docYhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto
download 
Report Transcription
Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 • 16.9.2015 Pyry Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja sivu 9 Reijo Karhinen: Jokainen metsähehtaari pitäisi olla aktiivisessa hoidossa sivu 20 Laamaset aloittavat urakoinnin jatkuvatoimisella mätästyskoneella sivu 28 Metsänomistajamatka Japaniin Kutsu metsäpäivään Helsinkiin Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto PEFC/02–44–10 Metsänomistajat 2 Pääkirjoitus Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa uuden sahan tai lisää tukin käyttöä? Metsäteollisuuden investointeja on menossa merkittävä määrä, joka on hieno asia. Paperin valmistus on lopetettu Varkaudessa ja tehtaan muutostyöt ovat käynnissä. Jatkossa tehtaalla tuotetaan kartonkia. Tuote tehdään havusellusta ja jatkossa tarvitaan 1 milj. m³ lisää havukuitupuuta. Puusta 2/3 on mäntyä ja 1/3 kuusta. Varkauteen on tulossa ensi vuonna myös viilupuulinja. Viilupuun raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Viilupuutehdas käyttää 250 000 m³ puuta. Tehdas aloittanee kesällä 2016. UPM:n Kymin sellutehtaan investoinnin myötä vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua. Puunkäyttö kasvaa 0,9 milj. m³. Investointia valmistuu vuoden 2015 aikana. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on rakenteilla. Tehdas tulee tuottamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Biotuotetehdas aloit- taa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Kotkamillsilla on menossa Kotkansaaren tehdasalueella investointihanke, jossa paperikoneen tuotantosuunta muutetaan aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen ja samalla tuotantokapasiteettia lisätään. Tuotanto kasvaisi 140 000 tonnista 400 000 tonniin. Myös Kotkamillsin sahan kapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti. Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristövaikutusten arvioin- tia on menossa. Finnpulpin YVA-ohjelma oli lausunnolla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista tehtaan vaikutusten arviointia. Toteutuessaan Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi 1,2 milj. tonnia sellua ja se käyttäisi 6,7 milj. m³ puuta. Green Fuel Nordic suunnittelee bioöljytehtaiden rakentamista Itä-Suomeen, joista yksi sijaitsisi Savonlinnassa. Raaka-aineen käyttö olisi 350 000 m³/v. Yksi biojalostamo toisi 340 kpl uusia työpaikkoja, jotka olisivat tarpeen. Kuitupuulle on tulossa lisää käyttöä. Kuitupuun korjuumäärien kasvaessa kasvavat samalla tukin korjuumäärät. Mänty- ja kuusitukin käyttöä olisi varaa kasvattaa Etelä-Savossa yhteensä 0,65 milj. m³ vuodessa v. 2011 - 2013 toteumaan verrattuna. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan Etelä-Savon metsissä olisi varaa kasvattaa mäntytukin korjuumääriä keskisuuren sahan tarpeen verran. Mäntytukin kuljetusmatkat mäntysahoille ovat nykyisin pitkiä. Itä-Savo sopisi maantieteellisesti parhaiten järeää mäntyä jalostavan laitoksen sijainniksi. Petri Pajunen Puheenjohtajan katsaus Kiemurat Kemeran ympärillä saavat jatkoa Uusi Kemera saatiin liki kymmenen vuoden punnerruksella valmiiksi ja heti alkumetreillä tukijärjestelmään on tulossa muutoksia. – Tämän hetken tiedon mukaan hallitusohjelmassa on 15 miljoonan euron kavennus metsätalouden rahoitukseen, sanoo metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. Summa on merkittävä, sillä uuden Kemeran astuessa voi- maan arvioitiin sen vuotuiseksi määrärahatarpeeksi vajaa 70 miljoonaa euroa. - Kesäkuussa voimaan tulleet tuet ovat kuitenkin käytössä siihen saakka, kunnes uudet ohjeet tulevat eli nykyinen tilanne kannattaa käyttää hyödyksi. Toivottavasti tierahoja ei leikata Juha-Pekka Hannikainen toivoo, että valtionhallinnossa ymmärretään metsätieverkon merkitys. - Metsäteollisuus sijoittaa biotuotteisiin ja raaka-ainevir- rat saattavat kasvaa tulevassa huomattavasti. Puu ei kulje, jos metsätieverkko ei ole kunnossa. Uusien metsäteiden tarve ei ole merkittävä, mutta olemassa oleva vaatii perusparannusta ja niitä määrärahoja ei saa leikata. Puheenjohtajan mukaan leikkausten kohteeksi sopivat parhaiten terveyslannoitus ja pienpuutuki. Lannoitukset ovat sinänsä kannattavia ja tuovat sijoitetun pääoman nopeasti takaisin. - Jos tuki pienpuun keräämiseen poistuu niin teollisuus todennäköisesti nostaa kantohintaa puuttuvat eurot. Leikkauslistojen ulkopuolelle Hannikainen jättäisi myös taimikonhoidon tuet ja juurikäävän torjunnan. Yhdistyksen alku sujunut ennakoidusti HETI! I TOIM Uusi ura metsäasiantuntijana? Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto: monimuotokoulutus 2,5–3 vuotta, voit suorittaa työn ohella. Hae yhteishaussa 8.–22.9.2015, VIELÄ EHDIT! Lisätietoja: Pasi Pakkala p. 0400 780 029 pasi.pakkala@mamk.fi www.mamk.fi/metsatalous_mm MAM K SUO = M PAR A EN S Puheenjohtaja on tyytyväinen yhdistyksen jäsenmäärään. Tämän hetken tiedon mukaan jäsenmäärä on 75 prosenttia aikanaan metsänhoitomaksuvelvollisista ja pinta-alassa prosentti nousee yli 80. - Tästä voi vetää johtopäätöksen, että yhdistyksen ulkopuolle on jäänyt pieniä tiloja, joilla ei ole tarvetta palveluille. Ennakko-odotukset ovat toteutuneet siinäkin mielessä, että toimintojen yhtenäistäminen on vaatinut aikaa. Joillain kulmilla toteuttaja-mallissa toimiminen oli arkea, mutta osa on tutustunut siihen vasta vuoden alusta. Tilanne puumarkkinoilla haasteellinen - Kuitupuun hinta on ala- Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Pyry Krappe Kesän alussa saatiin uusi Kemera – tukijärjestelmä. Juha-Pekka Hannikaista ei yhtään yllättänyt, että hakemukset ovat ruuhkautuneet, sillä tiedettiin, että hakemusten sähköinen käsittely on mahdollista vasta kuluvan vuoden loppupuolella. maissa ja energiapuulle ei ole osoitetta, sanoo Juha-Pekka Hannikainen. Puheenjohtajalta ei ymmärtämystä riitä sille, että Keski-Suomen korkeudella poltetaan kivihiiltä, vaikka kotimaista energiaa olisi korjattavissa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa energiapuulle on toimitussopimuksia ja hakkuita tehdään niiden rajoissa. Viime vuosina vain totuttiin, siihen, että valinta korjataanko energia- vai ainespuuta voitiin tehdä metsänhoidollisin perustein. - Täytyy luottaa, että tilanne korjaantuu, sillä uusien suurien puuntarvetta ryhdytään täydentämään etuajassa, miettii Hannikainen ja uskoo, että harvennuspuun kysyntä viriytyy jo vuoden kuluttua. Päättäjiä on kuultu Metsänhoitoyhdistys EteläSavo järjesti elokuun lopussa kansanedustajatapaamisen, jossa olivat paikalla alueen hallituspuolueiden edustajat. - Biotalouden merkityksestä maakunnalle päättäjät ja yhdistyksen edustajat olivat samaa mieltä ja tiekysymykseen palatakseni, niin alempaa tieverkkoon on luvassa määrärahoja. Edustajat saivat kentän terveisinä viestin, että lunastuslaki kaipaa uudistamista. - Korvaukset ovat “aataminaikaisella” tasolla, sillä esimerkiksi linjojen alle menneestä metsästä saadulla korvauksella ei hanki vastaavaa alaa uutta metsää. Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Metsänomistajat 3 Älä halpuuta puun hintaa omaehtoisesti Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja Puukauppa on metsänomistajan tilipäivä. Puunmyyjä haluaa puukaupassaan tukki- ja kuitupuusta mahdollisimman kovan hinnan markkinoilta. Se on selvä asia, sillä uudistushakkuuta on edeltänyt keskimäärin 70 - 80 vuoden metsän kasvatus kaikkine hoitotöineen ja harvennuksineen. Keskimääräisestä männyn uudistushakkuuleimikoista puukauppatuloja saa nykyhinnoilla 12 500 euroa hehtaarilta. Maailmanmarkkinoihin emme voi vaikuttaa, mutta mitä jokainen metsänomistaja voi itse tehdä saadakseen mahdollisimman hyvän tilin puukaupasta? Puukaupan kilpailuttaminen kaikkien ostajien kesken on helppo tapa ansaita lisätuloja. Puuta ei kannata halpuuttaa omaehtoisesti unohtamalla tärkeän kilpailutuksen. Onnistunut puukauppa lähtee liikkeelle mhy:n maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla Puunmyyntisuunnitelma on tuote, jonka perusteella on helppo pyytää tarjoukset kaikilta ostajilta. Jos metsänomistaja valitsee mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelun, niin tarjousvertailussa huomioidaan hinnan lisäksi myös katkonta. Ostajalla ja myyjällä on erilaiset intressit puukaupassa Graafi tukinkatkonta 1: Ostaja haluaa ostaa puu- ta mahdollisimman halvalla ja myyjä myydä mahdollisimman kovalla hinnalla. Liian usein tyydytään yhden puunostajan tekemään ostotarjoukseen ja unohdetaan puukaupan kilpailuttaminen kaikkien puunostajien kesken. Tämän seurauksena puumarkkinoilta otettavissa olevia puukauppatuloja jää saamatta. Jos kilpailuttamisen kautta ei haeta parasta mahdollista hintaa puulle, niin millä muulla tavalla hintataso nousisi? Jokainen varmasti haluaa puistaan parhaan mahdollisen hinnan. Säännöllisesti puukauppoja kilpailuttavien metsänomistajien puukaupat menevät eri ostajille Altistumalla yhden puunostajan vakioasiakkaaksi kilpailuttaminen helposti unohtuu. Säännöllisesti vuosittain puukauppoja tekevien ja säännöllisesti puukauppojaan kilpailuttavien metsänomistajien ja yhteisöjen osalla kilpailutuksen hyödyt on helposti todettavissa - yksikään puunostaja ei tee vuodesta toiseen erilaisiin leimikoihin aina parasta tarjousta, vaan leimikoita menee eri ostajille eri vuosina. Kilpailuttamalla jokaisen puukaupan ja myymällä puut kauppakohtaisesti kovimman tarjouksen tehneelle puunostajalle pääsee parhaimpaan lopputulokseen. Puunostaja voi liittää tarjoukseen jonkin ”bonuksen”, jolla vaikeutetaan vertailun tekemistä ja halutaan viedä huomio pois keskeisimmästä asiasta eli puun hinnasta. Bonusten merkitys on Graafi tukinkatkonta 1: Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/m3 Mänty päätehakkuu järeys 600 - 700 l/runko 0 -0,5 0 0 Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/m3 Mänty päätehakkuu järeys 600 - 700 l/runko 0 -0,4 -1 -0,5 -0,4 -1,5 -1 -1,6 -2 -1,5 -1,6 -2,5 -2 Katkonnan vaikutus päätehakkuussa jopa 1000 euroa hehtaarilta Puun yksikköhinnan lisäksi puukaupan lopputulokseen vaikuttaa tukin katkonta eli miten kukin ostaja katkoo arvokasta tukkipuuta ja miten suuri osuus puusta menee halvemmaksi kuitupuuksi. Tukin hinta on 40 €/ m³ suurempi kuin kuidun hinta, joten on merkitystä mihin pinoon puu katkotaan. Katkontaan vaikuttavat ostajien erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset sekä katkontaohjeet, joiden mukaan hakkuukoneen kuljettaja puita pätkii tukeiksi ja kuiduksi. Kaikkien suurempien ostajien katkontatiedot ovat mhy:n tietojärjestelmässä, joiden perusteella voidaan laskea kunkin ostajan osalta kauppaa ja vertailulaskelmaa tehtäessä sen vaikutus lopputulokseen. -3,7 -3,7 -4 Männyn uudistushakkuussa 600-700 litran keskijäreydessä ero parhaimman ja heikoimman katkojan osalla on lähes 4 €/m³! Laskelmassa Graafi tukinkatkonta 2: kaikkien ostajien Graafi tukinkatkonta 2: osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli erot ovat puhtaasti katkonnasta johtuvia. Vain metsänhoitoyhdistyksellä on tiedossa kaikkien ostajien katkontatiedot Katkonnan merkitystä aliarvioidaan usein. Ero on jopa 5 €/ m3 puulajista, järeydestä ja hakkuutavasta riippuen. Keskimääräinen kertymä päätehakkuussa on 250 m³/ha. Tyypillisessä 600 - 700 litran männyn uudistushakkuuleimikoissa katkonnan vaikutus on jopa 1000 euroa/ ha! Puukaupan toimeksiantopalvelun kokonaiskustannus on vastaavassa puumäärässä noin 300 euroa, joten toimeksianto on erittäin hyvä Metsänhoitoyhdistyksellä on suurempien puunostajien osalta mittava määrä tukinkatkonta-aineistoa, jota hyödynnetään puukaupan toimeksiantopalvelussa tarjousten vertailussa. Laskelmaan on kerätty viimeisen kahden vuoden aikana korjatut leimikot. Tiedot on kerätty hakkuukoneiden mittalistoilta ostajittain ja 0 0 N ENÄ JÄSEm istat -102,5 -102,5 var at emm edullis at! n hin -300 -300 -410 -410 -600 -600 -700 -700 -800 -800 Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. -615-615 -717,5 -717,5 -900 -900 -1000 -1000 hinta vaihtelee parhaimpien ja heikoimpien tarjousten välillä 2-5 €/m³. Harvennushakkuissa katkonnalla on myös suuri vaikutus, koska harvennuksessa poistetaan heikompilaatuisia runkoja ja niissä laatuvaatimusten erot korostuvat. äsi! Puukauppakokemus käytöss m3/ha 0 -500 -500 puutavaralajeittain keskijäreys huomioiden. Laskelma tehdään aina leimikkokohtaisesti, koska eri puulajien määrät, keskijäreydet ja hakkuutavat vaihtelevat leimikoittain. Puun hintojen vaihteluista tulee eroja lisää ostajien välillä. Yleensä tukin -922,5 Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUNMYYNTISUUNNITELMA 0 -400 -400 Mäntykuidun keskihinta uudistushakkuussa noin 18 €/m³. Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/ha Tukinpäätehakkkuu katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/ha järeys 600-700 l/runko, poistuma 250 Mänty Mänty päätehakkkuu järeys 600-700 m3/ha l/runko, poistuma 250 -200 18 €/m³ VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA -2,9 -3,5 -4 -200 Mäntytukin keskihinta uudistushakkuussa noin 58 €/m³. -2,9 -2,5 -3,5 -3 -100 58 €/m³ -2,5 -3 -2,5 -100 Tukin ja kuidun hintaero 40 e/m³. Katkonnalla on merkitystä. vähäinen verrattuna kilpailuttamisen hyötyihin. -922,5 Euromääräiseen lopputulokseen katkonnalla on vaikusta jopa 1000 €/ ha. Esimerkkilaskelmassa männyn uudistushakkuu, keskijäreys 600-700 litraa/runko, poistuma 250 m³/ha. Kaikkien ostajien osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli erot ovat 100 % katkonnasta johtuvia. jäsenhinta 0 € ilman jäsenyyttä 85 €/tunti Hinta sisältää: • • • • • • Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko tamistyöt Jatkotöistä sopiminen, esim. uudis Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! Metsänomistajat metsänhoitoyhdistys ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVO PUUK AUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,80 €/m3 Hinta sisältää: • • • • • • • • • Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi Metsänomistajat 4 Puuta riittää ja sitä saa ostamalla Biotalous, puumarkkinat ja puun riittävyys ovat puhututtaneet viime viikkojen aikana. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen on perännyt hallitukselta nopeavaikutteisia toimia puun tarjonnan lisäämiseksi. Saman organisaation edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen edellyttää (HS Mielipide 17. 8.), että metsänomistajat aktivoituvat metsien hyödyntämiseen eivätkä tuet saa vääristää markkinoita. WWF:n Jussi Nikula puolestaan kirjoitti (HS Mielipide 23. 