PELTOVALVONTAOHJE 2015

Transcription

Dnro 1256/55/2015
PELTOVALVONTAOHJE
2015
Voimassa 17.6.2015 alkaen.
1
YLEISTÄ VALVONNOISTA ................................................................................................................. 5
1.1
TÄYDENTÄVÄT EHDOT ............................................................................................................ 5
1.2
Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille ................................................................ 6
1.3
Tarkastusoikeus ja oikeudet maataloushallinnon tietojärjestelmiin ...................................... 6
1.4
Yhteistoiminta-alueiden rooli valvonnassa ............................................................................. 8
1.5
Valvontavelvoite ja otannat .................................................................................................... 8
1.5.1
Pinta-alaperusteiset tuet ................................................................................................ 9
1.5.2
Eläintuet ........................................................................................................................ 10
1.5.3
ELY-keskuksen oma otanta ........................................................................................... 11
1.6
Paikalla tehtävät tarkastukset............................................................................................... 12
1.7
Valvonnan estäminen ........................................................................................................... 13
1.8
Rikosepäilyt ........................................................................................................................... 14
1.8.1
Eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset ............................................................................ 14
1.9
Valvontatietojen tallennuksen tarkastus ja varmennus ....................................................... 14
1.10
Valvonta-asiakirjojen säilytys ja julkisuus ............................................................................. 15
2
MUUTOKSENHAKU TUKIPÄÄTÖKSEEN ......................................................................................... 15
3
TOIMINTAOHJEET HANKALIIN VALVONTATILANTEISIIN ............................................................... 16
3.1
Virka-avun käyttö .................................................................................................................. 16
3.2
Varautuminen ja toiminta ongelmatilanteissa ..................................................................... 16
3.3
Tiedottaminen....................................................................................................................... 17
TILAKÄYNTIIN VALMISTAUTUMINEN
4
VALVONTA-AJOT JA VALVOTTAVAT TUET..................................................................................... 17
5
TILAKÄYNNIN VALMISTELU ........................................................................................................... 18
6
7
5.1
Ennen tilakäyntiä selvitettävät asiat ..................................................................................... 19
5.2
Valvonnasta ilmoittaminen ja valvontakäynti ...................................................................... 19
VALVONTA-ASIAKIRJAT ................................................................................................................. 20
6.1
Tarkistuslistat ........................................................................................................................ 21
6.2
Viljelijälle toimitettava valvontapöytäkirja ........................................................................... 21
VALVONTAKARTAT ........................................................................................................................ 22
7.1
Valvontakarttojen ulkoasu .................................................................................................... 23
PINTA-ALAVALVONTA
8
LOHKOJEN HALLINTA .................................................................................................................... 25
1
9
PINTA-ALOJEN VALVONTA ............................................................................................................ 25
9.1
Peruslohko ............................................................................................................................ 26
9.2
Kasvulohko ............................................................................................................................ 27
9.2.1
Kasvulohkojen mittaaminen ......................................................................................... 27
9.2.2
Samaan kasvulohkoon todettavat kasvit ...................................................................... 28
9.3
Hyväksyttävät ojat ................................................................................................................ 28
9.3.1
Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan ............................................... 28
9.3.2
Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan ................................................. 29
9.3.3
Puustoisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen ojista ................................... 29
9.4
Tukeen kelpaamattomat alueet ............................................................................................ 30
9.4.1
Tilapäisesti viljelemätön alue ........................................................................................ 31
9.4.2
Maatalousmaan säilyttäminen laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa .... 31
9.4.3
Viljelemätön alue .......................................................................................................... 33
9.5
Viljelytekniset päisteet .......................................................................................................... 33
9.6
Hoito- ja ajokäytävät puutarhakasveilla ............................................................................... 33
9.7
Sopimusten pinta-alavalvonta .............................................................................................. 34
TUKIEHTOJEN VALVONTA
10
AKTIIVIVILJELIJÄ ........................................................................................................................ 35
11
SUORAT TUET ............................................................................................................................ 37
11.1
Viherryttämistuki .................................................................................................................. 38
11.2
Peltokasvipalkkio................................................................................................................... 40
11.3
Nuoren viljelijän tuki (EU) ..................................................................................................... 41
12
KANSALLISET PELTOTUET .......................................................................................................... 42
13
LUONNONHAITTAKORVAUS JA KOROTUS ................................................................................ 43
13.1
LHK:n hoidetun viljelemättömän pellon enimmäisala .......................................................... 43
13.1.1
Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ................................................................. 43
14
SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROITETTU TUKI ........................................... 44
15
YMPÄRISTÖKORVAUS ............................................................................................................... 46
15.1
Yleistä .................................................................................................................................... 46
15.2
Ympäristösitoumuksen Vähimmäisvaatimukset................................................................... 47
15.3
Ravinteiden tasapainoinen käyttö ........................................................................................ 49
15.4
Lohkokohtaiset toimenpiteet................................................................................................ 55
15.4.1
Lietelannan sijoittaminen peltoon ................................................................................ 55
15.4.2
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen .................................................... 57
2
15.4.3
Valumavesien hallinta ................................................................................................... 59
15.4.4
Ympäristönhoitonurmet ............................................................................................... 60
15.4.5
Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla .............................. 67
15.4.6
Peltoluonnon monimuotoisuus .................................................................................... 70
15.4.7
Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu ........................................................... 76
15.4.8
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ......................................................................... 79
16
YMPÄRISTÖSOPIMUKSET .......................................................................................................... 81
16.1
Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema ................................................................ 81
16.2
Kosteikkojen hoito ................................................................................................................ 83
17
LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS ........................................................................ 84
18
TÄYDENTÄVÄT EHDOT .............................................................................................................. 88
18.1
Valvottavat vaatimukset ....................................................................................................... 88
VALVONTAKORJAUKSET KARTALLA
19
KASVULOHKOMITTAUSTEN TALLENTAMINEN ........................................................................ 107
19.1
Valvonnassa käytettävät mittapoikkeamat ja -laitteet ....................................................... 107
19.2
Kehämitan määrittäminen .................................................................................................. 109
20
20.1
21
PERUSLOHKOKORJAUKSET...................................................................................................... 113
Huomioitavaa korjauspyynnön tekemisessä ...................................................................... 113
PELTOLOHKOREKISTERIVALVONTA ......................................................................................... 115
VALVONTATULOS JA SEURAAMUKSET
22
TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN SEURAAMUKSET ............................................................................ 116
22.1
Laiminlyöntien arvioiminen ................................................................................................ 116
22.2
Viljelijän kuuleminen laiminlyönnin tapauksessa ............................................................... 118
22.3
Lopullinen pöytäkirja .......................................................................................................... 118
23
PINTA-ALAVIRHEISTÄ AIHEUTUVAT SEURAAMUKSET ............................................................ 119
24
VIHERRYTTÄMISEN SEURAAMUKSET ...................................................................................... 121
25
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SEURAAMUKSET ........................................................................... 122
25.1
Perustason seuraamukset ................................................................................................... 122
25.2
Ravinteiden tasapainoisen käytön seuraamukset .............................................................. 124
25.3
Lohkokohtaisten toimenpiteiden seuraamukset ................................................................ 128
26
YMPÄRISTÖSOPIMUSTEN TUKIEHTOJEN SEURAAMUKSET .................................................... 129
27
KANSALLISTEN TUKIEN SEURAAMUKSET ................................................................................ 132
3
28
VALVONTATULOKSEN LASKEMINEN ....................................................................................... 132
28.1
Kasvilajiryhmät ja tukityypit ................................................................................................ 132
28.2
Kasvilajin vaikutus valvontatulokseen ................................................................................ 134
28.3
Seuraamusten laskentajärjestys ......................................................................................... 134
28.4
Maatalousmaan ilmoittamisvelvoite .................................................................................. 134
28.5
Ilmeisen virheen ja poikkeuksellisten sääolojen huomioiminen valvonnassa.................... 135
28.6
Tuen takaisinperintä ja seuraamukset aiemmille vuosille .................................................. 135
Liitteet................................................................................................................................................. 142
Säädösluettelo .................................................................................................................................... 142
VALVONNAN KASVIKOODI T......................................................................................................... 144
4
1
YLEISTÄ VALVONNOISTA
Tässä ohjeessa kerrotaan Maaseutuviraston (Mavi) ohjeistamien viljelijätukien ja täydentävien
ehtojen ”ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset” sekä
”pysyvän laitumen säilyttäminen” ehdonalojen valvonnoista. Evira vastaa ”kansanterveys sekä
eläinten ja kasvien terveys” sekä ”eläinten hyvinvointi” ehdonalojen valvonnasta.
Ohjeen yleinen osio käsittelee sekä pelto- että eläintukien valvontaa. Muilta osin ohjeet on peltoja
eläintukien osalta eriytetty ja ne on rakennettu valvontaprosessin etenemisen mukaisesti. Nämä
ohjeet korvaavat aiemmat eläin- ja peltovalvonnasta annetut ohjeet.
Ohje ei kata kaikkia valvontatilanteita, vaan tarkastajan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä Maviin.
Viljelijätukien valvonnoissa tarkastetaan Euroopan unionin (EU) suoria tukia ja ohjelmatukia sekä
kansallisia tukia koskevat tukiehdot. Tuella tarkoitetaan tukia, korvauksia, palkkioita ja sopimuksia.
Suorilla tuilla tarkoitetaan EU:n kokonaan rahoittamia tukia, joita ovat:
- perustuki
- viherryttämistuki
- nuoren viljelijän tuki
- peltokasvipalkkio
- nautapalkkio
- lypsylehmäpalkkio
- uuhipalkkio
- kuttupalkkio
- teuraskaritsa ja –kilipalkkio
Ohjelmatuilla tarkoitetaan EU:n osittain rahoittamia tukia, joita ovat:
- ympäristökorvaus
- luonnonhaittakorvaus + korotus
- luonnonmukaisen tuotannon korvaus
- eläinten hyvinvointikorvaus
Kansallisilla tuilla tarkoitetaan Suomen kokonaan rahoittamia tukia, joita ovat:
- yleinen hehtaarituki
- pohjoinen hehtaarituki
- nuorten viljelijöiden tuki
- sokerijuurikkaan kansallinen tuki
- kansalliset kotieläintuet naudoista, lampaista, vuohista ja hevosista
- tuotannosta irrotettu sikaja siipikarjatalouden tuki
1.1
TÄYDENTÄVÄT EHDOT
Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijan kaikkea maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista ja
niiden noudattaminen on vaatimuksena kaikissa EU:n kokonaan ja osittain rahoittamissa tuissa.
Täydentäviä ehtoja pitää noudattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1.–31.12.)1. Myös
maatalousmaalla, jota käytetään muuhun kuin maataloustoimintaan, on noudatettava täydentäviä
1
Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 97.1
5
ehtoja. Kun lohkon hallinta muuttuu ja lohkon vastaanottaja on itse hakenut tukea kyseisenä
tukivuonna, hän on vastuussa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä
ajalta kun lohko on hänen hallinnassaan. Jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna
tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen siirtyneellä lohkolla on alkuperäisen tuenhakijan
vastuulla. Täydentävien ehtojen oppaassa (www.mavi.fi tai www.evira.fi ) kerrotaan täydentävien
ehtojen vaatimuksista tarkemmin.
Valvonnasta on annettu valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä
hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen
valvonnasta (7/2015). Yhteisölainsäädännössä täydentävistä ehdoista ja niiden valvonnasta on
säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 sekä komission
asetuksissa (EU) N:o 640/2014 ja (EU) N:o 809/2014. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset
on kansallisesti säädetty valtioneuvoston asetuksella 4/2015.
Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset
hoitovaatimukset jaetaan seuraaviin osioihin, joita kutsutaan ehdonaloiksi:
 ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset
(indikaattoriryhmä 1-4)
 kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys
 eläinten hyvinvointi
 pysyvän laitumen säilyttäminen (indikaattoriryhmä 5).
1.2
ILMOITUKSET LAIMINLYÖNNEISTÄ MUILLE VIRANOMAISILLE
Havaitut lainsäädännön rikkomukset ilmoitetaan mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen
lainsäädännöstä vastaaville viranomaisille lomakkeella 182 (saatavilla Aitasta). Esimerkiksi
nitraattiasetuksen rikkomukset ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja epäillyt
eläinten hyvinvointi-indikaattorin laiminlyönnit aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Jos eläimiä
epäillään hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain (247/1996) tai sen perusteella annettujen
säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava toimivaltaiselle
kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille. Kunnan maaseutuviranomaiselle on tiedotettava asian
selvittämisen käynnistämisestä. Ilmoituksesta tulee ottaa kopio ELY-keskukselle.
Nitraattiasetuksen, luontodirektiivin tai lintudirektiivin laiminlyönneistä
toimivaltaiselta ympäristöviranomaiselta lausunto laiminlyönnin arvioimiseksi.
1.3
voidaan
pyytää
TARKASTUSOIKEUS JA OIKEUDET MAATALOUSHALLINNON
TIETOJÄRJESTELMIIN
Tarkastusoikeus
Viljelijätukien tarkastusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskus).
Ahvenanmaan maakunnassa kansallisten ja EU:n suorien tukien osalta tarkastusoikeus on
Ahvenanmaan valtionvirastolla.2
Täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on ELY-keskuksilla ja aluehallintovirastoilla (AVI).
Toimivaltaisella ympäristöviranomaisella on oikeus tarvittaessa osallistua nitraattiasetuksen sekä
luonto- ja lintudirektiivin tarkastukseen. Toimivaltaisia ympäristöviranomaisia ovat ELY-keskuksen
2
Laki 192/2013 24 §
6
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ahvenanmaalla
täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on Ahvenanmaan valtionvirastolla ja maakuntahallituksella.
Valvontaa suorittavat viranomaiset tarkastavat, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset
täyttyvät. Maatalouden tukien toimeenpanosta annettu laki (192/2013) säätää valvontaan
osallistuvien oikeuksista ja vastuista.
Tarkastustoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Valvontaa ei saa suorittaa eikä
valvonnassa voi olla läsnä esteellinen henkilö3. Virkamiehen toiminnan on oltava riippumatonta ja
puolueetonta. Viljelijätukihakemusten ja eräiden ELY-keskuksiin toimitettavien tukihakemusten
käsittelyn hallinnollisissa ohjeissa (dnro 591/55/2013) on annettu tehtävien hoitamiseen liittyviä
menettelyohjeita.
ELY-keskuksen oman henkilöstön maatilojen valvonnan järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä
huomiota tarkastajien esteettömyyteen ja riippumattomuuteen. Maaseutu- ja energiayksikön
henkilöstön maatilojen valvonta on suoritettava toisen ELY-keskuksen toimesta. Tämä vaatimus
koskee myös kasvukauden ulkopuolella tehtäviä ympäristökorvauksen kasvipeitteisyys- ja
talviaikaisia asiakirjavalvontoja.
Tarkastajan on valvontakäynnin yhteydessä esitettävä tuensaajalle valvontapassi tai valtakirja, mikäli
sitä pyydetään nähtäväksi. Maaseutuviraston valvontaosasto myöntää valvontapassin virkasuhteessa
tai pidempiaikaisessa (vähintään vuoden) määräaikaisessa virkasuhteessa olevalle ELY-keskuksen
virkamiehelle4. Lyhytaikaisten, määräaikaisesti (alle vuoden) palkattujen tarkastajien
tarkastusvaltuudet myöntää valtakirjalla ELY-keskus. Valvontapassin ja valtakirjan haltijan
edellytetään perehtyvän hyvin tukihallinnon toimeenpanoon ja osallistuvan tarkastuksiin
valvontaryhmän vastuullisena henkilönä.
Jos virkamiehen tehtävät muuttuvat tai hän siirtyy muihin tehtäviin, valvontapassi on palautettava
Maaseutuviraston valvontaosastolle. Virkamiehen virkavapauden aikana passi on säilytettävä ELYkeskuksessa. Tarkastusvaltuudet on lakkautettava ja passi tai valtakirja on perittävä takaisin, mikäli
väärinkäytöksiä ilmenee. Väärinkäytöksistä on ilmoitettava Maaseutuvirastoon.
Oikeudet tietojärjestelmiin
ELY-keskuksen
valvontahenkilöstön
tehtävien ja
sijaisten
määrittely
on
tehtävä
maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Käyttöoikeuksien myöntämisessä täytyy huomioida tehtävien
eriyttäminen.
ELY-keskuksen henkilöstön tarvitsemat käyttöoikeudet haetaan sähköisesti Pääsynhallintajärjestelmässä. Tarvittaessa käyttöoikeudet voidaan hakea myös toisen ELY-keskuksen alueelle
(esim. virka-apu). Tällöin hakijan oma esimies puoltaa hakemuksen, mutta Mavin käytöntuki pyytää
oikeuksien hyväksymiseen luvan siitä ELY-keskuksesta, jonka alueelle oikeuksia on haettu. Lisätietoa
Pääsynhallinnasta ja oikeuksien hakemisesta löytyy Aitasta.
ELY-keskuksen on pidettävä käyttöoikeuksia ajan tasalla. Yksikön päällikön tulee passivoida
Pääsynhallinnassa käyttöoikeudet (tai käyttäjätunnukset) sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät enää ole
niihin työtehtävien puolesta tai muiden syiden johdosta oikeutettuja.
3
4
Laki 434/2003 27 § ja 28 §
Laki 192/2013 28 §
7
1.4
YHTEISTOIMINTA-ALUEIDEN ROOLI VALVONNASSA
Maaseutuelinkeinoviranomainen tekee hallinnolliset tarkastukset kaikkiin yhteistoiminta-alueen
(YTA-alue) käsittelemiin viljelijätukihakemuksiin. Maaseutuelinkeinoviranomaisen on ilmoitettava
ELY-keskukselle valvontaan ne hakemukset, joissa epäselvän asian tarkastamiseksi tarvitaan
tilakäynti.
Suorien tukien ja ohjelmatukien valvonnasta ei voi vastata henkilö, joka on ottanut vastaan tai
käsitellyt hakemuksen. Maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi suorittaa ELY-keskukselle delegoitua
valvontatehtävää.
1.5
VALVONTAVELVOITE JA OTANNAT
Tilat valitaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin keskitetysti Mavin määrittämillä otannoilla, jotka
voidaan jakaa kolmeen eri osaan, pelto-otantoihin, eläinotantoihin ja täydentävien ehtojen
otantoihin.
-
Pelto-otanta: Otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki pinta-alaperusteiset tuet, joita
viljelijä on hakenut. Jos tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa
”ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset” sekä
”pysyvän laitumen säilyttäminen” ehdonalojen osalta, laajennetaan valvonta koskemaan
kyseistä täydentävien ehtojen vaatimusta ja tila viedään ELY-keskuksen omalle otannalle.
Osalle pelto-otantaan valituista tiloista tehdään myös täydentävien ehtojen
kasvinsuojeluainevalvonta tai täydentävien ehtojen rehut ja kasveista saatavat elintarvikkeet
valvonta, joiden otannoista Evira vastaa.
-
Täydentävien ehtojen otanta peltovalvonnan yhteydessä: Otantaan valitulta tilalta valvotaan
kaikki pinta-alaperusteiset tuet, joita viljelijä on hakenut. Lisäksi valvotaan kaikilta tiloilta
”ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset” sekä
”pysyvän laitumen säilyttäminen” ehdonalojen vaatimusten noudattaminen
-
Eläintukien valvontaotanta: otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki eläintuet, joita tila on
hakenut. Jos tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa, laajennetaan
valvonta koskemaan kyseistä täydentävien ehtojen vaatimusta.
-
Täydentävien ehtojen otanta eläinvalvonnan yhteydessä: Elintarviketurvallisuusvirasto
(Evira) vastaa täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin sekä eläinten
hyvinvoinnin valvontaotannoista. Osalla eläintukien valvontaotantaan valituista tiloista
valvotaan myös täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin vaatimuksien
noudattaminen. Täydentävien ehtojen valvonnasta tulee tarvittaessa laajentaa myös
eläintukien valvontaan.
Otantaperusteet
Tiloja valitaan valvontaan satunnaisesti sekä painotetusti. Satunnaisotannassa jokaisella tuensaajalla
on yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi valvontaan. Painotetussa otannassa korostetaan joitakin
riskitekijöitä, eli ositteita. Ositteiden perusteella tilalle lasketaan pisteitä. Valvontaan tulevat ne tilat,
8
jotka saavat pisteitä eniten. Myös ELY-keskukset voivat ottaa tiloja joko osittaiseen tai koko tilaa
koskevaan valvontaan omalla otannalla.
