Lomake 6 Hankesuunnitelma 3000 Haukilahden päiväkoti ja kirjasto

23
Lomake 6
2015
Hankesuunnitelma
Vuosi
1.
3.
Hankkeen nimi
2.
Toimiala / tulosyksikkö
3000 Haukilahden päiväkoti ja kirjasto
Tilakeskus-liikelaitos
Kaupunginosa
Kiinteistötunnus
4.
14 Haukilahti
49-14-53-2
Valmis
Kunnallistekniikka
Puuttuu
Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti
5.
7.
Käyntiosoite
Postiosoite
Toppelundintie 11
PL 17304, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Hankkeen suuruus ja
kustannukset
brm2
6.
htm2
hym2
Asemakaavan mukainen
Asemakaavan muutos
Kustannus- Ei kaavaa
arvio
(ilman ALV:a)
Uudisrakennus
Kaavatiedot
Poikkeamispäätös
(M€)
2316
1616
7,6*
Tontin pinta-ala
30 650 ** m²
Rakennusoikeus
9 200 kem²
Laajennus/lisärakennus
Käyttötarkoitus kaavassa
Muutos/peruskorjaus
YOS
8.
Hankkeen kuvaus
Hankkeessa korvataan huonokuntoinen ja ahtaaksi käynyt Haukilahden päiväkoti sekä Kaislikon avoin
päiväkoti, jotka korvataan seitsemän lapsiryhmän päiväkodilla (147 hoitopaikkaa) ja pysyvällä avoimella
päiväkodilla. Päiväkoti sijoittuu vanhan päiväkodin kohdalle ja piha-alue kaavamuutoksessa tonttiin
liitettävälle alueelle.Samalla tontilla sijaitsevat Toppelundin koulu ja Haukilahden monitoimitalo sekä
Haukilahden kirjasto. Kirjaston korvaavat lähipalvelutilat esitetään toteutettavaksi avoimen päiväkodin
yhteyteen. Kirjastopalvelut esittävät kirjastopalveluiden uudelleenjärjestämisen kulttuurilautakunnalle.
9.
Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä)
Tapiolan alueen kunnallisessa ja ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli vuoden 2014 lopussa
1 953 lasta. Päivähoitopaikka oli järjestetty 80 lapselle poikkeusjärjestelyin lisäämällä hoito- ja
kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä toimipaikoissa ja perustamalla ns. saliryhmiä. Alkuvuodesta
2015 poikkeusjärjestelyin toteutettuja päivähoitopaikkoja on 120. Haukilahden päiväkoti tulee
vähentämään tarvetta poikkeusjärjestelyihin varsinkin Tapiolan eteläosissa, kun hankkeessa saadaan
uusia päivähoitopaikkoja noin 80 lapselle. Lisäksi hankkeessa varaudutaan päivähoitoikäisten lasten
määrän kasvun tuomaan päivähoidon kysynnän lisääntymiseen. Kirjaston lähipalvelutilojen
sijoittaminen samaan rakennukseen päiväkodin ja avoimen päiväkodin kanssa lisää toiminnan
joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistoimintaan.
Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta 15.04.2015 (pvm)
10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi)
Toteutussuunnitelmat
Rakennusaika
10/2015 - 10/2016
2/2017 - 5/2018
Käyttöönotto
8/2018
11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus)
oma hanke
12. Liittyminen muihin hankkeisiin
Kirjastopalveluiden uudelleenjärjestäminen
13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a)
7,4 M€
14. Käyttökustannukset
lisäys päiväkodin osalta yht. 1,4 M € / v.
vuokranvähennys kirjaston osalta 16572 € / v.
15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a)
7,6 M€
24
16. Ensikertainen kalustaminen
0,23 M €
€ / oppilas
40 000 € / hoitopaikka
17. Lisätietoja
*Avoimen päiväkodin tavoitehinta on 0,82 M€ (vastaa 21 laskennallista hoitopaikkaa).
Kirjaston lähipalvelutilojen laajuus: 200 hym², 249 brm² ja tavoitehinta 0,85 M€.
** Asemakaavamuutos vireillä.
18. Laatija(t) yhteystietoineen
Arja Törmä, arja.torma@espoo.fi
TIKE / TS
Päiväys
7.9.2015
Päivitetty 2013
25
LIITE 2
PINTA–ALAKÄSITTEET
2
ohm
ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei
lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa.
Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä.
2
hym
hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala.
Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä
käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä.
hum2
huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen,
käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa.
Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä.
2
brm
bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu
kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä
rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat.
Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä.
2
htm
huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäsksi myös
käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja
eikä kantavia rakenteita.
Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne.
2
kem
kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se
kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.
Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta
kerrosalaan 250 mm.
Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.
26
a
a
a
p
a
a
p
a
a
a
a
© Espoon kaupunki
Teema: Yksityiskohtaiset aineistot
Tasot: Maanpäällinen, Maanalainen
Mittakaava: 1:2000
Pvm: 26.5.2014 13:28
Käyttäjä: tormaa3
50 m
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
27
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
28
29
ALUSTAVA
PERUSTAMISTAPASELVITYS
31.08.2015
1 (5)
Työ 5893
Geotekniikkayksikkö/ K.Hämäläinen
Talonsuunnittelu
HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI
Hankenumero 3000
1. YLEISTÄ
Geotekniikkayksikkö on tehnyt kartoituksia ja pohjatutkimuksia sekä maanäytetutkimuksia vuonna 2015 Haukilahden päiväkodin uudisrakennuksen
alustavan perustamistavan määrittämiseksi. Pohjavedenpinnan tarkkailua
varten on asennettu pohjavesiputki. Lisäksi työssä on käytetty geotekniikkayksikön pohjatutkimusrekisterin tietoja alueella aikaisemmin tehdyistä
pohjatutkimuksista. Kartoitukset ja pohjatutkimukset on esitetty liitteenä
olevissa piirustuksissa 25Q3…25Q10.
Tämä selvitys koskee Haukilahden päiväkodin tontin eteläosaa osoitteessa
Toppelundintie 11 sekä tontin eteläpuoleista metsä/niittyaluetta. Tämän selvityksen liitepiirustuksiin on lisätty digitoimalla hankkeen esisuunnitelmavaiheen uudisrakennuksen sijainti Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n asemapiirustuksesta VE5 päivätty 5.3.2015.
2. POHJASUHTEET
2.1
Maaperäkuvaus
Haukilahden päiväkodin nykyisen tontin eteläosa on suurimmalta osin jo
rakennettua ja päällystettyä aluetta, nykyisen päiväkotirakennuksen etelä- ja
länsipuolella on puustoista aluetta. Rakennuksen itäpuolinen leikkipihaaluetta reunustava aita ulottuu itäpuolen puistoalueen puolelle. Päiväkodin
nykyisen tontin eteläosan kohdalla maanpinta on tasaista ja se vaihtelee mukaan tasovälillä +6,0…+7,5. Maanpinta laskee kohti tontin etelää. Maanpinta on matalimmillaan nykyisen tontin eteläpuolisen puistoalueen kaakkoisrajalla noin tasolla +6,0.
Suunnittelualueella pohjamaa on ohuen humuskerroksen tai täyttöjen alla
aluksi tiiviydeltään vaihteleva kuitenkin pääosin löyhä hiekasta ja soraisesta
hiekkamoreenista koostuva kerros. Tämän kerroksen paksuus on noin
2,7…4,5 metriä. Hiekkakerroksen alla laihaa ja lihavaa savea sekä savista silttiä noin 0,5…2,6 metrin paksuinen kerros. Savesta otetun häiriintyneen
maanäytteen mukaan saven vesipitoisuus on ollut enimmillään noin 62 %.
Saven siipikairalla määritetty suljettu redusoimaton leikkauslujuus on pienimmillään kolmessa tutkimuspisteessä vaihteluvälillä 4,8…12,7 kN/m 2. SaEspoon kaupunki • Geotekniikkayksikkö • Virastopiha 2 C • PL 41, 02070 Espoon kaupunki
PUH. 043- 8248657 • katariina.hamalainen@espoo.fi
30
Haukilahden päiväkoti
31.08.2015
2 (5)
vikerroksen alla on noin 1,4…7,7 m paksuinen sora ja moreenikerros, jossa
on kairauksissa havaittu paikoin alimmissa kerroksissa kivistä/lohkareista
koostuvia kerroksia. Kairauspisteiden perusteella sora-/moreenikerroksen
tiiviys vaihtelee hyvin löyhästä tiiviiseen.
Suunnittelualueella tehdyt painokairaukset ovat päättyneet moreenikerroksessa kiilautumalla kivien tai lohkareiden väliin sekä kiveen, lohkareeseen tai
kallioon, tiiviiseen maakerrokseen noin 5,9…13,2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kallion korkeusasema on varmistettu porakonekairauksilla kahdeksassa kairauspisteessä eripuolilla esisuunnitelman uudisrakennuksen sijaintia. Kallionpinnan on porakonekairauksin todettu olevan 8,8…12,0 metrin syvyydessä maanpinnasta.
Suunnittelualueen maaperä on routivaa. Rakennusalueen luonnontilainen
pohjamaaluokka on E-F, Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden
mallityöselostuksen mukaan, (2007).
2.2
2.3
Maaperän puhtaus
Pohjavesi
Espoon kaupungin ympäristökeskuksen selvityksien mukaan tontilla ei aikaisemman toimintahistorian perusteella ole syytä epäillä maaperän pilaantumista.
Haukilahden päiväkodin olemassa olevan rakennuksen lounaispuolelle asemakaavassa nykyisin puistoalueelle lähelle tontin rajaa on asennettu pohjavedenhavaintoputki kesällä 2015. (putken maanpinta +7,1) Pohjavedenpinnan on havaittu lyhyen tarkastelujakson aikana olevan noin tasolla
+7,4…+7,8 eli noin 0,3…0,7 metriä maanpinnan yläpuolella. Pohjavesi on
paineellista.
2.3
Radon
Radonsuojauksen suunnittelussa noudatetaan ohjetta RT 81-10791.
3. NAAPURIRAKENNUKSET
Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen Haukilahden päiväkodin käytössä oleva
rakennus, tontin pohjoispuolella sijaitsee Haukilahden monitoimitalo ja
Toppelundin koulu - ja kirjastorakennukset. Suunnittelualue rajautuu eteläja länsipuoleltaan ojiin, kevyenliikenteenväyliin ja Toppelundintiehen, tontin
etelä- ja itäpuolella on metsäistä puistoaluetta.
31
Haukilahden päiväkoti
31.08.2015
3 (5)
4. PERUSTAMINEN
4.1 Rakennus
Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai
kallioon tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Pääosin lyöntipaalujen voidaan arvioida
tunkeutuvan painokairauksilla saavutettuun syvyyteen. Lattia rakennetaan
kantavana. Ryömintätilaisen lattian alle tehdään salaojituskerros. Lattiatasosta ei ollut tätä selvitystä laadittaessa tietoa. Tässä suunnitteluvaiheessa ei ole
tehty kairauksia nykyisen purettavan rakennuksen alta ja olemassa olevat kairaukset ovat tehty ennen nykyisen rakennuksen perustamista.
Alueella esiintyvät luonnolliset maalajit ovat routivia. Kaikki pakkasen vaikutuksen alaisiksi joutuvat rakenteet kuten mm. anturaperustukset, maanvaraiset laatat ja putkijohdot ovat suojattava routaeristein, elleivät ne ulotu vähintään 1,6 m syvyyteen tulevasta maanpinnasta. Routasuojauksessa noudatetaan VTT:n talonrakennuksen routasuojausohjeiden (-07) mukaisesti.
Perustukset salaojitetaan ja pintakuivatus hoidetaan riittävin maanpinnan kalistuksin pois seinälinjoilta RIL 126-2009 ( Rakennusten ja tonttialueiden
kuivatus ) mukaan.
4.2 Putkijohdot, pihat, tukimuurit ja liikennealueet
Piha-alueet, jotka päällystetään, joudutaan pengerryksestä riippuen perustamaan kevennyksen varaan. Piha-alueen keveitä rakennuksia, varastoja tai katoksi, jotka sietävät painumia ja kallistumia, voidaan perustaa maanvaraisesti.
Mikäli rakenteelta vaaditaan täyttä painumattomuutta, tulee se perustaa paalujen varaan. Kts. selvityksen kohta 5.Jatkotoimenpiteet.
Putkijohdot voidaan perustaa ≥ 300 mm paksun tiivistetyn murskekerroksen
(# 0…32 mm) ja 150 mm asennuskerroksen varaan. Paalulaatta-alueilla käytetään 150 mm paksua asennusalustaa (murske # 0…16 mm). Putkijohtojen
sijainnista ei ole suunnittelun tässä vaiheessa tietoa. Kts selvityksen kohta 5.
Jatkotoimenpiteet. Rakennuksesta ulostulevien putkilinjojen kohdalla käytetään
siirtymälaattoja, jotta putket eivät leikkaannu poikki. Paalulaatan kohdalla
putkilinjoille ei tarvitse asentaa siirtymälaattoja. (Ks. Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen tyyppipiirustukset
GT1…GT13, 7.5.2007).
Piha- ja liikennealueiden alustavat rakennekerrokset on esitetty alla. Rakennekerroksissa noudatetaan Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden
mallityöselostusta, tyyppipiirustuksia GT1…GT13 ja liitteitä GT20….GT27.
Rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset.
32
Haukilahden päiväkoti
31.08.2015
4 (5)
Piha- ja liikennealueet:
Asfalttipintaiset alueet:
Päällyste
50 mm
kantavakerros
150 mm
jakavakerros
550 mm
kuitukangas kl N3
x
-------------------------------------------------------750 mm
Laatoitetut alueet:
laatta
80 mm
asennusmurske
30 mm
kantavakerros
150 mm
jakavakerros
650mm
kuitukangas kl. N3
x
-------------------------------------------------------910 mm
Kivituhka alueet (ei liikennekuormaa)
kivituhka
50 mm
kantavakerros
150 mm
jakavakerros
200 mm
kuitukangas kl N3
x
-------------------------------------------------------400 mm
4.3 Kaivannot
Matalat ≤ 1,5 metriä syvät kaivannot voidaan kaivaa 1:1 luiskin. Tätä syvemmät kaivannot tulee suunnitella erikseen. Kaivantojen kuivanapito hoidetaan kaivannosta pumppaamalla.
Kaivantojen suunnittelussa noudatetaan RIL 263-2014 Kaivanto-ohjetta.
5. JATKOTOIMENPITEET
Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan
rakennusten kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia maan
kerrosrakenteen, maalajien, paalupituuksien, saven lujuuden ja kalliopinnan
korkeusaseman tarkastamiseksi. Rakennuspaikalle tulee laatia yksityiskohtainen pohjarakennussuunnitelma, jossa esitetään rakennusten, putkijohtojen,
tukimuurien ja piha-alueiden perustaminen. Putkijohtojen korkeusasemasta
riippuen on mahdollista että putket joudutaan perustamaan esim. teräslevyarinan tai stabiloinnin varaan. Tulevien piha-alueiden kohdalta tulee tehdä lisätutkimuksia joilla varmistetaan, ettei pihan rakennekerroksien alle jäävää
savikerrosta tarvitse stabiloida.
