Päijät-Hämeen kylissä - Päijät

KESÄ
2015
Päijät-Hämeen kylissä
Päijäthämäläisten kylien kesälehti
Julkaisija Päijät-Hämeen Kylät ry.
Odotettavissa
koko maassa:
Avoimet kylät
kesälauantaina 6.6.
Heinolan
kylät
voimissaan
s. 14
Vuoden 2015 kylä
on Mustjärvi s. 2
Urajärven
akat
tulevat!
s. 3
sivuilla 16-19
1
Päijät-Hämeen kylissä kesällä 2015
Kyläaktiivi ja puuhamies Raimo Sievinen on ollut monessa mukana kehittäen Mustjärven kyläyhteisöä. Vuoden kylän avainpaikka on seurantalo Riuttala.
Vuoden kylä 2015 on
pieni ja pippurinen
Mustjärvi
Kyläelämää
Päijät-Hämeessä kyläelämä näyttäytyy suurelle yleisölle varmaankin aika verkkaisena.
Totuus taitaa olla toisenlainen läheltä katsoen. Kylillä on toimintaa ja tapahtumia jatkuvasti, ei mitään uutiskynnystä ylittäviä
megaluokan stadiontapahtumia. Mutta kyllä kylillä tapahtumissa liikkuu väkeä ja tapahtumat ovat lähellä, kaikkien tavoitettavissa,usein ilmaiseksikin. Onneksi kylillä ja kortteleissa vielä
löytyy tulisieluja ,jotka jaksavat ja haluavat tehdä yhteistä hyvää.
Päijät-Hämeen kylät ry:n hallitus vahvistettuna maakuntajohtaja Jari Parkkosella ja YLE Lahden toimittaja Vihtori
Koskisella teki päätöksen Mustjärven valinnasta seitsemän kyläehdokkaan joukosta 15.4. pidetyssä kokouksessa.
Mustjärvi on pieni ja pippurinen kyläyhteisö, joka koostaan huolimatta on säilyttänyt yhteisöllisyytensä ja saanut kyläläiset puhaltamaan samaan suuntaan.
Mustjärven keskustana pidetään aluetta, jossa aikoinaan toimi mm. kaksi kauppaa, posti, taksi, koulu ja seuratalo. Näistä vielä seuratalo Riuttala on edelleenkin
toiminnassa.
Päijät-Hämeen kylät ry:n ja Hämeen kylät ry:n yhteinen Yhdessä
tulevaan hanke päättyi 31.12.2014.
Kyläasiamiehet Timo Taulo ja Elina Leppänen toimittivat hankkeessa kirjan: Likidemokratiaa! Kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. Kesäisenä sadepäivänä voit lukea kirjan vaikka e-kirjana, joka löytyy Päijät-Hämeen kylät ry:n kotisivuilta Yhdessä
tulevaan, ajankohtaista osiosta. Hanke teki myös yhteistyötä Etelä Suomen Sanomien kanssa ja nyt lehden kotisivuilla olevalla
teemat osion alla on kylät ja korttelit. Sinne paikalliset voivat
kirjoittaa oman alueensa tapahtumista ja ilmiöistä. Kannattaa
joskus vilkaista niitäkin, kivoja pikkujuttuja meitä läheltä.
KÄRJEN SÄVELIN
Avoimet Kylät -tapahtuma sai hyvän vastaanoton viimevuonna
ja nyt tapahtumaformaatti on levitetty miltei koko Suomeen. 6.6
järjestettävä Avoimet Kylät tarjoaa monenlaista tapahtumaa ympäri Päijät-Hämettä ja Suomea.
Nyt on helppoa lähteä kylämatkailemaan.
Seutua halkoo legendaarinen mutkistaan ja mäistään kuuluisa Kopsuontie
(3132), jonka kunnostus saatettiin viimein päätökseen syksyllä 2013, kun tien
viimeinenkin osa sai päällysteen. Mustjärven seutuun kuuluu osia useista eri kylistä, kuten Kalkkisista, Särkijärvestä ja
Iso-Äiniöstä. Keskusta-alue kuuluu Salon
kylään, ja etelässä siihen kuuluvat Keltaniemen kylä sekä osia Kopsuon ja Vesivehmaan kylistä.
Asutusta alueella on ollut jo kauan,
mistä todisteena ovat mm. kivikautiset
asuinpaikat Kotaniemessä Pyhäjärventien
varrella ja Torniemessä Keltaniemellä sekä
kalliomaalaukset Patalahdessa ja Huonpohjassa. Nykyään Mustjärvellä on noin
170 asukasta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana asukkaita on tullut jopa takaisin. Kesäasuntoja alueella on noin 650 ja
kesäaikana asukasluku kohoaa helposti
jopa yli tuhanteen asukkaaseen.
Rentoa kyläilykesää kaikille!
Tiina Malm
puheenjohtaja
Päijät-Hämeen kylät ry
KESÄ
2015
Päijät-Hämeen kylissä
Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry
Päätoimittaja Tiina Malm
Toimitusihteeri Timo Taulo
Painos 15 000 kpl
Paino Esan Kirjapaino Oy, Lahti 2015
Toivo Kärki Mustjärven mökin kasvihuoneellaan 1972.
Kesä Päijät-Hämeen kylissä -lehti
on maksuton. Irtojakelu toukokuun
alusta eri puolilla Päijät-Hämettä.
Voit littyä Päijät-Hämeen kylät ry:n
jäseneksi maksamalla jäsenmaksun
tilille FI17 5612 1120 3695 97,
henkilöjäsen 15 €, yhdistys 30 €.
www.phkylat.fi
FB: Paijät Hämeen kylät
2
Vuoden kylä viettää kyläpäiväänsä
11.7. säveltäjä Toivo Kärjen merkeissä.
Topi Kärjen syntymästä tulee kuluneeksi
100 vuotta joulukuussa 2015.
Toivo Kärki vietti pitkiä viikonloppuja Mustjärvellä Taivatlammen rannalla ympäri vuoden. Hän saapui mökilleen
torstaisin Helsingistä. Postin Topi haki
kävellen Liuhtolasta ja poikkesi joskus
kahvillekin. Kävellessään hänellä oli aina
kirja kädessä ja muistiinpanovälineet mukana. Mitä kyläkaupan hyllyltä ei löytynyt, luonnollisesti tilattiin varta vasten.
Suuri osa sävellyksistä on syntynyt juuri Taivatlammen rannalla luonnon rauhassa.
www.mustjarvi.fi
Vuoden kylän Päijät-Hämeessä palkitsee
Etelä-Päijänteen Osuuspankki
Kyläkirjeen–
vaihtajilta
Urajärvellä esitetään suuria tunteita
Kesällä Urajärven kartanolla esitetään kesäteatteria. Urajärven Kartanoteatteri valmistaa kantaesityksenä Valkea kuin uni -näytelmän ensi-iltaan heinäkuuksi 2015. Urajärven Nuorisoseuran perustama teatteri
aikoo esittää kolmen kesän näytelmäsarjan Urajärven kartanon historiasta.
Asikkalalaiseen kesäteatterielämään syntyi uusi harrastajateatteriryhmä, kun Urajärvelle perustettiin teatteri nuorisoseuran yhteyteen. Hanke käynnistyi kirjailija
Elisabet Ahon ideasta: hänen Urajärveä
käsittelevät romaaninsa dramatisoitaisiin
näytelmiksi ja esitettäisiin aidossa ympäristössä Urajärven kartanon pihamaalla.
Päijät-Hämeen Kylät ryhtyi teatterin kätilöksi, kylän yhdistykset innostuivat vetojuhdiksi ja pian harjoiteltiin ensimmäistä esitystä.
HARTIAPANKILLA
Urajärven nuorisoseuran puheenjohtaja
Hannu Markkanen kertoo, että teatteritoiminta on pienelle kylälle suuri ponnistus.
Siksi mukaan on otettu mm. kyläyhdistys,
koulu, Museovirasto, Päijät-Hämeen Kylät
ja Päijänne-Leader.
”Teatteria on synnytetty maakunnallisen kyläyhdistyksen avulla. Museovirasto on innokkaasti mukana laajentamassa
vastakunnostetun kartanon vetovoimaa”,
kertoo Hannu Markkanen.
Urajärven kesään teatteri tuo hyvän
lisäpiristyksen. Viime kesänä kartanoon
kävi tutustumassa lähes 5000 kesävierasta. Kesäteatteriesitysten toivotaan vetävän
lisää kiinnostuneita.
”Esitysympäristö on mitä parhain. Suurin investointi on katsomon rakentaminen, joka aiotaan tehdä kyläläisten talkootyönä niin pitkälle kuin mahdollista”,
toteaa Hannu Markkanen.
Trilogian ensimmäinen näytelmä ”Valkea kuin uni” kertoo nuoren kartanonemännän Sofian, talousmamselli Fredrika
Johanna Beckerin ja kartanonherra Axel
Kartanonherra Axel von Heidemann (Markus Lahtinen), Sofia (Henna Määttänen) ja
talousmamselli Johanna Becker (Päivi Kiviharju) kesän kartanodraamassa.
ja koskettavista tapahtumistaan huolimatta piristävä teatterikokemus.
”Kartanon väen elämä muistuttaa niin
paljon meidän aikamme arkea. Siksi näytelmässä on posiiivinen ja pirteä pohjavire;
siitä pitävät huolen Urajärven kartanolle
saapuva teatteriseurue Pietarista ja Urajärven kyläläiset, jota osallistuvat innokkaasti
kartanon elämään”, kertoo Taulo.
Museovirasto järjestää esitysten yhteyteen opastettuja museokierroksia. Näytelmän aitoihin tapahtumapaikkoihin voi
käydä siis tutustumassa ennen esitystä.
Uusittu Hugo&Lilly-kahvila palvelee
myös teatterin katsojioa monipuolisesti.
Mukana on myös näytelmän teemoihin
valmistettuja tuotteita.
Ehkä saamme maistaa kesällä Mamsellin korvapuusteja tai Sofian pusuja?
von Heidemanin tarinaa 1830-luvulta alkaen.
Teatterituotannon käynnistämisessä
apuna ollut kyläasiamies Timo Taulo kertoo, että innostus oli niin suuri, että näytelmään saatiin kirjoittaa parikymmentä
uutta roolia.
”Näyttelijöitä löytyi Urajärven ja Asikkalan ulkopuoleltakin.”
Kartanoteatterin produktiossa on mukan noin 50 harrastajaa.
DRAAMAA JA NAURUA
Näytelmän esityspaikkana on kartanon
pihamaalla vanhan Herrassaunan edusta.
Museovirasto on toiminut mukana urajärveläisten hankkeessa.
Näytelmän ohjaaja Timo Taulo kertoo,
että Valkea kuin uni on kaikista suurista
Sofia on kaunis kuin enkeli ja vasta viidentoista kun hänet vuonna 1830 vihitään
Urajärven kartanon Axel von Heidemanin
kanssa Itäisen Hämeen mahtikartanoihin
kuuluvan Urajärven kartanon värikkääseen
historiaan mahtuu monta tarinaa.
Yksi niistä kertoo Axel ja Sofia von Heidemanin avioliitosta, jonka onnistumisen
mahdollisuudet olivat jo alun alkaen vähäiset. Vielä kahden pojan äitinä Sofia on
itsekin kuin lapsi, hauras, suloinen ja ailahtelevainen. Kartanon emännyydestä hän ei
ymmärrä mitään.
Traagisen onnettomuuden seurauksena hän
menettää kokonaan mielensä tasapainon
ja asuu viimeiset vuotensa kartanon sivurakennuksessa. Kartanon emännyys - ja
lopulta myös Axelin onni - jää reippaan ja
lämpimän talousmamsellin Fredrika Johanna Beckerin vastuulle.
– Romaani (Otava 2000).
Teatteriliput
* aikuiset: 15 e
* lapset: 10 e
* yli 10 hengen ryhmät:
ryhmänjohtaja veloituksetta
* perhelippu (sis. 2 aikuista ja 1–4 lasta): 30 e
Esitykset 2015
La 4.7. klo 17 ensi-ilta
Su 5.7. klo 13 ja 17
La 11.7. klo 13 ja 17
To 16.7. klo 17
La 18.7. klo 17
Su 19.7. klo 13 ja 17
La 25.7. klo 22 yönäytös
Lippuvaraukset: www.ideaticket.fi
Ryhmät puh. 0400 441661
Hugo&Lilly -kahvila@phnet.fi, puh. 044 977 4487
3
Villähteelle uusi pienyrityskeskus
Vanhaan autotehtaaseen syntyi uusi yhteisöllinen liikepaikka
Nastolan Villähteen
kylässä perheyrityksenä
toiminut Lahden Autokori Oy lopetti toimintansa v. 2014 ja sen jälkeen
tehtaan tyhjissä tiloissa
starttasi lukuisia uusia
innovatiivisia pienyrityksiä
alkaen linja-autojen korjauksista valokuvataiteeseen ja lastenvaatteisiin.
Vanha tehdas nimettiin uudelleen v. 2015
ja nimeksi valikoitui monien mielenkiintoisten ehdotusten joukosta Liike- ja yrityskeskus Kori, joka kuvaa hyvin nykyistä
toimintaa kiinteistössä. Yrityksiä on tällä
hetkellä n. 30 ja lisää mahtuu tehtaan tiiliseinien suojaan.
Paikalliset yrittäjät järjestivät kyläyhdistyksen tiloissa Villähteellä syksyllä
-14 PopUp-tapahtuman, jossa esittelivät
toimintaansa. Tällä kertaa päätettiin kyseinen tapahtuma järjestää maaliskuussa
Liike-ja yrityskeskus Korissa, jossa on hyvät puitteet järjestää erilaisia tapahtumia.
Pöydät ja tuolit lainasi Villähteen Nuorisoseura Pyrylän seurantalolta.
Mukaan oli ilmoittautunut 14 ulkopuolista yrittäjää ja 10 Korin omaa yrittäjää.
Lisäksi Nastolan eduskuntavaaliehdokas
Villähteen kylässä perustettiin liikekeskus lopettaneen Lahden Autokorin tiloihin.
Korissa on järjestetty monet popup-tapahtumat.
tille. Villähteeläinen ruokalayrittäjä tuli
Korille pitämään PopUp-kahvilaa tapahtumaan.Yleisö pääsi kahvittelun jälkeen
tutustumaan yrittäjien tarjontaan ja tehtaan toimitiloihin.
