Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 2/2015 • 20.4.2015

Transcription

Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 2/2015 • 20.4.2015
Tuomas Koski
Imatra
Lappeenranta, Lemi,
Parikkala, Rautjärvi,
Ruokolahti, Taipalsaari
sivu 3
Raivaussahan terät teräviksi
sivu 4
Kevät kiihdyttää puukauppaa
sivu 7
Reunametsän hakkuilla
sähkölinjasta säävarma
sivu 15
Yleiskaavat rajoittavat
metsätaloutta
sivu 18
Metsäsuunnitelma aina
taskussa mukana
Mhy Etelä-Karjala
Lavolankatu 10,
53600 Lappeenranta
p. 020 413 4700
www.ek.mhy.fi
PEFC/02–1–01
2
Metsänomistajat Etelä-Karjala
PÄÄKIRJOITUS
Lämpimät kiitokset jäsenillemme
Lämpimät kiitokset kaikille
yhdistyksen jäsenmaksun
maksaneille jäsenillemme.
Mhy Etelä-Karjalan jäsenet
ovat tyytyväisiä yhdistykseensä ja haluavat edelleenkin olla yhdistyksen jäseniä.
Lähes 80 % metsäomistajista on maksanut tähän mennessä yhdistyksen jäsenmaksun. Tarkka jäsenmäärä
selviää, kun erilaisten yhteisomistusten kautta syntyneet
tuplajäsenyydet ennätetään
selvittää.
Jos metsänomistaja on erilaisten yhteisomistusten kautta
saanut useamman jäsenmaksun, saa hän pyytämällä vapautuksen moninkertaisesta
jäsenmaksusta. Yhteydenotto
tarvitaan, jotta jäsenkokonaisuus tiloineen saadaan merkittyä oikein jäsenrekisteriin.
Jäsenyyden tuomat edut mm.
metsäsertifioinnin saa tietenkin
myös kaikille tiloille.
Edunvalvonnan aikaa
Eduskuntavaalit ovat takana.
Uuden eduskunnan ensimmäisenä tehtävänä on aikaansaada
maahan päätöksentekokykyinen
hallitus. Hallituksen muodostamisen yhteydessä sovitaan monista metsänomistajia koskevista asioista. Tärkeintä on estää
metsäteollisuuden ajama kiinteistövero metsämaalle. Se olisi
kohtuuton raippavero metsänomistajille. Veron kerääminen
olisi lisäksi teknisesti kallista ja
monimutkaista. Kiinteistövero
kohtelee metsänomistajia erittäin eriarvoisesti. Metsänomistajat, joilla ei olisi hakattavaa
puustoa, maksaisivat veroa ennakkoon ehkä kymmenien vuosien kuluttua saamasta tulosta.
Muita metsänomistajille tärkeitä hallitusneuvotteluasioita ovat sukupolvenvaihdosten
edistäminen ja metsäenergian
mahdollisuuksien hyödyntäminen
energiatuotannossa.
Vaikka sukupolvenvaihdosten
edistäminen olisi lisännyt puun
tarjontaa, ei metsäteollisuus
tukenut metsänomistajien ajamaa asiaa. Päinvastoin. Nämä
muutamat esimerkit osoittavat,
että metsänomistajien etua ei
aja muut kuin metsänomistajien
omat etujärjestöt, MTK yhdessä
metsänhoitoyhdistysten kanssa.
Yhdessä olemme enemmän.
Toimiva puukauppa myös
metsänomistajan asia
Viimeisen vuoden aikana on
julkistettu peräti kolmen sellutehtaan rakentamissuunnitelmat. Pisimmällä on MetsäFibren sellutehdas Ääneskoskelle.
Tämä laitos myös toteutuu.
Kuopioon ja Kemijärvelle on
myös suunnitteilla sellutehtaat. Jos nämä kaikki kolme
hanketta toteutuisivat, kasvaisi
puunkäyttö Suomessa yli 10
milj. kuutiolla vuodessa. Tämä
olisi varsinainen ”jytky” metsänomistajille.
Kun metsänomistajien joukossa on iloittu uusista hankkeista, on metsäteollisuus
epäillyt puun riittävyyttä kaikille laitoksille. Nopeasti on
unohdettu VMI:n tulokset, joiden mukaan metsien vuotuinen
kasvu mahdollistaisi kestävästi
puunkäytön lisäämisen 20 - 30
milj. kuutiolla. On myös epäilty, että metsänomistajat eivät
haluaisi myydä metsissä kasvavaa puusatoa. Kaikki tällaiset
keskustelut ovat vain harhautusta pääasiasta. Metsäteollisuus ei halua maahan montaa
uutta sellutehdasta, koska tällöin loppuisi kuitupuun runsas ylitarjonta. Ylitarjonta on
taas pitänyt kuitupuun hinnan
alhaisena, josta metsänomistajat ovat kritisoineet teollisuutta
vuosia.
Toimivalla
puukaupalla
voimme osoittaa, että teollisuuden tarvitsemat puut löytyvät ja metsänomistajat ovat
halukkaita puukauppoihin.
Mutta onko teollisuus halukas ostamaan kaikki tarjotun
puun? Viimeisen vuoden aikana on ihmetelty, miten jopa piipunviereltä tarjotut puut eivät
tahdo kelvata. Siitä on pitkä
matka puupulaan.
Vilkasta puukauppakevättä
toivoen
Markku Vaario
toiminnanjohtaja
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Sellunkeittäjällä menee nyt hyvin
Markkina vetää maailman
huippulaatuista havusellua.
Raaka-aine - siis kuitupuu hakataan valtaosin yksityismetsistä. Sahauksen ollessa
hieman alavireessä, korostuu
kuitupuun saanti tehtaille. Toimiiko markkina? Mielestäni
ei toimi. Kasvanut kysyntä ei
juurikaan näy myyjän tilissä. Puusähkön tuotantotuessa
teollisuus onnistui lobbaamaan
päätöksen mieleisekseen. Käytännössä kuitupuun mittainen
puu on varattu sellun keittoon, vai onko ? Tarve harvennushakkuiden lisäämiseen
on suuri. Kun puuta tarvitaan
vain tietty määrä, tulee hintakin pysyttelemään alhaisella
tasolla.
Voisiko asialle tehdä jotain?
Suomen
energiapolitiikan
muuttaminen kotimaista biotaloutta suosivaan suuntaan
on tulevaisuutta. Jokainen
metsänomistaja voi kohdallaan pohtia vaikkapa ensiharvennuksen ajankohtaa. Aikaistettu harvennus, korjuun ja
kantorahatulojen suhde lähellä
nollasummapeliä. Tavoitteena
kasvava metsä kasvun kohdistuessa tukkipuuhun, sekä
mahdollisimman pieni kuitupino.
Ensiharvennusleimikko. Kuvio on reipas kolme hehtaaria.
Poikani kanssa tehtiin taimikonhoito 2001 normaalisti havupuita suosien. Riista huomi-
oitiin sahaamalla kaikki pihlajat 50-70 cm kantoon pensastumaan. Tänä keväänä oli
loistavat hankikannot. Niinpä
vaimoni kanssa kävimme ennakkoraivaamassa koko alueen tyylillä hankirajasta kaikki
ylimääräinen poikki. Ne pihlajat: yli puolet oli syöty vuosittain latvat tasaten. Metsäneuvoja saa laatia kesäleimikon
kesälle 2016. Tavoitteena on
minimoida kuitupuun määrä
ja saada puut järeytymään.
Mhy:n jäsenmaksut kolahtivat postiluukusta maaliskuun
alussa.
Jäsenyydestä on huolehdittu
erinomaisella aktiivisuudella.
KIITÄN JÄSENIÄ LUOTTAMUKSESTA YHDISTYSTÄ
KOHTAAN!
Tehdään yhdessä enemmän!
Timo Partinen
hallituksen pj.
Puukaupan odotetaan vilkastuvan ennen lomakauden
alkua. Nyt on hyvä aika suunnitella leimikoita vaikkapa
pöytälaatikkoon odottamaan
sopivaa myyntihetkeä.
ETELÄ-KARJALA
Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat
Jäsenmaksu 2015:
50 euroa/omistaja
Jäseniä: 8.400 metsänomistajaa
Jäsenten metsäpinta-ala: 220.000 hehtaaria
Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa
Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa
Henkilöstö:
107 htv
Liikevaihto:
n. 10 milj. euroa
Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta
Toritie 1, Ruokolahti,
Sahakuja 4, Parikkala,
Koskentie 4, Ylämaa
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala ry
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Vastaava päätoimittaja
Jouni Tiainen
osoitteenmuutokset p. 020 413 4700
Sivunvalmistus
SSS Oy
Painopaikka:
Salon Lehtitehdas 2015
3
Raivaussahan terät teräviksi
Taimikon varhaishoito
tulee kemera-tuen piiriin
Parhaillaan odotetaan kuumeisesti EU-komission hyväksyntää
uudelle kestävän metsätalouden
rahoituslaille (kemera-laki), joka
tuo mukanaan pitkään odotetun
uudistuksen. Vanha kemera-laki
mahdollisti tuen saannin vain yli
2 metrisille taimikonhoitokohteille, jatkossa tukea saa myös
taimikon varhaishoitoon. Tämänhetkisen tiedon mukaan uusi
kemera-laki tulee voimaan joko
1.6. tai 1.7. 2015.
Taimikon varhaishoitotuki
160 € hehtaarille
Taimikon varhaishoitokohteiksi määritellään taimikot, joissa
taimien keskipituus hoitotyön
jälkeen on välillä 0,7 – 3 metriä. Poistettavia runkoja kohteella on oltava vähintään 3000 kpl
hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen
taimikkoon saa jäädä enintään
5000 tainta hehtaarille. Kohteen
koko täytyy olla vähintään 1
hehtaari, mutta se voi koostua
useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko
on vähintään puoli hehtaaria.
Tukea taimikon varhaishoitoon maksetaan 160 euroa hehtaarille. Tuki on samansuuruinen
riippumatta siitä, tekeekö työn
metsänomistaja itse vai teetetäänkö se esim. metsänhoitoyhdistyksen metsurilla.
Nuoren metsän
hoidon tuki 230-450 €
hehtaarille
Nuoren metsän hoito säilyy edelleen tuettava kemeratyölajina. Nuoren metsän hoitokohteen puuston tulee olla
hoitotyön jälkeen yli 3 metriä
ja puuston keskiläpimitan alle 16 cm. Kohteella on oltava
poistettavia runkoja vähintään
1000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen kohteelle saa jäädä
enintään 3000 runkoa hehtaarille. Kohteen koko täytyy olla
vähintään 2 hehtaaria, mutta se
voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin
kuvion koko on vähintään puoli
hehtaaria.
Tukea nuoren metsän hoitoon
maksetaan 230 euroa hehtaarille. Jos nuoren metsän hoidon
yhteydessä syntyvää pienpuuta
kerätään vähintään 35 kuutiota
hehtaaria kohden, korotetaan
tuki 450 euroon hehtaarille.
Kannattaa huomata, että uusi
kemera-laki mahdollistaa tuen
saamisen taimikonhoitoon kahteen kertaan. Tukea voi saada
Uusi kemera-laki mahdollistaa tuen saannin myös taimikon varhaishoitokohteille. Taimikon varhaishoitokohteiksi määritellään taimikot, joissa taimien keskipituus hoitotyön jälkeen on välillä 0,7 – 3 metriä.
sekä varhaisperkaukseen että
vielä erikseen taimikonhoitoon
tai nuoren metsän kunnostukseen.
Ilman ennakkosuunnitelmaa ei tule
tukea
Miinuspuolelle
lakiuudis-
tuksessa voidaan katsoa se,
että EU:n määrittelemät uudet
valtiontuen suuntaviivat tuovat mukanaan lisäbyrokratiaa.
Uusi laki edellyttää, että ennen
kun hoitotöiden teko aloitetaan, niistä tehdään ennakkosuunnitelma Metsäkeskukseen,
vasta sen jälkeen voidaan hoitotyöt aloittaa. Mikäli ennak-
kosuunnitelmaa ei tehdä, eivät
kohteet ole tukirahoituskelpoisia. Samoin on huomioitava,
että suunnitelman ja toteutusselvityksen laatija ei saa enää
korvausta tekemästään työstä
valtion varoista.
Jouni Tiainen
kehittämispäällillö
Pellon- ja luonnontuhoalueiden metsitykset
poistuvat tuen piiristä
Uuden kemera-lain tultua voimaan tuettavien
työlajien listalta poistuvat pellonmetsitys, luonnontuhoalueiden metsitys, vajaatuottoiset alueiden metsitys, nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun
korjuu, kantojen nosto ja pystykarsinta.
Metsävakuutukset kuntoon
Viime vuosina on ollut runsaasti pahoja myrskytuhoja, joiden metsitykseen on saanut kemeratukea (ilmaiset taimet ja työkustannusavustuksen
maanmuokkaukseen ja istutukseen). Esimerkiksi
vuoden 2010 Asta ja Veera myrskyjen tuhoalueiden
metsitykseen Rautjärven, Parikkalan ja Ruokolahden alueella käytettiin noin 1,9 miljoonaa euroa
valtion kemera-tukieuroja.
Jatkossa tämä tuki poistuu, joten metsänomistajien on syytä varautua ennalta arvaamattomiin
metsätuhoihin ottamalla metsälleen riittävän kattavan metsävakuutuksen.
Asta-myrskyn jälkeä vuonna 2010 Rautjärvellä.
Uusi kemera-tukijärjestelmä
• Taimikon varhaishoito, tuki 160 €/ha
• Nuoren metsän hoito, tuki 230 €/ha
• Nuoren metsän hoidon tuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään pois kohteelta
• Juurikäävän torjunta, tuki 75 €/ha
• Suometsän hoito (kunnostusojitus), tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista
• Metsätien perusparannus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista
• Uuden metsätien tekeminen, tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista
• Metsän terveyslannoitus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista
• Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan
4
Toiminnanjohtajan palsta
Kevät kiihdyttää puukauppaa
Kevään tulo piristää puukauppaa Etelä-Karjalassa.