33
34
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
1
25487910.3
6671949.2
+6.86
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
1/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
2
6
20
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
1.00
Routiva
Hk
Päiväys 14.08.2015
2.00
Routiva
Hk
Tutki Hänninen
0.25
0.5
2.80
Routiva
srHkMr
3.20
Routimaton
saSi
Tarkasti
4.00
Routiva
liSa
60
35
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
1
25487910.3
6671949.2
+6.86
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
2/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
5.00
Routiva
saSi
Päiväys 14.08.2015
0.25
0.5
6.00
Routiva
saSi
Tutki Hänninen
Tarkasti
2
6
20
60
36
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
1
25487910.3
6671949.2
+6.86
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
Sivu 1/1
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Maanäytteiden tutkimusilmoitus
Kartiokoe
Astian
numero
Syvyys [m]
N. otin
H3/H1
Sk [kPa]
Tilavuuspaino
F [%]
t.p./w
[kN/m3]
t.p./d
[kN/m3]
Huokosluku
e
Ip [%]
WL [%]
WP [%]
Vesipitoisuus [%]
Humus [%]
Kapill.
[m]
Maalaji
1.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14.1
0.8
-
Hk
2.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
23.9
0
-
Hk
2.80
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20.3
1.1
-
srHkMr
3.20
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33.7
-
saSi
4.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
53.8
-
liSa
5.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
21.6
-
saSi
6.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18.5
-
saSi
Päiväys 14.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
37
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
11
25487971.7
6671849.6
+6.40
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
1/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
10.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
2
6
20
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
1.00
Routiva
HkMr
Päiväys 10.08.2015
2.00
Routiva
Hk
Tutki Hänninen
0.25
0.5
3.00
Routiva
Hk
4.00
Routiva
laSa
Tarkasti
5.00
Routiva
laSa
60
38
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
11
25487971.7
6671849.6
+6.40
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
2/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
10.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
0.25
0.5
6.00
Routiva
saHk
Päiväys 10.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
2
6
20
60
39
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
11
25487971.7
6671849.6
+6.40
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
Sivu 1/1
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
10.08.2015
Maanäytteiden tutkimusilmoitus
Kartiokoe
Astian
numero
Syvyys [m]
N. otin
H3/H1
Sk [kPa]
Tilavuuspaino
F [%]
t.p./w
[kN/m3]
t.p./d
[kN/m3]
Huokosluku
e
Ip [%]
WL [%]
WP [%]
Vesipitoisuus [%]
Humus [%]
Kapill.
[m]
Maalaji
1.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6.7
0
-
HkMr
2.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20.5
0
-
Hk
3.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
21.3
0
-
Hk
4.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
38.4
-
laSa
5.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31.8
-
laSa
6.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17.9
-
saHk
Päiväys 10.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
40
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
13
25487970.8
6671945.7
+7.47
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
1/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
10.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
2
6
20
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
1.00
Routiva
Hk
Päiväys 10.08.2015
2.00
Routiva
Hk
Tutki Hänninen
0.25
0.5
3.00
Routiva
Hk
4.00
Routimaton
laSa
Tarkasti
5.00
Routimaton
laSa
60
41
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
13
25487970.8
6671945.7
+7.47
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
2/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
10.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
0.25
0.5
6.00
Routiva
siHkMr
Päiväys 10.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
2
6
20
60
42
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
13
25487970.8
6671945.7
+7.47
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
Sivu 1/1
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
10.08.2015
Maanäytteiden tutkimusilmoitus
Kartiokoe
Astian
numero
Syvyys [m]
N. otin
H3/H1
Sk [kPa]
Tilavuuspaino
F [%]
t.p./w
[kN/m3]
t.p./d
[kN/m3]
Huokosluku
e
Ip [%]
WL [%]
WP [%]
Vesipitoisuus [%]
Humus [%]
Kapill.
[m]
Maalaji
1.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5.3
1.5
-
Hk
2.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5.3
0
-
Hk
3.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19.8
0
-
Hk
4.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29.9
-
laSa
5.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
34.6
-
laSa
6.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18.2
-
siHkMr
Päiväys 10.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
43
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
19
25487918.7
6671912.1
+6.99
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
1/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
2
6
20
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
1.00
Routiva
Hk
Päiväys 14.08.2015
2.00
Routiva
Hk
Tutki Hänninen
0.25
0.5
3.00
Routiva
Hk
4.00
Routiva
saSi
Tarkasti
5.00
Routiva
saHk
60
44
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
19
25487918.7
6671912.1
+6.99
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
2/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
6.00
Routiva
saHk
Päiväys 14.08.2015
0.25
0.5
8.00
Routiva
saHk
Tutki Hänninen
Tarkasti
2
6
20
60
45
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
19
25487918.7
6671912.1
+6.99
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
Sivu 1/1
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Maanäytteiden tutkimusilmoitus
Kartiokoe
Astian
numero
Syvyys [m]
N. otin
H3/H1
Sk [kPa]
Tilavuuspaino
F [%]
t.p./w
[kN/m3]
t.p./d
[kN/m3]
Huokosluku
e
Ip [%]
WL [%]
WP [%]
Vesipitoisuus [%]
Humus [%]
Kapill.
[m]
Maalaji
1.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3.5
0
-
Hk
2.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
23.2
0.6
-
Hk
3.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
23.9
0.4
-
Hk
4.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
25.3
-
saSi
5.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
21.0
-
saHk
6.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
23.2
-
saHk
8.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24.9
-
saHk
Päiväys 14.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
0.1
46
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
22
25487957.8
6671924.9
+7.34
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
1/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
2
6
20
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
1.00
Routiva
Hk
Päiväys 14.08.2015
2.00
Routiva
Hk
Tutki Hänninen
0.25
0.5
3.00
Routiva
Hk
4.00
Routiva
liSa
Tarkasti
5.00
Routiva
saSi
60
47
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
22
25487957.8
6671924.9
+7.34
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
2/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
0.25
0.5
6.00
Routiva
siHk
Päiväys 14.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
2
6
20
60
48
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
22
25487957.8
6671924.9
+7.34
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
Sivu 1/1
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Maanäytteiden tutkimusilmoitus
Kartiokoe
Astian
numero
Syvyys [m]
N. otin
H3/H1
Sk [kPa]
Tilavuuspaino
F [%]
t.p./w
[kN/m3]
t.p./d
[kN/m3]
Huokosluku
e
Ip [%]
WL [%]
WP [%]
Vesipitoisuus [%]
Humus [%]
Kapill.
[m]
Maalaji
1.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1.8
0
-
Hk
2.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4.1
0.6
-
Hk
3.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22.0
-
Hk
4.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
61.5
-
liSa
5.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24.4
-
saSi
6.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
21.5
-
siHk
Päiväys 14.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
49
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
27
25487966.6
6671911.1
+7.10
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
1/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
2
6
20
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
0.50
Routiva
Hk
Päiväys 14.08.2015
1.00
Routiva
Hk
Tutki Hänninen
0.25
0.5
1.50
Routiva
Hk
2.00
Routiva
Hk
Tarkasti
2.70
Routiva
Hk
60
50
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
27
25487966.6
6671911.1
+7.10
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
2/2
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Rakeisuuskäyrät
%
SAVI
0.0006
100
SILTTI
0.002
0.006
HIEKKA
0.02
0.06
0.2
SORA
0.6
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0.063
0.125
Raekoko (mm)
Viivatyyppi:
Syvyys:
Routivuus:
Maalaji:
3.00
Routiva
liSa
Päiväys 14.08.2015
3.50
Routiva
liSa
Tutki Hänninen
0.25
0.5
3.80
Routimaton
laSa
Tarkasti
2
6
20
60
51
Piste No
Yk
Xk
Maanpinta
Vedenpinta
27
25487966.6
6671911.1
+7.10
Tutk. No
Tiedosto
Kohde
Päivämäärä
Suun.
Sivu 1/1
5893
/
l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn
Haukilahden päiväkoti
14.08.2015
Maanäytteiden tutkimusilmoitus
Kartiokoe
Astian
numero
Syvyys [m]
N. otin
H3/H1
Sk [kPa]
Tilavuuspaino
F [%]
t.p./w
[kN/m3]
t.p./d
[kN/m3]
Huokosluku
e
Ip [%]
WL [%]
WP [%]
Vesipitoisuus [%]
Humus [%]
Kapill.
[m]
Maalaji
0.50
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8.5
0
-
Hk
1.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18.1
0.9
-
Hk
1.50
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22.3
0.7
-
Hk
2.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24.3
0.5
-
Hk
2.70
-
-
-
-
-
-
-
-
-
21.1
0.6
-
Hk
3.00
-
-
-
-
-
-
-
-
-
61.8
0.1
-
liSa
3.50
-
-
-
-
-
-
-
-
-
58.7
-
liSa
3.80
-
-
-
-
-
-
-
-
-
44.5
-
laSa
Päiväys 14.08.2015
Tutki Hänninen
Tarkasti
52
Talonrakennuksen
maarakennustöiden
mallityöselostus
Espoon tekninen keskus
Geotekniikanyksikkö
0701/GT2007
53
2
Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus
Johdanto
Espoon kaupungin talonrakennuskohteissa sovellettavaksi tarkoitettu ensimmäinen mallityöselitys oli 9202/GEO. Korjattu mallityöselostus 0301/GT perustui edelleen Talo 80nimikkeistöön.
Uusin Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen 0701/GT päivitys on
toteutettu Talo 2000 pohjalle (RT 15-10889).
Mallityöselostus on tarkoitettu Espoon talonrakennustoiminnan käyttöön omissa ja urakoitsijoiden töissä.
Mallityöselostukseen on koottu tekstejä eri julkaisuista ja erilaisista ratkaisuista. Siinä esiintyy vielä viittauksia mm. pohjarakennustöiden valvontaohjeisiin, lyöntipaalutusohjeisiin ja
asfalttinormeihin. Mallityöselostuksessa on lisäksi esitetty yleisimmät rakennetyypit kaivannoista ja putkien perustuksista sekä rakennemateriaalien ohjekäyrästöjä. Näistä kootaan kohteen varsinainen työselostus lisättynä sen vaatimilla yksityiskohtaisilla määräyksillä. Mallityöselostuksessa esitetyt mitta- ja lukuarvot (esimerkiksi syvästabilointipilarin minimileikkauslujuus 40 kPa tai louhinnan tärinäraja 35 mm/s) ovat osittain yleisiä laatuvaatimusarvoja ja osittain Espoon kaupungin kohteissa käytettyjä normaaliarvoja, ja ne
tulee tarkistaa tapauskohtaisesti.
Mallityöselostusta tullaan jatkuvasti kehittämään siitä saatavien kokemusten perusteella.
Korjaus- ja täydennysehdotukset pyydetään toimittamaan Jorma Jokiselle
p. 816 25482, fax 816 25484 tai e-mail jorma.jokinen@espoo.fi.
Espoossa 7.05.2007
Geotekniikkayksikkö
54
3
Espoon kaupunki/Tekninen keskus
Geotekniikkayksikkö/Rajala/Kaurila/Jokinen
4
7.05.2007
MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS
Työselostuksesta poimitaan ne kohdat, jotka soveltuvat suunniteltavaan kohteeseen. Tarvittaessa lisätään yksityiskohtaisia määräyksiä.
Sisällysluettelo
1 Rakennusosat
11 Alueosat
111 Maaosat
Yleiset ohjeet
1111 Raivaustehtävät
Raivaus
Purettavat rakennukset
Purettavat aluerakenteet
1112 Kaivannot
11121 Maakaivannot
Yleistä
Pintamaan poisto
Peruspohjan kaivu
Kaivu rakennusalueella
Kaivumaiden kuljetus
Työnaikainen routasuojaus
11122 Kalliokaivannot
Yleistä
Pintalouhinta
Avolouhinta
Rusnaus
Louheen kuljetus
1113 Kanaalit
Maakanaalit
Kalliokanaalit
Kaivumaiden ja louheen kuljetus
1116 Kuivatusosat
Yleistä
Salaojat
Kaivot
Rakennusaikaiset kuivatukset
1119 Erityiset maaosat
Pilaantuneet maat
Viemärit
Vesijohdot
Lämpökanavat
Kaapelit
Radonputket
112 Tuennat ja vahvistukset
1121 Paalutukset
Yleistä
Paalut
Paalutuskalusto
Paalutustyön suoritus
Paalujen katkaisu
1122 Tuennat
1123 Vahvistukset
Kevennys
Massanvaihto
Syvästabilointi
Kuitukangas
1129 Erityiset tuennat ja vahvistukset
113 Päällysteet
1131 Liikennealueiden päällysteet
Yleistä
Suodatinkerros
Jakava kerros
Kantava kerros
Päällystys
1114 Täyttöosat
Yleiset laatuvaatimukset
Perustusten alustäyttö
Perusmuurin vierustäyttö
Alapohjan alustäyttö
Kanaalien ja syvennysten täyttö
Täyttö rakennusalueella
1132 Paikoitusalueiden päällysteet
1115 Penkereet
114 Alueen varusteet
1133 Oleskelu- ja leikkialueiden sekä pihakäytävien päällysteet
1134 Kasvillisuus
1139 Erityisalueiden päällysteet
115 Alueen rakenteet
55
5
6
1 Rakennusosat
Liite GT21 2007, Muoviputkien ympärystäyttö ja kiveyksien asennusmateriaalit
Liite GT22 2007, Jakavan ja kantavan kerroksen materiaalit
Liite GT23 2007, Sitomattoman kulutuskerroksen ja kivituhkan materiaalit
Liite GT24 2007, Tiivistys, peitesyvyys ja vaatimukset
Liite GT25 2007, Tiivistämisohjeita
Liite GT26 2007, Pohjamaan kantavuusluokitus
Liite GT27 2007, Kaivannon luiskakaltevuudet
11 Alueosat
Maarakennustöissä noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä hyvää rakentamistapaa. Keskeisiä ohjeistoja ovat seuraavat julkaisut:
Suomen rakentamismääräyskokoelma, RakMK B3: Pohjarakenteet
Suomen rakentamismääräyskokoelma, RakMK C2: Kosteus, täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä 10.08.1998
Espoon kaupungin rakennusjärjestys 1.01.2003.
Espoon kaupungin Putkikaivantojen tuentaohje 9704/GT
Espoon kaupungin Kalkkisementtipilariohje KPO 2007
Espoon kaupungin Maarakenteiden laadunvarmistusohjeet 9001/GEO
MaaRYL2000
Talonrakennuksen maatyöt.
Täydentää työselostuksen litteroinnin mukaisia tehtäväkuvia
RIL 121-2004
Pohjarakennusohjeet
RIL 132-2000
Talonrakennuksen maarakenteet
RIL 181-1989
Rakennuskaivanto-ohje
RIL 126-1987/2007
Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus
RIL 234-2007
Pihojen pohja- ja päällysrakenteet
InfraRYL 2006
Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset
VTT tiedonanto 13
Louhe rakennuspohjana
LPO-2005
Lyöntipaalutusohjeet
PPO-2007
Pienpaalutusohje
VTT
Talonrakennuksen routasuojausohjeet 1997
PANK
Asfalttinormit 2000/2003
PRV-84
Pohjarakennustöiden valvontaohjeet
SFS 173-1
Pohjarakentamistöiden suorittaminen, osa 1. 2006
Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410
Ratu 1183-S Räjäytys-, louhinta- ja kaivutöiden turvallisuus
Maaperätutkimukset
Pohjatutkimukset ja maaperäkuvaus on esitetty erillisessä perustamistapaselvityksessä.
