KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transcription

Vastaanottaja
Kiteen kaupunki
Asiakirjatyyppi
Kaavaselostus
Päivämäärä
19.1.2015
Viite
82122815-01
KITEEN KAUPUNKI
ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA
Kaavaehdotus III
KITEEN KAUPUNKI
ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA
Kaavaselostus koskee 19. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa.
Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy,
Niemenkatu 73 15140 Lahti, puh. 020 755 611
Vireilletulo
Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 24.8.2009
Pvm
19.1.2015
Laatija
Markus Hytönen
Tarkastaja
Tuuli Tolonen
Hyväksyjä
Matti Kautto
Kuvaus
Kaavaselostus
Viite
82122815-01
Ramboll
Niemenkatu 73
FI-15140 Lahti
Finland
Puhelin: 020 755 611
www.ramboll.fi
Selostuksen sisällysluettelo
1.
Johdanto........................................................................................................... 5
2.
Perustiedot........................................................................................................ 6
2.1
Kaava-alueen sijainti........................................................................................... 6
2.2
Kaavan tarkoitus................................................................................................ 6
3.
Lähtökohdat...................................................................................................... 7
3.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne.................................. 7
3.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)..................................................... 7
3.1.2Maakuntakaava.................................................................................................. 7
3.1.4Asemakaavat................................................................................................... 10
3.1.5Rakennusjärjestys............................................................................................ 11
3.1.6Pohjakartta...................................................................................................... 12
3.1.7Suojelupäätökset............................................................................................. 12
3.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat....................................................... 12
3.2
Selvitys suunnittelualueen oloista....................................................................... 13
3.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus.......................................................................... 13
3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen................................................................... 14
3.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa.......................................................................... 15
3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen................................................................... 15
3.2.4 Työpaikat ja palvelut......................................................................................... 16
3.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet.................................................................. 18
3.2.7 Luonnonympäristö ja maisema........................................................................... 20
3.2.8 Rakennettu ympäristö....................................................................................... 21
3.2.9
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset........................................... 21
3.2.10Erityistoiminnat................................................................................................ 22
3.2.11Ympäristöhäiriöt............................................................................................... 22
3.2.12 Sosiaalinen ympäristö....................................................................................... 22
3.2.13Maanomistus................................................................................................... 23
4.
Tavoitteet........................................................................................................ 24
5.
Mitoitusperiaatteet........................................................................................... 25
6.
Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen........................................................ 26
6.1
Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi................................................... 27
6.2
Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset................................................................ 29
6.3
Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset............................................................... 30
6.4
Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan
tehdyt muutokset............................................................................................ 31
7.
Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut........................................................... 32
7.1
Rantaosayleiskaavan tarkoitus........................................................................... 32
7.2Rakennusoikeuslaskelma................................................................................... 32
7.3.1Lomarakentaminen........................................................................................... 33
7.3.3Virkistys.......................................................................................................... 36
7.3.4 Maa- ja metsätalous......................................................................................... 38
7.3.5 Luonto – ja maisema........................................................................................ 38
7.3.6Luonnonsuojelu................................................................................................ 40
7.3.7Liikenne.......................................................................................................... 41
7.3.8Palvelut........................................................................................................... 41
7.3.9 Kulttuuriympäristön suojelu............................................................................... 41
7.4
Saimaannorppa ja muut erityisarvot................................................................... 41
7.5
Saaret ja luodot............................................................................................... 41
Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
2
7.6
Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin................... 41
7.6.1 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat.................................. 42
7.6.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu............................................ 42
7.6.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.................................. 42
8.
Vaikutusten arviointi......................................................................................... 43
8.1
Vaikutukset rakentamisen määrään.................................................................... 43
8.2
Vaikutukset virkistykseen.................................................................................. 43
8.3
Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin........................................................ 44
8.3.1Saimaannorppa................................................................................................ 44
8.3.2Muut............................................................................................................... 45
8.4
Vaikutukset luonnonsuojeluun ja muihin luontoarvoihin......................................... 45
8.5
Maisemalliset vaikutukset.................................................................................. 46
8.6
Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset.................................................................. 46
8.7
Vaikutukset kunnallistalouteen........................................................................... 47
8.8
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön................................................................ 47
8.9
Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin.................................................................. 47
8.10
Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin............................................ 47
8.11
Oikeudellisia vaikutuksia................................................................................... 47
8.11.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun ............................................................... 47
8.10.2Viranomaisvaikutus .......................................................................................... 48
8.11.3Yleiskaavamääräykset ...................................................................................... 48
8.11.4Rakentamisrajoitukset ...................................................................................... 48
8.11.5Suojelumääräykset .......................................................................................... 48
8.11.6Toimenpiderajoitus .......................................................................................... 48
8.11.7Lunastus ........................................................................................................ 48
9.Toteuttaminen.................................................................................................. 49
LÄHTEET.................................................................................................................50
LIITTEET
1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2Tavoitteet
3Mitoitusperiaatteet
4
Vapaat ranta-alueet
5Luontokohdekartta
6
Muinaisjäännökset ja rakennuskulttuurikohteet
7Rakennusoikeuslaskelma
8
Kuntakohtaiset tilastot Oriveden rantaosayleiskaavoituksesta
9Muunnetturantaviiva
3
10
Oriveden – Pyhäselän saaristot, Natura-arvioinnin tarveharkinta
11
Luonnoksesta esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset
12
Kaavaehdotuksesta I esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset
13
Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet
14
Kaavaehdotuksesta I annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet
15
Kaavaehdotuksesta II annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet
16
Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehdyt muutokset
Muut taustaselvitykset (löytyvät kaavan internet-sivustolta):
1. Oriveden rantaosayleiskaava, luontoja maisemaselvitys 2010 (FCG)
2. Kitee – Rääkkylä, Oriveden rantaosayleiskaavan uusien rakennuspaikkojen ja niiden
liepeiden muinaisjäännösinventointi 2014 (Mikroliitti Oy)
3.
Järvilinnut matkailun myötätuulessa linnustoraportti, Orivesi 2010
(Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry)
4.
Rääkkylän - Kiteen tikkakartoitus Oriveden rantaosayleiskaavaa varten 2010 (Kontiokorpi)
Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen
Kuvaluettelo
Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus........................................................................... 6
Kuva 2. Ote 1.vaiheen maakuntakaavasta............................................................................. 9
Kuva 3. Ote 1-3. vaiheen maakuntakaavojen yhdistelmästä.................................................. 10
Taulukko 4. Voimassaolevat ranta-asemakaavat...................................................................10
Kuva 5. Alimman rakentamiskorkeuden määritys................................................................. 11
Taulukko 6. Rakennuskelpoisuus alueittain.......................................................................... 13
Kuva 7. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta................................................ 14
Kuva 8. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta................ 14
Kuva 9. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta............................ 14
Kuva 10. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen © YKR/SYKE.................. 15
Kuva 11. Asuinrakennukset............................................................................................... 16
Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin
ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin
rakennuspaikkoihin, Kitee................................................................................... 16
Kuva 13. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin
ja saunarakennuksiin, Kesälahti........................................................................... 16
Kuva 14. Tienumerokartta................................................................................................ 17
Kuva 15. Liikennemääräkartta........................................................................................... 17
Kuva 16. Hoikkaluodolle rakennettu kota............................................................................ 18
Kuva 17. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa................................................................ 19
Kaavio 18. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain...................................................................... 19
Kuva 19. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja
vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen
vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella
vinoviivoituksella............................................................................................... 20
Kuva 20. Tekninen huolto................................................................................................. 21
Kuva 21. Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti RKY-2009 -alueen rajaus....................................... 22
Kuva 22. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat.............................. 23
Taulukko 23. Aluevaraustilastot......................................................................................... 33
Kuva 24. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella................................ 34
Kuva 25. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella............................................... 34
Kuva 26. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista
lomarakennuspaikoista....................................................................................... 35
Kuva 27. Virkistysalueet................................................................................................... 36
Kuva 28. MA, MY ja MY-1, luo, ge- ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa................................ 37
Kuva 29. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa....................................................................... 37
Kuva 30. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa....................................................................... 44
Kuva 31. Uudet rakennuspaikat suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin............................... 45
Kuva 32. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet
lomarakennuspaikat (merkitty punaisella symbolilla).............................................. 46
4
1.
JOHDANTO
Maankäyttö- ja rakennuslaki ja –asetus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kuntien rakennusjärjestykset sekä ranta-asemakaavat säätelevät Suomessa rantarakentamista. Tarkoituksena on turvata ranta-alueiden ympäristöarvoja (maisemallisia, eläin- ja kasvilajeja, muinaismuistoja, kulttuurihistoriaa) sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tähän pyritään
mm. jättämällä riittävästi vapaata yhtenäistä rantaviivaa sekä osoittamalla rakentaminen sijainniltaan, määrältään ja laadultaan siten, että ko. arvoja ei merkittävästi heikennetä.
Toinen puoli vaakakupissa on maanomistajien kohtuullisten lisärakennusmahdollisuuksien turvaaminen. Lisärakennusmahdollisuudet tulee myös osoittaa siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti.
Rantarakentamista säätelevät lait, asetukset ja ohjeistukset ovat melko hajallaan ja niiden soveltaminen saattaa olla kirjavaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen on myös ongelmallista, koska kokonaisuutta ei ole tarkasteltu. Tämän kokonaisuuden hallitsemiseksi laaditaan
rantaosayleiskaavoja, joissa osoitetaan uusien rakennuspaikkojen lukumäärät ja sijainnit tilakohtaisesti maanomistajia tasapuolisesti kohdellen. Rantaosayleiskaavoissa voidaan huomioida myös
selvityksistä esille tulleita ympäristöarvoja ja osoittaa niille omat merkinnät ja –määräykset.
Rantaosayleiskaavan tavoitteissa ja mitoitusperiaatteissa kiteytetään lakien, valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden, eri kaavatasojen ja rakennusjärjestyksen ohjausvaikutukset juuri kyseiseen alueeseen soveltuviksi. Lisäksi asioita tarkennetaan tarvittavalla tavalla.
Koko suunnittelualueelle laaditaan perusselvitykset, jolloin hahmottuvat alueen erityispiirteet,
jotka suunnittelussa tulee huomioida. Tällaisia selvityksiä ovat mm. luontoja maisemaselvitys, sekä ns. emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma, jolla pyritään turvaamaan
maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Selvitykset ovat selostuksen liitteenä tai taustaselvityksinä, jotka on listattu sisällysluettelon jälkeen. Näiden selvitysten lisäksi kootaan yhteen muita lähtötietoja, jotka on kuvattu kaavaselostuksen lähtökohdat- kohdassa.
Rantaosayleiskaavatyöhön liittyy lisäksi merkittävänä osana osallisten kuuleminen. Osallistumismahdollisuudet on kuvattu kaavan alkuvaiheessa laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Rantaosayleiskaavoissa kaavan osallisia ovat lähinnä maanomistajat. Tärkeimmät palautteen anto mahdollisuus ajankohdat ovat kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajat.
Tällöin nähtävilläolevista suunnitelmista on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta, joka huomioidaan jatkosuunnittelussa ja johon kaavoittaja antaa kirjallisen perustellun vastineensa.
Rantaosayleiskaavan hyväksyy lopulta Kiteen kaupungin valtuusto. Rantaosayleiskaavatyö on siis
valtuuston päätöksen valmistelua.
Oriveden rantaosayleiskaavatyötä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, johon on valittu Kiteen
kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien luottamusmiehiä sekä rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja.
Oriveden rantayleiskaavaa on laadittu samanaikaisesti myös Rääkkylän alueelle. Kaavaprosessin
alkuvaiheessa on sovittu, että tavoitteet ja mitoitusperiaatteet laaditaan kaikkiin kuntiin samoilla asiakirjoilla. Kaavaluonnos vaiheessa Rääkkylä erotettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tämä selostus kuvaa Kiteen ja Kesälahden aluetta.
Kesälahden kunta on liittynyt kuntaliitoksella Kiteen kaupunkiin 1.1.2013. Jäljempänä joissakin
kunta/aluekohtaisissa tilastoissa on esitetty Kiteen ja Kesälahden alue erikseen vanhan kuntajaon mukaisesti.
5
2.
PERUSTIEDOT
2.1
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustasta noin 8 km länteen ja siihen kuuluu kaikki Oriveden ranta-alueet Kiteen kaupungin alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 18 000 ha, josta
vesialuetta on noin 14 000 ha. Alueella on rantaviivaa noin 340 km ja mitoitusperiaatteiden mukaista muunnettua rantaviivaa noin 160 km.
Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus
2.2
Kaavan tarkoitus
Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kaavoitettavan alueen rakennuspaikkojen lukumäärä
maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja ympäristöarvot huomioiden. Rantaosayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena, jolloin se oikeuttaa suoriin rakennuslupiin (MRL 72 §).
Osayleiskaava perustuu tarvittaviin selvityksiin, jotta voidaan osoittaa rantarakennusoikeus mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Mitoitusperiaatteilla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristöarvojen säilyminen. Mitoitusperiaatteista on laadittu erillinen raportti, joka on liitteenä 3.
Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja.
6
3.LÄHTÖKOHDAT
Tiedot lähtökohdista perustuvat Oriveden rantaosayleiskaavaa varten laadittuihin erillisselvityksiin, olemassa oleviin selvityksiin tai muihin kaavoittajan selvittämiin asioihin. Erillisselvityksistä
laajimpia ovat luontoja maisemaselvitys sekä emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma. Kaavaprosessin aikana on lisäksi tehty erillisselvitykset valkoselkätikan sekä viitasammakon osalta.
3.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne
3.1.1
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 §). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Oriveden rantaosayleiskaavassa oleellisia näistä ovat:
•
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
-- Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.
-- Luonnon monimuotoisuuden säilyminen
-- Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava
siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.
•
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
-- Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.
-- Ilmastonmuutos
•
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
•
Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja
kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.
Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantaosayleiskaavassa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä.
Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu rantaosayleiskaavan tavoitteita laadittaessa. Kaavaratkaisun suhdetta VAT:hin on kuvattu kappaleessa 7.6.
3.1.2Maakuntakaava
Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu
2007, kaavan 2. vaihe ympäristöministeriössä 2010 ja 3. vaihe ympäristöministeriössä vuonna 2014.
Rantaosayleiskaavatyön kannalta näistä vaihekaavoista oleellisimpia ovat 1. ja 3. vaiheen kaavat.
7
Maakuntakaavan 1. vaihe
Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 20.12.2007 ja siinä käsiteltiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä alueita.
Rantaosayleiskaavan kannalta keskeisiä merkintöjä maakuntakaavan 1. vaiheessa ovat:
Rantojen käytön kehittämisen kohdealue (rk)
”Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä
erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue.
Suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota
luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %.”
Rantarakentamisen solmukohta (ra)
”Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, joilla tarkoitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen,
eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita.
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita
suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin
50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti otettava huomioon. ra -kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä
suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1).”
Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhoksen lähialueet on merkitty taajamaseudun
kehittämisen kohdealueena (tkk):
”Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen,
ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja
ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta.”
Joitakin kyliä on merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1)
”Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina.
Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen
olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen
hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita.”
Oriveden kaakkoisrannalle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta
tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen on merkitty myös Puhoksen teollisuusalue, taajamatoimintojenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahuollon alue (EN), jolla on MRL:n 33
§:n mukainen rakentamisrajoitus sekä moottorikelkkareitti, joka johtaa aina Rääkkylään saakka.
8
Puhoksesta lähtien luoteeseen johtavana on merkitty syväväylä sekä pohjoisempana tähän liittyvä laivaväylä.
Muljulan alueelle on merkitty virkistysalueita.
Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty valtakunnalliset suojelualueet, kuten Natura, luonnonsuojelu ja pohjavesialueet.
Kuva 2. Ote 1.vaiheen maakuntakaavasta
Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 4.5.2009 maakuntakaavan
täydennyksen (2. vaihe). 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa käsiteltiin energiatuotannon, maa-ainesvarojen hyödyntämisen ja niiden
vastapainona olevien arvokkaiden alueiden säilymistä. Siinä on keskitytty maa-aineisten ottoon,
geologisesti arvokkaisiin muodostumiin sekä muinaismuistoihin. Kaava-alueelle sijoittuu useita
muinaismuistoja sekä joitakin geologisesti arvokkaita muodostumia.
Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2014. Kaavan teemana olivat kallioalueet, rakennusperintö, tuulivoima, reitit, puolustusvoimien alueet, teollisuusmineraalien alueet sekä joitakin täsmennyksiä aiempiin maakuntakaavan vaiheisiin. Muutoksia varsinaiseen maakuntakaavaan verrattuna on vähäisesti. Rantaosayleiskaavan kannalta keskeisiä
merkintöjä maakuntakaava 3. vaiheessa, joita aiemmissa maakuntakaavan vaiheissa ei ole esitetty ovat:
9
•
Ansonniemen SL kohteet
•
Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahden ma/kv merkintä (RKY-2009)
Kuva 3. Ote 1-3.vaiheen maakuntakaavojen yhdistelmästä
Alueella on lisäksi vireillä maakuntakaavan 4. vaihe, jonka kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2.–
6.3.2015. Nähtävillä olleessa maakuntakaavassa ei ollut suunnittelualueen osalta edellisistä maakuntakaavoista poikkeavia merkintöjä.
3.1.3Yleiskaava
Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
3.1.4Asemakaavat
Kiteen kaupungin alueella Oriveden rantaosayleiskaava rajoittuu Puhoksen asemakaavoihin.
Ranta-asemakaavoitetut alueet kuuluvat suunnittelualueeseen. Niiden sisältö säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena, ellei maanomistaja ilmoita muutostarpeesta, joka voidaan esittää rantaosayleiskaavassa. Alueella on 6 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa.
Taulukko 4. Voimassaolevat ranta-asemakaavat
Nimi
Vahvistamispäivä
Hirvolanniemen ranta-asemakaava
8.1.1991
Koitamanniemen ranta-asemakaava
2.12.1992
Vanhapaikan ranta-asemakaava
15.12.1992
Asikon ranta-asemakaava
24.2.1993
Terva-Pusan ranta-asemakaava
12.6.2000
Pieni Pehesaaren ranta-asemakaava
19.5.2003
10
3.1.5Rakennusjärjestys
Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 13.3.2014. Rakennusjärjestyksessä
sanotaan rantarakentamisen osalta seuraavaa:
”Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.
Rakennuksessa on kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava seuraavien N60-tasojen yläpuolella:
•
Suuri Heinäjärvi + 103,60 m
•
Kiteenjärvi + 81,10 m
•
Orivesi + 78,05 m
•
Piimäjärvi + 79,80 m
•
Pyhäjärvi + 80,50 m
•
Säynejärvi + 84,70 m
Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan siten kuin Ympäristöoppaan nro 52 sivulla 29 on osoitettu (Olllila Markku 1999/Syke, YM ja MMM).
Ellei alin rakentamiskorkeus ole tiedossa, on alimman rakentamiskorkeuden oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen on
esitetty alla olevassa kuvassa.
Kuva 5. Alimman rakentamiskorkeuden määritys
Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä.
Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.
11
Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta
tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25
metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40
metriä rantaviivasta.
Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta
rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä.
Saunarakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta.
Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu) maksimissaan 15 m²,
lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta.
Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai puumaisesta kasvillisuusrajasta maalle päin.”
Rakennusjärjestyksessä sanotaan jätevesien käsittelystä seuraavaa:
”Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja
viemäriin, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen erityisestä syystä myönnä vapautusta liittymisvelvollisuudesta.
Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla
Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 3 a luvun säännösten sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen.
Tarkemmin asiasta määrätään Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.”
3.1.6Pohjakartta
Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen rasterimuotoista 1:20 ‍000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Kartat on laadittu vuonna 2008. Kiinteistörajaelementti on irrotettu maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä 19.3.2009. Osayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000.
3.1.7Suojelupäätökset
Alueelle sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmiin ja –strategioihin kuuluvat alueet ovat:
•
Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI0700018, SCI), pinta-ala 12 406 ha, osa
alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO070097)
•
Natura-alueiden ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden suojelua on toteutettu
rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (YSA-alueet YSA)
3.1.8
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Oriveden/Paasveden rannoille entisen Savonrannan kunnan alueelle on laadittu rantaosayleiskaava 2000 –luvun alussa. Nykyisin alue on Savonlinnan kaupunkia. Rääkkylä alueelle laaditaan parhaillaan Oriveden rantaosayleiskaavaa, joka on alkuvuonna 2015 kaavaehdotuksena nähtävillä.
Kiteen Pyhäjärven alueelle laaditaan Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa, jonka hallinto-oikeus kumosi. Kaava on tarkoitus tulla kaavaluonnoksena nähtäville alkuvuodesta 2015.
12
3.2
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.2.1
Ranta-alueiden rakennettavuus
Suunnittelualueen ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia. Rannat ovat loivapiirteisiä harju-, kallio- ja osin suorantoja. Eniten rakentamista rajoittaa paikoin matalat umpeen
kasvaneet ruovikoituneet rannat sekä soistumat. Paras esimerkki tällaisesta on Ylälampi, joka on
lähes kokonaan umpeen kasvanut.
Muunnetun rantaviivan määrityksessä on huomioitu myös rannan rakennuskelpoisuus. Mukaan
lukien Rääkkylän, Kesälahden ja Kiteen Oriveden rantaosayleiskaavoitettavat alueet mitoitusperiaatteiden mukaiseksi rakennuskelvottomaksi rannaksi on määritetty noin 36 rantaviivakilometriä,
joka on noin 6 % alueen rantaviivasta ja erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi noin 21 km,
joka on noin 3 % suunnittelualueen rantaviivasta. Muunnetturantaviiva on esitetty liitteessä 9.
Taulukko 6. Rakennuskelpoisuus alueittain
Luokka
Rannan
tyyppi
Koko alue
Rääkkylä
Kitee
Kesälahti
m
(%)
m
(%)
m
(%)
m
(%)
1
548 844
86 %
313 944
86 %
216 176
86 %
18 724
98 %
I
Tavanomaiset
rannat
II
Heikosti
soveltuvat
rannat:
0,5
27 940
4%
18 807
5%
8 943
4%
190
1%
III
Erittäin
huonosti
soveltuvat
rannat:
0,25
21 559
3%
11 221
3%
10 069
4%
269
1%
IV
Rakennuskelvottomat
rannat:
0
35 687
6%
20 411
6%
15 276
6%
0
0%
634 030
100 %
364 383
58 %
250 464
40 %
19 183
3%
Yhteensä
13
Muuntokerroin
Kuva 7. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta
3.2.3
Väestö, asuminen ja loma-asuminen
Kuva 8. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta
Kuva 9. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta
14
3.2.2
Sijainti yhdyskuntarakenteessa
Suunnittelualuetta lähimpänä oleva taajama on Kiteen keskusta, jonne on suunnittelualueen rajalta mitattuna noin 10 km. Joensuun kaupungin keskustaan on noin 60 km ja Kesälahden keskustaan noin 24 km. Kesälahden alueelle sijoittuvalta suunnittelualueen osalta on Kesälahden
taajamaan teitse matkaa yli 50 km. Suunnittelualueen ollessa laaja on etäisimmiltä alueilta huomattavasti pidempi matka keskuksiin.
Kuva 10. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen © YKR/SYKE
3.2.3
Väestö, asuminen ja loma-asuminen
Suunnittelualueella on 107 asuinrakennuspaikkaa. Asuinrakennuspaikat eivät ole selkeissä tihentymissä, vaan eripuolilla suunnittelualuetta. Eniten asuinrakennuksia on Muljulan alueen ympäristössä. Puhoksen alueella aivan suunnittelualueen vieressä on asutustaajama. Vähiten asuinrakennuksia on Kesälahden ja Kiteen vanhan kuntarajan tuntumassa sekä Puhossalon ympäristössä.
Suunnittelualueen rakennuspaikat ovat kuitenkin pääosin lomarakennuspaikkoja, joita on 620
kpl. Alueella on lisäksi 27 ranta-asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Näin
ollen koko suunnittelualueen käytetty rakennusoikeus on 754 rakennuspaikkaa. Alueen rakentamistiheys on 2,19 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,57 rp / muunnetturantaviivakilometri (rp/mrvkm). Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat aluekohtaiset tilastot.
