Rahoitusopas 2015 - Suomen Yrittäjät

Transcription

Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus
2015
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut
ja rahoitus 2015
Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi
1
2
2015
SISÄLLYS
KANSAINVÄLISTYMISEN JA KASVUN PALVELUT JA RAHOITUS 2015........................................... 4
1.
KATSAUKSEN TARKOITUS ..................................................................................... 4
2.
YKSITYISET RAHOITTAJAT KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA ............................... 4
2.1
2.1.1
Kohdevakuudellinen rahoitus – osamaksu tai leasing ........................................ 5
2.1.2
Saatavavakuudellinen rahoitus eli laskujen myynti .......................................... 5
2.2
3.
Yrityskauppa ja omistajanvaihdos .............................................................. 7
3.1.2
Yrittäjälaina ....................................................................................... 7
3.1.3
Joukkovelkakirjarahoitus ........................................................................ 7
Finnveran palvelut vientikauppojen rahoitukseen .................................................. 7
3.2.1
Viennin käyttöpääoman rahoitus ............................................................... 7
3.2.2
Kansainvälistymislainat .......................................................................... 8
3.2.3
Vientisaatavien vakuuttaminen ................................................................. 8
3.2.4
Vientisaatavatakuu ............................................................................... 8
3.2.5
Ostajaluottotakuu ................................................................................ 9
3.2.6
Vientikaupan rahoitus - ohjelma................................................................ 9
TEKESIN INNOVAATIORAHOITUS KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN ................................ 9
4.1
Kohderyhmä ............................................................................................. 10
4.2
Kansainvälistymisen ohjelmat ja palvelut .......................................................... 10
4.3
Kansainvälistä ennakointitietoa yrityksille – Tekesin Team Finland Future Watch ........... 10
4.4
Julkisten innovaatiorahoittajien keskinäinen rooli ................................................ 11
FINPRO - AUTTAA KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN ............................................... 11
5.1
Finpro on yleishyödyllinen yhdistys – palvelut ovat edulliset tai ilmaiset ...................... 11
5.1.1
Export Finland .................................................................................... 12
5.1.2
Invest in Finland ................................................................................. 12
5.1.3
Visit Finland ...................................................................................... 12
5.2
6.
Kasvun ja kilpailukyvyn rahoitus ...................................................................... 6
3.1.1
3.2
5.
Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus, Venture Capital ....................................... 6
FINNVERA – KASVUN, KILPAILUKYVYN JA KANSAINVÄLISTYMISEN RAHOITTAJA ....................... 6
3.1
4.
Mistä voi saada lainaa ja rahoitusta? ................................................................. 4
Enterprise Europe Network ........................................................................... 12
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN (TEM) KANSAINVÄLISTYMISRAHOITUS ............................... 12
6.1
Yritysten yhteishankkeet .............................................................................. 13
6.2
Konsulttipalveluiden ostoon tarkoitettu tuki ....................................................... 14
6.3
ELY-keskuksen palvelut ................................................................................ 14
2015
7.
FINFUNDIN JA FINNPARTNERSHIPIN RAHOITUSINSTRUMENTIT ......................................... 14
7.1
Finfund – rahoitusta hankkeille kehitysmaihin ja Venäjälle ...................................... 14
7.1.1
7.2
8.
9.
Tuotteet ja palvelut ............................................................................. 15
Tukea hankevalmisteluun Finnpartnershipin kautta............................................... 15
POHJOISMAISIA RAHOITTAJIA ............................................................................... 16
8.1
Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO ..................................................... 16
8.2
Pohjoismainen investointipankki ..................................................................... 17
TEAM FINLAND - VERKOSTO ................................................................................. 17
10. ULKOASIAINMINISTERIÖ ...................................................................................... 18
10.1
Työtä kaupan esteiden poistamiseksi ................................................................ 18
10.2
Kehitysmaayhteistyö ................................................................................... 19
11. KASVUN TUKEMISEEN RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT .......................................................... 19
11.1
Kasvuväylä – ohjelma .................................................................................. 19
11.2
Vigo kiihdyttämöt ...................................................................................... 20
12. EUROOPAN UNIONIN PALVELUT YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA INNOVAATIOIHIN ......... 20
12.1
EU:n rakennerahoituskausi 2014-2020 - Kestävää kasvua ja työtä ............................. 20
12.2
Esimerkkejä uuden rahoituskauden 2014-2020 ohjelmista ....................................... 21
12.3
Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma ............................. 21
12.4
EU:n ulkosuhdeohjelma - ENI on hyödyllinen Venäjän kaupassa ................................ 22
12.4.1
12.5
Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC –ohjelmien teemavalinnat ......................... 22
EU:n tukipalvelut sisämarkkinoilla ................................................................... 22
12.5.1
Enterprise Europe Network – EU-komission kansainvälinen verkosto ..................... 23
12.5.2
Ongelmanratkaisupalvelu Solvit ............................................................... 23
12.5.3
EU:n markkinoillepääsytietokanta (Market Access Database) ............................. 23
12.5.4
Your Europe tietokanta ......................................................................... 23
12.5.5
Eurooppalainen pk-yritysportaali .............................................................. 23
Suomen Yrittäjät: Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2015
Tekijät
Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen valiokunta
Thomas Palmgren , Kansainvälisten asioiden päällikkö
+358 50 500 3384
thomas.palmgren@yrittajat.fi
Julkaisija
Suomen Yrittäjät
PL 999, 00100 HELSINKI
puhelin 09 229 221
toimisto@yrittajat.fi, www.yrittajat.fi
3
4
2015
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja
rahoitus 2015
1. KATSAUKSEN TARKOITUS
Tässä katsauksessa tarkastellaan kasvuun, kansainvälistymiseen sekä innovaatioihin liittyviä rahoituskanavia sekä tukipalveluita. Katsauksen tarkoitus on auttaa yrityksiä löytämään tarjolla olevia rahoituspalveluita.
Tarjolla on runsaasti tietolähteitä kuten esim. www.yrityssuomi.fi. Siitä löydät tietoa
ELY-keskusten, Finnpartnershipin, Finnvera, Finnfundin, Nopefin, Veraventuren, Suomen Teollisuussijoituksen, ja TEKESin palveluista. Lisäksi sivustoilla esitellään kasvuväyläpalvelua, joka on Tekesin, ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen palvelu.