Mahdollisesti tarvittavat työnaikaiset maaperätutkimukset tekee rakennuttaja, mutta urakoitsija voi halutessaan tehdä rakennusalueella omia täydentäviä pohjatutkimuksiaan.
Mittaukset
Rakennuttaja on suunnitteluvaiheessa tehnyt rakennusalueella pohjatutkimusten yhteydessä pintavaaituksen.
Urakoitsijan tehtävänä on louhittavilla alueilla mitata kallion pinnan korkeusasema irtomaakerrosten poiston jälkeen.
Mikäli maarakennusurakka on erotettu pääurakasta, tekee maarakennusurakoitsija lisäksi
pintavaaituksen työalueestaan urakkavaiheen päättyessä.
Laadunvalvontamittaukset ja -kokeet
Rakennusaikainen pohjarakennustöiden laadunvarmistus tehdään teknisen keskuksen
geotekniikkayksikön maarakenteiden laadunvarmistusohjeita soveltaen. Urakoitsijan tulee
joka hetki kyetä osoittamaan, että materiaalit ja työ vastaavat vaatimuksia.
Laadunvalvontatutkimukset koskevat mm. seuraavia asioita:
- materiaalin kelpoisuuden tarkkailu
- materiaalin määrän tarkkailu
- maarakenteiden tiiviyden ja kantavuuden tarkkailu
- pohjanvahvistustöiden tarkkailu
LIITTEET
Maarakennustyöselostusta täydentämään on koottu liitteitä lähteistä InfraRYL 2006,
97 ja RIL 132.
Tyyppipiirustus/GT1 2007, Johtokaivantojen mitat
Tyyppipiirustus/GT2 2007, Putkien perustaminen 1.
Tyyppipiirustus/GT3 2007, Putkien perustaminen 2.
Tyyppipiirustus/GT4 2007, Putkien perustaminen 3.
Tyyppipiirustus/GT5 2007, Kaukolämpö- ja kaapelikaivanto
Tyyppipiirustus/GT6 2007, Siirtymäkiila, alustäyttö
Tyyppipiirustus/GT7 2007, Tuenta, saven leikkauslujuus 5kN/m2
Tyyppipiirustus/GT8 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 7kN/m2
Tyyppipiirustus/GT9 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 10kN/m2
Tyyppipiirustus/GT10 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 15kN/m2
Tyyppipiirustus/GT11 2007, Tuenta, löyhä kitkamaa
Tyyppipiirustus/GT12 2007, Tuenta, tuentaelementti
Tyyppipiirustus/GT13 2007, Perustuksen salaojitusrakenteet
Liite GT20 2007, Salaojitus- ja suodatinmateriaalit
KT
111 Maaosat
1111 Raivaustehtävät
Raivaus
Maarakennus- ja pohjanvahvistustöiden laajuus ja laatu käyvät selville pohjarakennus-, pihantasaus-, pintavesi- ja salaojitussuunnitelmista, perustuspiirustuksista, (myös LV- ja sähkösuunnitelmiin liittyvistä), rakennetyypeistä ja -leikkauksista sekä tästä työselostuksesta.
Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan pohjatutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin ja urakkasuorituksiin, tulee urakoitsijan ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle.
Mahdollisten pilaantuneiden maiden käsittelyssä noudatetaan erillisiä suunnitelmia, mutta
kaivutyön aikana urakoitsijan tulee tarkkailla kaivettavan maa-aineksen laatua myös puhtauden kannalta ja epäiltäessä pilaantumista ilmoitettava siitä rakennuttajalle.
56
7
8
Ennen vaativien maarakennustöiden käynnistämistä tai niiden alkuvaiheessa tulee pohjarakennussuunnittelijan, urakoitsijan ja rakennuttajan pitää PRV-84 mukainen aloituskokous.
Ennen rakennustöiden aloittamista tulee urakoitsijan merkitä talojen paikat ja korkeusasemat sekä paikoitus- ja tiealueiden sijainnit maastoon, minkä jälkeen pidetään maastokatselmus. Maastokatselmuksen yhteydessä sovitaan säilytettävät puut ja maastokohdat
sekä luonnonvaraisiksi jäävien maastokohtien raivaus- ja kunnostustoimenpiteet.
Ennen töiden aloittamista varmistaa urakoitsija myös alueella sijaitsevien kaapelien, johtojen ym. vanhojen rakenteiden sijainnit ja huolehtii niiden suojaamisesta.
Raivaus tehdään piha- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa.
Urakoitsijan tulee huolehtia kaikista maankaivu- ja louhintatyöhön liittyvistä katselmuksista, sekä toimittaa katselmuksien pöytäkirjoista jäljennökset rakennuttajalle.
Urakoitsija kaataa rakennusalueella olevan hyötypuuston, ellei rakennuttaja ole tehnyt sitä
ennen töiden aloitusta. Hyötypuusto kuuluu rakennuttajalle ja se pinotaan rakennuttajan
osoittamalle paikalle kuljetusvalmiiksi.
Kaivu tehdään rakennepiirustusten ja salaojitussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa.
Kaivanto tehdään sellaiseksi, että muotit voidaan purkaa.
Raivaustöissä huomioidaan kohdassa 1134 esitetyt kasvillisuuden suojaukset.
Rakennuspohjalta ja liikennealueiden kohdilta poistetaan suuret kivet ja lohkareet, puut ja
kannot, juuret ja muu kasvillisuus sekä humuspitoinen maa. Viheralueiden kasvualustaan
kuuluvista maakerroksista poistetaan tarpeettomat suuret kivet ja lohkareet sekä poistetaan ja tuhotaan kaadettujen puiden ja pensaiden juuret. Juuriversoisten raivattavien kasvien juuret (esim. haapa) tuhotaan kokonaan.
Raivaus- ja purkujätteet kuljetetaan pois rakennusalueelta niille osoitetuille vastaanottopaikoille.
Kuljetukset kaatopaikkamaksuineen kuuluvat urakoitsijalle.
Purettavat rakennukset
Poistettavat rakenteet ja rakennukset puretaan perustuksineen, ellei erillisessä purkusuunnitelmassa ole muuta mainittu. Purkamiseen kuuluvat myös purkamistyön vaatimat
aitaus- ja tuenta- ja suojaustyöt. Hylätyt tarvikkeet ja materiaalit kuljetetaan pois rakennusalueelta.
Pintamaan poisto
Uudelleen käytettävät multa ja kaivumaat irrotetaan enintään 3 m etäisyydeltä rakennuksen ulkorajoista. Johtokaivantojen, liikennealueiden ym. kohdilta maat irrotetaan työn vaatimassa laajuudessa.
Peruspohjan kaivu
Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50.
Maanvaraisten perustusten loppukaivu tehdään varovasti tasateräisellä kauhalla niin, että
perustusten alapuolinen maa ei häiriinny. Mikäli häiriintymistä tapahtuu, kaivetaan häiriintynyt osa pois ja tilalle tiivistetään mursketta 0/32 mm.
Ryömintätilan alusta muotoillaan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita ja leikkauspohja viettää salaojiin päin. Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 800 mm.
Kaivu rakennusalueella
Rakennusalueen suunnitellut korkeudet on esitetty pihantasaussuunnitelmassa ja rakennekerrokset rakennesuunnittelijan rakennetyypeissä.
Liikennealueiden pohjat kaivetaan konetyötarkkuudella suunnitelman mukaiseen tasoon ja
kaltevuuteen.
Kallion ja routivan maan rajaan kaivetaan tila siirtymäkiilalle, jonka syvyys on 1,0 m ja
pituus 3 m. (tyyppipiirustus GT6.)
Purettavat aluerakenteet
Kaivumaiden kuljetus
Vanhat kaivorakenteet ja erikseen sovittavat, yleensä suuriläpimittaiset putket, joita ei
enää tarvita puretaan perustuksineen. Hylätyt tarvikkeet ja materiaalit kuljetetaan pois
rakennusalueelta.
Purkutyön seurauksena syntyneet syvennykset täytetään kohdan 1114/täyttö rakennusalueella ohjeiden mukaisesti.
Täyttöihin tai pengertämiseen kelpaavia massoja voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Muut
massat kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle.
Kuljetus kaatopaikkamaksuineen kuuluu urakoitsijalle.
1112 Kaivannot
11121 Maakaivannot
Yleistä
Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että kaikki työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Pääurakoitsija huolehtii kaivantojen kuivanapidosta, tuennasta, aitauksesta sekä siitä, että maapohja perustamistasossa ja sen alapuolella pysyy sulana.
Pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan.
Työnaikainen routasuojaus
Maarakennustöiden aikana tulee huolehtia siitä, ettei maapohja pääse routimaan. Tarvittaessa on rakenteet suojattava routimiselta. Urakoitsijan on laadittava työnaikainen routasuojaussuunnitelma ja hyväksytettävä se rakennuttajalla.
57
9
11122 Kalliokaivannot
Yleistä
Kallion pinnan korkeudet on määritetty kairausten perusteella. Ennen louhintaa tulee
urakoitsijan vaaita paljastettu kallion pinta ja toimittaa vaaitustulokset rakennuttajalle.
Mikäli louhintatöiden yhteydessä havaitaan kalliolaadussa sellaisia ominaisuuksia, että ne
vaikuttavat oleellisesti töiden suorittamiseen tai tehtyihin ratkaisuihin tulee urakoitsijan
ilmoittaa siitä välittömästi rakennuttajalle.
Urakoitsijan tulee ennen louhintatöiden aloittamista laatia räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden mukainen työsuunnitelma. Työsuunnitelmassa huomioidaan myös mahdolliset ympäristöstä johtuvat rajoitukset räjäytysajankohdille.
Tarvittaessa tärinämittauksia urakoitsija huolehtii niiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta ja raportoinnista ottaen huomioon perustamistapaselvityksessä mahdollisesti esitetyt
erityiset näkökohdat.
Kenttien panostukset on suunniteltava niin, etteivät louhintatärinät vaurioita läheisiä rakennuksia tai muita rakenteita. Alustavia suurimpien sallittujen tärinän heilahdusnopeuksien arvoja hyväkuntoisille rakenteille ovat kalliolle perustetuissa tai paaluperustetuissa rakennuksissa 35 mm/s ja maanvaraan perustetuissa 18 mm/s. Tärinäherkkien laitteiden
sallitut arvot on hankittava laitteiden haltijoilta.
Louhintatöissä syntyvä pöly on sidottava esim. vedellä. Porauksen yhteydessä on käytettävä pölynkeräilylaitteita tai vesihuuhtelua.
Heittojen ja sinkoutumisen estämiseksi on räjäytettävät kentät täkättävä asianmukaisilla
peitteillä.
Mikäli louhetta käytetään tontilla täyttöihin saa lohkarekoko olla enintään 0,6 m.
Kallio louhitaan louhinta- ja rakennepiirustusten sekä pohjarakennuspiirustusten mukaan.
Jos syntyy kallioperän rakenteesta tai työvirheistä johtuvia ryöstöjä on niistä välittömästi
ilmoitettava rakennuttajalle. Louhintaryöstöjen täyttö kuuluu pääurakkaan ja tehdään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan.
10
Perustusten alusta louhitaan tarkkuuslouhintana (luokka 1) siten, että ylöspäin toleranssi
on 0 mm (kalliokynnet eivät saa ulottua perustuksiin) ja että louhinta ulottuu korkeintaan
200 mm teoreettisen pohjatason alapuolelle. Tarvittaessa pultituksista tai muista kallionlujitustoimenpiteistä laaditaan erilliset suunnitelmat.
Louhinnan jälkihoitona varmistetaan rikkomalla tai tarvittaessa jälkilouhinnalla, ettei rakennuksen alapuolelle jää suuria vesitaskuja. Mahdollisesta syvennysten betonoinnista sovitaan erikseen.
Murskepatjalle perustettaessa ylilouhinnan on ulotuttava vähintään 300 mm perustamistason alapuolelle.
Rusnaus
Kallionvaraisessa perustamisessa irtonainen kallioaines poistetaan rusnaamalla anturoiden
kohdilta ja pinta puhdistetaan paineilmalla.
Jos kallion kaltevuus perustusten alla on suurempi kuin 1:4 (15o) louhitaan kallio tasaiseksi, ellei perustusta ole suunniteltu tapitettavaksi.
Louheen kuljetus
Sopivan kokoista louhetta voidaan käyttää tontille tuleviin täyttöihin. Ylimääräinen louhe
kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle vastaanottopaikalle.
1113 Kanaalit
Maakanaalit
Kaivannot tulee tehdä niin laajoiksi, että putkien alle voidaan tehdä 150 mm tasauskerros
ja sivuille 200..300 mm ympärystäyttö. Samaan kaivantoon tulevien putkien vaakasuora
etäisyys on 200...300 mm. (tyyppipiirustus GT1.)
Kaivussa tulee ottaa huomioon arinarakenteiden vaatima tila.(tyyppipiirustus GT2, GT3 ja
GT4.)
Kaivantojen luiskat tehdään soveltaen liitettä GT27.
Ennen louhintatyön aloittamista ja louhinnan jälkeen suoritetaan harkinnan mukaan noin
100 m säteellä louhintakohteessa sijaitsevissa rakennuksissa katselmukset. Katselmustoimenpiteet kuuluvat urakkaan ja niiden tekeminen on annettava puolueettomalle katselmusmiehelle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa pääurakoitsija yhden sarjan
rakennuttajalle.
Salaojakaivannot tehdään niin, että salaojakerrokselle saadaan tilaa salaojaputken alapuolella ja sivuilla 100 mm ja päällä 200 mm.
Kaivojen kohdalla kaivetaan niiden ympärille tila 300 mm paksuiselle ympärystäytölle.
Kaukolämpöjohtojen, kaapeleiden yms. kaivannot tehdään asianomaisten laitosten ohjeiden mukaan. (tyyppipiirustus GT5.)
Pintalouhinta
Kalliokanaalit
Liikennealueilla tehdään paikalle jäävä irtilouhinta 0,8 m syvyyteen lopullisesta pinnasta.
Suurin sallittu lohkarekoko irtilouhinnassa on 0,4 m.
Johtokaivanto louhitaan niin leveäksi, että putken etäisyydeksi seinämästä saadaan vähintään 400 mm. Putken alle tulee voida tiivistää 150 mm paksuinen asennuskerros. (tyyppipiirustus GT1.) Kaivojen kohdille louhitaan tarvittava levitys.
Avolouhinta
Yleislouhinta tehdään normaalilouhintana (luokka 2), jolloin sen pinta saa poiketa teoreettisesta louhintarajasta paikallisesti enintään 400 mm kallioon päin ja 0 mm louhittuun
tilaan päin.
Kaivannon luiskat louhitaan kaltevuuteen 5:1.