Erityisesti mäntytukin hyvä
kysyntä on näkynyt myös
hinnassa. Parhaat tarjoukset
ovat liikkuneet jo selvästi 60
euron päällä. Myös kuusitukin kysyntä on piristynyt
huomattavasti viime syksystä. Tarjouksissa on huomioitu myös poikkeuksellisen
hyvin leimikosta hakattavissa olevat erikoispuut, jotka
nostavat myyjän leimikosta saamaa kokonaistulosta
merkittävästi.
ja eurohinnat ovat vahvistuneet
Puukaupan piristyminen on
hyvin alueellinen asia, josta erityisesti me kaakkoissuomalaiset
(uudistushakkuu,
Kymi-Savo
alueella,
Metla)muualsaamme
nauttia.
Viestit
57,06 ta maasta
2,57
kertovat puukaupan
55,03 kituvan
0,94 kysynnän puutteesta.
43,71 Meidän
-0,19 hyvä tilanne johtuu
16,15 tehtaiden
0,97 läheisyydestä ja kai17,02 ken 0,48
puolisesta aktiivisuudesta
Kuidun
15,67 tarjota
0,19 puuta €/m3
markkinoille.
18,00
Teollisuus on tottunut saamaan
puuta alueeltamme.
dollarin kallistuessa.
Leimikot vähissä
parhaiten juuri sinun leimikossasi. Tukin katkonnan valvonta korostuu tulevaisuudessa,
kun yhtiöt rakentavat uusia
sellutehtaita. Tehtaat käyttävät
kuitupuuta ja ainakaan tässä
vaiheessa ei kaikelle metsästä
tulevalle tukille ole käyttöä.
Toivottavasti ei synny kiusausta tiukentaa tukin laatua ja
hakata osa tukista sellukattilaan. Mennessä nähdään ja
asiaa kannattaa seurata.
Valtakunnan
huippua
leimikosta löytyy erikoispuita.
Esimerkiksi pylväät saattavat
tuoda 10 -20 % hinnanlisän
mäntytukille. Samoin sorvikuuselle tai parrulle kuten myös tyvitukille saatetaan maksaa tässä
markkinatilanteessa erikoispuulisä. Siksi kannattaa aina kysyä
tarjouksia usealta ostajalta. Yh- distys
15 auttaa ja metsänomistaja
voittaa kilpailutuksessa.
Kaakkois-Suomessa oli jälleen viime vuonna maan korkein metsätalouden liiketulos
hehtaaria kohden. Meillä metsänomistajat saivat nettotuloa
keskimäärin 212 euroa jokiselta metsähehtaarilta. Suurin syy
parhaaseen tulokseen on metsiemme aktiivinen hyödyntäminen. Eli teemme säännöllisesti
puukauppaa. Toinen syy on
puun hinta. Vaikka se myyjästä
on aina liian alhainen, on meillä tilastojen mukaan valtakunnan korkeimmat kantohinnat.
Tällä tiellä on mukava jatkaa.
Teollisuuden kesäleimikot ovat
vähissä ja siksi kysyntä jatkuu
vielä pitkälle kesää. Nyt kannattaa tarjota kesähakkuuseen soveltuvia päätehakkuuleimikoita.
keskihinnat
2015, vko 12
Myös harvennusleimikoilla on
kysyntää, jos ne voidaan hakata kuivan kesän aikana. Soitto Miten hakkuu
17,50
valtakirjakauppojen
yhdistykseen ja oma neuvojasi
onnistuu?
hinnat (uudistushakkuu,
Hyvä kysyntä on jopa hiukan tekee maksuttoman puunmyynMhy:n hintaseuranta, sis.
17,00
ihme, kun kotimaan
rakenta- tisuunnitelman, joka on helppo
Hinnan lisäksi tukin katerikoispuut)
minen on hiljaista ja Euroopan kilpailuttaa ostajien välillä.
konnalla on suuri merkitys Mhy ei ole puolueeton,
16,50
firmojen ostojen
talous vasta toipuu taantumaspuukaupan lopputulokseen. olemme metsänomistajan
keskihinnat
ta. Mitä ilmeisimmin
heikko
Parhaimpien
ja huonoimpien
Kilpailutus helppoa (uudistushakkuu,
Kymi16,00
euro siivittää sahatavarakaup- rahaa myyjälle
hakkaajien
ero voi olla jo- puolella
Savo alueella,
Metla)
paa alueille,
joissa käydään
pa 5 euroa
kuutiolta.
Puukauppa on monelle taat (uudistushakkuu,
Mhy:n hintaseuranta,
sis. erikofirmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu,
Kymi-Savo
alueella, Kysy
Metla)
15,50
kauppaa dollareilla. mäntykuitu
Samoin kuusikuitu
Ostajissa ja
heidän
hinnoisyhdistyksestä
kuka
onnistuu
loudellisesti
merkittävä tapah59,63
57,06
2,57
koivukuitu
sellu
ja
kartonki
vetävät
hyvin
saan
on
eroja
ja
erityisesti,
jos
hakkuussa
todennäköisesti
tuma,
mutta
harva myyjä on
55,97
55,03
0,94
43,52
17,12
17,50
15,86 €/m3
43,71
16,15
Tukin keskihinta 2015, vko 12 - 1517,02
Tukin keskihinta 2014, vko 12 - 15 15,67
-0,19
0,97
0,48
0,19
€/m3
18,00
60,00
58,00
valtakirjakauppojen hinnat
(uudistushakkuu, Mhy:n
hintaseuranta, sis. erikoispuut
52,00
50,00
46,00
16,50
42,00
mäntytukki
kuusitukki
15,50
koivutukki
mäntykuitu
€/m3
60,00
58
58,00
56,00
54,00
57
52,00
50,00
56
48,00
46,00
44,00
55
2014
Hakkuutapa
vuosi
viikko
Puutavaralaji
Alue
Uudistushakkuut - KUT - Kymi-Savo
Viikon keskihinta on neljän viimeisen viikon keskiarvo
Uudistushakkuut - MÄT - Kymi-Savo
Lähde: LUKE
15
13
9
15
11
7
5
3
52
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12
8
10
6
4
2
54
42,00
kuusikuitu
koivukuitu
HINTAVERTAILU ERI
Tukkin keskihinta
2014, vko 12 - 15
KAUPPATAVOILLA
PUUN HINTAKEHITYS VIIKOITTAIN, €/m3
Summa / Hinta
59
firmojen ostojen
keskihinnat
(uudistushakkuu, KymiSavo alueella, Metla)
16,00
44,00
Markku Vaario
valtakirjakauppojen
hinnat (uudistushakkuu,
Mhy:n hintaseuranta, sis.
erikoispuut)
17,00
firmojen ostojen keskihinnat
(uudistushakkuu, Kymi-Savo
alueella, Metla)
48,00
Hyvää kevättä
Kuidun keskihinnat 2015, vko 12 - 15
17,50
56,00
si taulukoksi sivun
54,00loppuun.
puukaupan ammattilainen. Ostaja on aina. Metsänomistajat
perustivat yhdistykset 70 vuotta
sitten auttamaan jäseniään puukaupassa. Tätä olemme tehneet
työksemme ja tätä teemme jatkossakin. Tarve ei ole kadonnut mihinkään. Myyjä ja ostaja
ovat aina pöydän eri puolilla.
Jäsenemme antavat noin 75 %
tehdyistä puunmyyntisuunnitelmista yhdistyksen puukauppa-ammattilaisen myytäväksi.
Olemme siitä nöyrän ylpeitä ja
haluamme olla jatkossakin luottamuksen arvoisia.
Jäsenemme luottavat omaan
yhdistykseensä, josta osoituksena on lähes 80 %:n alueemme
metsänomistajan kuuluminen
omaan yhdistykseen. Tämä antaa vankan selkänojan yhdistyksen työlle jäsentensä puolesta.
Kiitokset luottamuksesta.
Keskihinnat vuonna 2015
valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu,
Mhy:n hintaseuranta, sis. erikoispuut) valtakirjakauppojen hinnat
(uudistushakkuu, Mhy:n
hintaseuranta, sis. erikoispuut
(uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, Metla)
mhy:n valtakirjakaupat
mäntytukki
kuusitukki kuusitukki
mäntytukki
koivutukki
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
59,63
55,97
koivutukki
43,52
17,12
17,50
15,86
(uudistushakkuu, Kymi-Savo
metsäteollisuus
alueella, Metla)ry erotus
57,06
55,03
43,71
16,15
17,02
15,67
2,57
0,94
-0,19
0,97
0,48
0,19
5
Tervehdys metsien väki
Suuret
kiitokset
kaikille yhdistyksen
jäsenmaksun maksaneille. Jäsenmäärä on
hyvällä tasolla.
toista ja motivoitunutta väkeä, joka antaa kaikki tarvittavat
tiedot metsäomaisuuden hoitoon.
Metsänhoitoyhdistys
Palveluja tarjotaan
koetaan tärkeäksi yh- kaikille niitä tarvitseville, jäsenenä saat
teistyökumppaniksi.
luonnollisesti moniYhdistyksessä työs- muotoiset jäsenedut
kentelee ammattitai- käyttöösi.
Ottakaa rohkeasti
yhteyttä omaan metsäneuvojaan ja laittakaa leimikon suunnittelut tai taimikon
hoidot käyntiin.
Hyvä metsähoito
palkitaan aina, omana hyvänä kuntona
sekä hyvänä metsän
kasvuna.
Jos oma aika ei riitä raivaussahatöihin
niin kannattaa kysyä
yhdistyksen metsuria
apuun.
Pekka Kärkäs
Valtuuston
puheenjohtaja
Kirjanpainajauhka ei ole
poistunut
Viime vuoden kylmä ja märkä kesä hillitsi kirjanpainajien
lisääntymistä ja tuhomäärät laskivat edellisvuosia pienemmiksi.
Mhy Etelä-Karjalan alueella kirjanpainajatuhokuusikoita hakattiin 220 hehtaarin alalla.
Vaikka viime vuonna säästyttiinkin pahemmilta kirjanpainajatuhoilta, ei tuhouhka ole
poistunut. Talvehtinut kirjanpainajakanta on edelleen normaalia suurempi. Jos tuleva kesä
on kuiva ja lämmin sääjakso
kestää pitkään, ehtivät kirjanpainajat lisääntymään kahdesti
kesän kuluessa, mikä laukaisee
tuhoepidemian jälleen liikkeelle.
lähistöllä on alueita, joilla tuhoja
on aikaisempina vuosina esiintynyt, kannattaa jo heti toukokuun lopulta lähtein käydä säännöllisesti tarkkailemassa omia
kuusikoitaan. Mikäli merkkejä
kirjanpainajien iskeytymisestä alkaa esiintyä, on alueella tehtävä
pikainen hakkuu, jos haluaa saada arvokkaan tukkipuun myytyä
tukin hinnalla.
Torju tuhoja
ennakolta
Kirjanpainajatuhot kohdistuvat pahiten vanhoihin, yli 85-90
vuoden ikäisiin kuusikoihin. Ainut tuhojen ennakkotorjuntaan
varmasti tepsivä lääke on hakata
ajoissa vanhat, yli-ikäiset kuusikot pois, ennen kuin ne joutuvat
tuhon kohteiksi.
Mikäli vanhojen kuusikkojesi
Minna Kauppi
Pekka Vainikka
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus,
Kaakkoinen palvelualue
Tästä kuusikosta ei paljon kuusitukkia myydä. Kuva otettu kolme-neljä
kuukautta kirjanpainajien iskeytymisen jälkeen.
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
Kaakkois-Suomi oli vuosina
2011-13 maan pahinta kirjanpainajatuhoaluetta.
Vuonna
2013 Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen alueella jouduttiin hakkaamaan 740 hehtaaria
kirjanpainajien tuhon kohteeksi
joutuneita järeitä kuusikoita. Tuhohakkuiden puustomäärä oli
noin 180 000 kuutiota. Huomattava osa hakatusta puusta
oli ehtinyt pilaantumaan jo niin
pahoin, että se hinnoiteltiin joko
kuitu- tai energiapuuna.
Tuhouhka edelleen
olemassa
Savujako palannut
Ainoa paikka josta tuo
tieto löytyy, on mhy:n keräämä katkonta-aineisto.
Sitä hyödyntäen vasta päästän todella vertaamaan tarjousten lopputulosta.
Maaliskuisena kevätpäivänä on Luumin taloon
saapunut puuta jalostavan yhtiön asiakaslehti.
Lehdessä kerrotaan, että
jalostuksen kannalta parasta on kun tukit katkotaan tasapituuteen.
- Firmojen tavoitteena on
ohittaa tietysti tuo hankala
kilpailutus asia ja pyrkiä
tekemään kumppanuussopimuksia – siis toteuttaa
nykymuotoista savujakoa.
Ihan kuin 80-luvun malliin.
Lausunto saa Simon oikein innostumaan: ”Totta
hitossa se on niin, mutta
saako puun myyjä leimikostaan tällaisella katkonnalla
parhaan tuloksen.” - No ei
varmasti saa, jatkaa Simo.
- Tukkiprosentit ovat valitettavasti leimikoissa laskeneet vuosikymmenten
aikana, kun lyhyet tukit
puuttuvat nykyään lähes
kokonaan. Katkonnan seurannan Simo nostaakin yhä
tärkeämmäksi asiaksi puukaupan tarjousvertailussa.
Muutenkin metsänomistajan kannattaa aina pyytää
tarjoukset kaikilta puunostajilta. Hinnoissa ja ehdoissa
on eroja!
Teksti ja kuva:
Jouni Tiainen
Minna Kauppi
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.
Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin
augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui.
Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet
bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc
ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra.
Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat
metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot
löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.
Ota suunnaksi Metsänomistajat!
Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma
antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan.
Metsänomistajat
ETELÄ-KARJALA
KAINUU
Pohdinta puukaupasta vetää
vakavaksi Simonkin.
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
Lämmin, kuiva kesä
saattaa laukaista
tuhoepidemian
uudelleen käyntiin
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala • Lavolankatu 10 • 53600 Lappeenranta
p. 020 413 4700 • www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi
Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV
Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani
www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi
Ota suunnaksi
6
Hakelämpölaitokselta puhdasta energiaa
Taipalsaaren kirkonkylällä
ei tarvitse pakkasillakaan
palella. Laitoksenhoitajat
varmistavat, että puulla
tuotettua lämpöä riittää
kellon ympäri vuodenajasta riippumatta. Laitoksen
omistaa Biowin Saimaa Oy,
jossa ovat osakkaina Simo
Vitikainen, Tomi Uski, Jarmo Koivunen, Kimmo Kylämies ja Marko Suutari.
