Perhehoidon ABC

PERHEHOIDON
ABC
käsikirja perhehoitajille
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö 2015
2
3
Sisällysluettelo
Tervetuloa perhehoitajaksi! ............................................................................................................. 6
Perhehoito on tiimityötä................................................................................................................... 6
Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen ........................................................................ 7
Adoptio ........................................................................................................................................... 8
Alkuvaiheentuki............................................................................................................................... 8
Ammatillinen perhehoito.................................................................................................................. 8
Ansionmenetyskorvaus ................................................................................................................... 8
Apua, kun lapsi oireilee ................................................................................................................... 8
Apurahat ......................................................................................................................................... 9
Asiakassuunnitelma ........................................................................................................................ 9
Avohuolto ........................................................................................................................................ 9
Avohuollon sijoitus ........................................................................................................................ 10
Avoin adoptio ................................................................................................................................ 10
Edunvalvonta (lastensuojelun edunvalvonta) ................................................................................ 10
Elatustuki ...................................................................................................................................... 10
Eläke............................................................................................................................................. 11
Erityisen tuen perhehoito .............................................................................................................. 11
Harrastukset ................................................................................................................................. 11
Hoitopalkkio ja kulukorvaus........................................................................................................... 11
Hoitopalkkion korottaminen ........................................................................................................... 12
Huoltajuus..................................................................................................................................... 12
Huostaanotto ................................................................................................................................ 12
Huostaanoton lakkaaminen........................................................................................................... 13
Hätätilanne.................................................................................................................................... 13
Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 13
Itsenäistymisvarat ......................................................................................................................... 13
Julkisuus ....................................................................................................................................... 13
Jälleenyhdistäminen ..................................................................................................................... 14
Jälkihuolto ..................................................................................................................................... 14
Kaltoinkohtelu ............................................................................................................................... 14
Kasvatus ....................................................................................................................................... 15
Kiintymys ...................................................................................................................................... 15
Kiireellinen sijoitus ........................................................................................................................ 15
Kotihoidon tuki .............................................................................................................................. 15
Kotikunta....................................................................................................................................... 16
4
Koulutus........................................................................................................................................ 16
Kulukorvaus .................................................................................................................................. 16
Kriisiperhe ..................................................................................................................................... 16
Käynnistämiskorvaus .................................................................................................................... 16
Käyttövarat.................................................................................................................................... 17
Lainsäädäntö ................................................................................................................................ 17
Lapsen kuuleminen ....................................................................................................................... 17
Lapsen oikeudet............................................................................................................................ 17
Lapsilisä........................................................................................................................................ 17
Laskut ........................................................................................................................................... 18
Lastensuojelun käsikirja ................................................................................................................ 18
Lasten määrä ................................................................................................................................ 18
Lomanvietto .................................................................................................................................. 18
Lyhytaikainen perhehoito .............................................................................................................. 18
Läheissijaisvanhemmuus .............................................................................................................. 18
Matkakulut .................................................................................................................................... 19
Menneisyys ................................................................................................................................... 19
Mentori.......................................................................................................................................... 19
Muuttoilmoitus............................................................................................................................... 19
Opintojen tukeminen ..................................................................................................................... 19
Pankkitili ....................................................................................................................................... 20
Passi ............................................................................................................................................. 20
Perhehoitaja ja parisuhde ............................................................................................................. 20
Perhehoitajan oikeudet ................................................................................................................. 21
Perhehoitajan sairastuminen ......................................................................................................... 21
Perhehoitajan velvollisuudet ......................................................................................................... 21
Perhevapaat ................................................................................................................................. 21
Pitkäaikainen perhehoito ............................................................................................................... 22
PLACE-asenne ............................................................................................................................. 22
Päivähoito ..................................................................................................................................... 22
Rikosrekisteriote ........................................................................................................................... 22
Rippikoulu ..................................................................................................................................... 23
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö............................................................................... 23
Sijaishoitaja................................................................................................................................... 23
Sinut ............................................................................................................................................. 23
Sukulaissijoitus vrt. läheisverkostosijoitus ..................................................................................... 23
5
Terveydentila ................................................................................................................................ 24
Terveydenhuoltomenot ................................................................................................................. 24
Toimeksiantosopimus ................................................................................................................... 24
Toimeksiantosopimuksen irtisanominen........................................................................................ 25
Toimeksiantosopimuksen purkaminen .......................................................................................... 25
Tuetut lomat .................................................................................................................................. 25
Tukiperhe ...................................................................................................................................... 25
Työnohjaus ................................................................................................................................... 25
Vaitiolovelvollisuus ........................................................................................................................ 26
Vakuutukset .................................................................................................................................. 26
Valmennus .................................................................................................................................... 26
Vammaistuki ................................................................................................................................. 26
Vapaan järjestäminen ................................................................................................................... 27
Vastaanottoperhe.......................................................................................................................... 27
Verotus ......................................................................................................................................... 27
Vertaistuki ..................................................................................................................................... 27
Yhteydenpito lapsen läheisiin........................................................................................................ 27
Yleinen asumistuki ja opintotuki .................................................................................................... 28
Kirjallisuutta ja linkkejä .................................................................................................................. 29
Yhteystietoja ................................................................................................................................. 32
Kuva © Marja Metsänen 2004
1.7.2015
6
PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille
Tervetuloa perhehoitajaksi!
Olemme iloisia siitä, että olet päättänyt ryhtyä perhehoitajaksi Satakunnan alueelta sijoitettavalle lapselle. Kotisi on hyväksytty sijaiskodiksi. Luotamme siihen, että lapsi saa luonasi
hyvän ja turvallisen kodin, pysyvät ihmissuhteet, rakkautta ja huolenpitoa. Sanalla sanoen
luotamme siihen, että lapsen on hyvä olla luonasi ja että hän on tasa-arvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Yhtä lailla uskomme, että lapsi tuo iloa perheellesi. Kuten kaikissa perheissä, myös sijaisperheissä eletään erilaisia vaiheita. Toisinaan kaikki
sujuu kuin tanssi, toisinaan vastoinkäymiset tuntuvat seuraavan toisiaan.
Sijoitettu lapsi tuo tullessaan oman historiansa, omat tapansa ja tottumuksensa. Tilanne
on uusi niin hänelle ja hänen vanhemmilleen kuin sinulle ja perheellesikin. Alkuun voi tuntua vaikealta sopeutua lapsen tapoihin ja käyttäytymiseen tai olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa.
Omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai
parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Jopa käytännön asiat voivat aiheuttaa ongelmia, kun kerralla tulee paljon uusia termejä ja uutta muistettavaa.
Tärkeintä on, että et jää hämmennyksesi keskellä yksin. Apua ja neuvoja kannattaa aina
pyytää, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Perhehoito on tiimityötä
Perhehoito on tiimityötä. Tiimin ytimen muodostavat sinä ja sijoitettu lapsi, hänen huoltajansa ja lapsen sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan yhdessä lapsen tilannetta, lapsen tarpeita, sijoituksen tavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja. Mukana voivat olla myös esimerkiksi lapsen terapeutti, päivähoidon työntekijä, opettaja, koulukuraattori, harrastustoiminnan ohjaaja. Yhteisen pöydän ääreen kokoontuva joukko voi käsiteltävästä asiasta riippuen olla pieni tai iso.
Yhteistä erilaisille tiimeille on halu toimia lapsen parhaaksi. Hankalia asioita yhdessä pohtimalla ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Se, mikä ensin vaikuttaa katastrofilta ei
usein sitä ole, kun sen on jakanut toisten kanssa. Kukaan ei voi osata kaikkea. Sen takia
perhehoidon tukena on laaja asiantuntijaverkosto. Apua ja tukea tulee rohkeasti pyytää
heti, kun sitä tuntee tarvitsevansa. Mikään asia ei ole liian pieni yhdessä mietittäväksi.
Avainasemassa perhehoidon tiimien kokoamisessa on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hän vastaa asiakassuunnitelman osallistujien koollekutsumisesta ja tehdyn
suunnitelman kirjaamisesta. Häneltä voit aina kysyä neuvoja ja tukea silloin, kun tunnet
niitä kaipaavasi.
7
Tukenasi ovat myös toiset perhehoitajat. Heiltä saat vertaistukea ja hyviä neuvoja. Sinulle
uutena tuleva ongelma on usein jo tuttu perhehoidon konkareille. Satakunnassa toimiva
yhdistys on nimeltään Satakunnan sijaisvanhemmat ry.
Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen
Asiallinen tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen. Tietoa saat muun muassa
lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä, perhehoidon vastuu työntekijältä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksiköstä, Perhehoitoliitosta ja kirjastosta. Hakusanoilla
sijaisvanhemmuus ja perhehoito löydät netistä sekä asiatietoa että keskusteluryhmiä.
Perhehoitajuus tuo tullessaan kosolti uusia termejä. Monet niistä muistuttavat toisiaan,
mikä aiheuttaa helposti sekaannuksia. Tähän ohjeistukseen on kirjattu tärkeimmät perhehoitoon liittyvät termit mahdollisimman selkeästi. Asiat on esitetty aakkosjärjestyksessä.
