2/2015 - Yritma.fi

Transcription

2/2015 - Yritma.fi

MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA
1
LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN!
LAADUKKAATVARAVOIMAKONEET
VARAVOIMAKONEET
LAADUKKAAT
VAATIVAAN KÄYTTÖÖN!
VAATIVAAN
KÄYTTÖÖN!
LAADUKKAAT
VARAVOIMAKONEET
VAATIVAAN KÄYTTÖÖN!
SUORAAN MAAHANTUOJALTA:
gsmMAAHANTUOJALTA:
0400-513934 tai 0400-513524
SUORAAN
SUORAAN
MAAHANTUOJALTA:
www.genmotor.fi
gsm 0400-513934
tai 0400-513524
SUORAAN
MAAHANTUOJALTA:
SUORAAN
gsm
0400-513934
tai 0400-513524
www.genmotor.fi
SUORAAN
MAAHANTUOJALTA:
gsm 0400-513934 tai 0400-513524
www.genmotor.fi
gsm 0400-513934
tai 0400-513524
www.genmotor.fi
MAAHANTUOJALTA:
gsm 0400-513 934 tai
0400-513 524
www.genmotor.fi
SUORAAN MAAHANTUOJALTA:
www.genmotor.fi
gsm 0400-513934 tai 0400-513524
www.genmotor.fi
Lokakuu 2/2015
Valitse laadukas TAITTO-OVI!
MAASEUTUYRITTÄJÄ
TYÖNANTAJANA
Maatilat, ratsastustallit ja -koulut,
maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat,
puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat.
Työntekijöiden palkkaus- ja muissa
työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on
Maaseudun Työnantajaliitto.
Ota yhteyttä neuvontapalveluumme!
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Annankatu 31-33 C 48
Puh. 09-7250 4500
Voimaa &
Taloudellisuutta
työkoneeseesi
00100 Helsinki
www.tyonantajat.fi
siä
k
ö
t
!
näy
Työ alueella e
m
ulko sastom a!
suo rvetulo
s
e
M
e
1. T
0
5
U
T U R B O KO R J A A M O
Laatu-Diesel
TURBOKORJAAMO
0400 834 783, 03 379 1821
Laatu-Diesel
Puh. 0400 834 783
Kyötikkäläntie 207, Kangasala
www.lds-turbo.fi
BILKE OY, Nikkarintie 2, 78850 Varkaus
Puh. 0400 674 164, (017) 556 5571
www.bilke.net
2
Viljavuustutkimukset
Meiltä!
Kaikki maanviljelijöiden tarvitsemat
analyysit!
-Viljavuustutkimukset
-Multavuuden määritys hehkutushäviönä
-Sulfaattimaa-analyysit
-Kasvianalyysit
-Viljojen laatutestit
Uutuus!
Viljojen proteiinianalyysi!
eAgriaTapaamme Klyon
ss
näytte ä
osastolla B310
Kotimainen teva palvelu!
asiantun
Katso pätevyysalue
www.finas.fi
Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ
& 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi
Olemme mukana
KoneAgria 2015
-messuilla
osastonumero D-halli,
paikka 404
KOMPLEKSILANNOITTEILLA
SÄÄSTÖÄ JA
PAREMPAA LAATUA
• runsas sato pienemmin panoksin
• parempi valkuaisen laatu rehussa
• maittavaa rehua -> suurempi syönti lisää maitotuotosta
• ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä vähäisempää
• edistää vilkasta maaperän pieneliötoimintaa
• soveltuvat kaikille kasveille ja erityisen hyvin nurmen
lannoitukseen
N-xt-lannoitteet voidaan levittää tavallisella kasvinsuojeluruiskulla
käyttämällä lannoitesuuttimia.
KYSY LISÄÄ ALUE-EDUSTAJALTASI: WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT
Vilomix Finland Oy
puh. 010 402 7700
www.vilomix.fi
3
Hortilab Oy
Tutkimukset viljelmien parhaaksi
Kasvien viljely muuttuu ajan myötä, samalla viljelyksille asetetaan uusia kovempia vaatimuksia. Suurimman vaatimuksen asettaa kuitenkin viljelijä itselleen,
kun tämä yrittää noudattaa kaikkia ulkomaailman
direktiivejä sekä samalla elää omien ihanteidensa
mukaisesti ympäristön huomioonottavana laatuviljelijänä.
Tulevaisuuden
viljely vaatii yhteistyötä useiden
tahojen kanssa
Hortilab Oy on suomalaisessa omistuksessa oleva yksityinen osakeyhtiö, joka suorittaa
kemiallisia analyysejä maatalous- ja puutarhasektorin viljelijöille sekä tutkimuslaitoksille,
testauslaboratorioille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille.
Hortilabin analyysipalvelu
ja useimmat analyysimenetelmät ovat FINAS:in (Finnish
Accreditation Service) akkreditoimia, T187. Tämä takaa
asiakkaille analyysituloksia,
joiden oikeellisuus on kansainvälisen, laboratorioille
tarkoitetun standardin SFS-EN
ISO/IEC 17025:2005 mukaisia.
Hortilabissa asiakas on keskiössä, kun otetaan huomioon
laatu, talous, ympäristö/ekologia ja etiikka/moraali. Kymmenien vuosien kokemuksella,
erittäin pätevän henkilökunnan
ja huippumodernin laitekannan
ansiosta Hortilab on alallaan
yksi maamme johtavista laboratorioista, Hortilabin toimitusjohtaja Filip Högnabba
luonnehtii yrityksen toimintaa.
Viljavuustutkimukset
viljelysuunnittelun
perusta
Kattavasti toteutettu ja mahdllisimman uusi viljavuustutkimus antaa hyvät tiedot lohkojen
lannoitus- ja kalkitustarpeista.
Viljavuustutkimus vaaditaan
myös ympäristökorvausta varten ja silloin tutkimuksen on
oltava vähintään perustutkimus,
jossa määritetään maalaji, multavuus, happamuus, johtoluku,
vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja
vaihtuva magnesium.
Högnabba kertoo, että Hortilab tekee myös hivenravinnetutkimukset. Tutkimuksen kautta nähdään, mitä hivenravinteita
maaperästä puuttuu. Suuressa
osassa Suomen pelloista on
havaittu hivenravinteiden puutetta, erityisesti mangaanista.
Hortilabissa tutkituista näytteistä kolmessa neljäsosassa
mangaanitulos on viljavuusluokassa huono, huononlainen tai
välttävä. Myös kuparin, sinkin
ja boorin puute on yleinen.
Boorin riittävä taso on tärkeää
erityisesti perunan sekä öljyja erikoiskasvien viljelyssä.
Sadon laadun varmistamiseksi viljavuustutkimuksen
yhteydessä kannattaa aina tehdä
kattava hivenravinnemääritys.
Kun tiedetään pellossa olevat
ravinteet ja niiden puutteet, on
näitä puutteita helpompi lähteä
korjaamaan. Helpottaakseen
analyysitilauksen tekemistä
Hortilab tarjoaa viljelijöille
valmiita viljavuustutkimuspaketteja eri viljelykasveille.
Paketteja löytyy viljalle, nurmelle, perunalle, öljykasveille,
avomaavihanneksille, sokerijuurikkaalle, luomuviljelylle,
marjoille ja kotipuutarhoille.
Multavuus vaikuttaa
peltojen viljavuuteen
Peltojen viljavuuteen vaikuttaa elonperäisen aineksen
määrä. Viljavuustutkimukseen
kuuluu aistinvarainen multavuusmääritys. Tänä vuonna uutena analyysinä Hortilab tarjoaa
multavuuden määrityksen hehkutushäviönä. Tämän analyysin
Susanna Liljedal ja Helena Boij tarkistamassa AQ2 spektrofotometrin analyysituloksia. AQ2 spektrofotometrillä analysoidaan
fosfaatti maanäytteistä ja kloridi vesinäytteistä
tuloksena saadaan orgaanisen
aineen pitoisuus prosentteina,
joka suoraan kertoo, mihin multavuusluokkaan näyte kuuluu.
Uuden ympäristökorvausjärjestelmän mukaan eri kasvien typpilannoitus määräytyy muokkauskerroksen multavuuden
perusteella. Typpilannoitusta
voi lisätä rajoitetusti saavutetun
satotason perusteella.
Kasvianalyysi
viljavuustutkimuksen
tueksi
-Maa-analyysien lisäksi Hortilab tekee myös kasvianalyyseja. Kasvianalyysien avulla
voidaan kasvukauden aikana
seurata ravinnetilaa itse kasvissa, eli tarvitaanko mahdollista
lisälannoitusta. Yksi tärkeistä
hivenravinteista, josta usein
on puute, on mangaani, jota
lisätään usein kasvun orasvaiheessa. Kun kasvi voi hyvin,
sadon määrä ja laatu paranee,
Högnabba selvittää.
-Alkukesästä tehtävän kasvianalyysin kautta voidaan
tilannetta vielä korjata jossain
määrin esimerkiksi lehtilannoitteilla. Käytännössä kasvista
otetaan noin 300-500 grammaa
painava, edustava näyte, joka
lähetetään tuoreena meille.
Analysoimme laboratoriossamme ne ravinteet, jotka kasvi
on ottanut maasta, ja saamme
selville mitä ravinteita kasvi maasta hyödyntää ja mitä
mahdollisesti tarvittaisiin lisää,
Högnabba esittelee.
Kasvianalyysi kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos kasvin
ulkonäön perusteella epäillään
ravinnepuutetta. Mutta on hyvä
muistaa että pienet ravinnepuutteet eivät aina näy kasvustossa, mutta vaikuttavat silti
heikentävästi sadon määrään
ja laatuun.
Edustava maanäyte ja kattavat analyysit antavat hyvät tiedot lohkojen lannoitus- sekä kalkitustarpeista ja hyvän perustan
viljelysuunnittelulle.
-Erilaiset puutostilat näkyvät
mm. siinä, että kasvi kasvaa
huonosti. Esimerkiksi vaaleat
kuolleet raidat kaurassa voivat
johtua siitä, ettei kasvi saa riittävästi mangaania.
Toksiinit vaikeuttavat viljan rehuja
elintarvikekäyttöä,
mutta myös käyttöä
kylvösiemeneksi
-Jo parin vuoden ajan olemme tehneet riippumattomana
laboratoriona myös DON-analyysejä, Högnabba mainitsee.
Sateinen kasvukausi ja kostea sadonkorjuukausi luovat
Fusarium-sienille otolliset olosuhteet muodostaa hometoksiineja. Homeiden tuottamista
toksiineista deoksinivalenoli
(DON) on yleisin ja tutkituin
hometoksiini. Ne heikentävät
sadon laatua ja aiheuttavat terveydellisen haitan lisäksi merkittäviä taloudellisia tappioita.
Hometoksiinin lisäksi Hortilab tekee muita viljojen laatutestejä, kuten itävyys, 1000
siemenen paino, hehtolitrapaino ja kosteus. Uutuutena tästä
syksystä lähtien analysoimme
myös viljojen proteiinipitoisuudet, kertoo Högnabba.
Taloudellis-ekologinen
kumppani
-Puhutaan, että viljelijöiden
ravinteet menevät vesistöihin.
Tätä varten on olemassa säännöksiä, joita on otettava huomioon. Viljavuustutkimuksen
avulla saadaan selville mitä
pelloissa jo on ja mitä sinne ei
tarvitse lisätä. Olisi hyvä, että
kaikki lannoitukset tehtäisiin
kestävällä pohjalla, eikä peltoon lisätä ylimääräistä lisäravinnetta. Samalla säästetään,
koska näin vältytään turhalta
lannoitukselta. Tutkimuspalveluidemme käyttäminen on
taloudellis-ekologinen ratkaisu
ja samalla saadaan varmistettua viljan laatu, painottaa
Högnabba.
Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla enintään
viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä tehdyt näytteenotot, joissa
näytteet otetaan kolmen vuoden
välein. Ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteena on edistää
ympäristön kannalta kestävää
lannoitteiden käyttöä vähentämällä ravinnekuormitusta pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan.
Valumavesien hallinta tehostaa
vesiensuojelua ja vähentää
valumavesien happamuutta.
Ravinteet saadaan paremmin
käyttöön ja niiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee.
Ympäristökorvausta voi saada,
jos pelloille on rakennettu
säätösalaojitus, säätökastelu
tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Korvausta maksetaan
vain, jos kyseessä on turve- tai
multamaa tai hapan sulfaattimaa. Turve- ja multamaat on
todettava viljavuustutkimuksen
perusteella. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion
tekemän maa-analyysin perusteella. Hortilabin tarjoamalla
sulfaattimaa-analyysillä voidaan selvittää, onko kyseessä
hapan sulfaattimaa.
Hortilab toteuttaa kattavasti
myös muita analyysipalveluita.
Erityisesti kasvihuonepuoli
muodostaa tärkeän osan analyysipalveluista. Suurin osa on
kasvualustasta tehtäviä puristenesteanalyysejä.
-Saman kasvityypin sisällä
on eri lajikkeita, jotka ottavat
ravinteita vastaan hieman eri
tavalla. Tämän huomiointi on
tärkeää, toteaa Filip Högnabba.
www.hortilab.fi
Lähteet ja lisätiedot:
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 327/2015
https://www.finlex.fi/fi/laki/
alkup/2015/20150327 ja
www.mavi.fi/ymparisto
Maaseutu.fi
4
Tervetuloa Koneagriaan
tutustumaan
osastolle
D 300tutust
Tervetuloa
Koneagriaan
Huippulaatua
myllytykseen
Huippulaatua
Minimoi myllytyskulut
myllytykseen
Minimoi
myllyty
myllytyskulut
MinimoiMinimoi
myllytyskulut
Big
Minimoi myllytys
Big Dutchma
Dutchma
niikkaa vasar
Tervetuloa Koneagriaan tutust
Huippulaatua
myllytykseen
Big Dutchmannin uutta
hienojauhatustekniikkaa
vasaramyllyllä
Bigedullisesti.
Dutchman
tekniikkaa v
Big Dutchma
niikkaa
vasar
kulut
saatu
m
Big Dutchmanin
uudella
Big Dutchma
jo
myllyllä ontekniikalla,
myllytyskulut
Big
Dutchman
myllytyskulu
saatu minimoitua
uudella
vasten,
vaanm
kulut
saatu
jauhatustekniikalla,
jossa
jauhatustek
tekniikalla,
jo
Myllyn
ei myllytetä
suoraan rootto
vasten,
vaan
seulaa vasten,
vaan
suoraan
seu
siivikolla,
joll
kovapalateriä
vasten. suuri p
syntyy
Myllyn
rootto
kovapalateri
siivikolla, joll
syntyy suuri p
Big Dutchman ja Howema-myllyjen maahantuonti, markkinointi
ja huolto:ja Howema-m
Big Dutchman
Big Dutchman ja HowemaBig Dutchman ja Howema-m
Suomen Karjati
Marjamäentie
44
Suomen
K
Suomen Karjati
Marjamäentie 47,
Marjamäentie
442
Suomen Karjatilatarvike Oy
Marjamäentie 44, 21560 Ollila • www.sktoy.fi
5
Siipikarjatuotteet kuluttajien suosiossa,
mutta tuottajien talous tiukalla
Suomen siipikarjatuotannossa rakennemuutos on edennyt
suurin harppauksin. Tilojen
lukumäärä on enemmän kuin
puolittunut EU-jäsenyysaikana,
mutta eläinmäärät kasvavat.
Siipikarjatalous on keskittynyt
läntiseen Suomeen, mutta ItäSuomessakin on paikallisesti
merkittävää kananmunien ja
siipikarjanlihan tuotantoa.
Kanalat uudistuneet
Lukuisat siipikarjatilat ovat
viime vuosina lopettaneet tuotantonsa, mutta monet ovat
myös laajentaneet ja uusineet
tuotantotekniikkansa. Vanhamuotoiset häkkikanalat kiellettiin EU:ssa 2012 alusta; nykyaikaisissa ns. virikehäkeissä
kanoilla on enemmän tilaa ja
pesät, orret sekä kuopsutuspaikka käytettävissään. Suomessa
ala toteutti tuotantotapamuutoksen ajoissa ja täydellisesti,
näin asiat eivät sujuneet läheskään kaikissa EU-maissa.
Häkkituotannon osuus munantuotannosta oli 2005 lähes 90
%, 2011 72 % ja nykyisin n. 63
%. Lattiakanaloiden osuus on
kymmenessä vuodessa noussut
kymmenesosasta kolmannekseen tuotantomääristä. Myös
luomumunien tuotanto on kasvanut ja on nyt viisi prosenttia
tuotannosta.
Kananmunatilojen määrä
on nyt n. 340 (kevään tukihakutilastot), kun se vielä ennen
häkkimuutosta 2011 oli vajaat
500. Tilojen keskimääräinen
kanamäärä (yli 100 kanan kanalat) on kasvanut vuoden
2011 runsaasta 7 000:sta nykyiseen 11 000:een, munivien
kanojen vuotuinen kokonaismäärä 3,4:stä 3,7 miljoonaan.
Kananmunia tuotettiin viime
vuonna lähes 68 miljoonaa
kiloa ja kulutettiin n. 60 milj.
kg. Asukasta kohti kananmunia
kulutettiin viime vuonna 11 kg;
määrä on noussut kilon verran
muutamassa vuodessa.
Suurin osa kananmunista
tuotetaan Länsi-Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan alle 6 % munijakanakannasta on Etelä- ja
Pohjois-Savon sekä PohjoisKarjalan alueella. Paikallisesti
merkittävää munantuotantoa on
Itä-Suomessakin. Esimerkiksi
Juvan seudulle on syntynyt
monta modernia kanalaa entisiin kalkkunankasvattamoihin.
Kaupan kananmunien tuotantotavan voi tarkistaa munaan leimatusta tuottajakoodista, siitä voi jäljittää myös
tuotantotilan (piirros). Munat leimataan hyväksytyissä
munapakkaamoissa laatu- ja
painoluokittelun yhteydessä.
Pohjois-Suomessa ja PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon
maakunnissa myynnissä voi
olla myös leimaamattomia munia, siellä tuottaja voi toimittaa
vähittäiskauppaan rajoitetun
määrän munia ilman luokittelupakkoa. Alueella sijaitsevat laitoshyväksytyt munapakkaamot
ovat maatilojen perustamia,
Tuottajakoodin leimaus A-luokan muniin
tuottajakoodi
3FI123456
maatunnus
tuotantotapa
0 = luonnonmukainen tuotanto
1 = ulkokanalat
2 = lattiakanalat
3 = häkkikanalat
(Dir. 2002/4/EY)
Suurin osa lattiakanoista on nykyisin ns. kerroslattiakanaloissa, joissa ritilätasot lisäävät
lintujen käytettävissä olevaa pinta-alaa. Tasoilla on ruokinta- ja juomalaitteita, orsia ja munintapesät.
ns. isot keskuspakkaamot ovat
keskittyneet Länsi-Suomeen.
Broileritarjontaan
tullut vaihtoehtoja
Broilerinlihan tuotanto ylitti
Suomessa sadan miljoonan
kilon rajan vuonna 2013. Kasvatus on suurimmaksi osaksi
kahden ison lihatalon, Atrian
ja HKScanin, säätelemää sopimustuotantoa, joka on keskittynyt läntiseen Suomeen, teurastuspaikkakuntien – Seinäjoki,
Eura, Kangasala – ympäristöön.
Broileritiloja on noin 230, joista
nelisenkymmentä emopolven
kasvattajia tai munittajia. Myös
broileritilojen määrä on pienentynyt ja keskikoko kasvanut.
Valkoisen lihan lisääntyvä
kulutus tuo alalle edelleen kasvuodotuksia. Viime vuonna
suomalaiset söivät 18,5 kiloa
broilerinlihaa.
Vuonna 2014 käynnistyi
myös luomubroilerin tuotanto,
kun Luomu Invest Oy sai tuotantoketjunsa – hautomo, kolme kasvatustilaa ja teurastamo
– pyörimään. Hidaskasvuisen
lintuaineksen siitosmunat tuodaan Tanskasta. Luomubroilerin hinnasta tulee kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna,
mikä johtuu lähes kaksinkertaisesta kasvatusajasta, isommasta
tilavaatimuksesta kasvattamossa, ulkoilun järjestämisestä sekä
luonnonmukaisesti tuotetusta
rehusta. Myös luomubroileri
tuotetaan Länsi-Suomessa.
Siipikarjaliiton vetämällä hankkeella pyritään saamaan Suomeen myös luomubroilerin
emotuotanto; tämä olisi tärkeää
etenkin siipikarjatautien ehkäisyn kannalta.
Vaihtoehdoksi muulle broileritarjonnalle tuli viime vuonna
kauppoihin myös Huttulan
Kukon lanseeraama Naapurin
Maalaiskana, jota on markkinoitu hitaammin ja täysin
kotimaisella rehulla kasvatetuksi. Varsinaissuomalaisen
maatalousyrittäjäpariskunnan
perustama yhtiö myytiin toukokuussa suurelle pohjoismaiselle siipikarjayhtiölle Scandi
Standardille.
Kalkkunan ja erikoislintujen tuotantoa
myös Itä-Suomessa
Kalkkunantuotanto laajeni
Suomessa 1990-luvun lopulla
ja 2000-luvun alussa huomattaviin mittoihin, huippu eli yli
14 miljoonaa kiloa saavutettiin
vuonna 2004. Kannattavuusongelmat ovat sittemmin supistaneet tuotantoa. Itä-Suomessa
19 kalkkunatilaa joutui lopettamaan Juvalla teurastaneen
Järvi-Suomen Portin lopetettua sopimustuotannon vuonna 2007. Atrian ja HKScanin
omistama Länsi-Kalkkuna Oy
teurastaa enimmäkseen EteläPohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen
alueen muutamalla kymmenellä
sopimustuotantotilalla kasvatetut kalkkunat Säkylässä.
Kalkkuna on kuitenkin palaamassa myös Itä-Suomeen.
Länsi-Kalkkunan tuottajarinkiin on liitetty muutama vuoteen 2007 asti kalkkunoita
kasvattanut eteläsavolaistila.
Lisäksi Iisalmessa on pitkään
toiminut huomattava yksityinen
kalkkunan- ja muiden erikoislintujen (ankka, sorsa) tuotanto- ja teurastustila. Mikkelissä
sijaitsevalla hanhifarmilla puolestaan tuotetaan ja tuotteistetaan suurin osa suomalaisesta
hanhenlihasta.
Puhdasta suomalaista
ruokaa, mutta
mihin hintaan
Kananmunien kulutuksen
kotimaisuusaste on n. 92 %.
Kaupassa tuontimunia ei näy,
tiukkojen salmonellattomuusvaatimustemme vuoksi niitä
voisi tuoda vain Ruotsista ja
Tanskasta, ja noissa maissa
hintataso on selvästi korkeampi
kuin meillä. Munavalmisteisiin elintarviketeollisuudelle
halpaa raaka-ainetta sen sijaan
tuodaan; salmonellariski eliminoidaan kuumennuskäsittelyllä.
Kotimainen broileri joutuu jo
enemmän kilpailemaan tuonnin
kanssa, varsinkin suurkeittiöpuolella, ja kotimaisuusaste on
87 %:n luokkaa. Kalkkunan
kulutuksesta lähes 40 % on
tuontitavaraa.
Vaikka siipikarjatuotteiden
tuotanto on viime vuosina
kasvanut, niistä saadun kokonaistuoton pieneneminen kuvaa
tuottajahintojen laskua. Vaikein
tilanne on kananmunantuotannossa, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapainon säilyttäminen
on hankalampaa kuin täysin
sopimuksiin perustuvassa siipikarjanlihantuotannossa.
Eläinten terveys ja
hyvinvointi Siipikarjaliiton toiminnan
painopisteenä
Sekä kanojen että broilerien
pitotapoja ja -olosuhteita säädellään vuosina 2011 (broileri)
ja 2012 (kanat) voimaan tullein
EU-pohjaisin säädöksin, joita
Suomessa noudatetaan tiukasti.