Kunnantalo lämpiää
hakkeella
2010 toimintansa aloittanut
Taipalsaaren hakelämpölaitos
käyttää runsaat 1500 kiintokuutiometriä puuta vuodessa.
Lämpöä tuolla määrällä kunnan verkkoon tuotetaan noin
3000 megawattituntia.
-Määrä vastaa noin 150:n
omakotitalon tarvetta vuodessa, kertoo lämpölaitoksen
ylläpidosta vastaava laitok-
senhoitaja Simo Vitikainen.
Käyttöastetta voidaan nostaa
vielä neljänneksellä, jonka jälkeen lämpölaitos käy täydellä kapasiteetilla. Keskustassa
hakelämmityksellä hoidetaan
tällä hetkellä muun muassa
kunnantaloa ja seurakunnan
kiinteistöjä.
Puuta metsissä riittää
myös polttoon
Hakkeen raaka-aineena käy-
tetään metsistä kerättävää karsittua ja karsimatonta rankaa
eli kokopuuta. Puuta laitokselle toimitetaan pääasiassa
metsänhoitoyhdistyksen kautta. Hemmo ja Simo Vitikaisen
puunkorjuuyritys puolestaan
urakoi hakkuun yhdistykselle.
-Lehtipuusta saadaan irti
parhaat tehot, ilmoittaa laitoksen osakas Jarmo Koivunen.
Myös kelot ja kirjanpainajan
kuivattamat kuuset kelpaavat
polttoon.
Paikallisuus valttia
Lämpölaitoksella on positiivinen vaikutus kunnan työllisyyteen. Laitos työllistää suoraan yhden henkilötyövuoden
verran. Välillisesti hakkeen
toimitusketjusta työtä saadaan
hakkureille, kuljetusyrittäjille
sekä metsäkoneketjuille ja metsätoimihenkilöille.
Teksti ja kuva:
Panu Pettinen
”Energiapuuihmettelijät” vasemmalta: laitoksenhoitaja/osakas Tomi Uski, osakas Jarmo Koivunen, mhy:n metsänhoitopäällikkö Tuomas Kähö ja laitoksenhoitaja/osakas Simo Vitikainen.
Liito-oravaohjeen uusinta saattaa moninkertaistaa suojelun
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön
ohje liito-oravan huomioimisesta metsänhakkuissa päivitetään. Luonnos on juuri
lausuntokierroksella.
Tutkimusten mukaan vanhan
ohjeen mukaisilla hakkuurajauksilla liito-orava ei ole selvinnyt riittävän hyvin. Liiturikanta
taantuu - asiasta esitetään myös
täysin poikkeavia näkemyksiä.
Uudessa ohjeessa suojeltavaa
pinta-alaa suunnitellaan selvästi
laajemmaksi. Nyt on huolehdittava, että lopullinen ohje on
käytännön tarpeiden mukainen.
Liito-oravan
huomioiminen hakkuissa
Liito-orava on EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltava
laji. Suojelu pannaan Suomessa toimeen luonnonsuojelulailla, jonka mukaan liito-oravan
lisääntymis- ja levähdyspaikka
pitää säästää metsien käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa
10-15 metrin käsittelemätöntä
vyöhykettä pesäpuun ympärillä,
eli n. 0,03 ha. Tämän lisäksi täytyy suunnitella kulkuyhteys ympäröivään metsään. Minimissään
tämä merkitsee puun pituuden
välein jätettäviä hyppypuita.
Uudessa ohjeessa pinta-ala
jopa kymmenkertaistuisi nykykäytännöstä: säästettävän metsän tulisi olla 0,1-0,3 ha kullakin
lisääntymis- ja levähdyspaikalla.
Tälle alueelle ei saisi tehdä uudistushakkuita. Vain yksittäisten
puiden poistaminen, eli poimintahakkuut, joilla pyritään eriikäisrakenteisen metsän kasva-
tukseen, sekä harvennushakkuut
olisivat sallittuja. Kulkuyhteyksiä
koskevaan ohjeeseen ei ole tulossa merkittävää muutosta.
Luontojärjestöt
suojelisivat mieluusti kokonaisia liitooravanaaraan reviirejä. Tällöin
puhutaan vähintään 4 ha kokoisista alueista, jolloin ollaan
kaukana lain vaatimista rajoista.
Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
huolehtivat, etteivät tällaiset hullutukset pääse leviämään viranomaisten vaatimuksiin.
Yhtenäistä toimintaa
ELY-keskuksiin
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajauksissa on
ELY-keskusten välillä valitettavan suuria eroja. Osalla alueista
toimitaan lain mukaisesti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on
kuitenkin käytössä keskuksen sisäinen ohje, jonka mukaan naapurin metsissä tehtävät hakkuut
voivat aiheuttaa liito-oravan suojelua omassa metsässä.
Ministeriöiden ohje onkin tarkoitettu nimenomaan yhtenäistämään viranomaisten toimintaa
ja käytäntöjä. Lähtökohtaisesti
tämä lisää maanomistajien tasavertaisuutta ja oikeusturvaa.
Tulee kuitenkin huomata, ettei
ohje sisällä sitovia määräyksiä: vain laki lopulta merkitsee. Käytännön metsätaloudessa
liito-oravan kanssa on joka tapauksessa opittu elämään. Jätettävien puiden valinnassa on
SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
hyödynnetty kohteen luontaisia
piirteitä, kuten maaston korkeutta ja puronvarsia. Helpointa on
suunnitella metsänkäsittely siten,
että säästettävät liito-oravapuut
jätetään hakkuiden reunaan.
Kaikki eivät ole tyytyväisiä
nykykäytäntöihin, mistä johtuu
ministeriöiden ohjeen päivitystarve. Myös Korkein hallintooikeus otti tuoreessa päätöksessään rajusti kantaa liito-oravan
huomioimiseen hakkuissa. ELYkeskus oli rajannut 10 m leveän käsittelemättömän kulkuyhteyden ympäröivään metsään.
Paikallinen luontojärjestö valitti
rajauksesta, ja KHO päätyi ratkaisussaan vaatimaan kohteelle
peräti 20 metrin levyisen hakkaamattoman käytävän. Päätöksellä voi olla kauaskantoisia
vaikutuksia, joita nyt selvitellään osana metsänomistajien
edunvalvontaa.
Markus Nissinen
kenttäpäällikkö/
ympäristöasiantuntija
MTK metsälinja
7
Reunametsän hakkuilla sähkölinjasta
säävarma
Sähkömarkkinalain muutokset
tiukentavat taajama-alueiden
sähköntoimitusehtoja.
Mhy
Etelä-Karjala ja Imatran Seudun
Sähkö Oy suorittavat lähikuukausina sähkölinjan reunametsien raivausta välillä OritlampiRautjärven asemanseutu. Tavoitteena on jatkaa olemassa olevan sähkölinjan käyttöikää sekä
parantaa alueen sähkönjakelun
toimintavarmuutta.
Tavoitteena säävarma
sähköverkko
Etelä-Karjalan asukkaiden tuoreessa
muistissa ovat viime vuosien kovat
myrskyt. Sähkölinjoille kaatuneet puut
aiheuttivat pitkiäkin sähkökatkoja asiakkaille.
- Uusi sähkömarkkinalaki edellyttää
taajama-alueille tiukat sähköntoimitusehdot. Tavoitteena on suurhäiriön,
kuten Asta-myrskyn kaltaisten poikkeuksellisten sääilmiöiden sattuessa,
palauttaa sähköt viimeistään kuuden
tunnin kuluttua häiriön alkamisesta
taajama-alueille, kertoo Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n käyttöpäällikkö
Erkki Tiippana. -Nyt tehtävän runkolinjan reunusmetsän raivaus tähtää juuri Asemanseudun toimitusvarmuuden
parantamiseen. Toki hyödyt heijastuvat
välillisesti laajemmallekin Rautjärven
alueelle, Tiippana jatkaa. Leveämpi
johtokatu vaikuttaa kaikkien johdon
vaikutuspiirissä olevien sähkönkäyttäjien arkielämään parantuneena sähkönlaatuna, koska hyödyt tulevat esille toki
muulloinkin kuin suurhäiriön aikana.
Nykyinen sähkölinja
käyttöikänsä puolivälissä
Reunametsän käsittelyllä pidetään
nykyinen sähkölinja käytössä ainakin
seuraavat parikymmentä vuotta. ISS:n
käyttöpäällikkö Tiippanan mukaan nykyinen linja on noin 20 vuotta palvelleena vielä keski-ikäinen. Toimitusvarmuuden nostaminen maakaapeloinnilla
olisi johtanut ennenaikaiseen investointiin. Se olisi kohdistunut kustannuksena
suoraan asiakkaan kukkaroon. Reunametsän käsittelyllä haetaan lähes samaa
käyttövarmuutta kuin kaapeloinnilla,
mutta ilman kymmenkertaisia kustannuksia.
Linjan reunapuut uhkaavat sähkönjakeluverkon toimivuutta.
Metsänomistaja tyytyväinen
hankkeeseen
Nyt raivattava kohde toimii pilottihankkeena, jonka jälkeen sähköyhtiö
tekee päätöksensä mahdollisista uusista
kohteista tienvarsilinjojen osalta. Metsänomistaja Jorma Raijas pitää hanketta
maanomistajalle järkevänä ja kannattavana. Mhy:n kokeneet urakoitsijat hoitavat raivauksen ja hakkuun ja alueen
oma metsäneuvoja hoitaa puut myyntiin
valtakirjalla. Maanomistajien myönteinen suhtautuminen lämmittää mieltä
verkkoyhtiössä, sillä asia koskee laajoja
ihmisjoukkoja niin yksityistalouksissa
kuin liike-elämässä. Pilottihankkeeseen
osallistuu reilut kaksikymmentä metsänomistajaa.
Teksti ja kuvat:
Panu Pettinen,
kenttäpäällikkö
O
l
e
mmev
ah
v
a
ja l
äh
e
l
l
äsi.
P
aik
al
l
isv
o
imaa
o
mast
ay
h
t
iö
st
äsi.
20 alueyhtiömme tuotot hyödyttävät suoraan omaa aluettaan. Työllistämme suoraan ja
välillisesti, sekä toimimme aina paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä.
Itsenäisenä yhtiönä jokainen alueyhtiömme voi tehdä päätöksiä oman maakuntansa parhaaksi.
Välitetään toisistamme. www.lahitapiola.ﬁ
Lappeenranta
Oksasenkatu 1
Käyttöpäällikkö Erkki Tiippana.
Lappeenranta
Puhakankatu 9-11,
Prisma
Joutseno
Keskuskatu 4
Luumäki
Linnalantie 38
Savitaipale
Kievarintie 3
Imatra
Einonkatu 10, Koskentori
Ruokolahti
Metsäpolku 2
8
Hajauta, autamme sinua omaisuudenhoidossa
Syksyllä 2014 kirjoitin
Metsänomistajat lehteen
3/2014 artikkelin, jossa
tarkastelin määräaikaistalletusten korkotasoa,
odotuksia tilikorkojen
kehityksestä lähitulevaisuudessa ja mitkä ovat
mahdollisuudet saada
varoille oikeaa tuottoa
inflaation jälkeen.
konkreettisia vaihtoehtoja sille,
että sijoittaisit suuria pääomia
vain yhteen asuntoon tai metsäpalstaan. OP-Vuokratuoton
ja OP-Metsänomistajan kautta
saat valmiiksi hajautetun ja
hoidetun ratkaisun käyttöösi.
Yllämainittujen vaihtoehtojen lisäksi perinteisemmät ja
nopeasti realisoitavat sijoitusvaihtoehdot, kuten laadukkaat
säästäjän rahastomme auttavat
sinua hoitamaan omaisuuttasi
yhtä korkealla laadulla kuin
hoidat omaa metsäomaisuuttasi. Niinhän sitä sanotaan,
että niin metsä vastaa kuin
sinne huudetaan. Kuinka sinä
huudat omaan metsääsi?
Kyseisen artikkelin julkaisun
jälkeen maailmassa on tapahtunut paljon asioita, mutta
valitettavasti yksikään niistä
ei ole nostanut tilitalletusten
korkoa parempaan suuntaan,
päinvastoin. Kuten metsänomistaja hoitaa metsäänsä, on
myös säästäjän ja sijoittajan
tärkeää hoitaa omaisuuttaan.
Monet etsivät metsäkauppojen tuotoille vaihtoehtoja ja
miettivät, mitä varoilla tehdä,
kun tilien korot ovat matalat.
Olisiko uuden metsäpalstan
ostaminen hyvä ajatus, kun
mietitään nykyistä hintatasoa?
Voisiko sijoitusasunnosta saada hyvää tuottoa, ja onko sijoitusasunto riskitön?
Vai voisiko oma pankkisi
olla sinulle apuna siten, että
saat varasi joustavasti käyttöösi, mikäli siihen tulee tarvetta?
Nykyään sijoitusasuntomarkkinoille, uuteen metsäpalstaan
ja muihin omaisuusluokkiin
voit vaivattomasti sijoittaa ilman, että sidot suuria määriä
varallisuutta yhteen sijoitusasuntoon, metsäpalstaan tai
pörssiosakkeeseen. Vaivatonta
sijoittamisestasi tekee se, että alan asiantuntijat hoitavat
vuokrasopimukset, metsänhoidon sekä sijoituspäätökset
puolestasi sen jälkeen, kun yhdessä on katsottu juuri sinulle
sopiva sijoitusvaihtoehto.
Jos mielessäsi on sijoitusasunnon hankinta, sijoittamalla noin kolmasosan normaalin
sijoitusasunnon arvosta OPVuokratuottoon, saat yhden
sijoitusasunnon sijasta omistukseesi hyviltä sijainneilta
yli 1 200 sijoitusasuntoa ja
12 000 neliötä vuokrattavaa
toimitilaa.