Talon pihalla oli Villähteen kyläyhdistys paistamassa makkaraa suolaisen nälkäisille sekä Autoliiton toimitsijoita ohjaamassa vierailijoiden autot parkkiin
tehtaan pihalle.
Pasi Karjalainen, jolla myös on työhuone ”Korilla”, oli kutsunut valtionvarainministeri Antti Rinteen vierailemaan
tapahtumassa. Antti Rinne oli erittäin vaikuttunut vanhan tehtaan uusiokäytöstä ja
piti toimintaa esimerkillisenä myös muihin vastaaviin rakennuksiin Suomessa.
Edustettuina PopUp-tapahtumassa oli
laidasta laitaan yrityksiä renkaanvaihdosta
kauneudenhoitoon, värikkääseen vanhaan
tavaraan ja kasvomaalaukseen. Paikalliset
taiteilijat olivat myös tuoneet töitään näy-
Vintage-kauppa Retrosisko on yksi Korin
pikkuyrityksistä.
Ä
S
E
K
I
S
U
U
a
j
NELIAPILA
n
e
e
s
ik
r
e
i
a
t
ä
s
s
e
-yhd
neliapila
Ilmestyy 3.6.
Ilmestyy 6.6.
Jakelu Hollolassa, Kärkölässä,
Hämeenkoskella, Asikkalassa,
Nastolassa, Orimattila/Artjärvellä, Pukkilassa ja Myrskylässä
39 000 kpl ja lisäksi koko kesän
yli 100 noutopisteessä.
Kokonaispainos 45.000 kpl.
Jakelu Lahdessa 52.800 kpl
ja lisäksi koko kesän
31 noutopisteessä.
Kokonaispainos 58.000.
Lehdessä kattavasti koko
kesän tapahtumat ja
paikalliset menovinkit.
Varaa paikkasi p. 03-884 800
Varaa paikkasi p. 03-876 876
Lehdessä alueittain runsas kesän
tapahtumakalenteri,
kerro tapahtumastasi
tapahtumat@seutuneloset.fi
Molempiin lehtiin ilmoitusvaraukset ja
-aineistot 25.5. mennessä.
Neliapila aineistot: ilmoitukset@seutuneloset.fi
Uusi Kesä aineistot: ilmoitukset@uusilahti.fi
4
www.korinyrittajat.fi
Suomen kylissä perustettiin
1800-luvun lopulla innokkaasti nuoriso-, urheilu- ja
voimistelu-, raittiusseuroja
ja muita yhdistyksiä, jotta
saatiin mahdollisuus kokoontua, vaihtaa mielipiteitä ja toteuttaa yhdessä
tarpeelliseksi katsottuja
asioita. Venäjän vallan aikana kaikki sallittu kansalaistoiminta oli sovitettava em.
yhdistysten suojiin.
Putulankulmalla (Hämeenkosken pohjoiset kylät Hyrkkälä, Järvenpää ja Putula) ja
Lammin ja Asikkalan rajakylien asukkaiden erityinen tarve oli oma lukupiiri eli
kirjasto. Valistuneet kyläläiset perustivat
Lukutupayhdistyksen v. 1898. Ensi töikseen yhdistys hankki kolmisenkymmentä
kansaa valistavaa kirjanidettä, sidotutti ne
yksityistupaan kirjakaappiinsa ja alkoi lainata kirjoja kylien asukkaille.
Oman talon hankkiminen oli heti suunnitelmissa, varainhankinta alkoi ja peninkulman päästä Lammilta löytyi talo, joka
siirrettiin tontille keskelle kylää. Luutapayhdistys lahjoitti talonsa Nuorisoseura
Riennolle (perustettu 1902) ja yhdistykset
toimivat lähes samoin jäsenten voimin yhdessä siitä alkaen.
Ns Riennon kuukausikokousten pöytäkirjat (syksystä 1902 alkaen) ja seuran
jäsenten kuukausittain toimittamat Tähkä-lehdet (v. 1902 alkaen, osin 1950-luvulle saakka) sisälsivät mm. värikkäitä
kokous- ja arkielämän kuvauksia, humoristisia naima- ym. ilmoituksia, opettavaisia kertomuksia ja satuja, elämänohjeita ja
varoituksiakin erityisesti 1900-luvun alun
vuosilta.
Autonomian ajan nuorisoseuran lehtikirjoituksissa mm. suorasukaisesti pelättiin venäläisiä, ”ryssiä”, torjuttiin muukalaisavioliittoja, kehotettiin suomentamaan
”muukalaisperäiset” nimet, toivottiin ”yhden arvoisuutta” toimijoiden kesken, hyvien tekojen tekemistä hyvän maineen
ansaitsemiseksi, toivottiin ajoittain ilmenneen eripuraisuuden asettuvan yhdistystoiminnassa, erikseen ”sallittiin jokaisen
esittää asioista oman katsantokantansa
mukaan kuului puolueeseen tai toiseen”,
Putulan kylän ensimmäinen auto kaupan pihalla 1914. Ratissa varatuomari Juho Kivi-Koskinen.
KYLÄTOIMINTAA YLI
SADAN VUODEN TAKAA
kiitettiin Jumalaa ja rukoiltiin avoimesti Herran siunausta yhdistystoiminnalle.
Nykyajankin kyläyhdistyksissä voitaisiin vastustaa ”yöhuutoa” ja kortinpeluuta, väkijuomia ja tupakkaa, ehkä liiallista kahvinjuontiakin. ”Säällisen elämän”
viettäminen lienee myös toivottavaa nykyäänkin. Suurimpana esteenä menestyksellisen yhdistystoiminnan alulle on ollut
”vanhoillinen ajattelu, jonka torjuminen
ja avoimemman tien raivaaminen kaikelle
hyvälle” on edelleen ajankohtaista ja tavoiteltavaa kaikessa yhteistoiminnassa.
Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys
ry on Lukutapayhdistyksen ja Ns Riennon
”rintaperillinen” ja vaalii em. yhdistykseltä säilyneitä dokumentteja ja esittelee niitä
kiinnostuneille.
CAMPING SYSMÄ
Tervetuloa
viihtymään!
Kaunis, vehreä Camping Sysmä sijaitsee Päijänteen rannalla,
keskustan tuntumassa. Juuri remontoidut mökkimme ja uudet
siistit huoltorakennukset tarjoavat upeat puitteet lomailuun
luonnon helmassa. Kaikki karavaanipaikkamme sijaitsevat
rannan tuntumassa, hyvin hoidetuilla nurmialueilla.
Alueella on mm.
• uimaranta • hyppytorni
• beach volley -kenttä • minigolf
• pihapelejä • veneitä • kajakkeja
Pehmeät löylyt voit nauttia
perinteisessä rantasaunassa!
Arvostamme rauhallisuutta,
kunnioitamme ympäristöämme
ja asiakkaitamme.
Olet sydämellisesti tervetullut viettämään
meille kesän parasta aikaa! – Mia
Camping Sysmä | Huitilantie 3, 19700 Sysmä
044 974 9378 | www.campingsysma.fi
www.facebook.com/CampingSysmä
Putulan Nuorisoseuran talo. Taustalla näkyy ”Ruuttakoppi” eli palo-asema, Tuloiselan
rakennuksia ja muuntaja. (Kuva: Helka Rokkila).
Iso-Äiniölle
avattiin
yksityinen kirjasto
Iso-Äiniöllä avattiin historian havinaa sisältävien teosten kirjasto huhtikuussa. Perinteiden vaaliminen,
rakkaus kirjoihin ja kirjojen esille asettaminen kyläläisten käyttöön on kunnioitettava kulttuuriteko
Leena ja Pentti Etu-Seppälältä. Kirjasto tulee olemaan kylää yhdistävä paikka, se tuo kirjaihmisiä
kokoon ja kyläläisillä on uusi tapaamispaikka viisi
kertaa kevään aikana.
Pellilän navetassa huhtikuussa avattava kirjasto
istuu täydellisesti Kirjavuosi 2015-hankkeen ideaan
ihmisten innostamisesta kirjojen lukemiseen. Hyvä
kirja pitää pintansa, vaikka maailma on pullollaan
muita tiedonlähteitä, viestintävälineitä ja ajanvietemuotoja. Tiloiltaan pieni, mutta valikoimaltaan suuri kirjasto perustuu Etu-Seppälän perheen omaan
laajaan kirjakokoelmaan sekä muilta saatuihin lahjoituksiin. Monipuolista luettavaa riittää niin vakituisille kuin vapaa-ajan asukkaillekin.
5
Vielä joitakin vuosia sitten Äinään seudulla kierteli säännöllisesti kirjastoauto, ja Äinää-Vähimaan
koululla oli lisäksi nuorille luettavaa. Koulua ei enää
ole eikä kirjastoautoakaan.
Toiminnan käynnistyessä kirjasto on auki yhtenä
päivänä klo 16-19 joka toinen viikko. Toukokuussa
kirjasto on auki tiistaina 12.5. ja tiistaina 26.5. Kesäkuukausien aukioloajat ilmoitetaan Infokeskuksen tauluilla sekä kyläyhdistyksen facebookissa ja
nettisivuilla.
Monen kylän tärkein
kokoontumispaikka ja
sydän on oma seuratalo.
Padasjoen Maakeskessä
se on Rientola, jonka
historiaa on Touko
Kaunisto tutkinut.
Teatterinjohtaja ja elokuvaohjaaja Teuvo Puro asettui vuoden 1920 tienoilla kesäasukkaaksi Maakeskeen. Virittääkseen
nuorison keskuudessa aatteellista toimintaa, hän ehdotti nuorisoseuran perustamista kylään. Anttilan isäntä Sulo Häkkä oli vastikään ollut oppilaana Lahden
kansanopistossa ja saanut siellä samansuuntaisia herätteitä. Niinpä hän innostui
ajatuksesta ja kutsui Lahden kansanopiston opettajan Ville Hynysen perustamaan
Maakeskeen nuorisoseuraa.
Perustamiskokous pidettiin 15. huhtikuuta 1922. Kokouksen puheenjohtajana
toimi opettaja Emil Brusila ja sihteerinä
Alma Uotila. Runsaasta osanottajajoukosta löytyi heti 30 jäsentä.
Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Väinö Helleri. Johtokuntaan valittiin Elli Suppula, Uuno Suppula, Väinö
Suppula, Sulo Häkkä, Laimi Lohtari,
Hjalmar Hannukkala, Senja Teppinen
ja Alma Uotila, joka valittiin myös sihteeriksi.
Alusta alkaen seuran toiminta oli hyvin
vilkasta ja pian syntyi myös ajatus oman
talon hankkimisesta. Hankkeen takana oli
jälleen teatterinjohtaja Teuvo Puro.
Mikä yhdistää elokuvaohjaaja Teuvo Puroa, mäkihypyn olympiamitalisti Niilo Halosta
ja näyttelijätär Elli Tolosta?
MAAKESKEN RIENTOLA
KUISKAAJAN LUUKKU
Pantiin toimeen puutavaran keräys. Talojen isännät lahjoittivatkin hirsiä rakennusaineiksi. Myös valtio saatiin mukaan,
koska Anttilan virkatalo oli valtion omistuksessa. Anttilan metsistä irtosikin 100
hirttä rakennuspuiksi. Myös rahalahjoituksia saatiin, mm. teatterinjohtaja Teuvo Puro lahjoitti rahaa rakentamiseen, ja
kun Väinö Helleri lahjoitti tarkoitukseen
sopivan tontin kylä keskeltä, rakentaminen voi alkaa.
Piirustukset laati rakennusmestari A.V.
Nieminen Lahdesta ja työtä valvoi seuran
esimies Hjalmar Hannukkala. Teuvo Purolla oli selkeä näkemys tilaratkaisuista,
mutta e.m. rakennusmestari ei ottanut hänen näkemyksiään huomioon ja sen seurauksena näyttämön sivuun tehtiin ikkuna ja kuiskaajan luukku sijoitettiin lattian
sijasta kattoon.
Näyttämön kulissit maalasi taiteilija
Jussi Kari ja näyttämön upean esiripun
valmisti omakätisesti rouva Puro.
Toiminta jatkui vilkkaana ja onnistuneet arpajaiset ja tuottivat niin hyvin, että
talo oli muutaman vuoden päästä velaton.
Urheilu oli alusta alkaen vilkkaimpia
toimintamuotoja ja maakeskeläiset menes-
Rientolan kesää 2015
6.6. Maakesken kesänavajaiset
ja kirppistapahtuma 9-14 vanhalla kyläkaupalla ja Punaisella
Tuvalla ja kaupalla. Kirppispöytävaraukset Maija Ojala p. 0405165217.
Rientola on auki klo 9-13.
Vanhalla kyläkaupalla vanhojen valokuvien näyttely klo 9-13.
11.7. Rompetori Rientolassa
klo 9-13. Kyläyhdistyksellä on
buffetti ja arvontaa. Pöytävaraukset Maija Ojala p. 0405165217.
markan velan.
1970 luvulle tultaessa talon ylläpito tuli
vähitellen nuorisoseuralle mahdottomaksi. Niinpä vuoden 1976 joulukuun 8:ntena
päivänä pidetyssä kokouksessa talo päätettiin myydä Maakesken Maamiesseuralle.
tyivä hyvin niin kesäisessä yleiurheilussa
kuin talven hiihdoissa ja mäenlaskussa.
Puitteet tarjosi läheinen Linnamäki, johon
rakennettiin hyppyrimäki. Sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 24.2.1934. Vihkiäisjuhlissa esiintyi nimekäs taiteilijajoukko, mm.
näyttelijätär Elli Tolonen.
Rientola oli keskuksena kaksipäiväisissä talvikisoissa, joissa vierailivat monet
nimekkäätkin yhdistetyn ja mäenlaskun
mestarit. Tunnetuimpia lienevät olleet Kirjosen veljekset ja Niilo Halonen. Mäenlaskussa kunnostautuivat myös oman kylän
pojat mm. Usko Korkeela ja Olli Häkkä.
Ensimmäisenä kisapäivänä, lauantaina,
oli Rientolassa aina illanvietto, joka kokosi
väkeä ”tuvan täydeltä”.
