Selvitys poikkeamisesta

06 Selvitys poikkeamisesta ja perustelut (hankeselostus)
sivu 1/2
Hankeselostus
Vuosaari, Satamasaarentie 3, 00980 Helsinki
Kortteli 54084, tontti 4
Hankkeen kuvaus
Rakennuspaikka sijaitsee Ulappasaarentien ja Satamasaarentien risteyksessä. Tontin pohjois-, etelä- ja länsipuolella on asuinrakennuksia. Merkittävimpänä ja suunnittelua ohjaavana tontin eteläpuolella sijaitsevat Ulappasaarentien suuntaiset Touko Nerosen
ja Antti Miettisen suunnittelemat 6+1-kerroksiset asuinkerrostalot (rak. 1969-71). Tontin itäpuolella sijaitsee Punakivenpuisto urheilutoimintoineen.
Tällä hetkellä tontilla on toiminnassa olevat parkkihalli ja parkkikansi. Tontin itälaidalla on vanhat käytöstä poistetut ja purettavat
öljysäiliöt ja niitä ympäröivä säilytettävä suoja-allas sekä vanha lämpövoimalan piippu. Piippu ja siihen kiinteästi liittyvä parkkihallin
betoninen katosrakennelma parkkikannen itälaidalla on merkitty asemakaavaan suojelumerkinnällä sr-2a (suunnittelija: arkkitehti
Touko Neronen).
Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa ympäristöön ja kyseiselle paikalle sopiva, asemakaavan henkeä seuraileva ehyt aluekokonaisuus. Rakennuspaikan reunaehdot, haasteet ja mahdollisuudet on otettu vahvaksi osaksi luonnossuunnittelua. Suunnitelmassa on huomioitu parhaan mukaan ympäristö, arkkitehtuuri ja toiminnallisuus unohtamatta hankkeen mahdollistavaa rakentamistaloutta. Luonnossuunnittelua on jatkettu rakennusvalvonnassa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa käytyjen keskustelujen pohjalta sekä Kaupunkikuvaneuvottelukunnalta saamamme lausunnon suuntaan.
Asuntoja on yhteensä 69 (..81 sivuasunto erillisenä), joista 4 piipussa, 4 rivitalossa ja 61 (..73 sivuasunto erillisenä) kerrostalossa.
Kerrostalo on asemakaavan mukaisesti seitsemänkerroksinen, VII(1/3).
Kerrostalon päädyt ja pitkät julkisivut on suunniteltu kaavan mukaisesti Nerosen ja Miettisen suunnitteleman naapuritalon päädyn
muotoa noudatellen. Länsipuolen julkisivun rakennusmassaa jaksottavat ”siivekkeet” ja parvekkeet noudattelevat samaa logiikkaa
ja rytmiikkaa kuin Nerosen ja Miettisen rakennuksessa on. Itäpuoli taas seurailee sisäänpäin porrastuvaa muotoa ulokeparvekkeilla. Linjakkuutta ja ympäristöön sopivuutta on myös korostettu nauhaikkunoilla.
Rivitalo on suunniteltu purettavien öljysäiliöiden paikalle suoja-altaan sisälle, tavoitteena säilyttää paikan olemassa olevia elementtejä. Suoja-altaan tarjoamat puitteet ja haasteet on yritetty hyödyntää mahdollisimman hyvin tavoitteena hyvää ja mielenkiintoista
asumista tarjoava kokonaisuus. Rivitalon vesikaton ylin korkeusasema jää KNK:lta saamamme lausunnon mukaisesti parkkikannen suojellun betonisen kaide- / katosrakennelman alareunan alapuolelle.
Uudisrakennusten päämateriaali on valkoinen rappaus.
Piipun uusi käyttötarkoitus on asuminen. Se tullaan muuttamaan loft-tyylisiksi asunnoiksi. Piipun ulkonäkö säilyy asemakaavan
mukaisesti ennallaan. Piipun ulkokuoren rakenteita ei muuteta. Betonikuoren ”lakin” alle jäävien sisäänvetojen aukotukset muuttuvat asumista palvelevaan suuntaan. Piippuun rakennettavien asuntojen kohdalla on pyritty innovatiivisiin asumista palveleviin
ratkaisuihin piipun mielenkiintoiset muodot hyväksi käyttäen. Asuntojen kohdalla toivotaan, että voisimme poiketa ”selviytymiskerros”-ohjeesta parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Kulku kerrostalolle on joko parkkihallin kautta tai Ulappasaarentieltä. Rivitaloille ja piipun 1. kerroksen saavutaan Satamasaarentieltä, tontin koilliskulmasta. Piipun pihakannen tason asuntoihin on käynti uusia, pihakannen pohjois- ja etelälaidoille tehtäviä
portaita pitkin. Esteetön käynti tapahtuu kerrostalon B-porrashuoneen kautta.