15
Kuva 11. Asuinrakennukset
Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-,
asuin- ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee
3.2.4
Kuva 13. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-,
asuin- ja saunarakennuksiin, Kesälahti
Työpaikat ja palvelut
Suunnittelualueella ei ole laajoja työpaikka- tai palvelualueita. Merkittävimpinä ovat Suoparsaaressa oleva lomakylä Karjalan Helmi sekä muutama pienempi yksityinen mökinvuokraustoimintaa harjoittava maanomistaja. Näiden lisäksi on useita pieniä maa- ja metsätaloustyyppisiä palveluja tuottavaa yksityistä toimijaa. Suunnittelualue rajautuu Puhoksen teollisuusalueeseen, jossa toimii Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, joka on lähialueen merkittävin työnantaja (noin 100 työpaikkaa). Puhoksessa toimii myös muita merkittäviä työllistäjiä.
16
3.2.5Liikenne
Suunnittelualueen laajuuden johdosta liikenneyhteydet eri alueiden välillä olevat erittäin vaihtelevat. Valtatie 6 kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen
lävitse kulkee Kiteeltä Rääkkylään johtava tie 482.
Kuva 14. Tienumerokartta
Valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee suunnittelualueen tuntumassa
noin 2 000 – 4 000 ajoneuvoa/vuorokausi välillä. Rääkkylän ja Kiteen välillä vastaava luku vaihtelee 500 – 1400 välillä. Heinoniemeen johtavalla tiellä vastaava luku on 240.
Kuva 15. Liikennemääräkartta
17
3.2.6
Virkistysalueet ja muut vapaat alueet
Suunnittelualueella ei ole virallisia virkistysalueiksi perustettuja alueita. Alueella on kuitenkin
merkittävä määrä jakokuntien omistuksessa olevia rakentamattomia tai lähes rakentamattomia
saaria, jotka ovat osin virkistyskäytössä.
Kuva 16. Hoikkaluodolle rakennettu kota
Suunnittelualueella on suunnittelemattoman rantarakentamisen määrään nähden melko paljon
yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Yli 500 metrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivaosuuksia on
Kiteen alueella 114 kpl ja kilometreissä noin 127 km. Kesälahden alueella vastaavia rantoja on 2
kpl ja kilometreissä noin 2 km. Tällaiseen tulokseen päästään kun jokaisen rakennuspaikan päärakennuksen tai erillisen saunarakennuksen ympärille muodostetaan 100 metrin puskuri ja katsotaan kuinka paljon jää tämän alueen ulkopuolelle. Virkistyksen kannalta merkittävimmät näistä sijoittuvat hyvin myös maitse tavoitettavalle Muljulan alueelle, Ikolansaareen sekä Kyyrönniemeen. Vesitse tavoitettavia vapaita ranta-alueita on ympäri suunnittelualuetta.
Rääkkylän kunnan Oriveden ranta-alueet mukaan lukien yli 500 metrin pituisia vapaita yhtenäisiä
rantaviivan osuuksia on yhteensä noin 320 km.
18
Kuva 17. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa
Kaavio 18. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain
19
3.2.7
Luonnonympäristö ja maisema
Suunnittelualue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Järvi-Suomen alueeseen
ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu osittain Keski-Karjalan lehtokeskuksen
alueelle ja selvitysalueella vaihtelevat rehevät, keskiravinteiset ja karuhkot metsämaat.
Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt sekä paikoin tiheät ruovikkoiset, matalat lahdet ja rannat. Rehevimmät lahden pohjukat ja lammet ovat linnustollisesti arvokkaimpia. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat koskelot ja kalalokit. Pesimälinnustoon kuuluvat tyypilliset selkävesien lajit kuikka, selkälokki ja kalatiira. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueella tavataan mm. heinätavi, pikkulokki, haapana, tukkasotka ja silkkiuikku. Lokkilintujen muodostamia kolonioita on useita. Alueella elää myös uhanalaisia lintulajeja, joista merkittävimpiä
ovat valkoselkätikka ja selkälokki.
Alueen nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalalle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi,
metsäjänis, rusakko, orava ja kettu. Harvinaisempiin lajeihin kuuluu lisäksi liito-orava. Suurpedoista alueella tavataan ilvestä, karhua ja sutta.
Lajiston kannalta alueen merkittävin asia on Saimaannorpan pesimäalueiden sijoittuminen kaavaalueelle. Uusi asutus itsessään ei häiritse norppaa. Norppa ei juurikaan häiriinny myöskään kesäisen vesiliikenteen lisääntymisestä. Sen sijaan häiriötä aiheuttaa pesimäkautena tapahtuva jäällä liikkuminen. Erityisesti moottorikelkkailu norpanpesien lähellä aiheuttaa häiriötä. Tämän johdosta norpan pesimäalueet lähiympäristöineen pyritään säilyttämään mahdollisimman rakentamattomina.
Kuva 19. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella.
20
Maiseman kannalta alue jakautuu kahtia laajaan selkävesialueeseen sekä kaakkoisosan saaristoiseen alueeseen. Erityisiä luonnonmaisemakohteita ovat useat pienehköt saaret ja kapeat niemet.
Lisäksi on useita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Liitteessä 5 on esitetty arvokkaat luontoja maisemakohteet kartalla.
Rantaosayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen luontoja maisemaselvitys, jossa on kuvattu tarkemmin alueen erityisarvot.
3.2.8
Rakennettu ympäristö
Rakennettu ympäristö on pääasiassa loma-asutusta sekä vakituista asutusta.
3.2.8.1
Tekninen huolto
Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan on rakennettu merkittävä määrä vesijohtoa. Lisäksi asemakaavoitetuilla alueilla on rakennettu viemäröinti. Tällaisia on esimerkiksi Puhoksessa. Muljulan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viemäröinti.
Kuva 20. Tekninen huolto
3.2.9
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset
Suunnittelualueelle sijoittuu Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-2009). Puhoksen alueella Puhoksen historiallinen
teollisuusympäristö -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sivuaa
suunnittelualuetta.
Suunnittelualueelle sijoittuu 18 rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta sekä lukuisia muinaisjäännöksiä (LIITE 6). Tiedot muinaisjäännöksistä perustuvat muinaisjäännösrekisteriin sekä
Mikroliitti Oy:n kesällä 2014 laatimaan Oriveden rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointiin. (taustaselvitys 2.)
21
Rakennuskulttuurikohteiden osalta inventointi on Kiteen alueen osalta tehty 2003 ja 2005. Liitteessä 6 on esitetty kartta ja lista kohteista. Kohteet on numeroitu listan mukaisesti kaavakartalle.
Kuva 21. Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti RKY-2009 -alueen rajaus
3.2.10Erityistoiminnat
Alueella ei ole merkittäviä erityistoimintoja.
3.2.11Ympäristöhäiriöt
Puhoksen tehtaat aiheuttavat lähiympäristöön ajoittain melua. Tehtaat erottuvat kokoonsa nähden maisemasta melko vähän.
3.2.12 Sosiaalinen ympäristö
Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen elin- ja työskentelyoloja, tulotasoa, koulutusta ja
yhteisöjä joihin hän kuuluu. Suunnittelualueelle ei ole tämän osalta tehty selvityksiä. Voidaan kuitenkin tehdä seuraavia olettamuksia: rantarakennuspaikat ovat arvokkaita, joten kesä ja vakituisten asukkaiden varallisuus on kohtuullinen, etäällä taajamista asuvat tahtovat olla ”rauhassa kaupungin hälinältä” ja mahdollisesti myös naapureilta. Tällöin yhteisöllisyys on erilaista kuin kaupungissa. Kyläalueilla yhteisöllisyys on yleensä tiiviimpää kuin kaupungissa.
Suunnittelualueella sijaitsee kolme kylätaloa ja alueella vaikuttavat seuraavat kyläyhdistykset:
•
Heinoniemen kyläyhdistys ry
•
Leino – Vihtavaaran kyläyhdistys
•
Muljulan kyläyhdistys ry
•
Puhoksen kylätoimikunta
•
Puhossalo – Jouhenvaaran ympäristön kylätoimikunta
•
Suorlahti – Suoparsaaren kylätoimikunta
Suunnittelualueella sijaitsee Pursiseura Ilmarisen veneilytukikohta ja suojasatama Heinoniemen
Ahoniemessä.
22
3.2.13Maanomistus
Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Merkittävimpiä erityisiä maanomistajia ovat Tornator Oy ja Kiteen kaupunki.
Kuva 22. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat
23
4.TAVOITTEET
Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu erillinen raportti kaavan tavoitteista (LIITE 2). Tavoitteiden tarkoituksena on löytää yhtenäinen tahtotila siitä millaiseksi kaavan lopputulos kutakuinkin
tahdotaan. Tavoitteet on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 17.1.2011 ja Kesälahden kunnanvaltuustossa 21.2.2011.
Tiivistetysti Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteet ovat:
”Oriveden rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Tästä johtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin,
jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvot
turvatuiksi.
Laadittavina selvityksinä suurimpia ovat luontoja maisemaselvitys sekä rakennusoikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat jo olemassa oleviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistoihin.
Uusi muodostuva rakennusoikeus on määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvot ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Toisaalta määrän tulee olla riittävä, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Rakennusoikeuslaskelma laaditaan sovittujen
mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusoikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen
ja muunnettuun rantaviivaan.
Merkityksellisimpänä Oriveden rantaosayleiskaavassa ratkaistavana asiana on lopulta osoittaa alueet, jotka rakennetaan ja alueet, jotka jätetään vapaaksi rakentamiselta.
Oriveden rantaosayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin luonnon-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavoitteissa on tarkemmin esitetty mitä
kaikkea näiltä osin tulee selvittää.”
24
5.MITOITUSPERIAATTEET
Tavoitteiden lisäksi on laadittu mitoitusperiaatteet (LIITE 3), jotka ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt siitä millä periaatteella uudet rantarakennuspaikat muodostuvat. Mitoitusperiaatteet on
laadittu tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kuntien kanssa. Ohjausryhmän neuvotteluissa vertailtiin useita vaihtoehtoisia mitoitusperiaatteita, joista nämä hyväksytyt mitoitusperiaatteet ovat
eri tahojen hyväksyttävissä. Mitoitusperiaatteet on laadittu samanaikaisesti Rääkkylän osa-alueen kanssa, jolloin mitoitusperiaatteissa esitetyissä tilastollisissa luvuissa on mukana myös Rääkkylän alue. Näiden pelisääntöjen mukaisesti on laadittu tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma (LIITE 7), josta selviää kunkin tilan rantarakennusoikeuden määrä, käytetty rantarakennusoikeus sekä jäljellä oleva rantarakennusoikeus. Jäljellä oleva rantarakennusoikeus merkitään kaavaan uusina rantarakennuspaikkoina. Mitoitusperiaatteet on hyväksytty Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustoissa samalla kertaa tavoitteiden kanssa.
Rakennusoikeuslaskelmasta selviää myös perusteet mikäli jollekin tilalle ei ole osoitettu rantarakennusoikeutta jäljellä olevasta rantarakennusoikeudesta huolimatta. Tämä on esitetty rakennusoikeuslaskelman huom-sarakkeessa. Liitteessä 9 on esitetty muunnetturantaviiva.
Kaavaluonnosvaiheen jälkeen käydyissä viranomaisneuvotteluissa nousi esiin, että viranomaiset
eivät tule hyväksymään mitoitusperiaatteisiin kirjattua ns. kohtuullistamisperiaatetta. Tämän johdosta ohjausryhmässä päätettiin, että kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä.
Mitoitusperiaatteiden kohtuullistamisperiaate oli seuraava:
”Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat
ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden
rakennusoikeus erikseen”
Perusteena kohtuullistamisperiaatteen hylkäämiselle oli se, että ei voida esittää selvää rajaa milloin tätä tulkintaa käytettäisiin eikä tällaista menettelyä ei aiemminkaan ole käytetty Pohjois-Karjalassa rantayleiskaavoissa tai poikkeamislupahakemusten käsittelyssä. Tämän seurauksena kaavasta poistetaan 4 uutta lomarakennuspaikkaa.
Kaavaluonnoksen jälkeen tutkittiin kaikki ne kohteet, joissa ko. periaatetta olisi voitu kaavoittajan näkemyksen mukaan soveltaa. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 7 kpl ja niiden perusteella kaavaan olisi merkitty yli kymmenen uutta lomarakennuspaikkaa enemmän.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kohtuullistamisasia nousi uudelleen esille maanomistajien taholta, jonka jälkeen kohtuullistamista päätettiin käyttää rajoitetusti. Tämä tarkoitti sitä, että mikäli emätila on jaettu suurempiin osiin, niin kutakin osaa ei katsota täysin omaksi emätilakseen, vaan jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan kahdella ja vielä tämän jälkeen pyöristetään
alaspäin. Tämän rajoitetun kohtuullistamisen seurauksena muodostuu yhteensä 4 uutta lomarakennuspaikkaa.