Sisällysluettelo auttaa sinua löytämään sen, mitä etsit.
Lisätietoja saa Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksiköstä. Mikäli ohjeistuksessa on
mielestäsi puutteita toivomme, että ilmoitat niistä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköön, jotta ne voidaan korjata.
Tämän oppaan tekemisessä on luvalla käytetty esimerkkinä Tampereen kaupungin perhehoidon ABC:tä.
Kuva © Marja Metsänen 2004
8
Adoptio
Sijaisperheelle voi tarjoutua mahdollisuus adoptoida heille sijoitettu lapsi silloin, kun lapsen
huoltaja antaa siihen suostumuksen tai lapsi jää huoltajan kuoleman takia ilman huoltajaa.
Adoptiossa huostaanoton tarve lakkaa ja lapsi saa saman juridisen aseman kuin perheen
biologinen lapsi.
Alkuvaiheentuki
Sijoituksen alkuvaiheessa sijaisperhettä tuetaan tiiviisti kahden ensimmäisen vuoden aikana. Sijaisperhettä tuetaan kunnan antamalla alkutuella, mentoroinnilla sekä Satakunnan
lastensuojelun kehittämisyksikön järjestämällä vertaistukeen perustuvalla koulutuksella.
Alkutuki sisältää neljä teemoitettua kotikäyntiä. Kotikäynneillä keskustellaan sijoitukseen
liittyvistä käytännön asioista, tuetaan sijaisvanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhteen
muodostumista, yhteistyön rakentumista eri osapuolten välille ja perhehoitajan jaksamista.
Sijoittava kunta toteuttaa alkutuen sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana. Satakunnan
lastensuojelun kehittämisyksikön sosiaaliohjaaja voi toimia kunnille työparina alkutuen aikana.
Ammatillinen perhehoito
Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain ( 7 §) tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatillisessa
perhehoidossa edellytetään olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä
perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja
riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Luvan myöntää aluehallintovirasto.
Ansionmenetyskorvaus
Suosittelemme, että lapsen sijoituksen alkuvaiheessa toinen vanhemmista jäisi kotiin hoitamaan sijoitettua lasta puoleksi vuodeksi tai vuodeksi riippuen lapsen iästä ja tarpeista.
Tältä ajalta maksetaan ansionmenetyskorvausta. Ansionmenetystä maksetaan korotus 2.
mukaisesti. Jos perhekotiin sijoitetaan sisarukset, maksetaan korvausta vain yhdestä sisaruksesta.
Apua, kun lapsi oireilee
Mikäli jokin lapsen käytöksessä tai terveydentilassa huolettaa, siitä kannattaa ja pitää kertoa sosiaalityöntekijälle. Hänen kanssaan voi pohtia, kenen puoleen kannattaa kääntyä.
Ensisijaisesti lapsen terveydentilaa koskevissa kysymyksissä voi kääntyä oman alueen
neuvolan tai koulun terveydenhoitajan tai omalääkärin puoleen. He kirjoittavat tarvittaessa
lähetteen jatkoarviointiin. Apua lapsen oireiluun voi saada esimerkiksi koulukuraattorilta,
koulupsykologilta, perheneuvolasta, yksityisiltä terapeuteilta sekä keskussairaaloissa toimivilta lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikoilta ja osastoilta.
9
Apurahat
Suomessa on lukemattomia säätiöitä, jotka jakavat apurahoja ja stipendejä. Säätiöiden
kautta voi saada apurahaa monenlaisiin tarkoituksiin. Apurahoja voi anoa muun muassa
lapsen musiikki- tai urheiluharrastuksiin tai peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, pitää ajantasaista rekisteriä opiskelijoille ja koululaisille suunnatuista apurahoista ja stipendeistä.
Asiakassuunnitelma
Perhehoitoon sijoitetun lapsen asiakassuunnitelma tehdään yleensä 1-2 kertaa vuodessa.
(kts. lastensuojelulaki 30§) Tarvittaessa asiakassuunnitelma voidaan tehdä useammin.
Asiakassuunnitelma tehdään lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen
edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle
läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa (esim. isovanhempi, opettaja, terapeutti). Asiakassuunnitelmaneuvotteluiden lisäksi sijaisperhettä ja
sijoitettua lasta tavataan myös muutoin.
Asiakassuunnitelmassa arvioidaan lapsen nykytilanne. Arvion pohjalta mietitään, millaisia
tarpeita lapsella on, mitä tavoitteita sijoituksen aikana pyritään saavuttamaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Eri lapsilla tavoitteet ovat erilaisia. Asiakassuunnitelma sitoo
sen tekoon osallistuneet yhdessä tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Monesti asiakassuunnitelma on kompromissi erilaisista näkemyksistä. Asiakassuunnitelmassa
sovitaan lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista suurista linjoista. Näiden linjojen sisällä
jokapäiväisistä asioista päätetään sijaisperheessä. On tärkeää, että lapsi itse osallistuu
asiakassuunnitelman tekemiseen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Pienikin lapsi
yleensä tiedostaa aikuisten väliset jännitteet ja lapsen kuullen niistä puhuminen vähentää
lapsen tuntemaa vastuuta aikuisten asioista. Kovin tulehtuneissa tilanteissa voi kuitenkin
olla hyvä ottaa lapsi vain osaksi aikaa neuvotteluun tai jopa jättää kokonaan pois. Tällöin
neuvottelussa sovitaan, kuka tai ketkä kertovat neuvottelussa sovitut asiat lapselle.
Asiakassuunnitelman kirjannut sosiaalityöntekijä lähettää sen kaikille asiakassuunnitelmaan osallistuneille. Siitä voi tarvittaessa tarkistaa, mitä on yhteisesti sovittu. Monesti
asiakassuunnitelmaan kirjataan – varsinkin sijoituksen alussa – yksityiskohtaisesti, miten
lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito järjestetään. Asiakassuunnitelmaan tulee kirjata myös, miten lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tapaa lasta henkilökohtaisesti ja miten lapsi voi ottaa häneen yhteyttä. (Lastensuojelulaki 29§, 53§)
Avohuolto
Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä
tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien
henkilöiden kasvatuskykyä ja –mahdollisuuksia (lastensuojelulaki 34§).
10
Avohuollon sijoitus
Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen
kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti lapsen huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edellytyksenä on myös, että huostaanoton perusteet eivät täyty ja kaikki asianosaiset antavat suostumuksensa sijoitukseen. Lapsi voidaan
sijoittaa myös yhdessä vanhempansa kanssa (perhekuntoutus). Avohuollon sijoituksessa
määritellään sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto ja sijoituksen jatkumisen edellytyksiä
arvioidaan vähintään kolmen kuukauden välein. Usein avohuollon sijoituksen tavoitteena
on lapsen paluu biologisten vanhempiensa luokse. Avohuollon tukitoimena sijoitetulla lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli sijoitus on jatkunut
yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.
Avoin adoptio
Avoin adoptio säilyttää lapsen mahdollisuuden pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa vielä
adoption jälkeenkin. Avoimella adoptiolla halutaan lisätä pysyvyyttä lapsen elämässä katkomatta myönteisiä ihmissuhteita lapsen aikaisemmasta elämästä. Tuomioistuin voi päättää, että alaikäisellä adoptiolapsella on oikeus tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää
häneen muulla tavoin yhteyttä (Adoptiolaki 58 §). Yhteydenpito-oikeuden vahvistamisen
edellytyksenä on, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä ole aihetta olettaa, että yhteydenpito olisi vastoin lapsen etua
Edunvalvonta (lastensuojelun edunvalvonta)
Lastensuojelulain mukaan lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi
puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi (esim. huoltaja ”häviää” lapsen
elämästä). Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvollisuutena on huolehtia siitä,
että lapselle haetaan lastensuojeluasiassa edunvalvojaa silloin, kun hakemisen edellytykset täyttyvät. Lapsi voi tarvita edunvalvojaa lastensuojeluprosessissa tiettyihin vaiheisiin ja
rikosoikeudellisessa prosessissa oikeusavustajan ohella valvomaan lapsen etua ja käyttämään puhevaltaa. Esitutkintalain perusteella poliisi voi hakea lapselle suoraan edunvalvojan rikosasiaan.
Elatustuki
Elatustuesta säädetään elatustukilaissa. Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen
oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät osallistu
hänen elatukseensa. Elatustuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos. Elatustuki ja
– apu peritään kuntaan osaksi hoidon korvausta ja osaksi se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja.
11
Eläke
Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Sijoitetulle lapselle maksettava
perhe-eläke peritään sosiaalitoimistoon, josta osa otetaan hoidonkorvaukseksi ja osasta
kertyy lapselle itsenäistymisvaroja.