Mikäli haluat sijoittaa varojasi metsäomaisuuteen, OPMetsänomistaja
-rahaston
kautta voit hajauttaa metsäomistuksia yhdellä kertaa
Kainuuseen, Pohjois-Savoon,
ja Pohjois-Karjalaan. Samalla
omien metsäpalstojesi lisäksi
metsäomistuksesi kasvaa kerralla noin 3 700 hehtaarilla.
Kyseiset
esimerkit
ovat
Jari Kumpulainen
Sijoituspäällikkö, MBA
OP Etelä-Karjala, OP-Private
Puhelin 010 2585 196
jari.kumpulainen@op.fi
Nyt metsään voi sijoittaa rahaston kautta
suoremmin
kuin
koskaan
ennen:
OP-Metsänomistaja ostaa metsää suoraan suomalaisilta metsänomistajilta. Rahasto kerryttää
tietenkin myös OP-bonuksia*. Tervetuloa metsänomistajaksi osoitteessa op.fi/metsanomistaja
tai numerossa OP 0100 0500.
OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahaston rahastoesite
ja avaintietoesite ovat saatavissa suomeksi ja ruotsiksi OP Ryhmän
toimipaikoista, internetistä osoitteesta op.fi ja OP 0100 0500 -puhelinpalvelusta.
* OP-bonuksia kertyy OPn asiakasomistajalle ja Helsingin OP
Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai
vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.
OP
9
Pekka tietää miten taimikot hoidetaan
Parikkalan Tarnalassa
asustava, lokakuussa 64
vuotta täyttävä metsuri Pekka Matikainen on
rautainen metsänhoidon
ammattilainen.
Hän kertoo minulle pitkästä
työhistoriastaan kahvikupillisen ääressä Parikkalan toimistolla. Jo 16-vuotiaana metsurin
töihin yksityisten metsänomistajien metsiin lähteneellä miehellä on työhistoriaa kunnioitettava määrä. Tehdaspuulla,
UPMllä ja UPM Silvestalla tehdyt savottavuodet päättyivät
vuonna 2012 irtisanomiseen
yli 60 muun metsurin kanssa
samanaikaisesti.
MHY Etelä-Karjalan metsurina Pekka on työskennellyt
elokuusta 2012 lähtien. Omalla
työssäkäyntialueellaan Parikkalan pohjoisosissa hän on niin
MHY:n metsäneuvojien kuin
metsänomistajienkin keskuudessa tervetullut ja toivottu,
tärkeää työtä tekevä vieras. Hänen jäljiltään metsä on taatusti
hyvässä kunnossa. Metsuri painottaa omatoimisille metsänomistajille, että taimikonhoito
tulee tehdä riittävällä voimakkuudella. Hyvä taso on esimerkiksi Tapion metsänhoidon
suositusten mukaiset raivatun
taimikon runkoluvut: taimikonhoitovaiheessa kuusi raivataan tiheyteen 1800runkoa/ha ,
rauduskoivu 1600runkoa/ha ja
mänty 2000runkoa/ha.
Pekan mielestä metsurin työssä
parasta on työn tekemisen vapa-
Pekka lähtee hyvällä vireellä kohti kevään ensimmäisiä työmaita.
us, luonto sekä oman työn jäljen
näkeminen. Ikävämpi puoli tulee vastaan syksyn räntäsateiden
myötä. Metsänhoitoyhdistyksen
metsurin vuoden kiertoon kuuluvat metsänviljelytyöt, taimikonja nuoren metsän hoitotyöt, hakkuiden ennakkoraivaukset sekä
tarpeen vaatiessa puiden kaato
esimerkiksi
hakkuutyömailla moton apuna. Haastattelun
jälkeen hymyilevä Pekka lähtee
toimistolta kevään ensimmäiselle
”raivuulle”.
Teksti ja kuva:
Heini Turtiainen
Yli kymmenen tuhannen sahan kauppias
Arviolta 12-15.000 moottori- ja rai- Asiakaskunta on muuttunut
vaussahaa on vaihtanut omistajaa reilussa kolmessakymmenessä
Veli-Matti Suutarin myyjäuran aikana. vuodessa
Jokaisessa maalaistalossa oli kahdeksankymmentäluvulla moottorisaha.
Saattoi olla jo raivaussahakin. Nyt
tiloille ostetaan useampi saha eri käyttötarkoituksiin. Ammattimetsureita ei
enää ole Matin asiakkaana kuin kymmenkunta. Sen sijaan naiset ostavat
ja halvinta sahaa edes polttopuun tekoon, ja muista käyttää viilan ohjainta
tai teroituskonetta. Sahan käyttöikä on
nimittäin monesti jopa 10-20 vuotta,
ja kunnon sahalla saa aikaiseksi. Ja
eritoten kunnossa olevalla terävällä
ketjulla!”
Älä osta halvinta
Matin neuvo uusille sahan ostajille
on yksinkertainen. ”Älä osta pienenintä
Teksti ja kuva:
Jouni Tiainen
KOSKIMIES.FI
Matti sai myyjä- ja sahaoppinsa alun
perin perinteisessä maalaisrautakaupassa
Savitaipaleella. Vuonna 1982 hän aloitti
V.Kontio Oy:n palveluksessa, helmikuun
lopussa tuli jo täyteen kymmenen vuotta
nykyisen työnantajan, Urheilu Koskimiehen palveluksessa.
raivaussahoja yllättävän paljon. – ”Joka kolmas raivaussaha taitaa mennä
naiskäyttäjälle. Metsänhoitoyhdistyksen järjestämät raivaussahakurssit ovat
innoittaneet naisia sahaostoksille, tuumailee Matti.”
UUTUUS!
MS 201 C-M
699€
UUTUUS!
DYNAMIC VENT
Kevyin painevalurunkoinen ammattisaha
nyt entistä tehokkaampana!
299€
Uusi metsurin turvapuku! Nyt yhteishintaan Dynamic Vent
-turvapusero ja Dynamic Turva -vyötäröhousut.
Pienkoneiden myynti on palkitsevaa työtä.
FS 460 C-EM-K
899€
Ammattilaisen raivaussaha tukevalla mukavuusvaljailla M-TRONIC/ergo kevytkäynnistys.
Ratakatu 37– 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9–18, la 9 –16
PIENKONEET JA TARVIKKEET
Veli-Matti Suutari 050 596 5339
Mikko Silonsaari 050 599 3653
10
Männynjuurikääpä ja kuusentyvilaho
Mikä?
Nämä kaksi tuhonaiheuttajaa ovat
molemmat sienitauteja, jotka tunnetaan
paremmin nimityksillä tyvitervastauti ja
maannousema. Molempien sairauksien
aiheuttaja on juurikääpä, joka lahottaa
puiden juuristoa ja runkoa. Sienestä tavataan kahta eri tyyppiä, jotka ovat eri
lajeja. Toinen laji aiheuttaa kuusenjuurikääpää ja toinen männynjuurikääpää.
Kuusenjuurikääpää esiintyy yleisesti Etelä-Suomen kivennäismaiden kuusikoissa.
Tauti alkaa yleensä vaivata kuusikoita
noin 40 vuoden iässä. Männynjuurikääpää esiintyy kaikenikäisissä männiköissä
koko eteläisen Suomen alueella. Pahimmat tuhokohteet ovat Saimaan ympäristössä.
Miten?
Taudin tartunta tapahtuu joko ilmassa leviävien itiöiden tai puiden välisten
juuriyhteyksien kautta. Ilmassa leviävät
itiöt tarttuvat tuoreista kantopinnoista
tai puihin tulleista kolhuista. Puiden juurien välillä tauti leviää sienirihmastojen
välityksellä. Tartunnat tapahtuvat sulan
maan aikaan, erityisesti lämpimillä ja
heikkotuulisilla keleillä.
Elävissä kuusissa sieni leviää rungon ja
juurten sydänpuussa. Laho etenee sydänpuussa vuosikausia ja lopulta lahottaa
puun ontoksi. Lahon etenemisnopeus on
noin 20 cm vuodessa. Edetessään laho
pilaa puun arvokkainta tyviosaa. Lisäksi
lahoaminen heikentää puun yleiskuntoa
Ensimmäinen merkki tyvitervas-taudista on männyn latvuksen harsuuntuminen. Puu voi kuolla jo seuraavana kesänä.
ja heikentää kasvua ja altistaa puun esim.
myrsky- ja hyönteistuhoille. Pahimmillaan
lahottaja kuivattaa puun pystyyn.
Männyllä tuho ei etene runkoa pitkin
ylöspäin, kuten kuusella, vaan pysähtyy
yleensä juurenniskaan. Mänty yrittää vastustaa taudin leviämistä pihkanerityksellä,
ja tämä näkyy voimakkaana tervastumisena eli pihkoittumisena. Sienitauti tappaa
männyn tervettä solukkoa ja heikentää
näin puun yleiskuntoa ja siten kasvua.
Ulkoisena merkkinä tästä voidaan havaita kasvun hidastuminen ja latvuksen
harsuuntuminen, josta seuraa pahimmillaan puun kuolema. Tuhoja esiintyy
kaikenikäisissä männiköissä taimikosta
tukkimetsään.
Miten torjutaan?
ajoittaa talviaikaan, jolloin korjuuvaurioita syntyy vähemmän ja sieni on lepotilassa. Männiköissä harvennuksia voidaan suorittaa myös kesäaikaan, koska
männyn juuret eivät ole suoraan maan
pinnassa kuten kuusella. Sekä kuusikoiden että männiköiden kesäaikaisissa
hakkuissa tuoreisiin kantopintoihin on
syytä levittää juurikäävän kasvua estävää
torjunta-ainetta. Konekorjuilla kantokäsittely onnistuu helposti kaatopäähän liitetyllä kantokäsittelylaitteella.
Pahasti saastunutta kuusikkoa uudistettaessa kannattaa harkita puulajin vaihtoa,
jos se on mahdollista kasvupaikka ja maaperä huomioon ottaen. Männyllä puulajin
vaihto ei valitettavasti tuota toivottua tulosta, koska männynjuurikääpä lahottaa
lähes kaikkien puulajien juuristoja.
Kuusikoiden pinnallisista juuristoista
johtuen harvennukset olisi turvallisinta
Pari vuotta sitten tämä puu oli vielä elossa.
Tyypillinen tyvitervaksen tähtimäinen kuvio katkaisupinnalla.
Kuvat ja teksti:
Silja Ahonen
11
Yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2014 maan korkein
Kaakkois-Suomi jatkaa edelleen ykkössijalla
Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi
Häme-Uusimaa
Kaakkois-Suomi
Pirkanmaa
Etelä-Savo
Etelä- Ja K-Pohjanmaa Keski-Suomi
Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa Lappi
43,6
82,5
130,4
211,1
211,9
143,8
180,1
63,8
119,3
119,6
113,2
46,8
42,5
15,7
Mahdollisuudet liiketoimintatuloksen kasvattamiseen
paranevat entisestään
Käynnissä oleva metsäteollisuuden
voimakas investointiaalto tulee muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa.
Huomattava osa Pohjois-Savon, Etelä-
Metsien käyttöastetta
vara kasvattaa
Kaakkois-Suomen metsien suurin
kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun
hakkuumahdollisuus on 4,6 miljoonaa
kuutiota. Viimeisen viiden vuoden
aikana Kaakkois-Suomessa on hakattu
tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten tukin
ja kuidun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa kuutiota.
Metsäteollisuuden kasvava puuntarve
Yksityismetsien liiketulos metsäkeskusalueittain vuonna 2014,
€/hehtaari
€/ha
250
200
150
100
50
Eri-ikäisrakenteisen metsän
hakkuuilmoituksia tehtiin
Kaakkois-Suomessa vuonna
2014 vain 171 hehtaarin alal-
ta, kun viime vuoden koko
hakkuuilmoitusmäärä oli 38
400 hehtaaria. Eri-ikäisrakenteisten metsikön hakkuita
tehtiin vain 0,4 prosenttia kokonaishakkuumäärästä.
Kuluvan vuoden alkukuukausina tahti on ollut yhtä varovainen, tammi-maaliskuulla
eri-ikäisrakenteisen metsän
hakkuuilmoituksia tehtiin
vain 44 hehtaaria, mikä on
0,6 % hakkuiden kokonaispinta-alasta.
mahdollistaa myyntimäärien kasvattamisen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, joka lisää kaakkoissuomalaisten metsänomistajien kantorahatuloja noin 20 miljoonalla eurolla.
Liiketoimintatuloksessa se merkitsee
Kokemuksia ja
näyttöjä kaivataan
Eri-ikäisrakenteisen metsän
kasvatus on menetelmänä
uusi niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajille,
sillä metsälaki ei ole mahdollistanut viimeiseen 50-60
vuoteen eri-ikäisrakenteisen
metsän hakkuita. Kokemukset
ja näytöt sen toimivuudesta
ovat vähäiset, mikä selittää
suurelta osin varovaisen liikkeellelähdön.
Ota rohkeasti puheeksi
perintömetsä.
perintömetsä.
perintömetsä.
lisäystä noin 30 euroa hehtaarille.
Myöskään tutkimus ei vielä pysty tarjoamaan riittävän
luotettavaa
vertailutietoa,
kumpi metsän kasvatusmenetelmistä, valtamenetelmänä
käytetty tasa-ikäisrakenteisen
metsän kasvatus vai eri-ikäisrakenteisen kasvatus, johtaa
erityyppisissä olosuhteissa parempaan lopputulokseen.
Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua
metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin
Avoimesti
ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua
ja kysy lisää spv-palveluista.
metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin
ja kysy
lisää spv-palveluista.
Avoimesti
ja Asikainen,
ajoissa aloitettu
metsätilan
sukupolvenvaihdos
Meiltä saat apua
Kimmo
LKV, julkinen
kaupanvahvistaja,
Väätäisentieonnistuu.
5, 51900 JUVA
metsätilan
omistusjärjestelyjen
suunnitteluun
ja
toteutukseen.
Ota
yhteyttä
metsäasiantuntijoihin
p. 0400 156 022, kimmo.asikainen@mhy.fi - JUVA - PUUMALA
Asikainen,
LKV, julkinen
Väätäisentie 5, 51900
JUVA LKV,
ja kysyKimmo
lisää spv-palveluista.
Jouni Tiainen,
LKV, kaupanvahvistaja,
Erkki Kivistö,
Petra
LKV, Tiiterontie 17 A, 58700
SULKAVA
p.