25
6.
OSAYLEISKAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN
Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien aloitteesta.
Vaihe
Aika
Vireilletulo: kuulutukset Koti-Karjala, Puruvesi ja Kotiseutu-Uutiset lehdissä,
kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille
Elokuu 2009
OAS nähtävillä
24.8. - 22.9.2009
Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet sekä luontoja maisemaselvitys nähtävillä
1.4. - 30.4.2010
Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Kiteellä
13.4.2010
Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Rääkkylässä
22.4.2010
Kunnan/kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteet ja mitoitusperiaatteet
Kiteellä 17.1.2011
Kesälahdella 21.2.2011
Kesälahden kunta käsitteli kaavaluonnoksen teknisessä lautakunnassa
6.4.2011
Kesälahden kunnanhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville
18.4.2011
Kiteen kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville
26.4.2011
Kaavaluonnos oli nähtävillä
9.5. - 7.6.2011
Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus Kiteellä
17.5.2011
Kaavaehdotus I oli nähtävillä
13.2. – 13.3.2012
Kaavaehdotuksen yleisötilaisuus Kiteellä
7.3.2012
Kaavaehdotus II oli nähtävillä
1.8. – 3.9.2012
Kaupunginvaltuuston hyväksyminen
25.2.2013
Hallinto-oikeus kumoaa kaavan
21.2.2014
Kaavaprosessi aktivoituu uudelleen ja OAS päivitetään
28.10.2014
Oriveden rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita on työstetty pitkään ja niistä on esitetty ennen kaavaluonnosvaihetta useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksessa esitetyt tavoitteet
ja mitoitusperiaatteet ovat eri viranomaistahojen hyväksymiä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely.
26
6.1
Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi
Kaavaluonnoksesta esitettiin yhteensä 108 mielipidettä sekä 9 lausuntoa. Kaavoittaja on antanut
jokaiseen oman vastineensa. Vastineet löytyvät kaavan internet-sivuilta sekä kunnista. Lausuntojen perusteella oleellisimmat kaavaan tehdyt muutokset ovat esitetty alla:
Pohjois-Karjala ELY-keskuksen lausunnon perusteella:
Kaavaselostus
•
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja rantaosayleiskaavaratkaisun suhdetta
tarkennetaan kaavaehdotukseen. Oriveden rantaosayleiskaavassa VAT- osalta huomioitavia asioita ovat: vuoksi, Norppa ja asuinrakentaminen sekä alimmat rakentamiskorkeudet. Selostukseen lisätään tästä selvästi oma kappale.
•
Kappaleen 2.2.3 tiedot korjataan vastaamaan liitettä 8.
•
Mitoitusperiaatteissa esitettyä kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä, koska viranomaiset eivät hyväksy ko. menettelyä eikä tällaista ole noudatettu Pohjois-Karjalassa aiemminkaan. Mitoitusperiaatteiden mukainen kohtuullistamisperiaate oli seuraava:
”Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä
osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen”
-- Tämän johdosta poistuu 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kohtuullistamisperiaatteen piirissä olisi ollut useampiakin tiloja, joita ei tosin kaavaluonnoksessa ollut
huomioitu.
•
Kpl 6 vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointiin täsmennetään sitä mitä asioita on
verrattu keskenään. Lisäksi esitetään selkeämmin täydellisen toteutumistilanteen mukaiset vaikutukset.
Mitoitus
•
M-alueella olevat rakennukset on tarkastettu kuntien rakennusvalvonnassa ja huomioitu rakennusoikeuslaskelmassa.
-- Olemassa olevia rakennuspaikkoja on lisätty 4 kpl
-- Uusia rakennuspaikkoja on poistettu 2 kpl
•
Varvinniemeen osoitetaan uimapaikkamerkintä (VV-1)
•
Kettäjänniemen olemassa olevan rakennuspaikan kohdalla kaavaluonnoksessa on virhe. Rakennuspaikka kuluttaa laskelmassa rakennusoikeutta, mutta RA-rajaus puuttuu.
RA-rajaus on lisätty kaavaehdotukseen.
•
Kesälahti tila Koppannanniemi 23:40. Alueelle osoitettua SL-merkintä poistetaan tarkoituksettomana sen ollessa käytännössä lomarakennuspaikkojen rantaa.
•
Pohjasaaresta poistuu rakennuspaikkoja ja Rääkkylästä muodostuva rakennusoikeus
merkitään Rääkkylään.
Luonto- maisema-asiat
27
•
Aukeasaaren tikkametsä rajataan niin, että myös metsän edustavin osa saaren itäosassa on MY-1.
•
Sumput-Laitasaari-Keikko-Tapparasaaret merkitään ge-merkinnällä.
•
Valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet merkitään SL-alueiksi ELY-keskuksen toimittamien tietojen mukaisesti. Selostukseen lisätään minkä ajankohdanmukainen suojelutilanne kaavaan on merkitty.
•
Natura-arvioinnin tarveharkinta on tehty.
•
Kyyrönniemen vanha majakka lisätty sr-merkinnällä kaavaan.
•
ELY-keskuksen kesällä/syksyllä 2011 tekemät maastoinventoinnit on huomioitu kaavaehdotuksessa.
Pohjavesiasiat
Vaikutusten arviointiin on täsmennetty vaikutukset pohjavesiin.
•
Kaavamerkinnät ja määräykset
•
RA-3 ja RA-1. Muutetaan rakennusoikeuden määrää kuvaava määräys seuraavaksi: ”Rakennuspaikan rakennusoikeus on maksimissaan olemassa olevan kerrosalan
suuruinen”.
•
RM-merkintä. Kaavamääräystä muutetaan seuraavasti:
•
”Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Olemassa olevia
rakennuksia laajennettaessa alueen maksimirakennusoikeus on 700 k-m2. Uudisrakentaminen tulee selvittää asemakaavoituksella.”
•
Kaavaan merkitään jatkossa ainoastaan yleiset venesatamat. Kaavamääräyksiin lisätään erityinen määräys saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta: ”’Saariin
sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta, on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen”.
Yleiset määräykset
Yleisiin määräyksiin tehdään seuraavat muutokset:
•
•
Rakennuspaikan käyttöä ja rakennustapaa koskevat määräykset
-- Lisäys: ”Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 k-m²”
•
Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset
-- Kappaletta 2 täydennetään: ”ympäristönsuojelulain 3 a luvun, tämän nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen 209/2011 sekä kaupungin/kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.”
-- Kappale 4 muutetaan: ” Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai
muita haittoja synny.”
•
Kaavamääräystä muutetaan siten, että vesikäymälät vaativat aina kunnallisen viemäröinnin tai umpisäiliön.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
•
Hovatan uusia rakennuspaikkoja on siirretty hieman saaren sisällä.
•
Vilniemi. Vilniemen harjualue on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. Merkintä erottuu kaavakartasta huonosti rajauksen kulkiessa rantaviivassa. Jatkossa kehitetään
ge-merkinnän esitystapaa.
Museovirasto
•
Kaavassa esitetyt muinaisjäännökset tarkistetaan suhteessa
muinaisjäännösrekisteriin.
•
Kaavaselostukseen korjataan, että muinaisjäännösten osalta tiedot perustuvat
vuoden 2004 muinaisjäännösinventointiin.
Keski-Karjalan luonto ry
Mitoitus
•
Kaavaehdotukseen tehdään laskelma muunnetunrantaviivan vapaasta osuudesta.
Kaavamääräykset
•
Pienten saarten SL-merkintöihin on tehty pieniä muutoksia ELY-keskuksen kanssa
käytyjen neuvottelujen pohjalta.
Vaikutusten arviointi
•
Vaikutustenarviointi täsmentyy vielä prosessin edetessä. Jatkossa vaikutuksia Saimaannorppaan arvioidaan Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän alueiden kokonaisvaikutuksen osalta, mikäli Rääkkylän alueen kaavaprosessi lähtee etenemään. Vaikutuksia arvioidaan jatkossa ainakin Natura-tarveharkinnan yhteydessä sekä mahdollisen
Natura-arvioinnin yhteydessä.
28
Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto
•
Muut kuin Muljulan uimaranta muutetaan uimapaikka merkinnäksi.
Kesälahden tekninenlautakunta
•
Ansonniemen alueella muutetaan kaava-alueen rajaus siten, että Haukilampi jää kaava-alueen ulkopuolelle.
Mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset ovat pienipiirteisempiä ja niitä tehtiin yhteensä noin
55 kpl. Muutokset liittyivät pääasiassa RA-rakennuspaikkojen siirtämiseen, rajausmuutoksiin sekä olemassa olevan rakentamistilanteen tarkistuksiin. Osin mielipiteissä käsiteltiin samoja asioita
kuin lausunnoissa. Esimerkiksi Muljulan alueelle kohdistui useita mielipiteitä sekä lausuntoja. Liitteessä 11 on esitetty mielipiteiden sijainti sekä ne mielipiteet, joista on aiheutunut muutos kaavaan.
6.2
Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset
Kaavaehdotus I oli nähtävillä 13.2. – 13.3.2012. Kaavaehdotuksesta I saatiin 11 lausuntoa ja 84
muistutusta. Alla on listattu kaikki kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset:
RA-1 alueet
RA-1 –alueen määräys muutetaan muotoon:
”Loma-asuntoalue, joka sijaitsee maisemallisesti aralla paikalla.
Rakennuspaikat sijaitsevat pienehköissä yli hehtaarin kokoisissa saarissa tai kapeissa niemissä. Rakennusluvan saanti edellyttää MRL 128 §:n mukaisen maisematyöluvan hakemista. Rakennuspaikan puuston käsittely on sallittu ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä.
Rakennuspaikan rakennusoikeus on saariin sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään
80 k-m² ja mantereelle sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 120 k-m².
Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme.
Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään.
Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa
olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella.”
Rakennettu kulttuuriympäristö
Luonnosvaiheen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on palautettu sekä lisätty Hiiskoskelle
kohde Koskenkorva. Kohteet luokiteltiin kahteen ryhmään niiden arvon mukaan.
Laivaväylien turvalaitteet
Turvalaitteiden tilatarpeet ja ristiriidat lomarakennusten kanssa on selvitetty Liikenneviraston
kanssa. Heinäluodolle osoitettua uutta rakennuspaikkaa on tämän johdosta siirretty ja Majaniemessä olevaa rakennuspaikka kavennettu.
Pohjavesialueet
Pohjavesialueen määräys muutetaan muotoon:
”Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua
ympäristösuojelulain 1. luvun 7 § ja 8 § tarkoitettuja seurauksia. Alueella toimittaessa on
lisäksi erityisesti otettava huomioon vesilain 2. luvun 15 § ja 3. luvun 2 §.”
Kohtuullistaminen
Kohtuullistamista käytetään rajoitetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että osoitetaan 1/2 muodostuvasta
rakennusoikeudesta kaavaan. Tämän jälkeen rakennusoikeus pyöristetään alaspäin.
Tämä tarkoittaa, että yhdelle tilalle osoitetaan 2 uutta lomarakennuspaikkaa ja kahdelle tilalle yksi. Yhteensä siis uusia rakennuspaikkoja tulee tämän johdosta 4 enemmän.
29
Jakokuntien rakennusoikeus
Jakokunnille osoitetaan mitoituksen mukainen rakennusoikeus. Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan tämän johdosta 13 kpl.
Hovatta
Hovatta saareen lisätään SL-merkintä ELY-keskuksen inventoinnin perusteella.
Kyyrönniemi
Kyyrönniemen SL-aluetta laajennetaan,
Muinaisjäännöksen merkitseminen olemassa olevalle rakennetulle tontille
Niiltä osin kun muinaisjäännösalueet sijoittuvat rakennetuille rakennuspaikoille, on ne merkitty
osa-alue merkinnällä ja museoviraston esittämällä kaavamääräyksellä:
”Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295l63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu
siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maa- ja
metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto.”
Näiden lisäksi on tehty useita pienempiä muutoksia lähinnä muistutusten perusteella. 84:stä
muistutuksesta 30 kpl johti muutokseen. Liitteessä 12 on esitetty kartta, jossa kuvattu muistutusten sijainti ja vaikutus. Osa muistutuksista johtuvista muutoksista ovat mainittu jo edellä. Lisäksi
kartassa on esitetty muutokset, jotka eivät ole tulleet muistutusten perusteella.