Erityisen tuen perhehoito
Erityisen tuen sijaisperheet tarjoavat kodin erityistä hoitoa vaativille tai erityisen haastavassa sijoitustilanteessa oleville lapsille sovitun paikkaluvun mukaisesti (enintään 4). Erityisen tuen sijaisperheiltä vaaditaan sosiaali-, hoito- tai kasvatusalan koulutusta, pidempiaikaista kokemusta sijaisvanhempana toimimisesta tai kokemusta laitoshoidosta. Toisen
vanhemman edellytetään olevan kokoaikaisesti kotona. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö hyväksyy erityisen tuen sijaisperheet tehtäväänsä. Sijaisperheissä voi olla
myös yksittäisiä erityisen tuen perhehoidon paikkoja.
Harrastukset
Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat kulut.
Erityisillä perusteilla poikkeuksellisen kallista harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän
harkinnan mukaan. Erityisiä perusteita voivat olla harrastuksen terapeuttinen merkitys,
lapsen poikkeuksellinen kiinnostus tiettyä harrastusta kohtaan, pitkäjänteisen harrastuksen
tukeminen tai lapsen erityinen menestyminen tietyssä harrastuksessa. Tällöin harrastus ja
sen tukemisen perusteet on hyvä kirjata asiakassuunnitelmaan. Kts. s 7 Apurahat.
Hoitopalkkio ja kulukorvaus
Sijoitetun lapsen hoidosta maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Hoitopalkkio ja kulukorvaus lasketaan perhehoitajalle tuloksi ja niiden yhteismäärästä suoritetaan ennakonpidätys. Veroilmoituksessa kulukorvaus ja hoitopalkkio ilmoitetaan tuloina, mutta kulukorvaus merkitään kokonaisuudessaan vähennyksiin.
Kotona lasta päätoimisesti hoitavan perhehoitajan palkkio on suurempi kuin työssäkäyvän
tai päätoimisesti opiskelevan. Perhehoitaja voi olla työttömänä työnhakijana ja saada työttömyyskorvausta, vaikka saakin kotona lasta hoitavan perhehoitajan palkkiota. Myös vuorotteluvapaalle lasta hoitamaan jäänyt perhehoitaja saa kotona lasta hoitavan perhehoitajan palkkiota.
Kulukorvaus korvaa lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista, vaatetuksesta ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata.
12
Hoitopalkkion korottaminen
Hoitopalkkiota voidaan korottaa hoidon vaativuuden takia. Lapsen hoidettavuus saattaa
vaihdella eri-ikäkausina. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotettuun hoitopalkkioon. Hoitopalkkiota tarkistetaan, mikäli
kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tarkistetaan tarvittaessa
jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä, Kansaneläkelaitoksen vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa.
Korotusta 1. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea. Korotusta 1. voidaan maksaa myös, mikäli lapsen tilanteen tuntevat
työntekijät (esimerkiksi sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen vaikeahoitoiseksi tai lapsen
lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erittäin haasteelliseksi.
Korotusta 2. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa korotettua tai korkeinta vammaistukea tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän
lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen. Lapsen vaikeahoitoisuutta arvioidessaan sosiaalityöntekijä kiinnittää huomiota lapsen tarvitseman hoidon erityiseen vaativuuteen, sitovuuteen ja ympärivuorokautisen huolenpidon avustamisen tarpeeseen.
Huoltajuus
Huoltajuus ei siirry huostaanotossa. Sijoitetun lapsen huoltajia ovat yleensä hänen biologiset vanhempansa tai toinen heistä. Huoltajalla on oikeus sanoa mielipiteensä lasta koskevista tärkeistä asioista. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta
sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Huoltajalla säilyy oikeus päättää
lapsen uskonnosta, kansalaisuudesta ja nimestä. Kts. Lastensuojelulaki 46§.
Huostaanotto
Lastensuojelulain 40 § mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen
huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut
kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi
vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin
vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja
jos avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien kanssa.
Usein huostaanottoa edeltävät monet avohuollon tukitoimet ja tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja lapsen biologisten vanhempien välillä. Huostaanotosta päättää johtava viranhaltija. Niin sanottu tahdonvastainen huostaanotto on kyseessä silloin, kun huoltaja tai 12
vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Tahdonvastaisesta huostaanotosta päättää sosiaalityöntekijän valmisteleman hakemuksen perusteella hallinto-oikeus. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi.
13
Huostaanoton lakkaaminen
Huostaanotto lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Huostassapito tulee lopettaa,
kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole ellei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Muun muassa sijaishuollon kesto, lapsen ja sijaishuoltoa antavan henkilön välillä vallitseva kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja lapsen mielipide vaikuttavat lapsen edun arviointiin.
Hätätilanne
Yleinen hätänumero on 112. Sen kautta voi hälyttää poliisin, paloauton ja ambulanssin.
Satakunnan sosiaalipäivystys päivystää virka-ajan ulkopuolella koko Satakunnan alueella
ja hätänumerosta tavoittaa sosiaalityöntekijän.
Ilmoitusvelvollisuus
Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksia vastuutyöntekijälleen sekä asuinkuntaan.
Itsenäistymisvarat
Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaalihuollon toimielimelle lapsen hoidon korvauksena perittävistä lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista. Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt
tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalitoimesta tuetaan itsenäistymässä olevaa nuorta
asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyvissä menoissa.
Julkisuus
Sijaisperheessä asuva lapsi ei ilman huoltajien lupaa saa esiintyä tunnistettavasti tiedotusvälineissä. Lapsen kuvaa ei saa julkaista lehdessä tai internetissä, häntä ei saa haastatella
radiossa tai televisiossa eikä hänestä otettuja kuvia tai filmejä saa muutenkaan julkisesti
esittää elleivät hänen huoltajansa ole antaneet siihen kirjallisesti lupaa. Erityisen uhan lapsen kuvien ja tietojen leviämiseen muodostaa sosiaalinen media. Sijaisvanhemmat eivät
saa esim. facebookin ns. suljetuissa keskusteluryhmissä jakaa sijoitettuja lapsia koskevia
asioita tai kuvia. Päiväkotia käyvät lapset saavat päiväkodista automaattisesti lomakkeet,
joilla huoltaja voi antaa luvan lapsen kuvaamiseen ja haastattelemiseen. Mikäli sijaisperhe
ei ole yhteydessä lapsen huoltajiin, voi lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä
kysyä, onko hänen mahdollista saada huoltajilta lupalomakkeeseen allekirjoitukset. Eri
asia luonnollisesti ovat sijaisperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja filmit, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset
eivät koske.
14
Jälleenyhdistäminen
Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite
perheen jälleenyhdistämisestä (lastensuojelulaki 4 §). Jos huostaanotto on kestänyt pitkään, niin lapsen elämäntilanteen muutoksia vastaan puhuvat seikat voivat painavampina
syrjäyttää hänen vanhempiensa odotukset saada perhe jälleenyhdistettyä. Kun punnitaan
perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia ja lapsen palaamista kotiin, niin on löydettävä oikeudenmukainen tasapaino lapsen intressissä olevan huostaanoton ja vanhempien
intressissä olevan huostassapidon lopettamisen välillä. Huostassapidon lopettamista harkittaessa on erityistä merkitystä annettava lapsen edulle ja sen toteutumiselle. Huostassapitoa voidaan jatkaa vain, jos sen lakkauttaminen on selvästi lapsen edun vastaista (lastensuojelulaki 47 §).
Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteisen merkitys on huostaanotetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein jo sijaishuollon alkaessa taustallaan epävakaat ja epäsuotuisat
ihmissuhteet ja kasvuolosuhteet. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä. Huostassapidon lopettamista on valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa. Pitkään jatkuneen huostassapidon
ja sijaishuoltosijoituksen päättymisen vaikutukset lapsen kehitykselle on arvioitava erityisen huolellisesti.
Jälkihuolto
Huostaanoton lakkaamisen tai yli kuusi kuukautta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen lapsella on oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuolto jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää
21 vuotta. Jälkihuolto-oikeus syntyy, vaikka huostaanotto lakkautettaisiin ennen lapsen
täysi-ikäiseksi tuloa. Nuoren on mahdollista ja toivottavaa voida jatkaa asumista sijaisperheessä vielä sen jälkeen, kun hän on tullut täysi-ikäiseksi. Kun nuori kokee olevansa valmis itsenäistymään, jälkihuollon avulla voidaan tukea nuorta itsenäisen elämän alkuun.
Sosiaalityöntekijät auttavat nuorta ensimmäisen oman asunnon hankinnassa ja tukevat
opiskelussa sekä järjestävät nuorelle tarvittavia tukitoimia. Nuoren asumista sijaisperheessä voidaan tukea jälkihuollon päättymiseen saakka. Mikäli asuminen jatkuu tämän jälkeen,
tulee selvittää, voisiko nuoren asumiseen perheessä saada tukea, esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Asiakassuunnitelmissa voidaan yhdessä pohtia, miten nuorta parhaiten tuetaan itsenäiseen elämään valmistautumisessa. Sijaisperheessä asuneen lapsen
on toivottavaa voida säilyttää suhteet sijaisperheeseen myös jälkihuollon päättymisen jälkeen.
