Kirstin koulu ja päiväkoti
Transcription
Kirstin koulu ja päiväkoti
Kirstin koulu ja päiväkoti Perusparannus hankenumero 4044 Hankesuunnitelma 6.8.2015 2 (31) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta .............................................................................................. 3 2. Hankesuunnitelman laadinta ...................................................................................... 4 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset .................................................. 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ............................................................................ 6 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset .................................................... 6 4. Hankkeen perustelut, tarpeellisuus ja kiireellisyys ...................................................... 7 5. Rakennuspaikka ........................................................................................................ 8 5.1. Sijainti ja hallinta ............................................................................................... 8 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot ................................................................................... 8 5.3. Tontin ympäristö ............................................................................................... 9 5.4. Tontin ominaisuudet ......................................................................................... 9 5.5. Tontin rakennuskanta sekä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä ............................... 9 5.6. Liikenne ja pysäköinti ...................................................................................... 10 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka .............................................................................. 10 6. Suunnittelutavoitteet ja vaatimukset ......................................................................... 10 6.1. Yleiset tavoitteet ............................................................................................. 10 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ........................................................................... 11 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet ........................................................... 11 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet ................................................................................. 17 6.5. Rakennustekniset vaatimukset ....................................................................... 17 6.6. LVIA -tekniset tavoitteet .................................................................................. 22 6.7. Sähkötekniset tavoitteet .................................................................................. 24 6.8. Huoltokirja....................................................................................................... 30 7. Hankkeen laajuustavoitteet ...................................................................................... 30 8. Hankkeen kustannustavoitteet ................................................................................. 30 8.1. Rakennuskustannusennuste ........................................................................... 30 8.2. Käyttökustannusennuste................................................................................. 30 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste ..................... 30 8.4. Muut kustannukset .......................................................................................... 30 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu ................................................................................. 31 10. Tarvittavat toimenpiteet .......................................................................................... 31 10.1. Tiedotus ........................................................................................................ 31 Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 3 (31) Liite 3: Asemakaava ja kaavamääräykset Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Rakennushistoriaselvitys Liite 7: Kuntotutkimus Liite 8: Salaojien kuntotutkimus Liite 9: Tavoitehinta-arvio Liite 10: Esisuunnitelma Liite 11: Rakennustapaselostus 1. Yhteenveto hankkeesta Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna 1977. Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana työnä. Koulu on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Koulu on toiminut yhtenäiskouluna aina 2010-luvulle saakka. Alaluokkia varten vuonna 2001 valmistunut kaksikerroksinen lisäsiipi on muutettu 2012 päiväkodiksi, jossa toimii kuusi ryhmää. Kirstin kouluun on tehty toiminnallisia muutoksia ja ylläpitokorjauksia, mutta ei kattavaa peruskorjausta. Koulun sisätiloissa onkin pääosin alkuperäiset pintamateriaalit, osin myös alkuperäiset kiintokalusteet. Rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi Kirstin koulu toimii tällä hetkellä koulun pihalle pystytetyssä siirtokelpoisessa koulussa. Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa neljännen elinkaarikoulupaketin yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa. Hankkeen numero Kohteen nimi Omistaja ja hallinta 4044 Kirstin koulu ja päiväkoti Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen opetus ja varhaiskasvatus, Liikunta- ja nuorisopalvelut 40 Espoon keskus 40014 1 49–40-14-1 Kirstintie 11, 02760 Espoo 21108 m² 10554 Vahvistettu 19.11.1971 Alustava tarveselvitys 26.2.2014, tarkennettu tarveselvitys 10.6.2015 (yhteishanke nuorisotila Sentterin kanssa) Peruskoulun 1-6 luokat (3-sarjaa), Kaupunginosa Kortteli Tontti Kiinteistötunnus Osoite Tontin pinta-ala Tontin rakennusoikeus Asemakaava Tarveselvitys Rakennuksessa tapahtuva toiminta ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 4 (31) Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä Henkilökuntamäärä Hyötyala Bruttoala Huoneistoala koulun hyötyala / oppilas (470) Kerrosluku Aikataulu Tarveselvityksen kustannusennuste Investointiohjelman 2015 varaus Tavoitehinta Toimitilavuokra 2. pienryhmiä 7, Matikka- ja mediamaa, Asukas- ja nuorisotilat Sentteri, Päiväkoti (6 ryhmää) 470 81 koulu 6081 hym² + päiväkoti koulu: 9580 brm² (+ kylmät tilat 88 brm²), päiväkoti 1440 brm² 7300 m² 12,9 2 Hanke- ja esisuunnitelma ovala 8/2015 ja TAJA 10/2015. Kilpailutus Viherlaakson koulun ja lukion kanssa 10/2015-6/2016 Rakennussuunnittelu 8/2016-7/2017 Rakentaminen 8/2017- 11/2018 Käyttöönotto 1/2019 21,139 milj.€ 19,83 milj.€ 21,139 milj.€ kyseessä elinkaarihanke, ei vuokra-arviota Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Hankekehitys ja erikoissuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Jaana Hellinen Rakennetekniikka Vesa Pyy LVIA -tekniikka Joni Piltti Pirjo Kurttila, Annina Auvinen, Veli-Pekka Sähkötekniikka Tynkkynen Energiainsinööri Visa Koivu, Kai Jokiranta Kustannussuunnittelu Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija, koulu ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Vera Schulman 5 (31) Hankesuunnittelija, liikuntatilat Kaisa Peltonen, Tapio Taskinen Sivistystoimi, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö, peruskoulut, Alakoulut Kirstintie 11, PL 3528, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kirstin koulun rehtori Pauliina Pertamo Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu Pää- ja arkkitehtisuunnittelu AW2 - arkkitehdit Oy Köydenpunojankatu 2a D 00180 Helsinki Pääsuunnittelija Projektiarkkitehti 3. Kyösti Meinilä Pekka Toikkanen Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Alinikula Oy Henrikintie 5 E 00370 Helsinki Rakenneinsinööri Pekka Kujala LVI-suunnittelu Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A 00700 Helsinki LVI-insinööri Henri Airaksinen Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 6 (31) 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti kokouksessaan 26.2.2014 hyväksyä Kirstin koulun tarveselvityksen alustavasti siten, että hankkeen mitoitusta ja alustavaa huonetilaohjelmaa voitiin hyödyntää rakennushankkeen esisuunnittelun pohjana. Samaisessa päätöksessä päätettiin, että Kirstin koulun toiminta siirtyisi siirtokelpoisiin tiloihin syksyllä 2014 koulun huonokuntoisuuden vuoksi. Kirstin koulu on toiminut vuoden 2015 alusta alkaen pääosin siirtokelpoisissa koulutiloissa koulun pihalla. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti kokouksessaan 10.6.2015 hyväksyä Kirstin koulun ja päiväkodin peruskorjauksen tarveselvityksen tarkennuksen esitetyssä laajuudessa. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset Espoon koulujen peruskorjaushankkeiden päivitetty priorisointiraportti 2013 on tehty 52 koulun osalta. Priorisoinnin tarkoitus on asettaa peruskorjaushankkeet kiireellisyysjärjestykseen. Raportissa Kirstin koulu on sijalla 7, teknisen kunnon pisteet ovat toiseksi korkeimmat. Asbestikartoitus 30.5.1990 Rakennettavuusselvitys 9.9.2014 Alustava perustamistapaselvitys 8.12.2014 Kuntoarvio on tehty 14.10.2014. Siinä suositeltiin lisätutkimusten tekemistä. Kuntotutkimus on tehty 7.4.2015. Sen perusteella julkisivut ja vesikattorakenteet pitää uusia, sokkelit korjata ja yläpohjan lämmöneristystä lisätä. Salaojien kuntotutkimus on tehty 28.10.2014. Koulun elinkaariremontin yhteydessä suositellaan koko salaojajärjestelmän uusimista (putket, perusvesikaivo, salaojakaivot). Päiväkodin salaojille suositellaan putkiston painevesihuuhtelua ja sakkapesien tyhjennystä viiden vuoden välein. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti on tehty 26.11.2014. Siirtokelpoisen koulun maanrakennustöiden yhteydessä havaittiin tontin pohjoisosassa maaperässä öljyn hajua. Vahanen Environment Oy 6.8.2014 alueella tekemissä tutkimuksissa todettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Maaperän kunnostustyö toteutettiin 11.–19.8.2014 Uudenmaan ELY -keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Alueelta poistettiin kaikki kynnysarvot ylittävät ja öljyltä haisevat maa-ainekset. Loppuraportin mukaan jatkotoimenpiteille ei ole tarvetta. Rakennushistoriaselvitys on tehty 15.1.2015 Kohteessa on suoritettu rakennemittaus (GeoUnion Oy). Dwg-piirustukset: maastomalli, pohjapiirustukset ja vesikatto, julkisivut ja leikkaukset. Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys Liite 6: Rakennushistoriaselvitys Liite 7: Julkisivujen kuntotutkimus ja vesikattojen kuntotarkastus, Tähtiranta Oy 7.4.2015 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 7 (31) Liite 8: Salaojien kuntotutkimus Tähtiranta Oy 28.10.2014 4. Hankkeen perustelut, tarpeellisuus ja kiireellisyys Kirstin koulu on Keski-Espoon oppilasalueella, joka on yksi vahvasti kasvavista alueista Espoossa. Ennusteen mukaan väestö kasvaa alueella 10 vuodessa noin 5000 asukkaalla. Vireillä on asuinalueiden kaavoituskohteita, asuntorakentamista sekä yksityisten ja julkisten palvelujen toimitilahankkeita. Oppivelvollisuusikäisten määrän kasvu vastaa alueella noin 4 luokkasarjan tilantarvetta, mutta on otettava huomioon myös nykyinen tilanpuute ja varauduttava väestön kasvuun ennustekauden jälkeen. Kirstin koulu on 2-sarjainen alakoulu, jonka nykyinen oppilasmäärä on n. 320. Opetushenkilökuntaa on 39. Kirstin koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, minkä vuoksi opettajamäärä on tavallista suurempi. Kirstin koulu on valmistunut vuonna 1977. Tilat rakennettiin 2-sarjaiselle alakoululle ja 4-5 -sarjaiselle yläkoululle. 1-6 luokkia varten rakennettiin tontille kevytrakenteinen lisätila, joka 1990 -luvulla todettiin liian huonokuntoiseksi ja korvattiin pysyvällä laajennuksella 2001. Tämä lisäsiipi muutettiin kuuden ryhmän päiväkodiksi vuonna 2012. Pieniä toiminnallisia tilamuutoksia on tehty 1980- ja 1990-luvuilla, mutta kokonaisperuskorjausta ei ole tehty. Kirstin koulun 7-9 luokat on lopetettu 2010-luvulla. Yläkoulun erikoisluokkia ei ole purettu, vaan koulussa on käyttämätöntä tilaa. Kirstin koulun huono kunto kävi yhä selvemmäksi ja vuoden 2015 alusta koulu on toiminut pihalle rakennutuissa siirtokelpoisissa tiloissa. Siirtokelpoisten koulutilojen ohella käytetään myös nykyisiä koulutiloja, mm. kädentaidon, liikunnan ja oppilashuollon tiloja koulun peruskorjaukseen saakka. Tilaohjelma perustuu mitoitukseen, jonka mukaan koulussa on 1-6 luokilla 18 perusopetusryhmää, kaksi esiopetusryhmää ja kuusi pienryhmää. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 470. Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa. Kirstin koulun perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja tehdään niiden töiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin ja pintoihin. Koulun perusparannus toteutetaan siten, että päiväkoti voi toimia koulun rakennustöiden ajan. Laajennuksen (päiväkodin) talotekniikan uusiminen ja sen tarvitsemat korjaustyöt toteutetaan siten, että hyödynnetään päiväkodin mahdollista kesän ajan kiinnioloa. Tarvittaessa työt tulee vaiheistaa siten, että päiväkoti voi olla lyhyesti väistössä tontilla olevissa siirtokelpoisissa tiloissa, kun koulu on muuttanut niistä pois. Pihan rakentaminen pihavalaistuksineen voidaan tehdä vasta, kun siirtokelpoinen rakennus on purettu. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 8 (31) Rakentaminen on alustavasti aikataulutettu tapahtuvaksi 8/2017 - 11/2018 ja käyttöönotto tammikuussa 2019. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Kirstin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Suvelassa osoitteessa Kirstintie 11, 02760 Espoo, korttelissa 40014, tontilla 1. Tontin pinta-ala on 21 108 m². Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin. 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on 49–40-14-1. Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä 19.11.1971. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YO, yleisen rakennuksen tontti. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 9 (31) Rakennusoikeus 10554 m², e=0,5. Tontille saa rakentaa 2-kerroksisen rakennuksen. Tontin rakennusoikeus on ylitetty 1745 m²:llä, kun tontille on rakennettu siirtokelpoinen rakennus koulun käyttöön. Siirtokelpoisen rakennuksen kerrosala on 2885 kem². Ilman sitä rakennusoikeutta on jäljellä 1140 m². Liite 3: Asemakaava ja kaavamääräykset 5.3. Tontin ympäristö Koulun tontti rajautuu koillisessa alueen lähiliikuntapaikkana toimivaan Kirstinkenttään, luoteessa Kirstintiehen ja lounaassa Sokinsuontiehen. Tontin kaakkoispuolella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet, joissa on Suvelan lähipalvelukeskus ja pieni ostoskeskus. Ympäröivä lähialue on lähes valmiiksi rakennettua asuinaluetta. Naapurustoon kuuluvat myös Kirstintien pohjoispuolella oleva Suvelan päiväkoti ja vuonna 2016 valmistuvaksi kaavailtu uusi Suvelan kappeli. 5.4. Tontin ominaisuudet Kirstin koulun tontti on pääasiassa jo rakennettua aluetta, osittain asfaltoitua, kivettyä ja osaksi istutettua piha-, leikki- ja pysäköintialuetta. Tontin lounaispuoli rajautuu avokalliorinteeseen, jonka korkein kohta on n. +29.00. Maanpinta laskee kohti luodetta ja Kirstintietä, maasto on matalimmillaan tontin pohjoiskulmassa n. +19,70. Tontin pohjamaa on nykyisen rakennuksen alla savea. Savikerroksen alla on vaihtelevan paksuinen hiekka-/sorakerros ja moreenikerros. Savikerros ohenee tontin länsikulmassa olevaan laajaan avokallioalueeseen. Nykyinen rakennus on perustettu osittain pohjoisosastaan paaluilla sekä osittain eteläosastaan maan- ja kallionvaraisilla anturoilla. Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta sekä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä Tontilla on koulurakennuksen ja sen laajennuksessa toimivan päiväkodin lisäksi vuonna 2015 valmistunut väliaikainen, siirtokelpoinen koulurakennus Kirstintien varrella sekä kolme päiväkotia palvelevaa kylmää varastorakennusta. Koulun koillispuolelle on rakennettu vuonna 2001 valmistunut laajennus, joka on vuonna 2012 muutettu päiväkodiksi. Tämän lisäksi kouluun on tehty myös muita pienempiä rakennuslupaa edellyttäviä rakenteellisia tai käyttötarkoituksen muutoksia: - vuonna 1984 on uudistettu teknisen työn tilat - vuonna 2009 Keski-Espoon kirjaston muuttaessa kauppakeskus Entressen yhteyteen on Kirstin koulun keskellä 1. kerroksessa sijainneen kirjaston tilat muutettu asukas- ja nuorisotiloiksi - vuosina 2010–2011 liikuntasalin telinevaraston ja urheiluvälinevaraston tilat on uusittu ja kalustettu ja lähes kaikki rakennuksen vanhan osan ulkoikkunat ja puiset ulkolasiovet on uusittu pellityksineen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 10 (31) - vuonna 2013 koulun yhteydessä ollut entinen hammashoitola on muutettu oppilashuollon tiloiksi ja liikuntasalin pesu- ja pukutilat on kunnostettu Liite 6: Rakennushistoriallinen selvitys 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti tontille on tällä hetkellä Kirstintien kautta. Tontin pohjoisosassa on pysäköintialue, joka palvelee niin koulua kuin päiväkotiakin. Myös huoltoliikenne käyttää samaa saapumisreittiä. Koulun perusparannuksen yhteydessä pysäköinti ja huoltoajo suunnitellaan kokonaan uusiksi. Esisuunnitelman mukaisesti koulun välituntipiha toteutetaan Kirstinkentän ja parkour -kentän viereen eli nykyiselle pysäköintipaikalle ja pysäköinti puolestaan koulun eteläpuolelle. Huoltoajo ohjataan myös eteläkautta. Päiväkodin saattoliikenteen mahdollisesta kadunvarsipysäköinnistä Kirstintien varrella on sovittava Teknisen keskuksen kanssa. Kaupunkikuvallisesti haastava paikka on tontin länsikulma Kirstintien ja Sokinsuontien risteyksessä. Pysäköinnin sijoittamisesta siihen on pohdittava yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka Koulutonttia rajaavat luoteessa Kirstintie ja lounaassa Sokinsuontie. Koillispuolella kulkee kevyenliikenteen väylä. Rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköjärjestelmiin ja kaukolämpöverkkoon. 6. Suunnittelutavoitteet ja vaatimukset 6.1. Yleiset tavoitteet Oppimisympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen koulurakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä vuoden 2016 keväällä. Rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E luvun tavoitteena on 130 kWh/m2/a. Energiatehokkuustavoitteisiin pääsemiseksi osa rakennuksen kuluttamasta sähköstä tuotetaan aurinkosähköpaneeleilla. Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennus varustetaan paloilmoitinjärjestelmällä ja painovoimaisella savunpoistolla (liikuntasalista, keskusaulasta ja koulun syvärunkoisimmasta keskikohdasta sähköisten luukkujen kautta, muualta kiintopainikkeellisten ikkunoiden kautta). Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Materiaalien, varusteiden ja kiintokalusteiden tulee olla helppohoitoisia ja kulutusta kestäviä. Jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 11 (31) Perusparannuksessa tulee pyrkiä säilyttämään sisätilojen värityksen ja materiaalien leimalliset piirteet: punatiiliseinät ja valkoiseksi maalatut tiiliseinät, puusisäovet ja -ikkunat sekä voimakas värin käyttö lattioissa (punainen muovimatto ja aulatilojen tiililaatta) ja tehostevärit esim. kaiteissa. Hankkeeseen varataan taidemääräraha 100 000€. Taideteos toteutetaan koulun pihalle siten, että se toimii myös lähialueen ilona ja ottaa mahdollisesti kaupunkikuvallisesti kantaa. 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennuksen alkuperäinen ilme ja väritys (horisontaalinen yleisvaikutelma ja tiilijulkisivut) pyritään säilyttämään perusparannuksessa. Ulkoseinät uusitaan ja uudet julkisivumateriaalit valitaan alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennuksen katolle joudutaan rakentamaan uusia iv-konehuoneita, joiden sijoittelussa huomioidaan rakennuksen massoittelu ja kattoikkunat. Rakentamisessa on pyrittävä säilyttämään kaupunkikuvan kannalta ja maisemallisesti arvokasta puustoa. 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Tavoitteena on luoda rauhalliset, viihtyisät ja toimivat tilat, ottaen huomioon oppimiskäsitys, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Nykyaikaisessa opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys, oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä informaatioteknologian käyttö. Oppilaat toteuttavat teema- ja projektiopintoja, joissa oppivat työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Hyvä opiskeluympäristö on samanaikaisesti joustava ja turvallinen. Koulurakennus ja oppimistilat toteutetaan siten, että ne johdattavat opettajia käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Samalla tilat tukevat yhdessä oivaltamista ja antavat tilaa uusien tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi myös oppimisen, tunteiden ja kokemusten reflektoinnille. Tilat edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten, yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Tilojen mahdollista vuorovaikutus ja yhteisöllisyys tukevat kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta. Tilat ovat pedagogisesti monipuolisia ja joustavia ja niissä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys, akustiset ominaisuudet, valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Näin tilat voivat tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista samalla, kun tiloissa saavutetaan ystävällinen ja kiireetön, oppimista tukeva ilmapiiri. Toiminnot sijoitetaan siten, että oppilaiden liikkuminen ei aiheuta ruuhkia ja melua. Viihtyisyyttä ja tilojen monikäyttöisyyttä lisätään hyvällä akustoinnilla. Kirstin koulun opetukselle on ominaista joustava ryhmittely. Kirstin koulussa työskentelee luokanopettajien lisäksi useita erityisopettajia ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajia, mikä mahdollistaa joustavien ryhmien muodostamisen useissa oppiaineissa. Tästä johtuen kotiluokkien lisäksi tarvitaan tavallista enemmän tiloja eriyttämiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Myös koulun painopistealueiden (matematiikka ja kielitietoisuus) tulee näkyä koulun tiloissa. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 12 (31) Rakennuksen eri tiloja voidaan käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti. Ruokasali, keskusaula ja kirjasto toimivat myös oleskelu-, opiskelu- opetus- ja kokoustiloina. Tiloissa uusitaan kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit. Väliseiniä puretaan ja rakennetaan uudelleen tarpeen mukaan. Tilojen tekninen varustus uusitaan nykyisten opetus- ja toimintakäytäntöjen mukaiseksi. Alakerran aulatilat ja ruokasali voidaan yhdistää. Näin saadaan suuri, yhtenäinen tila, jota voidaan monipuolisesti hyödyntää juhlatilaisuuksissa, koulutustilana ja kuntalaiskäytössä. Musiikkiluokat sijoitetaan niin, että niitä voivat hyödyntää koulu, nuorisotila ja taiteenperusopetus. Musiikkiluokkien yhteydessä oleva bänditila on sekä koulun että nuorisopalveluiden käytettävissä. Käden taidot ryhmitellään samalle alueelle ja tilat ovat osittain yhteisiä. Ympäristölaboratoriolla ja kuvataiteella on yhteinen opetustila, johon kuuluu märkätyötila. Koulun henkilöliikenteen valvontaa ja koulun turvallisuutta parannetaan. Ulko-ovet ovat aikaohjattuja ja pääsääntöisesti lukossa. Sisäänpääsy rakennukseen tapahtuu välituntien ulkopuolella valvotusti keskusaulan päätuulikaapin kautta, jonka läheisyyteen sijoitetaan vahtimestarin uusi työpiste. Muut iltakäytössä olevat tilat, jotka ovat mm. nuorison, kuntalaisten ja taiteen perusopetuksen käytössä, erotetaan koulun muista tiloista. Kulku em. tiloihin tapahtuu keskusaulan kautta. Käyttäjän tavoite on ollut suurentaa alakoulua ja saada koulun yhteyteen yhtenäiset tilat sivistystoimen kasvatuksen ja opetuksen tulosyksikköjen pedagogista osaamisen kehittämistä varten. Lisäksi tiloihin halutaan riittävät ja peruskorjatut tilat nuorisotoimen toiminnalle. Tämä toteutuu kun tyhjillään olleet tilat peruskorjauksen yhteydessä muutetaan koulutustilaksi. Samalla koulun tiloja kehitetään ja suurennetaan. Toiminta, oleskelu ja liikenne jakautuvat koulun eri puolille, jolloin koulun ilmapiiri on aktiivinen, vuorovaikutteinen ja samalla rauhallinen. Kaikkia koulun tiloja hyödynnetään myös välituntien aikana valvottuun välituntitoimintaan. Tilat ovat valvottuja ja poistumisteitä on riittävästi. Esteettömyys toteutetaan laajasti: kulkumahdollisuuksien lisäksi myös valaistus sekä väri- ja äänimaailma/kuuluvuus tukevat tilojen esteetöntä käyttöä. Koulun kaikki tilat suunnitellaan yleispäteviksi ja sopiviksi monenlaiseen toimintaan ja eriikäisille käyttäjille. Koulurakennukseen tulee sekä kiinteä että langaton verkko, mikä tuo uusia mahdollisuuksia tilojen joustavaan käyttöön. Kaikki tilat ovat verkon piirissä. Koulussa on myös kuntalaiskäyttöä sekä liikuntatilassa että luokkatiloissa. Kuntalaiskäytölle varataan omat varastot ja/tai kaapit. Kaikkiin opetustiloihin tulee samanlainen perusvarustus, jolloin tilojen käyttötarkoitusta voi muuttaa ja kaikki opettajat voivat helposti toimia kaikissa opetustiloissa. Vaikka luokkatilat ovat esisuunnitelmissa sijainnin perusteella nimetty esi-, erityis- ja yleisopetuksen eri luokka-asteille, voidaan niiden käyttöä muuttaa esimerkiksi silloin, kun vuosiluokkien oppilas- ja ryhmämäärät vaihtelevat. Kaikki OT3-, OT2- ja erikoisluokat varustetaan seinän vieressä olevalla opettajan pöydällä, johon liittyy tieto- ja AV-tekniikan johdotus. Pöytä mitoitetaan siten, että siinä on tilaa opettajan kannettavalle tietokoneelle tai muulle mobiililaitteelle sekä tarpeelliselle materiaalille. Dokumenttikamera voi olla pöydällä tai esim. laatikoston päällä. Tarvittaessa pöytää voi täydentää irtokalusteilla. OT1 -luokkiin ja neuvottelutiloihin tehdään varaus vuorovaikutteiselle taululle, mutta ei kiinteää pöytää. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 13 (31) Luokan etuseinällä on liitu- ja tussitaulua sekä paikka ja johdotus vuorovaikutteiselle taululle. Luokissa on myös korkeita kaappeja, vesipisteet laskutasolla sekä mahdollisesti matalaa tasoa, ja sen alla kaappeja. Seinille tulee akustoivaa kiinnityspintaa. Tavoitteena ovat viihtyisät, toimivat, muuntojoustavat ja turvalliset tilat. Koulun tilakokonaisuuden tulee olla selkeä ja helposti hahmotettava. Koulussa on helppo liikkua ja vierailija löytää helposti oikeaan paikkaan. Sisäistä valvontaa lisätään käytävään avautuvalla, oven viereen sijoitetulla ikkunalla, joka varustetaan lasiväliin sijoitetuin kaihtimin. Kaikkien luokkien säilytyskalusteet tulee olla lukittavissa ja kiintokalusteiden lukot sarjoitetaan samaan avaintyyppiin kuin luokkien ovet. Piha-alueella on tavoitteena välituntitoiminnan, erityisesti liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Pihan tulee olla esteettisesti kestävä, turvallinen ja viihtyisä sekä antaa mahdollisuuksia erilaiseen tekemiseen. Liikuntapaikkoja ja välineitä lisätään sekä välituntipihalla että urheilu-kentällä. Piha-alueet jäsennetään ja varustetaan eri-ikäisille oppilaille ja kaikki ulkoalueet suunnitellaan hyvin ja kattavasti valvottaviksi. Leikkivälineille (välituntilainaamo) varataan oma varasto johon on käynti pihan puolelta. Oppilaiden polkupyörille varataan telineet ja opettajien polkupyörille lukittava tila. Koska koulun läheisyydessä olevaa parkour- ja urheilukenttää tullaan hyödyntämään koulupäivän aikana sekä liikunnanopetuksessa että välituntipihana, tulee koulun pihan ja kenttien väliin luotava turvallinen kulkuyhteys. Tilaohjelma on esitetty liitteessä 5. Liitteenä oleva esisuunnitelma ja sen toteutunut tilaohjelma on suuntaa antava ja siinä esitettyjä tilakohtaisia tarpeita tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. 