Myös pesäpallossa maakeskeläiset pärjäsivät erinomaisesti, samoin mies- ja
naisvoimistelussa. Maakesken tanhuryhmä osallistui menestyksekkäästi moniin
maakunnallisiin tapahtumiin. Näytelmäharrastus oli vilkasta ja kylästä löytyi monia erinomaisa luonnenäyttelijöitä. Teatterinjohtaja Teuvo Puro ohjasi itse monet
näytelmät. ja harjoituksia pidettiin usein
Puron huvilalla Ilolanrannassa. Koko Puron perhe osallistui monella tavalla nuorisoseuran toimintaan. Vastapalveluksena kylän nuoret tekivät talkootöitä heidän
huvilallaan.
Rientolan kunnostamistöistä ei ole asiakirjamerkintöjä ennen vuotta 2006, jolloin
Maatalousseura anoi ja sai EU-tukea talon peruskorjaukseen. Kunnostus tapahtui pääosin talkootyönä. Sisätilat uusittiin
aina salin permantoa myöten ja ravintolan keittiö ajanmukaistettiin. Talo liitettiin
kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon,
joka mahdollisti WC-tilojen rakentamisen
ravintolan yhteyteen.
Remontti valmistui 2007. Lakkautetusta
Maakesken koulusta saatiin keittiöön tarvittavat kalusteet, jotka Padasjoen kunta
lahjoitti korvauksetta Maakesken Kyläyhdistykselle. Rakennuksen vesikatto vaatii
vielä uusimisen ja se onkin tulevan kesän
ohjelmassa. Rientola on uusittuna osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi juhlien
ja tapahtumien pitopaikaksi, jota kysellään
ja tilataan kauempaakin.
Maakesken Nuorisoseuran pöytäkirjojen
ja Inkeri Häkän v. 1947 laatiman historiikin pohjalta maaliskuussa 2014 koonnut
Touko Kaunisto.
KORI
LIIKE- JA YRITYSKESKUS
www.korinyrittajat.fi
RIENTOLAN vihkiäisiä vietettiin 27.7.1924
AJONEUVOJEN KORJAUS, MAALAUS & PESU
GRAAFINEN TYÖ, FOTO & SISUSTUS
HYVINVOINTIALAN PALVELUITA
KAHVILA, LOUNAS
LIIKKEITÄ & KIRPPUTORI
RAKENNUS & REMONTOINTI
AVOIMET
KYLÄT:
KORIN
AVAJAISET
6.6.
2015
VAATE & OMPELU
Tervetuloa tutustumaan
paikallisiin yrityksiin
ja palveluihin!
TALO MYYNTIIN
Vuonna 1962 nuorisoseura vietti 40-vuotisjuhlaansa Rientolassa. Toiminta alkoi
kuitenkin 60-luvun loppupuolella vähitellen hiipua ja Rientolan käytöstä on vuoden 1968 pöytäkirjassa päätös, jossa nuorisoseura luovuttaa taloa ilman korvausta
kylän käyttöön kuitenkin niin, ettei käyttö
häiritse nuorisoseuran mahdollisia tilaisuuksia. Kylä puolestaan lupautui maksamaan Säästöpankille nuorisoseuran 1500
KORI
LIIKE- JA YRITYSKESKUS
p. 0500 715 797
juhani.saario@tecadvance.fi
KORITIE 2, 15540 VILLÄHDE, NASTOLA
KATSO AUKIOLOT KOTISIVUILTA!
6
Päijät-Hämeen paras kylä
juhli Arktisessa Hysteriassa
- Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistuksessa käy, haluamme porukalla
tehdä keskeisestä kylästämme entistä viihtyisämmän.
Päijät-Hämeen vuoden 2014
parhaaksi kyläksi valittua
Padasjoen kirkonkylää
juhlittiin maaliskuussa
Arktinen Hysteria -tapahtuman yhteydessä Padasjoen
satamassa. Juhla keräsi
osallistujia padasjokelaisten
lisäksi ainakin Asikkalan,
Orimattilan, Hollolan ja
Kärkölän kyläyhdistyksistä.
TULISIELUISET
TEKIJÄT
Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys perustettiin elokuussa 2011 kokoamaan yhteen
kylän asukkaat ja kunnan keskustaajaman
kehittämisestä kiinnostuneet. Yhteisvoimin ajetaan kirkonkylälle tärkeitä asioita,
vaalitaan kylän kulttuuriperintöä, edistetään alueen viihtyisyyttä sekä vakiasukkaiden ja mökkiläisten yhteistyötä.
NÄKYVIÄ TULOKSIA
Vajaassa neljässä vuodessa onkin saatu jo
paljon aikaiseksi: näkyvimpinä frisbeegolfrata Kullasvuoreen Leader-hankkeena,
koirapuisto, auringonkukkapelto ja alikulkutunneleiden maalaus. Kylälle on saatu
yhdistyksen aloitteesta lisää roskiksia ja
levähdyspenkkejä, keskustasta on raivattu talkoilla kotiloiden suosima ryöttäinen
tontti ja keväisin katukuvaa siistitään ros-
Ohjelmassa oli lisäksi musiikkiesityksiä, jumppatuokio ja keppiheppaesitys. Täytekakkukahvien jälkeen yleisö kiersi vielä katsomassa juhlatelttaan pystytetyn, Padasjoen
kirkonkylän kyläyhdistyksen vaiheista kertovan valokuvanäyttelyn.
karynnäkössä. Kyläyhdistyksen ideoimana kunnan tapahtumakalenteriin on saatu kaksi uutta tapahtumaa: pääsiäiskokko
noitakarkeloineen ja venetsialaiset.
- Yhdistyksemme kunnianhimoisena
tavoitteena on tulevaisuudessa saada Laivarannan läheisyyteen monitoimihalli,
paljasti kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Kaija Koivukoski tervetulopuheessaan.
Hän toivoo, että Päijät-Hämeen ainoa kirkonkylän kyläyhdistys voisi toimia
muillekin hyvänä esimerkkinä tiiviin keskuskylän yhteistyöhengen nostattajana ja
kotiseuturakkauden ylläpitäjänä.
Päijät-Hämeen Kylät ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Malm kiitteli Padasjoen
kirkonkylän kyläyhdistystä, joka on saanut
lyhyessä ajassa paljon aikaan.
- Ilman tulisieluisia tekijöitä tämä ei olisi mahdollista, hän totesi.
Malmin mukaan kyläyhdistysten järjestämät tapahtumat ovat tärkeitä sekä
tekijöilleen että osallistujilleen yhteisöllisyyden luojina. Hän kannusti pieniä
yhdistyksiä tekemään myös yhteistyötä
keskenään, jolloin voidaan saada aikaan
merkittävää toimintaa.
Padasjoen kunnanjohtaja Heikki Jaakkolan mukaan vapaaehtoistoimijoiden järjestöissä tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää varsinkin aikoina, jolloin julkisten
yhteisöjen talous on tiukoilla. Padasjoen
sivukylillä kylätoiminta on alkanut jo varsin varhain, 1970-luvulla.
Kirkonkylän kyläyhdistys luovutti juhlassa kunnanjohtajalle kunniakirjan kiitokseksi sujuvasta yhteistyöstä kunnan
kanssa. Viime vuonna 60 vuotta täyttänyt
Padasjoen Lentokerho muisti tilaisuudessa
ansioituneita jäseniään.
KESÄLLÄ KALKKISISSA
Kalkkisten juhannuskokko
juhannusaattona 19.6. klo 18
Kalkkisten kylän satamassa.
Tervetuloa kaikki lähitienoon asukkaat ja kesäasukkaat.
Pelimannien lauluilta Erstan puukoululla 2015 / Kuva: Tommi Johnsson
Kalkkisten Kyläpäivä
lauantaina 4.7. klo 9–14
Villähteelle musiikin harrastajat
kerääntyvät kauempaakin
Vuonna 2006 Aimo Kotokorpi laittoi kuulutuksen Villähteen kyläyhdistyksen Villäheinen-lehteen soittajista. Heino Hemmi oli
ensimmäinen joka vastasi kutsuun, saapui paikalle soittimineen ja yhteistuumin, aloittivat
avoimen, joka viikkoisen pelimannien lauluillan.
Tapahtumaryhmän muodostamisen jälkeen
ensin ei soittajia ollut kuin muutama, mutta
sanan levittyä, soittajia alkoi ilmaantua ja tänä
päivänä soittajia ja laulajia on kaiken kaikkiaan
yli 50 henkilöä. Kaikki eivät tästä Villähteen
kylältä ole, vaan pelimanneja/laulajia saapuu
tänne myös ympäristökylistä ja kunnista.
Lauluiltaan kuuluu myös perinteinen kahvitauko, jossa pöytä on koreena väliajalla. Pelimanneissa mennään kansan- ja viihde musiikintahdissa viikoittain, torstaisin klo
17:00-19:00.
Ensimmäiset soittajat saapuvat kuitenkin
jo klo 15:00 jälkeen virittelemään soittimiaan.
Kaikille on tänne vapaa pääsy ihan vaikka
kuuntelemaan elävää musiikkia.
Vuosittain pelimannet järjestävät myös suuren pelimanni ja lauluillan jota on vietetty Erstan koulun juhlasalissa. Viime vuonna suuren
lauluillan yllätysvieraana oli oopperalaulaja/
tangokuningas Mika Pohjola.
7
Tule mukaan aidon maalaiskylän ohjelmallisen
markkinapäivän tapahtumiin. Kymmeniä markkinamyyjiä,
kylän omat hyvät palvelut: kyläkauppa, baari, viini- ja
puutarhatila, nuorisoseurantalossa runsas lounaspöytä.
Kalkkisten 10 starttaa taas
lauantaina 29.8.
Tule juoksemaan 10 kilometrin maastolenkki aidoissa
maalaismaisemissa. Haasta kisaan tai mukavalle
kuntolenkille myös kaveriporukat.
Sarjojen parhaille mukavat palkinnot.
Ilmoittaudu kylämme sivujen kautta. Kannustusjoukotkin,
tervetuloa viettämään hauskaa päivää Kalkkisissa.
Paljon oheisohjelmaa, lounasravintola, telttakahvila, ym.
www.kalkkinen.fi
Ravioskorven kyläläisiltä tuli toive elvyttää vanha perinne
yhteen kokoontumisesta, jossa voisi vaihtaa
kuulumisia ja kahvitella.
Nythän meillä on oiva tilava ja monipuolinen paikka tähän kun kyläyhdistys osti
vuonna 2007 lakkautetun koulukiinteistön kunnalta kyläläisten käyttöön.
Lisäksi kaikki tilat ovat lämpimät.
Vuonna 2011 asennetiin maalämpöjärjestelmä entisen öljylämmityksen tilalle
lämpölaskun pienentämiseksi ja kotimaisen energian suosimiseksi.
Tälläisiä kokoontumisia on harrastettu kylällä vanhemman väen mukaan ”ennenvanhaan” kokoontuen jonkin kotiin.
Päätettiin kokeilla miten tälläinen istuu
nykypäivään.
Rupattelu-illoissa on pidetty tietovisaa, vanhemmat kyläläiset ovat kertoneet
hauskasti elämästä kylällä aiemmin ennen kuin suurin osa nykyravioskorpelaisista on tänne muuttanut.
Hersyvän hupaisa oli juttu sianteurastuksesta syyskyntöjen jälkeen. Samoin
oli mielenkiintoista kuulla vanhempien
kyläläisten kertomana kylällä eletyistä alkuvuosista.
Ravioskorven kylän seutuhan koki
suuren mullistuksen 40-luvun lopulla kun kylän asumattomaan korpiseen
keskiosaan raivattiin noin 500 hehtaaria
peltoa siirtokarjalaisten ja hämäläisten
rintamamamiesten toimesta. Asunnot ja
muut tarpeelliset rakennukset he rakensivat muutaman vuoden aikana. Kesäisin
lähes tauotta kaikui vasaran pauke jollain suunalla, kertovat alkuperäiset korpelaiset.
Näin syntyi Suomen lähes suurin yhtenäinen sodanjälkeinen asutusalue, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi.
On siis historiaa mistä ammentaa!
Sekä nuoremman polven syytä nöyrästi kumartaa sille valtavalle työlle, joka
kylällämme on tehty. Rupatteluiltoja tu-
Ravioskorvessa rupateltiin ja
tiivistettiin ikkunoita
Kilipoika Justus asuu kylän vuohitilalla.
Ravioskorven kylälle tetiin turvallisuusuunnitelma. Turvapäivänä pohdittiin yhdessä
tärkeitä turva-asioita.
lemme jatkamaan ainakin syys-talvikaudella kerran kuukaudessa, jos kiinnostusta riittää niin useamminkin. Pingiksen
peluuseen ei vielä ennätetty ja illat muotoutunevat käyttäjien tarpeisiin. Kylätalon
punttisalille on pystytetty keväällä yhdet
kangaspuut ja mattoloimi on viritetty kiinnostuneille. Syksyllä siitä on helppo jatkaa
kutomista.
Kyläyhdistyksen naiset tiivistivät uusiksi viime syksynä kylätalonsa yleishyödyllisen osan kaikki ikkunat, jotta lämpöhävikki saadaan pienemmäksi. Tiivistettä
meni noin 250 metriä. Samalla ikkunat
pestiin sisäpuolelta välejä myöten.
Kesäistä tapahtumaa, kyläpyöräilyä on
toivottu. Kenties saamme sopivan ajankohdan sille järjestetyksi. Tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen kyläämme pyöräillen tai muuten!
Ulla-Maija Luodemaa, vpj
Ravioskorven kyläyhdistys
Mattolointa tukille veivaamassa Saara.
EKOLOGINEN KESÄNÄYTTELY URAJÄRVELLÄ
Vanhan navettarakennuksen tilat on
otettu haltuun kokonaisvaltaisesti:
Jäähdyttämöön on rakentunut Aatamin
ja Eevan paratiisi. Sikalaan ja karjakeittiöön on perustettu Muotihuone, jossa
on esillä sekä muotipiirroksia että upeita muotiluomuksia useilta vuosikymmeniltä. Navetan puolella kimmeltää
vanhassa lantakourussa Elämänvirta,
jonka rannalla iloinen vasikka kirmailee Pelastuksen Auringon alla! Myös
muita vanhan navetan rakenteita, kuten
lehmien kaltereita ja syöttökaukaloita,
on hyödynnetty taideteosten osiksi.
Joitakin teoksia on sijoitettu ulos pihapiiriin. Näyttelykokonaisuus on kaiken kaikkiaan monipuolinen ja pyrkimyksenä on tarjota katsottavaa ja
koettavaa monenlaisille näyttelyvieraille. Jokainen voi katsoa tämän näyttelyn omalla tavallaan.
Kesän taiteilijoita ovat Eeni Kokko, Tiina ja Jussi Saarijärvi, Rose Savovaara ja Mia Wilkman.
Näyttely avoinna 6.6.-26.7.2015 ti-su klo 10-15.
Hiekkaa, multaa, kiviä... Nahilankulman
navettagallerian kesänäyttelyn teoksissa on käytetty maanläheisiä materiaaleja.
Toisaalta tarjolla on myös palanen taivasta - valmistettuna kierrätysmateriaaleista.
Näyttelyn otsikko Maata ja taivasta kuvaa
myös näyttelyn teemoja.
Navettagallerian kesänäyttely pohtii tänä
vuonna ihmisen perimmäisiä kysymyksiä:
Mistä elämä alkaa, mihin se päättyy? Mitä
on elämän jälkeen? Mitä meistä ihmisistä
ja muista luoduista jää jäljelle vai jääkö mitään? Onko maailmassa kaiken katoavaisen
rinnalla jotakin kestävää, pysyvää?
Näyttelyssä on vahvasti läsnä elämän
kiertokulku luonnossa sekä elämän jatkuminen sukupolvien ketjuna. Näyttely painottaa myös kestävää kehitystä ja kierrätystä. Teoksiin on käytetty paitsi maa-aineksia ja luonnonmateriaaleja myös
kaikenlaista aitoista ja varastoista löytynyttä kierrätystavaraa kuten vanhoja ikkunaruutuja, lasipulloja ja perunasäkkejä. Monet teoksista on luotu
ainutkertaisiksi vain tätä näyttelyä varten. Kesän jälkeen ne puretaan ja
materiaali palautetaan luontoon tai kierrätetään.
8
Ympäristöviikko 2015
laajempi kuin vuosiin
Ympäristöviikkoon voivat osallistua kaikki: voit
järjestää oman tapahtuman tai teemapäivän tai
osallistua muiden järjestämiin tapahtumiin.
31.8.–6.9.
vietetään
järjestyksessään 19. seudullinen Ympäristöviikko.
Tänä vuonna
mukana on
seitsemän päijäthämäläistä
kuntaa ja kaupunkia. Vanhojen tuttujen
Ympäristöviikkokuntien,
Hartolan, Heinolan, Hollolan, Lahden,
Nastolan ja
Sysmän lisäksi vuosien tauon jälkeen myös Asikkala on nyt mukana.
Tämän vuoden erityisteemana on paikallisuus. Ympäristöviikolla pohditaan, mitä kaikkea hyvää merkitsee sanonta ”Pysy lähellä”.
Esimerkiksi paikallisten palveluiden ja tuotteiden valitseminen lisää
hyvinvointia ja työllistää paikallises-
Tutustu vanhoihin taloihin ja
pihoihin Vanhassa Vääksyssä
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien päätapahtumaviikonloppuna 11.-12.9.2015
vanhat talot avaavat ovensa ja pihansa Vanhassa Vääksyssä ja samalla vietetään sadonkorjuumarkkinoita lähiruokateemalla.
Oheisohjelmassa on mm. opastettuja kierroksia, valokuvanäyttelyitä, luentoja ja
työnäytöksiä liittyen rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön. Lähiruoka kuuluu sadonkorjuuajan tapahtuman teemaan ja myös tätä kautta tuodaan kulttuuriperintöä tutuksi; lähiruuan historia ja tuotanto alueella juontaa pitkältä historiasta
vaikkapa vesimyllyjen kautta nykyiseen Vääksyn Myllyyn. Alueen historia kertoo
myös mm. meijerin, limonaditehtaan, lihakauppojen tarinaa… Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teemana on tänä vuonna teollisuuden ja tekniikan perintö.
Sen innoittamana nostetaan myllyhistorian lisäksi esille myös kanavan tukinuitto
ja kauan sitten purettu rullarata.
Sekä säilyneen että kadonneen ympäristön historiaa tuodaan tapahtumassa yleisesti nähtäville myös opaskartta-tyyppisenä painotuotteena, joka mahdollistaa omaehtoisen kävelykierroksen Vääksyn kanavan ympäristössä ja Vanhassa Vääksyssä.
Painotuotetta laajemmin tietoa tuotetaan nettiin. Tarkoitus on tehdä helposti lähestyttävä ja tarinoiden kautta avautuva tietopaketti, jota voidaan myös täydentää jatkossa.
Tapahtuman järjestävä Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys on vuosien saatossa
pyrkinyt keräämään kanavan alueen ympäristö-, rakennus- ja asukashistoriaa talteen. Jos haluat jakaa tarinoita, vanhoja kuvia tai lehtileikkeitä Vääksyn vanhoista
ajoista, ota yhteyttä puh. 040-7771301 tai reetta.nousiainen@phnet.fi
ti. Ympäristöystävällisiä lähivalintoja ovat esim. retki lähimetsään, lähiruoka ja lomamatkat lähikuntiin sekä
kotimaahan. Paikallisuus voi merkitä myös ihmisten välistä läheisyyttä.
Kaikki asukkaat ovat tervetulleita
Ympäristöviikolle järjestämään omia,
isompia tai pienempiä ympäristötempauksiaan. Tempaus voi olla vaikka oman porukan kesken järjestettävä piristysruiske tai kaikille avoin
yleisötilaisuus. Kaikkia innokkaita
tempauksen järjestäjiä pyydetään ilmoittamaan tapahtumansa osoitteessa
www.ymparistoviikko.fi. Tapahtuman,
tempauksen tai oman ympäristölupauksensa voi ilmoittaa mukaan
vielä Ympäristöviikon aikanakin.
Ympäristöviikkoon liittyy perinteisesti useita kilpailuja. Osa kilpailuista
on suunnattu yrityksille ja osa yksityisille ihmisille sekä erilaisille yhteisöille.
Kaikkia innokkaita tempauksen järjestäjiä pyydetään ilmoittamaan tapahtumansa osoitteessa
www.ymparistoviikko.fi
Ympäristöviikko
on vihreitä tekoja
ja mukavaa
yhdessäoloa!
19. Ympäristöviikko
31.8. - 6.9.2015
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Lahti, Nastola, Sysmä
Hollolan kirkonkylän kioski jatkaa
toimintaansa
Viikon teema on
Paikallisuus – Pysy lähellä
Hollolan kirkonkylän kioski vaihtoi omistajaa. Hollolan Kirkonseudun Maatalousnaiset luopui kioskista yli 70 vuoden omistuksen jälkeen. Uusi omistaja on Hollolan Kirkonseudun Kylät ry.
Kyläyhdistyksen tavoitteena on uudistaa kioskia niin, että se täyttää ajan vaatimukset ja näin varmistaa toiminnan jatkuminen. Alustavana suunnitelmana on rakentaa uusi kioskirakennus niin, että toiminta siinä voisi käynnistyä vuonna 2016.
Yrittäjänä toimii tuttuun tapaan Hannele Nieminen.
Kioskin uudistaminen ja sen ympärillä tapahtuva toiminta vaatii runsaasti talkootyötä ja varainhankintaa. Omistuksesta olikin päättämässä nelisenkymmentä
kyläläistä ylimääräisessä kyläkokouksessa. Jo viime vuonna noin tuhat henkilöä allekirjoitti vetoomuksen kioskin säilyttämisen puolesta.
Hollolan Kirkonseudun Kylät on vuonna 2011 perustettu kyläyhdistys, joka jatkaa Hollolan kirkonseudun ja Pyhäniemen kylätoimikuntien toimintaa.
Lisätietoa, ilmoittautuminen ja
tapahtumakalenteri
www.ymparistoviikko.fi
9
1. KELLOSALMI, Padasjoki
* Kahvila-Ravintola Kelossi,
Kellosalmentie 1034
Kelossi avaa ovensa klo 12 ja on avoinna
iltamyöhään saakka. Pitkin päivää on luvassa ohjelmaa ja illansuussa pääsee pyörähtelemään nurmikolla elävän musiikin
tahdissa.
Kelossin viereiseen Siltapuistoon saa tulla
myymään (oma pöytä mukaan) kirppistavaraa tai omia tuotteita.
Kyläyhdistys järjestää onkikilpailun Siltapuiston rannassa klo 13 – 15. Kaikki lapset
ja aikuisten parhaat saaliit palkitaan. Osallistumismaksu: 10 €/aikuiset, 5€/lapset.
8. KURHILA-HILLILÄ,
Asikkala
* Kylänraitti ja Vanha Kevar,
Kurhilantie 270
Avoimet pihat ja aittojen aarteet -pihakirppispäivä klo 11-15 pihoissa ja Vanhalla Kevarilla. Myyntiä pihoissa ja Vanhalla Kevarilla.
9. VIITAILA-PAAKKOLA,
Asikkala
2. VIRMAILA, Padasjoki
10. PUTULA, Hämeenkoski
3. SEITNIEMI, Padasjoki
11. HOLLOLAN
KIRKONKYLÄ
* Sipuran talo, Purtmäentie 26
Erkki Sipura esittelee kotimuseonsa monipuolista esineistöä ja talonsa kaunista pihapiiriä klo 12-16.
* Enni Idin taidekahvila,
Kellosalmentie 579
Naivistitaiteilija Enni Idin mökki ja taidekahvila avoinna klo 12-16. Pääsymaksu on
3 € aikuisilta, lapset (5-12v) 1 €.
4. PADASJOEN
KIRKONKYLÄ
* Kiertoajelu: Laivarannan satama-Vesijako-Torittu-Arrakoski-Kaurate-satama
Avoimet kylät -kiertoajelulle kokoontuminen on kello 10 Laivarannan kalasatamassa, jossa ammattikalastaja esittelee
toimintaansa. Satamasta jatketaan Makasiinimuseolle, jossa esittelyä ja lohisoppa.
Kello 12 lähtee bussi Vesijaolle, jossa tutustutaan Jussilan vanhaan taloon. Matka
jatkuu Palsan myllymuseolle, Toritun Sepänmäen museolle ja Arrakoskella kahvila
Pannuun, jossa tutustuminen kunnostettuun Tamppitarhaan ja kahvilan emännän
keräilykokoelmiin. Kierroksen lopuksi tutustuminen Viena Mertsalmen taidekutomoon Kauratteella.
Hinta 35 €.
Ilmoittautumiset: Kaija Koivukoski, puh.
040 5583 929
5. AUTTOINEN, Padasjoki
* Maatalo, Rouvilantie 4
Musiikkitetteri
Haikeet kopsut ry esittää
Reino Helismaan tekstiin ja Toivo Kärjen
säveliin perustuvan Rovaniemen Markkinoilla Maatalolla klo 16.
6. NYYSTÖLÄ, Padasjoki
* Monuksen ranta
Monuksessa on esillä nyystöläläisiä ja padasjokelaisia yhdistyksiä ja seuroja. Tietoa löytyy kalastuksesta, venepaikoista,
mökkiläisten jätehuollosta, taiteesta, liikunnasta...
Lapsille on leikkimieliset olympialaiset.
Aloitamme klo 13.00 ja tapahtuman kesto on n. 3 tuntia. Kyläyhdistys pitää puffettia, josta saa ostaa makkaraa, kahvia,
pullaa ym.
7. MAAKESKI, Padasjoki
* Rientola, B&B Punainen Tupa,
Häntämäentie 3
Maakesken kesänavajaiset ja kirppistapahtuma klo 9-14 vanhalla kyläkaupalla, Rientolassa
ja Punaisella Tuvalla. Kaupalla buffetti, arvontaa ja vanhojen valokuvien näyttely ja
kirppis. Punaisessa Tuvassa käsitöiden ja
leivonnaisten myyntiä ja kirppis.
Päijät–Hämeessä 6.6.2015
* Viitailan kyläkeskus, Hautiontie 61
Kyläkisat, leikkimielisiä leikkejä ja kisoja
ja grilli kuumana.
Vietä kesäpäivää
parhaissa
päijäthämäläisissä
kylissä!
* Kyläkirjasto, Kevarintie 77
Kyläkirjastossa rakennetaan Putulan kesän
17. näyttelyä aamusta iltaan. Yksityiskirjaston kirjaparvi ja kirjakahvio ovat avoinna. Tervetuloa mukaan!
* Talomuseo, Rälssinkatu 6
Hollolan keskiaikaisen kirkon lähettyvillä
sijaitsee Hollolan kotiseutumuseo, johon
kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue.
Avoinna 12-18.
Kirkonkylän Kesäkioskin avajaiset: tarjouksia, kahvittelua ja tietoa kesän tapahtumista.
Kellosalmi
1
2
Virmaila
3
Seitniemi
PADASJOKI
5
12. LAPPILA, Kärkölä
4
Auttoinen
* Kylätupa, Lappilanraitti 6
Tervetuloa tutustumaan Lappilan kylätupaan, avoinna klo 10-16. Kahvit on kuumana!
6
Padasjoki kk
Nyystölä
7 Maakeski
12. TÖNNÖ, Orimattila
* Mylly, koulun piha ja kioski,
Tönnönkoskentie
Pihakirppis klo 10-14 Tönnön koulun pihalla ja kioskilla. Tönnön Mylly avoinna
klo 10-14.
Tule ostoksille: jauhot ja ryynit suoraan
myllyltä.
Mylläri kertoo myllyn tarinaa. Tönnön
koskessa on ollut myllytoimintaa 400
vuotta.
8
Kurhila-Hillilä
ASIKKA
9
10
13. NIEMENKYLÄ,
Orimattila
* Seppä Kallen paja, Päärniläntie 169
Avoinna klo 10-15. Myynnissä erilaista käyttö- ja keräilyesineistöä. Pajalla on
kahvio ja makkaran paistoa. Vapaa pääsy.
Viitaila-Paakkola
Putula
HÄMEENKOSKI
19
HOLLOLA
Hollola kk
11
14. ORIMATTILA KK
LAH
* Jokirannan koulu, Käkeläntie 24
Pihat hyödyksi -tapahtuma. Tule leikkimään!
KÄRKÖLÄ
15. ARTJÄRVI, Orimattila
* Artjärven tori
Torikioski avoinna klo 9-12. Myynnissä
kahvia, teetä, pullaa, makkaraa ja lettuja.
Artjärven kyläjohtokunnan edustaja paikalla.
12
15
O
Lappila
ORIMATTILA
16. VILLÄHDE, Nastola
* Liikekeskus Kori, Koritie 2
Liikekeskus Korilla klo 9-13 esittäytyvät
Villähteen yhdistykset makkaran ja lettujen voimalla, sekä kaikki Korin yrittäjät
pitävät viralliset Korin avajaiset. Tonttiesittelyjä: Vappulan metsä ja Taivaanranta.
1
14
Niemenkylä
* Leenan Taide & Koti, Villähteentie 452
Tervetuloa tutustumaan historiaaliseen
ateljekotiin ja taidenäyttelyyn.
10
17. IMMILÄ, Nastola
* Immilän myllykahvila, Kukkastie 22
Myllyn tarinaan voi tutustua myllykahvilan herkkujen äärellä klo 10 alkaen.
18. KALLIOLA, Hollola
* Galleria-kirppis-museo, Ilmotuntie 10
Navetta-Galleriassa Reijo Pynnisen maalauksia. Navettakirppis. Museolla Söyrilän
tilan vintiltä ja ylisiltä löydettyä tavaraa.
Pikkuhuoneessa ja Punaisessa mökissä
retrokoruja ja Kaija Parisin maalauksia.
Kahvia ja kakkua. Pihalla lasten keppihevosia.
19. URAJÄRVI, Asikkala
HARTOLA
Urajärven kartano, Kartanotie
Urajärven restauroidun kartanon kesäkauden avajaiset alkaen klo 10. Uudet puutarhapatsaat Flora ja Hercules esittäytyvät.
Urajärven Kartanoteatterin esityksiä kesän
näytelmästä Valkea kuin uni. Uudistettu
Hugo&Lilly -kahvila avoinna.
SYSMÄ
Pääsinniemi
Paaso
28
26
25
21
* Navettagalleria,
Nahilankulmantie 204
Maata ja taivasta -näyttely avoinna klo 1418. Navettagallerian ekologisen kesänäyttelyn teoksissa on käytetty maanläheisiä
materiaaleja. Tarjolla on myös palanen
taivasta - valmistettuna kierrätysmateriaaleista. Jäähdyttämöön on rakentunut
Aatamin ja Eevan paratiisi. Sikalaan ja
karjakeittiöön on perustettu Muotihuone, jossa on esillä sekä muotipiirroksia ja
muotiluomuksia useilta vuosikymmeniltä.
Kesän taiteilijoita ovat Eeni Kokko, Tiina
ja Jussi Saarijärvi, Rose Savovaara ja Mia
Wilkman.
27
Tuusjärvi
Lusi
Kalkkinen
24
22
Heinola kk
Heinola
* Häggin Eläintäyttämömuseo,
Häggintie 28
Museon ja Päijäthämäläinen luontokuva
-valokuvanäyttelyn avajaisia vietetään klo
10-17. Päijäthämäläinen luontokuva valokuvauskilpailun voittajan julistus sekä palkintojen jako klo 12.
HEINOLA
23
Vierumäki
ALA
9
20
Immilä
17
* Tuusjärven kartano, Viikinäistentie 34
Kartanolla latotanssit navetassa, kartanon
palveluiden esittelyä, grillimakkaraa, loimulohta ja virvokkeita.
26. PAASO, Heinola
* Hienopuuseppä Karppinen,
Honkalaniemi 2
Hienopuuseppä Jari Karppinen esittelee
verstastaan ja Lyyti-jakkaroita sekä muita
myytäviä puutuotteita. Esillä Zetor-traktori vm 1954 ja Marttojen kahvipöytä.
* Hämeenniemen sukutila,
Paistjärventie 261
Hämeenniemen v. 1553 perustetulla sukutilalla tilaesittely ja mehumaistajaiset.
Mahdollisuus myös miniristeilyyn ponttooniveneellä (12 hengelle).
27. PÄÄSINNIEMI, Heinola
* Pääsinniemen kylätalo, Jousantie 4
Vastavalmistunut, talkoilla tehty kylätalo
esittelyssä. Päijänne-Leader ry esittelee uusia rahoitusmahdollisuuksia maaseudun
pienyrittäjille ja yhdistyksille. Tutustutaan
kahteen myllyyn, kyyttökarjaan ja taidepihaan. Kylätalolla Marttakahvila ja kirppis.
28. VANHA VÄÄKSY,
Asikkala
* Vanha Vääksy ja kanava
Vanhan Vääksyn Kesän Avajaiset klo 9 alkaen. Ranskalainen kauppa, Lauran kauppa, kahvila Sokerilla, ZoomDesign ja monet muuta vanhavääksyläiset yritykset ovat
avoinna erikoistarjouksin.
21. HEINOLA
* Keskustan turistipysäkki, Torikatu 10
Pysäkiltä lähtee kolme linja-autoa klo 9-10
välillä eri puolille Heinolaa, kylille joissa
tapahtuu. Noin 5-6 tunnin pituisilla reiteillä esitellään vireää maaseutua, kylillä
myynnissä olevia kiinteistöjä ja tontteja,
kylän historiaa, palveluita ja tulevaisuutta.
Paikkavaraukset linja-autoon 1.6. mennessä p. 050 500 2009. Paikan varanneille
matka on maksuton.
18
Villähde
Orimattila
Katso ohjelma:
www.phkylat.fi
22. VIERUMÄKI, Heinola
* Aavehalli, Veljespolku 3
Uudistetulla Aavehallilla kaupungin virkamiehet esittelevät suunniteltua uutta omakotialuetta ja kylän monipuolisia palveluita. Marttakahvila on avoinna.
A
13
25. TUUSJÄRVI, Heinola
* Kyläkauppa, Mani-baari,
Nuoramoistentie
Kalkkisissa vietetään kyläkauppapäivää,
erikoistarjouksia ja kesäistä tunnelmaa.
K-extra Lampinen avoinna 9-18, Mani-baari 10-02: karaokea klo 20.30 alkaen.
NASTOLA
HTI
* Lusin koulu, Lusinraitti 2
Koululla poniajelua, koirien etsintänäytös, maatalouskoneiden näyttely, leikkejä ja kilpailuita koko perheelle. Ohjelmaa
lapsille: jumppatuokio, kirpputori ja virvokkeita.
20. KALKKINEN, Asikkala
Urajärvi
Kalliola
24. LUSI, Heinola
Tönnö
23. HEINOLAN
KIRKONKYLÄ
16
* Kyläpirtti, Vanhatie 34
* Heinolatalo, Vanhatie 51
Kylätalolla ja Heinolatalolla laaja valikoima kädentaidon tuotteita ja taidenäyttely. Kylätalon kahviossa tarjolla mm. herkullista aamupuuroa marjojen kera.
Artjärvi
xi
Päijät-Hämeen kylälista täydentyy kesäkuun alkuun mennessä.
Päivitetyn ohjelman ajo-ohjeineen
löydät osoitteesta
www.phkylat.fi
Kylätapahtumia voi ilmoittaa
kyläasiamies Timo Taulolle
taulo@phnet.fi / p. 040 7010 633.
Kesällä saunotaan
Päijännetalossa
Kahden vuosikymmenen pituinen tapahtumasarja päättyy Päijännetalon kesänäyttelyyn yhteistyössä Asikkalan kunnan ja Suomen Saunaseuran kanssa. Yhteistyö on synnyttänyt laajan saunoihin ja saunomiseen liittyvän yhteistyöverkoston
ja sen luonut osallistujien kesken lujia ystävyyssiteitä. LC Asikkalasta järjestäjinä
ovat olleet idean alkuunpanija Matti Halme ja Risto Jokiaho. Suomen Saunaseura ry:stä mukana ovat olleet professorit Lasse Viinikka, Pekka Laaksonen, Erkki
Helamaa, arkkitehti Pekka Tommila, dipl.ins. Esko Mäkelä ja fil.lis. Lisa Mäkelä.
Päijät-Häme-lehden puolesta saunaraatiin ovat kuuluneet vuorollaan päätoimittajat
Lauri Muranen, Minna Seppä ja Markus Ahonen.
Saunatapahtuman tavoitteena on ollut suomalaisen saunakulttuurin edistäminen. Olemme koonneet hyödyllistä saunatietoa ja jakaneet sitä edelleen tapahtumiin osallistuneille yksityisille ja yhteisöille.
Suomalaisen saunan päivänä (kesäkuun 2. lauantai) vuonna 2002 Lions Club
Asikkala sai vastaanottaa Suomalaisen Saunaseuran myöntämän Samuli-palkinnon
tunnustuksena sauna-aatteen hyväksi tekemästään työstä. Palkinto myönnetään
vuosittain saunan hyväksi erityisen ansiokkaasti toimivalle henkilölle tai yhteisölle.
Vuoden 2006 saunan päivänä LC Asikkala järjesti yhdessä Urajärven Seudun kyläyhdistyksen kanssa saunarauhan julistuksen Urajärven kartanolla. Vuonna 2013
klubi vielä järjesti yhteistyössä Yleisradion kanssa suorana radiolähetyksenä Metsäradion saunaillan Urajärven kartanon saunalta.
KYLÄPIRTTI
* kahvila * taidenäyttely
* käsityömyymälä
* kesäkirppis * kylätalo
Vanhatie 34, Heinola kk
p.(03)7183321 www.kylapirtti.fi
hydrauliikkapumppu.fi
SYSMÄ
Kohtauspaikka kolmen
tien risteyksessä
RAVIOSKORPI
Tutustu IH digilehteen
Salonsaaren kioski on kohtauspaikka kolmen tien risteyksessä osoitteessa Salonsaarentie 458. Vakinaisten salonsaarelaisten ja kesäasukkaiden tunnelmallinen kohtauspaikka avaa taas ovensa uuteen kesään lauantaina 23.5.
klo 12, ja kioski on auki joka päivä läpi kesän elokuun loppupuolelle saakka.
Kioski on ma-pe 10-18, la 10-15, su 12-18.
Kioskissa tarjolla kotipullakahvit, jätskiä ja limsaa sekä hyvää seuraa kaikille
kuistille istahtaville.
Myynnissä myös monenlaista hyödyllistä lomalaisten tarpeisiin.
Salonsaaressa lentopalloillaan taas – runsaan 20 vuoden tauon jälkeen. Tuulisena syysiltana 2013 potkivat Kamppilan Ilkka ja Solarannan Esko kiviä Huhdintiellä, ja heräsi miehille idea lentopallokentästä kioskin viereen. Kioskin läheisyydessä oli sopiva joutomaa-alue, jolle maanomistajalla Esko Solarannalla ei ollut
muuta käyttöä, joten hän toteutti yhdessä Olli Mäkelän ja Leevi Saukkolan kanssa kylän vanhassa keskustassa kentän tasoittamisen ja hiekoituksen kesällä 2014.
Pelaaminen sai mukavasti suosiota niin kyläläisten kuin kesäasukkaidenkin parissa.
Ja pelit jatkuvat tänä kesänä ainakin parina päivänä viikossa. Pelitapahtumista
tiedotetaan Salonsaaren kioskilla.
IH Digilehti on Itä-Hämeen painetun lehden
sähköinen versio iPadissa, iPhonessa,
Android-laitteissa ja tietokoneella,
jossa tarjolla on myös lehtiarkisto
aina vuoteen 2005 saakka.
Tutustu IH digilehteen ja
liitä se osaksi paperilehden
tilaustasi osoitteessa:
www.itahame.fi/digilehti
Lataa sovellus iPadiin ja iPhoneen
App Storesta
Lataa sovellus Android-laitteelle
Google Play
-kaupasta
Lataa veloitukseton sovellus laitteellesi
App Storesta tai Google Play -kaupasta.
12
xii
Kirkkokatu 15, Heinola, p. 03-757 5770
Kylät Päijänteen
sylissä heräävät
– kehitysinto
aivan vertaansa
vailla
KELLOSALMEN
VUOSI 2015
19.6. juhannusaatto klo 18–20
onkikilpailut Siltapuistossa.
Lisätietoja Tauno Tuominen p.
0400 798143.
19.6. juhannuskokko syttyy klo
20 Siltapuistossa
11.7. lauantai klo 16–18 vuosikokous Siltapuistossa. Tule
kuulemaan ja keskustelemaan
kylää koskevista suunnitelmista
sekä vaikuttamaan niiden toteutumiseen.
Hämärtyvässä kesäillassa Päijänteeltä kajahtaa kuikan alkuvoimaisen kaikuva ja hieman surumielinen huuto. Siellä soutelee sisävesien aatelinen
ja tarujen salaperäinen kuikka. Se on viesti muinaisilta ajoilta eli ennen viimeistä jääkautta.
Noin 1646 miljoonaa vuotta sitten syntyi Kellosalmen tienoille Padasjoella laaja
murroslaakso. Alueen asutushistoria alkaa
muinaisjäännösten perusteella jo kivikaudella. Kuikan kuuui-kuuui -ääntelyä murroslaaksossa on pidetty jopa kummitusten
ja mörköjen äänenä.
Tämän päivän mörkö samaisessa murroslaaksossa ja laajemminkin Päijät-Hämeessä on kyläkuolemien pelko. Kellosalmella, Seitniemellä ja Virmailassa on
temppelin harjalle nostettu viime aikoina
kovin terhakoitunut kyläyhdistys.
Kylät vastaiskuun
Samaan aikaan kun valtiovalta aikoo lopettaa puolipakolla suuren osan kunnista,
valmistelee moni Suomen noin 4000 kylästä aivan kotikutoisesti kuolleista heräämisen ihmettä. Kaiken takana ovat juuri
kyläyhdistykset mallia 2015. Päälle on Padasjoellakin lyöty aivan uusi kehittämisvaihde. Sille taputtaa käsiään jo Elinkeinoelämän valtuuskuntakin.
Padasjoki-seuran puheenjohtajan Ville Skinnarin mielestä oman maakuntaliiton pitää toimia tehokkaammin kylien
elävöittämiseksi. Muuten ei selvitä. Oma
kylätalo monine palveluineen, mahdollisine metsänhoitoyhdistysten tapaisine hoivayhdistyksineen, yleisammattilaisineen ja
liiketoiminta-asiamiehineen on vielä päiväunien asteella. Valokaapeli ja muut yhteydet ovat kylillä toivomuslistan kärjessä.
rä. Ne ovat seuloutuneet Päijät-Hämeen
tarkasti valittuihin kyliin hiljattain tehdyillä löytöretkillä.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen maalailee kyläyhdistyksille hulppeita näkymiä, mikäli vain ”kohtuulliseen” elämänlaatuun kylillä jatkossa
suostutaan. - Nyt kylille kulkee karavaani
kunnan autoja, kullakin yksi palvelu takakontissa. Se on hankalaa ja kallista. Sinne kaivataan yleisammattilaisia. Ihmistä,
joka auttaa, kuljettaa, järjestelee ja mittaa läksiäisiksi verenpaineet, Apunen hahmottelee.
–Tavoitteena meillä on pestata aluksi puolipäiväinen osaaja, kylätoiminnassa
mukana oleva Ville Skinnari suunnittelee.
Kun syrjäseudun mummu tai pappa tuodaan kirkonkylälle laitoshoitoon, sänkypaikka maksaa Apusen laskujen mukaan
vuodessa ehkä 40000-50000 euroa.
- Se on suunnilleen saman verran kuin
yhden keskituloisen työntekijän palkka sivukuluineen.
kehittäminen muun elinkeinotoiminnan
yhteydessä sekä kalanviljelyn ja -jalostuksen edistäminen. Edessä on myös virtavesikunnostuksia esimerkiksi taimenen lisääntymisalueiden osalta.
Ja vielä näin lopuksi sen Päijänteen salaperäisen ja tarunomaisen kuikan jalkojen erikoisesta sijainnista lappilaisen tarinan mukaan.
Taimenkannat kasvuun
Kalataloudellisia hankkeita on tässä murroslaaksossa useita. Keskeistä on niistä raportoineen Janne Ruokolaisen mukaan
kalastusmatkailun ja ammattikalastuksen
Kun Jumala oli luonut kaikki linnut,
hän ryhtyi jakamaan niille jalkoja.
Nähtyään hanhen saamat kauniin
punaiset räpylät, halusi kuikka samanlaiset.
Jumalan mielestä veden eläjälle sopisivat paremmin mustat, mutta
kuikka suuttui. Se kohosi siivilleen
ja huusi mieluummin olevansa kokonaan ilman jalkoja kuin ottavansa mustat.
Jumala aikoi ensin ottaa kuikalta siivet, mutta muutti mielensä ja paiskasi jalkaparin linnun perään. Ne tarttuivat aivan ruumiin takaosaan ja
siellä ne ovat vielä tänä päivänä.
26.7. sunnuntai, klo 12 Elbatar
risteily, ilmoitellaan tarkemmin
myöhemmin.
12.9. lauantai klo 12-16 Kellosalmen Kekri Siltapuistossa.
Tarjolla paistettuja- ja savustettuja muikkuja sekä muita syksyn
herkkuja. Mukaan ostettavaksi
lähellä tuotettua satoa. Ohjelmassa mm. musiikkia, sieninäyttely, onki- ja muitakin kilpailuja.
Myyntipaikkojen varaukset:
Taimi Virtanen p. 040 5635433.
Jaakko Ritamies
Kyläyhdistys palkittiin
Aivan eturintamassa kylien uudelleen syntymisen aamuun haluavat marssia juuri
Kellosalmen, Seitniemen ja Virmailan kylät Etelä-Päijänteen sylissä. Maaliskuussa
2014 kyläyhdistyksen suurin talkoohanke
eli naivistitaiteilija ”Enni Idin maailma”
palkittiin maakunnallisena Päijänne Leaderin kärkihankkeena. Siksi kyläinnostus
on edelleen aivan ”tapissa”.
Sadoista talkootunneista huolimatta
huonoon kuntoon päässeen Idin interiöörin korjauskustannukset olivat 10 000 euroa. - Rahoitus hyville hankkeille on Euroopassa olemassa, Ville Skinnari vinkkaa.
Jo nyt ulkomaita myöten tunnetaan
mielenkiintoa omaperäisen taiteilijamökkiä kohtaan.
Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa,
sillä tällä kyläyhdistyksellä on erilaisia
hankkeita muhimassa kunnioitettava mää-
11.7. lauantai klo 18–21 Kesäjuhla Siltapuistossa, Kelossin pihapiirissä. Tervetuloa
nauttimaan leppoisasta illasta
musiikin, pelien, kilpailujen,
arpajaisten ja kahvion antimien
siivittämänä.
12.9. lauantai klo 13-15 Onkikilpailut Kekrin yhteydessä Siltapuistossa.
12.12. lauantai klo 13-15 joulupuuro Pitokärjessä
Muista aukioloajoista ilmoitellaan Kelossin luona olevalla
ilmoitustaululla ja sähköisillä
tiedotuskanavilla.
Enni Idin taidemökki ja taidekahvila ovat kesällä 2015 avoinna yleisölle 7.6.–9.8. välisenä aikana aina sunnuntaisin klo 12-15. Lisäksi Avoimet kylät -tapahtumapäivänä
lauantaina 6.6. klo 12-16.
13
xiii
Yhteisöllistä toimintaa kotiseudun hyväksi: Heinola-Seura 30-vuotias
Kotiseututyö kiinnostaa yhä –
kyläyhdistykset nouseva voimavara
Kotiseututyö on kansalaistoimintaa parhaimmillaan.
Suomen Kotiseutuliitto on
maamme suurimpia kansalaisjärjestöjä. Sen toiminnan piiriin kuuluu 150 000
kansalaista. Paikallisyhdistyksiä on 687, Heinola-Seura yhtenä niistä.
Sen ensisijaisena tehtävänä on siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Sitä
teemme oman toimintamme avulla. Niin
on tehty jo 30 vuotta. Kesäkuun alussa arvioimme, mitä kaikkea näihin vuosiin on
sisältynyt.
Perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikiaikaista työtä. Mitä enemmän
tiedämme juuristamme, sitä syvempi on
suhteemme synnyinseutuumme tai tämänhetkiseen koti- ja asuinympäristöömme. Nouseva kyläyhdistystoiminta laajentaa Heinolassakin kotiseututyötä kunnan
jokaiseen kolkkaan.
Kotiseututyöllä vankat
perinteet
Heinola-Seura perustettiin 1985 jatkamaan työtä kunnallisen kotiseutulautakunnan toiminnan loputtua. Innostuneita
henkilöitä löytyi tekemään sitä kansalaistoimintana. Kaupungin arvokas historia
residensseineen ja kylpyläperinteineen
sekä sijainti luonnonkauniilla paikalla veden ja harjun kainalossa antoivat hedelmälliset juuret toiminnan jatkumiselle.
Seura toivoo, että aikaisemmin tehty työ
elää ja jatkuu Heinola-Seuran toimintana
edelleen myös kotouttamisena uudet heinolalaiset kotiseutuunsa.
Heinola-Seura on hyvässä iässä. Seuran
parhaat toiminnan vuodet ovat vielä edessäpäin. Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle jo 1894.
Kuuden puheenjohtajan aikana työ on
kehittynyt ja monipuolistunut. Ajan muuttuessa seura on hakenut haasteita uusilla
työmuodoilla. Seuran tunnus Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla on paljolti toteutunut.
Unikeko Jussi Teittinen on saanut unikekokasteen Kylpylän rannassa 2015.
tetty jo kahdeksan kertaa Allin päivänä
tammikuussa. Päivään liittyy myös eri
vuosina valokuvaajien valokuvanäyttely
kaupunginmuseossa teemana ”Kadonnutta Heinolaa”.
Heinolan uuden ajan unikeko on valittu jo 20 kertaa Kylpylän rannassa. Kylpylätoiminnan päätyttyä unikekoperinne
loppui 50 vuodeksi, kunnes Heinola-Seura
viritti sen uudelleen 1985. Viime kesänä,
kaupungin juhlavuonna, aamuisen kasteen sai uusi kaupunginjohtajamme Jussi Teittinen.
Elokuun alun kaksipäiväisille Heinola/
Sillat Lions -klubin järjestämille kalamarkkinoille Heinola-Seura on osallistunut
alusta alkaen 16 kertaa. Seuran lohikeitto on vuosittain tärkeä osa markkinoiden
ruokahuoltoa. Molempina päivinä valmistetaan 150 litraa maukasta keittoa. Kalamarkkinat on seuran talouden kannalta
vuoden tärkein tapahtuma.
Wanhan Ajan Joulu -tapahtumaa on
vietetty WPK-talon pihapiirissä joulun
alla kahdeksan kertaa. Se on merkittävää
yhteistyötä kulttuuritoimiston kanssa seu-
ran toimiessa päävastuussa tapahtuman
onnistumisesta. Näyttävät jouluiset toripöydät ja laulava posetiivari ovat tuoneet
tilaisuuteen lisää vanhan joulutorin tunnelmaa, samoin kauppias Toropoffin taidekahvila.
Vanhin ja seuran pitkäkestoisin tapahtuma, joka syntyi Kalevalan juhlavuoden
innoittamana 1985, oli Rantapuiston Perinnetori elokuun alussa. Se järjestettiin 21
kertaa. Uusin aloitettu perinne on Suvivirsilaulajaiset Heinolan vanhimmassa puistossa Kirkkopuistossa. Viime kesän laulajaisissa oli mukana yli 300 osallistujaa.
Seuran näyttävin ikkuna ulospäin on
Juuret ja Siivet Heinolasta -kotisivut. Sivuille on tallennettu toiminnan tärkeimmät tapahtumat kuvin ja tarinoin vuodesta 2007. Mittarit kertovat, että sivuista on
tullut myös eri puolille maailmaa muuttaneille heinolalaisille tärkeä koti-ikävän
helpottaja. Aineisto soveltuu myös opetusmateriaaliksi.
Kotiseutu- ja perinnekirjat tuovat tietoa
ja tarinoita menneiltä sukupolvilta. Ensimmäinen kotiseutukirja ilmestyi 1998.
Ympärivuotista toimintaa
Yhdistykset hankkivat arvostuksensa toiminnallaan. Siihen on pyrkinyt Heinola-Seurakin. Seura toimii vuosittain tammikuun Allin päivästä Wanhan Ajan
Jouluun ja joulun avajaisiin. Talkoolaiset
ovat seuran toiminnan tärkein voimavara.
Tärkeimmät jokavuotiset tapahtumat
ovat Heinolan kotiseutupäivä, Unikeonpäivän aamutapahtuma unikeon valintoineen Kylpylän rannassa, elokuun kaksipäiväiset kalamarkkinat satamassa ja Wanhan
Ajan Joulu -tapahtuma WPK-talon pihapiirissä.
Heinolan omaa kotiseutupäivää on vie-
Viimeiset kaksi postikorttikirjaa Rakkaudesta Heinolaan ja Terveiset Heinolasta
antavat lukuystävällisinä teoksina selkeän kuvan Heinolan lähihistoriasta. Kirjan
postikorttien ja tarinoiden avulla lukija voi
elää pikku-Heinolan historiaa 1900-luvun
alusta 1960-luvulle ja nähdä, miten aika
muuttuu, samoin postikorttien viestimät
näkymät. Postikorttikirjat ovat paras historian oppitunti Heinolasta. Tämän juhlavuoden kunniaksi ilmestyy seuran seitsemäs teos, sukuhistoria Omenoita oksat
täynnä.
Kotiseututyön lajina ovat myös juhlat.
Seura on pitänyt yllä korkeaa juhlakulttuuria koko toimintansa ajan. Allin päivän
juhlien lisäksi on kunnioitettu Elias Lönnrotin, J.L. Runebergin, J.W. Snellmanin
syntymän 200-vuotispäiviä, on juhlittu itähämäläistä kirjailijamestaria Mika Waltaria, Suomen lippua. On vietetty Tukkilaisiltaa, Millainen oli Heinola 1960-luvulla
-tilaisuutta, Vanhan ajan kuusijuhlaakin,
järjestetty useita konsertteja, joista tunnetuin on konserttisarja ”Serenadi Heinolalle
ja Heinolan seminaarille” seminaarin juhlasalissa. Heinola-Seuran omat vuosijuhlat ovat olleet aina tärkeitä juhlan aiheita.
Seura juhlii 30-vuotista toimintaansa kesäkuun 7. päivänä.
Kaupungin juhlavuodet ovat olleet tärkeitä myös kotiseututyölle. Niiden aikana
kaupungin historia ja perinteet ovat saaneet vahvan aseman. Merkkivuosiin seura
on antanut oman tietämyksensä ja monipuolisen lisän. Kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden 2014 viettoa seura vahvisti monilla tilaisuuksillaan.
Toiminta kylien kanssa
Heinola-Seuran kunniajäsen Toini Laitinen talkoolaisten illassa Kaapinlähteen
kievarissa.
14
xiv
Vuosittaiset kyläillat ovat olleet näkymä
koko kaupunkiin ulottuvaan kotiseututyöhön. Heinola-Seura on mahdollistanut
kyläläisten tapaamiset ja keskustelut yhteisistä asioista. Yhteistyö kylä- ja asukas-
yhdistyksien sekä kansalaisopiston kanssa
on tuottanut näkyvää toimintaa. DigiHeinola -projekti muutama vuosi sitten oli
esimerkki uudenlaisesta kotiseututyöstä.
Se synnytti Meitin Heinola -koulutusprojektin, jonka tehtävänä oli antaa eväitä
oman kulmakunnan katoavan arkihistorian löytämiseen ja tallentamiseen. Tärkeänä saavutuksena yhteistyöstä oli Yhteinen
Heinola -internet-sivusto, jossa kylä- ja
asukasyhdistykset ovat keskeisessä asemassa. Sen avulla nostettiin kaupungin eri
alueet uudella ja houkuttelevalla tavalla
kartalle ja yleisön tietoisuuteen. Sivustosta tuli myös hyvä opetusmateriaalikokonaisuus. Sen laajentamiseen ja uusimiseen
pyritään lähivuosina.
Innostavia kilpailuja,
aloitteita
Kilpailuilla saadaan huomiota ja aktiivisuutta kotiseututyöhön. Huomattavimmat
kilpailut seuran historiassa ovat olleet Minun Heinolani -kirjoituskilpailu, valokuvauskilpailu samasta aiheesta ja Heinolan oman kotiseutulaulun sanoituskilpailu.
Näiden kilpailujen tuotteista julkaistaan
lähivuosina kirja. Loppuvuoden Kaunein
jouluikkuna -kilpailut ovat lisänneet joulutunnelmaa kaupunkiin.
Aloitteita on tehty kaupungille vuosien
aikana parisen kymmentä. Osa aloitteista
on toteutunut, mutta moni Heinola-Seuran mielestä tärkeä aloite ei ole päässyt toteutumaan. Niitä pidämme yhä yllä. Kotiseutuarkiston saamisesta Heinolaan emme
luovu. Se on Heinolan historian kannalta tällä hetkellä tärkein asialistallamme.
Emme luovu myöskään toivosta saada Kylpylän vanha rakennus yhdistyksien kokoontumispaikaksi.
Maan koululaitoksessa valmistellaan
parhaillaan uusia opetussuunnitelmia.
Suomen Kotiseutuliiton tavoitteena on saada lisää kotiseudullista oppiainesta koulujen opetussuunnitelmiin joka kouluasteelle, jotta oppilaille syntyisi jo varhaisessa
vaiheessa merkittäviä muistoja synnyinseudusta. On koettava jo aikaisin se, mistä on kotoisin ja mitä kaikkea tarjoaa oma
kotiseutu. Hyvä alku asialle Heinolassa oli
kaupunginvaltuuston 130-vuotisjuhlakokouksessa perustettu joka kouluasteelle
suunnattu projekti Juuret ja siivet Heinolasta. Kotiseutukoulutuksen jatko olisi
hyvä herätellä uudelleen käyntiin.
Kannustin meille kaikille on kotiseudun menestyminen, jotta viihtyisimme
täällä ja säilyttäisimme oman kotiseutumme perinteisen ominaisleiman.
Kalevi Peltola
Heinola-Seuran puheenjohtaja
HUIKEITA ETUJA JA
S-PANKKI S-MOBIILISSA.
LATAA MAKSUTTA
s-mobiili.fi
Kyläpirtti pihakoivun
katveessa
Vajaan 3000 asukkaan
Heinolan kirkonkylän
Mäntymäki sijaitsee
keskellä taajamaa hyvin
näkyvällä ja vilkkaasti
liikennöidyllä paikalla.
Tontilla on 1920-luvun alussa rakennettu hirsinen asuinrakennus, joka saneerattiin pankkitaloksi 1980-luvulla. Pankki
lopetti toimintansa vuonna 1997, jonka
jälkeen talo jäi tyhjilleen odottamaan seuraavaa muodonmuutosta. Silloinen kylätoimikunta katseli taloa muutaman vuoden ja totesi sen sopivan hyvin kylätaloksi.
Talon ostamiseksi tarvittiin pääomaa
ja helmikuussa 2003 tarjottiin kirkonkyläläisille mahdollisuus ostaa tulevan kylätalon osakkeita 100 euron nimellishintaan. 114 yksityishenkilöä, 5 yhdistystä ja
3 yritystä lunastivat yhteensä 302 osaketta
ja huhtikuussa 2003 perustettiin Heinolan Kirkonkylän Kylätalo Oy, joka omistaa ja hallinnoi kiinteistöä. Näin talosta
tuli Heinolan kirkonkyläläisten omistama
oma kylätalo. Nimikilpailun tuloksena kylätalo sai nimekseen Kyläpirtti ja talo avattiin kesällä 2003.
Kirkonkylän kyläyhdistys ry vuokrasi
osakeyhtiöltä talosta toimitilat ja talon toiminta käynnistettiin kyläyhdistyksen kaksivuotisella kehittämishankkeella. Tavoitteena oli saada aikaiseksi kaikkia kyläläisiä
hyödyttävä toiminta- ja palvelukeskus, johon olisi luonteva poiketa käymään. Lisäksi seurat, yhdistykset ja yhteisöt saisivat
oman kokoontumistilan ja Kirkonkylän
palvelun tarjoajat ja tuotteiden tuottajat
yhteisen markkinointi- ja myyntipaikan.
Hankkeen avulla pystyttiin palkkaamaan
työntekijä talon toimintoja suunnittelemaan ja käynnistämään. Taloon perustettiin myös kylätoimisto sekä kyläläisiä että
matkailijoita palvelemaan. Kahvilatoiminta talossa käynnistyi tuolloin ulkopuolisen
yrittäjän voimin.
Kesällä 2004 pirtti toimi yhtenä Heinolan asuntomessujen infopisteenä, josta
mm. ohjattiin vieraita Laura Voutilaisen
messujen etäkohteena toimineelle hirsitalolle. Vuonna 2005 Kirkonkylä valittiin
ensiksi Päijät-Hämeen Vuoden Kyläksi ja
samana syksynä myös valtakunnalliseksi
Vuoden Kyläksi. Tärkeimpänä syynä palkinnon saamiselle oli nimenomaan onnistunut kylätalohanke monipuolisine toimintoineen.
Ennakkoäänestyspaikkana Kyläpirtti
toimi ensimmäisen kerran presidentinvaaleissa v. 2006. Kyläyhdistys on huolehtinut
ennakkoäänestyksen toimittamisesta paikanpäällä ja vaalitoimitsijat ovat olleet kyläyhdistyksen valitsemia ja keskusvaalilautakunnan hyväksymiä vapaaehtoisia jotka
tekevät työtään talkoilla. Kyläpirtin toimistohuone on muunnettu vaalien ajaksi
äänestyspisteeksi ja pienuudestaan huolimatta paikka on ollut toimiva.
Asukaspuiston rakentaminen Kyläpirtin tontille aloitettiin keväällä 2006.
Heinikkoinen ja pensaikkoinen talon
rinnealue muunnettiin puistoksi kiipeilytelineineen ja keinuineen. Puisto avattiin
kyläläisten käyttöön kesällä 2007. Alue nimettiin Hiljanpihaksi Mäntymäen entisen
asukkaan kunniaksi.
Kylätalon palvelut ja toiminnot ovat
vuosien kuluessa muotoutuneet kysynnän
ja tarjonnan mukaan.
Tällä hetkellä talossa toimii kyläyhdis-
15
xv
Talon rinnealue muunnettiin puistoksi kiipeilytelineineen ja keinuineen. Hiljanpiha avattiin kyläläisten käyttöön kesällä 2007.
tyksen ylläpitämä kahvila, nettipiste, kopiointi- ja tulostuspalvelu, lahjatavaramyymälä, taidenäyttely sekä matkailu- ja
asukasinfopiste. Piha-aitta palvelee kesäisin kirpputorina. Taloa vuokrataan myös
yksityistilaisuuksiin ja talossa onkin kokousten lisäksi vietetty kastejuhlia, merkkipäiviä, pikkujouluja sekä muistotilaisuuksia.
Kuukausittain vaihtuvia taidenäyttelyitä talossa on pidetty jo reilusti toistasataa.
Nyt toukokuussa esillä pääsevät viihdetaiteilija Jope Ruonansuun julkkishahmoista piirtämät karikatyyrit. Kesä- ja
heinäkuussa saamme ihastella heinolaisten naistaiteilijoiden maalauksia. Lauantaina 23.5. vietetään pihapiirissä kesäkauden avajaisia ja Avoimien kylien päivänä
6.6. talo on myös avoinna.
Kyläpirtti on avoinna 2.5. alkaen
ma-to klo 8-15, pe klo 8-18, la klo
10-14 ja muina aikoina sopimuksen
mukaan. Tervetuloa tutustumaan!
Leader on
paikkakun
Leaderin kantavana ajatuksena on
paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen
hyödyntäminen kehittämistyössä.
Suomessa on 56 Leader-ryhmää, jotka
tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet.
Päijät-Hämeessä toimivat PäijänneLeader ry maakunnan pohjoisosassa ja
Etpähä ry eteläisessä Päijät-Hämeessä.
Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.
Näin lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa.
Leader Päijänne toimii nimensä mukaisesti juotavan hyvän Päijänteen tuntumassa,
Päijät-Hämeen sydänmailla. Toiminta-alueellamme Asikkalassa, Hartolassa,
Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja
Sysmässä asuu yhteensä 41 000 asukasta.
Alueemme on todella monipuolinen, harvaan asutusta maaseudusta kaupunkiin.
Leader-työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelmakauden 2014–2020 aikana ryhmien kautta kanavoituu yhteensä 300 miljoonaa euroa
maaseudun mikro- ja pienyrityksille ja yhteisöille. Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja
kuntien varoista.
Päijänne-Leader ry on ollut vahvasti mukana alueensa kehittämisessä jo vuodesta
1997. Se on tukenut niin paikallisen yrittäjyyden kehittymistä kuin kylien investointejakin sekä vahvistanut kylien identiteettiä. Näin monista kylistä on syntynyt
oivallisia matkailutuotteita.
Kehittämistoiminnan tulokset ovat konkreettisia. Vuosina 2007–2013 Leader-rahoituksella syntyi yli 2 000 uutta työpaikkaa ja yli 800 uutta yritystä sai aloitustukea. Hankkeita toteutettiin yli 8 000. Leader-ryhmien avulla on muun muassa kohennettu ympäristöä, parannettu palveluita, lisätty kansainvälistä yhteistyötä ja innostettu nuoria
toimintaan mukaan.
Tulevalla ohjelmakaudella 2014-2020
panostamme vielä merkittävämmin
matkailun rakenteen kehittämiseen yhteisöllisyyden ja paikallisuuden toimiessa
kehittämisen kivijalkoina.
Päijänne-Leaderin toimisto sijaitsee Päijännetalolla, Vääksyn kanavan kupeessa.
Leader-kauden 2007-2013 hankehelmiä Päijät-Hämeessä
Juotavan hyvä Päijänne
Metsätietoa kouluille
Taarastin katsomo
Metsähoitoyhdistys ry haki Leader-tukea
metsätietoisuuden levittämiseen kouluissa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda metsä
ja metsätalous lähemmäs peruskouluikäisiä nuoria. Hankkeen aikana lapsille
ja nuorille jaettiin monipuolista tietoa
metsätaloudesta, metsien monikäytöstä. Luonnosta ja metsien merkityksestä
Suomelle. Järjestettiin myös metsäretkiä
ja vierailtiin alueen metsäteollisuuden
toimipaikoissa.
Nastolan Taarastissa järjestetään isoja
yleisötapahtumia, kesäteatteria ja Suomen
suurimmat rautalankafestivaalit. Nastolan
kulttuurikiinteistöt Oy sai Leader-tuella
katsomon katettua. Katsomon tukirakenteet ovat terästä ja liimapuuta, se on tehty
kestämään aikaa ja säätä.
Katsomo on kasvattanut alueella järjestettävien tapahtumien kävijämääriä.
www.mhy.fi/paijat-hame
www.taidekeskustaarasti.fi
Enni Idin taidemökki
Elämysten Päijänne -hanke on ollut käynnissä pari vuotta Asikkalan, Padasjoen ja
Sysmän kuntien alueilla. Hankkeen aikana Etelä-Päijänteen alueelle on luokiteltu
kuusi retkeilyreittiä, toteutettu alueen retkeily- ja teemareiteistä esite ja luotu yhtenäinen matkailuilme.
Hankkeen jatko tuo mukanaan mm. lintu- ja kasvioppaan retkeilijöille sekä Etelä-Päijänteen alueen palveluportaalin.
Naivistitaiteilija Enni Idin mökki on
nähtävyys. Itseoppinut taiteilija maalasi
Padasjoen Seitniemellä sijainneen kotimökkinsä sisäseinät ja huonekalut kuvilla,
joissa kissat kurkistelevat kukkakuvioiden
keskeltä.Mökin omistaja Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys halusi kunnostaa kulttuurillisesti arvokkaan mökin.
Investointituen avulla uusittiin katto ja
seinäpintoja. Kyläyhdistys pitää mökkiä
avoinna yleisölle kesäaikaan.
www.visitpaijanne.fi
www.kellosalmi.net
xvi
16
toimintaa
nan parhaaksi
Leader on koko
Euroopan juttu
Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun
kehittämisyhdistys – Etpähä ry – on
eteläisessä Päijät-Hämeessä toimiva aluekehittäjä ja paikallinen toimintaryhmä,
jonka tarkoituksena on edistää toiminta-alueensa palveluita ja työllisyyttä.
Leader on vahvasti paikallista ja ruohonjuuritason toimintaa, mutta sillä on laaja kansainvälinen ulottuvuus.
EU:n alueella toimii yli 2000 Leader-ryhmää. Ne nivovat Euroopan maaseutua yhteen ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Leader auttaa ruohonjuuritason kansainvälistymistä. Sen kautta haetaan oppia ja ideoita muista maista, tutustutaan ja tehdään yhdessä
yli rajojen. Suomalaiset ovat hyviä ja kysyttyjä kumppaneita eurooppalaisissa yhteistyökuvioissa.
Tämän lisäksi yhdistyksen tarkoituksena
on edistää yhteistyötä alueen asukkaiden,
yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon
välillä. Yhdistyksen toiminta-alue kattaa
Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja
Nastolan kunnat sekä Orimattilan kaupungin.
Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun
kehittämisohjelma vuosille 2014-2020
jakautuu kolmeen toimintalinjaan:
Asuminen ja ympäristö (40 %), yhteisöllisyys ja sosiaaliset innovaatiot (30 %) ja
elinkeinotoiminnan kehittäminen (30%).
Linnanrauha Oy
Hartolassa sijaitseva Linna Hotelli on
tunnelmallinen hotelli, jonka ravintolaja kokouspalvelut ovat ensiluokkaiset
- yrittäjä Päivi Koskela sai Päijänne-Leaderin kautta investointitukea hotellin tilojen kunnostamiseksi. Tuki tuli tarpeeseen, sillä huoneet, käytävät aula olivat
lähes alkuperäisessä kunnossa vuonna
1991 rakennetussa kiinteistössä. Linnanrauha Oy työllistää kahdeksan henkeä.
www.linnahotelli.fi
Termi Leader on alkujaan lyhenne (LEADER), joka muodostuu ranskankielisistä sanoista ”Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale”. Suomennoksena tämä kuuluu ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien
välillä”.
Suomi sai Leaderin keinot ja rahoituksen käyttöönsä EU-jäsenyyden myötä vuonna
1996. Menetelmän on ollut helppo rantautua Suomeen vanhan kyläaktiivisuuden perinteen ansiosta.
Etpähä ry:n toimisto sijaitsee Pro Agria
Hämeen toimitilojen yhteydessä Lahden
keskustassa osoitteessa Mariankatu 8 A,
15110 Lahti.
EU:n ohjelmakaudella 2014–2020 Leader sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Leaderiin on varattu runsas viisi prosenttia EU:n rahoitusosuudesta
eli noin 300 miljoonaa euroa julkisia varoja.
Haloo Päijät-Häme
Frisbeegolfrata
Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen
kehitys ry:n hankkeessa vapaaehtoiset,
tehtävään koulutetut iäkkäät ihmiset
pyörittävät ystäväpuhelinrinkiä. He ovat
saaneet puhelimet ja soittavat ennalta
sovittuina aikoina mukaan ilmoittautuneille vanhuksille. Ystävärinki pyrkii
vähentämään maaseudulla yksin asuvien
vanhusten turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta.
Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys ry
otti padasjokelaisnuorten kopin vastaan
ja haki rahoitusta frisbeegolfradan rakentamiseen. Nuoret olivat tutustuneet
naapurikunnassa liitokiekkorataan ja
toivoneet samanlaista kotikuntaansa. Itse
rata rakennettiin talkootyönä. Kullasvuoren virkistysalueella täysimittainen 18
korin rata on ollut kovassa käytössä ja se
on saanut paljon kehuja.
hetkipuhelulle.fi
www.padasjoki.fi
Hevostalouden
kehittäminen
Mäkelän tila Orimattilassa on maatalousyhtymä: maidontuotantoa, hevosten
kasvatusta, hevosen heinän myyntiä.
Leader-rahoitusta saatiin hevostalouden
investointien kannattavuuslaskelmiin ja
-suunnitteluun. Ilman tukea riittäviä ja
perusteellisia suunnitelmia ratsastustallista, pihapiiristä ja hevosten kasvatustoimintaa varten rakennetusta pihatosta ei
olisi pystytty toteuttamaan.
xvii
17
Ideasta
hankkeeksi
Kun suunnittelet hanketta,
ole aina yhteydessä oman
Leader-ryhmäsi toimistoon,
niin voimme keskustella
hankkeen soveltuvuudesta kehittämisohjelmaamme sekä mitä lisätietoja, liitteitä tms. tarvitaan.
Näin vältyt usein turhan työn tekemiseltä!
Hyvän hankkeen tunnuspiirteet:
* selkeä, konkreettinen tavoite
* perusteellinen pohjatyö,
hyvä suunnittelu
* toimiva ja laaja-alainen yhteistyö
* joustava työnjako
* avoin ja säännöllinen tiedotus sisään
ja ulos
* kohtuullinen, oikein mitoitettu budjetti, joka ei ylity
* mitattavat tulokset, joiden perusteella
voidaan arvioida vaikuttavuutta ja
hyödynnettävyyttä.
Hankesuunnitelma on tarkoittettu ensisijaisesti hankkeen toteuttajan avuksi ja
työsuunnitelmaksi. Mutta se toimii myös
Leader-ryhmän hallituksessa päätöksenteon pohjana, joten sen tekemiseen kannatta paneutua ja käyttää aikaa.
Gasthaus Kivitatti Sysmässä sai yritystukea majatalon huonekaluihin ja sisustukseen ELY-keskukselta.
Leader-hankkeella Kivitattia laajennettiin pihapiiriin rakennetulla mökillä. (majatalokivitatti.fi)
Kuka saa yritystukea?
Leader-tukea saava yrityksen pitää
täyttää tiettyjä ehtoja tukea saadakseen.
Hakijan tulee olla vähintään 18-vuotias, luonnollinen henkilö/henkilöyhtiö tai
yhteisömuotoinen yritys (ay/ky/oy/osk),
joissa määräysvalta/omistus tukikelpoisilla henkilöillä.
Hakijalla pitää olla hakemuksen kohteena olevalta alalta riittävä koulutus tai
työkokemus. Yritystoiminnan tulee antaa
pääasiallinen toimeentulo vähintään yhdelle yrittäjälle tai työntekijälle. Tuen piiriin kuuluvat Leader-ryhmän alueella toimivat yritykset.
Tukea hakevat yritykset jaettu kolmeen
luokkaan:
1. Maatalousyritys
Ei säädettyä kokorajaa, sisältää myös
luonnollisena henkilönä viljeltävät maatilat. Tukea myönnetään toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle.
2. Mikroyritys
Mikroyrityksillä tarkoitetaan riippu-
mattomia yrityksiä, ei tytäryhtiöitä. Ne
työllistävät alle 10 henkilötyövuotta tai
liikevaihto tai taseen loppusumma on alle
2 milj. Euroa. Leader-ryhmä tukee erityisesti aloittavia ja toimintaansa laajentavia
1–2 htv työllistäviä, ei-maatilakytkentäisiä
maaseutuyrityksiä.
3. Pk-yritys
Pk-yritykset jaotellaan vielä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Koolla on vaikutusta
tukiprosenttiin. Pk-yrityksille voidaan
tukea myöntää ainoastaan elintarvikkeiden ensiasteen jalostukseen ja sillä edellytyksellä, että yrityksen liikevaihdosta yli
puolet tulee ensiasteen jalostuksesta. Tuen
myöntää ELY-keskus.
YRITYSTOIMINNAN
INVESTOINTI
Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarvittavien toimitilojen
hankkimiseen, rakentamiseen ja vanhojen
korjaamiseen, laajentamiseen ja muuttamiseen yritystoimintaan soveltuvaksi sekä
uusien koneiden ja laitteiden hankintaan
tai aineettomiin investointeihin, kuten tietokoneohjelmistojen hankkimiseen
tai kehittämiseen; patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien
hankkimiseen.
YRITYSTOIMINNAN
PERUSTAMISTUKI
Perustamistukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamiseen ja aloittamista
edistävien kokeilujen toteuttamiseen uudelle yritykselle ja liiketoimintaansa uudistavalle toimivalle yritykselle.
Toimivalta yritykseltä edellytetään, että
yritystoimintaa on tukihakemuksen jättämishetkellä harjoitettu yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan.
Tukea ei myönnetä hakijalle, jolle työja elinkeinotoimisto on tehnyt myönteisen starttirahapäätöksen.
Lisätietoja ja suunnitteluapua antavat
Päijänne-Leaderin ja Etpähän hankeneuvojat.
Leader-kauden 2007-2013 hankehelmiä Päijät-Hämeessä
Kalkkisten kylämatkailu
Papula paremmaksi
Kalkkisten kylä halusi virkistää kyläelämää kehittämällä kaksi uutta tapahtumaa
kesäsesongin ulkopuolelle. Tuki kylämatkailun kehittämiseen synnytti elo-syyskuun vaiheessa järjestettävän Kalkkisten
10 –juoksutapahtuman sekä joulukuussa
järjestettävän Joulukylä Kalkkisen.
Koko kylä on aktivoinut tekemään asioista
yhdessä.
Nikkaroisten nuorisoseuran seurojentalo
Papula on rakennettu 1928. Kiinteistö kaipasi kipeästi remonttia ja tilojen muuttamista esteettömiksi.
Investointituen avulla talo saatiin kunnostettua talkoovoimin: uusittiin katto, ulkoverhoiltiin, vessat kuntoon ja keittiö ajanmukaiseksi.
nikkaroistennuorisoseura.webs.com
www.kalkkinen.fi
Pääsinniemen kylätalo
Messilän melontakeskus
Pääsinniemen kyläyhdistys päätti ostaa
vuonna 1930 rakennetun rukoushuoneen,
entisen suojeluskuntatalon, ja remontoida
sen kylätaloksi. Yhdistys sai investointitukea, jonka avulla talo ostettiin ja kunnostettiin.
Kiinteistön katto uusittiin ja seiniin laitettiin lisäeristys. Keittiö remontoitiin ja
pihalle porattiin pihakaivo. Taloa vuokrataan juhlapaikaksi, kokouksiin ja tapahtumiin. Talo toi kyläelämään uutta vireyttä.
Retki-, kunto- ja koskimelontaan keskittyvän Melontaseura Meloja ry:n
melontakeskus sijaitsee Messilän matkailukeskuksessa Hollolassa. Yhdistys
hankki Leader-hankkeen turvin melontakeskuksen perustamista varten kajakkeja
ja melontatarvikkeita. Lisäksi hankittiin ja
kunnostettiin merikontteja kajakkien säilytystiloiksi. Perustaminen onnistui hyvin:
nyt jäseniä on jo yli 140.
www.meloja.fi
18
Hanketuki kylille ja yhdistyksille
Kun kotiseudun elinvoimaisuutta tukevia ideoita viedään yhdessä eteenpäin,
tehdään paikallista kehittämistyötä. Näin
lisätään alueen viihtyisyyyttä sekä synnytetään uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Leader-ryhmä aktivoi, innostaa, tiedottaa, kouluttaa ja toimii hankkeiden
toteuttajien apuna. Tarvittaessa hakijoita ohjataan muihin rahoituslähteisiin, jos
hanke ei sovi Leader-ryhmän kehittämisohjelmaan. Kaikki neuvontapalvelut
ovat maksuttomia.
Leader-ryhmien kehittämisohjelmat
laaditaan ohjelmakausittain eli 7-vuotisiksi. Kehittämisohjelma on yhteistyössä
laadittu alueen asukkaiden tahdonilmaus,
joka toimii myös Leader-ryhmän hallituksen työkaluna aluetta kehitettäessä.
Jokaisella Leader-ryhmällä on oma
hallitus, joka käsittelee ryhmään jätetyt
tukihakemukset ja antaa niistä lausuntonsa. Hallitus kootaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti: kolmasosa hallituksen jäsenistä edustaa julkista hallintoa,
toinen kolmannes paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä ja loput maaseudun asukkaita. Kolmikannalla varmistetaan Lea-
der-toimintatavan edellyttämä avoimuus
ja tasapuolisuus päätöksenteossa sekä rahoituksen jakautumisessa. Hankkeiden
valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista
hankkeista on täten paikallisilla ihmisillä.
Juuri he ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita.
Hyrrä on uusi maaseudun
tukien verkkopalvelu.
Helppo ja kätevä käyttää kaikissa Leader-hankeasioissa hausta seurantaan.
Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Anu Taipale kannustaa hyvien ideoiden jalostamista hyviksi hankkeiksi. ”Leader-ryhmissä neuvotaan, opastetaan ja kehitetään ideoista
ihmeitä”.
Onko sinulla paikkakuntaa parantava
idea? Etsitkö sille rahoitusta?
Tule mukaan Leader-toimintaan!
Hanketuet kannustavat maaseudun
asukkaita, yrittäjiä ja organisaatioita yhteiseen kehittämistyöhön. Hanke on tavoitteellista ja järjestäytynyttä toimintaa
jonkin asian parantamiseksi, kokeilemiseksi tai aloittamiseksi. Sen tulokset ovat
yleisesti hyödynnettävissä. Hanketukia on
eri tarkoituksiin: kehittämiseen, yleishyödyllisiin investointeihin sekä koulutukseen
ja tiedonvälitykseen. Hankkeita voidaan
toteuttaa paikallisina, alueellisina, valtakunnallisina tai kansainvälisinä.
Tukea voi saada esim. työntekijöiden
palkkaus- ja matkakuluihin tai yleishyö-
dyllisiin investointeihin, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea myönnetään tietty %-osuus
hyväksyttävistä kustannuksista, tuen määrä riippuu hankemuodosta sekä kunkin
Leader-ryhmän kehittämisohjelman painotuksista. Hankkeeseen tarvitaan yleensä
myös hakijan omaa rahaa.
Hakijana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, esimerkiksi kylä- tai kulttuuriyhdistys, 4H-yhdistys, maamiesseura, kunta, kuntayhtymä
tai oppilaitos.
Vesikansan nuorisoseurantalo
Hyrrä-palvelun käyttö ei vaadi tuen
hakijalta erityistaitoja. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina
tukihakemuksesta siihen asti, kunnes tukieurot ovat tilillä. Turhan juoksemisen
ja paperipyörittämisen sijaan itse kukin
voi keskittyä olennaiseen.
Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Hakemuksen voi jättää
mihin vuorokauden aikaan tahansa, miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Hakemuksen lähettäminen on vaivatonta, kun sitä varten ei tarvitse lähteä
postilaatikolle tai ELY-keskuksen tai Leader-ryhmän toimistolle.
Myös tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa nopeasti
verkon kautta. Hakija pystyy seuraamaan
hakemuksensa etenemistä Hyrrässä.
Hyrrän käyttämisestä antavat opastusta ja lisätietoja Leader-ryhmien hankeneuvojat.
Tutustu Hyrrään: www.mavi.fi/hyrra
Blue Skies Aviation
Lentokoulu Blue Skies Aviation Oy on
Vesivehmaalla toimiva lentokoulu. Yritys
haki investointitukea lentokoneen hankintaan ja hankki Cessna 150 –koneen. Nyt
koneella on takana 1200 lentotuntia ja se
palvelee lentokoulun oppilaita. Lennonopetuksen lisäksi tehdään riistanlaskentalentoja ja erilaisia valokuvauslentoja.
Vesikansan nuorisoseurantalo oli päässyt
vuosien varrella rapistumaan ja käyttö hiipumaan.
Peruskorjaus toteutettiin Leader-tuella, palautettiin julkisivu lähemmäs alkuperäistä,
talon satavuotiaat ikkunat kunnostettiin –
peruskorjaus toteutettiin pääosin talkoovoimin. Remontin jälkeen talon käyttömäärät ovat kasvaneet huomattavasti.
Kylänjärven
kunnostus
Löytöretkiä
Päijät-Hämeen kyliin
Pro Kylänjärvi ry:n hanke paransi orimattilalaisen kylänjärven tilaa. Kosteikkojen
rakentamisella vähennettiin järveen päätyviä ravinnekuormia ja parannettiin järven ekologista tilaa.
Järven pelastussuunnitelman edellyttämät
toimenpiteet olivat niin järeitä, että kylän
suuresta talkooinnosta huolimatta talkoovoimat eivät olisi riittäneet niiden toteuttamiseen.
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin –hankkeeseen osallistuivat Kalkkinen, Vuorenkylä, Hollolan kirkon seutu, Hämeenkosken taajama sekä Padasjoelta Kellosalmi,
Virmaila ja Seitniemi.
Hankkeessa etsittiin ja löydettiin tapoja
hyödyntää maisemaa ja paikalliskulttuuria, joko kylän omassa toiminnassa tai kylämatkailun kehittämisessä.
19
Perinteiset
KYLÄMARKKINAT
kevätlauantaina 9.5.2015 klo 9–15 Lahden satamassa
äv
i
ä
np
Äitie
t
lahja ien
l
y
k
a
j
a
k
o
u
lähir t!
u
herk
MARKKINAPÄIVÄN OHJELMAA
klo 9 aamupuurot markkinaväelle
klo 11 palkitaan Päijät-Hämeen vuoden 2015 kylä
klo 12-15 päijäthämäläiset kylät esittäytyvät *
kylien tuotteita myytävänä * ohjelmaa koko perheelle
Järjestää Päijät-Hämeen Kylät ry. | www.phkylat.fi
2