Tänä keväänä munituskanojen,
broilerien ja kalkkunoiden
pitäjille oli ensimmäistä kertaa
tarjolla hyvinvointikorvaus,
johon tuottajat ovatkin laajalti sitoutuneet. Se kannus-
taa esimerkiksi tarjoamaan
lihalinnuillekin orsia (kuva
broilereista orsilla) ja kaikelle
siipikarjalle jyviä rehun seassa
sekä erilaisia virike-esineitä
viihdykkeeksi. Siipikarjaliitto
on osallistunut toimenpiteiden
suunnitteluun ja neuvontaan,
ja on mukana myös Neuvo2020
-järjestelmässä.
Erinomainen eläinterveys
on suomalaisen siipikarjatuotannon vahvuus. Esimerkiksi
salmonellavalvonta koskee
kaikenkokoisia kanaloita, joista
munia myydään tai luovutetaan suoraan kuluttajille, ei
pelkästään munapakkaamojen
tuottajatiloja. Suomessa salmonellatutkimus kattaa kaikki
salmonellatyypit, kun EU:ssa
riittäisi kahden ihmisillä yleisimmän serotyypin selvittäminen. Siipikarjaliitolla on Kanava-salmonellavalvontapalvelu,
josta voi tilata näytteenotto- ja
postitustarvikkeet, ja tulokset
kirjautuvat internetsivustolle,
jonka muitakin palveluja pääsee käyttämään omilla tunnuksilla. – Viime vuonna ei tuotantosiipikarjalla todettu Suomessa
yhtään salmonellatartuntaa.
Siipikarjaliitto tekee yhteistyötä viranomaisten ja alan
organisaatioiden kanssa siipikarjan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, tärkeimmät
yhteistyökumppanit tässä ovat
Evira ja Eläinten terveys ETT
ry. Siipikarjan eläinaines ostetaan Suomeen kansainvälisiltä
jalostusyhtiöiltä, ja ETT ry ohjeistaa tuonnit eläintautiriskien
välttämiseksi. Myös harrastesiipikarjan hankintaa ulkomailta
harkitsevien on tärkeää selvittää tuontivaatimukset ETT:n
kautta. ETT:n koordinoimissa
asiantuntijaryhmissä laaditaan
ja päivitetään myös ohjeistoja
tautien torjuntaan tiloilla ja
mm. eri siipikarjaryhmien hyvinvointitavoitteita.
Siipikarjanlihan terveellisyys
on tunnustettu uusituissa suomalaisissa ravintosuosituksissa.
Ja kananmunien kolesteroliin
liitetystä verensokerin noususta
saatiin Itä-Suomen yliopiston
tutkimuksesta hiljan päinvastaista tietoa: kananmunien
syönti voi vähentää tyypin 2
diabeteksen riskiä. Kananmuna sisältää monia terveydelle
hyödyllisiä ravintoaineita. Ruokavaliokokonaisuus on nykykäsityksen mukaan tärkeämpi
kuin yksittäiset ravintoaineet.
Siipikarjaa kannattaa sisällyttää
siihen kokonaisuuteen.
Suomen Siipikarjaliitto ry on
valtakunnallinen siipikarja-alan
keskusjärjestö, jonka toimisto
sijaitsee Jokioisilla LounaisHämeessä. Siipikarjaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa
ilmestyvää Suomen Siipikarja
-lehteä.
www.siipi.net
http://suomibroileri.fi/
http://tottamunasta.fi/
http://www.luomunasta.fi/
Agr. Päivi Heikkilä,
Suomen Siipikarjaliitto ry.
6
KESTO-oviverho
Suojaa kylmyydeltä, pölyltä, melulta, vedolta ja kosteudelta
Maataloudessa
Teollisuudessa
• KESTO-oviverhosäilyttääjoustavuutensa
pakkasessakin.
• KESTO-oviverhoeristääjasuojaakylmyydeltä,
vedolta,kosteudeltasekäilmanepäpuhtauksilta.
• Verhotpysyväthyvinpaikoillaankovassakin
tuulessa.
• KESTO-oviverhonläpinäkyvyystekee
liikkumisestakulkuaukoissaturvallisen.
• KESTO-oviverhoonerittäinkäyttökelpoinen
avoimissaeläintenkulkuaukoissa,pihatoissa,
lypsyasemillasekärehutilojenajo-ovissa.
• KESTO-oviverhollavoitoteuttaatuotantotilojen
melu-japölyhaittaatuottavienkoneiden
eristämisen.
t lisätä ruokintajärjestelmän
automaatiotasoa
• KESTO-oviverhoeristääjasuojaatehokkaasti
kylmyydeltäjavedolta.
telmään tai lisää uusia komponentteja tarvit-
• KESTO-oviverhollavoimyössuojataherkät
laitteettyöympäristönläheisyydessäolevilta
riskitekijöiltä.
aiseen ruokinnan tehostamiseen ja automatisoin-
• KESTO-oviverhosoveltuumainiostimyös
tuotantotilojenjakamiseen.
antaa ruokintatarkkuutta
merkittävästi ja lisää
•Turvallinen,läpinäkyvä
•Kestävä,joustava,venymätön
•Pakkasenkesto-40°C
•Helppoasentaa
Kaupoissa, varastoissa
• KESTO-oviverhosoveltuumainiosti
kauppaliikkeiden,varastojenjahallien
lastauslaitureidenkulkuaukoihin.
Suoraan maahantuojan varastosta:
Hallipussi 3, 76100 Pieksämäki
Puh. (015) 484 311, fax (015) 484 313
E-mail: euro-kumi@euro-kumi.com
www.euro-kumi.com
DeLaval VMS™
Paljon enemmän kuin lypsyrobo
•UV-suojattuaPVC-muovia
•Vahvistettupolyesteriverkolla
•Suomalainenlaatutuote
•Eiylläpidäpalamista
PS. Meiltä myös kuljetinhihnat klapikoneisiin,
ruokinta-automaatteihin ja teollisuuteen, ym.
Tee säästöjä ruokinnalla
Tervetuloa tutustumaan mikserin ominaisuuksiin Kone Agriassa!
VSM -mikserin käyttäjäkokemuksia:
“ Erityisen hyvä pyöröpaalien käsittelyominaisuudet!”
“ Toiminnaltaan luotettava ja vähän huoltotoimia vaativa.”
” Helppo ja luotettava systeemi - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti”
” Lehmät lypsävät enemmän ja lypsyrobotillani on parempi
lehmäliikenne.”
NYT kiinteät VSM- ja
traktorikäyttöiset VM-mikserit
Optisteel-säiliöllä
i
Lisäks
- Optisteel-ruuvi
ton
a
m
a
t
t
ohi
kaupan päälle!
vain
s
u
o
j
r
ta
vaihto
riassa
g
A
e
n
Ko
02
a D2
ll
Osasto
Lue lisää: www.delaval.fi/ruokinta
Maa-ja Metsätalousmaailma KONEAGRIA 2-2015 ruokintateema 257 x 180mm.indd 1
Tarjoukset voimassa 30.8. mennessä
tehdyille tilauksille.
Kiinteä pystyruuvisekoitin
nielee paalit vaivatta
2.10.2015 11:20:28
DeLaval toimittaa täydelliset
lypsyrobottipihatot
soin-
ä
7
DeLaval VMS
Paljon enemmän kuin lypsyr
DeLavalin laitteiden ja tarvikkeiden avulla
lypsetään, ruokitaan ja hoidetaan lypsyeläimiä
joka päivä maailmanlaajuisesti yli sadassa
maassa – ja DeLaval tapaa yli 10 000 maidontuottajaa päivittäin heidän tiloillaan. DeLavalin tuotteisiin uskoo myös maitotilallinen
Markku Vehkoja, jonka lypsyrobottipihaton
DeLaval toimitti noin viisi vuotta sitten. Tilalla
on käytössä DeLavalin koko repertuaari, johon
kuuluvat mm. lypsyrobotti, apemikseri, mattoruokkija, karjaharjat sekä lannapoistolaitteet.
-Tätä voisi kuvailla periaatteessa DeLavalin navetaksi.
Hankintapäätöksen ratkaisi
DeLavalin tarjoama kokonaisuus. Kaikki laitteet toimivat
yhdessä saumattomasti, kuten
myös huoltopuoli. On tärkeää
että sama huoltomies pystyy
huoltamaan kaikki navetan
laitteet yhdellä kertaa. Minulla
oli aiemmin parsinavetta, jonka
kautta DeLaval oli jo ennestään
tuttu tuotemerkki. Tätä kautta
myös huoltomiehet olivat tuttuja. Toimiva huolto on meidän
toiminnassa todella tärkeä osaalue, mikäli tuotantokoneisiin
tulisi jotain häiriötä, Vehkoja
painottaa.
Vehkoja myöntää, ettei hänellä ole kokemusta muista
tuotemerkeistä, mutta samalla
hän alleviivaa DeLavalin osalta
kokonaisuutta, joka on kaikilta
osin toimiva.
-DeLavalin huoltoverkosto on laaja ja toimiva, joten
huollon saa tarvittaessa nopeasti. DeLavalin robotilla on
24/7-päivystys ja huoltomies on
paikalla kahden tunnin sisällä
hälytyksestä.
™
DeLavallilla on lisäksi hyvä
tuntemus ruokintaan ja moneen
muuhunkin asiaan.
Vehkojan tilalla on yhteensä
65 lehmää, joista on lypsyssä
kerrallaan noin 57 eläintä.
-Tulevaisuudessa ajatuksena
on hankkia toinen lypsyrobotti,
mikäli maitolitran hinta alkaa
nousemaan. Tämän hetkinen
hinnoittelu ei motivoi investointeihin, Vehkoja toteaa.
jä ruokinnalla
umaan mikserin ominaisuuksiin Kone Agriassa!
Tuotto sidoksissa
järjestelmän
toimivuuteen
Vehkojan mukaan DeLavalin
lypsyrobotin käyttö on yksinkertaista. Vehkojan tilalla on
käytössä kapea ruokintapöytä
sekä mattoruokkija. Kokonaisuuden suunnittelu on tärkeässä
roolissa, koska robotin on mahduttava liikkumaan.
-Jos jokin osa-alue toimii
huonosti, se vaikuttaa koko
navetan toimintaan.
Automaattiruokintaan lähdettiin siitä syystä, että saisimme lehmät liikkumaan. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että
homma pelaa kaikilta osin, eikä
jäkokemuksia:
VMS lypsyrobotin äärellä. Vasemmalta Markku ja Marjo Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja
siihen tulisi pitkiä katkoksia.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja
se näkyy heti myös tuotoksessa. Tässä on ajatelvata koko
ajan kokonaisuutta, Vehkoja
mainitsee.
käsittelyominaisuudet!”
ähän huoltotoimia vaativa.”
i - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit
helposti”
DeLaval-apemikserillä
saadaan huonompikin
hyötykäyttöön
a lypsyrobotillani on parempi rehu
-DeLaval-apemikseri on tätä
päivää, koska sillä pystytään
tekemään lypsyssä oleville,
ummessaoleville ja nuorelle
karjalle oma seoksensa. Apetuotannossa voidaan hyödyntää
monenlaisia rehuja sekä olkia ja
tehdä parempaa ruokaa. Mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä
mahdollistavat sen, että säästetty tila voidaan käyttää johonkin
muuhun. Mielestäni DeLavalin
apemikseri on helppo ja toimintavarma laite. Olemme saaneet
VSM- ja
iset VM-mikserit
öllä
i
s
k
ä
s
i
L
uvi
n
o
t
a
m
itta
h
o
n
i
a
!
v
s
tarjou
vaihto
sa
s
a
i
r
g
KoneA
202
D
a
l
l
o
t
s
Osa
delaval.fi/ruokinta
Mikserin ääressä. Vasemmalta Marjo ja Markku Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja
sen avulla myös tuotannonlisäystä, Vehkoja toteaa.
Maidontuotanto
hyvällä tasolla
DeLavalin laitemyyjä Rauno
Saukko kertoo, että DeLavalin
kokonaistoimitus on maitoyrittäjälle rakennusvaiheessa hyvä
ja hinta/laatusuhteeltaan paras
ratkaisu. Suunnittelu, kaupanteko, järjestelmien yhteensovittaminen ja toimitukset ovat
kaikki yhden toimijan takana.
Tämä helpottaa projektin läpivientiä ratkaisevasti, näin kävi
myös Vehkojan tilalla.
-Kun kaikki navetan laitteet
tulevat samasta firmasta, on
myös järjestelmän ja laitteiston
huolto helppoa – huoltomiehet pystyvät tekemään kaikki
tarvittavat työtehtävät samalla
kertaa.
Saukko kertoo, että Vehkojan
tilan lehmäkohtaiset maitotuotot ovat noin 36 kiloa ja
vuorokauden maitomäärät noin
2050 kiloa.
-Tilan eläinkohtainen maitomäärä on hyvällä tasolla. Siellä
on menty jo monta vuotta 2000
kilon molemmin puolin päivätuotoksissa. Tilan keskilehmäluku lypsyssä on ollut 55-60
lehmän nurkilla. Kokonaisuus
määrittää aina sen, miten lehmät lypsävät. Kun automaatti
jakaa appeen useita kertoja
päivässä, aina puhtaana ja
tuoreena, on sillä iso merkitys
tuotokseen. Vehkojan navetta
on myös äärettömän siisti. Siisteys ja koneista huolehtiminen
ovat perusjuttuja, jotka osaltaan
mahdollistavat tämän kaltaiset
hyvät tuotokset.
Uudet
DeLaval-apemikserit
-Laitteistomme ovat edelleen
kehittyneet. Vehkojalla oleva
järjestelmä on edelleenkin
todella hyvä ja toimiva, mutta
tuotekehittelyn ansiosta nykyiset laitteemme ovat vieläkin
laadukkaampia. Niitä on kehitetty kuuntelemalla asiakkaitamme. Yksi esimerkki tästä
on uusi apemikserimme, jossa
on käytetty uutta, Optisteelteräslaatua. Optisteel on jopa
250 kertaa enemmän korroosiota kestävää ja kolme kertaa
enemmän märkäkulutusta kestävää, kuin tavallinen ST52teräs. Optisteelin murtolujuus
ja kovuus ovat parempia kuin
ruostumattomalla teräksellä.
Toinen iso tekijä on apemikserin ruuvin muoto, joka on uusissa miksereissä enemmän
kolmiotyyppinen. Uusi muoto
nopeuttaa sekoitusta huomattavan paljon. Kaikissa laitteissamme tuotekehitys on mennyt
eteenpäin, joten varmuus ja laatu paranevat aina vain, Saukko
mainitsee loppuun.
www.delaval.fi
8
Humuspehtoorin maanparannusaineilla saat
parempia satoja pelloitasi – luonnollisesti
Otetaan kourallinen puukuituja, hyppysellinen ravinteita ja hitunen osaamista. Näin syntyy innovatiivinen
tapa hyödyntää metsäteollisuuden puhtaat puukuidut
pelloilla maanparannusaineina. Maan kasvukyky
paranee, satojen laatu ja määrä paranevat. Pellon
humus palaa ja maa tulee eläväksi. Pellon ravinnepäästöt vähenevät ja peltoon sitoutuu hiilidioksidia.
Nämä asiat ovat vuosien kemiallisen viljelyn tuloksena usein unohtuneet.
Humuspehtoori Oy on kehittänyt 1980-luvulta lähtien
metsäteollisuuden puukuiduista
maanparannusaineita. Kompostoinnista yhtiöllä on kokemusta aina 70-luvulta lähtien.
Pitkien kokeilujen tuloksena
Humuspehtoori on todennut,
että puukuiduilla ja lannoilla maan biologinen toiminta
paranee ja viljelyn tuottavuus
nousee. Humuspehtoori Oy:llä
on ympäristölupa sekä Eviran
myöntämä laitoshyväksyntä.
-Monet asiakkaistamme ovat
tuotteiden esittelyn jälkeen todenneet, että ”tämähän on niin
kuin ennen vanhaan”, kertoo
Humuspehtoorin tuore vetäjä
Suvi Matsinen.
Puukuitua ja
kompostoitua lantaa
-Vastaanotamme metsäteollisuuden sivuvirtana syntyviä
puukuituja ja maataloudesta
syntyviä lantoja, kuten siipikarjan ja hevosen lantaa.
Lannat kompostoidaan ja niistä tehdään maanparannus- ja
lannoiteaineita yhdessä näiden
puukuitujen kanssa. Kyseessä
on alunperin isäni Reino Mantsisen kehittämä liikeidea, Suvi
Mantsinen kertoo.
Reino Mantsinen teki aiemmin urakointia kuntapuolella,
jossa hän kiersi kompostoimassa yhdyskuntalietettä itserakentamallaan kompostinsekoittimella kaupunkien ja kuntien
kentillä. Hän järjesti kohteisiin
kompostoinnin tukiaineeksi
kuorta ja lantaa, että kompostit
voisivat paremmin. Samalla
tutuiksi tulivat metsätehtaat
sekä sahat.
-Tehtailta saadaan hoidettua
ns. nollakuitu pois, koska se on
märkää, siinä ei ole ravinteita ja
se on hankala polttaa. Tämä oli
aikoinaan aikamoinen ongelma
paperitehtaille, joka ratkesi tätä
kautta. Ensimmäiset kokeet
tehtiin vuosien 1997 ja 2000
välillä ja siitä liikeidea sitten
syntyi, Suvi Matsinen toteaa.
Suurin osa tuotteista
luomuhyväksyttyjä
Humuspehtoorilla on parikymmentä eri tuotetta, joista
suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Tuotteisiin kuuluvat myös
pelkät kompostoidut lannat,
kuten hevosen ja broilerin
lannat sekä näiden seokset.
Valikoimaan kuuluu myös
luomutuhka sekä lantojen ja
metsäteollisuuden puukuitujen
seokset.
-Seosten myynti on ollut tänä
vuonna todella huono uuden
nitraattiasetuksen vuoksi, joka
rajoittaa tuotteiden käyttöä erittäin ratkaisevasti tällä hetkellä.
Käyttöä rajoittavat asetetut
kokonaistyppirajat.
Aikaisemmin nitraattiase-
Humuspehtoorilta peltoosi
puukuiduista pysyvää humusta.
Humuksella parannetaan peltosi vesitaloutta,
pieneliötoimintaa, kasvukykyä, terveyttä
sekä ravinteidenpidätyskykyä!
Pehtoorin Broilerhyvällä ravinteet
edullisemmin kuin kemiallisilla lannoitteilla.
Ostamalla 1 t Broilerhyvää hintaan 30 €/t + rahti
saat ravinteita 105 € arvoisesti laskettuna
kemiallisten hinnalla.
Tuotteista suurin osa on luomuhyväksyttyjä.
Humuspehtoori Oy
Suvi Mantsinen
Puh. 050 465 1191
humuspehtoori@humuspehtoori.fi
tukset koskivat pelkkiä lantoja,
joten meidän tuotteet, eli orgaaniset lannoitevalmisteet, olivat
sen ulkopuolella, Mantsinen
kertoo.
Puukuitu vapauttaa
typpeä hitaammin
-Jos lannassa on vaikka 10
kiloa liukasta typpeä ja kun se
sekoitetaan puukuidun kanssa
1:1, luulisi että typen liukoinen määrä puolittuisi. Kun
siitä otetaan kahden viikon
päästä näyte, on typen määrä
vain noin kymmenesosa siitä.
Tämä johtuu siitä, että osa
typestä on sitoutunut puukuituun kokonaistyppimuotoon
ja vapautuu siitä vähitellen
maatuessaan. Tätä ei voida
näin ollen laskea sen vuoden
lannoitetypeksi, koska se ei
ole vielä ensimmäisenä vuonna
kasvin käytettävissä. Kaikki
tietävät että puukuitu hajoaa
hitaasti. Orgaanisista lannoitevalmisteista, jotka sisältävät
lantaa, otetaan kokonaistyppi
huomioon, jolloin kokonaistypen raja on 170 kiloa vuodessa.
Tällöin liukoisen typen määrä
meidän tuotteissa voi jäädä alle
20 kilon. Jos pistetään pelloille
20 kiloa liukoista typpeä, ei
sillä määrällä kasva mikään, ei
edes heinä. Tässä on ihan selvä
ongelma edessä, Mantsinen
esittelee.
Peltomaa on
viljelijän pankkitili
-Pelto antaa satoa sen mukaan, kuinka sitä on hoidettu.
Hyvä maa antaa hyvän sadon.
Jos peltoa viljellään kemiallisesti, maaperä köyhtyy. Kemiallisilla lannoitteilla pellon
orgaaninen massa vähenee,
jolloin jäljelle jää vain kivennäisaine, joka ei pidätä vettä
tai ravinteita, eikä siinä ole
myöskään pieneliötoimintaa.
Kun pellossa ei ole madoille,
bakteereille ja sienille ruokaa,
häiriintyy pellon orgaaninen
toiminta ja satojen määrät pienentyvät. Kun pellossa ei ole
pieneliötoimintaa, tulee pelto
riskialttiimmaksi myös taudeille ja taudinaiheuttajille. Ihan
samalla tavalla kuin ihmisenkin
kanssa, jos ihmisellä ei ole
vastustuskykyä, on ihminen
hyvä koti erilaisille taudinaiheuttajille, Matsinen painottaa.
Maanparannusaineilla
ratkaisu peltoon
kuin peltoon
-Jos viljelijällä on huonot
peltomaat, jotka ovat esimerkiksi savisia tai hiekkaisia,
ne voidaan hoitaa sellaiseen
kuntoon, että viljelijällä voi
valita mitä hän viljelee. Enää
ei tarvitsekaan viljellä pelkkää
rehukauraa tai käyttää paljon
peltopinta-alaa. Kun mietitään
sukupolvenvaihdosta sekä tilan suuntaa, kannattaa miettiä
olemassa olevan peltoalan
kasvukunnon hoitoa ja kuinka
sitä voidaan nostaa. Kannattaa
hoitaa mieluummin omat pellon
kuntoon, kuin ostaa naapurin
pellot kalliilla rahalla. Maa
on kallista, eikä sitä synny
juurikaan lisää, joten satotasoa
kannattaa nostaa jo olemassa
olevilla pelloilla. Huonosta
savisesta maasta saadaan erikoiskasviviljelyyn soveltuva
pelto. Peltomaata pystytään
parantamaan maanparannusaineillamme merkittävästi,
Mantsinen lupaa.
Puukuitu takaa
pysyvän humuksen
Ruohovartisista kasveista
ei tule peltoon lingniiniä joka
takaisi pellolle pysyvän humuksen. Puukuidulla saadaan luotua
peltoon pysyvä humustaso.
Mantsinen kertoo, että Ruohovartinen kasvi nostaa maan orgaanista tasoa nurmenviljelyyn
muutamaksi vuodeksi. Peltoon
syntyy pieneliötoiminta, jolloin
bakteerit ja madot lisääntyvät ja
kuluttavat orgaanisen massan,
jonka jälkeen orgaanisen aineksen taso tippuu merkittävästi.
Puulla peltoon saadaan luotua
pysyvä humustaso.
-Tämän päivän pelloilla oleva humus on peräisin ajalta,
jolloin pellot vielä kasvoivat
metsää. Kun pelloilla on viljelty
kemiallisesti, tulee vain kasvin
tarvitsemat ravinteet, mutta kulutettu orgaaninen aines ei tule
takaisin. Kemialliset lannoitteet
tuovat sadon takaisin, mutta
eivät auta maata palauttamaan
humuspitoisuuttaan. Kemialliset lannoitteet ovat mahdollistaneet viimeiset 20–30 vuotta
hyvän sadon, mutta lopulta ne
kuitenkin heikentävät maan
kasvukuntoa. Kemiallisilla lannoitteilla lannoitettu pelto ei ole
myöskään pieneliöille, sienille
ja bakteereille, hyvä kasvupaikka. On tutkittu, etteivät sienet
pidä kemiallisesta rakeesta.
Sienirihmasto on olellinen asia
maassa ja muuttaa siellä ravinteita kasveille käyttökelpoiseen
muotoon. Tämän vuoksi pellon
pieneliötoiminnasta kannattaa
JATKUU VIEREISELLÄ
SIVULLA
pitää huolta, Mantsinen painottaa.
Luomulannoite
on yhtä tehokas
kuin kemiallinen
-Luomulannoite ei tarkoita,
että kyseessä olisi heikkotehoisempi lannoite. Kun maa
on kaikilta osin paremmassa
kasvukunnossa, se voi paremmin vesitaloudellisesti ja
se myös pidättää ravinteita,
jolloin viljelijä voi vähentää
lannoitemääriä. Multava pelto
on mm. suuri typpivarasto. Kun
maa on hyvässä kunnossa, ja
vaikka käyttääkin kemiallista
lannoitetta, voidaan niiden
määriä vähentää merkittävästi,
Mantsinen mainitsee.