Yrityssuomi keskittyy kuvaamaan julkista yritysrahoitusta. Julkisen yritysrahoituksen,
tehtävänä on täydentää markkinapuutteita sekä ottamaan kannettavakseen rahoitusriskejä, joita yksityinen rahoitussektori ei pysty hoitamaan.
Tämän katsauksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman kattavan ja selkeän kuvan
niistä rahoituksen ja palveluiden lähteistä, jotka ovat pk-yrityksille relevantteja. Katsauksessa annetaan vaihtoehdoista pelkistetty yleiskuva.
2. YKSITYISET RAHOITTAJAT KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA
Pankit ovat pk-yritysten päärahoittajia. Pk-yritysbarometrit osoittavat, että lähes 80 %
ulkoista rahoitusta hakevista pk-yrityksistä nimeää pankin ensisijaiseksi rahoittajaksi.
Pankkilainalle on tyypillistä, että sille vaaditaan hyväksyttävä vakuus, usein reaalivakuus. Jos yrityksen rahoitustarpeet ovat merkittäviä, voivat yrityksen käytettävissä
olevat vakuudet asettaa rajoituksia lainan saatavuudelle.
2.1
Mistä voi saada lainaa ja rahoitusta?
Pankit jakautuvat Suomessa liikepankkeihin, osuus- ja paikallisosuuspankkeihin, säästöpankkeihin sekä ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreihin.
Kiinnitysluottolaitoksilla on oikeus laskea liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja ja myöntää näin hankituista varoista vakuudellisia luottoja yleisölle.
Useimmat kiinnitysluottolaitokset toimivat itsenäisinä yhtiöinä, vaikka ne kuuluvat
pankkikonserneihin.
Rahoitusyhtiöt rahoittavat tietyn hankinnan joko myyjäliikkeen kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta tai sopimalla asiasta suoraan ostajan kanssa. Rahoitus voi olla myös yrityksen käyttöpääoman rahoitusta (factoring) tai kuluttajien hankintojen rahoitusta tililuotolla, kertaluotolla tai suoralla rahalainalla. Luoton vakuutena käytetään rahoitettavaa kohdetta. Suurimmat rahoitusyhtiöt kuuluvat pankkikonserneihin.
2015
Investointipankkitoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimintaan kuuluvat osakeantien ja
listautumisten järjestäminen, yrityskaupoissa ja fuusioissa avustaminen sekä yleinen
tase- ja rahoitusneuvonta. Investointipankkitoimintaa harjoittavat sekä itsenäiset yritykset että monet pankit.
Vakuutusyhtiöt jaotellaan toimialan mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi
myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. Silti asiakkaan on mahdollista saada
pääosa vakuutuksistaan samalta luukulta, sillä suomalaisen käytännön mukaan tarpeelliset eri vakuutuslajien erikoisyhtiöt löytyvät yleensä kaikilta suurilta vakuuttajilta.
Yrityksillä on mahdollisuus saada työeläkeyhtiöltään lainaksi osa työeläkevakuutuksensa maksusta ns. takaisinlainauksen ehtojen mukaan.
Mikäli yrityksen tase on kunnossa, rahoitus yleensä järjestyy jopa helposti. Tilanteet
vaihtuvat, jos yrityksen tase on tilapäisesti miinuksella, rahoituksen järjestäminen on
hankalaa.
Rahoitusyhtiötuotteiden avulla yritys pystyy rahoittamaan investointejaan, optimoimaan vakuusomaisuutensa käyttöä, parantamaan taserakennettaan ja hankkimaan
käyttöpääomarahoitusta. Rahoitusyhtiötuotteet on hyvä pitää mukana yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa mukana kaikkina aikoina.
2.1.1
Kohdevakuudellinen rahoitus – osamaksu tai leasing
Kohderahoituksella yritys hankkii koneen tai laitteen joka toimii luoton vakuutena rahoitusyhtiöön päin. Rahoitusratkaisu voi olla osamaksurahoitus tai leasing.
Osamaksukauppaan perustuvassa rahoituksessa yritys hallinnoi ja käyttää kohdetta.
Kohdetta käsitellään yrityksen kirjanpidossa kuten omaa laitetta, siitä tehdään poistot
omassa kirjanpidossa ja mahdolliset alv-vähennykset verottajalta. Omistusoikeus kohteeseen siirtyy ostajalle viimeisen maksuerän jälkeen. Rahoittajalla on kohteeseen
omistuksenpidätysoikeus joka oikeuttaa kohteen poishakuun maksun puuttuessa.
Leasing-ratkaisussa yrittäjä vuokraa kohteen käyttöönsä rahoittajalta. Kohde on rahoittajan omaisuutta ja asiakas maksaa sen vuokra-ajalta vuokraa. Leasing tuoteperheessä
on useita vaihtoehtoja ja tuotevalinta ohjaa vuokrasopimuksen päättymisen jälkeistä
kohteen hallintaa. Kohde voi siirtyä kolmannelle, palautua myyjälle tai mahdollisesti
rahoittajalle.
Rahoitusosuus investointien rahoitusratkaisuissa on tyypillisesti noin 70 % kauppahinnasta. Erotus kauppahintaan on käsirahaa joka osamaksukaupan rahoittamisessa maksetaan käsirahana myyjälle ja yleensä leasing-ratkaisuissa 1. eränä rahoittajalle. Rahoituksesta keskustelun voi aloittaa konemyyjän kanssa tai olla suoraan yhteydessä rahoitusyhtiöpalveluja tarjoavaan pankkiin.
2.1.2
Saatavavakuudellinen rahoitus eli laskujen myynti
Saatavavakuudellisessa rahoituksessa yritys siirtää tai myy, sopimuksesta riippuen,
toimituksen jälkeiset kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavansa rahoittajalle. Rahoittajana oleva pankki tai rahoitusyhtiö maksaa sovitun rahoitusosuuden yrityksen tilille heti tai sopimuksen mukaan. Rahoitusosuus on yleisesti 80 % laskun määrästä. Laskun
eräännyttyä ostaja maksaa laskun rahoittajalle, joka tilittää loppuosan pääomasta yritykselle.
5
6
2015
Saatavavakuudellisen (”factoring”) rahoituksen myötä yritys ulkoistaa saatavien perinnän rahoittajalle. Tämä tehostaa reskontran hoitoa ja parantaa reskontran laatua. Saatavavakuudellisen tuoteperheen rahoitusratkaisuja on useita. Rahoitusneuvotteluissa
sovitaan yritykselle sopiva ratkaisu reskontran ja laskutuksen määrän perusteella. Rahoitusneuvottelut aloitetaan yrityksen pankissa tai yhteydenotolla suoraan rahoitusyhtiöpalvelujen tarjoajaan.
2.2
Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus, Venture Capital
Suomen pääomasijoitusyhdistys (www.fvca.fi) edistää pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä Suomessa. Varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Liitännäisjäsenet ovat suomalaisella pääomasijoitustoimialalla muuten vaikuttavia tahoja.
Oman pääomanehtoinen rahoitus on vakuudetonta. Pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren
riskin kuin yrityksen muutkin osakkaat. Rahoittajat saavat palkkionsa yrityksen menestymisen myötä.
Pääomasijoitus sopii yritykselle, jolla on voimakkaat kasvutavoitteet ja näkymät. Pääomasijoituksen saaminen edellyttää yritykseltä sitä, että tuotteelta tai palvelulta on
selkeää kilpailuetua. Lisäksi yrityksen johdolta vaaditaan vahvaa sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajien on oltava valmiita antamaan pääomasijoittajalle
rahoitusta vastaan omistusosuuden yhtiöstä. Tämä on luonnollisesti vaikeaa. Vaikka alkuperäisten omistajien suhteellinen omistusosuus kaventuisikin sijoituksen myötä, voi
omistuksen arvo olla tulevaisuudessa paljon suurempi, koko yrityksen arvonnousun
myötä.
3. FINNVERA – KASVUN, KILPAILUKYVYN JA KANSAINVÄLISTYMISEN RAHOITTAJA
Yritysten pankkirahoituksen lähin täydentäjä on Finnvera. Finnveralla on noin 30 000
asiakasta, joista runsaat 20 000 on mikroyrityksiä. Viennin rahoituksen vastuukanta on
yli 12 mrd. euroa. Finnvera-konsernin palveluvalikoimaan kuuluvat lainat, takaukset,
pääomasijoitukset sekä viennin rahoituspalvelut. Asiakkaita palvelee koko Suomen kattava toimipisteverkosto. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos.
Finnveran toiminnan painopisteitä ovat yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaminen sekä aloittavien yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Pääperiaatteena Finnveran rahoituksessa on enintään 50 000 euron pienluottoja
lukuun ottamatta se, että Finnvera ei ole yrityksen ainoa rahoittaja.
3.1
Kasvun ja kilpailukyvyn rahoitus
Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja erikokoisille kasvaville ja kehittyville yrityksille.
Rahoitustarpeet liittyvät usein investointeihin tai käyttöpääomaan puutteeseen, joihin
Finnvera mahdollistaa lainoja ja takauksia. Rahoitusta voi saada myös liiketoiminnan