Kallioluiskat kanaalikaivannoissa ja myös muissa rakennusalueen esiin jäävissä louhintakohteissa varmistetaan turvallisiksi poistamalla seinämistä konetyönä kaikki irtonainen aines. Tarvittaessa lujitetaan kallionseinämät erikseen laadittavien suunnitelmien mukaisesti.
58
11
12
Kaivumaiden ja louheen kuljetus
Louhetäytön pinta on aina kiilattava vähintään 100 mm paksulla kiilauskerroksella.
Täyttöihin tai pengertämiseen kelpaavia massoja voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Muut
massat kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle.
Kuljetus kaatopaikkamaksuineen kuuluu urakoitsijalle.
Pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan.
Rakennusosia ja työsuorituksia, kuten salaojia, eristyksiä, johtoja ja perusmuureja, ei saa
peittää ennen niiden tarkastamista. Saumausten, suojakäsittelyjen yms. tulee olla riittävästi
kuivuneita ja kovettuneita ennen täyttöä. Työtapa ja materiaalit valitaan niin, etteivät peittyvät ja viereiset rakennusosat ja laitteet vahingoitu eivätkä erilleen tarkoitetut maakerrokset sekoitu toisiinsa täytön tai tiivistyksen aikana.
Sopivan kokoista louhetta voidaan käyttää tontille tuleviin täyttöihin. Ylimääräinen louhe
kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle vastaanottopaikalle.
Perustusten alle tulevan täytön laajuus on esitetty tyyppipiirustuksessa GT6. Kaivannon
laajuus määräytyy kaltevuuden 1:1 mukaan mitattuna 0,5 m etäisyydeltä anturan alareunasta. Penkereellä olevassa perustuksessa pengerluiskan yläreunan on kuitenkin oltava vähintään 1,0 metrin etäisyydellä anturasta.
1114 Täyttöosat
Yleiset laatuvaatimukset
Maarakenteet, routasuojaukset ja kuitukankaiden asennukset tehdään sen laajuisena kuin
rakennusosat tai niihin liittyvät toimet vaativat ja asiakirjat määräävät.
Täyttömateriaalin on täytettävä routivuus-, rakeisuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset.
Tiivistettävissä maarakenteissa käytettävä materiaali ei saa sisältää savea, puu- tai raivausjätteitä, jäätä, lunta tai muita haittaavia aineita ja jätteitä.
Salaojituskerroksissa käytettävän pestyn salaojasepelin kapillaarisuus saa olla enintään 150 mm,
ja materiaalista on toimitettava rakennuttajalle rakeisuuskäyrä hyväksyttäväksi ennen työmaalle
ajoa. Tuulettuvien alapohjien alla käytettävän salaojasepelin ei tarvitse olla pestyä.
Tiivistettävä täyte rakennetaan kerroksittain olosuhteet ja tiivistettävä materiaali huomioon ottaen ja sellaisella kalustolla ja työtavalla, että saavutetaan asiakirjojen mukainen tiiviys (liite GT24). Hienorakeiset materiaalit ja moreeni tiivistetään maalajille ominaisessa
optimikosteudessa. Liitteessä GT25 on taulukko, jota noudattaen saadaan maa tiivistettyä
tiiviyteen D = n. 90 %.
Talvitäytössä tulee ehdottomasti käyttää sulia materiaaleja, eikä perustamista saa tehdä
jäätyneen maan varaan. Tarvittaessa täyttömateriaalit lämmitetään ja kuljetetaan lämpölavalla. Talvella täyte tiivistetään välittömästi kerroksen levittämisen jälkeen ennen jäätymistä. Mikäli tiivistämis- tai perustamistyö viivästyy, suojataan maapohja työnaikaisella routasuojauksella. Koska kovilla pakkasilla optimikosteutta ei voida säädellä lisäämällä vettä,
on suositeltavaa käyttää täyttötyössä esimerkiksi sepelituotteita.
Tiivistämättömän täytekerroksen yläpinta rakennetaan sellaiseen korkeustasoon, että täytteen tiivistyttyä pinta asettuu riittävän tarkasti sille määrätylle korkeudelle.
Rakennettaessa rakennuspohja louheesta on täytössä kiinnitettävä tiivistystyöhön erityistä
huomiota, koska louherakenteeseen voi helposti jäädä tyhjätiloja. Louhetäytön alkuohjeena voidaan käyttää seuraavaa taulukkoa:
Hinattavan
täryjyrän massa
kN
30
40
50
80
Perustusten alustäyttö
Maksimi
kerrospaksuus
m
0,70
0,85
1,00
1,20
Maksimiraekoko
m
0,45
0,55
0,65
0,80
Jyräyskertojen vähimmäismäärä
10
10
10
10
Täytön rakentaminen on aloitettava häiriintymättömältä, kuivana pidetyltä maapohjalta.
Tarvittaessa on maapohjalle levitettävä kuitukangas estämään täytön ja pohjamaan sekoittuminen. Kuitukangas limitetään 0,5 m saumakohdastaan.
Täyttömateriaalin on oltava routimatonta soraa, mursketta tai louhosta. Materiaalin suurin
sallittu raekoko on 2/3 kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Louhetäytön pinta
on kiilattava.
Täyte tiivistetään vähintään tiiviyteen D = 95 % tai kantavuusarvoon E1 = 50 MN/m2
(liite GT24).
Perusmuurien vierustäyttö
Perusmuurien vierustäytöissä ulotetaan pestystä sepelistä 5...6/16...18 mm tehty tiivistetty
salaojituskerros vähintään 300 mm leveydellä seinästä routaeristeen alapintaan saakka
(tyyppipiirustus GT/13). Salaojituskerros eristetään luonnonmaasta ja muista rakennekerroksista käyttöluokan N3 kuitukankaalla.
Tukimuurien tai muiden kuivattamattomien rakenteiden vierustäytön vähimmäisleveys on
200 mm ja käytettävä materiaali mursketta 0/32(64) mm.
Loppuosa rakenteiden ja rakennusten vierustäytöistä tehdään tiivistettävissä olevista kaivumaista, ellei pihasuunnitelmassa ole muuta esitetty.
Routaeristeen alle tehdään tasauskerros kivettömästä hiekasta tai sorasta. Routaeristeenä
käytetään routalevyä EPS 120 ja se asennetaan rakennesuunnitelmien mukaisesti tasatun
pinnan päälle vähintään 300 mm syvyyteen seinästä poispäin viettäväksi.
Jos eristeen päälle tulee istutuksia, asennetaan eriste sellaiseen syvyyteen ja kaltevuuteen,
että sen päälle jää riittävästi tilaa kasvualustalle. Kevytsora ja hiekka erotetaan toisistaan
kuitukankaalla. Maanpinta täytetään mahdollisimman pian lopulliseen korkeuteensa. Täytön pintaan tehdään tiivistyskerros huonosti vettä läpäisevästä maasta, jonka kaltevuus rakennuksesta poispäin on vähintään 1:20.
Vierustäyttö tiivistetään vähintään tiiviyteen D = 92 %.
59
13
Alapohjan alustäyttö
Maanvaraisen lattian alustäytön alaosa tehdään käyttäen mursketta 0/32 mm (0/55 mm
jos kerroksen paksuus on yli 300 mm), joka tiivistetään kerroksittain vähintään tiiviyteen
D = 90 % tai kantavuusarvoon E1 = 40 MN/m2. Yläosaan tehdään pestystä sepelistä
5...6/16...18 mm vähintään 300 mm paksu, liitteen GT25 taulukon ohjeiden mukaisesti
tiivistetty salaojituskerros.
Suunnitelmien mukainen radonputkitus asennetaan salaojituskerrokseen. Täytön tulee olla
yhteydessä ulkopuoliseen salaojituskerrokseen esim. anturalävistysten välityksellä.
14
1115 Penkereet
Ei tässä työselostuksessa
1116 Kuivatusosat
Kantavan alapohjan alusta täytetään niin, ettei sinne jää vesilammikoita. Pinta muotoillaan
salaojiin päin kaltevaksi ja vedelle järjestetään esteetön pääsy niihin. Maanpintaan levitetään 300 mm kerros soraa tai sepeliä 5...6/16...18. Ryömintätilan korkeuden on oltava vähintään 800 mm. Sokkelin viereen tehdään vierustäyttö estämään ulkopuolisten maiden
valuminen lattian alle.
Yleistä
Alapohjan täytön sepeli erotetaan luonnonmaasta tai muista rakennekerrosmateriaaleista
käyttöluokan N3 kuitukankaalla.
Alapohjan ja vierustäytön periaateratkaisut on esitetty tyyppipiirustuksessa GT13.
Putkia ja putkieristyselementtejä ei saa asentaa veteen, vaan kaivannot on pidettävä kuivina tarvittaessa pumppauksella.
Kanaalien ja syvennysten täyttö
Alkutäytöt tehdään kohtien 1116 ja 1119 ohjeiden mukaan.
Lopputäyttöön käytetään vähäkivistä materiaalia, yleensä kaivumaita. Pehmeää savea ja
liejua ei täyttöön saa käyttää. Liikennealueiden kohdalla käytetään kivetöntä soraa, hiekkaa
tai mursketta. Lopputäyttö ulottuu liikennealueilla rakennekerrosten alapintaan ja viheralueilla kasvualustan alapintaan saakka. Lopputäyttö tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %.
Täyttö rakennusalueella
Pengermassoina käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja tai louhetta, ei kuitenkaan savea. Jäätynyttä maata ei saa käyttää penkereisiin. Pengermateriaalin suurin sallittu
raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Yli 600 mm lohkareita ei saa
käyttää 1,5 m lähempänä lopullista pintaa.
Penger tehdään kerroksittain, kukin kerros rakeisuudeltaan ja tiivistyvyydeltään samantyyppisestä materiaalista. Penkereen yläosaan käytetään kantavuus- ja routivuusominaisuuksiltaan parempia materiaaleja. Penger tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %.
Siirtymäkiilat tehdään routimattomasta materiaalista. Hienojakoinen pohjamaa ja kiilamateriaali erotetaan toisistaan kuitukankaalla.
Täyttöihin käytetään kivennäismaata, joka saa sisältää humusta, mutta ei kasveille haitallisia aineita. Täyte ei saa sisältää haitallista määrää silttiä. Karkealla kivennäismaalla täytettäessä ajetaan sekaan hienompaa kivennäismaata.
Avoimet louhepenkereet verhoillaan tiiviiksi siten, ettei kasvualusta pääse valumaan louheen sisään
Valmiiksi tasatulle pohjalle ei saa jäädä vettä kerääviä syvänteitä.
Salaojitus ja kuivatus suoritetaan tämän työselostuksen sekä salaojitus- ja pihantasaussuunnitelmien mukaisesti. Jäte- ja sadevesiviemäröinti suoritetaan tämän työselostuksen,
rakennepiirustusten ja LVI-suunnitelmien mukaan.
Salaojat
Salaojaputkina käytetään rakennuksen ympärillä kaksiseinämäisiä salaojaputkia, joiden
koko on vähintään DN 100.
Salaojat asennetaan vähintään 100 mm paksun salaojituskerroksen päälle.
Salaojien tulee olla suoria, mutkiin asennetaan kaivot tai tarkastusputket.
Silttisen pohjamaan ja salaojituskerroksen väliin asetetaan käyttöluokan N3 mukainen
suodatinkangas.
Perustuksien yhteydessä olevien salaojaputkien ympärillä ja salaojituskerroksessa käytetään pestyä sepeliä 5...6/16...18 mm.
Piha- tai kenttäalueille tulevien salaojaputkien ympärillä käytettävän materiaalin tulee olla
rakeisuudeltaan liitteen GT20 ohjekäyrän 2 mukaista.
Salaojan alkutäyttö tehdään lapiolla salaojituskerroksen materiaalilla. Alkutäyttökerroksen
on oltava salaojan päällä vähintään 200 mm ja sivuilla vähintään 100 mm paksu. Kaivannon lopputäyttö tehdään kerroksittain tiivistämällä.
Perusmuurien ulkopuoliset salaojat routasuojataan, mikäli ne eivät ole vähintään 1300 mm
syvyydellä lopullisesta maanpinnasta.
Salaojien toiminta tarkistetaan ja putkistot puhdistetaan juoksuttamalla niiden läpi vettä
niin kauan, että vesi tulee ulos kirkkaana ja tasaisena virtana.
Salaojia ei saa peittää ennen kuin putkien asennustarkastukset on tehty. Tarkastus- ja
poikkeamamerkinnät tehdään salaojapiirustusten arkistokappaleisiin tai tehdään tarkepiirustus. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja.
Avo-ojaan tai vesistöön purkautuvan salaojan laskuputken alareunan on oltava 200 mm
ojan tai vesistön pohjan yläpuolella. Putken suun ympäristö ja ojan pohja suojataan
60
15
16
eroosiolta. Laskuaukon lähellä oleva putken ympäristö täytetään vettä huonosti läpäisevällä materiaalilla. Laskuputken suu varustetaan syöpymättömästä materiaalista valmistetulla
läpällä tai verkolla, jonka silmäkoko on 10…15 mm.
¾ Putkien alla tehdään massanvaihto kaivamalla. Pehmeä perusmaa kaivetaan pois ja
korvataan paremmin kantavalla hyvin tiivistyvällä karkearakeisella maalla. Massanvaihdon tyyppikuva on tyyppipiirustuksessa GT4.
Kaivot
¾ Putket perustetaan käyttäen lankkuarinaa (tyyppipiirustus GT3). Arina tehdään tiiviiksi
ilman pituussuuntaisia rakoja. Arina painetaan oikeaan korkeuteen tasatun kaivannon
pohjalle. Sitä ei saa enää alas painamisen jälkeen siirtää pituus- eikä poikkisuunnassa.
Arinan poikittaislankkujen yläreunan tulee olla pohjamaan tasossa ja pitkittäislankkujen alapinnan tulee olla yhteydessä pohjamaahan kapillaarisen yhteyden saavuttamiseksi. Putket asennetaan arinalle 150 mm asennuskerrokselle. Arinan pää rakennuksen
vierellä kiinnitetään painumattomasti rakenteisiin. Ensimmäisten lankkujen pituuden
tulee olla vähintään 4 m.
¾ Putket rakennetaan hirsiarinalle (tyyppipiirustus GT3). Arina tehdään tiiviiksi ilman
pitkittäisrakoja. Mahdolliset raot täytetään kostealla pohjamaalla. Poikittaishirret kaivetaan pohjamaahan. Pitkittäisten hirsien tulee olla yhteydessä pohjamaahan kapillaarisen nousun varmistamiseksi. Putket asennetaan arinalle 150 mm asennuskerrokselle.
Arinan pää kiinnitetään talon vieressä painumattomaksi rakenteeseen. Ensimmäisten
hirsien pituuden tulee olla vähintään 4 m.
¾ Putket rakennetaan betoniarinalle (tyyppipiirustus GT4). Pohjamaan tunkeutuminen
betoniin valun aikana estetään esim. 50 mm suojabetonilla tai hiekkakerroksella. Jalalliset putket voidaan asentaa suoraan betonilaatalle. Pyöreät putket asennetaan 150 mm
asennuskerrokselle. Arinan pää kiinnitetään rakennuksen seinän vieressä painumattomaksi rakenteeseen.
