Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin

Eurooppalainen viitekehys
kielitaidon kriteeriperustaisen
arvioinnin tukena
Forum Criteriorum –seminaari
Ari Huhta
Soveltavan kielentutkimuksen keskus
Jyväskylän yliopisto
ari.huhta@jyu.fi
Esityksen runko
Mikä Eurooppalainen viitekehys on?
– Miten se auttaa kriteeriperusteista arviointia?
Miten se on vaikuttanut kielikoulutukseen?
Entä arviointiin?
EVK kielten oppisaavutustutkimuksissa
– Suomen ja EU:n tutkimukset
EVK:n käytön etuja
… ja haasteita
Mistä Viitekehys tulee?
perustana Euroopan neuvoston työ kielen
opetuksen suunnittelussa ja tukemisessa
1970-l. Kynnystaso – ensimmäinen ’taitotaso’
– millaisella kielitaidolla pärjää jokapäiväisessä
arkielämässä ja työssä vieraskielisessä
ympäristössä
– vrt. kommunikatiivinen kielenopetus ja uusi tapa
määritellä kielikurssien sisällöt: kielenkäytön
sisällöt, tavoitteet ja tarpeet
1995 / 2001 Eurooppalainen viitekehys –
Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
yhteinen viitekehys
CEFR
Common European
Framework of
References for
Lanuages:
Learning, teaching,
assessment
Mikä Viitekehys on?
ei yhtenäinen ’teoria’ tai ’malli’ kielen osaamisesta
laaja ja kattava dokumentti, jossa määritellään
erilaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitsemme kun
käytämme kieltä tai opimme sitä
resurssi, josta saa tukea monenlaisiin erilaisiin kielen
oppimisen, opetuksen ja arvioinnin tarkoituksiin
 rohkaistaan laatimaan (paikallisia, tarpeista nousevia)
sovelluksia erilaisiin tarkoituksiin
 peruskoulun ja lukion OPSien taitotasoasteikot ovat
yksi paikallinen sovellus
ei pakota tietynlaiseen oppimiseen, opettamiseen tai
arviointiin
Viitekehyksen kielitaitokäsitys
kielenkäyttäjä = sosiaalinen toimija, joka
suorittaa erilaisia tehtäviä tietyissä tilanteissa
ja olosuhteissa saavuttaakseen erilaisia
päämääriä
taito käyttää kieltä, eikä vain tietoa kielestä
– vrt. kommunikatiivinen kielenopetus
Toiminnallinen kielitaito: osaamisen tasot
ja osaamisen alueet
Viitekehys määrittelee:
1. kielitaidon hallinnan tasoja (taitotasoja)
– alkeiden hallinta  taitava kielen käyttö
2. lukuisia osaamisen alueita:
– puhuminen, lukeminen, jne; sosiolingvistiset taidot
– elämän / kielenkäytön alueet
– kielenkäytön kontekstit, tehtävät, tilanteet, tekstit,
…
Kielen osaamisen tasot: Viitekehyksen
taitotasot (lähde Sauli Takala; muokattu)
Taitava
kielenkäyttäjä
C
C2
Virheetön, täsmällinen ja sopiva
kielenkäyttö vaativissa tilanteissa
C1
Monipuolinen ja tehokas kielellinen
ilmaisu
B2
Itsenäinen
kielenkäyttäjä
B
Perustason
kielenkäyttäjä
B1
A2
A
A1
Säännöllinen kielenkäyttö erilaisiin tarpeisiin
Selviytyminen kielialueella arkielämässä
Sosiaalinen kanssakäyminen ja
lyhyt kerronta
Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet
yksinkertaisin ilmaisuin
Mitä hyötyä (yhteisesti määritellyistä)
taitotasoista on?
taitotasoasteikko = määritelmä osaamisen laadusta
yhteinen käsitys kielitaidosta, oppimisen etenemisestä ja
osaamisen laadusta
 ymmärrettävyys, läpinäkyvyys, vertailukelpoisuus
– oppimisen tavoitteet
– tavoitteiden saavuttaminen / osaamisen laatu
– arviointien ja todistusten parempi vertailukelpoisuus
(kansallisesti ja kansainvälisesti)  kriteeripohjainen arviointi
– helpommin ymmärrettävät tavoitteet ja tulokset (esim.
arvosanat): opiskelijat, opettajat, vanhemmat, muut
• yksi ja sama väline (asteikko) toimii sekä opettamisen /
oppimisen tavoitteiden kuvauksena, arvioinnin apuna että
välineenä kertoa arviointien tulokset tulosten käyttäjille =
yhdistää oppimisprosessin eri osia toisiinsa
Viitekehys: nykytila
Viitekehys 2001 (suomeksi 2004)
Viitekehyksestä on tulossa merkittävä tekijä
kielikoulutuksen käytännössä ja poliittisestikin:
– Euroopan neuvoston ja EU:n suositukset
– poliitikkojen, kielikoulutuksen päättäjien suosiossa
– opetussuunnitelmat (esim. perusasteen ja lukion
opetussuunnitelmat Suomessa, myös korkeakouluissa
käytössä)
– oppimateriaalit, oppikirjat, kurssit
Miten EVK näkyy luokkahuoneessa?
