Kh 16.11.2015 erikseen jaettava

Transcription

KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET
11.11.15
19/13
20/13
38/13
44/13
1/14
11/14
13/14
15/14
18/14
19/14
20/14
22/14
30/2014
39/2014
41/2014
42/2014
1/2015
3/2015
4/2015
5/2015
6/2015
VALTUUSTOALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI
PUSULASSA
583/10.03.01/13
VALTUUSTOALOITE MATKAILUAJONEUVOJEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN
SAAMISEKSI
582/08.01.03/13
ALOITE HANKINTASTRATEGIAN LUOMISEKSI
1051/00.01.02/13
ALOITE ENNAKKOARVIOINNIN (EVA) KÄYTTÖÖNOTOSTA LOHJALLA
1129/00.01.02/13
ALOITE ILOTULITTEIDEN MYYNTIKIELLOSTA YKSITYISILLE HENKILÖILLE
KOKO LOHJAN KAUPUNGIN ALUEELLA
43/09.05.00/2014
ALOITE ASEMAKAAVAMUUTOKSESTA NYBERGIN ASUINALUEELLA
227/10.02.03/2014
IIDAN KAMMARIA KOSKEVA ALOITE
228/10.03.02/2014
ALOITE SAUKKOLASSA OLEVAN PUUTARHAJÄTEPAIKAN AVAAMISEKSI
ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN
338/11.01.06/2014
ALOITE ESTEETTÖMÄN WC:N SAAMISEKSI LOHJAN TORILLE
341/07.00.00/2014
KAAVAMUUTOSALOITE, JOKA KOSKEE RAVITIEN JA VT 25 RISTEYKSEN
LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ
617/10.03.01/2013
ALOITE TURVAKAMEROISTA KAUPUNGIN VENESATAMIIN
342/10.03.01/2014
ALOITE TYÖLLISTÄMISJÄRJESTELYIDEN TEHOSTAMISESTA
385/1.00.00/2014
ALOITE ”KOHTI ESTEETÖNTÄ LOHJAA”
338/05.21.00/2013
ALOITE RAKENNUSVALVONNASTA
637/10.03.00/2014
ALOITE TARJOILUJEN ASETTAMISESTA MAKSULLISIKSI
LUOTTAMUSHENKILÖILLE
708/00.01.01/2014
ALOITE LOHJASTA UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA
712/00.01.05/2014
ALOITE KYLTITYKSESTÄ LEMPOLAN KAUPPAPUISTOON
30/10.03.01/2015
ALOITE IKÄIHMISTEN TERVEYTTÄ LISÄÄVÄN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI
99/12.04.00/2015
ALOITE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISEKSI VANHUSTEN
ULKOILUTTAMISEEN
106/00.04.01/2015
ALOITE NUORTEN KESÄTYÖN EDISTÄMISESTÄ JA KULTTUURIELÄMYSTEN
TARJOAMISESTA KUNTALAISILLE
103/01.00.00/2015
ALOITE URHEILUKENTÄSTÄ KESKUSTAAN
105/10.03.01/2015
1
4
6
8
10
12
13
14
17
19
20
22
23
26
28
30
31
34
35
39
41
43
11.11.15
7/2015
8/2015
9/2015
10/2015
12/2015
13/2015
14/2015
15/2015
16/2015
17/2015
18/2015
19/2015
20/2015
21/2015
22/2015
23/2015
24/2015
25/2015
2
ALOITE VAARALLISTEN KOULUTEIDEN SELVITTÄMISEKSI
104/08.01.01/2015
44
ALOITE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN VALINTAMENETTELYSTÄ
103/01.00.00/2015
45
ALOITE KESÄTEATTERIN PAIKASTA
102/10.03.02/2015
47
ALOITE MUISTOMERKIN PAIKASTA
101/12.03.01/2015
49
ALOITE YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMISEKSI LAPSEN PERHEEN
OMASSA KODISSA
71/05.10.00/2015
50
ALOITE VESIVAHINKOJEN JA VAKUUTUSTEN VARALTA
179/00.01.04/2015
53
ALOITE SAARNIMETSÄNTIEN, RAVIPOLUN, RAJAMETSÄNKADUN JA KANTATIE
25:N LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA
180/08.00.00/2015
54
ALOITE ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTEISTA
181/06.00.00/2015
56
ALOITE JÄTEVEDENPUHDISTAMON PUHDISTETUN JÄTEVEDEN
HUKKALÄMMÖN TALTEENOTOSTA
182/11.01.06/2015
57
ALOITE KOSKIEN VANHUSTEN KULJETUSPALVELUA
242/05.12.00/2015
58
ALOITE KULTTUURIA KAIKILLE - PALVELUSTA
287/12.03.00/2015
62
ALOITE KONEELLISEN ILMANVAIHDON SAMMUTTAMISEN VAIKUTUSTEN
TUTKIMISEKSI
288/11.03.00/2015
64
ALOITE TORILAVAN KAIUTTIMISTA
289/10.03.01/2015
66
ALOITE AJOVÄYLISTÄ POLKUPYÖRÄILIJÖILLE
290/10.03.01/2015
67
ALOITE KÄYTETYISTÄ KALUSTEISTA
291/02.07.01/2015
68
ALOITE YLIJÄÄMÄRUOASTA HENKILÖKUNNALLE
292/01.02.01/2015
69
ALOITE RANTA-ALUEITTEN SUOJELUSTA JA VARAAMISESTA TODELLISEKSI
”JÄRVIKESKUKSEKSI”
960/10.00.00/2013
70
ALOITE KARJALOHJAN JA SAMMATIN TERVEYSASEMIEN TOIMINNAN
JATKAMISEKSI
161/00.01.02/2015
73
11.11.15
19/13
3
VALTUUSTOALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI
PUSULASSA
583/10.03.01/13
Valtuutetut Hannele Maittila ja Kari Kyttälä esittivät seuraavan aloitteen:
"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Lohjan kaupunki aloittaa välittömästi
toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi Pusulan taajama-alueella sekä
Hyönölä-Pusula välillä.
1. Nummi-Pusulan kunta laaditutti ns. Kaukelantien kaavan, joka on saanut myös
lainvoiman. Kaava-alueelle on rakennettu muutamia uusia omakotitaloja ja
kaupungilla on nyt useita tontteja myynnissä. Kaava-alueella on myös vanhaa,
pysyvää asutusta.
Kaukelantien liikennemäärät ovat huomattavan suuret, johtuen pääkaupunkiseudulle
suuntautuvasta työmatkaliikenteestä. Tie on kapea ja mutkainen ja etenkin pimeänä
vuodenaikana vaarallinen myös jalankulkijoille.
Jatkamalla katuvalaistusta Pusulan suunnasta Kaukelantienvartta vähintäinkin
kaava-alueen loppuun saadaan tiestä turvallisempi. Samalla tulee asettaa
valaisinpylväät jo olemassa oleviin tolpanjalkoihin ns. Pappilanpellon asuinalueella.
2. Pääsisääntuloväylä Pusulaan on Hyönölä-Pusula tieosuus. Tieosuus on
valaisematon. Katuvalot alkavat 100 m ennen Pusulan keskustaa.
Hyönöläntiellä on sattunut lukuisia ulosajoja, yksi kuolemaan johtanut onnettomuus
ja monia "läheltä piti"-tapauksia.
Tieosuus on monen Pusulalaisen asukkaan käyttämä ulkoilureitti. Pimeänä
vuodenaikana tie on jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallinen.
Jatkamalla katuvalaistusta Pusulan keskustasta Hyönölään, saataisiin tieosuus
huomattavasti turvallisemmaksi."
Toimenpiteet
Valtuusto päätti 17.4.2013 § 68 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmistelta
vaksi.
Aloite lähetetty 22.4.2013 tekniseen keskukseen valmistelua varten, johdon
assistentille.
Tekninen toimi 11.9.2013:
Vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa ei toimenpiteisiin ole osoitettu määrärahaa.
Tekninen lautakunta 17.9.2013 § 151: Aloite on edelleen vireillä.
2014
Katupäällikkö Lötjönen 12.3.2014: Tekninen toimi tekee esityksen Uudenmaan
ELY -keskukselle nopeusrajoitusten tarkistamisesta Pusulan keskustaan tulevien
yleisten teiden osalta. Kaupungin toimesta toteutetaan Pappilanpellon alueelle
puuttuva valaistus määrärahojen puitteessa v. 2014 aikana. Samalla selvitetään
mahdollisuus jatkaa valaistus Pusulan keskustan suunnasta Pappilanpellon alueen
kohdalle. Aloite vireillä.
Tekninen lautakunta 18.3.2014 § 46: Aloite edelleen vireillä.
11.11.15
Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan
edelleen vireillä olevaksi.
Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 § 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi.
2015
Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52:
Aloite on edelleen vireillä.
Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä.
Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä.
-------------------------------
4
11.11.15
5
20/13
VALTUUSTOALOITE MATKAILUAJONEUVOJEN
PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN SAAMISEKSI
582/08.01.03/13
Valtuutettu Jukka Sassi esitti Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta
seuraavan aloitteen:
"Lohjan keskusta-alueella ei ole tällä hetkellä tarjota paikkaa niille matkailijoille, jotka
olisivat tulossa kaupunkiimme matkailuajoneuvonsa kanssa hiukan pidemmäksi
aikaa. Perinteisiä karavaanarialueita on, mutta yleensä niihin liittyy myös muuta
toimintaa ja niiltä odotetaan hiukan toisenlaista ympäristöä, kuin tässä esittämässäni
aloittaessa tarkoitan. Mikäli harjulle liikuntakeskuksen yhteyteen perustettaisiin
erillisiä, vain matkailuajoneuvojen käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, voisi
sellaiselle tulla vierailulle Lohjalla ja samalla pääsisi lähelle kaupungin tarjoamia
matkailijoillekin tarkoitettuja palveluja. Suunniteltu kesälinjakin olisi näiden
matkailijoiden käytettävissä ja sen kyydissä olisi helppo käydä Lohjan eri
matkailukohteissa.
Teknisesti pysäköintipaikat olisivat helposti ja edullisesti toteutettavissa. Lohjan
jäähallin alapuolella olevalle tasanteella riittää, kun tekee kivituhkasta tarvittavat
kulkureitit ja erillisillä harvakseltaan oleville pysäköintipaikoille olisi vedetty sähkön
saanti mahdollisuus. Tarkoituksena ei siis ole tehdä kausipysäköintipaikkoja vaan
sellaisia, joihin on helppo tulla ja joissa voi pysäköidä muutamia vuorokausia
matkailuajoneuvonsa kanssa esimerkiksi erilaisten Lohjalla järjestettävien
tapahtumien aikaan. Varaus- ja kassapalvelut olisivat helposti toteutettavissa
Neidonkeitaan kassan yhteyteen.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Lohjan matkailuelinkeinolle
saataisiin sitä tukevaa pysäköintitilaa käyttöön edellä esittämälläni tavalla."
Toimenpiteet
Valtuusto päätti 17.4.2013 § 69 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen
valmisteltavaksi.
Aloite lähetetty 22.4.2013 kaupunginlakimiehelle, tekniseen toimeen ja johdon
assistentille.
2014
Katupäällikkö Lötjönen 12.3.2014: Lohjan Liikuntakeskus Oy/Sinikka Pohjala on
antanut asiasta seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Jukka Sassin aloite (582/08.01.03/2013) koskien matkailuajoneuvojen
pysäköintipaikkojen saamiseksi. Aloitteessa todetaan, että mikäli Harjulle
Liikuntakeskuksen yhteyteen perustettaisiin erillisiä, vain matkailuajoneuvojen
käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, voisi sellaiselle tulla vierailulle Lohjalle.
Paikaksi aloitteeksi esitetään Lohjan jäähallin alapuolella olevaa tasannetta.
LLK Oy toteaa lausuntonaan valtuustoaloitteeseen, että
- aloitteessa esitetty alue sijaitsee ulkoilureittimaastossa ja esitetty toiminta ei olisi
asemakaavanmukaista, joten nykyinen asemakaava ei mahdollista aloitteen
mukaista toimintaa alueella
- jäähallin edustalla on riittävästi tilaa päiväpaikoitukseen matkailuautoillekin, joten
liikuntatoimi katsoo, ettei erillistä aluetta tarvitse perustaa ja
11.11.15
- kaikki Harjun urheilukeskuksen samoin kuin kävelymatkan päässä Harjulta olevat
Lohjan keskustan palvelut ovat päivämatkailijoiden käytössä.
Aloite esitetään loppuun käsitellyksi.
Tekninen lautakunta 18.3.2014 § 46: Aloite esitetään loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää, että valtuusto hyväksyy aloitteen
loppuunkäsitellyksi.
Kaupunginvaltuusto 16.4.2014 § 42:
Valtuutettu Heikki Linnavirta esitti, että valtuustoaloite 20/13 ”Valtuustoaloite
matkailuajoneuvojen pysäköintipaikkojen saamiseksi” todettaisiin edelleen vireillä
oleviksi.
Valtuusto totesi aloitteen edelleen vireillä olevaksi.
2015
Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: aloite on edelleen vireillä.
Aloite ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon.
-------------------------------
6
11.11.15
7
38/13
ALOITE HANKINTASTRATEGIAN LUOMISEKSI
1051/00.01.02/13
Valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalo esitti Perussuomalaisten ryhmän puolesta
11.9.2013 kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen:
”Lohjan kaupungilla on hyvä hankintaohje kaupungin eri toimintojen kilpailuttamiseen.
Ohje sisältää selväsanaisesti hankintaprosessin vaiheet, asiaa koskettavat
lakipykälät ja käytännöt. Hankintojen ja kilpailutuksien sisältöön ohje ei ota kantaa.
Nyt on kuitenkin kotiinpäin vedon aika. Mielestämme kaupungin kaikissa
hankinnoissa ensisijainen lähtökohta tulee olla paikallisten palveluntarjoajien ja
yrittäjien tukeminen. Rahan tulee jäädä tälle alueelle aina kun se vähänkin on
mahdollista. Hankintalainsäädäntö antaa tähän hyviä mahdollisuuksia painottaa
esimerkiksi elintarvikkeiden tuoreutta, jolloin pitkät kuljetusmatkat eivät täytä tätä
ehtoa jne.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy heti toimiin
hankintastrategian luomiseksi lähtökohtana kokonaistaloudellisesti lohjalaisten etua
palveleva ohjeistus hankintoihin ja kilpailutukseen.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite lähetetty 13.9.2013 johtoryhmän sihteerille. Aloite lähetetty johtoryhmän
päätöksellä tekniseen toimeen valmistelua varten 16.9.2013.
2014
Hankintalain peruslähtökohta on markkinoiden hyödyntäminen taloudellisten
hankintojen toteuttamiseksi. Hankintalakia täydentää kestävän kehityksen
näkökulmasta annetut ohjeistukset. Hankinnoissa tulee tarjoajia kohdella
tasapuolisesti ja varsinaisesti paikkakuntakohtaisia ehtoja ei voida asettaa.
Kaupungin tavarahankinnat ovat moninaiset. Useissa tuotteissa on menty mukaan
Kuntahankintojen kilpailuttamiin sopimuksiin, ja saatu näin suuren hankintamäärän
tuoma hyöty. Mm. elintarvikehankinnat suoritetaan tällä hetkellä Kuntahankintojen
kilpailuttaman puitesopimuksen mukaisesti. Menettelyyn sisältyy lähiruoka ja
luomuruoka mahdollisuus. Tältä osin ruoka- ja siivouspalveluyksikkö selvittää omalta
osaltaan hankintamäärän edellyttämiä mahdollisuuksia.
Osassa tavarahankinnoista on edellytetty noutomahdollisuutta, ja tältä osin
paikkakunnalla olevalla tuotevarastolla on ollut merkitys hankintapäätökseen.
Lähtökohtana on ollut, että tavara on oltava noudettavissa. Noutohankinnoissa
käytetään myös ns. vakiintuneen ostopaikan käytäntöä, jolloin esimerkiksi teknisen
toimen kunnossapitohankinnoissa, hankinta voidaan suorittaa lähimmästä paikasta.
Osa tavarahankinnoista tehdään toimitushankintoina, ja tällöin tavaran
laatuedellytyksistä täyttävistä tuotteista valitaan edullisin.
Selvityksen perusteella kaupungin tavarahankinnoissa huomioidaan jo nyt
paikkakunnalla sijaitseva noutopiste niissä hankintatapauksissa, joissa se on
perusteltua. Lisäksi elintarvikehankinnoissa selvitetään lähiruokamahdollisuuksia,
joissa tähän mennessä hankinnan esteenä on ollut riittävän elintarvike määrän
11.11.15
8
saanti.
Aloite esitetään edellä olevan selvityksen perusteella loppuun käsitellyksi.
Tekninen lautakunta 18.3.2014 § 46: Aloite esitetään loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää, että valtuusto hyväksyy aloitteen
loppuunkäsitellyksi.
Kaupunginvaltuusto 16.4.2014 § 42:
Valtuutettu Heikki Linnavirta esitti, että valtuustoaloite 38/13 ”Aloite
hankintastrategian luomiseksi” todettaisiin edelleen vireillä oleviksi.
Valtuusto totesi aloitteen edelleen vireillä olevaksi.
Hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen 18.3.2015:
Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on mahdollista keskittää kyselyt alueen
toimijoille. Tuote tai palvelukohtaisesti näin toimitaan. Kynnysarvon ylittävissä
hankinnoissa, joita säätelee julkisten hankintojen lainsäädäntö, ei tarjoajia voida
rajata paikallisesti.
Elintarvikehankintojen osalta ruokahuollon kehittämistyöryhmän linjausten mukaisesti
ollaan vuoden 2016 talousarvioon esittämässä lisämäärärahaa lähiruokahankintojen
tekemiseksi. Tarkoituksena on hankkia 20 % elintarvikkeista lähiruokahankintana.
Tähän liittyvä tuottajatilaisuus on järjestetty loppuvuodesta 2014.
Aloite esitetään loppuun käsitellyksi.
-------------------------------
11.11.15
9
44/13
ALOITE ENNAKKOARVIOINNIN (EVA) KÄYTTÖÖNOTOSTA
LOHJALLA
1129/00.01.02/13
Valtuutettu Eija Tommila esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia, ja ne vaikuttavat
laajasti kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Siksi päättäjien tulee voida arvioida eri
päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä.
Päätöksenteon tueksi tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja, joista voidaan
valita kuntalaisten näkökulmasta parhaat. Päätösesitysten läpinäkyvyys ja avoimuus
edellyttävät vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja arvioita, miten nämä erilaiset päätökset
vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisten elämään. Vaikutusten ennakkoarvioinnilla
kunnallisessa päätöksenteossa tarkoitetaan siis päätösesitysten ja tavoitteiden
vaikutusten arviointia etukäteen. Vaikutusten ennakkoarviointi (Eva) kattaa muut
yksittäiset, sektorikohtaiset ennakkoarvioinnin muodot, kuten terveys-,
mielenterveys-, lapsi-, sukupuoli-, sosiaalisten- tai ympäristövaikutusten arvioinnin ja
siksi sen käyttö on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin.
Vaikutusten arvioinnista on Kuntaliitto laatinut suosituksen ja oppaan (”Vaikutusten
ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa”), jossa esitetään esimerkkejä
vaikutusten ennakkoarvioinnista. Oppaassa esitellään myös taulukko
vaikutustyyppien tunnistamista varten. Taulukko helpottaa sen pohdintaa, millaisia
vaikutuksia päätöksellä voi olla. Opas on tuotettu yhteistyössä kuntakentän kanssa ja
se perustuu mittavaan määrään aineistoa ja tietoa, jota kunnista on kerätty.
Suosituksessa esitetään seuraavaa:
1. Kun päätösesitysten vaikutuksia arvioidaan ennalta, päättäjien tulee tarkastella
useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä
valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin,
ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen,
2. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä
päätöksestä riippuen. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi budjettivuoden,
valtuustokauden tai valtuustokauden ylittävällä aikajänteellä.
3. Kuntaliitto suosittelee, että päätösesityksissä ja tavoitteita asetettaessa esitetään
vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto,
jossa on kuvattu, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Vähin vaatimus on se,
että tehdyn päätösesityksen vaikutukset arvioidaan, jos vaihtoehtoisia
päätösesityksiä ei ole mahdollista tehdä.
4. Kunnan on tarpeen linjata itselleen, mitkä päätökset vaativat ennakkoarviointia ja
keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä ja tavoitteita, joilla on merkittäviä
vaikutuksia. Kunta voi tehdä esim. listan siitä, millaiset asiat on tarpeen ottaa
ennakkoarvioinnin kohteeksi. Muissa kunnissa on ennakkoarviointia tehty mm.
isoimpien investointien, erilaisten toimintojen uudelleen järjestelyjen, palvelujen tai
palveluverkkojen muutoksien ja kehittämistoimien yhteydessä.
11.11.15
10
Esitän, että Lohjalla otetaan päätöksenteon tueksi ennakkoarvioinnin menetelmä
käyttöön ja sen valmistelu käynnistetään välittömästi.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite lähetetty 10.10.2013 kaupungin johtoryhmälle. Aloite lähetetty 15.10.2013
johtoryhmän päätöksellä kehittämis- ja elinkeinopalveluihin valmisteltavaksi,
2015
Kaupunginhallitus 10.8.2015:
Aloitteessa esitetään, että Lohjalla otettaisiin päätöksenteon tueksi
ennakkoarvioinnin menetelmä koskemaan kaikkea hallintoa. Kuntaliitto on antanut
asiasta oman suosituksensa.
Kun asioita valmistellaan kunnassa päätöksentekoa varten, on huolehdittava asian
riittävästä selvittämisestä. Hyvä hallintotapa edellyttää asioiden valmistelun
yhteydessä vaihtoehtojen tarkastelua ja kustannusvertailua ja valmistelua
kaupunkistrategian linjaamalla tavalla. Monet erityislait vaativat nykyiselläänkin
vaikutusten arviointia ja sen laajentaminen koskemaan koko hallintoa saattaisi
aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja lisäisi hallinnon kustannuksia. Vaikutusten arvioinnin
laajentaminen systemaattiseksi ja koko organisaation käsittäväksi vaatisi uuden
toimintamallin luomista, koulutusta, kirjaamista ja seurantaa.
Nykyisellään hallinnon säädökset ovat mittavat ja vaativat erityisosaamista ja
päätöksenteon kustannukset ovat nykyiselläänkin kokonaisuudessaan kalliit.
Nykyinen valtioneuvosto pyrkii hallitusohjelmansa mukaan karsimaan säädöksiä ja
joustavoittamaan hallintoa. Tämä edellyttää säädösten purkua nykyisestään.
Tässä tilanteessa voitaneen arvioida, että valmistelijoille asetettu vaatimus hyvän
hallintotavan mukaisesta huolellisesta ja vaihtoehdot huomioon ottavasta
valmistelusta on riittävää. (Eero Soinio/Raija Rajantaus)
Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se päättää -1. merkitä saadun
selvityksen tietoonsa saatetuksi -2. todeta, että aloite on tullut loppuun käsitellyksi.
Keskustelu
Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Paula Nordström esitti, että aloite on
edelleen vireillä ja palautetaan uudelleen valmisteluun.
Koska Nordströmin esitystä ei kannatettu, esitys raukesi kannattamattomana.
-------------------------------
11.11.15
11
11.11.15
1/14
12
ALOITE ILOTULITTEIDEN MYYNTIKIELLOSTA YKSITYISILLE HENKILÖILLE
KOKO LOHJAN KAUPUNGIN ALUEELLA
43/09.05.00/2014
Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen:
