docPöytäkirja PDF
download 
Report Transcription
Pöytäkirja PDF
Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 18.03.2015 Julkinen 1 (65) Kokoustiedot Aika 18.03.2015 keskiviikko klo 15:00 - 16:20 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Paavo Kankkunen Jaakko Kosunen Sirpa Kulin Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala Maija Svärd Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen Matti Solehmainen Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Tapio Räsänen, suunnittelujohtaja Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Jarkko Meriläinen, tonttipäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja talouspäällikkö Asiat 44 - 61 § kaupunginhallituksen edustaja Maaningan edustaja esittelijä klo 15.25, asiat 1 - 4 pöytäkirjanpitäjä Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 18.03.2015 Julkinen 2 (65) Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 18.3.2015 Pekka Pollari Varpu Puskala Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 23.3.2015 Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Muutoksenhakukiellot Pöytäkirja 4/2015 18.03.2015 Julkinen 3 (65) Kuntalain 91 §:n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä §:ien 44, 45, 48, 50 – 52, 55 – 57 ja 59 - 61 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla §:iin 46, 49, 53 ja 54, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet §:ien 46, 49, 53 ja 54 osalta liite A seuraava valitusosoitus §:n 47 osalta liite B ja seuraava valitusosoitus §:n 58 osalta liite H Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 18.03.2015 Julkinen 4 (65) Käsitellyt asiat Nro § Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 44 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 45 § Pöytäkirjantarkastajat 6 3 46 § Asuntotontin 297-10-10-7 vuokraaminen / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry 7 4 47 § 1 Oikaisuvaatimus / Tonttien 297-16-28-1 (Ilveksentie 5) ja 297-16-291 (Ilveksentie 3) maanvuokrasopimuksien uusiminen 11 5 48 § 2 Vesien tila hyväksi yhdessä - Lausuntopyyntö ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi 2016 - 2021 14 6 49 § 3-4 Talkoorahan myöntäminen Kurkimäen Kelokylän esiintymislavan rakentamiseen ja hiihtoladun parantamistöiden toteuttamiseen 20 7 50 § 5 Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemärin toiminta-alueen hyväksyminen 22 8 51 § 6 Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen 26 9 52 § 7-11 Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkaminen 31 10 53 § 12 Nopeusrajoituksen muutos Peipposenrinne ja Inkilänmäki 36 11 54 § 13 Yleissuunnitelma rännikatujen suojateiden turvallisuuden parantamisesta 38 12 55 § 14 Vitostien katusuunnitelmaluonnoksen hyväksyminen nähtävilläoloa varten 40 13 56 § 15-16 Pienen Neulamäentien ja Kranaattikujan katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen nähtävilläoloa varten 43 14 57 § 17-19 Asevarikontien (paaluväli 210- 700) ja Majurikadun katusuunnitelmanluonnoksien hyväksyminen nähtävillä oloa varten 46 15 58 § 20-22 Poikkeaminen (LTK) / Maaninka 408-6-90 (Isohiekantie 82) 49 16 59 § 23-26 Tiedonanto valmistelusta / Asemakaavan muutos / Varastokatu 3-5 (1-37-1 ja 2) 54 17 60 § * Asemakaavan muutosehdotus / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi 1-20 56 18 61 § 27 KYP tiedonannot 2015 60 46,49,53,54 § Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 61 47 § Liite B Kaupunkirakennelautakunta / kuntalain mukainen valitusosoitus 62 58 § Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen / kaupunkirakennelautakunta 64 Muutoksenhaku Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 5 (65) 44 § 18.03.2015 44 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 6 (65) 45 § 18.03.2015 45 § Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Pekka Pollari ja Varpu Puskala. Päätös Valittiin Pekka Pollari ja Varpu Puskala Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 7 (65) 46 § 18.03.2015 § 46 Asianro 1735/10.00.02.01/2015 Asuntotontin 297-10-10-7 vuokraaminen / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kaupunkirakennelautakunta on 9.10.2013 § 173 päättänyt varata Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:lle tontin Männistön kaupunginosan korttelista 10. Varauspäätös on lainvoimainen ja varausmaksu maksettu. Varaus kohdistuu 21.2.2014 rekisteröidyssä lohkomistoimituksessa muodostettuun tonttiin 29710-10-7. Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry on hakenut tontin vuokraamista. Tontin sijainti on esitetty oheisissa kartoissa. Yleissilmäyskartta tontin sijainnista Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 8 (65) 46 § 18.03.2015 Tontin sijainti asemakaavakartalla Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry on vuonna 1969 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia vanhusten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa edistämiseksi. Tontti 10-10-7 on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike-, toimisto- ja palveluasumisen korttelialueeksi (ALP-1). Tontin pinta-ala on 3745 m2 ja rakennusoikeus 4000 k-m2. Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:n tarkoituksena on toteuttaa tontille rakennushanke, johon tulisi 56 kpl vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. Hankkeen rahoitukseen on tarkoitus käyttää ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen) korkotukilainaa, joten tontin vuokrauksen tulee tapahtua ARA:n hyväksymiä tontinvuokrausehtoja noudattaen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ilmoittanut, että se hyväksyy tontin 10-10-7 enimmäistonttihinnaksi 120 €/k-m2. Tontin vuosivuokra on 5 % tontin hinnasta. Näillä perusteilla tontin hinnaksi saadaan 480 000 euroa ja vuosivuokraksi 24 000 euroa. Hinta on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Vaikutusten arviointi Tontin vuokraamisella pyritään edistämään asemakaavan toteuttamista ja siten tiivistämään kaupunkirakennetta, joten päätös on ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen (kv 6.4.2009 § 37). Yritysvaikutuksiltaan esitys on positiivinen, koska hakijan esittämällä rakentamisella on rakennusalan yrityksiä työllistävä vaikutus. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:lle vuokrataan tontti 297-10-10-7 seuraavin ehdoin: Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 9 (65) 46 § 18.03.2015 1. Vuokra-aika alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2063. 2. Tontin vuosivuokra on 24 000 euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). 3. Vuokralainen sitoutuu rakentamaan vuokra-alueelle asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen siten, että vähintään 3900 k-m2 rakennusoikeutta tulee käytettyä, kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen (rakentamisvelvoite). 4. Tontille rakennettaessa on noudatettava kaupungin hyväksymiä korttelisuunnitelmia sekä alueen suunnittelu- ja rakentamisohjeita. 5. Maanpäällisten yhdyskäytävien rakentaminen tulee pitää optiomahdollisuutena suunnittelussa ja rakentamisessa. 6. Luonnontilaiselta alueelta tontille tulevat vedet kuuluvat tontinhaltijan johdettavaksi sadevesiviemäriin tai ympäröivään maastoon. Vesiä ei kuitenkaan saa johtaa niin, että siitä on haittaa naapurille. 7. Tontille jäävä puusto siirtyy korvauksetta vuokralaisen omaisuudeksi. Vuokralainen saa kaataa tontilta puita ilman vuokranantajan lupaa. Mahdollisista maisematyöluvista tai muista puiden kaatamisen edellyttämistä luvista vastaa tällöin vuokralainen. 8. Vuokralainen vastaa vuokra-alueella olevien puiden aiheuttamista vahingoista. 9. Vuokra-alueelta tulevat ylijäämämassat on sijoitettava kaupungin osoituksen mukaisesti kaupungin läjitys- ja ympäristörakentamiskohteisiin. Lisätiedot Pekka Rautiainen, puh 044 718 5666. 10. Vuokralainen sitoutuu omalla kustannuksella poistamaan vuokra-alueelle jäävällä vanhalla urheilukentällä sijaitsevat urheilukentän käyttöön liittyneet valaisinpylväät, valaisimet, vesipisteet, sähköpisteet, kaapelit, jätevesiviemärit, kaivot, salaojat ja muut urheilukentän rakenteet. 11. Tontin 10-10-7 autopaikoista 8 kpl sijoitetaan rasitteena tontille 10-10-6. Autopaikkojen sijoittamista varten on kaupunkirakennelautakunta myöntänyt poikkeamisen 9.4.2014 § 91. Vuokralainen vastaa autopaikkarasitteista aiheutuvista velvoitteista ja kustannuksista. 12. Kuopion Energia Oy:llä on korvauksetta pysyvä oikeus pitää tontilla muuntamoa. 13. Kuopion kaupungilla on korvauksetta pysyvä oikeus palovesiaseman sijoittamiseen tontille. 14. Kuopion kaupungilla on korvauksetta pysyvä oikeus 6 metriä leveää kulkuyhteyttä varten asemakaavassa yleiselle jalankululle varatulla alueella. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 10 (65) 46 § 18.03.2015 Kulkuyhteyden kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksista vastaa yksin Kuopion kaupunki. 15. Tontin hallintaoikeuden edellytyksenä on allekirjoitettu maanvuokrasopimus. 16. Vuokralaisella on oikeus hakea tällä päätöksellä rakentamista varten tarvittavat viranomaisluvat. Rakennuslupa voidaan kuitenkin myöntää vasta kun tontin maanvuokrasopimus on allekirjoitettu. 17. Muutoin noudatetaan vuokrasopimuksessa tarkemmin sovittavia tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja. 18. Kaupungilla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen niin kauan kuin vuokraoikeutta ja sillä olevia rakennuksia rasittaa valtion asuntolaina tai korkotukilaina. 19. Tämä päätös pannaan täytäntöön heti kuntalain 98 §:n perusteella. Valmistelija Jukka Tapani Räsänen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. 044 718 5537 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 11 (65) 47 § 18.03.2015 § 47 Asianro 641/10.00.02.01/2015 Oikaisuvaatimus / Tonttien 297-16-28-1 (Ilveksentie 5) ja 297-16-29-1 (Ilveksentie 3) maanvuokrasopimuksien uusiminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Asunto Oy Ilvesrinne -niminen yhtiö on vuokramiehenä tonteilla 297-16-28-1 ja 297-16-29-1. Tonttien maanvuokrasopimukset päättyvät 14.7.2015. Tontit ovat asemakaavamerkinnältään rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Tonttien sijainnit on esitetty oheisissa kartoissa. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 12 (65) 47 § 18.03.2015 Tonttipäällikön päätökset maanvuokrasopimuksien uusimisista Tontin 16-28-1 maanvuokrasopimuksen uusimisesta on päätetty tonttipäällikön 26.1.2015 § 15 päätöksellä ja tontin 16-29-1 maanvuokrasopimuksen uusimisesta on päätetty tonttipäällikön 26.1.2015 § 16 päätöksellä. Päätöksillä tonttien vuokra-aikoja on jatkettu vuoden 2046 loppuun saakka. Uusia maanvuokrasopimuksia varten tonttien maanvuokrat on määritelty asemakaavassa osoitettujen rakennusoikeuksien mukaan, kuten kaupungin maapoliittinen ohjelma rivitalotonttien osalta edellyttää. Kettulanlahden kaupunginosassa rivi- ja kerrostalotontin hinta vuonna 2015 on 119,87 euroa/km². Tontin vuosivuokra on 4 % tontin arvosta ja vuokra on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Tontin 16-28-1 asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 640 k-m², jolloin tontin 16-28-1 uudeksi vuokraksi muodostuu 3 069 euroa/vuosi. Tontin 16-29-1 asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 600 k-m², jolloin tontin 16-29-1 uudeksi vuokraksi muodostuu 2 877 euroa/vuosi. Voimassa olevien maanvuokrasopimusten mukaiset tonttien tämän hetkiset vuokrat ovat noin 600 euroa/vuosi. Tonttien edelliset maanvuokrasopimukset on tehty vuonna 1965 silloiseen maan arvoon perustuen ja sidottu elinkustannusten yleisindeksiin. Maan arvo on kuitenkin noussut indeksiä nopeammin. Tästä syystä vuokraan muodostuu tasokorotus maanvuokrasopimusta uusittaessa. Vanhoja maanvuokrasopimuksia uusittaessa tällaiset tasokorotukset ovat tavanomaisia. Oikaisuvaatimus Asunto Oy Ilvesrinne -niminen yhtiö on tehnyt oikaisuvaatimuksen tonttipäällikön 26.1.2015 § 15 ja 26.1.2015 § 16 tekemistä maanvuokrasopimuksien uusimispäätöksistä. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan tonttien vuokrankorotuksien kohtuullistamista. Oikaisuvaatimuksen mukaan tonttien vuokrat nousevat suhteessa aiempiin vuokriin nähden kohtuuttomasti. Taloyhtiö ehdottaa, että vuokrien laskennan peruste tulisi olla asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden sijaan käytetty rakennusoikeus, koska rakennuksien sijaintien takia asunto-osakeyhtiö ei tule tonteilla käyttämään jäljellä olevia rakennusoikeuksia. Käytetyn rakennusoikeuden mukaan laskettuna tontin 16-28-1 Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 13 (65) 47 § 18.03.2015 vuosivuokraksi muodostuisi 2 119 euroa/vuosi ja tontin 16-29-1 vuosivuokraksi 1 917 euroa/vuosi. Päätösesitys Kaupunginvaltuuston 18.6.2007 § 65 hyväksymän kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaisesti vuokra määräytyy kerros- ja rivitalotonteilla tontin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden mukaan. Kaupungin on kohdeltava tonttien vuokralaisia tasapuolisesti. Yhdenvertaisuusperiaate ja tasapuolinen kohtelu huomioiden kaupunki suhtautuu vuokrien kohtuullistamiseen pääasiassa kielteisesti. Kaupunki ei ole suostunut muihinkaan vastaaviin vuokran kohtuullistamishakemuksiin. Maapoliittisen ohjelman mukaista Kettulanlahden kaupunginosan rivi- ja kerrostalotonttien rakennusoikeuden hintaa 119,87 eur/k-m² voidaan pitää kohtuullisena. Vuokran kohtuullistamiselle ei ole perusteita eikä oikaisuvaatimuksessa ole tuotu esille mitään sellaisia seikkoja, jotka antaisivat tarpeen muuttaa viranhaltijapäätöstä. Täten Asunto Oy Ilvesrinne -nimisen yhtiön tekemä oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Muidenkin kerros- ja rivitalotonttien vuokrasopimuksia uusittaessa tonttien vuokrat on määritelty samoilla periaatteilla. Vaikutusten arviointi Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Asunto Oy Ilvesrinne -nimisen yhtiön tekemä tonttipäällikön 26.1.2015 § 15 ja 26.1.2015 § 16 päätöksiä koskeva oikaisuvaatimus hylätään. Liitteet 1 641/2015 Oikaisuvaatimus Ilvesrinne 18022015.pdf Valmistelija Maija Lång etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 0447185536 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 14 (65) 48 § 18.03.2015 Kaupunkirakennelautakunta 32 § § 48 25.2.2015 Asianro 6792/11.01.01/2014 Vesien tila hyväksi yhdessä - Lausuntopyyntö ehdotuksista Vuoksen ja KymijoenSuomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi 2016 - 2021 Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 32 § Päätös Esittelijä poisti asian esityslistalta. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Lausunnon antaminen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Kuopion kaupungin lausuntoa alueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi 2016 – 2021 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2016 - 2021 31.3.2015 mennessä. Lausuntopyynnöt on osoitettu erikseen alueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja ympäristöterveydensuojeluviranomaisille sekä Kuopion osalta myös Kuopion Vedelle. Kaupungin näkemyksiä pyydetään erityisesti seuraavista asioista: Onko ehdotusta varten koottu tarpeeksi tietoa ja ovatko linjaukset oikeita ja riittävän perusteltuja? Onko tarjottu riittävästi mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun? Ovatko esitetyt toimenpidelinjaukset oikeaan tietoon pohjautuvia, perusteltuja ja riittäviä? Ovatko ehdotetut toimet tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia? Missä määrin edustamanne toimiala näkee mahdolliseksi toteuttaa vesienhoidon vuoden 2015 loppuun mennessä suunnitellut ja päätetyt ensimmäisen kauden toimenpiteet? Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 15 (65) 48 § 18.03.2015 Lausuntoja pyydetään kolmesta asiakokonaisuudesta: 1. Vuoksen VHS (vesienhoitosuunnitelma) 2. Kymijoen-Suomenlahden VHS 3. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 1. Vesien tila hyväksi yhdessä – Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021 Lausuntoja pyydetään toiselle suunnitelmakaudelle. Edelliseen kauteen verrattuna ympäristön tilan tarkastelu on ulotettu entistä pienempiin vesiin ja luokitus on sovitettu paremmin kansainväliseen vesiympäristöluokitteluun. Alueen luvanvaraisissa yksittäisten hankkeiden lupamenettelyissä tulee ottaa tarpeellisilta osin huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Velvoittavia toimia määritellään mm. vesilaissa (264/1961 ja 587/2011), ympäristönsuojelulaissa (86/2000), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä luonnonsuojelulaissa (1096/1996). Näin ollen vesienhoitosuunnitelmilla on suuri merkitys luvitettavien toimintojen ohjaamisessa. Vuoksen vesienhoitoalueella usealla toimialalla on tapahtunut myönteistä vesiensuojelun kehitystä toimenpiteiden toteutuksessa (mm. metsätalous, vesistöjen kunnostus, pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus). Taulukko 1. Ehdotuksessa on esitetty taulukkona koko Vuoksen vesienhoitoalueen toteutumistilanne toimialoittain. Tähän taulukkoon on koottu niiden toimialojen toteutumistilanne, joilla on Kuopion alueella eniten merkitystä. Toimiala Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Maatalous Toteutumistilanne vuonna 2012 Kaikki yhdyskunta-sektorille esitetyt toimenpiteet ovat käynnistyneet. Haja- ja loma-asutukselle esitetyt toimenpiteet ovat käynnissä. ’Uudet hajaasutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät’ –toimenpidettä on toteutettu vain alle 6% esitetystä määrästä. Tämä johtuu osittain asetusmuutoksesta, jolla haja-asutuksen jätevesien käsittelyn vaatimuksia muutettiin kesken vesienhoitokauden. Kiinteistökohtaista neuvontaa on tehty suunniteltua aikataulua nopeammin. Haja-asutusalueiden viemäröinti on edennyt hyvin aikataulussa. Maatalouden toimenpiteet perustuvat lähes kokonaan vapaaehtoiseen maatalouden ympäristötukeen. Osalle toimenpiteistä tuki ei ole viljelijöille houkutteleva, eikä niitä ole käynnistetty suunnitellussa aikataulussa (esim. suojavyöhykkeet). Osa toimenpiteistä vaativat selvitykset ja toteutussuunnittelun, jolloin ne toteutuvat vasta hoitokauden jälkipuoliskolla (esim. kosteikot). Osa toimenpiteistä odotetaan otettavaksi laajamittaisena käyttöön vasta hoitokauden jälkipuoliskolla uuden ympäristötukikauden myötä, jolloin se tulee kaikille perustukeen sitoutuville. Maanviljelijät toteuttavat joitakin toimenpiteitä osana normaalia viljelytoimintaa siten, että tietoa toimenpiteistä ei kerätä. ’Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys’ - toimenpide on toteutettu täysimääräisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 16 (65) 48 § 18.03.2015 Metsätalous Pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus Liikenne Maa-ainesten otto Pilaantuneet alueet Teollisuus Metsätalouden toimenpiteet ovat edenneet pääosin suunnitellussa aikataulussa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys on edistynyt suunniteltua aikataulua nopeammin johtuen saadusta lisärahoituksesta. Pohjaveden tilan seuranta- ja selvitykset ovat edenneet pääosin aikataulun mukaisesti. Liikennettä koskevat toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet aikataulussa. Pohjavesisuojauksia koskevien toimenpiteiden toteutus on aloittamatta tai myöhässä johtuen rahoituksen puutteesta. Kunnostussuunnitelmien laatiminen ja kunnostus sekä ottoalueiden ympäristöriskien tehostaminen eivät ole edenneet aikataulussa johtuen mm. rahoituksen riittämättömyydestä. Pilaantuneiden maiden tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointi on edennyt suhteellisen hyvin aikataulussa. Pilaantuneiden maiden kunnostukset eivät ole edenneet aikataulussa johtuen mm. rahoituksen riittämättömyydestä. Ei suoria toimenpide-ehdotuksia 2. Vesien tila hyväksi yhdessä – Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021 Kuopion kaupungin läntisimmät osat Karttulan ja Maaninkan kaupunginosien alueilta sijaitsevat Rautalammin vesistöreitillä KymijoenSuomenlahden vesienhoitoalueella. Suurimmat järvet vesistön latvavesillä ovat Saittajärvi ja Virmasveden itäosa, Hirvijärven itäosa ja Tallusjärven eteläosa. Virmasvettä lukuunottamatta nämä järvet ja pienemmät vedet vedenjakajalle saakka ovat matalia humusjärviä. 3. Ehdotus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2016 - 2021 Ilmastonmuutoksen arviot vaikutuksista ovat täsmentyneet verrattaessa ajanjaksoja 1971 - 2000 ja 2010 - 2039: sadannan kasvuskenaario on 2 - 9 %. Sadannan rankkuus kasvaa enemmän kuin keskisadanta. Rankkasateiden myötä rajut kesätulvat taajama-alueilla lisääntyvät. Talven valunta kasvaaa merkittävästi lumen sulamisen ja vesisateiden lisääntymisen vuoksi. Talvella lisääntyvä lumen sulaminen ja vesisade lisäävät virtaamia ja talvitulvia. Vastaavasti kevättulvat pienenevät, kun lunta kertyy vähän lämpiminä talvina. Suurten keskusjärvien talviset vedenkorkeudet tulevat nousemaan nykyistä ylemmäksi ja tulvien suuruus vaikuttaisi kasvavan. Useisiin säännöstelylupiin joudutaan hakemaan muutoksia. Pohjois-Savossa ei kuitenkaan ole yhtään nimettyä merkittävää tulvariskialuetta, vaikka Kuopion keskusta ympäristöineen luokitellaan ”harvinaisen tulvan peittämäksi alueeksi”. Tällä viitataan Maljapuron ympäristöön Maljalahden alueella, jolla kerran 100 vuodessa esiintyy tulvaa. Ongelmia vedenlaadussa saattaa esiintyä myös pienissä pohjavesimuodostumissa, jossa alentuneet pohjavedenvirtaamat johtavat hapen puutteeseen sekä liuenneen raudan, mangaanin ja metallien korkeisiin pitoisuuksiin. Ilmastonmuutos voimistaa ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Jääpeitekauden lyheneminen on toisaalta happitilanteen kannalta eduksi. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 17 (65) 48 § 18.03.2015 Ilmaston lämpenemisen ja sadannan lisääntymisen oletetaan parantavan puuston kasvua Suomessa. Merkittävämpi muutos on kuitenkin säiden ääriilmiöt ja routaisen talvikauden lyheneminen, joka vaikeuttaa erityisesti turvemaiden puunkorjuuta. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas toimenpidekokonaisuus, jolla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Toimeenpanon rahoituksen haasteena ovat valtion ja kuntien julkisen hallinnon säästötoimet ja vesiensuojeluun suunnatun rahoituksen pienentyminen. Yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen tulee panostaa ja keskeisiä toimenpiteitä tulee hankkeistaa ja hakea rahoitusta eri lähteistä. Suuri osa toimeenpanoa tapahtuu kehittämällä nykyistä toimintaa, kuten parantamalla ennakkosuunnittelua, kohdentamalla tutkimusta sekä tehostamalla neuvontaa ja koulutusta. Esitys Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja maaomaisuuden hallintapalvelut ehdottavat, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy seuraavan lausunnon edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi lausuntona Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosiksi 2016 - 2021: Lausunto Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja maaomaisuuden hallintapalvelut: 1. Harvinaisen tulvan peittämä alue Sekä Vuoksen VHS:ssa että Pohjois-Savon toimenpideohjelmassa on Kuopion osalta mainittu Maljalahdelta linja-autoasemalle ulottuva alava alue, jota ”harvinaisen tulvan peittämä alue” uhkaa. Kaavaillun Matkakeskuksen vuoksi Puutarhakadulla on jo tehty muutoksia viime vuosien aikana, jotka mahdollistavat alueelle tulevat uudisrakennukset. Entinen tulvaputki on siirretty kulkemaan Puutarhakadun alla ja on läpimitaltaan 1400 mm. Lisäksi alueelle tulevia hulevesiä hallitaan uusilla laskeutusaltailla ennen vesien siirtymistä putkeen. Myös Maljalahden puistossa on huomioitu hulevesien viivyttäminen. Asia on huomioitava jatkossa myös Puijon urheilualueen rakentamisessa. Hulevesien virtaus urheilualueelta tulee Maljapuroon, joka sijaitsee välittömästi linja-autoaseman hulevesien yläjuoksulla. Kun Puijon urheilulaakson alueelle toteutetaan viivytysrakenteita, parantaa se entisestään myös linja-autoaseman tilannetta. 2. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen pohjautuu EU:n vesipuitedirektiiviin ja on luonteeltaan selvitys ja ohje, jonka avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina sekä nykyisten että tulevien sukupolvien tarpeisiin. Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä Kuopion kaikki pohjavesialueet ja niille sijoittuvat riskitoiminnat on käyty Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 18 (65) 48 § 18.03.2015 yleisellä tasolla läpi sekä arvioitu alueittain pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila. Kaikkien pohjavesialueiden tila kemiallisten ja määrällisten ominaisuuksien mukaan on Kuopiossa hyvä. Yhteiseksi toimenpiteeksi kaikille Pohjois-Savon pohjavesialueille on toimenpideohjelmassa asetettu suojelusuunnitelmien laatiminen. Kuopion alueen pohjavesien suojelusuunnitelma hyväksytään Kuopion kaupunginhallituksessa ja suunnitelmien toteutumisen seurantaa varten perustetaan hyväksymisen yhteydessä seurantaryhmä vuoden 2015 aikana. 3. Tulvariskien ja hulevesien hallinta Kuopiossa hulevesien hallintaan on jo kiinnitetty pitkään huomiota (toimieliminä valuma-aluehankkeiden ohjausryhmä ja pienvesien kunnostustyöryhmä). Hulevesien siirryttyä vesihuoltolaista maankäyttö- ja rakennuslain alaiseksi, on myös määriteltävä uudelleen kunnan hulevesiasioista päättävät toimielimet. Tämän on määrä tapahtua vuoden 2015 aikana. Strategisesta maankäytön suunnittelusta lähtien on varauduttava tulvariskien ja hulevesien hallintaan: riittävät tilavaraukset tulvareiteille, kosteikoille, suojavyöhykkeille ja muille viivytysratkaisuille. 4. Haja-asutusalueiden jätevedet Jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutus on viivästynyt. Valtion tukien saanti vuoden 2016 jälkeen on vielä auki. Rahoitukselle on vielä tarvetta sekä pintavesien että pohjavesien suojelun osalta. Erityisesti haja-asetusalueiden viemäröinnissä tulisi varmistaa entistä pitkäjänteisempi hankkeiden suunnittelu. Nykyisin osuuskunnat ovat riippuvaisia kunnan vuosittain myöntämästä avustuksesta. Kiinteistön omistajan näkökulmasta on joko tehtävä kiinteistökohtainen investointi tai odotettava mahdollista osuuskunnan viemäröintihanketta. Tämä aiheuttaa viivästymistä asetuksen tavoitteiden toteutumisessa. 5. Uimarantojen ja pintavesien suojelun näkökulma VHS:ssa on huomioitu vain EU-uimarannat, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä lähiuimarannat ovat viihtymisen ja imagon kannalta tärkeitä. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon myös näiden rantojen vedenlaatu. Hulevesien viivytysratkaisut ennen vesistöön pääsyä, rakentamisaikaisten hulevesien käsittely ja eroosioriskien torjunta ovat keinoja, joilla vältetään vesien virkistyskäyttöä uhkaavia haittoja. Pintavesien suojelussa on huomioitava myös se, että pintavedestä tehdään tekopohjavettä. 6. Viemärilaitosten vuodot ja ohijuoksutukset Vesihuollossa on edelleen vähennettävä hulevesien joutumista jätevesiviemäreihin. Viemäreihin vuotavat hulevedet heikentävät puhdistustehoa, täyttävät kapasiteettia ja kasvattavat ylijuoksutusriskiä. 7. Maantiesuolan käyttö Suolan käyttö kunnossapidossa on viime aikoina lisääntynyt sekä syksyllä että keväällä. Syksyllä kyseessä on ollut lähinnä ruokasuolan käyttö liukkauden Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 19 (65) 48 § 18.03.2015 torjuntaan. Hiekan käyttö liukkauden torjunnassa aloitetaan yleensä vasta pysyvän lumen tullessa. Keväällä suolaa (yleensä 5 % kalsiumkloridiliuosta) käytetään pölyn sidontaan ennen hiekanpoistoa. Kun suolaa käytetään turvallisuuden parantamiseen ja terveyshaittojen ehkäisemiseen, niin suolan käyttöä ei tulisi rajoittaa. Vaikutukset vesistöön ovat vähäisiä, ainakin, jos verrataan hyötyihin. 8. Hulevesien poistumisen turvaaminen Kunnossapito on varautunut keväisin ”tulvariskikohteissa” hulevesikaivojen ja viemäreiden ennakoivaan puhdistukseen, jotta hulevedelle tulisi esteetön väylä poistumiselle. Liitteet 2 6792/2014 Lausuntopyyntö Valmistelija Markku Tuomainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. 