muutostilanteisiin. Seuraavaan on listattu yleisiä rahoitustilanteita, joissa Finnvera voi
olla mukana. Lisätietoja rahoitusratkaisusta Finnveran verkkosivuilla Tuotteet-osiossa.
2015
3.1.1
Yrityskauppa ja omistajanvaihdos
Yritysjärjestelyissä rahoitusta tarvitaan yleensä kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Näiden tilanteiden rahoittamiseksi Finnvera tarjoaa
lainoja ja takauksia. Yrityskauppa voi tapahtua joko liiketoimintakauppana tai osakekauppana.
Liiketoimintakaupassa ostaja yleensä perustaa uuden yrityksen, joka ostaa myyjäyrityksen liiketoiminnan, eli sopimuksen mukaan esimerkiksi koneet ja laitteet, tilat ja
nimen. Rahoitus haetaan perustetulle ostajayritykselle, jonka omia vakuuksia, kuten
kiinteistökiinnityksiä voidaan käyttää rahoituksen vakuutena.
Osakekaupassa ostaja hankkii itselleen kohdeyrityksen osakkeet tai osake-enemmistön.
Jo pientenkin yhtiöiden osakkeiden kauppahinta voi olla niin korkea, ettei sen rahoittaminen henkilökohtaisella lainalla ole järkevää tai mahdollista.
3.1.2
Yrittäjälaina
Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ostoa. Kohdeyrityksen on täytettävä EU:n pk-yrityksen kriteerit. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina, ja lainansaajan tulee työskennellä kohdeyhtiössä tai muussa samaan konserniin kuuluvassa yhtiössä.
Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja
äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 prosenttia. Yrittäjälainaa voidaan myöntää myös usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle.
3.1.3
Joukkovelkakirjarahoitus
Finnvera voi merkitä yrityksen joukkovelkakirjalainaa. Joukkovelkakirjarahoitus soveltuu yritysten yleisiin rahoitustarpeisiin kuten investointeihin, toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen tai pääomarakenteen järjestelyyn liittyviin tarpeisiin. Rahoitusmuoto sopii parhaiten isoimmille rahoitustarpeille.
Joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskun järjestäjänä toimii pankki tai muu taho, joka perii
liikkeeseen laskevalta yritykseltä transaktiokustannuksen. Finnvera voi merkitä joukkovelkakirjalainaa sen liikkeeseenlaskusta, ja osuus toteutuneista merkinnöistä voi olla
50 prosenttia. Joukkovelkakirjalainan merkintä toteutetaan markkinahintaan.
3.2
Finnveran palvelut vientikauppojen rahoitukseen
Finnvera tarjoaa vientiyrityksille vientitakuita sekä luottotappioiden varalta että viennin rahoitukseen. Tytäryhtiönsä Suomen Vientiluotto Oy:n kautta Finnvera voi helpottaa suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden rahoitusjärjestelyjä
rahoittamalla vientiluottoja, jotka pankki on myöntänyt ulkomaiselle ostajalle.
3.2.1
Viennin käyttöpääoman rahoitus
Vientikaupan harjoittaminen sitoo tyypillisesti enemmän käyttöpääomaa kuin kotimarkkinoilla käytävä kauppa. Rahoitusta saatetaan tarvita sekä vientituotteen valmistuksen aikana että toimituksen jälkeen. Ulkomainen ostaja saattaa myös edellyttää
7
8
2015
pankkitakausta toimitussopimuksen ehtojen täyttämisen vakuudeksi (esim. ennakon tai
toimitusajan takaus).
Pk-yritys voi hakea lisääntynyttä käyttöpääoman tarvetta kattaakseen pankkiluoton vakuudeksi Finnveran vientitakauksen (takausosuus yleensä 50 prosenttia taattavan sitoumuksen määrästä).
3.2.2
Kansainvälistymislainat
Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan
liiketoiminnan rahoittamiseen.
Rahoituksen kohteena voi olla suomalaisen pk-yrityksen ulkomaille perustettavan tai
siellä toimivan tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen
tai kasvu. Myös omistusosuuden hankinta, lisäys tai osakepääoman korottaminen ulkomaisessa tytär- tai yhteisyrityksessä voi tulla kysymykseen. Rahoituksen saajalla tulee
olla sijoituksen jälkeen vähintään 1/5 ulkomaisen osakkuusyrityksen äänimäärästä.
Kansainvälistymishankkeen tulee merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa
toimintaa.
Rahoituksen kohteena olevan ulkomaisen tytär- tai osakkuusyrityksen toiminnan tulee
olla ensisijaisesti tuotannollista toimintaa, kokoonpanoa, huolto- tai palvelutoimintaa.
Rahoitus ei voi kohdistua suoranaisesti viennin rahoitukseen eli käyttötarkoituksena ei
voi olla pelkästään myyntikonttorin perustaminen.
Rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota yritystutkimuksen lisäksi hankkeen sijaintimaan maariskiin ja toimintaympäristöön.
3.2.3
Vientisaatavien vakuuttaminen
Ulkomaiset saatavat aiheuttavat vientiyritykselle sekä ostajasta aiheutuvia kaupallisia
riskejä että ostajan maasta aiheutuvia poliittisia riskejä. Myyjän mahdollisuus maksuajan myöntämiseen voi kuitenkin edesauttaa kaupan syntymistä, joten myyjän kannattaa varautua riskeihin esimerkiksi hakemalla kaupalle Finnveran vientitakuuta.
Vientitakuun myöntämiseen ja hinnoitteluun vaikuttaa ensisijaisesti ostajan sekä ostajan maan luottokelpoisuus, josta saa tietoa tutustumalla kyseisen maan riskiluokitukseen.
Vientitakuuta kannattaa hakea jo ennen kaupan syntymistä, kuitenkin viimeistään ennen toimitusten käynnistymistä.
3.2.4
Vientisaatavatakuu
Vientisaatavatakuu on esimerkki viejille myönnettävistä takuista. Vientisaatavatakuu
on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin, ja sen avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta. Takuu kattaa ostajasta johtuvan kaupallisen riskin sekä ostajan maasta johtuvan poliittisen riskin.
Viejä voi käyttää vientisaatavatakuuta myös luoton vakuutena siirtämällä takuuseen
perustuvan korvausoikeutensa pankille.
EU-valtiontukisääntöjen vuoksi Finnvera voi vakuuttaa lyhyen maksuajan vientikauppoja EU-maihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin vain erittäin rajoitetusti. Vakuutetta-
2015
vaksi voidaan harkita vain taloudellisesti terveen ostajan kauppaa, joka täyttää tietyt
edellytykset ja jolle yksityinen luottovakuuttaja ei ole voinut tarjota riittävää vakuutusturvaa. Poikkeuslupa on voimassa vuosina 2013–2015.
Finnvera pyytää ostajasta aina luottotiedot. Ostajan huomattavat maksuviiveet tai heikot taloudelliset tunnusluvut ovat takuuhakemuksen hylkäämisen perusteita.
3.2.5
Ostajaluottotakuu
Ostajaluottotakuu on esimerkki viennin rahoittajille myönnettävistä takuista. Vientikaupan toteutuminen saattaa edellyttää rahoituksen järjestämistä ulkomaiselle ostajalle. Ostajaluottotakuu helpottaa yrityksen rahoittajapankin osallistumista yrityksen
viennin rahoitukseen. Mikäli yritys saa esimerkiksi turkkilaiselta ostajalta hyväksytyn
vekselin, pankki voi ostaa sen, jolloin yritys saa kauppahinnan käteisellä. Näin ostajaan
liittyvät luottoriskit siirtyvät toimituksen yhteydessä viejältä luotonantajalle ja edelleen Finnveralle.
3.2.6
Vientikaupan rahoitus - ohjelma
Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa tietoa vientikauppojen rahoituksesta ja mahdollisuuden löytää asiantuntijoiden avulla omiin vientihankkeisiin sopivia rahoitusratkaisuja.
Vientikaupan rahoitus -ohjelma soveltuu pk-yrityksille, jotka harjoittavat suoraa vientiä, ovat jo tehneet ensimmäiset vientikauppansa ja haluavat edelleen kasvaa vientiä
lisäämällä.
Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pankkien sekä Management Institute of Finland MIF:n ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Yritykset valitaan ohjelmaan
hakemusten perusteella.
Tutustu ohjelmaan ja katso esittelyvideo www.finnvera.fi > Vienti ja kansainvälistyminen> Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta> Vientikaupan rahoitus -ohjelma
Lisätietoja: www.finnvera.fi ja p. 029 460 2580
4. TEKESIN INNOVAATIORAHOITUS KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN
Tekes rahoittaa innovatiivisia, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä lainoin ja avustuksin. Tekes saa vuosittain rahoitushakemuksen noin 2 200 kansainvälistä
kasvua hakevalta pk-yritykseltä. Myönteisen rahoituspäätöksen niistä saa vuosittain
noin 1 400, joten Tekesiä voidaan pitää riskirahoittajana. Vuonna 2014 Tekes rahoitti
