Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Transcription
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Sarja 4 Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan perusteet Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Päivän teemat Antaako neste myöten? Voiko virtauksesta aiheutua painehäviöiden lisäksi muitakin harmeja? Neste kuin neste, pitääkö ottaa huomioon muutakin kuin viskositeetti? Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen kokoonpuristuvuus ja hydraulijärjestelmän jousto F V A V p V Kf = Nesteen puristuskerroin, [N/m2] Hydromekaniikan perusteet 1500 1 V0 Kf p 2000 MN/m2 Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto Nesteen puristuskerroin Paineen ja lämpötilan vaikutus 2400 Kf 2 [MN/m ] 25 °C 40 °C 60 °C 80 °C 2200 2000 1800 1600 1400 1200 0 10 20 30 40 50 60 p [MPa] Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto Järjestelmän tehollinen puristuskerroin Ke 1 Ke 1 Kf N1 Vc,i i 1 Vt 1 K c,i N2 Vp, j j 1 Vt 1 K p, j N3 Vh, k k 1 Vt 1 K h, k Va 1 Vt K a Järjestelmän komponenttien vaikutus K E s d Putket, sylinterit, yms. Kh = 70 – 700 MN/m2 Letkut Ka Vapaa ilma (ilmakuplat) Hydromekaniikan perusteet 1,4 p Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto V 1 Vt Ke p Jouston merkitys ja vaikutus - riippuu sovelluksesta - voimantuotossa ei merkitystä - aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden säädössä vaikuttaa saavutettavaan tarkkuuteen Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen kokoonpuristuvuus + järjestelmän jousto Vapaan ilman ja paineen vaikutus puristuskertoimeen Ke,f [MN/m2] 1800 0,1% 1600 0% 1400 1200 1% 1000 800 10 % 600 400 200 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 p [MPa] Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineiskut Syy: Virtausnopeuden muutos v m A V0 p0 0 V xj Hydromekaniikan perusteet E kin 1 m v2 2 E jousi 1 k j x 2j 2 Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineiskut Seuraus: Paineen nousu ja paineaalto pt m p 2 / [bar] p0 pisku 350 300 250 200 150 100 50 0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 0.45 5.5° - 1.8° 9.2° - 1.8° 16.5° - 1.8° Hydromekaniikan perusteet 0.5 t / [s] Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineiskut Ke c Paineaalto 2 l c Kriittinen aika t kr tc pe p0 Hydromekaniikan perusteet m t kr 2 l tc 0 tc v pe p0 t kr 0 c v Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineiskut v A31 A32 p1 p2 m V0,1 p V0,2 p1 Normaali järjestelmäpainetaso pt p2 0 0 Hydromekaniikan perusteet p j,st p j,st p max t Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineiskut Paineiskun vaikutukset: - Hydraulijärjestelmän vauriot - Ulkopuolisten järjestelmien vauriot Paineiskun pienentäminen: - Alhaisempi virtausnopeus - Hitaammat venttiilit - Toimilaitteiden alhaisemmat nopeudet - Pienemmät hitauskuormat - Suurempi nestetilavuus - Apukomponentit Toimenpiteiden vaikutukset? Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineiskut Paineiskun pienentäminen hydraulikomponentein m Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Kavitaatio Nesteen paineen laskiessa alle ilmanpaineen: - nesteessä oleva ilma erottuu kupliksi ilmakuplakavitaatio Nesteen paineen laskiessa alle nesteen höyrystymispaineen: - nesteeseen muodostuu höyrykuplia kavitaatio Paineen lasku aiheutuu: - virtauskanavan kitka- ja kertavastushäviöistä Kavitaatiota esiintyy tyypillisesti: - pumpuissa ja pumpun imukanavissa - kuristuksissa Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Kavitaatio p p2 qV 1 Cq A 2 p 1 Kavitaatio kuristuksessa 2 2 3 3 4 p1 5 qV Cq A 2 p ph x vc v1 p1 Kavitaatiokupla v vc qV Hydromekaniikan perusteet pvc