044 718 5516 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy asiakkuusjohtajien esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 20 (65) 49 § 18.03.2015 § 49 Asianro 1876/02.05.01.00/2015 Talkoorahan myöntäminen Kurkimäen Kelokylän esiintymislavan rakentamiseen ja hiihtoladun parantamistöiden toteuttamiseen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Talkoorahan hakija Kurkimäen kyläyhdistys on sitoutumaton yhdistys, joka toimii Kurkimäen alueen kehittämiseksi yhteistyössä alueella vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Kyläyhdistyksen tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaisuutta, viihtyvyyttä sekä julkisia palveluja. Talkoorahahanke Kurkimäen kyläyhdistys on Kuopion kaupungin ja erilaisten yksityisten sponsorien avustamana toteuttanut Kurkimäkeen vuosina 2013 ja 2014 Kelokylänimisen virkistysalueen. Kelokylässä on tällä hetkellä laavu, käymälä, liiteri sekä ulkotulipaikka ja pöytäryhmä. Lisäksi Kelokylän vierestä kulkee hiihtolatu, joka on kyläläisten aktiivisessa käytössä. Kurkimäen kyläyhdistys ry hakee vuodelle 2015 talkoorahaa 15 000 euroa esiintymislavan rakentamiseksi ja viereisen hiihtoladun toiminnallisuuden parantamiseksi Kelokylää sivuavalla osuudella. Talkoohankkeeseen liittyy lisäksi varastotilan rakentaminen esiintymislavan yhteyteen. Vuoden 2015 talkootöistä pidettiin 20.2.2015 kaupungin ja kyläyhdistyksen kesken palaveri, jossa hyväksyttiin töiden sisältö. Kyläyhdistys on toimittanut talkoohakemuksen liitteenä tarkan kustannusarvion talkootöistä sekä piirustukset esiintymislavasta. Talkoorahat käytetään kustannusarvion mukaan tarvikkeisiin ja konetyötunteihin. Talkoohankkeen vaikutukset Kurkimäen kyläyhdistys ry on vuosina 2013 - 2014 osoittanut olevansa aktiivinen toimija ja se on hoitanut aiemmat talkoohankkeet erinomaisesti. Aikaisempina vuosina kyläyhdistykselle on myönnetty talkoorahaa 3000 euroa vuonna 2013 ja 5000 euroa vuonna 2014. Kelokylä hankkeena on tähän mennessä ollut menestys ja siellä on jo järjestetty satoja henkiä kiinnostaneita yleisötapahtumia. Esiintymislavan rakentamisella Kurkimäen kylän alueen palvelutasoa parannetaan olennaisesti, kun kylällä ei ole aiemmin ollut esiintymiseen soveltuvaa kylätaloa, nuorisotiloja tai ulkoaluetta. Talkoorahan myöntämisen edellytykset Talkoorahan myöntämisen edellytyksenä on, että kyläyhdistys jatkossakin vastaa Kelokylän hoidosta ja ylläpidosta. Lisäksi kyläyhdistykseltä edellytetään, että se hakee töihin tarvittavat luvat sekä solmii kaupungin kanssa tarvittavat sopimukset hiihtoladun siirtoon liittyvistä töistä. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 21 (65) 49 § 18.03.2015 Hiihtoladun toiminnallisuuden parantamisella parannetaan Kelokylän pysäköimismahdollisuuksia sekä hiihtoladun turvallisuutta. Vaikutusten arviointi Talkoohankkeen toteuttaminen lisää Kurkimäen kylän yhteisöllisyyttä huomattavasti. Lisäksi hankkeen toteuttaminen parantaa kylän hiihtoladun turvallisuutta sekä mahdollistaa uusien palveluiden järjestämisen kylällä tarjoamalla mahdollisuudet erilaisten esiintymisten järjestämiseen. Esitys Esitän, että Kurkimäen kyläyhdistys ry:lle myönnetään talkoorahaa 15 000 euroa esiintymislavan ja varastotilan rakentamiseksi Kurkimäen Kelokylään sekä hiihtoladun parantamistöiden toteuttamiseksi Kelokylää sivuavalla osuudella. Talkoohanke toteutetaan rakentamisen ja kunnossapidon palveluiden valvonnassa talkoorahan käyttö- ja jakoperusteiden mukaisesti. Liitteet 3 4 1876/2015 Talkoorahahakemus 1876/2015 Hankesuunnitelma Valmistelija Matti Sutinen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 044 718 5673 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 22 (65) 50 § 18.03.2015 § 50 Asianro 3125/14.05.00/2012 Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemärin toiminta-alueen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että lautakunta esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan (Vehmasmäki, Sotkanniemi, Pellesmäki) vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen toimintaalueen hyväksymisen. Osuuskunta on esittänyt vesihuoltolain mukaisesti Kuopion kaupungille vesijohto- ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen laajennuksen hyväksymisen niille alueille (mm. Koijärven alue), jossa on jo rakennettu vesihuoltoverkosto. Lisäksi jätevesiviemäriverkoston oletetaan valmistuvan Pellesmäen ns. Eko-Jokelan alueelle vuoteen 2019 mennessä sekä Ritisenlahden ja Sotkanniemen alueille vuoteen 2025 mennessä. Toimintaalue-esitys on kaupunginvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman linjauksen mukainen. 1. Yleistä vesihuollosta Vesihuoltoa ohjaa vesihuoltolaki (119/2001). Lain tavoitteena on turvata vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Yhdyskuntajätevesistä annettu asetus edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Vesihuoltolain mukaan kunnalla on yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kuopion kaupunginvaltuusto on 17.6.2013 linjannut vesihuollon kehittämisen suuntaviivat Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020. Suunnitelma ohjaa mm. verkostojen rakentamista haja-asutusalueella. Lisäksi kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. 2. Yleistä toiminta-alueista Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen toimittamisesta asiakkailleen. Vesihuoltolain mukaan Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 23 (65) 50 § 18.03.2015 toiminta-alueen on katettava ne alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen tai siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan alueen vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan velvollisuus huolehtia vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuudella tarkoitetaan verkostojen rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuutta. Kiinteistöillä on vesihuoltolain 10 §:n mukaan toiminta-alueella liittymisoikeus ja -velvollisuus vesihuoltolaitoksen vesi- ja/tai jätevesiverkostoon. Liittymisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan rakentamattomat kiinteistöt. Kiinteistö voi hakea vesihuollon liittymisvelvollisuudesta vapautusta, kun toiminta-aluepäätös on lainvoimainen. Vapautuksesta päättää tietyin perustein kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuoltolakiin syksyllä 1.9.2014 voimaantulleiden muutosten vuoksi taajaman ulkopuolista kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin jos 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään tai 2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toimintaalueen esitys on kuitenkin laitettu vireille ennen vesihuoltolakiin tulleita muutoksia, joten siihen sovelletaan vielä vanhan vesihuoltolain (119/2001) liittämisoikeutta ja -velvollisuutta. 3. Toiminta-alueiden hyväksyminen Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toimintaalueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain mukaisina valvontaviranomaisina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus sekä kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Kuopiossa toiminta-alueiden hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolaitos voi mahdollisuuksien mukaan toimittaa vesihuoltopalveluja toiminta-alueensa ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. 4. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan perustietoja Etelä-Kuopion vesiosuuskunta toimii Sotkanniemen, Pellesmäen ja Vehmasmäen alueella. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2003 ja sen vedenjakelun ja jäteveden johtamisen toiminta-alueen rajat on hyväksytty 2006, mutta on saanut lainvoiman vuonna 2009. Osuuskunnan alueelle talousvesi johdetaan Kuopion Veden keskeisen kaupunkialueen verkostosta Puutossalmen vesiosuuskunnan verkoston kautta. Osuuskun- Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 24 (65) 50 § 18.03.2015 taan on liittynyt noin 300 kiinteistöä. Osuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on 62 m3/d. Vesijohtoverkostoa on rakennettu 107 km. Osuuskunnalla on johtoyhteys Kuopion Veden Kurkimäen verkostoon. Vettä johdetaan jatkuvasti Kurkimäen taajaman asukkaiden käyttöön osuuskuntien verkostojen kautta. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Kuopion Veden Kurkimäen jätevedenpuhdistamoon. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt lähes 114 kiinteistöä. Jäteveden keskimäärä on noin 20 m3/d ja viemäriverkoston pituus on 34 km. Muilla alueilla jätevesienkäsittely hoidetaan toistaiseksi kiinteistökohtaisesti. 5. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan esitys toiminta-alueeksi, toiminta-alueen rajaaminen, nähtävillä olo ja lausunnot Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on jättänyt 8.10.2012 Kuopion kaupungille esityksen toiminta-alueiden hyväksymiseksi. Etelä-Kuopion vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue on esitetty liitteessä. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on rakentanut vesijohtoverkoston jo tavoitteelliselle toiminta-alueelle, joten osuuskunta esittää vesijohtoverkoston toimintaalueen hyväksymistä ko. alueelle. Osuuskunta on rakentanut myös jätevesiviemäriverkostoa nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle mm. Koijärven alueelle. Osuuskunta on esittänyt jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen laajennuksen hyväksymisen niille alueille, jossa on jo rakennettua jätevesiviemäröintiä. Lisäksi osuuskunta on esittänyt jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksymistä Pellesmäen ns. Eko-Jokelan, Ritisenlahden ja Sotkanniemen alueille. Vesiosuuskunnan toiminta-alue-esityksestä kuulutettiin kaupunginvaltuuston määrittelemässä ilmoituslehdessä ja esitys oli virallisesti nähtävänä 14.10. 11.11.2013 välisenä aikana Kuopion valtuusto-virastotalolla ja kaupungin internetsivuilla. Lausunnot pyydettiin nähtävänäoloaikana seuraavilta viranomaisilta tai tahoilta: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristönsuojeluyksikkö, Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ alueellinen rakennusvalvontayksikkö, Kuopion kaupungin konsernipalvelu, strategisen maankäytön suunnittelu, Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy, Leppävirran kunta Lausunnon antoivat Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yvastuualue (5.11.2013), Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta (14.11.2013), Kuopion Veden kirje (6.11.2013), Kuopion Veden johtokunta (29.1.2014) ja Leppävirran kunta (28.10.2013 ja 12.11.2013). Toiminta-alueesityksestä annetut lausunnot ja niiden vastineet on esitetty liitteessä. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 25 (65) 50 § 18.03.2015 Kaupunkirakennelautakunnan palautettua asia uudelleenvalmisteluun 25.6.2014, toiminta-alue-esitys oli uudelleen nähtävillä 8.12.2014 – 31.1.2015. Nähtävänäoloaikana ei tullut lausuntoja. Varsinaista toiminta-aluerajausta ei ole muutettu annettujen lausuntojen perusteella. Osuuskunnan esittämää jätevesiviemärin rakentamisaikataulua on muutettu Eko-Jokelan alueella siten, että jätevesiviemäriverkoston oletetaan valmistuvan osuuskunnan esittämän vuoden 2014 sijasta vuoteen 2019 mennessä ja Ritisenlahden ja Sotkanniemen alueille vuoteen 2025 mennessä. Kaupunginvaltuuston 17.6.2013 hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020 on rajattu vesihuollon selvitysalueita yhteistyössä mm. kaupungin ympäristö- ja rakentamispalveluiden, strategisen maankäytön suunnittelun kanssa huomioiden maankäyttösuunnitelmat sekä ympäristön- ja terveydensuojelulliset näkökohdat. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan esitys toimintaalueeksi on kehittämissuunnitelman linjauksen mukainen ja toiminta-aluerajaus noudattaa pääsääntöisesti kehittämissuunnitelman mukaisten vesihuollon selvitysalueiden rajauksia. Lisätietoja asiasta antaa vesihuoltoinsinööri Jenni Ikonen 044 718 5303. Vaikutusten arviointi Ympäristö- ja yritysvaikutuksiltaan on positiivinen, kun vedenjakelun toimintavarmuus paranee ja jätevesilietteiden kuljetustarve vähenee sekä vesistöjen tila paranee, kiinteistöjen liittyessä keskitettyyn viemäröintiin. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että se esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle, että Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohdon ja jätevesiviemärin toiminta-alue hyväksytään vesiosuuskunnan tekemän karttaesityksen mukaisesti (liite 1). Lisäksi esitän, että Kuopion kaupunki suosittelee vesiosuuskuntia noudattamaan vesihuoltopalveluiden toimitusehtoja Vesi- ja viemärilaitos-yhdistyksen julkaiseman ”Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot”- oppaan mukaisesti, jossa on määritelty vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön velvollisuudet ja oikeudet. Liitteet 5 3125/2012 Etelä-Kuopio vesijohdon ja jätevesiviemärin toimintaaluekartta 2.3.2015 Valmistelija Jenni Ikonen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 0447185303 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 26 (65) 51 § 18.03.2015 § 51 Asianro 7202/14.05.00.01/2013 Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että lautakunta esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle Karttulan Vesiosuuskunnan vesi- ja viemärijohtoverkoston toiminta-alueen hyväksymisen. Karttulan Vesiosuuskunta on esittänyt Kuopion kaupungille vesihuoltolain mukaisesti vesijohdon ja jätevesiviemärin toiminta-alueen laajentumista. Viemäriverkoston oletetaan valmistuvan Karttulan Kuttakosken alueelle vuoteen 2016 mennessä ja vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen oletetaan valmistuvan Rääpys-Rytkyn alueelle vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi osuuskunta esittää vesijohdon toiminta-alueen osittaista supistamista niiltä alueilta, joilla ei ole rakennettua vesijohtoverkostoa. Toiminta-alue-esitys on kaupunginvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman linjauksen mukainen. 1. Yleistä vesihuollosta Vesihuoltoa ohjaa vesihuoltolaki (119/2001). Lain tavoitteena on turvata vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitosten toimintaalueisiin. Yhdyskuntajätevesistä annettu asetus edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Vesihuoltolain mukaan kunnalla on yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kuopion kaupunginvaltuusto on 17.6.2013 linjannut vesihuollon kehittämisen suuntaviivat Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020. Suunnitelma ohjaa mm. verkostojen rakentamista haja-asutusalueella. Lisäksi kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. 2. Yleistä toiminta-alueista Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen toimittamisesta asiakkailleen. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueen on katettava ne alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 27 (65) 51 § 18.03.2015 vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen tai siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan alueen vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan velvollisuus huolehtia vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuudella tarkoitetaan verkostojen rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuutta. Kiinteistöillä on vesihuoltolain 10 §:n mukaan toiminta-alueella liittymisoikeus ja -velvollisuus vesihuoltolaitoksen vesi- ja/tai jätevesiverkostoon. Liittymisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan rakentamattomat kiinteistöt. Kiinteistö voi hakea vesihuollon liittymisvelvollisuudesta vapautusta, kun toiminta-aluepäätös on lainvoimainen. Vapautuksesta päättää tietyin perustein kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuoltolakiin syksyllä 1.9.2014 voimaantulleiden muutosten vuoksi taajaman ulkopuolista kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin jos 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään tai 2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen esitys on kuitenkin laitettu vireille ennen vesihuoltolakiin tulleita muutoksia, joten siihen sovelletaan vielä vanhan vesihuoltolain (119/2001) liittämisoikeutta ja velvollisuutta. 3. Toiminta-alueiden hyväksyminen Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain mukaisina valvontaviranomaisina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus sekä kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Kuopiossa toiminta-alueiden hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolaitos voi mahdollisuuksien mukaan toimittaa vesihuoltopalveluja toiminta-alueensa ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. 4. Karttulan Vesiosuuskunnan perustietoja Karttulan Vesiosuuskunta toimii entisen Karttulan kunnan hajaasutusalueella Kuopion Veden Karttulan entisen kirkonkylän, Pihkainmäen ja Syvänniemen verkostojen ulkopuolella. Karttulan Vesiosuuskunta on perus- Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 28 (65) 51 § 18.03.2015 tettu 1994. Vesiosuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty viimeksi vuonna 2012. Talousveden osuuskunta ostaa pääosin Kuopion Vedeltä. Lisäksi sillä on oma vedenottamo, joka sijaitsee Airakselassa. Osuuskunnan vedenkulutus on kokonaisuudessaan yli 120 m3/d. Karttulan Vesiosuuskunnan verkostot ovat useilla alueilla rakennettu siten, että vettä pystytään johtamaan kahdesta suunnasta. Airakselan alueen vesijohtoverkosto on yhdistetty Lempyyn verkoston kautta Suonenjoen kaupungin vesilaitokseen. Osuuskunnan vesijohtoverkostoihin on liittynyt lähes 600 kiinteistöä. Vesijohtoverkostoja osuuskunnalla on yli 200 kilometriä. Osuuskunnalla on jätevesiviemäriverkostoa mm. Pörönniemen alueella, josta jätevedet johdetaan Karttulan jätevedenpuhdistamolle. Osuuskunnalla on käynnissä viemärin rakentaminen Kuttakosken alueella, josta jätevedet johdetaan Karttulan puhdistamolle. Lisäksi Airakselan jätevedet johdetaan Lempyyn vesiosuuskunnan kautta Suonenjoen jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt noin 170 kiinteistöä. Jätevesiviemäriverkostoa osuuskunnalla on yli 50 kilometriä. 5. Karttulan Vesiosuuskunnan esitys toiminta-alueeksi, toiminta-alueen rajaaminen, nähtävillä olo ja lausunnot Karttulan Vesiosuuskunta on jättänyt 1.10.2013 Kuopion kaupungille esityksen toiminta-alueiden hyväksymiseksi. Vesiosuuskunta esittää asiakirjojen liitteenä (liite) olevan kartan mukaisen toiminta-alueen hyväksymistä. ELYkeskus on myöntänyt vuonna 2013 avustusta viemäröinnin rakentamiseksi Kuttakosken, Rääpys-Rytkyn ja Savikosken alueille. Osuuskunta on esittänyt jätevesiverkoston toiminta-alueen hyväksymistä Kuttakosken alueelle ja vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen toiminta-alueen hyväksymistä Rääpys-Rytkyn ja Savikosken alueille. Jätevesiviemäriverkostojen oletetaan valmistuvan Kuttakosken alueelle vuoteen 2016 mennessä. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen oletetaan valmistuvan Rääpys-Rytkyn alueelle vuoteen 2016 mennessä ja Savikosken alueelle vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi osuuskunta esittää vesijohtoverkoston toiminta-alueen osittaista supistamista niiltä alueilta, joilla ei ole rakennettuja vesijohtoverkostoja. Osuuskunta on esittänyt vesijohdon toiminta-alueeksi Vakkakuusen aluetta, jossa verkostojen tavoiterakentamisaika on vuoteen 2020 mennessä ja Riuttalan alueella vuoteen 2022 mennessä. Edellä mainittu vesijohtoverkostojen rakentamisaikataulu säilyy nykyisen toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Vesiosuuskunnan toiminta-alue-esityksestä kuulutettiin kaupunginvaltuuston määrittelemässä ilmoituslehdessä ja esitys oli virallisesti nähtävillä 14.10.11.11.2013 välisenä aikana Kuopion valtuusto-virastotalolla ja kaupungin internetsivuilla. Lausunnot pyydettiin nähtävänäoloaikana seuraavilta viranomaisilta tai tahoilta: 1) Pohjois-Savon ELY-keskus, 2) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristönsuojeluyksikkö, Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 29 (65) 51 § 18.03.2015 3) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, 4) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ alueellinen rakennusvalvontayksikkö, 5) Kuopion kaupungin konsernipalvelu, strategisen maankäytön suunnittelu 6) Kuopion Vesi Liikelaitos 7) Tervon kunta 8) Suonenjoen kaupunki Lausunnon antoivat Pohjois-Savon ELY-keskus (5.11.2013), Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta (14.11.2013), Kuopion Vesi Liikelaitos (29.1.2014) ja Suonenjoen kaupunki (22.10.2013). Lisäksi Karttulan Vesiosuuskunta antoi vastineen Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunnan lausuntoon (11.6.2014). Toiminta-alue-esityksestä annetut lausunnot ja niiden vastineet on esitetty liitteessä. Kaupunkirakennelautakunnan palautettua asia uudelleen valmisteluun 25.6.2014 toiminta-aluerajausta muutettiin niin, että Savikosken alue jäi vesiosuuskunnan toiminta-alueelta pois ja Kuttakosken alue rajattiin uudelleen. toiminta-alue-esitys oli uudelleen nähtävillä 8.12.2014 – 31.1.2015. Nähtävänäoloaikana ei tullut lausuntoja. Valtuuston hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020 on rajattu vesihuollon selvitysalueita yhteistyössä mm. kaupungin ympäristö- ja rakentamispalveluiden, strategisen maankäytön suunnittelun kanssa huomioiden maankäyttösuunnitelmat sekä ympäristön- ja terveydensuojelulliset näkökohdat. Suunnitelmassa osa Karttulan Vesiosuuskunnan alueista on esitetty mahdollisina vesi- ja viemärijohdon selvitysalueina. Karttulan Vesiosuuskunnan esitys toiminta-alueeksi noudattelee lähes vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia vesihuollon selvitysaluerajauksia. Vaikutusten arviointi Ympäristö- ja yritysvaikutuksiltaan on positiivinen, kun vedenjakelun toimintavarmuus paranee ja jätevesilietteiden kuljetustarve vähenee sekä vesistöjen tila paranee kiinteistöjen liittyessä keskitettyyn viemäröintiin. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että se esittäisi kaupunginhallitukselle, että Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohdon ja jätevesiviemärin toimintaalue hyväksytään vesiosuuskunnan tekemän karttaesityksen mukaisesti (liite 1). Lisäksi esitän, että Kuopion kaupunki suosittelee vesiosuuskuntia noudattamaan vesihuoltopalveluiden toimitusehtoja Vesi- ja viemärilaitos-yhdistyksen julkaiseman ”vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot”- oppaan mukaisesti, jossa on määritelty vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön velvollisuudet ja oikeudet. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 30 (65) 51 § 18.03.2015 Liitteet 6 720272013 Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Valmistelija Jenni Ikonen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 0447185303 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 31 (65) 52 § 18.03.2015 § 52 Asianro 1550/08.00.00/2015 Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkaminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Kymmeniä vuosia sitten perustetun pysäköintilaitoksen piirijaon on havaittu olevan epätarkoituksenmukainen. Se hankaloittaa keskustan alueen hankkeiden toteuttamista eikä sitä kokonaisuutenakaan ole noudatettu. Nykyisen piirijaon pohjalta on pysäköintilaitoksien rakentamista valmisteilla olevassa keskustan osayleiskaavassa varattujen pysäköintilaitostonttien puitteissa vaikea toteuttaa. Mahdolliset pysäköintilaitostontit ovat liian pieniä ja sijainniltaan epäedullisia suhteessa nykyisiin laitoksiin. Näin ollen taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa ja ylläpitää liian pieniä ja sijainniltaan epäedullisia pysäköintilaitoksia ovat heikot. Esityksenä on, että pysäköintilaitoksen piirijako poistetaan ja epäedullisille pysäköintilaitostonteille toteutetaan pääsääntöisesti muuta toimintaa. Pysäköintilaitoksen kehityskulku Keskustan osayleiskaava 1974 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 8.4.1974 hyväksynyt vuoden 1974 keskustan osayleiskaavan. Yleiskaavan kaavarunkotyön yhteydessä on laadittu pysäköintijärjestelmä, jonka pohjalta pysäköintilaitos on syntynyt. Pysäköintijärjestelmän hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että osa, tavallisimmin 50 %, kunkin kiinteistön pysäköintipaikkavelvoitteesta on mahdollista toteuttaa autopaikkavelvollisen kustannuksella yleisiin pysäköintilaitoksiin. Yleisen pysäköintilaitoksen perustamisella haluttiin vastata yleiseen pysäköintitarpeeseen, jota kullekin yksittäiselle kiinteistölle toteutetut pysäköintipaikat eivät olisi tyydyttäneet. Kaavarunkosuunnitelman mukaiset ennusteet pysäköimistarpeesta perustuivat täysautoistuneen yhteiskunnan automääriin ja pysäköintitarpeisiin, joten katsottiin, ettei kaikkien autopaikkojen toteuttaminen rakennushankkeen yhteydessä ollut tarpeellista, vaan niiden toteuttamista oli mahdollista lykätä. Näin ollen samassa yhteydessä päätettiin, että rakennuslupaviranomaisella oli mahdollisuus myöntää lykkäystä autopaikkojen rakentamiselle viisi vuotta kerrallaan. Vuonna 1975 laadittiin keskustaa käsittävä pysäköimistarve- ja pysäköimispaikkojen sijoittamistutkimus. Tutkimuksen mukaan siihen mennessä toteutuneessa asemakaavoituksessa oli omaksuttu pysäköimisjärjestelmä pysäköintipiireineen sekä tarvittavine pysäköintilaitosvarauksineen. Asemakaavoituksen myötä keskustan alueelle oli näin muodostunut kahdeksan pysäköintipiiriä käsittänyt pysäköintilaitoksen toiminta-alue. Liitteessä 1 on esitetty pysäköintipaikkojen sijoittamistutkimuksen mukainen pysäköintilaitosalue pysäköintipiirijakoineen ja -laitostonttivarauksineen. Keskustan pysäköimislaitoksen toteuttaminen-julkaisu Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 2.9.1985 hyväksynyt suunnittelujulkaisun ”Keskustan pysäköimislaitoksen toteuttaminen”, jossa pysäköintilai- Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 32 (65) 52 § 18.03.2015 toksen toiminta-alue pysäköintipiirijakoineen on varsinaisesti päätetty. Ennen em. julkaisun hyväksymistä oli keskustan alue jaettu asemakaavoissa kahdeksaan pysäköintipiiriin. Näistä kaksi piiriä päätettiin jättää varsinaisten pysäköintilaitoksen järjestelyiden ulkopuolelle, sillä vuoteen 1985 mennessä näihin piireihin oli tehty vain kaksi autopaikkasopimusta. Näin ollen pysäköintilaitoksen toiminta-alueeksi on päätetty rautatien, Puistokadun, Koljonniemenkadun ja Maaherrankadun rajaama alue. Nykyisin voimassa oleva pysäköintilaitoksen toiminta-alue piirijakoineen ja vuoden 1985 mukaisine pysäköintilaitosvarauksineen on esitetty liitteessä 2. Pysäköintilaitoksen perustamisen jälkeen on kaavoitusosasto laatinut ja helmikuussa 1989 julkaissut raportin ”Keskustan pysäköintiperiaatteet”, joka on toiminut yleis- ja asemakaavoituksen tukena. Raportissa on linjattu silloista pysäköinnin kehittämistä mm. katuvarsipysäköinnin maksullisuus pysäköintilaitoksen alueella, pysäköinnin karsiminen rännikatujen varsilta ja asukaspysäköintijärjestelmä. Raportissa on todettu myös, että pysäköintipiirijakoa joudutaan muuttamaan joidenkin kiinteistöjen osalta, mutta muutoksia ei kuitenkaan ole toteutettu. Lisäksi raportissa on mainittu, että Kuopion ydinkeskustassa käytetyt pysäköintinormit ovat tiukat ja tuottavat keskustaan tavoitetasoa enemmän pysäköintitilaa. Pysäköintilaitosten rakentaminen Pysäköintilaitosjärjestelmän ensimmäinen, yleistä pysäköintitarvetta tyydyttävä pysäköintilaitos rakennettiin kauppakeskus Minnan rakentamisen yhteydessä 1986. Tuolloin kauppakeskuksen kellariin toteutettiin keskuksen omien pysäköintipaikkojen lisäksi 147 yleistä, ko. pysäköintipiirin kiinteistöjen rakennuslupien mukaista pysäköintipaikkaa. Kauppakeskus hallinnoi pysäköintilaitosta eikä kaupungilla ole tiedossa sen käyttöastetta. Seuraava yleinen pysäköintilaitos toteutettiin Haapaniemenkadun pohjoispäähän vuonna 1990 rakentamalla sinne nelikerroksinen pysäköintitalo, jossa on 213 autopaikkaa. Yleisiä pysäköintipaikkoja toteutettiin noin puolet kyseisen pysäköintipiirin autopaikkasopimuksien mukaisista paikoista, lukuun ottamatta niitä kiinteistöjä, joiden paikkoja oli aiottu toteuttaa jossakin muussa pysäköintipiirissä. Tämän pysäköintitalon käyttöaste on ollut lähes koko ajan hyvin alhaisella tasolla. Vasta Alatorin rakentamisen aikaan tehtyjen taksamuutosten ja kuukausiasiakasmäärien rajoittamisen myötä, on Haapaniemenkadun pysäköintitalo otettu kokonaisuudessa aktiiviseen pysäköintikäyttöön ja sen käyttöaste on noussut. Talvella 2014 tehdyn pysäköintitutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että ko. pysäköintitalo on kuitenkin edelleen vajaakäytöllä, erityisesti ilta- ja yöaikaan. Kolmantena yleisenä pysäköintilaitoksena toteutettiin vuonna 1991 Toripysäköinti, jonka autopaikkamäärä oli 700 paikkaa. Toripysäköintiin toteutettiin ko. pysäköintipiirin paikkojen lisäksi autopaikkoja myös kolmesta muusta pysäköintipiiristä. Toripysäköinnin käyttöaste oli koko 1990-luvun hyvällä tasolla ja nousi vuonna 2003 alkaen jopa erinomaiseksi. Toripysäköinnin laajennus, Alatori otettiin käyttöön vuonna 2013, minkä myötä Toripysäköinnin kapasiteetti kasvoi 1260 autopaikkaan. Alatorille toteutettiin pysäköintipaikkoja kaikista keskustan pysäköintipiireistä ja vapaana olevia pysäköintipaikkoja on tällä hetkellä n. 150 ap. Laajennetun Toripysäköinnin käyttöaste on ollut alhaisella tasolla, mutta kävijämäärät ovat kuitenkin kasvamaan päin. Myös Toripysäköinnissä on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ilta- ja yöaikaan. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 33 (65) 52 § 18.03.2015 Neljäs pysäköintilaitos toteutettiin vuonna 1996 Maaherrankadun ja Museokadun lounaiskulmaukseen, pääterveysaseman viereiselle tontille. Laitokseen toteutettiin ko. pysäköintipiirin paikkojen lisäksi muutaman pysäköintilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevan kiinteistön pysäköintipaikkoja sekä yhden toripiirissä olevan kiinteistön paikkoja. Maaherrankadun pysäköintilaitos käsittää yhden maanalaisen pysäköintikellarin ja yhden avopysäköintikentän, joissa on yhteensä 130 autopaikkaa. Pysäköintitasot ovat toisistaan erilliset ja kellaripysäköinti on varattu ainoastaan kuukausiasiakkaiden käyttöön. Ko. pysäköintitalon käyttöaste on matalahko, mutta yleisessä pysäköinnissä oleva avokenttä on kuitenkin ajoittain täynnä. Laitoksen pieni kapasiteetti, erilliset pysäköintitasot ja kellaripysäköinnin asiakaskuntarajaus eivät tue sen tehokasta käyttöä. Myös Maaherrankadun pysäköintilaitoksessa on ilta- ja yöaikaan runsaasti vapaata pysäköintikapasiteettia, joka palvelisi erityisesti alueen asukkaita. Liitteessä 3 on esitetty toteutetut yleiset pysäköintilaitokset, laitosvaraukset (siniset ääriviivat) ja pysäköintilaitoksien nykyinen piirijako. Lisäksi kuvaan on merkitty kiinteistöt (harmaalla), jotka ovat siirtäneet ja toteuttaneet rakennusluvan mukaiset autopaikat joko kokonaan tai osittain yleiseen pysäköintilaitoksen sekä ne kiinteistöt (punaisella), joiden autopaikosta osa on toteuttamatta. Liitteen 5 taulukossa on lueteltu ne kiinteistöt, joilla osa rakennuslupien mukaisista autopaikoista on toteuttamatta. Monilla taulukossa mainituista kiinteistöistä on vireillä hankkeita, joiden myötä autopaikkavelvoitteet tai osa niistä on mahdollista toteuttaa tonteilla. Pysäköintilaitosjärjestelmän nykytila ja keskustan kehittäminen Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmässä on jäljellä kaksi rakentamatonta pysäköintilaitostonttivarausta; Torikadun ja Puistokadun kaakkoiskulmauksessa oleva tontti sekä Vuorikadun ja Maljalahdenkadun koilliskulmauksessa oleva tontti (liitteessä 3 sinisellä rajatut tontit). Näiden, ja etenkin Torikadun varrella olevan tontin, on kuitenkin todettu olevan liian pieniä aluevarauksia yleisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Lisäksi tonttivaraukset sijaitsevat pysäköintijärjestelmän kannalta epäedullisissa paikoissa, sillä molemmat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Toripysäköinnistä ja Vuorikadun laitostontti korttelin päässä Maaherrankadun pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitostontit ovat nykyisin kuitenkin pysäköintikäytössä: Torikadun tontilla pysäköivät lähinnä viereisessä, kaupungin kiinteistössä työskentelevät sekä läheisen Kuopaksen asuntolan asukkaat ja toimiston työntekijät. Vuorikadun tontista puolet on varattu kaupungin työntekijöiden pysäköintiin ja siinä pysäköivät pääsääntöisesti viereisen kouluviraston sekä Savotalon työntekijät. Puolet ko. tontista on varattu yleiseen pysäköintiin ja alueen käyttöaste on kohtalaisen korkea, joka osaltaan johtunee laitostonttipysäköinnin alhaisesta pysäköintitaksasta. Molempien pysäköintilaitostonttien nykyinen pysäköintikäyttö on mahdollista toteuttaa tonteille kaavailtujen täydennysrakentamisien yhteydessä. Pysäköintilaitosjärjestelmän kehittyessä on käynyt selväksi se, että erillisiin pysäköintilaitossuunnitelmiin perustutuva ja asemakaavoituksen myötä toteutettu pysäköintilaitoksen piirijako ei ole vastannut eikä etenkään nykyisin vastaa tarkoitustaan. Uusimmissa keskusta-alueen asemakaavoissa onkin mahdollistettu tontin ulkopuolelle sijoitettavien autopaikkojen toteuttaminen mihin tahansa yleiseen pysäköintilaitokseen tai -alueelle. Autopaikkoja on muutoinkin toteutettu poikkeuslupamenettelyin piiristä toiseen ja kokonaisuutena keskustan pysäköintitilanne tarpeeseen nähden on varsin hyvä. Ylei- Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 34 (65) 52 § 18.03.2015 sen pysäköintitarpeen tyydyttämiseksi ja pysäköintipaikkojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi, on pysäköintipaikkojen keskittäminen yhteen suureen yksikköön, Kauppatorin alaiseen pysäköintilaitokseen ollut järkevä ratkaisu. Talvella 2014 ruutukaavakeskustan alueelle tehdyssä pysäköintipaikkojen täyttöastetutkimuksessa on todettu, että katuvarsipysäköintipaikkojen täyttöaste on korkeimmillaan torin ympäristössä, enintään n. 200 metrin päässä torista katuvarsipysäköinnin maksullisuusajan jälkeen. Korkein tutkimusajankohtana havaittu täyttöaste em. alueella on ollut 71 % illalla klo 18 ja 19 välillä, jolloin keskustassa on asukaspysäköinnin lisäksi myös asiointipysäköintiä. Samaan aikaan toripysäköinnin täyttöaste on kuitenkin alhainen, joten voidaan todeta, että pysäköintipaikkojen määrä alueella on riittävä, mutta pysäköijät pyrkivät löytämään ilmaisen autopaikan. Muualla ruutukaavakeskustan alueella katuvarsipysäköintipaikkojen täyttöasteet olivat tutkimusajankohtana pääsääntöisesti alle 50 %. Joillakin tutkimusalueen osilla voidaan todeta, että katuvarsipysäköintipaikat täyttyvät illalla alueen asukkaiden ja alueella vierailevien autoista, kun samaan aikaan keskustan pysäköintilaitokset ovat lähes tyhjillään. Pysäköintipaikkojen täyttöasteen ollessa yli 70 % saattaa ilmetä pysäköintipaikan hakuliikennettä. Pysäköintipaikkojen tarve korreloi luonnollisesti keskustan liikennemäärän kanssa. Liikennemääräseurannan perusteella voidaan todeta, että keskustan sisääntuloväylien yhteenlaskettu liikennemäärä on 1980-luvun loppupuolen huippuvuosista (n. 80 000 ajon/vrk) selkeästi laskenut, vaikka maankäyttö keskustan alueella on tiivistynyt. Tehty seuranta osoittaa, että liikennemäärä on 2000-luvulla asettunut 70 000 ja 65 000 ajon/vrk välille. Liitteessä 4 on esitetty keskustan sisääntuloväylien yhteenlasketun liikennemäärän kehitys vuosien 1970 ja 2014 välillä. Kun huomioidaan tehdyn pysäköintipaikkojen käyttötutkimuksen tulokset, Kuopion keskustan liikennemäärien kehitys sekä valtakunnalliset ennusteet autojen määrän kehityksestä, niin voidaan todeta, että nykyinen autopaikkojen määrä suhteessa autopaikkatarpeeseen on riittävä nyt ja riittänee pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi valtakunnalliset, liikenteeseen liittyvät strategiset linjaukset yksityisautoilun ja autoistumisen hillitsemiseksi tulevat toteutuessaan vähentämään autopaikkatarvetta tulevaisuudessa. Kaupunki on kuitenkin osaltaan varautunut keskustan alueen pysäköintitarpeen kasvuun laajentamalla toripysäköintiä, mikä mahdollistaa keskustan alueen maankäytön kehittämisen myös tulevina vuosina. Mikäli tulevan matkakeskuksen alueelle toteutetaan yleistä pysäköintitarvetta tyydyttävä pysäköintilaitos, mahdollistaa tämä erityisesti ruutukaavakeskustan pohjoispuolen ja –osan kehittämisen. Keskustan itäpuolen kehittämiseen on varauduttu mahdollistamalla Maaherrankadun pysäköintilaitoksen laajentaminen. Mikäli pysäköintitarve kasvaisi tulevaisuudessa merkittävästi ennakoitua enemmän, olisi Puistokadun ja Kauppatorin välisen alueen kallioperään rakennettavissa reilun 500 autopaikan pysäköintiluola, jota on suunniteltu jo 1980-luvulla. Edellä esitetyn perusteella tulisi keskustan pysäköintilaitoksien nykyinen piirijako purkaa, minkä myötä keskustan kiinteistöjen on mahdollista toteuttaa tontin ulkopuolelle sijoitettavat autopaikat missä tahansa keskusta-alueen yleisessä pysäköintilaitoksessa tai –alueella. Näin keskustan osayleiskaavaluonnoksessa pysäköintilaitosrakentamiseen varatut tontit voidaan vapauttaa pääosin muuhun käyttöön. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 35 (65) 52 § 18.03.2015 Vaikutusten arviointi Yritysvaikutuksiltaan esitys on positiivinen, sillä se mahdollistaa autopaikkojen joustavan sijoittamisen keskustan alueella. Muutoin esitys on vaikutuksiltaan neutraali Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkamisen, ja esittää tämän edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Liitteet 7 8 9 10 11 1550/2015 Pysäköintilaitoksen toiminta-alue, piirijako sekä pysäköintilaitoksille varatut tontit ja niiden kapasiteetit 1550/2015 Pysäköintilaitoksen aluerajaus, piirijako, laitostonttivaraukset ja tehdyt autopaikkasopimukset 1550/2015 Pysäköintilaitoksen toteutustilanne 2014 1550/2015 Keskustan sisääntuloväylien liikennemäärien kehitys 19702014 1550/2015 Keskustan kiinteistöt, joilla on toteuttamattomia autopaikkoja Valmistelija Paula Liukkonen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 044 718 5304 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Merkitään, että pöydille jaettiin uusi valmisteluasiakirja liitteineen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 36 (65) 53 § 18.03.2015 § 53 Asianro 1508/08.00.00/2012 Nopeusrajoituksen muutos Peipposenrinne ja Inkilänmäki Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Yleistä Kohteet sijaitsevat Peipposenrinteen (14) kaupunginosassa Kallantien molemmin puolin. Aiemmin on tullut palautetta siitä, että Kemilänrinteen alueella toivotaan nopeusrajoituksen laskemista nykyisestä 40 km/h rajoituksesta 30km/h. Peipposenrinteellä on pientaloja ja kadut ovat kapeita. Alueella ei ole jalkakäytäviä. Inkilänmäellä asutus on pientaloja, Inkilänmäenkadun ja Inkiläntien varressa on asuinkerrostaloja. Inkilänmäenkadulla on kevyen liikenteen väylä ja Rastaantiellä, Kiuruntiellä välillä Rastaantie- Inkilänmäenkatu sekä Inkiläntiellä on jalkakäytävät. Liikenneverkko Inkilänmäenkatu toimii kokoojakatuna, muutoin kadut ovat tonttikatuja. Joukkoliikenne kulkee Inkilänmäenkadulla. Muutokset nykyiseen nopeusrajoitukseen ja perustelut Alueella on tällä hetkellä voimassa 40km/h nopeusrajoitus, lukuun ottamatta Rastaantietä välillä Leivosentie- Inkilänmäenkatu, Kiuruntietä sekä Pyynpolkua, joilla on ennestään 30km/h nopeusrajoitus. Sekä Peipposenrinteelle että Inkilänmäelle muutetaan tonttikaduille 30km/h nopeusrajoitus. Inkilänmäenkadulle jätetään nykyinen nopeusrajoitus 40km/h, koska se toimii joukkoliikennereittinä. Alueet ovat rinnastettavissa mm. Niiralan tai Linnanpellon tyyppiseen pientalokaupunginosaan, joissa on jo ennestään nopeusrajoitus 30km/h. Tämä puoltaa nopeusrajoitusten muuttamista myös näillä alueilla. Nopeusrajoituksen laskeminen parantaa myös liikenneturvallisuutta. Vaikutusten arviointi Päätöksellä on lievästi positiiviset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, koska parantaa liikenneturvallisuutta ja vaikuttaa siten terveyteen (onnettomuuskustannukset) sekä vähentää pienissä määrin päästöjä ja helpottaa kevyttä liikennettä. Muutoin esityksen vaikutukset ovat neutraaleja. Esitys Esitän, että - Peipposenrinteen alueella Sirkkusentiellä, Tiaisenpolulla, Tiaisenkujalla, Kemiläntiellä, Kemilänrinteellä ja Käenkujalla muutetaan nopeusrajoitus 30km/h - Inkilänmäen alueella muutetaan Rastaantiellä välillä InkilänmäenkatuLeivosentie, Peipposentiellä, Leivosentiellä, Tikantiellä, Siepontiellä ja Inkiläntiellä muutetaan nopeusrajoitus 30km/h Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 37 (65) 53 § 18.03.2015 Liitteet 12 1508/2012 uudet nopeusrajoitukset Valmistelija Hanna Myllynen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. 044 718 5333 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 38 (65) 54 § 18.03.2015 § 54 Asianro 1710/08.00.00/2015 Yleissuunnitelma rännikatujen suojateiden turvallisuuden parantamisesta Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Keskustan rännikatujen jatkeina olevien suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden turvallisuudesta on kaupunki saanut lukuisia palautteita sekä aloitteita niiden turvallisuuden parantamiseksi. Palautteiden käsittelyn yhteydessä on käynyt selville, että kyseisten suojateiden merkitsemisessä sekä rakenteellisissa ratkaisuissa on paitsi kirjavuutta myös puutteita. Suojateiden turvallisuuden parantaminen on ollut niin valtakunnallisesti kuin seudullisestikin yhtenä kärkiteemana taajamien liikenneturvallisuuden parantamisessa. Kunnallistekniikan suunnittelussa on laadittu liitteenä oleva yleissuunnitelma kyseessä olevien suojateiden turvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelmaa varten keskustan alueen rännikatujen jatkeina olevien suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden merkitsemis- ja rakenteelliset ratkaisut on inventoitu. Lisäksi joidenkin suojateiden osalta on suoritettu liikennelaskentoja. Tehtyjen kartoitusten perusteella on kuhunkin kohtaan esitetty toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Yleissuunnitelmassa on esitelty yleisellä tasolla erilaisia turvallisuuden parantamiskeinoja ja tapoja sekä niiden vaikutuksia. Suunnitelmassa on kuvattu periaatteet, joiden mukaisesti suojateiden turvallisuutta esitetään parannettavan. Vaikutusten arviointi Esityksen toimenpiteen parantavat liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuuden parantaminen on omiaan lisäämään kevyen liikenteen käyttöä, millä on positiivisia terveysvaikutuksia. Liikenneturvallisuuden parantaminen vähentää yhteiskunnalle koituvia onnettomuuskustannuksia. Joidenkin pysäköintipaikkojen poistamisella saattaa olla pieni vaikutus yritysten toimintaan. Muutoin esityksen vaikutukset ovat neutraalit. Esitys Esitän, että lautakunta hyväksyy liitteenä olevan yleissuunnitelman ohjeellisesti noudatettavaksi niin, että toimenpiteitä toteutetaan vuosittain investointimäärärahojen puitteissa. Liitteet 13 1710/2015 Yleissuunnitelma rännikatujen suojateiden turvallisuudesta (ei jaeta, julkaistaan internetissä). Valmistelija Paula Liukkonen Jouko Häyrinen Hanna Myllynen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi puh. +358 044 718 5304 puh. +358 044 718 5423 puh. 044 718 5333 Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 