1.5.1 PINTA-ALAPERUSTEISET TUET
Yhtenäishakemuksen jättävistä tuensaajista on valvottava vähintään 5 % paikan päällä5. Lisäksi
vuosittain täytyy valvoa 3 % viherryttämistoimenpiteistä vapautetuista tiloista. Näitä tiloja ei voida
laskea mukaan perustuen valvontavelvoitteeseen.6Täydentävissä ehdoissa toimivaltaisen
valvontaviranomaisen on vastuualansa vaatimusten ja standardien osalta valvottava vähintään 1 %
tuensaajista, jotka hakevat jotakin EU:n suoraa tai ohjelmatukea7. Kansallisten tukien hakemuksista
on valvottava vähintään 3 % paikan päällä8.
Pelto-otannoissa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat:
1) Tilan hakemien tukien lukumäärä
2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa
otannoissa)
3) Tila ei ole ollut kokotilavalvonnassa vuoden 2006 jälkeen
4) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia
5) Tilalla on ollut pysyviä laitumia v. 2014 (tilatukiominaisuus B, v. 2014)
6) Tila on ilmoittanut v. 2014/2015 korkeintaan 2 kasvilajia
7) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja
8) Tilalla on ollut 1 ympäristötuen lisätoimenpide
Viherryttämisestä vapautettujen tilojen otannassa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat:
1) Tilan hakemien tukien lukumäärä
otannoissa)
3) Tila ei ole ollut kokotilavalvonnassa vuoden 2006 jälkeen
5) Tilan pinta-ala on laskenut alle 10 hehtaariin
6) Tilan pinta-ala on laskenut alle 15 hehtaariin
8) Tilalla on ollut 1 ympäristötuen lisätoimenpide
Täydentävien ehtojen otannassa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat:
1) Tilalla on ollut täydentävien ehtojen laiminlyöntejä viimeisimmässä Mavin valvonnassa 2013
tai 2014
otannoissa)
3) Tilalla on ollut pysyviä laitumia v. 2014 (tilatukiominaisuus B, v. 2014)
5
Asetus (EU) N:o 809/2014 artiklat 30 ja 33
Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 31
7
8
VNa 444/2015 5 §
6
9
6) Tila on hakenut eläinperusteita tukea v. 2014/2015
Alla on esitetty vuoden 2015 otantojen suunniteltu aikataulu. Mikäli valvontavelvoitteet eivät niiden
jälkeen täyty kaikkien tukien osalta, tehdään elokuussa vielä lisäotantoja. Velvoitteen täyttyminen
tarkastellaan ELY-keskuksittain.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
otanta (satunnainen) vuoden 2014 hakemuksista huhtikuussa
otanta (painotettu) vuoden 2014 hakemuksista huhtikuussa
otanta (painotettu) 30.6. mennessä
otanta (painotettu) viherryttämistoimenpiteistä vapautetuista tiloista 30.6. mennessä
otanta (satunnainen) 30. 6. mennessä
otanta (painotettu) kaukovalvonta 30.6 mennessä
otanta (painotettu) myöhässä tallennetuista hakemuksista elokuussa
Kuntien on tehtävä tukihakemusten tallennukset 18.6.2015 mennessä, jotta kyseisen vuoden
hakemuksiin perustuvat otannat saadaan tehtyä.
Perustuen otannassa olevista tiloista täytyy valvoa satunnaisesti 20 – 25 %. Loput voidaan ottaa
valvontaan joko satunnaisella tai painotetulla otannalla. Nuoren viljelijän EU-tuessa ja
peltokasvipalkkiossa ei ole asetettu rajoitteita riski- ja satunnaisotantojen suhteesta.9
Ohjelmatukien, viherryttämistuen ja täydentävien ehtojen otannassa olevista tiloista täytyy valvoa
satunnaisesti 20 – 25 % ja painotetulla otannalla 75 – 80 %.10 Prosenttiosuudet tarkastellaan
tukikohtaisesti.
Valvontaan otettujen tilojen määrä ylittää hieman velvoitteen, jotta kaikissa tukityypeissä täyttyy
vaadittu valvontavelvoite. Täydentäviä lisäotantoja voidaan tehdä, jos ELY-keskuksen eri
tukityyppien valvontavelvoitteet eivät täyty suunnitelluilla otantamäärillä.
Pinta-alatukien valvontavelvoitetta on nostettava ELY-keskuksen alueella, mikäli pinta-alaleikkauksia
tai -sanktioita aiheutuu jonkin tuen osalta yli komission asettamien raja-arvojen11. Velvoitetta on
korotettava myös silloin, kun ohjelmatukien ehtojen noudattamisessa havaitaan merkittäviä
sääntöjenvastaisuuksia.12 Täydentävien ehtojen valvontavelvoitteen lisäys tarkastellaan koko maan
tasolla komission erillisen työasiakirjan mukaisesti13. Velvoitteen korottaminen kohdistuu aina
seuraavana vuonna tarkastettavien tilojen kokonaismäärään14.
1.5.2 ELÄINTUET
EU:n rahoittamia suoria eläintukia hakeneista tiloista on valvottava vähintään 5 % tuensaajista ja 5 %
eläinmäärästä15.
Eläinten
hyvinvointikorvauksen
saajista
ja
alkuperäisrotujen
9
Asetus (EU) N:o 809/2014 artiklat 34 ja 69
11
Komission valmisteluasiakirja DS/CDP/2015/02
12
13
Komission valmisteluasiakirja DS/2009/28
14
15
10
10
kasvattamissopimuksen tehneistä tiloista on valvottava vähintään 5 %. Kansallista kotieläintukea
saavista tiloista on valvottava vähintään 3 %16.
Valvontavelvoitteen täyttymisen varmistamiseksi valvottavien tilojen määrä ylittää hieman
velvoitteen. Tällä varmistetaan tukikohtaisen valvontavelvoitteen täyttyminen. Valvontavelvoitteen
täyttymistä tarkastellaan koko maan tasolla.
EU-rahoitteisia eläintukia saavista tiloista otetaan valvontaan satunnaisesti 20 – 25 % tuensaajista.
Loput valvottavista tiloista otetaan valvontaan painotetulla otannalla.17 Prosenttiosuuksia
tarkastellaan tukikohtaisesti.
Eläintukien otannoissa käytössä olevat ositteet riippuvat eläinlajista ja valvottavasta tuesta. Ositteita
vuonna 2015 ovat mm.:
- Ei aiempaa eläintuen valvontaa
- Eläinrekisterin ilmoituksissa viiveitä (nauta, lammas, vuohi)
- Korvauskorvamerkkejä ei ole tilattu valvontaa edeltävänä vuonna (nauta, lammas, vuohi)
- Alkuperäisrotusopimus useammasta kuin yhdestä eläinlajista
- Eläinten hyvinvointikorvauksessa sitoutunut vähintään kolmeen toimenpiteeseen
EU-rahoitteisten tukien tukikohtaista valvontavelvoitetta on korotettava, jos valvonnassa havaitaan
eläinmäärän tai tukiehtojen osalta merkittäviä noudattamatta jättämisiä. Valvontavelvoitteen lisäys
kohdistuu seuraavan vuoden tarkastettavaan tilamäärään.18
1.5.3 ELY-KESKUKSEN OMA OTANTA
ELY-keskus voi ottaa tiloja tarkastettavaksi omalla otannalla. Esimerkiksi ilmiantojen kautta tulleet
tilat voidaan tarvittaessa ottaa omaan otantaan. Omalle otannalle otetut tilat voidaan tarkastaa joko
kokonaan tai osittain. Osittain tarkastetuilta tiloilta voidaan tarkastaa esimerkiksi jokin yksittäinen
tukiehto. Kokonaan valvotut tilat lasketaan mukaan valvontavelvoitteeseen. Kokonaan ja osittain
valvotut tilat viedään omille valvonta-ajoilleen. Mikäli tilalla havaitaan puutteita täydentävien
ehtojen noudattamisessa, on valvonta laajennettava myös täydentävien ehtojen valvonnaksi ja tila
on vietävä täydentävien ehtojen oman otannan valvonta-ajolle.
Täydentävien ehtojen oman otannan ajolle tallennetaan tilat, jotka on otettu täydentävien ehtojen
valvontaan valvonnan laajentamisen tai ilmiannon vuoksi. Tiloilta valvotaan vain laiminlyödyn
vaatimuksen osuus (esimerkiksi lanta-analyysi). Tilakäynnit on tehtävä vuoden 2015 loppuun
mennessä. Tarkastukseen otetaan kaikki lohkot, joita laiminlyöty vaatimus koskee.
Täydentävien ehtojen laajennusvalvontoja voidaan tehdä myös hallinnollisesti (esimerkiksi
hukkakaura tai lantalapuute), eli tarkastus tehdään ilman tilakäyntiä. Tällöin laajennus kohdistuu
vain laiminlyötyyn vaatimukseen.
Ympäristökorvauksen talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa havaitut nitraattiasetuksen laiminlyönnit
viedään omalle valvonta-ajolle.
Valvonta on laajennettava täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi,
jos muun valvonnan yhteydessä havaitaan tai muutoin viranomaisen tietoon tulee eläinten
merkintään ja rekisteröintiin liittyviä täydentävien ehtojen laiminlyöntejä.
Valvonnan
16
VNa 444/2015 5 §
18
17
11
laajentamisesta täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi ohjeistetaan
tarkemmin Eviran eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvontaohjeissa (esim. Eviran ohjeet
15404/9, 15425/7 ja 15401/9).
Tilat viedään aina sen vuoden ajolle, jolloin tarkastaja toteaa laiminlyönnin ja laatii siitä pöytäkirjan.
Näin seuraamukset kohdistuvat oikeaan vuoteen.
EU-toimielinten (komissio, tilintarkastustuomioistuin) Suomeen kohdistuvien tarkastusten
yhteydessä tarkastamat tilat ELY-keskus vie omalle otannalle aina silloin, kun tarkastuksen
yhteydessä havaitaan virheitä pinta-aloissa tai tukiehtojen noudattamisessa.
Oman otannan tilat ovat maksukiellossa niin kauan, kunnes valvonta on tehty ja tulos tallennettu
sovellukseen. ELY-keskus ei voi poistaa valvonta-ajolle tallennettua tilaa.
1.6
PAIKALLA TEHTÄVÄT TARKASTUKSET
ELY-keskusten on valvottava tilakäynnein kaikki peltovalvonnassa tai eläintukien paikalla tehtävässä
valvonnassa olevat tilat.
Peltovalvonnat voidaan aloittaa kylvöalojen viimeisen muutospäivämäärän 15.6.2015 jälkeen.
Mikäli tilan valvonta tehdään ennen viimeistä kylvöpäivää (30.6.), on valvontahetkellä
kylvämättömänä olleet alat tarkastettava myöhemmin uudelleen.
Viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen noudattaminen tiloilla, joilla on velvollisuus
monipuolistaa, on valvottava 31.8. mennessä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla
on ekologisen alan vaatimukset valvottava niillä tiloilla, joilla on velvollisuus ilmoittaa ekologista alaa
kesantojen osalta 15.8. mennessä ja typensitojakasvien osalta 31.8. mennessä.
Ympäristökorvauksen osalta uusintakäynti täytyy tehdä, jos
- suojavyöhykkeen tai monivuotisen ympäristönurmen kasvustoa ei ole korjattu
valvontahetkellä
- kerääjäkasvia ei ole kylvetty (jos valvontakäynti tehdään ennen 15.8.)
- yksivuotisen puutarhakasvin katetta ei ole asetettu (jos valvontakäynti tehdään ennen 30.6.
tai 31.7.)
Eläintukien valvonnat voidaan aloittaa kesäkuussa 2015.
Hevoset on valvottava 100 päivän hallinta-aikana (1.5. -8.8.2015).
Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa uusintakäynti täytyy tehdä, jos
- valvonta tehdään ennen 1.10. ja tila on valinnut laidunnusta ja talviaikaista jaloittelua
koskevan toimenpiteen (naudat, lampaat ja vuohet)
- tilalla on tuotantotauko (siat ja siipikarja)
Kaikki peltoja eläinvalvontojen tilakäynnit on tehtävä 14.11.2015 mennessä.
Kasvipeitteisyysvalvonnat ja talviaikaiset asiakirjavalvonnat on tehtävä 15.5.2016 mennessä.
12
Tukien ennakot voidaan maksaa myös valvonnassa oleville tiloille. Ohjelmatukien loppumaksun ja
suorien tukien maksun edellytys on kuitenkin, että kaikkien tukea hakeneiden tilojen valvonnat ovat
valmistuneet19. Täydentävien ehtojen valvonnan keskeneräisyys ei vaikuta tukien maksuun.
1.7
VALVONNAN ESTÄMINEN
Jos viljelijä tarkastuksesta ilmoitettaessa kertoo, että tarkastusta ei saa tulla tekemään, on hänelle
selvitettävä, että tarkastuksen estämisen seurauksena kunnassa/ELY-keskuksessa tehdään päätös
viljelijän tuki-, sitoumus- sekä sopimushakemusten hylkäämisestä. Viljelijälle lähetetään kirjallinen
ilmoitus (kuuleminen) tarkastuksen estämisestä ja siitä aiheutuvista seuraamuksista. Viljelijälle on
varattava kohtuullinen määräaika antaa asiassa selvitys ja ilmoitettava, ettei määräajan
noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista20.
Viljelijä voi antaa selvityksessä suostumuksensa valvontaan ilmoitusajan puitteissa. Tarkastajiksi
pitää tällöin määrätä kaksi kokenutta tarkastajaa. Mikäli tilalla epäillään eläinsuojelu- tai
ympäristörikkomusta, valvontakäynti on syytä tehdä viivytyksettä. Tarvittaessa voidaan käyttää
virka-apua, katso kpl 3.1.
Tilakäynnin kieltäminen ei aiheuta erillisiä seuraamuksia, jos valvonta voidaan kuitenkin suorittaa
myöhemmässä vaiheessa. Seuraamuksia määrättäessä tulee arvioida tavallista tarkemmin
mahdollinen virheen tahallisuus ja ilmoittamisen jälkeen mahdollisesti korjatut puutteet.
Jos viljelijä tai tämän edustaja estää paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen, tukihakemukset
hylätään21. Tämä tarkoittaa sitä, että suoria tukia, luonnonhaittakorvausta ja kansallisia tukia ei
makseta
valvontavuonna.
Ympäristökorvauksen,
luomun,
ympäristösopimusten
(ml.
alkuperäisrotusopimukset) ja eläinten hyvinvointikorvauksen osalta kaikki sitoumus-/sopimuskauden
aikana maksetut tuet peritään takaisin viemällä tila takautuvien seuraamusten valvonta-ajoille. Jos
tila on ollut aikaisemmin sitoumus-/sopimuskauden aikana valvonnassa, peritään tuet takaisin vain
kyseiseen valvontavuoteen asti. Myös kansallisten tukien hakemus hylätään22 .
Jos viljelijä estää jonkun täydentävien ehtojen paikalla tehtävän tarkastuksen, viljelijä menettää
kaikki tuet, joissa täydentävät ehdot ovat vaatimuksena (EU:n suorat tuet ja ohjelmatuet). Jos
viljelijälle on maksettu tukiennakkoa ja ennakon maksun perusteena olevien tukiehtojen tarkastus
estyy viljelijästä johtuvasta syystä, on maksettu ennakko perittävä takaisin.
Tarkastaja täyttää havaintopöytäkirjan lisätietokenttään, että viljelijä on estänyt tarkastuksen ja että
viljelijälle on kerrottu, että tarkastuksen estämisen seurauksena tehdään päätös viljelijän tuki/sitoumushakemusten hylkäämisestä. Valvontapöytäkirja lähetetään viljelijälle ja valvonnan
estämisen vaikutukset selitetään huolellisesti.
Täydentävien ehtojen valvonnassa tallennetaan Tukisovellukseen Valvonnan tulos -kohtaan ei
valvota ja Lisätietoja-kenttään vastaavat huomiot kuin havaintopöytäkirjan lisätiedoissa. Viljelijälle ei
jätetä tilalla käytäessä täydentävien ehtojen kuulemiskirjettä, vaan kunta suorittaa kuulemisen
tehdessään päätöstä tukihakemuksen hylkäämisestä.
19
Laki 434/2003 33 §
21
22
Laki 192/2013 31 §
20
13
Kaikissa tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus koetaan tilalla uhatuksi, voidaan tarkastus milloin
tahansa keskeyttää.
Valvonnan estämisestä seuraamukset määräytyvät komission asetuksen 1306/2013 artiklan 59
mukaisesti.
1.8
RIKOSEPÄILYT
Tarkastajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa tuen ehtojen noudattamista. Tarkastuksen yhteydessä
saattaa kuitenkin tulla esille myös rikokseen viittaavia seikkoja. Mikäli tarkastuksen yhteydessä on
aihetta epäillä tuen hakuun liittyvää rikosta, tarkastajan on kerrottava asiasta välittömästi
esimiehelleen, joka tiedottaa Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköä. ELY-keskuksen
on harkittava esitutkintapyynnön jättämistä poliisille. Asiasta on valmisteilla erillinen ohje, joka
valmistuu loppuvuodesta.
1.8.1 ELÄINSUOJELURIKOKSET JA -RIKKOMUKSET
Jos on aihetta epäillä, että valvottavalla tilalla ei ole noudatettu eläinsuojeluun liittyviä säädöksiä,
ELY-keskuksen tarkastajan on ilmoitettava havainnoistaan välittömästi toimivaltaiselle
virkaeläinlääkärille (kunnan- tai läänineläinlääkärille), terveystarkastajalle tai poliisille ja pyydettävä
tekemään eläinsuojelutarkastus.23 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian
selvittämisen käynnistymisestä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on seurattava asian
etenemistä syyteharkintaan.
Epäillyillä eläinsuojelurikos- tai eläinsuojelurikkomustapauksilla sekä eläinsuojelurikos- tai
eläinsuojelurikkomustuomiolla on vaikutusta tukien maksuun. Ks. tarkemmin Mavin ohje
Eläinsuojelurikosten seuraamusten vaikutukset tukien maksamiseen (Dnro 2171/55/2013). Ohjeesta
on tulossa uusi versio syksyllä.
1.9
VALVONTATIETOJEN TALLENNUKSEN TARKASTUS JA VARMENNUS
Pinta-alavalvontojen havainnot tallennetaan uuteen Tukisovellukseen. Eläinperusteisten tukien,
täydentävien ehtojen sekä vanhojen erityistukisopimusten valvontahavainnot tallennetaan vanhaan
Tukisovellukseen.
Valvontatietojen tallennuksen tarkastaa toinen henkilö kuin tallennuksen suorittaja. Tallennuksen
tarkastuksella varmistetaan, että sovellukseen on tallennettu tiedot samoin kuin valvontahavainnot
on kirjattu tarkistuslistaukselle. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että
pöytäkirjamerkintöjen perusteella valvonnat ovat jäljitettävissä, havaitut puutteet on tallennettu ja
seuraamukset määritetty oikein. Tallennuksen tarkastuksella on varmistuttava myös siitä, että tila on
tallennettu oikeille ajoille, jos valvonta on laajennettu täydentävien ehtojen valvonnaksi tai jos tilalle
on aiheutunut takautuvia seuraamuksia. Tallennuksen tarkastus on tehtävä ennen kuin valvonnan
tulos lähetetään viljelijälle.
Tallennuksen tarkastuksen jälkeen on valvonta varmennettava asianomaiseen kohtaan
Tukisovelluksessa. Valvontatietojen varmennusta ei ole välttämätöntä tehdä ennen valvontatuloksen
lähettämistä, mutta se on edellytyksenä hakemuksen siirtymiselle maksatukseen. Valvonnan on
23
VNa 444/2015 24 §
14
oltava valmis siinä vaiheessa, kun se varmennetaan. Varmentajan on oltava esimies tai muu kokenut
ja asiaan perehtynyt henkilö. Toinen työparista voi tehdä tallennuksen tarkastuksen, mutta
varmentajan on oltava henkilö, joka ei ole ollut osallisena tarkastuksessa muuten. Jos tallennuksen
tarkastuksen tekee henkilö, joka ei ole osallistunut tarkastukseen, voi hän myös varmentaa tilan. Jos
varmentaja on eri henkilö kuin tallennuksen tarkastaja, on hänen vielä varmistettava tuloksen
oikeellisuus.
