där miljön bevaras. Kompletterande byggande, reparationer och gårdsbyggande i
området görs på ett sätt som är lämpligt i den kulturhistoriskt värdefulla miljön. På
gårdsområdena kan sådana funktioner byggas som är nödvändiga med tanke på
användningen.. Förhandlingar om planerna skall föras med museimyndiheterna innan beslutet
om bygglov eller åtgärdstillstånd kan meddelas.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Linje 3 m utanför planområdets gräns.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns.
Osa-alueen raja.
Gräns för delområde.
Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Riktgivande gräns för område eller del av område.
Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.
Kryss på beteckning anger att beteckningen slopas.
Kaupunginosan numero.
Stadsdelsnummer.
Korttelin numero.
Kvartersnummer.
Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero.
Nummer på riktgivande tomt-/byggnadsplats.
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
Namn på gata, väg, öppen plats, torg, park eller annat allmänt område.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen
osan suurimman sallitun kerrosluvun.
Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del
därav.
Tehokkuusluku eli tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan tillåtna våningsytan för byggande på tomten och
tomtens yta.
Auton säilytyspaikan rakennusala.
Byggnadsyta för förvaringsplats för bil.
Maanalainen tila. Lukusarja ma-merkinnän perässä kertoo suurimman sallitun maanalaisen
kerrosluvun ja kerrosalan neliömetreinä
Underjordiskt utrymme. Talserien efter ma-beteckningen anger det största tillåtna underjordiska
våningsantalet och byggnadsrätten i kvadratmeter.
Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva.
Linje som anger takåsens riktning.
Istutettava alueen osa.
Områdesdel som ska planteras.
Istutettava puurivi.
Trädrad som bör planteras.
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie.
Gata/väg reserverad för gång- och cykeltrafik.
Ajoyhteys.
Körförbindelse.
Johtoa varten varattu alueen osa.
För ledning reserverad del av område.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden.
Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka.
Beteckningen anger per hur många kvadratmeter våningsyta en bilplats skall anläggas.
Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa.
Siffrorna inom parentesen anger de kvarter vilkas bilplatser får förläggas till området.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala.
Byggnadsyta för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning.
Hidaskatu tai osa katualuetta, jolla rakentein, pintamateriaalein ja istutuksin pyritään alentamaan
ajonopeuksia.
Låghastighetsgata eller del av gatuområde där genom konstruktioner, ytmaterial och
planteringar lägre körhastigheter eftersträvas.
Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosneliömetriä kohti on rakennettava yksi runkolukittava
ja/tai säältä suojattu polkupyörän säilytyspaikka.
Beteckningen anger, per hur många kvadrater våningsyta en cykelställning med ramlås och/eller
en väderskyddad bevaringsplats för cyklar skall byggas.
Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.
Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai
muutostöitä, jotka eivät tärvele sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä.
Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on
rakennus korjaustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla.
Byggnad som ska skyddas. Arkitektoniskt och kulturhistoriskt värdefull byggnad.
Byggnaden får inte rivas. I byggnaden får utföras sådana tillbyggnads- eller ändringsarbeten
som inte fördärvar dess arkitektoniska eller kulturhistoriska värde eller stil. Om sådana åtgärder
som strider mot denna målsättning tidigare utförts i byggnaden bör man sträva efter att i
samband med ändringsarbete, reparera byggnaden på ett sätt som anpassar sig till stilen.
Suojeltava rakennus.
Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen
ulkoasun luonne säilyy.
Byggnad som ska skyddas.
De reparations- och ändringsarbeten, som utförs i byggnaden bör vara sådana, att utseendets
karaktär bevaras.
Ohjeellinen palstaviljelyalueeksi varattu alueen osa.
Instruktivt delområde reserverat för odlingslotter.
Säilytettävä rakennelma (kiviaita tms).
Konsruktion som bör bevaras (stengärdsgård o.a.d).
YLEISMÄÄRÄYKSIÄ
ALLMÄN BESTÄMMELSER
Tämän asemakaavan alueella oleville tonteille on laadittava erillinen sitova tonttijako.
För tomter på detta detaljplaneområde skall en separat bindande tomtindelning göras.
Pysäköintialueet on jäsennöitävä istutuksin tai vastaavin rakenteellisin keinoin.
Parkeringsplatser bör struktureras med planteringar eller med motsvarande konstruktioner.
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
905 Vaasa Täyttämispvm
10.06.2015
Kaavan nimi
Klemettilän laitosalue
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
13.09.2010
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
977
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
32,3531 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 32,3531
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
32,3531
1,2703
0,1859
12,0568
26,1
7,5364
2,8605
23,3
8,8
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
105271
0,33
3,9
2620
0,21
0,6
37,3
80921
0,67
8,4432
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[%]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,6248
1,2703
0,1859
-12,1171
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-24598
2620
-48948
5,8170
15000
6730
0,20
0,24
2,6082
2,8605
15000
6730
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
11
11
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
A
P yhteensä
P
Y yhteensä
Y
YO
YS
YSA
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VP
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LPY
E yhteensä
ET
EV
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
32,3531
1,2703
1,2703
0,1859
0,1859
12,0568
3,2979
4,8225
2,9821
0,9543
8,4432
2,7401
5,7031
26,1
32,5
67,5
7,5364
6,4112
1,1252
2,8605
2,2727
0,5878
23,3
85,1
14,9
8,8
79,5
20,5
Rakennussuojelu
Yhteensä
Asemakaava
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
105271
0,33
3,9
2620
0,21
100,0
2620
0,21
0,6
100,0
37,3
80921
0,67
27,4
24921
0,76
40,0
30000
0,62
24,7
22500
0,75
7,9
3500
0,37
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,6248
1,2703
1,2703
0,1859
0,1859
-12,1171
-20,8760
4,8225
2,9821
0,9543
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-24598
2620
2620
-48948
-104948
30000
22500
3500
5,8170
3,7583
2,0587
15000
0,20
15000
6730
6730
1,33
0,24
0,30
2,6082
1,4830
1,1252
2,8605
2,2727
0,5878
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
11
11
11
11
15000
15000
6730
6730