pk-yrityksiä 235 miljoonalla eurolla.
Tekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pk-yritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tässä joukossa nuoret kasvuyritykset ovat erityinen painopiste, johon Tekes kohdistaa noin kolmanneksen yrityksille suuntaamastaan rahoituksesta.
Tekesillä on käynnissä useita ohjelmia, jotka on kohdennettu eri alojen yritys- ja tutkimustoimintaan. Vuoden 2015 alussa käynnistyi muun muassa laaja ohjelmien kokonaisuus, jossa luodaan uutta liiketoimintaa ja kansainvälistä kasvua digitaalisuutta hyödyntämällä.
9
10
2015
Erityiskohteena Tekesillä ovat nuoret innovatiiviset yritykset, ns. NIY-yritykset. Nuoret
innovatiiviset yritykset -rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien nuorten
yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tarjoamalla vaiheittaista rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. NIY-rahoitusta on saanut yhteensä runsaat 250 yritystä, joista 70 on
saanut noin miljoonan euron rahoituksen kokonaisuudessaan. Uusia NIY-yrityksiä Tekesin asiakkaaksi tulee arviolta 30–50 vuodessa.
Tekes toimii osana Team Finland –verkostoa. Team Finland tarjoaa innovaatiorahoitusta ja palveluja kansainvälistyville yrityksille, edistää yritysten kansainvälistymistä ja
tukee ulkomaisten investointien saamista Suomeen.
4.1
Kohderyhmä
Tekesin pääkohderyhmä on kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät pk-yritykset,
joilla on hyvä tiimi ja innovatiivinen liikeidea.
Tekesin rahoituksen avulla yritys voi tutkia ja kehittää:
•
•
•
•
tuotteita ja menetelmiä
palveluja ja uusia liiketoimintakonsepteja
yrityksen toimintatapoja ja johtamista
toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä
Tekes voi rahoittaa myös kansainvälistymiseen liittyviä markkina-, partneri-, IPR-, yms.
selvityksiä. Tekes rahoittaa osan, ja yritys osan projektin kustannuksista.
Lisätietoja: www.tekes.fi/tunnustelu (fi) tai www.tekes.fi/test (en)
4.2
Kansainvälistymisen ohjelmat ja palvelut
Market Access –ohjelmiin kannattaa tutustua jos USA:n, Kiinan tai Kaakkois-Aasian
markkinat kiinnostavat. Maailman huippuyliopistojen MBA-täydennystutkintoa suorittavat ammattilaiset laativat yritykselle liiketoimintasuunnitelman kohdemarkkinoille.
Kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön väyliä ovat esimerkiksi Euroopan komission rahoittamat ohjelmat, Euroopan maiden yhteiset ohjelmat, eurooppalaiset yhteistyöverkostot sekä yhteistyö maailmanlaajuisesti.
Tekes voi rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella suomalaisia yrityksiä
kansainvälisissä ohjelmissa. Esimerkkejä ovat EUREKA-yhteistyö sekä Eurostarsohjelmat.
Katso myös kohta Horisontti 2020 -ohjelma.
4.3
Kansainvälistä ennakointitietoa yrityksille – Tekesin Team Finland Future Watch
Team Finland Future Watch tarjoaa yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisestä liiketoiminnasta eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä. Palvelun avulla yritys pystyy tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja suuntaamaan kehitystyötään.
2015
4.4
11
Julkisten innovaatiorahoittajien keskinäinen rooli
5. FINPRO - AUTTAA KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN
Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Finpro auttaa yritysten kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan
aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla.
5.1
Finpro on yleishyödyllinen yhdistys – palvelut ovat edulliset tai ilmaiset
Finpro verkostuu asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä
kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning
Finland sekä Invest in Finland. Matkailun edistämiskeskusta (MEK) on liitetty osaksi
Finpro:ta tämän vuoden alusta.
Finpro on osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia ja toimii tiiviissä yhteistyössä muiden Team Finland toimijoiden kanssa.
Finpron kansainvälinen verkosto on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaisen yrityskentän, eri toimialojen ja paikallisten markkinoiden asiantuntemusta.
Asiantuntijat maailmalla auttavat suomalaisia yrityksiä saamaan tietoa kohdemarkkinoista, jalkautumaan valituille markkinoille ja verkostoitumaan paikallisten toimijoi-
12
2015
den kanssa. Palveluiden paikallinen asiantuntijuus varmistavat, että yritykset tekevät
oikeita asioita oikeaan aikaan riskejä halliten.
Yritys ei saa Finprolta rahoitusta. Valtiotuella ylläpidetään mm. kansainvälistä verkostoa ja tarjotaan erilaisia ilmaispalveluita. Finpro on jakautunut kahtia. Konsulttipalvelut on myyty Soprano Oyj:lle, joka on ottanut käyttöön Fintra nimen.
5.1.1
Export Finland
Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka verkottaa yrityksen tehokkaasti ja kulkee mukana kaikissa kansainvälistymisen vaiheissa.
Lisätietoja: www.exportfinland.fi
5.1.2
Invest in Finland
Invest in Finland hankkii ulkomaisia yrityksiä Suomeen.
Lisätietoja: www.investinfinland.fi
5.1.3
Visit Finland
Visit Finland vastaa ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä.
Lisätietoja: www.visitfinland.com
5.2
Enterprise Europe Network
Enterprise Europe Network on maksuttomia kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille
tarjoava verkosto, jolla on asiantuntijoita yli 50 maassa ympäri maailman. Verkosto
tarjoaa yrityksellesi:
•
•
•
•
•
Yleistä kansainvälistymis- ja lakineuvontaa
Seminaareja ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista
Tukea sopivan EU-rahoitusohjelman etsimiseen
Palveluita kansainvälisen yhteistyökumppanin hakuun
Palautekanavan EU-komissiolle kohtaamistasi sisämarkkinaongelmista
6. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN (TEM) KANSAINVÄLISTYMISRAHOITUS
Yksi Team Finland painopiste tänä vuonna on yritysten kansainvälistymisen rahoituksen
parantaminen. Käytännössä yritykset eivät pysty seuraamaan erilaisia hankkeita ja projekteja mitkä ovat menossa. Tarvitaan selkeyttä tarjontaan.
Team Finland palvelumallin toimeenpanosta kotimaassa vastaa Tekes. Tämä tarkoittaa
sitä, että myös pienempien yritysten on aika opittava asioimaan Tekesin kanssa. Tekesin toiminta on muuttunut paljon viime vuosina. Tekesin ja Suomen Yrittäjien yhteistyö
on merkittävästi tiivistynyt.
2015
6.1
Yritysten yhteishankkeet
Yhteishankkeiden kansainvälistymisavustukset ovat edelleen hyvä tukimuoto uusia
markkinoita lähestyttäessä. Järjestelmä mahdollistaa pienille yrityksille kokoaan suuremman näkyvyyden. Yhteishankkeet edellyttävät vähintään neljä pk-yritystä.
Määrärahaa on leikattu tällä hallituskaudella. Tilanne on siis se, että kysyntä ylittää
tarjonnan.
•
Myöntövaltuutus vuodelle 2015 on 9,786 miljoonaa euroa.
Kansainvälistymisavustuksia yritysten yhteishankkeisiin myöntävät työ-ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Kansainvälisiin
näyttelyosallistumisiin liittyvät hakemukset käsitellään Pirkanmaan ELY-keskuksen
Lahden toimipisteessä. Vientiverkostoja ja kumppanuusohjelmia koskevat hakemukset
käsitellään Turun toimipisteessä.
Ministeriössä käsitellään muut kun edellä mainitut yhteishankkeet, strategiset kärkihankkeet sekä kaikki matkailua ja luovia aloja koskevat yhteishankkeet.
Hakemukset tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen hankkeen aloittamista.
Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille, hyvämaineisille yrityksille, yhteisöille ja järjestöille, joilla on riittävät edellytykset jatkuvan kannattavan ja taloudellisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja joilla on riittävät edellytykset yritysten yhteishankkeiden ja muiden avustuksen kohteina olevien hankkeiden laadukkaaseen toteuttamiseen.
Avustusta voidaan käyttää suomalaisen vientitarjonnan ja suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemiseen ulkomailla, uusilla markkina-alueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen ja yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten vientiyritysten yhteisiin
