22.5.2015 Kehittämispäivän muistio 5 2015 liitteineen

MUISTIO 5/2015
Yhteisvoimin kotona –hankkeen kehittämispäivä
Paikka:
Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan
pää
Aika:
pe 22.5.2015 klo 9.00 – 15.00
Paikalla
Arja Santapukki, Parainen
Johanna Ahde-Koponen, PoSa
Kaija Joensuu, Ksthky
Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Sara Sillanpää, PoSa
Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Sirpa Levy, Akseli
Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja)
Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri)
Poissa
Anu Kärki, Huittinen
Eliisa Mannila, Ksthky
1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen
Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän.
2. Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelija Sari Furuholm ja Niko Vahala
Projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala kertoivat Mentorointi-koulutuksen toteutuksesta
Satakunnan sairaanhoitopiirissä, josta diaesitys liitteenä 1. Esityksestä esille mm. seuraavaa:
 Koulutukseen osallistui 5 hlöä.
 Koulutusten sisältö ja teemat (ks. diat)
 Koulutuksen alussa toteutettiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely.
 Tarkoitus on, että koulutukseen osallistuneet kootaan vielä yhteiseen keskusteluun siitä,
ovatko he hyödyntäneet Mentorointi –koulutusta omassa työyhteisössään työvälineenä.
 Mentorointi-koulutus on tarkoitus mallintaa Innokylään.
3. STM:n ja AVI:n ohjauskäynnin palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula
Projektisihteeri Kirsi Harjula kertoi STM:n ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskäynnin
palautteesta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje ja projektisihteerin diaesitys liitteinä
2-3.
2(4)
Projektisihteeri muistutti hankeasiakirjamapin kokoamisesta ja hankkeelle kirjattavien laskujen tarkastamisesta, onko laskuissa asianmukaiset laskumerkinnät ja liitteet, joista ilmenee laskun kuuluvan Yhteisvoimin kotona –hankkeelle.
4. Ajankohtaista hankkeessa: Väliarviointi, tulevat koulutukset, osallisuus, projektipäällikkö Marika Halinen
Projektipäällikkö Marika Halinen tiedotti ajankohtaisista asioista, josta diaesitys liitteenä 4.
 Turun AMK:sta on saatu Yhteistyöosaamisen ja verkostomaisen työotteen –koulutuksesta
palaute. Palaute tallennetaan hankkeen kotisivuille.
 Lupa puhua – velvollisuus vaieta –koulutuksesta on saatu palaute (ks. diat).
 Syksyn 2015 –koulutukset (ks. diat).
 ”Foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta Satakunnassa” järjestetään Satakunnan keskussairaalassa 11.6 klo 12 – 15.00. Kartoitetaan etäyhteysmahdollisuuksia foorumista kehittämisosioiden kuntiin.
 Toimintakykyä ylläpitävä työote –koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotukset (ks. diat).
 Sovittiin, että ”Toimintakykyä ylläpitävä työote” –koulutus järjestetään auditoriokoulutuksena Porissa, josta järjestetään etäyhteydet kehittämisosioiden kuntiin.
Jatkettiin kohtaa 4. klo 14.03:















Motivoiva haastattelu –koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotuksia (ks. diat).
Jos ei ole ennen tutustunut em. menetelmään, koulutuksen olisi tärkeää olla 1 pv mittainen,
asian omaksumiseksi.
Sovittiin, että koulutus järjestettäisiin Porissa ja Varsinais-Suomen alueella.
Jos koulutus ei ole kallis, voidaan tarjouspyyntöön lisätä vielä optio 1-2 koulutuskerralle.
Koulutuksen ajankohdaksi toivottiin alkusyksyä 2015, mahdollisesti lokakuu.
Hankkeessa toteutetaan väliarviointi.
Väliarvioinnissa kohderyhmänä on ohjausryhmä, kehittämisosioiden yhteyshenkilöt ja tukiryhmän jäsenet/varajäsenet.
Hanketyöntekijät toimittavat projektisihteerille kehittämisosioiden yhteyshenkilöiden ja tukiryhmän jäsenten yhteystiedot arviointikyselyä varten.
Väliarviointikyselyyn lisätään kysymys koskien arviota omasta osallisuudesta/panostuksesta hankkeessa.
Hanketyöntekijöille pohdittavaksi, miten osallisuus toteutuu omassa kehittämisosiossa?
Pitäisikö osallisuuden lisäämiseksi toteuttaa kehittämisosiossa vielä hankkeessa jotain,
esim. asiakasraati?
Osallisuus-teemaan liittyen kysytään Veera Laurilaa THL:stä kehittämispäivään asiantuntijaksi.
Hanketyöntekijöille järjestetty excursio-matka Helsinkiin liikuntasopimus-malliin tutustumiseksi on pe 4.11 klo 9 – 12.00.
Hanketyöntekijät ilmoittavat projektipäällikölle kesäkuun kehittämispäivään mennessä,
kuinka monta osallistujaa olisi kustakin kehittämisosiosta em. matkaan.
31.8 järjestetään yhteinen kehittämispäivä Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä –hankkeen
kanssa yhteistyössä Pikassoksen kanssa.
3(4)
5. Oma tupa Oma lupa, KASTE –hankkeen tulokset, Anna-Liisa Haataja, hankkeen projektipäällikkö (videoyhteys)
Anna-Liisa Haataja kertoi Oma tupa Oma lupa - hankkeen tuloksista, josta diaesitys liitteenä 5.
Esityksestä esille mm. seuraavaa:
 Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen on tärkeää.
 Vanhuspalvelulaki edellyttää ikäihmisten osallisuuden lisäämistä.
 Ikäihmisten osallistamiseksi järjestettiin hankkeessa”kolmikantainen” (päättäjät, kuntatyöntekijät, ikäihmiset ja vanhusneuvosto) keskustelutilaisuus ajankohtaisella teemalla ”Mitä
ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisen tukemiseksi?”.
 ”Kolmikantainen” keskustelutilaisuus todettiin hyväksi menetelmäksi.
 Keskustelutilaisuuden vetäjinä toimivat hanketyöntekijät learning cafe-menetelmällä.
 Keskustelutilaisuuksissa n. 10 – 25 henkilöä. Poliittisten päättäjien mukaan saaminen oli
haastavaa, koska sopivan aikataulun löytäminen oli vaikeaa.
 Tilaisuuden antina todettiin, että monet menetelmät ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ovat ilmaisia.
 Opiskelija toteutti hankkeessa palvelutarpeen arviointia.
 Palvelutarpeen arvioinnissa todettiin, että vain 4 kunnalla oli käytössä jokin mittari, palvelutarpeen arvioinnissa.
 Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitettiin myös, onko käytössä yhtenäisiä lomakkeita palvelutarpeen määrittelyssä. Tavoitteena oli saada 1 yhtenäinen lomake käyttöön KeskiSuomen alueelle.
 Hankkeessa kehitettiin muistiongelmaisten palvelupolkua sekä kuntoutussuunnitelmaa.
 Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa sitä, että asiakkaalle itselleen annetaan päätäntävalta, mistä asiakas hankkii palvelunsa.
 Eksotessa on käytössä henkilökohtainen budjetointi.
 Henkilökohtaisessa budjetoinnissa laskutukset tapahtuvat kunnan kautta.
 Kunnista koottiin tiedot yhteyshenkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos asiakkaasta on tarve
tehdä palvelutarpeen arviointi.
 Vastuutyöntekijän vastuulla oli tarkistaa ja purkaa ns. ”turhat” palvelut asiakkaalta.
 Esimiehille tehtiin osaamiskartoituskysely, josta nousi esille ”osallistavan johtamisen” heikko osaaminen.
6. Muut asiat
Sovittiin uudelleen syksyn kehittämispäivien ajankohdat ja paikat: 21.8 Keski-Satakunnassa, 24.9
Paraisilla, 30.10 Huittinen, 26.11 Akselissa, 18.12 PoSa.
Sovittiin Mentorointi-koulutuspäivät seuraavasti: Maskussa 12.10 klo 10.30 – 13.00 ja Paraisilla
12.10 klo 14 – 16.00, 6.10 ja 7.10 Huittinen ja PoSa.
Kehittämisosioiden tilannekatsaukset liitteinä 6 – 12.
4(4)
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liitteet 6-12
Mentorointi –diat, Sari Furuholm ja Niko Vahala
Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje pvm 24.4.2015
Projektisihteerin diat, Kirsi Harjula Kirsi
Hankkeen ajankohtaiset asiat –diat, Marika Halinen
Oma tupa Oma lupa diat
Kehittämisosioiden tilannekatsaukset
Mentorointi
Koulutuksen toteutus, jatkosuunnitelma –
kehittämispäivä 22.5 2015 Kankaanpää
Niko Vahala, Sari Furuholm
4.6.2015
Koulutuksen sisältö
O Johdanto mentorointiin
O Muutokseen sopeutuminen, dialogisuus ja
O
O
O
O
reflektiivisyys
Omaan ammatillisuuden ja osaamisen jakaminen
Ohjattavan yksikön todellisuus – mentoroiminen
erilaisissa yksiköissä, hiljainen tieto
Asiakaslähtöisyys ja ammatillisuus mentoroinnissa –
itsemääräämisoikeus, rajaaminen ja vallankäyttö
Psykodraama ”Yksikön sulauttaminen toiseen
yksikköön”
Niko Vahala, Sari Furuholm
4.6.2015
Runko ja arviointi
O Ensiksi avoin orientoiva luento
mentoroinnista.