0400Huupponen,
156 022,
kimmo.asikainen@mhy.fi
julkinen
kaupanvahvistaja, - JUVA - PUUMALA
julkinen kaupanvahvistaja,
p. 044 742 2353,
petra.huupponen@mhy.fi
- SULKAVA - PUUMALA Toritie
- JUVA 1
Lavolankatu
10
Kimmo
Asikainen,
LKV,
julkinen 17
kaupanvahvistaja,
Väätäisentie 5, 51900
JUVA
Petra
Huupponen,
LKV,
Tiiterontie
A, 58700 SULKAVA
53600 Lappeenranta
56100 Ruokolahti
p. 0400
156 022,
kimmo.asikainen@mhy.fi- SULKAVA
- JUVA - PUUMALA
p. 044
742 2353,
petra.huupponen@mhy.fi
- PUUMALA - JUVA
p. 020 413 4890,
p. 020 413 4710,
Petra Huupponen,
LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA
jouni.tiainen@mhy.fi
erkki.kivisto@mhy.fi
p. 044 742 2353, petra.huupponen@mhy.fi - SULKAVA - PUUMALA - JUVA
Metsänomistajat
Metsänomistajat
METSÄ-SAVO
METSÄ-SAVO
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi
ETELÄ-KARJALA
METSÄ-SAVO
Lavolankatu
10 • 53600
Metsänhoitoyhdistys
Metsä-Savo • •Väätäisentie
5 • 51900
JUVA Lappeenranta
www.mhy.fi/etelakarjala
• www.metsanomistajat.fi
www.mhy.fi/metsa-savo
• www.metsänomistajat.fi
m
aa
Metsien korkea hyödyntämisaste, hyvä kantohintataso sekä kohtuullisen matalat metsänhoitokustannukset ovat nostaneet viime vuosina Kaakkois-Suomen yksityismetsätalouden
liiketuloksen maan korkeimmaksi.
Pekka Vainikka
Eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuut jääneet
odotettua vähäisemmiksi
Vuoden 2014 alussa voimaan tullut metsälain
muutos, joka mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen
metsikön kasvattamisen,
sai metsänomistajilta ennakoitua varovaisemman
vastaanoton.
La
pp
i
0
Ko
ko
Yksinkertaistettuna liiketulos kertoo,
kuinka paljon metsänomistaja saa vuosittain yhdeltä metsähehtaarilta keskimäärin rahaa. Metsätalouden liiketulos
saadaan, kun vuotuisista bruttokantorahatuloista vähennetään metsien hoitoon
käytetyt kustannukset sekä metsien hallintokulut, joita ovat mm. metsänhoitomaksut sekä matka-, puunmyynti-,
koulutus- ja jäsenmaksukulut.
Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan
alueen puista, jotka aikaisemmin ovat
tulleet Kaakkois-Suomen tehtaille
suuntautuvat jatkossa Keski-Suomeen
Metsä Groupin uudelle Äänekosken
biotuotetehtaalle ja Stora Enson Varkauden uudelle kartonkikoneelle.
Kun lisäksi huomioidaan, että
UPM:llä on Kuusankoskella parhaillaan käynnissä sellulinjan uudistus,
joka lisää raaka-ainetarvetta 800 000
kuutiota, tulee puun kysyntä nousemaan Kaakkois-Suomessa lähivuosina
aivan uudelle tasolle.
Ah
ve
na
nm
aa
Ra
nn
ik
Lo
ko
un
ai
sSu
Hä
om
m
i
eUu
sim
Ka
ak
aa
ko
isSu
om
i
Pi
rk
an
m
aa
Et
Et
el
e
älä
Ja
Sa
Kvo
Po
hj
an
m
aa
Ke
sk
i -S
uo
m
Po
i
hj
oi
s-S
Po
av
hj
o
oi
s-K
ar
ja
la
Po
Ka
hj
in
oi
uu
s-P
oh
ja
nm
aa
Yksityismetsätalouden liiketulos oli
viime vuonna Kaakkois-Suomessa
maan korkein. Liiketulos oli Kaakkois-Suomessa 211,9 €/hehtaarilta, kun koko maan keskiarvo oli
99,2 €/hehtaari. Myös vuosina 201113 Kaakkois-Suomen yksityismetsien liiketulos oli maan korkein.
Pekka Vainikka
12
Alueelliset yksityistiepäivät 2015
Alueelliset
yksityistiepäivät 2015 kiertue eteni helmimaaliskuussa läpi Suomen, ja
Kaakkois-Suomen osalta tapahtumapaikkana oli 3.3. Imatra ja
seurakunnan kurssikeskus Päiväranta.
Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys oli yhtenä paikallisista toimijoista mukana Yksityistiepäivillä esittelemässä toimintaansa.
Mhy Etelä-Karjala pystyy tarjoamaan yksityisteille ja tiekunnille
apua tieyksiköiden laatimisessa,
teiden perusparantamisessa sekä
uuden metsätien rakentamisessa.
Yksityistien perusparantamisen osalta Mhy tarjoaa tiekunnalle palvelua avaimet käteen
periaatteella, jossa Mhy huolehtii tieyksiköinnin, mahdolliset
tietoimitukset yhdessä maanmittauslaitoksen kanssa, rahoituslähteiden selvittämisen ja tarvittavien asiakirjojen laatimisen,
maastosuunnittelun, urakointikilpailutuksen, työnjohdon ja
valvonnan, tieosakkaiden laskutuksen sekä avustusten hakemisen ja rahaliikenteen.
Myös tien varren puuston
poistot onnistuvat Mhy:n toi-
mesta. Etelä Karjalan Mhy:n
urakoimissa teiden perusparannuksissa hankkeet onkin saatu
nopealla aikataululla valmiiksi.
Teksti ja kuva:
Teppo Oksanen
Alueellisilla yksityistiepäivillä
Imatralla Mhy Etelä-Karjalan
toimihenkilöt Panu Pettinen
ja Tuomas Kähö vastaamassa
kurssilaisten kysymyksiin.
Metsätilakauppa vilkastui
lumien sulettua
Talven jälkeen metsätilakauppa vilkastui. Kohteita
on tullut nyt välitykseemme hyvin, kuten voitte nettisivuilta tai tämän lehden
mainoksesta havaita.
Metsätilakauppa oli viime
vuonna vilkasta. Kysyntä oli
suurempi kuin tarjonta. Metsätiloja olisi mennyt kaupaksi enemmän kuin oli tarjolla,
minkä voi päätellä tulleista
tarjouksista. Kaakkois-Suomen
Metsätilojen välittämissä kaupoissa vuonna 2014 keskimääräinen metsäheh-taarihinta oli
noin 4.600 euroa ja puustoa
oli noin 117 m³/hehtaari eli
melko runsas puustoisia tiloja.
Välitetyt tilat olivat runsaspuustoisempia kuin edellisenä
vuonna, mi-kä osaltaan nosti
metsätilojen hehtaarihintaa.
Hehtaarikohtainen hinnan-
vaihtelu oli metsätilojen kaupoissa suuri; 1.300 – 10.000
euroon. Vaihtelu johtuu pääasiassa puuston määrästä,
mutta myös ostajien tuottoodotuksista. Ostajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota
hakkuumahdollisuuksien lisäksi metsän tulevaan kasvuun ja
arvon nousuun.
Metsätila kannattaa
myydä puineen
Moni on pohtinut ennen
metsätilan myyntiin laittoa,
että möisikö ensin tilalta
hakata-van puustoin pois ja
sitten laittaisi tilan myyntiin.
Meille on tullutkin muutama
tila myyntiin hakkuiden jälkeen. Ehkä hankalin tilanne
on, kun harvennushakkuista
on tehty kauppa metsäyhtiön
kanssa ja tilan myynnillä olisi
kiire. Etenkin harvennushak-
kuiden vaikutus tilan arvoon
on vaikea määritellä, ettei
jälkikäteen tulisi riitoja hakatuista puumääristä ja harvennuksen voimakkuudesta. Tästä
syystä suosittelen myy-mään
tilan puineen. Onhan verotuskin lähes aina kevyempi kuin
puukaupassa.
Kysytyimpiä ovat edelleen
runsaspuustoiset ja pienehköt
metsätilat mutta myös yli 50
ha:n tilat menevät kaupaksi.
Myös hyvät tieyhteydet lisäävät arvoa ja kysyntää. Eten-kin
taajamien /kaupunkien läheisyys vaikuttaa myös kysyntää
vilkastuttavasti.
Ylämaan yksityistieilta
Tervetuloa Ylämaan yksityistieiltaan Ylämaatalon
valtuustosaliin 28.4. klo 17.00
Tilaisuus on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen
järjestämä.
Ylämaan yksityistiepäivät on suunnattu erityisesti yksityisteiden osakkaille ja tiekuntien puheenjohtajille. Paikalla
esitellään yksityisteihin liittyviä kysymyksiä, yksityisteiden
perusparantamista sekä niihin liittyviä tukiehtoja, tie-oikeuksia ja tietoimituksia.
Paikalla asiaa alustavat Etelä-Karjalan Mhy:n tiemiehet
Teppo Oksanen ja Tuomas Kähö. Maanmittauslaitoksen
edustaja kertoo tieoikeudesta.
Tieosakkaan mielipiteen esittää Veikko Husu.
Yhteistyöterveisin
Erkki Kivistö
kiinteistönvälittäjä (LKV)
julkinen kaupanvahvistaja
Kaakkois-Suomen
Metsätilat Oy LKV
Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV
johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa
Metsätiloja myynnissä:
Lappeenranta, Parjala (Vesikkola), n. 10,3 ha. määräala Hp. 32.000 € / tarjous 29.4. mennessä/ Kivistö
Lappeenranta, Karhula, Joutsenon Kähärilä, 4,3
ha puustoiset (yht. n. 1 014 m³) 2 tilaa rinnakkain.
Hp. 33.000 € / tarjous 29.4. mennessä/ Kivistö
Lappeenranta, Rouhiala, n. 52,6 ha puustoinen
(n. 7.470 m³) määräala Niemenkyläntien varrella.
Määräala rajoittuu osittain Niemijärveen. Hp. 308.000 €
/ tarjous 29.4. mennessä/ Kivistö
Lemi, Keskisenpää (eteläisempi palsta), n. 19,4 ha
puustoinen (3.130 m³) määräala, josta peltoa 1,26 ha
Syntymäinen järven rannalla. Rajoittuu pohjois-rajastaan
Syntymäniementiehen. Hp. 112.000 € / 28.5. mennessä/
Kivistö
Lemi, Keskisenpää (pohjoisempi palsta), n. 28,2 ha
määräala, josta peltoa n. 5,1 ha. Rajoittuu osittain Syntymäniementiehen. Hp. 115.600 € / 28.5.2015 mennessä/
Kivistö
Luumäki, Keskinen (Viuhkola), 5,8 ha, jolla myös tilan
talouskeskus, sekä Keskisenjärven rantaviivaa n. 170 m
ja rannassa oikeus talouskeskukseen liittyvän rantasaunan
rakentamiseen. Rannassa on jo kesken-eräiseksi jäänyt
hirsinen rantasauna. Hp. 110 000 €/tarjous/Haimila
Rautjärvi, Korpjärvi, 1,2 ha puustoinen pikkutila Kaukolannurkantien molemmin puolin. Varttunutta kasvatusmetsää Hp. 4.000 € /tarjous 27.4.2015 mennessä/ Kivistö
Rautjärvi, Korpjärvi, 4,9 ha tila Kaukolannurkantien
varrella. Tilalla vanhoja peltoja (ei viljelty) ja hakkuuaukkoja sekä purkukuntoisia rakennuksia. Sähköliittymä
on. Hyvä puuhapalsta autotien varrella. Hp. 4.800 € /
tarjous 27.4.2015 mennessä / Kivistö
Rautjärvi, Korpjärvi, 13,5 ha tila Purnujärven rannalla. 1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään.
Ranta on matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla Ls. alue.
Hp. 28.000 € /tarjous 27.4. mennessä/Kivistö
Rautjärvi, Rautjärvi, 11 ha puustoinen (n. 1 350
m³) tila VT 6 (Karjalantie) ja Miettiläntien risteyksessä
Hp. 53.000 € /tarjous 28.4. mennessä/ Kivistö
Ruokolahti, Kaljula (Salosaari), 4,3 ha, puustoinen (n.
725 m³) pääasiassa uudistuskypsää- ja varttunutta kasvatusmetsää. Hp. 31.000 € / 28.5.2015 mennessä/ Kivistö
Ruokolahti, Vertalansalmi, 7,7 ha, puustoinen (n.
1.280 m³) pääasiassa uudistuskypsää metsää, tieyhteys
tilalle, jossa vanha kesäasunto ja lampi. Hp. 52.000 € /
tarjous/ Kivistö
Ruokolalahti, Vuosalmi (Härskiänsaari), 7,4 ha Taimikkovaltainen metsätila. Osittain myös uudistuskypsää
metsää Saimaan rannalla
Kouvoniitunpolun päässä.
Hp. 23.000 € / tarjous 27.4.2015 mennessä / Kivistö
Virolahti, Yläpihlaja 10,5 ha tila. Varttunutta kasvatusmetsää 57 % pinta-alasta. Ei virallista tieoikeutta tilalle.
Puuston määrä 1130 m³. Hp. 36.000 €/tarjous, viimeistään 29.4.2015 / Marjomaa
Muut kohteet:
Luumäki, Anjala, kolme aurinkoista vapaa-ajan asuintonttia n. 5 000 m²:n tontilla Syvän Vehkjärven rannassa.
Tontit myydään joko yhdessä tai erikseen. Hp. 36 000 €/
tontti/tarjous/Haimila
Luumäki, Huopainen, kolme vapaa-ajan asuintonttia
Yläkivijärven rannassa Sianniemessä alle 10 km päässä
kuntakeskus Taavetista. Hp. 85 000 €/tontti / tarjous
/ Haimila
Rautjärvi, Korpjärvi, 3,1 ha tila Purnujärven rannal-la.
1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään. Ranta on
matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla vanhoja peltopalstoja (ei viljelty). Osittain taimettuneet. Hp. 19.000 € /
tarjous 27.4. mennessä/ Kivistö
Ruokolahti, Kaljula, Kaunis kaakkoon/ etelään avautuva
4.790 m³ suuruinen rantatontti Vuorinen järven rannalla.