Kaivojen korkeudet sovitetaan siten, että kannet asettuvat maanpinnan tasoon.
Betonikaivoja käytettäessä kannen asennus suoritetaan korotusrenkaita käyttäen.
Kaivojen ympärille tiivistetään vähintään 300 mm levyinen routimaton ympärystäyte, joka
ulottuu kaivannon pohjasta täytön yläpintaan. Muu osa täytöstä voidaan tehdä täyttöön
soveltuvilla kaivumailla. Ympärystäytön keskimääräinen tiiviysvaatimus on 95 %.
Kaivonkansien kantavuuden on oltava liikennealueilla 40 t ja muualla 25 t.
Sadevesikaivojen ympärystä muotoillaan siten, että vesi pääsee virtaamaan esteettä kaivoon. Sadekaivojen ympärystän toimivuus tarkastetaan vesijuoksutuskokeella.
Rakennusaikaiset kuivatukset
Kaivannot pidetään kuivina kaivutason alapuolelle pumppaamalla. Perustuskaivannoissa
tehdään pumppukuopat anturoiden sivuun. Tarvittaessa on varauduttava pohjavedenpinnan alentamiseen imuputkikalustolla erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti.
1119 Erityiset maaosat
Pilaantuneet maat
Pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyvät toimenpiteet esitetään erillisessä pilaantumisselvityksessä.
Viemärit
Kaivannon pohjalle tiivistetään 150 mm asennuskerros sorasta tai hiekasta. Asennuskerrokseen kaivetaan muhveja varten syvennykset.
Vaihtoehtoiset perustamistavat
¾ Kantavalla maapohjalla taipuisien muovisten putkien alle rakennetaan pelkästään 150
mm paksu asennuskerros liitteen GT21 mukaisista maalajeista.
¾ Pehmeällä savikolla kaivannon pohjalle asennetaan teräslevyarina. Teräspoimulevyjen
minimipaksuus on 0,7 mm, limityspituus on 500 mm ja limitysleveys 200 mm. Levyt
on painettava huolellisesti saveen niin, että poimut painuvat täydellisesti saveen, eikä
alapintaan jää tyhjätiloja. Asennuskerroksen paksuus 150 mm mitataan teräspoimulevyn harjojen korkeudelta. (tyyppipiirustus GT2)
¾ Putket rakennetaan 150 mm paksuiselle sepeli- tai murskearinalle. Arinamateriaalin
rakeisuuden tulee olla vastaavasti 8/32 mm tai 0/32 mm. Pohjamaan tunkeutuminen
arinaan estetään käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Arina tiivistetään 90 % tiiviyteen.
Asennuskerroksen paksuus on 150 mm.
Rakennusten alla putket ripustetaan haponkestävillä kannakkeilla rakenteisiin painumattomasti. Myös sivusuuntainen liike on estettävä.
Alkutäyttö putkien ympärillä ulotetaan 200 mm putkien sivuille ja päälle. Täyttö tehdään
välittömästi putkien asentamisen jälkeen. Täytön tulee olla putkien molemmilla puolilla likimain samassa tasossa. Täyte sullotaan varoen vaurioittamasta tai siirtämästä putkia. Tiivistäminen tehdään 90 % tiiviyteen.
Jäykän putken ympärillä käytetään alkutäyttömateriaalina soraa tai hiekkaa. Taipuisan putken
ympärille alkutäyttö tehdään samasta materiaalista kuin asennuskerros (liite GT22). Materiaalin suurin sallittu raekoko on 10 % putken halkaisijasta kuitenkin enintään 60 mm.
Kaivannon lopputäyttö tehdään kaivumaita käyttäen. Rakennuspohjan salaojien lopputäyttö tehdään salaojituskerroksen materiaalilla. Lopputäyttö vähintään keskimääräiseen
tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %.
Ulkopuoliset viemärit routaeristetään, jos peitesyvyys on alle 1600 mm. Routaeristeenä
käytetään 100 mm paksuja, vähintään laatuluokan EPS 120 routalevyjä. Eriste määritetään
niin leveäksi, että peitesyvyyden mittavaatimus 1600 mm maan pinnalta täyttyy myös putken. sivusuunnassa
Putkijohdon päällä tiivistys on tehtävä niin, että putki ei vaurioidu. Liitteessä GT24 on
esitetty vähimmäispeitesyvyydet eri tiivistyskalustoille.
Vesijohdot
Vesijohtotöissä sovelletaan viemäreille esitettyjä ohjeita. Vesijohdot asennetaan roudattomaan syvyyteen tai routasuojataan ympäriinsä.
61
17
18
Lämpökanavat
paalunjohteet on voitava asentaa riittävän tukevasti kulloinkin tarvittavaan kaltevuuteen.
Lämpökanavat tehdään Fortum Oyj:n ohjeiden mukaan. Kaukolämpökanavan asennuskerros ja
alkutäyttö tehdään sorasta, jonka suurin raekoko on 10 % putken halkaisijasta, kuitenkin enintään 60 mm. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 100 mm ylimmän putken yläpuolelle.
Paalun päähän kohdistuvan iskun on tapahduttava paalun pituusakselin suuntaisena ja
keskeisesti.
Kaapelit
Kaapelit asennetaan asianomaisen laitoksen ohjeiden mukaan. Ne merkitään myöhempien
kaivutöiden helpottamiseksi 300...400 mm kaapelin yläpuolelle asennettavilla merkeillä.
Kaapelin suojakourujen on liikennealueilla oltava ajoliikenteen kestäviä.
Kaapelikaivannot tehdään vähintään 600 mm syviksi. Ajoteiden ja paikoitusalueiden kohdilla kaapelit asennetaan suojaputken sisään vähintään 700 mm syvyyteen. Kaapelikaivannon tasauskerros ja alkutäyttö tehdään suodatinkerroksen hiekasta. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 100 mm suojakourun yläpuolelle.
Kallioon tehdyn kaivannon pohja tasoitetaan vähintään 100 mm paksulla hiekkakerroksella. Louhetäyte kiilataan ja tasoitetaan hiekalla.
Radonputket
Maanvaraisen ja kantavan, mutta maanvastaisen alapohjan alle asennetaan salaojitusker-
rokseen radonputkisto suunnitelmien ja tyyppipiirustuksen GT 13 mukaisesti salaojitustason yläpuolelle käyttäen materiaalina salaojaputkia.
112 Tuennat ja vahvistukset
1121 Paalutukset
Yleistä
Lyöntipaalutuksessa käytettävien paalujen, paalutuskaluston ja paalutustyön suorituksen
tulee olla Suomen geoteknillisen yhdistyksen julkaisujen LPO-2005 tai PPO-2007 vaatimusten mukaisia.
Paalut
Teräsbetonipaaluissa ei saa ennen lyöntiä olla poikittaista halkeamaa, jonka pituus on yli
puolet paalun poikkileikkauksen piiristä ja jonka leveys on suurempi kuin 0,2 mm. Paaluissa ei myöskään saa olla pituussuuntaista, yli 0,2 mm:n levyistä eikä yli 200 mm:n pituista halkeamaa. Teräsbetonipaalun yläpään vinous paalun akselia vastaan kohtisuorasta tasosta saa olla enintään 1:100. Sen lisäksi saa paalun keskilinjan sivuttaispoikkeama olla
enintään 0,2 % mittauspisteiden välimatkasta, kuitenkin enintään 40 mm.
Teräspaalun käyryys saa olla neljän metrin matkalla paalutusluokassa I enintään 5 mm,
paalutusluokassa II enintään 7 mm ja paalutusluokassa III enintään 10 mm.
Paalutuskalusto
Paalutuskaluston tulee olla rakenteeltaan sellainen, että paalun tunkeutumista maahan
voidaan riittävän tarkasti seurata, lyönti voidaan haluttaessa keskeyttää, lyönnin voimaa
voidaan tarvittaessa säätää ja että laite täyttää työturvallisuusvaatimukset. Paalutuslaitteen
Teräsbetonipaalun pää suojataan iskutyynyllä, joka välittää iskuvoiman keskeisesti ja tasaisesti paaluun, mutta joka ei saa olennaisesti pienentää paalun päähän kohdistuvaa iskutyötä. Puu- ja teräspaalua lyötäessä ei tarvitse käyttää tyynyä, jos paalun pää on muutoin ohjattu.
Apupaalun on oltava sellainen, että se ohjaa lyötävää paalua.
Paalutustyön suoritus
Käytettävän paalutusmenetelmän tulee olla sellainen, että paalut saadaan lyödyiksi suunnitelman mukaisiin paikkoihin ja kaltevuuksiin sekä ehjinä tunkeutumaan suunnitelman
mukaiseen riittävän kantavaan maakerrokseen vaurioittamatta vieressä olevia rakenteita.
Paalutustöitä johtaa tehtävään osoitettu vastuullinen paalutustyönjohtaja.
Paalujen varastointi, käsittely ja nosto on suoritettava siten, ettei paalu vahingoitu. Jokainen paalu on tarkastettava ennen lyöntiä. Jokainen paalu, joka ei täytä sille asetettuja vaatimuksia on hylättävä. Paalun lyönnissä on noudatettava LPO-2005 kohtien 8.3 ja 8.4 tai
PPO-2007 kohtien 7.3 ja 7.4 vaatimuksia.
Paalujen katkaisu
Ennen paalujen katkaisua on paalukartat ja paalutuspöytäkirjat toimitettava rakennesuunnittelijan lisäksi myös geotekniselle suunnittelijalle, joka tarkastaa paalutustyön ja antaa
tarvittaessa ohjeet mahdollisista lisäpaaluista tai jo lyötyjen paalujen jälkilyönneistä.
1122 Tuennat
Ellei kaivantoja voida sortumavaaran tai tilanpuutteen vuoksi tehdä luiskattuina ne on
tuettava (ks. lyhytaikaisten kaivantojen luiskakaltevuudet liite GT27). Työturvallisuussyyt
edellyttävät usein jo alle 2 m syvien kaivantojen tukemista. Kaivantojen tuennasta on
tyyppipiirustuksissa GT7...12 esitetty tyyppiratkaisuja. Matalammissa kaivannoissa voidaan käyttää tuentaelementtejä, mutta syvemmissä käytetään teräspontteja. Ponttiseinän
sallittuna taivutusmomenttina on käytetty arvoa 80 kNm/jm, joka vastaa rinnakkain lyötyjen Larssen 22, Larssen 603, LX12, PU 12 tai Hoesch 1205 ponttien sallittua taivutusta.
Urakoitsija valitsee soveliaan tyypin maaperäolosuhteiden perusteella tai hyväksyttää
muunlaisen käyttämänsä tuennan rakennuttajalla. Ponttien lyönti uriinsa on suositeltavaa,
mutta hyvin pehmeässä ja valuvassa maaperässä tai pohjavedenpinnan ollessa korkealla se
on välttämätöntä. Uriinsa lyödyn ponttiseinän purkamisessa on huomioitava ympäristön
painuman mahdollisuus lisääntyneen nostotärytystarpeen johdosta.
62
19
1123 Vahvistukset
Kevennys
Välittömästi kaivannon pohjan muotoilun jälkeen levitetään kaivannon poikki kuitukangas
(käyttöluokka N3). Kankaat limitetään vähintään 0.5 metrin limityksellä. Kankaan tulee olla niin pitkä, että se voidaan kääntää kevytsoran päälle täytön jälkeen. Limityksen tulee olla
myös kevytsoran päällä 0.5 m.
Kevytsoratäyttö tehdään kevytsorasta KS 4/32. Yläpinnan muotoilun jälkeen käännetään
suodatinkankaan päät kevytsoran päälle pussiksi niin, että kevytsora on joka puolelta suodatinkankaan ympäröimä. Tiivistäminen tehdään vähintään 300 mm paksun jakavan kerroksen päältä esimerkiksi raskaalla 5 tonnin täryjyrällä vähintään viidesti yliajaen.
Massanvaihto
Massanvaihdon kaivutyö toteutetaan tyyppipiirustuksen GT6 osoittamassa laajuudessa ja
se ulotetaan perustamistapaselvityksessä esitettyihin perustamistasoihin saakka.
Massanvaihdon täytössä on talvityössä huomioitava kohdan 1114 yleiset laatuvaatimukset.
Piha-alueella tehdään kerroksittain tiivistetty yleistäyttö jakavan kerroksen (tai kivituhkapäällysteisillä alueilla murskekerroksen) alapintaan saakka suodatin- tai jakavan kerroksen vaatimukset täyttävästä kiviaineksesta tai louheesta. Täyttötyön tiiviysvaatimus on
92 %. (kohta 1114/täyttö rakennusalueella). Ohjeellisia kerrospaksuuksia eri tiivistyskalustoille on esitetty liitteessä GT23.
Rakennuksen perustusten kohdalla kerroksittain tiivistetty täyttö tehdään käyttäen
0/32(64) mm mursketta. Täyttötyön tiiviysvaatimus on 95 %. ). Ohjeellisia kerrospaksuuksia eri tiivistyskalustoille on esitetty liitteessä GT25.
Massanvaihdon täyttöön voidaan käyttää myös 0…300 mm pienlouhetta.
Louheen käytön edellytykset perustusten alla ovat seuraavat:
Louheen riittävä ja luotettava tiivistyminen edellyttää 12 tn täryjyrän käyttöä. Tiiviys voidaan todeta Loadman- tai levykuormituskalustolla.
Louhekerros kiilataan huolellisesti n. 100 mm:n kiilauskerroksella.
Kiilauskerroksen päälle asennetaan käyttöluokan 3 kuitukangas.
Tasauskerroksen paksuus anturan alla on vähintään 100 mm ja materiaalina
käytetään 0/32 mm mursketta.
Syvästabilointi
Syvästabilointi tehdään suunnitelmapiirustusten sekä tämän työselostuksen mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin infrarakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia InfraRYL
2006, Espoon kaupungin kalkkisementtipilariohjetta KPO 2007 sekä Tiehallinnon julkaisua "Syvästabiloinnin laadunvalvontaohjeet TIEL 3200099".
Syvästabilointi tehdään käyttäen läpimitaltaan 500...800 mm pilareita. Alueesta on laadittu
pohjanvahvistuskartta, jossa on esitetty pilarivälit ja stabilointikaaviot. Karttaan on merkitty
mm. pilarikenttien uloimpien pilaririvien taitekohtien pilareiden keskipisteiden koordinaatit.
Lisäksi kartassa on esitetty pohjatutkimusten perusteella arvioitu saven alapinnan sijainti.
Pilarointikartta luovutetaan urakoitsijalle myös dwg-tiedostona. Urakoitsijan tulee täydentää pilarointikarttoja pilaroinnin muutoksilla sekä merkitä kartoille pilareiden pöytäkirja-
20
numerot ja käytetyn sideainesäiliön numero. Lisäksi urakoitsija mittaa toteutuneiden pilarikenttien kulmapisteiden koordinaatit ja laatii pilaroinnista dwg -muodossa olevan toteutumapiirustuksen ja luovuttaa sen työn lopussa rakennuttajalle.