O Mahdollisuus hakea koulutukseen.
O Syventävä osio toteutettiin opintopiirinä 4x
3h.
O Tehtiin alkukartoituskysely sekä lopussa
palautekysely.
Niko Vahala, Sari Furuholm
4.6.2015
Jatko
O Koulutuksesta käydään arvioida keskustelu
myös sosiaalipalveluiden koulutustyöryhmän
puheenjohtajan kanssa.
O Tarkoituksena mallintaa työskentely
innokylään.
O Tehdään myös prosessikuvaus QPR
processquide ohjelmalla.
Niko Vahala, Sari Furuholm
4.6.2015
Syksy
O Tietoiskut mentoroinnista
kehittämisosioissa.
O Avoin yleinen koulutus mentoroinnista lokamarraskuussa SATKS.
O Mikäli kiinnostusta syventäviin opintoihin
niin sitten mietitään toteutusta.
Niko Vahala, Sari Furuholm
4.6.2015
Yhteisvoimin kotona-hanke
Kehittämispäivä 22.5.2015
Projektisihteeri Kirsi Harjula
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Aluehallintoviraston kirje 24.4.2015:
•
Kehotettiin nimeämään hankkeen ohjausryhmään pysyvät jäsenet ja varajäsenet
sekä muut kokouksiin osallistuvat henkilöt ottaen huomioon valtionavustuksessa
asetetut ehdot ohjausryhmälle.
 Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua hankkeen ohjausryhmään nimetyt
jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat.
•
Muistutettiin siitä, että jos kunta tai kuntayhtymä on itse päätöksellään asettanut
kilpailuttamisen kynnysarvon hankintalain 30.000 euroa alemmaksi, noudatetaan
tätä alempaa kynnysarvoa.
 Hankkeessa noudatetaan rahoittajan ja/tai hallinnoijan ohjeistamia hankintaohjeita
pienhankintojen markkinoiden kartoituksen ja/tai kilpailutuksen kynnysarvojen suhteen, ellei
oman kunnan kilpailutuksen kynnysarvot ole alemmat.
 Kunta hankkii pienhankinnat oman kunnan kilpailuttamista hankintapaikoista, jos sellaiset
on määritetty kunnan hankintaohjeissa.
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Aluehallintoviraston kirje 24.4.2015:
• Ohjattiin tekemään hintavertailu markkinoiden tarjonnan kartoittamiseksi myös
kilpailuttamisrajan alittavien hankintojen osalta, ellei kyse ole pienehköstä
hankinnasta, jonka kilpailuttamisessa ei ole odotettavissa säästöjä hankkeelle.
• Ohjauskäynnin yhteydessä tarkastetusta Rauman kaupungin hankinnoista
tehdyistä hankintapäätöksistä ei ilmene hankinnan arvoa tai toimeksiannon
suoritusaikaa. Em. Päätöksen mukaan niistä on tehty erillinen sopimus tilaajan
ja tuottajan välillä. Hankkeelta saadun selvityksen mukaan sopimusta ei ole
kuitenkaan tehty. Todettiin, että jatkossa on syytä toimita siten, kuin
hankintapäätökseen on kirjattu.
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - >
 Hankintapäätös: Pvm, hankinnan kohde, hankintaperuste (markkinoiden
kartoituksen/kilpailutuksen ja tarjousten käsittelyn ”avaaminen” päätökseen), tehdäänkö
erillinen sopimus, mitä päätetään ja päättäjänä johtava viranhaltilja.
 Kaikista hankinnoista tehdään hankintapäätös (Hallinnoijan kirje 6.3.2015)
 Sopimus: Palvelun tuottajan yhteystiedot, hankinta ja hankinnan hinta (alv %),
sopimuksen voimassaoloaika/aikataulu ja sovittu maksuaikataulu. Nämä tiedot voi olla
myös hankintapäätöksessä.
 Sopimusten allekirjoittajina toimivat johtavat viranhaltijat (ei projektipäällikkö eikä –
suunnittelija, hanketyöntekijä tai hanke).
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - >
 Hanke ei ole oikeustoimikelpoinen. (Palvelun tilaaja on organisaatio).
 Sopimuksessa on oltava allekirjoituspvm ja voimassaoloaika.
 Sopimus pitäisi allekirjoittaa ennen sopimuksen voimassaoloajan alkamista.
 Hankintapäätökseen tai sopimukseen olisi hyvä kirjata onko palvelun tuottaja
ennakkoperintärekisterissä. (Maksu palkkiona vai ostolaskuna?).
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Hankinnoista - >
 Paikallisuus tai alueellisuus ei ole hankintaperuste. Kynnysarvon ylittävissä
hankinnoissa kilpailutus tehdään laajemmalle alueelle.
 Hankekumppanuus ei oikeuta suorahankintaan.
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Aluehallintoviraston kirje 24.4.2015
Koulutuksista - >
• Painotettiin, että vaikka hankkeen järjestämän koulutuksen kohderyhmä on
ohjeissa määritelty, niissä ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti poissuljettu
yksityisten yritysten henkilökunnan tai kolmannen sektorin palveluksessa
olevien henkilöiden kouluttamista – valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja
kuntayhtymien toiminnan tukemiseen.
 Yksityisten yritysten tai järjestöjen henkilökuntaa ei voida kouluttaa valtionavustuksella.
 Koulutus voidaan järjestää yritysten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä, mutta
yritysten ja järjestöjen henkilökunnan tulee maksaa heille kuuluva osuus
koulutuksen järjestämiskuluista.
 Lakikoulutukset lakiuudistustilanteissa eivät ole valtionavustuksella hyväksyttäviä
koulutuksia.
Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen
valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015
Muuta Kaste- hankkeiden ohjauskäynneillä esille tullutta ->
 Projektipäällikön tehtäviin kuulu hankkeen seuranta ja myönnetyn valtionavustuksen käytön valvonta.

Hallinnoijan tulee tarkastaa kehittämisosioiden kirjanpito huolellisesti.
 Oppilaitosyhteistyössä pidettävä huolta, ettei valtionavustuksella kehitetä oppilaitosten opetuksen
sisältöä.
 Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ei saa olla kaupallista yritysten tai tuotteiden mainontaa.
 Kaste-hankkeiden raportoinnissa mainitaan vain ne asiat, jotka sisältyvät valtionavustuksella toteuttaviin
toimenpiteisiin.
 Hallinnoijan varmistettava, että hankkeelle kirjattaviin henkilöstökustannuksiin kirjataan vain hanketyöstä
aiheutuvat palkkakustannukset.
 Palkkakustannukset tulee kirjata hankkeen kirjanpitoon todellisen tehdyn työajan mukaan.
 Kunnan palveluista tiedottavia palveluoppaita ei ole mahdollista painattaa valtionavustuksella. Palveluista
tiedottaminen on kuntalain mukainen velvoite.
Kiitos!
Yhteisvoimin kotona –hankkeen
kehittämispäivä 5/15
22.5.2015
Posa / Kankaanpää
Marika Halinen
projektipäällikkö
Ohjelma:
9.00-9.15
9.15-10.00
10.00- 10.30
10.30-11.30
11.30-12.30
12.30-14.00
14.00-14.15
14.15-14.45
14.45-15.00
Avaus ja aamukahvi
Mentorointi hankkeessa,
projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala
STM ja AVI palaute hankkeelle,
projektisihteeri Kirsi Harjula
Koulutukset- ja palaute, väliarviointi, osallisuus…
Lounas
”Oma tupa Oma lupa” KASTE -hanke,
projektipäällikkö Anna-Liisa Haataja
(etäyhteys)
Kahvitauko
Muut ajankohtaiset asiat
Päivän päätös
Koulutuspalaute:
 Yhteistyöosaaminen ja verkostomaisen työote –
koulutus:
 Turku amk: Masku, Parainen, Huittinen
–
–
–
–
Palauteyhteenvedot ja loppuraportti 20.5.
”Paljon uusia asioita, joita voi hyödyntää työssä”
”Paljon hyödyllisiä ideoita yhteistyöhön, moniammatillinen”
”Hyvä koulutus. Luultavasti saadaan asioita ryhmän kanssa
vietyä eteenpäin.”
– ”Koulutuksen keskeisin tulos on yhteistyökäytäntöjen
kehittämisen malli, jossa yhdessä käsitellään sekä
toimintojen vahvuudet että kehittämiskohteet
asiakaslähtöisesti.”
 Samk: Pori, Harjavalta, Kankaanpää
– Loppuraporttia ei vielä saatu
Koulutuspalaute:
 Lupa puhua – velvollisuus vaieta
- Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä:
 29.4. Pori (+ etäpaikat):
–
–
–
–
Osallistujia 205, palautteen antaneita 81
Vastausprosentti 40 %
”Miinusta etäyhteyden toimimattomuudesta.”
”Kouluttaja oli erinomainen, paljon kokemusta ja taito kertoa
lakiasioista hauskasti.”
– ”Vastaavia koulutuksia voisi olla säännöllisesti, tuntuu ettei
nykyään pysy enää mukana, kun tulee koko ajan uusia
lakeja. Ihmisten valistuneisuus ja sen mukana lisääntyneet
valitukset tekevät varovaiseksi.”