Tontilla vanha ja huonokuntoinen saunamökki. Vuorijärventie kulkee tontin halki. Hp. 35.000 € / Kivistö
Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti
rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen jär-vestä
laskevaan puroon pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinrannantie 9: 12.000 €, Käringinrannantie 11: 19.000
€ ja Käringin-rannantie 12: 6.000 € / tarjous Kivistö
Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa:
www.metsatilat.fi
Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082
Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI
Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913
Riihitie 1, 54500 TAAVETTI
Heikki Marjomaa, myynties. puh. 0400-882 010
Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA
Turvallinen metsän ammattilainen välittää
13
Työohje, istutus
Taimien varastointi
ja huolto
Säilytä taimet tasaisella alustalla
laatikoissaan/säkeissään, mieluiten varjoisalla paikalla. Avaa
laatikot/säkit. Vältä suoraa auringonvaloa ja taimien kuivumista.
Huolehdi säännöllisellä kastelulla,
että taimet pysyvät kosteina ennen istutusta. Paakun on istutushetkellä oltava niin märkä, että
siitä voi puristaa vettä. Älä istuta
kuivuneita, jäisiä tai vioittuneita
taimia.
Istutuksen valmistelu
putkea edestakaisin maata vasten. Vältä liian voimakasta työntöä kahvoista, etteivät ne katkea.
• Paina putken leuat auki jalalla
polkuraudasta painamalla.
• Pudota taimi putkeen, nosta putki kokonaan pois taimen päältä
ja sulje putken leuat jousenpalautinta peukalolla painamalla. Varo, ettei taimi jää tässä vaiheessa
leukojen väliin tai se katkeaa.
• Tiivistä maa taimen ympärillä
kengän kärjellä ja katso, että taimi jää suoraan.
• Siirry seuraavaan istutuskohtaan
ja varmista, että olet sulkenut
pottiputken leuat ennen kuinpainat sen maahan. Näin vältyt
putken tukeutumiselta.
Paakkutaimien istutusta varten
tarvitset istutusputken, taimivakan ja hanskat. Taimet on käsitelty
tukkimiehentäitä vastaan torjunta-aineella, joten niitä ei pidä käsitellä paljain käsin. Myös
Oikean istutuskohdan
käsivarret kannattaa suojata. Taimilaatikot siirretään istutusalalle valinta
ennen työn aloittamista. Jaa
laatikot eri puolille istutusalaa si- Äestys tai laikutus
ten, että saat täytettyä istutusva- • Taimi istutetaan muokkaukseskan ilman turhaa edestakaisin
sa paljastetulle kivennäismaalle,
kävelyä.
vähintään 20 cm päähän humuksen reunasta. Tämä vähentää
Istutustekniikka
tukkimiehentäituhoja.
• Ennen istutuksen aloitusta, säädä • Paakun päälle on jäätävä 2 cm
syvyysrauta sopivalle korkeudelkivennäismaata.
le, jotta saat taimen oikeaan istu• Istuta taimet noin 2,5 metrin päätussyvyyteen.
hän toisistaan mahdollisimman
• Valitse hyvä istutuskohta.
korkeaan kohtaan. Vältä kuop• Paina istutusputki kohtisuoraan
piin ja muihin painaumiin istumaahan kevyesti kahvoista paitusta, jottei taimi kuole liikaan
namalla ja samalla kääntämällä
kosteuteen.
HANKI OMAT ISTUTUSVÄLINEET KEVÄÄN
VILJELYTÖIHIN NYT ERIKOISHINTAAN
63 mm istutusputki + kantovakka 135 € + alv 24 %
Soita heti toimistoomme p. 020 413 4700
ja tee tilaus
• Jos laikku on iso, voit istuttaa
samaan laikkuun kaksikin tainta,
yksi molempiin päihin.
• Hyvän istutuskohdan valinta on
tärkeämpää kuin tasainen istutustiheys.
Mätästys
• Tarvittaessa tiivistä mätäs jalalla ennen istutusta. Mätäs ei saa
hajota, kun painat putken siihen.
• Istuta taimi keskelle mätästä.
• Paakun päälle on jäätävä 4 cm
kivennäismaata.
Hyvistä siemenistä
kasvaa tuottava metsä
TAPIO SILVA Oy
puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
ETELÄ-KARJALA
Huom!
Mhy:llä rajallinen määrä istutusvälineitä lainattavaksi
JÄSENETUNA taimitilauksen yhteydessä.
www.taimitapio.fi
14
Lappeenrannan kaupunki uudistaa
yleiskaavoja
Jouni Tiainen
Marjo Saukkonen ja Risto Laukas tutkailemassa kaavaluonnoksia.
Kaupunkiyhteisön toimintojen ennakkosuunnittelun
välineenä käytetään yleiskaavaa, mikä on eräänlainen
ennustus tulevasta kehityksestä. Kaavahierarkiassa
yleiskaava sijoittuu yksityiskohtaisen asemakaavan
ja laajoja alueita käsittävän
maakuntakaavan väliin.
Kunnat käyttävät kaavamonopoliaan yleiskaavojen ja asemakaavojen kautta. Yleiskaava
perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin ja se on laajaalainen, yhdyskuntarakennetta
ja maankäyttöä yleispiirteisesti
ohjaava kaava. Asemakaavaa
ei voi laatia ilman voimassa
olevaa yleiskaavaa.
Yleiskaavalla
suunnitellaan
tulevaisuutta
”Yleiskaavalla on pitkä aikatähtäin. Se ennustaa 20 -30, jopa 40 vuoden päähän. Kaikki
ei toteudu”, toteaa yleiskaavaarkkitehti Marjo Saukkonen
teknisen toimen kaavoituk-
sesta. Kaavoitus valmistelee
Lappeenrantaan tällä hetkellä
yhteensä yhdeksää osayleiskaavaa. Lausunnolla ovat
olleet Lappeenrannan keskustaajaman läntisen osa-alueen
osayleiskaava ja Korvenkylän
osayleiskaava.
Maankäyttö ratkaistaan
yleispiirteisesti
Keskustaajaman
läntinen
osa-alue on pinta-alaltaan noin
4160 hehtaaria, joista yksityismaita on noin 2300 ha. Korvenkylän osayleiskaavan pinta-ala
on noin 600 ha, josta yksityismaiden osuus on noin 100 ha.
Molemmissa osayleiskaavoissa
on hahmoteltu tulevat asuin-,
työpaikka- ja kaupan alueet,
pääliikenneverkko, laajemmat
virkistysalueet ja ekologiset yhteydet. ”Näissä yleiskaavoissa
turvataan riittävät virkistysalueet, mutta tarkkoja mitoituksia ei ole tehty yleiskaavojen
suurpiirteisyyden takia”, jatkaa
Marjo Saukkonen.
Korvenkylän osayleiskaavaluonnoksessa metsäalueet sisältyvät pääasiassa maa- ja met-
sätalousvaltaisille alueille, M-1.
Lappeenrannan keskustaajaman
läntisen osa-alueen kaavaluonnoksessa metsäalueet sisältyvät
pääosin maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, M-1 ja M-2
(M-2 -alueilla ei sallita asuinrakentamista). Korvenkylässä M-1
-alueen pinta-ala on noin 25 ha,
joka on kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa. Läntisellä osaalueella M-alueiden pinta-ala on
noin 1330 ha, josta yksityisomistuksessa on noin 1275 ha.
Rajoituksia karsittu
M-alueilla
Tavoitteena on, että osayleiskaavojen M-alueille tulee hyvin
vähän kaavallisia rajoituksia eikä maisematyölupaa enää vaadita. Maisematyölupavelvoite
on säilytetty ehdotuksessa luo
-alueilla (luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävillä
alueilla). Kaavoitus toivoo, että
metsiä hoidetaan ja käytetään
metsäsertifikaattien mukaisesti
ja noudattaen Metsälakia, mikä osaltaan suojaa arvokkaiden
luontokohteiden säilymisen.
Risto Laukas
Tupatöiden vastapainoksi Risto suuntaa usein omalle palstalle hakkuutöihin. Tai raivaamaan. Tai muuten vaan nauttimaan metsäluonnosta.
15
Yleiskaavat rajoittavat metsätaloutta
Kuvat: Jouni Tiainen
Julkista valtaa käyttävät kunnat
suunnittelevat yhteisen edun
mukaisesti erilaisten toimintojen
sijoittelua alueelleen.
Kuntien asukkaat, maanomistajat ja
eri toimijat saavat ottaa kantaa suunnitelmiin ja lopullisesti kuntien valtuustot päättävät tulevaisuudet maankäyttöratkaisuista. Metsätalous saa väistyä
asuntojen, teiden ja teollisuuden tieltä
ja virkistysalueiksi jääville metsille tulee
käyttörajoituksia. Asuntoalueet tarvitsevat ympärilleen virkistysalueita ihmisten
viihtymisen ja terveyden varmistamiseksi.
Metsänkasvatus tähtää
60 - 70 vuoden päähän
Metsätaloutta
M- ja V – alueilla
Yleiskaavojen M- ja V – alueilla on
mahdollista harjoittaa metsätaloutta.
M – alueiden pääkäyttömuoto on metsätalous. Maankäyttö- ja rakennuslain
(MRL) maisematyöluvan ehdoilla ei
metsätaloutta saa tehdä kannattamattomaksi. V – alueilla metsätalouden
harjoittaminen on haastavampaa, koska
näillä alueilla on noudatettava Metsälain (ML) lisäksi MRL:ia maisematyölupaehtoineen. Kuntien metsäasiantuntijat
yrittivät muuttaa lakien soveltamisaloja
niin, että turhilta lupakäytännöiltä vältyttäisiin. Ehdotus kuitenkin kaatui
ML:n lausuntokierroksella.
Metsäalueiden säätelyä
vähennetään
Lappeenrannan kaavoitus on valmistellut yleiskaavoja niin, että metsäalu-
MRL:n mukaisen lupavelvoitteen puiden kaatamiseen. Metsäasioita hoitavat
ja tuntevat ovatkin lausunnoissaan pyytäneet kaavoitusta muuttamaan tältä
osin yleiskaavojen luonnoksia ja poistamaan maisematyöluvat kaikilta luo
–alueilta. Esimerkiksi M –alueille on
rajattu varsin laajoja luo -alueita metsälakikohteina. Metsälaki lähtee siitä,
että metsälakikohteet ovat pienialaisia
ympäristöstään selvästi erottuvia. Nyt
pienialaisuuden ylittävät rajaukset ilman metsäkeskuksen lakikohteen todentamista ovat ongelmia jatkossa.
Kaavamerkinnät kertovat, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja.
eilla on mahdollisimman vähän säätelyä. Kaavoituksen yhteydessä voidaan
ratkaista M- ja V – alueilla tarvittava
lupamenettely. Maisematyöluvasta voidaan luopua puiden kaatamisen osalta.
Pääosin kaupungin omistuksessa olevil-
le V – alueille maisematyölupamenettely on jäämässä voimaan.
Luo – alueet ongelmallisia
Luo – alueille on kaavoitus säilyttänyt
Hoito- ja hakkuutoimenpiteillä tavoitellaan päätehakkuussa mahdollisimman suurta tukkimäärää ja sitä kautta suurta tuloa. Kaavojen lähestyessä
usein metsien hoitaminen ja harventaminen vähenee, kun ei ole varmaa, että
sato päästään korjaamaan suunniteltuna aikana. Yleiskaavoissa metsäkasvatukseen varatuilla alueilla kannattaa
kuitenkin tehdä hoito- ja hakkuutyöt
ajallaan. Hoidetut ja harvennetut metsän toimivat virkistysalueina paremmin
kuin hoitamattomat tiheiköt. Myös
monimuotoisuuden ja vaihtelevuuden
kannalta hoidetut metsät ovat selvästi
edellä hoitamattomia metsiä.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että
hoidettu metsä on aina arvokkaampi
kuin hoitamaton, joten hoitoon panostaminen yleiskaavojen metsäalueilla ei
mene hukkaan.
Teksti: Risto Laukas
Luuan arboretum
MetsänoMistajien koulutusMatka
Põltsamaa
Rakvereen Viroon
27.-29.8.2015
tutustumme virolaiseen metsätalouteen ja
-luontoon ja kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Vierailemme
luuan arboretumissa, sagadin kartanossa,
Viron suurimmalla ruusutarhalla sekä japanilaisessa puutarhassa. Pääsemme myös tutustumaan Viron metsämuseoon.
Majoittumme Rakvere Aqva Spa –kylpylään, joka on
yksi Viron tasokkaimmista kylpylöistä.
ilMoittautuMinen
matka@astor.fi, puh. 09 872 6465
Matkan hinta 490 eur Helsingistä,
530 eur kotimaan bussikuljetuksella.
pekka.kokko@globex.fi, puh. 010 617 1307
jarmo.siekkinen@globex.fi, puh. 010 617 1302
Hintaan sisältyy laivamatkat ja majoitus
sekä tasokas ohjelma ruokailuineen
(laivaruokailut mennen tullen, hotelliaamiaiset, kaksi lounasta ja kaksi illallista).
Alustava bussireitti Savonlinna-Lappeenranta-Kouvola-Kotka-Helsinki. Reitti
tarkentuu ilmoittautumisten perusteella.
Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas seuraa kaava-asioiden
valmistelua niin virkansa puolesta kuin yksityisenä metsänomistajanakin.
Katso lisää www.metsatieto.fi
16
Halpaa vai kallista?
Maaliskuun alkupuolen
eräänä iltapäivänä olemme tulleet Rautjärven
kunnan Kokkolan kylään
Simo ja Riitta Luumin kotiin. 1902 rakennettu sukutalo seisoo Rautjärven
rannalla, tuvan ikkunasta
näkyy järven toisella puolen kirkontorni.
Pihatie on jo sula, eikä kirkolle johtavalle jäätielle ole enää
asiaa. – Kerran ajoin traktorilla
tänä talvena järven yli – kertoo
Simo. Toteamus kertoo samalla
myös millainen talvi on takana.