6.3
Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset
Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. – 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta II saatiin 10 lausuntoa ja 45
muistutusta. Alla on listattu kaikki kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset:
•
Tilalla 250-438-1-62 oleva RA rakennuspaikka muutetaan RA-3 rakennuspaikaksi
•
Koivusaari, Laitasaari – Sumppu ja Tiakkasaaret muutetaan SL-alueiksi ja mahdollinen
rakennusoikeus osoitetaan korvattaviksi rakennuspaikoiksi
•
Metsäpirtin SL-alue muutetaan MY-1 –merkinnäksi
•
Pohjavesialueen kaavamääräys muutetaan muotoon: “Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen tai muu maankäyttö, josta voi olla ympäristösuojelulain 1 luvun 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain
3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet)”
•
Rakennussuojelukohteiden sr-2 kaavamääräykseen lisätään: “Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen.”
•
Tiloilla 260-416-2-94, 260-404-9-42 ja 248-408-11-59 olevia rakennuspaikkoja laajennetaan
•
Tilan 260-422-4-17 rakennuspaikkoja siirretään
•
Tilalle lisätään 1 uusi lomarakennuspaikka
•
Vanhahovin MY-1 –alueen rajausta kavennetaan
•
Tilalle 260-404-8-79 osoitettu rakennuspaikka siirretään tilalle 260-404-8-78
Kaavaselostukseen on lisäksi tehty joitakin täydennyksiä johtuen mm. 1.1.2013 tapahtuneesta
Kiteen kaupungin ja Kesälahden kuntien välisestä kuntaliitoksesta.
Tämän jälkeen kaupungin valtuusto hyväksyi Oriveden rantaosayleiskaava 25.2.2013. Kaavasta tehtiin 6 valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen. Yksi valittajista oli Museovirasto, jonka valituksen mukaan kaava ei arkeologisten selvitysten osalta perustunut riittäviin selvityksiin. Hallintooikeus päätti tämän johdosta kumota valtuuston tekemän päätöksen. Hallinto-oikeus ei käsitellyt muita valituksia.
Kesällä 2014 laadittiin arkeologinen inventointi. Kaavaprosessia jatkettiin vuoden 2014 lopussa
tavoitteena saada kaava lainvoimaiseksi.
30
6.4
Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan
tehdyt muutokset
Mikroliitti Oy laati alueelle arkeologisen inventoinnin kesällä 2014. Valtuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehtiin useita muutoksia (LIITE 16). Muutokset johtuivat pääasiassa alueelta
löytyneistä arkeologisista arvoista, joiden johdosta tehtiin seuraavia muutoksia:
•
3 uutta RA –rakennuspaikkaa siirrettiin löytyneiden muinaisjäännösten
kohdalta ja osoitettiin uudet SM-alueet/kohteet
•
Lisäksi osoitettiin 3 uutta muinaisjäännöstä
•
rajattiin yksi sm-alue uudelleen
•
kaavaselostukseen täsmennettiin arvokkaat kohteet
•
arvioidaan kaavan vaikutukset muinaisjäännöksiin
Lisäksi uudet perustetut suojelualueet osoitettiin kaavaan (Kyyrönniemi ja Ansoniemi). Myönnettyjen poikkeamislupien mukaiset käyttötarkoituksen muutokset huomioitiin kaavassa, joiden perusteella viisi RA rakennuspaikkaa muutettiin A-rakennuspaikaksi.
Osoitettiin uusi RA-10 –merkintä, joka mahdollistaa kahden päärakennuksen rakentamisen yhdelle rakennuspaikalle hieman pienemmällä kokonaisrakennusoikeudella. Poikkeustilanteessa kyseinen merkintä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi seuraavasta syystä:
Maanomistaja on hakenut tilan pohjoisosaan poikkeamislupaa. Kyseiseen paikkaan on myönnetty
poikkeamislupa (-96) ja rakennuslupa (-98) lomarakennukselle. Luvat kuitenkin vanhenivat vuonna 2003 silloisten omistajien sairastuttua. Perinnönjaossa kyseiselle paikalle oli määritetty lomarakennuspaikka, jota ei olisi voitu kaavan mukaan toteuttaa. Kyseinen merkintä ei lisää rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetreinä, eikä käytännössä vähennä vapaanyhtenäisen rantaviivan määrää.
Kaavamääräyksiä täsmennettiin lisäksi seuraavasti:
Viittaus jätevesiasetukseen 209/2011 poistettiin. RA –rakennuspaikkojen määräystä täsmennettiin siten, että kullekin rakennuspaikalla voidaan rakentaa ainoastaan 1 lomarakennus.
31
7.
RANTAOSAYLEISKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT
Rantaosayleiskaavalla on yhteen sovitettu tavoitteiden mukaisesti maanomistajien kohtuullinen
uudisrakennusoikeus, luontoarvot, virkistysarvot ja -mahdollisuudet, arvokkaat muinaisjäännökset, rakennuskulttuuri, maa- ja metsätalous, olemassa oleva asutus ja yhdyskuntarakenne.
Merkittävin asia, jota oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla yleensä muutetaan nykytilanteeseen verrattuna, on uusien rantarakennuspaikkojen osoittaminen. Näin on myös Oriveden rantaosayleiskaavassa. Lähtötilanteessa alueen rakentamistiheys on 4,57 rp/muunnettu rantaviivakilometri ja kaavan toteutumisen jälkeen rakentamistiheys on 5,93 rp/mrvkm. Liitteessä 8 on esitetty tarkempi kuntakohtainen tilasto.
7.1
Rantaosayleiskaavan tarkoitus
Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava antaa mahdollisuuden useamman rantarakennuspaikan
rakentamiseen kuin erillinen poikkeamislupamenettely, jonka perusteella suunnittelualueen rakentaminen tapahtuisi ilman oikeusvaikutteista rantaosayleiskaavaa. Tämä on myös syy miksi oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja laaditaan.
Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo ranta-alueiden suunnittelutarpeesta seuraavaa:
”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti
määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on
tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. (MRL 72 §).”
Maankäyttö- ja rakennuslain ”henki” on tässä se, että suunnittelemalla kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti voidaan rakentaa enemmän kuin erillisillä poikkeamisluvilla. Tätä voidaan pitää
myös ”maalaisjärjellä” ajateltuna järkevänä ajatuksena. Yksittäisten poikkeamislupien myötä rakentaminen tulisi suunnittelemattomasti hajalleen pirstoen vapaan yhtenäisen rantaviivan. Tällöin myös laaja-alaiset tai yksittäiset luontoja muut ympäristöarvot jäisivät joko kokonaan tai
osin huomioimatta.
7.2Rakennusoikeuslaskelma
Rantarakennuspaikkojen tilakohtainen lukumäärä perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rakennusoikeuslaskelmaan (LIITE 7). Rakennusoikeutta muodostuu sitä enemmän mitä
enemmän tilalla on ns. muunnettua rantaviivaa. Rakennusoikeutta kuluttaa tilalle rakennetut ja
tilasta vuoden 1959 jälkeen lohkotut rakennuspaikat. Mikäli tilan rantaviiva on kapeassa niemessä tai lahdessa rantaviivaa muunnetaan mitoitusperiaatteiden mukaisilla pienennyskertoimilla. Lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan rannan rakennettavuus. Rantojen rakennuskelpoisuuden luokittelua on kuvattu kohdassa 3.2 ”Selvitys suunnittelualueen oloista”.
Rakennusoikeuslaskelmassa on esitetty jokaisen mitoitettavalla alueella olevan tilan rantaviivan
pituus, muunnetun rantaviivan pituus, alueella käytetty mitoitusluku, rakennusoikeus, käytetty
rakennusoikeus, jäljellä oleva rakennusoikeus sekä kaavakarttaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä.
Mikäli kaavakartta ja rakennusoikeuslaskelman mukainen laskennallinen jäljellä oleva rantarakennusoikeus poikkeavat, on siitä esitetty perusteet laskelman ”huom”-kentässä. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
Tila on valtion omistama suojelualue tms.
Tilan rakennusoikeus korvattu maanomistajalle aiemmin
Tilalla voimassa oleva ranta-asemakaava
Tilalla muodostunut rakennusoikeus huomioitu muissa kaavoissa
Tilan rakennusoikeutta siirretty tälle tilalle
Tilan rakennusoikeutta siirretty toiselle saman maanomistajan tilalle
Emätilan rakennusoikeus osoitettu kohtuullistamisperiaatteen mukaan
Tila on lohkottu rakennuspaikaksi
Tilan rakennusoikeutta ei merkitä, koska tilan muoto/maasto ei sovellu rakennuspaikaksi
Tila on rakentamaton ja lohkomaton emätila
Tilan rakennusoikeus merkitty korvattaviksi rakennuspaikoiksi
Huom-kentän numero vastaa yllä esitettyä numerointia.
32
7.3Aluevaraukset
Merkittävä osa suunnittelualueesta säilyy edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Alla esitetyssä taulukossa on esitetty kaavaan merkittyjen maankäyttöluokkien jakautuminen. Liitteessä 8 on
esitetty tarkemmat aluekohtaiset tilastot.
Taulukko 23. Aluevaraustilastot
Kaavamerkintä
PA koko (ha)
% Koko
W
14373,6
78,63 %
M
2678,7
14,79 %
SL
416
2,28 %
RA
294,3
1,61 %
MY
83,3
0,46 %
A
96,6
0,53 %
MY-1
42,6
0,21 %
MA
27,5
0,15 %
RA-9
12,2
0,07 %
RA-3
12,4
0,07 %
SM
3,7
0,02 %
RA-1
45,2
0,25 %
VR
6,8
0,04 %
RA-4
4,2
0,02 %
RA-2
4,1
0,02 %
VV
2,8
0,02 %
RA/s
3,8
0,02 %
A-9
1,8
0,01 %
LV
1,9
0,01 %
RM
1,3
0,01 %
AT
1,8
0,01 %
RA-10
0,9
0,00 %
A/s
0,8
0,00 %
VV-1
0,4
0,00 %
18115,9
100,00 %
Yhteensä
7.3.1Lomarakentaminen
Rantaosayleiskaavalla muodostuu uusia lomarakennuspaikkoja (RA) yhteensä 222 kpl. Lisäksi
on osoitettu 11 luontoarvojen perusteella korvattavaa rakennuspaikkaa.
33
Kuva 24. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella
Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman
paljon ja siten, että rakentaminen ei merkittävästi heikennä luonto-, maisema-, kulttuurihistoriatai muita ympäristöarvoja. Rakennuspaikat on sijoitettu karttatarkastelun, viistoilmakuvien sekä
tarvittaessa maastokäyntien perusteella. Mitoitusperiaatteiden perusteella rakennusoikeus muodostui pääasiassa erittäin hyvin rakennettaville alueille. Joillakin paikoilla rakennuspaikkojen sijoittamista rajoitti alava ranta tai jyrkkä kallioinen ranta.
Merkittävimmät määrät uusia rakennuspaikkoja on sijoitettu Puhossalon alueelle Majasaaren eteläpuolelle. Tämä johtuu siitä, että rakennusoikeutta on siirretty Majasaaresta sekä muista lähisaarista mantereelle.
Kuva 25. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella
34
Kuva 26. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista
Lomarakennuspaikan maksimirakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250 k-m². Tämä tarkoittaa, että yli 2 500 m² kokoisella rakennuspaikalla rakennusoikeus on tuo maksimi. Tästä on kuitenkin poikettu, mikäli luontoja maisemaolosuhteet antavat tähän aihetta. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat:
•
Rakennuspaikka sijoittuu yli hehtaarin kokoiseen pieneen saareen tai kapeaan niemeen (RA-1 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin saarissa maksimissaan 80 k-m² ja
mantereella 120 k-m².
•
Rakennuspaikka sijoittuu alle hehtaarin kokoiseen saareen (RA-3 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu merkittävästi rajoittavan rakennusoikeuden määrää.
Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan maksimissaan olemassa olevan
kerrosalan suuruinen.
•
Lomarakennuspaikka sijoittuu luhtaisella alueella olevalle erillisille pinta-alaltaan sellaiselle kohoumalle, joka merkittävästi rajoittaa rakentamista (RA-4 alueet). Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan:
“Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 3 % rakennuspaikan pintaalasta kuitenkin enintään 100 k-m².”
