Maatalouslomitusta koskevat työehdot 2015

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI
Puhelin (09) 725 04 500, Faksi (09) 725 04 511
Sähköposti: info@tyonantajat.fi
Kotisivu: www.tyonantajat.fi
MAATALOUSLOMITUS
TIEDOTE 1/2015
5.6.2015
1(10)
MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT
Lomituspalvelulain mukaan maatalousyrittäjä voi valita käyttääkö hän kunnan
palveluksessa olevaa lomittajaa vai järjestääkö hän itse lomituksensa. Silloin
kun viljelijä päättää itse järjestää lomituksensa ja palkkaa lomittajan, toimii
viljelijä lomittajan työnantajana. Työnantajan on otettava huomioon
työsuhdetta koskevat säännökset, jotka on määritelty lainsäädännössä ja
työehtosopimuksessa. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisimpiä lomittajan
työsuhteeseen liittyviä asioita. Erityisesti on huomattava, että silloin kun
lomituksen hoitaa ammatinharjoittaja tai lomituspalveluyrittäjä, ei ole kysymys
työsuhteesta vaan muusta sopimussuhteesta viljelijän ja lomituspalvelun
tarjoajan välillä.
Sovellettava työehtosopimus
Viljelijän ollessa lomittajan työnantajana sovelletaan lomitustyössä Maaseudun
Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välistä Maaseutuelinkeinojen
työehtosopimusta. Työehtosopimus sisältää määräyksiä mm. työajasta,
palkoista ja lomakorvauksesta. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on
yleissitova työehtosopimus, jolloin sen mukaisia vähimmäisehtoja tulee jokaisen
työnantajan noudattaa palkatessaan lomittajan. Nykyinen työehtosopimus on
voimassa 31.1.2017 asti.
Työsopimus
Lyhyessäkin työsuhteessa on suositeltavaa tehdä työsopimus kirjallisena.
Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat mm. työsuhteen kestosta,
työajasta ja palkasta. Kirjallisessa työsopimuksessa on myös mahdollista sopia
koeajasta, joka määräaikaisessa työsuhteessa (alle 8 kk) saa olla enintään
puolet työsopimuksen kestosta. Tiedotteen liitteenä on työsopimuslomake.
Työaika
Eläintenhoitotöissä noudatettava säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia
päivässä ja keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Mikäli viljelijälle määritelty
vuosiloma- tai viikkovapaapäivän kesto on lyhyempi kuin 8 tuntia, voidaan myös
lomittajan työsopimuksessa sopia 8 tuntia lyhyemmästä päivittäisestä työajasta.
Viljelijälle, joka järjestää itse lomituksensa, ei ole säädetty velvollisuutta tarjota
lomittajalle aina kokopäiväistä työsuhdetta, mikäli viljelijän lomituspäivän kesto
ei sitä edellytä. Toisaalta viljelijän on mahdollista tarjota lomittajalle muitakin
maatilalla esiintyviä töitä varsinaiseen lomitukseen kuuluvien töiden lisäksi,
mikäli lomittajalle pyritään tarjoamaan kokopäiväinen työsuhde.
2(10)
Päivittäisen työajan alkamisesta ja työpäivän jakamisesta sovitaan viljelijän ja
lomittajan välisessä työsopimuksessa. Suositeltavaa on, että työnantaja laatii
työaikasuunnitelman, josta ilmenevät lomittajan työpäivät ja työsuhteen aikana
annettavat vapaapäivät. Työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika.
Näin ollen esim. työvaatteiden vaihtoon käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.
Palkka
Lomitustyössä noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen
mukaista työn vaativuuteen perustuvaa palkkaryhmittelyä ja tuntipalkkoja.
Sovellettavaksi tulevat lähinnä seuraavat vaativuusryhmät:
1.6.2015 alkaen
Vaativuusryhmä
euroa/h
2.
3.
8,61
9,06
Palkkausjärjestelmä perustuu työn edellyttämään osaamiseen, vastuuseen ja
kuormitukseen. Edellä mainitut vaativuusryhmät on määritelty seuraavasti:
2.
Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta.
Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali.
3.
Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai
vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus on normaali.