Uunin ympärillä häärii Riitta paistaen karjalanpiirakoita
vietäväksi Skotlantiin. Simo on
nimittäin lähdössä seuraavana
päivänä tervehtimään pariskunnan tyttären perhettä Glasgowhun. Piirakat ovat kuulemma
niin vävyn, kuin tyttärenpoikienkin suurinta herkkua. Jopa
niin, että vävy on pitänyt opettaa piirakanpaistoon skotlantilaisista tarpeista.
Kuviotiedot
kuntoon
Ennen kuin jutuntekijä on
saanut kameransa kuvauskuntoon Simo ja mhy:n metsäneuvoja Erkki Jääskeläinen
päivittävät jo täyttä päätä metsäsuunnitelman kuviotietoja
Erkin tietokoneelle. - Se ja se
kuvio on nyt raivattu, toiselta
poistettu ylispuut. Seuraavaksi
siihen merkataan taimikonhoito parin vuoden päähän.
Kyselen, tekeekö Simo hoitotyöt itse – ja saan vastaukseksi
että yleensä kyllä. Ja joka vuo-
Kuviotietojen päivitys on Simolle ja Erkille jokavuotinen rutiini. ”Taas on suunnitelma ajan tasalla”.
si hankintapuita. Riitta huikkaa lieden ääreltä, että isäntä
on metsätöissä jouluaattoa ja
joulupäivää lukuun ottamatta
joka päivä. Simo siihen naureskelee, että kun se on niin
mukavaa. Ja eritoten järkevää
askartelua luonnon apuna. –
Ihmisen kädenjälki näkyy ainakin pari sukupolvea.
Kokemuksia
uudistamiskuluista
On Simolla kokemuksia myös
hoitotöiden ostopalveluista. Pari vuotta sitten kirjanpainajaaukon myynnin yhteydessä
firman mies kehui edullisilla
uudistamistöillä ja Simo päätti kokeilla. - Istutus ja taimet
olivat vielä suunnilleen totutun
hintaisia, mutta muokkaustyöstä tuli hintava lasku, kertailee
isäntä. Vertailu oli helppoa,
koska samana keväänä toisella palstalla toteutettiin aivan
vastaava työ mhy:n toimesta
– ja kolmanneksen edullisemmin. Metsänhoitoyhdistyksen
valtiksi Simo kertoo myös sen,
että käytettävissä on paikalliset yrittäjät, jotka tuntevat
paikat ja osaavat sopivat kulkureitit kohteille. ”Ei firmoja
tosiasiallisesti kiinnosta kuin
mahdollisimman edullisesti saatava puu. Markkinapuheet ja
prosyyrit on kyllä kohdallaan.
Aina pitää kuitenkin muistaa,
että ostomiesten homma on
hankkia edullista puuta jalostettavaksi.”
Riitta lisää, että mhy:n Erkiltä saa niin hyvän palvelun,
ettei mistään!
Sukupolvenvaihdos
mielessä
Kaikki pariskunnan viisi
lasta -3 tytärtä ja kaksi poikaa - ovat saaneet tutustua
metsätalouteen osallistumalla
isän opastuksella hoitotöihin.
Osansa ovat saaneet vävytkin.
Tällä hetkellä ”koulutuksessa”
ovat jo lapsenlapset. Nyt ympäri maata ja maailmaa asuvat
tulevat perilliset eivät töiltään
tahdo ehtiä metsätöihin. Ehkä
myöhemmin. Metsänhoito on
vastuullista työtä sukupolvelta
toiselle.
Talossa on tuumailtu jo jonkun vuoden ajan metsien siirtämistä hallitusti nuorempien
haltuun.
- Vaihtoehtoja on päällimmäisenä parikin. Joko yhteismetsän perustaminen tai yhtymän muodostaminen, kertoo
Simo. Pohdinta tulevasta jatkuu Erkin avustuksella. Tavoitteena on joka tapauksessa, että omistukset säilyisivät
yhtenäisenä, eikä perintötiloja
pilkottaisi. Ja että metsät tulevat hoidettua jatkossakin.
Jokohan on Skotlannin matkan asiakirjat tulleet – tutkailevat Riitta ja Simo.
Teksti ja kuvat:
Jouni Tiainen
17
Päivä metsäneuvojan matkassa
metsänomistajalle ja esittelee
puukauppatarjoukset ja antaa
oman suosituksensa parhaasta
puukauppakumppanista. Yhdessä päätetään kenelle leimikko
myydään.
B) Metsänomistaja on palauttanut valtakirjan puukaupan toimeksiantoa varten. Petri siirtää
puukauppakohteen tarjouksia
varten Puumarkkinat.fi – sivustolle. Siellä leimikko on ostajien
nähtävillä tarjousajan verran.
Tällä hetkellä ostajia kiinnostavat erityisesti kesäkorjuukelpoiset kohteet, kertoo metsäneuvoja
Petri Hirvikallio.
Metsäneuvoja Petri Hirvikallion työpäivä alkaa
yleensä toimistolla tulevaa työpäivää valmistellen
ja puhelimeen vastaillen.
Petri on aloittanut metsäneuvojan tehtävissä vuoden 2015 alussa, kun Kosken Tuomas siirtyi muihin
tehtäviin Saksaan.
Petrin toimialuetta ovat Lappeenrannan Jängyn, Vilkjärven
ja Korkia-Ahon kylät. Alueella
on metsänomistajia lähes 500,
joten puhelin soi kiireisimpinä
aikoina melko tiuhaan.
Ennen päivän maastotöitä
Petri tekee valtakirjaleimikoihin
liittyviä toimistotöitä:
A) Myynnissä olleen leimikon
tarjousaika on päättynyt ja tarjoukset on vertailtu katkonta
huomioon ottaen. Tähän Petri
käytti apuna Metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoa, johon
on tallennettu kaikki MHY:n
kautta myytyjen leimikoiden
toteutuneet kuutiot. Tarjousten
vertailun jälkeen Petri soittaa
C) Valtakirjakaupalla myyty
leimikko on hakattu ja ostaja on
toimittanut mittaustodistuksen
hyväksyttäväksi. Petri on käynyt
korjuun aikana maastossa valvomassa puun korjuuta ja mittausta. Korjuulla kaikki on sujunut hyvin, joten mittaustodistus
hyväksytään allekirjoittamalla
mittaustodistus. Tämän jälkeen
Petri syöttää toteutuneet puumäärät katkonnan seurantaan,
josta saadaan taas lisätietoa seuraavia puukauppoja varten.
Toimistohommat alkavat tältä
erää olla tehty ja onkin aika
vaihtaa maastovarusteet päälle
ja suunnata ulkoilmaan. Maastotöitäkin riittää lähestulkoon
jokaiselle työpäivälle. Tänään
hyötyliikuntaa kertyy leimikon
nauhoituksessa. Petri käy vahvistamassa puunmyyntisuunnitel-
man teon yhteydessä aloitettua
nauhoitusta.
Samalla reissulla Petri käy tutustumassa männyn taimikkoon,
johon metsänomistaja on tilannut taimikonhoidon tehtäväksi
Metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Taimikosta onkin jo kaikki
lumet sulaneet, toteaa Petri.
Ohi ajaessaan Petri pysähtyy
tervehtimään Metsänhoitoyhdistyksen Puunkorjuupalvelu-
Erkki Kivistöstä Kaakkois-Suomen Ukkoherra
Joutsenossa asuva Erkki
Kivistö on valittu vuoden 2015 Ukkoherraksi.
Valinnan teki KaakkoisSuomen metsätoimihenkilöitä edustava METO
Kaakkois-Suomi ry.
Ukkoherraksi valitaan vuosittain metsäammattilainen,
joka on yhdistyksen jäsenten
mielestä edistänyt työurallaan hyvää metsämieshenkeä.
Kivistö työskentelee nykyisin kiinteistönvälittäjänä
Kaakkois-Suomen Metsätilat
Oy LKV:llä. Hän on tehnyt
mittavan työuran metsäalalla
ensin Joutsenon, sitten EteläSaimaan ja vuodesta 2006
lähtien nykyisen Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen
palveluksessa. Päätoiminen
kiinteistönvälittäjä hän on
ollut vuodesta 2007 lähtien.
Ukkoherra-esitysten perusteluissa Kivistön työka-
verit ja yhteistyökumppanit
kuvaavat häntä huumorintajuiseksi ja kannustavaksi
ihmiseksi, joka osaa ottaa
muutkin huomioon työelämän kiireissä. (Etelä-Saimaa
7.3.2015)
Ukkoherran
välineet
kestäneet
terävinä.
urakoitsijaa Kimmo Savolaista.
Kimmo on juuri aloittanut 6-tien
levennykseen liittyviä hakkuita.
Kuten huomata saattaa, on
metsäneuvojan työnkuva hyvin
monipuolinen ja siitä voikin hyvin kliseisesti, mutta totuuden
mukaisesti todeta, että yksikään
päivä ei ole samanlainen!
Kuvat ja teksti:
Silja Ahonen
Martti Linna
18
Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana
Mhy Etelä-Karjala tarjoaa
metsäselaimen jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Metsäselain perustuu maastokarttasovellukseen,
joka tarjoaa metsänomistajalle
mahdollisuuden metsäsuunnitelmatietojen tarkastelemiseen
omalla mobiililaitteella.
Mobiilimetsäsuunnitelma
vaatii metsänhoitoyhdistyksen
järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei
tietoja ole, saat palvelun jatkossa
käyttöösi tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen
vanhaan metsäsuunnitelmaan
metsänhoitoyhdistyksestä.
Tilaa uusi metsäsuunnitelma
tai metsäsuunnitelman päivitys
omalta metsäasiantuntijaltasi nyt!
tiedot ja asiointipalvelut
metsänomistajille ja asiantuntijoille.
• Tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen.
• Teemakartat hakkuu- ja
hoitotöistä.
• Hakkuutuloarviot sekä hoitotöiden kustannusarviot.
• Oman sijainnin tarkka näyt-
tö kartalla.
• Toimii myös ilman verkkoyhteyttä (offline-tila)
• Android- ja Windows Phone
-versiot jo sovelluskaupoissa,
iOS tulossa huhtikuussa.
•L
isää teemakarttoja ja esim.
hakkuu- ja hoitotöille teemoitus kiireellisyyksien mukaan
• Yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen
Metsäselaimen kautta
• Metsäsuunnitelmatietojen
päivitys sovelluksessa
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
Metsäselain sisältää:
• Metsäsuunnitelmat, kuvio-
Yhdistyksen jäsenedut:
Tulossa olevia
ominaisuuksia:
• Reitin, valokuvien ja muistiinpanojen tallennus
Palvelu on saatavissa
kesäkuusta 2015 alkaen.
Valtakunnalliset jäsenedut:
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala
• Maksuton PEFC-sertifiointi
• Alennusta palveluista
• Maksuttomat koulutustilaisuudet
• Maksuton neuvonta
Tilaa uusi
nitelma
metsäsuun •
2 krt vuodessa
ltasi
jaJäsenlehti
äasiantunti
mets
nyt ja saat tta
maksu
jäsenetuna etsämobiilim n!
a
suunnitelm
Metsäselain Windows
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.
• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
metsä- ja kotivakuutuksesta.
• United Bankers: 30 % alennus
Metsäobligaation merkintäpalkkiosta.
• Savotan Puoti: pokara 34,90 €,
tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi
29,90 €
Metsäselaimen kuviotiedot
Metsäselain Android
Haluatko metsäsuunnitelman vai hyvän metsäsuunnitelman?
Milloin on tarve ottaa
uusi tai päivittää
voimassaolevaa
Nämä ehdot kun täyttyvät suunnitelmaa?
Laserkeilaukset ja niiden
pohjalta tehdyt simuloidut johdannaiset eivät
vielä korvaa osaavaa ihmissilmää metsäsuunnittelussa. Laser-pohjaista
aineistoa voidaan kuitenkin pitää alustavana pohjatietona metsäsuunnittelun maastotöissä.
kriteerit ja luonnon monimuotoisuus.
on metsänomistajan helpompi hahmottaa metsänsä mahdollisuudet, sekä aineelliset ja
aineettomat arvo. Yhteisomistajuudessa metsäsuunnitelman
pohjalta voidaan tehdä järkeviä päätöksiä ja välttää osaltaan ristiriitoja, mitkä voivat
aiheuttaa metsäomaisuuden
arvon menetystä. Metsäsuunnitelman tilaajalle on maksutta tarjolla suojattu SilvaNetti.
Tämän avulla suunnitelmatietoihin pääsee internetin kautta
vaikka lomareissulla tarpeen
mukaan. SilvaNettillä saadaan
uusia ominaisuuksia esille
suunnitelman käytöstä, mikä
ei onnistu perinteisellä paperitulostekansiolla.
Metsäsuunnitelman teko on
ajankohtaista noin 10 vuoden
välein tai kun metsä on muuttunut voimakkaasti. Myös uudelle metsänomistajalle on iso
hyöty tuoreesta suunnitelmasta.
Erityisesti tila-arvion teon yhteydessä, missä määritellään tilan
arvo maapohjineen, on hyvä hetki päivittää myös suunnitelma
ajan tasalle.
MTK:n jäsenedut mm.:
metsäsuunnitelma saadaan kännykkään ja tabletteihin. Taustakarttana ohjelmassa on Maanmittauslaitoksen uusin karttaaineisto ja ilmakuvat. Matkapuhelimen gps-paikannus kertoo
millä kuviolla parhaillaan olet
menossa ja voit katsella kuvion
puustotietoja ja toimenpide-ehdotuksia. Sovelluksen voit ladata koekäyttöön mobiililaitteesi
sovelluskaupasta hakusanalla
metsäselain.
Metsäsuunnitelmia tekevät
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalassa Teemu Viljakainen, Teppo Oksanen ja Jari Jordan.
Jarin askeleet johtavat pian
Rautjärven kunnan metsiin.
Kunta on tilannut uuden metsäsuunnitelman niin talous- kuin
taajamametsiin.
Teksti ja kuva:
Jari Jordan
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300500 € etuseteli tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensasta,
dieselistä,
polttoöljystä ja pelletistä.