"Esitän rakettien myyntikieltoa yksityisille henkilöille koko Lohjan kaupungin alueella.
Uudistan aikaisemman kuntalaisen aloitteeni vuodelta 2007, jolloin tein sisällöltään
samanlaisen, jota käsiteltiin 10.1.2007 – 13.4.2011 välisen ajanjakson. Aloitteeni
kiersi paikasta toiseen, ollen mm. kaupunginvaltuustossa ja –hallituksessa 4 kertaa.
Lopuksi ilmoitettiin, että aloite on loppuunkäsitelty, aikaa oli tosin kulunut kuukausia
yli 4 vuotta.
Raketteja käsitellään myös melko holtittomasti, ollaan humalassa ja välitetään myös
alaikäisille. Tehdään myös kiusaa naapureille ja muille ihmisille, rikotaan rumasti
luonnon ja eläinten rauhaa, kun on toiminnalle oikein lupa.
Kaiken tämän ikävän puolen tästä ”sotaleikistä” on viime uudenvuoden aatto tuonut
esille: monta ihmistä kuollut ja useita taloja palanut ympäri Suomea, etelästä
pohjoiseen.
Raketit myyntikieltoon!"
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Johtoryhmän päätöksellä aloite lähetetty 21.1.2014 valmisteltavaksi
ympäristötoimeen, vastuuvalmistelija ympäristöterveyspäällikkö Maija Summa, sekä
teknisen-ja sivistystoimen kirjaamoihin. Aloite valmistellaan yhteistyössä
sivistystoimen ja teknisen toimen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen.
2015
-------------------------------
11.11.15
13
11/14
ALOITE ASEMAKAAVAMUUTOKSESTA NYBERGIN
ASUINALUEELLA
227/10.02.03/2014
Meidän Lohjan ryhmän valtuutettu Hannele Maittila esitti seuraavan aloitteen:
”Esitän, että Saukkolassa Nybergin asuinalueen asemakaava-alueella sijaitseva
teollisuusrakennusten korttelialue 67 muutetaan asuinalueelle paremmin soveltuvaksi
pientalojen tai rivitalojen korttelialueeksi. Samassa yhteydessä tulee tutkia
mahdollisuuksia parantaa asuinalueen viihtyvyyttä eristämällä se jo olemassa
olevasta teollisuusalueesta viherkaistalla tai istutuksilla.”
valmisteltavaksi.
Toimenpiteet
Aloite lähetetty 13.3.2014 johdon assistentille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti
aloite lähetetty 18.3.2014 valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelija
kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen.
Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku 20.3.2015: Kyseinen alue sisältyy
kiinteistötoimen markkinoimiin työpaikkatontteihin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on
päättänyt maaliskuussa 2014 luovuttaa alueelta tontit. Tonttien vuokrauksesta ei ole
tehty sopimusta ja lautakunnan vuokrauspäätös menee umpeen toukokuussa 2015.
Kyseisen alueen työpaikkatontit ovat tällä hetkellä ainoat kaupungin omistamat
tarjolla olevat entisen Nummi-Pusulan alueen työpaikkatontit. Alueen asemakaavan
muuttaminen ei sisälly kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään
kaavoitusohjelmaan 2015-17. Aloitteen käsittely on kesken.
2015
-------------------------------
11.11.15
14
13/14
IIDAN KAMMARIA KOSKEVA ALOITE
228/10.03.02/2014
”Ehdotan, että Iidan kammarin annetaan olla edelleenkin Sammatin eläkeläisten
kokoontumispaikkana. Heitä on suuri ryhmä ja tarvitsevat kunnolla tilaa, kun he
viikottain kokoontuvat pitämään palaveria.
Näin kunnioitetaan myös lahjakirjan antajan, Iida Lindgrenin muistoa.
Jos samoihin tiloihin sijoitetaan myös kotihoitajien taukotilat, niin kyllä sopu tilaa
antaa, jos jätetään toimistopaperit entisiin tiloihin tai muualle.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite lähetetty 13.3.2014 johdon assistentille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti
aloite lähetetty 18.3.2014 valmisteltavaksi perusturvatoimeen. Vastuuvalmistelija
hallintopäällikkö Mikko Kerkola. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Aloite on tulossa perusturvalautakunnan käsittelyyn kevään 2014 aikana.
Perusturvatoimi 13.5.2014 § 61 toteaa selvityksenään seuraavaa:
"Kaisankallion pihapiirissä (Kalevalantie 3, 09220 Sammatti) on 12 vuokra-asuntoa
(424 m2 + huoltorakennus 85 m2 + varastorakennus 34 m2) sen jälkeen, kun sieltä
joulukuussa 2013 purettiin kuusi erittäin huonokuntoista vuonna 1978 valmistunutta
asuntoa (kuusi homevaurioitunutta huoneistoa purettiin jo vuonna 2010).
Kalevalantien nykyiset vuokra-asunnot ovat valmistuneet vuonna 1989 ja ne on
rahoitettu aravalainalla. Huoneistojen vuokrat määräytyvät aravasäädösten
perusteella lähtökohtaisesti omakustannusperiaatteella. Iidan kammari, mikä on
kooltaan noin 50 neliömetrin suuruinen kerhohuone aputiloineen, sijaitsee
rakennuksessa, jossa on myös asukkaiden saunatilat ja yksi varastohuone. Tämän
erillisen rakennuksen yhteispinta-ala on 85 m2.
Kalevalantien vuokra-asuntojen kustannukset muodostuvat ylläpitovuokrasta, jonka
kaupungin teknisen toimen tilapalvelut veloittaa sisäisellä laskutuksella ja se
kohdennetaan ko. tiloihin. Lisäksi tiloihin kohdistuu pääomakuluja, jotka koostuvat
laskennallisista pääomavuokrista sekä aravalainakuluista (aravalainakuluja ei
sisäisessä laskutuksessa kohdenneta erillisille kohteille, vaan ne ovat kaupungin
talousarvion rahoitusosion kuluja). Neliömetrien perusteella laskettuna Iidan
kammarin ylläpitovuokra on 4 460 euroa ja pääomakulut 8 680 euroa eli yhteensä 13
140 euroa. Tämän rakennuksen (Iidan kammari + saunatilat) kustannukset
kohdentuvat aravasäädösten perusteella asukkaiden vuokriin. Kalevalantien
asuntojen vuokra on ollut 1.3.2014 alkaen 8,85 euroa/kk + vesimaksu 24
euroa/hlö/kk (huoneistojen koot ovat 34 tai 38 m2). Vuokran olisi
kustannuslaskelman perusteella pitänyt olla selvästi suurempi, koska vuokra kattaa
vain suunnilleen ylläpito/ eli hoitovuokran osuuden, mutta ei lainkaan
11.11.15
15
pääomavuokrakuluja (vuodelle 2014 vuokran korotusta tehtiin vain runsaat 5 %, jotta
se on vertailukelpoinen Tuusankodin vuokrien kanssa). Joten nykyvuokralaisille eli
vanhuksille on taloudellista, että kerhotila on sellaisessa käytössä, josta maksetaan
tilojen todelliset kustannukset. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yli 1 000 euroa
kuukaudessa maksavia tiloja käytetään vain muutamia tunteja kuukaudessa ja että
tilojen kulut kohdentuvat asukkaille.
Iidan kammarin nimi juontuu siitä, että Iida Lindberg lahjoitti vuonna 1996 Sammatin
kunnalle nykyarvossa noin 6 000 euron (40 000 markkaa) arvoisen summan rahaa,
josta puolet kohdistui vanhuksille ja puolet koululaisille. Lahjoitusta kunnioitettiin
nimeämällä kerhotila Iidan etunimen mukaisesti ja hankkimalla lahjoituksen
puolikkaalla kalusteita sinne. Kaisankallion asumispalveluyksikön ja Kalevantie 3:n
vuokra-asuntojen rakentamiseen ja rahoittamiseen ei ole käytetty lahjoitusvaroja.
Kalevalantie 3:n asukkaat ovat voineet käyttää Iidan kammaria omiin perhejuhliinsa
yms. ilman veloitusta, mutta nämä tilaisuudet ovat käyneet erittäin harvinaisiksi. Nyt
kun asuntojen lukumäärä on puolittunut viiden vuoden takaiseen aikaan verrattuna,
niin perhejuhlakäyttö on aivan satunnaista. Jos Iidan kammari menee muuhun
käyttöön, asukkaiden perhejuhlille yms. voidaan tarvittaessa osoittaa Kaisankallion
tiloja tai terveysaseman kokoushuone tilanteen mukaan. Iidan kammarin tilaa ovat
vuokranneet viimeisen viiden vuoden aikana (laskutus)tietojen mukaan neljä
yhdistystä, mutta kokouksia on vuosittain ollut keskimäärin arviolta puolisen tusinaa.
Vasta sen jälkeen, kun seniorikahvila aloitti toimintansa, tilassa on ollut viikoittain
toimintaa. Perusturvajohtaja on päätöksillään 5.3.2014 § 18–20 myöntänyt Sammatin
aluetoimikunnalle, Apuomena ry:lle (seniorikahvila) ja Karjalohjan MLL:n osastolle
(perhekerho) oikeuden käyttää Iidan kammaria vastikkeetta joko kerran viikossa tai
kuukaudessa joko kaksi tai neljä tuntia vuoden 2014 loppuun asti.
Lohjan kasvustrategian 2013–2021 "Kärki 2: Tasapainoinen talous" mukaisia
toimenpiteitä ovat mm. taloudellinen palvelujen järjestämistapa ja palveluverkko sekä
omaisuuden tehokas käyttö. "Kärki 3: Hyvät peruspalvelut" mukainen tavoite on mm.
se, että "Lohjan kaupunki on haluttu työnantaja, jolla on kehityshaluinen ja hyvinvoiva
henkilöstö" sekä "palvelutuotannolla on terveellinen, turvallinen ja ajanmukainen
toimintaympäristö". Näiden strategisten tavoitteiden perusteella
ympärivuorokautisesti toimiva Sammatin kotihoito tarvitsee asianmukaiset työ- ja
taukotilat. Kaupungin kotihoitoa kehitetään määrätietoisesti kaupungin
kasvustrategian ja ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti. Kotihoidon
palvelualueet uudistettiin kesällä 2013 ja henkilöstön työajan käyttöä on
virtaviivaistettu. Kotihoidossa on meneillään valtion Kaste-rahoitusta saanut "Kotona
kokonainen elämä"-hanke, johon käytetään myös saatuja testamenttirahoja
(perusturvalautakunta 27.8.2013 § 104 ja 13.5.2014 § ). Kotihoidon
tarkoituksenmukainen organisointi Sammatin kaupunginosassa edellyttää, että
kotihoidon henkilöstöllä on asialliset sosiaali- ja taukotilat.
Perusturvatoimi on selvittänyt, miten kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan
tilatarpeet voidaan nivoa yhteen vakituisen henkilöstön pysyviin tilatarpeisiin. Iidan
kammarin tilat soveltuvat kokonsa ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti kotihoidon
käyttöön. Perhekerholle ja seniorikahvilalle ja mahdollisille muille perusturvatoimen
toimijoille ja Kalevalantie 3:n asukkaille on järjestettävissä soveliaat toimintatilat
terveysasemalta. Terveysasemalla on tilavan odotustila-aulan vieressä paljeovella
varustettu noin kymmenen neliömetrin kokoushuone, jossa on minikeittiö. Se
yhdistettynä odotustilaan takaa niinä päivinä tai iltapäivinä, jolloin terveysasemalla ei
ole muuta toimintaa, sopivan tilan erilaiseen kerhotoimintaan. Terveysaseman kaikki
11.11.15
16
toiminnot on synkronisoitavissa siten, että asemalla ei tiettyinä päivinä/iltapäivinä ole
palvelutuotantoa. Nykyiset kolmannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen toiminnot
voivat tällöin jatkua esteettömissä tiloissa, joiden saavutettavuus on erinomainen.
Uusi toimintakäytäntö voi alkaa vuoden 2015 alussa, jolloin siirtymäaika on kaikille
osapuolille riittävä.
Kaupunginhallitus on 3.2.2014 päättänyt kaikkia kaupungin toimintoja koskevan
tuottavuushankkeen käynnistämisestä ja kaupunginvaltuusto on merkinnyt sen
tiedokseen. Tuottavuushankkeen tavoitteen 3 mukaan "Lakisääteisten ja
vapaaehtoisten tehtävien palvelutaso ja palveluverkko selvitetään ja mitoitetaan
siten, että tavoite 1 (eli Lohjan kaupungin vuosikate nousee kolmessa vuodessa
lähelle 20 miljoonaa euroa) voidaan saavuttaa. Perusturvalautakunnan 1.4.2014
hyväksymässä Lohjan kasvustrategian toimenpideohjelmassa, jonka
kaupunginhallitus merkitsi tiedokseen 28.4.2014, todetaan, että talouden
tasapainottamiseksi "edistetään perusturvatoimen tilojen tehokasta ja monipuolista
käyttöä". (Lisätiedot: hallintopäällikkö Mikko Kerkola)
Perusturvalautakunta päätti 1. merkitä tiedoksi aloitetta koskevan selvityksen; sekä
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se toteaa
valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 241:
Edellä olevan selvityksen mukaan Idan kammarin käytöstä on päätetty kuluvan
vuoden osalta. Ensi vuoden osalta asia on auki ja jatkosta päätetään myöhemmin.
Aloite on syytä tässä vaiheessa merkitä edelleen voimassa olevaksi. (Simo Juva)
Kaupunginhallitus päätti 1. merkitä tiedoksi perusturvalautakunnan selvityksen; ja 2.
todeta, että aloite on edelleen vireillä.
Perusturvatoimi 15.10.2014: Tällä asialla on ta-vaikutusta.
2015
------------------------------.
11.11.15
15/14
17
ALOITE SAUKKOLASSA OLEVAN PUUTARHAJÄTEPAIKAN AVAAMISEKSI
ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN
338/11.01.06/2014
Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Pirjo-Leena Forsström esitti seuraavan
aloitteen:
”Nummi-Pusulan kunnan aikana, jo vuodesta 2006 lähtien, Saukkolan ja lähialueen
asukkaiden käytössä oli Jättöläntien varressa, metsikön suojassa, puutarhajätteiden
keräysalue. Myös kunta käytti aluetta risujen keräyspisteenä, josta ne oli vaivatonta
hakettaa tai kuljettaa haketettavaksi.
Kyseinen toiminta oli Nummi-Pusulan kunnan ympäristöystävällistä palvelua noin
2000:lle alueen taloudelle, jotka puutarhajätepistettä käyttivät hyödykseen ja
alueensa siistinä pitämiseen.
Nyt kuitenkin jostain syystä kyseinen alue suljettiin ja alue todettiin lainvastaiseksi.
Alueella on käynyt tilannetta arvioimassa mm. ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo
eikä hän nähnyt mitään estettä alueen uudelleen avaamiseen,
Jättöläntien varressa (tieltä nro 110 Jättöläntietä Pusulaan ajettaessa noin 500 m)
olleen puutarhajätepisteen sulkemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pusulaan,
viralliselle jäteasemalle on Saukkolasta matkaa noin 15–20 km lähtöpisteestä
riippuen; on jo taloudellinen kysymys ajaa puutarhajätettä pienillä peräkärryillä
edestakaisin monia kilometrejä ja saastuttaa samalla ympäristöä. Moni lähiasukas
pystyi viemään puutarhajätteet kottikärryillä tuohon keräyspisteeseen. Se oli
asukasystävällistä ja luontoystävällistä toimintaa ja kunnan antamaa edullista ja
arvokasta palvelua asukkaille.
Koska kaikki jäteasiat on keskitetty Roskń Rollin hoidettavaksi, teen valtuustoaloitteen, että Lohjan ympäristötoimi neuvottelee asiasta Roskń Rollin kanssa ja että
Lohja puoltaa nyt suljetun puutarhajätepisteen avaamista uudelleen.
Puutarhajätepiste palvelisi Saukkolan ja sen lähiasukkaiden halua koota
puutarhajätteet helposti ja vaivattomasti lähelle niiden syntyaluetta sekä pitää
asuinalue siistinä.”
Toimenpiteet
2014
valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty 22.4.2014 johdon assistentille. Aloite on lähetetty
5.5.2014 kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi tekniseen
toimeen. Vastuuvalmistelija hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen. Aloite ei ole
talousarviovaikutteinen.
Roskń Roll Oy toimii Länsi-Uudenmaan kuntien jätehuoltoon liittyvien palvelujen
tuottajana. Yhtiö on todennut, että puutarhajätteiden vastaanottopiste edellyttää
ympäristölupaa ja puutarhajätteiden vastaanotto on järjestetty virallisilla jäteasemilla.
Lohjan ympäristötoimi on todennut aloitteen osalta seuraavaa:
Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan antamissa jätehuoltomääräyksissä, joita entisen
11.11.15
18
Nummi-Pusulan alueella noudatetaan, määrätään pykälässä 5 puutarhajätteiden
osalta mm. seuraavasti: "Puutarhajätteet, mikäli niitä ei kompostoida ja hyödynnetä
omalla maalla, on toimitettava jäteasemalle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan
käsittelypaikkaan."
Uudet jätehuoltomääräykset ovat luonnosvaiheessa ja menossa jätelautakunnan
käsiteltäväksi todennäköisesti 4.9.2014, jos aikataulu ei veny. Luonnoksessa
vastaava kohta on muotoiltu tällä hetkellä seuraavasti pykälässä 14: "Puutarhajäte,
jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava
jäteasemalle."
Jäteasemille ja jätteiden vastaanottopaikoille on haettava asianmukaiset luvat.
Koska jätepistettä ei voi avata ilman ympäristölupamenettelyä, puutarhajätteen
epävirallista keräilyaluetta ei ole perusteltua avata. Puutarhajätteiden vastaanotto on
järjestetty virallisilla jäteasemilla. (Kirsti Puustinen)
Tekninen lautakunta 26.8.2014 § 148: Asia jätettiin pöydälle.
2015
Tekninen lautakunta päättää
1) todeta, että 1.3.2015 voimaan astuvien jätehuoltomääräysten mukaan
puutarhajäte, jota ei omatoimisesti käsitellä, on toimitettava jäteasemalle sekä risut ja
oksat jätelaitoksen osoittamaan paikkaan,
2) esittää kaupunginhallitukselle, edelleen kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen
Saukkolassa sijaitsevan puutarhajätepaikan avaamisesta asukkaiden käyttöön
loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 105:
Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian teknisen lautakunnan uudelleen
valmisteltavaksi siten, että selvitetään yhden tai useamman puutarhajätteen
vastaanottopisteen järjestämisen kustannukset yhteistyössä Roskń Roll Oy:n
kanssa.
-------------------------------
11.11.15
18/14
19
ALOITE ESTEETTÖMÄN WC:N SAAMISEKSI LOHJAN TORILLE
341/07.00.00/2014
Vihreän ryhmän valtuutettu Annmarie Kuurto esitti seuraavan aloitteen, jonka hänen
lisäkseen olivat allekirjoittaneet saman ryhmän valtuutetut Eija Tommila ja Katri
Piiparinen:
”Aloite koskee esteettömän wc:n saamista Lohjan torille.
Rakentamismääräysten mukaan pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen avulla
liikkuvien käytettävissä tulee olla tarpeelliseksi katsottava määrä sekä itsenäisesti
toimiville että avustettaville liikkumisesteisille mitoitettuja ja varustettuja wc- ja
pesutiloja. Tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella ja niiden tulee olla
sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Tällaisiin tiloihin
tulee olla pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta.
Lohjan torin yhteyteen on kaivattu tilavaa, helppokäyttöistä ja helposti tavoitettavaa
esteetöntä wc -tilaa, ns. 'inva-wc' -tilaa. Torin yhteydessä olevissa wc-tiloissa ole
lainkaan inva-wc -tiloja.
Torilla on pian jälleen avautumassa kaivattu torikahvila eikä ole asiallista, että
tarpeellisia saniteettipalveluita tarvitsevat joutuvat käyttämään muiden
palveluntuottajien tiloja.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin tilavan ja helppokäyttöisen esteettömän wc:n saamiseksi Lohjan torille.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite on lähetetty johdon assistentille 22.4.2014. Kaupungin johtoryhmän päätöksen
mukaisesti aloite on lähetetty 5.5.2014 valmisteltavaksi tekniseen toimeen.
Vastuuvalmistelijana toimii katupäällikkö Seppo Lötjönen. Aloite on
Aloite ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Kustannusarvio on noin 50 000 €.
-------------------------------
11.11.15
19/14
20
KAAVAMUUTOSALOITE, JOKA KOSKEE RAVITIEN JA VT 25 RISTEYKSEN
LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ
617/10.03.01/2013
Valtuutettu Birgit Aittakumpu esitti Vasemmistoliiton ryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Esitämme, että kaavamuutoksella mahdollistetaan Ravitien liikenteelle ajoyhteys Vt
25:lle, jos Tynninharjun risteykseen rakennetaan valo-ohjattu risteys ja Ravitien
risteys jää ennalleen.
Mikäli Tynninharjun risteys toteutetaan eritasoliittymänä, esitämme että Vt 25:lle
pääseminen Ravitieltä toteutetaan alikulkusillalla ajoneuvoliikenteelle henkilö- ja
pakettiautojen osalta. Alitus toteutetaan siten, että sillan korkeus ja leveys on riittävä
sekä varataan alitukseen turvallinen jalankulku- ja pyöräliikenteen väylä.
Esitämme alikulun sijoittamista liitekartan mukaisesti (LIITE 1), joka helpottaa
tiealueen rajaamista ja joustavaa liikkumista.
Lisäksi esitämme Ravitien alikulusta erillisen kaksisuuntaisen ajoyhteyden perustamista kaavamuutoksella raviradan alueella olevan teollisuustonttikorttelin 350 KLTP
luoteisrajan vierelle, liikennealueen rajaan sijoittuen (LIITE 1). Ajoyhteyden liittymä
kaartuu Gunnarlankadulle Kuormaajakadun risteykseen, jossa liittymä on
liikenteellisesti turvallinen. Lisäksi esitämme asiallista kustannuslaskentaa ja –
vertailua esitetyn ajoneuvoliikenteen ja suunnitellun kevyenliikenteen alikulkusiltojen
todelliset kustannuserot liitekartan (LIITE 1) pohjalta.
Perustelut
- Mielestämme tämän tärkeän Tynninharjun eritasoliittymän tulee palvella uuden
Gunnarlan asuinalueen tarpeita, kuten myös yhtä tärkeää on ottaa huomioon vanhan
olemassa olevan asutuksen liikenteelliset tarpeet. ”Hyvä hanke, hyvä kaikille”.
– Esitetyt muutokset eivät haittaa tulevaa kaavoitusta tai vaaranna liikenneturvallisuutta, päinvastoin.
– Ottaa huomioon myös tulevaisuuden haasteet koko Ravitien ja Braskintien alueella.
Vt-25, radan ja Maksjoentien välisellä alueella Virkkalan suuntaan on huomattava
määrä rakentamatonta maata, joka jossain vaiheessa siirtyy asumisrakentamisen
käyttöön. Tällöin liikenneyhteyden tarpeellisuus tulee vain entisestään korostumaan.
– Lisäksi muutosesityksen mukainen tieyhteys ei haittaa tai vaaranna pohjavesien
suojelua.
– Parantavat liikenneturvallisuutta ja sujuvaa liikkumista Maksjoen ja Braskin alueilla.