vienninedistämistapahtumiin.
Lisätietoja
•
•
•
•
•
Härkönen, Mikko/TEM
• mikko.harkonen@tem.fi, p. 029 50 60055
• Finpro ja ulkomaankauppaa edistävät järjestöt, muut järjestöt, yritysten yhteishankkeet, yrityshakijat, kulttuurialan ja luovien alojen hankkeet
Härkin, Natalia/TEM
• natalia.harkin@tem.fi, p. 029 50 49016
• Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt, muut järjestöt, yritysten yhteishankkeet, yrityshakijat, matkailualojen hankkeet
Ruotsalainen, Pirkko/TEM
• pirkko.ruotsalainen@tem.fi, p. 29 50 47080
• Tilitykset ja perusneuvonta
Paavilainen, Sari/Pirkanmaan ELY-keskus (Turku)
• sari.paavilainen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 638
• Vientiverkostohankkeet ja kumppanuusohjelmat pl. matkailu ja luovat alat
Flink, Heli/Pirkanmaan ELY-keskus (Lahti)
• heli.flink@ely-keskus.fi, p. 0295 025 039
• Näyttelyhankkeet pl. matkailu ja luovat alat
13
14
6.2
2015
Konsulttipalveluiden ostoon tarkoitettu tuki
Finpron uudistuksen yhteydessä on pk-yrityksille kehitetty uusi instrumentti kansainvälistymiseen liittyvien konsulttipalveluiden ostoon. Tekes lanseerasi yritysten käyttöön
tilapäisen Team Finland Explorer -ostopalveluinstrumentin. Vuonna 2014 rahoitusta
myönnettiin noin 60 yritykselle.
TEM on päättänyt siirtää TF Explorerin ELY-keskuksiin vuoden 2015 alussa.
Vuoden 2015 talousarvioesityksessä on 10 miljoonaa euroa myöntämisvaltuutta (momentille 32.30.45) korvamerkittynä konsulttipalveluiden ostamiseen osana ELYkeskusten kehittämisavustusta.
6.3
ELY-keskuksen palvelut
ELY-keskukset ovat alueellisia julkisia toimijoita, jotka tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja
sekä rahoitusta.
ELY-keskukset järjestävät yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä seminaareja, kansainvälisen liiketoiminnan valmennusohjelmia ja ajankohtaistilaisuuksia. Käytännönläheinen ja yrittäjille edullinen kansainvälistymisvalmennus on suunnattu pk-yrityksille.
Valmentajina toimivat kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat. Valmennukset
suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.
ELY-keskusten yritysrahoitus koostuu erilaisista kehittämisavustuksista, joita voivat
saada sekä aloittavat että toimintaansa laajentavat pk-yritykset. Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää yritysten pitkän ajan kilpailukykyä.
Jokaiseen ELY-keskukseen on nimetty Team Finland yhteyshenkilö. Tähän henkilöön
kannattaa olla yhteydessä kun kyse on yrityksen kansainvälistymisestä.
Lisätietoja: www.ely-keskus.fi
7. FINFUNDIN JA FINNPARTNERSHIPIN RAHOITUSINSTRUMENTIT
7.1
Finfund – rahoitusta hankkeille kehitysmaihin ja Venäjälle
Finnfund sijoittaa hankkeisiin, joista on hyötyä niin paikallisille kuin suomalaisillekin
osapuolille ja jotka samalla parantavat ympäristön tilaa. Puhtaat teknologiat energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta jätehuoltoon ja kierrätykseen ovat sektori,
jolle suomalaiset yritykset ovat investoineet paljon vuosikymmenten kuluessa, nousten
useilla osa-alueilla maailman johtaviksi toimijoiksi.
Finnfund tarjoaa markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille. Finnfund rahoittaa hankkeita kehitysmaissa (OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea DAC:n määrittelemät kehitysmaat) ja Venäjällä. Se on valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö.
Finnfundin rahoituskohteina voivat olla teollinen ja palveluja tuottava yritystoiminta,
infrastruktuuri sekä rahoitus- ja pääomamarkkinat. Rahoitettavat hankkeet ovat perustettavia tai toiminnassa olevia yhtiöitä, joihin liittyy suomalainen intressi. Kaupallisen
2015
kannattavuuden lisäksi rahoituksessa korostetaan hankkeiden myönteisiä kehitys- ja
ympäristövaikutuksia.
Finnfund sijoittaa ensisijaisesti suomalaisyritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden
hankkeisiin. Finnfund voi rahoittaa myös suomalaista teknologiaa tai osaamista käyttäviä tai merkittävästi ympäristöä parantavia hankkeita.
7.1.1
Tuotteet ja palvelut
Asiakasyrityksille tarjotaan oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja sekä kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista (ks. Finnfundin rahoitusinstrumentit).
Finnfund voi rahoittaa taloudellisesti kannattavia yritysten hankkeita kuten
•
•
•
perustamis- tai laajennusinvestoinnit
pk-yrityksistä suuryrityksiin
eri toimialoilla
Rahoituksen muut edellytykset
•
•
•
•
rahoittava kohde kehitysmaassa tai Venäjällä
rahoituksella pitää saada aikaan myönteisiä kehitysvaikutuksia
hankkeella pitää olla suomalainen intressi eli joku linkki Suomeen
vientiä ei rahoiteta, se on Finnveran tehtävä
Finnfundin rooli
•
•
•
•
•
vähemmistösijoittaja 1-10 milj. euroa
rahoitus tyypillisesti 1/3 koko hankkeesta
pitkäaikainen rahoittaja
kehitysmaariskien ja poliittisten riskien jakaja
kehitysmaarahoituksen asiantuntija
Rahoitusinstrumentit
•
•
•
7.2
osakepääomasijoitukset (vähemmistöosakas, mahdollisuus osallistua
hallitustyöskentelyyn, osakassopimus)
välirahoitus
lainat (keskipitkät ja pitkät investointilainat ovat tyypillisin tuote,
markkinaehtoinen korko)
Tukea hankevalmisteluun Finnpartnershipin kautta
Hankevalmisteluun voi hakea tukea Finnpartnershipiltä, joka on Finnfundin hallinnoima
ja ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa
suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja liikekumppanuustukea (ei Venäjälle).
Liikekumppanuustukea voi saada liiketoiminnan valmisteluvaiheessa kun tekee suunnitelmia ja selvityksiä. Tukea voi saada enintään 200 000 euroa. Tukiprosentti voi olla
30,50 tai 70 % hyväksyttävistä kustannuksista.
15
16
2015
Noin 80 yritystä etsii partneria Matchmaking -palvelun kautta.
Lisätietoja: www.finnfund.fi ja www.finnpartnership.fi
8. POHJOISMAISIA RAHOITTAJIA
8.1
Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO
Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO yhdistyvät vuoden 2014 alusta. Nopef jatkaa yhdistymisen jälkeen toimintaansa NEFCOn alaisena rahastona. Rahaston ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin
Pohjoismaiden pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen, ja se myöntää rahoitusta
etupäässä ympäristöön, ilmastoon ja vihreään kasvuun liittyviin esitutkimushankkeisiin.
Nopefilla ja NEFCOlla on pohjoismaisina rahoituslaitoksina avainasema kestävien investointien edistämisessä sekä Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamisessa.
Toiminnan tarkoitus on edistää pohjoismaisten yritysten kansainvälistymistä ja auttaa
siten kohtaamaan tulevaisuuden ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteita. Tämä tapahtuu myöntämällä investointitukea, jonka avulla kehitetään entistä tehokkaampia tuotteita ja valmistusmenetelmiä, nykyaikaisia teollisuusprosesseja, kestäviä energiaratkaisuja sekä ympäristö- ja ilmastoalan innovaatioita.
Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef on Pohjoismaiden vuonna 1982 perustama
laitos, jonka tehtävänä on vahvistaa pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä myöntämällä tukea kansainvälistymishankkeiden ja vienninedistämisinvestointien esitutkimuksiin.
Nopefin kohderyhmänä ovat pohjoismaiset pk-yritykset, joille se myöntää ehdollisia
lainoja EU:n ja Eftan ulkopuolisissa maissa toteutettaviin esitutkimuksiin.
Nopef on perustamisensa jälkeen myöntänyt noin 95 miljoonaa euroa rahoitustukea yhteensä yli 2 600 hankkeelle. Nopefin toiminta rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista.
Nopefin kansainvälistymislainaa (EU:n ja EFTAN ulkopuolisiin maihin)
•
•
•
•
Hankkeen on luotava pitkäaikaista toimintaa kohdemaissa, esim. yritysosto, yhteisyritys tai tytäryhtiön perustaminen
Kansainvälistymislana voi 40 % esitutkimusbudjetin kustannuksista.
Nopefin rahoitusosuus on keskimäärin 30.000 -35.000 euroa
Noin 60% hakemuksista hyväksytään
Eniten hakemuksia tulee Ruotsista ja Suomen osuus on vain 14 % hankesalkun koosta.