Kaltoinkohtelu
Lapsen ruumiillinen kurittaminen ja henkinen alistaminen, vähättely yms. on ehdottomasti
kielletty sijaisperheessä. Suomen laki kieltää yksiselitteisesti lapsen pahoinpitelyn. Mikäli
sijoitettu lapsi kertoo, että häntä on pahoinpidelty tai siitä on merkkejä näkyvissä, on heti
otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. He ohjaavat tarvittaessa
lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Sosiaalityöntekijät päättävät myös siitä, tehdäänkö pahoinpitelystä tutkintapyyntö poliisille. Lapsen pahoinpitelyn muodoista yksi on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sillä tarkoitetaan aikuisten lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistamia
seksuaalisia tekoja. Mikäli lapsen käytös ja / tai puheet herättävät epäilyn mahdollisesta
15
seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tulee sijaisperheen ottaa yhteyttä poliisiin tutkintapyynnön
tekemiseksi. Sijaisperheen on hyvä kirjata välittömästi paperille sanatarkasti lapsen kertoma sekä kysymykset, joita itse on asiassa esittänyt.
Kasvatus
Lapsen hoidon ja kasvatuksen peruslähtökohtana on turvata lapselle lapsen kasvua ja kehitystä tukeva myönteinen kasvuympäristö, lapsen perushoito ja huolenpito, turvallisuus,
emotionaalinen lämpö (eli hellyys, läheisyys), pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus. Lasta ei saa rangaista ruumiillisesti eikä häntä saa henkisesti alistaa eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lasta ei voi rangaista myöskään kotilomien peruuntumisella eikä viikkorahan menettämisellä (vrt lastensuojelulaki). Kannustava, lapsen ja vanhemman väliseen
luottamussuhteeseen perustuva kasvatus toimii parhaiten myös sijoitettujen lasten kohdalla. Kun lapsi kokee olevansa huolenpidon arvoinen, hän pystyy paremmin vastaamaan
käyttäytymiseensä kohdistuviin odotuksiin.
Kiintymys
Alussa sijoitettu lapsi voi tuntua vieraalta ja kovin erilaiselta sijaisperheen muihin lapsiin
verrattuna. Hän on oma persoonansa, joka tuo mukanaan omat tapansa ja tottumuksensa.
Kiintymyksen syntymiseen kannattaa antaa aikaa sekä itselle että sijoitetulle lapselle. Kiintymys syntyy arkisen huolenpidon ja läheisyyden myötä ja kasvaa vähitellen (kts. PLACEasenne). Kiintymyksen syntymiselle on eduksi, mikäli sijaisvanhempi pystyy jonkin aikaa
hoitamaan sijoitettua lasta kotona. Jos aika kuluu ja lapsi tuntuu edelleen vieraalta, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös perheneuvolasta voi kysyä neuvoa. Esimerkiksi erilaisilla terapiamenetelmillä saadaan hyviä tuloksia kiintymyssuhteenongelmissa.
Kiireellinen sijoitus
Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen kiireellisesti silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa.
Kiireellinen sijoitus on voimassa siihen asti, kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on olemassa, kuitenkin enintään 30 vuorokautta. Mikäli tänä aikana toimitetaan hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle tai huostaanottoasia on jo vireillä, jatkuu sijoitus ilman eri
päätöstä. Kiireellistä sijoitusta voidaan päätöksellä jatkaa enintään 30 vuorokautta, jos tarvitaan lisää aikaa päätöksen kannalta tarpeellisten selvitysten saamiseksi ja jatkamisen
katsotaan olevan lapsen etu.
Kotihoidon tuki
Sijoitettua lasta kotiin hoitamaan jäävä sijaisvanhempi ei ole oikeutettu äitiys- tai vanhempainrahaan eikä kotihoidontukeen. Kts. Perhevapaat
16
Kotikunta
Sijoitetun lapsen kotikunta (=sijoittajakunta) säilyy ennallaan hänen täysi-ikäisyyteensä
asti. Jos lapsi muuttaa sijaisperheeseen oman kunnan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Sijaisperheen
asuinkunta on velvoitettu järjestämään palvelut kuntaansa sijoitetulle lapselle, mutta on
myös oikeutettu veloittamaan sijoitetulle lapselle järjestettyjen palveluiden aiheuttamat
kustannukset sijoittajakunnalta.
Koulutus
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää perhehoitajille vuosittain erilaisia
koulutuksia. Perhehoitajille suunnattua koulutusta järjestävät myös muun muassa Perhehoitoliitto, Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niistä saa hyvin tietoa
internetistä. Perhehoitajalla on oikeus ja velvollisuus osallistua koulutukseen, joka tukee
hänen toimimistaan perhehoitajana.
Kulukorvaus
Kts. hoitopalkkio ja kulukorvaus
Kriisiperhe
kts. Vastaanottoperhe
Käynnistämiskorvaus
Käynnistämiskorvauksella korvataan lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia
kodin irtaimistohankintoja, mahdollisia muutostöitä ja sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia
vaatetus ja muita perushankintoja. Perhehoitaja neuvottelee hankinnoista sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen varmistaakseen ko. hankinnan korvattavuuden käynnistämiskorvauksena. Mahdollisiin sijaiskodin muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin saattaa olla mahdollista hakea korvausta myös vammaispalvelulain perusteella. Käynnistämiskorvaus
maksetaan sijaisperheen esitettyä maksetut kuitit hankinnoista. Käynnistämiskorvauksella
tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa yhden
vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
17
Käyttövarat
Lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä kuukausittain annettavat käyttövarat sisältyvät kulukorvaukseen. Alle 15-vuotiaan käyttövaran tulee perhehoitajalain mukaan vastata hänen yksilöllistä tarvettaan. 15 vuotta täyttäneen käyttövara on lain mukaan vähintään
1/3 elatustuen määrästä eli 51,21 €/kk (v. 2014). Sijaisvanhempien tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. (Lastensuojelulaki 55§.)
Lainsäädäntö
Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan mm. seuraavia säädöksiä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: perhehoitajalaki ( 263/15), sosiaalihuoltolaki (130/14), sosiaalihuoltoasetus (607/83), lastensuojelulaki (417/2007), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja
oikeuksista ( 812/00), laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
(734/92) ja (912/ 92), laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
(504/02), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 361/83) ja asetus lapsen huollosta
ja tapaamisoikeudesta ( 556/94).
Lapsen kuuleminen
Lastensuojelulain mukaan lapsen mielipide tulee ottaa huomioon häntä koskevassa päätöksenteossa. Sosiaalityöntekijät tapaavat lasta myös ilman sijaisvanhemman läsnäoloa
esimerkiksi ennen asiakassuunnitelmaa (Lastensuojelulaki 53§). Lasten kuulemisessa
käytetään apuna toiminnallisia menetelmiä, lapsi voi halutessaan myös kirjoittaa sosiaalityöntekijälleen kirjeen tai soittaa hänelle. Sijaisvanhemman tulee tukea ja rohkaista lasta
avoimuuteen suhteessa omaan sosiaalityöntekijäänsä. On tärkeää, että lapsi osallistuu
itse asiakassuunnitelmaan. Kts. asiakassuunnitelma.
Lapsen oikeudet
Sijoitetulle lapselle on nimetty hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jonka tulee
tavata lasta henkilökohtaisesti riittävän usein (kts. Asiakassuunnitelma). Lapselle tulee
kertoa hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti mm. huostaanoton syyt ja miten hänen
asiassaan on toimittu ja tullaan toimimaan sekä mitkä ovat hänen omat mahdollisuutensa
osallistumiseen ja vaikuttamiseen omassa asiassaan. Lapsella on oikeus tasavertaiseen
perheenjäsenyyteen. (kts. Perhehoitajan velvollisuudet)
Lapsilisä
Lapsilisä maksetaan sijaisperheelle. Perhehoitaja tekee Kelalle lapsilisähakemuksen. Lapsilisä kannattaa anoa heti lapsen muuttaessa sijaisperheeseen, jotta se alkaa tulla jo sijoituksen alkamiskuukaudesta lähtien. Lapsen sijoittajakunnasta lähetetään suoraan Kelalle
lausunto, jonka perusteella sijaisvanhempi saa sijoitetun lapsen lapsilisän. Lapsilisän suu-
18
ruus määräytyy sijaisperheen lapsilisään oikeutettujen lasten lukumäärän mukaan. Jos
perheessä on esimerkiksi ennestään kolme lasta ja sijoitettu lapsi tulee neljänneksi, perhe
saa yhtä suuren lapsilisän kuin perhe, jolla on neljä biologista lasta.
Laskut
Perhehoitajan tulee säilyttää kaikki lasten asioihin liittyvät alkuperäiset kuitit, joista hän
hakee korvausta. Ne tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti lapsen sosiaalityöntekijälle.
Hankinnoista, joita kulukorvaus ei kata, tulee keskustella etukäteen sosiaalityöntekijän
kanssa.
Lastensuojelun käsikirja
Lastensuojelun käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille kehittämisen ja asiakastyön tueksi. Sen ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sitä kehitetään yhteistyössä
käyttäjien
kanssa.