Seuraamustapauksissa tulee tiedottaa kuntaan siitä, milloin valvontatulos on lähetetty viljelijälle,
jotta kunta ei lähetä tuen takaisinperintäpäätöstä ennen kuin viljelijä on saanut tiedon valvonnan
tuloksesta.
1.10 VALVONTA-ASIAKIRJOJEN SÄILYTYS JA JULKISUUS
Valvonta-asiakirjojen sähköisestä arkistoinnista annetaan myöhemmin erillinen ohje. Siihen saakka
paperiset tarkistuslistat liitteineen täytyy säilyttää ELY-keskuksessa. Viljelijälle lähetettävä valvonnan
yhteenveto tallennetaan sähköiseen arkistoon.
Valvontapöytäkirjat ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja. Ne tulevat julkisiksi siinä vaiheessa, kun
se on tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu24. Valvonta-asiakirjat ovat salaisia silloin, jos tiedon
antaminen saattaisi vaarantaa valvonnan toteutumisen tai aiheuttaa vahinkoa asianosaisille25.
Valvonta-asiakirjojen julkisuudesta voit lukea lisää julkisuuslaista (621/1999).
2
MUUTOKSENHAKU TUKIPÄÄTÖKSEEN
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen saa vaatia oikaisua toimivaltaiselta
ELY-keskukselta tai Ahvenanmaan valtionvirastolta kirjallisella oikaisuvaatimuksella 30
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. ELY-keskuksen tai Ahvenanmaan
valtionviraston tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä
viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään.26
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta.27
Viljelijätukiin liittyvää muutosta voi hakea Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta ja
Ahvenanmaan valtionviraston päätöksistä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta.
Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään.
Takaisinperintää koskevaan hallinto-oikeuden tai Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen
päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään ts. ilman valituslupaa. Muutoin hallinto-oikeuden tai
Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein
hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 28
24
Laki 621/1999 6 §
Laki 621/1999 24 §
26
Laki 192/2013 54 §
27
Laki 75/2014 4 §
28
Laki 192/2013 ja laki 586/1996
25
15
3
TOIMINTAOHJEET HANKALIIN VALVONTATILANTEISIIN
Ohjeiden on tarkoitus selkeyttää toimintatapoja tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus voi olla
vaarassa tai tarkastajia on uhattu tarkastuskäynnillä.
3.1
VIRKA-AVUN KÄYTTÖ
Virka-avun käytöstä on säädetty maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 192/2013 26 § 2
momentissa.
Kunnan ilmoituksen, ELY-keskuksen tai muun yhteistyökumppanin aikaisemman kokemuksen
perusteella vaikeaksi koettuihin tilakohteisiin voidaan suorittaa valvonta vasta, kun valvonnasta on
ilmoitettu tilalle. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta on hyvä kysyä tarkempia tietoja tilasta,
jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua ennalta. Poliisilta voidaan myös kysyä tietoja tilan
tilanteesta erityisesti niissä tapauksissa, joissa arvioidaan tulevan ongelmia valvonnassa.
Virka-apua on pyydettävä silloin, kun on aihetta epäillä tarkastajan turvallisuuden vaarantuvan tilalla
tapahtuvan valvonnan aikana. Virka-avun tarpeesta ilmoitetaan paikalliselle poliisille.
Mikäli tilalle ei voida lähteä uhkailun vuoksi, viljelijälle tulee lähettää ilmoitus tarkastuksen
estymisestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista (katso luku 1.7)
3.2
VARAUTUMINEN JA TOIMINTA ONGELMATILANTEISSA
ELY-keskuksessa on
tarkastuskäynneillä.
jo
tarkastuskauden
alussa
hyvä
sopia
yhteisistä
toimintatavoista
Tarkastustehtävät suoritetaan pääosin pareittain. Valvontatehtävän luonne, tarkastajan kokemus,
tehtävien aikataulut yms. seikat huomioiden voidaan tarkastuksia suorittaa myös yksin. ELYkeskuksessa on aina tiedettävä tarkastuskäynnin ajankohta ja paikka. ELY-keskuksen logot autossa
tai työasuissa ovat turvallisuutta lisääviä tekijöitä.
Tarkastus tilalla voidaan aina jättää kesken joko kokonaan tai osittain (esim. asiakirjojen tarkastus
myöhemmin kuulemismenettelynä), jos tarkastajia uhkaillaan tai viljelijän aggressiivinen
käyttäytyminen koetaan vaaralliseksi. Tapahtuneesta uhkailusta tehdään välittömästi ilmoitus
poliisille ja otetaan yhteyttä valvontapäällikköön tai hänen esimieheensä. Tarkastuskäynnin kulusta
laaditaan muistio ja kirjataan ylös tarkastuskäynnin keskeytymisen syyt, tapahtumapaikka, aika ja
kaikki osalliset.
Esitutkintailmoituksen teossa voidaan noudattaa ELY-keskuksen antamia tarkempia sisäisiä ohjeita.
Viranomaisen uhkaus on riittävä peruste esitutkintailmoitukselle.
Myös keskeytyneestä tarkastuskäynnistä laaditaan valvontapöytäkirja. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi
valvonnan keskeytyminen tilalla viljelijästä/hänen edustajastaan johtuneista syistä. Keskeytymisen
syistä ja tarkastuskäynnin tapahtumista laaditaan muistio pöytäkirjan liitteeksi. Kaikista kesken
jätetyistä valvonnoista tarkastajan tulee sopia esimiehensä kanssa niistä menetelmistä, joilla
tarkastus voidaan viipymättä suorittaa loppuun asti.
16
3.3
TIEDOTTAMINEN
Sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamisessa noudatetaan ELY-keskuksessa laadittuja tarkempia ohjeita.
Tiedottamisoikeus asian tärkeydestä johtuen olisi hyvä olla vain harvalla, jotta se olisi
johdonmukaista ja samansisältöistä. Jos asiasta on tehty esitutkintapyyntö poliisille, asian
tiedottamisesta vastaa poliisi.
Tilalla tapahtuneen uhkaavan tilanteen jälkeen tiedotetaan välittömästi Maaseutuviraston
maataloustukien valvontayksikköä ja valvontaosaston päällikköä. Maaseutuviraston maataloustukien
valvontayksikkö tiedottaa tapahtuneesta muiden ELY-keskusten valvontapäälliköitä. Tapahtumasta
tiedotettaessa on syytä kertoa tarkastukseen osallistuneet tarkastajat, tapahtumapaikka ja -aika,
tilakohde sekä tapahtumien yleiskulku.
Lehdistölle
tiedottamisesta
vastaa
valvontapäällikkö/hänen
esimiehensä/vastuualueen
päällikkö/ELY-keskuksen johtaja yhdessä Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikön kanssa.
TILAKÄYNTIIN VALMISTAUTUMINEN
4
VALVONTA-AJOT JA VALVOTTAVAT TUET
Kokotilavalvonta-ajot:
Ajonumero Nimi
Ajoperuste
Ajoaikataulu
6003
PELTOALAVALVONTA 1. OTOS
satunnainen
huhtikuu
6004
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 1. OTOS
satunnainen
huhtikuu
6005
huhtikuu
6006
painotettu
painotettu
6007
painotettu
30.6. mennessä
6008
painotettu
30.6. mennessä
6009
PELTOALAVALVONTA 4. OTOS (vihervapaat)
painotettu
30.6. mennessä
6010
satunnainen
30.6. mennessä
6011
satunnainen
30.6. mennessä
6012
KAUKOKARTOITUSVALVONTA-PILOTTI
30.6 mennessä
6013
PELTOALAVALVONTA 6. OTOS (myöhässä tallennetut)
painotettu
painotettu
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 6. OTOS (myöhässä tallennetut)
painotettu
elokuussa
LISÄOTANNAT
satunnainen/painotettu
elo-/syyskuu
6014
17
huhtikuu
elokuussa
Oman otannan valvonta-ajot:
Ajonumero Nimi
Ajoperuste
6015
PELTOALAVALVONTA 2015 ELY OTOS (lasketaan valvontavelvoitteeseen)
oma otanta
6016
PELTOALAVALVONTA 2015 ELY OTOS, OSITTAIN VALVOTUT
oma otanta
6017
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS
oma otanta
6018
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS, HALLINNOLLINEN VALVONTA
oma otanta
6035
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS, LANNOITUSAJO
oma otanta
TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 ELY OTOS
oma otanta
Muut valvonta-ajot:
Ajonumero
Nimi
TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015
TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015
TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA, KORVAAVAT TILAT 2015
KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015
6020
V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2014
6021
6022
6023
ELY-keskuksen on valvottava kokotilavalvontaan valituilta tiloilta perustuki, viherryttämistuki,
nuoren viljelijän EU-tuki, peltokasvipalkkio, luonnonhaittakorvaus, luonnonhaittakorvauksen
korotus, ympäristökorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, ympäristösopimukset,
erityisympäristötukisopimukset ja kansalliset peltotuet. Täydentävät ehdot valvotaan
täydentävien ehtojen otantaan valituilta tiloilta. Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan myös sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit 1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu
tila on kyseistä tukea hakenut.
5
TILAKÄYNNIN VALMISTELU
ELY-keskuksen on ennen tilakäyntiä käytävä läpi tilan hakemusasiakirjat. Asiakirjat ovat saatavissa
sähköisessä arkistossa. Paperilla jätetyistä hakemuksista täytyy tarkastaa tallennuksen oikeellisuus.
Jos tarkastaja havaitsee virheitä tallennuksissa, täytyy ottaa yhteys kuntaan virheen korjaamiseksi.
Hakemuksiin tehdyt muutosmerkinnät pitää olla asiallisesti dokumentoitu.
Tallennuksen oikeellisuus voidaan selvittää myös valvonnan yhteydessä.
18
Kaikki tukityypit ja lohkot pitää olla tallennettuna ja tallennuksen tarkastus tehtynä ennen kuin
tilavalvonta voidaan suorittaa. Muutoslomakkeen 117 tiedot pitää olla myös tallennettuna ennen
tarkistuslistan tulostamista.
5.1
ENNEN TILAKÄYNTIÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT
Yleiset
-
rajoittuuko tilan lohkoja vesistöön
rajoittuuko tilan lohkoja valtaojiin (apuna voi käyttää myös peruskarttaa)
eläinmäärä, jotta lantalan tilavuuden laskeminen onnistuu
Natura-alueiden rajaukset
onko tilalla lohkoja tai lohkon osia, joiden kaltevuus on yli 15 % (taso Tukisovelluksen
karttaosiossa)
Täydentävien ehtojen valvonnassa olevat tilat
-
onko tila hukkakaurarekisterissä ja onko viljelijä ilmoittanut hakemuksella lohkoilla olevasta
hukkakaurasta (viittaus)
luonnonsuojelualueet (selvitettävä myös, jos hakenut maatalousluonnon monimuotoisuustai kosteikkosopimusta)
Aktiiviviljelijä
-
Vanhan Tukisovelluksen tiedotustaululta katsotaan, onko tila saanut suoria tukia vuonna
2014 korkeitaan 5000 € ja onko tuenhakija ilmoittautunut kieltolistalle. Aktiiviviljelijän ehdon
tarkastamisesta on kerrottu enemmän tämän ohjeen luvussa 10.
Ympäristökorvaus
-
Selvitettävä, onko tilalle annettu seuraamus viljelysuunnitelmista tai suojakaistoista vuosina
2011–2014.Toistuvuus on otettava huomioon, jos samasta asiasta tulee seuraamus edelleen.
Jos tila on hakenut valumavesien hallinta-toimenpiteen korvausta, täytyy ennen tilakäyntiä
selvittää kunnasta (sähköisestä arkistosta), että mille lohkoille toimenpiteen tukea on
haettu.
5.2
VALVONNASTA ILMOITTAMINEN JA VALVONTAKÄYNTI
Valvonnasta ilmoittaminen
Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan ilmoittaa ennalta edellyttäen, ettei tarkastuksen
tarkoitusta vaaranneta29. Valvontapäivää voidaan sovitella, jos viljelijä on estynyt erityisen syyn,
kuten lähiomaisen kuolemantapauksen tai merkkipäivän johdosta. Ilmoitus on annettava
mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää. Valvonnasta ilmoittaminen
on suositeltavaa tehdä enintään 48 tuntia ennen paikalla tehtävää valvontaa. Täydentävien ehtojen
paikalla tehtäviä tarkastuksia ei voida ilmoittaa ennalta, jos täydentäviin ehtoihin sovellettavassa
lainsäädännössä tätä edellytetään.
29
Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 25, Laki 192/2013 30 §
19
Ilmoituksen yhteydessä tulisi mainita ne asiakirjat, jotka viljelijän on hyvä ottaa valmiiksi esille.
Tilakäynnillä tarkastettavat tiedot voidaan katsoa myös atk-sovelluksista, eli esimerkiksi tulostettua
viljelysuunnitelmaa tai lohkokortteja ei valvonnassa vaadita.
Ennalta ilmoittamisella pyritään varmistamaan, että viljelijä tai hänen edustajansa voivat halutessaan
osallistua tarkastukseen. Jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ilmoituksesta huolimatta ole paikalla,
suoritetaan tarkastus ilmoitettuna aikana. Eläinsuojiin tai muihin tuotantorakennuksiin ei kuitenkaan
saa mennä ilman viljelijää tai hänen lupaansa. Viljelijällä tarkoitetaan tässä yhteydessä hakemuksen
jättänyttä henkilöä tai hänen puolisoaan. Heidän valtuuttamakseen voidaan hyväksyä henkilö, joka
esittää kirjallisen valtakirjan tai jonka viljelijä tarkastuksen alussa suullisesti ilmoittaa edustavan
tuensaajaa.
Viljelijä ei voi perua tukia tai tehdä satovahinkoilmoitusta jo tapahtuneesta satovahingosta sen
jälkeen, kun valvonnasta on ilmoitettu. Poikkeuksena on kerääjäkasvit, joiden tuen voi perua
15.8.2015 saakka, vaikka valvonnasta olisi ilmoitettu. Jos valvonnasta ei ole ilmoitettu, kerääjäkasvin
tuen perumisessa ei ole takarajaa.
Tukisovellukseen tallennetaan ilmoituksen ajankohta ja sen vastaanottaja.
Valvontakäynti
Paikalla tapahtuvaa tarkastusta aloitettaessa viljelijälle tai hänen edustajalleen on kerrottava
tarkastuksen tarkoituksesta ja menetelmistä, jotta viljelijällä tai hänen edustajallaan on mahdollisuus
arvioida tarkastuksen toteuttamista. Viljelijälle tai hänen edustajalleen on aina kerrottava tilan
otantaperuste (satunnainen/painotettu), käytetyt menetelmät ja välineet sekä käytetty
mittaustarkkuus. Lisäksi täytyy kertoa tekijät, joiden perusteella tila on poimittu painotetun otannan
valvontaan.
Tarkastajan on selvitettävä viljelijälle, mitä havaintoja valvonnassa tehtiin ja miten ne mahdollisesti
vaikuttavat maksettavaan tukeen. Viljelijälle on myös kerrottava, että valvonnan tulos vaikuttaa
maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään tukipäätökseen, johon viljelijä voi hakea muutosta
oikaisuvaatimuksella. Viljelijältä on kysyttävä, haluaako hän yksityiskohtaiset tarkastushavainnot
postissa vai riittääkö yhteenveto. Tieto on kirjattava tarkistuslistalle. Viljelijälle on kerrottava, että
valvontaohje on saatavilla Mavin nettisivuilla ja siinä on tarkemmin selvitetty valvontamenetelmiä ja
seuraamuksia.
6
VALVONTA-ASIAKIRJAT
Valvonta-asiakirjoihin kuuluvat Maastotarkistuslista, Puutarhatoimenpiteiden tarkistuslista,
Asiakirjatarkistuslista, Tilan käytettävissä olevat ravinteet –liite, Valvonnan yhteenveto, liite
yksityiskohtaisista valvontahavainnoista, Kasvulohkokohtaiset mittaustulokset ja kartat korjatuista
peruslohkoista. Myös muut valvontaa selventävät dokumentit (esim. valokuvat) ovat valvontaasiakirjoja. Kaikki alkuperäiset valvonta-asiakirjat on skannattava sähköiseen arkistoon.
20
6.1
TARKISTUSLISTAT
Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tilalla täytettävä pinta-alaperusteisten tukien tarkistuslistat.
Tarkistuslistat ovat tarkastajan työasiakirjoja, joita ei jätetä eikä toimiteta viljelijälle, vaan niiden
perusteella tallennetaan havainnot Tukisovellukseen.
Tarkistuslistoja ei voi tulostaa keskitetysti, vaan ne tulostetaan jokaiselle tilalle erikseen. Ennen kuin
tilan tarkistuslistat tulostetaan, on varmistettava että kunta on tallentanut kaikki hakemustiedot. Jos
tila on täydentävien ehtojen valvonnassa, täytyy täydentävien ehtojen havaintopöytäkirja tulostaa
vanhasta Tukisovelluksesta (raportti RR585). Vanhasta Tukisovelluksesta pöytäkirjat voi tulostaa
keskitetysti.
Tarkastuksessa läsnä olleiden asianosaisten ja heidän avustajansa nimet kirjataan tarkistuslistaan.
Myös se on merkittävä, jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ollut paikalla tarkastusta suoritettaessa.
Viljelijän valtuuttama avustaja voi olla tarkastuksessa läsnä, vaikka viljelijä itse osallistuisi
tarkastukseen. Jos viljelijän puolelta tarkastukseen osallistuu useita henkilöitä, tilan varsinainen
edustaja on selvitettävä.
Valvontakäynnin aloituspäivämäärä on aina se päivä, kun tilalle mennään ensimmäisen kerran. Jos
tilalla käydään useampana päivänä peräkkäin, on lopetuspäivä se, kun tilalla käydään viimeisen
kerran. Jos tilalla käyntien välissä on päiviä jolloin siellä ei käydä, merkitään myöhemmät käynnit
erillisinä valvontakertoina, joilla on omat aloitus- ja lopetusaikansa. Uusintakäynnit ovat aina erillisiä
valvontakertoja.
Valvontahavainnot on dokumentoitava siten, että valvonnan eteneminen voidaan jäljittää.
Tarkistuslistan tiedot on kirjattava kuulakärkikynällä tai muuten pysyvästi ja jokaiseen ehtoon on
otettava kantaa. Tarkastettaviin ehtoihin otetaan kantaa laittamalla rasti kohtaan Kyllä tai Ei. Kyllä
tallennetaan silloin, kun ehtoa noudatettu ja ei, jos ehtoa ei ole noudatettu. Viiva tarkoittaa aina,
että ehto ei koske kyseistä kasvulohkoa tai tilaa. Silloin kun viivaa käytetään, kirjataan lisätietoihin,
miksi ehto ei koske tilaa tai lohkoa. Merkintöjen on oltava yhdenmukaisia.
Tarkastukseen osallistuneelle viljelijälle tai hänen edustajalleen on annettava mahdollisuus
tarkastusta koskevien mielipiteiden kirjaamiseen ja allekirjoittamiseen30. Viljelijä voi ilmoittaa, jos
hän ei hyväksy tarkastusta miltään osin tai hän voi osoittaa tarkistuslistasta ne kohdat, joita ei
hyväksy.
Kaikki tarkastuskäyntiä koskevat tiedot tallennetaan Tukisovellukseen. Tukisovellus laskee
tallennettujen havaintojen perusteella seuraamusprosentit ja tarkastaja voi joissakin tapauksissa
tarvittaessa muuttaa prosenttia. Jos prosenttia muutetaan, on sen syystä kirjoitettava
Tukisovellukseen aina perustelu. Myös muut harkinnanvaraiset seuraamukset on perusteltava.
6.2
VILJELIJÄLLE TOIMITETTAVA VALVONTAPÖYTÄKIRJA
Viljelijälle toimitettava valvontapöytäkirja sisältää yhteenvedon valvonnan havainnoista,
kasvulohkokohtaiset
pinta-alamittaustiedot
sekä
kartat
korjatuista
peruslohkoista.
Yhteenvetopöytäkirjalle tulostuu valvonnassa mahdollisesti havaitut puutteet ja kirjoitetut
perustelut. Pyydettäessä viljelijälle voidaan lähettää myös yksityiskohtaiset tarkastushavainnot, jotka
on tulostettavissa Tukisovelluksesta.