Koululaiset, harjoittelijat ja alan töihin perehtyvät
- koululaiset peruskoulussa, lukiossa
tai muussa oppilaitoksessa
- harjoittelijat, amk
- perehdyttämisajan palkka (enintään 2 kk:n ajan)
5,73 euroa/h
6,96 euroa/h
7,37 euroa/h
Työntekijän palkkaukseen sisältyy myös ammattitaitolisä, jonka työnantaja
määrittelee. Ammattitaitolisä on työntekijälle määriteltävä ja otettava käyttöön
viimeistään silloin, kun työsuhde on kestänyt 10 kuukautta. Täten lyhyissä
lomitustyösuhteissa työnantaja ei ole velvollinen määrittelemään työntekijälle
ammattitaitolisää. Niissä tapauksissa, joissa sama henkilö on toistuvasti
saman työnantajan palveluksessa, lasketaan em. 10 kuukauden määräaikaa
kerryttävästi mukaan myös aiemmat työsuhteet. Ammattitaitolisä on vähintään
3 % henkilön vaativuusryhmän palkasta. Ammattitaitolisä voidaan
palkkauksessa määritellä myös heti työsuhteen alkaessa, mikäli se esim.
aiempi työkokemus huomion ottaen on perusteltua.
3(10)
Sunnuntaityö
Mikäli lomittajan työjaksoon sisältyy sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä,
itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, jouluaattona tai juhannusaattona tehtyä
työtä, maksetaan siitä 100 %:lla korotettu palkka (= kaksinkertainen
tuntipalkka). Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan sopia vaihdettavaksi
vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.
Ruokailu- ja virkistystauot
Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle
vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan.
8 tunnin pituisena työpäivänä lomittajalle annetaan kaksi työaikaan luettavaa
virkistystaukoa (2x12 minuuttia). Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi
virkistystauko.
Viikkolepo- ja vapaapäivät
Määräaikaisessakin työsuhteessa työnantajan on huolehdittava, että
työntekijälle annetaan laissa säädetyt lepoajat. Työaikalaissa on säädetty
työntekijälle täyttä työviikkoa kohti annettavasta viikkolepopäivästä, joka
normaalisti on sunnuntai. Viikkolepopäivän lisäksi työntekijälle annetaan
lisävapaapäivä työviikkoa kohti.
Jos päivittäiseksi työajaksi on sovittu 6 t 40 min tai vähemmän viikkotyöajan
ollessa 40 tuntia, sisältyy työviikkoon kuusi työpäivää ja viikkolepopäivä.
Vapaapäivien ajankohdasta tulee viljelijän ja lomittajan sopia ennen
lomitusjakson alkamista ja merkitä ne lomitusjaksoa koskevaan
työaikasuunnitelmaan. Vapaapäivät on annettava viimeistään lomituspäivien
jälkeen ennen työsuhteen päättymistä.
Ellei viikkolepopäivää ole annettu, maksetaan palkan lisäksi erillinen
viikkolepokorvaus viikkolepopäivänä tehtyjen työtuntien mukaisesti.
Työajan lyhennys
Mikäli lomittaja on tehnyt 40 -tuntista työviikkoa, tulee työehtosopimuksessa
määritelty työajan lyhennys sovellettavaksi (ns. Pekkaspäivät). Mikäli lomittaja
on työsuhteen aikana tehnyt vähintään 17, mutta alle 34 työpäivää, maksetaan
hänelle lopputilissä korvauksena kertyneestä työajan lyhennysvapaasta 8
tunnin palkka. Jos lomittajan viikkotyöaika on alle 40 tuntia tai työpäiviä kertyy
vähemmän kuin 17, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi. Edellä mainittua
pitempien (vähintään 34 työpäivää) työsuhteiden osalta ja muissakin työaikaa
koskevissa soveltamiskysymyksissä pyydämme työnantajia ottamaan yhteyttä
neuvontapalveluumme.
4(10)
Lomakorvaus
Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen lomittajan työsuhde luonteeltaan on,
maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Työnantajan ja lomittajan
välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin
palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työsuhteen aikana
kertyneestä työansiosta. Lomakorvauksen saaminen ei edellytä mitään
työpäivien vähimmäismäärää, vaan se maksetaan kaikissa lyhyissäkin
työsuhteissa.