Humusköyhä maa
päästää ravinteet läpi
-Kun hiekkaiseen maahan
valutetaan ravinteita ja vettä,
eivät ne pysähdy minnekään,
vaan ne ovat heti ensimmäisessä ojassa. Ellei kasvi ole
ottamassa ravinteita kiinni,
ravinteet valuvat suoraan vesistöihin. Orgaanisen aineksen
lisäämisellä peltoon voidaan
pienentää ravinnehuuhtoutumia
ja suojella sitä kautta vesistöjä.
Viljelymaan kunnolla
on merkitystä
satomääriin
-Tässä puhutaan tietyllä
tapaa asennekysymyksestä.
Monesti on helpompaa ja hal-
vempaa tehdä asiat kemiallisilla
lannoitteilla ja torjunta-aineilla.
Ostetaan uusia koneita ja yritetään saada niillä pellot parempaan kuntoon. Esimerkiksi Yara
kehittää uusia tuotteita, kun
huomataan että jokin hivenaine
alkaa katoamaan pellosta. Jos
tulee uusi kasvitauti, kehitetään
uusi ruiskutettava myrkky tai
homeenestoaine. Ratkaisut
haetaan keinotekoisesti, vaikka koko tätä ketjua voitaisiin
hoitaa pitämällä maaperä kunnossa. Samalla vältyttäisiin
väkilannoitteiden ja myrkkyjen
käytöltä. Lyhytaikaiset ratkaisut löytyvät liian helposti
maanmuokkauksesta, lannoitteesta tai myrkystä. Maalla on
oma puskurointikyky ja jos se
on matala, on satokin huono,
Mantsinen painottaa.
Parempia satoja
-Erikoiskasvinviljelyssä
on todettu, että esimerkiksi
kaalinkerät hyötyvät meidän
Rikkiviisas-lannoitteesta. Kasvien soluseinät ovat vahvempia,
jolloin kerä on painavampi,
tiiviimpi ja kestää paremmin
käsittelyä. Tässä yksi konkreettinen esimerkki siitä, miksi maanparannusaineitamme
kannattaa käyttää, Mantsinen
painottaa.
Ajatuksia glyfosaatin
käytöstä pelloilla
-Jos minun näkemystä kysyy,
niin kyllä kyseessä on hyvin
todennäköisesti suuri tutkimaton ongelma. Jos lukee Roundupin (glyfosaatti) kehittäjän
ja valmistajan, Monsanton,
käyttöturvallisuustiedotetta,
siellä lukee, ettei Monsanto
ota mitään vastuuta tuotteesta
tai sen soveltuvuudesta viljelykäyttöön, eikä mistään
mahdollisista tuotteen aiheuttamista ympäristöongelmista.
Monsanto pesee siinä kätensä
ihan täysin. Monsanton käyttöturvallisuustiedote löytyy
internetistä, missä siihen on
mahdollista käydä tutustumassa. On aika huolestuttavaa jos
aineen valmistaja pesee itsensä
täysin ulos vastuista, Mantsinen
ihmettelee.
Mantsinen kertoo, että glyfosaatin käyttöön pellolla liittyy
mm. sellainen ongelma, että se
kilpailee maahiukkasen pinnalla fostorin kanssa samasta
kiinnittymispaikasta.
-Jos pellolla on paljon glyfosaattia, maahiukkasten pinnat
ovat todennäköisesti kyllästettyjä glyfosaatilla, jolloin fosforilla ei ole kiinnittymispaikkaa.
Pellot joilla käytetään paljon
glyfosaattia, ovat todennäköisesti suurempia fosforin huuhtoutumapeltoja. Sienet jotka
rapauttaisivat fosforia kasvien
käyttöön, ne eivät pärjää glyfosaatille. Myöskään glyfosaatin vaikutuksia ihmisiin ja sen
kertymistä ympäristöön ei ole
tutkittu Suomen kylmissä oloissa. On väitetty että glyfosaatti
hajoaisi, mutta todellisuudessa
se huuhtoutuu vesistöhin, ja
siitä edelleen kaloihin. Siitä
miten glyfosaatti käyttäytyy
koko ravintoketjussa, ei ole tehty tutkimuksia Suomen oloissa,
Mantsinen painottaa.
Mantsisen mukaan on jo
epäilty, että glyfosaatti voisi
olla yksi keliakian aiheuttajista,
syy 2-tyypin diabetekseen sekä
moniin syöpiin.
-Tämä voi olla asian paisuttelua, mutta kun asiaa ei
ole tutkittu, olisi glyfosaatin
käyttöön suhtauduttava suurella
varauksella.
-Yhdyskuntalietteessä on
aika paljon raskametalleja,
joten ne kertyvät maahan.
Yhdyskuntalietettä tulee paljon ja niillä alueilla joita sitä
syntyy, sitä myös käytetään
paljon. Tätä kautta raskasmetallit kertyvät peltoihin. Pellon
varoaika ruokatuotantoon on
viisi vuotta, joka kertoo jotain
yhdyskuntalietteen turvallisuudesta. Kuinka esimerkiksi
hormonit katoavat lietteestä
ja minne ne päätyvät, ei siitä
ole tehty mielestäni mitään
tutkimuksia, Mantsinen kyseenalaistaa.
Yhdyskuntalietteen
käyttö ravintokasvien viljelyssä
kyseenalaista
-Yhdyskuntalietteet on toinen suuri arpa, eli kuinka hormonit, antibiootit ja muut lääkeaineet siirtyvät niistä viljaan,
rehuun ja edelleen karjalle. Tätäkään ei ole juurikaan tutkittu.
Näkisin että yhdyskuntalietteen
käyttäminen energiaviljelyssä
on järkevämpää kuin ruokaviljelyssä.
Meillä ei ole lainkaan peltoviljelytuotteita, ruokapelloille,
jotka sisältäisivät yhdyskuntalietettä. Emme myöskään tingi
siitä, Mantsinen toteaa.
Humuspehtoorilla on saatavilla bioenergian kasvatukseen
ja viherrakentamien puolelle,
inframullaksi, yhdyskuntalietekompostia.
Humuspehtoorin
tuotteilla kasvutakuu
-Takaamme että tuottemme
soveltuvat siihen käyttötarkoitukseen kuin luvataankin.
Tuotteistamme on tutkittu mm.
raskasmetallit, taudinaiheuttajat
ja rikkaruohot, joten niitä ei ole
ja tuotteet ovat kompostoituja
sekä puhtaita. Metsäteollisuuden puukuiduissa on hyvin
vähän raskasmetalleja, verrattuna yhdyskuntalietteeseen,
Mantsinen toteaa.
Humuspehtoori tekee viljelijän peltojen viljavuusanalyysien, tulevan kasvin ja sen tarpeiden mukaan lohkokohtaiset
laskelmat, mikä tuotteista ja
millainen käsittely olisi sopivin. Maanparannusprosessi on
muutaman vuoden investointi,
joka maksaa itsensä takaisin.
Tärkeintä laskelmissa on tun-
9
tea puukuitujen käyttäytyminen
maanperän hoidossa. Joillakin
tuotteilla on kalkitseva vaikutus ja toisilla on hyvä hiven- ja
sivuravinnepitoisuus.
Humuspehtoorin tuotteet
ovat puhtaita ja valvottuja.
Hygieenisyys ja ravinnetasot
tutkitaan säännöllisellä näytteenotolla Viljavuuspalvelussa.
Humuspehtoorin lannoitetuotteet ja mallit soveltuvat hyvin
myös tehoviljelyyn, kunhan
viljelijällä on kiinnostusta peltojensa hoitamiseen ja satojen
parantamiseen.
-Pehtoorin broilerhyvä on
erittäin vahva lannoite. Se tulee
broiler-kasvattamoilta. Kun
broilereita syötetään paljon,
että ne kasvaisivat nopeasti, on
lannassa paljon hivenaineita.
Lanta sisältää kaiken tarvittavan, jolloin pellon hivenaineet
saadaan nostettua hyvälle tasolle. Mediassa puhutaan paljon
ravinteiden kierrättämisestä
ja lannankierrosta, että lantaa
pitäisi käyttää enemmän. Tämä
ei ole näkynyt käytännöntasolla ainakaan toistaiseksi, sitä
on päinvastoin vaikeutettu.
Olemme yrittäneet vaikuttaa
päättäjiin ja kertoa viestiä, että
nyt tulisi oikeasti tehdä jotain
muuta kuin vain puhua, Suvi
Mantsinen toteaa loppuun.
www.humuspehtoori.fi
HAE TUETULLE LOMALLE!
Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilas- ja
vammaisryhmiin kuuluville henkilöille!
Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle!
VUODEN 2016 LOMAESITTEEMME ON ILMESTYNYT!
Loma-ajankohdat löydät myös kotisivuiltamme!
Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää!
Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemus
sivuilta www.mtlh.fi tai tilaa esite
p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi
10 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA
Lihakeskusliitto liha-alan yrittäjien asialla
Lihakeskusliitto ry toimii yksityisen liha-alan
talous- ja elinkeinopoliittisena edunvalvojana,
ja sen jäsenet edustavat
monipuolisesti koko lihaalaa.
- Meillä on jäseninä teurastamoja, liha-alan vienti- ja
tuontiyrityksiä, lihanjalostamoja ja valmisruokatehtaita.
Jäsenyritykset ovat kooltaan
yhdenhengen yrityksistä aina
isompiin usean sadan hengen
yrityksiin. Tärkein antimme
on ehdottomasti yhteisöllisyys:
kuka yrittäjää voi ymmärtää
paremmin kuin toinen yrittäjä,
pohtii Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela.
Hannuksela on aloittanut
Lihakeskusliiton toimitusjohtajana keväällä 2015 edeltäjänsä
Veli Saarenheimon jäädessä
eläkkeelle. Lihakeskusliitto on
Hannukselalle tuttu yhteisö–
hän työskenteli aikaisemmin
Lihakeskusliiton julkaiseman
töitä koko liha-alan hyväksi.
Tarjoamme jäsenillemme uutisointia alan asioista, lainsäädäntöosaamista sekä hyvät
yhteytemme EU-tasolla, Hannuksela kertoo.
Suunnitteilla on myös uusia
tuulia esimerkiksi maakuntapäivien muodossa. Maakuntapäivän ohjelmassa on katsaus
alan ajankohtaisiin asioihin, ja
alan yrittäjät saavat tilaisuuden
keskustella toistensa kanssa.
- Meillä oli jo ensimmäiset
maakuntapäivät Porissa ja Kuopiossa, ja ne osoittautuivat erittäin tervetulleiksi tilaisuuksiksi.
Vuonna 1935 perustettu suomalaista perheyrityspohjaista
liha-alaa edustava Lihakeskusliitto juhli 80-vuotispäiväänsä
11. syyskuuta Helsingissä.
Lihakeskusliitolla on hyvät suhteet muiden Euroopan maiden liha-alan järjestöihin. Kuvassa
marraskuussa Suomessa vierailleen Belgian lihaliiton tapaamisen satoa: Delavinn myynti- ja
vientijohtaja Guy Vandenberghe ja Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela juttelevat
yhteistyömahdollisuuksista.
Lihan imago puhutti keväällä Pasilassa. Markkinointi- ja
mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen
sekä Saarioinen Oy:n tuoteryhmäjohtaja ja Lihateollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Marja Joutsen pohtivat minkälainen
imago lihalla ja lihansyönnillä Suomessa on. Mukana mietinnöissä oli myös suomalaista liharuokakulttuuria edistävän
Lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen sekä
Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela.
Lihalehden toimituspäällikkönä, ja samalla tutustui laajasti
liiton jäsenistöön ja alan toimijoihin. Lihalehti on lihateollisuuden ammattilehti, joka
kattaa koko lihaketjun ja sen
toimintaympäristön. Lehti on
arvostettu vaikuttaja kotimaassa ja myös kansainvälisesti.
- Lihalehti tarjoaa ajantasaista tietoa ja liitto puolestaan
kokoaa yhteen alalla toimijat.
Yrittäjien asema ja samalla
lihan menekin kasvu ovat minulle sydämen asioita. Teemme
!
Teksti:
Ninnu Perälä
Fakta:
• 80 vuotta liha-alan yrittäjien asialla
• Lihakeskusliitto on perustettu 1935. Samana vuonna perustettiin Lihalehden edeltäjä
”Liha- ja karjakauppias”.
• LKL-yhteisöön kuuluvat myös LKL-Kustannus Oy, joka kustantaa Lihalehteä sekä
Lihakeskusliiton Ammatinedistämissäätiö.
• Lihakeskusliiton jäsenistö koostuu lihanjalostusta, teurastusta, leikkaamotoimintaa
ja tukkukauppaa harjoittavista yrityksistä sekä maakunnallisista lihakauppiasyhdistyksistä.
• Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 600 miljoonaa euroa. Lihakeskusliiton jäsenmaksu perustuu liikevaihtoon – pienemmille yrityksille se on vain joitakin
satoja euroja vuodessa.
• Lihakeskusliiton 80-vuotisjuhlat juhlittiin 11.9.2015 Scandic Hotelli Grand Marinassa
Katajanokalla.
Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina.
Vapon kuiviketurpeen hyödyt:
Vapolta myös:
- palaturvetta - haketta - pellettiä
ää!
Kysy lis
Myynti: Vapo myyntipalvelu puh. 020 341 400 / tel. 020 341 300
I
•Mahtavaimuvoima;vähemmäntyötä,vähemmänlantaa
•Mieluinenmakuualusta
•Sitooammoniakkiajaravinteita–poistaahajua
•Ehkäiseehaitallistensienitautienleviämistä
•Vähentääkärpäsiä
•Kompostoituunopeasti
Myynti:
I
myyntipalvelu@vapo.fi
www.vapo.fi/tilaa
Vapo tilauskeskus
Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min
puh. 020 341 400 / tel. 020 341 300
tilauspalvelu@vapo.fi
www.vapo.fi/tilaa
Puheluidenhinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min
Loma piristää, virkistää ja
antaa voimavaroja
arjessa jaksamiseen
Lähteä lomalle, irtautua arjesta, päästä valmiiseen ruokapöytään, levätä. Jokaisella tulisi
olla mahdollisuus palautua ja kerätä voimia,
olla lomalla. Virkistyminen on osa ihmisen
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Tuetut lomat ovat oiva tapa lomailla yksin tai
perheen kanssa. Ne ovat tarkoitettuja kaikille
suomalaisille, jotka eivät pysty lomailemaan
omilla varoillaan.
Raha-automaattiyhdistys tukee lomatoiminnan järjestämistä
Viisi lomajärjestöä järjestää
Raha-automaattiyhdistyksen
avustuksella tuettuja lomia eri
puolilla Suomea. Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein.
Lomakohteet sijaitsevat eri
puolilla Suomea. Lomajaksojen
ohjelma ja kohderyhmä vaihtelee kattaen kaikki ikäryhmät.
Lomalle haetaan lomanjärjestäjän omalla hakemuksella. Lomajärjestäjä myöntää
lomatuen ja lomailija maksaa
omavastuun ja matkat.
Yhteiskunnassa
tapahtuneet muutokset muokkaavat
myös lomamuotoja
-Moni suomalainen ei pysty
järjestämään omatoimisesti kodin ulkopuolista lomaa. Taustalta löytyy usein köyhyyttä,
yksinäisyyttä sekä sosiaalisia
ja terveydellisiä ongelmia,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja
Airi Tella toteaa.
-Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää tuettuja
lomia eri puolilla Suomea olevissa lomakohteissa. Lomat
on tarkoitettu kaiken ikäisille
ja kaikenlaisille perheille. Tuetut lomat ovat taloudellisesti
tuettuja, mikä mahdollistaa
lomailun myös heille, joilla
siihen muuten ei olisi varaa.
Tuen saamiseen vaikuttavat
erityisesti taloudelliset syyt,
mutta hakemuksessa on syytä
viitata myös terveydellisiin ja
sosiaalisiin perusteisiin. Tuen
tarve kannattaa perustella huolellisesti, Tella opastaa.
Nykyajan yhteiskunnassa
on yhä enemmän ja enemmän
elämää kuormittavia tekijöitä.
Vaativan arjen katkaisu on varmasti hyödyllistä kenelle tahansa. Yhteiskunnassa tapahtuneet
muutokset ja sosiaalipoliittisen
lainsäädännön kehittyminen
ovat muokanneet myös Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto
ry:n lomamuotoja.
- Järjestötyön ketteryys mahdollistaa sen, että pystymme
muokkaamaan lomatarjontaa
yhteiskunnallistenkin muutosten mukaisesti. Esimerkiksi
lapsiperheet ja nuoret pienyrittäjäperheet hakeutuvat entistä
enemmän tuetuille lomille.
Viime jouluksi järjestimme 25
lisälomaryhmää, koska pari- ja
perhesuhteet ovat usein koetuksella esimerkiksi juhlapyhien
aikaan, Tella mainitsee.
Sosiaalisen lomatoiminnan juuret
ulottuvat 1939 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin. Lomalain voimaantulon
jälkeen työnantaja- ja työntekijäjärjestöt
perustivat lomajärjestöjä tukemaan lomanvieton mahdollisuuksia. Maaseudun
Terveys- ja Lomahuolto ry perustettiin
Maalaisliiton Naiset ry: n aloitteesta
vuonna 1954.
MTLH:n tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen
sisäisiä vuorovaikutussuhteita. MTLH
järjestää kaksi kolmasosaa lomista
yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten
kanssa. MTLH:n toiminnan painopisteinä ovat erityisesti lapsiperheet ja
omaishoitajat. Lomia järjestetään myös
työikäisille, yrittäjille, eläkeläisille ja
erilaisille potilas- ja eläkeläisryhmille.
-Nyt voimassa olevien sääntöjen
mukaan yhdistyksen tarkoituksena
on edistää rasittuneiden ja virkistystä
kaipaavien henkilöiden terveys- ja
lomahuollon järjestämistä, tiedotus-, valistustoimintaa ja varainkeruuta. Järjestö
on viimeisten vuosikymmenten aikana
keskittynyt lomatoiminnan järjestämiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n
toiminnanjohtaja Airi Tella Tella kertoo.
Erilaisia lomakohteita
jokaisen ulottuvilla
-Lomakohteita ovat erilaiset
kylpylät, hotellit, kuntoutuskeskukset ja urheiluopistot. Lomat
ovat useimmiten viiden vuorokauden mittaisia, ohjelmallisia
ja täysihoidon sisältäviä lomajaksoja. Lomalta periltään
omavastuuosuus, mutta suurin
osa kustannuksista katetaan
raha-automaattiavustuksella.
Monipuoliseen ja laajaan toimintaamme saamme avustusta
Raha-automaattiyhdistykseltä,
joka on hyvä yhteistyökumppani, Airi Tella painottaa.
Lapsiperheet hakevat
lomalta yhteistä
aikaa ja tekemistä
-Syyt hakea tuetulle lomalle
ovat moninaiset Esimerkiksi
lapsiperheet tarvitsevat lomaa hyvin erilaisista syistä.
Lapsiperheissä voi olla monia
kuormittavia tekijöitä, minkä
vuoksi vanhemmilla ei ole
mahdollisuuksia järjestää lapsille esimerkiksi lomamatkoja.
Taloudellisten syiden lisäksi
voimavarojen puute on osalla
perheistä saattanut estää lomailun itsenäisesti aikaisemmin.
Tuettu loma voi tällaisessa
tilanteessa antaa lapsiperheille
mukavia lomakokemuksia,
joista jää elinikäinen muisto,
Tella kertoo.
- Tuetuilla lomilla virkistymisen lisäksi vertaistuella on
erittäin suuri merkitys. Lomille
osallistuville järjestetään mahdollisuuksia keskustella toisten,
samankaltaisessa tilanteessa
olevien henkilöiden kanssa.
Tuetuille lomille haetaan myös
päästäkseen irti tavallisesta
arjesta, vaihtaakseen maisemaa
sekä päästäkseen rentoutumaan
oikealle lomalle. Pelkästään
tavallisen arjen katkaisu riittää antamaan voimaa arkeen.
Lisäksi loman runsaan aktiviteettitarjonnan myötä osa
lomailijoista saa jopa uusia
harrastusideoita. Loma tukee
jaksamista kiireettömyydellään
ja tarjoamalla mahdollisuuden
rentoutua.
-Toiminnallemme leimallista
on, että suurin osin erityisryhmille tarjottavista lomista.
tulee meidän kautta. Ne tuovat
oman haasteensa, mutta sitä
kautta saamme myös runsaasti
uusia, hyviä kehitysideoita,
Tella toteaa.
Asiakkaiden tarpeet
vaikuttaneet
ratkaisevasti myös
lomamuotojen
kehittymiseen
- Rahoittaja kannustaa entistä
enemmän erilaisia asiakasryhmiä palvelevien lomien järjestämiseen. Kohderyhmiä on nyt
useita ja yhteistyökumppaneita
lukuisia. Kilpailuitamme lomapaikat määrävälein ja palveluntuottajia on tällä hetkellä noin
35 lomapaikkaa. Viime vuonna
lomalle hakijoita oli 34 000
ja tukea myönnettiin 19 400
hengelle. Uusia lomalaisia oli
viime vuonna yli puolet, noin
13 500 henkilöä.
- Asiakkailtamme saamamme positiivinen ja kehittävä
palaute kannustaa ja motivoi
meitä lomatoiminnan jatkuvaan
kehittämiseen asiakkaamme
parhaaksi. Teemme parhaillaan
perheloma-tutkimusta, jossa
selvitämme lomakokemusten
vaikutusta perheiden elämään.
Tutkimuksen tuloksia voimme
hyödyntää myös jatkossa, Airi
Tella mainitsee.
Pekka Pukka Ky
SUURSÄKKEJÄ
0400 517 322
www.pekkapukka.com
11
HELPOTA LAMPAIDEN RUOKINTAA
• Pyöröpaalihäkit
• Ruokintarakenteet (säädettävät)
sekä vinoetuaidat
Kysy myös muita ruokintavaihtoehtoja
• Väkirehukourut muovi / metalli
• Juomakupit, lämmitettävät kylmäpihattoihin ja
uimurikupit lämpimiin tiloihin + suojakaaret.
Nämä juomakupit sopivat myös naudoille
ja hevosille
• Karsina-aidat, sekä uutuus karitsointikarsinat
• Laidunkatokset
KEVYT- ja KYNTÖMUOKKAREIDEN
sekä KULTIVAATTORIEN VARAOSAT
RETRONIK KY
Raija 040 702 2162, Reino 050 521 0082
rareko105@gmail.com
OSTETAAN
TEURASHEVOSIA
Sastamalan Teurastamo Oy
Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala
040 748 2633
www.sastamalanteurastamo.fi
HAUHON
MYLLÄRIT OY
Tilasekoitus edullinen ja
vaivaton ratkaisu säästää
rehukustannuksissa.
Hauhon Myllärit jalostaa
viljasi tilakohtaiseksi
täysrehuksi.
Myös luomurehuja.
Puh. 040 552 6671
www.hauhonmyllarit.fi
AMMATTITAITOISTA
VIISUMIPALVELUA!
KAIKKI VIISUMITYYPIT
Ryhmä-, kerta-, vuosi-,
2-vuoden ja 3-vuoden viisumit.
Vuoden viisumit ............... alk. 130€
2-vuoden viisumit ........... alk. 210 €
3-vuoden viisumit ......... alk. 350 €
Passi-ja viisumikuvat meiltä asiakkaille
ilmaiseksi, sähköinen passikuvan
lähetys.
Venäjän
Viisumit:
Vuosi-, kerta- ja ryhmäviisumit myös postitse
toimitettuna.
TILAA NETISSÄ:
Valamon risteilyt 2014, liput ja varaukset.
www.karjalanviisumit.fi www.lampoidea.fi
Hotellivaraukset ja -maksut Venäjän Karjalaan 2014
Tilaa viisumi netissä: www.lampoidea.fi
Järnefeltintie 8,
82600 Tohmajärvi
Puh. 050 309 6337,
045 650 1161
s-posti: viisumi@lampoidea.fi, faksi: 013-411 001
Rantakatu 26 B, 2 krs,
80100 Joensuu
p. 0400 800 140
www.karjalanviisumit.fi
Järnefeltintie 8,
82600 Tohmajärvi
Puh. 050 309 6337,
045 650 1161
www.lampoidea.fi
Suomen
Suomalainenkattavin
laatutuote.