Lastensuojelun
käsikirja
löytyy
internetistä
https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja
Lasten määrä
Sijaisperheessä voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta: perheen omat, alle
kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Poikkeuksen muodostavat sisarukset ja muut saman perheen jäsenet, joita voi hoidossa olla samanaikaisesti useampia. Kts. ilmoitusvelvollisuus.
Lomanvietto
Sijoitettu lapsi kuuluu perheeseen ja on mukana perheen lomanvietossa. Sijoitetun lapsen
lomakustannuksiin voi hakea taloudellista tukea kunnalta.
Lyhytaikainen perhehoito
Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi kutsutaan vastaanottoperhe- ja tukiperhetoimintaa.
Vastaanottoperhe, Tukiperhe
Kts.
Läheissijaisvanhemmuus
Lapselle läheinen aikuinen voi toimia sijaisvanhempana lapselle. Lastensuojelussa arvioidaan läheisen soveltuvuus toimia sijaisvanhempana. Läheissijaisvanhempi valmennetaan
tehtävään. Läheissijaisvanhempana toimiminen ei edellytä sukulaissuhdetta. Läheissijaisvanhemmaksi ryhtyvä voi olla esimerkiksi lapsen kummitäti. Yleensä läheissijaisvanhempi
on ollut pitkään lapsen elämässä ja saattanut antaa lapselle turvaa jo ennen sijoitusta tai
huostaanottoa. Läheissijaisvanhemman on osallistuttava prosessinomaiseen valmennukseen esim. PRIDE-valmennukseen.
19
Matkakulut
Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä vähintään
Kelan kilometrikorvauksen suuruinen summa tilanteissa, jotka liittyvät lapsen ja biologisten
vanhempien välisiin tapaamisiin.
Menneisyys
Sijoitetun lapsen kanssa on tärkeä puhua hänen menneisyydestään hänen ikäkauteensa
sopivalla tavalla. Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi katsella valokuvia tai täyttää yhdessä
hänen kanssaan omaa ”vauvakirjaa”. Lapsi alkaa usein puhua menneisyydestään vasta
jonkin aikaa sijaisperheessä asuttuaan. Osalla lapsista menneisyyden kokemukset ovat
niin vaikeita, että he eivät edes muista niitä. Lasta ei kannata painostaa puhumaan kokemuksistaan, mutta on oltava valmis kuuntelemaan ja rohkaisemaan lasta, kun hän niistä
kertoo. Lapsen menneisyydessä saattaa olla hyvinkin raskaita kokemuksia, hylkäämistä,
turvattomuutta ja jopa väkivaltaa. Menneisyyden muistaminen on osa lapsen suruprosessia ja selviytymistä. Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee apua näistä kokemuksista selvitäkseen, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen sosiaalityöntekijään. Hänen kanssaan voi yhdessä
miettiä, minkä tahon puoleen asiassa kannattaa kääntyä.
Mentori
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on kouluttanut kokeneista sijaisvanhemmista
mentoreita sijaisvanhempien tueksi. Mentorointi on perhehoidon tukimuoto, joka avaa
mahdollisuuden tukea matkansa alussa tai yllättävissä tilanteissa olevia sijaisvanhempia.
Mentorisuhteessa ovat kokenut sijaisvanhempi eli mentori ja tukea tarvitseva sijaisvanhempi eli aktori. Kyseessä on aktorin kehitys- ja kasvuprosessi, jota mentori tukee ja ohjaa. Mentoritoiminta on tavoitteellista, määräaikaista ja siitä sovitaan kirjallisesti sosiaalityöntekijän, sijaisvanhemman ja mentorin kanssa. Kustannuksista huolehtii sijoittajakunta
(Perhehoitolaki 15 §). Mentorointi kestää puolesta vuodesta vuoteen. Tapaamiskertoja on
yleensä 1-2 kertaa kuukaudessa. Mentorointi täydentää perhehoidon tukimuotoja, mutta ei
korvaa esimerkiksi perehdytyksen, työnohjauksen tai vertaistuen tarvetta.
Muuttoilmoitus
Muuttoilmoitus on lain mukaan tehtävä viikon kuluessa muutosta. Sijoitetun lapsen kotikunta ei muutu, joten hänen muuttonsa on tilapäinen. Perhehoitaja tekee hänelle sijoitetusta lapsesta muuttoilmoituksen. Ohjeet muuttoilmoituksen tekemiseen löytyvät internetistä.
http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/
Opintojen tukeminen
Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa.
20
Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot, joita opintoraha ei riitä kattamaan.
Pankkitili
Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta edelleen lapsen edunvalvojina. Käytännössä he voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä.
Perhehoitajalla ei lain mukaan ole oikeutta nostaa varoja sijoitetun lapsen nimissä olevalta
tililtä, vaikka hän olisi itse tilin avaaja. Myöskään sosiaalityöntekijällä ei ole oikeutta avata
tai käyttää sijoitetun lapsen nimissä olevaa tiliä. Alaikäinenkin voi itse määrätä siitä, minkä
hän on omalla työllään ansainnut eli esim. kesätyöpalkastaan (holhL 25 § 1 mom). Nuori
voi itse määrätä myös hänelle maksetuista tuista, esim. opintoraha. 15-vuotias voi avata
itselleen oman pankkitilin esimerkiksi kesälomatulojaan varten. Perhehoitajan kannattaa
avata omiin nimiinsä tili, johon sijoitetulla lapsella on käyttöoikeus. Näin meneteltäessä
varmistetaan rahojen säilyminen tilillä. Sijaisvanhemmuus on useimmille pankkitoimihenkilöille vieras asia. Pankissa asiointi tiliä avattaessa voi sen takia olla hämmentävä ja hieman hankalaa. Kannattaa varautua tähän ja varata aikaa kiireettömään asiointiin.
Passi
Saadakseen sijoitetulle lapselle passin, tulee sijaisvanhemman pyytää lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kirjallinen lupa passihakemuksen liitteeksi. Kyseinen lupa korvaa passihakemuskaavakkeessa vaadittavat huoltajien allekirjoitukset. Ulkomaille matkustettaessa voimassa oleva passi yleensä riittää osoittamaan rajaviranomaisille lapsen oikeuden matkustaa sijaisperheen mukana. Joidenkin kohdemaiden rajaviranomaiset ja jotkut matkanjärjestäjät (esim. perinteisillä ruotsinlaivaristeilyillä) vaativat passin lisäksi sijoitetuilta lapsilta erillisen sosiaalityöntekijän allekirjoittaman matkustusluvan. Jotta ikäviltä
yllätyksiltä vältyttäisiin, kannattaa sijoitetun lapsesi matkustuslupaa koskevat mahdolliset
erityisvaatimukset selvittää matkanjärjestäjältä jo matkaa varattaessa. Matkustusaikeista
tulee ilmoittaa etukäteen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Myös biologisten
vanhempien tulee saada tietää tulevista matkoista.
Perhehoitaja ja parisuhde
Sijaisvanhempien toimiva parisuhde antaa voimaa arjen pyörittämiseen. Parisuhteen vaaliminen ja huoltaminen on siksi tärkeää. Jos tuntuu siltä, että parisuhteessa on haasteita
tai se on jopa ajautumassa umpikujaan, kannattaa hakea apua. Esimerkiksi seurakuntien
perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijät ovat erikoistuneet parisuhteen ongelmien hoitoon. Heiltä saatu keskusteluapu on maksutonta ja luottamuksellista eikä siihen hakeutuvilta edellytetä evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä. Neuvontaan voi hakeutua joko parina,
yksin tai perheenä. Apua parisuhdeongelmiin voi tiedustella myös perheneuvoloista. Parisuhteesta on julkaistu monia hyviä oppaita. Niitä löydät kirjastosta. Väestöliiton nettisivuilla www.vaestoliitto.fi on paljon asiaa parisuhteesta ja sen vaiheista. Sieltä löytyy myös hyvin tietoa eri paikkakuntien neuvonta ja pariterapiapalveluista sekä parisuhdekursseista.
Tietoja löytyy myös perhehoitoliitosta ja Kataja ry:n nettisivuilta www.katajary.info/. Sijais-
21
perheen jaksamisen tukena voivat olla myös monet muut tahot: tarvittaessa sijaisperhe voi
saada joko ryhmätyönohjausta tai yksilötyönohjausta, lastenhoitoapua, perhehoidon ohjaajan tukikäyntejä, sosiaalityöntekijän tiivistettyä tukityötä, mentorointia, jne. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää vuosittain virkistysmielessä ”Tyystin irti arjesta”kursseja sijaisvanhemmille parisuhteen hoitamisen ja sijaisvanhempana jaksamisen tueksi.
Perhehoitajan oikeudet
Perhehoitajalla on oikeus saada tukea hoito- ja kasvatustehtävässään, saada valmennusta, koulutusta ja työnohjausta sekä saada hoito- ja kasvatustehtävästään hoitopalkkiota
sekä korvauksia sovitulla tavalla. Perhehoitajalla on myös oikeus tulla kuulluksi lapsen
huoltoon liittyvissä kysymyksissä.