Yksittäinen pilari ja kahden vierekkäisen pilarin ja/tai pilaririvin etäisyys (k/k-mitta) saa
poiketa suunnitelmasta enintään ± 200 mm. Putkilinjoilla poikkeama saa olla enintään ±
100 mm. Sijaintipoikkeamien keskiarvon tulee olla pienempi kuin ± 150 mm, putkilinjoilla pienempi kuin ± 80 mm. Mikäli työn aikana havaitaan suurempi poikkeama, täydennetään pilarointia urakoitsijan kustannuksella niin, että koko alueelle tulee suunnitelman
edellyttämä pilaritiheys. Pilarien suurin sallittu kaltevuuden poikkeama suunnitelmaan
nähden on 20 mm/m.
Sideaineina käytetään kalkkia ja sementtiä. Kalkkina käytetään kovaksi poltettua sammuttamatonta kalkkia, jonka CaO-pitoisuus on vähintään 80 %. Kalkin on oltava rakeisuudeltaan 0/0.2 mm siten, että vähintään 80 % aineksesta läpäisee seulakoon 0.2 mm.
Maksimiraekoko on 1.0 mm. Sementtinä käytetään sementtistandardin SFS-EN 197-1
vaatimukset täyttävää perussementtiä (CEM II/B-S 42,5 N) tai yleissementtiä (CEM
II/A-M(S-LL) 42,5 N).
Urakoitsijan tulee valita käytettävä sideaineen seossuhde ja määrä sekä työmenetelmä niin,
että lopputulos on pilareiden pituus- ja poikkisuunnassa tasalaatuinen ja vaaditut lujuudet
saavutetaan viimeistään neljässä viikossa.
Yläpäästään pilarit ulotetaan vähintään rakennekerrosten alapintaan tai maanpintaan, jolloin sideaineen syöttö lopetetaan 0.3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Jotta pilarit saadaan
hyvälaatuisina ulottumaan riittävän ylös on usein tarpeellista jättää humuskerros poistamatta pilarointityön ajaksi, jolloin se toimii stabiloinnin tarvitsemana vastapainona. Tarvittaessa lisää vastapainoa tai työalusta pilarointikalustolle saadaan ajamalla työalueelle
työnaikainen penger.
Talvityössä on huomioitava, että pilarointityö edellyttää routaantuneen kerroksen rikkomista tai poistamista.
Paikalle jätetty humuskerros ja mahdollinen ylimääräinen työpenger poistetaan viimeistään pilarikentän saavutettua riittävän kantavuuden.
Maanpinnan korkeusasema mitataan työn päätyttyä.
Alapäästään pilarit ulotetaan savikerroksen alapintaan. Mikäli työn aikana havaitaan savikerroksen paksuudessa olennaisia eroja pohjatutkimuksiin nähden on työn suorittajan
otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan.
Pilarointityöstä pidetään STO-91 mukaista pöytäkirjaseurantaa.
Pöytäkirjaan merkitään säiliöittäin:
päivämäärä
käytettävä sideaine
joka pilarin sideaineen keskimääräinen menekki kg/m
nousunopeus mm/kierros
pilarin numero
pilarin syvyys maanpinnasta
pilarin pituus
häiriöt pilarin teossa
Urakoitsijan on pidettävä pilarointipöytäkirjaa, johon merkitään vähintään metrin välein
mitattu sideaineen menekki sekä pilarointikoneen vaa'an lukema ennen ja jälkeen pilarin
63
21
22
teon. Kopiot pöytäkirjoista ja maanpinnan tarkemittauksista toimitetaan rakennuttajalle
työn hyväksymistä varten.
keskimääräinen leikkauslujuuden/
puristivoiman poikkeama
arvonalennus koko
pilarointityöstä
Pilaroinnin laadunvalvonta
Pilarointityöstä on urakoitsija laadunvalvontatoimenpiteinä tehtävä jokaista alkavaa 100 pilaria
kohden vähintään yksi onnistunut (pilarissa pysynyt) pilarikairaus ja lisäksi jokaista alkavaa
500 pilaria kohden vähintään yksi onnistunut pilarisiipikairaus. (KPO-86:n mukaiset kairausmenetelmät). Laadunvalvontakairausten onnistumiseksi on suositeltavaa käyttää esiporausta.
Mikäli laadunvalvontakairaus ei pysy pilarissa, on uusintakairaus tehtävä samasta pilarista.
Urakoitsija voi halutessaan tehdä ylimääräisiä näytteenottoja ja pilarikairauksia ja ottaa tulokset mukaan laskettaessa pilarointityön keskiarvotuloksia. Rakennuttaja voi suorittaa
pistokokein valvontakairauksia.
0... 20 kPa/ 0...2 kN
> 20 kPa/ >2 kN
0... 20 %
pilarointityö hylätään
Pilareiden valvontakairaukset sijoitetaan yksittäin siten, että ne kattavat suhteellisen tasaisin välein edustavasti koko työalueen. Urakoitsija merkitsee koestettavat pilarit pilarin
keskikohtaan asennettavilla merkkiseipäillä. Valvoja voi halutessaan määrätä yksittäisten
kairausten paikat. Seipäisiin merkitään pilarin numero, pituus ja valmistusajankohta.
Merkkiseipäiden x-, y- ja z-koordinaatit mitataan. Urakoitsija vastaa merkintöjen säilymisestä pilarointi- ja laadunvalvontatyön ajan.
Pilareiden lujittumiseen on varattava aikaa vähintään 4 viikkoa, jonka kuluessa laadunvalvontatoimenpiteet on suoritettava. Pilareiden on saavutettava tavoitelujuudet ennen pilarikentän täysimääräistä kuormitusta.
Pilareiden lujuustutkimuksista urakoitsija toimittaa tutkimusraportin. Tutkimusraporttiin
sisältyy yksinkertainen karttapiirros, johon on merkitty koestettujen pilareiden paikat ja
lausunto-osuus, jossa on selvitetty kairaustulosten perusteella saatavat yksittäisten pilareiden leikkauslujuudet/puristinvoimat, leikkauslujuuksien ja puristinvoimien keskiarvot ja
vaihtelu sekä lujuuspoikkeamat vaadittuun lujuuteen verrattuna. Valvontakairaukset luovutetaan rakennuttajalle Tekla- tai CityCAD-formaatissa.
Tavanomaiset syvästabilointityöt Espoon kaupungille tehdään seuraavassa esitettyjä laatuvaatimuksia noudattaen, ellei suunnitelmissa erikseen muuta määrätä.
Pilareiden lujuuden ja sideaineiden osalta tulee pilareiden pilarisiipikairalla ja puristinkairalla mitatun keskimääräisen leikkauslujuuden tulee olla vähintään 60 kPa ja yksittäisen
pilarin minimilujuuden vähintään 40 kPa ja pilaripuristinkairalla mitatun keskimääräisen
puristinvoiman tulee olla vähintään 6 kN ja yksittäisen puristinvoiman vähintään 4 kN.
Nämä lujuusarvot perustuvat Espoon kaupungin stabilointikohteistaan tekemiin tilastoihin, joiden perusteella on todettu pilareiden saavuttavan ko. lujuuksilla riittävän suuren
myötökuorman.
Vaikka urakoitsija vastaakin pilarointityön laadusta siten, että vaadittavat lujuudet saavutetaan, on alin hyväksyttävä sideainemäärä 110 kg/m3. Yksittäistapauksissa tästä määrästä
voidaan hyväksyä alitusta enintään 1 kg/pilarimetri. Alueella tehtyjen stabilointikokeiden
perusteella valitulla sideainemäärällä tavoitelujuus on saavutettavissa koko pilarointisyvyydellä, joten lujuusvaatimusten alitukset tulkitaan sekoitustyön puutteista johtuviksi.
Mikäli syvästabilointipilarit eivät saavuta keskimääräistä leikkauslujuutta 60 kPa tai pilaripuristinkairauksen 6 kN puristinvoimaa neljässä (4) viikossa, pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarointityöstä seuraavasti:
Mikäli yksittäinen pilari ei saavuta minimileikkauslujuutta 40 kPa tai pilaripuristinkairauksen 4 kN puristinvoimaa neljässä (4) viikossa koko pilarin pituudelta (havainnot
vähintään metrin välein), pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarihinnasta siten, että
yksi valvontakairaus edustaa 75 kappaletta pilareita.
Valvontakairaustuloksissa sallitaan kairauskohtaisesti yhdessä syvyystasossa leikkauslujuuden/puristinvoiman alitus. Seuraavasta alittavasta havainnosta arvonalennusta pidätetään
seuraavasti:
leikkauslujuuden/ puristinarvonalennus ko.
voiman poikkeama
200 kpl:tta kohden
40 kPa:sta/ 4 kN:sta
0...20 kPa/ 0...2 kN
> 20 kPa/ >2 kN
0... 20 %
ko. työsuoritus hylätään ja se on
uusittava
Kuitukangas
Kuitukankaan käytössä noudatetaan kunnallisteknisten töiden yleistä työselitystä. Syvästabiloiduilla alueilla täyttöjen alle tulee käyttöluokan N3 kuitukangas. Putkijohtojen arinat
ympäröidään syvästabiloinnin yhteydessä kuitukankaalla.
1129 Erityiset tuennat ja vahvistukset
Ei tässä työselostuksessa
113 Päällysteet
1131 Liikennealueiden päällysteet
Yleistä
Ajoteiden rakennekerrokset [mm] tehdään seuraavan taulukon mukaisesti liitteessä GT27
esitettyä pohjamaan kantavuusluokitusta noudattaen:
Pohjamaaluokka
Päällyste1)
Kantava kerros
Jakava kerros
Suodatinkerros
Kokonaispaksuus
A
50
150
200
B
50
150
200
C
50
150
150
350
D
E
50
50
150
150
2002)
4502)
2003) kuituk4)
600
650
F-G
50
150
4502)5)
kuituk4)
650
1) Jalankulkuteiden päällysteen paksuus on 40 mm.
2) Käytettäessä ladottuja päällysteitä jakavan kerroksen paksuutta lisätään 200 mm
64
23
3) Suodatinkerros voidaan korvata kuitukankaalla, jolloin jakavan kerroksen paksuus
on 400 mm
4) kuituk = kuitukangas, käyttöluokka N3
5) Kevytsorarakenteissa F - G luokan maapohjalla kevytsorakerroksen päälle tulevan
jakavan kerroksen paksuus on 300 mm
Suodatinkerros
Suodatinkerros rakennetaan hiekasta tai murskatusta kiviaineksesta. Kapillaarisuus ei saa
olla suurempi kuin 0,9 m. Materiaalin suurin sallittu raekoko on 50 mm. Kerroksen pinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama on ± 50 mm ja epätasaisuus 3 m oikolaudalla mitattuna on 30 mm. Suodatinkerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen
D
= 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Suodatinkerroksen rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT20.
24
Sidottu kulutuskerros
Paikoitusalueet ja autolla liikennöitävät alueet päällystetään asfalttibetonilla AB 16/125,
jonka paksuus on 50 mm. Jalkakäytävien päällysteenä käytetään asfalttibetonia AB
16/100, jonka paksuus on 40 mm.
Sitomaton alusta tasataan murskeella tai murskesoralla, jonka suurin raekoko on 18..32
mm. Asfalttia ei saa levittää sateen aikana tai selvästi märälle alustalle, eikä ilman lämpötilan ollessa alle 5° C .
Päällysteen suurin sallittu epätasaisuus on 7 mm mitattuna 5 m oikolaudalla. Valmiin
pinnan suurin sallittu poikkeama suunnitellusta korkeusasemasta on 20 mm. Ovien yms.
edessä poikkeamaa ylöspäin ei sallita lainkaan. Päällysteen tulee täyttää ohjeen ”PANK asfalttinormit 2000” massamäärää, tiiviyttä ja koostumusta koskevat vaatimukset.
Sadevesikaivojen ympärystän toimivuus tarkastetaan erikseen vesijuoksutuskokeella.
Jakava kerros
Jakava kerros rakennetaan sorasta, murskeesta tai murskesorasta. Materiaalin suurin sallittu raekoko on puolet kerroksen paksuudesta kuitenkin korkeintaan 150 mm. Kerroksen
pinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama on ± 20 mm ja epätasaisuus 3 m oikolaudalla
mitattuna on 30 mm. Jakava kerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D =
92 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on tiiviysasteena 87 % tai kantavuusarvona E2
= 80 MN/m2. Jakavan kerroksen rakeisuusohjealue on liitteessä GT22.
Louhetta käytettäessä tukikerroksen paksuuden on oltava 200 mm murskerakennetta paksumpi. Louheen raejakautuman on oltava tiivistämiskelpoinen. Suurin sallittu lohkarekoko on 500 mm. Louherakenteen pinta on kiilattava.
Kantava kerros
Kantava kerros rakennetaan murskeesta tai murskesorasta. Materiaalin maksimiraekoko
on 65 mm, kuitenkin korkeintaan puolet kerrospaksuudesta. Kantava kerros ulotetaan
vähintään 0,3 m päällystettävän alueen ja vähintään 0,5 m reunatuen ulkopuolelle. Valmiin
pinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama on ± 20 mm ja epätasaisuus 3 m oikolaudalla
mitattuna 20 mm. Kerrospaksuuden tulee olla vähintään suunnitelman mukainen. Kantava kerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 92 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on tiiviysasteena 87 % tai kantavuusarvona E2 = 100 MN/m2. Kantavan
kerroksen rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT22.
Päällystys
Sitomaton kulutuskerros
Sitomaton kulutuskerros rakennetaan kivituhkasta/sorasta, murskeesta tai murskesorasta.
Materiaalin suurin sallittu raekoko on 6 mm (kivituhka) tai 20 mm (sora, murske). Jos
kenttäaluetta käytetään talvella luisteluun on kivituhkan suurin sallittu raekoko 3 mm.
Valmiin kulutuskerroksen tulee olla vaaditun paksuinen ja oikeassa kaltevuudessa. Valmiin
pinnan suurin sallittu poikkeama suunnitellusta korkeusasemasta on 20 mm ja suurin sallittu epätasaisuus 5 m oikolaudalla mitattuna 15 mm. Kulutuskerros tiivistetään vähintään
keskimääräiseen tiiviyteen D = 92 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on tiiviysasteena
87 %. Sitomattoman kulutuskerroksen materiaalin rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä
GT23.
Ladotut päällystykset
Laattojen asennuksessa käytetään kantavan kerroksen päällä 30 mm paksuista asennushiekkakerrosta. Asennushiekan materiaalin rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT21.
Mikäli laatoitusalueen pohjaa ei voida tiivistää kohdan 11513 vaatimusten mukaisesti,
asennetaan laatat maakosteaan betonikerrokseen, jonka paksuus on 200 mm.
Laatat asennetaan niin, että kukin laatta lepää tasaisesti koko alapinnaltaan alustan varassa.
Laatoituksen saumat tehdään tasalevyisinä sauman leveyden vaihdellessa 2...15 mm.
Suurin sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta muodosta on 3 m oikolaudalla mitattuna 4 mm. Vierekkäisten laattojen korkeustasoero saa olla enintään 2 mm.
Laattojen latomisen jälkeen pinnalle levitetään saumaushiekkaa, joka harjataan saumoihin.
Saumaushiekan rakeisuusohjekäyrästö on esitetty liitteessä GT21. Saumat täytetään mahdollisimman hyvin, tarvittaessa vesikastelua käyttäen.