– Ottaa huomioon alueen nykyisen elinkeinotoiminnan, noin 20 yritystä joihin
huomattavan paljon asiakas- ja tavaraliikennettä. Mahdollistaa myös alueelle uuden
elinkeinotoiminnan syntymistä ja täten myös ylläpitää ja lisää alueen
elinvoimaisuutta.
11.11.15
21
– Keventää liikennevirtoja Vt-25 ja Braskintien risteyksessä ja ennen kaikkea
Maksjoentiellä Maksjoen koulun ja esikoulun kohdalla Braskintielle johtavassa
risteyksessä. Nykyiselläänkin vaarallinen ja vilkas risteys.
– Vt-25 ja Braskintien liittymän kautta tavaraliikenteen ja raskaanliikenteen kuljetus
alueelle on mahdotonta, koska alikulku tiellä on liian matala. Tällöin koko alueelle
tuleva liikenne siirtyy Maksjoentien ja Braskintien risteykseen, Maksjoen koulun ja
esikoulun välittömään läheisyyteen. Ja tässä risteyksessä kääntyminen on
yksinkertaisesti mahdotonta raskaalla liikenteellä.
– Erillinen kaksisuuntainen ajoyhteys palvelee teollisuusalueen liikenteellisiä tarpeita,
esim. katuyhteys mahdollistaa teollisuustonteille läpiajoliikenteen, joka helpottaa
tavaran kuljetuksen ja pitkien ajoneuvoyhdistelmien liikkumisen alueella.
Ajatuksena siis on, että liikenneratkaisujen muutosten kautta sekä nykyisen
asuinalueen, että myös tulevan asuinalueen liikenneratkaisuja ja liikenneturvallisuutta
parannetaan eikä päinvastoin.”
Aloitteeseen liittyy kolme liitettä.
Liite 12/ kv 16.4.2014
Liite 13/ kv 16.4.2014
Liite 14/ kv 16.4.2014
- Ravitien ja Vt 25 risteyksen liikennejärjestelyt
- Asemapiirros Ravitien alikulku
- Pituusleikkaus Ravitien alikulku
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite on lähetetty johdon assistentille 22.4.2014. Aloite on lähetetty 5.5.2014
kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi ympäristötoimeen.
Vastuuvalmistelija kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku. Aloite ei ole
Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku 20.3.2015: Tynninharjun eritasoliittymän
tiesuunnitelma on valmistunut ja se on vahvistettavana Liikennevirastossa. Myös
erilaisia liikennevalovaihtoehtoja on selvitetty. Kiertoliittymä ei ole liikenteellisesti
mahdollinen. Päätöksiä ei ole syntynyt, koska rahoitus on auki. Aloitteen käsittely on
kesken.
-------------------------------
11.11.15
20/14
22
ALOITE TURVAKAMEROISTA KAUPUNGIN VENESATAMIIN
342/10.03.01/2014
Valtuutettu Tiina Liimatainen esitti Vasemmistoliiton ryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
Lohjan kaupungin ylläpitämillä venepaikka-alueilla tehdään usein ilkivaltaa, vuodenajasta riippumatta. Laiturien lukkoja rikotaan, autoja töhritään ja veneitä varastetaan.
Ilkivallan vähentämiseksi, mahdolliseksi ehkäisemiseksi esitän että Voudinpuiston,
Ojamon, Tuusan ja Aurlahden venesatamiin asennetaan turvakamerat.
Esitämme että kaupunginhallitus ottaisi aloitteen käsiteltäväksi mahdollisimman
pian.”
Toimenpiteet
2014
valmisteltavaksi.
Aloite on lähetetty johdon assistentille 22.4.2014. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti
aloite on lähetetty 5.5.2014 valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelijana
toimii kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Aloite on talousarviovaikutteinen.
2015
Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 18.3.2015:
Venepaikkojen nykyisissä vuokrausehdoissa todetaan; Venepaikoilla ei ole
kaupungin toimesta järjestettyä vartiointia, joten veneet ja niissä olevat tavarat ovat
vuokraajan omalla vastuulla.
Moision venelaiturille hankittiin valvontakamera syksyllä 2015. Valvontakameraan on
kohdistunut ilkivaltaa. Valvontakameran sijoitusta ja suojausta parannetaan keväällä
2015 ja katsotaan sen toimivuutta käytännössä. Valvontakameroiden lisäämisestä
päätetään myöhemmin saatujen kokemusten perusteella. Aloite on edelleen vireillä.
Kirsti Puustinen 19.10.2015:
Aloite käsitellään marraskuun teknisessä lautakunnassa.
-------------------------------
11.11.15
23
22/14
ALOITE TYÖLLISTÄMISJÄRJESTELYIDEN TEHOSTAMISESTA
385/1.00.00/2014
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen teki seuraavan aloitteen, jonka
hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja,
valtuutettu Irene Äyräväinen ja kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, valtuutettu
Riikka Slunga-Poutsalo:
”Esitämme, että kaupunginhallitus käynnistää pikaisesti työllistämisjärjestelyjen
nykyistä koordinoidumpaan ja tehokkaampaan organisointiin johtavat toimet.
Myös kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyön tehostaminen ja joustavoittaminen
tulee sisällyttää uuteen järjestelyyn.
Asiasta on keskusteltu paljon ja ehdotuksiakin tullut eri tahoilta. Suomesta löytyy
myös esimerkkejä toimivista järjestelyistä. Aloitteen liitteenä on usein esiin nostettu
Joensuun malli.
Lainsäädäntökin muuttuu työllistämisen osalta, joten uusilla järjestelyillä on kiire.
Onnistuessaan järjestely voi olla osa tuottavuuden parantamista.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupunginhallitus 29.9.2014 § 395
Aloitteen pohjalta on kehittämistoimi tehnyt selvitystä työllistämistoimenpiteistä eri
toimialoilla. Selvitystä esiteltiin alustavasti valtuustoinfossa 8.9.2014.
Asian merkittävyyden vuoksi ehdotetaan, että kaupunginhallitus nimeäisi työryhmän,
joka edellä mainitun selvityksen pohjalta ja suhteellisen lyhyellä toimiajalla arvioisi eri
työllistämistoimien vaikuttavuutta ja tekisi ehdotuksen työllistämisen koordinoinnissa
kaupungin organisaatiossa.
Työryhmään nimettäisiin luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, sekä TE-toimiston,
yrityselämän, järjestösektorin ja kehitysyhtiö Novago Yrityskehitys Oy:n edustajat.
Kh päätti: 1. perustaa työryhmän, jonka tehtävä on 1.12.2014 mennessä arvioida
kaupungin työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä tehdä ehdotus työllistämisen
koordinoinnista kaupungin organisaatiossa; 2. valita työryhmään tarpeellisen määrän
luottamushenkilöitä sekä nimetä näiden keskuudesta puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan; 3. pyytää kaupunginjohtajaa nimeämään työryhmään edustajan
kehittämistoimesta, henkilöstöhallinnosta, perusturvasta, sivistystoimesta ja
teknisestä toimesta;
4. pyytää Lohjan TE-toimistoa, Lohjan Yrittäjät ry:tä, Apuomena ry:tä ja Novago
Yrityskehitys Oy:tä nimeämään edustajansa työryhmään.
Kaupunginhallitus nimesi työryhmään viisi jäsentä: Joona Räsänen, Gunilla Wikberg,
Mika Herpiö, Piritta Poikonen ja Erja Vaarala. Puheenjohtajaksi nimettiin Joona
Räsänen ja varapuheenjohtajaksi Piritta Poikonen.
11.11.15
24
11.11.15
25
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työryhmän ”tulee 1.12.2014 mennessä
arvioida kaupungin työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä tehdä ehdotus
työllistämisen koordinoinnista kaupungin organisaatiossa”. Työryhmällä on ollut
käytössään Kehittämis- ja elinkeinotoimessa koostettu raportti
työllistämisjärjestelyjen tehostamisesta. Raporttiin on koottu yhdessä toimialojen
kanssa katsaus siitä, miten työllistämisasiat on hoidetaan Lohjalla, ja mikä rooli
kolmannella sektorilla on tässä toiminnassa. Raportista ilmenee, että
työllistämisasioiden hoitaminen Lohjan kaupungin organisaatiossa on hajautettua ja
sekavaa, eikä työllistämistoimintaa johdeta keskitetysti. Huomattavan paljon
työllistämistoimintaa tapahtuu eri järjestöjen tai niiden projektien kautta. Toiminnoissa
on päällekkäisyyttä. Yhteistyö kaupungin viranomaisten ja valtion
työvoimaviranomaisten välillä on ollut ongelmallista. Silti työllistämistoiminta on ollut
kohtuullisen tuloksellista huolimatta siitä, että rahaa työllistämistoimintaan käytetään
niukasti. Kaikkiaan Lohja käytti erilaisiin työllistämistoimiin 1 047 870 € vuonna 2013.
Luku sisältää myös kolmannelle sektorille maksetut työllistämiskulut.
Parhaiten kuntien työllistämistoimien tehokkuutta voidaan arvioida vertailemalla
kuntien maksamia ns. sakkomaksuja. Sakkomaksuilla tarkoitetaan tässä sitä
summaa, jonka kunta joutuu maksamaan valtiolle työttömistä, jotka ovat olleet yli 500
päivää työttöminä. Kunta joutuu maksamaan puolet yli 500 päivää työttömänä olleen
henkilön työmarkkinatuesta valtiolle. Ensi vuonna (2015) nämä ehdot kiristyvät, ja
kuntien sakkomaksut nousevat huomattavasti. Vuonna 2013 Lohja maksoi
sakkomaksuja 1 559 502 €. Kun tämä suhteutetaan kaikkien työttömien määrään,
maksoi Lohja sakkomaksuja 582 €/työtön. Tämä työttömien määrään suhteutettu
sakkomaksu kuvaa sitä, kuinka hyvin kunta on onnistunut työllistämisen haittojen lieventämistoimissa. Lohjan summa on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa.
Kuntien välillä on erittäin suuria eroja sakkomaksujen suuruudessa per työtön. Jotkut
kunnat maksavat hämmästyttävän alhaisia sakkomaksuja. Esimerkiksi alhaisen
työttömyyden Kaarina maksoi 203 €/työtön, keskimääräisestä työttömyydestä kärsivä
Mäntsälä maksoi vain 270 €/työtön, ja korkeasta työttömyydestä kärsivä
Suomussalmi maksoi vain 107 €/työtön. Nämä kunnat ovat hoitaneet
työllistämistoimintaansa esimerkillisen hyvin. Muutamat uusmaalaiset kunnat
maksavat Suomen korkeimpia sakkomaksuja, esim. Lapinjärvi 1174 €/työtön, Loviisa
931 €/työtön ja Porvoo
852 €/työtön. Tilastojen valossa näiden kuntien työllistämistoimintaa voidaan pitää
tehottomana tai hyvin vähäisenä. Lohjan työllistämisraportin yhtenä esimerkki- ja
vertailukuntana on käytetty Tamperetta, jonka työllistämistoimintatapaa on pidetty
esimerkillisenä. Tampere maksoi kuitenkin sakkomaksuja erittäin paljon, 966
€/työtön. Tämä kertoo siitä, että Tampereella kunnan toimenpiteet kohdistuivat vain
pieneen osaan työttömien määrästä. Länsi-Uudellamaalla Lohjan naapurikunnat
Siuntio ja Somero hoitavat työllistämistoimintaansa tehokkaammin kuin Lohja. Sen
sijaan Raasepori ja Kirkkonummi maksavat sakkomaksuja Lohjaa enemmän. Lohjan
työttömyysaste oli lokakuussa 2014 11,7 % (koko Suomi 12,0 %). Vuotta aiemmin
Lohjalla työttömyysaste oli 10,0 %.
Työllistämisraportin ja valtakunnallisten tilastojen mukaan Lohjalla työllistämisasioita
hoidetaan kohtuullisen hyvin ja melko tehokkaasti. Lohjan ensi vuoden
talousarviossa ei ole varauduttu määrärahoin työllistämistoiminnan uudistamiseen.
Lisäksi kaupunginhallitus on asettanut erillisen palveluverkkotyöryhmän
valmistelemaan palvelurakenteiden ja koko organisaation muutoksia.
11.11.15
26
Samanaikaisesti valmistellaan koko Suomessa uuden Työllistymistä edistävien
monialaisten palvelukeskusten verkoston perustamista. Verkostoon on tarkoitus
keskittää sekä valtion, Kelan että kunnan työllistämispalveluja yhden luukun
periaatteella. Muutosten pitäisi tulla voimaan vuoden 2015 alussa, mutta tätä
koskevaa lainsäädäntöä Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt. Mitä tämä uudistus
tarkoittaa käytännössä esim. Lohjalla, ei ole vielä tiedossa. Näistä eri syistä työryhmä
päätyy siihen johtopäätökseen, että ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Lohjan
kaupungin työllistämistoiminnan järjestelyjä vuoden 2015 aikana.
Työryhmän esitys kaupunginhallitukselle voi olla seuraava:
– tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Lohjan kaupungin
työllistämistoiminnan järjestelyjä;
– kaupungin tulee aktiivisesti osallistua työvoimapalvelukeskuksen perustamiseen ja
kehittämiseen niin, että Lohjalle tulee verkoston toiminto, jossa
työvoimaviranomaisten, Kelan ja kaupungin palveluja työttömille tarjotaan yhden
luukun periaatteella;
– kaupunginhallituksen asettama palveluverkkotyöryhmä voi vuoden 2015
jälkipuoliskolla arvioida uudelleen tilannetta ja tehdä mahdollisia esityksiä Lohjan
työllistämisasioitten uudelleen organisoimisesta.
(Eero Soinio)
KÄSITTELY: Kokouksessaan 24.11.2014 työryhmä kävi läpi laajan
taustamateriaalin, kuunteli TE-toimiston edustajan Annika Tarkkalan alustuksen
työvoimapalvelukeskusten valmistelutilanteesta, sekä kävi syvällisen ja
perusteellisen keskustelun siitä, miten työllisyysasiat tulisi uudelleenorganisoida
Lohjan kaupungissa. Keskustelun perusteella muotoiltiin työryhmän työn tulokseksi
seuraava esitys kaupunginhallitukselle:
Työryhmän esitys kaupunginhallitukselle (työryhmän päätös 24.11.2014):
Työllisyysasioiden nykyisellä järjestämistavalla on omat vahvuutensa ja hyvät
puolensa . Työllisyysasioiden uudelleenjärjestely on monitahoinen ongelma, johon ei
ole yhtä helppoa ratkaisua. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, uudenlaisia
toimintatapoja, yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kesken, yhteistyötä eri
toimijoiden (mm. Kela ja TE-toimisto) kanssa, ja aivan erityisesti laajaa yhteistyötä 3.
sektorin toimijoiden ja lohjalaisten yritysten kanssa. Yhteistyön hoitaminen ja uudet
toimintatavat vaativat resursseja, niin rahaa kuin henkilöstöäkin. Kaupunki voi itse
vaikuttaa siihen, miten se organisoi työllistämisasiat kaupungin sisällä, ja miten
paljon se osoittaa resursseja tätä varten. Monet seikat puoltavat sitä, että
työllisyysasioiden organisointi on toteutettava keskittämällä asioiden hoitaminen,
niitä hoitavat henkilöt ja taloudelliset resurssit yhteen keskitettyyn
työllisyysyksikköön. Näistä syistä on valmisteltava ensi kevääksi konkreettinen esitys
siitä, miten työllisyysasiat uudelleen organisoidaan Lohjalla keskitetyn mallin pohjalta,
ja mitä resursseja tälle keskitetylle yksikölle osoitetaan. Tämän esityksen tulee olla
valmis siten, että se voidaan käsitellä valtuuston talousarvioseminaarissa keväällä
2015.
Kh päätti:
- merkitään työllisyystyöryhmän esitys kaupunginhallituksen tietoon saatetuksi;
- valmistellaan valtuuston talousarvioseminaariin 22.-23.05.2015 esitys siitä, miten
työllisyysasiat keskitetään yhteen yksikköön Lohjan organisaatiossa ja miten toiminta
11.11.15
resursoidaan;
- todetaan aloite edelleen vireillä olevaksi.
Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä
-------------------------------
27
11.11.15
28
30/2014
ALOITE ”KOHTI ESTEETÖNTÄ LOHJAA”
338/05.21.00/2013
Keskustan valtuustoryhmän valtuutettu Inkeri Kangas esitti seuraavan, yhdessä
Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuutettu Piritta Poikosen kanssa laatimansa
aloitteen:
” Esteettömyydellä tarkoitetaan niiden kaavoituksellisten, liikenteellisten ja
rakennuksiin liittyvien esteiden poistoa, jotka rajoittavat ihmisten mahdollisuutta
saavuttaa kaupungin palvelut.
Suurelle osalle lohjalaisistakin palveluiden täysimääräinen saavuttaminen on
mahdotonta erinäisten esteiden vuoksi. Tällaisia ihmisryhmiä ovat esimerkiksi
vanhukset, vammaiset, pienten lasten kanssa liikkuvat vanhemmat ja
maahanmuuttajat.
Lohjan asuinalue- ja liikennesuunnittelussa, julkisissa rakennuksissa sekä urheilu- ja
kulttuuripalvelujen saavutettavuudessa on yhä paljon ongelmia. Monien ikäihmisten
ja vammaisten on vaikea liikkua kaduillamme.
Esitämme aloitteessamme, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy pikaisiin
toimenpiteisiin alla olevien tavoitteiden saavuttamiseksi KOHTI ESTEETÖNTÄ
LOHJAA
1. Lohjan kaupunki laatii kaikkia hallintokuntia velvoittavan esteettömyysohjelman.
2. Esteettömyys lisätään yhdeksi kriteeriksi kaupungin tekemissä sopimuksissa ja
tilauksissa. Se koskisi myös hankkeiden tilausasiakirjoja.
3. Esteettömyys huomioidaan kaupungin kehittämishankkeissa.
4. Kaupungin käyttämiltä konsulteilta edellytetään esteettömyysosaamista.
5. Täysi esteettömyys asetetaan kaikkia julkisia alueita ja rakennuksia koskevaksi
tavoitteeksi vuoteen 2017 mennessä.
6. Lohjalla aletaan noudattaa rakentamisessa SuRaKu-ohjeistusta mahdollisimman
laajasti.
Lisäksi ehdotamme, että kaupunginhallitus perustaa esteettömyyttä valvovan
työryhmän. Tuohon työryhmään olisi hyvä kuulua esteettömyysasiamiehen lisäksi
kolme vammaista ihmistä, joka vammaryhmästä. Eli yksi pyörätuolin käyttäjä, yksi
näkövammainen ja yksi kuulovammainen. Tuolla kokoonpanolla saisimme jatkossa
esteettömyyttä valvotuksi jatkossa paremmin.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite on lähetetty 13.6.2014 johdon assistentille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti
aloite on lähetetty 17.6.2014 valmisteltavaksi tekniseen toimeen, vastuuvalmistelija
hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen.
11.11.15
29
Tekninen lautakunta 26.8.2014 § 146: Tekninen lautakunta päättää
1) että ”Esteetöntä kulkua Lohjalla” raportin päivittäminen sisällytetään teknisen
lautakunnan vuoden 2015 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin,
2) esittää kaupunginhallitukselle, että aloitteessa esitettyä erillistä esteettömyyttä
valvovaa työryhmää ei perusteta, koska kaupungissa toimii perusturvalautakunnan
alaisuudessa vammaisneuvosto, jonka tehtäviin sisältyy, toimintasäännön mukaan,
kuuluu seurata ja edistää vammaisten oloihin liittyviä asioita,
3) esittää kaupunginhallitukselle edelleen valtuustolle esitettäväksi valtuustoaloitteen
”Kohti esteetöntä Lohjaa” hyväksyttäväksi loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 1.9.2014 § 349: päätti merkitä tiedoksi teknisen lautakunnan
selvityksen: että aloitteessa esitettyä erillistä esteettömyyttä valvovaa työryhmää ei
perusteta, koska kaupungissa toimii perusturvalautakunnan alaisuudessa
vammaisneuvosto, jonka tehtäviin sisältyy, toimintasäännön mukaan seurata ja
edistää vammaisten oloihin liittyviä asioita; sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että
se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Perusturvatoimi 15.10.2014: Tällä aloitteella ei ole talousarviovaikutusta.
Kaupunginhallitus 30.3.2015 § 140: Hallitus esitti valtuustolle, että se toteaisi
aloitteen loppuun käsitellyksi.
-------------------------------
11.11.15
30
39/2014
ALOITE RAKENNUSVALVONNASTA
637/10.03.00/2014
Vihreän valtuustoryhmän valtuutettu Paula Nordström esitti seuraavan aloitteen,
jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet Vihreän ryhmän valtuutetut Sari
Huttu-Méling, Katri Piiparinen ja Eija Tommila sekä varavaltuutettu Minna Saario.
”Julkiseen keskusteluun on noussut Lohjallakin sekä uudis- että korjausrakentamisen
ja suojeltujen rakennusten valvontavastuu. Asemakaavalla suojeltu rakennus on
yleensä rakennusvalvonnan valvontavastuulla. MRL 166 §:ssä määritellään
omistajan kunnossapitovastuu. Olen kuitenkin saanut tietää, ettei kaupungin
asianomaisilla virkamiehillä ole aikaa tehdä tätä vaativaa työtä, vaan heidän
työpanoksensa menee lähinnä rakennuslupa-asioihin.
Pahimmillaan puutteellinen seuranta ja väärin perustein hyväksytyt lopputarkastukset
voivat ainakin teoriassa johtaa syytteisiin rakennusvalvontaa kohtaan. Useimmin on
kuitenkin kysymys yksittäisten ihmisten kokemista rahallisista menetyksistä ja
sairastelun aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä, mikäli he hankkivat itselleen
sellaisen kodin tai joutuvat työskentelemään sellaisessa rakennuksessa, joka
esimerkiksi on kosteusvaurioitunut.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin sen suhteen, että
rakennusvalvonnan resursseja parannetaan käymällä läpi koko kaupungin
henkilökunnan osaaminen. Näin rakennusvalvonta pystyy tekemään systemaattisesti
tarkastuskäynnin keskeisiin rakennuksiin edes joka toinen vuosi ja pitämään huolen
uudis- ja korjausrakentamisen valvonnasta. Muuten nykyinen tilanne, että suojellut
rakennukset päästetään niin huonoon kuntoon, että purkaminen on välttämätöntä,
jatkuu. Samoin se, että uudis- ja korjausrakentaminen suoritetaan niin, ettei
vahingoilta voida välttyä.”
Toimenpiteet
2014
Valtuusto päätti 8.10.2014 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä päätti 13.10.2014 lähettää aloitteen valmisteltavaksi
ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii Paula Mäenpää. Aloite on
2015
Johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää: Rakennusvalvonnan resurssit Lohjalla
ovat tehtävän työn määrään nähden alhaiset, suhteessa Lohjan vertailukuntiinkin.
Lain edellyttämää jatkuvaa valvontaa ei kyetä tekemään käytännössä lainkaan.
Lupapäätöksiä tehdään vuodessa noin 300 – 400 kpl / tarkastusinsinööri. Inhimillinen
määrä olisi 250-300 kpl. Sama toistuu katselmuspuolella. Tarkastusinsinööri tekee