Perhehoitajan sairastuminen
Mikäli perhehoitaja sairastuu, pyritään perheen tilannetta tukemaan tarvittaessa ensisijaisesti avustamalla perhettä taloudellisesti hoitoavun palkkaamisessa. Perhehoitajan tulee
ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja neuvotella hänen kanssaan tilanteesta. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus. Mikäli lapsi siirretään toiseen
sijaishuoltopaikkaan, perhehoitajan kanssa tehty toimeksiantosopimus puretaan (kts. Toimeksiantosopimuksen purkaminen). Päätös lapsen sijaishuoltopaikasta ratkaistaan lapsen
edun perusteella, jos perhehoitajan terveydentila on heikentynyt siten, että hän ei pysty
vastaamaan lapsen hoidosta.
Perhehoitajan velvollisuudet
Perhehoitajalla on velvollisuus turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta sekä edistää lapsen edellä mainittujen oikeuksien toteutumista, ottaa lapsi tasavertaiseksi perheenjäseneksi ja tukea ja
edesauttaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden hänelle läheisten henkilöiden
välistä yhteydenpitoa siten kuin asiakassuunnitelmassa on sovittu. Perhehoitajan tulee
tehdä yhteistyötä sosiaalilautakunnan ja sen alaisten työntekijöiden kanssa lapsen hoitoon
ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, osallistua perhehoidon neuvotteluihin virka-aikana ja
pitää salassa lapsesta ja hänen vanhemmistaan sekä muista hänelle läheisistä henkilöistä
saamiaan tietoja. Perhehoitaja ei voi luovuttaa lasta perhekodista ilman sosiaalilautakunnan suostumusta. Perhehoitajalla on myös velvollisuus ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä
olosuhteissa tapahtuneista muutoksista sekä aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita
henkilöitä. (kts. Ilmoitusvelvollisuus)
Perhevapaat
Perhehoitajalla on oikeus alle 3 v. lapsen hoitovapaaseen. Työnantajan suostumuksella
lasta voi jäädä hoitamaan osittaisella hoitovapaalla. Perhehoitajalla ei kuitenkaan ole oikeutta äitiys- tai vanhempainrahaan eikä kotihoidon tukeen. Perhehoitaja voi jäädä enintään
22
4 työpäiväksi hoitamaan alle 10-vuotiasta sijoitettua lasta tämän sairastuttua. Myös pakottavasta perhesyystä on oikeus jäädä lyhytaikaisesti pois töistä, jos välitön läsnäolo on välttämätön (Työsopimuslaki 2014, 4. luku). Jos perhehoitaja jää vuorotteluvapaalle, hoitopalkkio ei vähennä maksettavan vuorotteluvapaakorvauksen määrää ja sitä voi saada samanaikaisesti. Työajan lyhentämisestä maksettavaa osa-aikalisää ei voi saada hoitopalkkion kanssa samanaikaisesta, tällöin hoitopalkkion voi esim. siirtää maksettavaksi puolisolle. Ansiotyöstä pois jäävä perhehoitaja voi neuvotella sijoittajakunnan kanssa määräaikaisesti maksettavasta ansion menetyksen korvauksesta.
Pitkäaikainen perhehoito
Pitkäaikaisessa perhehoidossa sijaisperhe on valmis ottamaan suunnitelmallisesti huostaan otetun lapsen hoitoonsa sillä ajatuksella, että lapsi on perheen pysyvä jäsen. Huostaanoton jatkumisen tarvetta arvioidaan säännöllisesti asiakassuunnitelman yhteydessä.
Sijoitetulla lapsella on oikeus tuntea olevansa yhdenvertainen perheen jäsen. Kts. Jälleenyhdistäminen.
PLACE-asenne
Sijoitettujen ja traumatisoituneiden lasten eheytymisen tukemisessa on tärkeää lapsen
tarpeiden herkkä huomioiminen ja oikea asenne. Terapiatyössä kehitetty PLACE-asenne
on todettu toimivaksi terapeuttisen vanhemmuuden työvälineeksi. Kts. lisää esim. Hughes,
Becker-Weidman, Tuovila.
Playful
= leikkisyys, yhdessä iloitseminen
Loving
= rakastaminen, ”tykkääminen”
Acceptance = varaukseton hyväksyntä
Curiosity
= myönteinen kiinnostus, uteliaisuus
Emphaty
= empaattisuus
Päivähoito
Sijoitetun lapsen päivähoito kunnallisessa päivähoidossa on perhehoitajalle maksutonta.
Perhehoitajan tulee itse anoa päivähoitopaikkaa. Päivähoitohakemuksia saa muun muassa päivähoitotoimistosta ja päiväkodeista. Jo hakemisvaiheessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Erityisesti kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta tämä on tärkeää kuntien välillä tapahtuvan laskutuksen vuoksi. Lisätietoja
päivähoidosta saa päivähoitotoimistoista.
Rikosrekisteriote
Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kunnat pyytävät sijaisvanhemmilta rikosrekisteriotteet nähtäväksi. Tärkeää olisi, että rikosrekisteriotteet olisi pyydetty jo siinä vaiheessa,
kun perhettä esitetään lapsen sijaishuoltopaikaksi esim. huostaanoton yhteydessä. Perhehoitaja pyytää rikosrekisteriotteen oikeusrekisterikeskukselta ja lomake sen pyytämistä
23
varten löytyy internetistä osoitteesta http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/18189.htm.
Esitettävä rikosrekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote näytetään lastensuojelun työntekijälle, mutta sitä ei jätetä työntekijälle. Työntekijä kirjaa ylös
otteen tunnistetiedot. PRIDE-valmennuksen yhteydessä ei koulutettavalta pyydetä rikosrekisteriotetta.
Rippikoulu
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat nuoret käyvät yleensä rippikoulun sinä vuonna,
kun täyttävät 15. Tietoa rippikouluista ja rippikoululeireistä saa seurakunnilta. Kirkkoon
kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta saa käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään ilman huoltajan suostumusta saa osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman
uskonnollisen suuntauksen rippikouluun.
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta ja jatkokoulutuksesta sekä etsii yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa sijaishuoltopaikkaa tarvitsevalle lapselle parhaiten tämän tarpeisiin vastaavan paikan. Kuntien sosiaalityöntekijät vastaavat lapsen huostaanotto- ja sijaishuoltoon sijoittamispäätöksistä ja niiden valmistelusta.
Sijaishoitaja
Perhehoitajan vapaa tai muu tilapäinen poissaolo voidaan järjestää tekemällä toimeksiantosopimus perhehoitajan edellytykset täyttävän henkilön kanssa. Sijaishoitaja voi olla sijaisperheen omasta verkostosta ja hoito tapahtuu perhehoitajan kotona. Sijaishoitajajärjestely edellyttää perhehoitajan suostumusta ja sitä, että järjestely on myös sijoitetun lapsen
edun mukainen.
Sinut
Suomen sijaiskotinuorilla on oma yhdistys, SINUT ry. Sinuihin voivat liittyä 13–25 – vuotiaat sijaiskotinuoret ja sijaisperheiden biologiset nuoret. Sinuille järjestetään mm. leirejä.
Lisätietoja Sinujen toiminnasta saat perhehoitajien alueyhdistyksestä tai Perhehoitoliitosta.
Sukulaissijoitus vrt. läheisverkostosijoitus
Kun lapsi sijoitetaan perheeseen, jonka vanhemmat ovat hänelle sukua, puhutaan sukulaissijoituksesta. Lapsen ja sijaisvanhemman sukulaisuussuhdetta lukuun ottamatta sukulaissijoitus ei poikkea millään tavalla muista sijaiskotisijoituksista. Sukulaissijaisvanhemmat
saavat samalla tavalla perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen kuin muutkin sijaisvanhemmat. Heillä on oikeus myös kaikkiin muihin sijaisvanhempia koskeviin tukitoimiin ja
heitä koskevat myös kaikki samat perhehoitajan velvollisuudet kuin muitakin sijaisvan-
24
hempia. Vaihtoehtoisesti lapsen asuminen sukulaisperheessä voi toteutua myös oheishuoltajuuden tai yksityisen sijoituksen turvin.
Terveydentila
Kaikki saatavilla olevat lapsen terveystiedot kerätään ennen lapsen sijoitusta. Mahdollisuuksien mukaan aloitetaan myös tarpeelliset arviointi- ja kuntoutustoimenpiteet. Lapsen
tietoja kerätään mm. neuvolan, koulun, päiväkodin, sairaaloiden, kuntouttajien ja lapsen
vanhempien avustuksella. Usein tiedot täydentyvät vähitellen. Pienen lapsen osalta tietoja
ei ennen sijoitusta yleensä paljoa ole ehtinyt kertyä. Mitä isompi lapsi on, sitä enemmän
hänestä ja hänen terveydentilastaan on tietoa saatavilla.
