Esite - Rakennustieto | Verkkokauppa
Transcription
Esite - Rakennustieto | Verkkokauppa
Tutki pintaa syvemmältä Kerrostalot 1975–2000 Käytännön käsikirja: Vuosina 1975–2000 maahamme valmistui yli 460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa on nyt peruskorjausiässä. Kirja antaa yleiskuvan ajanjakson rakennus- ja LVIS-tekniikasta. kuntoarvioijille ja kuntotutkimusten tekijöille Kirjan havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Lisäksi kirjan sähköinen liiteaineisto kokoaa yhteen tiedot ajankohdan määräyksistä ja ohjeista. isännöitsijätoimistoille korjausrakentamisen suunnittelijoille korjausrakentajille kiinteistöjen omistajille rakennusalan opettajille ja opiskelijoille kuntien rakentamisesta vastaaville viranomaisille Petri Neuvonen, toim. ISBN 978-951-682-883-4 120 s., 74 € Runkotyypit Runkotyypit ja rakenteet Kirjahyllyrunko (osaelementtitalo) Runkotyypit Kerrostalot voidaan kantavien pystyrakenteiden muodon ja materiaalin perusteella jaotella erilaisiin runkotyyppeihin. 1970–90-lukujen asuinkerrostaloista ylivoimaisesti suurin osa kuuluu ryhmään, josta olemme käyttäneet nimitystä kirjahyllyrunko.30 Kantaviin teräsbetoniseiniin perustuvien kirjahyllyrunkojen lisäksi on maahamme rakennettu jonkin verran betonipilari-, puu- ja teräsrunkoisia asuinkerrostaloja. Puu- ja teräsrunkoisten kerrostalojen rakenteita ei talojen vähäisen määrän takia käsitellä tarkemmin tässä teoksessa. Kirjahyllyrunko ja sen muunnelmat Kirjahyllyrungossa kantavana pystyrakenteena ovat poikittaiset betoniseinät ja päädyt. Rungon jäykistävänä rakenteena toimii porrashuone ja tarvittaessa lisäksi pitkittäinen seinä. Pitkillä julkisivuilla ei yleensä ole kantavaa tehtävää. Puhtaimmillaan runkotyyppi esiintyy lamellitaloissa. Pistetaloissa päätyihin rinnastettavien kantavien ulkoseinien osuus on suurempi. Kun runkotyypittelyä täsmennetään ottamalla tarkasteluun lisäksi välipohja ja rungon toteutustapa, aineistosta erottui kolme perusmuunnelmaa: suurlevyjärjestelmä, osalementtitalo ja BES-elementtitalo. Näistä yleisin ratkaisu 1980–90-luvuilla oli BES-elementtitalo. Ilmestyy toukokuussa Tutustu ja tilaa verkkokaupassa Kirjahyllyrunko (täyselementti, suurlevyjärjestelmä) Väliseinät ja välipohjat massiivisia betonielementtejä. 36 www.rakennustietokauppa.fi RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 Avoinna ma-pe 9-17 Tuotantoteknisestä näkökulmasta ratkaisun haittapuolia olivat rungon runsas ja epätaloudellinen massojen käyttö sekä LVI- ja sähkövarausten aiheuttamat häiriöt elementtien tuotantotekniikalle.33 1960-luvun alussa alkanut suurlevytalojen rakentaminen loppui 1970-luvun jälkipuoliskolla.34 Kerrostalotuotannon valtavirta siirtyi 1970–80-luvuilla BES-tekniikan myötä täyselementtituotantoon. Paikallarakentamisella oli kuitenkin edelleen sijansa. Se oli yleistä paikkakunnilla, joissa esimerkiksi etäisyydet elementtitehtaista olivat suuria ja työvoimakustannukset alhaisia. Paikallarakentaminen on ollut elementtirakentamista yleisempää esimerkiksi Kuopiossa. 