30
Asetus (EU) N:o 809/2014 41 artikla
21
Pöytäkirjasta käy ilmi seuraavat asiat31:
a) ilmoitettiinko viljelijälle ennalta ja milloin ilmoitus tehtiin
b) paikalla olleet henkilöt
c) tarkastetut tuet
d) tarkastetut viljelylohkot
e) mittausmenetelmät
f) mittaustulokset
g) yksittäisen tukijärjestelmän osalta tarkastetut tukiehdot
h) toteutetut lisävalvontatoimenpiteet.
i) todetut noudattamatta jättämiset, jotka voisivat edellyttää ristiinilmoituksia esim. valvonnan
laajentamiseen liittyen
j) todetut noudattamatta jättämiset, jotka voivat edellyttää jatkotoimia tulevina vuosina
Tarkastaja allekirjoittaa valvontapöytäkirjan, joka lähetetään viljelijälle allekirjoitettavaksi
hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Täydentävien ehtojen tarkastuskertomus on
tehtävä kuukauden kuluessa tilakäynnistä. Kaikista laiminlyönneistä on toimitettava viljelijälle tieto
viimeistään 3 kk:n kuluessa tilakäynnistä.
Viljelijän allekirjoitus valvontapöytäkirjassa ei poista viljelijän muutoksenhakuoikeutta lopulliseen
tukipäätökseen. Viljelijälle on kerrottava, että hänen ei ole pakko allekirjoittaa tai hyväksyä
tarkastuksen havaintoja ja että allekirjoituksen puuttuminen ei estä asian jatkokäsittelyä. Jos viljelijä
tai hänen edustajansa kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa tai jos viljelijä jättää palauttamatta
allekirjoitetun pöytäkirjan, on tarkastajan tehtävä tästä merkintä ELY-keskukseen jäävään
alkuperäiseen pöytäkirjakappaleeseen. Valvontapöytäkirjaan kirjattu lopputulos voidaan katsoa
sitovaksi lausunnoksi, joka ei ole erikseen valituskelpoinen, mutta se sitoo kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaista valituskelpoisen ratkaisun tekemisessä.
Tuen hakijaa on aina kuultava ennen mahdollisia tuen vähenemiseen johtavia toimenpiteitä. Erillistä
kuulemista ei tarvita, kun valvontapöytäkirja lähetetään allekirjoitettavaksi viljelijälle.
Peltolohkorekisterin sekä tukiehtojen ristiintarkastusvalvonnoissa käytetään valvonnan yhteenvetoa
ja liitteitä soveltuvin osin.
7
VALVONTAKARTAT
Valvonnassa on käytettävä ensisijaisesti peltolohkorekisteristä tulostettuja digitoituja karttoja tai
Kartturista tulostettavaa karttamateriaalia. Tukisovelluksesta tulostetuissa kartoissa ei ole
mittakaavaa, joten niitä voi käyttää korkeintaan apuna maastossa. Myös muuta vastaavantasoista
ilmakuva-aineistoa voidaan käyttää valvonnassa apuna.32
Maaseutuviraston suorittamien otantojen perusteella valvottavien tilojen valvontakartat toimitetaan
ELY-keskuksiin kesällä 2015 pääsääntöisesti viikon kuluessa otannan valmistumisesta. Suurissa
tilauksissa ja kiireisenä aikana on syytä huomioida, että tulostukseen ja postitukseen voi kulua
useampikin päivä.
31
32
VNa 591/2007 9 §
22
Valvontakartoilla on nähtävissä peruslohkojen lisäksi myös viljelijän ilmoittamat
kasvulohkorajaukset, jos kartta on tulostettu sen jälkeen, kun kunta on tallentanut hakemustiedot.
Kesän ensimmäisten valvontakarttojen kohdalla on mahdollista, että kaikkia hakemustietoja ei ole
vielä tallennettu karttojen tulostamishetkellä. Tällöin täytyy tulostaa peltolohkorekisterin
raporttiportaalista (https://peleapp.affecto.fi:8443/pelerapport/login.html) uusi kartta sen jälkeen,
kun hakemustiedot (myös kasvulohkomuutokset) on tallennettu.
Raporttiportaalista löytyvät kaikki valvontakaudella 2015 tulostetut valvontakartat ja ne voi tulostaa
sieltä aina, kun ei voida odottaa paperimateriaalin toimitusta.
ELY-keskusten omaan otantaan perustuvien valvontatilojen kartat tilataan suoraan urakoitsijalta
(Karttakeskus) sähköpostitse osoitteesta pele@karttakeskus.fi. Karttakeskus kuittaa tilauksen
vastaanotetuksi, mutta jos vastausta ei kuulu, kannattaa varmistaa tilauksen perille tulo vielä
puhelimitse (020 577 7540).
Digitoinnissa olevat lohkot
Alkukesän viljelijäkorjausten digitointi pyritään tekemään jo ennen ensimmäisen otannan
valvontakarttojen lähetystä. Jos digitointia ei ole ehditty viljelijäkarttakorjausten osalta tehdä,
tarkastaja voi katsoa viljelijän tekemän (myös kunnan paperikartoista tekemät korjaukset)
korjauksen Tukisovelluksesta. Ensimmäisten neljän valvontaotannan kartat sähköisen hakemuksen
jättäneiltä tiloilta postitetaan ELY-keskuksiin 19.6.2015 mennessä. Paperihakemuksen jättäneiden
tilojen valvontakartat lähetetään kesäkuun loppuun mennessä. On huomioitava, että näidenkin
lohkojen rajaus voi muuttua myöhemmin kesän digitoinnissa, mikäli naapurilohkon korjaus koskee
lohkojen yhteistä rajaa. ELY-keskus voi nähdä maatilan digitoinnissa olevat lohkot Tukisovelluksen
maatilan tiedoista
7.1
VALVONTAKARTTOJEN ULKOASU
Peltovalvontakartat tulostetaan mittakaavassa 1:2500, jotta kasvulohkorajat näkyvät. Muun
mittakaavan karttoja voidaan kuitenkin käyttää suurien lohkojen ollessa kyseessä.
Valvontakartan oikeanpuoleisessa osassa ovat valvottavan tilan perus- ja kasvulohkot tulostettuina
digitoitujen viivatyyppien mukaan. Viivatyyppien selitykset löytyvät valvontakartan vasemmasta
alareunasta.
Kokotila- ja lohkovalvontakartta
Valvontakartat tulostetaan värillisinä (mikäli taustana käytetty ilmakuva on väri- tai väri-infra ilmakuva). Kartan yläreunassa on kyseisen valvonta-ajon numero. Vasemman reunan lohkotiedoissa
on kerrottu lohkojen tunnukset, nimi, digitoidut alat, tilatukiominaisuus B, peruslohkon viimeisin
muutospäivämäärä, tieto edellisen 2 vuoden aikana tehdystä GPS-mittauksesta, tieto tulevasta
ajantasaistuksesta (vuodet 2015 ja 2016) ja vuoden 2015 kasvulohkotiedot 8 ensimmäisen
kasvulohkon osalta.
Kartan vasemmassa alareunassa on selitteet kartalla olevista viivoista.
23
SYKEn uomarekisterin tiedot (vesilain33 mukaiset vesistöt) tulostuvat valvontakartoille, mutta
vesistömerkintä ei ole peruslohkon reunarajaviiva kuten aiemmin. Vesistöstä kertoo yhtenäinen
valkoinen viiva, joka kulkee vesiuoman keskellä. Viivassa on nuolia, joka kertoo veden kulkusuunnan.
Jos lohko on vesistöviivalla merkityn uoman varrella, täytyy suojakaistatarve (lohkon reunan
etäisyys uoman reunasta) tarkistaa aina paikan päällä.
Täydentävien ehtojen valvontakartta
Täydentävien ehtojen valvonta-eristä tulostetaan normaalin valvontakartan lisäksi erilliset
valvontakartat Natura- ja pohjavesialueista, mikäli tilalla on peruslohkoja ko. alueilla. Vuonna 2015
täydentävien ehtojen valvontakartta tulostetaan aina mustavalkoisena ja mittakaavassa 1:5000.
Dataosiossa näkyy niiden peruslohkojen tiedot, joilla on vähintään yksi aari leikkauspinta-alaa
Natura- tai pohjavesialueen kanssa. Näillä kartoilla näkyvät valvottavan tilan lohkot, jotka mahtuvat
samalle tulosteelle. Myös naapuritilojen lohkot näkyvät peruslohkonraja naapuriin -viivatyypillä,
mikäli ne mahtuvat samalle tulosteelle.
Alla esimerkki Täydentävien ehtojen Valvontakartta 2015 seliteosasta:
999- 03454 -99 Tuvantaus
Dig. ala: 1.03 ha IACS: 1.03 ha
Pvesi: 1.03 ha 1097151 B, 1000404
Natura 2000: 0.52 ha FI0100078 SPA SCI
Kommentit:
Pvesi: 1.03 ha 1097151 B, 1000404
=> Peruslohko leikkaa kahden pohjavesialueen kanssa, joiden tunnukset ovat 1097151B ja 1000404.
Yhteenlaskettu leikkausala on 1,03 ha
Natura 2000: 0.52 ha FI0100078 SPA SCI
=> Peruslohko leikkaa 0,52 ha suuruiselta alalta Natura-alueen ID FI0100078 kanssa, joka on suojeltu sekä
lintu- (SPA) että luontodirektiivin (SCI) perusteella.
Kartoille tulostuva leikkausala on SYKEn aineistoon perustuva todellinen leikkausala.
Täydentävien ehtojen valvontakartassa on samat viivatyyppiselitteet kuin kokotilavalvontakartassa,
mutta siinä on lisäksi vielä esitetty Natura- ja pohjavesialueet.
Täydentävien ehtojen valvontakarttaan tulostuu alkuperäisen (pienentämättömän) Natura-alueen
lisäksi 10 m Natura-aluetta pienentävä bufferi-viiva katkoviivana (ks. yllä oleva kuva).
Täydentävien ehtojen valvonnoissa on tarkastettava Natura -alueiden ja pohjavesialueiden rajausten
paikkansapitävyys valvontakartoilla ennen paikalla tehtävää valvontaa.
33
Laki 587/2011
24
PINTA-ALAVALVONTA
8
LOHKOJEN HALLINTA
Valvonnassa on tarkastettava, että vuokrattujen lohkojen hallinta täyttyy viljelijän
vuokrasopimuksella tai muissa liitteissä ilmoitetun tiedon perusteella. Maatalousmaan
maanvuokrasopimus on tehtävä määräajaksi ja vuokra-aika voi olla enintään 20 vuotta. Ellei
määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan sen olevan voimassa korkeintaan kaksi
vuotta. Suullisen maanvuokrasopimuksen vuokra-aika on enintään 2 vuotta34.
Kirjalliset vuokrasopimukset tarkastetaan tilakäynnillä. Hakemustietoihin on merkitty tieto siitä,
onko lohkolla suullinen tai kirjallinen vuokrasopimus. Suullisten vuokrasopimusten voimassaolo
tarkastetaan vuokranantajalta siinä tapauksessa, että on epäilys sopimuksen olemassaolosta
(esimerkiksi lohkon viljelytoimien laiminlyönti ja pitkäaikainen sopimus, useita eri suullisia
sopimuksia). Suullisen vuokrasopimuksen olemassaolo voidaan tarkastaa esimerkiksi kysymällä asiaa
vuokranantajalta puhelimitse. Jos tuenhakija ei tilakäynnillä jostakin syystä voi esittää näyttöä
lohkon hallinnasta, annetaan tuenhakijalle kohtuullinen aika tiedon toimittamiseen. Tieto siitä, onko
lohkolla voimassa oleva vuokrasopimus, merkitään asiakirjatarkistuslistalle.
Jos lohkon hallinnasta ei saada valvonnassa selvyyttä, keskeytetään tuen maksatus tältä osin.
Esimerkiksi, jos toinen osapuoli on riitauttanut asian, on odotettava tuomioistuimen päätöstä siitä,
kenen hallinnassa pinta-ala on ollut.
Tukikelpoisen pinta-alan hallinta-aika on perustuessa yksi päivä, joka on tänä vuonna 15.6.2015.
Ympäristökorvauksessa ja kansallisissa tuissa lohkojen on tullut olla tuenhakijan hallinnassa
viimeistään 15.6. mennessä (poikkeuksena koko tilan hallinnansiirto). Kansallisissa tuissa lohkon
täytyy olla hallinnassa kasvukauden ajan35.
Luonnonhaittakorvauksessa lohkojen on oltava hallinnassa tukihakuvuoden loppuun asti
(31.12.2015). Jos lohko poistuu hallinnasta tai maatalouskäytöstä sitä ennen, eikä korvausta ole
kyseiseltä lohkolta peruttu, ei lohko oikeuta luonnonhaittakorvaukseen. Lohko on voinut poistua
hyväksytysti viljelijän hallinnasta tai maatalouskäytöstä vain ylivoimaisen esteen perusteella (esim.
pakkolunastus tai tilusjärjestely).
Jos lohkon hallinta ei täyty, tallennetaan Tukisovellukseen lohkojen hallinnan tarkastelussa kyseiselle
lohkolle puute ja tukea ei makseta.
9
PINTA-ALOJEN VALVONTA
Peltovalvonnassa valvotaan kaikki tilan lohkot. Myös viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat alle 0,05
ha rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat on valvottava.36 Näiltä aloilta tarkastetaan
täydentävien ehtojen noudattaminen, mutta pinta-alaa ei tarvitse mitata.
34
Laki 258/1966 3 §
MMMa 348/2015 3 §
36
MMMa 344/2015 3 §, asetus (EU) N:o 1306/2013 91 art,
35
25
9.1
PERUSLOHKO
Peruslohkolla37 tarkoitetaan aluetta, joka on
a) yhden tai useamman hakijan viljelemä
b) saman omistajan omistuksessa oleva
c) maantieteellisesti yhtenäinen
d) yhtä korvauskelpoisuutta
e) yhteen tukialueeseen kuuluva
f) yhtä maankäyttölajia ja
g) kokonaan Natura-aluetta.
Peruslohkon rajan määrittämisestä tilanteessa, jossa peruslohkoa rajaa reunaoja, kerrotaan
kohdassa 9.3.
Peruslohkolta tarkastetaan digitoinnin oikeellisuus sekä peruslohkon oikea rajaus. Kaikki lohkon
digitointikorjaukset tehdään Tukisovelluksessa.
Kasvihuonealaan luetaan mukaan kasvien viljelyyn käytetty kasvihuoneala. Ruukkusalaatin, -tillin ja persiljan viljelyksessä käytetyt idätystilat voidaan lukea kasvihuonealaan. Pakkaus- ja varastotilat
eivät kuulu kasvihuonealaan. Yli 2 m leveät käytävät ja välit on poistettava perustukeen
oikeuttavasta pinta-alasta. Vierekkäin olevista kasvihuoneista voidaan muodostaa yksi peruslohko
yhdyskäytävän avulla. Kasvihuoneen sisällä olevat yli 2 m käytävät ja muut tukikelvottomat yli 0,01
ha alueet voidaan jättää digitoidun peruslohkon sisään. Viljelijä huomioi tällöin tukikelvottomat alat
vuosittaisessa ilmoituksessa.
Peruslohkojaot
Jos valvonnassa todetaan, että edellä esitetyt peruslohkon vaatimukset eivät täyty jollakin lohkon
osalla, täytyy lohkon rajausta korjata. Aiempia ilmakuvia voi käyttää apuna, kun tarkastellaan onko
poistettava osa ollut peltoa aiemmin.
Peruslohko on jaettava, jos
-
osa lohkosta poistuu maatalouskäytöstä esimerkiksi tonttimaaksi tai tien alle
aiemmin viljeltynä ollut osa lohkosta on pusikoitunut ja se todetaan viljelemättömäksi
voidaan esimerkiksi vanhemman ilmakuva-aineiston perusteella selvästi todeta, että alue on
raivattu ja se ei ole liitettävän lohkon kanssa korvauskelpoisuudeltaan samanlaista alaa.
Peruslohkoa ei tarvitse jakaa, vaan muutos voidaan tehdä rajakorjauksena, jos
-
kysymys on pusikoituneesta sarkaojasta
poistettava osa lohkosta ei ole koskaan ollutkaan peltoa (esimerkiksi lohkon alasta
poistetaan saareke, joka on ollut siinä aina).
Peruslohkojaot tehdään seuraavan vuoden vuositasolle (uusi vuositaso 2016 avataan kesäkuussa
2015). Valvonnassa havaitut virheelliset maankäyttölajit tulee korjata kunnassa vuoden 2016
37
MMMa 344/2015 2 §
26
puolelle, jolloin viljelijä saa seuraavana keväänä lohkon maankäyttölajin oikein esitäytettynä.
Valvonnassa perustuki hylätään alalta toteamalla alalta perustukeen oikeuttamaton kasvikoodi.
Karttakorjauksista on ohjeistettu tarkemmin luvussa 19 Valvontakorjausten tekeminen.
9.2
KASVULOHKO
Kasvulohkolla tarkoitetaan aluetta, joka voi olla enintään peruslohkon kokoinen, liittyä vain yhteen
peruslohkoon ja jolla voi olla vain yhtä viljelykasvia tai hyväksyttäviä yhdistelmiä. Kasvulohkot
piirretään tukihakemuksen yhteydessä.
Kasvulohkon tukeen oikeuttava vähimmäiskoko on kaikissa tuissa 0,05 ha. Pienin ala, joka
hyväksytään mukaan viherryttämistuen, ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, ja
kansallisten tukien minimialoihin on 0,01 ha. Alle 0,05 ha lohkoille ei makseta tukea, mutta ne
voidaan laskea mukaan vähimmäispinta-aloihin38
Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai
GPS-laitteella maastossa39. Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan,
suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen.
9.2.1 KASVULOHKOJEN MITTAAMINEN
Tilalla tarkastetaan, että viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen rajat vastaavat maastossa olevia
kasvulohkoja. Siinä tapauksessa, että rajat ovat oikein, kasvulohkojen pinta-aloja ei tarvitse erikseen
mitata. Jos ilmoitettujen ja maastossa todettujen kasvulohkojen välillä on eroa, kasvulohkojen pintaalat on määritettävä.
GPS-laitetta on käytettävä kasvulohkojen mittauksessa seuraavissa tapauksissa:




peruslohko on uusi, aikaisemmin digitoimaton lohko
peruslohko tai osa siitä on raivattu ilmakuvan ottamisen jälkeen
lohkolla on tukikelvottomia alueita, jotka eivät näy uusimmalla ilmakuvalla
lohkon reunassa on huomattavalla (yli 200 m) matkalla metsän aiheuttamaa varjostumaa tai
muuten lohkon rajaa ei tarkkaan nähdä uusimmaltakaan ilmakuvalta.
Jos peruslohkon rajat ovat karttatarkastelun ja maastossa tehdyn havainnoinnin perusteella oikein,
voidaan valvonnassa keskittyä tukikelvottomien alueiden mittaamiseen.
Lohkolla olevat tukikelvottomat alueet, vaikka ne olisivat pieniäkin, on kirjattava esimerkiksi
valvontakarttaan (etenkin silloin jos niistä ei tehdä digitoinnin korjauspyyntöä).
Pellon ulkopuolella olevien erityistukisopimusten ja ympäristösopimusten mittaamisesta on kerrottu
tarkemmin luvussa 9.7.
38
39
VNa 235/2015 4 §; VNa 234/2015 5 §; VNa 236/2015 3 §
VNa 712/2015 4 §
27
9.2.2 SAMAAN KASVULOHKOON TODETTAVAT KASVIT
Valvontatilanteessa määrättyyn kasvulohkoon tulee hyväksyä kaikki peruslohkolla vierekkäin olevat
samaa kasvia ja käyttöä koskevat alat, vaikka ne olisi ilmoitettu erillisinä kasvulohkoina. Kuitenkin
siinä tapauksessa, jos kasvulohkoille on valittu erilaiset ympäristökorvauksen toimenpiteet, ei
kasvulohkoja voi yhdistää. Pienin kompensaatiossa huomioon otettava yhtenäinen ala on 0,05 ha.
Jos lohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvia kuin sille on ilmoitettu, lohko hylätään niiden tukien
osalta, joissa todettu kasvi ei ole tukikelpoinen. Tukisovelluksen laskenta hylkää todetun kasvikoodin
perusteella kasville kuulumattomat tuet. Lohko ei voi valvonnan perusteella saada tukea, jota sille ei
ole alkujaan haettu.
Tukikelvottomista alueista voidaan muodostaa yksi kasvulohko, vaikka alue ei olisi yhtenäinen.