700 vastaavan työnjohtajan hyväksyntää vuodessa. Lisäksi katselmuksia tehdään
noin 350 - 450 tarkastusinsinööriä kohden. Kohtuullinen määrä olisi noin 300 kpl.
Työtä tehdään urakkavauhtia. Nykyisiä lupamääriä voidaan pitää vähäisinä johtuen
yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Mikäli lupamäärä kasvaisi normaalitasoon, olisi
nykyresursseilla entistä haasteellisempaa selvitä, ja ainakin käsittelyajat pidentyisivät
entisestään.
11.11.15
31
Rakennusvalvonnan kulut tulisi pyrkiä kattamaan lupamaksuilla. Rakennusvalvonnan
maksuja on korotettu 30% vuoden 2013 tasosta. Rakennusvalvonnan kulut saatiin
katettua tuloilla vuonna 2014. Vuonna 2013 tähän ei päästy.
Tavoitteena tulisi olla, että rakennusvalvonnasta muodostuisi nettoyksikkö, jolloin
kustannus ja resurssit voitaisiin hallilta ilman, että kustannuksia siirretään
veronmaksajien maksettavaksi. Jos rakennusvalvonnan resursseja lisättäisiin yhdellä
henkilöllä, tulisi myös jatkuvan valvonnan resursointi paremmin mahdolliseksi. Aloite
on edelleen vireillä.
-------------------------------
11.11.15
32
41/2014
ALOITE TARJOILUJEN ASETTAMISESTA MAKSULLISIKSI
LUOTTAMUSHENKILÖILLE
708/00.01.01/2014
Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Jukka Sassi esitti 12.11.2014
kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavaa:
”Kaupungin nykyisessä taloustilanteessa on hyvä, että luottamushenkilöt näyttävät
kuntalaisille esimerkkiä säästämisessä. Esitän, että kaupungin hallituksen, sen
jaostojen, kaikkien lautakuntien ja näihin rinnastettavien kokoonpanojen sekä
valtuuston seminaarien tarjoilut asetetaan maksullisiksi. Ainoastaan valtuuston
varsinaisten kokousten tarjoilu säilytetään entisellään.
eri tilaisuuksissa on helppo laittaa lista jakoon, johon jokainen merkitsee nauttimansa
tarjoilun, samaan tyyliin kuin toimitaan valtuustoinfon paikallaololistan kanssa.
Merkityt tarjoilut perittäisiin suoraan luottamushenkilöiden palkkioista. Listalla saisi
olla tarjoilun hinnat näkyvissä, jolloin jokainen voisi nähdä kaupungille muodostuvan
säästön heti ja nauttia tarjoilusta hyvällä omalla tunnolla.
Toimenpiteet
2014
Aloite oli kaupunginjohtoryhmän käsittelyssä 17.11.2014, josta johtoryhmän
päätöksen mukaisesti se lähetettiin valmisteltavaksi keskushallintoon.
Vastuuvalmistelijana toimi Hanna-Maria Grandell. Aloite on talousarviovaikutteinen
2015
Suuri osa luottamustehtävissä toimivista saapuu kokouksiin heti oman työpäivänsä
päätteeksi. Yleensä he eivät ehdi kotiin välissä ruokailemaan kotona, joten tästä
syystä tarjoiluihin on sisällytetty pientä suolaista ja makeaa, kahvia, teetä ja
virvoitusjuomia. Vastaavasti luottamushenkilöpalkkiot ovat Lohjalla hyvin kohtuulliset
eikä meillä esimerkiksi makseta kokopäiväisestä luottamustehtävän hoitamisesta
edes puheenjohtajille. Näistä syistä tarjoilua ei aseteta jatkossakaan maksullisiksi
luottamushenkilöille. Aloite todetaan loppuun käsitellyksi. (Hallintojohtaja
Hanna-Maria Grandell)
Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen tarjoilujen
maksullisuudesta loppuun käsitellyksi.
-------------------------------
11.11.15
33
42/2014
ALOITE LOHJASTA UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA
712/00.01.05/2014
Vasemmistoryhmän valtuutettu Birgit Aittakumpu esitti 12.11.2014 aloitteessaan
seuraavaa:
”Esitän aloitteessani, että Lohja lähtisi mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta
–malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön
lasten parhaaksi. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja se tukee
lapsi-, nuoriso ja perhepolitiikan tarkastelua kokonaisuutena yli sektori- ja
hallintokuntarajojen.
Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta. Siinä kunta arvio, miten hyvin
lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä
toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta
arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.
Raportoinnin jälkeen kunta voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta –tunnuksen.
Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan mm. sitä, että kunnan
päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja
arvioidaan päätöksen lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen
yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
Esitän, että Lohja päättää hakeutua mukaan Suomen UNICEFin lapsiystävällinen
kunta –ohjelmaan ja toimii sen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Vietämme YKn lasten oikeuksien päivää 20.11.2014
Sen päivän ja lasten oikeuksien kuulemiseksi Lohjalla”
Toimenpiteet
2014
Aloite oli johtokunnan käsittelyssä 17.11.2014 kokouksessa, josta se lähetettiin
valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on Merja Kuusimurto. Aloite ei
ole talousarviovaikutteinen.
2015
KOPLK 06.05.2015 § 60
Valtuutettu Birgit Aittakumpu on esittänyt aloitteena, että Lohja lähtisi mukaan
UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kaksi
vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli tukee lapsi-, nuoriso- ja
perhepolitiikan tarkastelua kokonaisuutena yli sektorirajojen.
Työ alkaa tilannekartoituksella, jossa kunta arvioi lapsiystävällisyyden toteutumisen
nykytilan. Sen jälkeen kunta valitsee toiminnan kehittämisen osa-alueen.
Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEF:lle.
Raportoinnin jälkeen kunnan on mahdollista saada UNICEF:in Lapsiystävällinen
kunta -tunnus.
Lapsiystävävallinen kunta -malli perustuu UNICEFin kansainväliseen Child Friendly
Cities -malliin. Suomalainen versio on kehitetty yhdessä Hämeenlinnan kaupungin
kanssa pilottiprojektissa 2012-2013.
Lapsiystävälliseksi katsotaan kunta, joka edistää aktiivisesti ja konkreettisilla teoilla
lapsen oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että lapset näkyvät kunnan politiikassa,
11.11.15
34
ohjelmissa, toimintatavoissa, viestinnässä ja talousarviossa. Lapsiystävällisessä
kunnassa lapset ovat aktiivisia toimijoita: heidän mielipiteitään kuullaan ja he voivat
vaikuttaa päätöksentekoon.
Mallia toteuttavalle kunnalle UNCEF tarjoaa:
– Toimintamallin sekä lapsen oikeuksiin liittyvän koulutuksen koordinaatio ryhmälle
– Toimintamalliin liittyvät tukimateriaalit
– Nimetyn yhteyshenkilön, joka toimii kunnan asiantuntijatukena mallin
toteuttamiseen ja lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä
– Kontaktit ja yhteydet muihin mallia toetuttaviin kuntiin; vuosittaiset
verkostotapaamiset
– Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen, mikäli kehittämisprosessi ja tulokset täyttävät
mallissa asetetut edellytykset
Suomen UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta:
– Sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa
ja palveluissa. Tämä tarkoittaa kehittämistyötä, jossa lapset ja nuoret sekä relevantit
kansalaisyhteiskunnan toimijat otetaan mukaan lapsia koskevien asioiden
valmisteluun ja päätöksentekoon.
– Vastuun ottamista kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta. Kuntaan tulee
nimetä yhteyshenkilö UNICEFille sekä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin
etenemisestä. Ryhmässä tulee olla kattava edustus kunnan eri toimialoilta.
– Sitoutumista tiedottamaan prosessin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille
Unicef ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvästä koulutuksesta ja
materiaalista.
Kunnan ei myöskään tarvitse palkata mallin toteuttamista varten uutta henkilökuntaa.
Erityisesti ensimmäisen vuoden aikana kehittämistyö ja sen koordinoiminen vie
kuitenkin työaikaresurssia.
Uusi valtuustokausi alkaa vuonna 2017, ja uusi valtuusto vahvistaa kuntastrategian
seuraaville vuosille.
Lapsiystävällistä kuntaa rankentavassa aloitteessa on kyse strategisesta suunnitteluja arviointityöstä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja kuulemisen
kehittämiseksi. Unicefin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyön ajoittaminen vuosille
2016–2017 mahdollistaa tarvittavan nykytilan strategisten asiakirjojen
tilannekartoituksen,arvioinnin ja kehittämistarpeen kartoituksen vuonna 2016. Tältä
pohjalta lasten ja nuorten osallisuuden näkymistä on mahdollista edistää jo uuden
valtuustokauden strategiassa ja asiakirjoissa ja käytännöissä.
Jotta kunta voi aloittaa Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisen ja yhteistyön
UNICEFin kanssa vuonna 2016, on kaupunginhallituksen tehtävä asiasta päätös
toukokuussa 2015. (Merja Kuusimurto)
Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää: 1. merkitä yllä olevan selostuksen tiedoksi; 2.
esittää kaupunginhallitukselle, että Lohjan kaupunki hakee mukaan UNICEFin
lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan siten, että ohjelman kaksivuotiskausi alkaa
vuoden 2016 alusta; 3. valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään työlle
Unicef-yhteyshenkilön sekä koordinaatiotyöryhmän; 4. esittää kaupunginhallitukselle
ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 209 päätti: 1. merkitä tiedoksi kasvatus- ja
opetuslautakunnan selvityksen; 2. että lohjan kaupunki hakee mukaan UNICEFin
11.11.15
35
lapsiystävällinen kunta – ohjelmaan siten, että ohjelman kaksivuotiskausi alkaa
vuoden 2016 alusta; 3. valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään työlle
Unicei-yhteyshenkilön sekä koordinaatiotyöryhmän; 4. esittää kaupunginvaltuustolle,
että aloite Lohjasta UNICEFin lapsiystävällinen kunta todetaan loppuunkäsitellyksi.
Ira Custodion viesti 22.5.2015: ”Olemme iloisia, että Lohja on päättänyt aloittaa
Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisen vuoden 2016 alusta. Kuntien tulee taata
lapsen oikeuksien toteutuminen päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä ja me
Unicefilla haluamme olla tukena tässä tärkeässä työssä.
Lähetämme toukokuun aikana kunnanhallitukselle vielä erikseen vahvistuksen
asiasta. Lisäksi olen erikseen yhteydessä nimeämäänne yhteyshenkilöön, jotta
voimme keskustella yhteistyön käynnistämisestä tarkemmin. Jos mahdollista, tulen
myös mielelläni tutustumaan kuntaan vielä tämän vuoden aikana, ennen mallin
toteuttamisen käynnistymistä.
Vuonna 2016 mallin toteuttamisen aloittavat Lohjan lisäksi myös Kirkkonummi, Pori
ja Tammela. Entuudestaan mukana ovat Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti,
Lappeenranta, Raasepori, Rovaniemi, Rääkkylä sekä Turku.
Tervetuloa mukaan, Lohja! Ystävällisin terveisin, Ira Custódio”
-------------------------------
11.11.15
36
1/2015
ALOITE KYLTITYKSESTÄ LEMPOLAN KAUPPAPUISTOON
30/10.03.01/2015
Valtuutettu Hannu Makkonen esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta
seuraavan aloitteen:
”Esitän, että Lempolan kauppapuistoon tehdään kyltitys, jossa kerrotaan matka ja
suunta Mäntynummen alueen palveluihin, esim. kirjastoon.
Näin muistutetaan Lempolassa vierailevia asiakkaita alueen palveluista ja ohjataan
heidät niiden ääreen. Tätä voisi soveltaa myös muihin aluekeskuksiin.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy asian suhteen tarvittaviin toimiin.”
Toimenpiteet
2014
valmisteltavaksi.
Aloite on kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty 29.1.2015 tekniselle
toimelle valmisteltavaksi. Vastuuvalmistelija on Seppo Lötjönen. Aloite ei ole
2015
Katupäällikkö Seppo Lötjönen 18.3.2015:
Teknisen toimen näkemyksen mukaan aloitteessa esitetyn kyltityksen toteuttaminen
on mahdollista Mäntynummen alueella toimivien palvelupisteiden toimesta. Kylttien
sijoittaminen ja kunnossapito tulee sopia alueen kiinteistöjen kanssa yhteistyössä.
Kauppapuiston alue on yksityistä maa-aluetta ja edellyttää sopimista.
Mäntynummen alueella on sekä sivistystoimen ja perusturvatoimen palvelupisteitä
sekä ympäristötoimen eläinlääkinnän palvelupiste. Tekninen toimi esittää, että
aloitteen valmistelu siirretään toimialoille, joilla alueella on toimipisteitä. Näin toimialat
voivat arvioida paremmin kaikki ne palvelupisteet, joille opastusta tulisi järjestää ja
huolehtia opastuksen toteuttamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Aloite on
edelleen vireillä.
-------------------------------
11.11.15
37
3/2015
ALOITE IKÄIHMISTEN TERVEYTTÄ LISÄÄVÄN LIIKKUMISEN
LISÄÄMISEKSI
99/12.04.00/2015
Valtuutettu Pirjo-Leena Forsström esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän
puolesta seuraavan aloitteen:
”Taustaa ja perusteluja aloitteen toteuttamisen tarpeellisuudesta:
Ikääntyvä Suomi – tavoitteena toimintakykyinen vanhusväestö
Vanhuseläkkeellä oli viime vuodenvaihteessa 1 154 000 henkilöä. Yli 75-vuotiaiden
määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä (Tilanne 2012: 452 866,
väestöennuste 2040: 947 917). Terveyserot ovat kasvamassa iäkkäiden
keskuudessa. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että
lihaskuntosuositusten mukaisesti, mikä vaarantaa itsenäisen asumisen kotona sekä
iäkkäiden omaishoitajien hyvinvoinnin. Säännöllisen tasapaino- ja voimaharjoittelun
on todettu olevan tehokkain yksittäinen keino kotona asuvien iäkkäiden kaatumisten
ehkäisyssä. Vuonna 2010 kaikkien kaatumisvammojen akuuttivaiheen kustannukset
olivat 45 miljoonaa euroa ja kustannusten ennustetaan kasvavan jyrkästi.
Fyysinen aktiivisuus tukee kustannustehokkaasti ikäihmisten terveyttä, toiminta- ja
liikkumiskykyä sekä mielen hyvinvointia ja muistia. Lisäksi se torjuu yksinäisyyttä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että jos koko iäkkään väestön
toimintakyky vastaisi parhaiten koulutettujen tasoa, vähenisivät hoito- ja hoivakulut
peräti puolella. Heikkenevä kuntatalous, pidemmät työurat ja iäkkäiden laitoshoidon
vähentäminen luovat tarvetta ennaltaehkäiseville toimenpiteille.
Eri sektoreiden yhteistyö lisää iäkkäiden liikuntamahdollisuuksia
kustannustehokkaasti
Voimaa vanhuuteen –ohjelma on tehnyt tuloksekasta kehittämistyötä valtion
periaatepäätöksen (2002, 2008) mukaisesti 38 kunnassa kymmenen vuoden ajan
toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) parissa. Ohjelmassa on
perustettu kuntiin poikkisektorisia yhteistyöryhmiä, kehitetty ja otettu käyttöön hyviä
toimintamalleja voima- ja tasapainoharjoitteluun, liikuntaneuvontaan sekä ulkoiluun.
Voimaa vanhuuteen – ohjelmassa on lisäksi vahvistettu eri ammattiryhmien ja
vertaisohjaajien terveysliikunnan osaamista. Viidessä vuodessa on onnistuttu
kaksinkertaistamaan kohderyhmälle tarjottujen liikuntatoimintojen määrä ja
osallistujien luvut.
Paikalliset poikkisektoriset yhteistyöryhmät koostuvat kunnan sosiaali- ja terveyssekä liikuntatoimesta, järjestöjen edustajista, ikäihmisistä, vertaisohjaajista ja muista
keskeisistä toimijoista. Työhön tuo vahvistusta koko maassa 1000 kouluttajaa ja
viestinviejinä toimii 22 valtakunnallista järjestökumppania.
Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (OKM 2011:30) liian vähän
liikkuville ikäihmisille ponnistaa Voimaa vanhuuteen –ohjelmasta. Toimenpideohjelma
laajenee uusiin kohderyhmiin 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itsenäisesti asuviin, joilla
on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen
laitoshoidon piirissä oleviin ikäihmisiin. Toimenpideohjelma levittää verkostomaisella
työtavalla kuntiin parhaaseen tietoon ja hyviksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa
liikuntaneuvontaa ja –toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä.
11.11.15
38
Voimaa Vanhuuteen – ja Toimenpideohjelman ohjausryhmässä on valtakunnallisten
järjestöjen, asiantuntijaorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja rahoittajien edustajia
edistämässä liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua
suositusten mukaisesti. Ohjelmia koordinoi Ikäinstituutti ja sitä toteutetaan Muutosta
liikkeellä! 2020 –asiakirjan linjausten mukaisesti (STM 2013:10).
Lohjan tilanne
Tilastokeskuksen ennakkoraportin, jossa on otettu liitoskuntien tiedot mukaan,
14.5.2014 Lohjan väestöstä oli eläkeläisiä 11219 henkilöä eli 23,6 %. Heistä esim.
Lohjan keskustassa asui 4500 henkilöä, Etelä-Lohjalla 1955 henkilöä ja Nummella
945 henkilöä. Asumisalue on tärkeä huomioida liikunta- ja kuntoutustarjonnassa.
Vuonna 2013 Lohjalla oli 65 – 75 vuotiaita 5431 henkilöä ja 75 – 84 vuotiaita 2794
henkilöä. Näiden ikäryhmien henkilöihin tulisi panostaa kuntoutusvoimavaroja
liikunnallisin keinoin tavoitteellisesti. Toiminta- ja liikuntakykyä tulisi seurata ja
avustaa henkilöitä pääsemään eri liikuntaryhmiin. Monelta ikäihmiseltä liikuntaan
osallistuminen on loppunut netti-ilmoituksen tekemisen mahdottomuuteen.
Liikuntaryhmiä tulisi perustaa tarpeen ja kysynnän mukaan. Kaikkien halukkaiden
olisi päästävä mukaan johonkin ohjattuun liikuntamuotoon ja –ryhmään ilman esteitä.
Lohjan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä tekee seuraavan valtuustoaloitteen:
Esitämme, että ikäihmisten terveyttä edistävä liikunta kirjataan osaksi Lohjan
hyvinvointistrategiaa ja toimintasuunnitelmaa.
Tavoitteeksi tulee asettaa ikäihmisten mahdollisuudet osallistua ohjattuun liikuntaan
ja tukea sekä kannustaa ikäihmisten osallistumista ohjattuun liikuntaan.
Tavoitteen toteuttamisessa on tärkeää kuulla ikäihmisiä, vanhusneuvostoa,
kaupungin eri sektoreiden toimijoita, yksityisiä palveluntuottajia ja niitä tahoja, joilla
on halukkuutta edistää ikäihmisten terveyttä ylläpitävää liikuntaa.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi
perusturvatoimeen. Vastuuvalmistelija on vanhustyön johtaja Tuula Suominen.
Valmistelussa tehdään yhteistyötä Liikuntakeskuksen kanssa. Aloite on
Aloite on tulossa perusturvalautakunnan käsittelyyn 8.4.2015.
PERLJ 12.5.2015 § 53
Perusturvatoimi toteaa selvityksenään seuraavaa:
11.11.15
39
Aloitteen tekijä kantaa huolta ikäihmisten terveyttä lisäävän liikunnan riittävyydestä
seudulla, erityisesti kauempana Lohjan keskustasta sijaitsevilla asuinalueilla. Lisäksi
esille nostetaan ikäihmisten liikuntaan osallistumiseen kannustaminen, toimintakyvyn
seuraaminen ja yhteistyö eri sektoreiden välillä liikuntamahdollisuuksien
edistämiseksi.
Aloitetta on käsitelty yhteistyössä Lohjan Liikuntakeskus Oy:n kanssa. Lohjan
Liikuntakeskus Oy järjestää ikäihmisten liikuntaryhmiä eri puolilla kaupunkia. Lisäksi
sekä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin järjestämiä
liikuntamahdollisuuksia löytyy. Kolmannen sektorin toiminnasta esimerkkejä ovat
Apuomenan jumpat ja Jumppa-Jussien toiminta. Edellä mainitut liikuntaryhmät
tavoittavat erityisesti niitä, jotka ovat aktiivisia liikkujia. Liikuntatarjonta on keskittynyt
enemmän kaupunkialueelle.
Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman (2011) kohderyhminä ovat
terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ikäihmiset: 1) 60+ eläkkeelle siirtyvät, 2)
75+ itsenäisesti asuvat, alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät ja 3) kotihoidon,
palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset.
Lähtökohtana on arkiaktiivisuuden lisääminen sekä liikunnan harrastus omaehtoisesti
tai ohjattuna. Toimenpideohjelma painottaa keskeisesti riskiryhmien tavoittamista.
Myös Lohjan alueelle haasteena on riskiryhmien tavoittaminen ja motivoiminen
liikkumiseen. Hyviä tuloksia on saatu vuonna 2012 käynnistetystä liikuntalähete
-toiminnasta, jota perusturvatoimi on toteuttanut yhteistyössä Lohjan Liikuntakeskus
Oy:n kanssa. Viime vuonna yhteensä noin 100 asiakasta sai liikuntaneuvontaa
tehdyn liikuntalähetteen perusteella. Liikuntaan aktivoinnissa asiakkaat saivat
ohjausta mm. kuntosaliharjoittelussa, vesijuoksussa ja sauvakävelyssä. Lisäksi on
suunniteltu ja toteutettu ryhmämuotoista ohjausta.
Ikääntyneiden palveluissa kuluvan vuoden aikana käynnistyvien hyvinvointia
edistävien kotikäyntien ja - kartoitusten sekä palveluohjauksen neuvontapalvelujen
yhteydessä on tavoitteena tunnistaa myös toimintakyvyn vajeita ja liian vähän
liikkuvia ikäihmisiä. Riskiryhmiin kuuluville voidaan tehdä liikuntalähetteitä yksilö- ja
ryhmäohjaukseen sekä ohjata jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaneuvonnan
ja yksikköohjauksen laajentaminen edellyttää kuitenkin lisäresurssia
