docÄLYKÄS VESI
download 
Report Transcription
ÄLYKÄS VESI
ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen Osahankkeiden esittely • • • • HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja viemäriverkostoon Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi Vesijohto- ja viemäriverkon uudet kuntotutkimusteknologiat 12.5.2015 Pentti Janhunen 2 HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena • Yhteyshenkilö verkostoinsinööri Tiia Lampola – (09)1561 3176, tiia.lampola@hsy.fi • Älykäs Vesi –hankkeessa tarjotaan yrityksille mahdollisuus pilotoida tuotteitaan todellisessa vesihuoltojärjestelmässä • Osaprojektissa luodaan periaatteet ja edellytykset pilotointien toteutukselle – Määritellään ja kuvataan fyysisen vesihuoltojärjestelmän osat, joissa pilotointia voidaan toteuttaa haetaan paras mahdollinen ympäristö kullekin kehitettävälle tuotteelle – Laaditaan metatietokuvaus pilotointiin saatavilla olevasta tiedosta – Saatetaan tieto helposti käytettävään, koneluottavaan muotoon – Tavoitteena ei ole luoda kaupallistettavaa tuotetta 12.5.2015 Pentti Janhunen 3 HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena • HSY avustaa laitteistoasennuksissa ja toimittaa tarvittavat tiedot vesihuoltojärjestelmästä • Sekä yritys että HSY saavat tulokset käyttöönsä – Yrityssalaisuudet turvataan • Pilotoinnissa huomioitava – Ei saa vaarantaa vesihuoltojärjestelmän normaalia toimintaa ja talousveden turvallisuutta – Ei saa vaarantaa tietoturvaa • Yrityksiltä tarvitaan – Konkreettiset, yksilöidyt tarpeet pilotointiympäristölle – Määritykset tiedon rakenteelle 12.5.2015 Pentti Janhunen 4 Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja viemäriverkostoon • Yhteyshenkilö verkkopalveluyksikön päällikkö Pentti Janhunen – (09)1561 3756, pentti.janhunen@hsy.fi • Älykäs Vesi –hankkeen perusta – Korkealaatuinen mittausdata – Integroidut tietojärjestelmät • Osaprojektin tavoitteena on kehittää mittalaitteita (antureita) keskeisten vesihuoltoteknisten suureiden mittaukseen • Keskeiset mitattavat suureet – – – – – Paine Virtaama (vesijohto- ja viemäriverkko) Vuotojen havaitsemiseen liittyvät akustiset suureet Talousveden ja jäteveden fysikaalinen ja kemiallinen laatu Talousveden mikrobiologinen laatu 12.5.2015 Pentti Janhunen 5 Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja viemäriverkostoon • Mittauksia käytetään mm. – Reaaliaikaisen tilannekuvan luomiseen vesihuoltojärjestelmän tilasta Päätöksenteon tukeminen häiriötilanteissa – Vesihuoltojärjestelmän toiminnan ymmärtämiseen – Asiakaspalvelun parantamiseen • Vaatimuksia mittalaitteille – – – – – – Luotettavuus Riittävän laaja mittausalue Mittaustarkkuuden tulee säilyä läpi koko mittausalueen Pieni energiankulutus Pieni huoltotarve Edulliset hankinta- ja käyttökustannukset • Oleellinen osa mittaamista on mittaustiedon, siirto, validiointi ja mittausten tahdistaminen Osaprojekti koordinoidaan datan laadun hallinta –projektin kanssa 12.5.2015 Pentti Janhunen 6 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi • Yhteyshenkilö verkkopalveluyksikön päällikkö Pentti Janhunen – (09)1561 3756, pentti.janhunen@hsy.fi • Älykäs Vesi –hankkeen perusta – Korkealaatuinen mittausdata – Integroidut tietojärjestelmät Tiedonsiirto järjestelmästä toiseen • Osaprojektin tavoitteena on kehittää tehokas, geneerinen tiedonsiirtojärjestelmä tietojen siirtämiseksi tietojärjestelmien väleillä 12.5.2015 Pentti Janhunen 7 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi • Vesihuollon käyttämiä tietojärjestelmiä – – – – – – – Vedenjakelun ohjausjärjestelmä Pumppaamoiden kaukokäyttöjärjestelmä Asiakastiedon, asiakaskontaktien ja viestinnän tietojärjestelmät Verkkotiedon ja verkkoinvestointien käsittelyjärjestelmät Hydrauliset mallinnusohjelmat Seututietojärjestelmä Taloushallinnon tietojärjestelmät • Projektia tukee HSY:n vesihuollon informaatioarkkitehtuurisuunnitelma (ei kuulu Älykäs Vesi -projektiin) – Määritellään kunkin tietoalkion tallennuspaikka – Määritetään tiedonsiirtotarve eri tietojärjestelmien väleillä 12.5.2015 Pentti Janhunen 8 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi • Tietojärjestelmien integroinnin etuja – Tietoa ei tarvitse manuaalisesti siirtää järjestelmästä toiseen -> Vähentää työtä, virheitä ja nopeuttaa tietojenkäsittelyä – Kuhunkin käyttötapaukseen voidaan valita teknologisesti ja toiminnallisesti siihen parhaiten soveltuva tietojärjestelmä – Mahdollistaa ketterän ohjelmistokehityksen ja eri kokoisten ohjelmistotalojen osallistumisen – Tietoa voidaan päivittää master-järjestelmään muista tietojärjestelmistä – Yhden toimittajan käyttöön liittyviä riskejä voidaan pienentää 12.5.2015 Pentti Janhunen 9 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi • Tiedonsiirtojärjestelmän ohjelmistoteknisiä ratkaisuja – Erityiset tiedonsiirto-ohjelmat (mahdollistavat suorakäytön tai eräajotyyppisen siirron määrävälein) – Standardisoidut SOAP-tyyppiset suorakäyttöiset palvelurajapinnat – Koontitietokantojen käyttö • Tiedonsiirto-ohjelmat mahdollistavat tiedon käsittelyn siirron yhteydessä – Tiedon rikastaminen siirron yhteydessä laskennallisesti ja/tai yhdistämällä tietoa eri lähteistä – Tiedon validiointi – Jatkuva konversio kahden erilaisen tietomallin välillä • Tarpeesta riippuen tiedonsiirto tehdään reaaliaikaisesti tai määrävälein eräajotyppisesti 12.5.2015 Pentti Janhunen 10 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi Tietojärjestelmiä (System 1 - n) käytetään esim. - Vedenjakelun- ja viemäröinnin ohjaukseen - Verkko- ja asiakastiedon käsittelyyn - Hydrauliseen mallinnukseen - Investointien hallintaan - Johdon tilannekuvan luomiseen System 6 System 5 System n Kuhunkin tietojärjestelmään siirretään tarvittavat tiedot muista järjestelmistä keskitetyn tiedonsiirtojärjestelmän avulla. Siihen voidaan tarvittaessa liittää uusia tietojärjestelmiä. TIEDONSIIRTOJÄRJESTELMÄ System 4 Tiedonsiirto-ohjelmat SOAP-rajapinnat Koontitietokannat DMZ-alue Palvelurajapinta ulkoisille tietojärjestelmille - Urakoitsijat, konsultit, viranomaiset (pääsynhallinta) - Avoin data System 3 System 2 12.5.2015 System 1 Pentti Janhunen 11 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi • Tiedonsiirtojärjestelmän kehittämisen periaatteita – Käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja avoimia tietomalleja – Koontitietokantana käytetään tanskalaisen DANVA:n kehittämää tietomallia, jota tarpeen mukaan kehitetään edelleen http://www.danva.dk/Medlemmer/Projekter/DANVA-projekter.aspx – Kehitettävän järjestelmän lähdekoodin immateriaalioikeudet eivät kuulu ohjelmistokehittäjälle, vaan ne annetaan jollekin yleishyödylliselle organisaatiolle – Kuka tahansa voi hyödyntää lähdekoodia vesihuoltoa palvelevien ohjelmistotuotteiden ja –palveluiden kehittämisessä 12.5.2015 Pentti Janhunen 12 Vesihuollon tietojärjestelmien integrointi • Osaprojektin POC-vaiheen tehtäviä – Selvitetään DANVA:n tietomallin tai sen osien soveltuvuus ajateltuun käyttöön ja mahdollinen laajennustarve – Kehitetään järjestelmäpilotti – Selvitetään lähdekoodia hallinnoiva yleishyödyllinen yhteisö ja toiminnan rahoitus 12.5.2015 Pentti Janhunen 13 Vesijohto- ja viemäriverkon uudet kuntotutkimusteknologiat • Yhteyshenkilö ryhmäpäällikkö Kaisa Putkonen – (09)1561 3894, kaisa.putkonen@hsy.fi • Osaprojektin tavoitteet – Kehittää vesijohtoverkon rakenteellisen kunnon tutkimusmenetelmiä – Kehittää viemärikuvausta 12.5.2015 Pentti Janhunen 14 Vesijohto- ja viemäriverkon uudet kuntotutkimusteknologiat • Vaatimuksia vesijohtoverkon rakenteellisen kunnon tutkimusmenetelmille – Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen mittaukseen perustuva kuva vesijohdon rakenteellisesta kunnosta – Sovelluttava suuren massan tutkimiseen (HSY:n verkon pituus 3000 km) – Menetelmän minimoitava – Kaivutyöt – Vedenjakelun keskeytykset – Hygieniariskit 12.5.2015 Pentti Janhunen 15 Vesijohto- ja viemäriverkon uudet kuntotutkimusteknologiat • Viemärikuvauksen kehittäminen – – – – Jatkuvatoiminen laseriin perustuva dimensiomittaus Gyroskooppeihin perustuva kaltevuusmittaus IR-aaltoalueen kameroiden käyttö Viemärikuvaustulosten automaattisen analysoinnin kehittäminen esim. vikojen tunnistus ja luokitus konenäön avulla 12.5.2015 Pentti Janhunen 16