1990-luvun lopulla paikallarakentamista yritettiin voimakkaalla markkinoinnilla jälleen palauttaa kerrostalorakentamisen vakiotuotantoon myös kasvukeskuksissa.31 Kirjahyllyrunko (täyselementti, suurlevyjärjestelmä) Suurlevyjärjestelmän runkoelementit ovat yleensä suuria, huoneen lattian tai seinän kokoisia teräsbetonilevyjä. Kantavat väliseinät ovat 150 tai 160 mm paksuja betonielementtejä ja välipohjat massiivisia 190 tai 200 mm paksuja välipohjaelementtejä. Välipohjalaattojen leveysmitoitus saattaa tosin noudattaa myös 120 senttimetrin moduulimitoitusta. Välipohjalaattojen suurin jänneväli on noin 5,4 metriä, mistä johtuen kantavia väliseiniä on tiheässä. Liitoksissa noudatettiin yleisesti Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestön vuonna 1968 julkaisemaa standardia >liite-CD.32 Kirjahyllyrunko (osaelementtitalo) Väliseinät ja välipohjat paikalla valettuja massiivilaattoja tai kuorilaattojen ja paikallavalun yhdistelmiä. Julkisivut osittain tai kokonaan elementtirakenteisia. Osaelementtitalon kantava runko valettiin pääosin paikalla suurmuoteilla, mistä johtuen ratkaisu on tunnettu myös nimellä suurmuottitalo. Julkisivut toteutettiin kohteen mukaan kokonaan tai osittain elementtirakenteisina. Kantavien väliseinien paksuus on 150–160 mm. Päädyissä sandwich-elementin kantavan sisäkuoren paksuus on 150 mm. Välipohjat ovat paikalla valettuja massiivisia teräsbetonilaattoja tai kuorilaatan ja paikallavalun muodostamia liittorakenteita. Paikallavalettujen välipohjien jännevälit jäivät 1970–80-luvuilla yleensä alle kuuden metrin, mistä johtuen kantavia väliseiniä on tiheässä. Osaelementtitalo oli 1960-luvun jälkipuoliskolla ja 1970-luvun alkupuoliskolla asuinkerrostalojen yleisin runkoratkaisu. Helsingissä osaelementtitalojen rakentaminen oli yleistä 1980-luvun alkuun saakka.35 Kirjahyllyrunko (täyselementti, BES) 1970-luvun lopulta lähtien kerrostalotuotannon valtavirta perustui täyselementtirakenteiseen BES-tekniikkaan (Betonielementtistandardi).36 BES-elementtijärjestelmä oli 1960ja -70-lukujen vaihteessa tehdyn laajan tutkimuksen tulos. Tutkimus avoimen elementtijärjestelmän kehittämiseksi oli päättynyt vuonna 1970 ja ensimmäinen BES-koetalo valmistui vuonna 1971.37 Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö julkaisi BES-järjestelmän rakenteita koskevat suositukset Kirjahyllyrunko (täyselementti, BES) Yleisin runkotyyppi vuosina 1975–2000. Väliseinät elementtejä ja välipohjat esijännitettyjä ontelolaattoja tai U-laattoja (–1983) vuosina 1972, 1974 ja 1979 >liite-CD.38 BES-elementtitalon välipohjat ovat esijännitettyjä ontelotai U-laattoja (kotelolaattoja), joilla päästään jopa yli 10 metrin jänneväleihin. Tästä johtuen kantavia väliseiniä on pääosin vain huoneistojen välillä. Kantavien väliseinien paksuus on 180 mm. Päädyissä sandwich-elementin kantavan sisäkuoren paksuus on 150 mm. Taloja on kutsuttu myös nimellä ”pitkälaattatalo” tai ”pitkälankkutalo”. Betonipilarirunko BES-tutkimuksen suositteleman kantavat seinät -mallin rinnalla kehiteltiin 1970-luvun alussa betonipilarirunkoista PLS 80 -järjestelmää.39 PLS 80 -koetalo valmistui vuonna 1975 Mikkeliin, mutta järjestelmä ei levinnyt laajempaan käyttöön.40 Suurin yksittäinen pilarilaatta-tekniikalla toteutettu asuinalue on rakennusliike Arjatsalon rakentama osuus Espoon Olarin Kuitinmäestä. Ensimmäinen tällä tekniikalla toteutetuista taloista Olarissa valmistui vuonna 1969 ja viimeiset 1980-luvun alussa. Paikalla rakennettujen talojen kantavat pystyrakenteet ovat teräsbetonipilareita ja välipohjat massiivilaattoja. Sen sijaan porrashuoneen seinät ja myöhemmin myös huoneistojen väliset seinät ovat teräsbetoniseiniä. Rankorakenteiset kevyet ulkoseinät on verhottu ulkopuolella tiilimuurauksella. 