Sairausajan palkka
Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden,
työnantaja maksaa sairausajan palkkana 50 % työajan palkasta, kuitenkin
enintään niiltä työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat
työkyvyttömyyden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän
pituisen ajanjakson sisällä.
Työsuhteen kestettyä vähintään kuukauden työnantaja maksaa sairausajan
palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Työntekijällä on
palkaton omavastuupäivä niissä sairaustapauksissa, jotka kestävät enintään
sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää.
Edellä kerrottu sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koskee myös
työtapaturman aiheuttamia työkyvyttömyystapauksia. Omavastuupäivää ei
tapaturmatapauksissa sovelleta. Työtapaturman osalta korvaushakemus
osoitetaan työnantajan vakuutusyhtiöön.
Asunnon ja tilan välinen matka
Lomittaja vastaa itse asuntonsa ja tilan välisistä matkakustannuksista.
Lomitustyössä työpäivä on usein jaettu kahteen osaan, jolloin työpäivään
sisältyy kaksi asunnon ja työpaikan välistä edestakaista matkaa. Työnantaja ja
työntekijä sopivat tällöin toisen edestakaisen matkan korvaamisesta. Jollei
muusta korvauksesta sovita, maksetaan 26 snt/km. Verottaja katsoo tämän
matkakustannusten korvauksen veronalaiseksi palkaksi.
Palkanmaksu
Lomittajalle on työsuhteen päättyessä maksettava palkka niin pian kuin
mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. Palkanmaksun
yhteydessä lomittajalle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja
ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntaityökorotukset. Tiedotteen liitteenä on
esimerkki palkanmaksuun liittyvistä toimenpiteistä.
Mikäli on kyse pitemmästä lomituksesta esim. sijaisavun muodossa, maksetaan
palkka työsuhteen aikana kaksi kertaa kuukaudessa, ellei työsopimuksessa ole
toisin sovittu.
5(10)
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2015 seuraavat:
Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta (bruttopalkasta)
Sairausvakuutusmaksu
- koskee 16 – 67-vuotiaita työntekijöitä
Työeläkemaksu TyEL
- koskee 18 – 67-vuotiaita työntekijöitä
- TyEL-maksu palkkasumman mukaan
- alle 53-vuotiaat
- 53 vuotta täyttäneet
Työttömyysvakuutusmaksu
- koskee 17 – 64-vuotiaita työntekijöitä
- yrityksen palkkasummasta
2.025.000 euroon asti
Työnantajan
maksuosuus %
Työntekijän
maksuosuus %
2,08
−
katso jäljempänä
5,70
7,20
0,80
0,65
Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,07
−
Tapaturmavakuutusmaksu
- vakuutusyhtiökohtainen hinnoittelu
- työnantajan tiedusteltava maksun suuruus omasta vakuutusyhtiöstään
Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (5,70 % + 0,65 % tai
7,20 % + 0,65 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Verotili ja kausiveroilmoitus
Kaikki työnantajat, myös satunnaiset, ilmoittavat työnantajasuorituksia koskevat
tiedot verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Työnantajasuorituksia
maksettaessa on käytettävä pysyvää asiakaskohtaista verotilin viitenumeroa ja
ne on maksettava viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoja työnantajille: www.vero.fi > Vero-ohjeet.
TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 57,10 euroa kuukaudessa. Vuoden
2015 TyEL-maksut ovat vuoden 2013 palkkasummasta riippuen seuraavat:


palkkasumma enintään 1.990.500 euroa → TyEL-maksu 24,70 %
- mahdollinen asiakashyvitys alentaa maksua
tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 8.178 e/6kk tai ei vakinaisia
työntekijöitä → TyEL-maksu 24,70 %
- maksu lopullinen, ei asiakashyvitystä
6(10)
Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät palkansaajille maksettujen palkkojen
mukaan. Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun
palkansaajilta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja vastaa sekä työnantajan
että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisesta
Työttömyysvakuutusrahastolle.
Kaikki ilmoitukset ja hakemukset voi toimittaa Työttömyysvakuutusrahastolle
sekä sähköisesti että postitse. Pien- ja kotitaloustyönantajat voivat hoitaa
ilmoitusvelvollisuutensa myös osoitteessa www.palkka.fi.