•
Rakennuspaikka sijoittuu luonnonarvoiltaan herkälle alueelle (RA-2). Tällaisia rakennuspaikkoja on osoitettu muutama. Alueen kaavamääräys on seuraava:
“Merkinnällä osoitetuilla rakennuspaikoilla sekä muiden toimintojen osalta, tulee selvittää ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ennen rakennusluvan myöntämistä. Mikäli
alueen luonnonarvoihin ei ole esitettävissä riittäviä selvityksiä, ei uusia toimintoja voida alueella toteuttaa.
Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pintaalasta kuitenkin enintään 150 k-m².”
Alueen ainoa matkailupalvelujen merkintä (RM), on osoitettu Suoparsaaressa sijaitsevaan Karjalan Helmen lomakylän alueelle. RM- alueen uudisrakentaminen vaatii asemakaavan laatimista.
Lisäksi Ansolahteen on osoitettu RA-10 –merkintä, jonka perusteet on esitetty kohdassa 6.4.
35
Kuva 27. Virkistysalueet
7.3.2Asuinrakentaminen
Rantaosayleiskaavaan on merkitty yhteensä 110 asuinrakennuspaikkaa (A) voimassa ole-vien
rakennus- ja poikkeamislupien mukaisesti. Kaavaan ei varsinaisesti merkitä uusia asuinrakennuspaikkoja. Sen sijaan kaavaan merkitään yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia
vyöhykkeitä, joilla lomarakennuspaikkoja voidaan sallia muutettavaksi asuinrakennuskäyttöön.
Tällaisia vyöhykkeitä on merkitty Puhoksen pohjoispuolelle sekä Tolosenmäen länsipuolelle. Näillä
alueilla etäisyydet palveluihin ovat kohtuulliset sekä viemäröinnin ulottaminen alueelle vielä jokseenkin tarkoituksenmukaista.
Asuinrakennuspaikoilla rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta ja kuitenkin enimmillään 400 k-m². Suurimman sallitun rakennusoikeuden saa kuitenkin ylittää maa- tai
metsätalouden tuotantorakennuksilla. Tällä on haluttu mahdollistaa maatilojen uudisrakentamismahdollisuudet.
7.3.3Virkistys
Laajuudeltaan ja saavutettavuudeltaan merkittävimmät virkistyskäyttöön soveltuvat alueet ovat
Parppeinlammen ympärillä, johon merkitty myös olemassa olevat virkistysreitit. Kyseinen alue on
tosin merkitty pääosin suojelualueeksi (SL). Kiteen kaupungin omistamalta tilalta Hietaniemi 2 rakennuspaikkaa on siirretty muualle ja kolme jätetty merkitsemättä kokonaan virkistysarvojen turvaamiseksi. Alueella olevat jakokuntien saaret ovat olleet osin virkistyskäytössä jo aiemmin. Tällaisia saaria on merkitty virkistysalueiksi (VR).
Virkistyskäyttöön merkittyjä saaria ovat Kiimasaari, Hoikkaluoto, Tapparasaaret, Keikko, Laitasaari ja Sumppu.
36
Kuva 28. MA, MY ja MY-1, luo, ge- ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa
Kuva 29. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa
37
7.3.4
Maa- ja metsätalous
Suurin osa noin 72 % suunnittelualueen maa-alueista on maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaavaalue on rajattu siten, että se ulottuu 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukainen ranta-alueen ulottuvuus on oikeuskäytännön mukaan 200 – 300 metriä.
Näin ollen rantayleiskaava-alueen M-alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista.
Tavanomaisen maa- ja metsätalousalueen lisäksi on merkitty muita maa- ja metsätalousalueita,
joilla on erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Arvokkaat kohteet ovat tulleet esiin luontoja maisemaselvityksessä sekä mahdollisesti viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Näitä on kuvattu tarkemmin alla kohdassa 7.3.5 “luontoja maisema”.
7.3.5
Luonto – ja maisema
Arvokkaiden luontoja maisemakohteiden merkinnät perustuvat kaava-alueelta laadittuun luontoja maisemaselvitykseen. Mikäli selvityksen suosituksesta on poikettu, on perusteet poikkeamiselle esitetty alla.
MY-1-alueiksi on merkitty alueet, joilla on lajistollisia arvoja ja joita kaavalla pyritään turvaamaan. Kaavamääräyksen mukaan alueen metsänhakkuu tulee suorittaa alueen erityisluonteen
edellyttämällä tavalla. Pääsääntöisesti MY-1-alueita ovat alueen valkoselkätikkametsät.
MY-alueet sijoittuvat maisemallisesti aroille alueille kuten kapeisiin niemiin, pieniin saariin, jyrkkäpiirteisille rannoille yms. Näillä alueilla maisemaa merkittävästi muuttavat toimenpiteet, mm.
puiden kaataminen, on kielletty ilman MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa.
Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset maakunnallisesti ja kansallisesti arvokkaat harju- ja
moreenimuodostumat on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. MY- ja MY-1 alueita merkittävämmät
kohteet on merkitty luo tai SL –merkinnöin.
Luonto- ja maisemaselvityksen maankäyttösuosituksesta poiketen seuraavia kohteita ei ole merkitty kaavaan tai ne on merkitty jollain muulla merkinnällä kuin mitä luontoja maisemaselvityksessä on suositeltu. Poikkeaminen perustuu Rambollin biologin näkemyksiin sekä ELY-keskuksen
maastoinventointiin syksyllä 2011 sekä 2012:
•
Päivölän rantalehto
-- Aluetta on suositeltu luo-kohteeksi. Alue on kuitenkin ojitettu, eikä kohde ole luonnontilainen. Ei merkitä kaavaan.
•
Heinäluoto
-- Alue on suositeltu merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Alue merkitään kaavaan luoalueeksi siten, että saaren keskiosissa sijaitseva ojitusalue, jolla puuston kasvu on selvästi elpynyt, jätetään luo-rajauksen ulkopuolelle.
•
Taanislahden pohjukka, Kiviniemi
-- Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Taanislahden pohjukka merkitään kuitenkin
kaavaan luo-alueeksi, sillä alueella on merkittävän kokoinen naurulokkikolonia, jossa pesii lisäksi pikkulokkeja.
•
Haaporanta Heinoniemen koillisranta
-- Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Haaporanta merkitään kuitenkin kaavaan luoalueeksi, sillä alueella pesii monipuolinen lintulajisto.
•
Asikon Härkölampi
-- Alue on suositeltu merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Alue merkitään kuitenkin kaavaan SL-alueeksi, sillä se on maakuntakaavassa osoitettu S-alueeksi.
•
Hietaniemensuo
-- Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Alue merkitään kuitenkin kaavaan luo-alueeksi, sillä saranevat on luontotyyppien uhanalaistarkastelussa määritetty vaarantuneeksi
(VU) luontotyypiksi Etelä-Suomessa.
•
Palkanniemenlehto
-- Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Alueen puusto on nuorta ja lehdon läpi kulkee perattu puro; kohde ei ole luonnontilainen eikä lajistoltaan merkittävä. Ei merkitä kaavaan.
38
•
Lapinlahden luhta ja tulvametsä
-- Alue on suositeltu MY/luo-kohteeksi. Puuston ja kasvillisuuden perusteella kohde voidaan määritellä luhdaksi ja alueen luontoarvot ovat melko tavanomaiset. Osa alueesta
on myös ojitettu ja menettänyt luonnontilansa. Ei merkitä kaavaan.
•
Linderberginniemen lehto
-- Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Alue merkitään kaavaan MY-1-alueeksi.
•
Lintumäenniemen lehto
-- Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Lehto ei kuitenkaan ole luonnontilainen, sillä alueella on
tehty kotitarvehakkuita. Aluetta ei merkitä kaavaan.
•
Suuren Pehessaaren pikkutikkametsä
-- Suuri-Pehessaaren SL-alue rajataan laajemmaksi. Alueella on metsäluonnon suojelun
kannalta arvokasta tuoreen kangasmetsän, lehtomaisen kangasmetsän ja lehtojen paikoin runsaslahopuista, järeähköä sekametsää (koivu, haapa, kuusi, mänty, harmaaleppä, raita, pihlaja, tuomi). Keskiosassa on muutamia melko järeitä runkolehmuksia ja
siellä täällä nuoria lehmuksia ja lehmuksen vesoja. Lehtokasveja ovat luontoselvityksessä mainittujen lisäksi mm. lehtokuusama, näsiä, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Luontoselvityksessä on pikkutikan pesä, lisäksi jonkin verran valkoselkätikan syöntijälkiä.
•
Kieliniemen (luo) lehto ja ruohokorpi
-- Alue rajataan hiukan leveämmäksi, jolloin rajaus sisältää purouoman sivuilta koivuvaltaista, jonkin verran lahopuista sekametsää ja järeitä tervaleppiä.
•
Pirttisaaren Katihkalahden MY-1 metsä
-- Alue rajataan vain tilan 4:36 puolelle. Tilanrajan pohjoispuolella on vain istutettua kuusikkoa ja koivikkoa vanhoilla pellon pohjilla. Saarelan tilan puolella on lehtolaikkuista
tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää, (koivu, haapa, kuusi, mänty, harmaaleppä, pihlaja, raita, tuomi). Lehtokasviston osalta alueella on luontoselvityksessä mainittujen lisäksi mustakonnanmarja.
•
Ikolansaaren Huotinniemen MY-1 –alueen (tikka- ja lehtometsää)
-- Alueen rajausta muutetaan länsireunastaan. Alueella on järeähköä koivuvaltaista sekametsää, haaparyhmiä, osin hyvin järeitäkin, mänty, kuusi, harmaaleppä, pihlaja, raita,
tuomi ja rantavyöhykkeellä tervaleppä. Harjanteella on noin 20 lehmusta, 2-5 m korkeita, sekä lehmusvesoja. Lehtokuusama ja mustakonnanmarja edustavat lehtokasvistoa.
Valkoselkätikan syöntijälkiä on paikoin.
•
Ikolansaaren Metsäpirtin tikka- ja lehtometsä
-- Alue rajataan uudelleen. Rajaus käsittää luonnontilaista tai lähes luonnontilaista tuoreen
ja lehtomaisen kangasmetsän, kuivahkojen lehtojen ja tuoreiden lehtojen osin melko järeää lehtisekametsää, jossa on runsaasti haapaa, runsaslahopuisia harmaaleppävaltaisia
osia sekä koivua, raitaa ja tuomea. Pohjoisosaan alue vaihettuu mäntyvaltaiseksi. Alueella on tikkojen koloja sekä valkoselkätikan syöntijälkiä. Lehtokasvistoa mm. lehtokuusama ja mustakonnanmarja. Myös tikkaselvityksessä on todettu valkoselkätikan tuoreita
syöntijälkiä. Esitetään SL-merkintää. Metsäpirtin rantaan jää RA-2.
•
Hietaniemi
-- Luonto- ja maisemaselvityksessä osa alueesta on suositeltu merkittäväksi MY-merkinnällä. Metsähallitus on kuitenkin hankkinut osan alueesta suojelutarkoituksiin. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on tutkittu laajemmin alueen suojelullisia arvoja ja päädytty merkitsemään MY-alueeksi suositeltua aluetta laajempi alue suojelualueeksi (SL).
•
Vanhanhovin lehto, tikkametsä, tervaleppäkorpi ja luhta
-- Luonto- ja maisemaselvityksen laatimisen jälkeen alueelle on tehty metsänhakkuu toimenpiteitä. Alueen arvot tarkastettu ELY-keskuksen toimesta maastossa keväällä 2012.
Maastokäynnin perusteella alue rajataan uudelleen ja merkitään MY-alueena. Alueella on
valkoselkätikan reviiriä ja luontotyyppiä.