Nopef sai 124 hakemusta vuonna 2012, joista myönnettiin 78 lainaa.
Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO on Helsingissä toimiva kansainvälinen rahoituslaitos. NEFCOn perustivat Pohjoismaat vuonna 1990. NEFCOn ensisijaisena tavoitteena on rahoittaa kustannustehokkaita ympäristöhankkeita Pohjoismaiden lähialueilla:
Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä sekä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. NEFCOn
hallinnoimien rahastojen yhteisarvo on noin 549 miljoonaa euroa.
Lisätietoja: www.nefco.org
2015
8.2
17
Pohjoismainen investointipankki
Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) rahoittaa kilpailukykyä vahvistavia ja ympäristöä parantavia hankkeita. Pankki tarjoaa sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille pitkäaikaisia lainoja ja takauksia kilpailukykyisin markkinaehdoin. NIB keskittyy
lainanannossaan seuraaviin liiketoiminta-alueisiin:
•
•
•
•
•
Energia ja ympäristö
Infrastruktuuri, liikenne ja televiestintä
Raskas teollisuus ja konetekniikka
Kulutustavarat ja palvelut
Kansainväliset rahoituslaitokset ja pk-yritykset
NIB arvioi kaikki rahoittamansa projektit kestävän kehityksen näkökulmasta. NIB analysoi erityisesti projektien suoria ja epäsuoria vaikutuksia kilpailukykyyn ja ympäristöön.
NIB on Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron yhdessä
omistama kansainvälinen rahoituslaitos. Pankilla on luotonantoa sekä jäsenmaissa että
niiden ulkopuolella.
NIBin tyyppiasiakkaat ovat käytännössä suuria pohjoismaisia yrityksiä. Lainoitus tapahtuu välittäjäpankkien kautta, niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Yhteistyö pksektorin kanssa välittäjäpankkien kautta, on kehityskohde.
9. TEAM FINLAND - VERKOSTO
Team Finland – verkoston tavoitteena on tehostaa Suomen toimintaa taloudellisissa ulkosuhteissa, kansainvälistymispalveluissa, ulkomaalaisten investointien edistämisessä
ja maakuvatyössä tuomalla yhteen näiden alojen keskeiset toimijat ja palvelut. Valtioneuvoston hyväksymä Team Finland-strategia määrittelee alan toiminnoille yhteiset,
vuosittain päivitettävät painopisteet.
Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 70 paikallista tiimiä. Ne kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot
sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Paikalliset yhteyshenkilöt löytyvät sivuilta
www.team.finland.fi.
Kaikkiin 15 ELY-keskuksiin on nimetty Team Finland yhteyshenkilöt. Alueellisten Team
Finland – koordinaattoreiden yhteystiedot löytyvät myös sivuilta www.team.finland.fi.
Team Finland -verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet (muun muassa Suomen ulkomaanedustustot, Finpron ja Tekesin toimipisteet sekä kulttuuri- ja tiedeinstituutit).
TEMin ohjauksessa edellä mainittujen lisäksi monta organisaatiota jotka auttavat yrityksiä kansainvälistymään.
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari auttaa yrityksiä Ruotsin markkinoihin liittyvissä
kysymyksissä. Kauppakamari toimii Tukholmassa (www.finsve.fi).
Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) tarjoaa Venäjän kaupan asiantuntijana
vienninedistämis- koulutus- ja tiedotuspalveluja. SVKK:n toimipisteet sijaitsevat Hel-
18
2015
singissä, Lappeenrannassa, Moskovassa, Pietarissa, Jekanterinburissa ja Ufassa.
(www.finruscc.fi).
SVKK, East Office ja EK:n Venäjä-toiminnot muodostavat uuden Venäjän kaupan osaamiskeskittymän. Business Team for Russia – auttaa yrityksiä Venäjän-liiketoiminnan
kaikissa kehitysvaiheissa. Verkostot ulottuvat paikalliselta yritys- ja viranomaistasolta
politiikan päättäjiin Suomessa, Venäjällä ja EU:ssa.
Music Export Finland ry antaa kansainvälisille markkinoille pyrkiville musiikkialan yrityksille rahallista ja strategista tukea (www.musex.fi).
Osuuskunta Viexpo palvelee pk-yrityksiä Pohjanmaan rannikkoseudulla
(www.viexpo.fi).
Design Forum Finland edistää muotoilua ja siihen liittyvää yritystoimintaa. Muotoilijoita, yrityksiä ja julkisia toimijoita yhdistävät hankkeet tähtäävät muotoilutuotteiden ja
muotoiluosaamisen viennin edistämiseen (www.desigforum.fi).
10. ULKOASIAINMINISTERIÖ
Ulkoministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää Suomen taloudellisia etuja
ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa.
UM:n tietopalvelut mm. maakatsaukset, ovat yritysten käytettävissä
http://formin.finland.fi. Kauppapolitiikka-lehti ja sen verkkoversio sisältävät ajankohtaista maa- ja toimialakohtaista tietoa.
Ulkoministeriön Team Finland -palvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden vientitai investointihankkeeseen liittyy suomalainen intressi. Sen edistämiseen voi sisältyä
viennin lisäksi suomalaisten yritysten liiketoiminnan ja Suomeen suuntautuvan teknologian siirron ja investointien edistäminen.
Helsingissä toimivan Suomen ulkoministeriön lisäksi on yritysten käytettävissä laaja
edustustoverkko (suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit). Se käsittää eri puolilla
maailmaa noin 100 toimipistettä. Resurssien ja paikallisten olosuhteiden erojen takia
palvelujen saatavuus ja kattavuus vaihtelee maasta riippuen.
10.1
Työtä kaupan esteiden poistamiseksi
Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttamista on esimerkiksi työ tullien ja tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamiseksi. Yhdessä suomalaisten yritysten kanssa kartoitetaan kaupan esteitä ja toimitaan niiden poistamiseksi. Myös ministeri voi ottaa vientiyritysten kohtaamia ongelmia esille vaikka tavattaessa ulkomaiden korkeantason
edustajia. Tarvittaessa ongelmien ratkaisemiseksi käytetään EU:n komission tukea.
Markkinoillepääsykysymykset ovat keskeisessä osassa myös EU:n erilaisissa kauppaneuvotteluissa.
Promootiotoiminnan avulla yrityksille avataan ovia auttamalla yhteyksien luomisessa
asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on
2015
19
monissa maissa merkittävä. Edustusto voi esimerkiksi järjestää sopimuksesta yrityksen
promootiotilaisuuden tiloissaan.
Suurlähetystöjen ohjauksessa toimivat kunniakonsulit voivat myös auttaa yrityksiä tarvittavien liikeyhteyksien löytämiseksi. Suurlähetystöt voivat auttaa yrityksiä verkottumisessa.
Edustustot vastaavat kaupallis-taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisen
edustajan kanssa. Finpron paikallisella edustajalla on ensisijainen vastuu yrityskyselyihin vastaamisessa. Mikäli Finpro ei ole asemamaassa edustettuna, edustusto vastaa itse
tai ohjaa tiedustelijan eteenpäin. Useassa tapauksessa Finpron verkkopalvelut ovat
käyttökelpoisia.
10.2
Kehitysmaayhteistyö
Ulkoministeriön kautta leviää myös tietoa yritysten käytössä olevista kehityspoliittisista
instrumenteista. Ministeriön uutta liikekumppanuusohjelmaa hallinnoi Finnfund ja korkotukiluotoista saa tietoa Finnveran verkkosivuilta. Yhteistyössä Finpron hankeneuvontapalvelun (Project Advisory Services) kanssa välitetään tietoa kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten hankkeista. Varsinaisten kehitysmaiden lisäksi hankkeita on
tarjolla myös Euroopassa, niin uusissa jäsenmaissa kuin vasta unioniin pyrkivissä maissa. Lähialueille suunnattaviin yritysten hankkeisiin on käytettävissä ulkoministeriön lähialuetuki.
Lisätietoja: www.kauppapolitiikka.fi
11. KASVUN TUKEMISEEN RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT
11.1
Kasvuväylä – ohjelma
Kasvuväylä on TEM-konsernin toimijoiden yhteinen palvelumalli, joka on tarkoitettu
nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville yrityksille.
Kasvuväylä tarjoaa yrityksille kehittämis- ja rahoitusratkaisut suunnitelmallisesti ja
pitkäjänteisesti. Yritykset hakeutuvat Kasvuväylään itse ja valinta tehdään yritysprofiloinnin perusteella. Jokaiselle yritykselle osoitetaan kasvuluotsi, joka koordinoi TEMkonsernin palveluntarjoajien yhteistyötä. Hän vastaa asiakkuudesta pitkäjänteisesti ja