1132 Paikoitusalueiden päällysteet
Paikoitusalueiden päällystämisessä noudatetaan edellä esitettyjä liikennealueiden ohjeita.
1133 Oleskelu- ja leikkialueiden sekä pihakäytävien päällysteet
Ellei oleskelu- ja leikkialueiden tai pihakäytävien osalta ole muuta suunniteltu, on päällysrakenne humusmaan poiskaivun jälkeen seuraava:
kivituhka
murskekerros
kuitukangas
0/6 mm
0/32 mm
N3
30 mm
300 mm
330 mm
65
25
Pihasuunnitelmassa esitettyjen leikkipaikkojen alle tehtävän turvahiekkarakenteen materiaalina on pesty luonnonsora 2/8 mm ja rakenteen paksuus 400 mm ellei suunnitelmissa
muuta mainita. Turvahiekka erotetaan maapohjasta käyttöluokan N3 kuitukankaalla.
1134 Kasvillisuus
Ellei erillistä pihasuunnitelmaa ole noudatetaan seuraavia yleisohjeita:
GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
7.05.2007
Nurmialueiden kasvukerroksen paksuus on 200 mm.
Maapeitteisillä alueilla kaivetaan puille istutuskuopat, joitten syvyys on
vähintään 0,6 m ja ala 2 m2.
Säilytettäväksi määrätyt yhtenäiset viheralueet eristetään rakennusalueesta 1,5 m korkuisella tukevalla aidalla, joka on pidettävä kunnossa koko rakennustyön ajan.
Rakennusalueella säilytettäväksi määrätyt puut suojataan vähintään 3,0 m korkeuteen lautasuojauksella, joka on irti rungosta vähintään 20 cm. Rungon ja suojauksen väli pehmustetaan. Suojauksen takia ei säilyttämisen arvoisia oksia karsita, vaan suojaus tehdään tällöin
matalampana.
Kun säilytettävien puiden juurilla joudutaan liikkumaan, on juuristoalue suojattava maan
kantavuuden ja liikenteen rasittavuuden mukaan. Varastointi juuristoalueilla on kielletty.
Pintavesien lammikoituminen sekä huuhtelu- ja pumppausvesien sekä muiden vahingollisten aineiden pääsy säilytettäväksi määrättyjen kasvien juuristoalueelle estetään.
1139 Erityisalueiden päällysteet
Ei tässä työselostuksessa
114 Alueen varusteet
Ei tässä työselostuksessa
115 Alueen rakenteet
Ei tässä työselostuksessa
TALONRAKENNUKSEN MAARAKENNUSTÖIDEN MALLITYÖSELOSTUKSEN
TYYPPIPIIRUSTUKSET GT1...GT13
66
Tyyppipiirustus / GT 2 2007
Tyyppipiirustus / GT 1 2007
JOHTOKAIVANTOJEN MITAT
PUTKIEN PERUSTAMINEN 1.
67
Tyyppipiirustus / GT 3 2007
PUTKIEN PERUSTAMINEN 2.
Tyyppipiirustus / GT 4 2007
PUTKIEN PERUSTAMINEN 3.
68
Tyyppipiirustus / GT 5 2007
Tyyppipiirustus / GT 6
KAUKOLÄMPÖJOHTO- JA KAAPELIKAIVANTO
MURSKE 0/32 mm
2007
69
Tyyppipiirustus / GT 7
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 5 kN / m²
YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 5 kN / m²
KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO
TYÖOHJE:
TYÖOHJE:
Alkukaivu 0.5 m
Tukikehikkojen asennus
Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla
Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6
m osuuksina
− Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen
− Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä maita
saa läjittää kaivannon sivuille
− Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös
−
−
−
−
−
−
−
−
−
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
Ponttipituus Kaivusyvyys Vaakapalkki
L=6m
L=8m
L = 12 m
D = 1.6
D = 2.2
D = 2.4
HE 180 B
HE 240 B
HE 260 B
Poikkituki
HE 180 B k 6 m
HE 240 B k 6 m
HE 260 B k 6 m
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.0 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa.
2007
−
−
−
−
Alkukaivu 0.5 m
Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin
Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjureina
Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjuilla
Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä
Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m
osuuksina
Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä
kaivumaita saa läjittää kaivannon sivuille
Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit vedetään ylös
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
L = 12 m
D = 2.0
D = 2.5
D = 3.0
Alempi tukitaso
Vaakajuoksu
Poikkituki
HE 260 B
HE 240 B
HE 240 B
HE 260 B k 3 m
HE 240 B k 3 m
HE 240 B k 3 m
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 m silttikerroksessa,
suurin kaivusyvyys on 3.5 m. Tällöin tulee hydraulisen
murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso vastaava kuin
yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa.
Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä.
Tyyppipiirustus / GT 8
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 7 kN / m²
YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 7 kN / m²
KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO
TYÖOHJE:
TYÖOHJE:
Alkukaivu 0.5 m
Tukikehikkojen asennus
Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla
Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina
− Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen
− Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä
maata saa läjittää kaivannon sivuille
− Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös
−
−
−
−
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
−
−
−
−
−
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
L = 12 m
D = 2.0
D = 2.5
D = 2.7
Vaakapalkki
HE 180 B
HE 240 B
HE 260 B
Poikkituki
HE 180 B k 6 m
HE 240 B k 6 m
HE 260 B k 6 m
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.4 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa.
2007
−
−
−
−
Alkukaivu 0.5 m
Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin
Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjulla
Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä
Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m
osuuksina
Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä
kaivumaita saa läjittää kaivannon sivuille
Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit
vedetään ylös
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
L = 12 m
D = 2.4
D = 2.8
D = 3.2
Alempi tukitaso
Vaakajuoksu
Poikkituki
HE 240 B
HE 240 B
HE 240 B
HE 240 B k 3 m
HE 240 B k 3 m
HE 240 B k 3 m
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.0 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso
vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa.
Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä.
70
Tyyppipiirustus / GT 9 2007
Tyyppipiirustus / GT 10
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 15 kN / m²
YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 10 kN / m²
YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO
TYÖOHJE:
Alkukaivu 0.5 m
Tukikehikkojen asennus
Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla
Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina
− Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen
− Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä
maata saa läjittää kaivannon sivuille
− Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös
−
−
−
−
−
−
−
−
−
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
L = 12 m
D = 2.4
D = 2.8
D = 3.0
Vaakapalkki
HE 180 B
HE 200 B
HE 260 B
Poikkituki
HE 180 B k 6 m
HE 200 B k 6 m
HE 260 B k 6 m
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.5 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa.
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 15 kN / m²
KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO
POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 10 kN / m²
KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO
TYÖOHJE:
−
−
−
−
Alkukaivu 0.5 m
Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin
Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjuilla
Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä
Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m
osuuksina
Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä
maata saa läjittää kaivannon sivuille
Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit
vedetään ylös
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
D = 3.0
D = 3.2
Alempi tukitaso
Vaakajuoksu
Poikkituki
HE 200 B
HE 200 B
TYÖOHJE:
TYÖOHJE:
Alkukaivu 0.5 m
Tukikehikkojen asennus
Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla
Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina
− Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen
− Kaivannon sivuilla saa olla enintään 21 t työkone tai
0.5 m kaivumaita yli metrin etäisyydellä
− Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
D = 3.0
D = 3.3
Vaakapalkki
HE 200 B
HE 240 B
Poikkituki
HE 180 B k 6 m
HE 240 B k 6 m
Alkukaivu 0.5 m
Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin
Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjurina
Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjuilla
Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä
Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m
osuuksina
Kaivannon sivuilla saa olla enintään 21 t työkone tai
0.5 m kaivumaita yli metrin etäisyydellä kaivannon
reunasta
Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit
vedetään ylös
SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT
TUKIRAKENTEET
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
D = 3.5
D = 3.9
Alempi tukitaso
Vaakajuoksu
Poikkituki
HE 200 B
HE 240 B
HE 200 B k 3 m
HE 200 B k 3 m
HE 200 B k 3 m
HE 200 B k 3 m
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.5 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso
vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa.
Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä.
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.0 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa.
2007
Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.5 m. Tällöin tulee
hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso
vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa.
Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä.
71
Tyyppipiirustus / GT 12 2007
Tyyppipiirustus / GT 11 2007
VEDEN KYLLÄSTÄMÄ LÖYHÄ KITKAMAA
TUENTAELEMENTTIEN KÄYTTÖ, KS-ELEMENTIT TAI VASTAAVAT
KAHDELTA TASOLTA TUETTU
KAIVANTO
YHDELTÄ TASOLTA TUETTU
KAIVANTO
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
D = 3.0 m
D = 4.0 m
Vaakajuoksu
HE 280 B
HE 280 B
Poikkituki
HE 280 B k 6 m
HE 280 B k 6 m
Ponttipituus Kaivusyvyys
L=6m
L=8m
D = 4.0 m
D = 5.0 m
Alempi tukitaso
VaakajuokPoikkituki
su
HE 240 B HE 240 B k 3 m
HE 240 B HE 240 B k 3 m
Ylempi tukitaso vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa. Hydraulisen murtuman vaara tulee aina tarkistaa
Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä.
TYÖOHJE:
−
−
−
−
−
−
Alkukaivu 0.5…1.5 m
Nostetaan elementit paikalleen
Kaivu elementin sisältä, elementtejä painetaan alaspäin
Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina
Kone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen
Elementit nostetaan ylös
Tuentaelementtien suurin käyttösyvyys saven leikkauslujuuden mukaan
Su (kN / m²)
5
7
10
15
D max (m)
1.6
2.1
3.0
3.5
qsall (kN / m²)
0
0
0
10
Kitkamaassa tuentaelementtejä voidaan käyttää 3.5 m:n syvyyteen.
Tätä syvemmissä kaivannoissa tulee mitoitus tehdä tapauskohtaisesti.
Hydraulisen murtuman vaara tulee aina tarkistaa
72
Tyyppipiirustus / GT 13 2007
PERUSTUSTEN SALAOJITUSRAKENTEET
GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
7.05.2007
TALONRAKENNUKSEN MAARAKENNUSTÖIDEN MALLITYÖSELOSTUKSEN
LIITTEET GT20...GT27
73
Liite GT 20
2007
Liite GT 21
RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 1
RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 2
Salaojituskerroksen rakeisuusalueet piha-alueilla
Suodatinkerroksen rakeisuuden ohjealue.
1. Normaali ohjealue
2. Poikkeustapauksissa sallittu
Rakeisuuskäyrä ei saa ylittää paksuja viivoja nuolen suunnassa.
2007
74
Liite GT 22
RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 3
Jakavan kerroksen rakeisuusohjealue.
1. Sora
2. Murske
Liite GT 23
2007
2007
RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 4
Sitomaton kulutuskerros (1)ja sidekerros (2)
Kantavan kerroksen rakeisuuden ohjealue
Hiekkapäällysteen (kivituhkan) rakeisuuden ohjealue
75
Liite GT 24
2007
TIIVISTÄMISVAATIMUKSIA
TIIVISTÄMISOHJEITA
Taulukko 12. Putken vähimmäispeitesyvyys ennen koneellista tiivistämistä.
Tiivistyskone
Massa
(t)
Juntta
Täryjuntta
Tärylevy
Tärylevy
Tärylevy
Traktorivetoinen täryjyrä
Kaksoistäryjyrä
Valssijyrä
Telaketjutraktori
Liite GT 25
0,01…0,12
0,05…0,1
0,05…0,1
0,1…0,2
0,4…0,6
3…4
1…2
10
10
Taulukko 8. Eri täyttökohteiden ohjeelliset tiiviys- tai kantavuusvaatimukset.
Kohde
TiivistysTiiviysluokka
aste¹)
D vaad%
Pienin peitesyvyys (m)
putken yläpinnasta
ennen tiivistämistä
0,60
0,50
0,25
0,40
0,80
1,00
0,50
1,00
1,00
Kantavuusarvot E¹.²
MN/m²
Kantavuussuhde
E²/E¹
minimiarvot
minimiarvot
keskiarvot
E¹ ≥ 50
Perustusten alustäyttö
1
≥ 95
≤ 2,2
E¹ ≥ 40
Maanvaraisten lattioiden alustäyttö
1 ja 2
≥ 90
≤ 2,2
Perustusten, seinien ja muurien vierustäyttö
2
≥ 90
Putkijohtojen tasauskerros ja ympärystäyttö sekä
keskiarvot
rumpujen arina- ja ympärystäyttö
2
≥ 90
Pengertäyte
2
≥ 90
Suodatinkerros
1
≥ 90
E² ≥ 80
Jakava kerros
1
≥ 92
≤ 2,2
E² ≥ 100
Kantava kerros
1
≥ 92
≤ 2,2
Kulutuskerros
1
≥ 92
Puisto-, maisema- yms. täytöt
3 ja 4
¹) Mikäli täytemateriaali on niin karkeaa, että Proctor-kokeen suoritus on vaikeaa, käytetään kantavuusarvoja
2007
76
Liite GT 26
2007
Liite GT 27
POHJAMAAN KANTAVUUSLUOKITUS
KAIVANNON LUISKAKALTEVUUDET
2007
77
Espoon kaupungin painatuspalvelut 2010
78
79
ALUSTAVA HUONETILAOHJELMA
Kunta
Espoo
Päivämäärä
27.3.2015
Rakennushankkeen nimi
Laatijat
SITO: EIJA RIIKONEN, TIKE: ARJA TÖRMÄ
Haukilahden päiväkoti 3000
HUONETILAT
PÄIVÄKOTI
AVOIN PÄIVÄKOTI
Lapsiryhmiä
7 lisäksi 1 kotialue avoimelle
Päivähoitopaikkoja 147 21 paikkaa/ryhmä
lasten tilaa m²/lapsi
7 varsinaisessa päiväkodissa
Henkilökuntaa
27 mukana avoimen henkilökunta
KIRJASTON LÄHIPALVELUTILA
kerrosala-arvio
Koko rakennuksen hyötyala (lämpimät tilat)
Koko rakennuksen bruttoala
Huonetilat
2200 kem2 (=bruttoala - IV-koneh + leikkivarasto)
1616 hym2 , josta päiväkoti 1416 hym2
2316 brm2, josta päiväkoti 2067 brm2
kpl
á
yht.
hym² hym²
LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT
yht.
hym²
muuta
1175
RYHMÄT I-VIII, KOTIALUEET
ryhmä, parillinen
1/2 yhteisestä kuraeteisestä
eteinen
wc/pesutila
ryhmähuoneet 1-2 yhteensä
ryhmähuone1
ryhmähuone2
ryhmähuone 3 pienryhmä
1/2 yhteisestä varastosta
YHTEENSÄ
PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARIT
YHTEENSÄ
PÄIVÄKODIN YHTEISET TILAT
pienryhmätila
pienryhmätila
WC
YHTEENSÄ
1
1
1
1
1
1
1
1
kpl
10
14
9
70
0
0
8
2
10
14
9
70
0
0
8
2
113
kahden ryhmän lepohuoneet vierekkäin
hyvin valvottava, myös toisen ryhmän käytössä
á
yht.
yht.