Jos viljellään esimerkiksi riveittäin porkkanaa ja sipulia, kasvulohkot muodostetaan siten, että
yhteenlasketuista sipuliriveistä muodostuu sipulin kasvulohko ja porkkanariveistä porkkanan
kasvulohko. Myös muissa vastaavanlaisissa tapauksissa erillään olevat avomaanvihannekset voidaan
todeta yhtenä kasvulohkona, vaikka yhden kasvin yksittäinen viljelyalue (esim. rivi) on alle 0,05 ha.
Mikäli viljelykasviksi on ilmoitettu kasvutiheysehdot täyttävä marjapensas tai hedelmäpuu ja sen alla
kasvaa jotain muuta viljelykasvia, ei alla kasvavaa muuta viljelykasvia tarvitse jakaa omaksi erilliseksi
kasvulohkoksi.
9.3
HYVÄKSYTTÄVÄT OJAT
9.3.1 REUNAOJAN HYVÄKSYMINEN PERUS- JA KASVULOHKON ALAAN
Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään 3 m leveä reunaoja voidaan hyväksyä
perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti40. Peruslohkon raja on
reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä
kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla
enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä
pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys
pientareineen on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on
digitoitava pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin
viljelemätön alue, jos lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa
9.7 tarkoitettu viljelytekninen päiste.
Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen,
monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta,
jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
Keskimäärin yli 3 m leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan.
Peruslohkon raja on yli 3 m leveän ojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Yli 3 m leveät ojat
digitoidaan pois peruslohkon pinta-alasta.
40
MMMa 344/2015 5 §
28
9.3.2 SARKAOJAN HYVÄKSYMINEN PERUS- JA KASVULOHKON ALAAN
Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä
peruslohkolta kertynyttä vettä41.
Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan
hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja
sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä 3 m. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa
niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
Pientareineen yli kolmemetriset sarkaojat voidaan käsitellä tilapäisesti viljelemättömänä alana, jos
pientareet ovat viljelyteknisistä syistä tilapäisesti normaalia leveämpiä. Jos sarkaojan leveys ojan
taitteesta ojan taitteeseen mitattuna on yli 3 m leveä, sarkaojat käsitellään viljelemättöminä ja niistä
tehdään digitointikorjaus.
9.3.3 PUUSTOISTEN JA PENSOITTUNEIDEN ALUEIDEN VÄHENTÄMINEN OJISTA
Peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa
kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puustoisen alueen
viljellyn puoleisessa reunassa.
Vesakoituneet ojat vähennetään aina pinta-alasta ojan leveydestä riippumatta. Vesakko on
poistettava reunaojista ja sarkaojista siten, että se ei ehdi kasvaa yli 1,5 m korkeaksi. Ojissa olevat
yksittäiset pusikot voidaan sallia, mutta maiseman pitää pysyä avoimena. 42
41
42
MMMa 344/2015 6 §
VNa 344/2015 7 §
29
9.4
TUKEEN KELPAAMATTOMAT ALUEET
Tukeen kelpaamattomilla alueilla tarkoitetaan tilapäisesti viljelemätöntä ja viljelemätöntä aluetta.
Pienin todettava tukikelvoton ala on 0,01 ha. Pienistä (<100 m²) tukeen kelpaamattomista aloista on
tehtävä vähennyksiä vain, jos niiden yhteenlaskettu pinta-ala on merkittävä. Tätä sovelletaan silloin,
jos näiden pienten (<100 m²) tukeen kelpaamattomien pinta-alojen summa lohkolla on suurempi
kuin käytettävän mittalaitteen toleranssi. Mittapoikkeama on aina enintään 1 ha. Vähennyksiä ei
tarvitse tehdä esimerkiksi kivistä, yksittäisistä puista, kaivoista tai muista vastaavista
tukikelvottomista alle aarin kokoisista yksittäisistä alueista. Pienet alle aarin kokoiset alueet, joita ei
saa piirretyksi valvontakarttaan, pitää merkitä kuitenkin tarkistuslistalle.43
Jos tilalla havaitaan viljelemättömiä alueita, siitä voi aiheutua aiheetta maksetun tuen
takaisinperintä aiemmille vuosille. Takaisinperinnöistä on kerrottu enemmän luvussa 24.6
Maisemapiirteet44 ovat tukikelpoisia alueita. Maisemapiirteistä on kerrottu enemmän luvuissa 17.
Alla on esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa lohko todetaan tilapäisesti viljelemättömäksi,
viljelemättömäksi tai milloin voi tulla puute täydentävien ehtojen tai maatalousmaan avoimena
säilyttämisen ehdon kautta.
Tilapäisesti viljelemätön
-
Ei ollenkaan pensaita tai puun taimia
Pienet mulloksella olevat / kylvämättömät alueet
Jäänyt vain 1-2 vuonna viljelemättä
Mm. lautataapeleita/paalikasoja/puukasoja
Täydentävien ehtojen seuraamus
-
Korkeintaan 1-2 -vuotiaita taimia tai esim. vadelman versoja kasvaa siellä täällä viljelykasvin
seassa. Taimet eivät yllä viljelykasvin yläpuolelle.
Kasvustossa on runsaasti rikkakasveja, esim. mesiangervoa, koiranputkea tai horsmaa.
Maatalousmaata ei ole säilytetty avoimena (peltoala ja pysyvien kasvien ala)
-
-
43
44
Siellä täällä kasvaa korkeampia puiden taimia,
Lohkolla on jonkin verran suurempia vadelmapensaita tai useamman vuoden ikäistä
pensaikkoa, esim. pajua yksittäisinä puskina. Kasvuston on kuitenkin oltava hyväksyttävää
viljelykasvia. (HUOM! Tähän ei tule seuraamusta, jos vain ojissa on puita. Silloin ojat rajataan
pois kohdan 3.3.3. mukaisesti)
Pysyvien nurmien osalta tätä kohtaa ei voi käyttää. Jos siellä on liikaa puustoa tai pensaita,
lohko on viljelemätöntä.
VNa 712/2015 7 §
Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 9; VNa 4/2015 14 §
30
Viljelemätöntä (peltoala, pysyvät kasvit ja pysyvät nurmet)
-
Yksittäisiä puita/pensaita kasvaa koko lohkon/lohkon osan alueella (ei tarkoita pysyviä
kasveja), eikä lohkolla ole hyväksyttävää viljelykasvia.
Iso osa puista on yli 2 m.
Lohko on muussa kuin maatalouskäytössä, esim. metsämaata, tonttia tai tietä.
9.4.1 TILAPÄISESTI VILJELEMÄTÖN ALUE
Viljelijä voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömiksi lohkot tai lohkon osat, jotka ovat viljelykelpoista
maatalousmaata, mutta jotka on hakuvuonna jätetty tilapäisesti viljelemättä. Nämä lohkot voidaan
todeta tilapäisesti viljelemättömäksi myös valvonnassa.
Lohkolla olevat, ilmoittamattomat, tilapäisesti viljelemättömät lohkon osat voidaan todeta
valvonnan kasvulohkona tilapäisesti viljelemättömäksi. Jos koko lohko on jätetty tilapäisesti
viljelemättä, täytyy lohko todeta avokesannoksi. Avokesannolle täytyy olla peruste, ja jos sitä ei ole,
on määrättävä täydentävien ehtojen seuraamus.
Valvonnassa hyväksyttäviä syitä todeta kasvulohko tilapäisesti viljelemättömäksi ovat esimerkiksi
lohkolla oleva viljelyyn liittyvä este, kuten säilörehuauma, lautataapeli tai muut vastaavanlaiset syyt,
joiden vuoksi lohko ei voi olla kasvipeitteinen. Useita vuosia peräkkäin ilman em. hyväksyttävää
syytä tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitetut lohkot tai lohkon osat todetaan viljelemättömiksi.
Kaikki samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voidaan todeta ja piirtää
yhtenä kasvulohkona. Kasvulohko piirretään siihen kohtaan, missä suurin tilapäisesti viljelemätön
alue on.
Tilapäisesti viljelemättömillä aloilla on noudatettava täydentäviä ehtoja, lukuun ottamatta
kasvipeitteisyysvaatimusta.
Lohkon viljelykelpoisuus on tarkastettava kaikkien kokonaan tilapäisesti viljelemättömiksi
ilmoitettujen peruslohkojen osalta.
9.4.2 MAATALOUSMAAN SÄILYTTÄMINEN LAIDUNTAMISEEN JA VILJELYYN SOVELTUVASSA
KUNNOSSA
Maatalousmaan avoimena säilyttämisen vaatimus kohdistuu tilan koko maatalousmaahan.
Maatalousmaalla tarkoitetaan peltoalaa, pysyviä kasveja ja pysyvää nurmea45. Käytännössä tätä
ehtoa ei voi soveltaa pysyvällä nurmella, koska jos puiden ja pensaiden määrä ylittää sallitus, lohko
hylätään viljelemättömänä.
Peltoala
Peltoalalla tarkoitetaan lohkoa, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai korkeintaan 5 v. samalla paikalla
olleita heinä- ja nurmirehukasveja. Myös kesannot ja tilapäisesti viljelemättömät alat kuuluvat
peltoalaan, lukuun ottamatta viherkesantoa, joka muuttuu pysyväksi nurmeksi oltuaan yli 5 v.
samalla paikalla. Peltoa ovat myös sellaiset yli 5 v. nurmella olleet lohkot, jotka eivät muutu
pysyväksi nurmeksi ympäristökorvauksen toimenpiteen vuoksi.
45
31
Pysyvien kasvien ala
Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita
kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat
esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Tarkka lista pysyvistä kasveista löytyy
hakuoppaasta.
Pysyvän nurmen ala
Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien
kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvien nurmien alaan sisältyvät myös pysyvät
laitumet. Tarkistuslistalle tulee automaattisesti kasvulohkokohtainen pysyvän nurmen merkintä, kun
sille on ilmoitettu 6 vuonna peräkkäin pysyväksi nurmeksi luettavaa kasvia tai se on ollut aiemmin
pysyvää laidunta. Tarkka lista kasveista, jotka huomioidaan pysyvien nurmien laskennassa, löytyy
hakuoppaasta.
Pysyvän nurmen kasvulohkolla voi kasvaa puita korkeintaan 50 kpl/ha.46 Puuksi katsotaan yli 2 m
korkuiset, puuvartiset kasvit sekä yli 0,5 m korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat
puuvartiset kasvit (esimerkiksi katajat). Puiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti, eikä siellä voi olla
puuryhmiä. Puuryhmät täytyy digitoida pois peruslohkon pinta-alasta.
Hajanaisesti sijaitsevien puiden lisäksi pysyvän nurmen kasvulohkolla saa olla tuotantoeläinten
ravinnoksi sopivia, korkeintaan 2 m korkuisia, yksittäisiä tai pieninä ryhminä kasvavia lehtipensaita ja
lehtipuiden taimia. Näitä saa kuitenkin olla korkeintaan 50 % tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta.
Jos lohkolla on sekä puita että lehtipensaita tai vain jompaakumpaa, on yli 50 % kasvulohkon pintaalasta kuitenkin oltava heinä- ja nurmikasveja.
Ehdon valvonta
Tilalla on tarkastettava, että lohko on säilytetty avoimena, laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa
kunnossa47. Lohko on voitava ottaa käyttöön tavanomaisin maataloustoimenpitein. Myös osalle
kasvulohkosta voidaan antaa seuraamus avoimena säilyttämisestä, jolloin lohkolle tehdään
valvonnan kasvulohko ja merkitään puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena.
Peltoala
Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puun taimia eikä pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on
kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3. Lisäksi tarkastetaan, että kasvusto on
hyväksyttävää viljelykasvia.
Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia, mutta kasvusto on kuitenkin hyväksyttävä, lohkon tuet
hylätään tältä vuodelta tallentamalla Tukisovellukseen puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen
avoimena.
Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia tai pensaita, mutta kasvusto on heikkoa (pelkästään
rikkakasveja). Seuraamus täytyy määrätä tapauskohtaisesti joko täydentävien ehtojen kautta tai
lohko täytyy todeta viljelemättömäksi. Pääsääntö on, että maatalousmaan avoimena säilyttämisen
ehdon kautta ei voi määrätä seuraamusta, jos kasvusto ei ole hyväksyttävää viljelykasvia.
46
47
VNa 234/2015 5 §
VNa 234/2015 6 §, Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 4
32
Pysyvien kasvien ala
Pysyvien kasvien ala katsotaan avoimeksi, jos siellä ei kasva pysyvien kasvien lisäksi muita puita tai
pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3
Jos lohkolla kasvaa muita kuin pysyväksi kasviksi hyväksyttäviä puuntaimia tai pensaita, toimi kuten
peltoala-kohdassa on ohjeistettu.
Pysyvän nurmen ala
Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puita eikä pensaita enempää kuin on sallittu ja että kasvusto on
heinä- ja nurmirehukasvustoa. Jos puita tai pensaita on enemmän tai kasvusto ei täytä vaatimuksia,
todetaan lohko viljelemättömäksi.
9.4.3 VILJELEMÄTÖN ALUE
Lohkolle tallennetaan valvonnassa viljelemätön-kasvikoodi, jos alue on poistunut viljely- tai
laidunkäytössä. Tällaisia ovat mm. vesakoituneet alueet ja lohkolle rakennetut tiet tai rakennukset.
Viljelemättömäksi ilmoitettu tai valvonnassa todettu lohko on tukien ulkopuolella.
Maatalousmaan ulkopuoliset alueet ja viljelemättömäksi valvonnassa todetut alueet on erotettava
peruslohkon alasta ja lohko on tarvittaessa jaettava. Katso tarkemmin lohkojaoista kohdasta 9.1
9.5
VILJELYTEKNISET PÄISTEET
Kasvulohkon viljelyalaan mukaan laskettava päiste voi viljelyteknisistä syistä olla keskimäärin
enintään 3 m leveä48. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että päiste kuuluu kasvin normaaliin
viljelytapaan. Päisteet eivät kuulu viljojen, valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyyn. Alueen leveys
mitataan kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan tai lohkon reunaan.
Jos viljelyteknisistä syistä jätetty päiste on leveämpi kuin 3 m, on koko päistealue erotettava omaksi
kasvulohkokseen. Yli 3 m leveälle päisteelle voidaan maksaa ympäristökorvaus, jos alue on
nurmipeitteinen. Päistealue voidaan todeta tällöin nurmeksi.
Jos päisteessä on keskimäärin 3 m levyinen suojakaista ja sen lisäksi viljelyteknisistä syistä jätetty yli
3 metrin päistealue, on ne kumpikin erotettava omiksi kasvulohkoikseen, jos viljelyteknisistä syistä
jätettävälle alueelle ei ole kylvetty nurmikasvien siementä.
9.6
HOITO- JA AJOKÄYTÄVÄT PUUTARHAKASVEILLA
Monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät49. Viljely- tai
sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät sisällytetään viljellyn
kasvulohkon alaan, jos ne ovat kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä. Hoitokäytävien on
oltava kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. Hoito- ja ajokäytävät on
48
49
MMMa 344/2015 9 §
MMMa 344/2015 9 §
33
erotettava tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä, ne ovat pysyviä
perustettuja viljelyteitä tai jos niistä johtuen kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty.
Viljeltyyn peltoalaan kuulumattomat alueet (esimerkiksi varastopaikat, kastelulammikot,
viljelemättömät alueet) on kaikki erotettava pois tukikelpoisen kasvulohkon alasta.
Hoito- ja ajokäytävän on oltava kasvulohkon reunan mukaisesti päädyssä, sivussa tai keskellä.
Yksivuotisilla puutarhakasveilla ajo- ja hoitokäytävät hyväksytään viljellyn kasvulohkon alaan vain
poikkeuksellisesti, jos ne ovat kyseisen kasvin kannalta välttämättömiä ja ovat kooltaan, sijainniltaan
ja määrältään tarkoituksenmukaisia viljelyn kannalta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kasveilla,
joilla satoa korjataan useaan kertaan kesän aikana (esimerkiksi keräkaali). Viljelyalaan hyväksyttävien
käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Pysyvät viljelystiet on vähennettävä viljellystä alasta.
Yksi- ja monivuotisten kasvien viljelytapaan kuuluvien hoitokäytävien on oltava pääsääntöisesti
täydentävien ehtojen mukaisesti nurmipeitteisiä tai siitä poikkeamiseen pitää olla perusteltu syy.
9.7
SOPIMUSTEN PINTA-ALAVALVONTA
Ympäristösopimusten ja erityisympäristötukisopimusten (ohjelmakausien 1995–2013 sopimukset)
osalta on valvottava kaikki voimassaolevien sopimusten alaiset lohkot.
Luvussa 9.1 on kerrottu lohkorajojen tarkastamisesta. Sopimukseen sisältyvien pellon ulkopuolisten
alueiden osalta tarkastetaan alueen rajaus ja poistetaan sopimukseen kuulumattomat alueet, kuten
rakennukset ja tiet.
Vesialueet ja uomat, joiden valuma-alue on yli 10 km, näkyvät Tukisovelluksessa tasolla
Uomarekisteri. Vesistöjen rajat on siinä määritetty keskivesirajan mukaisesti. Sopimusalueiden rajat,
jotka rajoittuvat vesistöön, määritetään myös keskivesirajan mukaan. Kaikilla vesialueilla (erityisesti
matalilla merenrannoilla) tieto ei välttämättä ole kovin tarkka, joten tietojärjestelmistä saatava tieto
on näissä tapauksissa lähinnä suuntaa-antava.
Alueen sopivuus sopimuskohteeksi on selvitetty sopimuksen tekovaiheessa. Jos valvonnassa
kuitenkin todetaan, ettei lohko tai merkittävä osa siitä voi kuulua sopimukseen, tulisi asiasta
neuvotella sopimuskäsittelijän ja mahdollisen lausunnon antaneen viranomaisen kanssa ennen
valvonnan loppuunsaattamista.
34
Ennen päätöstä siitä, onko kyseessä sopimusrikkomus vai pienennetäänkö sopimuksen pinta-alaa, on
hyvä pohtia ainakin alueen kelvollisuutta sopimusalaksi ja sitä, milloin alueella on viimeksi tehty
hoitotoimenpiteitä.
Jos selkeärajainen alue on maastotarkastuksen perusteella arvioitu olleen hoitamatta yli 3 vuotta
sopimuskauden alusta lukien, se rajataan pois sopimusalasta. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua
epäillä, että viljelijä ei tule jatkossakaan hoitamaan aluetta. Jos alue on ollut tarkastajan arvion
mukaan hoitamatta vähemmän aikaa, seuraamukset ulotetaan aiempiin sopimusvuosiin, mutta
aluetta ei poisteta sopimusalasta. Selkeästi sopimusalueeseen kelpaamattomat alueet täytyy
kuitenkin tässäkin tapauksessa rajata pois (esim. sopimusalassa on mukana talousmetsää).
Erityisympäristötukien takautuvista seuraamuksista on kerrottu lisää vuoden 2014
Peltovalvontaohjeessa luvussa 16.4.
Perustelut havaituista puutteista täytyy aina lisätä uuteen Tukisovellukseen kasvulohkokohtaiseen
tekstikenttään ja vanhaan Tukisovellukseen kyseisen erityistukisopimuksen kohdalle valvontakerran
lisätietoihin.
Jos digitoitu pinta-ala valvonnan jälkeen poikkeaa sopimuksessa määritellystä pinta-alasta,
sopimusta koskevaa päätöstä on muutettava siten, että sopimusala vastaa digitoitua alaa. Muutos
voidaan tehdä sen jälkeen, kun tuen saaja on hyväksynyt digitoidun pinta-alan. Jos lohkon pinta-ala
vähenee digitoinnin perusteella, sopimusta ei tarvitse kuitenkaan muuttaa, jos digitoidun pinta-alan
ja sopimusalan välinen ero on vähäinen.
Sopimusten osalta on säädetty erilaisia vähimmäispinta-aloja. Jos vähimmäispinta-ala ei valvonnan
jälkeen enää täyty, sopimus täytyy purkaa. Sopimus täytyy purkaa myös silloin, jos sopimuksen
pinta-ala pienenee valvonnan seurauksena vuosina 2000–2011 tehdyissä sopimuksissa yli 20 % ja
vuonna 2012 ja sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa yli 10 %. 50
Erityistukisopimuksiin kohdistuvat pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset lasketaan luvussa 22
kerrotun mukaisesti.
TUKIEHTOJEN VALVONTA
10 AKTIIVIVILJELIJÄ
Aktiiviviljelijän vaatimus koskee EU:n kokonaan ja osittain rahoittamia tukia51. Jos tila hakee
pelkästään ympäristösopimusta, täyttyy aktiiviviljelijän vaatimus aina, koska silloin suorien tukien
määrä on aina alle 5000 €. Tällöin erillistä tarkastelua ei vaadita.