Työttömyysvakuutusrahasto antaa myös neuvontaa kaikissa
työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvissä asioissa. Lisää informaatiota löytyy
rahaston kotisivuilta www.tvr.fi > Vakuutusmaksut > Ohjeet.
Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, mikäli
teetettyjen työpäivien kokonaismäärä ylittää 12 päivää vuodessa.
Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia
yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa
työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli
käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä
vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.
Sosiaalivakuutusmaksut perheyrityksen jäsenen ollessa lomittajana
Lomituspalvelulain mukaan myös sellainen samalla tilalla asuva tai
työskentelevä henkilö, jolla itsellään ei ole lomaoikeutta, voi toimia lomittajana.
Sosiaalivakuutusten (eläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja
ryhmähenkivakuutus) osalta työnantajavelvollisuudet poikkeavat perheyrityksen
jäsenen kohdalla verrattuna täysin "ulkopuoliseen" lomittajaan.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu suoritetaan edellä kerrotulla tavalla
myös perheyrityksen jäsenelle maksetusta palkasta.
Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvat yrittäjän itsensä lisäksi
sellaiset maatalousyrittäjän lähisukulaiset, jotka täyttävät laissa säädetyt
sukulaisuutta, asumista ja työskentelyä koskevat edellytykset. Mikäli
lomitustyötä tekevä henkilö kuuluu MYEL-vakuutuksen piiriin, ei TyEL-maksua
suoriteta. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita koululainen, joka koulun
loma-aikana lomittaa vanhempaansa. Viljelijä voi tarvittaessa tiedustella
paikalliselta Melan asiamieheltä, kuuluuko lomitusta suorittava henkilö MYEL:n
piiriin.
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen (MATA) piirissä ovat ensinnäkin
henkilöt, joilla on pakollinen MYEL-vakuutus. Vapaaehtoisen MATAvakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti MYEL-vakuutettu ja lisäksi mm.
perheyrityksen jäsen, joka ei esimerkiksi iän perusteella (alle 18-vuotias) täytä
MYEL-vakuutuksen edellytyksiä. Mikäli lomittajalla on MATA-vakuutus, ei
viljelijän tarvitse ottaa yleistä työntekijäin tapaturmavakuutusta.
7(10)
Työttömyysvakuutusmaksu on sidoksissa tapaturmavakuutukseen. Koska
perheyrityksen jäsenet kuuluvat MATA:n piiriin, ei työttömyysvakuutusmaksua
makseta.
Työnantajan työsuojeluvastuu
Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa lomitustyösuhteessa.
Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa
todetaan, että työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun,
työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin
edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai
haittaa hänen terveydelleen. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva
seurantavelvollisuus. Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle
annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.
Lomituspalveluasetuksessa on lisäksi todettu, että työnantajan on huolehdittava
siitä, että maatila lomitustyössä tarvittavine koneineen ja laitteineen täyttää
työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset. Ennen työn aloittamista lomittaja
on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli
työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, on
työnantajan annettava nämä lomittajan käyttöön. Lomittajalle on myös
ilmoitettava, mistä työnantaja tai tämän edustaja on tavoitettavissa lomituksen
aikana.
Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea
työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia.
Työterveyshuollon järjestämisessä työnantaja voi ottaa yhteyttä paikalliseen
terveyskeskukseen.
Työtodistus
Työsuhteen päättyessä lomittajalle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää.
Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvostelu
työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos
työntekijä sitä erikseen pyytää. Tiedotteen liitteenä on ns. lyhytmuotoinen
työtodistuslomake.
Palkkatodistus
Työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle palkkatodistus esim.
ansiosidonnaisen päivärahan hakemista varten. Kun on kysymyksessä lyhyt
määräaikainen lomitustyösuhde, palkkatodistuksesta tulee ilmetä koko
työsuhteen ajalta maksetut palkat sekä erikseen työsuhteen päättyessä
maksettu lomakorvaus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan allekirjoitus
ja yhteystiedot. Tiedotteen liitteenä on palkkatodistusmalli.
8(10)
Viljelijälle maksettava korvaus
Viljelijän saama korvaus, 12,89 e/h 30.6.2015 saakka ja 13,25 e/h
1.7.2015 alkaen, on mitoitettu niin, että se palkan lisäksi kattaa
lomakorvauksen ja muita palkan sivukustannuksia, vaikkakaan ei
täysimääräisesti. Korvauksen suuruus on määritelty siten, että se on
kunnallisen tuntipalkkaisen lomittajan alin peruspalkka + 20 %.