etsii yritysten tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin sopivat asiantuntija- ja rahoituspalvelut.
Kasvuluotsit ovat Tekesin, Finnveran ja/tai ELY-keskusten asiantuntijoita.
Yrityksen kanssa solmitaan määräaikainen sopimus, joka perustuu yrityksen kansainvälistymissuunnitelmaan. Toteutusta seurataan säännöllisesti, ja jos yritys ei saavuta sille
yhteisesti sovittuja tavoitteita, se voidaan siirtää joidenkin muiden palvelujen piiriin.
Kasvuväylän yritykset työllistävät yleensä yli kymmenen henkeä ja niiden liikevaihto on
vähintään 500 000 €, joten ne eivät ole aivan aloittelevia yrityksiä. Yritykset ovat tyypillisesti innovatiivisia ja osaamislähtöisiä ja niiden tutkimus- ja kehittämistyön osuus
liikevaihdosta on merkittävä. Alkuvaiheen nopean kasvun yrityksille on olemassa omia
palveluita kuten VIGO-kiihdyttämöt, Tekesin uusien innovatiivisten yritysten rahoitus
ja Finnvera Oy:n pääomarahoitus.
20
2015
Palvelumallin kehittämiseen ja toimeenpanoon osallistuvat TEM:n lisäksi Tekes, ELYkeskukset, Finnvera Oyj, Teollisuussijoitus Oy, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Tekes, joka vastaa Kasvuväylän operatiivisesta toimeenpanosta.
Lisätietoa: www.yrityssuomi.fi/kasvuvayla
11.2
Vigo kiihdyttämöt
Vigo on kiihdyttämöohjelma innovatiivisille nuorille yrityksille, joilla on kansainvälistä
potentiaalia ja halu kasvaa. Vigo-ohjelma yhdistää innovatiiviset liikeideat, kansainvälisesti kokeneet yrittäjyyden ammattilaiset sekä julkisen että yksityisen rahoituksen.
Aalto-yliopiston tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että Vigo-kiihdyttämöissä mukana
olevat yritykset ovat onnistuneet keräämään enemmän sijoituksia muihin nuoriin yrityksiin verrattuna. Lisäksi kiihdyttymöyritysten riskinottokyky ja ennakoitavuus sekä
henkilöstön, johtotason henkilöiden ja neuvonantajaresurssien saatavuus on muita paremmalla tasolla.
Lisätietoja: www.vigo.fi/kiihdyttamot
12. EUROOPAN UNIONIN PALVELUT YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA INNOVAATIOIHIN
Yrittäjille ja yrityksille on saatavilla tukea monenlaisista EU:n ohjelmista paikallisten
rahoituslaitosten kautta. Tukea voivat saada kaikenkokoiset ja kaikkien alojen yritykset. Saatavilla on mm. lainoja, takauksia ja pääomarahoitusta.
EU:n rahoitusportaalista www.access2finance.eu löydät tietoa EU:n tukeman rahoituksen hakemisesta. Saat tietoa rahoitusmahdollisuuksista napsauttamalla haluamaasi
maata, jolloin näyttöön tulee luettelo EU:n tukemaa rahoitusta tarjoavista pankeista
ja pääomasijoitusrahastoista.
12.1
EU:n rakennerahoituskausi 2014-2020 - Kestävää kasvua ja työtä
EU-rakennerahastokausi 2014-2020 on käynnissä. Kansallisen vastinrahoituksen kanssa julkista rahoitusta on käytössä yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Nyt on päätetty
rahoituksen rahastokohtaisesta jaosta (EAKR/ESR), jaosta suuralueittain, valtakunnallisten teemojen osuudesta sekä ohjelman toimintalinjoista ja niiden rahoitusosuuksista.
Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan pk-yritysten
kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020-strategian tavoitteita.
Toimintalinjat ovat
1.
2.
3.
4.
5.
Ok-yritysten kilpailukyky (EAKR)
Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR)
Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
2015
Ohjelman toimilla tavoitellaan mm.
•
•
•
•
•
uuden liiketoiminnan syntyä,
yritysten kasvua ja kansainvälistymistä,
Innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista,
uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä,
työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua
Rakennerahasto-ohjelmien avulla tavoitellaan mm. 12.700 uuden työpaikan ja 1.200
uuden yrityksen synnyttämistä vuoden 2023 mennessä. Uutta liiketoimintaa tavoitellaan 850 yrityksessä, liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä 2.350 yrityksessä.
Lisätietoa: www.rakennerahastot.fi
12.2
Esimerkkejä uuden rahoituskauden 2014-2020 ohjelmista
Luova Eurooppa – on kulttuurin ja luovien alojen puiteohjelma jonka budjetti on 1,3
miljardia euroa. Uuden ohjelmakauden ohjelmissa on pyritty karsimaan byrokratiaa.
Tässä ohjelmassa on luovien alojen rahoitukseen sisälletty pk-yritysten lainantakausväline uutena välineenä. Pk-yrityksille myönnetään110 miljoonaa euroa lainatakuuna joka on Euroopan Investointipankin tukemaa.
COSMEn (pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma 2014-2020) budjetti on
200 miljoonaa euroa per vuosi. Tällä pyritään parantamaan riskirahoituksen saatavuutta sekä auttamaan yrityksiä kansainvälistymään. COSME yksityiskohdat selviävät sen
työohjelmasta. Ohjelmassa on mm. lainantakausinstrumentti joka tukee investointien
rahoittamista. Tämä tapahtuu siten että pankki saa takauksen EIB:ltä ja yritys sitten
lainaa pankista.
12.3
Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma
EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista.
Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä turvata
Euroopan asema globaalissa kilpailussa. Ohjelma kattaa vuodet 2014–2020. Horisontti
2020 -ohjelma on kanava, jonka kautta pk-yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä
verkostoyhteistyön avulla. Se sisältää uudenlaisia rahoitusinstrumentteja, jotka vauhdittavat innovaatiotoimintaa ja kaupallistamista.
Pk-yritykset tärkeässä roolissa
•
•
•
•
Tavoitteena on että 20 % budjetista kohdistuu pk-yrityksille.
Ohjelma sisältää pk-yritysinstrumentin kansainvälistä kasvua hakeville innovatiivisille pk-yrityksille.
Ohjelma pyritään tekemään käyttäjäystävällisemmäksi pk-yritysten kannalta kun
aikaisemmat ohjelmat.
Hakemukset lähetetään Brysseliin jossa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat niitä.
Lisätietoja: www.tekes.eu/horisontti-2020
21
22
12.4
2015
EU:n ulkosuhdeohjelma - ENI on hyödyllinen Venäjän kaupassa
ENPI ohjelman loputtua tilalle tulee ENI (European Neibourhood Instrument), joka on
rajat ylittävän yhteistyön rahoitusinstrumentti vuosille 2014-2020.
Tavoitteena on jättää ohjelmaesitykset komission hyväksyttäväksi keväällä/kesällä
2015, ja käynnistää ohjelmien toteutus alkuvuodesta 2016
12.4.1
Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC –ohjelmien teemavalinnat
•
Teema 1: Yritystoiminnan kehittäminen
• Kolarctic, Karelia, Kaakkois-Suomi – Venäjä
•
Teema 2: Koulutuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen
• Kaakkois-Suomi – Venäjä
•
Teema 3: Paikalliskulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen
• Karelia
•
Teema 6: Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnonkatastrofien ehkäiseminen/hallinta
• Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi – Venäjä
Teema 7: Alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetus- ja tietoliikenneverkkojen kehittäminen
• Kolarctic
•
•
Teema 10: Rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen
• Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi – Venäjä
•
•
•
•
•
TEM: Petri Haapalainen ja Tuulia Väliheikki
UM: Birgit Autere
Lapin liitto/Kolarctic-ohjelma: Katja Sukuvaara
Pohjois-Pohjanmaan liitto/Karelia-ohjelma: Marko Ruokangas
Etelä-Karjalan liitto/Kaakkois-Suomi – Venäjä –ohjelma: Päivi Ilves
Lisätietoja
12.5
EU:n tukipalvelut sisämarkkinoilla
EU:n sisämarkkinoilla on yritysten kannalta yllättävän paljon kaupan esteitä. Tämä
ilmenee erilaisina kaupanesteinä lähinnä kansallisten lisämääräysten muodossa. Markkinoille pääsy edellyttää siis että täytetään EU-säädökset sekä kansalliset määräykset.
Sisämarkkinat sirpaloituvatkin tämän erilaisiin markkina-alueisiin, kun ulkomaalaiset
yritykset syrjitään mm. teknisillä määräyksillä.
2015
12.5.1
Enterprise Europe Network – EU-komission kansainvälinen verkosto
Enterprise Europe Network on maksuttomia kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille
tarjoava verkosto, jolla on asiantuntijoita yli 50 maassa ympäri maailman. Verkosto
tarjoaa yrityksellesi:

Yleistä kansainvälistymis- ja lakineuvontaa

Seminaareja ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista

Tukea sopivan EU-rahoitusohjelman etsimiseen

Palveluita kansainvälisen yhteistyökumppanin hakuun

Palautekanavan EU-komissiolle kohtaamistasi sisämarkkinaongelmista
Lisätietoja: Ranne, Markus/Finpro, markus.ranne@finpro.fi, p. 040 343 3453,
www.enterpriseeurope.fi, www.yrityssuomi.fi
12.5.2
Ongelmanratkaisupalvelu Solvit
Solvit on jäsenvaltioiden viranomaisten välinen ongelmanratkaisumenettely. Menettelyn avulla pyritään etsimään ratkaisuja käytännön ongelmiin, joita yritykset ja kansalaiset kohtaavat toisessa jäsenvaltiossa viranomaisen tulkitessa tai soveltaessa puutteellisesti EU:n sisämarkkinalainsäädäntöä.
Solvitia voidaan käyttää ratkaisemaan sisämarkkinaesteitä kahden tai useamman jäsenmaan välillä.
Suomessa Solvit-keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. Se kirjaa kaikki EU:n sisämarkkinoilla nousevat esteet Solvit-järjestelmään.
Tapausten käsittelyn ratkaisun tavoiteaika on 10 viikkoa, ja noin 70 prosenttia tapauksista päättyy asiakkaalle tyydyttävään ratkaisuun. Palvelu on maksuton.
Lisätietoa: Henningsen, Venja/TEM, solvit@tem.fi, https://www.tem.fi/?s=953
12.5.3
EU:n markkinoillepääsytietokanta (Market Access Database)
•
12.5.4
Your Europe tietokanta
•
12.5.5
http://madb.europa.eu
http://europa.eu/youreurope
Eurooppalainen pk-yritysportaali
•
http://ec.europa.eu/small-business/index_fi.htm
23
Julkaisija: Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00101 Helsinki
puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | www.yrittajat.fi

Rahoitusopas 2015 - Suomen Yrittäjät

Transcription

Similar documents

Kuinka tukea PK-yritysten kansainvälistymistä Petri Ahokangas.pdf

Finnvera-laina

Anita Näsärö, Nordea - Pirkanmaan Viestinvaihto

Rahoitus yrityskaupan yhteydessä

SUOMEN YRITTÄJIEN PALVELUPAKETTI

Puhakka, Finnvera: Rahoittajan näkökulma metsä- ja

Markkinoita löytyy, jos miehistä on menijöiksi”

Siltarahoitus-esite yrityksille (PDF)

Avaa tiedosto

Theseus.fi Bitstream Handle Nora Hasan

Avaa tiedosto