Aktiiviviljelijän vaatimus ei koske kansallisia tukia.
Aktiiviviljelijän vaatimus täyttyy aina, jos tilan hakemien suorien tukien määrä on vuonna 2014 ollut
korkeintaan 5000 €52. Viljelijä ilmoittaa tukihakemuksellaan hallinnoiko hän kieltolistalle vieviä
kohteita ja toimittaa tarvittaessa todisteet kuntaan aktiiviviljelijän vaatimuksen täyttymisestä. Jos
50
VNa 366/2007 21 §
Asetus (EU) N:o 1307/2013 9 art., Laki 193/2013 2 §, Laki 1360/2014 2 §
52
Asetus (EU) N:o 1307/2013 9 art.
51
35
tilan saama suorien tukien määrä on ollut tätä suurempi, riippuu aktiiviviljelijän vaatimuksen
täyttyminen siitä, ovatko hänen toimittamansa todisteet riittäviä. Valvonnassa täytyy selvittää, onko
viljelijä ilmoittautunut tarvittaessa kieltolistalle.
Valvonnassa tarkastettavat asiat
-
-
Vanhasta Tukisovelluksesta täytyy katsoa, onko tilan saamien suorien tukien määrä vuonna
2014 ollut korkeintaan 5000 €. Summasta on vähennetty valvonnan pinta-ala- ja
eläinmäärävirheiden aiheuttamat vähennykset sekä rahoituskurileikkaus.
Samalta listalta katsotaan myös merkintä siitä, onko tila ilmoittautunut kieltolistalle.
HUOM! Jos tuenhakija ei ole hakenut suoria tukia vuonna 2014, tilalle lasketaan
laskennallinen suorien tukien määrä tänä vuonna haetun pinta-alan perusteella.
Laskennallista tuen määrää laskettaessa käytetään keskitukena 243,38 €/ha (Aitta ohje
aktiiviviljelijätarkastelusta 22.4.2015).
Lista tiloista on vanhan Tukisovelluksen tiedotustaululla
 Listalla olevat tuenhakijat, jotka ovat saaneet suoria tukia korkeintaan 5000 €, täyttävät
aktiiviviljelijän ehdon. Tuenhakija katsotaan aktiiviviljelijäksi, vaikka hän olisi ilmoittanut
tukihaussa hallinnoivansa kieltolistalle johtavia toimintoja.
 Kunta tarkastaa perusteet kieltolistalta vapautumiselle niiltä listalla olevilta tiloilta, jotka
ovat saaneet suoria tukia yli 5000 € ja ovat ilmoittautuneet kieltolistalle.
 Jos tila on tällä listalla, ei aktiiviviljelijän ehdon täyttymistä tarvitse tarkastella enempää
tilalla eikä toimistolla.
-
Jos 5000 € raja ylittyy, eikä tuenhakija on ilmoittautunut kieltolistalle, tila ei ole edellä
mainitulla listalla
 Tarkastetaan tilakäynnillä, että viljelijän ilmoitus on ollut oikea
 Jos tilalta havaitaan kieltolistalle vieviä asioita, on ensin selvitettävä hallinnoiko
tuenhakija kohdetta.
Hallinnoimiseksi katsotaan se, jos tuenhakijana toimiva ryhmä (aviopuolisot, yhtymä, kuolinpesä),
osuuskunta, osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö hallinnoi kieltolistalle johtavaa toimintoa.
Jos tilan tuenhakijoina on useampia henkilöitä, tila joutuu kieltolistalle vain silloin, jos kaikki
hallinnoivat kiellettyä toimintoa.
Tila joutuu kieltolistalle, jos hallinnoi jotakin seuraavista (tarkemmat kuvaukset: Hakuopas 2015; kpl
4.3)
36
-
Lentoasema
Rautatieyhtiö
Vesiyhtiö
Kiinteistöyhtiö
Pysyvät urheilukentät ja vapaa-ajanalueet
Tilakäynnillä keskitytään tarkastelemaan erityisesti sitä, hallinnoiko tuenhakija lentoasemia,
rautateitä tai pysyviä urheilukenttiä ja vapaa-ajanalueita. Lisäksi pyritään selvittämään esimerkiksi
kysymällä, hallinnoiko hän muita kieltolistan kohteita.
Jos valvonnassa todetaan, että tila ei täytä aktiiviviljelijän määritelmää, tallennetaan puute
Tukisovelluksen tilakohtaisiin havaintoihin. Tällöin niitä tukia, joita aktiiviviljelijän vaatimus koskee,
ei makseta valvontavuonna tilalle lainkaan.
Esimerkki 1:
Viljelijä ei ole ilmoittautunut kieltolistalle ja tilan hakemien suorien tukien määrä on
ollut 9000 € vuonna 2014. Tilalla todetaan, että pihalla on ratsastuskenttä, jossa on
kiinteä katsomorakenne.
a) Aviopuolisot hakevat tukia yhdessä. Tilalla harjoitetaan ratsastustallitoimintaa,
mutta se on vaimon omistuksessa. Tässä tapauksessa aktiiviviljelijän määritelmä
täyttyy, sillä vain toinen ryhmän jäsenistä hallinnoi kieltolistalle vievää asiaa.
b) Aviopuolisot hakevat tukia yhdessä. Tilalla ei ole mitään ratsastuskoulutoimintaa,
vaan sitä käytetään perheen omien hevosten harjoittamisessa. Tässä tapauksessa
aktiiviviljelijän määritelmä täyttyy, sillä ratsastuskentän yhteydessä ei ole
ratsastuskoulutoimintaan erikoistunutta yritystä.
c) Tuenhakijana on yksittäinen henkilö. Hän hallinnoi myös ratsastuskoulua, joka on
erillinen yrityksensä ja sillä on oma Y-tunnus. Tilan maataloustuotanto on laajaa,
mutta koska tila ei ole ilmoittautunut kieltolistalle ratsastuskoulutoiminnan vuoksi
ja toimittanut todisteita kuntaan, aktiiviviljelijän määritelmä ei täyty.
Valvonnassa ei voi enää antaa todisteita (suorien tukien määrä,
maataloustoiminta on merkityksellistä tai päätoimiala maatalous) kieltolistalta
vapautumiseksi. Sen vuoksi tilalle voidaan tänä vuonna maksaa ainoastaan
kansalliset tuet.
11 SUORAT TUET
Tukikelpoisia lohkoja viherryttämistuessa, perustuessa ja nuoren viljelijän EU-tuessa ovat viljelijän
tukihakemuksella ilmoittamat maatalouskäytössä olevat lohkot, jotka ovat maankäyttölajiltaan
peltoa tai luonnonlaidunta ja niittyä.
Tukikelpoisuus edellyttää, että lohkon on oltava viljelykelpoinen ja maatalouskäytössä koko
kalenterivuoden ajan eli viimeistään 1.1.2015. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että lohkolla ei
tarvitse tehdä peruskunnostustoimenpiteitä ja että sillä pystytään tuottamaan tavanomainen sato.
37
Mikäli lohko poistuu maatalouskäytöstä kokonaan kalenterivuoden aikana, lohkolta hylätään edellä
mainitut tuet tallentamalla kyseisen vaatimuksen kohdalle puute.
Seuraavat maankäyttölajiltaan peltoa olevat kasvikoodit eivät ole tukikelpoisia:
9101
9642
9620
20 v. erityistukisopimus, pelto
Kasvihuoneala (pysyvät kasvit)
Tilapäisesti viljelemätön
Hampun tukikelpoisuus perustuessa ei edellytä sopimusta/sitoumusta, mutta käytetyn lajikkeen
tulee olla tukikelpoiseksi hyväksytty. Erikoistukien valvontaohjeessa (Dnro 848/61/2015) on kerrottu
lisää hampun tukiehtojen valvonnasta.
HUOM! Tässä kappaleessa esitetyt ehdot eivät koske peltokasvipalkkiota.
11.1 VIHERRYTTÄMISTUKI
Valvontalistalle on merkittynä tilat, joilla hakemustietojen perusteella on suurin riski sille, että
viherryttämisen vaatimukset eivät täyty. Nämä tilat on valvottava säilyttämisajanjakson aikana.
Viljelyn monipuolistaminen
Valvonta on tehtävä kasvien säilyttämisajanjaksona 30.6.–31.8. Tänä aikana tilan on täytettävä
viljelyn monipuolistamisen vaatimukset peltoalallaan. Jos valvonta tehdään ennen 30.6. eikä kaikkia
viljelykasveja ole vielä kylvetty, on kasvit käytävä toteamassa 1.7.–31.8. välisenä aikana.
Lohkolla todetaan viljelyn monipuolistamisen kasviksi se kasvi, mikä lohkolla on valvontahetkellä ja
kasvi merkitään tarkistuslistaukseen kohtaan ”Monipuolistamisen kasvi”, jos se on eri kuin ilmoitettu
kasvi. Tuenmaksun perusteena on kuitenkin ilmoitettu kasvi, jos sitä on siellä kasvanut. Kasvi
voidaan todeta myös kasvinjäänteistä, jos kasvi on luotettavasti tunnistettavissa. Kasvi voidaan
todeta mm. sängestä tai muista kasvinosista, joista kasvi voidaan tunnistaa. Kasvinjäänteitä on oltava
havaittavissa koko kasvulohkolla.
Kasvinjäänteitä ei voida tunnistaa esimerkiksi



pelkästään maahan tippuneista siemenistä/jyvistä,
jos lohko on kynnetty ja mahdolliset kasvinjäänteet ovat ”rikkoutuneet” eikä kasvia voida
tunnistaa vaadittavalla tarkkuudella tai
lohkolla on hyvin pienellä alalla havaittavissa kasvinjäänteitä
Jos lohkolle ilmoitettu kasvi on jo korjattu ja lohkolle ei ole kylvetty/istutettu seuraavaa kasvia eikä
kasvinjäänteistä voida tunnistaa aikaisempaa kasvia, pitää viljelyn monipuolistamisen kasviksi todeta
avokesanto. Em. tilanteessa avokesannosta ei aiheudu täydentävien ehtojen seuraamusta.
Jos valvontaa ei ehditä tekemään 31.8. mennessä ja tilakäynti tehdään tämän jälkeen, voidaan
viljelyn monipuolistamisen kasviksi todeta lohkolla oleva kasvi tai kasvi, joka tunnistetaan
kasvinjäänteistä. Tällöin on esimerkiksi lohkokorteista todettava ko. kasvin olleen lohkolla
suurimman osan kasvien säilyttämisajanjaksoa (yli 1 kk). Esimerkiksi valvonta tehdään 15.9. ja
lohkolla kasvaa syysrypsiä. Lohkokortin mukaan kasvi on kylvetty 17.7., joten viljelyn
monipuolistamisen kasviksi voidaan todeta syysrypsi. Muissa tapauksissa lohkolle todetaan viljelyn
monipuolistamisen kasviksi ilmoitettu kasvi.
38
Esimerkki 2:
Lohkolle on ilmoitettu ruis. Lohkolle kylvetään kerääjäkasviksi nurmea. Valvonta on
a)
14.7. ja ruis on vielä korjaamatta  viljelyn monipuolistamisen kasvi on ruis
b) 31.8. ruis on korjattu ja kasvinjäänteistä ei voida todeta sitä luotettavasti (lohko
kynnetty ja kerääjäkasvi kylvetty 13.8.)  lohkon kasviksi viljelyn
monipuolistamisessa todetaan nurmi.
Esimerkki 3:
Lohkolle on kylvetty nurmi suojaviljaan ja se on ilmoitettu vihantaviljana
a) 2.7. ja satoa ei ole vielä korjattu  viljelyn monipuolistamisen kasvi on
vihantavilja
b) 30.8. ja lohkolta on korjattu 2 satoa ja viljan sänkeä ei ole havaittavissa  viljelyn
monipuolistamisen kasviksi todetaan nurmi
Pysyvä nurmi
Jos tilalla on Natura-aluetta, jonka kasviksi on ilmoitettu jokin pysyvän nurmen kasvikoodeista ja
lohkolla on pysyvän nurmen ”täppä”, tarkistetaan, ettei alaa ole siirretty muuhun käyttöön tai
kynnetty. Natura-alueen pysyvän nurmen saa uudistaa vain erityisestä syystä, mutta silloinkaan alaa
ei saa kyntää. Jos Natura-alueen pysyvää nurmea on uudistettu esimerkiksi suorakylvämällä, on
viljelijän pitänyt ilmoittaa asiasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen
uudistamisen aloittamista. Jos viljelijän mukaan ilmoitus on tehty, on asia tarkistettava kunnasta.
Jos valvonnassa havaitaan viljelijän kyntäneen tai ottaneen Natura-alueen pysyviä nurmia muuhun
käyttöön, pitää asiasta ilmoittaa kuntaan. Kunta ilmoittaa viimeistään vuoden lopussa viljelijälle
velvollisuudesta ennallistaa ala pysyväksi nurmeksi 30.6. mennessä.
Laiminlyöntitapauksissa on arvioitava, onko kyseessä myös täydentävien ehtojen laiminlyönti (lintutai luontodirektiivin laiminlyönti).
Esimerkki 4:
Natura-alueella olevasta 1,4 ha pysyvän laidunnurmen lohkosta on kynnetty 0,8 ha ja
alalle on kylvetty ruista. Pysyvän nurmen ala 0,6 ha todetaan pysyväksi
laidunnurmeksi ja 0,8 ha rukiiksi. Laskenta vähentää viherryttämistuen määrää.
Ekologinen ala
Tilalla, joka sijaitsee Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla pitää olla ilmoitettuna
vähintään 5 % peltoalasta ekologisena alana (EFA-ala).
EFA-kesanto
Tarkistetaan, ettei EFA-kesannolla ole ollut maataloustoimintaa ennen 16.8. Alaa saa laiduntaa tai
siltä voidaan korjata sato 16.8. lähtien. Täydentävien ehtojen rajoitukset kasvinsuojeluaineiden
käytöstä kesannoilla on huomioitava. Jos koko lohkon alalla havaitaan olleen maataloustoimintaa
ennen 16.8., on kyseessä tukiehtopuute, ja lohkoa ei voida hyväksyä EFA-alaksi. Jos puute koskee
vain osaa lohkosta, tehdään kasvulohkojako. Ne tilat, jotka ovat ilmoittaneet EFA-kesantoa, on
valvottava 15.8. mennessä. Tilat ovat merkittynä valvontalistoille.
Typensitojakasvien ala
39
Tarkistetaan, että lohkolla on EFA-alaksi hyväksyttäviä typensitojakasveja tai niiden sänkeä. Näitä
ovat herneet, pavut, lupiinit (ei alaskanlupiini eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät,
mailaset, apilat ja näiden kasvien seokset. Muita seoksia, esimerkiksi vilja + herne ei hyväksytä, ei
edes siten, että viljaa on vain tukikasvina. Lohkolla on oltava typensitojakasvia 30.6.–31.8. Jos kasvi
korjataan ennen 31.8., alaa ei saa muokata ennen 1.9. Kasvuston tai sen sängen saa päättää
kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos lohkolle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, kasvuston saa päättää,
lohkon muokata ja kylvää jo 15.7. lähtien. Jos em. ehdot eivät täyty, on kyseessä tukiehtopuute, ja
lohkoa ei voida hyväksyä EFA-alaksi. Ne tilat, jotka ovat ilmoittaneet typensitojakasvien EFA-alaa, on
valvottava 31.8. mennessä.
Lyhytkiertoiset energiapuut
Lyhytkiertoisten energiapuiden EFA-alalle hyväksyttäviä kasveja ovat haapa ja paju (kasvikoodit
4820, 4913, 5442 ja 5443). Asiakirjoista tarkistetaan, ettei energiapuiden alaa ole lannoitettu
kivennäislannoitteilla ja ettei muita kuin rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita
ole käytetty kasvuston perustamisvuonna eikä ennen 1.9. kasvuston lopettamisvuonna. Jos em.
ehdot eivät täyty, on kyseessä tukiehtopuute, ja lohkoa ei voida hyväksyä EFA-alaksi.
Maisemapiirteet
Jos tilalla on EFA-alaksi ilmoitettuja maisemapiirteitä (kasvikoodi 9830), tarkistetaan, ettei sitä ole
vahingoitettu tai hävitetty. Mahdollisesta laiminlyönnistä tulee myös täydentävien ehtojen
seuraamus.
Esimerkki 5:
Tila on ilmoittanut yhden 1,8 ha viherkesantolohkon EFA-alaksi. Tilan peltoala on 30
ha ja vaadittava EFA-ala on siten 1,5 ha. Valvonnassa 2.8. havaitaan, että lohkolla
laiduntaa lampaita. Alaa ei voida hyväksyä EFA-alaksi ja siten tila ei täytä EFA-alan
vaatimusta (ala 0 ha EFA-alan osalta).
11.2 PELTOKASVIPALKKIO
Peltokasvipalkkion valvonnassa tarkastetaan, että kasvilajit ovat palkkioon oikeuttavia ja että muut
palkkion myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Peltokasvipalkkiossa hyväksyttäviä kasveja ovat valkuaiskasvit, ruis, sokerijuurikas, tärkkelysperuna
sekä ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.53 Tarkemmat kasvit löytyvät hakuoppaasta
(Hakuopas 2015; kpl 16.1). Peltokasvipalkkiota voidaan maksaa myös tukioikeudettomalle pintaalalle.
Valkuaiskasveihin kuuluvien lupiinin ja öljyhampun hyväksytyt lajikkeet määritetään EU:n alueella
vuosittain. Lajikeluettelo löytyy EU:n virallisen lehden numerosta C 450, joka on julkaistu 16.12.2014.
Lupiini on kohdissa 35–37 ja hamppu kohdassa 63. Lupiinin tukikelvottomat karvaat (kitkerät)
lajikkeet on merkitty lajikeluetteloon koodilla 13. Lehti on saatavilla internetistä osoitteesta
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2014:450:FULL&from=FI
Lupiini
53
VNa 137/2015 22 §
40
Tilakäynnillä on tarkastettava lupiininsiementen vakuustodistus tai ostokuitti, jotta kylvetyn
siemenen alkuperä ja lajike voidaan selvittää. Lupiinin lajike on selvitettävä myös seoskasvustosta.
Mikäli vakuustodistusta tai ostokuittia ei löydy, voidaan siementen alkuperä osoittaa muulla
luotettavalla tavalla.
Lupiinin lajike oikeuttaa palkkioon, jos se on hyväksytty jonkin EU:n jäsenmaan virallisessa
lajikeluettelossa ja on makea. Tukikelpoisia lajikkeita ovat esimerkiksi Amiga, Boruta, Boregine,
Haags Blaue, Energy, Mister, Sanabor ja Sonet.
Jos lupiinin siemenen alkuperää ei saada luotettavasti selvitettyä tai lupiinilajike ei ole tukeen
oikeuttava, ei kyseiselle lohkolle makseta peltokasvipalkkiota.
Hamppu
Hampun siemenestä on aina toimitettava vakuustodistus kuntaan. Jos vakuustodistusta ei toimiteta
30.6.2015 mennessä, kunta hylkää peltokasvipalkkion kyseiseltä lohkolta.
Tilakäynnillä hampun vakuustodistusta ei tarvitse tarkastella.
Sokerijuurikas ja tärkkelysperuna
Sokerijuurikkaasta ja tärkkelysperunasta täytyy olla viljelysopimus, joka on toimitettava kuntaan
15.6.2015 mennessä. Kunta tarkastaa ne hallinnollisesti ja määrää tarvittaessa seuraamukset.
Tärkkelysperunan osalta palkkio maksetaan sen pinta-alan mukaan, mikä on pienin seuraavista
(ilmoitettu ala, valvonnassa hyväksytty ala tai viljelysopimuksessa oleva ala)54. Tärkkelysperunan
siemenlisäysala ei ole palkkiokelpoista, joten jos sellaisia alueita löytyy, täytyy ne todeta omana
valvonnan kasvulohkonaan, kasvikoodilla 3190 (tärkkelysperunan oma siemenlisäys)
Tilakäynnillä viljelysopimuksia ei tarvitse tarkastella.
Valkuaiskasvin ja viljan seokset
Valkuaiskasvien ja viljan seokset eivät ole tukikelpoisia, joten maastossa täytyy tarkastaa, että
lohkolla ei ole kyseistä seoskasvustoa. Jos sellainen löytyy, todetaan kasviksi seoskasvusto,
valkuaiskasvit + vilja (2185), jolloin laskenta hylkää tuen. Herneelle on kuitenkin sallittua käyttää
pientä määrää viljaa tukikasvina. Pienenä määränä voi pitää alle 10 % osuutta kasvustosta. Määrä
katsotaan pääsääntöisesti silmämääräisesti kasvustosta, mutta tarvittaessa siementen kylvösuhteen
voi tarkistaa lohkokirjanpidosta.