Rakennusten väliin jäävä parkkikansi muutetaan viihtyisäksi pihakanneksi.
Pääosa autopaikoista (36 ap) on parkkihallissa. Loput seitsemän autopaikkaa on jaettu kahteen osaan. Neljä autopaikkaa on tontin
länsilaidalla pelastustien yhteydessä ja kolme parkkihallin sisäänkäynnin läheisyydessä Satamasaarentien puolella.
Parkkihalliin tehdään uusi sisäänkäynti Satamasaarentieltä.
Pyöräpaikkoja tulee betonikatoksen alle ja kellaritiloihin. Kellarista on maantasoyhteys ulos.
Yleiskaava 2002
Tontti sijaitsee yleiskaavan mukaisella kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävällä
alueella. Määräyksen mukaan aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Asemakaavatiedot
Tontilla on voimassa asemakaava nro 11672 vuodelta 2010 (kvalt hyv. 7.5.2008, tullut voimaan 29.1.2010). Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu A, ”Asuinrakennusten korttelialue”. Tontille on osoitettu neljä erillistä rakennusalaa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5035 k-m2.
Kaavassa on tonttia 4 koskeva suojelumääräys sr-2a. Ko. suojelumääräys koskee vanhaa piippua ja siihen kiinteästi liittyvää betonista katosrakennelmaa parkkikannen itälaidalla.
Hanke on joiltakin osiltaan asemakaavan vastainen, ks. kohta ”Poikkeamiset”.
Vuosaari 91-54-84-4
06_2 Selvitys poikkeamisesta ja perustelut (hankeselostus)
sivu 2/2
Poikkeamiset
Hanke poikkeaa asemakaavasta seuraavilta osiltaan (perustelut esitetty jokaisen kohdan jälkeen):
1. Asuinhuoneistojen keskipinta-alaksi on asemakaavassa määrätty vähintään 75 m2, suunnitelmassa se on n. 67,0 m2.
Perustelu: Asuinhuoneistojen keskipinta-alasta poikkeamisesta huolimatta suunnittelukokonaisuuden huoneistojakauma on
laaja, yksiöistä suuriin perheasuntoihin. Perheasuntojen osuus kaikista suunnitelluista huoneistoista on kerrostalon sekä
aluekokonaisuuden osalta noin puolet. Yksittäisiä rakennuksia tarkasteltaessa huoneistojen keskipinta-ala on kaavan vastainen vain kerrostalon osalta. Rivitalon ja piipun kaikki asunnot ovat yli 84 m2 kokoisia.
Huoneistojen keskipinta-alalaskelmissa asuinkerrostalon 75,4m2 3h+k+s huoneisto on esitetty yhtenä huoneistona. Kyseinen 75,4 m2 huoneisto on mahdollista jakaa kahdeksi erilliseksi huoneistoksi. Esitetty ratkaisu toisi tarjolle uudenlaisia
asumismahdollisuuksia ja tukisi elinkaariasumista. 75,4 m2 asunnot toimivat kahden tai kolmen makuuhuoneen perheasuntoina, mutta mahdollistavat myös n. 21 m2 kokoisen huoneistonosan erottamisen sivuasunnoksi itsenäistyvälle nuorelle tai
huollettavalle vanhukselle. Sivuasunnossa voi toimia myös kotitoimisto. Suunnitelman mukaiset pienet asunnot sekä sivuasuntoajatus vastaavat myös hoitokoti- / palveluasumista koskeviin muutoksiin, joissa tavoitteena on sijoittaa erityisasumista tarvitsevia henkilöitä osaksi ns. normaaliasujaimistoa tarjoten tasa-arvoisempaa asumista kaikille. Kerrostaloon on suunniteltu tehtäväksi yksi yhteiseen käyttöön tarkoitettu vierasasunto (n.25m2), jonka asukkaat voivat tarpeen tullen varata tietyksi määräajaksi omaan käyttöönsä (vrt. hotellihuone).
Jos 75,4m2 huoneistot lasketaan kahtena erillisenä asuntona (2h+k+s 53,4m2 ja sivuasunto 21,1m2) on asuinhuoneistojen
keskipinta-ala 57m2.