8.), että puuta on käytettävä viisaasti ja puut on myyty jo kolmeen kertaan. Toimivat markkinat ovat tärkein asia markkinataloudessa, myös metsätaloudessa. Valtio voi edistää markkinoiden toimivuutta esimerkiksi parantamalla investointiedellytyksiä, lisäämällä markkinainformaatiota ja purkamalla byrokratiaa. Markkinat huolehtivat myös puuraakaaineen ohjautumisesta oikeaan käyttöön: jos jollain on varaa käyttää puuta muuten kuin viisaasti, puu lienee liian halpaa. Suunnitteilla ja jo tekeillä olevat uudet metsäteollisuuden investoinnit nostavat toteutuessaan puun käyttöä noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä ei liene nettolisäys, vaan heikommin kannattavaa tuotantokapasiteettia tultaneen edelleen sulkemaan. Metsäbiotalouden näkymät ovat kuitenkin erittäin lupaavat. Näyttää siltä, että metsäsektori on avainroolissa, kun Suomi nostetaan tästäkin suosta. Metsävaramme mahdollistavat hyvin ennustetun käytön lisäyksen. Nykyään puuta käytetään vain noin puolet kasvusta. Metsänomistajien myyntihalukkuuden rajoja Suomessa ei ole edes vielä kokeiltu. Puun kysyntä ei ole siihen koskaan riittänyt. Viime keväänä TNS Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajat kokivat puun kysynnän lisäämisen tärkeimpänä edellytyksenä metsätaloudelleen. Puuta ei siis ole myyty moneen kertaan. Sitä ei paikoin saa myydyksi edes ensimmäistä kertaa. Energiapuuta ei saa kaupaksi juuri millään. Vastaukset neuvottelukontakteihin ovat ”palataan asiaan vuonna 2017”. Metsänhoitoyhdistysten valmiiksi katkottu ja tehtaalle tuotu puu ei tunnu kiinnostavan metsäteollisuutta ensinkään. Erityisen haastava tilanne on Pohjois-Suomessa. Tuet todellakin vääristävät markkinoita, ei tosin niin kuin Pakarinen maalailee. Sen sijaan teollisuus laskee kuitupuun hintaa tukien suhteessa: vuodessa ensiharvennuskuitupuun hinta on laskenut yli 20 prosenttia. Biotalouden tulevaisuuden turvaamiseksi koko metsäsektorin ja valtiovallan pitää tehdä töitä. Metsien hoitoa ja sen kustannustehokkuutta on edelleen lisättävä, samoin metsien luonnonhoitoa. Metsävaratiedon hyödyntäminen ja alan digitalisaatio ovat vasta lähtökuopissa. Puumarkkinoissa ja erityisesti korjuu- ja kuljetuslogistiikassa on edelleen paljon kehitettävää. Tarvitsemme myös yrittäjämäisen metsätalouden edistämistä ja metsätilojen järkevän sukupolvenvaihdosjärjestelmän. ja kannattaa seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä – toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana. Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei metsän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen teosta. Tä- män vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa. Juha Hakkarainen metsäjohtaja, MTK Kuin ihmiselo Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari- kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton. Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa kannustetaan vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera -investointituen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennettu synnytys. Syntymän jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskariiässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten ihmiselämässä riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita – niistä ei pidä tinkiä. Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä metsästä saa vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikeaaikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhinto- Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. Miksei Savonlinnan bioöljytuotanto käynnisty? Bioöljytehtaan rahoitus tarvitaan nopeasti, jotta kuitupuulle saadaan kysyntää ja Etelä-Savon puukauppaan vauhtia. Suomen talous jatkaa laskukiitoa. Hallitus tekee hartiavoimin töitä elvytyksen eteen. Hallitusohjelmaan neuvoteltiin tavoitteita biotalouden alueelle. Metsästä katsottuna ne näyttävät hyviltä ja kannatettavilta. Kymmenen vuoden strategisessa tavoitteessa on todettu, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä tullaan parantamaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja sekä edesautetaan Suomen ilmastotavoitetta. Tavoitteena on samalla korvata fossiilista tuontienergiaa puhtaalla ja uusiutuvalla energialla. Hallituskaudelle on myös määritelty kärkihankkeita. Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020 luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisen biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Savonlinnan Pääskylahden vaneritehtaan viereen on suunnitteilla Green Fuel Nordic Oy:n bioöljytehdas. Yhtiön investointiohjelma tukee hallitusohjelman biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen tavoitetta erinomaisesti. Toteutuessaan jalostamon suora työllistävä vaikutus on yli 300 henkilöä. Toteutuessaan GFN laitos tarjoaa paikallisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille. Laitos tulisi olemaan edelläkävijä toisen sukupolven biopolttonesteiden jalostamisessa. Etelä- Savon puuvarat ovat uusimman inventoinnin mukaan 180 miljoonaa kiintokuutiota ja puuston kasvu 7,5 milj m³/vuosi. Etelä-Savon hakkuut ovat viime vuosina olleet 5,5 – 6,8 milj m³/v eli säästöä on kertynyt jo pitkään. Tällainen ylituotantotilanne tuo puukauppaan omat piirteensä. Hakkuissa on alueellisia eroja. Etelä- Savon metsäalueiden lähellä ei ole kuitupuuta käyttäviä laitoksia. Energiapuun käyttö on rajallista. Kaikki palaset näyttävät olevan kohdallaan. Savonlinnan biojalostamo on kuin kopio hallitusohjelman tekstistä. Moni asia puoltaa bioöljyä tuottavan laitoksen rakentamista. Monilla bensamittareilla voi tankata jo uusia biopolttoaineita ja esim. jopa Fordin konekin tuntuu vielä pyörivän. Miksi Savonlinnassa bioöljyrekat eivät liiku? Uusia puunkäyttöpaikkoja on suunnitteilla ja jopa rakenteilla. Metsäteollisuus ryn jäsenet ovat suunnitelleet uusia investointeja. Metsäteollisuus ryn edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 17.8.2015 kertoo paljon. Pakarisen mukaan biotalouden työpaikat rakentuvat olemassa olevan teollisuuden yhteyteen. Puunkäytön kannalta varmasti järkevää, mutta tarkoittaa, että ulkopuolisia toimijoita ei hyvällä katsota eikä puukauppaan tarvita varsinkaan sellutehtaista riippumatonta kilpailua. Savonlinnan, Iisalmen ja Lieksan biojalostamohankkeiden kimppuun on hyökätty varmasti kaikilla käytettävissä olevilla Metsäteollisuus ry:n aselajeilla. Näiden taustavoimien edessä Savonlinnan hanke tarvitsee juuri nyt kaiken mahdollisen tuen maakunnan politiikoilta ja päättäjiltä. Metsän kannalta katsottuna kaikkia jalostajia tarvitaan ja eri käyttökohteet tukevat toisiaan. Pienpuuhakkuista kertyvä energia- ja kuitupuu ohjataan paikalliseen bioöljylaitokseen, varsinaisista harvennushakkuista kertyvät puut sellu- ja paperitehtaille sekä harvennus- ja uudistushakkuiden tukkipuut lähiseudun laitoksille. Bioöljytehdas voi käyttää myös lähiseudun mekaanisten jalostuspaikkojen sivutuotteena tulevaa haketta hyväkseen pienemmillä päästöillä. Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö Mhy Etelä-Savo Metsänomistajat 5 Johtajan palsta Hyödynnä jäsenyytesi ja tilaa maksuton metsäkäynti tai puunmyyntisuunnitelma Mhy Etelä-Savon toimintaa on takana kahdeksan työntäyteistä kuukautta. Uuden yhdistyksen palveluprosesseja ja tiimien toimintaa on hiottu yhteiseen malliin. Osalla tiimien alueista muutokset ovat olleet merkittäviä entiseen verrattuna. Alkuvuoden aikana koko organisaation toimintaa on kehitetty ripeästi ja määrätietoisesti eteenpäin. Toiseen toimintavuoteen lähdettäessä mhy Etelä-Savolla on entistäkin parempi valmius palvella alueen metsänomistajia puukaupassa, korjuupalvelussa, metsänhoidossa, metsäsuunnittelussa, metsäntilan omistusjärjestelyissä, metsätilakaupassa sekä metsätie- ja ojituspalveluissa. Pystymme tarjoamaan paikallisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut oman palveluorganisaation kautta. Kaikki palvelut ovat saatavissa oman metsäasiantuntijasi kautta, joka on vain puhelinsoiton päässä. Puukauppaa käydään kesäkorjuukelpoisista kohteista – muista puukaupan kilpailuttaminen Lämpö ja Hirvensalmen Energia. Karsitun rangan kysyntä jatkuu edelleen heikkona. Latvusmassaa ja kokopuuta hankitaan koko mhy:n toimialueelta. Sovi taimikonhoitotöistä nyt – Kemeran tukiehdot heikkenemässä ensi vuonna käpä puun hintaakaan nostaisi. Teollisuus ei harjoita ”hyväntekeväisyyttä” maksamalla puusta yhtään enempää kuin on pakko puun liikkeelle saamiseksi. Korjuupalvelukohteita mahtuu vielä syksyn Hyödynnä jäsenetuna maksuton puunmyyntisuunnitelma. korjuuseen – hyödynnä Puukaupan kilpailuttaminen pienpuutuen kannattaa aina. Tarjouksia pyy- mahdollisuudet detään hyvin pienistäkin asioista, joten tarjous kannattaa pyytää varmasti usein kymmenien tuhansien arvoisesta puukaupastakin. Kilpailu pitää yllä toimivaa puumarkkinaa, se on kaikkien metsänomistajien etu. Kilpailuasetelmaa pyritään murentamaan erilaisilla palvelusopimuksilla ja bonuksilla, mutta metsänomistajien kannattaa pitää kirkkaana iso kuva – jos ei olisi kilpailua puusta, niin mi- Korjuupalveluun mahtuu kohteita syksyn korjuuseen. Tulevan talven työohjelmatkin täyttyvät kovaa vauhtia, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Pieniläpimittaisissa ensiharvennuksissa kannattaa hyödyntää korotettu nuoren metsän hoidon tuki eli ns. pienpuutuki. Tuen määrä on 450 €/ha – kysy tukiehdot metsäasiantuntijaltasi. Puunkorjuupalvelussa toimituksia on tällä hetkellä 12 eri puunostajalle. Uusimpana toimituskohteena parrun osalla on Partaharjun Puutarhan saha Pieksämäellä. Osalla toimialuetta kuitupuun kysyntä on ollut alkuvuodesta niin heikkoa, että korjuuta on jouduttu rajoittamaan merkittävästi. Tulossa olevien investointien toivotaan vauhdittavan puun kysyntää. Latvusmassaa hankitaan koko toimialueelta Mhy Etelä-Savo on solminut kesän aikana uusia sopimuksia energiapuun laitostoimituksia Etelä-Savon Energian Pursialan laitokselle sekä Stora Enson Varkauden ja Heinolan laitoksille. Laitostoimitukset koskevat pääosin latvusmassaa ja kokopuuta. Lisäksi pienempiä toimituskohteita ovat Haukivuoren Taimikonhoitotyöt lähtivät liikkeelle kesäkuussa uuden Kemera-lain astuttua voimaan. Rahoitushakemuksia on toimitettu Metsäkeskukseen valtakunnallisesti noin 20 000 kpl ja heidän tietojärjestelmät ovat ruuhkautuneet pahasti. Ensimmäisiä uuden lain mukaisia tukien maksuja saadaan Metsäkeskuksen mukaan liikkeelle loppuvuodesta alkaen. Ensi vuonna Kemera-lain ehdot ovat joltakin osin heikkenemässä niukemman budjetin vuoksi, joten hankkeita kannattaa laittaa liikkeelle nyt syksyn aikana. Näin saa varmistettua hankkeelle nykyisten tukiehtojen mukaiset tuet. Taimikonhoitoja sopii rajallisesti syksyn toteutukseen. 30.9.2015 mennessä tilatut hankkeet osallistuvat kolmen metsäpalvelusetelin arvontaan. Metsätie- ja ojituspalvelut laajenivat läntiselle alueelle Metsäsuunnitelma saatavilla myös mobiiliversiona – jäsenille maksutta Metsäsuunnittelua tehdään neljän metsäsuunnittelijan voimin. Osalla aluetta suunnitelmien laadintaa mahtuu vielä loppuvuoden toteutukseen, jolloin uuden suunnitelman saa talven aikana. Uuden paperisen metsäsuunnitelman ja karttojen lisäksi jäsenetuna saat maksutta mobiilimetsäsuunnitelman. Ensimmäiset metsänomistajat ovat jo saaneet palvelun käyttöönsä ja käyttökokemukset ovat olleet kiitettäviä. Metsäsuunnitelma ja koko valtakunnan peruskartat ja kiinteistörajat aina taskussasi. Metsäkiinteistöillä on kysyntää Metsäkiinteistökauppaa on tehty alkuvuoden aikana hyvällä vauhdilla Etelä-Savossa. Metsätiloilla on kysyntää. Jos ajatuksissa on metsäkiinteistön myynti tai metsätilan omistusjärjestelyt, niin näissä asioissa palvelevat metsäkiinteistökaupan ammattilaiset Antti Tiihonen, Kimmo Asikainen ja Petra Huupponen. Yhteismetsä perustamisvaiheessa Reijo Kähärä aloitti elokuun alusta alkaen työt mhy Etelä-Savossa metsätie- ja ojitusasioiden erikoisasiantuntijana. Reijolla on pitkä kokemus tie- ja ojahankkeista, joten hyödyntäkää palvelumme metsäteiden perusparannushankkeissa. Kesäkorjuukelpoisille leimikoille on jatkossa entistä kovempi kysyntä, joten ympärivuotisesti liikennöitävään tiestöön panostaminen kannattaa. Metsäteiden perusparannuksiin on saatavissa tukea 40 % toteutuneista kustannuksista. Kalle Kaartinen palvelee vastaavissa asioissa itäisellä alueellamme. Mhy Etelä-Savo perustaa yhteismetsän syksyn aikana. Perustamisvaiheessa mukaan tulevat tilat ovat Juvan, Sulkavan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueelta. Jatkossa tiloja otetaan mukaan yhteismetsään koko yhdistyksen toimialueelta. Kun metsäasiat ovat ajankohtaisia, niin kilauta omalle metsäasiantuntijallesi tai toimiston numeroomme 015 357 4000. Hyvää syksyä lukijoille! lehtemme Petri Pajunen YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN MYYNTI: MIKKO PIHALA puh. 050 500 1092 Länsi-Suomi AHTI SORMUNEN puh. 0400 346 650 Itä- ja Pohjois-Suomi Metsänomistajat 6 Kysyimme toimialueemme puunostajilta syksyn puumarkkinanäkymiä Syksyn puumarkkinatilanne? Millaiset leimikot ja puutavaralajit ovat kysytyimpiä? Tämän syksyn korjuisiin ostetaan koivu- ja mäntyvaltaisia leimikoita, sekä pääte- että harvennushakkuita. Hyvälaatuisella mäntytukilla on kysyntää, kuusitukin kysyntä on huonosta sahatavaramarkkinatilanteesta johtuen heikko. Koivukuitupuu ja – tukki ovat haluttuja puutavaralajeja Heikki Alanne Aluepäällikkö, Harvestia Vilkkaalle puukauppasyksylle on hyvät edellytykset. Sahatavaran hinta- ja kysyntäkehitys on ollut heikko ja tukin hintaa kohdistuu selkeä hintapaine. Tästä huolimatta tuotannot pyörivät ja ainakin Koskitukilla ostotarpeita on normaalisti. Vaneri- ja viiluteollisuutemme näkymät ovat melko vakaat ja koivutukille on normaali hyvä kysyntä. Etelä-Savon alueella koivutukkia sisältävät leimikot ja hankintaerät ovat kysytyimpiä. Sopivan etäisyyden säteellä Hirvensalmesta ostamme myös harvennusleimikoita, joista kertyy hyvin 10-15 senttistä havuparrua Kissakosken sahan tarpeisiin. Jussi Joensuu Metsäpäällikkö, Koskitukki JUVA, Vehmainen (Pakinmaa). Metsätila 8,95ha. Puuston määrä n. 450m3. Hyvät kasvavat kuusentaimikot joissa jonkin verran hoitotöitä. Hp. 23 000€. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Paatela. Määräala n. 21,2ha. Puuston määrä n. 2340m3. Erittäin rehevät, hyväkasvuiset maapohjat. Puustot voimakkaasa asvokasvuvaiheessa. Määräala rajoittuu Salajärven rantaan, ei kuitenkaan rakennusoikeutta. Taimistot ovat täystiheitä, pääasiassa varttuneita kuusen taimikoita joissa jonkin verran hoidon tarvetta. Hp. 89 500 €. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n. 3000m3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hp 89 000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Hyötyy (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha. Kaksi vierekkäistä metsätilaa.jolla puuston määrä n. 2200m3 . Omatoimiselle metsänhoitajalle antoisa palsta. Hp 90 500€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa, yhdellä paikalla valmiina pieni mökki ja rantasauna. Järeä mäntyvaltainen puusto. Hp 89000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.) SULKAVA, Rauhaniemi. Metsätila 10,21ha. Lähellä Saimaan rantaa. Puustoa n. 1440m3. Hyvät kivennäismaapohjat, tie kulkee palstan halki. Hp. 42500 €. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 MIKKELI, Rämälä. Talo 108m2, navetta-/latorakennus ja aitta 0,43ha:n tontilla. Vain noin 14km Mikkelin keskustasta. Mahdollisuus ostaa talon ympäriltä lisämaata noin 3,3ha, josta pääosa viljeltyä pelota. Talon 4300m2:n tontilla hp. 57 000€ ja noin 3,3ha lisamaan hp. 13 000€. Tarjoukset 28.9. klo 9:00 mennessä. Sovi esittely! Antti Tiihonen 0405131717. MIKKELI, Moisio. Salosaaressa lähellä Kirkonvarkauden siltaa metsätila 9,135ha. Puustoa n. 1100m3. ATTU VAeiRrakennusoikeutta. Kaavamerkintä M-1, Hp. 60 000€ Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Rämälä. Kaksi metsätilaa yht. 28,618ha. Kaksi hyväpuustoista metsätilaa hyvällä sijainnilla. Peltoa TUm3. Hp. 163 000€ Antti RAn.T3600 noin 1,3ha. Puustoa VAyht. Tiihonen 0405131717 HÄMEENLINNA, Sappee. Hyväpuustoinen rantametsätila 2,405ha Kyläjärven rannalla. Hp. 29000€. Antti Tiihonen 0405131717 Syksyn ostomahdollisuutemme ovat hyvät omistajajäsenten puukauppaan, ostamme kaikkia puutavaralajeja. Halutuimpia leimikoita ovat sulan maan aikana korjattavat päätehakkuuleimikot ja kesäharvennukset. Jussi Sairanen Piiripäällikkö, Metsä Group Mäntypylvään kysyntä jatkuu tasaisena, pylväitä hankitaan ensi talven hakkuisiin. Tarvittavat hankintamäärät ovat edellisen hakkuukauden tasolla. Leimikkotyypeistä mäntyvaltaiset lähinnä kuivan kankaan leimikot ovat meillä kysytyimpiä, koska niistä saa suhteessa parhaimmin pylväsaihioita. Marko Heinonen, P. Heinonen Oy Ostamme mielellämme pystypuuna kaikkia kohteita, jotka ovat sulan maan aikana korjattavissa ja kuljetettavissa. Erityisesti kesäharvennukset ovat nyt haluttuja. Hankintapuussa paras kysyntä on kuusi- ja mäntykuitupuulla. Jussi Lemmetty, Aluejohtaja Etelä-Suomen hankinta-alue Stora Enso Metsä UPM ostaa järeitä päätehakkuuleimikoita syksyn korjuisiin. Puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin ja syksystä arvioidaan tulevan perin- teinen varsin aktiivinen vuodenaika Etelä-Savon metsissä. Halutuimpia lajeja ovat järeät mäntytukit, kuusisorvitukit ja koivuvaneritukit. Mika Wahlman Metsäasiakaspäällikkö, UPM Puita ostetaan normaalisti, vaikkakin sahatavarakaupan osalta tilanne näyttää loppuvuoden osalta hankalalta. Versowood on sahayhtiö, joten ostamme lähinnä kuusi- ja mäntytukkia, joita saadaan parhaiten päätehakkuuleimikoista. Hyvistä mäntyleimikoista haetaan aktiivisesti myös mäntypylväitä. Jussi Torpo Metsäpäällikkö, Versowood MIKKELI, Haukivuori, (Haukivuoren Harjumaa). 31,91ha:n metsätila Naarajärventien varressa. Hp. 75 3 000€. Puustoa n. 3100m . Hp. 75000€. Tarj. 24.9. klo 12:00 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Vanhamäki. 10,740 ha:n metsätila Rahikaisenkyläntien varressa. Puustoa n. 1000 m3. Hp. 52 000€. Puustoa n. 1000m3. Hp. 52000€. Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Asila. Sääskijärven rannalla rantametsätila 2,78ha. Puustoa n. 300m3. Soveltuu myös rakennuspaikaksi. Ei rantarakennusoikeutta. Hp. 17000€. Antti Tiihonen 0405131717 JOUTSA, Mieskonmäki. Kolme metsäkiinteistöä, 7,439ha. Puustoa n. 500m3. Hp. 28000€. Tarj. 15.10. klo 15:00 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha. Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m3 . Hp. 75 000€ Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Toroppala. Metsätila 14,877ha. Taimikkotila omatoimiselle. Hyvä sijainti. Hp.30 000€. Tarj. 5.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 19,90ha. Nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa. Tila rajoittuu Pieneen Vehkajärveen. Hp. 37 000 €. Tarj. 15.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Paasniemi. Määräala n. 12,5ha. Puusoa n. 1500 m3 Nuorta kasvatusmetsää ja Pyyveden rantaa, ei RA-oikeutta. Hp. 45900€ Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 Seuraavat Säimenen kylässä myynnissä olevat metsätilat ja määräalat ovat rajanaapureita: SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 73,3ha. Männikkövaltainen määräala, jolle hyvät tieyhteydet. Paljon hakkuumahdollisuuksia. Puustoa n. 8700m3. Hp. 289 600€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 10,6ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa n. 1750m3. Hp. 57000€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 50 ha. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 3700m3. Hp. 138 500€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 6,0 ha. Pieni puustoinen ja hoidettu määräala. Puustoa n. 610m3. Hp. 18000€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 20,10ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2300m3. Hp. 70 900€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 __________________________ SAVONLINNA, Kaartilanranta. Määräala n. 34,2ha. Hyvin hoidettu metsätilan määräala, jolla rehevät ja tasaiset kivennäismaapohjat. Puustoa yht.noin 2600m3. Tarj. 12.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaa-ajan tonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit jotka rajoittuvat Vemppolantiehen. Vinkula 12:44, 8164m2 hp. 40 000€ ja Uittola 12:45, 7097m2 hp 50 000€. Myydään tarjousten perusteella. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 14,3ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 1500m3. Hp. 55 000€. Tarj. 2.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha. 7422353 Rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen . V. 1988 valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+k+ph ja sauna., SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila 31,38ha. 2 Monipuolinen tila jolla harvennettavaa, päätehakattavaa yht. 204m . Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa 3. n. 1700 m Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalamja hoidettavaa. Vanha pihapiiri, sähköliittymä ja kaivo. min rantaa n. 220m. Etuovi.com kohde:b42362. Hp 245 Puustoa n. 4000m3. Hp. 158 000€. Tarj. 8.10. mennessä. 000€/tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353 Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 34,2ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Uudistuskypsää yli neljännes pinta-alasta. Puustoa n. 3800m3. Hp. 140 000€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m3. Etuovi.com kohde b23649 Hp. 85 000 €/tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353 Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022, kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353, petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717, antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Minna Canthin katu 11B, 70100 KUOPIO p. 045 341 6990 Metsänomistajat 7 Etelä-Savon puukauppa käynnistyi Vuoden alkupuoliskolla vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat toukokesäkuulle. Kesälomat hiljensivät sitten markkinat. Tammi-elokuun myyntimäärät EteläSavossa olivat yhteensä noin 2,3 milj. m3. Määrä oli lähes kymmenen prosenttia alempi kuin viime vuonna. Myös valtakunnallisesti puukauppa oli kymmenyksen jäljessä viime vuodesta. Elokuussa kauppa kävi vielä verkkaisesti, mutta aivan viime viikkoina myyntimäärät ovat kasvaneet. Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän puun määrä ja ostajien raakaainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole heijastunut puumarkkinoille. Markkinoilta raportoidaan edelleen hyvin yleisesti havukuidun ylitarjonnasta. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan myös heikko energiapuun kysyntä. Tukkipuun markkina on ollut tasapainoisempi, mutta kysynnältään varsin vaisu. Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa. Teollisuuden varannoissa on merkittäviä määriä edellisiltä vuosilta siirtyneitä talvikorjuukohteita. Uusi tuotanto kohentaa kysyntää Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan käynnistyminen lisää jo lähikuukausina havukuidun kysyntää ja roima parannus saadaan sitten tuonnempana Metsä Groupin Äänekosken tehtaan käynnistyessä. Lisäksi on hyvä nippu muitakin puun käyttöä lisääviä suunnitelmia. Myös energiapuumarkkinoiden heräämistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta on positiivista myös se, että tuontipuun määrät ovat selvässä laskusuunnassa. Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta. Tukkikauppa on kuitenkin metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia. Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta. Valmiin sahatavaran varastot ovat korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet tuotannon supistuksista syksyä koskien. Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne. tijan kuut kanssa mihin hakkannattaa kohdistaa. 3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi hinnoista myös eri ostajien tukinkatkonnasta. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii metsänomistajan tavoitteista lähtien. Samalla se tuo turvaa ja vaivattomuutta koko puukauppaprosessiin. 4.Varmista korjuunvalvonta. Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK Metsälinja 5. Sovi samalla myös uudistamistöiden hoidosta. Kantohinnat Etelä-Savossa 1.8.-31.8.2015 Mänty- Kuusitukki tukki Koivu- Mänty- Kuusitukki kuitu kuitu Koivukuitu Uudistushakkuu 59,0 56,4 47,9 21,9 samassa 18,3 tahdissa 17,7 17,7 Kuvateksti: Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen kuin viime vuonna. Harvennushakkuu 48,6 49,4 38,2 16,2 15,9 15,4 Ensiharvennus 12,1 12,1 13,2 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Vaikka nyt puumarkkinoilla näyttää hieman harmaalta, on kuitenkin tosiasia, että puunkäyttö on kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan teollisuus tarvitsee merkittävän määrän raakaainetta ja kauppoja tehdään. Etelä-Savossa puukauppa onkin käynnistynyt hieman muuta maata vilkkaammin. Tahti on nyt sama kuin viime vuonna tähän aikaan. Metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää Onnistuneen resepti on puukaupan ennallaan: 1. Aloita puukaupan valmistelu yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen. 2. sä Suunnittele yhdesoman metsäasiantun- Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen samassa tahdissa kuin viime vuonna. a t l o u h ä Pid Kantohinnat Etelä-Savossa 1.8.-31.8.2015 i s ä t s ö n n i r e p Mänty- Kuusitukki tukki Koivu- Mänty- Kuusitukki kuitu kuitu Koivukuitu Uudistushakkuu 59,0 56,4 47,9 21,9 18,3 17,7 Harvennushakkuu 48,6 49,4 38,2 16,2 15,9 15,4 12,1 12,1 13,2 Ensiharvennus Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta etsäsi noituksella m n la ri o o b n ä ts . Kasvavan me 20 000 € / ha a p jo a a sv a k arvo K Y S Y L I S Ä Ä M E T S Ä A M M AT T I L A I S E LTA S I . W W W.ECOL AN.FI · P. 0 4 0 0 5 7 8 9 8 8 , H A N N U T U K I A I N E N Metsänomistajat 8 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä www.mhy.fi/etelasavo > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v. 2015 perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha-maksu, max. 300 €/jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 35 – 210 €/ jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 €/tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 €/ 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 €/tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 €/vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 €/vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta –kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu Moninkertaisista perusmaksuista (50 €) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan hallitukselta kirjallisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu peritään vain yhdellä perusmaksulla. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi. Metsänomistajat 9 Jokainen metsähehtaari pitäisi olla aktiivisessa hoidossa Kuvat Kimmo Pajunen OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on syntyperäinen juvalainen ja eteläsavolainen metsänomistaja, pankkimiehen ura alkoi myös oman kunnan osuuspankissa. Karhinen pystyy katsomaan metsän merkitystä niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti. Vastaus siihen, kannattaako metsään sijoittaa oli yksiselitteisen positiivinen. Kuvassa Metsä Rokkaa – tapahtuman juontaja Jaana Pelkonen haastattelee Reijo Karhista. Reijo Karhinen, eteläsavolainen metsänomistaja, on huolestunut maamme metsien omistamisen pirstaloitumisesta ja omistajien ikärakenteen kehityksestä. Puhuessaan kesällä Metsä Rokkaa - tapahtumassa OP Ryhmän pääjohtaja kuvasi tilannetta sanomalla, että kansakunnan kivijalkaan on vähitellen rakentumassa aikapommi. Karhinen näkee metsät hyvin tärkeänä omaisuuseränä koko kansakunnan tasolla, mutta muistuttaa, että jokainen päättää itse kohdaltaan omaisuutensa – siis myös metsän – kohtalosta. - Oikeiden kannustimien aikaan saaminen on tärkeää, sillä ongelma on ollut pitkään tiedossa ja tähän mennessä on saatu varsin vähän aikaan, sanoo Karhinen ja painottaa sitä, että metsien oikea omistamisen rakenne takaa teollisuudelle sen tarvitseman tasaisen raaka-ainevirran. - Tarvitsemme kannustimia sukupolvenvaihdoksiin, kuolinpesien purkuihin ja kaikkeen sellaiseen, mikä aktivoi vailla hoitoa olevista metsäpalstoista luopumiseen. Yhtään metsäkiinteistökauppaa en ole katunut Reijo Karhinen katsoo metsäomaisuuteen sijoittamisen monesta eri näkökulmasta, perhe on sijoittanut metsään aktiivisesti viimeiset viisitoista vuotta. - Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että yhtään metsäkiinteistökauppaa ei ole katunut, mutta tekemättömiä kyllä. Heinäkuun alussa Juvalla puhunut Reijo Karhinen pohti sitäkin, kannattaako laittaa rahansa metsäteollisuuden osakkeisiin vai ostaa suoraan metsätila? Metsä tarjoaa vakaata tuottoa ja suojaa inflaatiota vastaan, osakemarkkinoilla on mahdollisuus myös lyhyisiin arvonnousuihin. Kotimainen metsäteollisuus on kuitenkin uusiutumassa vahvasti ja siksi Karhinen näkee, että puunmyyntituloja on luonteva sijoittaa myös metsäteollisuuden osakkeisiin tai joukkolainoihin. Tunneside on tärkeä Sijoitusomaisuutena metsä sopii pitkäjänteiselle sijoittajalle, mutta niin sijoittamisen kuin omistamisen kohdalla ehdoton edellytys on, että kokee metsän läheiseksi asiaksi. Reijo Karhisen oma metsäsuhde syntyi lapsuudenkodissa Härkälän kylässä Juvalla. - Isäni teki paljon ajohommia tilan töiden ohessa ja ensimmäiset muistot hänen apunaan ovat alle 10-vuotiaana, kertoo Reijo Karhinen ja jatkaa, että juontovinssin saksia on tullut nuoruusvuosina juoksutettua paljon! Metsä on Karhisen perheelle yhteinen juttu, sillä Tuula-vaimo on myös maatilalta kotoisin. Metsäomaisuutta on kartutettu hyvin tietoisesti, mutta yhtä tietoisesti hankinnat pyritään tekemään alle tunnin ajomatkan päästä Pihlajaveden rannalla sijaitsevalta päätilalta. - Metsä on myös merkittävä henkisen hyvinvoinnin lähde ja vastapaino paineikkaalle päätyölle. Kaikki istutustyöt teemme perheen voimin, raivauksista niin paljon kuin aika antaa myöten. Reijo Karhinen kertoo, että jotain lapsuuden metsäkokemuksista on tarttunut vahvasti mukaan: korjuuajo hoituu edelleen, perusosaaminen on säilynyt, kunhan vaan olisi aikaa enemmän. Varallisuutta pitää hoitaa Reijo Karhinen kokosi esityksensä “Vieläkö metsään kannattaa sijoittaa” –teeman ympärille. Kansakunnan kokonaisedun kannalta metsätaloudella on painava merkitys ja siksi tilojen pirstaloitumiseen ja metsänomistajien ikärakenteen oikaisemiseen pitää löytää tehokkaampia keinoja. Reijo Karhisen mukaan metsähoidon tilan iso kuva on hyvä, mutta totuus on, että jopa neljännesosassa metsistämme ei 30 vuoteen ole tehty mitään. Pankkimies kysyykin, mitä muuta varallisuuserää hoidamme näin huonosti? Metsän osuus kotitalouksien varallisuudesta on huomattava. Suomessa on noin 600000 metsänomistajaa, pörssiosakkeita omistaa 800000 kotitaloutta. Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta 7,5 prosenttia on sijoitettu metsään ja suoriin osakesijoituksiin 5,2. Metsän arvosta keskustellaan kuitenkin paljon vähemmän kuin pörssikursseista. Juvan tilaisuudessa Karhinen totesi, että verrattuna pörssikurssien kehityksen seurantaan käymme todella vähän mediassa tai muutoinkaan keskustelua metsätilojen hehtaarihinnoista tai edes kantohinnoista. Piileekö metsän arvon ymmärtämisessä virike ryhtyä hoitamaan aktiivisesti metsäomaisuutta? – Itselleni on itsestään selvää, että minulla on kaiken aikaa hyvä tilannekuva päässäni metsistämme – kuvion tarkkuudella. Yhdistykset kehittyneet hyvin ajassa Reijo Karhiselle metsänhoitoyhdistykset ovat tuttuja yhtä pitkältä ajalta kuin sijoittaminen metsään. Karhisen mukaan viime vuosien aikana yhdistykset ovat ottaneet selkeän tiikerinloikan. Palvelukyky ja sen myötä asiakaskokemus ovat parantuneet merkittävästi yhdistysten koon kasvun myötä. - On tullut joustavuutta ja asiakasymmärrystä, kuvaili Karhinen tilanteen Metsä Rokkaa – esityksessään. Merkittävä parannus useamman yhdistyksen alueella metsää omistavalle on, että hän voi saada yhden yhteyshenkilön, joka avustaa koko metsäomaisuuden hoidossa. - Näiltä osin metsänhoitoyhdistykset ovat ajaneet palvelussa kirkkaasti ohi monista muista metsänomistajan sidosryhmistä, arvioi Karhinen. Juhani Krappe Metsänomistajat 10 Oikea-aikaisella taimikonhoidolla saadaan ensiharvennuksesta taloudellisesti kannattava Kuvat Pyry Krappe Taimikonhoidossa on kolmen kohdan tavoiteohjelma. Tehdyllä työllä kohennetaan metsän laatua ja säädellään puulajisuhteita ja taimikon tiheyttä. Taimikon hoitotöissä korostetaan oikea-aikaisuutta: jos hoitotoimenpide viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta menetettyä kasvua ei saada takaisin. Taimikon varttuessa nousevat myös kustannukset. - Kun työ menee sahaamiseksi niin silloin tietää, että päivässä saa puolet vähemmän aikaiseksi, sanoo Anttola-Puumala tiimin metsuri Ari Tiimonen ja jatkaa, että parhaimmillaan taimikonhoito on nopsaa niittämistä. Työmaan toisen metsäammattilaisen Matti Harmoisen mukaan paras ajankohta taimikonhoitoon on neljästä viiteen vuoteen istutuksesta. Tutkittua tietoa on tarjolla Metlan 2011 tekemän Kustannustehokas metsänhoito – seminaarisarjan mukaan taimikonhoidon kustannusten luotettava ennustaminen on vaikeaa. Muuttujia on runsaasti, sillä metsikön ikä, kasvupaikka ja puulajia vaikuttavat kustannusten kertymiseen. Jonkinlaisen kuvan kuitenkin antaa tutkimus taimikonhoidon ajoituksen vaikutuksista kustan- Metsuri Ari Tiimonen näyttää työmaalle poikenneelle Raimo Lappalaisella, millaisen metsän he ovat saaneet esiin. Taaempana yhdistyksen yrittäjämetsuri Matti Harmoinen. nuksiin kuusikossa. Kustannukset nousevat varhaisperkausvaiheessa 10 – 15 prosenttia vuodessa ja myöhemmässä taimikonhoidossa viidestä kymmeneen prosenttiin vuodessa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää taimikonhoidon työmääriä päivässä. Viisivuotiaassa kuusikossa metsuri hoitaa työpäivässä hehtaarin taimikkoa, viisi vuotta vanhemmassa taimikossa hehtaari vaatii jo puolitoista työpäivää ja 15-vuotiaassa kaksi. Tavallista isompi hoitosavotta Ari Tiimosella ja Matti Harmoisella on työn alla normaalia isompi taimikon hoitaminen. Kahdella palstalla on koko reilu parikymmentä hehtaaria ja työn alla on yksi urakan työläimmistä lohkoista. - Kuusen taimikko on rehevällä pohjalla pukannut yhdeksässä vuodessa melkoisen vitikon, tuumaavat miehet ja naureskelevat, että tiheimmissä paikoissa kahlattiin kaulaa myöten kaadettujen runkojen seassa. Tällä kertaa viivästyneellä taimikonhoidolla ei ollut pelättyjä seurauksia. Raivauksessa kaivettiin esiin hyvin säilynyt taimikko, jolla on nyt tilaa varttua ensiharvennusleimikoksi. Metsureilla ei ole töistä pulaa Yhdistyksen metsureilla ja metsuriyrittäjillä on hyvä työllisyys. Anttolan Siiskolassa olevalla työmaalla oli paikalla molempia lajikkeita, sillä Ari on yhdistyksen palkkalistoilla ja Matti on metsätalousyrittäjä, joka tekee muitakin kuin metsurin töitä. Pientä huolta miehillä on ammattikunnan ikääntymisestä, Ari suunnittelee hiljalleen eläkkeelle jäämistä ja samaa ikäpolvea on muidenkin tiimien alueella. Juhani Krappe Oletko koskaan miettinyt, voiko valinnoilla olla vaikutusta? Me otimme selvää tästä! Me valitsemme Etelä-Savolaisen metsäenergian sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineeksi. Valintamme avulla työllistetään 200 henkilötyövuotta Etelä-Savossa. Valinnoilla on vaikutusta! Lisää tietoa valintojen vaikutuksesta osoitteessa kuumatotuus.fi Etelä-Savon Energia Oy | Vuorikatu 19 | 50100 Mikkeli | (015) 1951 | ese.fi | ekoteko.fi | facebook.com/esemies Taimikonhoito on viivästynyt, kun metsuri joutuu sahaamaan ja suuntaamaan jokaisen kaadettavan rungon. Parhaimmillaan palstalla edetään hyvää vauhtia vesakkoa niittäen. Metsänomistajat 11 Kemera-tukiin leikkauksia ensi vuodelle – toimi nyt Maan hallitus on viestinyt uusista leikkauksista, jotka koskettavat myös Kemeratukia. Esillä on ollut tukitasojen alentaminen tai joidenkin työlajien poistuminen kokonaan. Nyt kannattaa toimia ripeästi ja laittaa työt vireille vielä tämän vuoden puolella. Tämän vuoden puolella tehty rahoitushakemus varmistaa tämän hetkisten tukien saamisen, vaikka töiden toteutus jäisi ensi vuoteen. MTK pitää tärkeänä, että taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työlajit säilyvät tuen piirissä. Nuoren metsän hoidon ja rankojen keräilytuen kohteiden rajausta voidaan tarkentaa niin, että tuki ohjaisi tekemistä eniten tarvitseville kohteille ja aidoille energiapuukohteille. Metsän terveyslannoituksen tuesta voidaan luopua, koska investointi on nopeasti vaikuttava ja metsänomistajalle kannattava. Juurikäävän torjunnan tuki on tärkeä. Hallinnon kustannusten ja byrokratian vähentämiseksi tuki tulisi voida myöntää myös toimijoille. Mikäli sopeutustarve ei toteudu terveyslannoituksen ja nmh/ rankatuen leikkausten kautta, voidaan myös juurikäävän torjunnan tukea leikata. Ympäristöllisistä syistä suometsänhoidon tuki (vesiensuojelutoimenpiteet) sekä metsäluonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuki tulee säilyttää. Mikäli em. sopeutuskeinojen kautta ei saada riittävää leikkausta, voidaan suometsänhoidon tukiprosenttia laskea. Tämä ei kuitenkaan ole toivottavaa. Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustan- nuksiin. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen. Uuden Kemera-lain tuet Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta. Juurikäävän torjunnan tuki on 70 €/ha. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksis- ta. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. 2-5 hehtaarin kohteilla tuen määrä on 40 %. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiitei- Pyyd metsäasia ä ntun kartoitta tijaasi ma ajankoht an aiset taimikon hoitokoh maksutta teet (jäsenetu ). den säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Uuden Kemera-lain keskeiset tuet taulukkona Työlaji Taimikon varhaishoito Nuoren metsänhoito Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu Työlaji Tuki €/ha 160 230 Pinta-ala ha minimi 1,0 2,0 Kuviokoko ha minimi 0,5 0,5 450 2,0 0,5 Tuki % kokonaiskustannuksista Metsän terveyslannoitus40 Työlaji Tuki % kokonaiskustannuksista Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki % kokonaiskustannuksista Metsätien perusparannus 40 Uuden metsätien tekeminen 30 Poistuma min. kpl/ha 3000 1000 Jäävä runkoluku max. työn jälkeen kpl/ha 5000 3000 Pienpuun kertymä m³/ha min. - - Taimikon pituus min. metriä, työn jälkeen 0,7 3,0 Puuston läpimitta, cm max. työn jälkeen 16 1000 Minimi pinta-ala, ha 3000 Minimi kuviokoko, ha 35 3,0 16 2,0 Minimi pinta-ala, ha 0,5 Minimi kuviokoko, ha 2,0 0,5 Metsätien pituus min metriä 500 500 Metsätalouden kuljetusten osuus % min 30 50 Taimikonhoitolaskun nettokustannus on pieni Kemera-tuen ja verovähennysten jälkeen Sovi taimikonhoidoista nyt oman metsäasiantuntijasi kanssa! Esimerkkilaskelma taimikon varhaishoito Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikon varhaishoito laskutushinta, €/ha 350,00 84,00 434,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella Minna Kauppi -84,00 Kemera-tuki, €/ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, € -57,00 Maksettavaa jää, € 133,00 (31 % laskun bruttosummasta) Esimerkkilaskelma taimikonhoito Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikonhoito laskutushinta, €/ha 500,00 120,00 620,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, €/ha -230,00 Verovähennys metsäverotuksessa, € € -81,00 Maksettavaa jää, € 189,00 (30 % laskun bruttosummasta) Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä – maanmuokkauksesta ja Kysy tarkemmat tukiehdot omalta istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa,metsäasiantuntijaltasi! sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie 51900Juva Juva Etelä-Savo • •Väätäisentie Tilaa taimikonhoitotyöt mhy55• •51900 Etelä-Savosta ja osallistut p. 015-357 015 357 4000 • www.mhy.fi/ www.metsa-savo.fi etelasavo • metsasavo@mhy.fi • etalasavo@mhy.fi samalla kolmen 200 € metsäpalvelusetelin arvontaan. Kilpailun säännöt *Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia *Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta *Määrä vähintään 1 hehtaari varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa *Kilpailuun osallistuvat ajalla 1.6 – 30.9.2015 toteutetut tai tilatut taimikonhoitokohteet *Arvonta suoritetaan lokakuussa 2015 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti *Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy EteläSavon palveluihin ja tuotteisiin Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on maksuton jäsenpalvelu. Metsänomistajat 12 TIIMIKIERROS – Mikkeli itä – Haukivuori Toimialueella tiloilla asuvia metsänomistajia keskimääräistä runsaammin Mikkeli itä – Haukivuori tiimissä yhdistyivät JärviSavon yhdistyksen itäinen kulma ja uuteen yhdistyksen liittynyt 700 metsänomistajan Haukivuori. Toimihenkilöt uskovat, että metsänomistajan suuntaan muutos ei näy kuin toimijan nimessä; metsäammattilaisten alueet pysyvät pääosin samoina ja toimistot palvelevat entisissä osoitteissa. Uutta toimintamallia sisäänajettu Mikkelin itäisen alueen toimijoille toteuttajamalli ennätti tulla tutuksi jo vuoden ajan, mutta Haukivuorella oli toimittu yhdistymiseen saakka perinteiseen tapaan; niin, että sama toimihenkilö vei hankkeen alusta loppuun saakka. Tiimissä on neljä metsäasiantuntijaa ja hankkeiden toteuttaja. Mikko Piisola ja Ari Teittinen pitävät työpöytäänsä Mikkelin toimistossa ja Jenniina Ruttonen ja Jyrki Ukkonen Haukivuorella. Toteuttajan asemapaikka on Haukivuorella ja sillä tontilla toimii metsäesimies Veli Manninen. Tiimin palveluvarustusta Mikkelin toimistosta käsin täydentävät korjuuesimies Juha Kokko ja kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava Antti Tiihonen. Elokuun alussa saatiin alueelle myös oma erityisasiantuntija Reijo Kähärä metsätieja ojituspalveluihin. Haukivuoren toimisto Keskustie 54 51600 Haukivuori Viitostie rajana Tiimin toiminta-alue rajautuu itäisessä Mikkelissä viitostiehen ja Haukivuorella vuonna 1933 perustetun metsänhoitoyhdistyksen alueeseen. Toimihenkilöiden tontit säilyivät yhdistymisessä muuten entisinä, mutta Veli Mannisen neuvontavastuut jaettiin tiimin muille jäsenille metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen toteutuksen tieltä. Toimialue on perinteistä havumetsää ja koivikkoa. Pääsääntöisesti metsät ovat hyvin hoidettuja, mutta jonkin verran löytyy, kuten joka paikassa muuallakin, harvennus- ja hoitorästejä. Mikkelin toimisto Savilahdenkatu 32 50100 Mikkeli Oman leimansa metsässä toimimiseen antavat varsinkin Haukivuoren alueella soiden – ja rantojensuojeluohjelmat. Lakimuutos lisännyt varhaishoitoa Tilojen keskikoko on 36 hehtaaria, kun keskimääräinen tilakoko koko yhdistyksen alueella on noin 33. Metsänomistajia on noin 1600 ja metsäpinta-alaa noin 57 800 hehtaaria. Yhdistyksen metsäpinta-alasta on tiimin alueella noin 12,5 prosenttia. Myös etämetsänomistajien määrä poikkeaa totutusta, sillä toimihenkilöiden arvion mukaan heidän osuutensa tiimin alueella on alle kaksikymmentä prosenttia. Metsäammattilaiset ovat tyytyväisiä elokuussa parantuneista korjuukeleistä. Edellisen kerran oli samanlainen syksy vuonna 2003, jolloin voidaan purkaa jopa talvikorjuisten leimikoiden rästejä. Kemera-ehtojen muuttuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut metsänomistajien käyttäytymiseen, joskin kysyntä taimikoiden varhaishoidosta näyttää hiljalleen viriävän. Metsurit: Kimmo Kohvakka Keijo Lampinen Ari Piironen Ari Kirjalainen Metsuriyrittäjät: Mikkeli itä - Haukivuori tiimin väki on tyytyväinen loppukesän keleihin: jopa talvikohteita on päästy nyt korjaamaan. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Jyrki Ukkonen metsäasiantuntija, aloittanut Haukivuoren Mhy:ssä 2007 metsäneuvojana. Harrastuksina lenkkeily ja pyöräily. nanjohtajana, vuoden 2015 alusta metsänhoitoesimiehenä. Harrastuksina polttopuiden teko, ampumasuunnistus ja seuratoiminta. hän aikaa ikuisen omakotitaloremontin keskellä, mutta vapaa-aika kuluu koiran kanssa lenkkeillessä ja kotona puuhastellessa. Veli Manninen Jenniina Ruttonen metsäasiantuntija, 1.9.1998. Metsästys, kalastus, metsästysseuratoiminta. metsäesimies, aiemmin 26 vuotta Haukivuoren Mhy:n toimin- metsäasiantuntija, aloittanut 1.3.2014. Harrastuksille jää vä- Ari Teittinen Mikko Piisola metsäasiantuntija, aloittanut vuoden 2012 alussa. Harrastaa pyöräilyä ja ATK:ta. Metsäpalvelu Kallio Tapio Hänninen Maanmuokkausyrittäjä: Kaartinen Henri Koneyrittäjät: Antti Kauppinen W-team Oy Forest Hänninen Metsänomistajat 13 TIIMIKIERROS – Puumala – Anttola Tilojen keskikoko reippaasti suurempi kuin muualla yhdistyksen alueella Uuden yhdistyksen myötä Puumalan tiimin kumppaniksi tuli Anttola Sulkavan sijaan. Isompia muutoksia ei tapahtunut tietänyt, ainoastaan metsänhoitoesimies vaihtui, mutta kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava henkilö säilyi samana. Uudella alueen kokoonpanolla saatiin toimialuetta järkeistettyä, vaikka ongelmana edelleen on vesien rikkoma alue. Toimihenkilöillä saattaa olla vene käytössä muita useammin työmatkoilla. Lähelle voi olla pitkä matka Tiimin toimialue on Puumalan kunta pois lukien Ryhälä, Partalansaari ja Lieviskä ja entisen Anttolan kunnan alue. Puumalan pinta-alasta on vettä yli 35 prosenttia ja Anttolassakin luku on lähes 30. Vesistöjen runsaus tietää sitä, että saarimetsiä on paljon ja sitä, että välimatkat saattavat venähtää hieman arvioituja pidemmiksi. Vesistöihin liittyvä erityispiirre alueella on, että vesistökuljetuksia tehdään myös mantereelta, ei vain saarista. muun muassa Puumalassa on seutukuntia, joissa yli puolet metsistä omistetaan yhdistyksen rajojen ulkopuolelta. Asiakastilojen keskikoko on noin 40 hehtaaria, joka on seitsemän hehtaaria enemmän kuin keskimääräinen pinta-ala yhdistyksen alueella. Metsänomistajia on noin 1500 ja metsäpinta-alaa noin 60000 hehtaaria. Anttolan toimisto Vanhanpappilantie 1 52100 Anttola Männikkömetsiä ja rantojen raitaa Metsällinen erityispiirre on nimenomaan voimakas mäntyvaltaisuus ja vesistöjen suuri määrä. Mäntyä on lähes 60 prosenttia puumäärästä, kuusta on 25, koivua 15 ja muuta lehtipuuta muutama prosentti. Tiimin alueelta löytyy myös paljon erilaisia suojelualueita, jotka pitää huomioida, kun metsässä toimitaan. Puumalan toimisto Keskustie 17 52200 Puumala kinen, Metsäkonetyö Hannu Heikkilä, T:mi Tenho Pulkkinen. Yrittäjämetsurit: Punkorjuu-urakoitsijat: Matti Harmoinen, Pulkkinen. Juha Ahonen, Forest Hänninen, Koneyhtymä Karko, Antero Korhonen, Puunkorjuu Roikonen. Timo Työsuhteiset metsurit: Hannu Kaipainen, Asko Piskonen, Ari Tiimonen, Esa Tolvanen. Maanmuokkausurakoitsijat: Maatalouskoneyhtymä Häk- Toimisto on auki, kun joku on paikalla Tiimin toimistot ovat Anttolassa ja Puumalassa, toimistoilla ei ole varsinaisia aukioloaikoja, mutta ovet ovat auki, kun väkeä on paikalla. Anttolan toimistosta käsin töitä tekevät metsäesimies Markku Modig ja metsäasiantuntija Jaakko Salakka. Puumalan toimistossa on tuttu miehitys; metsäasiantuntijat Antti Piskonen ja Olli Luukkonen. Periaatteessa molemmat toimistot ovat koko tiimin käytössä, Markku Modig, joka huolehtii hankkeiden toteuttamisesta, tekee töitä molemmissa toimistoissa ja Antti Piskonen asuu aivan toimistojen puolivälissä, joten työ tehtävä määrää, missä paperityöt tekee. Tiimin palvelupalettiin kuuluvat myös tie- ja ojitusasioiden erityisasiantuntija Reijo Kähärä Mikkelin toimistossa ja korjuuesimies Juha Kokko. Kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitavan Kimmo Asikaisen asemapaikka on Juvalla. Etämetsänomistajia paljon Ulkopaikkakuntalaisten metsänomistajien osuus on tiimin alueella suhteellisen korkea, Vesi on tiimille tuttu elementti, sillä toimialueesta on vesistöjä kolmanneksen verran – joillain toimihenkilöillä saattavat työmatkatkin taittua kesäaikaan veneellä. Metsäammattilaiset vasemmalta oikealle. Markku Modig metsäesimies, aloitti toukokuussa 1984, harrastaa lento”palloilua”. Jaakko Salakka metsäasiantuntija, aloitti joulukuussa 2014, harrastaa lukemista ja liikuntaa. Antti Piskonen metsäasiantuntija, aloitti helmikuussa 2011, harrastaa teatteria ja maanviljelyä. Olli Luukkonen metsäasiantuntija, aloitti elokuussa 2011, harrastaa metsästystä, kalastusta ja maanviljelyä. Metsänomistajat 14 1-5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN 0400 754 252 MIKKELI ITÄ – HAUKIVUORI 4. HAUKIVUORI Korjuuesimies JUHA KOKKO 0400 547 133 Metsäasiantuntija ARI TEITTINEN 0400 754 256 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN 0400 165 984 050 343 5046 1. JOUTSA Metsäasiantuntija KARI PAASO 0400 124 950 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI 0400 124 916 0400 124 951 Metsäesimies JUSSI RAUTIO 0400 515 988 Metsäasiantuntija MIKKO PIISOLA 044 720 1720 Metsäesimies VELI MANNINEN 0500 156 115 2. HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! Metsäasiantuntija JARMO MÄKIRANTA 0400 124 952 Metsäasiantuntija JORMA SANISALO 0400 142 044 Haukivuori 4 1 Juva 6 Joutsa Metsäesimies SAMULI KOIVISTO 0400 124 953 3 Metsäasiantuntija NIINA IKONEN 0400 124 915 2 Hirvensalmi Mikkeli 3. MIKKELI LÄNSI Anttola 1.8.15 – 31.1.16 Metsäasiantuntija HERKKO HÄMÄLÄINEN 050 505 1482 Metsäasiantuntija TIINA SALMINEN 0400 754 255 Metsäasiantuntija TAINA KEKKONEN 0440 124 123 Metsäesimies TAPIO PERKO 0400 754 251 Pertunmaa 5. PUUMALA-ANTTOLA Metsäasiantuntija ANTTI PISKONEN 044 742 2351 Metsäasiantuntija OLLI LUUKKONEN 044 742 2355 Metsäesimies MARKKU MODIG 0400 183 961 Metsäasiantuntija JAAKKO SALAKKA 040 146 1120 Metsänomistajat 15 6-10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE 6. JUVA Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN 040 841 7006 040 845 2710 Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN 044 555 0481 Metsäasiantuntija PEKKA HARMOINEN 0400 203 468 Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN 0400 256 492 8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI Metsäasiantuntija VILLE OINONEN 044 742 2352 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN 044 555 0490 044 555 0493 Metsäesimies HANNA REIJONEN 040 359 1256 Metsäasiantuntija PAULI PÄRNÄNEN 044 555 0491 Metsäesimies IIRO OJALAINEN 044 555 0486 10. KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta 10 Metsäasiantuntija KATRI MONONEN 044 511 2017 Rantasalmi 8 Metsäasiantuntija PIIA KIETÄVÄINEN 044 511 2014 Metsäasiantuntija TAPANI HUTTUNEN 044 511 2015 Metsäasiantuntija VELI-MATTI SUHONEN 044 555 0495 Metsäesimies JORMA KORPELA 044 511 2013 Kerimäki Savonlinna 9 Sulkava Punkaharju 7 9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU 5 Puumala Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi 7. SULKAVA Metsäasiantuntija AKI KEMPPINEN 0400 726 639 Metsäasiantuntija TOMI MIETTINEN 040 180 3338 Metsäasiantuntija Metsäesimies EIJA KOISTINEN MARKKU KOLEHMAINEN 0400 726 638 044 742 2350 Metsäasiantuntija AKI PARKKINEN 044 555 0492 Metsäasiantuntija JARI LOIKKANEN 044 555 0489 Metsäasiantuntija VESA LAUKKANEN 044 555 0485 Metsäesimies HEIKKI MONONEN 044 555 0484 Metsänomistajat 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Johtaja PETRI PAJUNEN 040 776 6212 Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN 040 776 6235 Toimistoassistentti Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN MAARIT JORDAN-VALTONEN 044 555 0482 040 357 5572 METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu TEEMU PYLKKÄNEN 0400 754 254 Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu JANI PULKKINEN 040 726 4007 2.7.15 – 1.2.16 Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu AAPO MANNINEN 044 511 2018 JAAKKO RYYNÄNEN 0400 203 469 TIET JA OJAT, LANNOITUS Erityisasiantuntija, tiet ja ojat Erityisasiantuntija, tiet ja ojat KALLE KAARTINEN alueet 6–10 044 555 0488 REIJO KÄHÄRÄ alueet 1–5 040 674 3007 Toimistoassistentti KIRSI HIMANEN 0440 360 084 Toimistoassistentti TARJA HEIKKINEN 0400 142 906 Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN 044 555 0482 METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN alueet 1–4 040 513 1717 KIMMO ASIKAINEN alueet 5–7 0400 156 022 PETRA HUUPPONEN alueet 8–10 044 742 2353 METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, 52100 Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, 51600 Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, 19650 Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, 51900 Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, 58200 Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, 52200 Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, 58900 Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, 58300 Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, 58700 Sulkava Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 0600 393 959 Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 580 3981 (4,01€ min + pvm/mpm) Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsänomistajat 17 Korjuupalvelun puille on monta osoitetta Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on pystykaupan ja hankintakaupan vaihtoehto. Puukaupan kilpailutuksessa tällä tavalla saadaan yksi tarjous lisää. Pienien leimikoiden korjaamiseen se saattaa olla paras vaihtoehto, sillä korjuupalvelupuut välitetään ostajalle isoissa erissä. Mhy Etelä-Savollakin löytyy tusinan verran ostajia korjuupalvelun puille. Huoleton hankintakauppa Korjuupalvelu on hankintakauppa, jossa yhdistys huolehtii korjuusta ja puiden toimittamisesta ostajalle metsänomistajan lukuun. Yhdistyksen sisällä homma hoituu niin, että metsäasiantuntija sopii metsänomistajan kanssa kohteen, suunnittelee sen ja vie hankkeen tietojärjestelmään. Toteuttaja eli kunkin tiimin metsäesimies ottaa hankkeen hoitaakseen ja sovit- taa työn korjuuyrittäjän aikatauluun. Sopimusyrittäjä tekee työn ja metsäesimies luovuttaa tienvarsipuut ostajalle tai tekee ajomääräyksen tehtaalle. Korjuuesimies hoitaa puut kaukokuljetuksena tienvarresta eteenpäin. Korjuupalvelussa voi olla myös kohteita, jotka tehdään kokonaan tai osittain metsurityönä ja uuden metsälain myötä myös eri-ikäis-rakenteisten metsien korjuutta on tulossa. Tekemistä on riittänyt Antti Kauppinen on yksi Mikkeli itä – Haukivuori tiimin korjuuyrittäjistä, Antti on keskittynyt korjuuseen ja ketjussa puut ajaa alihankkija. - Töitä on kevätseisokin jälkeen ollut sopivasti, tuumaa Antti. Kevään hiljainen kausi vain venähti hieman pitkäksi huonojen kelien takia, mutta yrittäjä arvelee hitaaseen käynnistymiseen olevan muukin syyn. - Varmaan systeemien muuttuessa meni vähän aikaa, ennen kuin hommat olivat järjestyksessä. Nyt ei yrittäjällä ole valittamista, joskin toiveena Kun tuo Kari saa siirrettyä rallipoluilta opitun vauhdin korjuutyömaalle, niin silloin alkaa metsässä tapahtua, vitsailee Antti Kauppinen Kari Kemppiselle, joka on autourheilu-urallaan kierrellyt kisoja pitkin Eurooppaa niin kuskina, kartturina kuin mekaanikkona. Antin leivissä Kari pääsee kokeilemaan, miten koulutuksen opit istuvat oikeaan työelämään. on, että työlista olisi mahdollisimman pitkälle ennakkoon tiedossa. Metsänhoitoyhdistys tuttu työympäristö Antti Kauppinen laskee, että on tehnyt yhdistysten kanssa yhteistyötä viitisentoista vuotta. Edellinen diili Haukivuorella oli 2011-12, pidemmän jakson yhdistyksen korjuupalveluleimikoita Antti on puinut kotikonnuilla Pieksämäen lähellä. - Nyt pääasiallinen toimialue on vanha Haukivuori, mutta töitä tehdään myös Mikkelin puolella. Antin mukaan korjuupalvelun haaste ovat vaihtelevat työkohteet. Tämän hetken suuntaus näyttää olevan, että leimikot Antti Kauppisen mukaan korjuupalvelukohteet elävät kysynnän mukaan. Nyt leimikot ovat tukkivaltaisempia ja takavuosina saatettiin korjata pelkkää energiapuuta pitkiä ajanjaksoja. käyvät tukkivaltaisemmiksi. - Vähän välillä hirvittää, riittääkö korjuupään koko! Energiapuukohteiden katoaminen on harmittava asia, sillä niitä metsissä riittäisi. Ammattimiehistä on pulaa Kauppisen Antin mukaan ammattitaitoinen motokuski ei saa olla viikkoakaan vapaalla jalalla, jos tieto tihkuu urakoitsijoiden korviin. Toinen vaihtoehto on tarjota paikka kurssitetulle ammatinvaihtajalle, niin kuin Antti on tehnyt. Kari Kemppinen on pitkän linjan korjaamotyö ammattilainen, mutta päätti vaihtaa ammattia ja hakeutua metsäkonekouluun. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: PEFC-SERTIFIOIN TI Vuoden 2015 korjuupalvelun tavoitemäärä 400 000 m³. Vuonna 2014 toteutunut määrä 449 000 m³. Korjuupalvelu kohdentuu harvennushakkuisiin ja energiapuun korjuuseen. Korjuupalvelun työmaiden pinta-ala 8000 ha. Hankinta- ja toimituskauppatulot metsänomistajille 15 milj. euroa. Urakointimaksut korjuu- ja kuljetusyrittäjille 7,5 milj. euroa. Puuta toimitetaan 12 puunostajalle (sis. energiapuu). Tehdastoimituskohteita on 17 kpl (sis. energiapuu). Puunkorjuuketjut 30 kpl. Puutavara-autoja 2 kpl vakituisessa ajossa. Vuodesta 2016 alkaen lisäksi kuorma-autohakkureita ja hakerekkoja hakkeen kuljetukseen metsästä energialaitoksille. - Metsä on aiemmin tullut tutuksi aivan toisessa tilanteessa, naurahtaa Kari, jolle autourheilu on ollut vahva harrastus vuosikymmenet. Miehen mukaan rallipolulta metsään jouduttiin vasten tahtoa, nyt sinne mennään vapaaehtoisesti. Kuskin ja isännän kesken ollaan useamman kerran käyty keskusteluja, kuinka konemiesten koulutusta pitäisi kehittää. - Oppimista jää joka tapauksessa oikeille työmaille. Pitäisi miettiä, voidaan siitä siirtää jotain koulutusaikana omaksuttavaksi. Antti Kauppinen heittää, että yksi tapa olisi opettajien kierrättäminen töissä urakoitsijoilla niin heille muodostuisi kuva siitä, millaisista tehtävistä koulutettavien on selviydyttävä. EDUNVALVO N TA TSÄMOBIILIME LMA E IT N SU U N M E T SÄ K OMA ME TSÄA SIANTUNTIJA JÄ SEN LEH D E T OT envon monipuolisista jäs Lisätietoa mhy Etelä-Sa v/etela-savo/mhy-etela-sa palveluista: ww w.mhy.fi on-jasenedut-v-2015 TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • www.mhy.fi/etela-savo etelasavo@mhy.fi p. 015 357 4000 NEUVONTA ÄYN TI PUUNHINTATIED N TIPU U N MY Y L M A E IT N N U U S Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänomistajat 18 Puuterminaali täydentää toimintaa - Partaharjun Puutarha myy metsätaimia ja ostaa pikkutukkeja Kuvat Pyry Krappe Partaharjun Puutarhalta uuden taimisukupolven kylvö tehdään maaliskuun aikana ja metsätaimet valtaavat kasvihuoneet sitä mukaa, kun sipulikasvien sesonki loppuu. Metsätaimet ovat olleet yrityksen ohjelmassa yli viisi vuotta ja sauma viljelyn aloittamiseen avautui, kun leikkoruusuntuotannosta luovuttiin - Metsätaimien tuottaminen ei ollut uusi asia, vaan sitä oli mietitty silloin jo kymmenen vuotta aiemminkin, kertoo toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Partaharjun puutarha on keväästä 2017 metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon suurin taimitoimittaja. Metsätaimia toimitetaan asiakkaille noin 12 miljoonaa kappaletta vuosittain, valtaosa taimista on kuusta, männyn osuus noin 25 prosenttia ja koivun neljä. Apua ja neuvoa taimituotannon alkuvaiheissa haettiin METLA:lta tiiviillä yhteistyöllä. Taimituotannon aloituksen teki mahdolliseksi muutama luottavainen asiakas, jotka uskalsivat tehdä tilaukset ensimmäisistä taimieristä muutoksen keskellä. Tuotannot sopivat hyvin yhteen Partaharjun Puutarhan tilat Jatkossa Partaharjun sahalla voidaan käsitellä omista taimista kasvatettua puuta, ulkona olevalla taimikentällä Ville Kolehmainen ja Hanna Suhonen. Metsätaimituotannon 12 miljoonasta taimesta valtaosa on kuusta, männyn osuus noin neljännes, koivun osuus on vielä vaatimaton noin neljä prosenttia. on suunniteltu vaativien sipulikasvien viljelyyn, leikkoruusujen viljelyn loputtua siirryttiin liikuteltavien kasvatuspöytien käyttöön ja samaa järjestelmää on käytetty myös metsätaimien viljelyssä. Kasvatuspöydillä taimet voidaan siirtää myös ulkona olevalle taimikentälle. Metsätaimet odottavat jo talvea - Viime syksynä kasvihuoneita on laajennettu yli hehtaarilla ja myös ulkona olevaa taimikenttää on kasvatettu. - Taimien lyhytpäiväkäsittelyt ovat lopuillaan ja nyt odotellaan taimien karaistumista talvea varten, kertoo Hanna Suhonen. Syysistutuksiin taimia pakataan tarvittaessa kysynnän mukaan. Sipulikukkien aika on vahvasti tulossa, sillä hyasintit on tulevalle joululle jo istutettu ja seuraavana vuorossa on, jo ensi viikosta alkaen, amaryllis. Sipulikukkien tuotannon luvut ovat mittavia. Leikkotulppaania