11.3 NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU)
Kunta tarkastaa hakijaa koskevat tukiehdot hallinnollisesti kaikilta nuorten viljelijöiden tukia
hakeneilta viljelijöiltä. Nuoren viljelijän EU-tukea maksetaan tukioikeuksien perusteella, kuitenkin
korkeintaan 90 ha, korkeintaan 5 vuoden ajan.
Viljelyyn liittyvät tukiehdot:
-
54
maatalousmaa on säilytettävä avoimena laiduntamiseen tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa
lohkon on oltava maatalouskäytössä 1.1.-.31.12.
täydentäviä ehtoja täytyy noudattaa.
VNa 137/2015 23 §
41
12 KANSALLISET PELTOTUET
Pohjoisten hehtaaritukien (yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki, pohjoinen hehtaarituki)
vaatimuksena on noudattaa täydentävistä ehdoista tulevia ympäristöehtoja sekä paikkakunnan
tuotanto-olosuhteet huomioon ottavaa tuotantotapaa55. Pohjoisia hehtaaritukia maksetaan vain Calueella. Nuorten viljelijöiden tuessa hakijaa koskevat ehdot ovat samat kuin EU:n rahoittamassa
nuoren viljelijän tuessa.56
Sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa ehtona on paikkakunnan tuotanto-olosuhteen huomioon
ottavan tuotantotavan noudattaminen.
Viljelyä koskevat vaatimukset ovat pääasiassa sellaisia, että jos niissä todetaan puute kansallisissa
tuissa, täytyy tilan valvonta laajentaa myös täydentäviin ehtoihin. Alla olevaan listaan on merkitty
tähdellä (*) ne ehdot, joiden puutteista ei tarvitse laajentaa valvontaa täydentäviin ehtoihin, jos
kysymyksessä on pysyvän nurmen lohko.
Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottava viljelytapa (kaikki kansalliset peltotuet):
-
Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty/istutettu tarkoituksenmukaisesti*
Kylvö tai istutus on tehty 30.6. mennessä *
Lohko on kylvetty riittävällä siemenmäärällä ja alueelle soveltuvalla kasvilajilla ja –
lajikkeella*
Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla
Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkina- ja korjuukelpoisen sadon tuottaminen
on mahdollista
Ympäristöehdot (pohjoiset hehtaarituet):
- Hukkakauran torjunnasta on huolehdittu
- Sänki on jätetty polttamatta, ellei sen polttamiselle ole ollut perusteita.
- Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet on säilytetty
- Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitteita ja
seuraavan 5 m matkalla lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty,
ellei peltoa ole muokattu vuorokauden kuluessa levityksestä. Suojakaista lasketaan alkavan
vesistön reunasta.
- Jättiputken torjunnasta on huolehdittu.
- Vesistöjen ja valtaojien varsilla on muokkaamaton 1 m piennar, jolle ei ole levitetty
lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita
- Maatalousmaa on säilytetty avoimena laiduntamiseen tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa
Pysyviä nurmia koskevat lisävaatimukset:
-
Jos pysyviä nurmia tai pysyviä laitumia on laidunnettu, siitä ei ole aiheutunut eroosiota ja
maanpinta on säilynyt kasvipeitteisenä
Pysyvien nurmien ja pysyvien laitumien niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava
huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu
Pohjoista hehtaaritukea koskeva valvontaseuraamus:
55
56
VNa 44/2015 9 §, MMMa 348/2015 5 §
Asetus (EU) 1307/2013 artikla 50, Laki 1559/2001 2 §
42
-
Todetut kasvit vastaavat ilmoitettuja kasveja.
 Jos lohkolla todetaan pohjoiseen tukeen oikeutettua, mutta alemman tukitason kasvia,
täytyy tähän kohtaan tallentaa puute Tukisovelluksen kasvulohkohavainnoissa.
13 LUONNONHAITTAKORVAUS JA KOROTUS
13.1 LHK:N HOIDETUN VILJELEMÄTTÖMÄN PELLON ENIMMÄISALA
Luonnonhaittakorvausta maksetaan kesannoille ja luonnonhoitopeltonurmille yhteensä enintään 25
% korvauskelpoisesta alasta. Jotta korvaus voidaan maksaa tilan koko pinta-alalle, täytyy lopulla
pinta-alalla ilmoittaa viljelykasveja.
Jos tila on ilmoittanut kesantoa ja luonnonhoitopeltonurmia enemmän kuin 25 %, todetaan
valvonnassa myös ylimääräiselle pinta-alalle kasviksi kesanto tai luonnonhoitopeltonurmi. Laskenta
huomioi 25 % rajoitteen ja tarkastajan ei tarvitse ottaa asiaan kantaa.
13.1.1 LUONNONHAITTAKORVAUKSEN KOTIELÄINKOROTUS
Kotieläintilalla on oltava vähintään 0,35 eläinyksikköä korvauskelpoista peltohehtaaria kohden57.
Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2015 eläinten eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2015
korvauskelpoisten peltohehtaarien perusteella. Hallinto laskee eläintiheyden eläinrekisteritietojen ja
kuntaan toimitetun eläinmäärä ilmoituksen avulla keväällä 2016.
Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen valvonta
Valvonnassa tarkastetaan eläinmäärä ja lasketaan eläintiheys valvontapäivänä. Tilalla eläinluettelon
tietoja verrataan eläinrekisterin tietoihin ja tilalla olevaan eläinmäärään. Jos tilalla on 30 tai sitä
vähemmän eläimiä, lasketaan kaikki eläimet. Muutoin eläinluettelon ja eläinrekisterin oikeellisuus
varmennetaan tilalla silmämääräisesti.
Naudat:
Nautojen eläinrekisteri viranomaisille löytyy Eviran sivuilta.
Enne tilakäyntiä tukisovelluksesta tulostetaan nautojen eläinluettelo raporteista (IA_RR320).
Rekisterin ja eläinluettelon tietoja verrataan toisiinsa ja tilan eläinmäärää verrataan näihin tietoihin.
Eläinmäärä on tarkistettava tuotantotiloista /laitumilta.
Lampaat ja vuohet: Lammas- ja vuohirekisteri viranomaisille löytyy Eviran sivuilta.
Ennen tilakäyntiä tulostetaan Eviran lammas- ja vuohirekisteristä tilan lammas/vuohirekisteri.
Eläinluettelo tulostetaan lammas- ja vuohirekisteristä. Rekisterin ja eläinluettelon tietoja verrataan
ja tilan eläinmäärää verrataan näihin tietoihin. Eläinmäärä on tarkistettava tuotantotiloista
/laitumilta.
Siat: Sikarekisteri viranomaisille löytyy Eviran sivuilta. Ennen tilakäyntiä tulostetaan Eviran
sikarekisteristä tilan sikarekisteri. Tilalla sikarekisterin tietoja verrataan tilan pitämään kirjanpitoon.
Eläinmäärä tarkistetaan tuotantotiloissa.
57
Laki 1360/2014 6 §, VNa 236/2015 9 §
43
Eläimet, joilla ei ole eläinrekisteriä on laskettava. Siipikarjan ja hevosten kirjanpito tarkistetaan ja
laskettua eläinmäärää verrataan kirjanpitoon. Hevosten hallinta on tarkastettava. Hallinta
tarkastetaan
joko
Suomen
Hippos
r.y:n
hevosrekisteristä
tai
tilalla
hevospassista/rekisteritodistuksesta.
Tilan valvontahetken eläinmäärä merkitään ja eläintiheys lasketaan tarkastuslistan lopussa olevalle
Tilan käytettävissä olevat ravinteet – asiakirjalle. Tilan eläinyksikkömäärä jaetaan tilan valvonnassa
hyväksytyillä korvauskelpoisilla peltohehtaareilla.
Jos eläinrekisteriä ei ole pidetty tai rekisterin tietoja ei voida tarkistaa ja valvontapäivän eläintiheyttä
ei voida laskea, tarkistuslistalle merkitään tieto puutteista ja tuenhakijaa kehotetaan korjaamaan
rekisteri. Valvojan on tarkistettava eläinrekisterin korjaukset muutaman kuukauden kuluttua
valvonnasta j Jos eläinrekisteriä ei ole pidetty, valvonta on laajennettava täydentävien ehtojen
merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi58i.
Jos tilalle on tehty eläin/ID - valvonta kesällä -15 eteenpäin, valvonnan tietoja voidaan käyttää
laskettaessa valvontahetken eläintiheyttä.
14 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROITETTU TUKI
Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit
1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu tila on kyseistä tukea hakenut. Tuotannosta irrotetussa
tuessa
vaaditaan
samankaltaisen
eläintiheysvaatimuksen
täyttyminen
kuin
LHK:n
59
kotielinkorotuksessa . Eläinmäärän määrittämisessä käytetään tukivuoden 1.1. -31.12.2015
eläinyksikkömäärää. Hallinto laskee eläintiheyden eläinrekisteritietojen ja kuntaan toimitetun
eläinmäärä ilmoituksen avulla keväällä 2016.
SS-tuki; paikan päällä tilalla tarkastetaan60:
Viitemäärä
Valvonnassa tarkastetaan, että tilalle on vahvistettu viitemäärä ja tila on saanut viitemäärästä
vahvistuspäätöksen. Mikäli tilan viitemäärä on aiemmin suoritetussa valvonnassa tarkastettu, sitä ei
tarvitse tehdä uudelleen. Tukea ei makseta, jos tilalle ei ole vahvistettu viitemäärää.
Jos valvonnassa huomataan, että viitemäärä on vahvistettu virheellisin perustein, tarkastajan on
ilmoitettava asiasta viitemäärän vahvistaneelle viranomaiselle. Jos viitemäärä on vahvistettu väärin,
on viitemäärä korjattava ja vahvistettava uudelleen. Tilan valvontatietoihin tallennetaan
huomautuskoodi 393. Tuen valvontatiedot tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen.
Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä on myönnetty tilakohtaisesti. Viitemäärä muodostettiin
pääsääntöisesti tukivuodelta 2007 maksetun sikojen ja siipikarjan kansallisen kotieläinten
eläinyksikkömäärän mukaan huomioiden sukupolvenvaihdosten ja koko tilan hallinnan siirtojen
vaikutukset. Viljelijän vaatimuksesta viitemäärä on voitu muodostaa myös tukivuoden 2007
58
Laki 192/2013: 22 §
VNa 45/2015 4 §
60
VNa 444/2015 15 §
59
44
valvonnassa todetun eläinmäärän perusteella61. Vaikka maatilalla ei ole enää velvollisuutta säilyttää
kirjapitoa vuodelta 2007, ovat viitemäärän myöntämisen perusteena olevat asiakirjat kunnassa.
Kunta säilyttää asiakirjoja 10 vuotta.
Viitemäärän muodostamisessa on voitu erityisestä syystä käyttää myös vuoden 2006 sikojen ja
siipikarjan kansallisen kotieläintuen eläinyksikkömäärää. Eräin edellytyksin on voitu viitemäärässä
huomioida myös viljelijän tuotantorakennuksen laajennus- ja uudisrakentamisinvestoinnit sekä
tuotantorakennusten vuokraukset.
Viitemäärä ei ole yleisesti siirto- tai vaihdantakelpoinen. Viitemäärä voidaan kuitenkin siirtää,
yhdistää, jakaa, alentaa, peruuttaa ja lakkauttaa (ks. kansallisten kotieläintukien hakuohjeet).
Viistemäärällä ei voi käydä kauppaa62.
Eläinmäärä
Tilalla olevat eläimet lasketaan.
Kotieläintalouden harjoittaminen63
Tuen myöntäminen edellyttää, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta. Kotieläintalouden
harjoittaminen edellyttää, että tilalla on kansalliseen tukeen oikeuttavia kotieläimiä.
Eläinrekisterit/eläinluettelo64
Eläimet on merkitty. Eläinrekisterin ja eläinluettelon tiedot ovat ajan tasalla. Siat on merkitty ja
eläinmäärät ilmoitukset sikarekisteriin on tehty kolme kertaa vuodessa. Sioista on pidettävä ajan
tasalla olevaa luetteloa, johon on merkittävä pitopaikkakohtaisesti päivämäärineen seuraavat
tapahtumat:
1) eläinten syntymät,
2) eläinten kuolemat,
3) eläinten ostot ja vastaanotettujen eläinten lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti
sekä eläinten luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus,
4) eläinten myynnit tai siirrot ja luovutettujen tai siirrettyjen eläinten lukumäärä
merkintäkohtaisesti sekä eläinten vastaanottajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus
sekä
5) kadonneen, vahingoittuneen tai muuten lukukelvottomaksi muuttuneen merkinnän
korvaaminen ja merkintätunnus.
Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa, josta on käytävä ilmi eläinryhmittäin eläinten
lukumäärän lisäykset ja vähennykset sekä siirtymät ikäryhmästä toiseen:
- eläinten syntymät ja eläinten ostot,
- eläinten kuolemat ja eläinten myynnit eloon tai teuraaksi.
61
Laki 1559/2001
VNa 46/2015 13, 14 ja 15 §
63
VNa 444/2015 15 §
64
VNa 444/2015 12, 13, 14 ja 15 §, VNa 44/2015 26 §
62
45
Tukea ei makseta, jos asianmukaista luetteloa ei ole pidetty tai eläinrekisterissä on vakavia puutteita.
15 YMPÄRISTÖKORVAUS
15.1 YLEISTÄ
Ympäristökorvauksen valvontaan kuuluu vähimmäisvaatimusten, perustasojen, ravinteiden
tasapainoisen käytön (RTK), lohkokohtaisten toimenpiteiden ja sopimusten ehtojen tarkastaminen.
Ympäristökorvaukseen sitoutuneen tilan on lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja.
Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset kuuluvat kokonaan RTK:n ja osittain toimenpiteen
puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustasoon. Vähimmäisvaatimukset kuuluvat myös
ympäristösopimuksen kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpito perustasoon. Näissä toimenpiteissä
ja ympäristösopimuksessa perustasoon kuuluu myös vähimmäisvaatimusten noudattaminen muiden
perustason vaatimusten lisäksi. Vähimmäisvaatimukset eivät koske muita toimenpiteitä tai
sopimuksia. RTK on kaikille ympäristökorvaukseen sitoutuneille tiloille pakollinen toimenpide, joten
vähimmäisvaatimukset valvotaan ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta eli valvonta
koskee vähintään 5 % tiloista. Seuraamus kohdistuu sekä ympäristökorvaukseen että
luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen. Vähimmäisvaatimuksissa on lannoitukseen ja
kasvinsuojeluaineisiin liittyviä ehtoja.
Ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta on tarkastettava perustasossa olevien ehtojen
noudattaminen. Perustasoilla tarkoitetaan ympäristökorvauksen toimenpiteiden pohjana olevia
täydentävien ehtojen ja muiden asetusten vaatimuksia, joiden yli ympäristökorvauksen
toimenpiteiden ehtojen tulee mennä. Perustasot on määritetty maaseutuohjelmassa ja niistä on
säädetty toimenpidekohtaisesti valtioneuvoston asetuksessa 235/2015. Jokaisen toimenpiteen
kohdalla on erikseen kerrottu, mitä perustason vaatimuksia toimenpiteeseen kuuluu.
Valvonta laajennetaan koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole täydentävien ehtojen
valvonnassa ja toimenpiteen perustason täydentävien ehtojen vaatimuksissa todetaan puutteita.
Tilalta valvotaan se täydentävien ehtojen vaatimus, jossa laiminlyönti todetaan. Täydentävien
ehtojen valvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 17.
Ympäristökorvaus jakaantuu RTK:ön, lohkokohtaisiin toimenpiteisiin ja ympäristösopimuksiin. RTK
on kaikille ympäristökorvaukseen sitoutuneille tiloille pakollinen toimenpide. Lohkokohtaisia
toimenpiteitä tila voi valita vapaasti. Osa näistä on sellaisia, että niitä ei tarvitse toteuttaa vuosittain
ja osa sellaisia, että vuosittaista toteuttamista edellytetään. Ympäristösopimuksen tekeminen ei
edellytä ympäristökorvaukseen sitoutumista eli tilalla voi olla ympäristösopimus, mutta ei
ympäristökorvaussitoumusta. Ympäristökorvauksesta on kerrottu tarkemmin sitoumusehdoissa,
jotka ovat Hakuoppaan liitteenä vuonna 2015 sivulta 115 alkaen.
Ympäristökorvauksen ehdot tarkastetaan pääosin kasvukauden aikana paikalla tehtävien valvontojen
yhteydessä, mutta on myös ehtoja, jotka tarkastetaan vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa
hallinnollisesti. Tällaisia ehtoja ovat mm. päivämäärärajoitusten noudattamisen tarkastaminen
46
muistiinpanoista. Tarkastus ei koske vain tarkastushetkellä tarkastettavissa olevia ehtoja, vaan tilalla
on tarkastettava kaikki korvauksen ehdot joko uusintakäynnein tai hallinnollisin tarkastuksin.
15.2 YMPÄRISTÖSITOUMUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n, osittain toimenpiteen puutarhakasvien
vaihtoehtoinen kasvinsuojelu ja kokonaan ympäristösopimuksen kurki-, hanhi ja joutsenpeltojen
ylläpito perustasoa. Vähimmäisvaatimuksiin kuuluvat integroidun torjunnan yleisten periaatteiden
noudattaminen, kasvinsuojeluaineisiin liittyvän koulutuksen tai tutkinnon suorittaminen ja
kasvinsuojeluaineruiskun testaaminen. Maatilalla on lisäksi noudatettava lannoitevalmistelain
(539/2006) nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä.
Ympäristösitoumuksen
vähimmäisvaatimukset
valvotaan
kaikilta
ympäristökorvaukseen
sitoutuneilta tiloilta, koska vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n perustasossa65 ja RTK on kaikille tiloille
pakollinen tilakohtainen toimenpide66. Vähimmäisvaatimuksista tiloilta valvotaan taulukossa 1
olevat ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 1. Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset.
Vähimmäisvaatimus
Tarkastelupaikka
Lannoituksessa on noudatettu lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla
Talviaikainen
annettuja säännöksiä fosforin käytöstä (ei koske toimenpidettä
asiakirjavalvonta
puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu)
Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus
Asiakirjatarkastus tilalla
Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot
Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan Talviaikainen
yleisiä periaatteita
asiakirjavalvonta
Lannoitteiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset
Lannoitteiden käyttöön liittyvä vähimmäisvaatimus tarkastetaan erillisenä kasvukauden ulkopuolella
tehtävänä talviaikaisena asiakirjavalvontana. Talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä
tarkastetaan myös ne ympäristökorvauksen toimenpiteet, joissa on lannoitukseen liittyviä ehtoja tai
lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastettavia ehtoja. Paikan päällä tilalla kerätään jo osa
asiakirjavalvonnassa tarvittavista tiedoista täyttämällä Ravinneliite.
Maaseutuvirasto tekee talviaikaisesta asiakirjavalvonnasta
valvontaotannan ja valvontalistat syksyllä 2015.
valvontaohjeen,
Kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset
65
66
VNa 235/2015 18 §
VNa 235/2015 13 §
47
keskitetyn
Ehdon noudattaminen valvotaan tilalla tarkastamalla suoritetusta tutkinnosta tai käydystä
koulutuksesta saatu kirjallinen todistus. Asiakirjasta tarkastetaan, että tutkinto tai koulutus on
voimassa.
Ehtojen mukaan maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka on suorittanut
kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon67 tai saanut oikeuden kyseisen tutkinnon järjestämiseen tai
jolla on voimassa ympäristötuen ohjelmakauden 2007–2013 ehdoissa mainittu koulutus68.
Kasvinsuojeluaineita koskevalla tutkinnolla osoitetaan kasvinsuojeluaineen turvallisen ja
asianmukaisen käsittelyn ja käytön hallitseminen. Tutkinnon hyväksytystä suorittamisesta annetaan
todistus ja tutkinto on voimassa viisi vuotta. Tutkinnon järjestäjät ovat Turvallisuus- ja
kemikaaliviraston hyväksymiä.69
Edellisen ohjelmakauden ympäristötuen ehdoissa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineiden
käyttökoulutuksia pystyi suorittamaan vielä vuonna 2014. Näiden koulutusten voimassa olevia
kirjallisia todistuksia viljelijöillä on siis esittää vuoteen 2018 asti. Jos viisi vuotta umpeutuu tutkinnon
tai käyttökoulutuksen osalta kasvukauden päätyttyä, on tutkinto suoritettava ennen seuraavan
kasvukauden alkua.