YLI
20
VUODEN
OKEMUKSELLA
KOKEMUKSELLA
mallisto, 15 K
eri
mallia,
Suomen kattavin mallisto
nostotehot:
15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg
1200-2300
kg • Vakain vakiona
• 1-vipuhallinta, kellunta
www.ismesales.fi
• Pitkät sovitteet
•• Asennus
1-vipuhallinta,
kellunta
tehtaalla tai
valintasivakiona
mukaan
•tilalla
Vakain
•Valmistaja:
Pitkät ISME
sovitteet
ja myy Isme-Sales Oy
•64900
Asennus
tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan
ISOJOKI
Puh.
Liikeratahakkuukuormaimet
nyt ultra-lujista teräksistä ,
kevyet ja tehokkaat uuden
sukupolven kuormaimet
(06) 263 1111
0500 366 729
Suomalainen laatutuote.
YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA
www.ismesales.fi
Valmistaja:
ISME
ja myy
Isme-Sales Oy
64900 ISOJOKI, Puh. (06) 263 1111, 0500 366 729
MEKAANISET TAKALANAT
ALKAEN
1150 €
sis. alv 24%
HYDRAULISET TAKALANAT
MYYNTI JA VALMISTUS:
LOGMER FOREST OY LTD
PL 45, FIN - 85101 Kalajoki
puh. 08 - 474 070 tai gsm 050 - 514 9134
e-mail: info@LOGMER.com • www.LOGMER.com
VARAOSIA
YLI 300 ERI TRAKTORIMALLIIN!
ALKAEN
2860 €
sis. alv 24%
Myös
trukkipiikkisovitteisena
SALAOJAKONE
pyöriviin kaivinkoneisiin
6300 €
SALAOJAKONE
traktorin nostolaitteisiin
6300 €
sis. alv 24%
sis. alv 24%
• Ojan maksimisyvyys1450 mm
• Koneen koko pituus 3400 mm
• Koneen kokonaiskorkeus 2000 mm
• Tilava sorasuppilo 850x1750
• Pyörivä putkikela
• Sorakerroksensäätö 0-1400 mm
• Laskettavan putken koko 50-80 mm
• Kertavedolla maahan, oja, putki ja sora
• Tarkka kaadon ja syvyyden säätö
jämerällä sylinterillä
• Pyörivä putkikela
• Laskettavan putken koko 50-80 mm
• Max. ojan syvyys 1 m
MYYRÄAURA
Nopea ja edullinen laite pintavesien
johtamiseksi sala- ja avo-ojiin
990 €
sis. alv 24%
• Max. työsyvyys 75 cm
• Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv
• Murtopultilla varustettu terä 20x200mm erikoisterästä
• Vetokuula 75mm, johon voi myös liittää salaojaputken
TULE KÄYMÄÄN:
Yrittäjäntie 8,
36600 Pälkäne
SOITA:
045 1331 222
(Kaikkiin hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut)
METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY
Pajatie 10, 64900 Isojoki, puh. 020 729 9377
janne.alakortes@rautakortes.fi
Lue lisää ja katso lähin jälleenmyyjäsi: www.jykevat.fi
Tutustu myös uusiin kotisivuihimme
www.purkupojat.com
tai tykkää meistä facebookissa!
13
Suomen Romukauppiaiden liitto ry
Käänteinen arvonlisävero osoittanut
toimivuutensa harmaan talouden hallinnassa
Vuoden 2015 alusta lähtien
romualalla on ollut käytössä
käänteinen arvonlisävero. Uusi
malli on lähtenyt liikkeelle
toiminnanjohtaja Jari Kortesojan mukaan erittäin hyvin ja
saatu palaute on rohkaisevaa.
Epämääräisten romuntarjoajien
määrä on vähentynyt, kuten
toivottiinkin.
-Harmaan talouden hallintaan suunniteltu isku onnistui
suunnitellusti. Ennen lakimuutosta jotkut romun keräilijät
”unohtivat” maksaa arvonlisäverot ja saivat näin olleen
24 % paremman hinnan kuin
muut toimijat, jotka muistivat
maksaa arvonlisäveron. Tämä
vääristi markkinoita ja lain mukaan toimineet yrittäjät kärsivät
harmaan talouden edustajien
toimista.
Käänteisellä arvonlisäverolla
tämän kaltainen välistäveto on
saatu kitkettyä pois. Nykyisessä
mallissa romua ostava romukauppias tilittää romun tuojan
verot valtiolle, Jari Kortesoja
kertoo.
Ennen lain voimaantuloa romukentällä tehtiin iso selvitys,
jossa todettiin ettei tavallisissa
romukaupoissa ollut isompia
ongelmia, mutta keräilijöiden
puolella näitä ongelmia sen sijaan oli. -Meillä kävi ulkomaalaisiakin toimijoita myymässä
tavaraa Suomeen rekisteröityjen yritystensä kautta, jolloin
arvonlisäverot jäivät usein
maksamatta. Käänteinen alv
ei ollut mikään pikkujuttu, sitä
tehtiin monta vuotta. Kyseessä
oli ehkä isoin asia mitä Suomen
Romukauppiaiden liitto on
koskaan tehnyt.
Heikko maailmanmarkkinatilanne on
lähes pysäyttänyt
romukaupan
-Tällä hetkellä alan päähuomio on talouden tilanteessa,
koska maailmanmarkkinahintojen kehittyminen määrittää
romun hinnan. Alalla noudatetaan matemaattista kaavaa
maailmanmarkkinahinnoista,
josta romun hinta myös Suomessa muodostuu, Kortesoja
mainitsee.
Kortesojan mukaan USA,
Saksa ja Ranska ovat saaneet
jo taloutensa kasvuun, mutta
Suomessa rämmitään edelleenkin pohjamudissa. Tämä kertoo
hänen mukaansa siitä, että Suomen liiketoimintarakenteisiin
on saatava pikaista muutosta.
-Uskon romualan kestävän
muutokset, joita alalta tullaan
vaatimaan lähitulevaisuudessa. Muutokset voivat liittyä
esimerkiksi työaikajoustoihin. Romualan yritykset ovat
monesti perheyrityksiä, jotka
pystyvät mukautumaan uuteen
tilanteeseen.
Kortesoja painottaa, että
metalliteollisuuden tulee lähteä pyörimään, ennen kuin
romukauppa pääsee käyntiin
kunnolla.
-Toki yksityiseltä puoleltakin
tulee paljon romua, mutta se
ei yksistään elätä romualaa.
Todellinen tulo syntyy isoista
purkukohteista ja metallituotteiden valmistuksesta syntyvästä romusta. Toivotaan että
hallituksen päätökset tukevat
valmistavaa teollisuutta, se
olisi nyt tärkein asia romualan
näkökulmasta.
ten hallitusneuvottelut tulevat
vaikuttamaan romualaan, Jari
Kortesoja mainitsee.
Hinta sopeutettava
markkinoihin
-Romukauppias odottaa nyt
hintojen nousua. Toisaalta tämän hetkinen romun hinta
voikin olla nykyinen normaalihinta, johon toiminta on sopeutettava. Ensin mietitään
mitä tavarasta saadaan, sen
jälkeen mietitään jalostuskustannukset, tarvittavat katen,
jonka jälkeen mietitään summa
joka jää romun ostamiseen,
Kortesoja esittelee romukauppiaan laskukaavaa.
Romu on Kortesojan mukaan
erittäin vahvasti euro-ohjautuvaista ja se on kansainvälistä
kauppatavaraa. Romurautaa
on viety koko ajan enemmän
ja enemmän Suomen rajojen
ulkopuolelle, kun Suomen oma
terästeollisuus on hiipunut.
-Suomalaisilla terästehtailla
ja valimoilla on ollut hankalaa,
joten romua ei ole tarvittu.
Nyt tilanne näyttää olevan elpymään päin. Romua viedään
aika paljon Suomen ulkopuolelle, kuten Intiaan, Kiinaan
ja Turkkiin, jotka ovat isoja
metallin sulattajia. Jos romurautaa käytetään auton valmistamiseen, se kiertää takaisin
romukauppiaille keskimäärin
10 vuodessa. Jos romurautaa käytetään terässiltaan tai
rakennuksen teräsrunkoon,
materiaali kiertää takaisin vasta
50-100 vuoden kuluttua. Tämä
on romukauppiaille huono asia,
Kortesoja näkee.
Suomen Romukauppiaiden
liitossa on tällä hetkellä noin
106 jäsentä. Suomessa on lisäksi romukauppiaita, jotka
eivät kuulu liittoon. Suurin osa
suomalaisesta romusta kulkee
liiton jäsenyritysten kautta.
Romualan ammattipätevyyskoulutukset
-Tänä syksynä järjestämme
pari koulutusta, jotka tähtäävät
ammattiajokortin ammattipätevyysdirektiiviin. Olemme järjestäneet koulutuspäiviä, joissa
puhutaan asioista romukaupan
näkökulmasta. Niiden alan
toimijoiden, jotka tarvitsevat
ammattipätevyyden romun ajamiseen, on järkevää osallistua
kursseillemme. Järjestämme
koulutuspäivät syyskuussa
ja lokakuussa, joiden kautta
saa direktiivitutkinnon vaatimia ammattipätevyyspäiviä.
Pyrimme järjestämään näitä
koulutuksia vuosittain niin,
että ammattiajokortti voidaan
ylläpitää pelkästään alan omien
kurssien voimin.
Syksyn kurssit järjestetään
Tampereella. Puhujana ja pääkouluttajana on mm. VR:n Aku
Ankelo, lisäksi puhujia tulee
mm. poliisista ja ympäristöhallinnosta.
-Käymme läpi niitä asioita, joita näissä kuljetuksissa
tulee oikeasti eteen, koska
ala on erittäin byrokraattista.
Odotamme jännityksellä mi-
Alan edunvalvontaa
liiton perustamisajankohta marraskuussa 1940 osui ajankohtaan, jolloin romukauppiaiden
osuus Suomen materiaalihuollossa oli suuresti kasvamassa.
Tuolloin myös romukauppiaat
tulivat tietoisemmiksi omasta
merkityksestään. Romukauppiaskunta saattoi ajaa läpi yhteisiä tavoitteitaan ja pyrkiä
alan statuksen nostamiseen
vain oman etujärjestön kautta.
Nyt jo 75 vuotta jatkunut työ
on tärkeä osa suomalaisen
romukaupan historiaa. Liiton
tarkoituksena on koota maan
romu- ja jäteraaka-ainekauppiaat valvomaan yhteisesti etujaan sekä yhteiskunnallisessa
että kaupallisessa mielessä,
koettaa kehittää ja vahvistaa
liiton jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä edistää
alan ammatillista kehitystä kuin
myös solmia hyviä suhteita
alan hallitsevan teollisuuden
sekä tukku- ja vähittäiskaupan
kesken.
Lisätietoja:
Jari Kortesoja
p. 040 4181433
jari.kortesoja@romukauppiaat.fi
www.romukauppiaat.com
HYDRAULIIKAN LISÄPUMPPU
Lisää tuottoa traktorin ulkopuoliseen hydrauliikkaan voimanottoon asennettavalla
lisäpumpulla. Helppo ja edullinen ratkaisu.
Ei vaadi lisäöljysäiliötä. Nopeuttaa
maatilakuormaimen, halkomakoneen yms.
laitteiden liikkeitä huomattavasti.
Soita 0500-234 061
i-Power
wwww.i-power.fi
OSTETAAN KÄTEISELLÄ
Hyväkuntoisia
käytettyjä traktoreita.
Myös vaihto!
P. 0500 234 310
DEEREN varaosat
suoraan hyllystä
- JD puimurien osat edullisesti.
- Suodattimet tarjoushinnoin.
Konehuolto T. Laukkanen Oy
0500 226 028, 02 4875 965
www.konehuoltolaukkanen.fi
MAAHANTUOJALTA
Tarjoa !
asti
rohke
KOUKKULAVAVAUNUT
VARAOSIA - KULUTUSOSIA - TARVIKKEITA
Kylvökoneisiin
Murskaimiin
Ruiskuihin
Jyrsimiin
MV-AGENT
Kärsämäentie 49
20360 Turku, p.0400 514 846
Kultivaattoreihin
Kyntöauroihin
Sänkiäkeisiin
Jankkureihin
Ark. 9.00-16.00
www.mvagent.com
Rekola Juhani Tmi • 050 557 8545 • www.metaka.fi
KULJETUSLIIKE
A.J. LAMMINSIVU OY
Yrityksemme tarjoamat palvelut: - puutavaraa metsästä tehtaille
ja sahoille - kiviä rakennuksille, aitoihin, ym. myös asennettuina
- hirsirakennuksia paikoilleen kolhuitta - vanhojen rakennusten
purkutöitä - kaikenlaisia nostoja ja kuljetuksia
Ostamme ja myymme
käytetyt maatalouskoneet
alueellasi.
Tarjoa rohkeasti!
A.J. Lamminsivu Oy, Luoteentie 262, 34300 Kuru
p. (03) 473 3556, Antti Sivula p. 0500-731 479
Varmaa puunajoa jo neljännessä polvessa.
Kuljetusliike A.J. Lamminsivu Oy 2x50 mm
www.konekalle.fi
0400 274 540 • info@konekalle.fi
JÄÄHDYTIN- JA LÄMMITYSLAITTEIDEN
KORJAUS SEKÄ MYYNTI
• Suomen Jäähdytinpalvelu Oy on
erikoistunut autojen ja koneiden sekä
jäähdytin-, lämmityslaite-, öljynlauhdutin-,
ahtoilmanlauhdutin ja ilmastointilaitteiden
korjaukseen, valmistukseen ja myyntiin.
• Yrityksemme tarjoaa
kokonaisuudessaan jäähdytinalan
tuotteidenkäsittelyn aina suunnittelusta
asennukseen ja korjaukseen asti.
• Myös yksilöllisten erikoisosien
tilaaminen, valmistus ja korjaaminen on
meillä mahdollista.
• Jäähdyttimet suoraan varastosta.
Kaikkiin linja- ja kuorma-autoihin,
myös Komatsu 228, 290, 350.
Vaativan ammattilaisen käyttöön, JETI DUAL. Uusi kiinteä
paripyörävanne mahdollistaa Nokian palarenkaiden ympäri
vuotisen käytön. Samalla varmistetaan tuottava ja kustannus
tehokas rengasvalinta joka käyttöön. Nokian TRI2 ja HKPL TRI
ympärivuotiseen urakointiin.
Jeti dual
helppo Ja laadukas
paripyöräratkaisu
Tarkkaa hallittavuutta ja erinomaista
tehokkuutta talviolosuhteissa
MA–SU klo 7–21.
Lähin myyntipiste, ajanvaraus ja
hinnat yhden soiton päässä!
010 401 401
Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv. 24 %).
Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %).
Tutustu
käytettyjen
renkaiden
toriimme!
Raskaan kaluston
palvelunumero
24 h
010 401 402
Varmaa jälkeä
ympäri vuoden
KYSY
TARJOUS!
15
TAMPEREEN UUDET KONEMESSUT
KIINNOSTAVAT ALAN YRITYKSIÄ
Metalliteollisuuden messumekassa Tampereella järjestetään Konepaja 2016 -messut
15.–17.3.2016. Uudet metalliteollisuuden kone- ja laitemessut ovat herättäneet suurta
kiinnostusta alan yritysten
keskuudessa ja näyttelypaikat
käyvät kaupaksi vauhdilla.
Konepajan yhteydessä pidetään
myös Ohutlevypäivät ja jaetaan
Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun palkinnot. Samaan
aikaan toteutetaan Pohjoismaiden merkittävimmät hitsausalan
ammattimessut Nordic Welding
Expo 2016.
– Konepaja 2016 esittelee
metalliteollisuuden uusimmat
koneet ja laitteet alan yritysten
kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseen. Sisältö
on suunnattu etenkin kone- ja
laiteinvestoinneista päättäville
henkilöille. Uusi tapahtuma on
saanut konepajateollisuuden
toimijoiden keskuudessa innokkaan vastaanoton. Yhdessä
hitsausalan NWE-messujen
kanssa Konepaja muodostaa tapahtumakokonaisuuden, jonka
alan toimijat kokevat vastaavan
alan nykyisiä tarpeita. E-hallin
näyttelypaikoista on varattu jo
90 prosenttia ja A-hallista yli
60 prosenttia, mikä on loistava
tilanne kymmenen kuukautta
ennen tapahtumaa, sanoo projektipäällikkö Mikael Wänskä
Tampereen Messut Oy:stä.
– Pirkanmaa on konepajojen
kehto, joten samalla myös
luonteva paikka alan messuille.
Alihankinta-messuilla metalliteollisuuden yritykset myyvät
vuosittain omaa osaamistaan ja
kapasiteettia, mutta uusille Konepaja-messuille nämä toimijat
tulevat kävijöinä katsomaan uusia koneita ja laitteita. Suomessa on noin 10 000 konepajaa,
joten kävijäpotentiaalia riittää.
Konepaja-messuilla asiakkaat
pääsevät tutustumaan kone- ja
laiteuutuuksiin, työkaluihin
sekä viimeisimpiin ratkaisuihin
liittyen automaatioon, robotiikkaan, kunnossapitoon ja teollisuuden palveluihin. Hallit ovat
siis täynnä koneita ja laitteita,
joten tämän messuvierailun
anti ei pohjaudu vain videoiden
ja esitteiden kautta saatuun
tapahtumakokemukseen, sanoo
tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja
Tampereen Messut Oy:stä.
Ohutlevypäivät
sopivat Konepajamessujen yhteyteen
– alan toimijat
saman katon alla
Teknologiateollisuus ry:n
Ohutlevytuotteet-toimialaryhmä järjestää vuosittain Ohutlevypäivät, jotka on tarkoitettu
ohutlevytuotteen suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä
sekä opetustoimesta vastaaville
henkilöille. Vuonna 2016 Ohut-
levypäivät pidetään Konepajamessujen yhteydessä.
– Ohutlevypäivät esittelevät
ohutlevytuotteiden käyttökohteita ja valmistusmenetelmiä,
alan uusia innovaatioita ja
tekniikoita sekä tutkimus- ja
kehityshankkeita. Kevään Konepaja-messut on erinomainen
paikka Ohutlevypäivien toteuttamiseen, sillä teemat liittyvät
tiiviisti toisiinsa ja tuolloin
kaikki alan tärkeät toimijat ovat
koolla saman katon alla. Uudet
metalliteollisuuden kone- ja
laitemessut sekä samanaikaisesti pidettävät hitsausmessut
tarjoavat kiinnostavaa sisältöä
ja nähtävää Ohutlevypäivien
vieraille. Luvassa on varmasti
antoisa tapahtumakokonaisuus, josta jäsenemme saavat
uusia ajatuksia ja kontakteja.
Tampereen seudulta löytyy
myös hyviä kohteita yritysvierailuille, jotka ovat perinteisesti
osa Ohutlevypäivien ohjelmaa,
kertoo Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän puheenjohtaja,
Technical Development Manager Juha Tuomisto SSAB
Europe Oy:stä.
Plootu Fennica
-kilpailulla etsitään
teollisen muotoilun
ja tuotesuunnittelun uusia helmiä
Teknologiateollisuus ry:n
Ohutlevytuotteet-toimiala-
ryhmä järjestää joka toinen
vuosi teollista muotoilua ja
tuotesuunnittelua esittelevän
Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun. Nyt kahdeksannen
kerran järjestettävään suunnittelukilpailuun voi osallistua kuka tahansa ohutlevystä
tehdyllä tuotteella tai osalla.
Kilpailuaikaa on tammikuuhun
2016 saakka. Voittajat palkitaan
maaliskuussa Konepaja 2016
-messuilla.
– Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun tavoitteena on
löytää uudenlaisia tuotteita,
joissa ohutlevyllä on olennainen osa muotoilussa, valmistustekniikassa, rakenteessa tai
innovatiivisuudessa. Kilpailussa on kolme tasavertaista
sarjaa: teollisuus, muotoilu ja
oppilaitokset. Jokaisen sarjan
voittaja palkitaan rahapalkinnolla ja lisäksi tarjolla on kunniamainintoja sekä julkisuutta.
Koko kilpailun paras tuote
valitaan vuoden ohutlevytuotteeksi ja pääpalkinto on 5000
euroa, sanoo Ohutlevytuotteettoimialaryhmän asiamies Arto
Kivirinta Teknologiateollisuus
ry:stä.
Konepaja ja NWE
tarjoavat synergiahyötyjä – hitsausmessuilla kilpaillaan ja
palkitaan alan osaajia
Konepaja ja NWE esittelevät
JCB - KOMATSU - LÄNNEN - LUNDBERG
SOPIMUSHUOLLOT JA KORJAUKSET
metalliteollisuuden uusimmat
koneet ja laitteet alan yritysten
kilpailukyvyn ja tehokkuuden
parantamiseen. Metalliteollisuuden kone- ja laiteinvestoinneista päättäville henkilöille
suunnattujen tapahtumien tuoteryhmiä ovat työstökoneet,
levykoneet, hitsaus ja liittäminen, työkalut, automaatio
ja robotiikka, kunnossapito
sekä teollisuuden palvelut.
Konepajoissa hitsaus-, leikkaus-, työstö- ja levykoneet
sekä työkalut kuuluvat yhteen,
joten Pohjoismaiden merkittävimpien hitsausalan NWE
2016 -messujen toteuttaminen
samanaikaisesti Konepaja 2016
-messujen kanssa tarjoaa alan
toimijoille huomattavia synergiaetuja.
Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys SHY järjestää
kuudensien NWE-messujen
yhteydessä jälleen Nuorten
SM-hitsauskilpailut, jossa alle
21-vuotiaat ammattikoulussa
opiskelevat ja jo jonkin aikaa
työelämässä olleet nuoret hitsaajat ottavat mittaa toisistaan.
Lisäksi messuilla järjestetään
toista kertaa Robottihitsauskilpailut. SHY palkitsee messuilla
perinteiseen tapaan myös alan
osaajia. Vuoden Hitsaushuippu
-tunnustuspalkinnot jaetaan
alalla ansioituneelle yritykselle,
tutkimus-/tarkastusyksikölle ja
koulutusorganisaatiolle. Lisäksi
palkitaan vuosien 2014 ja 2015
parhaat hitsaustekniikan diplomityöt ja Hitsaustekniikkalehden artikkelit.
Konepaja 2016 vastaa
alan toimijoiden
nykyisiin tarpeisiin
Tampereen Messut Oy järjestää Konepaja-messut tiiviissä
yhteistyössä metalliteollisuuden kone- ja laitetoimijoiden
kanssa. Lähtökohtana on toteuttaa alan yritysten toiveiden ja
tarpeiden mukainen tapahtuma.
Lue Konepaja-messujen
nettisivuilta alan toimijoiden
ajatuksia uudesta tapahtumasta.
www.konepajamessut.fi (Ajankohtaista).
Konepaja -messut ja Nordic Welding Expo -messut
15.–17.3.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
Tampereen Messut Oy järjestää Konepajan yhteistyössä
metalliteollisuuden kone- ja
laitetoimijoiden, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen
Metallintyöstökonejaoston sekä
Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän
kanssa. NWE-messut järjestetään yhteistyössä Suomen
Hitsausteknillinen Yhdistys
SHY:n kanssa.
Lisätiedot:
www.konepajamessut.fi,
www.nordicweldingexpo.fi
TRAKTORI JA KONEHUOLTO OY
JCB - KOMATSU - LÄNNEN - LUNDBERG
SOPIMUSHUOLLOT JA KORJAUKSET
KESKUOJANKATU 13, 33900 TAMPERE
Puh. (03 2651 223
Gsm. 040 5102 416
TRAKTORI JA KONEHUOLTO OY
KESKUOJANKATU 13, 33900 TAMPERE
Puh. (03) 265 1223, Gsm. 040 510 2416
KOMPAKTI I LUOTETTAVA I TEHOKAS
TAVATAAN
MESSUILLA
OSASTO
U313
Uudet ja käytetyt koneet suoraan maahantuojalta.