1970-luvun puolivälissä rakennetun koulun muuttaminen täysin soluaula-periaatteella toimivaksi ei ole arkkitehtonisesti perusteltua. Monipuolisia toimintatapoja ja tilojen joustavaa käyttöä on edistetty muilla ratkaisuilla. Keskusaulassa on musiikki/ilmaisutaito-luokan näyttämö (stage), jonka esityksiä voi katsella keskusaulaan laajentuvasta ruokasalista. Näyttämö on koulun lisäksi myös media- ja matikkamaan sekä nuorisotoimen käytössä tarpeen mukaan Yleiset opetustilat OT3 luokat ovat perusopetusryhmien ja esiopetusryhmien kotiluokkia. OT2 luokista 7 on suunniteltu erityisopetusryhmille ja muut jakotiloiksi sekä kielten opetukseen. Lisäksi osa pienemmistä tiloista on suunniteltu erityisopetusryhmien käyttöön. Isoimpiin luokkiin (OT3) tulee sopia keskimäärin 24, enintään 30 oppilasta. Esi- ja alkuopetuksessa on keskimäärin 21 ja enintään 25 oppilasta. Pienempiin luokkiin (OT2) tulee sopia 16 oppilaan ryhmän. Vanhan koulun peruskorjauksessa eivät aina toteudu opetustilojen ihanteelliset koot ja muodot, jolloin koulu sovittaa ryhmänsä käytettävissä oleviin tiloihin. OT1- tilat ovat monikäyttöisiä. Koulu voi käyttää niitä esimerkiksi pienen ryhmän opetustilana, työ- ja neuvottelutilana ja laaja-alaisten erityisopettajien työtiloina. Liikenne ja aulatilat Aulatiloista ja käytävälevennyksistä muodostetaan kalustamalla viihtyisiä oleskelupaikkoja oppilaille. Oppilaiden vaatesäilytyskalusteet jaetaan rakennuksen eri osiin käytävien seinille lähelle kunkin opetusryhmän kotiluokkaa. Koska koulu on sukkakoulu, ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 14 (31) tulee ensimmäiseen kerrokseen, sisäänkäyntien yhteyteen sijoittaa säilytystilat kengille. Yleisötilaisuuksia varten on aulatilan yhteydessä vaatenaulakoita, lähelle vahtimestaria. Aulan yhteyteen sijoitetaan myös liikuntaesteisten WC-tila ja etuhuoneelliset yleisö-WC:t. WC-tilat Kaikki oppilas-WC:t suunnitellaan yksilötiloiksi (ei yhteisiä etuhuoneita). Ruokasali Ruokailu järjestetään itsepalveluna, jossa ruoka noudetaan kahdesta 2-puoleisesta tarjoilulinjastosta. Astiat palautetaan koreihin rullaradalle kahdesta suunnasta. Palautuspisteiden yhteydessä on jätteiden ja roskien lajittelu. Tarjoilulinjasto sijoitetaan lähelle keittiötä niin, että tarjoilulinjaston ja astianpalautuksen jonoille jää riittävästi tilaa ja väljyyttä. Tarjoilualue erotetaan muusta tilasta esim. siirto- ja liukulasiseinillä tai ruloilla. Tarjotin- ja korijakelijavaunut voidaan siirtää tarjoilualueen sisään, kun siirtolasiseinä suljetaan. Muilta osin tarjoilulinjastot ovat kiinteät ja niiden vesija viemäriliitännät järjestetään alakautta. Ruokailuajan ulkopuolella ruokasalia käytetään opetus-, opiskelu- ja oleskelutilana ja siinä voidaan järjestää myös koulun ja kuntalaisten kokouksia ja tilaisuuksia. Nuorisotilan sekä media- ja matikkamaan yhteydessä on pienoiskeittiöt, jotka ovat myös kuntalaisten käytössä. Ruokasali varustetaan dataprojektorilla ja valkokankaalla. Akustiikka tulee suunnitella erityisen huolellisesti, jotta ruokailun ja keittiön astianpesun aiheuttama melu ei tee tilasta epämiellyttävää ja tila toimii myös viihtyisänä kokoontumistilana. Keittiö Keittiö on palvelukeittiö. Keittiön paikka muuttuu, sitä laajennetaan, toiminnot sijoitetaan uudella tavalla. Kaikki keittiölaitteet, -kalusteet, astianpesulinjasto, kylmiöt ja tarjoilulinjastot uusitaan. Pakastevarastotilaa ja työpöytätilaa lisätään. Keittiöhenkilökunnalle varataan keittiön läheisyyteen pukuhuone (pukukaappeja 4+2 kpl), suihku ja WC. Keittiön huolto Keittiön siirron myötä, myös huoltoyhteys siirretään koulun lounaispuolelle, uudelle huoltopihalle, jonne sijoitetaan myös uusi jätekatos ja rullakkovarasto pienenä laajennuksena. Kirjasto Kirjasto sijoitetaan toiseen kerrokseen keskusaulan yhteyteen. Kirjaston yhteyteen sijoitetaan kaksi OT2-tilaa lisäämään kirjaston käyttöä monimuotoisena opetustilana. Muut tarvittavat tilarajaukset muodostetaan kalusteilla ja sermeillä yms. Tavoitteena on kutsuva, viihtyisä ja innostava työskentely-ympäristö. Tila toimii tiedonhaun ja tiedonkäsittelyn tilana sekä ryhmille että itsenäistä tai parityötä tekeville. Hallintotilat ja opettajien työtilat Koulun hallintotilat sekä henkilökunnan taukotilat ja työtila sijoitetaan 2. kerrokseen. Taukotilan yhteydessä on pienoiskeittiö ja tilaa käytetään henkilökunnan ruokailutilana. Tilan tulee olla viihtyisä ja erityisesti akustiikka ja äänenvaimennus tulee toteuttaa huolellisesti. Opettajien tiloihin tulee lähineuvottelutila, jota käytetään myös puheluihin, joten ääneneristyksen tulee olla hyvä. Taukotilan läheisyyteen varataan tämän lisäksi ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 15 (31) myös yksi yhden hengen puhelintila, joka varustetaan varattu/vapaa-valolla. Iso neuvotteluhuone (14 henk) ja lepohuone ovat hallinnon ja oppilashuollon yhteiskäytössä. Hallintotilojen yhteydessä on monistus- ja materiaalitila sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Rehtorin, apulasirehtorin ja koulusihteerin huoneissa on oltava hyvä ääneneristys. Huoneissa tulee olla toinen poistumisovi. Opettajien työskentelytiloja sijoitetaan myös opetustilojen yhteyteen. Oppilashuolto Oppilashuollon tilat keskitetään omaksi alueekseen lähelle hallinnon tiloja 2. Kerrokseen. Kouluterveydenhoitajan tila varustetaan tavanomaisten kalusteiden lisäksi vesipisteellä ja jääkaapilla. Lepohuoneeseen tulee vesipiste ja tietoverkkoyhteydet, koska se toimii koululääkärin vastaanottotilana. Lepohuone voi toimia tarvittaessa myös hiljentymistilana. Henkilöturvallisuutteen kiinnitetään erityistä huomiota, esim. jokaisesta huoneesta tulee olla toinen poistumisovi. Tilojen ääneneristysvaatimukset ovat myös korkeat. Erityisopetustilat Kirstin koulun opetukselle on ominaista joustava ryhmittely. Kirstin koulussa työskentelee luokanopettajien lisäksi useita erityisopettajia ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajia, mikä mahdollistaa joustavien ryhmien muodostamisen useissa oppiaineissa. Eriyttämistilaan pitää mahtua 2 oppilasta ja opettaja tai avustaja. Lähellä on myös pienryhmän opetustiloja mm. laaja-alaista erityisopetusta varten sekä terapiatila, joka varustetaan terapiavälinekaapeilla ja toimistotyöpisteellä. Terapiatilassa tulee lisäksi olla koukkuja katossa ja seinillä, puolapuut, kiinnityspintaa, kokovartalopeili ja vesipiste ja työtaso sekä lattiakaivo. Tekstiilityö Taito- ja taideaineiden opetustilat sijoitetaan lähekkäin, koska oppiaineiden sisällöt ja välineet ovat osaksi yhteisiä. Tekstiilityön opetustila suunnitellaan ja varustetaan Opetushallituksen ohjeen tyyppiä A soveltaen. Tekninen työ Teknisen työn tilat suunnitellaan työturvallisuusnäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioiden. Tavaratoimitukset hoidetaan huoltopihan kautta (yhteinen keittiöllä ja teknisen työn tiloilla). Opettajan tulee nähdä joka paikasta eri tilojen kaikkiin osiin. Hiontatila sijoitetaan konesalin etuosaan ja sinne tulee olla kulkuyhteys opetustilasta/puutyötila. Kuumakäsittelytilassa työskentelee enintään 2 oppilasta ja opettaja. Opetustilaan johtavan oven tulee olla pariovi tavarankuljetusten vuoksi. Kuvataiteen keramiikkauuni sijoitetaan kuumakäsittelytilaan. Työkalukaappien ovissa voi olla valkotaulupinta, jolloin erillistä tussitaulua ei välttämättä tarvita. Kuvataide ja ympäristölaboratorio Koska tila on molempien aineiden yhteiskäytössä, varustetaan se siten, että molemmille toiminnoille varataan riittävät tilat ja varusteet Opetushallituksen ja Espoon kaupungin ohjeita soveltaen. Koulun kuvataideluokka suunnitellaan ja varustetaan sellaiseksi, että se sopii myös taiteen perusopetuksen käyttöön. Liikuntasali Liikuntasalin lattia, jakoseinä sekä muut varusteet uusitaan. Liikuntaväline- ja av-varustus uusitaan. Liikuntatilojen yhteydessä olevat varastot uudistetaan. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 16 (31) Pukuhuoneet Liikuntasalin pukuhuoneet, pesuhuoneet sekä liikunnanopettajan tilat peruskorjataan niin pinnoiltaan, kalusteiltaan kuin varusteiltaankin. Toisessa kerroksessa sijaitseviin pukuhuoneisiin järjestetään uusi kulkuyhteys sisäkautta. Liikuntasalin yhteyteen sijoitetaan ulkoliikunnalle omat pukuhuoneet, jotka palvelevat ulkokenttää. Nämä pukuhuoneet voivat sijaita myös muualla koulussa, kuitenkin niin että niistä on hyvä yhteys kentälle ja niistä ei ole pääsyä koulun muihin tiloihin. Musiikki-ilmaisutaito Musiikkiluokkaan tehdään hyvä äänieristys, myös runkoäänien kulku estetään. Luokan katto ja seinät verhoillaan akustikon ohjeen mukaan ääntä vaimentavilla ja heijastavilla pinnoilla. Soitinvarasto/harjoittelutila erotetaan luokasta esim. paljeovilla. Soitinvarastoon asennetaan sivuseinille hyllyjä ja komeroita sekä pitkille seinälle seinäripustustelineitä soittimille. Keskilattialle varataan tilaa rummuille. ”Bändi”-harjoittelutila toteutetaan tarvittaessa väestönsuojaan. Nuorisotoimen (Sentterin) varasto sijoitetaan ”bändi-tilan” läheisyyteen. Kaikkien luokkien säilytyskalusteiden tulee olla lukittavissa ja ne sarjoitetaan (vähintään) kiintokalusteiden osalta samaan avaintyyppiin kuin luokkien ovet. Media- ja matikkamaa Kirstin koulun yhteydessä olevat sivistystoimen kasvatuksen ja opetuksen tulosyksikköjen pedagogisen osaamisen kehittämisen tilat (ts. media- ja matikkamaa eli Kirsu) mallintavat toiminnallista ja yhteisöllistä oppimista. Osaamisen kehittämisessä keskitytään tiedon etsinnän, uuden tiedon yhteisöllisen rakentamisen sekä tuottamisen ja jakamisen pedagogiikkaan. Tiloissa korostuu avoimuus, monikäyttöisyys, keveys ja modulaarisuus. Osaamisen kehittämistä tuetaan keveällä digiteknologialla. Tiloissa on kuitenkin mahdollisuus perehtyä myös uusiin, teknologian kehittymisen myötä tarjoutuviin pedagogisiin mahdollisuuksiin. Tilat toimivat uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana. Media- ja matikkamaan (Kirsu) tiloissa järjestetään koulutuksia, joihin osallistuvat sekä oppilaat että opettajat. Koulutusten järjestämisessä haetaan uudenlaista mallia, joka perustuu osaamisen jakamiseen ja laaja-alaiseen oppimiseen. Tila toimii myös uudenlaisen oppimisympäristön mallina ja kehittämistilana. Mediamaan tilat toimivat myös koulukirjastojen kehittämistyön keskipisteenä ja työtilana mm. pedagogiselle asiantuntijalle. Tiloihin on oma sisäänkäynti. Media- ja matikkamaan toiminnasta johtuen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suuriin tiloihin tulee kokolattiamatot, jotta niissä voi luontevasti työskennellä erityyppisiä ryhmiä samanaikaisesti. Myös äänisuihkuelementtien asennuksella voidaan rajata tilaa ja mahdollistaa rauhallinen ja häiriötön työskentely. Kaikkia koulutustiloja voidaan hyödyntää joustavasti erityyppiseen koulutukseen. Lisäksi tilat ovat alueen ja muiden kuntalaisten käytettävissä iltaisin. Media- ja matikkamaan tilat ovat erikokoisia. Pienimpiin tiloihin tulee mahtua 20–25 henkilöä ja suurempiin tiloihin 40–50 henkilöä kerrallaan. Koko koulutustilan käyttäjämäärät ovat maksimissaan 100 - 120 henkilöä. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 17 (31) Koulutustilat varustetaan lukittavilla säilytyskalusteilla. Osaan säilytyskalusteista on saatava latausmahdollisuus kannettaville tietokoneille tai mobiililaitteille. Vesipiste tarvitaan ainoastaan isoimpaan koulutustilaan. Kaikki koulutustilat tulee voida pimentää sälekaihtimin tai pimentävin verhoin. Kaikkiin tiloihin tulee esitystekniikka, joka voi toimia sekä erillisesti että tarvittaessa yhdistää näyttämään samaa esitystä. Tilat varustetaan 360-projektoreilla jotka voidaan suunnata tarpeen mukaan eri seinien heijastuspinnoille. Tiloihin tarvitaan runsaasti pistorasioita ja hyvä himmennettävä yleisvalaistus. Matikkavälinelainaamoon tulee hyllyjä joiden alle jätetään vapaata tilaa matkalaukkuja varten. Toiselle seinälle tulee ulosvedettävien korien varustettuja hyllyjä. Kaikki hyllyt voidaan sulkea esim. liukuovilla pölyyntymisen estämiseksi. Varastoon jätetään kaappien alaosiin tilaa lataus/kuljetusvaunuille. Lisäksi tilaa varastossa tarvitaan robotiikkavaunuille ja lukittaville kaapeille (noin 10 hengelle). Ryhmätyöhuoneisiin tulee mahtua yksilö- ja ryhmätyöpiste sekä lukittavia säilytyskalusteita. Mediapajan äänieristykseen tulee kiinnittää huomiota. Koulutustilan yhteyteen tulee taukotila joka varustetaan keittiökalustein ja -kaapein. Keittiö on aulatilan yhteydessä. Väestönsuojat Olemassa olevat vss-tilat peruskorjataan ja varusteet uusitaan vastaamaan tämän päivän tasoa. Tiloihin sijoitetaan kiinteistönhoitotilat, varastoja sekä bänditila. Liite 5: Huonetilaohjelma 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Koulun ulkoalueista muodostetaan koululaisille sekä alueen lähiasukkaille suunnattu puoleensavetävä ulko-oleskelupaikka koko alueen atraktio (liikunta, taide). Piha-alueesta tehdään viihtyisä oleskelualue, jossa on mahdollisuuksia liikuntaan ja muuhun toimintaan. Viihtyisyyttä parannetaan pinnoitteilla, kasvillisuudella ja kalusteilla. Koulun piha-alueet suunnitellaan turvallisiksi ja viihtyisiksi. Saattoliikenne, pysäköintipaikat ja huolto järjestetään uudelleen. Koulun piha-alueiden valaistusta parannetaan tavoitteena sekä pihan viihtyisyys ja toimivuus että ilkivallan ehkäiseminen. Kiinteistön piha-alueita valvotaan kameroin. Piha-alueelle varataan riittävästi istutuksia ja luonnonmukaista viherpihaa. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan niin, että rakennukseen ei kulkeudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Ulkoalueiden suunnittelussa otetaan huomioon lumenauraus ja hiekoitus sekä aurauslumelle tarvittava tila. 6.5. Rakennustekniset vaatimukset 6.5.1. Teknisiä aiempia korjaus- ja muutostöitä Sadevesiviemärin rakentaminen 1985 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 18 (31) Julkisivujen ja vesikaton korjaustöitä 1986–1987 Lattiapäällysteiden uusimisia 1987, 1990 Hammashoitolan peruskorjaus 1991 Alapohjan homevaurioiden korjaus 1995–1997 Vesikaton ja yläpohjan sekä tekniikan korjauksia 1995–1997 Piha-alueen kunnostus 2001–2002 Kuulutusjärjestelmän vahvistinkeskuksen uusiminen 2002 ATK-järjestelmän korjaus 2003 Alapohjan puhdistus ja ilmanvaihto 2004–2006 Kameravalvontajärjestelmän asentaminen 2007 6.5.2. Yleiset vaatimukset Suunnittelussa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Noudatettavia ohjeita, ellei projektikohtaisessa ohjeistuksessa toisin ole mainittu, noudatetaan RYL laatuvaatimuksia, RT-, RATU-, Infra- ja KH-kortteja, Eurokoodinormistoa, RIL- ja BY-ohjeita. Kosteusteknisessä suunnittelussa huomioidaan RakMk C2 Kosteus määräykset täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Kohteen rakennustekninen kunto suunnitellaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä tai muuten hyväksytysti standardisoituja. Rakentajan (elinkaariurakoitsijan) on aina tarkistettava materiaalin soveltuvuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset ja suunniteltava rakenteet siten, että asetetut kohteen vaatimukset täyttyvät. Suunnittelijoilla tulee olla kohteen vaativuuden mukainen pätevyys RakMk A2 mukaisesti. Rakennetekniikan osalta vaaditaan seuraavat pätevyydet: Betonirakenteiden suunnittelija AA, rakennusfysiikka AA, teräsrakenteet A, puurakenteet A, pohjarakenteet AA. Lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Kosteusriskiluokka on R2. Materiaalien päästöluokka on M1 peruskorjattavin osin. M1 koskee rakennusten sisäilmaan vaikuttavia materiaaleja. Rakennusten tuuletetuissa julkisivuissa, vesikatoissa ja sisätilan ulkopuolisissa rakenteissa ja piharakenteissa voidaan käyttää soveltuvin osin M2 luokan materiaaleja niiltä osin kuin voidaan todentaa että päästöt eivät kulkeudu sisäilmaan. M3 luokan materiaalit on kielletty. Sisäilmaan liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta RT 0710946 Sisäilmaluokitus 2008 sekä Rakennustietosäätiön ohjetta ”Rakennusmateriaalien päästöluokitus, yleiset ohjeet” hankkeessa annetuin ohjearvoin. Rakenneteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT 10–11128 Rakenne-suunnittelun tehtäväluettelo RAK12 ja RT 13–11143 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12. Rakennesuunnittelijan tehtäviin sisältyvät kaikki tehtäväluettelon RAK12 vastuullisen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 19 (31) rakennesuunnittelijan tehtävät ja korjausrakentamiseen liittyvät tehtävät. Tehtävät on esitetty hankekohtaisessa RAK12 tehtäväluetteloliitteessä. Rakennesuunnittelija laatii laskelmat (lujuus sekä kosteus- ja lämpötekniset), piirustukset, työselostukset (puu-, betoni- ja teräsrakenteiden sekä betonivalmisosarakenteiden työselostukset) sekä osallistuu pelastussuunnitelman, rakenteellisen turvallisuuden riskiarvion, kiinteistön huoltokirjan, energiaselvityksen ja työturvallisuusasiakirjan sekä käyttöikäsuunnittelun laadintaan rakenneteknisiin asioihin liittyviltä osin. Geosuunnittelun tehtäväluettelon tehtävistä rakennesuunnittelijalle kuuluvat seuraavat kaivuuseen ja louhintaan sekä rakennuksen ja pihojen kuivatukseen liittyvät seuraavat suunnittelutehtävät: rakennuspohjan kuivatus, rakennusalueen pintakuivatus, hulevesien johtaminen, liikennealueiden päällysrakenteet, rakennusten ja rakennusalueen kaivu, louhinta ja täyttö-/maarakenteet ja kaivantojen tuenta. Purku- ja rakennustöiden osalta elinkaariurakoitsija vastaa asianmukaisten suunnitelmien laatimisesta ja tarpeellisista purku-, asennus- ja rakennustöihin liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä. Elinkaariurakoitsija huolehtii, että suunnittelun hankintaan sisällytetään hankkeessa vaaditut tehtävät. 6.5.3. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Geoteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT 10–11127 Geosuunnittelun tehtäväluettelo GEO 12 ja RT 13–11143 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12. Geosuunnittelijan tehtäviin sisältyvät kaikki tehtäväluettelon GEO 12 perustehtävät ja korjausrakentamiseen liittyvät tehtävät ellei toisin sovita. Tehtävät on esitetty hankekohtaisessa GEO12 tehtäväluetteloliitteessä. Elinkaariurakoitsijan laatimat geosuunnitelmat hyväksyy Espoon kaupunki. Kiinteistön maanrakennustyöt, tontin käsittely ja pohjarakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että piha-alueiden ja varusteiden käytön toimivuus, materiaali-, rakenne- ja kosteustekninen toimivuus ja liikennejärjestelyt kestävät kiinteistön elinkaaren ajan 50 vuotta normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein. Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella rakennuksen perustukset ja kantavat rakenteet pohjatutkimusten ja perustamistapalausuntojen mukaisesti. Rakennuksen perustus ja rakennukseen liittyvät putkistot routasuojataan, mikäli ne jäävät ohjeiden mukaista routasyvyyttä ylemmäs. Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja salaojiksi asennetaan aina kaksi putkea rinnakkain. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi. Rakennuksen ja pihan alueelta laaditaan kuivatussuunnitelmat (salaojapiirustus, rakennedetaljit, pihantasaus ym.) rakenneyksityiskohtineen, joissa esitetään veden- ja lämmöneristykset, hulevesien hallinta sekä tapauskohtaisesti pohjavesien hallinta. Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan tasoon. Sokkeleiden ja perusmuurin vierustoihin tehdään pystysalaojitus karkealla, veden läpäisevällä pysty- ja vaakakapillaarikatkona toimivalla soralla. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 20 (31) Alueosien, tuentojen ja vahvistusten, päällysteiden, alueen varusteiden ja rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta ”Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus” soveltuvien osin. 6.5.4. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Peruskorjattava rakennus peruskorjataan rakennusteknisin osin käyttöikään 50 vuotta. Käyttöikä tulee saavuttaa rakennuksen elinkaaren ajalle kaikilta osin normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein. Rakennuksen käyttöä ja käyttöikää on voitava jatkaa korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia. Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Kaikkien materiaalien on täytettävä asetettujen materiaali-, puhtaus- ja sisäilmaluokitusten vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan ja rakenteita ylläpidetään siten että rakennuksen hyvä sisäilmasto, terveet rakenteet ja tekniikka toteutuvat rakennuksen käyttöiän ajan. Rakennuksen vaipparakenteiden pinnat, liittymät (ovet, ikkunat yms.) ja läpiviennit tiivistetään lämpö- ja ilmatiiviiksi. Märkätilojen rakenteet tehdään tiili- tai harkkorunkoisina ja ne vedeneristetään kauttaaltaan lattioiden ja seinien osalta. Rakennusten kuormitukset, rakenteet ja U-arvot suunnitellaan voimassa olevien lakien, asetusten, määräysten ja normien mukaan. Rakennuksen oleva kantava runko on betonirakenteinen pilari-palkkirunko, jossa palkit ovat melko korkeita teräsbetonileukapalkkeja, mikä tulee ottaa huomioon ilmanvaihtokanavien yms. suunnittelussa. Ala- ja yläpohjat ovat pääosin ontelolaatta-rakenteiset (liikuntasaliin korkean osan yläpojassa TT-laatat). Julkisivut Rakennus on rakennettu rinnetontille. Ulkoseinärakenteet ovat tiilimuurattuja ja lämmöneristeenä on käytetty 110…145 mm mineraalivillaeristettä. Julkisivut ovat punatiilimuurattuja ja ikkunoiden ylitykset on vahvistettu betonipalkeilla (elementtejä). Sokkelit ovat paikallaan valettuja betonirakenteita. Tiilimuurauksen rakenteet eivät kuntotarkastuksen rakenneavauksissa eronneet toisistaan merkittävästi. Ainoa ero julkisivuvaipassa rakenneavausten välillä oli lämmöneristeen paksuus. Vanhojen rakennesuunnitelmien mukaan julkisivumuurauksen takana on lämmöneristettä 140 mm, mutta rakenneavauskohdissa lämmöneristeen paksuudet olivat 110…145 mm. Tiilimuurauksessa ja sokkelissa havaittiin vaurioita. Tiilimuurauksen pinnassa on havaittavissa pakkasrapautumisesta aiheutunutta tiilipalasten irtoilua sekä tiilien halkeilua. Tiilimuurauksessa havaittiin myös voimakasta tiilimuurausta myötäilevää halkeilua ja paikoin tiilimuurauksen halkeilu halkaisee julkisivutiiliä. Tiilimuurausta myötäilevä halkeilu lähtee pääsääntöisesti ikkuna-aukkojen ylityspalkkien reunasta sekä ylityspalkkien ja tiilimuurauksen välissä on rakoja, joista on suora yhteys eristetilaan. Tutkittavilla alueilla saumalaastit ovat rapautuneet voimakkaasti. Saumalaastit ovat paikoin rapautuneet koko sauman matkalta sekä rakenneavauksen yhteydessä havaittiin käsin kosketellessa märkää mineraalieristettä. Tiilimuurauksen ja saumojen päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. Osa tiilistä on heikosti kiinni tiilimuurauksessa. Tiilimuurauksen alimmassa rivissä on tuuletusraot. Tiilimuurauksen rakenneavauksen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 21 (31) yhteydessä havaittiin, että tiilimuurauksen takana ei ole nykyvaatimusten mukaista tuuletusrakoa eikä lämmöneristeen päällä ole tuulensuojalevytystä. Tiilimuurauksen elastiset saumamassat ovat ikääntyneet ja saumamassassa havaittiin halkeilua ja irtoilua reunoistaan. Ikkunoiden betonirakenteisissa ylityspalkeissa havaittiin verkkomaista halkeilua ja ylityspalkin raudoitteet ovat paikoin pinnassa aiheuttaen betoniteräsvaurioita. Ikkunaaukkojen ylityspalkkien valahtaminen alaspäin on aiheuttanut tiilimuurauksessa halkeilua sekä paikoin tiilimuurauksen ja ylityspalkin välissä on leveitä rakoja. Ikkunoiden suojapellityksien ja vesipeltien liitokset eivät ole kaikkialla tiiviitä julkisivuja vasten. Pellitysten ja julkisivujen välisistä raoista pääsee sadevesi kulkeutumaan eristetilaan. Rakennuksen betonisokkeleissa ei havaittu silmämääräisesti perusmuurilevytyksiä, mutta rakennuksen ympärillä maa-ainekset pääasiassa kaatavat rakennuksesta poispäin. Sokkeleissa havaittiin halkeilua ja rapautumaa. Sokkeleissa havaittiin kalkkihärmemuodostumia. Sokkelit ovat valesokkelirakenteita eristehalkaisulla, jotka on määritelty riskirakenteeksi. Sokkeleiden pinnassa havaittiin betoniteräskorroosiosta aiheutunutta halkeilua ja betonipalasten irtoamista. Paikoin betonisokkelin raudoitteet ovat betonisokkelin pinnassa. Betonisokkelin ja tiilimuurauksen välissä havaittiin kapilaarikatko (bitumikermi). Vesikattorakenteissa ei ole räystäitä ainoastaan reunapellitykset, jonka seurauksena sadevesi ohjautuu normaalia enemmän julkisivuille. Julkisivujen kostuminen nopeuttaa julkisivutiilien vaurioitumista. Rakenteiden huonon kunnon ja lämpötalouden tehostamiseksi julkisivujen lämmöneristeet uusitaan ja lämmöneristyskerroksen paksuutta lisätään, jolloin myös ulkokuori (tumma tiili) joudutaan uusimaan. Myös ikkunat ja ulko-ovet uusitaan sekä kaikki pellitykset ja saumaukset. Uusi paksumpi seinärakenne edellyttää sokkelirakenteiden uusimista/paksuntamista. Alapohjat Rakennuksessa on sekä tuulettuva betonirakenteinen alapohja, että maanvaraisen lattian osuus. Sokkelit ovat betonisia paikallavalettuja perusmuureja, jotka on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan. Lattiarakenteena on osin ontelolaatta ja osin maanvarainen betonilaatta. Ryömintätilallisen alapohjan tuuletus on järjestetty tuuletusputkilla ja kojeilla rakennuksen katolle. Tuulettuvien alapohjien alustatilat on kunnostettu 2000-luvulla. Olevia alapohjarakenteita avataan ja rakennetaan uudelleen tilamuutosten sekä lämpö-, viemäri- ja vesijohtomuutosten vaatimassa laajuudessa. Lattioita avataan myös kaksikerroksiseksi korotettavalla osalla A, koska nykyisiä perustuksia joudutaan vahvistamaan. Kylmien alustatilojen vastaiset nykyiset alapohjat lisälämmöneristetään. Vesikatto Kuntotarkastuksen mukaisesti vesikattorakenteissa havaittiin useita puutteita ja vaurioita. Vesikatteessa havaittiin ikääntymiseen viittaavia merkkejä. Bitumikermissa havaittiin paikoin voimakasta poimuuntumista ja bitumikermikatteen halkeilua. Kattoikkunoiden alueella bitumikermikatteessa havaittiin irronneita ja auenneita vesikatteiden saumoja. Suojakiveyksen alla ei vesikattojen bitumikermikatteiden saumakohdissa havaittu irronneita saumoja eikä irronneita bitumikermipaikkoja. Vesikatoilla havaittiin paikoin ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 22 (31) voimakasta sadeveden lammikoitumista erityisesti kattoikkunoiden välisillä alueilla sekä sadevesi ei päässyt paikoin kulkeutumaan sadevesikaivoon runsaan sammalkasvuston seurauksena. Yksi kattokaivo oli tarkastuksen aikana tukkeutunut. Vesikaton suojakiveyksen päällä havaittiin paikoin runsasta sammal- ja jäkäläkasvustoa. Vesikaton läpivientien saumojen bitumi on tarkastetuissa läpivienneissä ikääntynyt sekä saumausbitumi on paikoin irronnut läpivientien eristelaipoista. Julkisivun ja reunapellityksen välissä on myrskypellitykset, jotka estävät sadeveden nousun yläpohjarakenteisiin. Kattoikkunoiden puumateriaali on paikoin pehmentynyt erityisesti ikkunapuitteiden alaosissa sekä ikkunoiden maalipinnat ovat ikääntyneet. Kattoikkunoiden väliset paneeliverhoilut ovat ikääntyneet. Paneeliverhoilun puumateriaalit ovat paikoin lahonneet sekä kuivuneet ja halkeilleet. Paneeliverhoilun maalipinnat hilseilevät ja irtoilevat. Paneeliverhoilun kiinnitysnaulat ovat paikoin kulkeutuneet naulansuuntaisesti ulospäin. Vesikaton nykyiset veden- ja lämmöneristeet ja rakenteet puretaan ja rakennetaan uudestaan. Lämmöneristystä lisätään. Räystäsrakenteet uusitaan alkuperäistä detaljointia soveltaen nykymääräykset täyttäviksi. Salaojat Koulurakennuksen salaojaputket sekä kaivot ovat pääosin alkuperäiset vuodelta 1975. Alkuperäisiä salaojasuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Salaojaputket ovat muoviputkia. Putkessa on reikiä hyvin vähän, joka heikentää veden pääsyä maaperästä putkeen. Salaojatarkastuskaivot ovat betonirengaskaivoja. Koulun elinkaariremontin yhteydessä uusitaan rakennuksen kuivatusjärjestelmä. Päiväkotirakennuksen salaojajärjestelmä on rakennettu samaan aikaan kuin päiväkotirakennus v.2012. Putket ovat pääosin hyvässä kunnossa. Salaojatarkastuskaivot ovat muovikaivoja, joissa valurautakannet. Päiväkodin kuivatusjärjestelmä huolletaan ja kunnossapidetään edelleen siten että se pysyy toimivana koko elinkaarensa ajan 50v. Salaojien ylläpito toimenpiteinä tehdään putkiston huuhtelu 5-10 vuoden välein ja kaivojen lietepesien tarkistus ja tarvittaessa tyhjennys 5-10 vuoden välein. 