1990-luvulla toteutettiin jälleen muutamia paikallavalettuja pilarilaattarunkoisia asuinkerrostaloja.41 Jännittämättömän pilarilaataston taloudellisen käyttörajan laskettiin ulottuvan noin 8 metrin jänneväliin saakka (jännitettynä noin 10 m). Paikallavaletun välipohjan ja monikerroksisen elementtipilarin liitosta varten kehitettiin yksinkertainen loveusliitos.42 Betonipilarirunko. Rakennusliike Arjatsalo rakensi 1960-luvun lopulta 1980-luvun alkupuolelle saakka Espoon Olariin betonipilarirunkoisia kerrostaloja. Kantavien pilarien väli oli 3,5–4 metriä. Ulkoseinät olivat kevytrakenteisia tiiliverhoiltuja rankaseiniä. 37 Tutkittua tietoa rakennusten kuntotutkimukseen ja korjaustarpeiden arviointiin Kirjasta selviää, millaisia rakenteita ja rakennusmateriaaleja ajanjakson taloissa on käytetty. Näitä tietoja tarvitaan esimerkiksi arvioitaessa märkätilojen kuntoa tai suunniteltaessa purkutöitä. Kirja perustuu laajaan otantatutkimukseen Helsingin Tampereen, Oulun ja Kuopion rakennuskannasta. SISÄLLYS: ESIPUHE Yläpohja ja vesikatto JOHDANTO Kevyet väliseinät MONIMUOTOISTUVA ASUNTOTUOTANTO Märkätilat - Kylpyhuoneiden rakenteet ESIMERKKITALOT Porrashuone - Portaat - Hissit RUNKOTYYPIT JA RAKENTEET Runkotyypit - Kirjahyllyrunko ja sen muunnelmat - Kirjahyllyrunko (täyselementti, suurlevyjärjestelmä) - Kirjahyllyrunko (osaelementtitalo) - Kirjahyllyrunko (täyselementti, BES) - Betonipilarirunko - Teräskerrostalot - Puukerrostalot Ulkoseinät - Betonisandwich-rakenne - Eriytetty kuorijulkisivu - Paikallamuuratut julkisivut - Puurunkoiset kevytelementit - Lämmöneristys - Vanhat yksiköt Ikkunat Parvekkeet Ala- ja välipohjat - Alapohja - Välipohjat - Massiiviset välipohjaelementit - Paikallavalettu massiivilaatta - Ontelolaatta - U-laatta (Nilcon) - Kuorilaatta + paikallavalu - Ääneneristys ja pintamateriaalit LVI-TEKNIIKKA Lämmitys - Määräykset ja ohjeet - Kaukolämpö - Lämmönjakokeskus - Menoveden lämpötilan ohjaus - Patteriverkoston perussäätö - Lämmönjakoverkoston järjestelmävaihtoehdot - Lämpöjohtojen sijoitus, materiaalit, liitostavat ja eristäminen - Patterit Vesi ja viemäri - Määräykset ja ohjeet - Kiinteistön vesijohtoverkko - Vesijohtojen sijoitus rakennuksessa - Vesijohtojen materiaalit, liitostavat ja eristäminen - Veden ja energian säästö - Kiinteistön jätevesiviemäriverkko - Jätevesiviemärien sijoitus rakennuksessa - Jätevesiviemärien materiaalit, liitostavat ja eristäminen - Jätevesiviemärien ääneneristys - Kylpyhuone-elementit - Sadevesiviemäröinti RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 Avoinna ma-pe 9-17 Ilmanvaihto - Määräykset ja ohjeet - Koneellinen poistoilmanvaihto (yhteiskanavajärjestelmä) - Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto (huoneistokohtainen) - Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto (keskitetty) - Poistoilmanvaihtokoneet - Huoneistokohtaiset tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet SÄHKÖASENNUKSET Määräyksistä standardeihin Sähköturvallisuus Sähkön pääjakelujärjestelmät kerrostaloissa Asennusreitit, asennustavat ja johtimien värijärjestelmä Laitteiden liittäminen sähköverkkoon Erilaisten tilojen sähköistys Kirjallisuus Viitteet www.rakennustietokauppa.fi