Terveydenhuoltomenot
Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset, esimerkiksi infektiosairauksiin liittyvät apteekissa ilman lääkärin määräystä myytävät käsikauppalääkkeet sekä tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut ja lääkärinpalkkiot. Erikseen korvataan pitkäaikaissairauksiin liittyvät terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, säännöllisesti lapsen käytössä olevat (pitkäaikaissairaus) lääkärin määräämät
reseptilääkkeet, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinssit, hammashoito, sairaalahoito ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Pääsääntöisesti
suositellaan käytettäväksi julkista terveydenhuoltoa, mutta erityistapauksissa voidaan korvata lapsen hoidosta aiheutuneet yksityislääkäripalkkiot maksettuja kuitteja vastaan. Peruuttamatta jääneistä ajoista aiheutuneita kuluja ei korvata. Myös Kelan hoitotuen perusteena olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan siten kuin edellä on kirjattu, mikäli
perhehoitajalle maksettavaa Kelan vammaistukea ei ole myönnetty juuri näihin kustannuksiin. Sovitut terapiasta aiheutuneet kulut korvataan sijaisperheelle sekä siihen liittyvät
matkakulut siltä osin kuin Kela tai yksityinen sairauskuluvakuutus ei niitä huomioi.
Toimeksiantosopimus
Perhehoito perustuu kuntien kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Sopimuksessa
sovitaan perhehoitajan palkkiosta, hoidon kustannuksista, lapsen käyttövaroista, hoidon
kestosta, lapsen yksilöllisistä tarpeista ja oikeuksista, tuki- ja harrastustoiminnasta, perhehoitajan vapaasta, valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta, perhehoitajan ja
kunnan yhteistyöstä sekä sopimuksen irtisanomisesta. Sopimuksen tekemisestä vastaa
perhehoidon sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimus tehdään lapsen ja tulevan sijaisperheen tutustumisajan päättyessä, kun perhehoitoon siirtymisestä on sovittu. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta. HUOM! Toimeksiantosopimus ei ole työsopimus.
25
Toimeksiantosopimuksen irtisanominen
Molemmat osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään kahden kuukauden kuluttua
siitä, kun sopimuksen toinen osapuoli on saanut irtisanomista koskevan ilmoituksen.
Toimeksiantosopimuksen purkaminen
Irtisanomisajasta riippumatta kunta voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos lapsen hoito
todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Mikäli perhehoidossa oleva puute on korjattavissa, on kunnan varattava kohtuullinen määräaika tämän puutteen korjaamiseksi. Tällöin
purkamisoikeuden edellytyksenä on, että puutetta ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu
määräajassa.
Tuetut lomat
Sijaisperheillä on mahdollisuus hakea tuettua lomaa kotimaan eri lomakohteisiin lomajärjestöjen kautta (kts. linkkivinkit). Loma voidaan myöntää samalle perheelle korkeintaan
joka toinen vuosi. Loman myöntämiseen vaikuttavat muun muassa perheen tulot, perheenjäsenten terveydentila, perheen koko ja sosiaaliset seikat. Mikäli lomahakemuksessa kysytään, puoltaako sosiaalityöntekijä lomaanne, kannattaa ottaa yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään. Hän voi tarvittaessa kirjoittaa lomaa puoltavan lausunnon hakemuksen liitteeksi.
Sijaisvanhemmille järjestetään myös erityisesti heille suunnattuja tuettuja lomia. Tiedot ja
hakuohjeet julkaistaan Perhehoitolehdessä. Lomia voi myös tiedustella suoraan Perhehoitoliitosta.
Tukiperhe
Tukiperheet tarjoavat lyhytaikaista perhehoitoa. Syynä tukiperheen etsimiseen lapselle
saattaa olla vanhemman jaksamisen tukeminen, sairaus tai kriisi perheessä. Lapset ovat
tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa. Loma-aikoina he saattavat viipyä
tukiperheessä pidempään. Myös perheeseen sijoitetulle lapselle voidaan hakea tukiperhe,
jos se asiakassuunnitelmassa katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Tukiperhe voidaan järjestää sijaisvanhempien jaksamisen tueksi, jos esim. sijaisvanhemmat ovat iäkkäitä tai
lapsi vaatii erityistä hoitoa ja huolenpitoa. Tukiperhettä voidaan käyttää myös perhehoitajan vapaan järjestämiseen, jolloin siitä tehdään lomittajasopimus. Tukiperhe voi hyvin olla
esimerkiksi sijaisperheen sukulainen tai tuttava. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö arvioi tukiperheeksi sopivan perheen yhdessä kunnan työntekijän kanssa ja valmentaa perheen tehtävään.
Työnohjaus
Sijaisperheille järjestetään tarvittaessa työnohjausta. Työnohjaus tukee sijaisperheen jaksamista ja osaamista silloin, kun sijoitukseen liittyy erityisiä haasteita. Työnohjaus on aina
tavoitteellista ja määräaikaista. Sijaisperheen vastuuhenkilö pohtii yhdessä perheen kanssa työnohjauksen tavoitteita ja mahdollisia työnohjaajia. Työnohjauksesta saa lisätietoja
26
ottamalla yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään tai Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköön.
Vaitiolovelvollisuus
Perhehoidossa lähtökohtana on salassapito. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja
asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävää
tietoa. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun
ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Toimeksiantosopimuksen solmimisesta vastaava viranhaltija pyytää perhehoitajilta toimeksiantosopimuksen solmimisen yhteydessä allekirjoituksen vaitiolositoumukseen. Sijaiskotilastasi ja hänen taustaansa koskeviin uteluihin voi vastata, ettei niistä ole lupa puhua vaitiolovelvollisuuden takia. Perhehoidettavan valokuvaamiseen tai videoimiseen (kts. Julkisuus) sekä matkustamiseen tarvitaan erillinen kirjallinen lupa joko huoltajalta tai edunvalvojalta. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta.
Vakuutukset
Kunnilla on erilaisia käytäntöjä vakuutusten suhteen. Tarkista sijoittaneelta kunnalta aina
vakuutusasiat. Perhehoitaja voi halutessaan ottaa lapselle tapaturmavakuutuksen. Edullisimmin vakuutuksen saa kotivakuutukseen liitettynä. Perhehoitajan on hyvä selvittää aina
myös sijoitettua lasta koskevat vastuuvakuutuskysymykset oman vakuutusyhtiönsä kanssa. Sijaisvanhempi tulee merkitä mahdollisen vakuutuskorvauksen saajaksi, sillä muuten
mahdollinen korvaus maksetaan lapsen huoltajille. Sijaisperheen tulee itse maksaa lapselle ottamansa vakuutus. Vrt. perhehoitoliiton suositukseen: Perhehoitoliitto suosittelee, että
perhehoitaja ottaa laajan kotivakuutuksen.
Valmennus
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö valmentaa perhehoitajat koko Satakunnan
alueen käyttöön. Valmennus toteutetaan ryhmämuotoisena Pesäpuu ry:n PRIDE-mallin
mukaisena valmennusprosessina.
Vammaistuki
Kela maksaa lapsen sairauden tai vammaisuuden perusteella vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan hoidon vaativuuden mukaan ja se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Kelan vammaistuki voidaan ottaa huomioon korottamalla perhehoitajan hoitopalkkiota. Perhehoitajan tulee olla yhteydessä toimeksiantosopimuksen tehneeseen kuntaan hoitopalkkion tarkistamiseksi. Mahdollisuus vammaistukeen selvitetään aina, kun lapsi käy terapiassa, tarvitsee jatkuvaa lääkitystä tai on käyttäytymisen takia vaativa hoidettava. Vammaistukihakemus täytetään huolellisesti. Hakemusta täyttäessäsi voit arvioida sitä,
millä tavoin lapsen hoito poikkeaa samanikäisen, terveen lapsen hoidosta. Esimerkit sel-
27
ventävät asiaa. Lisätietoja vammaistuen hakemisesta lapsen vastuu sosiaalityöntekijältä ja
www.kela.fi/vammaistuet.
Vapaan järjestäminen
Perhehoitajalle kertyy yksi vapaapäivä jokaista sellaista kalenterikuukautta kohden, jona
hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vuodessa kertyy siten yleensä
12 vapaapäivää. Perhehoitajalle maksetaan vuosittaisen vapaan ajalta normaali hoitopalkkio ja kulukorvaus. Vapaa järjestetään yleisimmin lomitusperhettä tai sijaishoitajaa käyttäen. Vapaan sijasta voidaan maksaa rahallinen korvaus. Vapaan järjestämisessä tulee ottaa huomioon lapsen tarpeet.
Vastaanottoperhe
Vastaanottoperheet ovat valmiita ottamaan lapsen luokseen, kun tarvitaan kiireellistä sijoitusta tai lyhytaikaista avohuollon tukitoimisijoitusta. Sijoitukset ovat pituudeltaan muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Vastaanottoperheenä toimiminen edellyttää toisen vanhemman kotonaoloa.
Verotus
Sijoitetun lapsen hoidosta maksetaan perhehoitajalle palkkiota ja kulukorvausta. Molemmat ovat veronalaista tuloa. Kulukorvauksen osuuden perhehoitaja saa kuitenkin vähentää
verotuksessa. Veroilmoitusta täytettäessä on siis muistettava merkitä vähennyksiin perhehoidon kulukorvaus. Lomakkeessa kulukorvauksen vähennys ilmoitetaan kohdassa ”muut
tulonhankkimiskulut”. Lisätietoja perhehoitajan verotuksesta löytyy Perhehoitoliitosta.