HPW-FOX PAINEPESUSARJA - MAAILMAN PARAS TEHO-KOKO-SUHDE
Dynasetin huipputehokas painepesuri ja häkkien pesuun optimoitu varustelu
tekevät työstä nopeaa ja helppoa. Korkeapainevesi ampuu lian pois liikkuvan
pistemäisen turbosuuttimen avulla. Lyhyt pesupistooli sopii myös ahtaisiin tiloihin.
Pieni vedenkulutus ja voima suoraan hydrauliikasta.
VERVAET KONEMYYNTI
VALTUUTETTU VERVAET HUOLTO
VERVAET VARAOSAT
PERUSKONEINA TRAKTORIT, PIENKUORMAAJAT, RUOKINTAKONEET...
NYT MYÖS PM-LIETEPUMPUT
DYNASET Oy | www.dynaset.com | info@dynaset.com | Puh. 03 3488 200
TRAPPER-TRAKTORIMÖNKIJÄ - JÄRKEVÄ VALINTA!
Kaikkiin Trapper-traktorimönkijöihin on saatavana
erittäin laaja valikoima lisävarusteita.
Kysy lisää jälleenmyyjältäsi!
ATV-mallit
6.490 €
Alk.
+tk.
UTV-mallit
8.490 €
Alk.
+tk.
Koneviesti 9/2014
"Erinomainen vetoteho"
"Selvästi pienin kulutus"
"Hiljainen melutaso"
Mönkijä-lehti 1/2014
"Herkästi toimiva vaihteisto"
"Jämäkkä runko"
"Luistamaton voimansiirto"
www.trappermotors.fi
17
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Polttoaineen käyttö traktoreissa
Traktori on polttoainemaksusta vapaa, mikäli sitä
käytetään joko työkoneeksi varusteltuna, maa- tai
metsätaloudessa tai traktori on maa- tai metsätalouden
harjoittajan käytössä tietyissä alla mainituissa tehtävissä. Tapauksissa, joissa traktoria joudutaan käyttämään
polttoöljyllä polttoainemaksullisessa tehtävässä, on
mahdollista maksaa 5 euron päivämaksu.
Polttoainemaksulaissa on
annettu mahdollisuus maksaa
traktorista ns. päivämaksu.
Päivämaksu voidaan maksaa
rekisteröidystä traktorista.
Päivämaksu voidaan suorittaa
myös liikennetraktorista, ei kuitenkaan nestepainetoimisella
runko-ohjauksella varustetusta kuormaa kantavasta traktorista. Moottorityökoneesta
päivämaksua ei voi suorittaa.
Päivämaksun määrä on 5 euroa
päivältä. Päivämaksu suoritetaan Liikenteen turvallisuusviraston tilille. Kuitti tai tuloste
maksusta on pidettävä ajon
aikana traktorissa mukana, jotta
maksun suorittaminen etukäteen olisi yksilöitävissä tiettyyn
maksutapahtumaan. Kuitista
tai tulosteesta on käytävä ilmi
traktorin rekisteritunnus ja
päivä tai päivät, joilta maksu
on suoritettu.
-Etukäteen tapahtuvaa päivämaksun suoritusta pidetään
laissa tarkoitettuna ilmoituksena siitä, että polttoainemaksun
aiheuttavaa polttoainetta on
ryhdytty käyttämään. Tästä syystä erillistä ilmoitusta
Liikenteen turvallisuusvirastolle ei tarvita, Trafista kerrotaan.
Päivämaksua ei tarvitse
maksaa esimerkiksi silloin, kun
traktoria käytetään polttoainemaksulain 6 §:n 1 momentin
1 kohdan mukaisesti moottorityökoneeksi varustettuna
työkonetehtävässä tai 7 §:n
mukaisesti maaja metsätaloudessa tai maatilatalouden
harjoittajan yksityistaloudessa.
Työkoneeksi varustellun traktorin polttoainemaksuvapaus
Polttoainemaksusta vapaita ovat moottorityökoneet ja
moottorityökoneiksi varustetut
traktorit sekä auton alustalle
rakennetut työkoneet, joissa ei
ole muuta kuin välittömästi työkonetehtävään liittyvää lavaa,
säiliötä tai muuta kuormatilaa.
-Mainittuja työkoneita ei saa
käyttää muihin kuljetuksiin
kuin niiden käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin itse
työalueella tai niiden omien
poltto- ja voiteluaineiden kuljetukseen tai niiden siirtymiseen
työalueelta toiselle. Mainitut
työkoneet ovat polttoainemaksusta vapaita varsinaisessa
työkonetehtävässään, mutta
eivät siinä tapauksessa, että
käyttötarkoitus on tavaran kuljetusta, Trafista täsmennetään.
Polttoainemaksusta vapaata
toimintaa on työn tekeminen
työalueella, käyttötarkoituksesta johtuvat kuljetukset
työalueella (kuljetukset itse
työkoneella, ei perävaunulla),
siirtyminen työalueelta toiselle,
omien poltto- ja voiteluaineiden kuljetus sekä työkoneen
huoltoon yms. liittyvät siirrot.
Lisätietoa moottorityökoneiden
polttoainemaksuista löytyy
Trafin kotisivuilta.
Maa- ja metsätaloudessa käytettävien
traktoreiden polttoainemaksuvapaus
Traktoria saadaan käyttää
polttoainemaksua suorittamatta maaja metsätaloudessa.
Metsätalouden kuljetukseksi
katsotaan muun ohessa puun
korjuuseen käytettävän traktorin siirtäminen puutavaraa
kuljettamatta yleisellä tiellä
työkohteeseen tai työkohteesta toiseen sekä puutavaran
siirtäminen yleisen tien yli.
Maatilatalouden harjoittajan
hallitsemaa tai maatilatalouden
harjoittajien yhdessä hallitsemaa traktoria saadaan polttoainemaksua suorittamatta
käyttää myös kuljetuksiin, jotka
liittyvät maatilatalouden harjoittajan oman tilan puutavaran
hankintakauppaan, maatilatalouden harjoittajan oman tilan
maaja kiviaineksen myyntiin,
maatilatalouden harjoittajan
omaan puutarhaviljelyyn tai
turkistarhaukseen silloinkin,
kun niitä harjoitetaan maaja metsätaloudesta erillisenä
liikkeenä tai maatilatalouden
harjoittajan yksityistalouteen.
-Maatilatalouden harjoittajalla tarkoitetaan verovelvollista,
jota verotetaan maatilatalouden
tuloverolain (543/1967) nojalla tai metsätalouden tulosta
tuloverolain (1535/1992) 43
§:n nojalla. Maatilatalouden
harjoittajaksi katsotaan myös
sellainen verovelvollinen, jota
verotetaan maatilatalouden tuloverolain nojalla, vaikka tämä
saisi pääasiallisen tulonsa palkkatyöstä, Trafista kerrotaan.
Yksinomaan metsätaloutta
harjoittavilla on myös oikeus
polttoainemaksusta vapaaseen
Maa- ja
metsätalous
maailma
©Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa
www.yritma.fi
Julkaisija:
käyttöön – esimerkiksi omaan
yksityistalouteen liittyviin kuljetuksiin – riippumatta siitä,
ovatko he metsätalouden osalta
pinta-alaverotuksen tai myyntivoiton verotuksen alaisia.
-Sitä, mitä säädetään maatilatalouden harjoittajan omasta tilasta, sovelletaan myös
muutoinkin kuin omistussuhteen perusteella hallitsemaan
tilaan. Jos traktori on varustettu
moottorityökoneeksi, siihen sovelletaan polttoainemaksulain 6
§:n 1 momentin 1 kohtaa.
Traktori maaja
metsätalouskäytössä
Traktoria (maataloustraktori,
liikennetraktori) saa käyttää
polttoainemaksua suorittamatta
maaja metsätaloudessa. Tämä
koskee kaikkia traktoreiksi
luokiteltavia ajoneuvoja riippumatta esimerkiksi niiden omistussuhteista. Siten kysymykseen voi tulla yhtä hyvin maatilatalouden harjoittajan kuin
esimerkiksi koneurakoitsijan
traktori, kunhan sitä vain käytetään maaja metsätaloudessa.
Polttoainemaksun alaisuus ratkaistaan yksinomaan traktorin
käyttötarkoituksen perusteella.
Maataloudella tarkoitetaan
varsinaista maataloutta sekä
sellaista erikoismaataloutta tai
maaja metsätalouteen liittyvää
muuta toimintaa, jota ei ole
pidettävä eri liikkeenä. Esimerkkejä polttoainemaksusta vapaista kuljetuksista:
siementen, lannoitteiden, maanparannusaineiden, väkirehujen
ja muiden maataloudessa tarvittavien hyödykkeiden kuljettaminen tilalle, lietteen siirto ja
levitys omalle tai toisen maatalouden harjoittajan pellolle tai
lietteen kuljetus maatalouden
harjoittajien yhteiseen säiliöön, maatalouden harjoittajan
tuottaman maidon, lihan, viljan
ja muiden vastaavien maataloustuotteiden kuljetus meijeriin, jalostamoon tai muulle
sellaiselle ostajalle, muiden
maataloudessa tarvittavien
hyödykkeiden kuljetus, kun
kuljetus tapahtuu maatalouden
harjoittajan lukuun.
-Jos meijerituotteita kuljetetaan meijeristä esimerkiksi
kauppaliikkeisiin tai kouluihin, traktorissa on käytettävä dieselöljyä tai maksettava
polttoainemaksu. Samoin, jos
kauppaliike kuljettaa maatilalle
esimerkiksi siemeniä tai väkirehua ja kuljetuksesta peritään
korvaus, kysymyksessä on polttoainemaksun alainen kuljetus,
Trafista täsmennetään.
Metsätaloutta on metsän
kasvatukseen ja käyttöön koh-
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suvantokatu 20
80100 Joensuu
Sivunvalmistus:
distuvan elinkeinon harjoittaminen, lukuun ottamatta puun
teollista jalostustoimintaa ja
siihen liittyviä kuljetuksia. Metsätalouden kuljetukseksi katsotaan myös puun korjuuseen
käytettävän traktorin siirtäminen puutavaraa kuljettamatta
yleisellä tiellä työkohteeseen
tai työkohteesta toiseen sekä
puutavaran siirtäminen traktorilla yleisen tien yli. Puun
korjuuseen käytettävä traktori
tai metsätraktori voidaan siirtää työkohteesta toiseen myös
traktorin perävaunussa. Tämä
koskee esimerkiksi urakoitsijan
oikeutta siirtää metsätraktoriaan työmaalta toiselle.
-Puutavaran kuljettaminen
yleisellä tiellä edellyttää verollisen polttoaineen käyttöä
tai lain 11 §:ssä tarkoitetun ns.
päivämaksun suorittamista.
Esimerkiksi metsäkoneurakoitsijan ostamastaan puutavarasta hakettaman hakkeen
kuljettaminen lämpölaitokselle
on polttoainemaksun alaista
kuljetusta. Tärkeän poikkeuksen muodostaa kuitenkin
itsensä hallitseman traktorin
käyttö oman tilan puutavaran
hankintakaupan yhteydessä,
Trafista todetaan.
Puutavaran
kuljetukset
Puutavaralla tarkoitetaan
pyöreää, halkaistua, veistettyä
ja sahattua puutavaraa, mukaan
luettuina polttopuu, hake, sahausjäte ja jätepuu. Lastulevy
ja rakennuselementit eivät sen
sijaan ole tässä mielessä puutavaraa. Lievemmin verotetun
polttoaineen käyttö puutavaran
kuljetuksissa edellyttää, että ajo
kuuluu maaja metsätalouteen.
Hankintakaupalla tarkoitetaan
sellaista puutavaran myyntiä,
jossa ostajan ja myyjän tekemän erityisen toimitussopimuksen perusteella metsänomistaja
tai haltija sitoutuu toimittamaan
määrältään, laadultaan ja hinnaltaan sovitun puutavaran tiettyyn paikkaan. Hankintakauppaan verrattavaksi myynniksi
katsotaan myös maatilalla tai
maatilan ulkopuolella olevaan
varasto- tai myyntipaikkaan
omasta metsästä valmistetun
ja kuljetetun puutavaran käteiskauppa.
-Puutavaran hankintakauppa
on polttoainemaksusta vapaata
vain, kun se suoritetaan omalta
tilalta maatilatalouden harjoittajan tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsemalla
traktorilla. Jos traktorilla kuljetetaan toisen tilan hankintakauppaan liittyvää puutavaraa,
kuljetus muualla kuin metsässä
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
E-mail:
joensuun.kustannus@yritma.fi
ilmoitus.tiina@yritma.fi
on polttoainemaksun alaista,
Trafista muistutetaan.
Jos traktorilla kuljetetaan
sahattua puutavaraa sahalta
sen toimeksiannosta ostajille,
ei kuljetusta voida pitää maaja metsätalouteen kuuluvana
ajona, vaan puun teolliseen
jalostamiseen ja kauppaan liittyvänä kuljetuksena.
Maa- ja kiviaineen
kuljetukset
-Traktoria saadaan käyttää
polttoöljyllä polttoainemaksua
suorittamatta maaja metsätalouteen liittyvissä maaja kiviaineen kuljetuksissa. Tämän
lisäksi traktoria saadaan käyttää
oman tilan maaja kiviaineen
myyntiin liittyviin kuljetuksiin. Tällöin edellytetään, että
traktori on maatilatalouden
harjoittajan tai maatilatalouden
harjoittajien yhdessä hallitsema, Trafista mainitaan.
Kiviaineella tarkoitetaan
kiinteästä kalliosta otettua ainesta joko sellaisenaan tai
jauhettuna tai hienonnettuna.
Maa- ja kiviainetta ovat siten
muun muassa savi, muta, kivi,
louheet, sora ja hiekka. Sementtiä, tiiliä tai esimerkiksi ojaputkia ei pidetä kiviaineena, koska
niitä on käsitelty teollisesti.
Maa- ja metsä
talouteen liittyvät
sivuelinkeinot
-Polttoainemaksuvapaus
edellyttää, että kysymys on
maatilatalouden tuloverolain
piiriin kuuluvasta maatilalla
harjoitettavasta sivuelinkeinosta, jota ei harjoiteta erillisenä
liikkeenä (poikkeuksena puutarhaviljely ja turkistarhaus).
Sivuelinkeinoja voivat olla mm.
mehiläishoito, maatilamatkailu
sekä omasta metsästä otetun
puutavaran sahaus tai hakkeen valmistus. Muualla kuin
maatilalla tapahtuva urakointi
(esimerkiksi kaivinkoneella) ei
yleensä ole polttoainemaksusta
vapaata. Niinpä kaivinkoneen
kuljettaminen traktorin lavetilla
työkohteeseen (urakointipaikalle) on polttoainemaksun alaista,
Trafista kerrotaan
Maatilatalouden harjoittajan
hallitsemaa tai maatilatalouden
harjoittajien yhdessä hallitsemaa traktoria saadaan polttoainemaksua suorittamatta käyttää
kuljetuksiin, jotka liittyvät maatilatalouden harjoittajan omaan
puutarhaviljelyyn tai turkistarhaukseen silloinkin, kun niitä
harjoitetaan maaja metsätaloudesta erillisenä liikkeenä.
Traktorin polttoainemaksusta
vapaa käyttö ei kuitenkaan
koske tapausta, jossa puutar-
Päätoimittaja:
Ilmoitukset:
Toimittaja:
Osoitelähde:
Risto Käyhkö
Puh. 010 820 5700, 050 521 5656
Fax 013-312 199
Toni Valha puh. 050 531 4745
haviljelyä tai turkistarhausta
harjoitetaan itsenäisenä erillisenä liikkeenä eikä samassa
yhteydessä harjoiteta lainkaan
maaja metsätaloutta.
-Traktorin tulee olla maatilatalouden harjoittajan tai
harjoittajien yhdessä hallitsema. Esimerkiksi urakoitsijalla
ei ole oikeutta suorittaa ilman
polttoainemaksun suorittamista
tällaisia kuljetuksia. Lisäksi
edellytetään, että kysymys on
omasta puutarhaviljelystä tai
turkistarhauksesta. Siten tällaisia kuljetuksia ei saa tehdä
toiselle maatilatalouden harjoittajalle ilman polttoainemaksun
suorittamista.
Maa- ja metsätalouden harjoittajan
yksityistalous
- Maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen liittyvät
kuljetukset ovat polttoainemaksusta vapaita. Traktorin
edellytetään olevan maatilatalouden harjoittajan tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä
hallitsema. Sillä, kuka traktoria
kuljettaa, ei ole merkitystä, Trafista todetaan.Yksityistalouteen
liittyvänä kuljetuksena ei pidetä
korvausta vastaan tapahtuvaa
kuljetusta. Kuljetus tapahtuu
korvausta vastaan, jos siitä on
sovittu tai tarkoitettu maksettavaksi korvaus rahassa tai muuna taloudellisena etuna, esimerkiksi työvelvoitteen muodossa.
Yksityistalouteen kuuluu mm.
maatalouden harjoittajan itselleen sahauttaman puutavaran
kuljettaminen tilalta sahalle ja
sieltä takaisin sekä rakennustarvikkeiden kuljettaminen,
kun puutavara tai rakennustarvikkeet käytetään yksityistalouteen liittyvien rakennusten
tai laitteiden rakentamiseen.
-Osa-aikaviljelijät, jotka saavat
pääansiotulonsa muun ammatin
harjoittamisesta, voivat käyttää
yksityistalouteen liittyvissä kuljetuksissa lievemmin verotettua
polttoainetta. Jos esimerkiksi
osa-aikaviljelijän omakotitalo
sijaitsee muualla kuin maatilan
yhteydessä, polttopuita voidaan
kuljettaa varsinaiselta maa- tai
metsätilalta omakotitalolle lievemmin verotettua polttoainetta
käyttäen. Maatalouden harjoittajien tuloa tavoittelemattoman yhdistystoiminnan tai
talkootoiminnan (esimerkiksi
maamiesseura, urheiluseura,
kylätoimikunta, yhteismetsä)
yhteydessä korvauksetta tapahtuvat traktorikuljetukset ovat
polttoainemaksusta vapaita,
Trafista mainitaan.
www.trafi.fi/polttoainemaksu
Esa Hoffren puh. 010 820 5726
Pekka Pelkonen puh. 010 820 5719
Väestötietojärjestelmä.
Väestörekisterikeskus,
PL 123, 00531 Helsinki
Paino:
Lehtisepät Oy
Pieksämäki
16
ALANSA AMMATTILAISET
Hake ja Turve kuivaus Hake ja Turve kuivaus FT Magnum 300 kuivausrumpu
FT Magnum 300 kuivausrumpu






Pietiläntie 11, 42100 JÄMSÄ
Puh. 014 714 401
Fax 014 714 408
salonen@motovaruste.inet.fi
Ilmoitusvedos
Ilmoitus Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä
Päivystys
24 h puh. 040 5448 221
Maaliskuu
2015
Valuma-altaalliset
polttoainesäiliöt
varastointiin/luvallisiin
maantiekuljetuksiin

Maanrakennustyöt
Kaivinkone- ja
Traktorityöt
Hiekan, soran ja
murskeen myynti
Kauttamme myös
pihojen asfaltoinnit
John Deere 1144 SG2
-90
Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi MT-KONE ja TARVIKE
Kauhava puh. 0400 343 930
ROUTAPIIKIT
KANTO-/
KIVIHARAT
Pumput, ajo- ja kääntömoottorit, sylinterit, tiivistesarjat, moottorit kaivureihin
suoraan maahantuojalta.
- Metsä- ja salaojakauhat
- Luiska- ja tasauskauhat
- Kuokka- ja kaapelikauhat
- VAPO suo-ojakauha
- NTP10-liitin
- NTP10-vastapala ym.
Kysy myös muut.
041 535 5189, Lohja
www.ustuonti.fi
Jalasjärvi, 0500 269 944
www.tlatvala.fi
”POMMINKESTÄVÄ”
Luja Landtek Hall® autoille, koneille,
materiaaleille jne. Teräsristikko ja paksu PVC!
5 v. ta
kuu!
Kerra
l la
Valtra N141 ADV 160hv 50 km/h -07
6500 h, etunostol., etuja ohj.
jouset, etuvoimanotto, ilmaistuin,
ilmastointi
56.900 < sis.alv
Vasem
Bedna
kaa ke
pidetty!
21.000 sis.alv
Valtra
6850 HTT 50 km/h
-05
ek. Valtra 960, ilmastointi,
ajovoimanotto, hydr.työlaitelukitus,
ilmaistuin
48.500 < sis.alv
SALAOJITUS KANNATTAA
Deutz Fahr AG K110 + MP255 -06
4430h 50km/h, ilmast., 3-lohkoa,
hyvät renkaat, ym. Näppärä kuutoskone!
43.900 sis.alv
Puh. 0500-365
192
Fiat 180-90 180 hv
-90
6-syl., jarruventtiili, ilmastointi.
Salaojayhtymä Malkamäki&Ristimäki
Hyvä!
28.500 < sis.alv
wwww.salaoja.com
Esim. Doosan pumput
Doosan 130S 2.500 € + alv
Myös Daewoo, Volvo,
Samsung, Hyundai ym.
Päivässä pystyyn!
Salaojitus
Leppinen Oy
Villein Oy_2x80 mm
Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi 1615h 3,05M, SG2 hytti, isot
Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI 18,4R30 renkaat, ym. Siisti sisällä
KAIVINKONEEN
OTA YHTEYTTÄ!
0400 951 892 • jukka.aikas @hotmail.com
-06
hintatietoja : nettikone.com / foretec www.nettikone.com/mtkonejatarvike
Avoinna:
MA-PE 07.00-16.30
LA 09.00-12.00
VALTRA HUOLTOJA VARAOSAPALVELUT
Sampo Rosenlew 3065L
990h 5,1M AHC pöytäautom., suurKapasiteetit alkaen 300 kg ja jopa 4 t / tunnissa Kapasiteetit alkaen 300 kg ja jopa 4 t / tunnissa tehosilppuri, LH500, ym. Huippuvameteriaalit hake, turve, sahanpuru, kuori ym meteriaalit hake, turve, sahanpuru, kuori ym rusteet!
114.000 sis.alv
täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä perustoimitus, valmiina mm kattilayksikkö perustoimitus, valmiina mm kattilayksikkö erillaisia kuivaimia, mm nauha matto/ketju erillaisia kuivaimia, mm nauha matto/ketju meiltä myös leikkaavat sulkusyöttimet, meiltä myös leikkaavat sulkusyöttimet, hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet katso tuotteemme: katso tuotteemme: www.foretec.fi www.foretec.fi hintatietoja : nettikone.com / foretec paras
!
4x8 m 3400 € + alv.
6x6 m paritalli 4260 € + alv.
8x12,5 m 9150 € + alv
10x20 m 14800 € + alv
Useita pituuksia ja värejä!
Meiltä myös PVC pressut!
Teollisuustie 9, 14500 Iittala, p. 040-931 0300 • www.landtek.fi
FISKARS,
ÖVERUM -02
Valtra
6400 + Q45
3300h
DPS, 3-lohkoa, 520/34, softJA KVERNELAND
drive, sel.3, ym. Vähän ajettu Mezzo!
sarkakyntöaurojen
38.900 sis.alv
lisäsiipiä ym. käytettyjä
osia. Uudet kulutusosat edullisesti sarkaja kääntöauroihin.
AB NÄR-POWER OY
64200 NÄRPÖ
Valtra
6300
+ Isme
0500
656
125,1700B -02
5020h
kalt.säädin lohkol060 DPS,
224hydr.
3148
Romu rahaksi!
Sataromu ostaa kaikki
auto-/metallijätteesi.
Lavapalvelu sekä järeät
Valtra A93 H
-12
nostot.
Nopea
nouto,
350 h!,
ek. Valtra
46, ilmastointi,
soita
ilmaistuin.
Vähänrohkeasti.
ajettu EK.kone!
51.500 < sis.alv
P. 044 741 7709
Mikkolantie 14, Pori
www.sataromu.fi
Jukka Jaakkola, 040 584 4787
jukka.jaakkola@agcocorp.com
www.valtra.fi
la, 18,4R34, ilmaistuin, ym. Siisti!
37.900 sis.alv
Maanrakennus,
salaojitus
Veikko Viljanen
Case IH JX90U
-03
4020 h, pikav., hydr. sv, ryömintä,
ilmaist., etupainot, jarruv. ym.
Siisti Case IH!