liikuntaneuvontaan.
Ikääntyvä Lohja 2018 - Lohjan ikääntymispoliittisessa ohjelmassa 2015 - 2018 on
tuotu esille ikäihmisten liikunnan merkitys toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Ikääntyneiden palveluiden piirissä joko kotihoidossa tai ympärivuorokautisen hoidon
yksiköissä ikäihmiset ovat heikompikuntoisia ja heidän kohdallaan tulee huomio
kiinnittää nimenomaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kotihoidon asiakkaiden ja
hoivakotien sekä vanhainkotien asukkaiden liikuntaan ja virkistystoimintaan
kiinnitetään nykyisellään huomiota muun muassa toimintakykyä edistävän työtavan ja
Arki Aktiiviseksi - toiminnan myötä. Yksiköissä on kuntoutusta tukevia välineitä.
Päivätoimintaa kehitetään aiempaa enemmän kuntouttavaksi ja asiakkaat osallistuvat
mahdollisuuksien mukaan muun muassa kuntosaliryhmiin. Erityisesti hoivakodeissa
ja vanhainkodeissa käy joitakin vapaaehtoistoimijoita ulkoilemassa ikäihmisten
kanssa. Lisäksi kevään aikana on tavoitteena käynnistää kuntouttavan työtoiminnan
hyödyntäminen ikäihmisten ulkoilun sekä virkistyksen mahdollistajana.
Uudisrakennuksiin ja remontoitaviin kiinteistöihin on esitetty toimenpiteenä
kuntoutumista edistävien laitteiden hankintaa ja mahdollisten kuntosalien
suunnittelua. Erityisryhmillä, joiden katsotaan terveyden tilan vuoksi hyötyvän
11.11.15
40
keskeisesti liikunnasta, on mahdollisuus hankkia Apuomena ry:n kautta etukortti, jolla
voi käyttää uimahallia ja kuntosalia tuettuun hintaan. Veteraaneille edellä mainitut
uimahalli - ja kuntosalipalvelut ovat Lohjan Liikuntakeskus Oy:n
Neidonkeitaassa/Tennarissa ja Kylpylähotelli Päiväkummussa maksuttomat.
Keskeinen toimenpide ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksien lisäämisessä on
vapaaehtoisten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, jota jo jossain määrin onkin.
Tästä löytyy hyviä toimintamalleja myös muiden kuntien alueilta. Lohjan
ikääntymispoliittinen ohjelma 2015 - 2018 nostaa esille järjestöjen sekä
vapaaehtoistoiminnan aktivoinnin ikäihmisten liikunnan tarjoajina sekä tarpeet
toiminnan koordinoinnille. Huomio kiinnittyy myös liikkumismahdollisuuksien
saavutettavuuteen esimerkiksi kauempana kuntakeskuksesta sijaitsevissa
taajamissa. Vastaavat toimenpiteet kolmannen sektorin kanssa tehtävästä
yhteistyöstä ja liikkumismahdollisuuksien lisäämisestä taajamissa on esitetty myös
aiemmin Liikunnan kehittämisohjelmassa 2013 - 2021.
Nykyiset Lohjan Liikuntakeskus Oy on tuonut esille, että nykyiset resurssit eivät
mahdollista laajentaa ikäihmisten ryhmämuotoista liikuntaa, yksilöohjauksen
toteuttamista sekä vertaisohjaajien kouluttamista sekä toiminnan koordinointia.
(Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen)
Perusturvalautakunta päätti 1. merkitä tiedokseen perustoimen selvityksen koskien
aloitetta ikäihmisten terveyttä edistävän liikkumisen lisäämiseksi; ja 2. esittää
kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun
käsitellyksi
päätti 1. merkitä tiedoksi perusturvalautakunnan selvityksen koskien aloitetta
ikäihmisten terveyttä edistävän liikkumisen lisäämiseksi; ja 2. esittää
kaupunginvaltuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
-------------------------------
11.11.15
41
4/2015
ALOITE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISEKSI
VANHUSTEN ULKOILUTTAMISEEN
106/00.04.01/2015
Valtuutettu Matti Pajuoja esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Vasemmistoliiton valtuutetut esittävät, että kaupunki antaisi kolmannelle sektorille
tehtäväksi palkata laitoksissa olevien vanhusten ulkoiluttamiseen henkilöitä.
Palkatut henkilöt tulisi olla pitkäaikaistyöttömiä eli niin sanotuille sakkolistoille joutuvia
henkilöitä.
Perustelut: Pitkäaikaistyöttömät maksavat sakkomaksujen muodossa kaupungille
paljon. Tämä olisi samalla kädenojennus laitoksissa oleville vanhuksille.
Henkilöt voisi palkata osapäiväisesti, että taloudellinen panostus pysyisi
kohtuullisena.
Esitämmekin, että toimenpiteet voisi kokonaisuudessaan hoitaa kolmas sektori.
Esitämmekin, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsittelyyn.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi perusturvaan.
Vastuuvalmistelija sosiaalipalvelupäällikkö Heli Ranta-Salonen. Valmistelussa
tehdään yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Aloite on tulossa perusturvalautakunnan käsittelyyn 8.4.2015.
Perusturvalautakunta 27.10.2015 § 108
Vanhusten palvelukeskuksessa toteutettuun kuntouttavan työtoiminnan kokeiluun
ajalla 11.5.-30.9.2015 osallistui yhteensä 15 työtöntä. Työtoimintaa järjestettiin 1-3
päivänä viikossa klo 10.-15.00 välillä. Työtoimintajakson kesto vaihteli kolmesta
kuuteen kuukauteen.
Työtoimintatehtävät liittyivät vanhusten ulkoilu- ja virkistystoimintaan sekä henkilö
kunnan osoittamiin avustaviin tehtäviin.
Kokeiluun liittyvä seurantapalaveri pidettiin 5.10.2015 ikääntyneiden ja sosiaalipalveluiden henkilöstön kesken. Kokeilun tavoitteet järjestää vanhuksille ulkoilu- ja
virkistystoimintaa, aktivoida pitkäaikaistyöttömiä ja rakentaa työllistymispolkuja
välityömarkkinoille sekä vähentää kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja
toteutuivat seuraavasti:
11.11.15
42
Asiakasohjaus ja motivointi oli ennakoitua työllistävämpää, mistä syystä tavoitetaso
20 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaasta ei toteutunut. Asiakasohjaus tehtiin
osana
muuta työtä yhden sosiaalityöntekijän toimesta.
Palvelukeskuksen henkilökunta ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat olivat
pääsääntöisesti tyytyväisiä kokeiluun. Kokeilun osallistuneista työttömistä vain
yksi (1) keskeytti. Henkilökunta koki aika ajoin ohjauksen kuormittavaksi.
Vanhuksilta ei kerätty systemaattisesti palautetta.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista työttömistä 12 sai ennen työtoimintajaksoa kuntarahoituksen piiriin kuuluvaa työmarkkinatukea ja osa oli toimeentulotuen
saajia. Kokeilun perusteella työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuihin syntyi säästöä
17 060 e ja toimeentulotukimenoihin 566 e. Valtion kaupungille maksama työtoimintakorvaus 10,09e / toteutunut työtoimintapäivä/asiakas kattoi työtoiminnassa olleille
tarjotun ateriaedun kulut.
Kokeilun jälkeen yksi (1) kuntouttavassa työtoiminnassa olleista työllistyi.
Työllistymiseen liittyvien jatkopolkujen rakentaminen välityömarkkinoille ei toteutunut. Syinä olivat lähinnä kokeilun suhteellisen lyhyt kesto sekä te-toimiston
maksamien palkkatukimäärärahojen loppuminen kesän 2015 aikana.
Kokeilun perusteella kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä vanhusten palvelyksiköissä jatketaan ja laajennetaan myös muihin yksiköihin. Jatkossa työtoiminnan
sisältöä monipuolistetaan koskemaan soveltuvin osin yksikön toimintaan liittyviä
avustavia tehtäviä.
Yhteenvetona todetaan, että sekä työllistymisedellytyksiä vahvistavan toiminnan
että työllistymiseen liittyvien jatkopolkujen kehittämistä jatketaan koko ajan:
- Seudullisen työvoiman monialaisen palveluverkoston (typ) rakentaminen on
meneillään ja yhteistoiminta alkaa vuoden 2016 alussa.
- Kaupungin sisäistä tehtäväjakoa työttömyyden hoidon ja työllistämistoiminnan
osalta selkiinnytetään ja toimintojen yhteensovittamista ja kokonaisuuden
koordinointia lisätään. Perusturvatoimen vastuulle jää elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä parantavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Keskushallinnon alaisuuteen on esitetty perustettavaksi työllisyysasiantuntijan tehtävä vuoden 2016 talousarviovalmistelun yhteydessä.
- Kuntouttavan työtoimintapaikkojen määrää kaupungin omassa organisaatiossa
pyritään lisäämään. Vuonna 2014 eri toimialojen palvelupisteissä järjestettiin kuntouttavaa työtoimintaa 2 000 työtoimintapäivää (luku ei sisällä kaupungin omia
työpajoja).
- Yhteistyötä järjestöjen kanssa jatketaan ja kehitetään sekä kuntouttavan työtoiminnan että tuetun työllistämisen osalta.
Perusturvalautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
valtuustolle,
että aloite on tullut loppuun käsitellyksi
11.11.15
43
Kaupunginhallitus 2.11.2015 § 408 päätti esittää valtuustolle, että aloite on tullut
-------------------------------
11.11.15
5/2015
44
ALOITE NUORTEN KESÄTYÖN EDISTÄMISESTÄ JA KULTTUURIELÄMYSTEN
TARJOAMISESTA KUNTALAISILLE
103/01.00.00/2015
Valtuutettu Eija Tommila esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Lohjan kaupunki on vuosittain palkannut nuoria kesätöihin erilaisiin kunnan tehtäviin
mm. toimisto-, katu- ja ulkotöihin sekä huolenpito- ja hoivatöihin. Tänäkin vuonna
kaupunki tulee työllistämään kesän aikana n. 60 nuorta. Nuorten työllistyminen ei ole
helppoa. Hakijoita on monin verroin enemmän mitä tarjolla olevia työpaikkoja.
Lohjan kaupunginorkesterin muusikot ovat yhdessä oopperalaulaja Heikki Oraman
kanssa käyneet viime viikkoina musisoimassa laitoksissa ja vanhusväestömme on
saanut nauttia säveltaiteen elähdyttävästä voimasta. Lohjan ikääntymispoliittisen
ohjelman yhtenä tavoitteellisena toimenpiteenä onkin edesauttaa kulttuuripalvelujen
tarjonnan lisäämistä ikäihmisille niin palveluasumisyksiköihin, laitoksiin kuin
terveyskeskusten vuodeosastoille.
Kaupungissamme toimii elinvoimainen Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, jossa
annetaan musiikin perusopetusta sekä valmennusta alan ammattiopintoihin.
Kaupunki voisi työllistää opinnoissa jo pidemmälle edistyneitä nuoria ilahduttamaan
laitoksissa asuvia vanhuksia, kehitysvammaisia ja muita laitosten asukkaita.
Musiikilla on todettu olevan kiistattomia hyvinvoinnin vaikutuksia. Hyvinvoinnin
edistämisen lisäksi musiikkia opiskelevat nuoret saisivat samalla kaivattuja
esiintymiskokemuksia ja pientä palkkaa tekemästään työstä.
Pitkään on pohdittu myös keskustan elävöittämistoimenpiteitä ja miksipä ei kaupunki
voisi palkata lahjakkaita nuoriamme myös katusoittajiksi torille, eri puolille kaupunkia
ja kesän tapahtumiin, kuten toisissa Suomen kunnissa on jo tehtykin.
Vihreä ryhmämme esittää, että osa nuorten kesätyöllistämisrahoista tullaan
suuntaamaan musiikin opiskelijoiden työllistämiseen ja kulttuurielämysten
tarjoamiseen etenkin niille kuntalaisille, jotka asuvat laitoksissa.”
Toimenpiteet
Valtuusto päätti11.2.2015 § 21 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen.
Vastuuvalmistelija on kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Valmistelussa tehdään
yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Kasvatus- ja opetuslautakunta 6.5.2015 § 36: Vs. henkilöstöjohtaja Tuula Kauriinojan
mukaan kulttuuripalvelujen tulosalueella ei ole käytettävissään lainkaan
kesätyörahoja, vaan ko. määrärahat on kohdistettu muille kaupungin tulosalueille.
Muutenkin kesätyörahoilla palkattavien kohdalla alaikäraja on asetettu siten, että
11.11.15
45
mukaan pääsevät peruskoulusta tänä vuonna päässeet ja suuri osa musiikkiopiston
opiskelijoista on alle sen iän.
Kulttuuripalvelujen tulosalueella ei ole käytettävissä muita kesätyöllistämiseen
osoitettuja määrärahoja; vain koulunkäyntiavustajia on jossain määrin sijoitettu
tulosalueen yksiköihin kesäkaudeksi.
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti merkitä nuorten kesätyön edistämistä ja
kulttuurielämysten tarjoamista kuntalaisille koskevan selvityksen tiedoksi ja esittää
kh:lle ja edelleen valtuustolle, että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 210 päätti: 1. merkitä tiedoksi kulttuuri- ja
vapaa-aikalautakunnan selvityksen; 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa
aloitteen nuorten kesätyön edistämisestä ja kulttuurielämysten tarjoamisesta
kuntalaisille loppuun käsitellyksi.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.10.2015 § 73: Vuoden 2015 talousarviossa ei
ole ollut mahdollista osoittaa määrärahavarausta, eikä se sisälly vuoden 2016
talousarvioesitykseen; lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
-----------------------------------
11.11.15
46
6/2015
ALOITE URHEILUKENTÄSTÄ KESKUSTAAN
105/10.03.01/2015
Kokoomuksen ryhmän valtuutettu Paul Packalén esitti seuraavan aloitteen:
”Harjun urheilukentän Virkkalan puoleisessa päässä on hiekkakenttä ns.
pesäpallokenttä. Kentällä on nykyisin pelattu jalkapalloa, heitetty moukaria, kuulaa ja
harjoitettu erilaisia kenttälajeja. Kuulotiedon mukaan kenttä tullaan päällystämään
keinonurmella ja kentällä pelattaisiin sen jälkeen vain jalkapalloa. Esitän että muut
kenttälajit siirretään entiselle Lohjan kauppalan rautatieaseman varikkoalueelle, joka
sijaitsee Tytyrin kalkkitehtaan ja teollisuusradan välissä. Kentän lähellä sijaitsee
museo ja kaupungin vesilaitos sekä Tytyrin koulu. Kentällä on pelattu pesäpalloa,
heitetty moukaria ja keihästä. Kentän uusiokäyttöön ottaminen tarvitsee vain
raivausta ja se voidaan tehdä työllistämistöinä.
Referenssinä ja urheiluhistoriana mainittakoon, että kentällä pelattiin 1950-luvulla
pesäpalloa alueen nuorten toimesta. Heitettiin keihästä Lasse Sundholmin johdolla,
kuulaa porukalla ja moukaria heitti Ismo Pohjola.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen /
Liikuntakeskukselle. Vastuuvalmistelijana toimii Jukka Vienonen. Valmistelu tehdään
yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
18.3.2015 liikuntasihteeri Sinikka Pohjala:
Aloitteessa esitetty kenttä-asia liittyy LLK Oy:n hallituksen kokouksessaan 16.3.15 (§
12) käsittelemään Taimiston liikuntapuiston tarveselvitykseen sekä
kaavoitustoimessa Taimiston – Tennarin käynnistyvään kaavamuutokseen.
VU-kaavavarausalueelle suunnitellaan keskustan koulujen käyttöön osoitettavia
ulkokenttiä. LLK Oy tulee huhtikuun kokouksessaan päättämään
määrärahaesityksestä Taimiston alueen kenttien suunnitteluun ja rakentamiseen v:n
2016 talousarvioon.
kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi
-----------------------------------
11.11.15
7/2015
47
ALOITE VAARALLISTEN KOULUTEIDEN SELVITTÄMISEKSI
104/08.01.01/2015
Valtuutettu Tuija Piekka esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Lohjalla moni koululainen on koulukuljetuksen piirissä koulutien vaarallisuuden
vuoksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että tällaiset kohteet käytäisiin lävitse,
selvitettäisiin millaisella investoinnilla koulutie saataisiin turvalliseksi ja kuinka
nopeasti investointi maksaisi itsensä takaisin pienentyneinä
koulumatkakustannuksina. Samaa panos-hyöty –ajattelua voisi hyödyntää myös
muiden tarvittavien investointien osalla.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi tekniseen toimeen.
Vastuuvalmistelijana toimii Seppo Lötjönen. Valmistelu tehdään yhteistyössä
sivistystoimen ja logistiikkayksikön kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Katupäällikkö Seppo Lötjönen 18.3.2015:
Vaaralliset koulureitit määritellään yhteistyössä sivistystoimen ja teknisen toimen
välillä. Vaarallisia koulureittejä määriteltäessä kuullaan lisäksi poliisia sekä tienpitäjää
yleisten teiden osalta.
Vuoden 2014 aikana teknisessä toimessa toteutettiin Viisaan liikkumisen ohjauksen
projekti, johon saatiin Liikenneviraston myöntämää valtionavustusta. Hankkeen
aikana käytiin läpi vaarallisia koulureittejä eri puolilla kaupunkia. Hanketta esiteltiin
teknisessä lautakunnassa 18.11.2014.
Projektin yhteydessä esille nousseita pieniä turvallisuustoimenpiteitä on toteutettu tai
ollaan toteuttamassa mm. Roution koulun väistöjärjestelyjen yhteydessä Karstuntien
turvallisuutta parannetaan ennen koulujen alkua kesällä 2015. Yksi iso koulumatkan
turvallisuutta parantava hanke on Ojaniittutaloon liittyvä Ojaniitunkadun
kevyenliikenteen väylän rakentaminen.
Teknisen toimen näkemyksen mukaan aloitteessa esitetty selvitystyö on mahdollista
ja perusteltua toteuttaa palveluverkkotyön valmistumisen jälkeen vuoden 2016
aikana. Aloite on edelleen vireillä.
Lohja on esittänyt Uudenmaan ELY-keskukselle Lohjan
liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämistä vuoden 2016 aikana. Vaarallisten
koulureittien selvittäminen tehdään samassa yhteydessä. Aloite sisältyy vuoden 2016
talousarvioon.
11.11.15
-----------------------------------
48
11.11.15
8/2015
49
ALOITE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN VALINTAMENETTELYSTÄ
103/01.00.00/2015
Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Jarmo Aho esitti seuraavan aloitteen:
”Lohjan kaupunki on suuri kesätyöpaikkojen tarjoaja. Paikallisen lehden palstoilla on
jo ollut kirjoituksia kesätyöpaikkojen valintaperusteista. Käytäntönä on ollut, että
tulosalueet valitsevat kesätyöntekijänsä, samoin kuin kaupungin omistamat
tytäryhtiöt valitsevat omansa. Valintaperusteet ovat aiheuttaneet epäilyjä. Epäillään
mm. että valintaan on vaikuttanut se, että vanhempi/sukulainen on organisaation
palveluksessa tai on luottamushenkilö. Haluan, että valinnat tehdään avoimesti,
läpinäkyvästi ja tasapuolisesti.
Esitän, että Lohjan kaupunginhallitus käsittelee aloitteen mahdollisimman pikaisesti.
Tämän vuoden kesätyöntekijöiden valintamenettelyä ei voida muuttaa, mutta jo ensi
vuonna se voisi mahdollistua. Esitän, että siirrytään keskitettyyn kaupungin ja
kaupungin omistamien yhtiöiden kesätyöntekijöiden valintaan. Kaikilla hakijoilla ja
kaupunkilaisilla olisi kokemus, että valinnat tehdään avoimesti ja tasapuolisesti.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi keskushallintoon.
Vastuuvalmistelija on vs. henkilöstöjohtaja Tuula Kauriinoja. Aloite ei ole
Henkilöstöjaosto 28.4.2015 § 35:
Kaupungin talousarviossa on kesätyöntekijöiden palkkaamiseen rahaa keskushallinnon henkilöstöpalveluissa (keskushallinnon, teknisen toimen ja ympäristötoimen)
kesätyöntekijöihin ja perusturvatoimen talousarvioissa perusturvatoimen
kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Kaupungin konserniyhtiöt ovat itsenäisiä yhtiöitä
ja hoitavat itsenäisesti oman hallintonsa ja myös kesätyöntekijöidensä palkkaamisen.
Konserniyhtiöistä vain Lohjan Liikuntakeskus Oy palkkaa kesätyöntekijöitä. Vuonna
2015 Lohjan Liikuntakeskus palkkaa 12 kesätyöntekijää. Loher ja Lova ovat
ulkoistaneet palvelutuotannon, joten ne eivät palkkaa kesätyöntekijöitä
Henkilöstöpalvelut ovat huolehtineet kesätyöntekijöiden hakumenettelystä siihen asti,
kun kesätyöntekijöiden hakuaika on päättynyt. Kaupunki käyttää henkilöstön
rekrytoinnissa Kuntarekryä, joka on kuntien ja kuntayhtymien sähköinen
rekrytointijärjestelmä. Osakeyhtiöt eivät voi käyttää Kuntarekryä rekrytointivälineenä.
Konserniyhtiöt ovat itsenäisiä työnantajia, joita kaupunki ei voi käskeä, muutoin kuin
antamalla konserniohjeita.
Kaupunki julistaa kaikki kesätyöpaikat julkiseen hakuun ja kuulutukset kesätyöpaikoista on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä ja työhallinnossa sekä kuulutukset ovat
olleet kaupungin sivustolla. Kaupungin kesätyöpaikkojen määrä vaihtelee vuosittain.
Yleensä kesätyöntekijöitä on palkattu määrärahoista riippuen 50-100. Hakijoita kesä-
11.11.15
50
työpaikkoihin on ollut 700-1200. Henkilöstöpalvelujen rahat on kiintiöity keskushallinnon, teknisen toimen ja ympäristötoimen kesken siten, että enemmistön määrärahasta on saanut tekninen toimi, joka palkkaa enemmistön kesätyöntekijöistään
puistotöihin. Perusturvatoimi kiintiö kesätyöntekijämäärärahansa eri työyksiköihin.
Hallintosäännössä on määräykset henkilöstön palkkaamisesta:
"Tulosalueen esimies valitsee alaisuudessaan työskentelevät viranhaltijat ja
työntekijät, ellei toimialan johtosäännössä ole toisin määrätty, taikka asianomainen
toimielin johtosääntöön perustuvan toimivaltansa perusteella ole toisin päättänyt."
Mikäli kesätyöntekijöiden valintamenettelyä halutaan muuttaa, niin se edellyttää
hallintosäännön muuttamista. Erityisenä etuna kesätyöpaikan saamiseen ei voi olla
kesätyöntekijän vanhempien/sukulaisen työpaikka kaupungilla tai
vanhempien/sukulaisten toimiminen kunnallisissa luottamustehtävissä. Toisaalta taas
syrjintäperusteena kesätyöntekijöiden työhönotossa ei voida pitää
vanhempien/sukulaisten työpaikkaa tai asemaa kunnallisissa luottamustehtävissä.
Kaupunkiin palkataan vuosittain tuhansia määräaikaisia työntekijöitä, joten päätösvallan ottamista pois esimiehiltä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska se toisi
valtavan uuden byrokratian.
Henkilöstöjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle, että 1. henkilöstöjaosto ei pidä hallintosäännön muuttamista
kesätyöntekijöiden valintamenettelyn osalta tarpeellisena eikä
tarkoituksenmukaisena. 2. henkilökunnan rekrytoinnissa pitää huomioida
oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus hakijoiden kesken 3. aloite kesätyöntekijöiden
valintamenettelystä todetaan loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 211 päätti: 1. merkitä tiedoksi henkilöstöjaoston
selvityksen aloitteen johdosta; 2. että hallintosäännön muuttaminen
kesätyöntekijöiden valintamenettelyn osalta ei ole tarpeellista eikä
tarkoituksenmukaista; 3. että henkilökunnan rekrytoinnissa pitää huomioida
oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus hakijoiden kesken; sekä 4. esittää
kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen kesätyöntekijöiden valintamenettelystä
-----------------------------------
11.11.15
51
9/2015
ALOITE KESÄTEATTERIN PAIKASTA
102/10.03.02/2015
”Ehdotan kesäteatterin paikaksi Porlan alueesta sopivaa kohtaa, etenkin Ojamon
puoleista aluetta, että vanhainkoti saa oman rauhansa. Erinomainen paikka
kesäiselle teatterille kauniin luonnon keskellä.
Aurlahden rantaan suunnitellun rantaravintolan oheen rakennettava kesäkatsomo on
tietenkin tarpeellinen, mutta kesäteatterille levottomuutta aiheuttava paikka.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen.
Vastuuvalmistelijana toimii kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Valmistelu tehdään
yhteistyössä ympäristötoimen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27.5.2015 § 48:
Kaupunginvaltuuston 20.6.2012 § 46 hyväksymässä Aurlahden ranta-alueen
asemakaavan muutoksessa on osoitettu sijainti ja rakennusoikeudet rantaravintolalle
ja polttoaineenjakelutoiminnalle. Rakennusalat ja rakennusoikeudet on osoitettu
asemakaavan mukaiseen puistoon. Rakennuspaikkoja ei muodosteta omiksi
tonteiksi, vaan rakennusoikeus on mahdollista vuokrata pitkäaikaisella
maanvuokrasopimuksella.
Kaupunki haki ilmoittautumismenettelyllä toimijaa rantaravintolalle ja
polttoainejakelulle. Neuvotteluiden perusteella alun perin neljästä toimijasta jäi yksi
jäljelle. Toimijan mukaan taloudellinen yhtälö rantaravintolan ja polttoaineen
jakelutoiminnan toteutukselle on todettu olevan haasteellinen. Toimijan mukaan
rantaravintola edellyttäisi rinnalleen ns. kesäkatsomon toteuttamista.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.1.2015 § 3 antaa
ympäristötoimelle tehtäväksi valmistella Aurlahden ranta-aluetta koskeva kaavoitus ja
uusi kilpailutus niin, että kilpailutukseen sisältyy myös kesäkatsomo tapahtumien
järjestämistä varten. Kaupunki toteuttaisi kesäkatsomon ja kilpailussa valikoitunut
toimija vuokraisi katsomon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasumma kattaisi
vuosien myötä katsomon rakentamiskustannukset.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.2.2015, § 58 käynnistää nopealla
aikataululla kesäkatsomon investoinnin valmistelun ja edellyttää, että kulttuuri- ja
vapaa-aikalautakunta sekä tekninen lautakunta valmistelevat kesäkatsomon (ja
kesäteatterin) tarveselvityksen siten, että se voidaan käsitellä huhtikuun
valtuustossa.
Aurlahden ranta-alueen elävöittämistä on suunniteltu vuosikymmeniä. Nyt
suunnitelmissa oleva ravintola-kesäkatsomo -hanke veisi ranta-alueen elävöittämistä
11.11.15
paljon eteenpäin. Kesäkatsomon ohjelmisto koostuisi kaupungin itse tuottamasta
ohjelmasta ja kilpailutuksessa valikoituneen toimijan tuottamasta ohjelmistosta.
Kaupungin tuottamaa toimintaa ovat Lohjan Teatterin kesäteatteritoiminta, Lohjan
kaupunginorkesterin konsertit, Lohjan Kesän konsertit ja muut tapahtumat,
musiikkiopiston konsertit ja nuorisopalvelujen tapahtumat . Tältä osin kaupungin
omat yksiköt eivät maksaisi kilpailutuksessa valitulle toimijalle vuokraa ja lipputulot
jäisivät tuottajalle. Muulta osin kesäkatsomon varsinainen vuokraaja tuottaisi omaa
ohjelmaansa ja ottaisi itselleen lipputulot. Hanketta varten tulee laatia tarveselvitys.
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 13.5.2015, ettei kesäkatsomo-hanketta
viedä eteenpäin. Hankkeen käsittely päättyi.
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 19.8.2013 § 277 päättänyt hyväksyä
kesäteatterin sijaintipaikaksi Iso-Pappilan alueen ja että suunnittelun jatkamisesta
päätetään erikseen.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta totesi, että kaupunginhallituksen voimassa oleva
päätös kesäteatterin paikasta Iso-Pappilan alueella on hyvä ja päätti esittää
kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite kesäteatterin paikasta
todetaan loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 15.6.2015 § 267 päätti:
1.merkitä tiedoksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan selvityksen; 2.esittää
kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen kesäteatterin paikasta loppuun
käsitellyksi.
-----------------------------------
52
11.11.15
10/2015
53
ALOITE MUISTOMERKIN PAIKASTA
101/12.03.01/2015
”Ehdotan Jean Sibeliukselle arvokasta ja kaunista muistomerkkiä Virkkalassa
sijaitsevan Järnefeltien Rantalan läheisyyteen, 300 metriä Lohjalle päin. Siellä hän
sävelsi viulukonserton ja viimeisteli ensimmäisen ja toisen sinfoniansa, tehden myös
muita pienempiä teoksia, kuten Valse Tristen.
Mökki on valitettavasti hävitetty, mutta paikka on tarkasti tiedossa.
Näin Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotismerkkivuoden kunniaksi teko on arvokas
kunnianosoitus suurelle suomalaiselle säveltäjämestarille.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi
sivistystoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Aloite ei
ole talousarviovaikutteinen.
-----------------------------------
11.11.15
54
12/2015
ALOITE YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMISEKSI LAPSEN
PERHEEN OMASSA KODISSA
71/05.10.00/2015
Valtuutettu Lassi Huhtala esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet valtuutettu Ahti Nauska Kaupunkilaisten
Parhaaksi –valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Sari Huttu Vihreän
valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Birgitta Silvennoinen Kristillisdemokraattisen
valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Monica Lemberg RKP:n valtuustoryhmän
puolesta sekä Kokoomuksen ryhmän valtuutetut Päivi Kuitunen, Irene Äyräväinen ja
Paul Packalén, Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Maaret Laine, Vihreän
ryhmän valtuutetut Katri Piiparinen, Annmarie Kuurto, Eija Tommila ja Paula
Nordström ja Meidän Lohjan ryhmän valtuutettu Pirjo Sjögren:
"Aloitteen tavoitteena on muuttaa varhaiskasvatuksen palvelusetelin ehtoja siten, että
sillä voidaan palveluntuottajan toimesta hoitaa lapset perheen omassa kodissa.
Vaihtoehtoisesti yksityisen kotihoidontuen kuntalisä tulee nostaa yhdessä yksityisen
kotihoidontuen kanssa palvelusetelin arvon tasolle.
Perustelut:
Lohjalla on käytössä varhaiskasvatuksen palveluseteli mahdollistamaan lasten
päivähoito yksityisellä palvelun tuottajalla. Se on kasvattanut suosiotaan ja lisännyt
perheiden valinnan vapautta hoidon järjestämiseen. Samalla se on kaupungille
taloudellinen tapa saada lisää joustoa varhaiskasvatukseen. Palvelusetelillä
vanhemmat voivat viedä lapsensa hoitoon esimerkiksi yksityiselle
perhepäivähoitajalle ja yksityiseen päiväkotiin.
Palveluseteli ei tällä hetkellä mahdollista kuitenkaan sitä, että palvelun tuottaja jolla
on y-tunnus) tulisi hoitamaan lapsia perheen kotiin. Käytännössä tämä voi johtaa
järjettömiin tilanteisiin, joissa lapset voi viedä palvelun tuottajalle naapuriin, mutta
palvelun tuottaja ei voi tulla perheen kotiin hoitamaan. On kuitenkin tilanteita, joissa
tämä olisi perheen, lasten ja kaupungin etu. Muutamia perusteita:
1. Lasten kotona hoitamisen tukeminen palvelusetelimallilla säästäisi kaupungin
kustannuksia sekä toimitilojen (päiväkodit), että palkkakustannusten osalta ja
mahdollistaisi osaltaan yksityisen hoidon osuuden nousun kaupungin linjaamalle 20
% tasolle.
2. Työttömiä saataisiin työllistettyä. Monet ovat kiinnostuneita ja motivoituneita
lastenhoitajan töihin, mutta heillä on korkea kynnys lähteä perhepäivähoitajiksi kun
pitää tarjota oma ahdas koti usean lapsen hoitopaikaksi ja järjestää kaikki puitteet
(lelut yms.). Palvelusetelimallin tarjoaminen myös lasten kotona hoitamiseen
madaltaisi monen kynnystä lähteä työttömyysputkesta yrittäjäksi ja
palveluntuottajaksi.
3. On olemassa tutkimuksia, joissa todetaan, että erityisesti alle kaksivuotiaan lapsen
hoitaminen kotona on lapsen kehityksen kannalta paras vaihtoehto.
4. Yhteisöllisyyden lisääntyminen. Entäpä, jos perheillä olisikin mahdollisuus hankkia
naapureiden kanssa yhteinen hoitaja, joka hoitaisi lapsia vuoroviikoin molempien
kodeissa? Tällainen malli tulisi lisäämään myös yhteisöllisyyttä ja naapureiden
luontaista kanssakäymistä. Samoin tarve esikoulu- ja ala-asteikäisten
iltapäivätoiminnan järjestelemiselle pienenisi, kun lapset voisivat suoraan koulun
11.11.15
55
jälkeen suunnata kotiin/naapuriin iltapäivähoitoon.
Kuntaliiton mukaan ei ole olemassa mitään esteitä sille, että lapsia ei voisi hoitaa
kotona palveluntuottajan toimesta palvelusetelimallilla, joka Lohjalla on käytössä.
Toissijainen vaihtoehto kotona hoitamisen mahdollistamiseksi on se, että kaupunki
nostaa yksityisen kotihoidon tuen kuntalisän tason vastaamaan palvelusetelin arvoa.
Kustannuksena toimenpide on neutraali suhteessa palveluseteliin, mutta lisää myös
osaltaan perheen vapautta valita sopiva hoitomuoto ja tukee kaupungin tavoitetta
yksityisen hoidon määrällisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Lohja mainostaa strategiassaan olevan sujuvan arjen kaupunki. Aloite strategian
tavoitteiden mukainen ja siinä on kysymys kaupungin näkökulmasta marginaalisesta
asiasta, mutta yksittäisen perheen näkökulmasta erittäin merkityksellinen ja arkeen
vaikuttava.
Edellytämme että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin aloitteen
eteenpäinviemiseksi."
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi sivistystoimeen.
Vastuuvalmistelija on varhaiskasvatuspäällikkö Merja Kuusimurto. Aloite on
Kasvatus- ja opetuslautakunta 6.5.2015 § 59:
Lohjalla yksityistä päivähoitoa tuotetaan päivähoidon palvelusetelijärjestelmällä,
yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän avulla sekä määräaikaisena kuntaliitoksen
järjestelyjen yhteydessä sovitulla ostopalvelulla kahdessa yksityisessä
ryhmäperhepäiväkodissa.
Palvelusetelijärjestelmän piiriin pääsemiseksi palvelujen tuottajan on tarjottava
vähintään samanlaatuista palvelua kuin kunnallinen vastaava palvelu on. Tähän
kuuluu mm. ammatillinen kelpoisuus.
Tällä hetkellä Lohjalla tuottaa yksityisiä päivähoitopalveluita 3 päiväkotia, 2
ryhmäperhepäiväkotia ja n. 80 perhepäivähoitajaa.
Perhepäivähoidon palvelusetelin kattohinta on 1.8.2015 alkaen 666,13 €/ kuukausi /
lapsi. Kun tästä kattohinnasta vähennetään perheen tulosidonnainen laskennallinen
päivähoitomaksu 0 - 283 € (jonka vastaava palvelu maksaisi kunnallisessa
päivähoidossa, jää setelin suuruudeksi 383,13 - 666,13 euroa. Hoitaja saa määrittää
hoitopaikkansa hinnan korkeammaksi kuin kattohinta; tuolloin katon yli menevä hinta
jää perheen maksettavaksi.
Lapsen päivähoidon toteuttamiseen omassa kodissa on mahdollista käyttää
11.11.15
56
palveluseteliä, mutta se vaatisi erillisten järjestelmien luomista verotukseen liittyvien
säädösten johdosta. Sen sijaan kaupungin Kelan kautta maksamalla yksityisen
hoidon tuella maksatus ei lisää hallintoon tehtäviä. Yksityisen hoidon tukea voi saada
perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai
yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää, että
hoitaja ei kuulu lapsen kanssa samaan kotitalouteen ja että hoitaja on yksityishenkilö,
jonka kanssa kunta on tehnyt vähintään kuukauden työsopimuksen ja jonka kunta on
hyväksynyt päivähoidon tuottajaksi. Hoitaja voi olla myös muu päivähoidon tuottaja
(henkilö tai yhteisö) , jonka kunta on hyväksynyt päivähoidon tuottajasi. Lohjalla
yksityisen hoidon tukea ja nykyistä kuntalisää käytetään jossain määrin hoitajan
palkkaamiseksi kotiin varasinkin kesäaikaan.
Kaupungin Kelan kautta maksamalla yksityisen hoidon tuella perhe saa alle
esiopetusikäisestä lapsesta kuukaudessa hoitorahaa 173,38 euroa ja kuntalisää
162,27 euroa. Lisäksi perhe voi saada tulosidonnaisena perhekohtaista hoitolisää,
jonka suurus on 0-146,64 euroa. Esiopetusikäisen lapsen hoitorahan suuruus on
64,16 euroa.
Jotta hoitajan palkkaamisen tuki olisi samalla tasolla kuin perheen saama tuki
palvelusetelijärjestelmässä, olisi kuntalisän osuus nostettava 210 euroon.
Tällöin yksityisen tuen hoitoraha, mahdillinen hoitolisä ja kuntalisä olisivat yhteensä
383,38 - 530,02 euroa ja perheen hoitomaksuosuudeksi jäisi 282,75 - 136,11 euroa
kuukaudessa.
Kotona järjestettävän päivähoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisä olisi näin 47,73
euroa korkeampi verrattuna yksityisen hoidon tuen muuhun käyttöön. Korotetun
kuntalisän piiriin kuuluisi tällä hetkellä alle kymmenen lasta, eikä ole todennäköistä,
että määrä merkittävästi kasvaisi. Näin ollen korotetun kuntalisän käyttöönotto
pystytään kattamaan talousarvion sisältä. (Merja Kuusimurto)
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 6.5.2015: 1. merkitä yllä olevan selvityksen
tiedoksi; 2. ottaa käyttöön 1.1.2016 alkaen erillisen kuntalisän Kelan yksityisen
hoidon tukeen lapsen kotiin palkattavan hoitajan tai ns kolmiperhehoidon
toteuttamiseksi; 3. että kuntalisän suuruus on 210 euroa / kuukausi / lapsi; 4. esittää
kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun
käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 208 päätti 1. merkitä tiedoksi kasvatus- ja
opetuslautakunnan selvityksen; 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa
aloitteen yksityisen päivähoidon toteuttamiseksi lapsen perheen omassa kodissa
Kasvatus- ja opetuslautakunta 7.10.2015 § 115: Lautakunta totesi, että sisältyy
vuoden 2016 talousarvioesitykseen sekä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
-----------------------------------
11.11.15
57
13/2015
ALOITE VESIVAHINKOJEN JA VAKUUTUSTEN VARALTA
179/00.01.04/2015
Valtuutettu Pekka Luoma esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen, jonka lisäkseen oli allekirjoittanut valtuutettu Jarmo Aho
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta:
”Runsas kuukausi sitten sattui kaupungin omistamassa kiinteistössä huomattava
vesivahinko. Kiinteistössä toiminut yritys piti talvilomaa ja kiinteistön lattialle ja
rakenteisiin pääsi valumaan lämminvesivaraajasta tuhansia litroja vettä kenenkään
huomaamatta.
Kaupungilla on kiinteistöön vuokrasopimuksen mukaisesti palovakuutus. Yrittäjän
vastuulla oli muu vakuuttaminen. Kaupunki joutuu nyt ainakin ensi vaiheessa
huolehtimaan vesivahingon korjaamisesta, jotta tärkeäksi koettu toiminta
kiinteistössä voi jatkua.
Arvoisa puheenjohtaja, esitän, että kaupunginhallitus käynnistää välittömästi
toimenpiteet, joilla varmistetaan kaupungin omistamissa kiinteistöissä vastaavien
onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja vahinkojen minimoiminen. Esitän, että kaupungin
omistamiin kiinteistöihin, joissa on vaara syntyä vastaavia ongelmia, asennetaan
nykyään jo erittäin edullisetkin vesivuotovaroittimet hälytyslaitteineen.
Lisäksi kaupunginhallituksen on syytä tarkastuttaa kaupungin kiinteistöjen
vakuutusturvan asianmukaisuus, tarpeellisuus ja turvataso. Kaupungin kiinteistöissä
toimivien vuokralaisten vuokrasopimusten mukainen vakuutusturvan toteutuminen on
myös tarkastettava ensi tilassa.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi keskushallintoon.
Vastuuvalmistelija on talousjohtaja Henri Partanen. Aloite valmistellaan yhteistyössä
teknisen toimen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
-----------------------------------
11.11.15
14/2015
58
ALOITE SAARNIMETSÄNTIEN, RAVIPOLUN, RAJAMETSÄNKADUN JA
KANTATIE 25:N LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA
180/08.00.00/2015
Valtuutettu Toni Hägg esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
"Saarnimetsäntie
Alueen asukkaat ovat useaan otteeseen olleet yhteydessä ja tiedustelleet
mahdollisuutta parantaa Saarnimetsäntien kevyenliikenteen turvallisuutta.
Saarnimetsäntie on pitkä ja suora päällystetty katuosuus jossa ajonopeudet nousevat
ajoittain vaarallisen koviksi. Saarnimetsäntiellä kulkee runsaasti jalankulku- ja
pyöräliikennettä Maksjoen koulun suuntaan aamuisin ja iltapäivisin, lisäksi
katuosuudella on runsaasti vapaa-ajan ulkoilua. Saarnimetsäntien turvallisuuden
parantamiseksi esitämme, että Saarnimetsäntien ja Kivikonmäen sekä
Saarnimetsäntien ja Saarnikujan risteyksiin rakennetaan korokehidasteet
kevyenliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi.
Ravipolku
Ravipolun ja Maksjoentien liittymän turvallisuuden parantamiseen ja runsaan
läpiajoliikenteen ohjaamiseen esitämme, että liittymä osoitetaan vain
liittymismahdollisuus kevyenliikenteelle, siten kuin se asemakaavassa on osoitettu.
Ravipolun päissä on liikennemerkit moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty,
mutta niillä ei ole ollut paljon vaikutusta läpiajoliikenteeseen. Moottoriajoneuvojen
liikennöinti estetään kun liittymään asennetaan kääntöportit joka mahdollistaa vain
kevyenliikenteen ja liittymän talvikunnossapidon. Ravitieltä Ravikujan suuntaan
osoitetaan umpitie liikennemerkillä että Ravipolulla ei ole läpiajomahdollisuutta.
Rajamäenkatu
Esitämme Rajamäenkadun saneerausta mahdollisimman nopealla aikataululla
Konkkalankadun ja Könninkadun välille. Ojaniitun koulukeskuksen toiminnan
alkaessa, Rajamäenkadun kävely- ja pyöräilyliikenne lisääntyy kun Karjalankadun
päässä oleva rautatien alittava kevyenliikenteentie ohjautuu Rajamäenkadulle.
Lisäksi Rajamäenkadun tämänhetkinen kunto on heikko, katualueella tehtyjen
kaivuutöiden takia.
Kantatie 25
Esitämme kantatie 25 Tynninharjun liittymään kuudenkymmenen km/h rajoituksen
laajentamista. Tanhuhovin huvikeskukseen on avautunut iso "kirpputori" myymälä ja
Tanhuhovin alueelle kulkevat liikennemäärät ovat kasvaneet ja Tanhuhovin liittymän
kohdalla nopeusrajoitus on 80 km/h. Jotta vältyttäisiin suuremmilta onnettomuuksilta,
tulisi liittymän kohdalta nopeusrajoitus laskea 60 km/h.
Tynninharjun liittymästä Hankoniementieltä Virkkalan suuntaan siirretään
nopeusrajoitusmerkkiä 80 km/h Ravitien jälkeisen bussipysäkin päähän ja
vastaavasti samaan kohtaan toiselle puolen tietä 60 km/h merkki joka aikaistaa
vauhdin alenemista Virkkalan suunnasta tulevia. Samalla nopeusrajoitusten muutos
11.11.15
59
lisää Ravitien liityntäliikenteen turvallisuutta.
Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan
liikenneturvallisuuden parantamista kyseisillä kadun- ja maantien osilla."
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi tekniseen toimeen.
Vastuuvalmistelija on katupäällikkö Seppo Lötjönen. Aloite on
Saarnimetsäntien hidasteet eivät sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Kustannusarvio
on noin 15 000 €. Ravipolun kohta ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Lisäksi
kohteen asemakaavan ajantasaisuus on tarkistettava.
Rajamäenkadun saneeraus ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Alusta
kustannusarvio on noin 200 000 €. Kantatien 25 on ELY-keskuksen maantie. Ei
kustannusvaikutuksia kaupungille.
-----------------------------------
11.11.15
60
15/2015
ALOITE ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTEISTA
181/06.00.00/2015
Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Salon kaupungilla on kaksi liikuntakorttia, jotka on tarkoitettu salolaisten eläkeläisten
edullisen liikunnan lisäämiseksi.
Eläkeläisliikuntakortti
Eläkeläisliikuntakortilla pääsee erilaisiin saliryhmiin jotka on listattu erikseen. Sama
kortti on käytössä myös Pirteyttä Päiviin -ryhmien osalta. Kortti on voimassa vuoden.
Sen hinta on 35€.
70 + -kortti
70 +- kortilla pääsee samoihin saliryhmiin kuin eläkeläisliikuntakortilla sekä lisäksi
uimaan edullisesti enintään kerran päivässä. Näitä myydään ainoastaan Salon
asukkaille. Kortti on voimassa vuoden ostopäivästä. Sen hinta on 40€.
Esitän aloitteenani, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimiin, jotta
saamme samantyyppisen järjestelyn myös Lohjalle.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi sivistystoimeen.
Vastuuvalmistelija on toimitusjohtaja Jukka Vienonen. Aloite valmistellaan
yhteistyössä perusturvatoimen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallitus 8.6.2015 § 45: Hallitus päätti lausuntonaan
todeta, että Lohjan Liikuntakeskus Oy:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
aloitteessa esitettyjen alennuksien myöntämiseen ja todeta aloitteen omalta osaltaan
-----------------------------------
11.11.15
61
16/2015
ALOITE JÄTEVEDENPUHDISTAMON PUHDISTETUN JÄTEVEDEN
HUKKALÄMMÖN TALTEENOTOSTA
182/11.01.06/2015
Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Jarmo Aho esitti seuraavan aloitteen:
”Puhdistetun jäteveden lämmön talteenotto toteuttaa ilmastostrategian mukaista
kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistavoitteita ja mahdollistaa aiemman
vähäpäästöisemmän lämmitysenergian tarjoamisen asukkaille.
Esitän että Lohjan kaupunki tutkii Pitkäniemen jätevesipuhdistamon puhdistetun
jäteveden hukkalämmön talteenottomahdollisuuden.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi tekniseen toimeen.
Vastuuvalmistelija on vesihuoltopäällikkö Jorma Lehtonen. Aloite on
Koska Pitkäniemen puhdistamo on liitetty kaukolämpöön, on aloitetta tarkasteltu
Peltoniemen puhdistamolla missä on sähkölämmitys. Peltoniemessä saavutettaisiin
aloitteessa esitetty tavoite vähäpäästöisestä energiasta.
Selvitysten perusteella lämmön talteenoton rakentaminen Peltoniemen puhdistamolle
maksaisi noin 90 000 €. Talteenotolla saavutettava vuotuinen säästö olisi n. 20 000
€. Tällöin takaisinmaksuajaksi muodostuu 5-6 vuotta.
Hanke on selvitysten perusteella taloudellisesti kannattava ja siihen tarvittava
investointimääräraha pyritään saamaan lähivuosien budjettiin.
Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle,
että aloite puhdistetun jäteveden hukkalämmön talteenottomahdollisuudesta
katsotaan loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 369: päätti merkitä tiedoksi teknisen lautakunnan
aloitteen johdosta antaman selvityksen sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se
toteaa aloitteen puhdistetun jäteveden hukkalämmön talteenottamismahdollisuudesta
-----------------------------------
11.11.15
62
17/2015
ALOITE KOSKIEN VANHUSTEN KULJETUSPALVELUA
242/05.12.00/2015
Meidän Lohjan ryhmän valtuutettu Hannele Maittila esitti seuraavan aloitteen:
”Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä 12.11.2014 § 122, että
sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut hoidetaan palveluliikenteellä, jolloin
saadaan säästöä 30.000 euroa. Kaupungin järjestämä palveluliikenne on kaikille
lähiseudun asukkaille lähitaajamassa asiointiin tarkoitettu ympärivuotinen
kutsuliikenne, jota tällä hetkellä isännöi Rapiditaxi Oy. Kutsuliikenne maksaa juuri
saman summan kuin ns. säästö eli 30.000 euroa (tieto on perusturvajohtajan
haastattelusta LU 13.3.2015).
Käytännössä on tapahtunut edellä mainitun ”säästöpäätöksen” jälkeen niin, että
iäkkäät kotona asuvat ihmiset, joilla oli aikaisemmin taksikortti, ovat saaneet
viranhaltijapäätöksen jossa heille on myönnetty kutsuliikennepalvelu hakemuksesta
vaikka he eivät ole mitään hakemusta tehneet. Samassa päätöksessä taksikortit
kehotetaan leikkaamaan kahtia ja heittämään sekajätteisiin ja päätökseen on liitetty
kutsuliikenteen aikataulu. Vanhuksille on siis myönnetty oikeus käyttää
kutsuliikennettä joka on kaikille muille ihmisille avoin palvelu. Päätöstä perustellaan
myös 2 593 000 euron karsintatavoitteella. Merkittävästä arkielämää koskevasta
muutoksesta ei ole tiedotettu eikä keskusteltu etukäteen eikä selvitetty onko tällainen
muutos mahdollinen ottaen huomioon vanhuksien elämäntilanne ja vointi.
Osa vanhuksista onkin ilmoittanut etteivät he kerta kaikkiaan voi käyttää
kutsuliikennettä erilaisten inhimillisten syiden vuoksi ja ovat pyrkineet saamaa
muutosta tilanteeseensa valittamalla perusturvalautakuntaan, mutta tuloksetta.
Vanhusten omaa näkemystä ei ole arvostettu millään tavalla, vaan asioita
ymmärtämättömät päättäjät ovat tienneet paremmin ja viranhaltijapäätökset on
pysytetty voimassa.
Kysymys on mm. useista noin 90-vuotiaista kotona asuvista vanhuksista joiden
toimintakyky on iän ja sairauden myötä heikentynyt mutta joiden vointi on kuitenkin
kohtalainen siten, että kotona asuminen luonnistuu jos vain saa asianmukaisen
kyydin kauppaan ym. asioille esim. kerran viikossa. Monet vanhukset ovat myös
hyvin pienituloisia eläkeläisiä joilla ei siis ole varaa itse kustantaa näitä tarpeellisia
matkoja joita kotona asuminen edellyttää. Näinollen oli kohtuutonta että
kaupunginvaltuusto omalla päätöksellään heikensi käytännössä kaikkein
heikompiosaisten asemaa ja loi eriarvoisuutta ja on aiheuttanut suurta huolta ja
epävarmuutta. Ei voi olla niin, että rahaa kuljetuksiin kuluu saman verran kuin
aikaisemminkin, mutta juuri vanhukset eivät saa tarvitsemiaan kyytejä kotona
asumisensa tueksi vaan raha menee muualle. Tämä asiaintila tulee muuttaa ja
korjata. Esitänkin tässä aloitteessa muutosta joka turvaa sosiaalihuoltolain mukaiset
kuljetukset asiointiin siten että vanhukset voivat niitä oikeasti käyttää entiseen tapaan
eikä niitä korvata muodollisella mahdollisuudella joka ei käytännössä sovellu heille,
kuten nyt on tapahtunut. Esitys ei myöskään lisää kustannuksia vaan se alentaa niitä
ja kohdistuu oikein. Esitän myös että vanhusten kuljetusasia otetaan välittömästi
käsittelyyn asianomaisissa toimielimissä ja tässä asiassa jo tehdyt päätökset
kumotaan ja tehdään asiat oikein ja paneudutaan siihen mistä todellisuudessa on
kysymys. Eikä kohtuudella voida olettaakaan että juuri vanhukset jaksaisivat valittaa
Hallinto-oikeuteen, eikä se mitään hyödyttäisikään jos asenne kotona asumista
kohtaan on kielteinen.
11.11.15
63
On hyvä muistaa myös, että kaupungissa on otettu käyttöön ’Kotona kokonainen
elämä’ hanke ja perusturvassa on käynnistetty myös ns. etsivää vanhustyötä, joka
etsii vanhuksia jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Nyt tehdyt ratkaisut eivät tue
näitä hankkeita.”
Toimenpiteet
Aloite on lähetetty johtoryhmän päätöksen mukaisesti 21.4.2015 valmisteltavaksi
perustuvatoimeen. Vastuuvalmistelija on Tuula Suominen. Aloite on
Perusturvatoimi esitti 16.6.2015 § 67 selvityksenään seuraavaa:
Aloitteen tekijä kantaa huolta nykyisen palveluja kutsuliikenteen
soveltumattomuudesta ikäihmisten kuljetuspalvelutarpeisiin ja esittää
kuljetuspalveluasian uudelleen tarkastelua toimielimessä.
Perusturvalautakunnan 16.12.2014 § 149 vahvistamien toimintaohjeiden mukaan
sosiaalihuoltolain mukaan kuljetuspalvelu hoidetaan palvelu– ja kutsuliikenteellä.
Asiakas maksaa palvelutai kutsuliikenteestä julkisen liikenteen minimitaksan
mukaan / yhdensuuntainen matka (3,30 euroa vuonna 2015). Palveluliikenne toimii
Lohjan kaupungin alueella ja kutsuliikenne Karjalohjan, Sammatin,
Nummen/Saukkolan sekä Pusulan alueilla vuoropäivinä aikataulun mukaisesti.
Näistä edellä mainituista Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen muutoksista
on tiedotettu asiakkaita kirjeellä 3.2.3015 ja 11.3.2015. Yhteensä
kuljetuspalveluasiakkaita on ollut 49. Kirjeet ovat sisältäneet päätösten sekä
käytännön ohjeiden lisäksi yhteystiedot sekä oikaisuvaatimusohjeen. Päätöksestä on
tehty kuusi oikaisuvaatimusta, joista kahteen on tehty itseoikaisu ja neljä käsitelty
yksilöjaostossa.
Uuden 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 1301/2014 23 §:n mukaan
esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on
ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.
Lain mukaan liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene
itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun
vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua
asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Liikkumisen
tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä:
1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla;
2) saattajapalveluna;
3) ryhmäkuljetuksina;
4) korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta
kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset;
5) muulla soveltuvalla tavalla.
Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka on oikeutettu kuljetuksiin tai
niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla.
Sosiaalihuoltolain mukaisesti palvelu– ja kutsuliikennettä on kehitetty aktiivisesti
vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita, lisäksi muun muassa käytön
opastusta ja ohjausta on suunniteltu yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa.
11.11.15
64
Myös muita kehittämistoimenpiteitä on meneillään. Tavoitteena on, että palveluja
kutsuliikenne palvelee suurinta osaa kuljetuspalveluja tarvitsevista mahdollisimman
joustavasti.
Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja koskevia kriteereitä ja ohjeita on
tarkastelu uudelleen. Perusturvalautakunta on 12.5.2015 § 47 hyväksynyt muutetut
Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kriteerit 1.6.2015 alkaen.Ohjeissa
huomioidaan sekä palveluja kutsuliikenteen että taksikorttien käyttö.
Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämisen kriteereitä ja
toimintakäytäntöä on muutettu seuraavasti seuraavasti 1.6.2015 alkaen.
1.Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti omalla hakemuksella. Kuljetuspalvelujen
tarpeen arviointi perustuu elämäntilanteen, elinympäristön sekä sairauksista,
huonokuntoisuudesta ja/tai vammaisuudesta aiheutuvan toimintarajoitteen
kartoittamiseen. Arviointi tehdään kotikäynnin yhteydessä käyttäen monipuolisesti
toimintakyvyn arviointimittareita.
2.Arvioitaessa kuljetuspalvelujen tarvetta selvitetään myös hakijan kyky ja
mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä ja niitä täydentäviä palvelulinjoja.
Ensisijaisesti asiakas ohjataan käyttämään yksin tai avustettuna palvelutai
kutsuliikennettä. Asiakas maksaa palvelutai kutsuliikenteestä julkisen liikenteen
minimitaksan mukaan /yhdensuuntainen matka (3,30 euroa / vuonna 2015). Avustaja
pääsee maksutta esittämällä avustajakortin.
3.Taksikortti voidaan myöntää yli 65-vuotiaalle henkilölle, mikäli:
 hänellä on sairauksista tai ikääntymisestä johtuvia vaikeuksia käyttää palvelutai kutsuliikennettä tai julkisia liikennevälineitä ja palvelutai kutsuliikenteen
käyttö ei avustetusta kokeilusta huolimatta ole onnistunut.
 alueella ei toimi palvelutai kutsuliikenne tai sen käyttö on mahdollista vain
rajatusti esimerkiksi liikenneolosuhteiden vuoksi.
 asiakkaan toimintakyky ei arvioinnin mukaan mahdollista palvelutai
kutsuliikenteen käyttöä; esimerkiksi odotusajat muodostuvat liian pitkiksi,
palveluliikenteen pysäkille on niin pitkä matka, ettei asiakas kykene siitä
selviytymään, tai asiakas ei kykene poistumaan asunnostaan ulos ilman
saattajaa, joko tilapäisesti tai pysyvästi.
 asiakas on toimintakykyrajoitteiden lisäksi vähävarainen. Sallitut bruttotulot
yksinasuvalla ovat 1 000 euroa/kk ja talletukset 3 000 euroa ja parisuhteessa
elävillä 1 700 euroa/kk ja talletukset 5 000 euroa. Tuloiksi ei lasketa
asumistukea, rintamalisää eikä vammaistukea / eläkettä saavan hoitotukea.
Sosiaalihuoltolain mukaisena kuljetuksena korvataan kohtuullinen hinta (suorin ja
lyhin reitti) taksimatkasta. Taksikorttia käytettäessä tuen saajan omavastuu on 5
euroa/yhdensuuntainen matka. Asiakas maksaa omavastuuosuuden suoraan
taksinkuljettajalle. Mikäli hakija on saanut virheellisin tulotiedoin palvelun, voidaan
myönnetty etuus periä takautuvasti hakijalta takaisin.
Tuki myönnetään määräajaksi talousarviossa tätä toimintaa varten varattujen
määrärahojen puitteissa. Päätös tarkastetaan asiakkaan olosuhteiden muuttuessa.
Tuki myönnetään asiointi- ja virkistysmatkoihin. Matkoja voidaan myöntää 2, 4, 6 tai
enintään 8 yhdensuuntaista matkaa kalenterikuukautta kohden kotikunnan alueella.
Niiden kunnan rajalla asuvien henkilöiden osalta, joiden asioimismatka
naapurikunnan puolelle on lyhyempi kuin oman kunnan keskustaan, hyväksytään
matkustaminen myös naapurikunnan alueella. Muissa erityistilanteissa, mikäli
11.11.15
65
asiakas asuu hoitokodissa toisen kunnan alueella, voidaan käyttää tarpeen mukaan
harkintaa.
Pariskunnan ollessa kyseessä tuki katsotaan henkilökohtaisetuutena. Jos samassa
taloudessa on auto käytettävissä, kuljetuspalvelua ei pääsääntöisesti myönnetä.
Hakijan tulee antaa kirjallinen selvitys perheen / oman auton käytöstä
kuljetuspalveluhakemuksen yhteydessä.
(Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen)
Perusturvalautakunta päätti 16.6.2015 § 67
1. merkitä tiedokseen perusturvatoimen selvityksen koskien vanhusten
kuljetuspalvelua; sekä
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se katsoo
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 279: kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle
lisäselvityksiä varten.
Kaupunginhallitus 24.8.2015 § 296: 1.6.2015 lukien sosiaalihuoltolain 1301/2014 ja
asetuksen 9 §:n tarkoittamia kuljetuspalveluja on myönnetty Perusturvalautakunnan
12.5.2015 § 47 vahvistamien ohjeiden mukaan omassa kodissa tai palvelutai
tukiasunnoissa asuville henkilöille silloin kun kysymyksessä ei ole
vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammainen henkilö, jolla on oikeus
vammaisten kuljetukseen tai laitoshoidossa oleva henkilö, jolloin kuljetuspalvelut
sisältyvät laitoksessa saatavaan palveluun.
Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti omalla hakemuksella. Myös suullisen
hakemuksen jättäminen käynnistää palvelutarpeen arviointiprosessin.
Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi perustuu elämäntilanteen, elinympäristön sekä
sairauksista, huonokuntoisuudesta ja/tai vammaisuudesta aiheutuvan
toimintarajoitteen kartoittamiseen. Arviointi tehdään kotikäynnin yhteydessä käyttäen
monipuolisesti toimintakyvyn
arviointimittareita.
Ikääntyneiden palveluiden sosiaaliohjaaja tekee sosiaalihuoltolain mukaisia
kuljetuspalveluja hakevan henkilön luokse edellä kuvatun arviointikäynnin.
Arvioitaessa kuljetuspalvelujen tarvetta selvitetään myös hakijan kyky ja
mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä ja niitä täydentäviä palvelulinjoja.
Ensisijaisesti asiakas ohjataan käyttämään yksin tai avustettuna palvelutai
kutsuliikennettä. Toissijaisena tai
täydentävänä palveluna voidaan hakijalle myöntää taksikortti, mikäli
kriteerit sen saamiselle täyttyvät.
Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja hakevista päätyy
käyttämään palveluja kutsuliikennettä. Nykytilanteessa 7 asiakkaalla on
taksikortti.
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää 1. merkitä
tiedokseen perusturvatoimen selvityksen koskien vanhusten kuljetuspalvelua; 2. että
vastuustoaloite on tullut loppuun käsitellyksi.
11.11.15
-----------------------------------
66
11.11.15
67
18/2015
ALOITE KULTTUURIA KAIKILLE - PALVELUSTA
287/12.03.00/2015
Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
”Taloudellisesti tiukassa tilanteessa ihmiset joutuvat tinkimään kulutuksestaan ja
kulttuuripalvelujen käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kulttuurielämään osallistuminen
ja taide-elämysten kokeminen ei kuitenkaan ole luksusta, vaan jokaisen ihmisen
perusoikeus. Kulttuuri parantaa tutkitusti ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja
osallisuutta yhteiskuntaan. Jokaisella tulisi olla varallisuudesta riippumatta
mahdollisuus käyttää itseä kiinnostavia taide- ja kulttuuripalveluja ja kokea olevansa
haluttu ja tervetullut kävijä.
Monissa Euroopan maissa on ollut jo useita vuosia käytössä erilaisia kulttuurikortteja
ja –lippuja, joiden avulla kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Näihin
käytäntöihin on sitoutunut runsas joukko kulttuuritoimijoita, ja mukana toiminnassa
on myös kattavasti erilaisia sosiaalialan organisaatioita. Sosiaalialan toimijat ovat
avainasemassa. He tuovat esiin kulttuuripalveluiden tarjontaa ja kehittävät
osallistumismahdollisuuksia yhdessä kulttuurialan toimijoiden kanssa.
Kulttuuria kaikille – palvelun tavoitteena on parantaa pienituloisten henkilöiden
mahdollisuuksia nauttia taiteesta ja kulttuurista. Palvelussa kokeillaan
toimintamalleja, joiden kautta on mahdollista hankkia maksuttomia tai huomattavan
edullisia pääsylippuja erilaisiin kulttuuripalveluihin. Tarkoitus on luoda uusia
yhteistyömuotoja kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden välille ja tuoda uusia yleisöjä
kulttuuritarjonnan piiriin. Tavoitteena on käynnistää asteittain koko Suomeen pysyvä
alennuskortti-järjestelmä. Hankkeita rahoittavat Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry
ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Espoossa kokeillaan vuoden 2015 aikana Kaikukorttia. Se on alennuskortti, jolla voi
hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkostossa mukana olevaan
kulttuuritarjontaan. Tämän vuoden jälkeen mukaan pyritään saamaan uusia
kulttuurikohteita ja sosiaalialan yhteisöjä. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan
yhteisöjen vähävaraisille asiakkaille. Kaikukortti toimii kuten esimerkiksi opiskelija- tai
eläkeläiskortti. Kaikukortti on henkilökohtainen ja maksuton, ja se on voimassa
vuoden 2015 loppuun asti. Kaikukortin saa, jos on 16 vuotta täyttänyt ja kokee
olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Alle 16-vuotiaille lapsille, jotka kuuluvat
Kaikukortin haltijan perheeseen, voi hankkia maksuttomia pääsylippuja silloin kun he
osallistuvat yhdessä kortinhaltijan kanssa.
Kaikukortti-toimintamallin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2014 yhdessä Espoon
aikuisten sosiaalityön, Espoon työvoiman palvelukeskuksen, Espoon Klubitalon ja
Valtakunnallisen Verso ry:n (entinen Työttömien ja velkaisten tuki ry) kanssa.
Kulttuuripuolelta suunnittelutyöhön osallistuivat Espoon kaupunginteatteri,
Gallen-Kallelan museo, Sellosali, Tanssiteatteri Glims & Gloms, Lastenteatteri Unga
Teatern, PianoEspoo-festivaali, April Jazz –festivaali sekä Tapiola Sinfonietta.
Suunnittelutyössä hyödynnettiin lisäksi sosiaali- ja kulttuurialan valtakunnallisia
asiantuntijoita. Lisää tietoa löytyy sivuilta http://kulttuuriakaikille.fi/.
Esitän aloitteenani, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin,
joilla Espoossa käytössä oleva toiminta jalkautetaan myös Lohjalle esimerkiksi osana
Kulttuuripolkua."
11.11.15
68
Toimenpiteet
Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi
sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on Eero Ahtela. Aloite valmistellaan yhteistyössä
perusturvatoimien kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen.
------------------------------------
11.11.15
69
19/2015
ALOITE KONEELLISEN ILMANVAIHDON SAMMUTTAMISEN
VAIKUTUSTEN TUTKIMISEKSI
288/11.03.00/2015
Valtuutettu Katri Piiparinen esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan
aloitteen:
"Päiväkotien, koulujen ja muidenkin kunnallisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat
tällä hetkellä käsiimme räjähtävä pommi. Ongelma on sekä terveydellinen että
taloudellinen, usein puhutaan suuresta inhimillisen kärsimyksen määrästä.
Riittävä ilmanvaihto on yksi hyvän sisäilman ja terveen rakennuksen perusedellytys.
Uudet rakennukset on usein tehty tiiviiksi ja niihin on asennettu koneellinen
ilmanvaihto. Vanhoihinkin rakennuksiin on tehty remonttien ja peruskorjausten myötä
tiivistyksiä, jotka ovat muuttaneet rakennuksen ilmanvaihtoa.
Lohjalla on säästetty pysäyttämällä koneellinen ilmanvaihto kaupungin julkisissa
kiinteistöissä viikonlopuiksi, loma-ajoiksi, joissakin paikoin illaksi ja yöksi päivittäin.
Esimerkkeinä koulut ja päiväkodit.
Ilmanvaihdon pysäyttäminen muuttaa rakennuksen painesuhteita, pitää
epäpuhtauden sisällään ja tiivistää kosteutta pinnoille (HS 12.12; työhygieenikko ja
ympäristöinsinööri Outi Lankia).
Ymmärrän energian säästön tarpeen täysin, mutta en ymmärrä lyhytnäköisyyttä.
Onko tämä oikea tapa säästää, jos se altistaa rakennukset sisäilmaongelmille. Eikö
meillä ole näitä jo tarpeeksi.
Kyseltäessä tätä asiaa on mielestäni vähätelty. On kuulemma monenlaisia
tutkimuksia ja tuloksia ja mielipiteitä asiasta. Minun saamani asiantuntijakommentit
ovat olleet yksimielisiä siitä, että jos ilmanvaihto on koneellinen, niin sitä ei voi
koskaan sulkea. Ilmanvaihtoa voidaan säätää ja vähentää rakennuksen
käyttötarkoituksen mukaan, mutta ei sulkea kokonaan.
Useissa keskusteluissa, myös lautakunnissa ja virkamiesten kanssa tätä asiaa on
sivuttu, mutta koska siihen ei ole tartuttu ja koska mielestäni tämä ei voi olla
mielipidekysymys, vaan tietoa on varmasti saatavilla, niin esitän seuraavanlaisen
aloitteen:
Aloite koneellisen ilmanvaihdon sammuttamisen vaikutusten tutkimiseksi.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi selvittämään, mitkä vaikutukset
koneellisen ilmanvaihdon sulkemisella on rakennuksen kunnolle ja sen sisäilmalle.
Ehdotan, että tietoa asiasta haetaan konsultoimalla ilmanvaihdon ja
sisäilmatutkimuksen LVI-asiantuntijoita, tarpeen mukaan yli Lohjan rajojen. Tämän
konsultaation jälkeen esitän, että ryhdytään asiantuntijoiden käsityksen mukaisiin
toimenpiteisiin ilmanvaihdon säätämisessä, jotta vältytään tulevilta
sisäilmaongelmilta, jotka liittyvät ilmanvaihtoon ja säästetään näin hieman
kauaskantoisemmin."
Toimenpiteet
Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi tekniseen
11.11.15
70
toimeen. Vastuuvalmistelija on Kari Koljonen. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Kiinteistömestari Koljonen on ilmoittanut aloitteentekijälle 28.7.2015, että aloitteeseen
vastataan lämmityskauden alettua alkutalvesta. Syksyn ja alkutalven aikana on
tarkoitus tehdä toimitilakohtaisia mittauksia lämpö- ja sähköenergian todellisesta
kasvusta ilmanvaihdon käyntiaikojen lisääntymisen osalta.
-----------------------------------
11.11.15
71
20/2015
ALOITE TORILAVAN KAIUTTIMISTA
289/10.03.01/2015
”Esitän, että torilavan kaiuttimet tarkistetaan tai uusitaan, koska ne ovat huonoja,
puheista ei saa selvää.
Myös on esiintymislavalta vedettävä johto Lohjantähden torin puoleiseen seinään ja
siihen kaiutin kuulemista varten.”
Toimenpiteet
toimeen. Vastuuvalmistelija on Seppo Lötjönen. Aloite on talousarviovaikutteinen.
Kauppatorin esiintymislavalla ei ole kiinteää äänentoistoa vaan kukin tapahtuman
järjestäjä tuo tapahtumiin omat äänentoistolaitteet. Teknisellä toimella on n. 15 vuotta
vanhat äänentoistolaitteet kaupungin omiin tapahtumiin. Kyseisillä laitteilla pystytään
kohtuudella hoitamaan normaalit esiintymislavalla järjestettävien tilaisuuksien
äänentoisto. Teknisen toimen näkemyksen mukaan myös jatkossa voidaan torin
esiintymislavan äänentoisto hoitaa nykyisen käytännön mukaisesti. Tapahtuman
järjestäjän vastuulla on äänentoiston riittävyys.
Tekninen lautakunta päättää esittää aloitteen kaupunginhallitukselle ja edelleen
valtuustolle loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 288: päätti 1. merkitä tiedokseen teknisen
lautakunnan selvityksen valtuustoaloitteen johdosta; 2. palauttaa aloitteen uudelleen
valmisteluun torin äänentoistolaitteiden riittävyyden selvittämiseksi.
-----------------------------------
11.11.15
72
21/2015
ALOITE AJOVÄYLISTÄ POLKUPYÖRÄILIJÖILLE
290/10.03.01/2015
”Esitän, että pyöräilijöille tehdään oma käytävä keskustan kaduille, ja ellei se onnistu,
niin oleville katukäytäville tehdään valkoisella maalilla viivat pyöräilijöitä varten.”
Toimenpiteet
toimeen. Vastuuvalmistelija on Seppo Lötjönen. Aloite on talousarviovaikutteinen.
-----------------------------------
11.11.15
22/2015
ALOITE KÄYTETYISTÄ KALUSTEISTA
291/02.07.01/2015
”Esitän, että ’pommisuojissa’ lojuville kalusteille tehdään tehokkaampi kierrätys,
otetaan uudestaan käyttöön. Kenenkä vastuualuetta on koulujen ’varastot’ ?”
Toimenpiteet
Kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi
tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on Kari Koljonen. Aloite ei ole
-----------------------------------
73
11.11.15
74
23/2015
ALOITE YLIJÄÄMÄRUOASTA HENKILÖKUNNALLE
292/01.02.01/2015
”Esitän, että ylijäämäruokaa annetaan keittiöhenkilökunnalle luontaiseduksi ja/tai
myyntiin muulle henkilökunnalle. Myös seuraavan päivän lounasehdoksi, on
ajateltavissa oleva teko.
16.4.2014 tein ylijäämäruoasta myös valtuustoaloitteen, jossa ehdotin ruoan myyntiä
tarvitsijoille.”
Toimenpiteet
toimeen. Vastuuvalmistelija on Jere Jantunen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen.
Henkilökunnalla on mahdollisuus tasapuolisesti kaikkien Lohjalaisten tavoin ostaa
ylijäämäruokaa itselleen lunastamalla ruokaa varten lipukkeita Monkolan
asiakaspalvelukeskuksesta, Mäntynummen kirjastosta, Nummen palvelupisteestä tai
Virkkalan kirjastosta.
Tasapuolisuuden nimissä ruoan antaminen henkilökunnalle on mahdotonta, sillä sitä
ei riittäisi kaikille. Ruoan myynnin aloittaminen kaikilla kouluilla on tällä hetkellä
mahdotonta käytettävissä olevien henkilöresurssien takia, valvontaa ei voida joka
kohteessa suorittaa, eikä ulkopuolisten ole mahdollista päästä kaikkiin kohteisiin.
Vastikkeeton ylijäämäruuan antaminen henkilökunnalle, ei myöskään
verotuksellisista syistä ole mahdollista.
Tekninen lautakunta päättää,
1) todeta teknisen toimen antaman selvityksen olevan aloitteen osalta riittävä,
2) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 370: Kaupunginhallitus päätti merkitä teknisen
lautakunnan aloitteen johdosta antaman selvityksen tiedoksi sekä päätti esittää
kaupunginvaltuustolle aloitetta loppuunkäsitellyksi.
-----------------------------------
11.11.15
24/2015
75
ALOITE RANTA-ALUEITTEN SUOJELUSTA JA VARAAMISESTA TODELLISEKSI
”JÄRVIKESKUKSEKSI”
960/10.00.00/2013
Sosialidemokraattisen ryhmän varavaltuutettu Alla Kerisalo esitti seuraavan aloitteen:
”1. Kaupunginhallitus päättää; että Porlan alueen luontoarvot ovat ainutlaatuiset ja ne
on varattava virkistysalueeksi nykyisille ja tuleville lohjalaisille ja hyödynnettävä
lähinnä matkailua palvelevalle toiminnalle. Elinkeinotoiminta joka perustuu turismiin,
on kaupungin kehittämisstrategian keskeisiä hankkeita. Tämän mahdollistaa
kaupungin omistuksessa olevien rantojen kokonaisvaltainen suunnittelu, josta Porlan
alue on keskeisessä asemassa. Alueen luontoarvojen säilyttäminen on edellytys
todellisen järvikeskuksen luomiseksi, minkä suunniteltu kerrostalojen rakentaminen
pilaisi.
Liessaaren, Porlan, Aurlahden ja mahdollisesti Mondin alueen rannoista, jotka
ympäröivät Aurlahtea pitäisi muodostaa ”Järvikeskuksen” toiminnallinen
kokonaisuus.
2. Kaupunginhallitus päättää; pysäyttää käynnissä oleva Aurlahden ja Porlan
alueiden rakennussuunnittelu siksi aikaa kunnes Aurlahden, Porlan ja Liessaaren ja
Mondin alueen kokonaissuunnittelu ”järvikeskukseksi” on tehty.
3. Kaupunginhallitus perustaa työryhmän ideoimaan em. keskusta. Ryhmässä on
toimijoina kaupungin edustajien lisäksi eri intressiryhmiä joilla on matkailun, luonnon,
urheilun, kulttuuri- ja vapaa-ajan asiantuntemusta.
4. Maisema-arkkitehti laatii tehdyn työn pohjalta kokonaissuunnitelman alueen
käytöstä, minkä perusteella jatkotoimenpiteistä päätetään.”
Toimenpiteet
Valtuusto päätti 10.6.2015 § 93 lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle
valmisteltavaksi.
Kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi
ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii Leena Iso-Markku. Aloite ei ole
Ympäristötoimi esitti 22.9.2015 selvityksenään seuraavaa:
Aloitteessa tuodaan esille Porlan alueen kiistattomia luonto- ja virkistysarvoja sekä
toisaalta esitetään, että Porlaa näiden arvojen turvin tulisi hyödyntää myös matkailua
palvelevaan toimintaan. Porlan alueelle suunniteltu kerrostalojen rakentaminen pilaisi
aloitteen mukaan edellytykset todellisen järvikeskuksen luomiselle alueella.
Lohjalle muodostettavan Järvikeskuksen toimintaympäristöksi aloitteessa esitetty
kokonaisuus Liessaaresta Aurlahden kautta Pitkäniemeen käsittää 1,5-2 kilometriä
Lohjanjärven rantoja. Tarvetta tarkastella koko edellä mainitun, Lohjan
kaupunkikeskustaan kytkeytyvää viher- ja vapaa-aluetta yhtenä toiminnallisena
kokonaisuutena tuodaan aloitteessa esille.
11.11.15
76
Järvikeskuksen toiminta ylipäänsä voi tukeutua esimerkiksi järveen elementtinä,
kokemisen tai tekemisen ympäristönä tai toisaalta vesistöihin luonnonvarana ja
tutkimuskohteena.
Porlaan sijoittuvan ”Lohjan Järvikeskuksen” toimintakonseptia, liikeideaa ja toimintaympäristöä on selvitetty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoimassa
Porla-hankkeessa vuosina 2009-2010. Selvityksen mukaan alueelle voisi syntyä
vesi- ja ympäristöosaamisen keskus (Järvikeskus Porla), joka toimisi
valtakunnallisena ympäristöosaamisen keskittymänä sekä Uudenmaan vesienhoidon
ja kunnostuksen osaamiskeskuksena. Selvityksen mukaan alue voisi toimia myös
asukkaiden virkistäytymisen ja luontoelämysten keskuksena sekä toisaalta
matkailukohteena. Selvityksessä kiteytyneen järvikeskuksen toimintaidea on
monisyinen ja kiinnostava, mutta keskeinen toimija tällaiselta keskukselta puuttuu ,
jolloin toteutuminen edellyttäisi kaupungilta erittäin vahvaa taloudellista panostusta.
Aloitteessa määritellylle alueelle sijoittuvat Lohjan kaupungin tuoreimmassa
kaavoitusohjelmassa todetut kaksi asemakaavanmuutosta: L33 Porlan asemakaavan
muutos ja L8 Keskustan ranta-alueen asemakaavan muutos. Kaksi toisistaan
erillistä kaavaprosessia kohdistuvat alueellisesti lähelle toisiaan ja koskevat samaa,
ilmiasultaan pääosin virkistysalueeksi miellettävää kokonaisuutta. Kaavoituksen
lähtötietoina molemmissa kaavaprosesseissa on mm. käytettävissä koko keskustan
rannan virkistyskäyttöä selvittänyt www-yleisökysely (2014), jonka lähes 600
vastauksen analysoinnissa edellä kuvailtua aluetta lähtökohtaisesti on pyritty
käsittelemään toiminnallisena kokonaisuutena. Lohjan keskustan rantakyselyn
tuloksiin voi kuka tahansa tutustua kaupungin Internet-sivuilla.
Vireillä olevista asemakaavanmuutoksista L33 yhteydessä tarkastellaan mahdollisuuksia asuinrakentamisen ja hotellin sijoittamiselle osaksi Porlan kokonaisuutta, L8
puolestaan on Aurlahden mahdolliseen kesäkatsomoon liittyvä hankekaava.
Kaavoitus on kanava, jolla luodaan edellytyksiä rakentamiselle mutta toisaalta myös
maankäytön suunnittelun yhteydessä dokumentoitujen merkittävimpien luonnon- ja
muiden arvojen turvaamiselle kaavamerkinnöin ja –määräyksin.
Porlan Järvikeskus-hankkeen (2009-2010) yhteydessä hahmotellun Porlan perhepuiston alue käsittäisi yleissuunnitelman perusteella noin 9 hehtaarin alueen vesi- ja
ruovikkoalueet mukaan lukien ja arviolta 500 metriä Lohjanjärven rantaa. Tästä
potentiaalisena Porlan perhepuistonakin tarkastellusta alueesta vain osa on puiston
yleissuunnitelman mukaan sellaista, jonka luonne suoraan kytkeytyisi Porlan
järvikeskuksen ydinkonseptiin. Osa on virkistysaluetta, jonka olemus on
motivoitavissa suunnittelualueen oloista mutta ei liity selvitetyn järvikeskuksen
ydintoimintaan: esimerkiksi alueelle hahmotellut arboretum, amfiteatteri, leikkialue
sekä maakumpuja ja veistoksia käsittävä aukea.
Uusimpien selvitysmenetelmien perusteella osalliset näyttäisivät toivovan Porlan
kehittyvän puistona pikemminkin luontokeitaan ja rauhaisan lampipuiston suuntaan.
Lohjan keskustan rannan virkistysalueita on kokonaisuutena on tarkasteltu mm.
töissä Ranta-alueiden yleissuunnitelma/Aurlahti (Arkkitehtuuritoimisto Jalo Läspä
1995) ja Lohjan rantaraitti- ideointia keskustaajaman rantojen kehittämiseksi (Lohjan
kaupunkisuunnittelukeskus/ Levonmaa, 2008)
Valtuustoaloitteessa pääasiallisesti virkistyskäyttöön esitetylle Liessaari- Porla-Aurlahti-Pitkäniemi- alueelle mahtuu teemoiltaan erilaisia osa-alueita, joista yhdessä
11.11.15
77
muodostuu Porlan ja Aurlahden puistojen ketju ja kokonaisuus. Kokonaisuuden
omaleimaisimpana vetovoimapisteenä on Porla, joka on kalanviljelyn muovaama
ympäristö.On myös mahdollista, että Porlan ja Aurlahden virkistyspainotteisen alueen
toiminnallinen kehittäminen parantaa alueen vetovoimaisuutta satunnaisten
matkailijoiden ja siten myös mahdollisen pienimuotoisen järvikeskuksen
toimintaedellytysten näkökulmasta.
Sekä kaavan L33 Porlan asemakaava että kaavan L8 keskustan ranta-alueen
asemakaava alueille kohdistuu suunnitteluvaraukset. Suunnitteluvarauskäytännössä
toinen osapuoli voi teettää omalla kustannuksellaan ja riskillään suunnitelmia ja
selvityksiä alueesta, joka on kaupungin omistuksessa. Suunnitteluvarausten
voimassa ollessa kaupunki ei voi käynnistää muita kyseistä aluetta koskevia
hankkeita.
Yhteenvetona todettakoon, että aluetta koskeva kaavoitus on kanava, jolla luodaan
edellytyksiä rakentamiselle mutta toisaalta myös maankäytön suunnittelun
yhteydessä dokumentoitujen merkittävimpien luonnon- ja muiden arvojen
turvaamiselle kaavamerkinnöin ja –määräyksin. Porla-Aurlahti alueen kokonaisuutta
ja kaupunkilaisten toiveita alueesta on viimeksi tarkasteltu kokonaisuutena vuonna
2014 toteutetussa www-kyselyssä Lohjan keskustan ranta-alueesta sekä kyselyn
laajan tulosaineiston analyysissä. Ympäristötoimi on keskustellut Aurlahden ja Porlan
alueen kehittämisestä myös kaupungin matkailutoimen, kulttuuritoimen ja
liikuntatoimen kanssa. (yleiskaavoittaja Iiris Koivula)
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 22.9.2015 107 § esittää kaupunginhallitukselle
ja edelleen -valtuustolle
1) aloitteeseen ranta-alueitten suojelusta ja varaamisesta todelliseksi ”Järvikeskukseksi” esittelytekstin mukaisen vastauksen ja että
2) aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 364: kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi
kaupunkisuunnittelulautakunnan selvityksen aloitteen johdosta ja esittää
kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi.
11.11.15
25/2015
78
ALOITE KARJALOHJAN JA SAMMATIN TERVEYSASEMIEN TOIMINNAN
JATKAMISEKSI
161/00.01.02/2015
Suomen Keskustan valtuutettu Markku Lehtonen esitti seuraavan aloitteen, jonka
hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet Vasemmistoliiton valtuutetut Toni Hägg, Birgit
Aittakumpu, Tiina Liimatainen ja Matti Pajuoja, Sosialidemokraattien valtuutetut
Taina Lackman ja Jukka Peippo ja varavaltuutettu Alla Kerisalo sekä Meidän Lohjan
valtuutettu Hannele Maittila:
”Me allekirjoittaneet Lohjan kaupunginvaltuuston jäsenet esitämme perustellusti
Karjalohjan ja Sammatin kahdessa paikassa toimivan yhden terveysaseman
toiminnan jatkamista; terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan sekä laboratorion
osalta nykyisellään Karjalohjan ja Sammatin toimipisteissä.
Paras-lain mukaisten terveyspalveluiden tuottamiseksi Karjalohjalle Lohjan kaupunki
asetti palveluiden saamisen ehdoksi kuntaliitoksen. Tätä tosiasiaa tukee Siuntion
kunnan kohtalo, kieltäytyessään kuntaliitoksesta, Lohja irtisanoi
Lost-yhteistyösopimuksen.
Kuntaliitossopimuksessa Lohjan kaupunki ja Karjalohjan kunta määrittivät ne
palvelut, joiden säilymiset ovat Karjalohjan ehtoina kuntaliitokseen, nyt näiden
samojen palveluiden säilyminen on ’Lohjan kaupungin maankäytön rakenne 2013 –
2037’ toteutumisen ehtona. Lohjan kaupungin valtuusto on syksyllä 2013 määrittänyt
Karjalohjan ja Sammatin palvelutaajamiksi, joissa varaudutaan 400 asukkaan
lisäykseen suunnittelukauden aikana. Kasvu ei voi toteutua palveluverkko- ja
organisaatiotyöryhmän esitysten mukaisilla palveluiden lakkauttamisilla ja niiden
siirtämisellä Lohjan
keskustaan.
Siirtämällä lähipalvelut pois asukkailta Lohjan kaupunki sälyttää kohtuuttoman
matkustusvelvoitteen asukkaille sen sijaan, että tarvittaessa terveysaseman
henkilökunta siirtyy asiakkaiden luokse. Erityisesti neuvolan siirto tuo lapsiperheille
kohtuuttomia vaikeuksia selviytyä matkoista. Karjalohjan ja Sammatin yhteinen
terveysasema toimii kahdessa paikassa vuoropäivinä, vuosittain sen potilasmäärä on
noin 3100 lääkärikäyntiä lääkäriä kohden. Toiminnan tehokkuudesta kertoo suuri
lääkärikohtainen asukasmäärä, joka on sama kuin vuosittainen potilasmäärä.
Hus-laboratorio palvelee suurta määrää viikoittaisia asiakkaita, mm. noin
80 verenohennuslääkityspotilasta, joiden tulee säännöllisesti, jopa viikoittain
tarkistuttaa laboratoriossa lääkityksensä taso.
Karjalohjalaiset ja sammattilaiset ovat erittäin tyytyväisiä nykyisiin terveysasemansa
lääkäri-, laboratorio-, neuvola- ja hammashuoltopalveluihinsa.
Kuntalaisen oikeus valita terveysasemansa vuosittain ei merkitse karjalohjalaisten tai
sammattilaisten kohdalla vapautta, vaan pakkoa valita se, johon kulkeminen on
mahdollista.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite lähetetty johtoryhmän päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi
11.11.15
26/2015
79
perusturvatoimeen, vastuuvalmistelija Mira Uunimäki. Aloite on
ALOITE HIIDEN OPISTON TOIMITALOSTA
492/10.02.03/2015
Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen,
jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet Perussuomalaisten ryhmän valtuutetut
Jorma Lausteela ja Heikki Linnavirta ja varavaltuutettu Kimmo Leppäniemi sekä
Meidän Lohjan ryhmän valtuutetut Pekka Ilmarinen ja Hannele Maittila:
” Esitämme, että entisestä keksitehtaan rakennuksesta osoitteessa Paikkarinkatu 2
tehdään Hiiden Opiston toimitalo joko vuokra- tai omistussopimuksin.
Talo on kaunis ja vahva ja kestää vielä ajasta aikaan ja on hyvällä paikalla. Talosta
on annettu hyviä asiantuntijalausuntoja ja ehdotettu suojeltavaksi, lausuntojen
antajina Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Länsi-Uudenmaan Ely-keskus.
Talon käyttöönotolla kunnioitetaan myös lohjalaista teollisuushistoriaa. Kyseistä taloa
on jo aikaisemminkin ajateltu opiston taloksi, n. 8 vuotta sitten.
Se, että rakennus aiotaan purkaa ja ryhdytään uutta kaavoittamaan, se ei estä tämän
aloitteen tekemistä, koska keskustan osayleiskaava ei ole voimassa, siitä on valitettu
oikeuteen.
Me allekirjoittaneet haluamme Hiiden Opiston toimitaloksi entisen keksitehtaan
rakennuksen.”
Toimenpiteet
valmisteltavaksi.
Aloite lähetetty johtoryhmälle.
-----------------------------------
11.11.15
80
OHJE ASIAKIRJAN KÄYTTÖÖN
SIIRRÄ TÄMÄ OHJE AINA VIIMEISELLE SIVULLE lisäämällä sivun lopussa CTRL+Enter.
KIRJOITA OTSIKKO käyttäen muotoilua OTSIKKO 1 + 11 PT, KAIKKI
TEKSTI muotoilulla VAKIOSISENNYS
ALAOTSIKON omalle rivilleen saat käyttämällä muotoilua NORMAALI
RIIPPUVAN SISENNYKSEN kappaleen alkuun muotoilulla VASEN 0CM, RIIPPUV…
Jos tuot tekstiä LEIKEPÖYDÄN kautta tuo se aina TEKSTINÄ.
-muokkaa, -liitä määräten ja muotoilematon teksti
tämän jälkeen voit lisätä muotoilut käyttämällä tyylejä.
tyyli määritellään kappaleeseen kun kursori on kappaleessa ja haluttu tyyli valitaan tyyli valikosta.
tyylivalikon saa näkyviin esimerkiksi valikosta –muotoile, -tyylit ja muotoilut
HUOM!
Aloitteiden tekijöiden osoitteista pidetään yllä asiakirjaa T YLEINEN JAKELUT
KANSALAISALOITTEET, jota päivitetään, aina kun uusia aloitteita tulee vireille.
Luettelon päivitys toimintonäppäimellä F9.

Kh 16.11.2015 erikseen jaettava

Transcription

Similar documents

TARMO+ ja täydennysrakentaminen

Lataa ohjelma tästä (pdf.)

kauppakeskus melba

Hyvää kevättä! - Lohjan Taideyhdistys ry.

VK raportti - Anonyymit Alkoholistit Suomi

Aivonetti talvi 2015.pdf - Lohjan Seudun AVH

lasten hiihtokoulu lasten ja nuorten zumba® luistelukoulu lohjan

Lohjan Kalaseura ry - Lohjanjärvi-cup

Vuosi-ilmoitus 2015

Ilmaiset luisteluvuorot SSO:n asiakasomistajille