Vertaistuki
Paikalliset sijaisvanhempien yhdistykset järjestävät perhehoitajille pienryhmiä. Niissä keskustellaan avoimesti perhehoitoon liittyvistä kysymyksistä ja jaetaan kokemuksia. Vertaisryhmiin voi osallistua, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen. Kts. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön nettisivuilta perhehoitajien vertaisryhmät Satakunnan alueelta.
Yhteydenpito lapsen läheisiin
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin. Yhteydenpidosta biologisiin
vanhempiin ja muihin läheisiin sovitaan asiakassuunnitelmassa. Varsinkin sijoituksen alussa, kun biologisten vanhempien ja sijaisperheen välinen yhteistyö vielä hakee muotoaan,
kannattaa yhteydenpidosta sopia yksityiskohtaisesti asiakassuunnitelmassa. Myöhemmin
saatetaan asiakassuunnitelmaan kirjata, että sijaisperhe ja biologiset vanhemmat sopivat
yhteisesti sovittujen rajojen puitteissa tapaamisista ja puheluista keskenään. Sähköposti
on kätevä väline yhteydenpitoon sosiaalityöntekijöiden ja muiden viranomaisten kanssa.
Sähköpostissa ei saa kertoa asiakastiedoista nimillä.
28
Yleinen asumistuki ja opintotuki
Perhehoidon palkkio vaikuttaa tulona yleisessä asumistuessa sekä opintotuessa omana,
vanhempien ja/tai puolison tulona. Kulukorvaus ei vaikuta etuuksien määrään. Perhehoitoon sijoitetun nuoren opintotukeen eivät vaikuta syntymä- eivätkä sijaisvanhempien tulot.
29
Kirjallisuutta ja linkkejä
Kirjallisuutta perheestä, perhehoidosta ja kasvatuksesta
Arkimies Kirsikka: Terveisiä sijaisperheestä (2008)
Becker-Weidman Arthur: Auta lasta kiintymään (2010)
Becker-Weidman Arthur: DDP Aapinen (2013)
Cacciatore, Raisa – Heinonen, Sanna – Juvakka, Essi – Oulasmaa, Minna: Pysytään
yhdessä (2006)
Helppolukuinen ja käytännönläheinen tietopakki pareille, jotka haluavat pitää suhteestaan
hyvää huolta. Aiheina ovat mm. erilaisuuden hyväksyminen, oman lapsuudenperheen mallit, kommunikaation kompastuskivet, ajankäyttö, lastenkasvatus, uusperhekuviot, kodinhoito, rahankäyttö ja suhteeseen sitoutuminen.
Furman, Ben: Muksuoppi – ratkaisun avaimet lasten ongelmiin (2011)
Ohjelma, jolla vahvistetaan lapsen itseluottamusta ja autetaan häntä selviytymään ongelmista. Erittäin selkeät ja hyvät nettisivut: www.kidsskills.org.fin
Göös, Riitta-Liisa: Arkielämän ABC (2002)
Selkeä ja havainnollinen opas siitä, miten arjessa toimitaan. Kuvien avulla opetetaan muun
muassa henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, pyykinpesua, siivousta, rahan käyttöä ja ruoanlaittoa. Opetushallituksen julkaiseman oppaan tarkoituksena on antaa mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen ja työhön. Materiaali on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat ohjausta selviytyäkseen päivittäisistä elämäntilanteista ja
haluavat kehittää elämänhallinnan taitojaan.
Heino, Hannele: Sijaislapsen kokoinen onni (2005)
Sijaisäidin kirjoittama kirja kokemuksistaan.
Helminen, Jarkko: Perhehoidon lainsäädäntö (1998)
Perusteos perhehoidon lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta. Soveltuu hyvin perhehoitajan käsikirjaksi.
Hughes, Daniel A: Tie traumasta tervehtymiseen, Rakkauden herättäminen syvästi
vaurioituneissa lapsissa. (2009)
Hughes Daniel: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus( 2011)
Hämäläinen, Helena: Sijaisvanhemman käsikirja (2004)
Helppolukuinen opaskirjanen sijaisvanhemmuuden aloitusvaiheeseen. Kirjasessa korostetaan erityisesti lapsen ja tämän biologisten vanhempien välisen suhteen tärkeyttä. Runsaasti käytännön neuvoja.
Jähi, Rita: Työstää, tarinoida, selviytyä Vanhempien psyykkinen sairaus
lapsuudenkokemuksena (2004)
Rita Jähin väitöskirja kertoo siitä, millaista on lapsen elämä psyykkisesti sairaan vanhemman luona.
30
Paljon esimerkkejä, jotka avaavat silmät sille, millaisista oloista osa sijoitetuista lapsista
tulee.
Väitöskirjan voi lukea ilmaiseksi netissä. Se löytyy osoitteesta acta.uta.fi. Kohtaan hae kirjoitetaan tekijän nimi eli Rita Jähi.
Kaskela Marja (toim.) Kohdakkain: sijaisvanhempien tuntoja ja tarinoita (2009)
Laurila, Anja: Lainaksi annettu lapsi (1993)
Tietoa perhehoidosta, lapsen psyyken kehityksestä ja lapsen kasvatuksesta. Kirjoittaja on
itse sijaisvanhempi ja psykologi, joten hänellä on omakohtaisia kokemuksia tilanteista, joita
sijaisvanhemmat kohtaavat. Kirja on luettavissa Anja Laurilan kotisivuilta:
http://www.surffi.net/~laurila/TIETOKIRJAT.htm
Minun kirjani
”Vauvakirjan” vastine sijoitetuille ja adoptoiduille lapsille. Lapsi ja aikuinen täyttävät kansiota yhdessä. Kansion avulla lapsi kokoaa oman elämäntarinansa. Kansioon liittyy aikuiselle
tarkoitettu ohjekirja. Kansiota voi tilata mm. Perhehoitoliitosta.
Rutter, Barbara: Lapseniko sijaiskotiin (1990)
Kirja esittelee lapsen sijaiskodissa kasvamista biologisen vanhemman näkökulmasta.
Sinkkonen, Jari: Lapsen kanssa hyvinä ja pahoina päivinä (1995)
Perusteoksia lapsen kasvusta ja kehityksestä. Sinkkoselta on ilmestynyt paljon muitakin
kasvatusta koskevia kirjoja.
Tahkokallio, Keijo: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa (1998)
Perusteoksia lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tahkokalliolta on ilmestynyt paljon muitakin
kasvatusta koskevia kirjoja.
Lastensuojeluun liittyvää kirjallisuutta löytyy myös mm. Lastensuojelun keskusliiton nettisivujen kautta (kirjasto).
Linkkivinkkejä:
http://www.pori.fi/lskehyks
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
http://www.finlex.fi
Lakitekstejä
http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja
Kattava lastensuojelun käsikirja ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.
http://www.lskl.fi/
Lapsipolitiikkaa, kirjallisuutta, yms.
http://www.mll.fi
Perheeseen ja lasten kasvatukseen liittyviä artikkeleita.
Käytännön vinkkejä valokuvauksesta perhedemokratiaan.
31
http://www.perhehoitoliitto.fi
Perustietoa perhehoidosta.
http://satakunnansijaisvanhemmat.net/index.htm
Satakunnan sijaisvanhemmat ry
http://www.pesapuu.fi
Tietoa PRIDE-valmennuksesta.
http://www.kela.fi
Tietoa kelan etuuksista, hakemuskaavakkeita, esitteitä ym.
http://www.sijaisvanhemmaksi.fi
Selkeää ja mielenkiintoista tietoa sijaisvanhemmuudesta ja lapsikylä-äitiydestä.
Innostava tietopaketti ensi kertaa sijaisvanhemmuuteen tutustuville.
http://www.vaestoliitto.fi
Tietoa parisuhteen vaiheista, suhteen vaalimisesta, pariterapiasta, parisuhdekursseista
ym. Kuntien nettisivujen kautta löydät tietoa paikallisesta lastensuojelusta.
http://www.katajary.fi/
Sivustolla on tietoa parisuhteesta, parisuhdetapahtumista ja -kirjallisuudesta, blogeja ja
linkkejä parisuhdeasioihin liittyen.
Lomajärjestöjä:
http://www.mtlh.fi
http://www.hyvinvointilomat.fi/
http://www.solaris-lomat.fi/
http://www.nasylomat.fi/
http://www.folkhalsan.fi/semester
32
Yhteystietoja
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
Käyntiosoite:
Antinkatu 16 B 4.krs
28100 PORI
Postiosoite:
PL 56
28101 PORI
Johtava sosiaalityöntekijä Marketta Raivio
044 701 9551
Sosiaalityöntekijä Teija Aaltonen (10.8.2015 alk)
044 701 9556
Sosiaalityöntekijä Johanna Santanen
044 701 9631
Sosiaaliohjaaja Terttu Nuolivaara
044 701 9747