27.900 sis.alv
Seinäjoki
Saksantie
199,
Jarmo
Tynilä, 040 7777
975 39100 Hämeenkyrö
jarmo.tynila@agcocorp.com
Puh. 03-371 8634 / 0400-236 723
www.valtra.fi
AUTOT JA KONEET EUROOPASTA
20 V. KOKEMUKSELLA
Toimitamme tilauksesta juuri
tarpeisiinne sopivan ajoneuvon
Salaojitukset
suunnittelusta toteutukseen,
Suomen uusimmalla ja
nykyaikaisimmalla tekniikalla
varustettua aurauskalustoa
käyttäen.
Ota yhteyttä!
Puh. 0400-866 702
martti.leppinen@netikka.fi
www.salaojituksetleppinen.fi
www.hr-machine.fi
P. 0440 715 533, 0440 715 544
Peltojen tasausta ja muotoilua.
Lanaus perustuu mittaukseen ja automatiikkaan.
Lisätietoja: Jari Keränen, 040 536 8581,
jari-keranen@luukku.com, www.jari-keranen.fi
HYDRAULIIKAN LISÄPUMPPU
MV Parts Oy
on Pirkanmaalla toimiva
maansiirtokoneiden ja traktoreiden
akseliston varaosien toimittaja.
Puh. 050 543 2363 • www.mvparts.fi
Salaojitusta
Pirkanmaan
Lisää tuottoa traktorin ulkopuoliseen hydrauliikkaan voimanottoon
asennettavalla
ja Itä-Satakunnan
alueella.
lisäpumpulla. Helppo ja edullinen ratkaisu.
Ei vaadi lisäöljysäiliötä. Nopeuttaa
Myös Maalämpökentät.
maatilakuormaimen, halkomakoneen yms.
Petri Soita
Koiranen
0500-234 061
laitteiden liikkeitä huomattavasti.
Luuntie 131,38280 Sastamala
i-PowerPuh.wwww.i-power.fi
050 371 0385
petri.koiranen@kopteri.net
Joskus
toimiv
kaimes
takana
kylvöm
luokka
Tämän
suunn
eteenp
päiste
la. Stro
metris
tettu S
pana v
sopisi
le. Poh
tekevä
Varust
peen m
melle t
turina
9510 R
na kulk
19
Salaojittaminen kannattaa
Salaojituksen tuki
Peltosalaojitukselle voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea. Maatalouden investointitukikaudella 2015-2020 avustusta voi saada salaojitukseen
30 % ja säätösalaojitukseen
35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki myönnetään
viljelijälle hänen omistamansa
tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi. Tuen saanti
edellyttää, että salaojituksesta
on tehty suunnitelma, joka
sisältää suunnitelmakartta,
suunnitelmaselostus, työselostus ja kustannusarvio.
Hyväksyttävät enimmäiskustannukset ovat 3,60 €/m
kun ympärysaineena käytetään
salaojasoraa, kivimursketta
tai vähintään 3 mm paksuista
esipäällystettä. Salaojasora- tai
kivimurskekerroksen tulee
ulottua vähintään kahdeksan
senttimetriä putken yläreunan yläpuolelle. Jollei käytetä
edellä esitettyjä vaatimuksia täyttävää ympärysainetta,
enimmäiskustannukset ovat
1,90 €/m. Säätökaivon ja sen
asennustyön enimmäiskustannus on 800 €/ha.
Salaojituksen kustannukset
vaihtelevat välillä 3 000 –
4 000 €/ha.
Meneillä oleva investointitukien hakuaika päättyy 15.10.2015 ja seuraava
15.1.2016. Ojitusta ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saatu.
Ympäristökorvausta voidaan
myöntää hoitoa varten 70 e/
ha/v säätösalaojitukselle ja
250 e/ha/v säätökastelulle ja
kuivatusvesien kierrätykselle.
Ehtona on että pelto sijaitsee
happamilla sulfaattimailla tai
sen maalaji on eloperäinen.
Happamiksi sulfaattimaiksi
todettujen peltojen tulee sijaita
Sirppujoen valuma-alueen ja
Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueiden välisellä
alueella kyseiset valuma-alueet
Poikkileikkaus salaojakaivannosta. Sora on Suomessa yleisin käytetty ympärysaine.
mukaan lukien. Korvausta
voidaan myöntää myös, jos
erityistukisopimus on tehty
edellisten tukikausien aikana.
Peltojen
kuivatustarve on
Suomessa suuri
Kuivatustarve on Suomessa
erityisen suuri, koska peltomme
ovat tasaisia, maaperä on tiivistä ja sadannan ja haihdunnan
vaihtelut ovat suuret. Noin 60
prosenttia Suomen pelto-alasta
on salaojissa. Etelä- ja LounaisSuomessa salaojituksen osuus
on vielä suurempi. Suurin osa
salaojituksista on tehty jo 30-
50 vuotta sitten ja ojituksen
uusiminen tai täydentäminen
on monin paikoin ajankohtaista.
Pellot ovat saattaneet tiivistyä
tai painua ajan myötä sekä
nykyinen konekanta tarvitsee
aikaisempaa suurempaa kantavuutta jolloin tarvitaan lisää
kuivatustehokkuutta. Putkia tai
kaivoja on saattanut rikkoutua
eikä ojitus enää toimi kunnolla.
Myös vuokrapeltojen kuivatus tulee pitää kunnossa! Pellon hyvän tuottokyky on sekä
omistajan että vuokraajan etu.
Kustannusten jaon osapuolet
sopivat keskenään ja viljelijä
voi hakea salaojitukselle val-
tion investointitukea.
Peltomaan hyvä kuivatus
ylläpitää maan kasvukuntoa ja
helpotta viljelytoimenpiteiden
ajoittamista. Huono kuivatus
viivästyttää kevättöitä ja vaikeuttaa viljelytoimenpiteitä
märkinä aikoina. Kuivatuksen
lisäksi pellon hyvän kasvukunnon edellytykset ovat oikea
lannoitus, kalkitus, viljelykierto
sekä sopivat viljelytoimenpiteet. Mikäli ilmastomuutoksen
ennusteet toteutuvat, talvet
tulevat olemaan nykyistä leudompia, kesät kuivempia ja
rankkasateet saattavat lisääntyä, jolloin toimivan salaojituksen merkitys tulee entisestään
korostumaan.
Ammattitaitoisten
suunnittelijoiden
ja urakoitsijoiden
käyttäminen
Salaojitus on kallis ja pitkäaikainen investointi, joten sen
laatuun kannattaa satsata. Suunnittelua ja toteutusta varten
Salaojitus voidaan tehdä joko kaivavalla tai aurasalaojakoneella.
tulee varata riittävästi aikaa, ja
käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja urakoitsijoita sekä
tehdä tarvittavat maastomittaukset ja maaperätutkimukset.
Jos pellolla on märkyysongelmia, syyn selvittämisessä
on monesti apua ajantasaisesta
salaojakartasta, jonka voi tilata
Salaojayhdistykseltä tai lähimmältä salaojasuunnittelijalta.
Kartan avulla voi tarkistaa
laskuaukkojen ja kaivojen sijainnin ja niiden kuntoa. Märkyyden syynä voi olla esim.
maan tiivistyminen tai painuminen, peruskuivatus voi olla
puutteellinen, maa-ainesta ja
ruostetta on saattanut kertyä
putkeen ja kaivoihin, putki on
rikkoutunut tai ympäröivien
alueiden vesijärjestelyt ovat
muuttuneet. Ottamalla yhteyttä
salaojasuunnittelijaan, hän voi
selvittää pellon kuivatustilanteen ja esittää eri vaihtoehtoja
kuivatuksen parantamiseksi.
Jos päädytään uuteen, täydennys- tai uusintasalaojitukseen
Sorasilmäkkeitä käytetään kuivatuksen tehostamiseen.
viljelijä voi yhdessä suunnittelijan kanssa punnita miten ojitus
toteutetaan. Valintoja tulee
tehdä muun muassa ojavälin,
ympärysaineen, soramäärän ja
konetyypin suhteen. Salaojasuunnitelma kannattaa teettää
ammattitaitoisella salaojasuunnittelijalla, sillä hyvin tehty
suunnitelma maksaa itsensä
takaisin. Suunnittelukustannusten osuus on vain noin 4-7 %
kokonaiskustannuksista. Kun
salaojasuunnitelma on dokumentoitu salaojakartalla, siitä
on hyötyä myös myöhemmin
ja se nostaa salaojituksen arvoa.
Salaojituksen toteutusta
varten viljelijä ottaa yhteyttä
salaojaurakoitsijaan. Viljelijä
hankkii yleensä soran ja urakoitsija muut tarvikkeet. Ennen
toteutusta, viljelijä tilaa suunnitelman maastoon merkinnän
(paalutuksen). Salaojituksen
suorittaa siihen erikoistunut
ammattityöryhmä. Työn valvojana toimii tilaaja tai hänen
edustajansa. Suomessa salaojittaminen on tietyillä pelloilla
todella haasteellista. Kaikkea
ei välttämättä aina ole osattu
ottaa huomioon. Esimerkiksi
turvemaiden tai lähteitä sisältävien peltojen ojitus on vaikeaa.
Myös työn aikaiset sääolosuhteet saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Jos salaojitus toteutetaan liian määrissä olosuhteissa,
epäonnistumisen riski kasvaa.
Ongelmatilanteita ajatellen on
tärkeä että vastuukysymykset
on otettu huomioon ennen työn
aloittamista salaojitukseen liittyvissä sopimuksissa.
Salaojasuunnittelijoiden ja
urakoitsijoiden yhteystiedot
löytyvät webosoitteesta: www.
salaojayhdistys.fi.
Vesilain mukaan muusta kuin
vähäisestä ojituksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle
vähintään 60 vuorokautta ennen
ojitusta. Tämä koskee myös
salaojitusta, jos se tehdään
happamilla sulfaattimailla tai
pohjavesialueilla. Salaojayhdistyksen sivuilta on linkki
ojitusilmoituslomakkeeseen ja
-ohjeeseen.
Salaojitusopas ilmestyy syksyllä 2015 ja on saatavissa sekä
painettuna että pdf-tiedostona
osoitteesta www.salaojayhdistys.fi.
Myytkö tai ostat polttopuuta?
Onko tuotteesi puulämmitteinen
kiuas tai takka?
Uunivalmiin polttopuun laatuluokittelu on tärkeää, koska laatuvaatimukset kiinnostavat sekä
tuottajaa, myyjää, ostajaa että alan laitevalmistajia. Standardit tärkeimmille kiinteille biopolttoaineille, kuten polttopuulle, on suomennetussa SFS-EN ISO 17225 standardisarjassa.
Ensimmäinen osa Yleiset vaatimukset sisältää laatuvaatimukset kaikille kiinteille biopolttoaineille. Se on tarkoitettu kaikille käyttäjille, myös kaukolämpö- ja voimalaitospolttoaineiden
luokitteluun. Standardissa kuvataan raaka-aineen alkuperän luokittelu, jota tarvitaan kaikissa
muissa standardisarjan osissa. Osa viisi määrittää polttoaineen laatuvaatimukset ja luokat
luokitellulle polttopuulle.
Polttopuiden ammattilaisen on tärkeää tuntea nämä standardit!
SFS-EN ISO 17225-1 Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat.
Osa 1: Yleiset vaatimukset
1. painos, 2014. 117 sivua (fi/en). Hinta 83,10 €
SFS-EN ISO 17225-5 Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat.
Osa 5: Luokiteltu polttopuu
1. painos, 2014. 27 sivua (fi/en). Hinta 48,20 €
Hintoihin lisätään alv 24 % ja toimistuskulut hinnastomme mukaan.
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki
VILJO - TUOTTEET
Puh. 09 1499 3353, www.sfs.fi, sales@sfs.fi
VAIHTOLAVAT
-
valmistetaan kokoaan metallista
maalaamattomana tai maalattuna
tilavuus tilauksen mukaan
pituus tilauksen mukaan
leveys tieliikennelain mukaan
vaihtolavajalakset I - 180 mm
takalaita saranoitus tilauksen mukaan
ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan
kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite
METSÄKÄRRYT
Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen
- mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm)
- etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm)
- runko RHS putkea 50*100*4 mm
KLAPILAVA
-
lavan koko 2550 x 6000 mm
korkeus sisältä 1900 mm – Tilavuus 27 m3
pohja Expamet hoitotasoverkko 2496
laitaverkon silmäkoko 75x100 lanka 6 mm (betoniverkko)
takalaita saranoitu yläreunasta ja
lukitus avattavissa sivulta
- lisävarusteena: koukkutartunta ja pressukaaret
LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE
LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE
SATAKUNNAN VANKILA HUITTISTEN
OSASTO
Toivarintie
581,
32700 HUITTINEN
SATAKUNNAN VANKILA •HUITTISTEN
OSASTO
- Toivarintie
581, 32700 HUITTINEN
4300,
fax 029 368 4406
www.satakunnanvankila.fi, www.satakunnanvankila.fi,
puh. 029 568 4300, puh.
fax 029
029568368
4406
MAASEUDULLA SYNTYY TYÖTÄ
JA UUSIA TYÖNANTAJIA
Maaseutu tarjoaa työtä paitsi yrittäjille itselleen myös
palkatuille työntekijöille. Yhä useammin maatilayritykset toimivat työnantajina ja palkkaavat karjanhoitajia, maataloustyöntekijöitä, lomittajia, tallityöntekijöitä, ratsastuksenopettajia ja muita näiden alojen
ammatti-ihmisiä. Biotalouden piiriin syntyy uutta
yritystoimintaa metsästä ja pellolta tulevan energian
tuotantoon. Kauppapuutarhat, viherrakentajat ja
taimistot tarjoavat työtä sekä vakinaisille että isolle
joukolle kausityöntekijöitä. Työntekijöitä tarvitaan
kotimaan työmarkkinoiden lisäksi tuhansittain ulkomailta esim. sadonkorjuutöihin.
Maaseutuelinkeinojen
työehtosopimus
voimassa 2014 - 2017
Maatalousalan yrittäjiä koskeva Maaseutuelinkeinojen
työehtosopimus ulottuu vuoden
2017 alkupuolelle. Pitkä sopimuskausi luo vakautta myös
työnantajien suunnitelmiin,
koska esim. palkankorotukset
on sovittu kahdelle vuodelle.
Vuoden 2015 yleinen palkankorotus 0,4 % tuli voimaan
kesäkuun alussa. Yleissitovuuden perusteella työehtosopimus
koskee palkkauksen ja muiden
työehtojen osalta alan kaikkia
työnantajia.
MTA:n jäsenenä olevat työnantajat saavat tiedotteet uusista
palkoista ja muista sopimukseen tulleista muutoksista. Ajan
tasalla oleva ja yhdestä paikasta
saatava tieto työsuhdeasioista
on tärkein hyöty työnantajaliiton jäsenyydestä. Jäsenten
extranet-sivuilta löytyy myös
erilaisia työsuhdeasioiden lomakkeita useina kieliversioina.
Lakimiesten neuvontapalvelu
on myös vapaasti MTA:n jäsenten käytettävissä.
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus koskee perusmaatalouden lisäksi muita
maaseutuelinkeinoja kuten
hevostalouden yrityksiä, maaseutumatkailua, koneurakointia
ja esim. eläinhoitoloita.
Työnantajan ABC
Työnantajan kannattaa muistaa muutama hyvään työnantajatoimintaan liittyvä perussääntö eli A) tutustu oman
toimialasi työehtoihin, B) tee
aina kirjallinen työsopimus ja
C) muista vastuu työntekijän
työturvallisuudesta ja työsuojelusta. Työnantajan ja esimiehen
rooliin liittyy sekä oikeuksia
että velvollisuuksia, jotka työnantajana toimivan yrittäjän on
hyödyllistä tunnistaa.
Esim. kirjallinen työsopimus on työnantajan kannalta
aina suositeltava. Suullinen
työsopimus on sinänsä pätevä,
mutta tarvittaessa sen toteen
näyttäminen on hankalaa. Lain
mukaan työnantajan on lisäksi
annettava sovitut työehdot
kirjallisesti työntekijälle, jos sovitaan yli kuukauden pituisesta
suullisesta työsopimuksesta.
Jos työnantaja haluaa käyttää
koeaikaa työsuhteen alussa,
edellyttää sekin kirjallista työsopimusta. Koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta ja
koeajan perusteella työsuhde
päättyy heti ilman mitään irtisanomisaikaa. Purkamisperusteen
tulee kuitenkin olla asiallinen.
Nuoria maaseutualoille työhön
ja oppimaan!
MTA ja Puu- ja erityisalojen
liitto haluavat omalta osaltaan
tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, ammattistarttilaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään.
”Tutustu työelämään ja tienaa”
–kesäharjoitteluohjelman
tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta
maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristö-
rakentamisalan sekä turkistuotantoalan yritysten toiminnasta
ja niissä esiintyvistä erilaisista
töistä. Tarvitsemme näillä aloilla tulevaisuudessa uusia työntekijöitä, joista muutkin toimialat
ovat kiinnostuneita.
Vuosina 2014 – 2016 kaksi
viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde
voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.
väliselle ajalle. ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 euroa,
joka sisältää tutustumisjaksolta
kertyneen lomakorvauksen.
Mikäli harjoittelujakso halutaan sopia kahta viikkoa
pidemmäksi ajaksi, maksetaan
näiltä lisäpäiviltä 33,50 euroa
päivässä. Työnantajan tulee
lisäksi huolehtia lakisääteisistä
maksuista riippuen työntekijän iästä. Sosiaaliturvamaksu
koskettaa 15-vuotiasta, työttömyysvakuutuksessa ikäraja on
16 vuotta ja työeläkevakuutuksessa 18 vuotta.
”Tutustu ja tienaa” –ohjelman lisäksi nuoret tarvitsevat
harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja opiskeluunsa liittyen.
Monelle nuorelle maaseutualojen oppisopimuskoulutus
on tervetullut vaihtoehto tavanomaiselle oppilaitoskoulutukselle.
Uuden työntekijän
perehdyttäminen
Työpaikalla hyvän yhteistyön
juurruttaminen alkaa uuden
henkilön tullessa taloon. Hyvin
suunniteltu ja toteutettu perehdytys lyhentää työn oppimiseen
käytettävää aikaa. Onnistuneen
perehdytyksen katsotaan myös
lisäävän työntekijän sitoutumista työpaikkaansa ja vähentävän
työntekijöiden vaihtuvuutta
– syntyy tunne, että minua tarvitaan tässä työpaikassa.
Vastuu perehdyttämisestä on
työnantajalla – monenkin lakipykälän perusteella. Tärkeimpiä säännöksiä tältä osin ovat
työturvallisuuslaki ja laki nuorista työntekijöistä. Perehdyt-
ISOJOEN
KONEHALLI
Erilaisia
trukkeja
varastossamme
n. 50 kpl.
Vuosimalli
2000
2003
1990
1994
2008
2003
2005
2007
1982
1983
1999
1996
2009
2010
2009
2005
2005
2012
Katso lisää:
Käyttötunnit
5800
1050
6600
9000
4639
5264
2320
2034
4584
4650
1895
2896
1700
3145
3850
3692
www.ikh.fi
16 048*
33 790*
28 145*
38 629*
5 242*
11 694*
28 145*
17 661*
37 822*
35 403*
44 274*
38 629*
38 629*
63 629*
Toiminta-alueemme: koko Suomi
Teollisuustie 3, 13720 PAROLA
puh. 03-637 2270
posti@parolanteltta.fi
METAKA Koukku-vaihtolavavaunut
Valmistus ja myynti:
Tmi R
ek
ola J
uhani
Rek
ekola
Juhani
www.metaka.fi, puh. 050 557 8545
PAMECOTUOTTEET
TR 100 ja TR 120
lietepumput
- pumppausteho
8-12 m3/min
- tehontarve 50-70 kW
sekoituksessa
- pituudet 2-4 m altaan syvyydestä
riippuen
- avattava roottoripesän pääty
(epäkeskoluokitus)
- säädettävät, tehokkaat repijäterät
siivessä
- täyttöputki 5 m, tukijalat
- työskentelytaso
- kuumasinkittynä tai maalattuna
HYDRO 35 JA
HYDRO 50
hydr. uppopumput
- teho 3000-5000 l/min
- lietelannan ja veden
pumppaukseen
- imu- ja levitysvaunujen
täyttöpumpuksi
- kuumasinkitty
Danfoss moottori
- edullinen
- monikäyttöinen
PAMECO-täyttöpuomit
Isojoen Konehalli Oy, Kauhajoki
Rami Ojanen 040-712 9413 • rami.ojanen@ikh.fi
-suojapeitteet/ -verhot
Kantavuudet
16-22 tonnia
- tehokas
potkurisekoitin
- moottori 4 kW,
1450 r/min
- suojakytkin/pistoke
16A
- sopii 30 mm välistä
- vesiletkulle pikaliitin
- kuumasinkitty
Hinta €
16 048*
22 500*
Parolan Teltta Oy
Veli-Matti Rekola
toimitusjohtaja
Maaseudun
Työnantajaliitto MTA
www.tyonantajat.fi
KS 40
lietekuilusekoitin
* merk. hinnat + alv 24 %
Merkki / malli
Case IH CX 70
Case IH JX90U
Fiat 100-90 DT
Ford 7740 SL DP
John Deere 6330
John Deere 6420 s premium
Massey Ferguson 5445
Massey Ferguson 5465 dyna-4
Massey Ferguson 590 2wd
Massey Ferguson 690 MP turbo
New Holland 8160 RC turbo
New Holland L85
New Holland T5050
New Holland T5060
New Holland T6020 Elite
New Holland TM 120 RC
New Holland TM 120 RC SS
Valtra T171 HITEC 50KM/H
täminen ja tarvittaessa toistuva
työnopastus ovat ennakoivaa
työsuojelua. Pelkästään lakipykäliin ei tarvitse turvautua,
vaan työnantajien ja esimiesten käyttöön on tarjolla hyvää
perehdyttämismateriaalia, jota
saa esim. Työterveyslaitokselta
ja Työturvallisuuskeskuksesta.
Maaseutualoilla yhtenä perehdyttämisen erityispiirteenä on
työvoiman kansainvälisyys eli
esimiehen on varmistuttava,
että yhteinen kieli ja perehdyttämismateriaali johtaa myös
käytännössä asian ymmärtämiseen.
- vaunun täyttö hytistä nousematta
- tehokas hydr. täyttö 4-5 m3/min
POTKURISEKOITTIMET
- 8 tai 10 m
- kuumasinkittynä!
PAKOLAN
KONEPAJA
Vasaratie 5, 85500 Nivala
Puh. 08-440 981
Fax 08-443 632
www.pakola.fi
21
Jalostajantie 18
FIN-60100 Seinäjoki
Puh. 010 4838 300
Fax
010 4838 301
www.bruggpema.fi
info@bruggpema.fi
Vantaa
010 4838 200
010 4838 201
23
Taloyhtiöissä kaivataan selkokielistä
tietoa putkiremontista
Kun omaan taloyhtiöön on
tulossa putkiremontti, osakkaan
päässä alkaa surista kysymyksiä: Mitä remontti tulee maksamaan? Joudunko muuttamaan
pois? Mitä jos kaikki menee
pieleen? Taloyhtiön hallituksen,
isännöitsijän ja urakoitsijan tehtävänä on vastata osakkaiden
kysymyksiin. Uutuuskirja Sata
ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus
Oy) auttaa antamaan vastaukset
niin, että jokainen osakas ymmärtää ne.
Putkiremontti
herättää
kysymyksiä
Putkiremontti on yksi suurimmista, vaikeimmista ja kalleimmista taloyhtiön remonteista. Monissa taloyhtiöissä
osakkaiden kiinnostus yhtiön
asioihin herää viimeistään putkiremontin yhteydessä, sillä
remontti vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin.
Usein asukkaat joutuvat myös
muuttamaan pois kodeistaan
remontin ajaksi.
”Kun putkiremontti alkaa
lähestyä, osakkaat ryhtyvät
pohtimaan sen vaikutuksia.
Osakkaita askarruttaa muun
muassa se, miten putkiremontti
toteutetaan, mitä se maksaa ja
kuinka kauan se kestää”, kertoo
Ville Perttilahti, joka työskentelee putkiremontti- ja täy-
dennysrakentamisprojekteista
vastaavana projektinjohtajana
SKH-Isännöinti Oy:ssä.