v2 qV p2 vc Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Kavitaatio Seuraukset Nesteen paineen jälleen noustessa: - kuplat romahtavat hyvin nopeasti paineiskuja materiaalivaurioita, kulumista, melua Lisäksi pumpuissa kuplat vähentävät tuottoa Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Välikertaus Nesteen jousto, mitä merkitystä? Paineiskut, harmitonta aaltoilua? Kavitaatio, onko siitä ongelmaksi? Hydromekaniikan perusteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 HYDRAULINESTEET Tehtävät järjestelmässä: - tehon välitys - voitelu - jäähdytys - korroosion ja ruosteen esto - epäpuhtauksien kuljetus hydraulicspneumatics.com Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteelle asetettavat vaatimukset www.oilman.com.au Hydraulinesteet Käyttöolosuhteet: - painealue (paineenkesto) - lämpötila-alue (lämmönkesto) - viskositeetti - voitelukyky - ym. - erikoisvaatimuksia - myrkyttömyys - palamattomuus - ym. Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Useita perusnesteitä Mineraaliöljyt Kasviöljyt Vesi Emulsiot Synteettiset nesteet www.acculube-store.com Hydraulinesteet haldimandsyntheticoil-wboil.com www.nbk-ukr.com www.ocsoil.fi www.princessauto.com Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen vaikutukset Ominaisuudet (sekä käyttö/ylläpito) vaikuttavat järjestelmän: - käyttöominaisuuksiin - käyttöikään - toiminnan luotettavuuteen www.indiamart.com www.insanehydraulics.com www.flightglobal.com Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden luokittelu HYDRAULINESTEET Hydrodynaamiset järjestelmät Mineraaliöljypohjaiset nesteet Vaikeastisyttyvät nesteet Vettä sisältävät Hydraulinesteet Vedettömät Hydrostaattiset järjestelmät Biologisesti nopeasti hajoavat nesteet Vesiliukoiset Elintarvikehydrauliikan nesteet Veteen liukenemattomat Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden lisäaineistus Perusnesteiden ominaisuuksien parantaminen - voitelukyky - paineenkesto - viskositeetti, viskositeetti-indeksi - ruosteen ja korroosion esto - kemiallisten reaktioiden esto - ym. www.tradekeyindia.com Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden tunnuslukuja Viskositeetti 10-6 m2/s [cSt] Ideaalinen viskositeettialue Ylempi viskositeettiraja kylmäkäynnistyksessä (kavitaatiovaara) 15 100 500 1000 Alempi viskositeettiraja (voitelukyvyn raja) 10 Yleisesti suositeltu viskositeettialue = 16 - 36 cSt (Huom: normaalissa käyntilämpötilassa) Standardoidut Viskositeettiluokat (VG) Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden tunnuslukuja Viskositeetin lämpötila- ja paineriippuvuus 10000 -6 10000 -6 2 [10 m /s] [cSt] 2 [10 m /s] [cSt] 1000 1000 38 C 100 100 100 C 10 10 210 C 1 -20 1 0 20 40 60 80 100 t / [ C] Hydraulinesteet 0 10 20 30 40 50 60 p / [MPa] Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden tunnuslukuja Viskositeetti-indeksi VI 10 000 -6 2 [ 10 m /s] [cSt] 1000 VI2 VI3 >VI2 >VI1 VI1 VI3 kuvaa viskositeetin lämpötilariippuvuutta 100 10 1 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 [°C] Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden ominaisuuksia • • • • • • • • • • • • • Tiheys Voiteluominaisuudet Paineenkesto-ominaisuudet Hapettumisenesto-ominaisuudet Ilmanerottumis- ja vaahtoamisenesto-ominaisuudet Vedenerottumisominaisuudet Ruosteen- ja korroosionesto-ominaisuudet Leikkauskestävyys Ominaislämpö ja lämmönjohtavuus Jähmepiste, leimahduspiste ja syttymispiste Suodatettavuus Liuotusvaikutus Ympäristövaikutukset Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Paineenkesto-ominaisuudet – esimerkki: 95 hm [%] 90 85 80 75 70 65 0 50 Oil 1, Oil 1, Oil 2, Oil 2, Hydraulinesteet 100 25°C 60°C 25°C 60°C 