6.6. LVIA -tekniset tavoitteet 6.6.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan Tilakeskuksen ohjeen mukaan. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 23 (31) Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennusaikana tulee varmistua siitä, että koulun yhteydessä olevan päiväkodin veden ja lämmönsaanti on varmistettu niin, ettei pitkiä käyttökatkoksia tule. Myös väistötilojen kylmänveden saanti on varmistettava. 6.6.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella radiaattorilämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 60–40 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.6.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 6.6.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kW/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kW/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 24 (31) Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. 6.6.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Koska päiväkodin rakennusautomaatio on liitetty koulun automaatio järjestelmään, niin myös päiväkodin automaatio uusitaan koulun saneerauksen yhteydessä, lisäksi muutetaan päiväkodin ilmanvaihtokoneiden puhaltimet taajuusmuuttajakäyttöisiksi. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.6.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Mittarit ovat väyläpohjaisia ja liitetään Granlund Manageriin. 6.7. Sähkötekniset tavoitteet 6.7.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa. Hankesuunnitelmassa tavoitteet kuvataan yleisesti ja suppeasti, laajuudet voivat muuttua jatkosuunnittelun yhteydessä laadittavissa kilpailutusasiakirjoissa. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 25 (31) Sähköasennusten yksityiskohtaiset ja ajantasaiset vaatimukset on esitetty Espoon kaupungin Sähkösuunnitteluohjeissa ja vaatimustilakorteissa, jotka täydentävät toisiaan. Hankintarajat on esitetty hankintaraja-asiakirjoissa ja vaatimustilakorteissa. Koulun ja päiväkodin työt tehdään vaiheittain kohdassa ”4. Hankkeen perustelut, tarpeellisuus ja kiireellisyys” esitetyn mukaisesti. Päiväkodin sähköasennuksia ei peruskorjata kattavasti. Päiväkodin - sähköasennuksiin tehdään muista urakoista ja sähköasennusstandardin muuttuneista vaatimuksista aiheutuvat muutokset. - valaistusta uusitaan jatkosuunnittelun yhteydessä esitettävässä laajuudessa. Käyttöön jäävät valaisimet puhdistetaan, lamput ja liitäntälaitteet uusitaan. - keskukset imuroidaan - yleiskaapelointijärjestelmä (tietoliikennekaapelointi) uusitaan ja pisteitä lisätään. Nousukaapelointi liitetään koulun talojakamoon. - yhteisantennijärjestelmää uusitaan tarpeelliselta osin täyttämään Viestintäviraston vaatimukset. - päiväkotien nykyvaatimusten mukaiselle AV-tekniikalle asennetaan kaapelointi - kuulutusjärjestelmä uusitaan osaksi koulun äänievakuointijärjestelmää ja osittain itsenäisesti toimivaksi. Kuulutus- ja kaiutinpisteitä lisätään. - paloilmoitin uusitaan osaksi koulun järjestelmää - murtoilmaisu, lukitusten sähköistys ja kulunvalvonta uusitaan osaksi koulun järjestelmää - kameravalvonta uusitaan osaksi koulu järjestelmää. Rakentamisen aikataulutuksessa tulee huomioida, että vanhaa muuntamoa ei pureta ennen kuin uusi jakeluverkkoyhtiön muuntamo on valmis, ja uudet syöttökaapelit muuntamolta siirtokelpoisen rakennuksen ja päiväkodin keskuksille on asennettu toimintaan. Siirtokelpoisen rakennuksen ja päiväkodin sähkönsaanti ja tietoliikenneyhteydet on turvattava koko rakennustyömaan ajan. 6.7.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksen uudet sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina. Sähköliittymä on pienjänniteliittymä, ja tietoliikenneliittymä valokuidulla kaupungin alueverkkoon. Sähköpääkeskus on kosketussuojaista kennorakennetta, ja asennetaan pääkeskushuoneeseen. Jakokeskukset asennetaan sähkökomeroihin, ryhmitysalueet n. 300 m2. Tiloihin, joihin tulee paljon sähköisiä ohjauksia, ohjaukset keskitetään ohjauskeskuksiin. Talojakamohuoneeseen sijoitetaan tietoliikennetalojakamo ja kerrosjakamo. Telehuoneeseen asennetaan mm. antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, hälytystensiirtolaite (Alarmnet), energianmittausjärjestelmän keskusyksikkö, ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 26 (31) äänievakuointijärjestelmän keskuslaitteet, ovipuhelinkeskus, pääkello sekä turvavalaistuskeskus. Laitehuoneeseen asennetaan turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteet: murtoilmaisukeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet, henkilöturvajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Sähkötilat ovat ylipaineisia. Talojakamo, telehuone ja laitehuone varustetaan lisäksi jäähdytyksellä. Tietoliikennekaapelointeja (yleiskaapelointi) varten asennetaan kerrosjakamoita, ne asennetaan ilmastoituihin komeroihin. Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin varataan tilaa myös jälkiasennuksille. Keskitetty yliaaltojen suodatuksella varustettu kompensointi asennetaan. Vesikatolle asennetaan kiinteitä aurinkosähköpaneeleita tuottamaan osa koulussa kulutettavasta sähköenergiasta. Sähköenergian päämittaus jakeluyhtiön ohjeen mukaan. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset SFS6000-standardin ja seudun energiayhtiön erityisohjeen mukaan. Huomioidaan ATEX-luokiteltujen räjähdysvaarallisten tilojen vaatimukset. Keittiölle asennetaan oma ryhmäkeskus, joka palvelee ainoastaan keittiön kojeita ja tiloja. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashyllyt, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Palonkestäville asennuksille omat johtotiet. Valaisinripustuskiskoja asennetaan tarpeen mukaan, esim. teknisiin tiloihin. Johdot pyritään asentamaan piiloon kauttaaltaan. Muovipeitelistoja ei käytetä. Opetus- ja hallintotilat varustetaan pistorasiakouruilla, joissa on erilliset johtotilat vahvavirta- ja tietoliikennejohtoja varten. Putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla, vähän savua muodostavilla ja nippuna paloa levittämättömillä tuotteilla, elleivät määräykset edellytä palonkestävää asennusta. Paikoitusalueelle asennetaan 3 kpl sähköautojen latauspisteitä, joissa on mahdollisuus hidaslataukseen ja puolinopeaan lataukseen. Kaapeloinnin mitoituksessa huomioidaan kolmen lisäpisteen rakentaminen myöhemmin. Kulutusmittaustietojen keruuta ja etäluentaa varten asennetaan väyläpohjainen mittausjärjestelmä, ks. kohta 6.6.6. 6.7.3. Valaistus ja pistorasiat Valaistuksen laatu EN 12464-1 mukainen. Valonlähteinä käytetään laadukkaita, energiatehokkaita, hyvän värintoiston LED-valaisimia. Lamput ja liitäntälaitteet pitkäikäisiä. Valaisintekniikassa ja valaisimien led-komponenttien ohjaustekniikassa huomioidaan komponenttien vanheneminen niin, että työskentelytilojen työtason valaistustaso voidaan pitää samana koko valaisimien elinkaaren aikana (himmennys, automatiikka yms.). ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 27 (31) Luokkatiloissa kiinnitetään erityistä huomiota kiiltokuvastumiseen (tablettien käyttö) ja häikäisysuojaukseen, yleisvalaistuksen tulee olla himmennettävä. Valaistuksen erilaisia toteutusmahdollisuuksia tutkitaan suunnitteluaikana ja parhaista vaihtoehdoista valitaan 2 kpl toteutettavaksi mallihuoneisiin. Toteutus valitaan malliasennusten kokemusten perusteella (tämä toteutetaan joko Viherlaakson koulussa ja lukiossa tai Kirstin koulussa sen mukaan kumpi on aikataulullisesti edellä). Ulkovalaistus toteutetaan ledeillä. Tuotteiden tulee olla ilkivallankestäviä pylväsvalaisimien ilkivallan kestoluokitus IK08 ja rakennuksessa olevien ulkovalaisimien IK10. Pylväiden korkeus 5 m. Ulkovalaistuksessa huomioidaan lasten kuljetusliikenteen turvallisuus, ja että päiväkodin henkilökunta näkee koko piha-alueen. Kulkuvalaistuksessa (ulkoalueet, käytävät, aulat yms.) luonnonvalon määrään, kellonaikaan ja läsnäoloon perustuva energiansäästöautomatiikka. Valaistus toteutetaan häikäisemättömänä sisällä ja ulkona. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Media-/matikkamaan tiloissa käytetään pääosin yläjakelua, mutta myös tarvittaessa lattiarasioita. Pistorasioita asennetaan riittävästi niin, että jatkojohtojen tarvetta ei normaalisti ole. Pienlämpökojeiden pistorasiat varustetaan ajastinohjauksin. Varastoihin asennetaan pistorasioita kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden lataamista varten. Sähkötoimiset, sivukanaalein varustetut pimennysverhot asennetaan sovitussa laajuudessa liikuntasaliin, keskusaulaan, tekstiilityö- ja kuvataideluokkiin sekä media/matikkamaahan. Päiväkodin valaisimet uusitaan siltä osin, kuin niitä ei ole uusittu vuoden 2012 remontissa, lähinnä koulun päädyn wc- ja sosiaalitilat 1. kerroksessa, aula- ja käytävätilat 1. ja 2. kerroksessa, liikuntatila sekä johtajan huone ja muutama huonetila 2. kerroksessa. Kunkin tilan kaikki valaisimet uusitaan. Valaistus toteutetaan ledeillä käyttäen energiatehokasta valaistuksen ohjausta. 6.7.4. Näyttämövarustus Näyttämöiden varustus riippuu kunkin näyttämön käytöstä ja toteutetaan sen mukaisena. Varustuksesta on yleisohje suunnitteluohjeessa. Näyttämöille toteutetaan esitysvalaistus ja -äänentoisto. Muille sähköisille kojeille ja laitteille asennetaan sähköistys ohjauksineen. Esitystekniikassa käytetään pääosin LEDvalaisimia ja digitaaliohjauksia. Näyttämövalonheittimille asennetaan kattoon sähköisesti alas laskettavia orsia (ansaita). 6.7.5. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä - puhelin, atk, info, kameravalvonta yms. - varten asennetaan yleiskaapelointi. Nousukaapelointi talojakamosta kerrosjakamoihin valokaapelein ja kategorian 6A parikaapelein. Kerrosjakamoista työpisteisiin ja langattoman verkon tukiasemille kaapelointi kategorian 6A parikaapelein. Tukiasemia, kameroita yms. käyttöä varten tilojen yläosaan asennetaan systemaattinen työpisteverkko. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 28 (31) Koulu varustetaan info-tv järjestelmällä. Järjestelmän mukaisia näyttöjä asennetaan viestinnän kannalta oleellisiin paikkoihin aula-/ käytävätiloihin. Hisseiltä hälytyksensiirto- ja puheyhteys. Matkaviestinverkon ulkoantenneja (ei tarkoita operaattoreiden omia antenneja) asennetaan seuraavasti: - hissien GSM-viestilaitteelle, - Alarmnet-hälytinkojeen varayhteydelle, - väestönsuojan matkaviestinverkkoyhteydelle. Matkaviestinkuuluvuus mittautetaan kaupungin sopimusoperaattorilla. Wlan -kentän voimakkuus mittautetaan kaupungin sopimustoimittajalla. Kouluun ja päiväkotiin asennetaan edellä mainittujen mittausten perusteella suunnitellut tukiasemakaapeloinnit. Päiväkodin yleiskaapelointijärjestelmä uusitaan ja kerrosjakamoon asennetaan nousukaapelointi talojakamosta valokaapelein ja kategorian 6A parikaapelein. Työpistekaapelointi samoin periaattein kuin koulun puolella. Rakennusprojektissa tulee huomioida siirtokelpoisen rakennuksen ja päiväkodin verkkoyhteyksien säilyminen. Ennen rakennustöiden aloitusta koulun nykyisestä talojakamosta tulee siirtää kuitukaapeli kadunvarteen asennettavaan katujakokaappiin. Nykyinen kaapelointi koululta siirtokoululle käännetään uuteen katujakokaappiin. Siirtokoululta vedetään uusi kuitukaapeli päiväkodin kerrosjakamolle, jonne tehdään kuitua varten tarvittavat lisäykset. Rakennusprojektin lopuksi pysyvät liittymät asennetaan lopullisille reiteille. 6.7.6. Yhteisantennijärjestelmä Rakennukseen asennetaan Viestintäviraston määräyksen 65/2013M mukainen (DVB-T) yhteisantenniverkko radio- ja televisiokanavien vastaanottoa varten. 6.7.7. Kuulutus- ja esitysjärjestelmät Kouluun ja päiväkotiin asennetaan äänievakuointijärjestelmä (EN54), joka toimii osana paloilmoitinta, ja jota käytetään myös kuulutus- ja ohjelmatarpeisiin sekä välituntimerkinantoihin. Rakennus jaetaan kuulutusalueisiin koulun ja päiväkodin toiminnan tarpeet sekä turvallisuustarpeet huomioiden. Rakennukseen asennetaan hätäkuulutuspisteitä kaikkiin toiminnallisiin lohkoihin. Liikuntasaliin, pääaulaan ja ruoka-saliin asennetaan näytelmä- ja musiikkiesityksiä yms. varten kunkin tilan tarpeisiin sopivat AV-/kouluteatterijärjestelmät. Muihin opetustiloihin asennetaan interaktiivisiin tauluihin tai suurkuvanäyttöihin liittyvät paikalliset AVjärjestelmät opetusmateriaalin esittämistä varten. Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan kaikkiin kokoontumistiloihin mukaan lukien kaikki opetustilat. Päiväkodin induktiosilmukat nykyisiä, uusia ei asenneta muuta kuin mahdollisten rakenneavausten yhteydessä. Media- ja matikkamaahan asennetaan äänisuihkuelementtejä. 6.7.8. Turvallisuusjärjestelmät Henkilökunnan, tavarantoimittajien ja oppilaiden käyttämiin ulko-oviin sekä toiminnan edellyttämiin välioviin asennetaan sähkölukot ja kulunvalvontalaitteet. Lisäksi ulko-ovissa ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 29 (31) sisältä ohjattava hätälukitus. Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Tiettyihin palo-oviin asennetaan aukipito- ja laukaisujärjestelmä. Esteettömän kulun edellyttämiin oviin asennetaan oviautomatiikka. Työaikapäätteet asennetaan päiväkodin, keittiön ja koulun henkilökunnalle. Rakennukseen asennetaan murtoilmaisujärjestelmän tilailmaisimia ja lasirikkoilmaisimia. Ohituslaitteita 2 - 3 paikkaan. Kiinteistöön asennetaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan julkisivuja, nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Koulun sisällä valvotaan lähinnä auloja ja ulko-ovia. Järjestelmä varustetaan digitaalitallentimella, joka liitetään kaupungin LAN -verkkoon. Poistumisvalaistus asennetaan noudattaen viranomaismääräyksiä. Rakennus varustetaan hätäkeskukseen liitettävällä analogisella, osoitteellisella paloilmoittimella. Järjestelmän hälyttiminä toimivat palokellot ja äänievakuointijärjestelmä. Oppilashuollon ja hallinnon tilat varustetaan päällekarkaushälytysjärjestelmällä. Hälytyksensiirtoon rakennuksesta ulos käytetään Espoon kaupungin hälytyksensiirtojärjestelmää (Alarmnet). Päiväkodin turvallisuusjärjestelmät uusitaan vastaamaan koulun järjestelmiä. 6.7.9. Merkinantojärjestelmät Koulu varustetaan ula-tahdistetulla keskusaikakellojärjestelmällä. Pääkellossa välituntimerkinantojen ohjauspiirit. Merkinanto koulun äänievakuointijärjestelmän kaiuttimien kautta. Valaistuja soittopainikkeita ja summereita asennetaan koulun ja päiväkodin ulko-oville, salin pukuhuoneiden ulko-oville ja keittiön ovelle. Inva-WC:t varustetaan avunpyyntöjärjestelmin. Ovipuhelinjärjestelmät kuvallisia ja niissä on oven lukituksen avaus. Koulurakennuksen ovipuhelinjärjestelmä asennetaan pääovelta vahtimestarille, hallintotiloihin ja opettajien huoneeseen. Päiväkodin ovipuhelinjärjestelmä asennetaan ryhmien ulko-ovilta ryhmien auloihin ja toimistoihin. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallinto- ja oppilashuollontiloihin. Opettajien huoneeseen asennetaan opettajakohtainen valo- ja summeritaulu ja käytävälle opettajien huoneen ulkopuolelle kutsunappitaulu. 6.7.10. Korjausasteet Koulu: Valaistus valaisimet ja johdot uusitaan 110 % Sähkönjako uusitaan 110 % Sähköteho keskukset ja nousut uusitaan 110 % Heikkovirta kaikki uusitaan ja asennetaan uusia järjest. 100 % ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 30 (31) Päiväkoti: Valaistus valaisimia uusitaan ja johdotusten korjausta 80 % Sähkönjako toiminnan edellyttämiä muutoksia 30 % Sähköteho keskuksiin muutoksia ja keskusten uusimisia 50 % Heikkovirta pääosin uusitaan 90 % 6.8. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - Bruttoala: koulu 9 580 brm² + päiväkoti 1 440 brm² Hyötyala: koulu 6081 hym² Mitoituksellinen oppilasmäärä 470 Koulun henkilökunnan määrä n. 80 Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen x mukaista tilaohjelmaa sekä tehtyjä esisuunnitelmia (ARK, RAK, LVIA). Kustannustaso: 3/2015, Haahtela ind. 85,5. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet ovat kohdassa 7 mainitut. Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 21,139 milj. € (alv 0 %) jakautuen koulu 20,315 milj. € ja päiväkoti 824 000 €. Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Liite 9: Tavoitehinta-arvio 8.2. Käyttökustannusennuste Koska kyseessä on elinkaarikohde, ei tässä vaiheessa voida arvioida tulevaa vuokraa. Siivouskustannukset ovat n. 182 000 €/v. Tästä koulun osuus on noin 70 %, päiväkodin 13 %, nuorisotoimen n 8 % ja matikka ja mediamaan noin 9 %. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste 892 000 € ilman alv. 8.4. Muut kustannukset Hankkeeseen varataan taidemääräraha 100 000 €. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 31 (31) 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Perusparannus on osa Espoon kaupungin Tilakeskuksen määrittämää elinkaarikilpailutuskokonaisuutta 4A, johon kuuluu myös Viherlaakson koulu ja lukio. Hanke kilpailutetaan Viherlaakson koulun ja lukion kanssa 10/2015-6/2016. Rakentaminen alkaa 8/2017 ja valmistuu 11/2018. Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2019. Hanke esitetään toteutettavaksi elinkaarimallin mukaisesti projektinjohtourakkana. 10. Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos sekä kaupunginvaltuusto hyväksyvät hankesuunnitelman. 10.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI