Mhy.fi Salometsa Salometsa 1 2015 Files Assets Common

Salometsä
Metsänhoitoyhdistys Salometsän asiakaslehti 1/2015
• 30.4.2015
Halikko, Kuusjoki,
Muurla, Pertteli,
Perniö, Salo,
Somero, Särkisalo
Sivu 3
Myös metsäsuunnittelu
kuuluu nyt Salometsän
palveluvalikoimaan
Heljä Juuti aloitti työt
huhtikuussa
Sivu 4
Etukäteen tehty
edunvalvontavaltuutus
helpottaa asioiden hoitoa
Sivu 14
Paavo Martin huolella
pihalleen rakentama
metsäpuutarha kukkii kaikissa
väreissä
Sivu 15
Äänekosken biotuotetehdas
lisää kuitupuun kysyntää
PEFC/02-44-02
Salometsä 1/2015
2
Puheenjohtajan tervehdys
Positiivisia näkymiä!
Metsänomistajat ovat saaneet positiivisia
uutisia kuluneen talven mittaan. Sellu- ja kartonkimarkkinat vetävät hyvin maailmanlaajuisesti. Pakkausmateriaalia kuluu yhä enemmän esimerkiksi nettikaupan kasvun myötä.
Kaikki kolme suurta kuitupuun käyttäjää
ovat ilmoittaneet uusista investoinneista tai
tuotantolaitosten modifioinneista. Huhtikuun
puolivälissä uutisoitiin uuden biotuotetehtaan
rakentamisesta Äänekoskelle. Sen lisäksi Suomeen on suunnitteilla useita uusia biotuote/
sellutehtaita. Uudet hankkeet ja uudet toimijat
lisäävät tulevaisuudessa kuitupuun kysyntää
ja kilpailua puusta. Parhaimmillaan metsäteollisuuden kuitupuun tarve kasvaa yli 10
miljoonalla kuutiolla vuodessa.
Metsien kasvu on noussut uusien inventointitietojen mukaan yli 100 miljoonaan mottiin
vuodessa. Puuta riittää Suomessa teollisuuden
käyttöön ja uusiin investointeihin, kunhan
metsät pidetään riittävän laajasti talouskäytössä. Erilaisia rajoituksia metsien käyttöön ei
voida hyväksyä jatkuvasti. Metsänomistajan
tulee saada itse päättää metsiensä käytöstä.
Metsien suojelun on perustuttava vapaehtoisuuteen sekä täyden korvauksen periaatteeseen. Suojelualueiden rajojen tulee olla
selvät, harmaita vyöhykkeitä suojelualueiden
ja talousmetsän väliin ei saa syntyä. Toivottavasti positiiviset kokemukset vapaaehtoisesta
suojelusta otetaan huomioon tulevaisuudessa.
Metsäteollisuuden tarvitsemaa puuta kuljetetaan tuotantolaitoksille ympäri vuoden.
On ensiarvoisen tärkeää huolehtia tieverkosta koko Suomessa. Metsäteihin ja alemman
tiestön kunnossapitoon sekä peruskorjauksiin
on saatava lisää rahaa, jotta puuta saadaan
riittävästi teollisuuden käyttöön. Rataverkko
on myös tärkeä metsäsektorin kannalta. Raideliikenteessä kuljetetaan raakapuuta ja valmiita tuotteita. Liikenneinfrasta on pidettävä
hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa.
Ensimmäiset uuden metsänhoitoyhdistyslain
mukaiset jäsenmaksut on kerätty tänä keväänä. Me Mhy Salometsän jäsenet olemme olleet
tyytyväisiä yhdistykseemme – sen johtopäätöksen voi vetää jäsenmaksun maksaneiden
määrästä. Noin 2500 jäsentä on samalla
PEFC-sertifioinut metsänsä oman yhdistyksen kautta maksamalla jäsenmaksunsa. Suuri
jäsenmäärä antaa meille vahvuutta toimia
metsänomistajan edunvalvojana.
Heikki Sariola
Toiminnanjohtajan katsaus
Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui –
metsänomistajat ovat sitoutuneita yhdistykseen
Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astui voimaan vuoden alussa. Metsänomistajien jäsenyydet jatkuvat
normaalisti myös uuden
lain aikana. Lakisääteinen
metsänhoitomaksu muuttui yhdistyksen jäsenmaksuksi. Jäsenkohtaiset
maksut ovat pienempiä
kuin aiempi metsänhoitomaksu. Suurin osa Metsänhoitoyhdistys Salometsän jäsenistä on päättänyt jatkaa yhdistyksen
jäsenenä myös uuden lain
aikana. Lakimuutoksen
myötä jäsenistä on eronnut vain kolme prosenttia.
Perheenjäsenten erikseen
ja yhdessä omistamien
tilojen jäsenyyksiä on
tarve yhdistää
Jäsenkorttien ja jäsenmaksulaskujen postituksen jälkeen yhdistykselle tuli useita
kyselyjä aviopuolisoiden yhdessä ja erikseen omistamien
tilojen jäsenyydestä. Samaan
talouteen saattaa tulla useita
jäsenkortteja eri omistuksista johtuen. Käytäntö on
peräisin aiemmasta metsänhoitomaksuvelvollisuudesta
ja siihen liittyvästä jäsenyydestä. Metsänomistajat ovat
halunneet tällaisten jäsenyyksien yhdistämistä. Yhdistyksen hallinto on pohtinut asiaa ja syksyllä siitä
Perniön Hakelämpö Oy
metsästä energiaa
0400 7420889
0400
742 089
tehdään tarvittavat päätökset ensi vuotta varten.
Uusilla toimintamuodoilla kysyntää
Perinteisten töiden lisäksi
aloitetulla kiinteistövälityksellä, metsäteiden ja ojien
teolla sekä metsäsuunnittelulla on ollut paljon kysyntää. Näistä jokainen työlaji
työllistää kokopäiväisesti
yhden metsätoimihenkilön. Metsäkiinteistöjen kysyntä on hyvä ja hinnat
ovat yli metsätaloudellisen
arvon, metsäteiden kunnostushankkeita on tullut
muutamassa kuukaudessa
jo 20 kilometriä ja uudelle
metsäsuunnittelijalle tulee
tilauksia niin paljon kuin
ehtii tehdä.
Valtion tukeen katkos Kemera-laki voimaan
kesällä
Euroopan komissio hyväksyi uuden kemera-järjestel-
Salometsä
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
män 24.4. Uusi laki saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja
metsätalousministeriön
tavoitteena on saattaa laki
voimaan 1.6.2015. Kemeratukea voidaan hakea ja Metsäkeskus voi myöntää tukea
vasta sen jälkeen, kun laki
on tullut voimaan. Tukea on
uuden lain mukaan haettava
ennen toimenpiteiden aloittamista. Vanhan lain mukaiset hakemukset piti jättää
viimeistään 17.4.2015. Tukijärjestelmään tuli väistämättä katkos, joka näyttää
kuitenkin jäävän ennakoitua
lyhemmäksi.
suudessa Suomen talouden
uuden nousun merkittävä
mahdollistaja. Metsäteollisuusyritysten taloudelliset tulokset ovat hyviä ja
uudet investoinnit tuovat
työtä monille suomalaisille. Puun käytön lisäykset
tulevat vaikuttamaan myös
Mhy Salometsän alueella.
Metsäteollisuuden
investoinnit pelastavat
Suomen
Suomi elää metsästä –lause on jäänyt mieleeni jo
kouluaikaisesta maantiedon kirjasta. Nyt näyttää
jälleen siltä, että metsäteollisuus ja siihen liittyvät uudet hankkeet ovat tulevai-
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Salometsä
Vastaava päätoimittaja Olavi Pitkänen
Etusivun kuva: Tiina Lietzen
Sivunvalmistus: SSS Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015
Olavi Pitkänen
Salometsä 1/2015
3
Metsäsuunnitelmat omasta yhdistyksestä
Metsänhoitoyhdistys Salometsä on lisännyt palvelutarjontaansa metsäsuunnitelmien teon. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä
käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästä voi saada tuloja tulevina
vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsä tuottaa hyvin.
Uuden metsäsuunnitelman odotuksessa
Somerniemeläisen Hannu
Kesäniemen metsät suunniteltiin edellisen kerran
vuonna 2004. Uusi metsäsuunnitelma on tilattuna ja
se valmistuu vielä kuluvan
kesän aikana.
- Pidän siitä, että tieto on
saatavana helposti ja yhdessä
paketissa. Metsäsuunnitelman
kanssa pystyy miettimään hakkuita ja metsänhoitotöitä ilman,
että kävisi joka kuviota erikseen
katsomassa. Itse paljon metsiään
hoitavilla on jonkinlainen tuntuma metsistään omassakin päässä, mutta se tarkkuus ei minusta
oikein riitä. On hyvä, että saan
tietää jokaiselta kuviolta oikeasti
mitatut tiedot. Tilauksessa on sekä paperiversio että tietokoneelle
ladattavat kuviot - kummallakin
versiolla on hyvät puolensa.
Kesäniemelle markkinoitiin
metsäsuunnitelman tekemistä
myös metsäteollisuuden suunnalta. Hän ei kuitenkaan halunnut
tarttua tarjoukseen.
- Metsänhoitoyhdistys on se
taho, joka on ensisijaisesti perustettu palvelemaan metsänomistajia. On luontevaa käyttää sen palveluja. Ja pitää myös
huomata se, että jos palveluja
ei käytetä, niitä ei kohta enää
ole tarjolla. Päätehakkuut tulevat aina menemään kaupaksi,
mutta metsänhoitoyhdistyksen
merkitys on valtavan iso harvennushakkuiden ajoituksessa ja
metsänhoitopalveluiden tarjoamisessa.
Metsäsuunnitelma kuluu Hannu Kesäniemen käsissä aina kun
metsiin suunnitellaan hoitoja tai
hakkuita. Myös metsätöiden tekeminen olisi Kesäniemelle mieleen, mutta aina ei tahdo aika
riittää.
- Metsätyöt ovat loistava liikuntamuoto. Ei tarvitse lähteä
salille huhkimaan. Nuoren metsän ensiharvennus on metsänomistajan omana työnä oikeasti
kannattavaa. Se on metsän tärkein hakkuu, siinä ratkaistaan
Hannu Kesäniemen Takkapuu-yritys toimittaa polttopuuta Salon, Lohjan ja pääkaupunkiseudun alueille.
Osa raaka-aineesta tulee omien metsien harvennuksista.
kasvatettavaksi jäävä puusto.
Hannu Kesäniemi jää odottamaan metsäsuunnittelijan kanssa tehtävää tilakäyntiä. Siinä
mietitään vielä hakkuiden jaksottamista ja metsänomistajalla
on mahdollisuus kertoa omia
toiveitaan metsiensä käsittelys-
tä. Metsäsuunnitelma ei jää piironginlaatikkoon pölyttymään,
kun se on tehty metsänomistajaa
kuunnellen.
Suunnittelija näkee erilaisia metsiä ja erilaisia metsänomistajia
Metsätalousinsinööri Heljä
Juuti aloitti huhtikuussa
Salometsän mhy:ssä metsäsuunnittelijana. Aiemmin
hän on tehnyt metsäsuunnitelmia metsäkeskus Lounais-Suomen palveluksessa
Kiskossa ja Marttilassa.
Suunniteltuja metsähehtaareita on työuralla takana pian jo
10 000 hehtaaria. Lisäksi hänellä
on työkokemusta taimikoiden
uudistamisen ja varhaishoidon
sekä Metso-suojelun neuvontatehtävistä. Salometsään Heljä
Juuti siirtyi KiiKisSuon mhy:n
metsänhoidonneuvojan paikalta.
Juutin mukaan suunnittelussa
vie eniten aikaa hoitoa vaille
jääneiden taimikoiden ja nuorten
metsien tilan selvittäminen.
- Jos metsä on lähtenyt kasvuun epätasaisena, pitää pohtia,
mikä on se toimenpide, jolla
kasvuun jää hyvä metsä, mutta
metsänomistajalle ei saa koitua
- Kokemus on opettanut, että metsän kaikissa vaiheissa on helpompaa,
jos kuviot ovat selviä ja suuria. Metsätyyppejä ei välttämättä aina kannata erotella toisistaan. Tärkeämpää on se, että koko kuvio käsitellään
samalla tavalla, toteaa Juuti.
liian isoa laskua raivauksesta.
Mahdollisista Kemera-tuista ei
ole varmaa tietoa, ei myöskään
tiedetä energiapuun hintakehitystä. Pitäisi päättää, ehdottaako
metsälle tekohengitykseksi lievää raivausta, jolla mahdollisesti
päästäisiin kannattavaan ensiharvennukseen vai raivataanko
kerralla kaikki alle myyntikelpoinen pois, jolloin kuluja tulee paljon ja tulot jäävät myöhempään
vaiheeseen. Kurjaa on huomata,
kuinka paljon nuoria metsiä on
menossa pilalle, kun taimikonhoitoja ei ole ajoissa tehty ja
on jotenkin kuviteltu, että giljotiinikourilla saadaan hoidettua
metsät ”ilmaiseksi” kuntoon.
Suoraan sanottuna: aina, kun
joutuu ehdottamaan ensiharvennuksen sijaan energialeimikon
tekoa, istutuksen laitetut rahat
ovat vähän niin kuin menneet
hukkaan.
Luonnontuhoja on ilmennyt
kevään maastotöissä melko normaaliin tahtiin. Kirjanpainajatuhot ovat olleet pieniä ja paikallisia. Myyrien syömiä taimia ei ole
näkynyt yhtään. Männyntaimikoissa on ollut lieviä hirvituhoja:
- Ihan kuin syönti olisi vasta
äskettäin aloitettu, tuhot eivät
ole vielä päässeet pahaksi. Tuhoja on perkaamattomissa taimikoissa. Hirvet tulevat lehtieineksen perässä ja koska ovat
laiskoja, niin jäävät paikoilleen
syömään, kunnes alue on putsattu ruoasta. Nämä tuhot saisi
melko varmasti loppumaan perkaamalla lehtipuut kerralla pois
hirviä houkuttamasta.
Metsäsuunnittelu on myös
metsänomistajan kuuntelemista
Heljä Juutin mukaan työssä
mukavinta on erilaisten metsien
- Metsäsuunnittelu etenee joutuisasti, kun kuviokoko on suuri ja harjoitettu metsänhoito on ollut selkeää. Myös hyvästä ilmakuva-aineistosta
on paljon etua työssä.
näkeminen ja metsänomistajien
kohtaaminen.
- Kun maastossa nähdään sama metsä ja keskustellaan juuri
siitä metsästä, niin kyllä asiat
tulevat katsottua molemmilta
kanteilta. Metsänomistaja selittää, miksi asiat ovat nyt näin
kuin ne ovat ja minä pääsen
kertomaan, miten tästä päästään
sitten eteenpäin. Tämä selittely
koskee lähinnä taimikoita, joita
ei ole koskaan edes istutettu tai
jos onkin istutettu, niin mistään
jälkityöstä ei ole huolehdittu.
On hedelmällisempää kuunnella ensin metsänomistajaa kuin
sännätä täynnä tulta ja tappuraa
paasaamaan, mitä kaikkea tässä
pitää nyt äkkiä tehdä.
Metsänomistajille tarjotaan
nykyään paljon henkilökohtaista neuvontaa, mutta tilakäyntien
lisäksi Juuti kannustaa hankkimaan myös kunnollisen metsä-
suunnitelman.
- Suunnitelmalla saa rahallisen arvon metsälleen ja arvo on
helppo päivittää, vaikka kantohinnat muuttuisivatkin. Suunnitelmassa ajoitetaan hakkuut
järkeviksi kokonaisuuksiksi ja
hoitotöille määritetään niiden
oikea hetki. Kalleinta on teettää
taimikonhoitoja silloin, kun ne
ovat monta vuotta myöhässä.
Ja jos ei metsästä ymmärrä oikein mitään, niin suunnitelma on
kirja, josta voi katsoa mitä pitää
tehdä. Suunnitelma on aina tehty
metsänomistajan metsän parasta
ajatellen. Tehtyjä investointeja ei
paranisi päästää tärviölle.
Parhaita hetkiä metsäsuunnittelijan työssä on päästä luovuttamaan uusi suunnitelma ja kun sitä verrataan vanhan metsäsuunnitelman lukuihin. Oho – onko
siellä noin paljon puuta, vaikka
leimikoita onkin hakattu!?
Salometsä 1/2015
4
Lasse Lahtinen on MTK:n alueellinen
metsätoimihenkilö Varsinais-Suomessa
MTK:n uudistuneen organisaation myötä metsänhoitaja Lasse Lahtinen on
aloittanut vuoden alusta
kenttäpäällikkönä ja metsäasiantuntijana. Oman
vastuualueensa lisäksi hän
hoitaa yhteismetsäasioita
sekä metsänhoitoyhdistysten koulutusasioita koko
valtakunnan alueella.
Lahtinen on valmistunut metsänhoitajaksi Helsingistä vuonna 2004. Ensimmäinen työpaikka oli Suomen suurimman
yhteismetsän eli Kuusamon
yhteismetsän toiminnanjohtajuus. Vuonna 2008 hän siirtyi
Metsänhoitoyhdistys Lounais-
Hämeen toiminnanjohtajaksi.
Sieltä Lahtinen pestattiin töihin Helsinkiin MTK:n metsäosastolle hoitamaan erilaisia
metsänomistajaorganisaation
kehittämistehtäviä.
Nykyinen toimipaikka on Raision
Hintsassa, samassa toimistossa
Maataloustuottajien VarsinaisSuomen liiton kanssa.
Kenttäpäällikkö
vastaa
omalla alueellaan edunvalvonnasta ja metsänhoitoyhdistysten kehittämisestä. Hän
on linkki metsänhoitoyhdistyksistä MTK:hon.
- Tärkein asia juuri nyt on
vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan. Metsävarojen
riittävyydestä on taisteltu melko paljon metsäteollisuuden
kanssa. Meidän viestimme on
se, että puuvarat kyllä riittävät
kaikkiin suunniteltuihin investointeihin ja on mahdollista
saada metsien kasvua ja puun
käyttöä edelleen tehostettua.
MTK on laatinut maaliskuussa 9-kohtaisen ohjelman puumarkkinoiden kehittämiseksi.
Hakkuumääriä on mahdollista
nostaa yli 40 prosenttia nykytasosta yli 83 miljoonaan
kuutiometriin vuodessa koko
maassa. Mahdollista olisi saada metsäsektorin arvonlisäykseksi jopa miljardi euroa ja
luoda noin 10 000 uutta työpaikkaa, toteaa Lahtinen.
Lasse Lahtisen yhtenä tehtävänä on järjestää koulutusta metsänhoitoyhdistysten
toimihenkilöille ja luottamushenkilöille. Tätä hän tekee
yhteistyössä MTK:n koulutusryhmän ja Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy:n
kanssa. Lahtinen toimii myös
metsäjohtokunnan ja metsävaltuuskunnan sihteerinä.
Kokemusta kenttäpäällikön
työstä ja Varsinais-Suomesta
on vasta neljä kuukautta. Ensivaikutelma alueesta on hyvä:
- Lounais-suomalaiset metsänhoitoyhdistykset tuntuvat
olevan vireitä ja toimeliaita ja
ne panostavat jäsenpalveluun
ja toimintansa kehittämiseen.
Täällä tuntuu olevan erityisen
hyvä kontakti metsänomistajiin. Lyhyen kokemuksen
perusteella alueen metsänhoi-
toyhdistykset lunastavat hyvin
lupauksen olla lähellä metsänomistajaa. Odotan innolla yhteistyötä varsinaissuomalaisten
metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa.
Lasse Lahtinen haluaa tehdä
metsänhoitoyhdistyksistä entistä
houkuttelevampia metsänomistajille.
Kun metsänomistaja tarvitsee edunvalvojan
Jos metsänomistaja on esimerkiksi sairauden takia kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan, hänen asioitaan hoitamaan voidaan määrätä edunvalvoja. Alaikäisen
metsänomistajan taloudellisista asioista huolehtivat hänen
vanhempansa lakimääräisinä
edunvalvojina. Edunvalvojan
tehtävänä on hoitaa omaisuutta ”huolellisen miehen tavoin”,
ottaen päämiehen mielipide
mahdollisuuksien mukaan huomioon. Edunvalvojien toimintaa
puolestaan valvoo maistraatti.
Henkikirjoittaja Merja Ruoko Lounais-Suomen maistraatin edunvalvontaosastolta Salosta kertoo, ettei edunvalvonnassa olevien metsänomistajien
OSTAJISSA
ON EROJA
Puunhankinnassa korostuvat kokemus, kokonaisvaltaisuus, ammattitaito ja korjuujälki.
Haluathan parhaan kokonaisratkaisunmetsällesi ja itsellesi?
Myy siis puusi meille.
WESTAS GROUP
www.westas.fi
Näkemyksiä puusta.
Valtuutus otetaan käyttöön, jos henkilö menettää kyvyn huolehtia asioistaan. Lääkärintodistuksen perusteella maistraatti vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen.
lukumäärästä ole kerätty tilastotietoa.
- Kuka vaan voi joutua edunvalvontaan ja koska metsien omistus on jakautunut laajasti, niin metsiä on yhtenä
omaisuuden osana useissa tapauksissa.
Edunvalvonnan alkaessa tehdään aina omaisuusluettelo, jossa kiinteistöjen
omistukset selvitetään. Pelkän kiinteistötunnuksen perusteella maistraatti ei
edes tiedä onko kiinteistö metsää, peltoa tai molempia. Toisaalta maistraatilla ei ole mitään tarvetta tilastoida näitä
asioita; riittää, että omaisuusluettelot
ovat edunvalvonnassa olevien osalta
oikeat, toteaa Ruoko.
Edunvalvonnassa oleminen ei tarkoita sitä, ettei metsää voisi hoitaa
ja hakata. Yksinkertaista ja edullista
on teettää metsiin metsäsuunnitelma,
jonka voi hyväksyttää yhdellä kertaa koko 10-vuotiskaudeksi. Hoitosuunnitelman hyväksyminen maksaa
180 euroa, saman verran maksaa
myös lupa yksittäiselle puukaupalle.
Edunvalvojien pitää varautua siihen,
että lupien saanti voi kestää parikin
kuukautta.
- Kun maistraatti on hyväksynyt
metsäsuunnitelman, erillisiä lupia
puun myynteihin ei tarvita. Kaikki
metsäsuunnitelmaan 10-vuotiskaudelle suunnitellut hakkuut voi toteuttaa.
Toisaalta myyntejä voi myös jättää tekemättä, jos puulla ei ole kysyntää tai
hinta on huono. Metsien hoitotöihin
ei koskaan tarvitse hakea maistraatista lupaa, kertoo Merja Ruoko.
Edunvalvontavaltuutus
vähintään pöytälaatikkoon,
vielä mieluummin pankin
tallelokeroon
Etukäteen tehdyllä edunvalvontavaltuutuksella jokainen voi valtuuttaa
haluamansa henkilön huolehtimaan
asioistaan sen varalta, että jossakin
vaiheessa elämäänsä tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse. Valtakirjassa voidaan nimetä kaikki ne asiat,
joita valtuutus koskee. Erityisen tärkeää
tällaisen valtuutuksen tekeminen on
yrittäjillä.
- Olisi hyvä, jos etukäteen pystyisi
miettimään, kuka voisi olla sopivin
henkilö jatkamaan liiketoimintaa tai
ajamaan sen tarvittaessa alas. Tällaista asiantuntemusta ei tuomioistuimella tai maistraatilla ole. Palkansaajaperheissä voi olla asuntolainaa, kesämökki, vene tai golf-osake. Omaisten
tilannetta helpottaisi se, kun asioista
olisi jo etukäteen keskusteltu ja asiat
kirjattu ylös valtuutukseen, pohtii
Merja Ruoko.
Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän
todistajan läsnä ollessa. Todistajien
on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien on tiedettävä,
että asiakirja on edunvalvontavaltakirja, mutta heidän ei tarvitse nähdä
sen sisältöä. Ohjeita valtuutuksen
tekemiseen löytyy mm. Muistiliitto
ry:n sivuilta.
Salometsä 1/2015
5
Päähänpinttymästä bisnekseksi –
havuista oikea elinkeino
Heikki Puputin isä teki
1960-luvulla Euran kirkkoon piispantarkastukseen koko parvea kiertävän katajaköynnöksen.
50 vuotta myöhemmin
Puputti on tehnyt koristehavuista ja joulukuusten
kasvatuksesta itselleen
elinkeinon. Sesonkikausina hän myös työllistää
koko joukon ihmisiä.
sien päälle niin, ettei öisin aina
saanut nukutuksi. Puputti alkoi
etsiä köynnöksentekokonetta.
Nettiä ei vielä tuolloin ollut eikä
sopivaa konetta löytynyt mistään. Puputti kehitti ensimmäisen koneensa itse. Nykyään hän
hyödyntää alkuperäistä ammattiaan myös valmistamalla joulukuusien pakkauslaitteita.
Heikki Puputti kiinnostui havuista 1990-luvun alkupuolella.
Häntä kummastutti se, että vaikka Suomi sijaitsee havumetsävyöhykkeellä, niin maahamme
tuodaan Tanskasta tuhansia kiloja leikkohavua. Häntä kiinnosti
erityisesti havun jalostaminen pidemmälle kuin mitä on pelkkä
oksan leikkaaminen kukkakauppojen raaka-aineeksi. LounaisSuomessa oli ollut pitkät perinteet havuköynnösten käytössä
ja Puputti oli kotonaan nähnyt
köynnöksen tekoa. Hulluna päähänpinttymänä alkanut innostus on vuosien aikana jalostunut suurimittaiseen joulukuusien
kasvatukseen ja leikkohavujen
tukkumyyntiin.
Heikki Puputti on koulutukseltaan metalliseppä ja havut
pysyivät pitkään harrastuksena.
- Kun raaka-aineen kasvatusaika on 10 – 15 vuotta, ei tällaiseen voi ryhtyä ihan tuosta vain.
Aloitin pikku hiljaa työn ohessa
ja kartoitin markkinoita.
Kun havuköynnösten tekomäärä kasvoi yli 500 metrin
vuodessa, köynnösten sitominen
alkoi käydä olkapäiden ja kä-
Suomessa käytettävistä koristehavuista noin 70 % tuodaan ulkomailta. Ulkomaisten
havujen etuna on varma saatavuus suurina erinä, tasainen
laatu ja sopivat pakkaukset.
Suomalaisista metsistä saataisiin kerättyä riittävän hyvää
havua, mutta kun määrien pitäisi olla suuria, laatu alkaa
kärsiä. Suuret kukkatukut tarvitsevat tuhansia kiloja havua.
Tanskalaisille viljelijöille tuollaiset määrät ovat helppoja toimittaa. Heillä on siihen pitkä
käytännön kokemus ja ammattitaito. Tanskassa on metsien
jalostuksessa kehitetty mahdollisimman pörheäneulasisia
kuusia, kun taas Suomessa jalostus keskittyy mahdollisimman nopeaan ja hyvälaatuisen
runkopuun kasvattamiseen.
Heikki Puputti kertoo, että
aivan tavallisenkin metsäkuusen havu kiinnostaisi tukkukauppoja, kunhan määrä ja
laatu saataisiin kohdalleen.
Havujen kerääminen on työlästä ja kausiluotoista. Havujen kuivumisen takia keräystä
ei voi aloittaa ennen syyskuun
Kotimaisen havukaupan
uskottavuus lähellä
nollaa
loppupuolta ja toisaalta havut
on saatava toimitettua loppukäyttäjille ennen pikkujoulukautta viimeistään marraskuun
puolessa välissä.
- Laatu paranisi koulutuksen ja tiedotuksen kautta. Suomessa on paljon hyvää havua,
mutta sitä ei vain saada leikatuksi talteen. Keruu on raakaa
työtä. Se on yksitoikkoista ja
koko ajan pitää olla tarkkana, jotta sovittu laatu säilyy.
Vaatii tietynlaisen luonteen,
että viitsii lähteä huonollakin
ilmalla metsään. Kun palkka
maksetaan kerätyistä kiloista
eikä metsässä vietetystä ajasta,
niin pitäisi vielä olla ahkerakin. Voisiko olla niin, että
me suomalaiset olemme viime
vuosina päässeet vähän liian
helpolla eikä pieni lisätulo juuri kiinnosta, pohtii Puputti.
Metsitetyt pellot
ovat parhaita
havunkeräyspaikkoja
10 – 20 vuotta sitten istutetut peltokuusikot ovat parhaita
leikkohavun keräyspaikkoja.
Maasto on tasainen ja kive-
tön ja puut on yleensä istutettu riveihin. Kerätyt havusäkit
voi tuoda tien varteen vaikka
mönkijällä. Metsätaimikoissa
keruun edellytyksenä on kunnolla tehty varhaisperkaus.
Lehtipuun varjostuksessa havu
jää laihaksi ja kalpeaksi eikä
siitä ole koristekäyttöön. Mitä
ravinteikkaampi metsän pohja on, sen pulleampaa havua
paikalla kasvaa. Kerääminen
on tuottoisinta, kun havut pystyy katkomaan alle 2,5 metrin
korkeudelta. Korkeammalta
kerätessä tarvitaan jonkinlaisia
jatkovarsia ja työ väkisinkin
hidastuu.
Havun kerääminen ei tutkitusti aiheuta haittaa puun
kasvulle. Leikkohavuksi katkaistaan vain noin 30 – 40
senttiä oksan kärjestä, joten
puu ei lähde lahoamaan.
Moni seurakunta on luopunut hautojen havutusperinteestä, koska riittävää määrää havua ei ole ollut helposti
saatavana. Toisaalta havujen
tarjontaa on vaikeata lisätä,
koska joudutaan kilpailemaan
hyvälaatuisen ja halvan tanskalaisen havun kanssa.
- Suomalaisen metsäkuusen
havu on perinteikäs, kaunis ja
ekologinen. On erikoista, että olemme niin vieraantuneita
juuristamme, että puutarhamyymälöistä tarttuvat ostoskoriin keinoväreillä kuorrutetut
ulkomailta tuodut kanervat.
Ehkä kyse on markkinoinnin
puutteesta. Sitä ei yksi yksittäinen havujen tukkuostaja pysty
isossa määrässä tekemään, siihen tarvittaisiin leveämpiä hartioita, pohtii Heikki Puputti.
Ostamme
ENERGIAPUUTA
– h
arvennusleimikot, pellon- ja tienreunat,
hakkuutähteet
Metsä ja Energia HEMMILÄ OY
Halikko p. 050 360 1845
www.metsajaenergia@gmail.com
Salometsä 1/2015
6
Luonto kutsuu istuttamaan
Rivitalonaapureina toisiinsa tutustuneet Heimo Hirvonen ja Reijo Voutilainen
ovat istuttaneet porukalla
taimia jo kohta neljännesvuosisadan ajan.
uransa Naantalin sahan ja Metsäliiton ostomiehenä. Istutukset
alkoivat, kun perheen lapsille
haluttiin vähän lisää taskurahaa. Hansaprintin kirjapainossa
työskennellyt Reijo Voutilainen
tuli mukaan 1990-luvun alussa.
Vaikka Voutilainen on muuttanut Salosta Kemijärvelle, miesten
yhteinen istutus jatkuu.
- Heimo on niin hyvä kaveri.
Istutus tuo vaihtelua eläkeläisen elämään. Luonto puhkeaa
kasvuun juuri nyt. Linnut laulavat, käki kukkuu, hirviäkin on
päästy näkemään. Kortteeraan
lasten luona ja iltaisin pääsee
Hyväkuntoisilla miehillä työ ei tunnu vielä aamunpäivän aikana raskaalta – illalla kotiin palatessa tuntee
sentään hiukan jotain tehneensä. Lisätienestiä istutukseen voi tuoda korvasienien löytyminen palstalta.
näkemään lapsenlapsia, perustelee Reijo Voutilainen pitkää työmatkaansa Kemijärveltä Saloon.
Kaksikko ehtii istuttamaan
keskimäärin 10 000 taimea kevään mittaan. Kausi alkaa koivun ja männyn istutuksella ja
loppuu kuusen taimiin.
- Kun aloitetaan, koivu on
hennolla hiirenkorvalla ja kun
viimeinenkin taimi saadaan mättääseen, koivussa on taas täysi
lehti.
Heimo Hirvonen suosittelee metsänomistajia kokeilemaan istutusta edes pienellä taimimäärällä,
niin metsänhoitoon syntyisi kiinteämpi suhde.
Alkuun istutuksia tehtiin työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin, mutta eläkepäivien alettua
on siirrytty aloittamaan klo 7.30.
Päivän tavoitteena on saada 600
– 700 kappaletta taimia hyvän
kasvun alkuun ja kotiin lähdetään kun määrä tulee täyteen.
Heimo Hirvosella on metsäalan koulutus ja hän teki työ-
Reijo Voutilaisen mukaan hyttyset ja mäkäräiset lähtevät liikkeelle vasta niin myöhään, että
niistä on kiusaa vain istutustyön
viimeisinä päivinä.
Ensimmäiset
istutustyömaat on jo
ehditty ensiharventaa
1980-luvulla Heimo Hirvosen
ostoalueeseen kuului Perniön
Tuohittu ja siellä hän pääsi istuttamaan useita itse ostamiaan
leimikoita. Nyt nuo metsät on
osin ehditty jo kertaalleen ensiharventaa.
Kaivinkoneella tehty mätästys
on noussut yleisimmäksi muokkaustavaksi. Mätästys on myös
istuttavan kaksikon mieleen:
- Mätästys on hyvä asia, mutta mätästyksen tekijän täytyy
tietää, mitä tekee. Mättäät eivät
saa olla liian isoja eikä niitä saa
tehdä oksakasojen päälle. Risujen kerääminen hakkuualoilta
helpottaa sekä mätästäjää että
istuttajaa. Joskus rinnemailla,
missä risumatto on kertynyt alarinteeseen, on ihan mahdotonta
löytää riittävää määrää sopivia
istutuspaikkoja.
Hirvonen ja Voutilainen pohtivat keväisen istutusrupeaman
olevan heille vähän niin kuin
harrastus. Työtahti ei ole liian
kova: kahvit ja eväät nautitaan
rauhassa. Kuunnellaan teeren
kukerrus ja kyyhkyn huhuilu.
Ja keskustellaan asioista eri kulmista. Aiheina ovat olleet jääkiekko, naiset, formulat, perhe,
jälkikasvu – molempien lapset
ovat suunnilleen samanikäisiä.
Vain uskonnosta ei puhuta. Politiikka on tarjonnut monta mehukasta aihetta – niin arvatenkin
tänäkin keväänä, kun kaksikko
taas iskee istutusputket maahan
hyvillä mielillä jossakin päin Salometsän uudistuspalstoja.
Korvasienien viljely
Korvasieniä voi myös
viljellä ja samalla pääsee eroon kotitalouden
jätepapereista. Pieniä
kuoppia jaksaa kaivaa
lapiollakin. Jos jätepaperia on runsaasti ja
kaivinkone on käytettävissä, satoa voi saada
jopa satoja kiloja.
Kuopan tavoitesyvyys on
puolesta metristä metriin.
Kuoppa on kaivettava ja
täytettävä samana päivänä. Käytettävän jätepaperin tai pahvin täytyy olla
säilytetty kuivassa sisätilassa. Näillä nikseillä satoa voi saada millaiselta
metsätyypiltä tahansa, joskin eniten sieniä syntyy
kuivahkoihin kangasmetsiin.
Ravinnoksi valmistettaessa korvasienet on keitettävä kahteen kertaan
viiden minuutin ajan kerrallaan runsaassa vedessä.
Keittokertojen välissä vesi on vaihdettava. Keiton
aikana myrkkyä haihtuu
ilmaan, joten keittiön
hyvästä tuuletuksesta on
huolehdittava.
Pintamaa kuoritaan pois ja siirretään sivuun viljelypaikalta.
Sanomalehdet, mainosposti ja muu jätepaperi asetellaan kuopan
pohjalle.
Kuoppa täytetään pohjamaalla. Tärkeää on se, ettei pintamaata päädy
kuopan peitteeksi. Siinä on muiden sienien rihmastoa, jotka ohittavat
korvasienen.
Sato on parhaimmillaan 1 – 2 vuotta kuopan teosta.
Salometsä 1/2015
7
Tukkkipuulla paras menekki – kuitumarkkinoilla
odotetaan investointien valmistumista
Puukaupan näkymistä
vuosina 2015 ja 2016 saatiin uutta tietoa huhtikuun
alussa, kun Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi tuoreen metsäsektorin
ennusteensa.
PTT arvioi heikon talouskasvun jarruttavan suomalaisen
metsäteollisuuden vientiä. Investoinnit nostavat kuitenkin
massa-, kartonki- ja sahateollisuuden vientimääriä jo tänä
vuonna. Ensi vuonna vienti kasvaa PTT:n arvion mukaan voimakkaammin. Paperiteollisuuden tuotantomäärän PTT ennakoi putoavan huomattavasti
sekä tänä että ensi vuonna.
Sahatavaramarkkinoilla alkuvuosi on ollut haasteellinen.
Euron heikentyminen Ruotsin
kruunuun nähden on heiken-
tänyt Suomen viennin kilpailukykyä. Vientikysyntä on myös
hiljentynyt, minkä johdosta viime vuoden aikana kohonneita
lopputuotevarastoja ei ole saatu
pienennettyä. Sahatavaran tuotanto laskee PTT:n mukaan tänä vuonna 3–4 prosenttia. Vientimäärä kasvaa vain niukasti
koko vuoden osalta. Kotimaassa heikko rakentamisaktiviteetti
vähentää sahatavaran kysyntää.
Sahatavaran keskivientihinnan
PTT ennustaa laskevan lievästi.
Metsäteollisuuden lopputuotteiden tuotannon notkahdus tänä vuonna heijastuu PTT:n mukaan myös hakkuisiin ja puukauppaan. Viime vuoden alun
nousuhuuma taittui vuoden
loppua kohti. Siten tämän vuoden alkupuolen vertailuluvut
osoittavat puumarkkinoilla ja
hakkuissa melkoisia laskuprosentteja, mutta kehitys tasoittuu
PTT:n ennusteen mukaan vuoden loppua kohti.
Metsänhoitoyhdistysten mukaan paras puun kysyntä tällä
hetkellä on mänty- ja koivutukilla. Kuusitukillekin on paikoitellen kysyntää. Puun tarve
vaihtelee kuitenkin ostajittain
runsaasti. Kuitupuun menekki
on tällä hetkellä edelleen heikko. Ostoaktiivisuus on selvästi
vilkastunut kuluvan vuoden ensimmäisistä kuukausista. Huhtikuun alkuun mennessä puukauppaa oli tehty 28 prosenttia
viime vuotta vähemmän.
Puun tuonti on pysynyt melko tasaisena, eikä siinä tänä
tai ensi vuonna PTT:n mukaan
tule merkittäviä muutoksia.
Hankintahakkuiden osuuden
PTT arvioi nousevan edelleen
tänä ja ensi vuonna. Kokonaisuudessaan hakkuukertymä jää
tänä vuonna PTT:n ennusteen
mukaan viime vuotta pienemmäksi.
Hinnoissa ei suurta
muutosta
Mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee PTT:n arvion
mukaan hieman kuusitukin
hinnan laskiessa, joten kokonaisuudessaan havutukkien
keskimääräinen vuosihinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuotuisen keskihinnan PTT arvioi
hieman laskevan. Metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tänä vuonna 1,7 miljoonan kuutiometrin
lisäystä, mikä vaikuttaa PTT:n
arvion mukaan epätodennäköiseltä tällä hetkellä.
Erno Järvinen
Tutkimuspäällikkö
MTK ry
Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa
metsätalouden tukijärjestelmää
Kemera-lain uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestelmästä
kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää.
Uusi laki vastaa kohtuullisen
hyvin näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää se, että uudet
EU:n määrittelemät valtiontuen
suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen
hakeminen jälkikäteen ei ole
enää tulevaisuudessa mahdollista.
hin molempiin voi hakea tukea.
Taimikon varhaishoidon tukea
myönnetään 0,7 – 3 metrisen
taimikon hoitoon.
Uudesta laista on jätetty pois
vähämerkityksellisiä työlajeja
kuten pellonmetsitys, kantojen
nosto ja pystykarsinta. Metsän
uudistamiseen ei myöskään enää
saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla
vakuutus. Myös energiapuun
korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän
hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella.
Mikä muuttuu?
Tavoitteena saada
uusi laki voimaan
1.6. mennessä
Taimikon varhaishoito ja
nuoren metsän hoito muuttuvat
kahdeksi erilliseksi työlajiksi joi-
Euroopan komissio hyväksyi
uuden kemera-järjestelmän 24.4.
Uusi kemera-laki saatetaan voi-
Kemera-tuettavat työlajit
- Taimikon varhaishoito
- Terveyslannoitus
- Suometsän hoito
- Metsäluonnon hoito
- Nuoren metsän hoito
- Juurikäävän torjunta
- Metsätien tekeminen
- Ympäristötuki
maan valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saattaa laki
voimaan 1.6.2015. Yritämme
vielä jouduttaa lain voimaansaattamista, jotta katkos töissä
jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Uuden Kemera-lain
mukaisia tukia voi hakea
vasta lain tultua voimaan
Metsäkeskuksen
mukaan
Uuden Kemera-lain mukaista
tukea voidaan hakea ja Metsäkeskus voi myöntää tukea vasta
sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan. Tukea on uuden
lain mukaan haettava kaikkiin
työlajeihin ennen toimenpiteiden aloittamista. Tämä koskee aiemmasta poiketen myös
nuoren metsän hoitoa ja juurikäävän torjuntaa. Myös uutta
taimikon varhaishoidon tukea
on haettava ennen hoitotyön
aloittamista.
Nuoren metsän hoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan työt voidaan
aloittaa, kun niitä koskeva rahoitushakemus on uuden lain
voimaantultua jätetty metsäkeskukseen. Muiden erillistä toteutussuunnitelmaa edellyttävien
työlajien metsätien tekemisen,
suometsän hoidon ja terveyslannoituksen työt voidaan
aloittaa vasta sen jälkeen, kun
Metsäkeskus on hyväksynyt
rahoitushakemuksen ja toteutussuunnitelman.
Minkään rahoitettavan toimenpiteen aloittaminen ei siis
ole mahdollista ennen kuin uusi
Kemera-laki on tullut voimaan
ja rahoitushakemus on toimitettu Metsäkeskukseen. Rahoitushakemuksia ei kannata toimittaa Metsäkeskukseen ennen
uuden lain voimaantuloa, koska niitä ei voi käsitellä vielä.
Lea Jylhä,
metsäasiantuntija,
MTK
Pieniä muutoksia PEFC-metsäsertifiointiin
Alueellinen PEFCmetsäsertifiointi
jatkuu pienin uudelleenjärjestelyin. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa edelleen oman
yhdistyksensä jäseninä.
Kun metsänomistajien liittojen toiminta loppui vuodenvaihteessa, tarvittiin alueellisten
ryhmäsertifikaattien haltijaksi
uusi taho. Tehtävää hoitamaan
perustettiin Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry. Perustajina
olivat MTK, Metsäteollisuus ry
ja Suomen Sahat. Yhdistys aloitti
toimintansa tämän vuoden alusta. Se hallinnoi sertifikaatteja ja
hoitaa alueellisten sertifiointitoimikuntien kanssa ylläpitoon liittyviä käytännön toimia kaikkien
mukana olevien metsänomistajien ja metsätoimijoitten puolesta.
Nykyisin ryhmäsertifiointia
tarkastellaan Länsi-Suomessa
kolmella alueella. Ensi vuonna
käyttöön otetaan uudet vaatimukset ja aluejakokin maassa
luultavasti muuttuu. Uusi toteutustapa valmistellaan kuluvan
vuoden aikana.
Ryhmäsertifiointi on
kustannustehokasta
PEFC-ryhmäsertifiointi on
osoittanut toimivuutensa suomalaisessa pienmetsätaloudessa.
Jokaista metsätilaa tai yritystä
ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään
yhteenvetotietoa ja tarkastukset
kohdistetaan satunnaisotannalla
alueelle. Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat edelleen mukana sertifioinnissa yhdistysten aikaisempien päätösten mukaisesti ilman
eri maksua. Uusia todistuksia ei
metsänomistajille tänä vuonna
lähetetä. Myös aiemmin ilmoittautuneet yritykset ovat edelleen
mukana sertifioinnissa. Osanoton voi tarkastaa nettipohjaisesta rekisteristä.
Uudet yrittäjät ja ne metsänomistajat, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, voivat
ilmoittautua mukaan sertifiointiin Kestävän Metsätalouden
Yhdistykseen. Ilmoittautumislomakkeet yhdistyksen nettisivuilta
www.kestavametsa.fi.
Salometsä 1/2015
8
Mhy Salometsän
ammattilaiset palveluksessasi
Salon toimisto
Someron toimisto
Turuntie 22 B 19, 24240 SALO
Puh. 0400 957 919.
Sähköposti: salometsa@mhy.fi
Perniön toimisto
Joensuuntie 35,
31400 SOMERO
Salontie 20, 25500 PERNIÖ
Someron
alueneuvojan
paikka
täytetään tämän
kevään aikana.
Toimea hoitaa
väliaikaisesti
metsätalousinsinööri
Tiina Lietzen,
puhelin
040 525 3075.
Sylvänä
Pitkäjärvi
Olavi Pitkänen
Toiminnanjohtaja
puh. 040 767 2701
olavi.pitkanen@mhy.fi
Marjo Eino
Toimistonhoitaja,
puh. 0400 957 919
Salon toimisto
salometsa@mhy.fi
SOMERO
Salkolanjärvi
Painio
Somerniemi
Raatala
Oinasjärvi
Kuusjoki
Vaskio
Halkijärvi
Kurajoki
Uskelanjoki
Märy
6
8
Km
Halikko
Hajala
Alueneuvoja:
Kuusjoki, Häntälä,
Mäenala ja Perttelin
pohjoisosa
puh. 040 529 0668
antti.rantanen@mhy.fi
4
Pertteli
Halikonjoki
Antti Rantanen
0 1 2
SALO
Pernjärvi
Kuisma Munter
Ylisjärvi
Alueneuvoja:
Somerniemi
puh. 0400 220 735
kuisma.munter@mhy.fi
Muurla
Vartsala
Tuohittu
Kirjakkala
Timo Järvinen
Perniön as.
Perniö
Strömma
Rami Kallio
Alueneuvoja:
Halikon pohjoisosa
puh. 0400 184 248
rami.kallio@mhy.fi
Finnarinselkä
Särkisalo
Förby
Alueneuvoja:
Muurla, Pertteli ja Salo
puh. 0400 184 245
timo.jarvinen@mhy.fi
Ylikulma
Matilda
Mathildedal
Erkki Rinne
Alueneuvoja:
Perniö ja Särkisalo
puh. 0400 184 250
erkki.rinne@mhy.fi
Finby
Lakipuhelin päivystää
ma klo 9–16
puh. 0600-393 959
(4,01e min + pvm/mpm)
Petri Pikkarainen
Alueneuvoja:
Halikon eteläosa
puh. 0400 124 831
petri.pikkarainen@mhy.fi
Heljä Juuti
metsäsuunnittelija
puh. 0400 532 867
helja.juuti@mhy.fi
Mauno Pakkala
Tiet ja ojat
puh. 040 176 3596
mauno.pakkala@
mhy.fi
Rauno Hakala
Kiinteistönvälittäjä,
LKV
puh. 0400 124 832
rauno.hakala@mhy.fi
Tuomo Pesälä
Metsälakimies
tuomo.pesala@mhy.fi
Salometsä 1/2015
9
Lämpölaitoksen käyttö osana opetusta
Haketus käynnissä oppilaitoksen tontilla sijaitsevalla hakevarastolla. Ammattiopisto Liviassa voi suorittaa metsätalouden perustutkinnon joko metsuri-metsäpalvelujen tuottajana tai
metsäenergian tuottajana. Opiskelu kestää 3 vuotta ja se sisältää runsaasti käytännön harjoitustöitä. Oma-aloitteisia, alasta oikeasti kiinnostuneita ja itsenäiseen työhön kykeneviä
oppilaita kaivataan, koska töitä maakunnassa tulee riittämään energiapuun korjuun lisääntyessä.
Livian ammattiopiston
Paimion toimipiste lämpiää oppilastyönä tehtävällä metsähakkeella. Tavoitteena on täysin omavarainen ketju kannolta
kattilaan. Työn tekevät
metsäenergiatuottajakurssin opiskelijat.
Lämmitykseen
tarvitaan
noin 600 kiintokuutiota puuta. Puu hakataan harjoitustyönä pääosin ammattiopiston
omista metsistä. Viime vuosina
on ollut tuulikaatoja runsaasti saatavilla myös yksityisten
metsänomistajien mailta. Puut
on saatu pääosin alle 10 ki-
lometrin säteellä koulurakennuksista.
Haketusta on tehty keskimäärin kolmen viikon välein.
Työtä tehdään kahdella metsätraktorilla, hakkurilla ja hakevaunulla. Toinen oppilas tekee kuormaa puuvarastolla ja
samaan aikaan toinen oppilas
latoo puuta hakkuriin. Päivän
aikana haketetaan 7 – 8 konekuormaa eli keskimäärin yli
100 hakekuutiota.
-
Vaikeinta on tietysti
kuorman latominen hakkuriin. Kuormaimen käyttö vaatii harjoittelua ja tämän työn
oppii vain tekemällä, sanoo
Muurlasta opiskelemaan lähtenyt Asser Jauhiainen.
Täksi kevääksi ammattiopistolle on hankittu ketjupurkava haketusvaunu. Aiemmin
haketettiin suoraan siiloihin.
Roskaava haketus haluttiin
siirtää sopivammalle paikalle
sivuun oppilaitoksen pihasta
ja pysäköintialueesta, joten
vaunun hankinta oli välttämätön.
Tavoitteena on saada lämpökattila toimimaan läpi vuoden
hakkeella. Viime kesän lomaaikana hakkeen loppuessa
jouduttiin kattilaa ajamaan
hetken aikaa öljyllä, mutta
tänä vuonna yritetään tehdä
haketta etukäteen niin paljon
varastoon, että päästään öljystä kokonaan eroon.
Kolmannen vuosikurssin oppilaista Kim Seppälä mittaa hakekasan
kosteutta, Asser Jauhiainen tarkkailee taustalla.
METSÄOPETUSTA LIVIASSA
Maaseutuopistossa Paimiossa voit opiskella metsäalan perustutkintoa, jossa on valittavissa:
- Metsätalouden osaamisala/metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
- Metsäenergian tuotannon osaamisala/metsäenergian tuottaja
Erillishaku ammatillisen tutkinnon jo suorittaneille 17.5.2015 saakka
www.livia.fi -> metsätalous -> nuorille kautta. Mahdollisiin avoimiin
paikkoihin lisähaku peruskoulun päättäneille/ilman tutkintoa oleville
www.opintopolku.fi kautta kesällä.
Työvoimakoulutuksena järjestettävään metsätyöntekijäkoulutukseen
(osatutkinto) on haku käynnissä. Haku 28.5. mennessä te-palvelut.fi sivuilla,
koulutusnumero on 660632. Katso lisätietoja: www.livia.fi ->metsätalous ->
aikuisille.
Lisätietoja: www.livia.fi ja opintotoimisto: 050 3039 833
Maaseutuopisto
Taatilantie 110, 21530 Paimio
Kotimainen jalostettu siemen on
hyvän metsän perusta!
räjähtävää
kasvuvoimaa
– Kasvua, laatua ja
monimuotoisuutta!
Siemen Forelia Oy • Puh. 0205 64 6120
PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä
www.siemenforelia.fi
Salometsä 1/2015
10
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Puukaupalliset palvelut
Asiantuntijapalvelut
Puunmyyntisuunnitelma
haetaanmetsänomistajantavoitteidenmukaisesti
kilpailuapuukauppaan
ajankohtaisenpuumarkkinatilanteenselvitys
hakkuukohteidenkartoitusjatarvittavat
maastomerkinnät
puumäärä-jahinta-arvio
markkinoinnistasopiminen
metsänhoitotöistäsopiminen,kustannusarvioja
asiapapereidenlaadinta
•
•
Koulutus, neuvonta ja tiedotus
henkilökohtainenneuvontajatyönopastus
koulutustapahtumatja–retkeilyt,tiedotteet
•
Metsäsuunnittelu
tilakohtaisetmetsäsuunnitelmatjaajantasallapito
Puukaupan toimeksianto
tarjouspyynnöt,tarjoustenvertailujaesittely
metsänomistajalle
ajankohtainenhinta-,erikoispuu-jatukkirunkojen
katkontatieto
kauppaehdoistasopiminenjakaupanteko
puunkorjuun,katkonnanjamittauksenvalvonta
puutavaranluovutusjamittaustodistuksen
hyväksyminen
•
•
Metsäarviot ja –lausunnot
verottajalle,lahja-japerukirjoihin,perinnönjakoon,
sukupolvenvaihdoksiin,tilanmyyntiintaiostoon
metsätuho/vahinkoarviot
Metsäveropalvelut
Kiinteistörajojen selvityspalvelut
•
•
•
Kiinteistönvälitys palvelut
LKV-palvelut–metsäkiinteistöjenvälitys
maaseutukiinteistöjen välitys
Kauppa-jalahjakirjat
Kaupanvahvistukset
Puun hankinta-/korjuupalvelu
puunkorjuunsuunnittelu,puidenmarkkinointijakorjuu
Metsänhoitopalvelut
Suunnitelmat, asiapaperit, tuet metsänhoitoon
•
•
•
Metsän uudistaminen
kulotus,raivaus,maanmuokkaus,heinäntorjunta
materiaalit
kylvö,istutus,jatkoseuranta
Taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus,
pystykarsinta, energiapuun korjuu
Kunnostusojitus, metsätien teko
Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset
Taimien, siementen, työvälineiden, ym. Materiaalien
välitys
www.mhy.fi/salometsa | puh. 0400 957 919 | salometsa@mhy.fi
Salometsä 1/2015
11
Salometsän puheenjohtaja Heikki Sariola
luottaa metsän mahdollisuuksiin
Somerolainen Heikki Sariola
on ollut Metsänhoitoyhdistys Salometsän puheenjohtajana sen perustamisesta
asti. Aiempaa hallintokokemusta hänellä oli Someron
metsänhoitoyhdistyksen
puheenjohtajuuden kautta.
Sariolan tila on kasvinviljelytila, joskin metsätalous
on lähes yhtä vankka tukijalka. Metsäpinta-alaa on
päästy lisäämään viimeisen
20 vuoden aikana ostamalla
metsiä lähialueelta. Pintaalan lisääminen on ollut tietoista tilakoon kasvatusta
– Sariola uskoo metsän olevan tulevaisuudessa entistä
tärkeämmässä asemassa.
Heikki Sariola tuli kotitilansa
isännäksi jo 20-vuotiaana. Hänen
isänsä oli ollut pitkään Someron
metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana ja puheenjohtajuus osui
myös Heikin kohdalle.
- Silloiselle toiminnanjohtajalle Kimmo Hovilalle pitää antaa
täysi kiitos. Vaikka olin vasta
30-vuotias aloittaessani metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa, niin
Kimmo kuunteli nuoren miehen
ajatuksia. Pitäjäyhdistyksen puheenjohtajana toimimisessa ei
mitään ihmeellisyyksiä ollut. Salometsän aikana, kun toimihenkilöiden määrä on lisääntynyt ja
toiminta on tullut monipuolisemmaksi, niin hallintotyöhönkin on
tullut enemmän vivahteita.
Verkostoituminen
tärkeää
Heikki Sariolalla on myös
valtakunnallisia luottamustehtäviä. Vuoden alusta hän on ollut
MTK:n 80-jäsenisen metsävaltuuskunnan jäsen. Metsävaltuuskunnasta hänet valittiin edelleen
MTK:n korkeimpaan päättävään
elimeen eli MTK:n valtuuskuntaan.
- Jos haluaa vaikuttaa isommassa mittakaavassa, tarvitaan
verkostoitumista eli pitää tuntea
päättäjät myös muissa organisaatioissa. Vuoden vaihteessa
lakkautetun Länsi-Suomen metsänomistajien liiton hallitus oli
hyvä paikka päästä tapaamaan
kaikkia alueen puheenjohtajia
ja toiminnanjohtajia. Toinen
äärettömän hyvä oppimisen ja
toisiinsa tutustumisen paikka
oli PI-johtamiskoulun (aiemmin
tunnettu Pellervo-instituuttina)
puheenjohtajien johtamiskoulu.
Siellä opin tuntemaan luottamushenkilöjä ympäri Suomen.
Metsävaltuuskunnassa kokoontuvat metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajat. Sariola
luonnehtii tapaamisia puheenjohtajien neuvottelupäiviksi. Siellä käydään keskustelua isoista
linjauksista ja viedään ajatuksia
metsänomistajilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä eteenpäin MTK:n
tietoon ja käsiteltäviksi. Sariola
toivoo, että metsävaltuuskunnasta kehittyy yksityismetsätalouden
linjanvetäjä. Samalla se olisi keskustelufoorumi, jossa isot linjat
puhutaan halki ja sen arvovalta
Somerolaissyntyinen Jyrki Raulo tunnettiin ”koivukeisarina”
metsäammattilaisten keskuudessa. Raulo käynnisti monipuoliset
koivututkimukset 1960-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli
jalostaa nopeakasvuinen ja hyvälaatuista vaneritukkia tuottava
koivu. Raulon mukaan on nimetty JR1 –siemenerä, joka on
risteytys Kangasalalla ja Nummi-Pusulassa kasvaneista huippulaatuisista koivuista.
Somerolla kasvaa useita JR1 –alkuperää olevia koivikoita.
Raulo tutki myös rauduskoivun luontaista uudistumista. Vaneriyhdistys järjesti 1980-luvulla useita koivuretkeilyjä Somerolla.
nousisi sellaiseksi, että poliitikkojen olisi pakko olla siitä kiinnostuneita.
MTK:n valtuuskuntaan on valittu metsäpuolelta 20 edustajaa.
Valtuuskunta ei ole vielä ehtinyt
järjestäytyä. Sariola uskoo 20
hengen porukan saavan äänen
riittävästi kuuluviin 77-jäsenisessä valtuuskunnassa.
- Uskon, että metsäpuolella on
painoarvoa jopa lukumääräämme enemmän. Tuottajapuolelta
valitut edustajat tulevat maantieteellisiltä AB- ja C-tukialueilta
ja eri tuotantosuunnista. Metsäpuolen etu on siinä, että olemme
hyvin yhtenäinen ryhmä. Metsien lisääntyvään suojelupaineeseen ainakin täytyy voida vaikuttaa. Nykyisellään suojelu paisuu
kuin pullataikina. Varsinaisten
suojelualueiden ympärille jätetään reunavyöhykkeitä, joissa
niissäkin metsien käyttö on rajoitettua. Ministereiden vaihtuessa
käydään uudelleen läpi alueita ja
aiemmat reunavyöhykkeet lisätään vanhaan tiukasti suojeltuun
alueeseen.
Metsät hyvässä kunnossa
seuraavalle sukupolvelle
Heikki Sariola puhuu isästään
arvostavassa sävyssä. Antti Sariolan innokkuus metsiensä hoidossa jätti pojalle runsaspuustoiset
ja hyvätuottoiset metsät, joiden
avulla tilan metsäpinta-alaa on
edelleen pystytty laajentamaan.
Heikki Sariolan tavoitteena on
hoitaa metsät ensiharvennukseen
asti -. siitä eteenpäin leimikot
myydään pystykaupoilla. Metsätöissä kuluu noin 50 – 100
päivää vuodessa. Istutuksia ei
viime vuosina ole ollut, koska leimikoita on pääosin tehty
kuiville kangasmaille, jotka on
sitten koneellisesti kylvetty.
Ensiharvennuksia varten Sariolalle on maataloustraktoriin
sovitettu hakkuupää. Häneltä on
usein kysytty, onko hankintatyössä taloudellista järkeä.
- Ainakin on hakkuilla vie-
Vuonna 1985 Heikki Sariola oli 15-vuotiaana nuorena miehenä hakkaamassa tätä metsää aukoksi. Kuvio istutettiin JR1-koivun taimilla,
joiden kasvu on ollut huima.
tetyn ajan poissa kuluttamasta
sitä rahaa, naurahtaa Sariola. Samoin jos korjuujälki ei miellytä,
syyllinen löytyy helposti peiliin
katsomalla.
Heikki Sariolan mielestä metsäasiat siirtyvät seuraavalle sukupolvelle myönteisten kokemusten
kautta. Kuluneen talven ensiharvennustyömaalla tuli moneen
kertaan muisteltua sitä, miten oli
alle 10-vuotiaana nassikkana ollut puolikkaan lauantaipäivän istuttamassa samalla kuviolle avojuurisia männyntaimia. Jännittävintä oli saada käydä hakemassa
suon reunasta valeistutuspaikasta taiminippuja muille istuttajille.
Samankaltaisen mieleenpainuvan
kokemuksen Sariola on järjes-
tänyt 10-vuotiaalle tyttärelleen
tämän saadessa hiljattain kaataa
motolla ensimmäisen puun.
- Pitkän aikaa oli sellainen
olo, että kädet laahasivat maata
– mihin tämä metsäala oikein
menee. Nyt tuntuu, että näkymät
ovat aika positiiviset. Puu on
hieno materiaali. Siitä saa tehtyä melkein mitä vain vaatteista
autoihin asti. Kun nanoselluloosaa ja biopolttoaineita aletaan
hyödyntää isossa mittakaavassa,
metsät nousevat Suomessa ihan
uuteen merkitykseen. Nyt olisi
tärkeätä pitää tiestö kunnossa ja
katsoa, että metsää säilyy riittävästi metsätalouden parissa eikä
alueita valuisi liikaa käytön ulkopuolelle.
Uusittava liito-oravaohje voi moninkertaistaa suojelun
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen ohje
liito-oravan huomioimisesta metsänhakkuissa
on päivitettävänä.
Tutkimusten mukaan vanhan
ohjeen mukaisilla hakkuurajauksilla liito-orava ei ole selvinnyt riittävän hyvin. Liiturikanta
taantuu, mutta tästä esitetään
myös täysin poikkeavia näkemyksiä. Uudessa ohjeessa suojeltavaa pinta-alaa suunnitellaan
selvästi laajemmaksi. Edunvalvonnan tehtävänä on nyt huolehtia, että lopullinen ohje on
käytännön tarpeiden mukainen.
Liito-oravan
huomioiminen hakkuissa
Liito-orava on EU:n luonto-
direktiivin nojalla suojeltava
laji. Suojelu pannaan Suomessa
toimeen luonnonsuojelulailla,
jonka mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka
tulee säästää metsien käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa 10-15 metrin käsittelemätöntä vyöhykettä pesäpuun
ympärillä, eli n. 0,03 ha. Tämän lisäksi täytyy suunnitella
kulkuyhteys ympäröivään metsään. Minimissään tämä tarkoittaa puun pituuden välein
jätettäviä hyppypuita.
Uudessa ohjeessa pinta-ala
jopa kymmenkertaistuisi nykykäytännöstä: säästettävän
metsän tulisi olla 0,1-0,3 ha
kullakin lisääntymis- ja levähdyspaikalla. Tälle alueelle ei
saisi tehdä uudistushakkuita.
Vain yksittäisten puiden pois-
taminen, eli poimintahakkuut,
joilla pyritään eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen sekä harvennushakkuut olisivat
sallittuja. Kulkuyhteyksiä koskevaan ohjeeseen ei ole tulossa
merkittävää muutosta.
Luontojärjestöt suojelisivat
mieluusti kokonaisia liito-oravanaaraan reviirejä. Tällöin
puhutaan vähintään 4 ha kokoisista alueista, jolloin ollaan
kaukana lain vaatimista rajoista. Metsänhoitoyhdistykset
ja MTK huolehtivat, etteivät
tällaiset hullutukset pääse leviämään viranomaisten vaatimuksiin.
Markus Nissinen
kenttäpäällikkö/
ympäristöasiantuntija
MTK metsälinja
Salometsä 1/2015
12
Metsä viikonlopun verran suunnistajien käytössä
VIP-teltta oli koristeltu kukkaan puhkeavilla mustikanvarvuilla ja hiirenkorvakoivuilla. Jorma Saarni toinen vasemmalta.
Lauantaina sää hemmotteli suunnistuskisan osanottajia.
Huhtikuun lopulla kisattiin Kiikalan lentokentän
maastossa kevään suurin
suunnistustapahtuma
FinnSpring. Kahden päi-
vän aikana vaihtelevassa maastossa juoksi yli
4000 kilpailijaa. Tällaisia
kisoja ei voisi järjestää
ilman metsänomistajien
myönteistä asennetta
suunnistukseen.
Ratamestarina toiminut Matti Mäkirinne kertoi kisan suunnittelun alkaneen viime vuoden
TEHOKKAASTI, TARKASTI
JA TURVALLISESTI.
HUSQVARNA 545 FX/FXT
TEHOKKAASTI,
TARKASTI
Raivaussaha
ammattimaiseen
FUNCTIONALmetsänhoitoon.
45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg
KYPÄRÄ
JA
TURVALLISESTI.
KAUPAN PÄÄLLE
899 €
ALKAEN
HUSQVARNA 545 FX/FXT
Husqvarna 545ammattimaiseen
FX/FXT tai
Raivaussaha
555
FX/FXT
-raivaussahan
metsänhoitoon.
ostajalle
Functional-kypärä
45,7
cm³,
2,2 kW, 8,1 kg
kaupan päälle. ARVO: 76€
FUNCTIONALKYPÄRÄ
KAUPAN PÄÄLLE
ALKAEN
HUSQVARNA 543 XP
899 €
599
€ 543 XP
HUSQVARNA
Kevyt, tehokas ja helposti
125€
MAAILMANUUTUUS
hallittava ammattisaha.
43,1 cm³, 2,2 kW, terälevy
33-45 cm, 4,5 kg
TECHNICAL-
599
€
PUSERO
RAIVAUS(NORM. 629 €)
KAUPAN PÄÄLLE
142
€
TECHNICAL-

­€‚
ƒ
€„
RAIVAUSPUSERO

­€‚
ƒ
€„
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
TECHNICAL- TECHNICAL-KYPÄRÄ
RAIVAUSHOUSUT125€
KAUPAN PÄÄLLE
KAUPAN PÄÄLLE
KAUPA
Somerniemeläisen Jorma
Saarnen metsää käytettiin kisan vaatimien rakenteiden te-
(NORM. 629 €)
- Maanomistajia sattui tälle
noin 700 hehtaarin kisa-alueelle vain 12 kappaletta. Se
on todella poikkeuksellisen
vähän. Viime keväänä kun
sama kilpailu juostiin Halikossa, metsänomistajia oli
50 – 60 kappaletta. Kaikkiaan metsiin vietiin 163 rastia, joista rakentui kilpareitit
65 eri sarjaan. Kilpailijoista
nuorimmat ovat 10-vuotiaita
ja vanhimmat 90-vuotiaita.
Suunnistus on todella kaikkien ikäluokkien harrastus,
toteaa Mäkirinne.
Metsänomistajille
VIP-kohtelu
Husqvarna 545 FX/FXT tai
555 FX/FXT -raivaussahan
MAAILMANostajalle Functional-kypärä
UUTUUS
kaupan
päälle. ARVO:TECHNICAL-KYPÄRÄ
76€
Kevyt, tehokas ja helposti
hallittava ammattisaha.
43,1 cm³, 2,2 kW, terälevy 33-45 cm, 4,5 kg keväällä soittokierroksella
lentokentän lähialueen metsänomistajille. Yhteyttä otettiin myös alueelta metsästysoikeuden vuokranneeseen
metsästysseuraan. Myönteisten vastausten jälkeen tilattiin ammattilainen tekemään
kartta. Kartta valmistui syyskuussa ja sen jälkeen alkoi
ratojen suunnittelu.
KAUPA
KAUPAN PÄÄLLE
142
€
TECHNICAL-
koon. Saarni muistelee ensimmäisen yhteydenoton tulleen
puhelimitse ja tänä keväänä
posti toi kutsukirjeen saapua
seuraamaan tapahtumaa.
- On tämä ollut mukava
kokemus. En itse suunnista,
mutta suunnistus on ehdottoman hieno urheilulaji. Heti
kutsun saatuani päätin lähteä
mukaan katsomaan. Tapahtuman suuruus on kyllä yllättänyt. Täällä on aivan valtavasti väkeä, toteaa Saarni.
Maanomistajille oli tarjolla kenttälounas, kahvia sekä
ohjattu tutustuminen itse kisamaastoon. Yli 4000 juoksijaa jättivät jälkeensä kulkuuria, jotka ensi kesän aikana
kasvavat umpeen. Kaikki
maastoon viedyt rakenteet
korjataan nopealla aikataululla pois. Järjestävän seuran
Suomusjärven Sisun monitoimimies Mauri Sinnelä muistuttaa maanomistajien olevan
VIP-kohtelun ansainneita ja
kiittää kaikkiin muihinkin
suunnistustapahtumiin metsäänsä lainanneita lämpimästi hyvästä suhtautumisesta
suunnistajiin.
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
KAUPAN PÄÄLLE
RAIVAUSHOUSUT
KAUPA
KAUPAN PÄÄLLE
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu


­€‚
ƒ
€„
€ OY, LAHTI
MOOTTORIHUOLTO 142
PYKÄLÄ
142 €
VÄÄKSYN KONEPISTE OY, VÄÄKSY
TUKKI-TAPIO

RAUTA-JUURIKKALA
OY, HEINOLA
JUKI-MOTORS, HARTOLA
HELSINGINTIE
24, SALO PUH. 02-731
8466
JOUTSAN
KONEHUOLTO
OY,
JOUTSA
www.husqvarna.fi
MOOTTORIHUOLTO PYKÄLÄ OY, LAHTI
VÄÄKSYN KONEPISTE OY, VÄÄKSY
RAUTA-JUURIKKALA
OY, HEINOLA
Salo • Somero
JUKI-MOTORS,
HARTOLA


Ruunalantie 5, 31400 Somero, p. (02) 748 9300
ma-pe 9-18 ja la 9-14
JOUTSAN KONEHUOLTO OY, JOUTSA
.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.husqvarna.fi




www.taimitapio.fi
Salometsä 1/2015
13
Palikaisten rengistä metsänhoitoyhdistyksen
luottomätästäjäksi
Topi Sund on yhdessä
veljensä Markun kanssa
jättänyt kaivinkoneillaan
lukuisia jälkiä Someron
ja Somerniemen maaperään. Töitä on tehty rakennusten pohjien kaivuilla,
ojituksissa, metsäteillä,
lammikoiden teossa ja
1980-luvulta alkaen uudistusalojen mätästyksillä.
Toivo Sund syntyi Palikaisten kartanon maista lohkaistuun
torppaan. 17-vuotiaana hän kävi
kysymässä Aallon Kallelta (Mettäkallelta) töitä, mutta ei silloin
vielä päässyt kartanon palvelukseen. Puolen vuoden kuluttua tilanhoitaja tuli kysymään,
vieläkö nuori mies ehtisi töihin.
Renkinä tuli tehtyä kaikkia maatilan töitä, myös metsätöitä. Ensimmäisen kaivinkoneensa Sund
osti vielä renkinä ollessaan ja
teki kaivuutöitä iltaisin. Lopulta
kaivinkonetöitä tilattiin niin paljon, että vuodesta 1985 Sund on
toiminut yrittäjänä.
Sund muistelee mätästysten
alkaneen suuremmassa mitassa 1980-luvulla Antti Virkin
ollessa Somerniemellä metsän-
hoidonneuvojana.
- Kohta 30 vuotta mätästäneenä ymmärtää, kuinka järkevää
mätästys metsänviljelyn onnistumisen kannalta on. Nyt maa
nostetaan mättääksi ja saadaan
samalla kertaa taimi ylemmäs
ja vesitalous kuntoon. Aiemmin
samanlaisia maita muokattiin
isoilla laikkureilla, joiden jälki
oli pahimmillaan vain märkä
ura, jonka sivupalteista piti etsiä
sopiva istutuskohta. Somerniemi
taisi olla koko Suomessa edelläkävijöitä uuden muokkaustavan
käyttöönotossa. Alkuun muutamat metsänomistajat pelkäsivät
taimien kuivuvan tai kasvavan
väärätyviseksi, mutta parissa
vuodessa hyvät tulokset vakuuttivat ja metsänomistajat ottivat
asian omakseen. Saatiin syntymään hienoja taimikoita.
Topi Sund on huomannut, että
mätästyksiä tehdään varsin monella tavalla. Naapuripitäjässä
metsäojitusta tehdessä eteen oli
tullut mätästystyömaa, jossa kone oli kaivanut 60 – 70 senttiä
syviä kuoppia ja maa oli heitetty
suuriin kasoihin.
- Sellaisella työmaalla ei pääse
isäntä eikä hirvi kulkemaan. Tuollaisten kuskien ei pitäisi päästä
toista kertaa mätästämään.
Topi Sund toivottaa metsänomistajat seuraamaan koneen työskentelyä
metsään – samalla tulee mahdolliset erikoistoiveet otettua huomioon.
Tavoitteena
2000 kunnollista
istutuspaikkaa hehtaarille
Sund on tarkka työnsä laadusta. Kun tehdasvalmisteinen
mätästyskauha ei ollut mättään
tiivistämiseen riittävän hyvä,
Sund kehitteli veljensä kanssa
paremman kauhan, jonka muoto on lähinnä kiilamainen. Sen
kuperalla alaosalla mättään tiivistys tulee kunnolla tehdyksi.
Työmailla on mukana aina myös
ojakauha. Märät notkelmat ojitus-mätästetään ja alueella olevat
vanhat ojat perataan. Tavoitteena on, ettei samalle kuviolle
tarvitse lähteä johtamaan vesiä
pois ennen kuin aikaisintaan ensiharvennuksen yhteydessä.
Mätästystiheyttä Sund mittaa
5 metrin kepillä. Hänen tavoitteenaan on tehdä 2000 laadukasta istutuskohtaa hehtaarille.
Sund tyrmää ajatuksen siitä, että
kantojen nosto riittäisi uudistusalan muokkaukseksi.
- Kantojen nosto ei edes
nopeuta mätästystä. Maa on
revitty pehmeäksi ja sitä on
vaikeata riittävästi tiivistää mättäiksi. Kun koko alue on revitty
rikki, sinne kasvaa heinää ja
vesakkoa ihan älyttömästi. Konemiehen on saatava tehdyksi
pyöreänmalliset mättäät, joissa
taimi nousee ylös ja mättääseen
kasvava heinä kääntyy talven
tullen pois taimesta. Omista
metsistä en anna risuja enkä
kantoja kerätä pois. Niitä kun
aikansa metsistä viedään, niin ei
kannata enää metsästään tuloja
odottaa.
Topi Sund on huomannut
metsien hoidon tason laskeneen.
Vakuustalletusten poistaminen
oli huono asia, samoin luontaisen uudistumisen 5 vuoden
odottelu tuottaa monesti vain
vesakkoa. Jatkuvan kasvatuksen
puunkorjuuseen on myös omakohtaisia epäilyjä:
- Kun yksittäisen puun hakee metsästä pois, niin samalla kertaa 3 – 4 puuta kolhii.
Topi Sund ja Kuisma Munter suunnittelemassa ensi kesän kulotusalueen
vesikuoppia.
Kuusikoissa laho lisääntyy ja
mäntyihin tulee koroa.
Energiahakkuita,
lumitöitä ja vesitöitä
Sundin veljeksillä on ollut
energiakoura kolmisen vuotta.
Pääosin sillä tehdään pellonreunojen raivauksia. Pahimmillaan
pellonlaitapuut vähentävät EUtukikelpoista pinta-alaa. Toinen
haitta on puiden varjostus. Öljy
maksaa niin paljon, ettei vihreää
jyvää ole kannattavaa kuivata.
Koska kemikaaleja ei saa pellon
ulkopuolella käyttää, pellonlaiteiden raivauksia tulee jatkossakin piisaamaan.
Tänä talvena kohteeksi osui
myös noin 3 hehtaarin kokoinen
pelloksitekoalue.
- Kuviolla ei ollut ymmärretty tehdä yhtään mitään metsän
kanssa istutuksen jälkeen. Koi-
vut olivat pensaita, havupuut allejääneitä, harventamalla ei olisi
enää kunnon kasvavaa puustoa
kuviolle jäänyt. Onneksi maapohja sopi pelloksi eli otettiin
giljotiinikouralla kaikki pois ja
puusto meni energiakäyttöön.
Lisäksi veljekset tekevät koneillaan liki kaikkea mitä ihmiset
ymmärtävät pyytää, talvisista lumitöistä lammikoiden ruoppaukseen. Sund antaa vinkin myös
siitä, miten kaivettua lampea pitäisi hoitaa.
- Lehtipuita ei saa jättää lammikon läheisyyteen. Veden pinta
on kuin magneetti lehtimassalle. Lehtimassa vajoaa lammen
pohjaan, jossa se hajoaa ja hajotessaan syö lammesta kaiken
hapen pois. Vesi alkaa haista. Uimalampi pitäisi aina saada niin
tehdyksi, että vettä tulee koko
ajan lampeen ja myös lähtee
lammesta pois.
Tee metsäkäynti nyt keväällä ja löydä kirjanpainajat ajoissa!
Tämänkin kevään myrskyjen jäljiltä metsiin on jäänyt
runsaasti kaatuneita puita.
Ryhmään kaatuneet ja metsään jääneet kuuset ovat
suuri riski kirjanpainajan
lisääntymiselle.
Hyönteisen parveilu alkaa
toukokuussa ilman lämpötilan
noustessa lähelle 20 astetta. Ensimmäiset oireet näkyvät runsaina pihkavuotoina, iskeymäreikinä, hiekanruskeana puruna
rungolla ja latvuksen värinmuutoksina. Kuusien kuollessa latvus
muuttuu kellanruskeaksi. Tarkastuskäynnit kannattaa suunnata myrskytuhoalueiden reunametsiin, vanhoihin kuusikoihin
ja lämpimiin metsänreunoihin.
Myös hiljattain harvennetut
kuusikot pitää ehtiä tarkastamaan. Erityisen alttiita kirjanpainajatuhoille ovat kuivahkoilla
kankailla kasvavat ikääntyneet
kuusikot. Kirjanpainajatuhojen
taloudellinen tappio on aina suuri, kun aiemmin tukiksi kelvannutta puuta joudutaan myymään
energiapuun hinnalla.
leimikon rajaamisessa kannata
säästellä. Kirjanpainajat pystyvät leviämään jopa 150 metrin
päähän tuhopuista, joten aukon
kooksi voi tulla useita hehtaareja. Metsätuholain mukaan metsänomistaja on korvausvelvollinen, jos tuhot leviävät naapurin
puolelle.
Yksittäisten puiden
poisto ei auta – koko
metsikkökuvio pitää
hakata
Kirjanpainajan valtaamat puut
pitää saada korjattua metsistä
viimeistään heinäkuun puoliväliin mennessä, mielellään jo
juhannukseksi. Jo kuolleiden
puiden poisvienti ei vähennä
tuhoja, sillä kuolleista puista
kirjanpainajat ovat jo siirtyneet
muihin puihin.
Kirjanpainajien leviäminen
metsään huomataan monesti
vasta pystyyn kuolevista kuusista. Siinä vaiheessa on enää
muutama viikko aikaa saada tukit sahauskelpoisina myyntiin.
Leimikko on tehtävä heti eikä
Pitemmällä tähtäimellä kirjanpainajatuhoja voidaan ehkäistä
pitämällä kuusikot hakkuiden ja
hoidon avulla terveinä ja elinvoimaisina, ennen kaikkea uudistamalla yli-ikäiset ja heikkokun-
toiset kuusikot ajoissa. Kuusia
ei myöskään pitäisi istuttaa liian
kuiville kankaille.
Kirjanpainajatuhot ovat lisääntyneet viime vuosina lämpimien ja kuivien kesien takia. Myös tuulikaatoja on jäänyt metsiin aiempaa enemmän.
Salometsä 1/2015
14
Paavo Martin piha kukkii keväästä syksyyn
Halikon-Angelniemen metsänhoitoyhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Paavo Martti on kasvattanut Halikkoon hehtaarin omakotitontilleen upean metsäpuutarhan.
Talo hankittiin perheen omistukseen
elokuussa vuonna 1985. Tontista noin
puolet oli peltomaata, loppuosa kallioista mäntymetsää. Pihan suunnittelu
ja rakentaminen alkoivat välittömästi.
Ensimmäinen tontille istutettu kasvi oli
pähkinäpensas.
Pihan suunnittelussa ei ole käytetty
ammattilaisia apuna. Kasvien valintaan
on tullut tietoa muilta kasviharrastajilta,
mutta istutuspaikkojen ja polkujen suunnittelu on omaa. Mielikuvia ja ideoita
on tullut Mustilan arboretumista, yliopistojen kasvitieteellisestä puutarhoista,
Yltöisten arboretumista sekä vanhoilta
hautausmailta.
Alppiruusujen hankinta oli alkuun sattumanvaraista ja niitä myös istutettiin
vääriin kohtiin. Talon nurkalla liika kalkki tappoi kasvin ja aurinkoisella nurmikolla pensaat kituivat. Kun ne siirrettiin
metsän varjoon ja kallioiden kylkiin, kukinta alkoi.
Dendrologian seura perusti alppiruusukerhon vuonna 1995. Siitä alkoi Paavo
Martin varsinainen innostus kasviin. Nykyään tontilla kasvaa toistasataa erilaista
alppiruusua ja atsaleaa. Näin suuri lajivalikoima on pitkälti kokeilua ja testaamista. Menetyksiä tapahtuu, mutta niistä
voi ottaa opiksi. Alppiruusujen juuret
ovat arempia pakkaselle kuin versot. Paras suojauskeino lienee levittää paksuhko
männynneulaskarikematto ilmavasti pensaiden tyvelle.
Kelta-atsalean huippukukinta kesältä 2014.
Paavo Martti on luetteloinut kaikki metsäpuutarhansa kasvilajit ja arvioi vuosittain niiden
kukintaa, talvenkestävyyttä ja yleistä menestymistä.
Paavo Martti pyysi taimikauppiaalta niin punaista lajiketta kuin suinkin löytyy. Myyjä
epäili, ettei ”Morgenrot” menestyisi Halikossa, koska se on niin talven arka. Ostos on nyt
kasvanut noin 20 vuotta kallion kyljessä. Vasemmalla ”Mikkeli”, joka on yksi kaikkein
varmimpia lajikkeita.
Alppiruusut on istutettu tukkikokoisen männikön alle. Paikalta on raivattu paatsamat ja
pihlajat pois. Alppiruusu menestyy parhaiten paikalla, jossa myös mustikka kasvaa hyvin.
Etelän puolella oleva männikkö antaa pensaille talvivarjostusta.
Atsaleat ovat samaa sukua kuin ikivihreät alppiruusut. Ne vaativat enemmän valoa, mutta
nekään eivät menesty paahteisilla paikoilla. Atsaleojen värisävyt ovat monipuolisempia
kuin alppiruusuilla, lajikkeista löytyy hienoja keltaisia ja oransseja sävyjä. Pensaat ovat
talvella hyvin risukkoisen näköisiä, koska lehdet putoavat talveksi.
Salometsä 1/2015
15
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas
on ilouutinen metsänomistajille
Sweco Oy:n arkisto
Metsä Group rakentaa
uuden biotuotetehtaan
Äänekoskelle nykyisen
sellutehtaan alueelle. Rakennustyöt on aloitettu
huhtikuussa 2015, ja tehtaan on määrä valmistua
vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Metsänomistajille tämä on
ilouutinen, sillä se lupaa
kasvavaa kysyntää kuitupuulle.
Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas on metsäteollisuuden
historian
suurin investointi Suomessa. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa, josta 40 prosenttia rahoitetaan omalla
pääomalla ja 60 prosenttia
velkarahoituksella.
Valmistuttuaan biotuotetehdas tuottaa vuosittain
noin 1,3 miljoonaa tonnia
sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500
000 tonnia lehtipuusellua.
Havusellu päätyy vientiin
pääasiassa Eurooppaan ja
Aasiaan. Tehdas tuottaa
sähköenergiaa runsaasti yli
oman tarpeensa sekä esimerkiksi mäntyöljyä ja tärpättiä.
Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa
noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Tehdas
käyttää vuosittain yhteensä
6,5 miljoonaa kuutiometriä
puuraaka-ainetta, joka hankitaan pääasiassa Suomesta.
- Meillä on takanamme
työntäyteinen vuosi, jonka
aikana hanketta on edistetty määrätietoisesti alkuperäisen suunnitelman
mukaan. Tehdasalue on
valmisteltu rakennustöitä
varten, ympäristö- ja muut
rakentamiseen tällä hetkellä
tarvittavat luvat on saatu,
hankkeen rahoitusratkaisut
on sovittu ja pääkumppanien valinnat tehty. Yhteistyö niin viranomaisten kuin
muiden hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa on
ollut avointa ja rakentavaa,
sanoi Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan tiedotustilaisuudessa.
arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa, josta uusia työpaikkoja on noin 1 500.
Tehdas itse työllistää noin
200 henkilöä.
Ilouutinen
metsänomistajille
- Äänekosken investointi
on luonnollisesti ilouutinen
myös metsänomistajille, toteaa MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Puumarkkinoiden suurin pullonkaula on jo vuosia ollut
kuitupuun riittämätön kysyntä, joten sekä Äänekosken tehdas että muut suunnitteilla olevat hankkeet
tulevat todella tarpeeseen.
- Suomi on selluinvestointien näkökulmasta erittäin
kilpailukykyinen maa, jossa
hyvin toimivat puumarkkinat on keskeinen palikka,
muistuttaa Järvinen.
Ostoalue: Salo, Somero
Merkittävä
vaikutus Suomen
kansantalouteen
Valmistuttuaan biotuotetehdas lisää Suomen viennin
vuotuista arvoa 0,5 miljardilla eurolla, ja sen tulovaikutus Suomeen on yli 0,5
miljardia euroa vuosittain.
Biotuotetehtaan työllistävä
vaikutus rakennusaikana on
noin 6 000 työpaikkaa ja
tehtaan valmistuttua koko
Antti Viitala, MG:n arkisto
Anne Rauhamäki
Salometsä 1/2015
16
Asiantuntijasi
metsäpalveluissa
T A I M I A ,
J O T K A
Meillä on ollut tapana
selviytyä.
K E S T Ä V Ä T