 11.5. Pori (+ etäpaikat): Ei vielä palautetta
Syksyn 2015 yhteiset koulutukset
 ”Toimintakykyä ylläpitävä työote” –koulutus
 Motivoiva haastattelu –koulutus
 Mentorointi
Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus
Sisältöä mm:
 Käsitteiden avaaminen (toimintakyky, kuntouttava työote,
kotikuntoutus)
 Iäkkään kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen
 Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma
 Toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet
 Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote
 Lähiverkostojen aktivointi - omaisyhteistyö kuntouttavan
hoitotyön näkökulmasta
 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa
Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus
Kohderyhmä:
 Ikääntyneiden kanssa työskentelevä kuntien sekä
erikoissairaanhoidon sos. – ja terv.huollon henkilöstö
Koulutustapa:
 Auditorio / luento / 1 x kokopäivä, Pori (+V-S? / etäyhteys?)
Ajankohta:
 Syyskuu 2015
Asiantuntijoita:
 Rauha Heikkilä (THL), Gerontologi Aila Pikkarainen,
Ikäinstituutti, ft Sirkka-Liisa Puputti (Voitas –kouluttaja),
Satshp:n asiantuntijoita, Sataedu…
Motivoiva haastattelu -koulutus
Sisältö mm:
 Mitä se on, miten se tapahtuu ja miten sitä voi hyödyntää
työssään esim. ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa,
liikkumiseen motivoinnissa.
 Asiakaspalautejärjestelmän menetelmänä.
 Uusi ajattelumalli asiakasohjauksessa ja ikääntyneen
motivoinnissa
 Vuorovaikutuksen esteet, ansat ja ratkaisut.
 ”Motivoiva haastattelu on työmenetelmä, jonka avulla voidaan
vahvistaa asiakkaan muutoshalukkuutta ja hoitoon sitoutumista
fyysisissä ja psyykkisissä terveysongelmissa sekä
elämäntapamuutoksissa. Periaatteena on muutosvalmiuden ja
muutoshyötyjen tutkiminen, muutoksen esteiden tarkastelu ja
tukeminen päätöksenteossa sekä muutoksen toteuttamisessa.”
Motivoiva haastattelu -koulutus
Kohderyhmä:
 Iäkkään asiakkaan motivoinnista kiinnostuneet kuntien sekä
erikoissairaanhoidon sos. ja terv.huollon ammattilaiset
Koulutustapa:
 Orientoiva luento ja pienryhmätyöskentely?
 Luento + käytännön harjoittelu / etukäteistehtävä?
Pituus:
 Puolipäivä / kokopäivä?
Asiantuntijoita:
 Sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkasäätiö,
gerontologi Aila Pikkarainen, Heikki Heinonen (THL)
Hankkeen väliarvionti
 Kyselylomake (Webropol)
 Toteutus touko – kesäkuussa 2015 (projektipäällikkö)
 Kohderyhmä: hankkeen ohjausryhmän jäsenet,
kehittämisosioiden yhdyshenkilöt sekä tukiryhmien
jäsenet
Osallisuus
 Koko hankkeen yksi keskeinen tavoite joka läpäisee
kaikki kehittämisosiot.
 Tulee näkyä kaikkien kehittämisosioiden
toimintasuunnitelmissa.
 Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen
koordinaatiohanke
– tukee kehittämishankkeiden yhteistyötä ja vertaisoppimista,
edistää asiakasosallisuutta kehittämishankkeissa, tukee
hankkeiden itsearviointia, kartoittaa ja edistää sosiaalisen
osallisuuden sisältöjä…
– www.thl.fi/sokra ja veera.laurila@thl.fi
Kiitos!
OMA TUPA, OMA LUPA –
IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN
TUKEMINEN PALVELUILLA
http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa
Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa
Road Show
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
1. Oma tupa, oma lupa –hanke
2. Vanhuspalvelulain ydinkohdat
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
1. Hankkeen tausta/viitekehys
VANHUSPALVELULAKI:
1. ikääntyvän väestön hyvinvoinnin
tukeminen
2. parantaa asiakkaan mahdollisuuksia
saada laadukkaita sote palveluja
3. parantaan asiakkaan
vaikutusmahdollisuuksia
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNEMUUTOS
1. sosiaali- ja terveydenhuollon
horisontaalinen ja vertikaalinen
integraatio
2. Keski-Suomessa Uusi sairaala hanke
VANHUSPALVELUIDEN
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
1. yksilöllistyvät palvelutarpeet
2. valinnanvapaus ja omavastuu
3. markkinoistuminen
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
1. Hankekokonaisuus
• Oma tupa, oma lupa –hanke toteutetaan ajalla 1.7.2013 – 31.10.2014
• Hankkeessa on mukana koko maakunta (Multiaa ja Uuraista lukuun
ottamatta), noin 270 000 asukasta – myös Jämsän seutu
• Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat 256 000 €, josta haettu
valtionosuus 192 000 € (=75 %) ja kuntaosuus 64 000 € (=25 %)
• Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki
• Työntekijöitä 2,5
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
1. Hankkeen tavoitteet
• Hankekokonaisuuden tarkoitus: kehittää Keski-Suomen vanhuspalveluita
tukemaan hyvinvointia, mahdollistaa ikääntyneiden ja iäkkäiden
osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja mahdollistaa yhdenvertaisten,
laadukkaiden, yksilöllisten ja itsemääräämisoikeutta tukevien palveluiden
saaminen
• Hankekokonaisuuden tulostavoitteet:
– Kehitetään toimintamalleja ikääntyneen väestön ja heidän omaistensa
mukaan ottamiseksi palveluiden kehittämiseen
– Kehitetään palvelujärjestelmää ja toimintakulttuuria tukemaan kotona
asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja
itsemääräämisoikeutta
– Kehitetään vanhuspalveluiden johtamista tukemaan ikäihmisten
itsenäistä elämää
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
2. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki
- Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset = ikääntyneet)
- hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista
tuetaan
- vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee
- Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä =
iäkkäät)
- laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien
palvelujen saanti paranee
- mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
2. Valtaosa lain kohderyhmästä ei käytä
säännöllisesti palveluja
8,1%
91318
4,6%
52136
Säännölliset kotiin
annettavat palvelut
KUINKA NÄMÄ PIDETÄÄN POISSA
PALVELUIDEN PIIRISTÄ?
989039
87,3%
Ympärivuorokautinen hoito
muualla kuin
yksityiskodissa
63+ väestö (pl.
säännöllisten palvelujen
käyttäjät)
29.5.2015
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat
2. Kunnan yleiset velvollisuudet (2 luku, § 4 –
12)
- Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa (4 §)
- Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja
omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (5 §)
- Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi (9 §)
- Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 §)
- Varmistettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus + kielelliset oikeudet
(8 §)
- Hankittava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (10 §)
- Asetettava vanhusneuvosto ja turvattava sen toimintaedellytykset (11 §).
Huom! Pykälä siirtyy näillä näkymin uuteen kuntalakiin
- Järjestettävä hyvinvointia edistäviä palveluja (12 §)
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
2. Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin
vastaaminen 3. luku: § 13 – 18
- yleiset periaatteet (13 §)
- pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteet (14 §)
- palveluntarpeiden selvittäminen (15 §)
- palvelusuunnitelma (16 §)
- vastuutyöntekijä (17 §)
- päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus saada myönnetyt
palvelut (18 §)
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
2. Palvelujen laadun varmistaminen 4 luku: §
19 - 24
- Perussäännös palvelujen laadusta (19 §)
- Henkilöstö (20 §)
- Johtaminen (21 §)
- Toimitilat (22 §)
- Omavalvonta (23 §)
- Viranomaisvalvonta (24 §)
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
2. Erinäiset säännökset 5 luku: § 25 – 28
-
Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 §)
Odotusaikojen julkaiseminen (26 §)
Suunnittelu ja rahoitus (27 §)
Voimaantulo (28 §)
Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25
2. Laki voimaan 1.7.2013
• 1.1.2014 lukien:
- kunnan suunnitteluvelvoite (5 §) ja velvoite arvioida
palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 §)
- vanhusneuvosto (11 §)
• 1.1.2015 lukien:
- kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10§)
- vastuutyöntekijä (17 §)
- omavalvonta (23 §)
• Lakiin tulossa tarkennuksia, jotka koskevat lähinnä laitoshoitoon
siirtymistä (oltava entistä tarkemmat perustelut laitoshoidolle).
Tavoitteena on antaa esitys hallitukselle lokakuussa 2014
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
-
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen
1. Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen
2. Ikäihmisten foorumi
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen
Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 1/2:
1. Uusien vanhusneuvostojen toiminnan käynnistämisen tukeminen:
Kinnula, Luhanka ja Pihtipudas
2. Vanhusneuvostokysely syksy 2013
(http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/kansalaisraati):
- Kaikissa kunnissa toimiva vanhusneuvosto
- Toiminnan puitteet pääosin kunnossa (mm. tilat, sihteeri kunnalta,
useimmilla toimintasääntö ja –suunnitelma)
- Huomioita ja kehitettävää:
- vanhusneuvoston kokoonpano (ovatko kaikki tahot edustettuina)
- vanhusneuvoston ja kunnan yhteistyön lisääminen valmisteluissa
= kunnan sitouttaminen toimintaan
- vanhusneuvoston tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen
- toiminnan perustan varmistaminen (toimintasääntö, suunnitelma, budjetti, sihteerin resurssien riittävyys)
- ylikunnallinen yhteistyö
- mahdollinen tulevaisuuden haaste: vanhusneuvostot perustuvat
vapaaehtoisuuteen. Ei pidä ”kunnallistaa” liiaksi
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen
Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2/2:
3. Vanhusneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön lisääminen:
- Soteuudistus edellyttää:
- Keski-Suomesta todennäköisesti yksi yhteinen kuntayhtymä
muotoinen tuotantoalue  kunnat ”häviävät” sosiaali- ja
terveyspalvelujen näkökulmasta)  tuotantoalueella oltava
”keskustelukumppani”. Vastaavaa tarvitaan myös Itä- ja KeskiSuomen yhteisen sotealueen suuntaan
- Soteuudistus edellyttää asiakkaan parempaa kuulemista.