2. Autopaikkojen vähimmäismäärä on asemakaavassa 1 ap/95 k-m2, suunnitelmassa n. 1 ap/119 k-m2.
Perustelu: Pysäköintinormin lieventämiselle on perusteena kohteen sijainti n. 600 metrin etäisyydellä metroasemasta. Kaupunkisuunnitteluviraston uuden tulkinnan mukaan pysäköintinormi on tällöin suurempi luvuista 1 ap/120 k-m2 tai 0,6
ap/asunto. Tähän haetaan poikkeamista siten, että pysäköintinormina käytettäisiin 1 ap/120 k-m2 riippumatta siitä, mikä autopaikkamääräksi muodostuisi vertailuluvulla 0,6 ap/asunto. Perusteluna tälle on kohteen suojelumääräysten aiheuttamat
tontinkäytölliset rajoitteet ja haasteet.
3. Rivitalon kerroslukumäärä on II, asemakaavassa sallittu I.
Perustelu: Asemakaavassa rivitaloille osoitettujen rakennuspaikkojen kerroslukumäärä on I ja toinen rakennuspaikka sijaitsee parkkikannen sekä suojellun betonikatoksen alla. Laatimamme suunnitelman tavoitteena on jättää parkkikannen suojeltu betoninen kaide- / katosrakennelma koskemattomaksi sekä säilyttää öljysäiliöiden suoja-allas. Uusi rivitalo on suunniteltu
suoja-altaan sisälle. Kaksikerroksisuuden myötä suoja-altaan sisälle saadaan järkevä, ympäristöön näkymiä avaava ja suoja-altaan tunnuspiirteitä säilyttävä kokonaisuus. Kaksikerroksisuudesta huolimatta rivitalon vesikaton ylin korkeusasema jää
KNK:lta saamamme lausunnon mukaisesti parkkikannen suojellun betonisen kaide- / katosrakennelman alareunan alapuolelle.
Hankkeessa on lisäksi seuraavat vähäiset poikkeamat:
4. Rakennusoikeuden ylitys. Asemakaavan mukaiset tontti 4:n yhteenlasketut rakennusoikeudet ylitetään n. 94 k-m2:llä (n. 1,8
% ylitys). Ks. tilastot, poikkeamishakemuksen liite 09, 13.2.2015.
5. Tontin lounaisosan rakennusoikeudet 275 k-m2 ja 280 k-m2 on käytetty yhdessä rivitalossa, lukuun ottamatta n. 150 k-m2,
joka on siirretty kerrostalolle.
6. Rivitalo ylittää rakennusalan rajan tontin itäsivulla n. 4,2 m.
Perustelu: Rivitalo on sijoitettu säilytettävän öljysäiliöiden suoja-altaan sisäpuolelle.
7. Osa autopaikoista pintapaikkoina (4+3).
Perustelu: Parkkihalliin voidaan järkevästi sijoittaa 36ap. Pintapaikat on sijoitettu paikoille, joissa ne eivät häiritse tontin sisäosia.
Lisäksi poiketaan rivitalon ja piipun osalta Rakennusvalvontaviraston ohjeen ”Esteetön rakennus (F1) / Asuntosuunnittelu (G1)”
kohdan 2.2.3 suosituksesta. Suosituksen mukainen sisääntulokerros ei toteudu. Lisäksi rivitalon sisäänkäynti ei ole esteetön.
Perustelu: Piipun suojelu asettaa sen uudelleen käyttöön ottamiselle haasteita. Selviytymiskerrossuosituksesta poikkeaminen mahdollistaa sen, että piippuun voidaan toteuttaa innovatiivisempia asuntoja, jotka samalla huomioivat kohteen erityislaatuisuuden. Rivitalon kohdalla suunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi on otettu öljysäiliön suoja-altaan säilyttäminen. Se tekee paikasta erityisen samalla kun rivitalon korkeusasemassa on pitänyt huomioida taustalla olevan betonikaiteen suojeluarvo. Näistä tekijöistä johtuen rivitalo sijoittuu korkeusasemaltaan sen verran alas, että esteetön sisäänkäynti ei ole normaalein keinoin mahdollinen. Tarvittaessa rivitalon sisäänkäynti voidaan muuttaa esteettömäksi muuriin kiinnitettävän nostimen avulla.
Muista määräyksistä tai ohjeista ei poiketa.
Suunnitelmista ja poikkeamisista on käyty neuvotteluja Kaupunkisuunnitteluviraston, Kaupunkikuvaneuvottelukunnan sekä rakennusvalvontaviraston arkkitehti Ossi Lehtisen kanssa.
Tilastot on esitetty poikkeamishakemuksen liitteessä 09.
Tampereella 13.2.2015
Petteri Neva, Arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Neva Oy
Vuosaari 91-54-84-4
13.02.2015