Metsäsuunnitelma
on
nyt
saatavilla
myös
Valittavissa: St1-yrityskortti:
alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti:
Vesurille löytyy monesti töitä
kännykkään.
suunnitelman teon jälkeen! Jari
alennus asemittain tai St1-Visa.
muistuttaa, että metsäsuunnitelMetsänhoitoyhdistykset ovat
on perustyökalu metsäomaiolleet kehittämässä Metsäselain• K1 Katsastajat: Katsastusnimistä
etuhintaan
- vain 30 euroa. Henkilö- ja ma
pakettiausuuden hoidossa.
mobiilisovellusta, jolla
ton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.
Ramirent: Yleisalennus
-35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.
Agrimarket •
Metsänomistajan
Yhteistyökumppani
• Hankkija:
Uusien
moottorisahojen,
näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä
Meiltä Agrimarketista
Istutusputket, taimivakat,
moottori
ja raivaussahat
Pohjanmaalla
JONSERED FC 2245
metsuritarvikkeista
alennus 10 %.
Raivaussaha
FC2245
Moottorisaha
CS2245
valmistetut
-raivaussaha
-45,7cm³ -2,2kW • Teboil: Yrityskortilla
-45,7cm³
bensiinistä
Hinta ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. VoiteluVector metsän
4-valjaatraivaukseen
PALAX-klapikoneet!
-ESis.
rityisesti
-2,1kW
aineet, autokemikaalit ja410,00
pesut 10 % alennuksella.
suunniteltu raivaussaha
COMBI 3,5 T APV (ovh. 449,00)
Hyvä metsäsuunnitelma sisältää asiakaslähtöisen palvelun ja tarkat maastossa kerätyt
puustotiedot. Oikea-aikaiset
ja toteutuskelpoiset toimenpide
ehdotukset tuloineen ja menoineen auttavat metsäomaisuuden jalostamisessa. Hyvässä
suunnitelmassa huomioidaan
omaisuuden arvon kehittämismahdollisuudet, sertifiointi
Windows XP – Windows 10 ympäristöt ● haastavien IT-ympäristöjen konsultointia ● erityistoimeksiannot
740,Hinta
720,00
Suoran kaupan nettohintaan (sis.alv)
JONSERED SEMI-PRO
SUOJAKYPÄRÄ
(ovh. 799,00)
JONSERED CS 2255 S
29,90
5.443,-
Savitaipale, Agrimarket, Peltoinlahdentie 25, 54800 SAVITAIPALE Puh 010 76 84430
-moottorisaha
Vuoksenniska
(Imatra), Agrimarket, Sauramonkuja 4, 55800 IMATRA Puh 010 76 84500
Lappeenranta,
Agrimarket, Myllymäenkatu 31, 53550 LAPPEENRANTA Puh 010 76 84440
(ovh 595,-)
19
Huolellinen suunnittelu takaa Jukolan
viestin ympäristöasioiden laadun
Kesäkuussa 2016 Raipon
alueella Lappeenrannan
eteläosassa suunnistettava Lappee-Jukola kerää yli
15 000 suunnistajaa nauttimaan ainutlaatuisesta
Jukolan viestin tunnelmasta. Toimitsijat, kutsuvieraat ja yleisö mukaan
laskettuna tapahtumaalueelle odotetaan jopa 50
000 kävijää. Massatapahtuman ympäristöasioiden
huolellinen suunnittelu on
oleellinen osa järjestelyjä.
Jukolan viesti on maailman
suurin viestisuunnistustapahtuma ja Suomen suurin aikuisliikuntatapahtuma. Massatapahtuman järjestäminen luonnon
keskellä vaatii ympäristöasioiden tarkkaa huomioimista.
Suunnittelu aloitettiin kesällä
2014 ja asiat etenevät hyvässä
tahdissa. Tapahtuma-alueen
ympäristö- ja luontoarvot on
kartoitettu ja huoltotoimin-
not, kuten jäte- ja vesihuolto, on suunniteltu vastaamaan
suuren ihmisjoukon tarpeita.
Maanomistajat ja lähialueiden
asukkaat ovat suhtautuneet
Jukolan viestin järjestämiseen
erittäin myönteisesti ja kiitokseksi tästä mahdollisuudesta
ympäristöasiat halutaan hoitaa
laadukkaasti.
Ennakkosuunnittelussa on
tärkeää tunnistaa luontokohteet, jotka voivat olla herkkiä
kulutukselle tai häiriölle. Lappee-Jukolan suunnistusmaasto
on melko tyypillistä Etelä-Karjalaista talouskäytössä olevaa
metsää.
Luontoselvityksen
yhteydessä havaittiin joitakin
pienvesiä sekä pienialaisia suoja kalliokohteita jotka huomioidaan ratasuunnittelussa sekä
kilpailua varten tarpeellisten
rakenteiden sijoittelussa. Herkimmät kohdat kierretään tai
merkitään kielletyiksi alueiksi ja riistalle jätetään suojaalueita kilpailumaaston sisälle. Suunnistuksessa kiellettyjä
alueita kunnioitetaan, joten ne
Antti Nousiainen
on helppo rajata pois käytöstä.
Nuoret taimikot, piha-alueet
ja viljelykset ovat myös alueita joihin suunnistusreittejä
ei viedä.
Suuri suunnistajajoukko jättää jälkensä hyvinkin kulutusta kestävään metsään. Jukolan viestin jälkeen maastossa
risteilee uusia suunnistajien
tekemiä polkuja, mutta nämä
jäljet luonto korjaa nopeasti. Aiempien vuosien Jukolan
viestien jälkeen tehdyissä seurannoissa on todettu, että kasvillisuus palautuu suurimmalta
osin ennalleen jo muutamassa
vuodessa. Maastonkohdasta
riippuen 5-10 vuodessa jäljet
ovat hävinneet kokonaan. Ympäristövaikutusten seuranta ja
kokemusten hyödyntäminen
jatkossa haittojen minimoimisessa ovat osa Jukolan viestin
tiedonsiirtojärjestelmää. Suunnistajat ovat siistiä joukkoa,
joten roskia ei maastoon jätetä.
Tänä keväänä Lappee-Jukolan järjestelyorganisaatio keskittyy lupa-asioiden ja toimin-
Lappee-Jukolan järjestäjiä tutustumassa kilpailukeskuksen maastoihin
kesällä 2014.
tasuunnitelmien viimeistelyyn.
Lappeenrannan kaupungille on
huhtikuun alussa jätetty hakemus tapahtuman toimenpideluvasta, joka sisältää suunnitelmat myös kaikista keskeisistä
ympäristöasioista. Kaupungilla
on tämän mittaluokan tapahtumassa merkittävä rooli toimintaa valvovana ja ohjeistavana
tahona. Yhteistyötä tehdään
myös muiden viranomaisten,
metsästysseurojen ja tietenkin
maanomistajien kanssa. Lappee-Jukolan yhtenä keskeisenä
tavoitteena on ylläpitää ja lisätä suunnistuksen mainetta ympäristöä, luontoa ja yksityistä
maanomistusta kunnioittavana
urheilulajina.
Matti Maajärvi
Lappee-Jukola v.2016 lähestyy - oletko valmis?
2016 Jukolan-viesti suunnistetaan Lappeenrannan Raipossa. Paikalle odotetaan n.15 000
pihkaniskaa + yleisö; eli tiedossa on jälleen mittava yleisöjuhla Suomen suvessa.
Mhy Etelä-Karjalan on päättänyt lähteä mukaan tähän joka kesäiseen massatapahtumaan.
Tarkoituksemme on, että mhy saisi joukkueet sekä naisten Venla-viestiin että miesten
Jukola-viestiin.
Joukkueita ilmoitetaan niin monta kuin halukkaita
juoksijoita ilmaantuu.
Kovin suuria suunnistustaitoja ei juoksijoilta vaadita,
riittää kun pystyy kävelemään metsässä. Rasteilla on
kirmaamassa niin paljon suunnistajia yhtä aikaa, että
auttajia löytyy helposti.
Ilmoittautuneet kokoontuvat kerran kuussa yhteiseen
harjoitukseen. Harjoitukset pitävät sisällään kesällä tietysti
suunnistusta, mutta myös yhden kerran kirkkovenesoutua.
Syksyllä vaelluksia metsässä, talvella hiihtoa ja luistelua.
Tämä lysti maksaa 100€ + alv/henkilö, sisältäen Jukolan
osallistumismaksun.
Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen on lauantaina 13.6.
klo 11.00 Ylämaalla, jossa myös suunnitellaan tarkemmin
vuoden toiminta.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut Petri Nurmela,
petri.nurmela@mhy.fi tai 0400-131760.
TULE ROHKEASTI MUKAAN!
Metsäiltamat saavat jatkoa
Perinteiset ja hyvin suositut metsäiltamat jatkuvat
myös ensi suvena. Ruokolahden Suikkalassa aloitetaan
vanhan tavan mukaan jo heti juhannuksen jälkeen
lauantaina 29.6.
Jatkoa seuraa elokuussa uusissa ympyröissä Parikkalan
Kisa-Pirtillä keskiviikkona 19.8. ja ”loppuhuipennus”
koetaan Lappeenrannassa Iitiän lavalla perjantaina 21.8.
Tapahtumien musiikillisesta annista huolehtii Trio Hhetki. Tapahtumissa mukana myös paikalliset tuottajayhdistykset.
TERVETULOA VIIHTYMÄÄN!
Jäsenet saavat tapahtumista vielä erikseen kirjekutsun.
”Karjalainen metsä”
-valokuvauskilpailu
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala järjestää kaikille avoimen valokuvauskilpailun. Kilpailun aiheena on ”Karjalainen
metsä” käkineen ja ikihonkineen. Kilpailuun voi osallistua
lähettämällä kevät-, kesä ja syysaiheisia kuvia osoitteeseen
ekarjala@mhy.fi. Kuvan liitteenä tulee kertoa kuvaaja,
otoksen nimi ja mahdollisesti kuvaus otoksen ottamishetkestä. Osallistuminen kisaan tarkoittaa myös, että Mhy
Etelä-Karjalalla on oikeus julkaista kuva asiakaslehdessään
ja internet-sivuillaan.
Valokuvauskilpailun satoa tullaan esittelemään Facebook
ja Instagram -tileillämme kevään ja kesän aikana ja syksyllä
parhaista otoksista tullaan järjestämään valokuvanäyttely
Lappeenrannan toimipisteessämme. Kilpailuaika päättyy
31.10.2015, jonka jälkeen raati valitsee palkittavat voittajakuvat. Tarkemmat kilpailuohjeet, palkinnot ja kilpailun
säännöt löytyvät Facebook -sivuiltamme.
www.facebook.com/mhyetelakarjala
www.instagram.com/mhyetelakarjala
20
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala
palveluksessasi
· sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi
· kotisivut: www.ek.mhy.fi
Lappeenrannan toimisto:
1
Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta
puh. 020 413 4700
avoinna ma-pe klo 8-16
2
Markku Vaario
toiminnanjohtaja
p. 020 413 4841
18
3
Lupanro 241/MML/12
6
4
5
7
11
8
10
12
Sirpa Arpiainen
toimistopäällikkö
p. 020 413 4700
Tuomas Kähö
metsänhoitopäällikkö
p. 020 413 4706
Jouni Tiainen
kehittämispäällikkö
p. 020 413 4890
Arto Innanen
korjuuesimies
p. 020 413 4703
Marja Kaitainen
toimistosihteeri
p. 020 413 4891
Nina Lappalainen
metsänhoitoesimies
p. 020 413 4723
9
13
14
15
17
Panu Pettinen
kenttäpäällikkö
p. 020 413 4849
16
9
10
11
12
13
14
15
Silja Ahonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4702
Janne Kansonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4853
Hannu Pukero
metsäneuvoja
p. 020 413 4707
Pekka Vasara
metsäneuvoja
p. 020 413 4893
Petri Hirvikallio
metsäneuvoja
p. 020 413 4721
Riku Suursalmi
metsäneuvoja
p. 020 413 4855
Urpo Korhonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4704
Ylämaan toimisto: Koskentie 4, 54410 Ylämaa
16
17
Ilkka Karhu
metsäneuvoja
p. 020 413 4705
Petri Nurmela
metsäneuvoja
p. 020 413 4708
Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, 59100 Parikkala
1
Virpi Tuovinen
metsäneuvoja
p. 020 413 4872
Teppo Oksanen
suunnittelija
p. 020 413 4854
2
Tero Valkeapää
metsäneuvoja
p. 020 413 4874
3
18
Pentti Immonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4861
Jari Oinonen
metsäneuvoja
p. 020 413 4701
Heikki Pitkänen
korjuuesimies
p. 020 413 4871
Ruokolahden toimisto: Toritie 1, 56100 Ruokolahti
4
5
6
6
7
Jari Jordan
8
Teemu Viljakainen Erkki Jääskeläinen Kimmo Hanhisalo Mauri Sipinen Reima Huuhtanen Lauri Heinonen Juhani Simpanen
suunnittelija
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
metsäneuvoja
p. 020 413 4873 p. 020 413 4850 p. 020 413 4860 p. 020 413 4842 p. 020 413 4844 p. 020 413 4852 p. 020 413 4843 p. 020 413 4845
suunnittelupäällikkö
Kaakkois-Suomen
Metsätilat Oy LKV
Erkki Kivistö
kiinteistönvälittäjä
p. 020 413 4710
Janne Hirvonen Heini Turtiainen
korjuuesimies metsänhoitoesimies
p. 020 413 4870 p. 020 413 4851
Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki
Metsälakimies Tuomo Pesälä
p. 020 413 2920
tuomo.pesala@mhy.fi
Lakipuhelin metsään liittyvissä
lakiasioissa päivystää
maanantaisin klo 9-16
Puh 0600-393 959,
4,01 € min + pvm/mpm)
Metsäneuvoja
Annamari Rajoo
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
puh. 020 413 2495,
p. 040 580 3981
annamari.rajoo@mhy.fi
Metsäneuvoja
Kati Häkkinen
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
puh. 020 413 2495
p. 040 720 3160
kati.hakkinen@mhy.fi

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 2/2015 • 20.4.2015

Transcription

Similar documents

Mhy.fi Paijathame Kotimetsa 1 2015 Files Assets Common

MTK:lta tunnustusta Päijät-Hämeeseen

Jaakko Nuutinen Metsäasiantuntijaksi Pohjois

Mhy Mänty-Saimaan tulevia tapahtumia

Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Metsäselain

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut Käy tykkäämässä uusista

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo