A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

Transcription

ASEMAKAAVAN
SELOSTUS
29. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIN 5
TONTTI 6
ASEMAKAAVAN MUUTOS
RANTUEENTIE 3
KAAVATUNNUS 29:026
KAAVAN PÄIVÄYS 8.12.2014
SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 13.3.2015
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS
13.3.2015 (2)
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan korttelin 5 tonttia 6.
Asemakaavan muutoksella muodostuu 29. kaupunginosan korttelin 5 tontit 17 ja 18.
Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kaavan nimi
RANTUEENTIE 3
Kaavan tunnus
29:026
Kaavan päiväys
8.12.2014
Kaavan laatija
Taavi Tenhu, Kaavasuunnnittelija
Jyväskylän kaupunki
Asemakaavoitus
Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17
Puh. 014 266 8970
email: taavi.tenhu@jkl.fi
Kaavan
vireilletulo
Hyväksymispäivämäärät
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014
Ltk 24.3.2015 , xx.xx.201x
Kaava-alueen sijainti
Asemakaava-alue sijaitsee Rantueen alueella Mannilassa, noin 4,5 kilometrin päässä Jyväskylän
keskustasta.
Kaavan nimi ja tarkoitus
Rantueentie 3 asemakaavamuutoksen päätarkoitus on mahdollistaa tontin jakaminen, alkuperäisen asemakaavan hengessä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä rakennusoikeutta nostetaan ja
muutetaan pakotettua kerroslukumääräystä, mutta ohjataan säilyttämään alueelle tyypillinen rakennuksen hahmo. Kaavassa ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja.
Kaava-alue on yksi tontti ja kooltaan noin 0,2 ha.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (3)
SISÄLLYSLUETTELO
1
TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................... 5
1.1 1.2 1.3 2
ASEMAKAAVA .................................................................................................................................. 5
KAAVAPROSESSIN VAIHEET.......................................................................................................... 5
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ................................................................................................ 5
LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 6
2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................................. 6
2.1.1 Alueen yleiskuvaus .................................................................................................................... 6
2.1.2 Luonnonympäristö ..................................................................................................................... 6
2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 6
2.1.4 Maanomistus.............................................................................................................................. 9
2.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................. 9
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset................................................. 9
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 14 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ................................... 14
3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................... 14
3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................... 14
3.3.2 Vireilletulo ................................................................................................................................ 14
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................................. 14
3.3.4 Viranomaisyhteistyö................................................................................................................. 14
3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ...................................................................................................... 15
3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.................................................................................. 15
3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ......................................... 15
3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI
ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ........................................................................................ 15
3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ............................................................................ 16
3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ................................... 16
3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .............................................................................. 17
3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................................................ 18
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................................ 19
4.1 KAAVAN RAKENNE ........................................................................................................................ 19
4.1.1 Mitoitus..................................................................................................................................... 19
4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .................................... 19
4.3 ALUEVARAUKSET.......................................................................................................................... 19
4.3.1 Korttelialueet ............................................................................................................................ 19
4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................................ 20
4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön .......... 20
4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ..................................................................................................... 20
4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ........................................................................................ 21
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 23 5.1 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ..................................................................................................... 23
TOTEUTUKSEN SEURANTA.......................................................................................................... 23
SELOSTUKSEN LISÄLEHTI ................................................................................................................................... 24
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (4)
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2) ote ajantasa-asemakaavasta
3) asemakaavakartta, pienennös
4) tonttijakokartta
5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite) – täydennetään ehdotusvaiheessa
6) asemakaavan seurantalomake
ASEMAKAAVOITUS
1
TIIVISTELMÄ
1.1
ASEMAKAAVA
13.3.2015 (5)
Asemakaavamuutoksessa Rantueentie 3 rakennusoikeutta muutetaan tehokkuusluvusta e=0,2
kiinteään rakennusoikeuteen 440 (rakennusoikeuden kasvu noin 46 kem²). Kerroslukua muutetaan
alleviivatusta I 2/3 joustavampaan I (1/3) – I (2/3). Kaavamääräykset tarkentuvat ja ohjaavat rakennuksen ulkoasua noudattamaan ympäristön selkeähahmoisten rakennusten esimerkkiä.
Kaavamuutoksen myötä tontin 6 jakaminen mahdollistuu. Perusteeksi rakennusoikeuden nostamiselle katsottiin tontin riittävä koko ja korttelin länsikulmassa jo sallittu rakennusoikeuden ylitys, joka
on johtanut likimain kaavamuutoksessakin ehdotettuun tehokkuuteen.
Asemakaavamuutoksessa ei synny uusia rakennuspaikkoja.
1.2
1.3
KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014.

Osallistumis11.12.2014.

Asemakaavaluonnos on MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 12.12.2014 – 16.1.2015 välisen
ajan.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 24.3.2015.

Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 10.4. - 24.4.2015.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttävä xx.xx.201x
ja
arviointisuunnitelma
(OAS)
lähetettiin
osallisille
ja
viranomaisille
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Asemakaava toteutuu yksityisten maanomistajien hallussa olevien tonttien rakentuessa ja kunnostettaessa nykyisiä rakennuksia. Asemakaavan toteutumista valvoo Jyväskylän kaupungin viranomaiset normaalien lupa- ja ohjausjärjestelyjen myötä.
ASEMAKAAVOITUS
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
2.1.1
Alueen yleiskuvaus
13.3.2015 (6)
Rantueen alue on Tuomiojärven äärelle sijoittuva pientaloalue, joka muodostaa tunnistettavan kokonaisuuden Mankolantietä pitkin saavuttaessa. Muutos jälleenrakennuskauden asuinalueesta 80luvun jälkeen rakentuneeksi, suurehkojen pientalojen miljööksi on ilmeinen. Vanhojen ja uudempien rakennusten lomittuminen ovat osa alueen luonnetta ja tuokin vaihtelua katutilan ja pihapiirien
tunnelmiin.
Asemakaavamuutos ei suoranaisesti aiheuta muutosta alueen yleisilmeeseen. Ajantasakaavan
mukaisen tontin tyhjän rakennuspaikan täydentäminen on osa Rantueen luontaista täydentymistä.
Kaavamuutos sallii hakijoiden lähtökohdista nykyisistä kaavamääräyksistä poikkeamisen, kuitenkin
siten, että rakennus noudattaa yleisilmeeltään kokonaisuutta.
2.1.2
Luonnonympäristö
Maisemarakenne
Maisemarakenteen muodostavat Tuomiojärvi ja suunnittelualueen itäpuolella nouseva rinne, jonka
väliin Rantueen alue jää. Pinnanmuodoiltaan alavaa, loivasti länteen järveä kohti viettävä tasamaa
avaa etenkin korttelin 5 ympäristössä rakennusten ja kasvillisuuden rajaamia pitkiä näkymiä.
Luonnonolot
Kasvillisuus on pääosin istutettua. Rinteeseen suunnittelualueen koillispuolelle ja järven rantaan
jää viheralueita, jotka rajaavat pitkiä näkymiä. Pinnanmuodot ovat tasaisen loivia, lukuun ottamatta
itään jäävää rinnettä. Sen reunalle asettuu rinteeseen rakennettuja pientaloja, jotka nousevat hieman naapurustoaan korkeammalle.
Vesistöt ja vesitalous
Tuomiojärven läheisyys on merkittävä Rantueen tunnelman kannalta. Kaavamuutoksen tontin rakentaminen tai sen valuvedet eivät ole uhka Tuomiojärven kannalta.
Luonnonsuojelu
Suunnittelualueen toteuttaminen ei vaikuta luonnonsuojelualueisiin.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Yhdyskuntarakenne
Yhdyskuntarakenteellisesti Rantue on tyypillinen pientaloalue, jolla asuinrakennukset asettuvat
riviin katujen varrelle. Korttelin 5 ympäristö on ilmeeltään tiiviimpää.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (7)
Kaupunkikuva
Rantueen alue on kasvanut 1940- ja 1950-luvuilla rakentuneiden tyyppitalojen lomaan. Rakennuskanta on alkuajoista kerrostunut monimuotoiseksi kokonaisuudeksi, jossa on säilynyt piirteitä eri
kehitysvaiheista. Alueen täydennysrakentumista on 1980-luvulta lähtien ohjannut asemakaava,
joka on edelleen voimassa. Vuoden 1984 asemakaavassa ympäristön rakentamista on ohjattu
mm. annetuilla kattokulmilla ja pakotetulla kerrosluvulla, hieman korttelista riippuen.
Rakenne alueella on järjestelmällinen. Asutus on ohjattu sijoittumaan kenttämäisesti tasamaalle
lähelle järveä ja itäpuolella nousevaa rinnettä myötäillen kaareutuvan Helylänkujan varteen. Etenkin kaava-alueen korttelissa 5 järjestelmällisyys korostuu asemakaavan ohjattua myös uudempaa
rakentamista sijoittumaan samaan katulinjaan vanhempien rakennusten kanssa. Suuret tontit, joilla
on kaksi rakennuspaikkaa, muodostavat selkeän ruudukkomaisen rakenteen. Suuren tonttikohtaisen rakennusoikeuden ja pakotetun kerrosluvun I 2/3 myötä alueelle 80-luvulta eteenpäin rakentuneet rakennukset ovat kookkaita ja muodoltaan yksinkertaisia. Ero pienipiirteisempiin jälleenrakentamiskauden asuinalueisiin esimerkiksi Jyväskylän Nisula-Mäki-Matin alueella on ilmeinen.
Rantue on rakentunut yli seitsemän vuosikymmenen aikana, joiden aikana alueelle on jäsentynyt
eri vaiheiden myötä tunnistettava, luonteenomainen kokonaisuus. Vielä jakamattomien rakennuspaikkojen täydentyessä ja vanhempaa rakennuskantaa korjaus- ja täydennysrakennettaessa alue
tulee tiivistymään ja muuttumaan. Erityisiä suojeluarvoja alueella ei ole, kuten on myös SÄILYKEraportissa todettu, mutta juuri Rantueelle tyypilliset piirteet tulisi myös tulevaisuudessa huomioida.
Tälläisiä erityisesti huomioitavia tekijöitä ovat suurten, selkeähahmoisten rakennusten muodostama kenttämäinen rakenne, jossa aukeaa pitkiä näkymälinjoja tonttien ollessa suuria ja rakennusten
sijoittuessa selkeästi, joskin väljähkösti omille rakennusaloilleen. Rakennukset ovat melko kookkai-
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (8)
ta ja asumistilat on pystytty järjestämään hyvin rakennuksen päämuodon sisälle. Kuistit ja siipirakennukset ovat pieniä ja katujulkisivut ovat melko puhtaita. Myös Rantueen alueella istutettu kasvillisuus luo naapuruston viihtyisyyttä ja kookasta puustoa tulisikin mahdollisuuksien mukaan vaalia
ja kaadettujen puiden tilalle istuttaa uusia. Jatkossakin tulisi pyrkiä yksinkertaisiin rakennusmuotoihin ja välttää julkisivujen liiallista rikkomista. Rakennusmassoja voimakkaasti muokkaavat autokatokset ja tallit tulisi etenkin toteuttaa mieluusti erillisenä, sillä alueella on jo ennestään kookkaita,
irrallisia rakennusmassoja – rakennukseen liittyessään ne olisi ympäristön kannalta tyylikkäintä
toteuttaa rakennukseen upotettuina.
Asuminen
Asuinympäristönä Rantueen antaa rauhallisen vaikutelman. Pientaloasukkaista valtaosa on 15 –
64-vuotiaita ja sekä nuorempia että vanhempia asukkaita on myös melko tasaisesti. Asuinympäristön kannalta merkittävimpiä tekijöitä ovat alueen tyypillinen rakenne omine pihoineen, mutta toisaalta kenties järven äärelle piiloon jäävällä alueella tuntuu olevan myös erityisiä, asukkaita yhdistäviä piirteitä.
Palvelut ja työpaikat
Lähialueella sijaitsee lähinnä opetustoimintaan liittyviä julkisia ja yksityisiä palveluja (Mankolan ja
Majakkasaaren päiväkodit) ja Mannilan koulu (perusopetus, vuosiluokat 1-9).
Ajantasa-asemakaavassa on sallittu rakentaa enintään 20 % rakennusoikeudesta työtiloiksi asumista häiritsemätöntä toimintaa varten.
Virkistys
Tuomiojärven äärelle sijoittuva Rantue on luontevasti osa Kehä Sinisen strategista kokonaisuutta,
jonka muodostavat kolme järveä ja joka liittyy osaksi Kehä Vihreää keskustassa. Aivan lähistöllä
sijaitsevat muun muassa urheilukenttä, uimaranta ja skeittiparkki.
Liikenne
Alueella ajo on melko vähäistä, varsinaista läpikulkuliikennettä ei ole. Kevyelle liikenteelle on oma,
reunakivellä erotettu katuosuus Rantueentien varrella.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Rantueen alue on osa Säilytettävien pientaloalueiden SÄILYKE-selvitysraporttia, jossa alue on
määritelty luokkaan IV. Rantueen alueesta todetaan, että alueella on vanhan asutuksen leimaa,
vaikka alkuperäistä asutusta on vain vähän jäljellä. Nykyisten kaavamerkintöjen todetaan olevan
riittämättömät suojelemaan nykyisen rakennuskannan säilymistä, mutta jo tehtyjen muutosten ja
täydentämisen myötä alueella ei toisaalta ole myöskään tarvetta asemakaavalliseen suojeluun.
Erityisesti rakennushistoriallisesti merkittäväksi on nostettu esille kuuden päärakennuksen kokonaisuus Mankolantien päässä.
Kaava-alueella ei sijaitse tunnetuja kiinteitä muinaismuistoja.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (9)
Tekninen huolto
Alueella on toteutettu kunnallistekniikka.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Erityisiä ympäristösuojeluun tai –häiriöihin liittyviä tekijöitä ei ole havaittu.
2.1.4
Maanomistus
Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien hallussa. Katualueet ovat kaupungin omistamaa maata.
Alueen maanomistus. Vaaleanvihreällä on esitetty kaupungin maanomistus ja valkoisella yksityinen maanomistus.
2.2
SUUNNITTELUTILANNE
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (10)
Maakuntakaava
Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.
Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta A.
Karttaote maakuntakaavasta.
Yleiskaavat
Kunnanvaltuuston 13.1.2003 oikeusvaikutteisena hyväksymässä Mannilan yleiskaavassa alue on
pientalovaltaista aluetta AP.
Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuuston 4.9.2014 hyväksymä) kestävän liikkumisen taajama-aluetta, jolla alueelle sopiva täydennys- ja uudisrakentaminen on suotavaa.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (11)
Karttaote vuoden 2003 yleiskaavasta.
Voimassa olevat asemakaavat
Ajantasa-asemakaavassa (hyv. 15.4.1986) kortteli on asuinpientalojen korttelialuetta AP-2, jolla
rakennusalaa kohden saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen pientalon. Korttelissa on alkuperäistä
tonttia kohden kaksi rakennuspaikkaa. Asemakaavassa on määrätty kattokaltevuus (Į = 1:2 –
1:1,15) ja kerrosluku I 2/3. Rakennusoikeus on määrätty tehokkuudella e=0,20.
Karttaote ajantasa-asemakaavasta.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (12)
KymppiR –ohjelma (asuinaluekaavoissa)
Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat
monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on
varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
KymppiR2009 ohjelma valmistui syyskuussa 2009. Ohjelma oli 22.9.2009 kaupunkirakennelautakunnassa ja 19.10.2009 kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa
26.10.2009. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden
käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen
suunta.
Rakennusjärjestys
Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§).
Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.
Tonttijako- ja rekisteri
Alueella on voimassa aiemmin laadittu tonttijako.
Pohjakartta
Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää
kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 6.11.2014.
Suojelupäätökset
Alueella ei ole suojelukohteita.
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai
ovat suunnitteilla
Rantueen alue on mukana säilytettävien pientalojen SÄILYKE-raportissa.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Lähiympäristön asemakaava on laadittu kokonaisuudessaan ja hyväksytty kokonaisuudessaan
1986. Kaava on ajan tasalla ja ohjaa rakentamista riittävän tarkasti.
Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit
Asemakaavamuutoksen rajauksena tutkittiin koko korttelin 5 aluetta, jotta asemakaava ohjaisi
myös mahdollisesti myöhemmin tehtäviä tonttijakoja ja rakentamista. Korttelin SÄILYKE-aluerajaus
vaikutti myös tarpeeseen käsitellä koko korttelin asemakaava samalla. Kaavarajausta pohdittaessa
alueen SÄILYKE-kokonaisuutta arvioitiin yhdessä Keski-Suomen museon kanssa (maastokäynti
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (13)
25.11.2014 Saija Silenin kanssa) ja maastokäynnin pohjalta todettiin korttelin edustavan valtaosin
uudempaa rakentamista ja että SÄILYKE-alue ei vaadi kaavan käsittelyä korttelin laajuisena.
Kaava-alueeksi päätettiin rajata vain kaavamuutoshakemuksen tarkoittama tontti, koska ajantasaasemakaavan todettiin ohjaavan rakentamista riittävästi muodostuneen, varsin monipuolisen kokonaisuuden mukaisesti. Myös kaavaprosessin vieminen eteenpäin hakijoiden aikataulun kannalta
helpottui alueen rajauksella.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (14)
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.2
SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.
Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 21.10.2013.
Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 20.11.2014.
3.3
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
3.3.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat
Kaavamuutoksen hakija
Viranomaiset:

Keski-Suomen museo

Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö

Jyväskylän Energia Oy / Vesi

JE-Siirto Oy

Maankäyttö

Rakentaminen ja ympäristö

Liikenne ja viheralueet
3.3.2
Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014 ja
maanomistajille 11.12.2014 päivätyllä kirjeellä.
3.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa ollaan oltu yhteydessä hakijoihin ja yhteydenpitoa jatketaan
luonnosvaiheessa. Tarvetta normaalia kaavan osallistumismenettelyä laajemmalle keskustelulle ei
ole todettu.
3.3.4
Viranomaisyhteistyö
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (15)
Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi
pitänyt järjestää.
Keski-Suomen museon kanssa on keskusteltu SÄILYKE-statuksen vaikutuksesta jo kaavan valmisteluvaiheessa.
3.4
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
3.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet
Kaupungin tavoitteena on turvata pientaloalueen viihtyisyyden ja turvallisuuden säilyminen. Tonttijaon mahdollistaminen on perusteltua, sillä se on paitsi alueen alkuperäisen suunnitelman mukaista, myös tiivistyvän kaupunkirakenteen kannalta myönteinen asia. Asemakaavan tavoitteena on
ohjata rakentamista siten, ettei pientaloalueen tiivistäminen uhkaa alueen viihtyisyyttä.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Suunnittelualue on uudessa Jyväskylän yleiskaavassa aluetta, jolla ympäristöön soveltuva täydennysrakentaminen on suotavaa.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Ajantasa-asemakaavassa suuret tontit oli ajateltu kahdelle, suurehkolle asuinrakennukselle. Suurten tonttien jakautuminen pienemmiksi on osa alueen luontevaa kehitystä. Toteutuneesta asuinalueesta on johdettavissa uudempaa rakentamista ohjaavat, säilytettävät piirteet.
3.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Kaavanhakijoiden tavoitteena on rakennusoikeuden nostaminen tonttijaon sallimiseksi. Rakennuksen asuintiloja toivotaan pystyttävän sijoittamaan mahdollisimman paljon rakennuksen pääkerrokseen.
Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Asemakaavan laatimisen laadullisena tavoitteena on rakentamisen ohjaaminen noudattamaan
ympäristön sekä nykyistä että aiempaa, yksinkertaista muotokieltä. Erityisesti korttelin tiivistyessä
merkittäväksi tavoitteeksi nousee myös rakennuksen koon hallinta ja sen sovittaminen tontille.
3.5
ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET
ASEMAKAAVOITUS
3.5.1
13.3.2015 (16)
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Asemakaavamuutoksen vaihtoehtoina käsiteltiin kaava-alueen laajentamista koskemaan koko korttelia 5 sekä kaavamääräysten tarkentamista. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta nostaa rakennusoikeutta ja muuttaa kerroslukua.
Koko korttelia koskevasta asemakaavamuutoksesta luovuttiin, koska alue on jo pääosin rakentunut
ja asemakaava ohjaa pääosin riittävän tarkasti rakentamista. Kaavamuutoksen käsittely vain haetulle tontille jouduttaa kaavamuutoksen käsittelyä.
3.5.2
Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Asemakaavaratkaisujen vaikutus ympäristöön on kummassakin rajausvaihtoehdossa ja eri kaavamääräyksillä pieni, koska olemassa oleva kaava ohjaa jo rakentamista ja kortteli on pääosin jo rakentunut. Asemakaavan muutos noudattaa ajantasakaavan linjaa, vaikka salliikin pienemmän toisen kerroksen rakentamisen: kaavamääräykset ohjaavat naapuruston tyypilliseen, yksinkertaisen
rakennushahmon noudattamiseen. Asemakaavan merkittävimmiksi vaikutuksiksi arvioitiin sen vaikutus naapuruston tunnelmaan, maisemaan ja sosiaaliset vaikutukset korttelin tiivistyessä. Kaavamuutos ei muuta merkittävästi mahdollisuuksia rakentaa korttelin alueella, ei lisää rakennuspaikkojen määrää eikä rakennusoikeuden nousu ole niin merkittävä, että kaavamuutoksen vaikutuksia
olisi todettu olevan tarpeen selvittää nyt tehtyä arviointia tarkemmin.
Asemakaavamuutoksen kielteiset (mahdolliset) vaikutukset ovat tontin liian tiivis rakentuminen ja
rakennuksen muodon ja koon hallitsematon kasvu suhteessa ympäröiviin rakennuksiin. Liian kookas rakennus kaventuvalla tontilla tulee lähelle naapureiden yksityistä aluetta ja voi aiheuttaa yksityisen reviirin ristiriitoja. Poikkeuksellisen erilainen rakennusmuoto rikkoo alueen yhtenäisyyttä ja
vähentää alueen yhtenäisyyttä. Rakentuessaan tontin 6 toinen rakennuspaikka lisää ajoliikenne
Rantueentien suuntaisen kevyenliikenteen väylän yli.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaavamuutosvaihtoehdot mahdollistavat rakennusoikeuden nousun myötä hieman tehokkaamman
rakentamisen. Kerrosluvun muutos vaikuttaa rakennuksen hahmoon ja kokoon. Rakennetun ympäristön tiivistyminen on korttelissa 5 luonnollista ja osa sen kehitystä. Ympäristöön sopusuhtaisesti
asettuva rakennus ei ole uhka ympäristön laadulle. Tiivistymisen uhkana on alueen näkymälinjojen
tukkeutuminen ja ilmavuuden tukahtuminen – nostettu tehokkuus on kuitenkin matalampi kuin monilla pientaloalueilla eikä ole uhka ympäristön laadulle.
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Tontin 6 rakentamattomalle rakennuspaikalle on järjestettävä ajo joko kevyenliikenteen väylän yli
tai tontin toisen osan halki. Nykyisistä pihajärjestelyistä johtuen ajoyhteys on tuotava kevyenliikenteen väylän yli, mikä on turvallisuutta vähentävä tekijä.
Naapuruston terveellisyyteen tai turvallisuuteen ei muutoksella ole vaikutuksia muutoin.
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (17)
Rakentamattoman rakennuspaikan rakentaminen tiivistää naapurustoa ja vaikuttaa näkymiin. Rakennuksen koon ja sijoittumisen hallinta vaikuttavat kaikkiin alueen asukkaisiin. Osoitetulle rakennusalalle sijoittuessaan rakennus noudattaa ympäristön esimerkkiä ja etäisyyttä naapureihin jää
riittävästi.
Vaikutukset kulttuuriympäristöön
Rantueen alueen kulttuurihistorialliseen merkitykseen tontin rakentaminen ei vaikuta.
3.5.4
Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset
Asemakaavamuutoksen ehdottama rakennusoikeuden nousu vastaa korttelissa tonteilla 13 ja 14
sallittua rakennusoikeuden ylitystä ja on siten perusteltua. Kaavamuutosehdotuksen tontille 18
rakennusoikeudeksi muodostuu 205 kem², joka ei ole kokoiselleen pientalotontille poikkeuksellisen
suuri.
Kerrosluvun muuttaminen on vaikutukseltaan kohtuullisen merkittävä. Yläkerran pakotetun kerrosalan pienentäminen johtaa rakennuksen pääkerroksen laajenemiseen ja siten koko rakennuksen koon kasvamiseen. Yläkerrokseen sijoitettujen tilojen väheneminen ei voi johtaa rakennuksen
muodon rikkoutumiseen päämuotoa täydentävien siipiosien laajentaessa rakennusta hallitsemattomasti tai kattomuodon pirstaloituessa. Rakennuksen pääkerroksen kasvaminen vaikuttaa naapuruston näkymiin ja alueen ilmavuuteen.
Tontille ajo tapahtuessa kevyen liikenteen väylän yli polkupyöräilijöiden ja kävelijöiden liikkuminen
hankaloituu ja voi etenkin talvella muodostaa lumitöyränteitä. Näkyvyys on kuitenkin hyvä ja ajonopeudet pieniä. Turvallisuus ei vaarantune.
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.12.2014 -16.1.2015 ja siitä on saatu 3 lausuntoa ja ei
yhtään mielipidettä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, JE-siirto Oy ja Jyväskylän Energia
Oy.
Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet)
Keski-Suomen museon lausunnossa pyydettiin korjaamaan selostuksen muotoiluvirheitä ja täydentämään tieto, ettei kaava-alueella ole tunnettuja muinaismuistoja.
JE-Siirron lausunnossa todettiin, ettei kaavasta ollut huomautettava.
Jyväskylän Energian lausunnossa pyydetään lisäämään kaavamääräys padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinnistä ja todetaan, että kiinteistöt tulee liittää vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon. Lisäksi esitetään, että mikäli Rantueentie 1a:n hulevesien imeyttäminen tontilla ei
onnistu, tulee muodostaa rasite hulevesien järjestämisestä.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys kiinteistön viemäröinnistä. Hulevesien järjestämiseksi ei ole tarpeen tehdä asemakaavaan merkittävää rasitetta Rantueentie 3:n tontille, sillä
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (18)
hulevedet ensisijaisesti imeytetään tontilla ja tarvittaessa rasite muodostetaan kiinteistönomistajien
keskinäisellä sopimuksella. Hulevesiliittymä on mahdollista toteuttaa Rantueentie 1:n tontin kautta
(josta Rantueentie 1a on muodostettu) myös Mankolantien hulevesiviemäriin, mikä olisi luontevampi rasitteen sijainti tontin muodostamistavan vuoksi.
3.5.5
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Asemakaavaa on muutettu luonnosvaiheen jälkeen lausuntojen ja saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella. Tehdyt muutokset eivät ole oleellisesti vaikuttaneet kaavan vaikutuksiin.
-
Asemakaavaan on lisätty määräys padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinnistä saadun lausunnon mukaisesti
-
Sitova tonttijako laaditaan ja hyväksytään asemakaavan yhteydessä
-
Kaavamääräyksiä on muotoiltu ja rakennuksen mittojen määräyksiä kevennetty
ASEMAKAAVOITUS
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
KAAVAN RAKENNE
13.3.2015 (19)
Asemakaavamuutoksessa korttelin 5 tontin 6 rakennusoikeus muutetaan tehokkuusluvusta e=0,2
kiinteiksi luvuksi, jotka osoittavat tonteille rakennusoikeudet 235 kem² ja 205 kem² (yhteensä 440
kem²). Kerrosluku muuttuu alleviivatuksi I (1/3) – I (2/3) ja rakennuksen ulkomuotoa määrittelevät
kaavamääräykset tarkentuvat, jotta rakennus ei yläkerran pienentyessä kuitenkaan kasvaisi matalilla siipiosilla.
Rakennuksen ulkoasua ohjataan rakennuksen päämuodon muodon määräyksellä ja päämuotoa
täydentävien rakennusosien (siipiosa tai autokatos) enimmäiskoolla. Kattomuodoksi määrätään
harjakatto (kaltevuus 1:2 – 1,5) ja sen on oltava yhtenäinen. Kattopintaan sallitaan kuitenkin sitä
aukottavat kattolyhdyt, parvekkeet ja vastaavat, joiden koko on korkeintaan 1/3 katon pituudesta.
Rakennuksen julkisivumateriaalina on edelleen käytettävä pääosin peittomaalattua lautaa.
Uusia rakennuspaikkoja ei kaavamuutoksessa synny.
4.1.1
Mitoitus
Asemakaavassa tontin rakennusoikeus nousee 46,2 kerrosalaneliömetriä. Perusteena rakennusoikeuden nousulle katsottiin korttelissa jo sallitut rakennusoikeuden ylitykset, jotka johtivat vastaavaan tehokkuuteen. Kaavamuutoshakemuksessa haettua rakennusoikeuden nostoa perusteltiin
tonttijaon mahdollistamisella, sillä tehokkuusluvulla e=0,2 tonttiraja olisi jäänyt rakennusalan päälle.
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Pientalotontin rakentamattoman rakennusalan rakentaminen on ajantasakaavan mukaista maankäyttöä.
4.3
ALUEVARAUKSET
4.3.1
Korttelialueet
Asuinpientalojen korttelialue AP
Kaava-alue säilyy asuinpientalojen korttelialueella AP-2. Korttelissa saa rakentaa rakennusalaa
kohden yhden, korkeintaan kaksiasuntoisen pientalon. Rakennusoikeudesta saa rakentaa korkeintaan 20 % työtilaksi asuinympäristöä häiritsemätöntä toimintaa varten.
Kaavamuutoksessa ei muuteta rakennusalan kokoa. Tarkentuvat kaavamääräykset ohjaavat pääosin rakennuksen ulkoasua. Pihan käyttöä ohjaavat määräykset sallivat matalan aitaamisen ja velvoittavat ottamaan naapuritonttien korkeusasemat huomioon. Suuria pengerryksiä tai maastonleikkauksia ei sallita.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (20)
4.4
KAAVAN VAIKUTUKSET
4.4.1
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön
Asemakaavamuutos mahdollistaa tontin 6 tonttijaon ja siten tontin jakautumisen omiksi pihapiireikseen. Mikäli tontti jaetaan ja toinen puoli siitä myydään, muodostuvat pihapiirit toisistaan selkeästi
erillisiksi. Korttelirakenne tiivistyy. Muuttuvat kaavamääräykset sallivat pienemmän yläkerran rakentamisen, joka johtaa hieman kookkaampaan rakennukseen. Osaltaan myös se tiivistää korttelirakennetta. Rakenteen tiivistyminen vastaa pientaloalueelle tyypillistä korttelitehokkuutta ja on osa
korttelin luontaista kehitystä.
Asemakaavamuutos ei muodosta uusia rakennuspaikkoja eikä muuta rakentamismahdollisuuksia
muutoin kuin rakennusoikeuden hienoisen lisäyksen myötä.
Liikenne
Kaavamuutoksen johtaessa tonttijakoon ja toisen rakennuspaikan rakentumiseen Rantueentietä
reunustavan kevyenliikenteen väylän yli ajetaan jatkossa yhdelle tontille enemmän. Tämä ei kuitenkaan muodosta turvallisuuden kannalta suurta riskiä ajonopeuksien ollessa matalia ja näkyvyyden hyvä. Yhden rakennuspaikan rakentaminen ei nosta alueen liikennemääriä merkittävästi.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Rantueen alue on yksi SÄILYKE-raportin kohteista. Kaava-alueella tehdyn maastokäynnillä todettiin Keski-Suomen museon kanssa, ettei sen rakentaminen uhkaa kulttuuriympäristön säilymistä
alueen ollessa jo muutoinkin melko voimakkaasti myöhäisempien tyylien mukaisesti rakentunut.
Tekninen huolto
Alueella on toteutettu kunnallistekniikka ja siihen liittyminen ei alustavien selvitysten mukaan aiheuta ongelmia.
Sosiaalinen ympäristö
Naapureiden mielipiteitä kaavamuutoksesta kerätään kaavaprosessin aikana normaalin osallistumismenettelyn myötä.
Kaavamuutos ei vaikuta naapuruston sosiaalisen ympäristöön negatiivisesti. Rakennuslupavaiheen naapureiden kuuleminen ja muu yhteydenpito on merkittävä osa naapuruston viihtyisyyden
säilymistä.
4.5
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Ympäristössä ei ole todettu häiriötekijöitä.
ASEMAKAAVOITUS
4.6
13.3.2015 (21)
KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET
PYSÄKÖINTIJALIIKENNE
Autopaikkojaonrakennettava2autopaikkaaasuntoakohti.
AutotallinjaͲkatoksenonsijoituttavaasuinrakennuksenkatujulkisivulinjan
taakse.
RAKENTAMISTAPA
Rakennustentuleesuuruudeltaan,muodoltaanjamateriaaleiltaanmuodostaa
olemassaolevienrakennustenkanssayhtenäinenkokonaisuus.
Rakennuksenpäämuodontuleeollakaksikerroksinen,pohjamuodoltaan
suorakaidejakattopinnaltaanyhtenäinen.Kattopintaanvoidaanavata
kattolyhty,parveketaimuuvastaavarakennusosa,jokavoiollakorkeintaan
kolmanneskatonpituudesta.
Rakennuksenpäämuotoonvoiliittyätäydentävärakennusosa,jonkakerrosala
voiollakorkeintaan1/5kokorakennuksenkerrosalasta.Täydentäväosavoi
ollayksikerroksinen.
Rakennukseenliittyvätkatetutterassitjavastaavatoleskelualueetvoivatolla
leveydeltäänkorkeintaanpuoletjulkisivuleveydestä.Niitäeisaasijoittaa
katujulkisivuun.
Rakennuksenkattomuodononoltavaharjakatto.Kattokaltevuusonoltava
1:2Ͳ1:1,5.
Kattomateriaalintuleeollakonesaumattupeltitaitiili.Peltikattoon
maalattava.
Rakennustenpääasiallisenajulkisivumateriaalinaonyhdensuuntainen,
peittomaalattulauta.Talousrakennustenonnoudatettavasamojamateriaaleja
javärejäkuinasuinrakennuksissaonkäytetty.
Rakennustenjulkisivuunjakattoonkiinnittyvätilmastointiinja
energiantuotantoonliittyvätlaitteettuleetoteuttaasiten,ettäneasettuvat
osaksijulkisivua.
Rakennukseenliitetynautokatoksenkokovoiollakokonaisuudessaan
korkeintaan40m2.
Erillisentalousrakennuksenkokovoiollakorkeintaan50m2.
PIHAͲALUEETJAMAASTONMUODOT
Padotuskorkeudenalapuolellejäävientilojenviemäröintituleehoitaa
kiinteistökohtaisinpumppaamoin.
ASEMAKAAVOITUS
13.3.2015 (22)
Tontinsaarajatamatalallapuisellaaidallataipensasaidalla.
RakennuksetjapihaͲalueettuleesuunnitellasiten,ettävältetäänturhia
leikkauksiajapengerryksiäjaettänaapuritonttienkorkeusasematotetaan
huomioon.
Ylimetrinkorkeatamaanpäällistäsokkeliaeisaarakentaa.
YLEISMÄÄRÄYKSET
Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
ASEMAKAAVOITUS
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
5.1
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
13.3.2015 (23)
Rakentamattoman rakennuspaikan rakentaminen toteutuu yksityisen maanomistajan tavoitteiden
ja aikataulujen mukaisesti.
Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat ja ohjaavat rakentamista normaalisti rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.
5.2
TOTEUTUKSEN SEURANTA
Asemakaavan toteutumista ei ole tarpeen seurata tavanomaista tarkemmin. Kaavanmukaista rakentamista valvotaan rakennuslupavaiheessa.
ASEMAKAAVOITUS