•
Koivusaari, Laitasaari – Sumppu ja Tiakkasaaret
-- Alueet osoitetaan SL-alueiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Perustelut on esitetty kohdassa 7.3.6
39
7.3.6Luonnonsuojelu
Rantaosayleiskaavaan on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL) kaikki olemassa olevat suojelualueet sekä suojeluohjelmienalueet, jotka ovat olleet tiedossa 2.1.2015. Lisäksi uusiksi luonnonsuojelualueiksi on ehdotettu seuraavia alueita:
Kohteen nimi
Luontoselvityksen
maankäyttösuositus
Merkintä
Papinsaarten luodot
MY
SL
ELY
Asikon Härkölampi
luo
SL
Maakuntakaavan S
Suurikivi Muljulanselän
eteläosassa
SL
SL
20 naurulokkia
0,06
Papinsaarten luodot
SL
SL
Kalatiira, selkälokki, lokit, kuikka
0,32
Laikkokallio
SL
SL
50 naurulokkia
0,19
Johno
SL
SL
Selkälokki
0,20
Jauhosaaret
SL
SL
Selkälokki
0,40
Hiekkalahden kaksi
nimetöntä pikkuluotoa
SL
SL
Selkälokki, kalatiira
0,15
Asikkolammen
pohjoisrannan
rantaluhta ja
kaksi pikkusaarta
SL
SL
80 naurulokkia
1,33
Asikkolammen
nimetön saari
SL
SL
50 naurulokkia
0,30
Kuusisaari
SL
SL
Selkälokki
0,34
Rajasaari
-
SL
Lintuluoto
1,24
Rajasaaren länsipuolinen
luoto
-
SL
Lintuluoto
0,07
Tirrikallio
-
SL
Kalatiira, Harmaalokki
0,05
Kokonselän luodot
-
SL
Kalatiira, lokit
0,08
MY
SL
Osa valtion omistuksessa,
perusteltu kokonaisuus
Suuri Pehessaari
lehto- ja tikkametsä
-
SL
ELYn inventointi 2011
7,58
Metsäpirtin (laitumet,)
tikka- ja lehtometsä
-
SL
5,00
Papinsaarten luodot
-
SL
0,02
Römyluoto
-
SL
Kalatiiran ja naurulokin
pesimäluoto
0,04
Kokonselän luodot
-
SL
Kalatiira, lokit
0,04
Kokonselän luodot
-
SL
Kalatiira, lokit
0,05
Kokonselän luodot
-
SL
Kalatiira, lokit
0,03
Tiirinlinna
-
SL
Kalatiira, naurulokki
0,03
Hovatta saaren itäosa
-
SL
Valkoselkätikka
Hietaniemi
Peruste
Pinta-ala
(ha)
0,34
18,09
44,57
3,4
40
Laitasaari - Sumppu
-
SL
Edustava näyte sisävesien luonnontilaisten harjusaarten luontotyypistä.
5,3
Koivusaari
-
SL
Valkoselkätikan ravintoreviiriä. Valkoselkätikan ja palokärjen syöntijälkiä
1,6
SL
Luonnontilaista, varttunutta, lehtipuuvaltaista sekametsää, pääasiassa haapaa ja koivua. Lahopuuta on melko runsaasti. Suuremmassa saaressa on kuivaa keskiravinteista lehtoa ja lehtomaista kangasta.
1,6
Tiakkasaaret
-
Ehdotetut alueet perustuvat laadittuun luontoja maisemaselvitykseen sekä viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin ja ELY-keskuksen laatimiin täydennysinventointeihin.
7.3.7Liikenne
Rantaosayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat laivaväylät, moottorikelkkareitit sekä virkistysreitit. Teitä ei ole osoitettu kaavakartassa, koska ne ovat rantaosayleiskaavan kannalta merkityksettömiä eli niihin ei tehdä muutoksia ja ne näkyvät joka tapauksessa pohjakartasta.
7.3.8Palvelut
Kaavaan ei ole merkitty palvelualueita. Alueella on kolme kylätaloa, jotka on merkitty kaavaan
AT-merkinnällä palvelemaan kyläyhteisöjen tarpeita.
7.3.9
Kulttuuriympäristön suojelu
Muinaisjäännösrekisterin mukaiset sekä kesällä 2014 laaditun arkeologisen inventoinnin mukaiset muinaisjäännökset on osoitettu kaavaan muinaisjäännöksinä. Näiden lisäksi on osoitettu /smerkinnällä toisen maailmansodan aikaisia kohteita (LIITE 6). Uudet rakennuspaikat on siirretty
lähtökohtaisesti näiden alueiden ulkopuolelle. Kohteiden merkitsemistapa on sovittu Muinaismuistolain 13 §:n mukaisessa neuvottelussa. Kohteen 14 osalta todettiin, että se on dokumentoitu riittävällä tavalla inventoinnissa, eikä sitä tämän johdosta ole tarpeen osoittaa kaavaan
muinaisjäännöksenä.
7.4
Saimaannorppa ja muut erityisarvot
Rantaosayleiskaavalla on pyritty turvaamaan Saimaannorpan elinmahdollisuuksien säilyminen.
Käytännössä tämä on tarkoittanut pyrkimystä jättää pesimäalueiden lähialueet vapaaksi rakentamiselta. Asiaan pureuduttu syvällisemmin vaikutustenarvioinnissa sekä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa, joka on liitteenä 10.
Tämän osalta kriittisimmät alueet ovat Kyyrönniemessä, jonne muodostuu rakennusoikeuslaskelman mukaan 8 kpl uusia rakennuspaikkoja. Alueen rakentamisesta ja rakentamatta jättämisestä
on sovittu yhdessä alueen maanomistajien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Kyyrönniemeen ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja, vaan ne on osoitettu korvattaviksi.
7.5
Saaret ja luodot
Suuret saaret, joilla ei ole luonto- tai maisemallisia arvoja on merkitty kaavaan kuten tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet eli M-alueiksi. Pienten saarten osalta metsätaloudellinen merkityksellisyys on pieni ja maisemalliset tekijät useasti tärkeitä. Tämän johdosta pienet alle puolen hehtaarin saaret on merkitty useasti MY-merkinnällä. Alle 500 m² kokoisia saaria/luotoja ei ole merkitty kaavaan mikäli, niillä ei ole erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Tällaiset arvot ovat yleensä lajistollisia. Esim. lokkiluotoja. Suojeltaviksi tarkoitetut saaret on merkitty erikseen SL-merkinnällä.
7.6
Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on listattu koko Suomea koskevia yleisiä tavoitteita alueiden käyttöön liittyen. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 3.1. Oriveden rantaosayleiskaavan kannalta VAT:sta oleellisia ja huomioituja asioita ovat:
41
7.6.1
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
VAT:
Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava
niiden historialliseen kehitykseen.
Luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.
Huomioitu:
Kaavassa on huomioitu RKY-aineisto sekä muinaisjäännösrekisteri ja osoitettu kaavaan kyseiset
kohteet.
Kaava perustuu riittäviin luontoselvityksiin ja tärkeät luontoarvot on osoitettu kaavassa.
Saimaannorppa on huomioitu jättämällä pesäalueiden lähialueet vapaaksi rakentamiselta sekä
osoittamaan pesien lähivyöhykkeille vähemmän rakentamista.
Kaavan kokonaismitoitusta on pohdittu pitkään ja päädytty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen kanssa esitettyyn ratkaisuun.
7.6.2
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
VAT:
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa
sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.
Ilmastonmuutos
Huomioitu:
Kaavaan merkitty at-1 vyöhykkeet kylä- ja taajama-alueiden lähelle, joilla suositaan asuinrakentamista.
Tulvariskit on huomioitu riittävän suurilla rakentamiskorkeuksilla.
7.6.3
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
VAT:
Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä
rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.
Huomioitu:
Alueelle on jätetty merkittävä määrä rakentamiselta vapaita yhtenäisiä rantaosuuksia.
42
8.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset, joita kaavan toteutuminen aiheuttaa. Rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkoituksenmukaista kuvata pelkästään kaavan
toteutumisen vaikutuksia nykytilanteeseen nähden. Lisäksi on syytä verrata tilannetta siihen kehitykseen mikä on noin 20 vuoden päästä odotettavissa ilman, että rantaosayleiskaavaa olisi laadittu. Alla on kuvattu vaikutukset merkittävyysjärjestyksessään.
8.1
Vaikutukset rakentamisen määrään
Rakennuspaikkojen määrä lisääntyy noin 222 kappaleella, joka on noin 30 prosentin lisäys nykytilanteeseen nähden.
Mikäli rantaosayleiskaava ei laadittaisi lainkaan, olisi tilanne se, että uusien lomarakennuspaikkojen määrä ratkaistaisiin tulevaisuudessa poikkeamislupamenettelyllä, jolloin rakentamisen määrä jäisi pienemmäksi. Poikkeamisluvin saavutettava rakentamisen määrä on aina alhaisempi kuin
rantaosayleiskaavalla saavutettava rakentamisen määrä (ks. kohta 2.2 ”kaavan tarkoitus”).
Todennäköisimmin lomarakennuspaikkoja ryhdytään myös rakentamaan nopeammin kuin ilman
rantaosayleiskaavaa. Tämä johtuu siitä, että jokaisen tilan uusien rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on selvillä.
Rakentamisen määrän lisääntyminen sallitaan myös useilla olemassa olevilla rakennuspaikoilla. Maksimi rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250
k-m². Tällöin rakennuspaikat, joilla kyseinen rakennusoikeus ei ole ylittynyt, on mahdollisuus kaavamääräysten mukaiseen lisärakentamiseen.
8.2
Vaikutukset virkistykseen
Rantaosayleiskaavalla on merkittäviä vaikutuksia riittävien vapaiden ranta-alueiden säilymiseen
tulevaisuudessa. Poikkeamisluvin tapahtuva rakentaminen saattaisi pikkuhiljaa pirstoa yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia. Rantaosayleiskaavalla on pystytty turvaamaan merkittävä määrä pitkiä yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia, joista osa tosin ei sovellu virkistyskäyttöön. Yli
kilometrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia jää kaavan toteutumisen jälkeen 45
kpl. Merkittävimmät virkistyskäyttöön soveltuvat yhtenäiset vapaat rantaosuudet kaavassa ovat:
•
Majasaari ja Haukkasaari
•
Kyyrönniemi
•
Asikon saaren pohjoispuoli ja pohjoispuoliset saaret
•
Ikolansaaren pohjoisosa
•
Suoparsaaren pohjoisosa
•
Niinisaari
•
Lopolampi
Erityisesti Majasaari ja Haukkasaari on nimenomaan rantaosayleiskaavoituksen ansiosta pystytty
jättämään rakentamisen ulkopuolella. Poikkeamisluvin uusien rakennuspaikkojen lukumäärä olisi
alhaisempi, mutta todennäköistä on, että ennen pitkää esim. Majasaareen olisi tullut lomarakennuksia. Nyt rakennuspaikat on siirretty kaavalla mantereelle. Liitteessä 8 on esitetty tilastot vapaan rannan osuuksista.
43
Kuva 30. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa
Kartassa on esitetty vain yli hehtaarin saarten vapaat yhtenäiset rannat. Näiden lisäksi on merkittävämäärä tätä pienempiä saaria, jotka jäävät vapaaksi rakentamiselta.
Lisäksi on osoitettu varsinaisia virkistysalueita kohdassa ”7.3.3. virkistys” esitetyille alueille. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna vapaa yhtenäinen rantaviiva vähenee eniten seuraavilla alueilla:
•
Ikolansaaren lounaispuolella
•
Mustanojanniemessä
•
Puhossalossa Majasaaren eteläpuolella
•
Suuren Pehessaaren koillisosassa
Merkittävin yksittäinen virkistysarvoja heikentävä asia on Laitasaareen osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka. Rakennusoikeus muodostuu jakokunnan maa-alueelta, eikä sitä ole mahdollista siirtää toisille alueille.
8.3
Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin
8.3.1Saimaannorppa
Nykytilanteeseen nähden vesiliikenne ja jäällä liikkumineen uuden loma-asutuksen myötä lisääntyy. Erityisesti moottorikelkkailu pesimäalueiden läheisyydessä aiheuttaa pesinnälle häiriötä. Haitallisia vaikutuksia saimaannorppaan on pienennetty sillä, että saimaannorpan pesimäalueiden lähialueet ovat jääneet kaavassa vapaaksi uudisrakentamiselta, jolloin myös liikkuminen siellä jäisi
mahdollisimman vähäiseksi. Kahden kilometrin etäisyydellä norpan makuu-/poikas-/vaihtopesistä ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Neljän kilometrin etäisyydellä uusia uusia lomarakennuspaikkoja 8 kpl. Viiden kilometrin etäisyydellä pesistä on osoitettu 25 uutta lomarakennuksen
rakennuspaikkaa. Näistä rakennuspaikoista ainoastaan yksi on osoitettu saariin.