hym² hym² hym²
8 113
904
904
1
2
1
20
6
2
20
12
2
luonnon tutkiminen, vesi, verstas
kuraeteisen yhteyteen
34
PÄIVÄKODIN JA ILTAKÄYTÖN YHTEISET TILAT
ruokailutila / alue
2
40
monitoimitila 1
1 110
monitoimitila nassikkapainihuone
1
30
monitoimitilan 1 varasto
1
15
WC
1
2
YHTEENSÄ
80
110
30
15
2
toinen sisältää kotikeittiön
korkeus 4m, mahdollinen iltakäyttö
pehmeä lattia, normaali huonekorkeus
ruokailutilan yhteyteen (tarvittaessa)
237
HENKILÖKUNNAN TILAT
työhuone
perhe- ja konsultaatiotila
1
2
12
10
12
20
henkilökunnan työhuone
taukotila
henkilökunnan pukutilat
henkilökunnan pesutilat
henkilökunnan suihku
henkilökunnan WC
YHTEENSÄ
1
1
1
3
2
3
12
40
35
1,5
2
1,5
12
40
35
5
4
5
MUUT TILAT
palvelukeittiö aputiloineen
inva-wc
päiväkodin varasto
siivouskeskus
siivouskomero
vaatehuolto, kodinhoitohuone
YHTEENSÄ
johtajan työtila
toinen sijoitetaan johtajan huoneen viereen, vesipiste,
terapiapeilit, neuvotteluhuonekäyttö
henkilökunnan taukotila
naiset ja miehet erilliset (esim. VSS)
naiset ja miehet erilliset (esim. VSS)
naiset ja miehet erilliset (esim. VSS)
1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin (esim. VSS)
132
1
1
2
1
1
1
60
6
10
10
3
10
60
6
20
10
3
10
erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k
sijoitetaan monitoimitilan läheisyyteen, iltakäyttö
talon eri päissä/ kerroksissa
109
1(2)
80
ALUSTAVA HUONETILAOHJELMA
KIRJASTON LÄHIPALVELUTILA / ALUSTAVA
kirjastosali
parvi
inva-wc
1
YHTEENSÄ
KAIKKI HUONETILAT YHTEENSÄ
6
150
44
6
2(2)
yhteinen avoimen kanssa
200
1616
VSS
tila
suojatilat yht.
sulkutila
ilmanvaihtolaitteet
ensiaputila
väliseinä
kpl
á m² yht.
m²
127
127
4,0
4
1,5
3
6,0
0
1
1
1
1
2
0
YHTEENSÄ
muuta
lapsille 0,75m² x 0,95 (6 x 21 + 2 x 12) + hk:lle 0,75m² x (8 x 3 + 3 )
vähimmäisvaatimus 2,5 m², yleensä 4 m²
kun varsinainen suojatila > 135 m²
135
LVIS
tila
kpl
tekniset tilat
á m² yht.
m²
36
IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo)
139
YHTEENSÄ
muuta
lämmönjakohuone 10, Sähköpääkeskus 9,5, Teletilat 2 x 6,
ristikytkentäkomerot 4 x 1m2
nettoala = 6% bruttoalasta
174
KYLMÄT TILAT
tila
leikkivälinevarasto
aidattu katos / lastenrattaat
laatikko- ja rullakkovarasto
kiinteistönhoidon varasto
jätesuoja
kpl
7
1
1
1
1
á m² yht.m² yht.m² muuta
7
49
7 m² / lapsiryhmä
9
9
alle 3 v ryhmän sis.käynnin yhteyteen
7
7
keittiön sisäänkäynnin yhteyteen
7
7
20
20
YHTEENSÄ
92
pihakatos
7
10
70 minimi 10m²/ryhmä
ULKOALUEET
kpl
paikoitus
päiväkotitontti m²
leikkipihaa m²
mit
m²
30
28
15
yht.m² muuta
0,5 /hlökunta + 3 ylim. + 7 saattopaikkaa + 7 kirjastolle
minimitavoite / hoitopaikka
minimitavoite / hoitopaikka
81
1/1
3.9.2015
Kalle Koskenmies/Tike
KUSTANNUSENNUSTE
Kohde:
3000
HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI
Kustannustaso: 09/ 2015
Haahtela indeksi 88,0 kl
Vaihe:
Hankesuunnittelu
Laajuus:
Päiväkoti
1 416 hym², 2 067 brm² ja 8 700 rm³
Kirjastotilat
200 hym²,
249 brm² ja 1 030 rm³
YHTEENSÄ 1 616 hym², 2 316 brm² ja 9 730 rm³
TAVOITEHINTA:
Päiväkoti
Rakennuttajan kustannukset
Rakennustekniset työt
LVI-työt
Sähkötyöt
Erillishankinnat
Muutos- ja lisätyövaraus
900
4 180
710
450
100
530
000
000
000
000
000
000
Rakennuskustannukset (veroton)
Arvonlisävero 24%
6 870 000
1 720 000
€
€
3 324 € /brm²
Rakennuskustannukset (verollinen)
8 590 000
€
4 156 € /brm²
860 000
205 000
€
€
3 454 € /brm²
Rakennuskustannukset (verollinen)
1 065 000
€
4 277 € /brm²
YHTEENSÄ
YHTEENSÄ
7 730 000
9 655 000
€
€
3 338 € /brm²
4 169 € /brm²
Kirjastotilat
Rakennuskustannukset (veroton)
Arvonlisävero 24%
( veroton )
( verollinen )
Lähtötiedot:
Kustannusennuste perustuu Espoon kaupungin, Tilakeskus-liikelaitoksen ja
Sivistystoimen laatimaan huonetilaohjelmaan ( 9.3.2015) sekä Arkkitehtitoimisto
Lehto Peltonen Valkama Oy:n laatimiin luonnoksiin (5.3.2015).
Laskentamenetelmä:
Talonrakennuksen kustannustieto 2015, Taku-kustannustieto atk-ohjelma.
ESPOON KAUPUNKI • TILAKESKUS-LIIKELAITOS • TALONSUUNNITTELU • PL 6200 • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
82
PÄIVÄKOTIEN VERTAILUKUSTANNUKSET
Päivitetty 3.9.2015
Haahtela-indeksi KL 88 ( 09/ 2015 )
( Rakennuskustannusindeksi 108,5
päivityksen aikana )
SUUNNITELMISTA LASKETUT INVESTOINTIKUSTANNUKSET
hym²/
hoitopaikka
****
lasten
tilat: hym²/
hoitopaikka
48 055
8,9
7,1
L2- vaihe 03 / 2015
49 828
9,6
7,1
L2- vaihe 02 / 2015
5 003
57 800
11,6
7,1
Esisuunnittelu 8 /2014
3 423
4 826
39 301
8,1
6,7
L2- vaihe 02 / 2015
3 467
5 167
51 112
9,9
7,9
L2- vaihe 04 / 2015
1 416
2 973
4 339
36 574
8,4
7,0
Tarveselvitys 2014
2 067
1 416
3 713
5 420
45 681
8,4
7,0
L1- vaihe 05 / 2015
1 495
1 035
4 800
6 934
68 345
9,9
5,9
Urakkasummat 11/2011
4,190
1 411
927
2 970
4 520
39 909
8,8
7,2
Urakkasummat 8/2011
105
5,176
1 288
1 023
4 018
5 059
49 293
9,7
7,2
Urakkasummat 10/2010
Pohjois-Tapiolan päiväkoti
168
7,372
2 159
1 531
3 414
4 815
43 878
9,1
7,2
L2- vaihe 05 / 2015
Haukilahden päiväkoti ( 147 hp. ) ja
168
6,876
2 067
1 416
3 327
4 856
40 930
8,4
7,0
Hankesuunn. 9 /2015
3 575
5 127
47 559
9,3
7,0
hoitopaikat*
M€
bruttoala hyötyala
€/hoito€/brm² €/hym²
brm²
hym² ****
paikka
Nuumäen päiväkoti
105
5,046
1 363
935
3 702
5 397
Kirkkojärven päiväkoti **
126
6,278
1 765
1 210
3 557
5 189
Mattbergets daghem
105
6,069
1 718
1 213
3 533
Paapuurin päiväkoti
147
5,777
1 688
1 197
Suviniityn päiväkoti ***
147
7,513
2 167
1 454
Vermon päiväkoti
168
6,144
2 067
Aarrekartan päiväkoti ( ent. Heimola )
168
7,674
Suurpellon päiväkoti
105
7,176
Roosaliinan päiväkoti
105
Tillinmäen päiväkoti
huom. laskentavaihe
Päiväkodit ( uudishankkeet )
avoin päiväkoti ( 21 lask. hoitopaikkaa ), jonka osuus hankkeesta 0,83 M€
keskiarvo
6,274
1 771
1 231
Hinnat ovat arvonlisäverottomia.
* tarveselvityksen ja/tai hankesuunnitelman mukainen mitoituspaikkamäärä (1 ryhmä = 21 lasta)
** Tässä taulukossa vertailtu ainoastaan päiväkodin osuutta. Ei sisällä nuorisotilan (274 hym², 397 brm², 1 130 000 € alv 0 % KL 85,5) ja tontilla olevan
rakennuksen purkukustannusta (100 000 € alv 0 % KL 85,5).
*** Vuorohoitopäiväkoti. Tässä taulukossa vertailtu ainoastaan päiväkodin osuutta. Ei sisällä perheneuvolan ( 632 hym², 915 brm³, 2 863 000 € alv 0 % KL 84) osuutta.
Molemmat hinnat sisältävät viereisestä pysäköintilaitoksesta hankittavat pysäköintipaikat, joita on yhteensä 11 kpl (kustannukset 385 000 € alv 0 % KL 84).
Pysäköintipaikkojen kustannuksista on jaettu 60 % päiväkodille ja 40 % neuvolalle.
**** Tässä hyötyalassa huomioitu kaikki rakennuksen tilat.
83
n. 500 kem2
Nykyinen kirjasto
n. 500 kem2
12 ap (päiväkodin henk.k.)
vain huoltoajo
ja henkilök.
paikoitus
9 ap (mtt + kirjasto)
002
4
Puku ja pesu
24 m²
Puku ja pesu
15 m²
12 m²
31 m²
jäte
14 ap
(saattoajo)
Varasto
Taukotila
VSS
Tekn.
6 m² Var.
9 m²
Siiv/vh
Sali
20 m²
Käytävä
113 m²
002
3
16 m²
Johtaja
12 m² Konsultaatio
10 m² I-WC
7 m²
Keittiö hissi
illta
60 m²
k.ra
ja
Aula
WC
002
2
HUOLTOPIHA
Avoinr./lepo
pihalle
äkodin
n ja päiv
irjastoo
kulku k
002
3
Tekn.
Lepoh.
35 m²
35 m²
25 m²
PRH
48 m²
Leikkih.
10 m²
35 m²
Avoinr./leikkih.
35 m²
Kuraet.
20 m²
52 m²
PRH
PRH 9 m²
Var.10 m²
9 m²
Lepohuone
WC
7 m²
Eteinen
WC
111 m²
PRH 9 m²
Ruokailu
8 m²
37 m²
9 m²
WC
Leikkihuone
9 m²
Eteinen
36 m²
Lepohuone
36 m²
36 m²
sade / aurinkokatos
Kuraeteinen PRH
PRH8 m²
20 m²
8 m²
Kirjasto 200 hu-m2
Leikkihuone
35 m²
002
2
32 ap
002
4
12
LEIKKIPIHAA 2600 m2
(15 m2 / LAPSI)
14
Leikkiväl.var.
56 m²
Bruttoala
Kerros
Me
lus
uo
jaait
a
Pinta-ala
Päiväkoti
2.kerros
1.kerros
Päiväkoti
6
824 m²
1167 m²
1990 m²
(tavoite 2068 brm2)
Kirjasto
1.kerros
2.kerros
Kirjasto
218 m²
31 m²
249 m²
2240 m²
LUONNOS 1.kerros
1 : 500
tasokoordinaattijärjestelmä
HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI
piirustuksen sisältö
VE 5 , 1. kerros
mittakaava
1 : 500
korkeusjärjestelmä
suunnitteluala
piirustusnumero
ARK
001
muutos
Enter address here
A R K K I T E H T I T O I M I S T O
LASTENKODINKUJA 2
00180
L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY
HEL SI NKI
PUH:010 2292250
E-M A I L : H E L S I N K I @ L P V. F I
suunnittelija
Tarmo Peltonen ja Marko Voho, arkkitehdit
päiväys
2015-03-05
Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen
tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu.
5.3.2015 14:28:21
84
Nykyinen kirjasto
002
4
IV-koneh.
Salin yläosa
133 m²
002
3
Ruokailu
002
2
Työh.
11 m²
IV-kh.
35 m²
35 m²
WC
9 m²
hissi
PRH
Leikkih.
Leikkihuone
Ruokasalin
yläosa
63 m²
WC
9 m²
9 m²
34 m²
WC
Leikkihuone
9 m²
Lepohuone
Eteinen
36 m²
35 m²
20 m²
Leikkihuone
WC
Lepohuone
34 m²
Lepohuone
Kuraeteinen
8 m²
8 m²
PRH Eteinen
31 m²
8 m²
PRH
PRH
26 m²
terassi
002
3
36 m²
44 m²
Lepohuone
35 m²
Kuraeteinen
20 m²
002
2
002
4
LUONNOS 2.kerros
1 : 500
Leikkaus A
1 : 500
Leikkaus C
1 : 500
Leikkih. WC
35 m²
Lepoh. WC
35 m²
IV-koneh.
9 m²
9 m²
133 m²
Aula
Aula
111 m²
111 m²
Siiv/vh
20 m²
Leikkaus B
1 : 500
Eteinen
31 m²
Eteinen
Kirjasto
Aula
48 m²
111 m²
Ruokailu
52 m²
tasokoordinaattijärjestelmä
HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI
piirustuksen sisältö
VE 5, 2.kerros ja leikkauksia
mittakaava
1 : 500
korkeusjärjestelmä
suunnitteluala
piirustusnumero
ARK
002
muutos
Enter address here
A R K K I T E H T I T O I M I S T O
LASTENKODINKUJA 2
00180
L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY
HEL SI NKI
PUH:010 2292250
E-M A I L : H E L S I N K I @ L P V. F I
suunnittelija
Tarmo Peltonen ja Marko Voho, arkkitehdit
päiväys
2015-03-05
Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen
tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu.
5.3.2015 14:28:31
85
28 ap
(koulu)
Kirjasto
9 ap (mtt + kirjasto)
12 ap (päiväkodin henk.k.)
14 ap
(saattoajo)
tontin laajennus
Asemapiirros koko korttelista
1 : 1000
tasokoordinaattijärjestelmä
HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI
piirustuksen sisältö
Asemapiirros koko korttelista
mittakaava
1 : 1000
korkeusjärjestelmä
suunnitteluala
piirustusnumero
ARK
003
muutos
Enter address here
A R K K I T E H T I T O I M I S T O
LASTENKODINKUJA 2
00180
L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY
HEL SI NKI
PUH:010 2292250
E-M A I L : H E L S I N K I @ L P V. F I
suunnittelija
Tarmo Peltonen ja Marko Voho, arkkitehdit
päiväys
2015-03-05
Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen
tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu.
5.3.2015 14:28:40