hyödetään tulevalla talvikaudella noin 42 miljoonaa kappaletta ja ruukkunarsissia 1,3 miljoonaa. Muiden kukkien muscarin ja muiden kevään sipulikukkien, amarylliksen ja hyasintin yhteen yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Puuterminaali laajentaa yrityksen toimintaa Varastohallit ovat entisiä kasvihuoneita, jotka on nostettu korkealle kivijalalle. Kuivatus hoidetaan puhaltamalla lattian kautta ilmaa. Klapeja toimitetaan tällä hetkellä puolustusvoimille ja tukkuasiakkaille Etelä-Suomeen. Varastossa on tällä hetkellä noin 12 000 kuutiometriä puuta. Kotimainen energia tuli mukaan kuvaan jo vuonna 2005, kun kiinteän polttoaineen lämpölaitos rakennettiin. Isompi savotta alkoi kevättalvella 2013, kun puuterminaalin pohjatyöt aloitettiin. Saman syksyn ja seuraavan kevättalven aikana valmistui sahan lajittelulinja, itse sahalaitos ja ensimmäinen klapien kuivaushalli. - Varsinainen parrunveisto alkoi kesäkuussa 2014 ja kesän aikana rakennettiin toinen kuivaushuone, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen. Tänä syksynä valmistuu kolmas kuivaushuone ja sähköhakkuri, joka tulee lähinnä energiahakkeen tekoon ja kuivatukseen. Klapikonetta on rakennettu vuoden 2014 aikana ja se saa- Metsänomistajat 19 Toimitusjohtaja Hanna Suhosen oikealla puolella on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen ja vasemmalla puolella puuhankinnoista vastaava Ville Kolehmainen. Takana olevan puuterminaalin tontin pinta-ala on 45 hehtaaria ja vieressä olevan puutarhan puolen tontti on 50 hehtaaria. Investoinnit puuterminaaliin ovat yli yhdeksän miljoonaa euroa. tiin toimintaan keväällä 2015. Siinä kehitystyöt jatkuvat vielä tulevalla talvella. - Tällä hetkellä kone tekee valmista noin 200 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta tavoitteena on nostaa tuotanto 300 mottiin. - Suunnitelmissa on tehdä vielä yksi kuivaushuone ja lisää asfalttikenttää. Pikkutukille uusi osoite Saha pyrkii hankkimaan raaka-aineen 50-70 kilomet- rin säteeltä. - Ostamme itse leimikoita, jotka korjaa sopimusurakoitsija. Lisäksi pikkutukkia ostetaan myös muilta toimijoilta, kertoo puunhankinnasta vastaava Ville Kolehmainen. Metsänhoitoyhdistys aloittaa puuntoimitukset Partaharjun sahalle syksyn kuluessa. Saha on puutarhan kolmas tukijalka sipulikukkien ja metsäpuun taimien rinnalla, mutta sillä on myös työllistävää vaikutusta niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolella. Sahalla ja tukinlajittelussa on vuorossa aina kuusi henkilöä. Energiapuunmurskauksessa on toiminut Mursku Oy, joka on nyt Partaharjun Puutarha Oy:n tytäryhtiö ja keskittyy murskauksen ohella puuterminaalin työkoneiden ylläpitoon ja hallintaan. Puu käytetään tarkkaan Kaikki terminaalin tuleva puu käytetään tarkkaan. Parrun ohella tukista tulee selluhaketta ja purua sellutehtaille. - Kuori menee tällä hetkellä polttoon. Kaikki ”roippeet” voidaan viime kädessä polttaa omassa lämpölaitoksessa, joka onneksi ei ole niin tarkka polttohakkeen/murskeen laadussa, kertoo Hanna Suhonen. Juhani Krappe Kasvun vuosikymmenet Partaharjun Puutarha syntyi, kun uudet omistajat vuonna 1977 ostivat konkurssiin menneen taimitarhan. Tuotanto saatiin käyntiin seuraavan vuoden alussa ja lajikkeina olivat tomaatti ja kurkku. Kukat tulivat mukaan seuraavana vuonna – ensimmäisenä joulutähti. Leikkoruusujen tuottajana puutarha alkoi kasvaa, mutta pikkuhiljaa rinnalle tulivat sipulikasvit, jotka valtasivat viljelyalaa yhä enemmän. Leikkoruusujen markkinatilanne muuttui ja puutarha keskittyi kehittämään sipulikukkien viljelyä. Perinteisen isossa paakussa n. 50 cm mittaisen koivuntaimen rinnalle on kehitelty koivuntaimi, joka pienemmässä paakussa kasvatettuna mahdollistaa putkella tai jopa istutuskoneella istutuksen. Tätä tainta käyttäessä koivun istutus sekä taimen alhaisemman hinnan että istutuksen helpottumisen vuoksi on huomattavasti edullisempaa. Kun ruusujen viljelystä luovuttiin kokonaan, niin pitkään suunniteltu metsätaimien kasvatus saatiin alkuun. Sahan toiminta käynnistyi kesäkuussa 2014. Metsänomistajat 20 Uusi Bracke jatkuvatoiminen mätästyskone Etelä-Savoon Punkaharjulainen yritys Metsätyöt Laamanen on hankkinut uuden tietokoneohjatun Bracke mätästyskoneen, vastaavanlaista ei ole vielä Etelä-Savon alueella. Ville-Pekka ja Pekka Laamasella on rautainen ammattitaito ja kokemus metsänuudistamisesta kahden vuosikymmenen ajalta. Metsiä muokataan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alueella vuosittain n. 2000 hehtaaria ja mätästäen tästä n. 1500 hehtaaria. Koko yhdistyksen alueella näin ollen mätästetään metsää 75-80% Kuvat Maarit Jordan-Valtonen koko muokkausmäärästä. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset osaavat arvioida, milloin uudistusalue on niin rehevä, että se kannattaa mätästää. Tällöin taimet saavat reilusti etumatkaa kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Hyviä istutuskelpoisia mättäitä tehdään vähintään taimikon istutustiheyttä vastaava määrä. Metsätyöt Laamanen on tehnyt yhteistyötä 90-luvulta saakka Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on urakoitu äestystä, energia- ja ainespuunkorjuuta ja jatkossa palveluihin kuuluu työt myös uudella Bracke mätästyskoneella. Uusi Bracke tietokoneohjattu mätästyskone odottaa huoltohallin pihassa ajokonetta, kuvassa yrittäjät VillePekka (oik.) ja Pekka Laamanen. ”Tämä Bracke mätästyskone, 8F Logset ajokone sekä siirtoauto ovat isoja investointeja. Asiakkailta on tullut niin paljon kysyntää että päätimme laajentaa palveluita ja tulevaisuus metsätalouden osalta näyttää hyvältä” –Ville-Pekka kertoo- Bracken valtavan kokoiset terät, kärkiosat on vaihdettavissa leveämpiin jolloin voidaan laikuttaa metsämaata paremmin. Uudella Bracke jatkuvatoimisella mätästyskoneella voidaan työskennellä monipuolisemmin, tehokkaammin ja kustannusystävällisemmin kuin aikaisemmilla menetelmillä. Bracke soveltuu kovempiin maaperiin, mutta sillä on mahdollista työskennellä myös vähän kosteammissa kohteissa, sillä ajokoneeseen on hankittu 900 mm leveät telat eteen ja taakse. Uudella Brackella mahdollistuu entistä isompien alueiden työstäminen kerralla ja näin saadaan hehtaari kustannuksia pienemmäksi. Kohteista tulee olla havut korjattu pois, kannot eivät haittaa mätästämistä koska kone osaa väistää niitä sivuttaisella heiluriliikkeellä. Metsätyöt Laamanen voi hoitaa myös männyn siementen kylvön samanaikaisesti, kun laikutetaan maastoa Brackella. Olemme hankkineet koneeseen liitettävän kylvökoneen, Pekka kertoo. ”Ville-Pekka toivottaa tervetulleeksi tutustumaan työmaanäytöksiin, niitä on alustavasti sovittu muutama yhdistyksen alueelle syksyn aikana.” Syksylle on jo jonossa useita isoja työmaakohteita, Laamaset tarttuvat uudella Bracke:lla hommiin heti kun tilattu ajoko- ne saapuu ja yhdistelmä rakennetaan huoltohallissa valmiiksi. Laamasten mukaan talvet ovat muuttaneet muotoaan ja nykyään voidaan helposti työskennellä metsien maanmuokkauksen parissa pitkälle joulukuuhun ja yleensä työt alkavat keväällä viimeistään vapulta. Kannattaa seurata Metsänhoitoyhdistyksen ilmoittelua, verkkosivuja ja facebookia joissa kerromme työmaanäytöksistä ja muista ajankohtaisista tapahtumista: http://www.mhy.fi/etela-savo/ tapahtumat https://www.facebook.com/ metsanhoitoyhdistysetelasavo Maarit Jordan-Valtonen JOPA 15 % ALENNUS METSÄVAKUUTUKSESTA VIISAS-PALVELU | Hajautettu ja maltillinen varainhoitoratkaisu. • Kotivakuutuksista 10 % alennus. KORKO-OMAVARA | Turvallinen ja vakaa. • Metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsävakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. RAHASTO-OMAVARA | Omatoimiselle sijoittamiselle. VAURAS-PALVELU | Yli 20 000 euron sijoitusvarallisuudelle. • Korotettu 15 % alennus metsävakuutuksesta on mahdollinen, jos asiakkaalla on vähintään 10 000 euron sijoitus LähiTapiolan säästöhenkivakuutuksessa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme. PRIVATE BANKING | Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuudelle. Kysy lisää LähiTapiolan toimistosta, soittamalla 015 744 3401 tai osoitteesta www.lahitapiola.fi/maatilat. Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö toimii LähiTapiola Varainhoidon sidonnaisasiamiehenä. Metsänomistajat 21 Kulotus ja koivulle Reipas talkooporukka uhmasi epävakaista säätä kesäkuun alussa ja sytytti Rahulassa sijaitsevan kulotettavan avohakkuuauke-an tuleen. Kulotus eteni suunnitellusti kokeneen kulottajan, Pentti Barckin, johdolla. Matti hoiti ennen varsinaista kulotuspäivää alueen reunoille asianmukaiset kastelujärjestelmät. –Nämä alueet oli helppo kulottaa, kun ne rajoittuivat suurimmaksi osaksi teihin ja peltoon. Kaikkeen pitää kuitenkin varautua, kun ollaan tulen kanssa tekemisissä, Matti muistuttaa. Vuosi sitten metsäasiantuntijan virasta eläkkeelle jäänyt Pentti on ollut elämänsä aikana monessa kulotuksessa mukana. – Tärkeintä kulotuksessa on huolellisesti suunniteltu kulotettava alue ja ajankohta, motivoitunut talkooporukka sekä oikeanlaiset työvälineet. Matin vinkit kulotuksesta kiinnostuneille ovat yksinkertaiset. –Kulotuksen suunnittelu kannattaa aloittaa jo hakkuuvaiheessa. Tällöin hakkuukone voi kasojen sijaan levitellä palavaa latvus- ja oksamassaa tasaisesti ympäri kulotettavaa aluetta, mikä tehostaa itse polttovaihetta. Lisäksi kulottaminen kannattaa tehdä heti seuraavana kesänä hakkuusta, jottei alue ehdi heinittyä niin kuin tässä itsellä vähän kävi. Kulotettava alue koostui kahdesta aukosta, joiden pinta-ala yhteensä oli noin kaksi hehtaaria. – Tarkoitus oli kulottaa jo viime kesänä, mutta johonkin se kesä vain hujahti eikä hommaa ehditty hoitamaan. Silloin aukot eivät olisi olleet niin pahasti heinittyneitä ja alue olisi palanut paremmin, kulotusalueen omistaja, Matti Piispa, muistelee. Matin innostus kulotukseen lähti hänen jälkeläisiltään. –Tyttäreni ehdotti kulottamista ihan kokeilumielessä, ilman sen suurempia ajatuksia luonnon monimuotoisuuteen tai metsänviljelytyön helpottumiseen liittyen. Kulotuksessa hakkuutähteisiin ja humukseen sitoutuneet ravinteet vapautuvat ja maan happamuus vähenee. Lisäksi humuskerroksen ohetessa myös maan lämpöolot paranevat. Kulottaminen helpottaa uusien taimien kasvuunlähtöä, sillä pintakasvillisuuden kilpailu vähenee. –Istuttaminen kulotusalalle on helpompaa, kun kuntta on ohut ja kivennäismaa löytyy yhdellä kuokanraapaisulla, Matti toteaa. Kuvat Susanna Leskinen Kulotuksen paperitöistä ja luvista vastuussa ollut metsäasiantuntija Ari Teittinen muistuttaa, että vuodessa on kulotettava tietty osuus yhdistyksen alueen metsäpinta-alasta, jotta täytetään metsäsertifioinnin kriteerit. – Innostus kulotukseen on lähdettävä kuitenkin metsänomistajasta itsestään, sen verran erikoista touhua tämä on. Uusien tutkimuksien mukaan kulottaminen voi vähentää alueen punkki- eli puutiaiskantaa ainakin hetkellisesti. Punkit eivät itsessään liiku pitkiä matkoja, mutta ne vaihtavat maisemaa isäntäeläinten kyydissä. Tästä syystä kulotetulle alueelle voi tulla uutta puutiaispopulaatiota nopeastikin. Kuukauden kuluttua kulotuksesta aukolle istutettiin koivun taimet. Alueella tuoksui edelleen lempeä kulosavun tuoksu. – Kokeiluna tämä oli varsin onnistunut, Matti kiteyttää hymyillen. Susanna Leskinen Kulotettavan alueen rinteet paloivat erityisen näyttävästi. METSASAATIO.FI Kiitos sinulle lahjoittaja! Jo 20 vuoden ajan tuellasi on vahvistettu metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA Isäntä Matti (oik.) tarkastelee keskeneräistä istutustyömaata. Metsänomistajat 22 Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta Yhteistyötä metsäelinkeinon puolesta Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan antaneet puukaupoista vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on tehty pitkäjänteistä työtä oman toimialan elinvoimaisuuden hyväksi. ”Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta. ”Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.” Toimialan omaa rahaa Viime vuonna metsänomistajat lähtivät mukaan metsäsäätiömaksuun 37000 puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää osallistua, niin myös puunostaja maksaa saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden puolestapuhujana on huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja. Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen Jyrki Vesa Yhteistyössä puurakentamisen eteen Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä. ”Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. ”Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat lisänneet innostusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.” Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tukeakseen paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Parhaillaan Etelä- ja KeskiPohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon. Jorma Länsitalo Maria Niemelä sekä koululais- ja nuorisotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa viestintää päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille, PEFCsertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle. Jussi Parviainen Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja 5-6-luokkalaisten tutustumista metsäalan töihin Yrityskyläoppimisympäristössä. Tärkeä ja kouluissa hyvin vastaanotettu on säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin 8000 koululaisen osallistumisen metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin 50 000 koululaiseen vuosittain. ”Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi”, Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä. Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. ”Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti”, Parviainen muistuttaa. Lupa kukoistaa Lapsille ja nuorille innostavaa metsäkasvatusta ”Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin sekä kaikki keräämistyöhön sitoutuneet toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä”, kiittelee Länsitalo. ”Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden osaajille, Länsitalo iloitsee. Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi kotimaahan. Metsäelinkeinon kannalta tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla riittää mahdollisuuksia. teksti: Päivi Mäki Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. Rantasalmi Sulkava Hirvensalmi Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Pertunmaa Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.) Savonlinna Savonlinna Juva Joutsa (pl. Leivonmäki) Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717 antti.tiihonen@ metsatilat.fi Savilahdenkatu 32, 50100 MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Puumala (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353 petra.huupponen@ metsatilat.fi Multamäentie 18 58200 KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022 kimmo.asikainen@metsatilat.fi Väätäisentie 5, 51900 JUVA Juva, Puumala, Sulkava Harri Huupponen, julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 5550481, harri.huupponen@mhy.fi Olavinkatu 23 A 5, 57130 SAVONLINNA Antti Mähönen, AKA, julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 977 3767, antti.mahonen@metsatilat.fi Minna Canthin katu 11 B, 70100 KUOPIO Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t . f i / j a r v i s u o m i Metsävarallisuuden asiantuntija Minna Canthin katu 11 B, KUOPIO, p. 045 341 6990 K y s yl i s ää l äh i m m äs tä k o n tto r i s tata ik a ts ol i s äti e to ja o s o i tte e s tao p . fi/ m e ts a Metsänomistajat 23 Kisälli ja konkari savotalla metsurityön monimuotoisuutta Saimaan saarissa Petra Huupponen Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään – vaivaton vaihtoehto perintömetsän omistamiselle Alun alkaen Säämingin yhteismetsän työnimellä liikkeelle lähtenyt hanke on edennyt perustamissopimuksen allekirjoitusvaiheeseen. Perustamissopimus allekirjoitetaan syyskuun lopussa, jonka jälkeen haetaan maanmittauslaitokselta muodostamistoimitusta. Tämän syksyn aikana liittyvät tilat voidaan vielä liittää yhteismetsään perustamistoimituksessa. Yhteismetsä on jatkossakin avoin kaikille halukkaille, joilla on kiinnostusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä Etelä-Savon osaksi. Esa ja Santtu menossa savottatyömaalle saareen Saimaalla. Metsänhoitoyhdistys EteläSavon palveluksessa on 70 metsuria ja lähes 100 yrittäjää. Vuosittain joukko alalle opiskelevia nuoria saa kosketuksen käytännön työhön mhy:n harjoittelujaksolla. Riihimäkeläinen Santtu Kivijärvi on toisena vuonna peräkkäin varttuneemman metsurin Esa Kammosen mukana Rantasalmen metsätyömailla. Santtu Kivijärvi pakkaa veneeseen saaritonttisavotan vermeet Esa Kammosen ohjeistuksella. ”Taljan käyttöä ei vielä ole koulussa opetettu. Syksyllä meillä on kurssi erikoispuiden kaadosta” toteaa kolmatta vuotta Hyvinkäällä Hyriassa metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi opiskeleva Santtu. Kolmen kuukauden työharjoittelusta metsänhoitoyhdistyksessä on jäljellä vielä vajaa kuukausi. Rantasalmen metsätyömailla uusia metsurintyöhön liittyviä asioita on oppinut käytännön kautta Esan johdolla. Santtu harmittelee, ettei Hyria jatkossa enää tarjoa vastaavaa koulutusta nuorille, vaikka ammattimetsureille töitä olisikin tarjolla. ”Meidän vuosikurssimme on viimeinen, joka valmistuu metsuri-metsäpalvelujen tuottajiksi Hyriasta” Santtu kertoo. Armeijan jälkeen hän haluaa jatkaa metsäalan opintoja Jämsänkoskella. Metsurityö on monimuotoista Tämän päivän ensimmäisenä työkohteena on tonttisavotta saaressa. Tonttipuut ovat poikkeuksetta hankalia, koska niitä säästetään pihapiirissä viimeiseen saakka. Pihapuiden kaadot ovat ammattilaisen työtä koska usein lähellä olevat rakennukset pakottavat puiden kaadon vain tiettyyn suuntaan. Pienestä virheestä voi sunnuntaimetsurille tulla iso lasku, joten pihapuiden kaadossa ei kannata säästää vaan tilata kaatoapuun ammattilainen. Lisäksi tontinomistaja saa kaatotyöstä ja polttopuiksi pätkimisestä kotitalousvähennyksen. Esa Kammonen on toiminut Rantasalmella metsurina 80-luvulta lähtien. Esa laskee metsänhoitoyhdistyksen etunimen vaihtuneen nyt kolmesti viimeisen 35 vuoden aikana yhdistymisten takia. ”Parasta työssä on itsenäisyys ja luonnossa liikkuminen, säällä kuin säällä. En kuitenkaan ketään yllytä alalle” Esa tuumaa pilke silmäkulmassa. Vuosien varrella esim. istutustyö on helpottunut muokkauksen ansiosta ja sahat sekä muut työvälineet ovat kehittyneet. Erikoiskohteiden hakkuut ja taimikonhoitotyöt työllistävät istutuksen lisäksi. Metsurityön tulevaisuudesta Esa miettii miten asiakkaat ovat valmiita maksamaan työstä. Risukoita kyllä riittäisi raivattavaksi Rantasalmella. Teksti Petra Huupponen Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään! Perustamissopimus allekirjoitetaan syyskuun lopussamukaan ehtii vielä! Joutsa Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Enonkoski Rantasalmi Hirvensalmi Mikkeli VOITTAJAN VÄLINEET! HUSQVARNA 445/445e TrioBrake TESTI Tehokas ja helppokäyttöinen saha monipuoliseen käyttöön. VOITTAJA 399/449€ Norm 495/545 € 455e TrioBrake ’Tee itse’ -testivoittaja, maaliskuu 2015 HUSQVARNA 543 XP ® G Erinomaista suorituskykyä ja ergonomiaa ammattilaatua arvostavalle. NYT NYT LÄMMIN KYLMÄN HINNALLA! 630€ Norm. 70 0 € HUSQVARNA-teräpaketti Savonlinna Juva Perustamisvaiheessa mukaan lähtevät metsänomistajat kokoontuivat elokuussa Juvan Partalassa, jossa käytiin läpi ohjesäännön runkoa sekä perustamissopimusta. Mhy EteläSavosta Petra Huupponen oli tehnyt kesän aikana tila-arviot, joiden hinnoitteluperusteet ovat samanlaiset ja siten vertailukelpoiset. Esa Lappalainen metsäkeskuksesta oli laskenut tiloille jakorahaennusteet, josta selvisi kunkin tilan osuus yhteismetsän jakamasta vuosittaisesta tuloksesta. Vaikka alkutaival on ottanut aikansa, on mukaan saatu riittävä määrä metsähehtaareja ja asiasta kiinnostuneita. Osallistujat kiittelivät mahdollisuutta saada pienikin perintötila mukaan kokonaisuuteen jota hoidetaan jatkossa suunnitelmallisesti. Vaivaton perintömetsän omistus ja siirto seuraavalle sukupolvelle on monen motiivina liittyä yhteismetsään. Tilan liittäminen yhteismetsään on tehty kannustavaksi ja toistaiseksi ei liittämisestä tila-arviolaskun lisäksi tule muita kuluja. Tilan liittämisestä olemassa olevaan yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. Mikäli olet kiinnostunut osakkuudesta, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toimihenkilöihin. Sulkava Puumala Lokakuussa haetaan maanmittauslaitokselta muodostamistoimitusta. Tämän syksyn aikana liittyvät tilat voidaan vielä liittää yhteismetsään perustamistoimituksessa. Yhteismetsä on jakossakin avoin kaikille halukkaille, joilla on kiinnotusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä Etelä-Savon osaksi. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta: Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p. 0400 256 146 Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p. 044 742 2353 Alkuperäinen Husqvarna. 2 ketjua ja terälevy. 325, 1,3/1,5 mm, 13” VAIN 49€ Norm. 69 € Husqvarnat myy ja huoltaa: • Joutsan Konehuolto, Joutsa • JS Motor, Mikkeli LOCAL RETAIL ADAPTATION • Valtra, Mikkeli • Juvan Rauta-Maatalous, Juva • Linnankone, Savonlinna • Väri & Vapaa-aika Tiusanen, Puumala Metsänomistajat 24 Metsänhoitoyhdistys työllistää paljon opiskelijoita Liity Etelä-Savon metsänomistajien Facebook-yhteisöön Vuosittain Metsänhoitoyhdistyksellä on monesta eri oppilaitoksesta useita eri vuosikurssien oppilaita palkallisessa työharjoittelussa, viimeisen vuoden ammattikorkeakoulu opiskelijoita on ollut myös kesätöissä. Peruskoululaisia on ollut tutustumassa työelämään TET-jaksoilla monella yhdistyksen toimistolla sekä maastossa asiantuntijoiden mukana. Mhy Etelä-Savon ylläpitämät yhdistyksen alueen metsänomistajien tiedotuskanavaksi tarkoitetut facebook-sivut löytyvät osoitteesta www.facebook.com/ Tässä jutussa on koostettu yhteen harjoittelijoiden kokemuksia ja ajatuksia harjoittelujaksoilta sekä ajatuksia tulevaisuuden näkymistä metsäalalta. Simo Ikäheimonen suorittamassa mittaustehtäviä maastossa. Saimi ja Susanna ohjaa liikennettä metsätapahtumassa Mikkelissä. Metsäalaa opiskelemaan päätyneistä melko monella on ollut aikaisempaa kosketusta metsään ja metsäalaan joko vanhempien tai harrastuksen kautta. Simo Ikäheimonen on aina liikkunut paljon metsässä, hiihtänyt sekä metsästänyt, joten metsäala oli luonteva valinta, Simo kertoo. Tossavaisen Janne puolestaan kertoo, ettei hänellä ollut aikaisempaa kokemusta metsäalasta. Metsäala vaikutti kiinnostavalta ja mielenkiintoiselta, Jannen mukaan kipinä metsäalan opintoja kohtaan kasvoi eräharrastuksen myötä. Harjoittelupaikkana EteläSavon Metsänhoitoyhdistys on erittäin suosittu. Susanna Leskinen kertoo suorittaneensa kaikki kolme harjoittelujaksoaan yhdistyksen Mikkelin alueella. Susannalla on laajalti kokemusta eri metsäalan ammattilaisen työtehtävistä, hän on mm. päässyt itsenäisesti tekemään tilakäynnin ja metsäsuunnitelman. Susanna työstää parasta aikaa opinnäytetyötä metsähoitoyhdistykselle, aiheena viestinnän kehittäminen. Loppuvuodesta metsätalousinsinööriksi valmistuva Saimi Ritvanen kertoo että hän on oppinut koulussa perusasiat ja harjoitteluajan työelämä on opettanut Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy metsanhoitoyhdistysetelasavo Klikkaa itsesi sivujen tykkääjäksi ja pysyt ajan tasalla tuoreista metsäuutisista ja tapahtumistamme. Agrame www.agrame.fi Ab parhaiten. Kiitosta saa metsänhoitoyhdistyksen työyhteisö. Harjoittelijat otetaan hyvin vastaan, Saimi kiittää että hän on päässyt itse tekemään ja näkemään metsäalan ammattilaisen töitä. Jyri Pylkkänen on harjoittelujaksoillaan istuttanut puuntaimia, tehnyt taimikonhoitotöitä ja toisella harjoittelujaksolla hän on tutustunut mm. leimikon suunnitteluun ja tehnyt toimihenkilön kanssa työmaatarkastuksia. Jyrille oli tärkeää että metsänhoitoyhdistys pystyy tarjoamaan monipuolisia työtehtäviä, hän kiittelee yhdistystä turvallisena ja toimintaansa kehittävänä työnantajana. Aaro Möller kehuu että hyvien tyyppien kanssa on aina mukava tehdä töitä ja Simo lisää vielä että yhdistys pitää hyvää huolta työntekijöistään. Aaro on juuri aloittanut 3. vuoden opinnot Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, hän valmistuu metsätalousinsinööriksi 2016 loppuvuonna tai keväällä 2017. Hän aikoo tehdä erilaisia alan töitä jo opiskelun ohessa minkä vain opinnoiltaan ehtii. Haastatelluilla opiskelijoilla on erittäin hyvät fiilikset työllistymisen suhteen heti ammattiin valmistumisen jälkeen. Positiivisia näkymiä lisää uudet suuret investoinnit, biotalouden kasvu ja kehittyminen. Saimi uskoo että suurten investointien myötä metsäalalle saadaan uusia työpaikkoja. Terveisiä metsäalan opinnoista kiinnostuneille: Jos koet yhtään olevasi kiinnostunut luonnosta ja siellä liikkumisesta, löytää tältä alalta varmasti kaltaisiansa ihmisiä joiden seurassa viihtyy! (Aaro Möller) Simo Ikäheimonen suosittelee metsäalaa lämpimästi, koska metsäala on Suomessa suuri työllistäjä ja alan sisällä on monipuolisesti erilaisia työpaikkoja. Saimi Ritvanen suosittelee metsäalasta aidosti kiinnostuneille ja muistuttaa vielä että henkilön tulee olla ”maastokelpoinen” eli ei saa hätkähtää pientä sadetta. Metsäalalla pääsee toteuttamaan itseään monipuolisesti ja saa työskennellä paljon ihmisten parissa. (Jyri Pylkkänen) Aaron sanoin, kaikille voimaa ja notkeutta alkaneeseen syksyyn! Maarit Jordan-Valtonen Ajankohtaista metsäasiaa nettisivuiltamme Mhy Etelä-Savon nettisivut löytyvät osoitteesta www.mhy. fi/etelasavo Sivuja päivitetään aktiivisesti, joten täältä löy- dät mm. tietoa palveluistamme, ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, toimihenkilöiden yhteystiedot jne. Liity sähköisen uutiskirjeen jakeluun Käy liittymässä sähköisen uutiskirjeen jakeluun. Löydät liittymislomakkeen klikkaa- malla auki jonkun uutisen tai tapahtuman sivuiltamme www.mhy.fi/etelasavo Metsänomistajat 25 Savonlinnan alueelle uusi toimistoassistentti Olen Maarit Jordan-Valtonen ja toimin Savonlinnan alueella toimistoassistenttina. Olen aloittanut työskentelyn Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa 10.8. ja pääasiassa toimipisteeni on Savonlinnan toimisto Olavinkadulla. Savonlinnan ja Punkaharjun toimistoilta jäävät palveluneuvojat vapaalle tämän syksyn kuluessa, joten heidän tehtävänsä siirtyvät osittain minulle. Asustelen Kerimäellä Puruveden rannalla. Sydäntä lähellä on luonto ja eläimet, kotoa löytyy neljä kissaa. Koulutukseltani olen markkinointiin suuntautunut Tradenomi. Aikaisempaa työkokemusta minulla on asiakaspalvelun, markkinoinnin ja Maarit Jordan-Valtonen henkilöstöjohtamisen parista. Metsänhoitoyhdistyksessä vastuullani pääsääntöisesti on puumaksujen välittäminen yhdistyksen itäisellä alueella sekä kaikki markkinointiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin liittyvät asiat koko yhdistyksen alueella. Lisäksi järjestelen tietenkin kaikkia juokse- via ja ajankohtaisia asioita; voin todeta että mikään päivä ei ole samanlainen. On ollut mahtavaa päästä tutustumaan syvällisesti Metsänhoitoyhdistyksen tarjoamiin palveluihin. Olen saanut olla asiantuntijoiden matkassa kentällä… siis metsässä ja mukana asiakastapaamisissa. Välimatkoja olemme kulkeneet saariin veneellä ja autolla mantereella. Kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää, näin osaamme jokainen kertoa entistä paremmin ja laajemmin yhdistyksen tarjoamista asiantuntijapalveluista. Maarit Jordan-Valtonen Vapaa-aikana puuhastelen rakentamisen ja pihahommien parissa, puutarhan hoitaminen on suurin intohimoni. Luonnossa liikkuminen sekä kesäisin veneily ovat erinomaista vastapainoa työlle. Käyn myös salilla ja jumpissa, Viiru kissa viihtyy maalla ja ulkoilee isäntäväen valvovien silmien alla. Viirulle on tärkeää tarkastaa reviirit joka päivä. talvella kun pakkanen paukkuu on mukavaa tehdä käsitöitä. Tervetuloa moikkaamaan minua ja juttelemaan lisää Metsänhoitoyhdistyksen tarjoamista palveluista, pääsääntöisesti minut tavoittaa Savonlinnan toimistolta. Monimuotokoulutuksella uuteen ammattiin Hei! ammattikorkeakouluopinnoilla, joista katsotaan tässä uudessa hhhu koulutusohjelmassa hyväksi luetuiksi siis jo puolet. Tällainen opintomuoto soveltuu perheelliselle, jo työelämässä mukana olleelle aikuiselle, paremmin kuin perinteinen koulutus. Opinnot tapahtuvat suurelta osin etätyöskentelynä kotoa käsin netin välityksellä. Varsinaista lähiopetusta Mikkelissä on pääsääntöisesti vain muutamana päivänä kuukaudessa. Toki käytännön töihin perehdymme intensiivisillä maastojaksoilla. Lähiopetuksen vähyyden ja Sanna mittaamassa puuston määrä. suuren tehtävämäärän vuoksi Olen päässyt seuraamaan met- töitä ja istutin taimia, perehdyin omatoiminen opiskelu ja asioi- säasiantuntijoiden työskentelyä hieman toimistotöiden saloihin hin itsekseen perehtyminen on lähietäisyydeltä ja saanut aina ja oikaistiinhan me harjoitteluna hyvin suuressa roolissa. Olenkin vastaukset kaikkiin kysymyksiin. aikana yksi rajalinjakin. saanut Etelä-Savon metsänhoi- Siispä suuri kiitos Tapsalle ja Työyhteisönä metsänhoitoyhtoyhdistyksen metsäasiantunti- Katrille Savonrannan konttorille distys vaikutti iloiselta ja enerjoilta korvaamatonta apua ja kysymystulvaan vastailusta! giseltä joukolta. Metsäammatohjausta erilaisien tehtävien teOlin myös varsinaisessa työ- tilaiset ottivat uuden tulokkaan ossa ja metsällisen tiedon haussa. harjoittelussa Metsänhoitoyhdis- joukkoonsa muitta mutkitta. tyksessä keväällä viisi viikkoa. Se Huipennuksena tässä oli tiimiaika oli erittäin mielenkiintoista. päivä Juvalla, johon me suurella Monet koulussa opettelemamme joukolla osallistuimme KerimäTaimitapion taimien hyvää kasvua, terasiat muuttuivat konkreettiseksi, ki-Savonranta -tiiminä. Päivän veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. kun sai seurata niiden toteutta- anti oli informatiivinen ja se toi • hyvälaatuinen siemenaines mista käytännössä! Harjoittelun uutta näkökulmaa metsäammat• nykyaikainen kasvatustekniikka aikana tein työnjohtoa avustavia tilaisen työsarkaan. Olen Sanna Hakolahti, tuleva metsäammattilainen. Halu lähteä metsäalalle heräsi palattuani takaisin kotiseudulle tänne Savonlinnan reunamaille. Metsän keskellä kasvaneelle, se on luontainen elinympäristö ja moni tällä seudulla saakin elantonsa metsästä tavalla tai toisella. Miksen siis minäkin? Olen aiemmin työskennellyt jo vuosia taimitarhalla, joten puiden kasvattaminen on minulle ennestään tuttua. Niiden kokoluokka vain vaihtui nyt kertaheitolla suuremmaksi… Opiskelen Mikkelin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi monimuotototeutuksella. Aloitin opinnot tammikuussa 2015. Koulutusaika opinnoissa on vain kaksi vuotta, vaikka yleensä AMK-opinnoissa valmistumiseen vaaditaan vuosia neljä. Ero koulutusaikojen pituudessa selittyy jo aiemmin suoritetuilla Elinvoima Terveys Hyvä kasvu • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Kesän huipentuma oli Mhy:n organisoima kulotus, jota sain olla seuraamassa ja hieman järjestämässäkin. Jälkisammutusvuoro oli aika usein allekirjoittaneella... Kokemuksena kulotus oli mieleenpainuva. Samalla se oli katoamassa olevan tiedon ja taidon siirtämistä konkareilta meille nuoremmille, nykyisille ja tuleville metsäammattilaisille. Toivon, että valmistumisen jälkeen (joulukuu 2016) saan koulutustani vastaava työtä. Innostukseni tietää uutta metsäalalta on vain kasvanut opintojen edetessä. Uskon, että minulla on tarjota hieman erilaista osaamista ja näkökulmaa metsällisiin asioihin työ- ja elämänkokemukseni ansiosta. Toivottavasti tapaamme vielä metsäasioiden tiimoilta tulevaisuudessa! Syysterveisin Sanna P.S. Jos kiinnostuit mahdollisuudesta kouluttautua metsäalalle hieman perinteisestä poikkeavalla tavalla, haku tammikuussa alkaviin Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööri monimuoto-opintoihin on parhaillaan käynnissä. Sanna Hakolahti MESSURETKI HELSINKIIN 6.11.2015 Mukava retki messukeskukseen jossa monta tapahtumaa samaan aikaan: ELMA Maaseutumessut, Metsämessut, Kädentaitotapahtuma ja OutlexExpo PALABUFFET ALLA AA MU MENOMATK NKOM ÄK I RE BC I/A TT ABC KU OR EDULLINEN JÄ SE 40e/ hlö (50e/ei jäsNHINTA enet) Hintaan sisältyy : Bussimatkat Kososen turisti bussilla, aamupalabuffe t menomatkalla ja messulippu : .10.2015 mennessä Ilmoittautuminen 30 tai t ma htu pa /ta www.mhy.fi/etela-savo en@mhy.fi tai maarit.jordan-valton 044 555 0482 EDUSTA JA MUKANA OP:N SIANTUNTIÄA TS ME KÄ SE VOSTA JOITA ETELÄ-SA Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Bussi nro 1: 6.00 Kerimäki 6.30 Savonlinn a 7.20 Juva 8.30 ABC Kuort ti 11.00 Messukes kus 16.00 Kotimatk a alkaa n. 21.00 Kerimä ki Bussi nro 2: 8.00 Mikkeli 9.30 ABC Ren komäki 11.15 Messukes kus 16.15 Kotimatk a alkaa n. 19.30 Mikk eli Messuretki toteutuu kun osallistujia väh. 30 henkilöä/ bussi www.taimitapio.fi Aikataulut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • www.mhy.fi/etelasavo Messumatka laskutetaan osallistujilta jälk ikäteen Metsänomistajat 26 Metsä Rokkasi heinäkuussa Metsä Rokkaa -tapahtumassa vieraili yli 4000 henkilöä. Sää suosi, sillä hellettä oli lähes 30 C. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila iloitsi siitä, että biotalouden näkymät ovat erinomaiset. Jos kaikki kaavaillut metsäteollisuuden lisäinvestoinnit toteutuisivat ja nykyistä kapasiteettia ei suljeta, nousisi metsien käyttö Suomessa noin 15 milj. m³ eli yli 20 prosenttia nykyistä enemmän. Jotta puu saadaan käyttöön, täytyy tiet saada nykyistä huomattavasti parempaan kuntoon. Tehtaiden puunkäyttö edellyttää ympärivuotista puunkorjuuta. MTK ajaa sukupolvenvaihdoshuojennusta metsätalouteen. Sukupolvenvaihdosten aikaistamisella metsien käyttö tehostuisi ja sukupolvenvaihdosten edistäminen olisi puumarkkinoiden toimivuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein toimenpide. Tapahtuman toinen pääpuhuja oli OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Metsä Rokkaassa tuotiin esille metsäalan myönteinen ilmapiiri ja suunta sekä palvelutarjonta. Metsäopetuksen osastolla tuotiin metsäalan ammatteja tutuksi. Työnäytösalueilla ja osastoilla nähtävää oli runsaasti kaikille. Halusimme myös muistuttaa nykyisiä ja tulevia metsänomistajia, että metsänhoitoyhdistyksestämme löytyy kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Asian lisäksi oli viihdettä. Rakennusmestari Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi) esiintyi kaksi kertaa päivän aikana. Naurunremakka täytti festarikentän. Nuorison odotukset täyttyivät Instagramista muusikon uralle ponnahtaneen Benjamin Peltosen konsertoinnissa. Benjamin esiintyi päivän päätteeksi. Suomen kuuluisin Some-aasi Sumu Sireeni viihtyi aitauksessa metsän sii- meksessä. Sumulla riitti rapsuttajia ja valokuvaajia. Reippaan kokoiset porkkanat maistuivat ja syöttäjiä riitti. Palvelu oli niin hyvää, että kertaakaan aasin ei tarvinnut kajauttaa kuuluisaa ”sireenihuutoa”. Odotukset täyttyivät. Ihmisiä oli selvästi enemmän kuin aiemmissa Metsä Rokkaa -tapahtumissa. Nuoria oli mukana paljon. Tapahtuman järjestäminen vaati jälleen paljon työtä, mutta yleisöltä ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella se kannatti. Tapahtuman pääyhteistyö- kumppaneita olivat OP-Pohjola, Ponsse, Juvan kunta ja Suomen Metsäsäätiö. Metsä Rokkaan järjestäjät kiittävät kaikkia yhteistyökumppaneitaan, jotka teitte tapahtuman järjestämisen mahdolliseksi jälleen. Kiitoksia tapahtuman suunnittelun ja toteutuksen eteen töitä tehneille henkilöille. Kiitos yleisölle, tapahtumia tehdään teitä varten. Te yleisönä teitte tapahtumasta jälleen järjestämisen ja kaiken tekemisen arvoisen! Lisää tapahtumakuvia löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.mhy.fi/ etela-savo/metsarokkaa Kuvat Kimmo Pajunen Metsä Rokkaa-tapahtuma keräsi yleisöä 4200 kävijää. Fanit odottivat Benjaminia yhteiskuviin aidan takana keikan päätteeksi. Odotus palkittiin. Metsäopetuksen osastolla vilskettä. MTK:n valtuuskunnan pj Tommi Lunttila. Karita Tykkä esitelmöi hyvinvoinnista ja valmisti raakajälkiruokaherkkuja mhy:n osastolla. Alueella oli kaksi puunkorjuutyönäytöstä, Ponssen ja ProSilvan osastolla. Harjakainen poseerasi Mikkelin Ammattikorkeakoulun porukan kanssa. Suomen tunnetuin Someaasi Sumu Sireeni oli vierailemassa Juvalla. Myös Harjakainen kävi moikkaamassa Sumua. FinForelian metsätaimet esittelyssä. Pääyhteistyökumppanit haastateltiin. Vuorossa Seppo Alanne Ponsselta. Valtran traktorit kiinnostivat nuorempaakin yleisöä. Rakennusmestari Timo Harjakainen hauskuutti yleisöä pariin otteeseen. Benjamin esiintyi päivän päätteeksi, joka oli nuorten odottama artisti. Festarialueella oli yhteistyökumppaneiden osastoja ja metsään liittyvää konekalustoa. Metsäkoulujen osastolla pääsi testaamaan Ponssen, Valmetin ja Deeren simulaattoreita. Mhy Etelä-Savo haluaa edistää puun käyttöä. Tällä kertaa Kurkelan Matin käsissä juvalaisesta tammesta syntyi Blenheim lentokone. Kone luovutettiin aktiivisena lennokkiharrastajana tunnetun Apulanta-yhtyeen Toni Wirtaselle. Konetta luovuttamassa promoottori Vesa Kontiainen, Petri Pajunen ja Pekka Harmoinen mhy Etelä-Savosta ja Juva Campingin yrittäjä Jukka Petäjä. Metsänomistajat 27 Petri Pajunen Petri Pajunen Mhy Etelä-Savo järjesti la 8.8.2015 metsäpäivän Hanhimäen tilalla Joutsassa. Professori Kari Mielikäinen oli kertomassa tapahtumassa metsäalan tulevaisuuden näkymistä. Mielikäinen painotti, että jos ei pysty tai ehdi hoitamaan metsäomaisuuttaan itse, niin on tärkeää antaa hoitotyöt muiden, esim. metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi, jotta metsän tuotto ei kärsi. Hanhimäkipäivän ohjelmassa oli myös hevostyönäytös. Muu ohjelma koostui makkaranpaistosta, kahvittelusta, kisailuista, tuote-esittelyistä sekä ajankohtaisista metsäasioista keskustellen. Joutsan flanelssin sb-tytöt olivat koekaniineina vertailtaessa eri hyötyliikuntamuotojen kuormittavuutta. Taimikonhoito todettiin etenkin jalkoja rasittavaksi. Tunnin työrupeaman jälkeen tytöille ei juuri hiki tullut kovasta kuntopohjasta johtuen. Työnjälkikin kesti vertailun ammattimiesten kanssa. Mhy Etelä-Savo järjesti Mikkelissä metsäasioiden ajankohtaiskatsauksen Etelä-Savon alueen kansanedustajille 31.8.2015. Paikalle kansanedustajista pääsivät Jari Leppä (kesk), Antti Häkkänen (kok) ja Kaj Turunen (ps). Mhy Etelä-Savosta paikalla oli pj Juha-Pekka Hannikainen, vpj Mauri Ruuth ja Petri Pajunen sekä MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen. Yhtenä teemana oli lunastuslain uudistamistarpeet. Mhy Etelä-Savo järjesti Punkaharjulle kaksi naisten metsäretkeä kesäkuussa. Mhy Etelä-Savo starttasi metsänomistajaviikon tapahtumiin jo hieman ennakkoon ja järjesti naisten sahapäivän viime lauantaina Kokkolahden kodalla Savonrannalla. Kurssilla taimikonhoidon todettiin olevan terapeuttista luonnossa olemista. ”Siinä näkee oman työnsä jäljen samoin kuin mattopyykillä, sillä tehdyn ja tekemättömän alueen erottaa helposti.” Petri Pajunen Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo• Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • etelasavo@mhy.fi• www.mhy.fi/etalasavo Metsänomistajat 28 Metsänomistajamatka Japaniin ke 4.11.2015 - ke 11.11.2015 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää metsänomistajamatkan Japaniin yhteistyössä Misawan kanssa. Misawalla on saha Mikkelissä, jonne mm. mhy Etelä-Savo toimittaa kuusitukkia. Marraskuu parasta aikaa nauttia Japanin väriloistosta. Matkalle mahtuu mukaan enintään 20 metsänomistajaa ja matka vaatii toteutuakseen vähintään 10 metsänomistajaa. Matka on ainutlaatuinen kokemus, johon on nyt tilaisuus tarjolla. Misawa ei ole aiemmin järjestänyt vastaavaa mahdollisuutta metsänomistajille. Matkalla on mukana Misawan sahan johtoa. Matkan kustannusarvio on noin 3500 euroa. Sitovat ennakkoilmoittautumiset ke 30.9.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p. 044 555 0482. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Päivä 4.11.2015 5.11.2015 6.11.2015 Lähtöaika Ke To Pe 17:25 Saapuminen Helsinki-Vantaa (lento Tokioon JL414) 10:10 Tokyo Narita 13:00-14:00 Lounas Takaido 14:00-15:00 Misawa 16:00-17:00 Suomen suurlähestystö 18:00-19:00 Päivällinen Asakusa 10:00-12:00 Asakusa & Sky Tree 12:00-13:00 Lounas Asakusa 13:00-16:00 Akihabara Bus 16:00 Akihabara 10:00-11:00 La Bus 13:00 Bus 15:00 9.11.2015 Ma Nagatoro Ti Kusatsu Lounas Numata Bus 14:00 Numata 15:00 Cyuzenjiko Bus 9:00 Chyuzenjiko 10:00 Nikko 16:00 Gunma Kusatsu Tochigi Chyuzenji Tochigi & Chiba Narita Nikko Shrine 12:00-14:00 14:00 Kusatsu Numata Misawa Numata tehdas Bus Ke 10:00 12:00-14:00 Bus Saitama & Gunma Kusatsu 10:00-12:00 Lounas Nikko Nikko 15:00 15:00-16:00 11.11.2015 Nagatoro 16:00 10:00-12:00 10.11.2015 Omiya Nagatoro laiva Kusatsu kuumat lähteet 9:00 Saitama Omiya 14:00 Su Bus Asakusa Lounas Omiya Omiya 13:00-15:00 8.11.2015 17:00 Tokyo Bonsai Museo 12:00-13:00 7.11.2015 Hotelli Noda Kikkoman tehdas Noda 17:00 Metsänomistajat Narita 11:30 Narita lentokenttä (lento Helsinkiin JL413) 15:00 Helsinki-Vantaa lentokenttä ETELÄ-SAVO Tämän voi vain jääkausi hävittää. Tämän voi vain jääkausi hävittää. Kutsu Metsäpäivään Helsinkiin Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metMetsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi sätie mahdollistaa ja kunnostamista. Kysykuljetuksen lisääpuiden tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaHyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasitienvarsilta ja metsänhoitotöiden asiantuntijaltamme: kuljetuksen kelillä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ja tienvarsilta OP:n järjestämään toteuttaminen helpottuu. kuin kelillä. Tällöin saat myös metsäpäivään Helsinkiin. Tilaisuus järjestetään OP:n Vallilan Kalle Kaartinen, p. 044puistasi 555 0488,jakalle.kaartinen@mhy.fi paremman hinnan Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden toimialue: Juva, Sulkava,rakentamista Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju uudistetuissa tiloissa. metsänhoitotöiden toteuttamija kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tieja ojaReijo Kähärä p. 040 674 3007, reijo.kahara@mhy.fi asiantuntijaltamme: nen helpottuu. Aika ja paikka: La 17.10.2015, OP Vallila toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa Teollisuuskatu 1, Helsinki Kalle Kaartinen, p. 044 555 0488, kalle.kaartinen@mhy.fi Metsätien on toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta jarakentaminen Punkaharju Klo 13.00 Tervetuloa, kahvitarjoilu Reijo Kähärä p. 040 674 3007, reijo.kahara@mhy.fi pitkäaikainen investointi, siksi Metsäpalvelupäällikkötoimialue: Petri Kortejärvi, OP Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Puumala, Anttola, ja Pertunmaa valtio tukee metsäteiden raKlo 13.10 Ajankohtaista puukaupassa kentamista ja ETELÄ-SAVO kunnostamista. Johtaja Petri Pajunen, mhy Etelä-Savo Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie puiden kuljetuksen Metsäomaisuuden hallintapalvelut MetsänomistajatHyvä Hyvä metsätie nostaa tilasi Kunnossa oleva mahdollistaa metsätie mahdollistaa puiden kuljet Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • arvoa. 51900 JUVA tiejatienvarsilta oja-asiantuntijaltamme. tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden ETELÄ-SAVO Asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen, mhy Etelä-Savo www.mhy. fi/etelasavo •kelillä etelasavo@mhy. kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoi toteuttaminen helpottuu. Ajankohtaista metsäkiinteistökaupasta toteuttaminen helpottuu. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA Toimitusjohtaja Antti Mähönen, Järvi-Suomen Metsätilat www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rake Klo 14.15 Tauko ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja o Klo 14.30 Metsätilakaupan sukupolvenvaihdoksen rahoitus asiantuntijaltamme: asiantuntijaltamme: Asiakkuusjohtaja Reijo Särkkä, OP Kalle Kaartinen, p. 044 555 0488, kalle.kaartinen@mhy.fi Säästämisen ja sijoittamisen palvelut KalleJuva, Kaartinen, 044 555 Savonlinna, 0488, kalle.kaartinen@mhy.fi toimialue: Sulkava, p. Rantasalmi, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Johtaja Tarja Väisänen, Helsingin OP toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Reijo Kähärä p. 040 674 3007, reijo.kahara@mhy.fi Metsävakuutus turvaa omaisuuden ReijoPuumala, Kähärä Anttola, p. 040 674 3007, reijo.kahara@mhy.fi toimialue: Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa Asiantuntija Matti Roms, OP toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa Klo 15.30 Buffet tarjoilu ja mahdollisuus asiantuntijakeskusteluihin Ilmoittautuminen: 9.10.2015 mennessä, maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai 044 5550482. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajallinen määrä Lisätietoja tapahtuman www.mhy.fi/etela-savo/tapahtuma/paakaupunkiseudunETELÄ-SAVO ohjelmasta: metsapaiva Tämän vain jääkausi hävitt Tämän voivoi vain jääkausi hävittää. Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy.