– enimmäkseen epäsuorasti, vain opsien ja materiaalien
kautta + Eurooppalainen kielisalkku
– voisi tukea kriteeriperusteista arviointia, mutta tapahtuuko
niin?
EVK – kielten oppikirjojen myyntivaltti
Eniten vaikutusta kielitaidon
arviointiin ja kielitutkintoihin
Kaikki kansainväliset ja monet kansallisetkin
kielitutkinnot haluavat ”linkittyä” EVK:een
– Suomi: virallisesti: Yleiset kielitutkinnot, Valtionhallinnon
kielitutkinnot (epävirallisesti myös ylioppilastutkinnon
kielikokeet koska niistä on tehty linkitystutkimusta)
– muu Eurooppa: Cambridge, IELTS, Goethe, DELF/DALF, ...
– jopa Euroopan ulkopuolella tuotetut tutkinnot (esim. TOEFL)
– myös muut kuin tutkinnot, esim. DIALANG
Manuaali 2004 & 2008: auttaa kielitutkintojen
linkittämisessä Viitekehykseen ja sen tasoihin
Esimerkki: Cambridgen englannin
tutkinnot EVK-asteikolla
EVK ja kielten
oppisaavutustutkimukset
Vieraiden kielten ja A-ruotsin
oppimistulosten seuranta-arviointi 9.
vuosiluokalla 2013 (OPH ja Karvi)
Survey of Foreign Language Competences
2012 (Euroopan komissio)
EVK:n rooli näissä tutkimuksissa
kummassakin tutkimus perustui EVK:een
(Suomessa opsien kautta suodatettuna ja
muokattuna)
–
–
–
–
tehtävien laadinnan perusta (sisällöt)
ymmärtämistehtävien asettaminen taitotasoille
puhumis- ja kirjoitussuoritusten arviointi
tulosten raportoinnin väline (EVK / OPS –tasoina)
Vrt. testien linkitys jälkikäteen Viitekehykseen
Viitekehyksen ja sen sovellusten
käytön etuja
Esimerkkejä OPH/Karvin ja EU:n komission
tutkimuksista
– tulosten ymmärrettävyys
– vertailut helpompia
• kielitaidon eri osa-alueiden tulokset
• eri kielten väliset tulokset
• muutokset osaamisessa (jos on aikaisempaa
tietoa)
• eri maissa saavutetut tulokset
Taitotasoarviointi helpottaa
tulosten tulkintaa
Esimerkkejä OPH/Karvi -tutkimuksesta
Taitotasoarviointi helpottaa vertailua
eri kielten (ja oppimäärien) välillä
Taitotasoarviointi helpottaa muutoksen
seuraamista
Taitotasoarviointi helpottaa eri maissa
saavutetun kielitaidon vertailua
EU:n komission tutkimus 2012 (European
Survey of Language Competences)
englanti, ranska, saksa, espanja, italia)
ISCED 2 –tason lopussa (9.luokka)
15 maata / aluetta
http://ec.europa.eu/languages/policy/strategicframework/documents/language-survey-final-report_en.pdf
15 EU-maata / aluetta 2012
1.vieras kieli (13 maassa englanti)
EU tavoite
vuodelle
2020
50%
vähintään
tasolla B1
1. vieraassa
kielessä ja
alle 15%
<A1:llä
(lower
secondary)
Muutama esimerkki maakohtaisista
tuloksista – tekstin ymmärtäminen / englanti
ESLC:n ja Suomen tulosten vertailu –
englannin tekstin ymmärtäminen
ESLC:n ja Suomen tulosten vertailu – englannin
kirjoittaminen (suomen- ja ruotsinkieliset koulut)
EVK:n käytön haasteita
ei tunneta  esim. tavoitteiden asettelu mututuntumalta (poliittiset, ideologiset, yms syyt)
sopii vain osittain testien ja arviointien
laadinnan perustaksi
empiirinen pohja? (kielenoppiminen)
ymmärtämisen määrittelyt puutteellisia
taitotasojen asetteminen (standard setting)
(erityisesti) ymmärtämistesteissä
– erilaiset käsitykset siitä mitä ’tasolla oleminen’
tarkoittaa
Yhteenveto & tulevaisuus
EVK on osoittautunut tarpeelliseksi ja
hyödylliseksi kielikoulutuksessa huolimatta
sen käytön ongelmista (ja jopa väärinkäytöstä)
helpottaa erityisesti kriteeriperusteista
arviointia
ei tulossa EVK v2:a, vaan täydennyksiä siihen
– uusia asteikkoja (esim. mediaatio)
– tarkempaa tietoa tasojen lingvistisestä perustasta
(esim. www.slate.eu.org, www.jyu.fi/topling)