Kaavaehdotuksen I mukaisesta ratkaisusta tehtiin Natura-arvioinnin tarveharkinta (LIITE 10),
jonka päätelmä oli, että kaavaratkaisu mahdollisesti heikentää Naturan suojeluperusteena olleita
arvoja. Syynä tähän oli erityisesti Kyyrönniemeen osoitettu yksi uusi asuinrakennuspaikka, joka
sijoittuu lähelle norpan vanhaa pesäpaikkaa. Tämän johdosta kaavaehdotuksesta II kyseinen rakennuspaikka on poistettu ja se on merkitty korvattavaksi.
44
Kuva 31. Uudet rakennuspaikat suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin
Koska kaavalla ei voida puuttua rakennuspaikan käyttöön ja käyttäjiin, on mahdollista, että kyseinen rakennuspaikka olisi ollut vaaraksi kyseiselle pesälle. Kyyrönniemestä on jätetty 8 uutta rakennuspaikkaa merkitsemättä ja merkitty ne korvattaviksi.
Kokonaisuudessaan kaavaratkaisulla on pyritty edistämään saimaannorpan elinolosuhteita tulevaisuudessa.
8.3.2Muut
Kaavan toteuttamisen jälkeen vesiliikenne ja tämän seurauksena lintuluodoille ja –saarille rantautuminen lisääntyy. Tällä saattaa olla vaikutusta koloniapesijöiden, kuten lokkien ja tiirojen, viihtymiseen alueella. Muihin uhanalaisiin tai huomionarvoisiin lajeihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia, sillä uhanalaisten lajien elinympäristöt on pystytty ottamaan huomioon kaavaratkaisussa
ja niiden säilyminen turvaamaan asianmukaisin kaavamerkinnöin tai jättämään riittävät suojaetäisyydet rakentamiselle varattuihin alueisiin.
8.4
Vaikutukset luonnonsuojeluun ja muihin luontoarvoihin
Kaavaan on merkitty kaikki 2.1.2015 tiedossa olleet luonnonsuojelualueet (SL). Uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotetut alueet perustuvat luontoja maisemaselvitykseen sekä kaavaprosessin
edetessä käytyihin neuvotteluihin ELY-keskuksen kanssa sekä ELY-keskuksen tekemiin lisäinventointeihin. Näin olleen alueen suojelullisista arvoista on saatu kokonaiskuva ja se on merkitty kaavaan siten, että kaava edistää luonnonsuojelun toteutumista. Mikäli luonnonsuojelualueet sijoittuvat yksityisen maanomistajan alueille, maksaa valtio niistä korvauksen. Näin ollen suojelun käytännön toteutuminen on lähes varmaa.
Luonnonsuojelualueiden lisäksi on merkitty vähemmän arvokkaita luontokohteita, jotka eivät täytä luonnonsuojelualueiden kriteerejä. Nämä luontokohteet on otettu kaavaratkaisussa huomioon
merkitsemällä ne joko luo- tai MY-kohteiksi. MY-kohteita turvaa lisäksi kaavamääräys, jonka mukaan puuston hakkuu näillä kohteilla edellyttää MRL:n 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Näillä alueilla maanomistaja ei saa alueen käytön mahdollisesta rajoittamisesta korvausta, joka saattaa vaikuttaa luontoarvojen säilymiseen.
45
8.5
Maisemalliset vaikutukset
Nykytilanteeseen nähden kaavalla ei merkittävästi muuteta maisemallisia olosuhteita, koska rantarakentaminen ei pääsääntöisesti näy maisemassa. Eniten maisema muuttuu sellaisilla alueilla, joissa ei ole aiemmin ollut rakentamista, eikä puustoa eikä kasvillisuutta ja joihin nyt osoitetaan rakentamista. Mitä suurempi uudisrakentamisen määrä on suhteessa kasvillisuuden puuttumiseen sitä suurempi on maisemallinen vaikutus.
Eniten maisemallisia vaikutuksia muodostuu Puhossalossa Majasaaren eteläpuolella, johon on
osoitettu merkittävä määrä uusia lomarakennuspaikkoja. Alueen puusto on kuitenkin pääosin
melko peittävää. Toinen hieman vastaavan tyyppinen alue on Ikolansaaren luoteisosassa.
Maisemallisia vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää merkittävinä nykytilanteeseen nähden.
Kuva 32. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet lomarakennuspaikat (merkitty punaisella symbolilla)
Verrattaessa tilannetta 20 vuoden kuluttua vallitsevaan tilanteeseen ilman rantaosayleiskaavaa,
voidaan kaavaratkaisua pitää maisema-arvot paremmin turvaavana, koska rakentaminen on pyritty sijoittamaan peitteiseen maastoon ja rakentamisen soveltuvuudesta maisemaan on annettu erityisiä määräyksiä. Paljaille kallioalueille ja kapeisiin niemiin ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja.
8.6
Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
Lomarakentamisen määrän lisääntyminen on yleensäkin ottaen ominaisuuksiltaan sellaista, että
se hajauttaa yhdyskuntarakennetta: rakentaminen sijoittuu etäälle taajamista, palveluista, kunnallistekniikasta ja mahdollisesti tiestöstä. Näin ollen kaiken näin laajalla alueella tapahtuvan lomarakentamisen lisääntymisen voidaan sanoa hajauttavan yhdyskuntarakennetta. Kehitys olisi yhdyskuntarakenteen kannalta vielä haitallisempaa, mikäli sama rakentamisen määrä sijoittuisi alueelle suunnittelemattomasti, vaikkakin poikkeamisluvin tapahtuva rakentamisen määrä olisi hieman alhaisempi.
Hajallaan oleva asuinrakentaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta huonompi vaihtoehto kuin
hajallaan oleva lomarakentaminen. Tämä siksi, että asuinrakennuksia käytetään säännöllisesti.
Yhdyskuntarakenteen hajautumista on pyritty tämän johdosta ehkäisemään määrittämällä alueet, joilla lomarakennuspaikkojen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön on yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisaa. Tällaisia alueita ovat taajamien lähialueet.
46
Näin ollen verrattaessa toteutunutta kaava nykytilanteeseen nähden, voidaan sanoa yhdyskuntarakenteen hajautuvan. Sen sijaan verrattaessa tilannetta 20 vuoden kuluttua vallitsevaan tilanteeseen ilman rantaosayleiskaavaa, voidaan kaavaratkaisua pitää yhdyskuntarakenteen kannalta parempana.
8.7
Vaikutukset kunnallistalouteen
Lomarakennuspaikkojen luonne on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ennen lomarakennukset olivat vaatimattomampia. Nykyisin lomarakennukset täyttävät teknisiltä ominaisuuksiltaan useasti vakituisen asunnon vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä,
että lomarakennuspaikalla vietetään enemmän aikaa ja muuttaminen lomarakennuspaikalle asumaan vakituisesti on mahdollista. Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustannuksia. Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laajaa ja asutus
sijoittuu etäälle palveluista ja infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi.
Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoittamalla maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia ja vanhuspalveluja, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kunnalle kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen käyttöön (Koski 2007).
Vakituisesti alueelle muuttavat asukkaat maksavat ko. kuntaan myös veroja ja tätä kautta tuovat
tuloja. Alkuvaiheessa lieneekin siten, että ilmiöstä seuraa kunnalle enemmän tuloja kuin menoja.
Kuitenkin pitkällä aikavälillä tilanne kääntynee toisinpäin.
8.8
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä. Kaavaratkaisulla ei pyritä purkamaan olemassa olevia rakennuksia. Kulttuurihistorian kannalta merkittävät rakennukset on merkitty kaavaan pyrkien säilyttämään niiden ominaispiirteet. Uudisrakentaminen tulee sijoittumaan enemmän vierekkäin olemassa olevien rakennuspaikkojen kanssa kuin se sijoittuisi ilman rantaosayleiskaavaa.
8.9
Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin
Nykyisellään suunnittelualueella on 754 kpl rakennuspaikkoja ja kaavan myötä uusia tulee 222
kpl. Kaavamääräysten mukaan vesikäymälän rakentaminen on kiellettyä ilman umpisäiliötä tai
kunnallista viemäröintiä. Tämän johdosta vesistökuormitusta voidaan pitää vähäisenä.
Kaavalla sijoitetaan 10 uutta lomarakennuspaikkaa pohjavesialueille. Kun rakentaminen toteutetaan kaavamääräysten mukaisesti, ei pohjavesiin kohdistu haitallisia vaikutuksia.
8.10
Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin
Kaavalla turvataan alueen muinaisjäännösten ja muiden arvokkaiden kulttuuriperintö kohteiden
säilyminen omilla merkinnöillä ja suojelumääräyksillä sekä siten, että rakentaminen on osoitettu näiden alueiden ulkopuolelle. sr-2 –kohteiden osalta, jotka eivät ole kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittäviä, määräys on suositus tuoden esiin enemmän informatiivisena kohteiden arvot.
8.11
Oikeudellisia vaikutuksia
8.11.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 § 1 mom.). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei
ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 § 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee
ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa.
47
8.10.2Viranomaisvaikutus
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42
§ 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä.
8.11.3Yleiskaavamääräykset
Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai
muutoin käytettäessä. Ne voivat koskea maankäytön tai rakentamisen erityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (MRL 41 § 1 mom.).
Osayleiskaavaa voidaan käyttää kaikilla A- ja RA- alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena.
8.11.4Rakentamisrajoitukset
Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 §
1 mom.) (ehdollinen rakentamisrajoitus).
Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus).
8.11.5Suojelumääräykset
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä. (MRL 41 § 2 mom.).
8.11.6Toimenpiderajoitus
Yleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL
43 § 2 mom.). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128 § ja 140 §). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.
Jos maanomistaja ei luvan epäämisen takia voi käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla hyväkseen, hänellä on oikeus saada kunnalta korvaus aiheutuneesta vahingosta (MRL
140 § 3 mom.).
8.11.7Lunastus
Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen
ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on
tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös
virkistys- ja suojelualuetta. (MRL 99 § 3 mom.).
48
9.TOTEUTTAMINEN
Kaavan toteuttaminen riippuu pääasiassa yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja sekä lomarakennuspaikkojen kysynnästä ja hintatasosta. Kunnat voivat olla mukana toteuttamassa virkistysalueille sijoittuvaa rakentamista tai
hankkimalla alueita itselleen. Rantaosayleiskaavan toteuttaminen ei vaadi kunnalta erityisiä toimenpiteitä.
Rantaosayleiskaavassa ei ole varattuna merkittäviä alueita asemakaavoitettavaksi, joten toteuttaminen ei vaadi detaljikaavoitusta.
Lahdessa 19.päivänä tammikuuta 2015
Ramboll Finland Oy
49
Matti Kautto
Markus Hytönen
johtava asiantuntija
kaavoitusinsinööri
LÄHTEET
Kärkkäinen, J. 2010: Oriveden rantaosayleiskaavan luontoja maisemaselvitys
Museovirasto, kulttuuriympäristön rekisteriportaali (http://kulttuuriymparisto.nba.fi)
Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009 -luettelo (http://www.nba.fi)
Pohjois-Karjalan liitto 2007: Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt.
Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 83/2004.
Rautiainen, M. 2003: Arvokasta Kiteellä. Kiteen kulttuuriympäristöohjelma.
Gummerus Kirjapaino Oy.
Ympäristöministeriö, 2007. Alueiden käyttöosasta. Koski Kimmo.
Vakituisen ranta-asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset 38/2007.
50
Yhteystiedot
Tiedustelut ja valmistelu
Ramboll Finland Oy
Konsultin yhteyshenkilö
Kaavoitusinsinööri
Markus Hytönen
puh. 040 721 7527
markus.hytonen@ramboll.fi
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Johtava asiantuntija
Matti Kautto
Puh. 0400 493 709
matti.kautto@ramboll.fi
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Valmistelun ohjauksesta vastaa
Kiteen kaupunki
tekninen johtaja
Antti Asikainen
puh. 040 105 1201
antti.asikainen@kitee.fi
maankäyttöpäällikkö
Pirkka Aula
puh. 040 105 1232
pirkka.aula@kitee.fi

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transcription

Similar documents

Liite 11 Yleisötilaisuus_27092013.pdf

Ekopis 2015

Jäsentiedote 1/2010 - Sukuseura Kiteen Matikaiset ry

Joulunajan tapahtumat

Esitys 2

ORIVEDEN SEUDUN MARTAT ry:n

JÄSENTIEDOTE 201 11 - Sukuseura Kiteen Matikaiset ry