Perttilahdelta ja Vahanen
Oy:ssä projektipäällikkönä
työskentelevältä Unni Holmilta
on juuri ilmestynyt kirja, Sata ja
yksi kysymystä putkiremontista
(Kiinteistöalan Kustannus Oy).
Osakkaat kaipaavat
selkeitä vastauksia
Putkiremontin aloittamisesta
päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Perttilahden mukaan
osakkaat suhtautuvat yleensä
myönteisesti putkiremonttiin.
”Suurin osa ymmärtää, että
putkiremonttia ei tehdä huvikseen, vaan tietyt oireet ja selvitykset ovat johtaneet siihen,
että remonttia aletaan miettiä
ja suunnitella.”
Vaikka remontin tarve tiedostettaisiin ja hyväksyttäisiin,
osakkaiden mielessä alkaa
pyöriä monia putkiremonttiin
liittyviä kysymyksiä. Perttilahden mukaan osakkaat kaipaavat
tietoa aivan yksinkertaisista asioista. ”Yksi pohtii sitä,
saako hän hyvitystä aiemmin
korjaamastaan kylpyhuoneesta,
toinen sitä, voiko hän vaikuttaa
laatta- ja kalustevalintoihin ja
kolmas sitä, voiko hän jättää
tavaransa asuntoon remontin
ajaksi.”
Aina urakoitsijat eivät huomaa vastata osakkaiden ky-
symyksiin riittävän selkeästi.
Esimerkiksi rakennusalan sanasto hämmentää osakasta.
Koko korjaushanke vaiheineen voi tuntua vieraalta, eikä
osakkailla yleensä ole aiempaa
kokemusta putkiremonteista.
Osakkailla voi olla suoranaisia
väärinkäsityksiä esimerkiksi
putkiremontin toteutustavasta
ja kustannuksista.
Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaassa annetaan
vastaukset yleisimpiin osakkaiden esittämiin kysymyksiin.
”Keräsimme kysymykset työssämme vuosien varrella ja valikoimme kirjaan niistä kaikkein
tärkeimmät”, Perttilahti kertoo.
Viestintä
avainasemassa
putkiremontissa
Putkiremonteissa, kuten kai-
kissa taloyhtiön remonteissa,
ammattitaitoinen viestintä on
tärkeää. Osakkaat kaipaavat aktiivista, johdonmukaista ja selkeää viestintää. Jos viestinnässä
hutiloidaan, tieto remontista ei
kulje kaikille osakkaille. Huono
viestintä herättää epäluuloja,
jolloin remontista voi lähteä
leviämään virheellistä tietoa.
Viestintä hoituu yleensä urakoitsijan, isännöinnin ja taloyhtiön hallituksen yhteisvoimin.
Putkiremontista voidaan viestiä
esimerkiksi jakamalla paperisia tiedotteita asuntoihin ja
taloyhtiön ilmoitustauluille tai
tiedottamalla asioista sähköpostilla tai taloyhtiön Facebooksivuilla.
Perttilahden mukaan erityisen tärkeitä ovat osakkaiden
infotilaisuudet sekä heille tehtävät kyselyt. ”Kun infotilaisuuk-
, ERISTEHARKKO
RB-MUOTTIHARKKO, ERISTEHARKKO
Puh. 03-877 200
Kukonkankaantie
Puh. 03-877 2008 Hollola
Kukonkankaantie 8 Hollola
, ERISTEHARKKO
• Nopea ja
vaivaton tapa
rakentaa
• Korkeuksiltaan tarkat
- mitallistettu timanttihiontalaitteistolla
• Monipuoliset käyttökohteet
• Säästää aikaa ja materiaaleja
www.rakennusbetoni.fi
www.rakennusbetoni.fi
Ilomäen
Puukauppa Ky
polttopuut - puunkaadot - metsurihakkuut - motohakkuut - raivaukset
0400 413 331 • asiakaspalvelu@ilomaenpuukauppa.com
Hor mitiilet,
seinätiilet,
takkatiilet,
käsin
lyödyt tiilet
EDULLISESTI
Tiilitehdas
POTILA
Hämeenkyrö
p. 0400 766 148
potilantiili@suomi24.fi
sia järjestetään riittävästi, osakkaat ehtivät tottua ajatukseen
tulevasta putkiremontista ja
saada vastaukset kysymyksiinsä. Kyselyiden kautta osakkaat
voivat taas ilmaista mielipiteensä remontista ja vaikuttaa sen
lopputulokseen.”
Mukava ja helppo tapa jakaa tietoa ja tehdä remontista
helpommin lähestyttävä on
hankkia osakkaille Sata ja yksi
kysymystä putkiremontista
-opas. ”Oppaasta osakkaat
saavat tarvitsemansa tiedot,
eikä heidän tarvitse kysellä asioita esimerkiksi hallitukselta tai
isännöitsijältä. Näin hallituksen
ja isännöitsijän aikaa säästyy
muihin remonttiin liittyviin
tehtäviin”, Perttilahti kertoo.
Oppaassa esitetyt kysymykset
kysytään joka tapauksessa,
joten mitä nopeammin osakkaat
saavat niihin vastaukset, sitä
parempi.
Sata ja yksi kysymystä putkiremontista ilmestyi 13.4.2015.
Opas antaa selkeät ja ytimekkäät vastaukset mm. siihen,
miksi putkiremontti tehdään,
mitä putkiremontti maksaa,
miten putkiremontti vaikuttaa
asumiseen ja mitä lisätöitä
taloyhtiön osakas voi putkiremontin yhteydessä teettää.
Opas selkeyttää osakkaiden
vaikeaksi kokemia asioita sekä
poistaa putkiremonttiin liittyviä
väärinkäsityksiä ja pelkoja.
Oppaan ovat kirjoittaneet Ville
Perttilahti ja Unni Holm, ja sen
on kustantanut Kiinteistöalan
Kustannus Oy.
Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan
mitoilla sekä vakiomitoilla.
Kaaritie 10, 76150 Mikkeli
Puh. 040-564 8715, info@npa-metalli.net
http://npa-metalli.net
FILMIVANERIA
• 6,5 - 30 mm runsaasti eri kokoja
• VALKEAA VANERIA 6,5-15mm
Esim. navetat, varastot ,hallit, seinät, katot.... ym ym
• ISO ERÄ FILMI/VIIRA MAXILEVYÄ
9 - 27m, 5m2 - 11 m2 levynä. Esim. 12mm 4100x2020 W/F
• 6,5 - 12 mm keltainen maatilavaneri
• Erä havukiloja 12 - 50mm
Meiltä levyt myös määrämittoihin!
Edulliset, nopeat toimitukset ympäri Suomea!
www.vaneria.fi
90
Karv oskylällä ne kaupat tehdään!
v.
1923-2013
ma-pe 8-17, la suljettu
Kotimaiset taitto-ovet Iistä.
www.findoor.fi
findoor@findoor.fi • p. 020 8384 530
RAKENNA MITÄ VAIN
- SUOMEN PARHAISTA KIVISTÄ!
Lämpökeskukset, maneesit, kuivurien alaosat ja
perustukset, tuotantorakennukset ja konehallit,
lantalat, lantakuilut, lietesäiliöt, maanpaineseinät,
muurit, rakennusten perustukset: anturat ja sokkelit.
TUTUSTU! LAMMINBETONI.FI/MAATALOUS
Lammin Betoni Oy
Myynti: 0207 530 499
25
Miksi meillä haisee? Yli puolet
suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta
Huonoin tilanne on kerrostaloasunnoista, joissa peräti 62 prosentissa
kärsitään sisäilmaan
liittyvistä ongelmista.
Eniten pulmia on vanhemmissa, koneellisella
poistoilmanvaihdolla tai
painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa
asunnoissa.
Yli puolet suomalaisista kärsii asunnon huonosta sisäilmasta. Yleisimpiä haittoja ovat
keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus.
Erityisen yleisiä ongelmat ovat
kerrostaloissa, joissa peräti kolme viidestä asukkaasta kertoo
asunnossaan olevan sisäilman
laatuun ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.
"Määrä on yllättävän suuri.
Sisäilma-asioihin pitää ilman
muuta kiinnittää taloyhtiöissä
enemmän huomiota", sanoo
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen.
Ilmanvaihto-ongelmat tuntuvat erityisesti keittiöissä:
ruuanlaiton hajuista kärsii lähes joka kuudes suomalainen.
Asuntotyypistä riippumatta
yleisiä ongelmia ovat myös
ilman tunkkaisuus, viemärin
haju, vetoisuus ja makuuhuoneiden ja pesutilojen puutteellinen ilmanvaihto. Näistä kertoi
kärsivänsä joka kymmenes
suomalainen.
Ikkunavalmistaja Tiivin ja
Isännöintiliiton Kotitalo-lehden
tutkimuksessa tutkimuksessa
Tutkimukseen vastanneet kertovat
sisäilmaongelmien vaikutuksesta arkeen:
• Eihän naapureista tulevat ”ruuan katkut” haitallisia ole. En
ole tullut ajatelleeksi näitä haittoina, vaan normaalitilana.
• Etenkin viemäreiden haju on kuvottava.
• Haittaa aiheutuu siitä, että liesituuletin on päällä vain tiettyinä aikoina.
• Liesituuletin ei vedä kun huipparit katolla päällä vain tietyn
ajan päivässä.
• Makkarissa tuntuu, että happea saatava lisää ja on hieman
avattava ikkunaa.
• Meillä on tuloilmaventtiilit, mutta ne on tukittu.
• Pyykinpesukoneen pyöriessä vessassa haisee viemärit.
• Keittiöstä leviää rasvaa pitkin asuntoa, pyykit ei kuivu kunnolla. Jatkuva tunkkainen haju tuulettamisesta huolimatta.
• Ruoanlaiton hajut kestävät asunnossa pitkään.
• Sisäilman tunkkaisuus on todella ikävää.
• Tunkkaisuus häviää ja pysyy poissa tuuletusikkunaa auki
pitämällä, ei kovin energiaystävällinen ratkaisu.
Ikkunoiden raitisilmaventtiilejä ei pidä talvellakaan sulkea kokonaan, neuvoo Tiivin asennuskouluttaja Hannu Kari. Kuva: Petteri Kivimäki.
kysyttiin sisäilmaongelmien
yleisyydestä ja vaikutuksista
1502 täysi-ikäiseltä suomalaiselta. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen tammi–helmikuun
2015 vaihteessa. Tutkimuksen
otos on kiintiöity edustamaan
suomalaisia kotitalouksia.
Kerrostaloissa
selvästi eniten
ongelmia
Ilman laatu on selvästi yleisin pulma kerrostaloissa, joissa
asuvista peräti 62 prosenttia
kertoo asunnossaan olevan
erilaisia sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.
Yleisimpiä ongelmia ovat hajut
rappukäytävässä, joista kärsi
joka neljäs, ja keittiön puutteellinen ilmanvaihto, joka
on ongelma joka viidennessä
asunnossa.
Ilmanvaihdon puutteista kertovia muita ongelmia, ikkunoiden välitilan tai sisäpinnan
huurtumista, esiintyy molempia
lähes kymmenessä prosentissa
asunnoista.
Eniten ongelmia on vanhemmissa, koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Näissä
selvästi yli puolet asukkaista
kärsi erilaisista sisäilmaongelmista. Haitallisimpina sisäilmaongelmat koetaan 1990-luvun
asunnoissa.
Uudemmissa, koneellisella
ilman tulolla ja poistolla varustetuissa taloissa asuvista suomalaisista 62 % on tyytyväisiä
sisäilman laatuun.
Remontin yhteydessä
korvausilma kuntoon
Tiivin teknologiajohtaja
Timo Nissisen mukaan huo-
mattava vanhojen rakennusten
sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on liian vähäinen raikkaan
korvausilman saanti. Tämä on
todettu esimerkiksi Helsingin
kaupungin ympäristökeskuksen selvityksessä asuntojen
ilmanvaihto-ongelmista
”Korvausilmaa tulee usein
hallitsemattomasti ikkunoiden
ja seinien raoista”, Nissinen
kertoo. Raikkaan ilman puutteesta kertovasta tunkkaisuudesta kärsi painovoimaisella
ilmanvaihdolla varustetuissa
rakennuksissa 15 %, koneellisella poistoilmanvaihdolla
varustetuissa taloissa 12 %
ja koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon taloissa vain
kolme prosenttia asukkaista.
• maarakennus- ja vihertyöt • salaojitukset
• perustukset • kosteuseristykset
• pihatyöt • pihakivetykset • asfaltointi
• massanvaihdot • maa-ainestoimitukset
ammattitaidolla
TS-URAKOINTI
0400 780 994, www.ts-urakointi.com
Todellinen vaihtoehto öljylämmitykselle !!!! Todellinen vaihtoehto öljylämmitykselle !!!! Todellinen vaihtoehto öljylämmitykselle !!!! Nyt laadukkaat: Platinum Bio pellettipolttimot ja kattilat Foretecilta Nyt laadukkaat: Platinum Bio pellettipolttimot ja kattilat Foretecilta Nyt laadukkaat: Platinum Bio pellettipolttimot ja kattilat Foretecilta  tulenkestävä Inox teräksinen tulipesä  tulenkestävä Inox teräksinen tulipesä  tulenkestävä Inox teräksinen tulipesä lisävarusteena mm. jäännöshappimittaus, lambda  lisävarusteena mm. jäännöshappimittaus, lambda  lisävarusteena mm. jäännöshappimittaus, lambda täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä  täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä  täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä teholuokat 5 – 300 Kw,  teholuokat 5 – 300 Kw,  teholuokat 5 – 300 Kw,  myös valmiit lämpökontit myös valmiit lämpökontit  Lämminilmakehittimet pelletti, hake, puru 20‐400 kw  myös valmiit lämpökontit Lämminilmakehittimet pelletti, hake, puru 20‐400 kw 
Foretecilta leikkaavat sulkusyöttimet ja  Lämminilmakehittimet pelletti, hake, puru 20‐400 kw Foretecilta leikkaavat sulkusyöttimet ja hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet  Foretecilta leikkaavat sulkusyöttimet ja hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet 
katso tuotteemme: www.foretec.fi  hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet katso tuotteemme: www.foretec.fi
hintatietoja : nettikone.com / foretec  katso tuotteemme: www.foretec.fi
Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi hintatietoja : nettikone.com / foretec Foretec Oy hintatietoja : nettikone.com / foretec Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi Isännöintiliiton Heikki Kaurasen mukaan asukkaita pitää
opastaa ilmanvaihtolaitteiden
oikeaan käyttöön, taloyhtiön
on puolestaan huolehdittava ilmanvaihtojärjestelmän
huolto-ohjelman laatimisesta
ja säännöllisestä tarkastuksesta.
Pelkällä koneellisella poistolla
varustetussa talossa voi olla
hyvin vaikea saada sisäilman
laatu huipputasolle.
”Monet koneellisella poistolla varustetuista kerrostaloista ovat pian tulossa ikkunaremontti-ikään. Kun ikkunat
vaihdetaan, samalla pystytään
parantamaan korvausilman
saantia ja poistamaan huurtumisongelmia”, Kauranen
sanoo.
Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI Foretec Oy Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI Foretec Oy Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI 26 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA
27
Suunnittelijoiden osaaminen hyvää,
suunnitelmien sisällössä parannettavaa
!
Rakennushankkeen eri osapuolet ovat tyytyväisiä
suunnittelijoiden osaamiseen ja ammattitaitoon, mutta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta
annetaan heikompaa palautetta. Tiedot käyvät ilmi
Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin suunnittelijoiden saamaa
palautetta rakennusprojekteissa.
Rakentamisen Laatu RALA
ry:n keräämien rakennushankkeiden palautetietojen mukaan hankkeiden osapuolten
mielestä yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on toimivaa
ja joustavaa ja suunnitteluyritysten henkilöstöä pidetään
osaavana ja ammattitaitoisena.
Siitä huolimatta rakennuttajat ja pääurakoitsijat antavat
heikointa palautetta suunnitelmien virheettömyydestä ja
kattavuudesta. Myös suunni-
!
telmien yhteensopivuudessa ja
ristiriidattomuudessa on heidän
mielestään huomattavastikin
parantamisen varaa.
Rakentamisen Laatu RALA
ry on kerännyt vuodesta
2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri
osapuolten yhteisellä RALAprojektipalautejärjestelmällä.
Järjestelmässä on lähes 2 000
rakennushanketta ja niistä on
annettu yli 6 000 palautetta. Nyt
on analysoitu suunnittelijoiden
Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja
rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun
ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää
ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja
antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALAn
palveluita ovat RALA-pätevyys, RALA-sertifiointi,
RALA-projektipalaute ja Luotettava Laatutyömaa.
Lisätietoja www.rala.fi.
Kuvalähde: RALA ry
saamia palautteita rakennushankkeen muilta osapuolilta
eli tilaajilta, rakennuttajilta ja
pääurakoitsijoilta sekä suunnittelijoiden näille antamaa palautetta. Syksyllä 2014 valmistui
selvityksen ensimmäinen vaihe,
jossa analysoitiin tilaajien ja rakennuttajien antamaa palautetta
pääurakoitsijoille. Selvityksen
ovat toteuttaneet tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen
ja erikoistutkija Sami Kärnä
Aalto-yliopistosta.
Suunnittelijat puolestaan
antavat pääurakoitsijoille ja
rakennuttajille hyvää palautetta toimivasta ja joustavasta
yhteistyöstä, hallitusta suunnittelijoiden valintaprosessista
ja osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. ”Ongelmia
sen sijaan suunnittelijoiden
mukaan on rakennuttajien antamissa lähtötiedoissa ja niiden
kattavuudessa sekä projektin
ajallisessa hallinnassa”, kertoo
tutkimuspäällikkö Juha-Matti
Junnonen.
-Tulokset osoittavat, että
osaamista ja ammattitaitoa
suomalaisessa rakentamisessa
kyllä löytyy. Toisaalta jos suunnitelmat eivät ole virheettömiä
ja kattavia, miten rakentamisen
lopputulos voi olla hyvä? Nyt
RALA-projektipalaute on rakennusalan osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa ja saada
palautetta sekä projektin aikana että sen päätyttyä.
Projektin tehokkaan arvioinnin ja systemaattisen
palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet
toteutusmuodot sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden
kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia.
RALA-projektipalautejärjestelmä soveltuu erityyppisiin
hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla
rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat
ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa. RALA on
kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta
2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta
ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien, rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden suunnittelijoille antamaa
palautetta (919 kpl) ja suunnittelijoiden näille antamaa
palautetta (761 kpl).
olisikin syytä käydä keskustelua siitä, mistä johtuu, että
ammattiosaamista ei saada
hankkeissa täysimääräisesti
hyödynnettyä eikä sillä saada
aikaan kattavia ja virheettömiä
suunnitelmia. Ilman niitä on
vaikea saavuttaa laadukasta
rakentamisen lopputulosta,
toteaa toiminnanjohtaja Tuula
Råman Rakentamisen Laatu
RALA ry:stä.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Tuula Råman, Rakentamisen Laatu
RALA ry, p. 0400 607 429, tuula.raman@rala.fi
tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491,
juha-matti.junnonen@aalto.fi
erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604,
sami.karna@aalto.fi
Tampereen ammattikorkeakoulu
Metsätalousinsinöörikoulutusta Suomen
suosituimmassa ammattikorkeakoulussa
”Ensimmäisen vuoden opiskelijoita tutustumassa
luonnonmetsien ekologiaan” Kuva: Ari Vanamo
Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa metsätalousinsinöörikoulutusta, joka antaa monipuoliset
valmiudet toimia metsätalouden tehtävissä Vuonna
2016 on haku ainoastaan päivätoteutukseen, mutta
myös monimuotototeutuksia on järjestetty 2-3 vuoden
välein.
Metsätalouden
koulutusta kokemuksella
ja ammattitaidolla
Metsätalousinsinöörien koulutusta
päivätoteutuksina ja monimuotototeutuksina
Seuraava yhteishaku päivätoteutukseen
16.3.–6.4.2016
•
•
•
•
Opintotarjontaa avoimessa ammattikorkeakoulussa
Tilauskoulutusta
Henkilöstöä hankkeisiin ja kehitystoimintaan
Opiskelijoita pienimuotoisiin projekteihin,
opinnäytetyön tekijöiksi ja harjoittelijoiksi
Lisätietoja:
Ari Vanamo, puh. 040 561 6873,
ari.vanamo@tamk.fi
www.tamk.fi
-Kyseessä on nelivuotinen
koulutus, josta valmistutaan
monenlaisiin asiantuntija- sekä
esimiestehtäviin metsätalouden
kentässä, kertoo koulutuspäällikkö Ari Vanamo.
Lukuisia työllistymismahdollisuuksia
Suurimma t työna nta ja t
valmistuville ovat Vanamon
mukaan isot puuta hankkivat
yritykset, kuten UPM, Metsä
Group ja Stora Enso. Metsätalousinsinöörit työllistyvät usein
puunhankinnan tehtäviin, kuten
ostoon sekä puunkorjuun ja
kuljetuksen järjestelyyn.
-Aika monet valmistuneet
työllistyvät myös metsänhoitoyhdistyksiin, jotka tarjoavat
asiantuntijapalveluita metsänomistajille. Tässä työssä
toimitaan mm. neuvonta- ja
asiantuntijatehtävissä. Julkisella puolella yksi merkittävä työllistäjä on ollut Metsäkeskus.
Vanamon mukaan metsäkoneyrityksetkin alkavat olla
nykyisin jo sen verran isoja,
että sielläkin tarvitaan toimihenkilöosaamista.
-Metsä on vahvasti läsnä
valmistuvien työtehtävissä,
mutta toki meiltä on menty tällä
tutkinnolla muillekin aloille.
Valmistuvat tuntevat
metsän ja metsänhoidon kentän
-Valmistuneiden opiskelijoiden substanssiosaaminen
on korkealla tasolla, joten he
tietävät mitä toimenpiteitä
metsälle pitäisi tehdä taloudellisten ja muidenkin tavoitteiden
näkökulmasta. Metsätalousinsinöörimme osaavat suunnitella
toimenpiteitä sekä organisoida
toteutuksia. Kun metsänomistajia on satoja tuhansia, on
erittäin tärkeää valmius toimia
metsänomistajakunnan kanssa.
Tässä yhteydessä neuvottelu- ja
viestintätaidot ovat tärkeässä
roolissa. Kun toimitaan yrityksissä ja yritysten kanssa, on
tärkeää hallita myös liiketoimintaosaaminen, vähintäänkin
ymmärtää talousasioita. Jotkut
opiskelijoista ryhtyvät metsäpalveluyrittäjiksi, Vanamo
kertoo.
Metsäosaamiseen liittyy mm.
metsänhoidon asioiden osaaminen, metsäsuunnittelu- ja paikkatietojärjestelmäosaaminen
sekä puunkorjuuseen liittyvä
tekninen puoli.
-Metsäomaisuuden hallintaan, metsän hoitoon ja korjuuseen liittyvä osaaminen on
hyvällä tasolla meiltä valmistuvilla, Vanamo toteaa.
Paljon metsäalasta
kiinnostuneita
hakijoita
-Meille pääsee kahta väylää,
joko lukiopohjalta tai ammatillisen koulutuksen kautta. Haku
opintoihin alkaa maaliskuussa,
jonka jälkeen valituille tulee
kutsu pääsykokeeseen. Pidämme pääsykokeet aina kesäkuun
alussa. Pääsykokeessa on kaksi
osaa: matematiikka ja viestintä
(äidinkieli).
Hakijan kannalta on tärkeää aito kiinnostus metsäalaa
kohtaan ja se, että on valmis
työskentelemään metsässä sekä
metsänomistajien kanssa. Autossa istuminenkaan ei saa olla
vierasta, koska työ on monesti
reissaamista ympäri maakuntia.
-Olemme olleet pitkään, ja
edelleenkin, Suomen suosituin
metsäpuolen ammattikorkeakoulu. Vain joka neljäs hakija
tulee valituksi meille. Viime
syksynä meillä oli haku aikuisten monimuotokoulutukseen,
jolloin hakijoita oli seitsemän
jokaista aloituspaikkaa kohden. Kysyntä on ollut kovaa
juuri monimuotokoulutuksen
puolella, Vanamo kertoo.