150 200 250 300 p2 [bar] Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen valinta Käyttöolosuhteiden vaikutus valintaan Ympäristö Lämpötilat Painealueet HYDRAULINESTEET Normaalivaatimukset Sisäkäyttö Matalapainenesteet Hydraulinesteet Erikoisvaatimukset Ulkokäyttö Korkeapainenesteet Normaali olosuhteet Arktiset olosuhteet Vaikeasti syttyvät nesteet Myrkyttömät nesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen valinta Viskositeettiluokan vaikutus valintaan Ps t 3 Kokonaishäviöt 2 Vastushäviöt 1 Vuotohäviöt 0 3> 2> 1 0 0 Viskositeetti vaikuttaa sekä vastus- että vuotohäviöihin Hydraulinesteet 0 p Korkeilla painetasoilla valittava korkeampi perusviskositeetin arvo Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden viskositeettiluokka Määritetään 40 C:ssa (ISO/DIN) ISO VG-luokka (Viscosity Grade) Keskiviskositeetti 10-6 m2/s [cSt] Alaraja 10 m2/s [cSt] Yläraja 10 m2/s [cSt] 2 3 5 7 10 15 22 32 46 68 100 150 220 320 460 680 1000 1500 2200 3200 2,2 3,2 4,6 6,8 10 15 22 32 46 68 100 150 220 320 460 680 1000 1500 2200 3200 1,98 2,88 4,14 6,12 9,00 13,5 19,8 28,8 41,4 61,2 90,0 135 198 288 414 612 900 1350 1980 2880 2,42 3,52 5,06 7,48 11,0 16,5 24,2 35,2 50,6 74,8 110 165 242 352 506 748 1100 1650 2420 3520 Hydraulinesteet -6 -6 Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Viskositeettiluokan valinta 1000 -6 1 2 3 4 5 2 [ 10 m /s] [cSt] 1 100 2 3 4 VG 22 VG 32 VG 46 VG 68 VG 100 5 36 16 10 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 [°C] Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen valinta Viskositeettiluokan valinta 10 000 -6 [ 10 m2/s] [cSt] 1000 Suurin käynnistysviskositeetti Ihanteellinen käyttöviskositeettialue 100 10 Suurin käyttöviskositeetti Pienin käyttöviskositeetti 1 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 [°C] Alin käynnistyslämpötila Hydraulinesteet Ihanteellinen käyntilämpötilaalue Sallittu käyntilämpötila-alue Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteen valinta Muut valintaan vaikuttavat tekijät Hydraulineste Öljyä vedessä -seos Mineraaliöljy Vettä öljyssä -seos Kasviöljy Polyglykoli-vesiseos Kloorattu hiilivetyneste Fosfaattiesterineste Silikonineste Hinta suhteessa mineraaliöljyyn 0,3 - 0,5 1 1,2 - 1,5 1,5 - 2,0 3,0 - 4,0 4,0 - 4,5 4,0 - 5,0 15,0 - 20,0 Vaadittavat erikoisominaisuudet? Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden ominaisuuksia (suuntaa antava vertailu) Ominaisuus HLP HFA HFD HETG Tiheys (15 C) Kinemaattinen viskositeetti (40 C) 870 1000 1150 920 [kg/m3] 10 100 1 15 70 32 48 [ 10-6 m2/s] [cSt] 100 2 2,1 0,14 7 -10 80 -40 120 210 310 36 0 -18 10-9 2,5 4,2 0,6 1,8 5 50 0 55 0 10-2 <0 2,3 2,8 1,3 1,5 0,11 7 10 70 -20 150 245 500 -24 6 10-6 210 2,5 2,1 0,17 7,5 0 70 -20 90 315 350 50 0 -25 3 10-7 Viskositeetti-indeksi Puristuskerroin Ominaislämpö (20 C) Lämmönjohtavuus (20 C) Lämpölaajenemiskerroin Käyttölämpötila-alue Maksimi käyttölämpötila-alue Leimahduspiste Syttymispiste Jähmepiste Höyrystymispaine (20 C) Hydraulinesteet [ 109 N/m2] [kJ/kgK] [W/mK] [ 10-4 1/K] [ C] [ C] [ C] [ C] [ C] [MPa] Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteiden käsittely Asianmukainen käsittely: - varastoinnissa - täytössä/siirrossa - käytössä - poistossa Nesteet ovat lähes poikkeuksetta ongelmajätteitä - hävitys asianmukaisesti yle.fi Hydraulinesteet www.descase.com www.ntz-filters.co.uk hydraulicoilflushing.com Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä Sarja 4 Nesteteema kerraten Neste - pelkkää tehonvälitystäkö vain? - merkitys järjestelmälle? - valinnassa huomioon otettavaa? - huoletontako? Hydraulinesteet Aalto-yliopisto / Koneenrakennustekniikka / Hydrauliikan Ryhmä