Kuulemistapojen ja rakenteiden suunnittelu on jo käynnissä. Miten
vanhusneuvostot osallistuvat tähän suunnitteluun?
-  tarve yhteiselle toiminnalle on jo olemassa!
- Vanhusneuvostojen, Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen
neuvottelukunnan ja Keski-Suomen liiton yhteinen seminaari
18.2.2014 sekä vanhusneuvostojen maakunnallinen seminaari
22.9.2014
- Keski-Suomen eläkeläisasioiden neuvottelukunta ja Keski-Suomen
liitto mahdollisesti vetureina ylikunnallisen miettimisessä
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00
Ikäihmisten osallistumisen tukeminen
Ikäihmisten foorumi:
- Tavoitteena vanhuspalvelulain edellyttämän ikäihmisten osallisuuden
lisääminen
- Kevyempi järjestää kuin kansalaisraati: yksi ilta
- Kolmikantainen: ikäihmiset (vanhusneuvosto + muut kiinnostuneet),
vanhuspalveluiden henkilöstöä sekä poliittiset päättäjät saman pöydän
ääressä
- Ajankohtainen kaikkia koskeva teema. Hankkeessa käytetty teemaa ”Mitä
ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisensa tukemiseksi”
- Foorumi pidetty Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella ja Laukaassa.
Petäjävedellä 8.10 (raportit:
http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/foorumit)
-
Foorumeista saatu hyvää palautetta: idea kolmikannasta todettu
toimivaksi  yhteisistä asioista yhteisen pöydän äärellä. Asioista on voitu
keskustella hyvässä hengessä eikä kenenkään ole tarvinnut asettautua
puolustuskannalle
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
-
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista
2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen
3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen
4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa:
palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (1/3)
- Laki edellyttää: tehtävä viipymättä, monipuolisin luotettavin välinein, osaava
tekijä, tarvittaessa moniammatillisesti, asiakkaan (omaisen) kanssa yhdessä
häntä kuunnellen
- Harjoittelija havainnoimassa palvelutarpeen arviointeja tekevien
työntekijöiden mukana marras-joulukuussa 2013. Yhteensä 22 käyntiä:
Joutsa (1), Jyväskylä (11), Jämsä (2), Karstula (1), Keuruu (1), Konnevesi (1),
Laukaa (2), Luhanka (1), Muurame (1), Saarijärvi (1)
- 9 tilanteessa asiakkaalla muistisairaus
- 18 arviointia asiakkaan kotona, neljä terveyskeskuksen osastolla (kaikki Jkl)
- Aloite arvioinnin tekemiseen tuli useimmin (9 kertaa) terveydenhuollosta.
Asiakkaan / omaisenkin tekemän aloitteen taustalla usein lääkärin kehoitus
- Omainen mukana 13 arvioinnissa, muistisairailla lähes aina. Omaisen
mukana olosta oli sovittu asiakkaan kanssa
- Muita asiantuntijoita paikalla vain tk:ssa tapahtuneissa arvioinneissa
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinnista (2/3)
- 8 arviointikerrassa jokin toimintakykymittari kuuluu arviointiohjeistukseen
(huom. ei Jyväskylällä, joten valtaosalla muista kunnista)
- Neljässä kunnassa mittaria käytetään kriteerinä palveluiden
myöntämisessä
- Mittaria käytettiin kuitenkin vain kolmessa arvioinnissa
- Vain vähän yli puolissa arviointeja asiakkaan kanssa käytiin aluksi läpi,
miten tilanteeseen on päädytty ja mitä arvioinnilla tavoitellaan (tk
osastolla kerrottiin aina)
- Sekä omainen että asiakas 9 tilanteessa se, joka ensisijaisesti kuvaili
palvelutarpeita. Omainen usein paikalla ollessaan ensisijainen kuvailija. Tk
–osastolla tarpeita kuvailivat työntekijät
- Puolessa tapauksista arviointilomaketta ei käyty kokonaan läpi
- Sellaisia asiakkaan tarpeita, joita ei kysytty valmiissa lomakepohjassa,
kirjattiin vain kahdessa arviointitilanteessa
- Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin 21 kerrassa
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (3/3)
- Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin useimmin omaisilta.
Erityisesti muistisairailla asiakkaan omia voimavaroja pohdittiin harvoin.
Tk –osastolla keinot painottuivat julkisen sektorin palveluihin
- Keinot määritteli asiakas ja työntekijä yhtä usein. Tk osastolla vain
ammattilainen
- 12 kertaa asiakas tuli/jatkoi palveluiden piirissä. 10 kertaa ei palveluihin
- Palveluiden piiriin tulleille/jatkaneille ei pääsääntöisesti kerrottu
palvelusuunnitelman tekemisestä
- Arvioinnista ei 19 kerrassa annettu tai jälkikäteen toimitettu asiakkaalle /
omaiselle tiivistelmää tai materiaalia. Muuta tukimateriaalia, neuvontaa
tai ohjausta annettiin 16 kerrassa
-
Arviointikooste kokonaisuudessaan:
http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/
palveluohjaus (sivun oikea reuna)
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (1/2)
- Kriteerien määrittelyn tarve kasvaa: kuntien talous kiristyy, ikääntyvien
määrä nousee  palvelua saatava yhtenäisin kriteerein (K-S yhdeksi
sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueeksi 1.1.2017)
- Hankkeessa kerättiin tietoja kriteereistä (RAVA ja indeksi 1,5 yleisin) ja
verrattiin kotihoidon palveluissa oleviin
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (2/2)
 Rava, kuten muutkaan mittarit eivät yksin riittäviä kriteerien määrittelyssä
 Hankkeen työryhmässä laadittiin sanallisia kuvauksia palvelutarpeen
tasosta toimintakyvyn eri osa-alueilla
- Kuvauksia voi käyttää palveluun pääsyn kriteerejä suunniteltaessa
- Kuvausten avulla on mahdollista lisätä keskustelua ikäihmisten tasaarvoisuudesta palveluiden saatavuudessa
- Lisäksi tekstiä voi käyttää esimerkiksi kuntien internet-sivuilla tai
palveluluettelossa. Nykyinen tiedottaminen keskittyy usein
palveluiden sisältöjen luettelemiseen, mutta perusteet palveluihin
pääsyyn jäävät avaamatta
-
Kuvaukset on tarkemmin avattu KOTIHOITOON PÄÄSYN
KRITEERIT KESKI-SUOMESSA – OTA OMAKSI koosteessa
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (1/2)
- Lähtökohta: lomake on työkalu, joka ohjaa työntekijää niin arvioinnin
kysymysten, toteuttamisen kuin kirjaamisenkin suhteen
- Lomakkeissa perinteisesti painottunut ongelmat ja puutteet  lomakkeet
eivät ole tukeneet asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä voimavarojen
esille nostamista ja kirjaamista. Lomakkeiden muoto ei ole myöskään
tukenut vanhuspalvelulain mukaista asiakkaan omien näkemysten
kirjaamista
- Alkuperäinen tavoite oli saada maakuntaan mahdollisimman
yhdenmukainen lomake arvioinnin tekemistä varten. Tähän ei päästy
- Hankkeen työryhmässä muotoiltiin syksyn 2013 – alkuvuoden 2014 aikana
yhteistä lomakepohjaa hyödyntäen Helsingin Lauttasaari –hankkeessa
kehitettyä palveluluotain lomaketta. Palveluluotaimen lisäksi yhteisen
lomakkeen suunnittelun taustana toimi Inhimillisen toiminnan malli
(asiakkaan tahto, tottumus ja toimintakyky suhteutettuna ympäristöön)
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (2/2)
- Yhteisen lomakkeen teemat:
-
-
Elämään sisältöä tuovat asiat
Elämäntarina
Toimintakyky
Päivittäisen arjen kulku
Ympäristö
Yhdessä kehitetyn lomakepohjan ajatusmaailman jalkauttaminen
kuntakäynneillä keväällä 2014
Enemmistö kunnista muokkasi lomakettaan ja ne, joilta se oli puuttunut,
alkoivat sellaista laatia
Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40
Palvelutarpeen arviointi
4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen
arvioinnin valmennus syksyllä 2014
- Valmennuksen tavoitteita olivat:
-
-
-
Lisätä arviointien tekijöiden osaamista asiakkaan kohtaamisessa, tarpeiden
tunnistamisessa ja motivoimisessa omien voimavarojen käyttöön kotona
asumisessa
Kaikkien palvelutarpeen arviointeja tekevien osallistumisella kehitetään
palvelutarpeen arviointien yhdenmukaista tekemistä omassa kunnassa
Kokemusten jakaminen yli kuntarajojen
Luodaan edellytyksiä uuteen Sote-alueeseen ja sen mukaiseen toimintaan
valmistautumisessa
Valmennus toteutettiin viikoilla 36 ja 39: kaksi iltapäivää ja välitehtävä
5 eri paikkakunnalla saman sisältöisenä
Ilmoittautuneita 108, osallistuneita ensimmäiseen päivään 100
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
-
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen
1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä
2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä
3. Muistisairaiden kuntouttaminen
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen
1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä
- Tilattiin GeroCenteriltä, valmistui tammikuussa 2014
- Raportin tiivistelmä:
http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/
muistiongelmaiset_ja_omaishoitajat
- Raportin tulosten pohjalta tutustumisretki Lempäälään, Pirkkalaan ja
Valkeakoskelle toukokuussa 2014
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen
2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä
- Sairaanhoitopiirissä laadittu muistisairaan hoitopolku –malli
-
Keskittyy diagnoosiin, lääkehoidon aloittamiseen ja vasteen seurantaan
Kuntien sosiaalitoimen tai muiden toimijoiden roolia ei ole määritelty
Koskee vain pientä osaa toimijoita, kts. Seuraavan sivun dia  toimintaa ja
palveluita paljon, koordinointi vähäistä ja hajanaista
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen
PREVENTIO /
EPÄILY MSAIRAUS
ASIAKAS /
LÄHEINEN
Tiedon jakaminen, omat
valinnat.
Seniorikeskukset/-pysäkit
TYÖTERVEYSHUOLTO
Tiedottaminen,
ohjaaminen, riskitestit,
omat ryhmät, työyhteisön
asennekasvatus
MUISTIYHDISTYS /
MUU TOIMIJA
Tiedon jakaminen, yleiset
muistipäivät, tekemisen /
osallisuuden
mahdollistaminen
Esillä olo  tiedetään,
kehen ottaa yhteyttä,
yksilöllinen tiedotus +
ohjaus, tutkimusten
tekeminen
Lab. + tutk.
Käynnistäminen,
kontrollikäynnit
MUISTIHOITAJA
LÄÄKÄRI (PTH)
GERIATRI
(muistipoli)
K-S SHP
KOTIHOITO
PÄIVÄTOIMINTA
MUISTIKOORDINAATTORI
Asiakasvastaanotot,
kertoo diagnoosin,
koulutus
Yhteys kuntoutushoitajaan, jalkautuu kotiin,
jos ei muistipolia, X, B ja C
todistukset, edunvaltuutuskeskustelun aloittaminen
Kuntouttava
työote,
kannustaa,
ohjaa,havainnoi
DIAGNOOSI
VARHAINEN TUKI
Varhaisen yhteydenoton
tukeminen, läheinen
mukana tutkimuksissa,
tiedon hankkiminen
Alle 63 sairastuessa
tutkimus, jatkoseuranta,
tuettu ja mukautettu työ,
perehtynyt työikäisten
muistisairauteen
Ensitiedon jakaminen,
sopeutumisvalmennukse
t, vertaisryhmät ja muu
tuki ja ohjaus
Omainen ja asiakas mukana, kuntoutuksen merkityksen korostaminen,
omien valintojen merkitys, autolla ajamisen
sujuminen…
Yksilölliset työtehtävät,
yhteys muistikoordinaattoriin, Kelan kurssit
Lääkärin määräämien
toimintakyky- ja
muistitestien tekeminen
Säännölliset yhteydenotot, matala kynnys, tietoa omaiselle ja sairastuneelle
Tavallisimpien
muistisairauksien
tunnistaminen
(thoraxröntgen ja aivojen
kuvantaminen
Tiedottaminen
Yli 65 -vuotiaat
muistihoitajalle
Kotikäyntejä, neuvontaa,
yhteistyö muistikoordinaattorin, kotihoidon ja
läheisen kanssa
KOTONA
ASUMINEN
Totutun elämäntavan
jatkaminen mahd.
pitkään, omat valinnat,
turvallinen ympäristö,
vuoro- sijaishoito
Omaisen tukeminen,
yhteistyö
muistikoordinaattorin
kanssa
Tiedon jakaminen
muuttuvissa tilanteissa,
kotikäynnit, kotilomitus,
sopeutumisvalmennus
Muistisairauksien
etenemisen seuranta,
yhteistyö lääkärin kanssa,
lääkehoidon seuranta,
seurantakäynnit
YMPÄRIVUOROKA
UTINEN HOIVA
Tuki, aktiivinen arki,
vierailut, sos. verkoston
ylläpito
Omaisen tukeminen,
sopeutumiskurssit,
rinnalla kulkeminen
Muistin seuranta, testit
edunvalvontaa varten,
hoitotyön tukeminen
Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistus 6 – 12 kk
välein. Lääkehoidon toteutus ja seuranta
Matalan yhteydenoton
kynnys kuntoutusohjaajaan, info muistihoitajille
+ sos.työntekijöille,
maakuntakierrokset
Kotilomitus, yöpartio,
kuntouttava työote, päivittäisen avun antaminen
Työikäiset (neurologi) +
kunnassa ei muistipolia:
lisätutkimukset,
diagnoosi ja lääkitys
Lääkityksen seuranta,
verikokeet, tuki,
omahoitaja mukana
tutkimuksissa
Lääkevasteen
alkuvaiheen arviointi 6
kk aloituksesta
Kuntoutus osa arkea 
toimintakyvyn
tukeminen, ravitsemus,
lääkityksen seuranta
Aivojumppaa, sosiaalisuus, toimintakyvyn tukeminen, uskallus puuttua,
jos epäily herää
Sosiaalista toimintaa,
aivojumppaa
Muistitoimintojen tukeminen (fyysinen, psyykkinen,
sosiaalinen), virikkeet, omat ryhmät
Terveystarkastukset
”Turvaverkoston”,
tukitoimintojen
koordinointi
Tekniset muistiapuvälineet, korjausneuvonta,
edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, hakemuset,
hopasun tarkistaminen  tarvittavat toimenpiteet
Hoitajien kouluttaminen,
voimauttaja!
Yhteistyö
hoitohenkilökunnan
kanssa, tiedottaminen
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen
3. Muistisairaiden kuntouttaminen (1/2)
- Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3
miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja
laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan.
Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi
yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi
- Tutkimukset osoittavat, että muistisairauden
puhkeamista voidaan myöhentää ja etenemistä
hidastaa kuntouttamalla. Siitä huolimatta kotona
asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja
liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on
Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi
- Sairaanhoitopiirin hoitopolun mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
keskittyy lääkehoitoon
- Kuntoutus kunnissa hajanaista ja satunnaista lukuun ottamatta Saarikkaa
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25
Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen
3. Muistisairaiden kuntouttaminen (2/2)
- Hankkeen työryhmässä arviointiin muistisairaan kuntoutusta ja sen
puutteita. Eniten tarpeita kehittämiselle:
- a) sopeutumisvalmennuksessa,
- b) muistikuntoutuksessa,
- c) sosiaalisen aktiivisuuden tukemisessa
- d) jatkoseurannasta sopimisessa
- Fyysisen kuntoutuksen tilanne nähtiin edellä mainittuja paremmaksi
vaikka varsinaista muistisairaille suunnattua fyysistä kuntoutusta on
tarjolla vähän
- Parhaimmin hoito- ja kuntoutuspolulla arvioitiin toimivan lääkehoidon
- Hankkeen lopussa laaditaan/laadittiin kuntoutussuunnitelman runko
mutta sen käyttöönotto ja hyödyntäminen jää kuntien eteenpäin
vietäväksi
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
-
Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45
Henkilökohtainen budjetointi
1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa
2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä
asioita
Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45
Henkilökohtainen budjetointi
1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (1/2)
- Henkilökohtaisen budjetin muodostaa palvelutarpeen arvioinnissa
määritelty rahasumma, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon,
hoivan tai apuvälineiden hankintaan
- Budjetin maksimimäärä on se rahasumma, joka henkilön tuen ja
palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen kuluisi perinteisellä tavalla
järjestetyillä palveluilla tai palvelusetelillä
- Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset itse tietävät,
mitkä asiat heille ovat tärkeitä, millaista elämää he haluavat elää ja
minkälaista tukea he tarvitsevat sen mahdollistamiseksi  ihmiset itse
määrittelevät tarvitsemansa palvelut
- Nykyinen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta ”muuttaa palveluita
rahaksi” eli siirtää henkilökohtaista budjettia hänen käyttöönsä
Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45
Henkilökohtainen budjetointi
1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (2/2)
- Eksote vakinaistanut vammaispalveluiden palveluvalikkoon 2014 alusta
- Kokemukset olleet positiivisia
Vertailu: Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut – palveluseteli – henkilökohtainen budjetointi
Päätös
kokonaiskustannuksista
Päätös palveluista
Päätös
palveluntuottajista
Perinteisellä tavalla
järjestetyt palvelut
Järjestäjä päättää
Järjestäjä päättää
Järjestäjä päättää
Palveluseteli
Järjestäjä päättää
Järjestäjä päättää
Palvelun käyttäjä
päättää kunnan
hyväksymien
palveluntuottajien
joukosta
Henkilökohtainen
budjetointi
Järjestäjä päättää
Palvelun käyttäjä
päättää järjestäjän
hyväksymissä
kehyksissä
Palvelun käyttäjä
päättää
Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45
Henkilökohtainen budjetointi
2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita
- Asiakasvalinnat
- Budjettien määrittely
- Arviointi
- Koulutukset
- Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyminen
- Tietojärjestelmät ja henkilökohtainen budjetointi
- Tukisuunnitelmat asiakkaan elämässä
Kts. Tarkemmin HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI – Lista käyttöönoton
edellytyksistä -tiivistelmä
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
-
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa
2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta
3. Koetun palvelulaadun pilotti
4. Vastuutyöntekijä
5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta
6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa
- Kunnan on julkistettava puolivuosittain odotusajat palveluihin pääsystä
- Keski-Suomessa (hankkeessa) sovittuja yhteisiä käytäntöjä:
-
-
-
Odotusaika katsotaan alkavaksi palvelutarpeen arvioinnista, koska siitä jää
dokumentti
Odotusaika päättyy, kun asiakkaalle on mahdollista järjestää hänen
hakemansa palvelu. Jos asiakas ei ota vastaan esim. tarjottua
palvelutalopaikkaa, tämän jälkeistä aikaa ei lasketa odotukseksi
Odotusajat julkaistaan Keski-Suomessa vuosittain 1.4 (aj.1.10.-30.3.) ja 1.10
(aj. 1.4.-.30.9.)
Odotusajat ilmoitetaan seuraavista palveluista:
kotihoito (pl. tukipalvelut)
omaishoidon tuki
ympärivuorokautinen asuminen (palveluasuminen, tehostettu
palveluasuminen, laitoshoito)
Jos jotain em. palvelua ei kunnassa ole (esim. laitoshoito), tulee tämä tieto
ilmoittaa
Kunnat päättävät itsenäisesti, missä ja miten tiedot julkaistaan.
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta
- Ilmoitus on tehtävä iäkkäästä henkilöstä, joka ei itse kykene hakemaan
itselleen tarvitsemaan apua. Sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisilla
on velvollisuus tehdä ilmoitus. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä
ilmoituksen salassapitosäännösten estämättä.
- Oma tupa, oma lupa -hankkeessa suunniteltiin ilmoitusvelvollisuuden
yhteisiä käytäntöjä kuntien edustajien, pelastuslaitoksen,
perusterveydenhuollon ja kriisikeskus Mobilen kanssa
- Tärkeimmiksi asioiksi todettiin yhteinen ilmoituspohja ja yhteystietojen
kokoaminen ilmoituksen tekemistä varten  hanke kokosi yhteystiedot
kunnista ilmoituksen tekemistä varten
- Lisäksi Keuruu antoi kehittelemänsä lomakkeen ilmoituksen tekemistä
varten hyödynnettäväksi koko Keski-Suomeen
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
3. Koetun palvelulaadun pilotti
- Laki edellyttää säännöllistä palautteen keräämistä asiakkailta, omaisilta ja
työntekijöiltä
- Hankkeen pilotissa testattiin RAI –pohjaista palautekyselyä kotihoidossa
- Kysely työllistää merkittävästi. Hyödyntämisen mahdollisuudet ja merkitys
käytettyihin resursseihin nähden ovat haaste
- THL kehittää pilotoitua lomaketta edelleen tavoitteena saada se kaikkien
kuntien käytössä olevaan sähköiseen muotoon syksyllä 2014
- Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi kehittää kevyempiä ja ehkä
jatkuvampaan arviointiin perustuvia välineitä
- Palautteen hyödyntämisosaaminen?
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
4. Vastuutyöntekijä
- Lain mukaan kunnan on nimettävä viimeistään 1.1.2015
- Hankkeen työryhmissä päädyttiin siihen, että vastuutyöntekijän tarvetta
tulisi arvioida kolmessa eri tilanteessa:
-
-
palvelutarpeen arvioinnissa
niiden asiakkaiden kohdalla, joilla ilmenee monenlaista palveluntarvetta ja käyttöä
äkillisissä kriisitilanteissa akuuttivaiheen jälkeen
Vastuutyöntekijän ”reunaehtoina” pidettiin:
-
Ei ole omahoitaja
Ei päätöksenteko-oikeutta
”Puolueeton”
Tunnettava palveluvalikko: moniosaaja
Avarakatseisuus: asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata myös muilla, kuin
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla
- Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen yksilöllisillä ratkaisuilla (tarpeettomat
palvelut purettava)
- Vastuutyöntekijän asiakassuhteen päättymiselle sovittava periaatteet
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta
- Hankkeessa on arvioitu haasteita verrattuna aiempiin vanhuspoliittisiin
strategioihin tms:
-
-
-
pääsääntöisesti aiemmin kuvattu hyvin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila
(=lähtötilanne). Myös tavoitteet toiminnan kehittämiselle on määritelty
Kehittämisen painopiste on ollut usein vanhuspalveluiden omassa
toiminnassa eli tavoitteet koskevat etupäässä palveluiden piirissä olevia
Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty
harvemmin. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit on pääsääntöisesti sivuutettu
kokonaan
Eri toimijoiden välisen yhteistyötä kuvattu vaihtelevasti
Merkittävin haaste vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekemisessä
lienee ajattelutavan laajentaminen. Suunnitelman ei tulisi rajautua vain
vanhuspalveluihin vaan kohdentua laajemmin ikäihmisten elämään
vaikuttaviin asioihin.
Jo suunnitelmaa laatimassa ja toteuttamassa tulisi olla laaja joukko toimijoita,
vanhuspalvelut vain yhtenä muiden joukossa.
Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45
Vanhuspalvelulain käytännön asioita
6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen
- Perustuu hankkeessa syksyllä 2013 vanhuspalveluiden esimiehille tehtyyn
osaamiskyselyyn, jossa osallistava johtaminen sain alhaisimmat
osaamispisteet
- Osallistava johtaminen kytkettiin valmennuksessa
omavalvontasuunnitelman tekemiseen  valmennuksella tuetaan
omavalvontasuunnitelman tekemistä osallistavan johtamisen menetelmin
- Valmennus toteutettiin kahdessa paikassa samansisältöisenä: neljä
iltapäivän mittaista valmennustilaisuutta (+ yhteinen valmennuksen
ulkopuolinen Valviran loppuluento omavalvontasuunnitelmasta)
- Osallistujia lähes kaikista hankekunnista yhteensä yli 90
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
Palautetta / koontia / kehittämistarpeita
-
OMA TUPA, OMA LUPA –
IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN
TUKEMINEN PALVELUILLA
http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa
Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa
KIITOS!
Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi
Anu Kärki
lähihoitaja, hanketyöntekijä
044-7730 214
anu.karki@huittinen.fi
AJANKOHTAISTA KEHITTÄMISOSIOSSA TOUKOKUU 2015
Ovet-valmennus
Tapaaminen liittyen Ovet-valmennukseen, paikalla Satakunnan Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen
omaishoidon vastaava ohjaaja Tanja Tukkikoski sekä toinen Ovet-valmentaja, avopalveluohjaaja Heli
Ruohola. Ovet-valmennus järjestetään viitenä iltapäivänä ajalla 8.5.-15.6. klo 12-15.15. Omaishoitajille
meni infokirjeen mukana alustavaa tietoa valmennuksesta sekä hakulomake. Hakemuksia tuli kuitenkin
vain kaksi kpl, joten päätimme soittaa läpi kaikki viime vuonna aloittaneet omaishoitajat, saimme 4 uutta mukaan, joten osallistujia on kaikkiaan 6.
Suunniteltiin myös omaishoitajille virkistystapahtumaa elokuulle, paikkana Mattilan Marjatila. Ohjelmassa ruokailu + kahvit, paikalla myös edustajia mm. Omaishoitajat ja läheiset liitosta sekä Omaisena
edelleen yhdistyksestä.
Perhehoito
Perhehoidon kehittämiseen liittyen oli 29.4. Hyvää perhehoitoa Etelä-Satakunnasta prosessikoulutus
Eurassa. Koulutuksessa käytiin läpi mm. seudullisen perhehoidon tilannetta sekä uutta perhehoitolakia.
Koulutukseen kuuluu vielä neljä muuta koulutuspäivää, jotka kaikki pidetään tämän vuoden aikana.
Verkostoituminen
Huittisten hengitysyhdistyksen kevätkokouksessa kertomassa Yhteisvoimin kotona – hankkeen Huittisten kehittämisosiosta.
4.5. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote – koulutukseen liittyvä verkostotapaaminen.
5.5. Satakunnan omaishoitajat-verkostotyöryhmä Raumalla.
12.5. Omaishoitajien ryhmässä kertomassa kehittämisosion tilanteesta.
Keski-Satakunnan
Terveydenhuollon
Kuntayhtymä
29.5.2015
Ajankohtaista toukokuussa 2015
Yhteisvoimin kotona, KSTHKY
75- ja 80-vuotiaiden seulontakysely
 On ollut vanhusneuvostoissa hyväksyttävänä
 Käytettävä malli on Nurmeksesta, liikennevalomenetelmä. Lomake on muotoiltu Keski-Satakunnan
terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien omaan käyttöön sopivaksi
 Hyvinvointipäivää suunnitellaan ensi syksyksi Harjavallan liikuntahalliin. Yhteistyöpalaveri yhdistysten,
järjestöjen seurakunnan, kunnan ym. toimijoiden kanssa 29.5.2015
Hyvinvointisopimus-malli
 Materiaalipankkia suunniteltu yhdessä Akselin projektityöntekijä Sirpa Levyn kanssa
 Kotikäyntien tekijöille ohjaustilaisuus torstaina 21.4.2015, aiheena käytettävät lomakkeet ja ravitsemus
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä suoritettavat kotikäynnit
 Käytössä kuntaliiton lomake
 Jatkotoimenpidelomake suunnitteilla. Malli Salosta.
Asiakasraati (kuva)
 Raati toteutettiin 28.4.2015 Harjavallassa
 Raati järjestettiin Nakkilan ja Harjavallan juuri eläkkeelle jääneille
 Esille tulleet asiat esitellään Harjavallan perusturvalautakunnassa 20.5.2015, Nakkilaan on myös otettu
yhteyttä
 Raati mallinnetaan
Postiosoite:
Koulukatu 2
29200 HARJAVALTA
Puhelin:
044 4503122
044 4503123
Sähköposti:
eliisa.mannila@ksthky.fi
kaija.joensuu@ksthky.fi
Internet:
www.ksthky.fi
Keski-Satakunnan
Terveydenhuollon
Kuntayhtymä
29.5.2015
Mobiilin toimintakulttuurin muutos
 Henkilökuntaa valmennettu tulevaan muutokseen  tiedottaminen, keskustelut, usein kysyttyä
 juhannukseen mennessä käyttöönotto, minkä jälkeen alkaa toimintakulttuurimuutos
Lisäksi projektityöntekijöiden aikaa vievät mm.
 5.5.2015 Kaija Virjosen koulutus, Akseli /Eliisa
 6.5.2015 Tukiryhmän kokous
 8.5.2015 Markus Halmisen koulutus iäkkään asiakkaan sitouttamisesta kuntoutukseen/ Kaija ja Eliisa
 11.5.2015 Lupa puhua- velvollisuus vaieta – koulutus / Kaija ja Eliisa
 18.5.2015 Vanhenemisen ABC – koulutus /Eliisa
 22.5.2015 Kehittämispäivä, Posa
 28.5.2015 Projektipäälikön tapaaminen
 Innotuutori-koulutus lähipäivän, arvioinnin ja tehtävien suhteen / Eliisa ja Kaija (arviointi)
Postiosoite:
Koulukatu 2
29200 HARJAVALTA
Puhelin:
044 4503122
044 4503123
Sähköposti:
eliisa.mannila@ksthky.fi
kaija.joensuu@ksthky.fi
Internet:
www.ksthky.fi
PoSan kehittämisosion
aikaansaannoksia 22.5.2015
Kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen
 Voitas-koulutuksen pohjalta Kunnon hoitaja-koulutusta muokattu
kuntoutumisyksikön henkilökunnalle. Koulutuksia pidetään joka keskiviikko
iltapäivisin 5-6 kertaa.
 Palavereja pidetty kuntoutumisyksikön toimintamallin kehittämiseksi.
 Posan puhe- ja toimintaterapeutti käyneet tutustumassa Lohikon
palvelukodissa olevaan kuntouttavaan päivätoimintaan ja
kuntoutumisyksikköön. Molempiin yksiköihin terapeutit tulevat vielä
uudelleen antamaan henkilökunnalle ohjeistusta heidän tarpeiden mukaan.
Myös terveyskeskuksen vuodeosastojen fysioterapeutit kävivät
tutustumassa. Terveyskeskuksen kanssa pidetty myös palavereja, jotta
tiedon kulku taataan ja asiakkaalle tehtäviä testejä yhdenmukaistettiin.
Posan arkiliikuntasopimuksen mallintaminen
 Ensimmäinen versio Posan arkiliikuntasopimuksesta on tehty, työstetään
yhdessä työryhmän kanssa.
Gerontologisen kokonaisarvioinnin mallintaminen
 Gerontologinen kokonaisarviointi on mallinnettu
 Ahkeraa tiedottamista koulutuksista ja omien koulutusten suunnittelua.
Koulutus
 Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote-koulutukset olivat 13 ja
28.4. Kolmas kokoontuminen suunnitteilla kesälle.
 Lupa puhua, velvollisuus vaieta 29.4 ja 11.5
Johanna ja Sara
19.5.2015
Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion tilannekatsaus kehittämispäivään 22.5.2015 Kankaanpäässä
Kotiutusprosessin kehittäminen
Satakunnan keskussairaalassa järjestetään 11.6. klo 12–16 foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta. Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoisuutta erilaisista kotiutuskäytännöistä, avata keskustelua asian tiimoilta,
lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kehittää kotiutusta. Ikääntyneiden kotiutusta käsitellään niin
erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin kotihoidon näkökulmasta.
Operatiivisen toimialueen puolelta on sovittu korkean riskin kotiutuslomakkeen pilotoinnista kirurgian
osastolla. Tarkoituksena on kehittää myös malli riskin havaitsemisen jälkeiseen toimintaan.
Kotihoidon tukeminen
Kotihoidon haastattelut on tehty ja niistä ollaan koostamassa raporttia.
Syksyllä pidettävien kotihoidon päivien päivämääräksi on suunniteltu joko 16.9. tai 23.9. Kotihoidon työntekijöille lähetetään kysely, jossa pyydetään ideoita päivän toteutukseen, sisältöön ja puhujiin. Aikataulutuksen kanssa on ollut ongelmia.
Kuntouttava työote
Pilottiosastojen nykytilan kartoitukset, mukaan lukien tilakartoitus, osastonhoitajan haastattelut sekä
ryhmähaastattelut, on tehty yhtä lukuun ottamatta kaikilla pilottiosastoilla. Pilottiosastoina mukana ovat
sisätaudeilta kaksi osastoa, keuhkosairauksien osasto, kirurgian osasto ja Satalinnan kuntoutusosasto.
Haastattelut on nauhoitettu ja ne litteroidaan. Analyysien jälkeen on tarkoitus sopia osastojen kanssa
pilottikokeilusta, jotka perustuvat alkukartoituksessa koottuihin tietoihin.
Kuntoutusprosessin tehostaminen
Pilottiosastojen ja kuntien työryhmät ovat jatkaneet työtään. Eurajoen työryhmä aloitti toimintansa 5.5.
Erikoissairaanhoidon pilottiosastojen ja kuntien työryhmät kutsutaan koolle 29.5, jolloin tarkoituksena on
koota työryhmissä läpikäytyjä asioita sekä sopia pilottikokeilujen aloittamisesta liittyen yhteydenottoon ja
tiedonsiirtoon sekä kotiutuksen tarkastuslistaan.
Porin työryhmien osalta aloitus siirtyy syksyyn. Syksyllä aloitetaan myös kuntoutussuunnitelmien kehittäminen ja käyttöönotto, tähän liittyen syksyllä on tulossa orientoivaa koulutusta.
Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen
Mahdottomasta mahdollisuuksiin - ikääntyneiden kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta -koulutus pidettiin 28.4 Länsi-Suomen Diakonialaitoksella.
Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Kouluttajana oli vanhuspsykiatri, psykoterapeutti Pirjo Juhela. Potilastapauksia esittelivät fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä, sosiaalityöntekijä Hanna Humppi Säkylästä
sekä sosiaalityöntekijä Salla Nyholm Porin perusturvakeskuksesta sekä projektisuunnittelijat Tarja Lindgren ja Sari Furuholm. Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua potilastapausten kautta ja opittiin paljon toistemme toimintatavoista ja organisaatioista.
Vanhenemisen ABC – näkökulmia kotona selviytymiseen pidettiin 18.5 keskussairaalassa. Koulutukseen
tuli hyvin ilmoittautumisia ja joukossa oli hoitajia erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja kotihoidosta. Lisäksi mukana oli huomattavan monta farmaseuttia sekä useampi fysioterapeuttikin. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä henkilökunnan gerontologista, geriatrista ja vanhuspsykiatrista osaamista.
Koulutuksessa yhdistettiin tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen liittyen.
Kouluttajina toimivat lääkehuollon lehtori, farmaseutti Alli Puirava, psykiatrinen sairaanhoitaja ja kouluttaja Sari Hurmansalo, lehtori Päivi Kankaanranta sekä ylilääkäri Maritta Salonoja. Koulutus herätti hyvin
kiinnostusta ja osallistujia oli 83.
Mentorointi
Sosiaalipalveluissa toteutettu mentorointikoulutus on saatu päätökseen, viimeinen kerta oli 21.5. Koulutuksen kokonaiskesto oli 14 tuntia, se toteutettiin opintopiirinä ja siihen osallistui viisi kehitysvammatyön
ammattilaista. Syksyllä (lokakuussa) Niko ja Sari kiertävät kehittämisosioissa kertomassa mentoroinnista
ja sen jälkeen järjestetään yleinen orientoiva puolen päivän koulutus SATKS:ssa.
Yhteistyö järjestöjen kanssa
Yhteistyössä Pois syrjästä ja PPPR – hankkeen kanssa on suunniteltu tapahtumaa, jonka tavoitteena on
lisätä henkilökunnan tietoa kolmannesta sekotorista ja niiden tarjoamista palveluista. Tapahtumaa on
suunniteltu syksylle ja työnimenä on ”Korvaamaton kolmas sektori”.
Muuta asiaa
Sari ja Tarja osallistuivat SAMK koulutukseen 8.5.2015, jonka aiheena oli ”Iäkkään asiakkaan sitouttaminen kuntoutukseen. Luennoitsijana oli geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen. Aiheina koulutuksessa
olivat mm. ikääntyneiden arjen monimuotoisuus, iäkkäiden toimintakyky, geriatrisen kuntoutuksen merkitys, motivoiva haastattelu, läheisten rooli, muistisairaan kuntoutus, kuntoutuksen suunnittelun ydinedellytykset sekä seurannan tärkeys.
Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote –koulutuskokonaisuus on pidetty, jälkimmäinen kerta 4.5.
Saatu palaute oli varsin myönteinen ja erityisen arvokkaana pidettiin keskustelua ja tutustumista toisten
organisaatioiden työntekijöihin ja työskentelyyn.
20.5.2015
Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset toimenpiteen
tilannekatsaus kehittämispäivään 22.5.2015 Kankaanpäässä
Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset
Tavoitteena oli, että haastattelut olisivat olleet käytynä toukokuun alkuun mennessä.
Haastatteluissa kysymykset kohdennettiin koskemaan palveluita ja avun tarvetta, kotia, arkea ja vanhemmuutta sekä tulevaisuutta. Lopullinen yhteenveto on vielä kesken, koska yksi perheistä on vielä
haastattelematta.
Esille nousseita asioita olivat niin vanhempien kuin kehitysvammaistenkin korkeat iät. Haastateltujen
vanhempien keski-ikä on tähän mennessä 80,6 vuotta ja vanhin heistä oli 94-vuotias. Kehitysvammaisten keski-ikä oli 51,2 vuotta ja vanhin heistä oli 66-vuotias.
Useammat vanhemmista olivat miettineet lapsensa tulevaisuutta ja usealta nousi esille se, että kunpa
eläisivät päivän kauemmin kuin lapsensa. Toisilla oli suunnitelmia lapsensa asuinpaikan suhteen sitten
kun heistä aika jättää. Kaikilta nousi esille, että lapsi saa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista.
Useilta tuli esille se, että eivät kumpikaan pärjäisi yksinään kotona asumassa, mutta yhdessä asuminen
onnistuu.
Palveluista nousi esille se, että monella on työtoimintaa, mutta heillä ei ole tilapäishoitopaikkaa. Vanhemmat kokevat, että tarvitsivat välillä kotiin päivähoitajaa lapselleen jolloin itse pääsisivät asioille ja
omaishoitajien retkille.
Vaikka lapsella oli työtoimintaa ja joillakin tilapäishoitopaikka, niin vanhemmilla ei ollut tietoa siitä oliko
heillä tehtynä palvelusuunnitelmaa. Tämä asia sekä vähäinen tieto palveluista sekä mahdollisista haettavista tuista nousi selkeästi esille keskusteluissa.
Mentorointi
Mentorointikoulutus kokonaisuus on päättynyt sosiaalipalveluissa. Syksyllä mahdollisesti lokakuussa
lähden Sarin kanssa kiertämään kehittämisosioita ja kertomaan mentoroinnista. Tämän jälkeen marraskuussa tarkoituksena järjestää yleinen orientoiva puolen päivään koulutus SATKS:ssa.
Yhteisvoimin kotona – hanke
Perusturvakuntayhtymä Akseli
Sirpa levy
KEHITTÄMISPÄIVÄ 22.5.2015, AJANKOHTAISKATSAUS
Palvelutarpeen arviointitoimintamalli ja hoito- ja palvelusuunnitelma, mobiilikotihoito
Toimintamallia kotihoitoalueilla alueilla, seurataan, arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia käytännön
tuomien huomioiden mukaan. Omahoitajilta kuluu paljon aikaa moniammatillisen hops-käynnin
järjestämiseen. Järjestämisvastuu siirtyy työjakajille ja he varaavat ajan hops-käyntiä ja kirjaamista varten
mobiiliin. Työnjakajat laittaa myös hops ja liikuntasopimusten seuranta ja arviointiajat sovitusti.
Eliisa Mannilan kanssa pidetty materiaalipankin tiimoilta palaveri 5.5.2015. Samoilla sisältöajatuksilla ollaan
liikkeellä.
Liikuntasopimusmalli.
Liikuntasopimustoimintamallin
kanssa
käynnistymisvaikeuksia
Käynnistetään touko-kesäkuun aikana omahoitajatiimien keskustelut (kesälomia mukaillen).
edelleen.
Asiakasosallisuus. Asiakaspalautejärjestelmän osana asiakastyytyväisyyskysely. Asiakaskysely päätetty
tehdä kyselynä (ei haastatteluna) asiakkaille. Kyselypohja tehty mukaillen Paraisten kyselyä ja EteläKymenlaakson Kokonainen elämä kotona – mallia. Malli tehdään google forms pohjalle (webropol ei
hankita). Kyselypohja laitettu vanhusneuvostoille (Masku, Mynämäki) kannanottoa varten.
Asiakasfoorumi. Ensimmäinen asiakasfoorumi 27.5.2015. Kutsut lähetetty 8.5. Ennaltaehkäisevien
palveluiden sh ja sosiaaliohjaaja palveluohjauksesta suunnittelutyössä mukana jatkossakin ja ottavat
vastuu asiakasfoorumeista hankkeen jälkeen, jos toiminta katsotaan hyödylliseksi. Asiakasfoorumiin 11
ilmoittautunutta 19.5 mennessä (ilmoittautuminen loppuu 20.5)
Vertaisliikuttajat. Koulutuksessa (liikuntatoimen ja rajatonta liikuntaa – hankkeen tilaisuus) 5.5 Maskussa
50 osallistujaa. Kesän jälkeen palataan yhteistyöhön osallistujien kanssa kotihoidon vertaisliikuttajaasiassa
Opinnäytetyöt. Opinnäytetyöseminaarit 11.–12.5. Käyty kuuntelemassa kolmea työtä. Tehdään
toimeksiantajan lausunnot töistä. Selvityksen alla lehtiartikkelin tekeminen Vakka-Suomeen (paikallislehti
Akselissa), jonka tarkoituksena välittää hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ja sen tuloksia Akselissa.
Työntekijöille kooste ja esitys mahd. pian tai viim. elokuun lopulla. Kun työt ovat theseuksessa, laitetaan
linkit hankkeen kotisivuille.
Gerontologinen osaaminen, koulutukset. Kehittämisyhteistyö palaveri kotihoidon, vuodeosaston ja
kotisairaalan kanssa 21.4. Sovittu kotiutusten ja osastolle lähettämisten seuranta 16.6 asti (liitteenä
seuranta kaavio). Tarkastellaan silloin tuloksia ja päätetään jatkosta.
”3-osainen koulutussarjan” jatkuu vielä kolmen koulutus kerran verran. Kouluttaja Kaija Virjonen Turun
AMK.
Projektityöntekijä + kotihoidon henkilökuntaa (4 lähihoitajaa) osallistunut koulutuksiin Paraisilla ja Porissa.
Lupa puhua ja velvollisuus vaieta koulutus etäyhteydellä Akselissa 29.4 ja 11.5, yhteensä 20 osallistujaa.
Muuta:
 Kesäjuhla-järjestelyt (10.6) hyvässä vauhdissa.
 Käyty Salon kotihoidossa tutustumassa kotihoidon koordinaattorin työn kuvaan ja Käytä pääomaa.hankkeessa aloitettuun ja nyt Salossa muistikoordinaattorin vetämänä toimivaan ”Nuppi ja noppa”aivoaktiviteetti kerhoon.
 Teemailtapäiviä tulossa toukokuussa 3, päivätoiminnan ohjaajan järjestämänä. Teemailtapäivissä
aiheena kuulohuolto ja Yhteisvoimin kotona – hanke painottaen toimintakyvyn tukemisen
näkökulmaan (liikuntasopimus).
Paraisten kaupungin kehittämisosio
Arja Santapukki 25.5.2015
Ajankohtaista Paraisten kehittämisosioista
1. Asiakaspalautejärjestelmän palautetilaisuus
- Asiakaspalautetilaisuus kyselyn pohjalta pidetään 9.6.15 klo 17.00-19.00
- Yritetty saada ulkopuolinen vetäjää tilaisuuteen ja tarjouspyynnöt lähetettiin neljään
paikkaan (Novia, Turun AMK, Vasso, Fsck ja Sokra–hanke). Kukaan ei jättänyt
tarjousta. Paraisten sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Merja Fredriksson
lupautui vetämään tilaisuuden.
- Kutsut tilaisuuteen aloitettiin lähettämään 22.5. Saariston asiakkailla ja omaisilla on
mahdollisuus osallistua tilaisuuteen etäyhteydellä kolmesta saariston kunnanosasta.
2. Kotihoidon käytäntöjen ja toimintatapojen kehittäminen
- Henkilökuntakyselyn työstäminen siirtyi kesään ja työpajat syksyyn.
3. Koulutukset:
- Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma
palvelutarpeen arvioinnissa 28.4. (ruotsiksi) ja 12.5. (suomeksi); Novia
- Satakunnan sairaanhoitopiirin Lupa puhua-velvollisuus vaieta – Vaitiolovelvollisuus
viranomaisyhteistyössä etäkoulutuksena 29.4., jolloin ei saatu yhteyttä. Uusi yritys
oli 11.5., jolloin yhteys toimi hyvin.
4. Hanketyöntekijä osallistui kaupunki järjestämään kotihoidon henkilökunnalle
tarkoitettuun koulutukseen, jossa opeteltiin hyödyntämään olemassa olevia mittareita
palvelutarpeen arvioinnissa. Siellä nousi esiin kotihoidon kehittämisen kohteita mm.
yhteistyön tarpeesta ja erilaisten käytäntöjen yhtenäistämisestä. Näitä tullaan
työstämään syksyn työpajoissa.
5. 23.4. kerrottu Paraisten kehittämisosion osahankkeen etenemisestä vanhusneuvoston
jäsenille.
6. Yhteistyötä tehty Akselin kehittämisosion hanketyöntekijä Sirpa Levyn kanssa. On
vaihdettu erilaisia kotihoidon kyselyjä ja malleja sekä keskusteltu niistä.