Metsäalan osaajille
kysyntää myös
tulevaisuudessa
-Tämän hetken näkymä
metsätalousinsinööreille on
sellainen, että työntekijätarve
on jopa kasvamassa. Metsätalousinsinöörien koulutus on
keskittynyt nykyisin viidelle
suomenkieliselle paikkakunnalle: Rovaniemelle, Mikkeliin,
Tampereelle, Joensuuhun sekä
Evolle. Laskennat osoittavat,
että valmistuvien työllisyysaste
on hyvä myös jatkossa, Vanamo
näkee.
Äänekosken ja Varkauden
puun hankintamääriä lisäävät
uudet hankkeet/toiminnot vaativat jatkossa lisää toimihenkilöitä, puunkorjuuhenkilöstöä sekä
puutavara-autonkuljettajia.
Koko ketju tarvitsee lisää väkeä, mikä näkyy Vanamon
mukaan mm. monimuotokoulutuksiin hakeneissa.
-Vuonna 2016 ei ole alkamassa uutta monimuotoryhmää, mutta seuraava päivä-/
nuorisopuolen yhteishaku on
maaliskuussa 2016. Meille
tulee jonkin verran varttuneempia opiskelijoita myös
päiväryhmiin. Päiväopiskelukaan ei vaadi ihan päivittäistä
paikalla oloa, vaikka on toki
paljon monimuoto-opiskelua
sitovampaa, Vanamo mainitsee.
Opetussuunnitelmaa
kehitetään jatkuvasti
Metsätalouden insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmaa
päivitetään Vanamon mukaan
jatkuvasti. Opetussuunnitelmaan tehtiin todella iso remontti 10 vuotta sitten, jolloin
opetusta muutettiin niin, että
heti ensimmäisestä syksystä
lähtien ollaan paljon metsässä. Tätä kautta alan tuntemus
saadaan heti oikealle tasolle.
Opetussuunnitelman viimeisin
päivitys tuli voimaan vuonna
2013.
-Metsässä opittuja tietoja syvennetään luennoilla. Meillä on
pedagogiana ongelmalähtöinen
oppiminen, johon kuuluu pienryhmissä toimimista ja maastossa oppimista. Nykyaikaan
kuuluvat myös monimuotoiset
oppimisympäristöt. Meillä on
mm. hakkuukonesimulaattori. Vaikka emme teekään
insinööriopiskelijoistamme
konekuskeja, tätä kautta saadaan tuntumaa siihenkin työhön. Hakkuukonesimulaattoria
voidaan hyödyntää esimerkiksi mittaussimuloinneissa.
Kehitämme jatkuvasti myös
virtuaalisia oppimisympäristöjä. Olemme saaneet hyviä
opiskelijoita ja täällä on hyvä
henki, joten uuden opiskelijan
on helppoa tulla meille ja löytää
oman viiteryhmänsä, Ari Vanamo mainitsee loppuun.
www.tamk.fi
29
Metsäalan muutos
lisää työpaikkoja tulevaisuudessa
Valtimon metsäkonekoulun tutkintovastaava Mikko
Saarimaa toteaa, että metsäkoneala tulee tarjoamaan
hyviä työpaikkoja tulevaisuudessakin. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo on perinteinen metsäkonekoulu. Koulu on toiminut jo 40 vuotta Valtimolla
ja kouluttanut sekä suomalaisia että ulkomaalaisia
opiskelijoita metsä- ja metsäkonealan ammattilaisiksi.
Ammattiopisto tarjoaa laajan
valikoiman metsä- ja metsäkonealan opiskeluvaihtoehtoja
sekä nuorisoasteen opiskelijoille että aikuisille. Toimipaikat sijaitsevat Valtimolla ja
Joensuussa.
-Nuoret voivat aloittaa
opintonsa myös Kajaanissa
ja Iisalmessa. Koulutamme
metsureita, metsäkoneenkuljettajia, metsäkoneasentajia
ja puutavara-autonkuljettajia.
Järjestämme koulutuksia sekä
nuorille että aikuisopiskelijoille. Opiskelijoita yksikössä
on noin 200. Opetus jaetaan
alkuopetusvaiheeseen, varsinaisen työn opetukseen, itsenäisen
työskentelyn vaiheeseen sekä
työssäoppimiseen, Saarimaa
kertoo.
Koulutustarjonta koostuu
perus- ja ammattitutkinnoista,
jonka lisäksi oppilaitos toteuttaa asiakkaille räätälöityjä
lyhyitä koulutuksia metsä- ja
metsäkoneaiheisiin. Koulutustarjontaan kuuluvat myös ensiapukoulutukset, työturva-, tulityö- ja tieturvakorttikoulutukset. Lisäksi yksikkö toteuttaa
yhteistyössä Pohjois-Karjalan
aikuisopiston kanssa useita eri
metsäalan tutkintotavoitteisia
koulutuksia metsäalan ammatteihin.
-Opetuksen kehittämisen
puitteissa olemme mm. julkaisseet oppikirjan koneellisen
puunkorjuun työmenetelmistä,
mainitsee Saarimaa.
Käytössä hyvä
opetuskalusto ja
opetusmenetelmät
Valtimon opiskelutilat ovat
uudenaikaiset ja harjoitustyömaat ovat pääasiassa Metsähallituksen kohteissa.
-Uskomme simulaattoriopetukseen ja olemme tietoisesti lisänneet simulaattorien
käyttöä opetuksessa. Meillä
on 20 metsäkonesimulaattoria
ja niitä ollaan hankkimassa
lisää. Simulaattoriopetuksen
tehokkuudesta on todella paljon
näyttöä. Ne tarjoavat turvallisen
ja käytännönläheisen tavan
tutustua koneisiin ja niillä tehtävään työhön. Simulaattoreilla
pääsee nopeasti kiinni konetyön
ytimeen. Esimerkiksi siihen
kuin harvestereilla avo- tai
harvennushakkuita tehdään.
Simulaattorien käyttö helpottaa
maastoon siirtymistä, Saarimaa
määrittelee.
Oppilaitoksella on paljon
oikeitakin koneita. Kalustoon
kuuluu 14 harvesteria ja 20
ajokonetta.
-Itsenäisen työskentelyn
vaiheessa voidaan taata, että
jokaiselle löytyy ajokone työvuorossaan, Saarimaa selvittää.
Käytännöllistä
koulutusta
työelämän tarpeisiin
Valtimolla koulutetaan työelämän tarpeisiin tulevaisuuden
metsäammattilaisia. Koululla
on hyvä maine ja valmistuneet
osaajat ovat haluttuja tekijöitä
työelämässä.
-Annamme käytännönläheistä koulutusta, jossa opiskelijat
pääsevät jo opiskeluaikanaan
tutustumaan oikeisiin töihin koneiden kanssa ja ovat sitten valmiita siirtymään työelämään.
Saarimaa kertoo, että met-
säkonealan opinnot sopivat
kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnossa liikkumisesta ja
huippuluokan tietotekniikasta.
Kuljettajat ohjaavat nykyään
työkoneita atk-laitteiden välityksellä ja tieto liikkuu koneiden, kuljettajien ja yhtiöiden
välillä tietoliikennevälineiden
avulla.
-Koulutus on käytännönläheistä, työvaltaista opetusta,
jossa opetellaan niihin tehtäviin, joita ammatti vaatii. Metsätyöt ovat nykyään myös palveluammatteja. Eräs syy hyviin
tuloksiimme on tiivis yhteistyö
yritysten kanssa. Uskomme ja
panostamme työssäoppimiseen,
koska sitä kautta työllistytään
tehokkaasti, Saarimaa korostaa.
Saarimaan mukaan on erinomainen asia, että opiskelijat
pääsevät tutustumaan alan
yrityksiin jo opiskeluaikanaan
ja pohjustamaan tulevia työpaikkoja.
-Meillä valmistuneista opiskelijoista 70–80 prosenttia
työllistyy alalle. Ja mikä parasta
työpaikka yleensä löytyy kotipaikkakunnalta.
Koulutusta yritysten
tarpeisiin
Saarimaa kertoo, että ammattilaiselle lyhytkin koulutus
voi avata uusia näkökulmia
omaan työhyvinvointiin, sama
tulos vähemmällä vaivalla.
Yritykselle sama tulos pienemmällä työmäärällä tarkoittaa
kustannusten pienenemistä ja
kannattavuuden parantumista.
Tehokkuuden lisääntyminen
johtuu isolta osin tarkoituksenmukaisten työmenetelmien käyttöönotosta osaamisen
kasvaessa. Samoin virheiden
määrä ja niistä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Sijoittamalla koulutukseen prosentti
käytettävissä olevasta resurssista voi kokemuksen mukaan
tuottavuuden nousu olla jopa
neljännes. Kuljettajien väliset
erot tuottavuudessa voivat
tutkimusten mukaan olla jopa
50 %. Osaamisen tasaisempi ja-
kaantuminen säästäisi koneita,
metsää ja palkkaeuroja.
-Tarjoamme koulutuksia
mm. metsäkoneenkuljetuksen
ammattilaisille. Koulutukset
viedään läpi perusasioita kertaamalla ja ne voivat liittyä
metsäyhtiöiden toiminnanohjaukseen, apteeraukseen,
koneen huoltoon tai ylläpitoon.
Koulutukset voivat liittyä myös
työmenetelmiin. Ammattikuljettajien työtehtäviä saadaan
optimoitua perusasioita kertaamalla. Tätä kautta saadaan
vahvistettua työntekijän oikein
tekemisen tunnetta, joka lisää
osaltaan työhyvinvointia, työs-
sä jaksamista ja mahdollisesti
jopa työn tuottavuutta, Saarimaa näkee.
Mikäli yrityksessä on isompi
porukka, voidaan koulutus
järjestää esimerkiksi TYHYpäivän yhteydessä. Koulutus
voidaan pitää yrityksen määrittämässä osoitteessa tai oppilaitoksen tiloissa Valtimolla.
-Koulutukset ovat kestoltaan
päivän mittaisia, mutta niitä
voidaan räätälöidä tarvittaessa
useammankin päivän mittaisiksi.
Saarimaa kertoo, että koulutuksessa olisi hyvä lähteä
liikkeelle esimerkiksi harven-
nushakkuun työmenetelmän
opeista.
-Harvennushakkuun työvaiheet voidaan käydä läpi niin,
että siitä tulisi helpompaa ja
jopa tuottavampaa. Tätä osaaluetta olemme kouluttaneet
ulkomaalaisille työnjohtajille jo
aika paljon ja haluaisimme tarjota tätä samaa osaamista myös
kotimaisille metsäkoneyrityksille. Koulutusten sisällöt voidaan katsoa yrityksen tarpeista
katsoen, mutta harvennushakkuupuoli on varmasti ajankohtainen useimmille toimijoille,
toteaa Saarimaa loppuun.
www.pkky.fi
METSÄOPIT
VALTIMOLTA
AIKUISKOULUTUS
Järjestämme näyttötutkintoon
valmistavaa koulutusta:
Metsäkoneenkuljettaja
• 12.1.2016 - 21.4.2017 Valtimolla
Metsäkoneasentaja
• 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla
Harvesterinkuljettaja, osatutkintona
• 12.1.2016 - 18.11.2016 Valtimolla
Yhteydenotot
Mikko Saarimaa 050 349 7172
Metsässä on reilu meininki
ja hyvä työpaikka käytännön
ammattilaiselle!
Järjestämme myös ammattipätevyys koulutuksia
Tarmo Korhonen 050 346 0617
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo
Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo
puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen yksikkö
Agrologin opinnot antavat monipuoliset
eväät työelämään
Keväällä 2015 Savonia AMK:sta valmistunut
Antti Partanen työllistyi työharjoittelun ja opinnäytetyön kautta OP Ryhmän Osuuspankki
Poppiaan Iisalmessa. Iisalmesta Partanen siirtyi myöhemmin Kiuruvedelle koulutustaan vastaaviin töihin maatalous- ja yritysrahoituksen
puolelle. Seuraavassa rahoitusneuvoja Antti
Partasen tarina koulunpenkiltä työelämään.
Partanen haki lukion jälkeen
agrologin koulutusohjelmaan
Savonia AMK:n Iisalmen yksikköön ja pääsi sisään.
-Päädyin agrologiopintojen
pariin siitä syystä, että maaseutu on aina ollut minulle
läheinen asia.
Olen työskennellyt opintojeni ohessa Leppävirralla
sijaitsevalla suvun maitotilalla
ja tehnyt maatalouslomittajan,
metsätaloustyöntekijän sekä
metsurin hommia. Lukion ja
armeijan jälkeen tämä ala tuntui
varteenotettavalta vaihtoehdolta, koska tässä yhdistyi talouspuoli ja maatalous, Partanen
toteaa.
Yritystaloutta ja
kasvinviljelyä
Agrologiopinnot jakautuvat
pääpiirteittäin yritystalouden,
kasvinviljelyn, kotieläintalouden ja konetekniikan opintoihin
-Suuntauduin yritystalouden
opintoihin, johon liittyen tein
myös opinnäytetyön. Syventäviä opintoja kävin myös kasvinviljelyopinnoista, joten yritystalous ja kasvinviljely ovat
vahvimmat osaamisalueeni.
Talousasiat ovat kiinnostaneet
minua aina, joten seuraan jatkuvasti taloutta, luen talousaiheisia lehtiä sekä kirjallisuutta,
Partanen kertoo.
Hyvät pisteet
oppilaitokselle
-Käytännönläheisyys on todella hyvä juttu opinnoissa.
Opintoihin kuului noin 150 päivää käytännön työharjoittelua.
Pystyin itse vaikuttamaan opintopolkuun sekä erikoistumaan
itseäni kiinnostavalle koulu-
Kuvassa Kiuruveden Osuuspankin rahoitusneuvoja Antti Partanen
tuksen osa-alueelle. Iisalmessa
tarjottu yritystalouden opetus
oli todella laadukasta ja kurssikokonaisuudet olivat hyvin
suunniteltuja. Teimme opintojen aikana paljon yritysvierailuita. Myös harjoitustehtävät
olivat yrityselämään sidottuja,
käytännönläheisiä ja kiinnostavia, Partanen mainitsee.
Harjoittelun ja
opinnäytetyön
kautta työpaikka
Partasen työllistyminen
pankkiin mahdollistui harjoittelun sekä pankin tilaaman
opinnäytetyön kautta.
-Toinen isompi työharjoittelu toteutettiin kesällä 2014,
jolloin kävin kysymässä harjoittelupaikkaa Osuuspankki
Poppian Iisalmen konttorista,
jonne myös pääsin. Harjoittelukesä oli pääasiassa henkilöasiakaspalvelua ja kesti
neljä kuukautta. Samalla sain
pankista opinnäytetyön aiheen,
”Kassavirtojen hallinta lypsykarjatiloilla”, jossa pankki oli
toimeksiantajana. Tein opinnäytetyötä 2015 vuoden alusta
aktiivisesti, ja työ valmistui
keväällä 2015. Lopulta sain
työpaikan pankista, Partanen
kertoo.
Nykyään Antti Partasen
työnkuvaan kuuluu pääasiassa
Kiuruveden konttorin maatalous- ja yritysasiakkaiden
rahoituspalvelut.
Opinnoista
merkittävää hyötyä
työelämässä
-Varsinkin yritystalous opintojen puolella tehdyistä talo-
uslaskelmista on ollut paljon
hyötyä työelämässä. Näitä ovat
esimerkiksi maksuvalmiuslaskelmat ja budjetit sekä sukupolven vaihdoksiin liittyvät
laskelmat. Myös tekstintuottoja raportointitaidot ovat parantuneet koulun myötä. Työssä
on tukena koululta tuodut asiat,
mutta varsinainen oppiminen
tapahtuu tässäkin tapauksessa
työn kautta, toteaa Partanen.
OP-ryhmä tarjoaa
merkittäviä etuja
keskittäjille
Osuuspankki Poppia on siirtynyt POP Pankki ryhmästä OP
Ryhmään. Pankki voi tarjota
entistä monipuolisempia rahoitusvaihtoehtoja maaseutuyrittäjille. OP Ryhmän toiminta
perustuu asiakasomistajien ja
asiakkaiden eduksi. Osa voitosta jaetaan bonuksena asiakasomistajille ja osa menee
liiketoiminnan kehittämiseen.
Tarkoituksena on toimia asiakkaille ja heidän edukseen.
Sopivan rahoitusmuodon etsiminen tilanteen ja asiakkaan
tarpeen mukaan on rahoitusneuvojan keskeisiä tehtäviä.
Asiakaskokonaisuuden hallintaan pankissa kuuluu mm. varallisuuden hoitoa, vakuutuksia
ja kiinteistökauppoja, Partanen
kertoo.
- Asiakaskunnan tilanteen
ja tarpeiden tunnistaminen on
palvelussa välttämätöntä, siihen AMK-agrologikoulutus on
antanut hyvä edellytykset, Antti
Partanen muistuttaa loppuun.
www.savonia.fi
Sastamalan koulutuskuntayhtymä
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto,
Kokemäen toimipiste
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto kuuluu Sastamalan
koulutuskuntayhtymään. Kokemäen toimipisteessä opiskelee
yhteensä noin 300 opiskelijaa,
joiden joukkoon mahtuu niin
nuoria kuin aikuisiakin. Suunnilleen puolet opiskelijoista
asuu oppilaitoksen maksuttomassa asuntolassa. Opiskelijoiden asumista valvoo ja ohjaa
asuntolanhoitaja ja lisäksi apuna ovat Turvatiimin palvelut.
Maksuttoman asumisen lisäksi
oppilaitos tarjoaa lähiopetuspäivinä maksuttoman aamupalan, lounaan ja päivällisen.
Kokemäen toimipiste sijaitsee luonnonkauniissa miljöössä, johon osana kuuluvat mm.
Pehtorskan puutarhamyymälä
ja Karimaan puutarha. Oppilaitoksessa on yli 30 eri eläinlajia
yhteensä noin 160 eläintä pieneläimistä tuotantoeläimiin mm.
alpakoita, lampaita, lehmiä,
liskoja, lintuja, jyrsijöitä, kaloja, kilpikonnia ja koiria. Päiviin
mahtuu paljon työtä, mutta
myös hupia kuten esimerkiksi
alpakka-agilitya.
-Kokemäen yksikössä voi
opiskella eläintenhoitajaksi
(tuotanto- ja pieneläimet),
maaseutuyrittäjäksi (koneet
ja peltokasvit), puutarhuriksi
(kukkien, vihannesten ja marjojen tuottaminen tai asiakaspalvelu ja kukkasidonta) tai
putkiasentajaksi (lämmitys- ja
vesijärjestelmät, ilmanvaihto).
Tällä hetkellä ehdottomasti
suosituin ala, joka vetää eniten opiskelijoita puoleensa on
eläintenhoidon osaamisala,
koulutusohjaaja Eini Heinimaa
kertoo.
Opiskelijoilla on halutessaan mahdollisuus suorittaa
ylioppilastutkintoa yhdessä
ammatillisen perustutkinnon
kanssa kolmen vuoden aikana.
Lisäksi aikuisopiskelijoille on
tarjolla valmistavia koulutuksia
puutarha-alan ja maatalousalan
perustutkinnoissa (eläintenhoi-
taja, projektikoirakouluttaja).
Käytännönläheistä
opiskelua
Ammattiopinnot ovat käytännönläheisiä ja opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään
kuusi kuukautta. Lisäksi opiskeluun voi sisältyä ns. päivystysvuoroja.
-Puutarhatalouden opiskelijoille kuuluu kasvihuonepäivystystä, jossa päivystäjät
huolehtivat puutarhakasvien
hyvinvoinnista kasvihuoneissa
ja tarvittaessa myös myymälässä ja piha-alueilla. Kotieläinhoitovuorot joko navetassa,
lampolassa, alpakkatarhassa
tai pieneläintiloissa sisältyvät
eläintenhoitajakoulutuksen
opiskelijoille. Vuorojen tarkoituksena on oppia eläinten hoitotöitä ja myös ohjata opiskelijaa
vastuulliseen toimintaan, Heinimaa mainitsee.
Opiskelijoihin
panostetaan
Oppilaitos haluaa panostaa erityisesti opiskelijoiden
viihtyvyyteen ja hyvinvointiin
sekä yhteistyöhön kodin ja
koulun välillä. Erityistä tukea
ja ohjausta opiskelijoiden on
mahdollista saada ryhmänohjaajan lisäksi koulutuspäälliköltä, koulutusohjaajalta sekä
erityisopettajalta. Lisäksi opiskelijahuoltolain mukaisena tukena on saatavina psykologi- ja
kuraattoripalvelut.
-Ensimmäisen vuoden opiskelijoille syyskuussa 2015
tehdyn kyselyn mukaan parasta
oppilaitoksessa on mm. ammattitaitoiset ja mukavat opettajat,
hyvä ruoka ja monipuoliset
palvelut opiskelijoille, Heinimaa kertoo.
Tule tutustumaan!
-Oppilaitokseen voi tulla
vierailemaan ja tänäkin vuonna
vierailijoita on käynyt oppilaitoksessa jo yli 2000 hlöä. Op-
Te
an Saskyyn: Osaavat luov
a
m
e
l
e
at m
pisk
o
aail
a
o
l
mo
u
t
e
ja!
v
r
pilaitokseen on mahdollisuus
tulla myös koulutuskokeiluun
kahdesta neljään päivään, jolloin henkilö saa osallistua sekä
luokkatunneille että käytännön
harjoituksiin. Samalla on mahdollista kokeilla myös asuntolassa asumista. Haku maatalousalan perustutkintoon sekä
eläintenhoidon osaamisalaan
on käynnissä 1.9.–30.10.2015.
Muihin syksyllä 2016 alkaviin
koulutuksiin haetaan kevään
yhteishaussa 23.2.–15.3.2016.
Lisätietoja: www.opintopolku.
fi, Heinimaa opastaa.
31
TYÖVAATTEET
VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN
KOTIMAISEN ENERGIAN
LÄMPÖKESKUKSET
60-4000 kW
RAUTAISTA
TIETOTAITOA
TURVALLISUUDESTA
HAKE-KIERRÄTYSPUUHAKE-PALATURVE-PELLETTI
YKSILÖLLISTÄ
PALVELUA
AITOA LISÄARVOA
- osastolla
Lue lisää:
www.kwintetleijona.fi
www.biofire.fi - 06 2332 267
Pronto DC
KYLVÖTEKNIIKAN
TULEVAISUUTTA JO TÄNÄÄN
Kampanjakorko
0%
Voimassa vuoden
loppuun!
KAMPANJAKONEITA VIELÄ SAATAVILLA SYYSKYLVÖILLE!
Horsch Pronto DC on monipuolinen ja kompakti
kylvökone, jossa yhdistyy pieni vetotehontarve
ja suuri säiliötilavuus, sekä maksimaalinen
suorituskyky ja kylvön laatu. Pronto DC:llä
varmistat tarkan kylvön kynnettyyn, kevytmuokattuun tai muokkaamattomaan maahan.
Pronto 3 DC alk. 53 730 € kampanjahinta!
Pronto 4 DC PPF alk. 58 500 €
Pronto 6 DC alk. 90 730 €
Rajoitettu erä.
www.y-agro.net
Kysy lisää lähimmältä Y-Agro myyjältäsi!
Aura
Huittinen
Kimmo Raininko
Tomi Aaltonen
Heimo Kankaanranta
Jorma Paavilainen
040
044
040
040
900
755
900
900
9514
5378
9525
9532
Hämeenlinna
Kouvola
Lahti
Laitila
Nurmijärvi
Heikki Hakamäki
Heikki Ellilä
Esko Saari
Mikko Lehto
Esa Heikola
Olli-Heikki Niemi
040
040
040
040
040
040
900
900
900
900
900
900
9523
9537
9505
9507
9530
9529
Nurmijärvi
Pohjois-Suomi
Salo
Seinäjoki
Varkaus
Oskari Vuorisalmi
Pasi Staudinger
Antti Uotila
Mika Erkkila
Mikko Tavasti
Timo Kauppinen
040
040
040
040
040
040
900
900
900
900
900
900
9502
9540
9511
9533
9534
9510
Horsch mukana
Kone-Agriassa!

2/2015 - Yritma.fi

Transcription

Similar documents

DeLaval aktiivisuusmittaus – älykäs tapa varmistaa hedelmällisyys