Neuvonta työsuhdeasioissa
Lomitukseen liittyvissä työsuhdeasioissa viljelijä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä
työnantajaliiton toimistoon.
Jokainen työnantajana toimiva viljelijä on myös tervetullut MTA:n varsinaiseksi
jäseneksi. Varsinkin sellainen maatalousyrittäjä, jolla on vakinaisia työntekijöitä
tai kausityöntekijöitä tilallaan, tarvitsee ajan tasalla olevaa tietoa
työsuhdeasioista. Työnantajaliitto tiedottaa jäsenilleen mm.
työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa tapahtuvista muutoksista ja tarjoaa
jäsentensä käyttöön puhelimitse tapahtuvan neuvontapalvelun
työsuhdekysymyksissä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita yrittäjiä
tutustumaan kotisivuihimme (www.tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä
toimistoomme.
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Veli-Matti Rekola
toimitusjohtaja
9(10)
ESIMERKKI PALKAN LASKEMISEEN LIITTYVISTÄ
TOIMENPITEISTÄ LOMITTAJAN TYÖSUHTEESSA
Oletetaan, että lomittaja on työsuhteessa 6.7. – 19.7.2015., johon on sisältynyt 12
työpäivää. Päivittäinen työaika on 6,5 tuntia, jolloin lomittajalle työehtosopimuksen
mukaan annetaan 1 viikkolepopäivä viikossa. Lomittajan työpäiviin on sisältynyt yksi
sunnuntai 12.7. Palkka on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen vaativuusryhmä 3.
mukaan 9,06 euroa tunnissa. Työntekijän ennakonpidätysprosentti on 28. Kyseessä on
ns. tilapäinen työnantaja.
Työtunnit
Palkka
Sunnuntaityökorotus
78
78 x 9,06 €
6,5 x 9,06 €
=
=
706,68 €
58,89 €
765,57 €
Yhteensä
Lomakorvaus 12,5 % työansiosta
Lomittajan bruttopalkka
95,70 €
___________
861,27 €
===========
- 241,16 €
- 49,09 €
- 5,60 €
Ennakonpidätys (esim. 28 %)
Työntekijän eläkemaksu TyEL 5,70 % bruttopalkasta
Palkansaajan tyött.vak.maksu 0,65 % bruttopalkasta
Lomittajalle maksettava nettopalkka
yht. 565,42 €
===========
PALKAN SIVUKUSTANNUKSET
Työnantaja maksaa bruttopalkasta laskettuna seuraavat maksut:
1.
Sairausvakuutusmaksu 2,08 %
17,91 €
- tilitetään verovirastolle palkanmaksukautta seuraavan
kalenterikuukauden 12. päivään mennessä
- samanaikaisesti työnantaja tilittää verovirastolle
lomittajan ennakonpidätyksen 241,16 €
2.
Työeläkemaksu 24,70 %
212,73 €
- tilitetään vakuutusyhtiölle tai Eteralle
- palkanmaksun yhteydessä työnantaja on
pidättänyt itselleen työntekijän maksuosuuden
3.
Tapaturmavakuutusmaksu n. 7 %
- tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa
60,29 €
10(10)
4.
12,49 €
Työttömyysvakuutusmaksu 1,45 %
- maksu maksetaan työttömyysvakuutusrahaston
laskutuksen mukaisesti
- palkanmaksun yhteydessä työnantaja on pidättänyt
itselleen työntekijän maksuosuuden
5.
0,60 €
Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 %
- tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta
tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä
Maksetun palkan ja viljelijän saaman korvauksen suhde
Lomittajan bruttopalkka
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut yhteensä
Lomittajan työvoimakustannus yhteensä
861,27 €
249,33 €
1.110,60 €
Viljelijälle maksettava korvaus
lomitusajalta: 78 h x 13,25 euroa/h
1.033,50 €
Erotus
77,10 €
Tässä esimerkissä laissa säädetty korvaus ei riitä kattamaan kaikkia todellisia
työvoimakustannuksia.