39 (65) 54 § 18.03.2015 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 40 (65) 55 § 18.03.2015 § 55 Asianro 733/10.03.01.00/2015 Vitostien katusuunnitelmaluonnoksen hyväksyminen nähtävilläoloa varten Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kohde Katusuunnitelma koskee Vitostietä välillä Matkusjärven siltaHiltulanlahdenkatu. Nähtäville asetettavat katu sijaitsee Hiltulanlahden kaupunginosassa (36). Lähtökohdat Vitostie sijoittuu Hiltulanlahden 1. alueen pientalovaltaiselle uudisalueelle ja on ensimmäinen osa uuden asuntoalueen rakentamista. Vitostie on nykyinen maantie, jonka maapohjan omistus on siirtynyt asemakaavan voimaantultua vuonna 2014 kaupungille. Vitostie muuttuu kaupungin ylläpidettäväksi kaduksi vuoden 2015 aikana kadunpitopäätöksellä. Asemakaavan mukainen katualue on vielä ELY:n ylläpidossa. Suunnittelualueelle rakennetaan kokonaan uusi katuvalaistus. Samassa yhteydessä Vitostien rakentamisen kanssa toteutetaan uusi kevyen liikenteen alikulkutunneli Vitostien alitse Hiltulanlahden koulun länsipuolelle. Suunnitelmissa esitetyt viherrakenteet ovat ohjeellisia eivätkä vahvistu katusuunnitelmassa. Rakenteelliset ja liikenteelliset ratkaisut Vitostie Vitostie välillä Matkusjärven silta-Hiltulanlahdenkatu on noin 420 metriä pitkä pientalovaltaisen alueen pääkatu. Se palvelee erikoiskuljetusten lisäksi muuta raskasta ajoneuvoliikennettä ja sillä kulkee seudullinen joukkoliikenne. Vitostiellä on 50 km/h nopeusrajoitus. Vitostietä kavennetaan nykyisestä leveydestä siten, että uudessa tilanteessa ajoradan leveys on 7.50 metriä. Ajoradan molemmille puolille jätetään 0.50 metriä leveät sorapientareet (alikulun kohdalla 1.00 metrin kivetyt pientareet). Vitostielle ei pääsääntöisesti asenneta reunakiviä, koska nykyinen avoojakuivatus säilytetään. Linja-autopysäkkien ja nykyisen Sormulantien liittymän kohdilla käytetään graniittista reunatukea, jonka näkyvä korkeus on pysäkeillä 16 cm:ä ja liittymässä 12 cm:ä. Linja-autopysäkit sijoitetaan Sudenmarjan katuliittymän molemmille puolille. Pysäkeille rakennetaan erillinen 3.50 metriä leveä odotustila pysäkkikatoksineen. Nykyinen jk+pp-tie ja avo-ojallinen väliviherkaista säilytetään paikoillaan. Kadun länsireunaan (Sudenmarjan liittymästä etelään) nykyiselle Vanulantielle rakennetaan uusi 3.50 metriä leveä jk+pp-tie. Ajoneuvoyhteys Vitostieltä nykyiselle Sormulantielle Hiltulanlahden koulun suuntaan katkaistaan lopputilanteessa. Kohdasta sallitaan ainoastaan kevyen Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 41 (65) 55 § 18.03.2015 liikenteen kulku. Ajoneuvoliikenne koulun suuntaan ohjataan jatkossa Hiltulanlahdenkadun kiertoliittymän kautta Sormulantielle. Vanulan seurantalolle rakennetaan uusi ajoneuvoliittymä Vitostieltä noin paalulta 400. Tasaus ja kuivatus Hulevedet ohjataan jiirein ja reunakivin syöksykaivoihin sekä sivuojiin. Vitostien alkuosan (väli Matkusjärvi- paalu 420) tulvareitti on sivuojia pitkin pohjoiseen ja edelleen Matkusjärveen. Paalulta 420 eteenpäin hulevedet virtaavat Vitostien sivuojia pitkin etelään ja edelleen kohti Sormulanpuistoon rakennettavaa hulevesikosteikkoa. Vitostien tasaus noudattaa pääosin nykyistä korkeusasemaa. Alikulun kohdalla korkeusasemaa nostetaan maksimissaan noin 1.00 metrillä, jotta alikulku saadaan sovitettua paremmin ympäröivään maastoon. Esteettömyys Suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason. Kunnossapitoluokka Vitostie kevyen liikenteen väylineen kuuluu ylläpitoluokkaan I Kustannukset Vitostien kokonaiskustannusennuste on n. 350 000 € (alv. 0 %). Kustannusarvio sisältää kadun, katuviheralueen ja valaistuksen rakennuskustannusten lisäksi suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset. Kustannusarvio ei sisällä alikulkukäytävän rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vitostie päällystetään heti työn valmistuttua. Katuosuuden rakentaminen aloitetaan vuonna 2015. Vaikutusten arviointi Arvio ilmastovaikutuksista Hanke on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan positiivinen, koska kadun rakentaminen edistää kaupunginosan asuntoalueen kehittymistä ja täten kestävän yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kattavan kevyenliikenteen verkoston rakentumista. Yrityspoliittinen lausunto Hanke on yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska se työllistää rakennusalaa. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy katusuunnitelman nähtävillä oloa varten. Liitteet 14 733/2015 yleiskartta ja pienennös katusuunnitelmasta Asiakirjoissa - suunnitelmat Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 42 (65) 55 § 18.03.2015 Valmistelija Mikko Niskanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 044 718 5336 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 43 (65) 56 § 18.03.2015 § 56 Asianro 1691/10.03.01.00/2015 Pienen Neulamäentien ja Kranaattikujan katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kohde Katusuunnitelma koskee Pienen Neulamäentietä (välillä Asevarikontie-paalu 1300) ja Kranaattikujaa. Nähtäville asetettavat kadut sijaitsevat Neulalammen kaupunginosassa (31). Lähtökohdat Kadut sijoittuvat Pienen Neulamäen eteläiselle yritysalueelle, jonne on suunnitteilla useita kuluvan vuoden aikana rakentamisen aloittavia yrityshankkeita. Pienen Neulamäentie katusuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 2010 ja Kranaattikujan vuonna 2012. Hyväksyttyjä katusuunnitelmia päivitetään johtuen alueen maankäytön, tonttijaon ja katujen tulevan korkoaseman muutoksista. Asevarikontien ja Pienen Neulamäentien risteykseen on suunnitteilla suuri logistiikkaterminaalihanke, jossa yhdistetään kaksi erillistä tonttia sekä pieni osa lähivirkistysaluetta yhdeksi isoksi tontiksi. Tonteilla on erilaiset kaavamääräykset, jonka vuoksi asia vaatii asemakaavanmuutoksen. Tiedonanto asemakaavan muutoksen vireilletulosta on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 25.2.2015. ELY:n kanssa on erikseen sovittu lähivirkistysalueen liittämisestä tonttiin sekä alueella sijaitsevan liito-oravaesiintymän kompensoimisesta voimassaolevan asemakaavan mukaisesti suunnitellun Kranaattikujan poistamisella liito-oravaesiintymän kohdalta. Kranaattikujaa ei rakenneta kuin tarvittavassa pituudessa logistiikkaterminaalitontin laajuudessa. Lähivirkistysalue ei näin ollen pienene, ja liito-oravalle jää viherväylä kahden esiintymän välille. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa Pienen Neulamäentie ja Kranaattikuja rakennetaan murskepintaisena. Pienen Neulamäentie rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa noin paalulle 930 saakka. Katu asfaltoidaan yritysrakentamisen valmistuttua. Kaduille rakennetaan uusi katuvalaistus. Nähtäville asetettavat kadut sijaitsevat ja rajautuvat kaupungin omistamalle maalle. Suunnitelmassa esitetyt viherrakenteet ovat ohjeellisia eivätkä vahvistu katusuunnitelmassa. Katusuunnitelmissa on esitetty tonttiliittymien paikat asemakaavassa osoitettuihin paikkoihin. Katusuunnitelman vahvistaminen ei koske tonttiliittymiä. Rakenteelliset ja liikenteelliset ratkaisut Pienen Neulamäentie Pienen Neulamäentie on yritysalueen pääkatu, joka toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu väli Karttulantien eritasoliittymä Asevarikontie. Nyt esitetään nähtäville asetettavaksi noin 700 metrin katuosuus Asevarikontiestä pohjoiseen kohti Kolmisoppea. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 44 (65) 56 § 18.03.2015 Pienen Neulamäentien ajoradan leveys on 7.50 metriä, kadun länsipuolelle sijoitetaan 3.50 metriä leveä jk+pp-tie ja itäpuolelle 2.50 metriä leveä jalkakäytävä (välillä Asevarikontie-paalu 900). Kadun molemmille puolille ajoradan ja jk+pp-tien / jalkakäytävän väliin sijoitetaan erotuskaistat (leveys vaihtelee), joille istutetaan lehtipuita. Kranaattikujan liittymän yhteyteen rakennetaan erillinen kaista kääntyville ajoneuvoille ja keskikoroke. Suojateiden kohtiin rakennetaan saarekkeet. Linja-autopysäkit sijoitetaan Asevarikontien ja Kranaattikujan liittymien yhteyteen. Pysäkeille asennetaan pysäkkikatokset. Pengerluiskan kohdalle asennetaan kaiteet/ajojohteet kadun molemmille reunoille Ajorata, kevyen liikenteen väylä ja jalkakäytävä asfaltoidaan. Erotuskaistat ja reunavierialueet maisemoidaan pääosin nurmettamalla. Saarekkeet, korokkeet ja pysäkkien odotustilat kivetään betonikivellä. Pengerluiska maisemoidaan niityksi. Katu on kaksipuoleisesti kalteva ja ajoradan molemmille puolille asennetaan graniittiset reunakivet, jonka näkyvä korkeus on 12 cm:ä. Erotuskaistat, kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät kallistetaan kadulle päin. Kranaattikuja Kranaattikuja on yritysalueen tonttikatu, jonka ajoradan leveys on 7.00 metriä. Kadun pohjoisreunaan sijoitetaan 2.50 metriä leveä jalkakäytävä. Kadun päähän rakennetaan kääntöpaikka, joka on mitoitettu moduulirekan kääntösäteellä. Ajorata ja jalkakäytävä asfaltoidaan. Reunavierialueet maisemoidaan nurmettamalla. Katu on kaksipuolisesti kalteva ja ajoradan molemmille puolille asennetaan graniittiset reunakivet, jonka näkyvä korkeus on 12 cm:ä. Jalkakäytävä ja reunavierialueet kallistetaan kadulle päin. Tasaus ja kuivatus Hulevedet ohjataan jiirein ja reunakivin syöksykaivoihin. Alueen hulevedet johdetaan hulevesiviemärillä sekä Pienen Neulamäentien varteen noin paalulle 1000 rakennettavaan Neulaspuronlehdon hulevesikosteikkoon että Tutkakadun päähän jo rakennettuun kosteikkoon. Pienen Neulamäentien tulvareitti on noin paalulta 770 Karttulantien suuntaan ja edelleen Matkuksentielle. Paaluvälin 770–1300 tulvareitti on tonttien 18/1-2 välistä Neulaspuronlehdon lähivirkistysalueelle. Kranaattikujan hulevedet johtuvat tulvatilanteessa Pienen Neulamäentielle ja edelleen tonttien 18/1-2 välistä Neulaspuronlehdon lähivirkistysalueelle. Pienen Neulamäentien tasaus nousee nykyisestä maanpinnasta pääosin välillä Asevarikontie – paalu 1200. Kadun tasaus nousee maksimissaan Neulapuronlehdon lähivirkistysalueen kohdalla noin 18 metriä. Välillä Asevarikontie – Kranaattikuja tasauksen nousu vaihtelee noin 1.00–6.00 metrin välillä. Kranaattikujan tasaus noudattaa pääosin nykyisiä maastonmuotoja ja korkeusasemia. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 45 (65) 56 § 18.03.2015 Esteettömyys Suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason. Kunnossapitoluokka Pienen Neulamäentie on kevyen liikenteen väylineen kunnossapitoluokassa I ja Kranaattikuja kunnossapitoluokassa III. Kustannukset Nähtäville asetettavien katujen kokonaiskustannusennuste viimeistelytöineen on noin 1.30 milj.€. Pienen Neulamäentien kustannusennuste on ensimmäisessä rakennusvaiheessa (väli Asevarikontie-paalu 930) noin 0.50 milj. € ja toisessa rakennusvaiheessa (paaluväli 930–1300) noin 0.60 milj. €. Kranaattikujan kokonaiskustannusennuste on noin 0.20 milj. €. Kustannusarviot eivät sisällä vesihuoltoa. Tavoitteena on toteuttaa osa yritystonttien esirakentamisesta samanaikaisesti katujen rakentamisen kanssa. Katuosuuksien rakentaminen ja tonttien esirakentaminen aloitetaan keväällä 2015. Vaikutusten arviointi Arvio ilmastovaikutuksista Hanke on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Yrityspoliittinen lausunto Hanke on yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska se työllistää rakennusalaa ja mahdollistaa yritysalueen laajenemisen. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy katusuunnitelmat nähtävillä oloa varten. Liitteet 15 16 1691/2015 sijaintikartta 1691/2015 pienennös katusuunnitelmasta Asiakirjoissa - suunnitelmat Valmistelija Mikko Niskanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 044 718 5336 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 46 (65) 57 § 18.03.2015 § 57 Asianro 1574/10.03.01/2014 Asevarikontien (paaluväli 210- 700) ja Majurikadun katusuunnitelmanluonnoksien hyväksyminen nähtävillä oloa varten Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Kohde Katusuunnitelma koskee Asevarikontietä (paaluväli 210–700) ja Majurikatua. Nähtäville asetettavat Neulalammen kaupunginosassa (31). Lähtökohdat Kadut sijoittuvat Pienen Neulamäen eteläiselle yritysalueelle, jonne on suunnitteilla useita kuluvan vuoden aikana rakentamisen aloittavia yrityshankkeita. Asevarikontien katusuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 2014 ja Majurikadun osin vuonna 2012 ja osin vuonna 2014. Hyväksyttyjä katusuunnitelmia päivitetään johtuen alueen maankäytön, tonttijaon ja katujen tulevan linjauksen sekä korkoaseman muutoksista. Asevarikontien ja Pienen Neulamäentien risteykseen on suunnitteilla suuri logistiikkaterminaalihanke, jossa yhdistetään kaksi erillistä tonttia sekä pieni osa lähivirkistysaluetta yhdeksi isoksi tontiksi. Tonteilla on erilaiset kaavamääräykset, jonka vuoksi asia vaatii asemakaavanmuutoksen. Tiedonanto asemakaavan muutoksen vireilletulosta on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 25.2.2015. ELY:n kanssa on erikseen sovittu lähivirkistysalueen liittämisestä tonttiin sekä alueella sijaitsevan liito-oravaesiintymän kompensoimisesta voimassaolevan asemakaavan mukaisesti suunnitellun Kranaattikujan poistamisella liito-oravaesiintymän kohdalta. Kranaattikujaa ei rakenneta kuin tarvittavassa pituudessa logistiikkaterminaalitontin laajuudessa. Lähivirkistysalue ei näin ollen pienene, ja liito-oravalle jää viherväylä kahden esiintymän välille. Ensimmäisessä vaiheessa Asevarikontie ja Majurikatu rakennetaan murskepintaisena. Kadut asfaltoidaan yritysrakentamisen valmistuttua. Kaduille rakennetaan uusi katuvalaistus. Nähtäville asetettavat kadut sijaitsevat ja rajautuvat kaupungin omistamalle maalle. Suunnitelmassa esitetyt viherrakenteet ovat ohjeellisia eivätkä vahvistu katusuunnitelmassa. Katusuunnitelmissa on esitetty tonttiliittymien paikat asemakaavassa osoitettuihin paikkoihin. Katusuunnitelman vahvistaminen ei koske tonttiliittymiä. Rakenteelliset ja liikenteelliset ratkaisut Asevarikontie Asevarikontie on yritysalueen kokoojakatu, joka toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu väli Pienen Neulamäentie-Pioneerinkatu. Nyt esitetään nähtäville asetettavaksi noin 500 metrin katuosuus Pioneerinkadusta pohjoiseen. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 47 (65) 57 § 18.03.2015 Asevarikontien ajoradan leveys on 7.00 metriä, kadun itäpuolelle sijoitetaan 3.00 metriä leveä jalkakäytävä (välillä Pioneerinkatu-Majurikatu) ja länsipuolelle 3.50 metriä leveä viherkaista ja 3.50 metriä leveä kevyen liikenteen väylä. Viherkaistalle istutetaan lehtipuita. Linja-autopysäkit sijoitetaan Majurinkadun liittymän yhteyteen. Pysäkeille asennetaan pysäkkikatokset. Ajorata, kevyen liikenteen väylä ja jalkakäytävä asfaltoidaan. Erotuskaistat ja reunaviheralueet maisemoidaan pääosin nurmettamalla. Linja-autopysäkkien odotustilat kivetään betonikivellä. Katu on kaksipuolisesti kalteva ja ajoradan molemmille puolille asennetaan graniittiset reunakivet, jonka näkyvä korkeus on 12 cm:ä. Kevyen liikenteen väylät, jalkakäytävät ja viherkaistat kallistetaan kadulle päin. Majurikatu Majurikatu on noin 500 m pitkä yritysalueen tonttikatu, jonka ajoradan leveys on 7.00 metriä. Kadun itäpuolelle sijoitetaan 3.50 metriä leveä kevyen liikenteen väylä. Kadun alkuosaan sijoitetaan 3.00 metriä leveä jalkakäytävä noin 40 metrin matkalle. Kadun päähän rakennetaan kääntöpaikka. Ajorata, kevyen liikenteen väylä ja jalkakäytävä asfaltoidaan. Vierialueet maisemoidaan nurmettamalla. Katu on kaksipuolisesti kalteva ja ajoradan molemmille puolille asennetaan graniittiset reunakivet, jonka näkyvä korkeus on 12 cm:ä. Kevyen liikenteen väylät, jalkakäytävät ja reunaviheralueet kallistetaan kadulle päin. Tasaus ja kuivatus Hulevedet ohjataan jiirein, sivuojin ja reunakivin syöksykaivoihin. Alueen hulevedet johdetaan hulevesiviemärillä sekä Pienen Neulamäentien varteen rakennettavaan Neulaspuronlehdon hulevesikosteikkoon että Tutkakadun päähän jo rakennettuun hulevesikosteikkoon. Asevarikontien tulvareitti on Pienen Neulamäentien suuntaan ja edelleen kohti Karttulantietä ja Matkuksentietä. Majurikadun tulvareitti on tonttien 27-1 ja 2 välistä Neulaspuronnotkon lähivirkistysalueelle. Esteettömyys Suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason. Kunnossapitoluokka Asevarikontie on kevyen liikenteen väylineen kunnossapitoluokassa II ja Majurikatu kunnossapitoluokassa III. Kustannukset Nähtäville asetettavien katujen kokonaiskustannusennuste viimeistelytöineen on noin 1.70 milj.€. Asevarikontie kustannusennuste on noin 0.95 milj.€ ja Majurikadun noin 0.75 milj.€. Kustannusarvio ei sisällä valaistusta eikä vesihuoltoa. Tavoitteena on toteuttaa osa yritystonttien esirakentamisesta samanaikaisesti katujen rakentamisen kanssa. Tavoitteena on, että katuosuuksien rakentaminen ja tonttien esirakentaminen aloitetaan keväällä 2015. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 48 (65) 57 § 18.03.2015 Vaikutusten arviointi Arvio ilmastovaikutuksista Hanke on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Yrityspoliittinen lausunto Hanke on yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska se työllistää rakennusalaa ja mahdollistaa yritysalueen laajenemisen. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy katusuunnitelmat nähtävilläoloa varten. Liitteet 17 18 19 1574/2014 Asevarikontie pienennös 1574/2014 Majurikatu pienennös 1574/2014 sijaintikartta Asiakirjoissa - suunnitelmat Valmistelija Mikko Niskanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 044 718 5336 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 49 (65) 58 § 18.03.2015 § 58 Asianro 643/10.03.00.01/2015 Poikkeaminen (LTK) / Maaninka 408-6-90 (Isohiekantie 82) Vs. suunnittelujohtaja Martti Lätti Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä: Hakemus koskee omakotitalon, varaston ja autotallin rakentamista alueelle, joka on rakennuskiellossa, koska Maaningan kunnanvaltuuston 15.9.2014 tekemä asemakaavan hyväksymispäätös ei ole lainvoimainen. Asemakaavoitus on valmistellut 15.1.2015 jätetystä hakemuksesta kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten myönteisen päätösesityksen. Hakija Sikanen Pia ja Jari Kaupunki Kuopio Kaupunginosa 476 Maaninka Rakennuspaikka Tila 408-6-90 (Haapaniemi) Rakennushanke Omakotitalon (150 k-m2), autotallin(54 k-m2) ja varaston (54 k-m2) rakentaminen. Alue on rakennuskiellossa, koska asemakaavan hyväksymispäätös ei ole saanut lainvoimaa. Liitteenä 15.1.2015 päivätty asemapiirustus. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n nojalla maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:stä. Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta seuraavasti: − hanke sijoittuu alueelle, joka on MRL:n 53.3 §:n mukaisesti rakennuskiellossa. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 50 (65) 58 § 18.03.2015 Päätösesitys perustuu seuraaviin selvityksiin: Kaavoitustilanne Yleiskaava Alueella on voimassa 16.6.2014 hyväksytty Keskisaaren yleiskaava, jossa ko. tila on merkitty erillispientalojen asuinalueeksi (AO), joka on tarkoitettu erillispientalojen rakentamiseen. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden huoneiston enintään 2-kerroksisen asuinrakennuksen lisäksi yhden erillisen saunan ja tarvittavia pienimuotoisia talous- ja tuotantorakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 400 k-m2. Yli 150 k-m2 suuruisen rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 35 m. Enintään 150 k-m2 suuruisen rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Enintään 30 k-m2 suuruisen saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3 500 m2. Rakennuspaikka sisältyy yleiskaavamääräyksen mukaiseen alueeseen, jonka maankäytön yksityiskohtaista ohjaamista varten tulee laatia asemakaava. Rakennuspaikka on alueella, joka on yleiskaavamääräyksen mukaisesti tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen tai muu maankäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Yleiskaavan sisältyvät seuraavat yleiset määräykset: Rakentaminen Rannoille osoitetuille oleville ja uusille rakennuspaikoille voidaan rakennusluvat myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta asemakaava- alueita lukuun ottamatta. Ranta-alueiden rakennusoikeus on tilakohtaisesti osoitettu AO-, AMja RA- alueille. Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 § ja 72.2 § (rannat) mukaisesti oikeusvaikutteisesti siten, että rakennusluvat näille rakennuspaikoille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta ilman asema- tai ranta-asemakaavaa. Muilta osin ranta-alueilla rakennuspaikkojen muodostaminen ei ole sallittua. Ranta-alueiden ulkopuolella voidaan sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen, ellei aluekohtaisissa kaavamääräyksissä tai kunnan rakennusjärjestyksessä ole muuta mainittu. Alin hyväksyttävärakentamiskorkeus on vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW1/100) tasolla. Maaninkajärven rannalla alin suositeltava rakentamiskorkeus, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakennusta, on NN + 83,25 m (N60 + 83,69). Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa poiketa yleiskaavan yleispiirteisyyden ja pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 51 (65) 58 § 18.03.2015 Tieyhteydet tulee ensisijaisesti järjestää olevia liittymiä hyödyntäen. Mahdollisille uusille maanteihin tukeutuville liittymille on haettava tienpitoviranomaiselta liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutoslupa. Jätevesien ja jätteiden käsittely, ympäristönsuojelu Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedet tulee käsitellä talousjätevesiasetuksen 196/2011 sekä kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Yleiskaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien asuinalueiden ja yksittäisten uusien asuinrakennuspaikkojen tulee liittyä kunnallisiin vesihuoltoverkostoihin (vesijohto, jätevesi). Jätteiden ja jätevesien käsittelyssä tulee olla asianmukaisiin selvityksiin perustuva suunnitelma, joka liitetään rakennuslupahakemukseen. Kaavaan sisältyvien aluekohtais1en määräysten lisäksi tulee noudattaa kunnan yleisiä ympäristönsuojelumääräyksiä. Jätteiden käsittelyssä ja keräyksessä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Harjualueelle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemaan sekä geologisiin, hydrogeologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin. Maalämpöjärjestelmiä ei tulisi rakentaa veden hankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Asemakaava Maaningan kunnanvaltuusto on 15.9.2014 hyväksynyt Keskisaaren asemakaavan. Tehdystä kunnallisvalituksesta johtuen asemakaavan hyväksymispäätös ei ole saanut lainvoimaa ja asemakaava-alue on MRL:n 53.3 §:n mukaisesti rakennuskiellossa. Valituksessa esitetyt seikat eivät koske hakemuksen mukaista rakennuspaikkaa. Keskisaaren asemakaavassa ko. rakennuspaikka on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluvulla e=0.15 ja kerrosluvuksi I. Asemakaavaan sisältyvät seuraavat yleiset määräykset: Koko asemakaava-alue sijaitsee tärkeällä tai veden hankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen tai muu maankäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (Luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus on vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW1/100) tasolla. Maaninkajärven rannalla alin suositeltava rakentamiskorkeus, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakennusta, on N2000 + 83,85 m (NN + 83,25 m, N60 + 83,69 m). Sellaisista ranta-alueilla tehtävistä rakennustöistä, joihin sisältyy maamassojen kaivamista (mukaan lukien ruoppaukset) on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto ennen töiden aloittamista. Lisäksi ELY-keskuksen lausunto tulee pyytää maalämpöratkaisuista. Asemakaava-alueesta on laadittu havainnekuva ohjaamaan rakennusten sijoittumista. Havainnekuvaa ja siinä mainittuja rakentamistapaohjeita tulee noudattaa rakennusten suunnittelun ja rakennuslupaprosessin yhteydessä. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 52 (65) 58 § 18.03.2015 Nykyinen tilanne Tila 476–408-6-90 on merkitty kiinteistörekisteriin 14.12.1978 ja sen pintaala on 12 590 m2. Tila on hakijoiden omistuksessa. Hakijan ilmoituksen mukaan tilalla on saunarakennus (33 k-m2), aittarakennus (13 k-m2) ja varastorakennus (11 k-m2). Pyydetyt lausunnot ja selvitykset Hakemuksesta on neuvoteltu rakennusvalvonnan (Korhonen ja Humala), Kuopion Veden (Stjerna ja Eskelinen), alueellinen ympäristönsuojelu (Kauppinen) ja strategisen maankäytön suunnittelun (Kortelainen ja Holopainen) kanssa. Rakennusvalvonnalla, alueellisella ympäristönsuojelulla ja strategisella maankäytön suunnittelulla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Kuopion Veden mukaan Kuopion Vesi rakennuttaa vesihuoltoa Maaningan Keskisaarta varten siten, että vesistön alitukset valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä ja näin ollen Kuopion Vesi voi tarjota viemäriliittymän poikkeamisluvan mukaiselle rakennuspaikalle vuoden 2016 alussa. Naapurien kuuleminen Hakija on suorittanut naapurien kuulemisen (408-6-123 ja 408-6-48-1). Naapureilla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Päätösesityksen perustelut Hakemuksen mukainen rakentaminen olevalle rakennuspaikalle on mm. käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden osalta lainvoimaisen Keskisaaren yleiskaavan ja Maaningan kunnanvaltuuston 15.9.2014 hyväksymän Keskisaaren asemakaavan mukaista. Ratkaisuvalta Kaupunkirakennelautakunta (MRL 171.1 §, kaupunginvaltuusto 28.1.2013, MRL:n kokeilulaki 3 §). Päätösesitys Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 172 §). Poikkeamisen myöntämiseen on erityinen syy. Lupa asemakaavasta poikkeamiseen myönnetään hakemuksen mukaisesti edellytyksellä, että jätevesien ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan lainvoimaisen yleiskaavan määräyksiä. Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta, jona aikana vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 53 (65) 58 § 18.03.2015 Hakemuksen valmistelusta peritään kaupunginhallituksen 17.12.2012 tekemän päätöksen mukaisesti 520 €. Vaikutusten arviointi Hakemuksen mukainen poikkeaminen on ilmastopoliittisesti neutraali, koska rakentaminen ei olennaisesti poikkea alueen vastaavasta rakentamisesta. Yritysvaikutuksiltaan hanke on positiivinen, sillä uudisrakentamisella on työllistävä vaikutus. Hankkeella ei ole erityisiä ympäristövaikutuksia eikä vaikutuksia ihmisiin tai talouteen. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy päätösesityksen. Liitteet 20 21 22 643/2015 Ote Keskisaaren yleiskaavasta 643/2015 Ote Keskisaaren asemakaavasta 643/2015 Ote asemapiirustuksesta Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen. Valmistelija Jussi Partanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. +358 017 18 5416 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 54 (65) 59 § 18.03.2015 § 59 Asianro 7592/10.02.03/2013 Tiedonanto valmistelusta / Asemakaavan muutos / Varastokatu 3-5 (1-37-1 ja 2) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Ensimmäinen neuvottelu ko. tontteja koskevan asemakaavan muutoksen sisällyttämisestä asemakaavoitusohjelmaan järjestettiin 22.8.2012. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 12.3.2013. Myöhemmin Kiinteistö Oy Kirkkokatu 1:n (1-37-2) edustajat ilmoittivat, ettei heillä ole tarvetta asemakaavan muutokseen. Koy Kuopion Musta Rudolf (1-37-1) jätti tonttiaan koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 16.10.2013 ja allekirjoitti asemakaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen 23.6.2014. Kaavatyö sisältyi asemakaavoituksen vuoden 2014 työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 27.8.2014. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 8.9.2014–8.10.2014. Nähtävänäoloaikana jätettiin kuusi mielipidettä. Kaikissa saaduissa mielipiteissä kannetaan huolta järvi- ja puistonäkymien sekä puiston virkistyskäyttömahdollisuuksien huononemisesta, mikäli puisto-alueella olevaa pysäköintialuetta laajennetaan tai alueelle toteutetaan pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksen rakentamista tai pysäköintialueen laajentamista vastustetaan ehdottomasti. Kahdessa mielipiteessä vastustetaan myös kaavan muutosalueen rakennusten korottamista. Kaavatyössä tutkitaan tontin 1-37-1 (Varastokatu 5) osalta suojelutavoitteet huomioon ottaen rakennuksen korottamismahdollisuus ja varasto- ja konttorikorttelialueen muuttaminen asuin- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontin 1-37-2 (Varastokatu 3) osalta asemakaava saatetaan vastaamaan suojelutavoitteita. Lisäksi kaavatyössä tutkitaan Varastokadun liittämistä korttelialueeseen. Vuodelta 1948 oleva asemakaava on vanhentunut, sillä se ei vastaa mm. alueeseen kohdistuvia yleiskaavallisia tai suojelullisia tavoitteita. Kaavatyön yhteydessä ranta-alueen vanhentunut asemakaava vuodelta 1976 saatetaan tarpeettoman venevalkama-aluevarauksen ja pysäköintilaitoksen korttelin 1-37 osalta vastaamaan nykytilannetta sekä yleiskaavan mukaisia tavoitteita. Vaikutusten arviointi Rakennuksen korottaminen muuttaa lähialueen kaupunkikuvaa sekä vaikuttaa lähinaapureiden näkymiin ja olosuhteisiin. Uusien asuntojen rakentamismahdollisuus on keskustan palvelujen säilymisen kannalta perusteltua ja vastaa asuntojen kysyntätilanteeseen. Hanke lisää jonkin verran liikennettä ja pysäköintipaikkojen tarvetta alueella. Pysäköintialuevarauksen säilyttäminen nykyisellään ja venevalkama-aluevarauksen poistaminen säilyttää rantaalueen nykyisen käytön. Kaavahanke on ilmastopoliittisen ohjelman mukainen, koska se edistää olevien rakennusten hyötykäyttöä ja mahdollistaa täydennysrakentamista. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 55 (65) 59 § 18.03.2015 Kaavaehdotus toteuttaa Kuopion kaupungin yritysstrategiaa tarjoamalla työtä rakentamisaikana sekä monipuolistamalla ja lisäämällä kaupungin keskustan asuntotarjontaa, mikä on myös strategisten tavoitteiden ja kasvuohjelman mukaista. Esitys MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville tuleva valmisteluvaiheen aineisto annetaan kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi. Liitteet 23 24 25 26 7592/2013 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot (havainnekuvat) 7592/2013 Selostus (valmisteluvaiheen vaihtoehdot) 7592/2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (valmisteluvaiheen vaihtoehdot) 7592/2013 Vireilläolovaiheessa saadut mielipiteet Asiakirjoissa: Valmisteluvaiheen vaihtoehdot (havainnekuvat), selostus (valmisteluvaiheen vaihtoehdot), osallistumis- ja arviointisuunnitelma (valmisteluvaiheen vaihtoehdot), Rakennushistoriaselvitys, vireilläolovaiheessa saadut mielipiteet, vireilletuloaineisto (kuulutus nähtävilläolosta, kaupunkirakennelautakunnan päätöspöytäkirja, asemakaavoituksen esitys ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Valmistelija Jussi Partanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. 044 718 5416 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 56 (65) 60 § 18.03.2015 § 60 Asianro 6250/10.02.03/2013 Asemakaavan muutosehdotus / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi 1-20 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä: Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Muotoiluakatemian korttelissa 1-20 sijaitsevan nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavakeskustassa Piispanpuiston länsipuolella, Kirkkokadun, Kuninkaankadun ja Kuopionlahdenkadun rajaamalla alueella. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Kaavatyö on tullut vireille Kuopion Rouvasväen yhdistys ry:n hakemuksesta 15.8.2013. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Muotoiluakatemian korttelissa 1-20 sijaitsevan nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaavatyö sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja asemakaavoitusohjelmaan. Kaavoituksen käynnistämissopimus on allekirjoitettu 9.6.2014. Kaavoitustilanne Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu 7.12.2011 ympäristöministeriössä. Siinä Piispantalo on merkitty merkinnällä MA 1 11.1346: ”kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä kohde”. Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY luetteloon. Korttelin 20 Piispantalo sisältyy kohdeluetteloon. Kuopion kulttuuriympäristö – strategia ja hoito-ohjeet -ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.10.2007 ohjeellisena noudatettavaksi. Siinä Piispantalo on luetteloitu arvokkaaksi säilytettäväksi rakennukseksi. Korttelin muita rakennuksia ei ole esitetty säilytettäväksi. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Koska yleiskaava on tavoitteiden osalta vanhentunut ja sen uusimien on keskustan osalta käynnissä, osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se tulee vahvistuessaan kumoamaan kaupunginvaltuuston 11.2.2000 hyväksymän keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Keskustan osayleiskaavassa suunnittelualueelle tullaan mahdollistamaan myös asumisen sijoittuminen. Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 15.6.1988 vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on varattu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Kulttuurihistoriallisesti arvokas 1800- Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 57 (65) 60 § 18.03.2015 luvulta peräisin oleva piispan asuintalo on suojeltu kaavamerkinnällä sr-1 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallinen arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy). Nykyinen tilanne Voimassa olevassa asemakaavassa korttelissa 1-20 rakennusoikeutta on yhteensä 8 000 k-m2 ja tontin pinta-ala on 4 880 m2. Alueelle saa rakentaa osittain tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevia työtiloja. Autopaikkavaatimus on 1/150 m2. Korttelissa on asemakaavalla suojellun Piispantalon lisäksi kolme koulurakennusta. Muotoiluakatemian päärakennus, asuntola ja laajennusosa ovat peräisin 60-luvulta. 80-luvulla kortteliin on rakennettu jalometallin opetustilat ja 90-luvulla päärakennuksen yhteyteen auditorio sekä uudet aulatilat. Nyttemmin opetustilat ovat jääneet tyhjilleen Muotoiluakatemia opetuksen siirryttyä Opistotielle. Ruutukaavakeskustassa sijaitseva suunnittelualue nivoutuu kiinteästi toiminnoiltaan keskustan palvelualueeseen sekä liikenne- ja rännikatuverkostoihin. Maanomistus Korttelin 1-20 kiinteistön omistaja on Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Asemakaavan muutosehdotus Kortteli 1-20 on asemakaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALY). Piispantalo on suojeltu sr-15 merkinnällä. Aineistoon liittyvien laskelmien mukaan rakennusoikeus korttelissa on yhteensä noin 8 830 k-m2, josta Piispantalon osuus on 534 k-m2. Asuinrakennukset ovat symmetrisesti viisikerroksisia ja ylin kerros on kauttaaltaan sisään vedetty. Autopaikkanormi on esitetty liikerakentamiselle 1 ap/60 Km2, kokous-, kouluja lastentarha- tai niihin verrattaville tiloille (1 ap/100 Ym2) ja asunnoille 2 ap/3 as. Kaavaan sisältyy myös polkupyöränormi (1 pp/100 Km2). Kaava mahdollistaa maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen koko korttelin alueelle. Maan alle voidaan sijoittaa väestönsuoja, varasto- ja teknisiä tiloja sekä pysäköintitiloja. Tiloja ei lasketa kerrosalaan. Käsittelyvaiheet Kuopion Rouvasväenyhdistys ry on kirjeellään hakenut asemakaavan muutosta 15.8.2013. Kaavatyö sisältyi vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja kaavoitusosaston työohjelmaan. Vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 19.2.2014. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä 3.3.–1.4.2014. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 14.5.2014. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu naapurikiinteistöjen edustajia kirjeellä 24.4.2014. Kaavoituksen käynnistämissopimus on laadittu 29.3.2012. Valmisteluvaiheen aineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 27.8.2014. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 8.9.–8.10.2014 ja aineistosta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 25.9.2014. Valmisteluaineistosta on saatu 3 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Mielipiteen jät- Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 58 (65) 60 § 18.03.2015 täneelle naapurikiinteistölle on järjestetty esittely- ja keskustelutilaisuudet 10.9.2014 ja 8.12.2014. Ehdotusaineisto on laadittu saatujen kannanottojen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosehdotus ja sitova tonttijako asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavamuutoksen hakijan kanssa laaditaan sopimus MRL 12 a luvun mukaisesti yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta. Hyväksyvä viranomainen Kaupunginvaltuusto Vaikutusten arviointi Hanke tiivistää kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikka sekä palveluverkostoa. Kaavan mukainen ratkaisu ei myöskään vaikuta oleellisesti liikenteestä aiheutuviin päästöihin. Näin ollen hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivia. Ruutukaavakeskustaan sijoittuva asuin-, liike – ja toimistotilat sekä yleiset tilat tukevat keskustan elinvoimaisuutta, lisäävät sen palvelutarjontaa ja tarjoavat uusia työpaikkoja. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Esitys Viiteaineisto Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvan Kuopion kaupungin 1. kaupunginosan (Väinölänniemi) korttelin 20 tonttien 2 ja 3 tonttijako. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavan muutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle. 1 6250/2013 pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 2 6250/2013 havaintokuvat 3 6250/2013 kaavaselostus ilman liitteitä 4 6250/2013valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen 5 6250/2013 kaavaselostuksen liitteet 1-5.2 (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 6 6250/2013 kaavaselostuksen liitteet 6-15 (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 7 6250/2013 kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:500, havainneaineisto, ote ajantasakaavasta ja poistokartta, kaavoituksen käynnistämissopimus, Kuopion kulttuurihistorialliselta museon ja laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunnot ja mielipiteet, valmistelu- ja vireilletuloaineisto Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 59 (65) 60 § 18.03.2015 Valmistelija Ulla Korhonen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus puh. 044 718 5412 Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirja 4/2015 60 (65) 61 § 18.03.2015 § 61 Asianro 121/00.02.03/2015 KYP tiedonannot 2015 5025/2013 Liitteet Pohjois-Savon liiton maksatuspäätös 4.3.2015, Dnro 01913/EU; Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen. Pohjois-Savon liitto maksaa tukikelpoisuustarkastuksen perusteella 322 187,58 euroa. − tiedoksi kaupungininsinööri, hyvinvoinnin ed. johtaja, hyvinvoinnin ed. palvelupäällikkö, rakennuttajapäällikkö, valvoja, suunnitteluhortonomi, taloussuunnittelija ja hallintopalvelusihteeri 27 121/2015 viranhaltijapäätökset 17.2. - 9.3.2015 Valmistelija etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi ja päättää, ettei mainituissa päätöspöytäkirjoissa olevia otto-oikeuden alaisia päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuopion kaupunki Pöytäkirja Kaupunkirakennelautakunta Muutoksenhakuohje 4/2015 61 (65) 18.03.2015 Liite A kaupunkirakennelautakunta / kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje (46,49,53,54 §) Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Kaupunkirakennelautakunta Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti Virka-aika PL 1097, 70111 KUOPIO Suokatu 42 044 718 5110, 044 718 5113 kaupunkiymparisto@kuopio.fi ma - ke 8.00 - 15.30 (kesä 8.00 - 15.00) to 8.00 - 16.00 (kesä 8.00 - 16.00) pe 8.00 - 14.00 (kesä 8.00 - 14.00) Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä tai mikäli määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sähköisen viestin katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Muutoksenhakuohje Pöytäkirja 4/2015 62 (65) 18.03.2015 Liite B Kaupunkirakennelautakunta / kuntalain mukainen valitusosoitus (47 §) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Asiakaspalvelu on avoinna 8.00 - 16.15 Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskirjassa on ilmoitettava − valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero − päätös, johon haetaan muutosta − miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi − muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä − päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä − todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta − asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Muutoksenhakuohje Pöytäkirja 4/2015 63 (65) 18.03.2015 Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valituskirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjan voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Muutoksenhakuohje Pöytäkirja 4/2015 64 (65) 18.03.2015 Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen / kaupunkirakennelautakunta (58 §) Valitusoikeus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusoikeus on 1 viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2 sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3 sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; 4 sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 5 kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; 6 toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; 7 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella; sekä 8 muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa. Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Asiakaspalvelu on avoinna 8.00 – 16.15 Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 24.3.2015, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Valitusaikaa laskettaessa antamispäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava − valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero − päätös, johon haetaan muutosta − miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä − perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Kuopion kaupunki Kaupunkirakennelautakunta Muutoksenhakuohje Pöytäkirja 4/2015 65 (65) 18.03.2015 Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä − päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä − todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta − asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksena tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjan voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.