Uusien sitoumuksen antaneiden viljelijöiden on suoritettava kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto
viimeistään 30.4.2016, jos uudella viljelijällä ei ole voimassa olevaa tutkintoa tai
kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutusta.
Valvonnassa on huomioitava, että viljelijällä ei tarvitse olla voimassa olevaa
kasvinsuojeluainetutkintoa tai -koulutusta, jos hän ei itse levitä kasvinsuojeluaineita. Hän siis voi
hankkia kasvinsuojeluaineita ja päättää torjuntatarpeesta ilman kasvinsuojeluainetutkintoa tai koulutusta.
Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot70
Ehdon noudattaminen valvotaan tilalla tarkastamalla kasvinsuojeluruiskussa oleva merkintä
hyväksytystä testauksesta sekä testauksesta saatu kirjallinen pöytäkirja.
Ruiskun
testaustodistuksesta tarkastetaan, että testaus on voimassa. Uudesta kasvinsuojeluruiskusta
tarkastetaan, että siinä on CE-merkintä tai viljelijältä pyydetään lisäksi nähtäville ruiskun
vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ennen 15.12.2011
hankitusta
ruiskusta
tarkastetaan
vaatimuksenmukaisuus koneeseen kiinnitetystä merkinnästä. Tarkastettavista ehdoissa on kerrottu
alla tarkemmin.
Ammattimaiseen kasvinsuojeluaineiden levitykseen saa käyttää vain levitysvälineitä, joiden
asianmukainen toiminta on varmistettu viiden vuoden välein testaamalla. Levitysvälineen
testauksesta
viljelijällä
on
pöytäkirja,
ja
hyväksytty
levitysväline
on
merkitty
71
hyväksymismerkinnällä.
67
Laki 1563/2011 10 §
VNa 366/2007 28 §
69
Laki 1563/2011 10 §
70
VNa 235/2015 11 §
71
Laki 1563/2011 12 §
68
48
Uutta kasvinsuojeluaineen levitysvälinettä ei tarvitse testata ensimmäisten viiden vuoden aikana
välineen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudelle säädetyt vaatimukset.72 Vaatimusten
täyttymisen valmistaja osoittaa koneeseen kiinnitetyllä CE-merkinnällä ja koneen mukana
toimitetulla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.
Jos kasvinsuojeluruisku on hankittu uutena ennen 15.12.2011, ruiskun on täytettävä SFS-EN 12761 standardisarjan määräykset, kun se otetaan käyttöön. Ruiskua ei tarvitse testauttaa ensimmäisten
viiden vuoden aikana välineen hankinnasta, jos ruiskussa on pysyvä merkintä, joka osoittaa sen
olevan em. standardisarjan mukainen. Merkintä voidaan tehdä ruiskun tyyppikilpeen tai ruiskun
runkoon voidaan kiinnittää erillinen tarra tai kilpi, jossa vaatimuksenmukaisuus todetaan.
Käytetyn ruiskun ostajan ei tarvitse testauttaa ruiskua, jos ruiskun mukana seuraa voimassa oleva
testauspöytäkirja ja ruiskussa on testauksesta ilmoittava tarra. Käytetty ruisku on testautettava, kun
ruiskun testauksesta on kulunut viisi vuotta. Testaus koskee muitakin kuin ympäristökorvaukseen
sitoutuneilla maatiloilla käytettäviä ruiskuja. Valvonnassa on huomioitava, että kaikki tilat eivät käytä
kasvinsuojeluaineita tai kasvinsuojeluaineita ei käytetä joka vuosi. Kasvinsuojeluruiskua ei tarvitse
testata, jos sillä levitetään vain esim. lehtilannoitteita ja ei levitetä kasvinsuojeluaineita.
Ruiskun testausvaatimus ei koske ns. reppuruiskua, koska vaatimus koskee vain itse kulkevia ja
traktorikäyttöisiä ruiskuja. Sen sijaan reppuruiskulla kasvinsuojeluaineita maatalousmaalle
levittävällä henkilöllä on oltava suoritettuna kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutus tai
kasvinsuojeluainetutkinto.
Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan yleisiä periaatteita73
Ehto tarkastetaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Lohkokohtaisista muistiinpanoista
tarkastetaan, että muistiinpanoihin on merkitty kasvinsuojeluaineen nimi, käyttöaika, kohdeala,
viljelykasvi, käyttömäärät ja käytön syy.
15.3 RAVINTEIDEN TASAPAINOINEN KÄYTTÖ
RTK on tilakohtainen vuosittain toteutettava toimenpide, jonka ehdot koskevat kaikkia
ympäristökorvaukseen sitoutuneita. RTK:n ehtoina ovat lannoittaminen valtioneuvoston asetuksen
235 liitteiden mukaisesti, 5-vuotinen viljelysuunnitelma, vuosittain laadittava viljelysuunnitelma,
viljavuustutkimukset, lohkokohtaiset muistiinpanot, peltomaan laatutesti, koulutusvaatimus sekä
suojakaistat ja monimuotoisuuskaistat. Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on noudatettava
maatilan koko peltoalalla ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpidettä. Tilakohtaista
toimenpidettä on noudatettava siis kaikilla sitoumuksen ulkopuolisillakin lohkoilla. Toimenpiteeseen
sitoutuminen on edellytyksenä ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumiselle.
Toimenpiteen perustaso
RTK:n perustasoon kuuluu vaatimuksia täydentävistä ehdoista. Perustasoon kuuluu taulukossa 2
olevien vaatimusten noudattaminen74. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri
vaatimukset tarkastetaan.
72
73
VNa 400/2008
VNa 235/2015 11 §
49
Taulukko 2. RTK:n perustaso.
Perustason vaatimus
Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita
(täydentävät ehdot)
Tilalla
on
noudatettu
kasvinsuojeluaineen
sitovia
myyntipäällysmerkintöjä (täydentävät ehdot)
Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m3 vuodessa, on voimassa
oleva lanta-analyysi (täydentävät ehdot)
Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 metrin levyinen
piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta
Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole
levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot)
Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tai istutettu
tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot)
Tarkastelupaikka
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot)
Maastotarkastus
Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen
sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot)
Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna
mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja
markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta
Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa
lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on
enintään 170 kg/ha (täydentävät ehdot)
Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity
Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa,
liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden
levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa (täydentävät
ehdot)
Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa
lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään
35 kg/ha (täydentävät ehdot)
Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 §
mukaisesti (täydentävät ehdot)
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Taulukon kaksi ensimmäistä (Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ja
Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä) kasvinsuojeluaineisiin
liittyvää vaatimusta valvotaan Eviran kasvinsuojeluaineita koskevan valvontaohjeen mukaisesti.
74
VNa 235/2015 18 §
50
Kasvinsuojeluaineiden käyttö valvotaan kaikilta RTK:n ja siis ympäristökorvauksen valvonnassa
olevilta tiloilta eli noin 5 % tiloista. Perustasossa olevien kasvinsuojeluaineisiin liittyvien vaatimusten
valvonnassa ei voi käyttää lohko-otantaa, joten kasvinsuojeluainevalvonta koskee kaikkia tilan
lohkoja. Valvonta siis poikkeaa täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnasta, jossa on tukea
hakeneista tiloista noin 1 % ja valvonnassa käytetään lohko-otantaa. Lisäksi täydentävien ehtojen
kasvinsuojeluainevalvonnassa kasvinsuojeluaineiden käyttö lohkoittain valvotaan jo paikan päällä
tilalla.
Perustason vaatimuksen Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä
tarkastukseen ei kuulu varastoinnin valvonta. Tiloilta ei siis tarvitse tarkastaa, että
kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista, lasten ulottumattomissa
myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan. Varastointi valvotaan vain niiltä tiloilta, jotka ovat
täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa.
Tukiehdot
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 3 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu,
missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 3. RTK:n tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Lohkoa on lannoitettu valtioneuvoston asetuksen 235 liitteiden Talviaikainen
mukaisesti
asiakirjavalvonta
Lohkolla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma
Viljelijä on aloittanut lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen
Tilalla on voimassa olevia viljavuustutkimuksia
Vesistön varrella on vähintään 3 metriä leveä nurmi-, heinä- tai
Maastotarkastus
niittykasvillisuuden peittämä suojakaista
Suojakaistaa ei ole lannoitettu
Maastotarkastus
Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla
Maastotarkastus
Monimuotoisuuskaista on ehtojen mukainen
Maastotarkastus
Lohkokohtaiset muistiinpanot ovat ehtojen mukaiset
Tilalla on ehtojen mukaiset viljavuustutkimukset
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Lohkolla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma75
Tilalla tarkastetaan peruslohkoittain, että on olemassa viljelysuunnitelma, joka kattaa koko
peruslohkon alan. Jos peruslohkolla on kasvulohkoja, niin kasvulohkojen yhteenlasketun alan pitää
olla yhtä suuri kuin peruslohkon pinta-alan. Jos suunnitelmaa ei ole tehty koko alalle, niin
Tukisovellukseen tallennetaan ala, jolta suunnitelma on tehty.
75
VNa 235/2015 18 §
51
Viljelysuunnitelma on laadittava myös lohkoista, joilla ei ole tarkoitus toteuttaa mitään viljelytoimia.
Viljelysuunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä on esitettävä vähintään
ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 4 (hakuopas s. 122) kerrotut tiedot.
Luomutilojen viljelykiertosuunnitelma hyväksytään ympäristökorvauksen ehtojen mukaiseksi
viljelysuunnitelmaksi, mikäli siinä esitetään ehdoissa vaaditut asiat.
Tarkastetuista viljelysuunnitelmista tulee lohkokohtaisesti merkitä havainnot peltovalvonnan
lohkokohtaiselle tarkistuslistalle.
Viljelijä on aloittanut lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on aloittanut muistiinpanojen tekemisen. Viljelijällä on oltava esittää
aloitetut muistiinpanot tai materiaalia, joiden perusteella muistiinpanot pystyy tekemään. Viljelijän
esittämät tiedot sähköisestä viljelysuunnitteluohjelmasta ovat riittävät. Muistiinpanoja ei tarvitse
tarkastaa paikan päällä tilalla lohkokohtaisesti, koska tarkempi tarkastelu tehdään talviaikaisen
asiakirjavalvonnan yhteydessä. Peltovalvonnan yhteydessä ei edellytetä valmiita muistiinpanoja,
koska useimmiten kaikkia viljelytoimia ei ole vielä valvontaan mennessä tehty.
Tilalla on voimassa olevia viljavuustutkimuksia
Tilalla tarkastetaan, onko viljelijällä esittää viljavuustutkimuksia viljelyssä olevista lohkoista.
Tarkastus tehdään pyytämällä viljavuustutkimukset nähtäville. Peltovalvonnan yhteydessä riittää,
että viljelijällä on esittää yhdenkin lohkon osalta voimassa oleva viljavuustutkimus.
Viljavuustutkimusten tarkempi lohkokohtainen tarkastelu tehdään vasta talviaikaisen
asiakirjavalvonnan yhteydessä. Peltovalvonnan yhteydessä on tarkoituksena antaa seuraamukset
vain niistä tapauksista, joissa viljavuustutkimuksia ei ole ollenkaan tai ne ovat kaikki vanhentuneet.
Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta paitsi
linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Uuden viljavuustutkimuksen
tuloksen on pitänyt olla käytettävissä ennen lannoituksia. Aiemmin ympäristötukijärjestelmään
sitoutuneen maatilan viljavuustutkimusten on oltava ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen
mukaiset sen jälkeen, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta. Viljelijällä, joka antaa
ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristötukijärjestelmässä, on
oltava ehdot täyttävä viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.76
Seuraamusta annettaessa huomioidaan se, jos vanhat viljavuustutkimukset ovat olleet voimassa
viljelysuunnitelmaa ja lannoituksia tehtäessä, mutta eivät ole enää voimassa valvontahetkellä.
Tällaisessa tapauksessa tilalle voidaan antaa lievempi seuraamus.
Vesistön varrella on vähintään 3 m leveä nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä
suojakaista77
Ehdon perustasona on tarkastettava, että vesistön varrella on vähintään 1 m piennar. Täydentävien
ehtojen valvonnasta on kerrottu kohdassa 17.
76
77
MMMa 237/2015 6 §
VNa 235/2015 18 §
52
Ennen tilalle ja lohkoille menemistä on tarkasteltava alustavasti Tukisovelluksesta tai Kartturista,
rajoittuvatko tilan lohkot vesistöihin ja onko tilalla suojakaistatarvetta. Vesistöt voidaan tarkastaa
Syken uomaverkostosta, joka on omana tasonaan Tukisovelluksessa ja Kartturissa.
Tilalla tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti, onko suojakaista ehtojen mukainen. Lohkon vesistön
puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään 3 m leveä monivuotisen nurmi-, heinä- tai
niittykasvillisuuden peittämä suojakaista.78 Suojakaista hyväksytään, vaikka sen leveys olisi
yksittäisissä kohdissa alle vaaditun, jos se kuitenkin enimmäkseen on kunnossa.
Suojakaistan kasvillisuudessa olevat puutteet voidaan hyväksyä, jos kasvillisuus on tuhoutunut
rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä, ojien kunnostustyötä tehtäessä tai valtaojien perkauksen
yhteydessä tai muulla vastaavalla tavalla ja olosuhteet eivät ole sallineet uuden kasvuston kylvöä.
Näissä tapauksissa on oltava lohkokohtaisissa muistiinpanoissa merkintä tehdyistä toimenpiteistä.79
Merkintä tmv. kirjallinen tieto on oltava jo tilalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä ja se
tarkastetaan tilalla poiketen muista lohkokohtaisista muistiinpanoista. Jos uutta suojakaistaa ei ole
kylvetty lohkolle heti olosuhteiden salliessa ja merkintää ei ole, niin lohkon suojakaista ei ole ehtojen
mukainen ja havainto kirjataan tarkistuslistalle. Talven aikana tuhoutunut suojakaistan kasvusto on
pitänyt kylvää uudestaan jo keväällä. Suojakaistaa ei saa uusia suojaviljaan kylväen.
Suojakaistan nurmen kylvö on todettava uudella käynnillä, jos nurmi ei ole kylvettynä
tarkastushetkellä. Uusintakäynti tehdään vain, jos olosuhteet eivät ole sallineet kylvöä. Muissa
tapauksissa suojakaista hylätään.
Seuraavissa tapauksissa suojakaistaa ei tarvitse jättää, koska peruslohko ei rajoitu vesistöön:
1) pellon ja vesistön välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata
tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse
maatalousmaalle;
2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai
muulla vastaavalla tavalla.80
Lohkon etäisyys vesistöstä mitataan vaakatasossa eli mittausta ei tehdä luiskan suuntaisesti.
Suojakaista on jätettävä, jos vesistön ja lohkon välinen etäisyys on keskimäärin alle 10 m.
Lohkolla voi olla suojakaistatarve, vaikka uomaverkoston mukaan lohko ei rajoitu vesistöön.
Uomaverkosto ei ole täydellinen aineisto ja siinä voi olla puutteita. Uomasta tmv. kysytään lisätietoja
ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, jos valvonnassa tulee vastaan
mahdollisesti vesistöksi luokiteltava uoma tmv. Jos uoma tmv. todetaan vesistöksi, niin
uomaverkostossa todetusta puutteesta lähetetään ELY-keskuksen toimesta korjauskehotus
osoitteeseen vipu.uomat@ymparisto.fi. Viljelijää kehotetaan perustamaan suojakaista
mahdollisimman pian, jos uoma todetaan valvonnassa vesistöksi. Seuraamuksia puuttuvasta
suojakaistasta ei anneta, ellei kyseessä ole niin selvä tapaus, että viljelijän olisi pitänyt ymmärtää,
että uomaverkostossa on virhe ja jättää lohkolle suojakaista.
78
MMa 237/2015 11 §
MMa 237/2015 11 §
80
VNa 235/2015 18 §
79
53
Uomaverkoston käyttöönoton jälkeen aiemmin valtaojaksi luokiteltu uoma on saattanut muuttua
vesistöksi. Viljelijä ei välttämättä ole muutoksesta tietoinen, jos viljelijä ei käytä Vipu-palvelua tai ei
ole katsonut päivitettyjä uomaverkoston tietoja. Suojakaista on oltava, vaikka viljelijä ei ole tietoinen
tapahtuneesta muutoksesta. Seuraamusta annettaessa voidaan kuitenkin huomioida se, että viljelijä
ei ole ollut tietoinen tapahtuneesta muutoksesta, eikä ole sen takia suojakaistaa perustanut. Tällöin
valvonnassa on pystyttävä toteamaan, että uoma on aiemmin luokiteltu valtaojaksi.
Keskimäärin yli 3 metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko, jonka kasvikoodi
voi olla suojakaista tai se voi vastata pellonkäyttömuotoa (esimerkiksi nurmi tai viherkesanto).
Huomioitava on, että viherkesannolle ei makseta ympäristökorvausta. Suojakaista ei saa olla
keskimäärin yli 10 metriä leveä eli suojakaistakasvikoodia ei voi käyttää keskimäärin yli 10 metriä
leveissä suojakaistoissa.
Suojakaistalla on oltava nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuutta, joten sen kasvillisuus voi olla hyvin
monilajista. Suojakaistan kasvillisuus arvioidaan valvonnassa ja tarvittaessa se hylätään, jos
kasvillisuus ei ole ehtojen mukaista. Tällöin suojakaista kehotetaan uusimaan mahdollisimman pian.
Suojakaistasta tehdyt havainnot kirjataan lohkotasolla tarkistuslistaukseen, josta havainnot
siirretään Tukisovellukseen. Suojakaistojen seuraamuksen laskentaa varten on laadittu Exceltaulukko, johon tallennetaan peruslohkon nimi, vaaditun suojakaistan määrä ja todetun suojakaistan
määrä. Taulukko laskee suojakaistojen seuraamuksen annettujen tietojen perusteella.
Suojakaistaa ei ole lannoitettu81
Tilalla tarkastetaan, onko suojakaistalle levitetty lannoitteita. Suojakaista hylätään, jos sille on
levitetty lannoitteita.
Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla82
Suojakaistan kasvillisuutta ei lähtökohtaisesti saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla.
Jos valvonnassa todetaan suojakaistalla käytetyn kasvinsuojeluaineita pesäketorjuntana, niin ennen
seuraamuksen
antamista
varmistetaan
lohkokohtaisista
muistiinpanoista,
onko
kasvinsuojeluaineiden käyttö merkitty muistiinpanoihin ja onko käytölle ollut jokin ehdoissa mainittu
peruste. Kasvuston hävittäminen ja uusiminen ovat sallittuja vaikeissa rikkakasvitapauksissa
kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti pesäketorjuntana.
Vaikealla rikkakasvitilanteella tarkoitetaan tuulen mukana tai muuten helposti muille peltolohkoille
leviävien rikkakasvien laajamittaista esiintymistä, puuvartisten kasvien tai pensaiden taimettumista
lohkolle, haitallisten vieraslajikasvien esiintymistä tai muuta vastaavaa tilannetta. Hukkakauran
torjunta voidaan toteuttaa suojakaistalla hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti
kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti.83
81
MMMa 237/2015 11 §
MMMa 237/2015 11 §
83
MMMa 237/2015 11 §
82
54
Lohkon suojakaista hylätään, jos kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei ole merkitty muistiinpanoihin, eikä
käytölle ole ollut perustetta. Jos suojakaistan kasvusto on tuhottu kauttaaltaan, niin on arvioitava,
onko koko kasvuston tuhoamiselle ollut perustetta.
Monimuotoisuuskaista on ehtojen mukainen
Ennen maastotarkastusta viljelijältä kysytään, onko tilalla monimuotoisuuskaistoja.
Monimuotoisuuskaistat on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Merkitsemättömiä
monimuotoisuuskaistoja ei hyväksytä ja niistä aiheutuu RTK:n seuraamus.
Monimuotoisuuskaistoista tarkastetaan maastossa sijainti, kasvillisuus, hoito ja sadon korjaaminen.
Monimuotoisuuskaistaa on hoidettava samalla tavalla kuin suojakaistaa.
Monimuotoisuuskaista voi olla peruslohkon muilla kuin vesistöihin rajoittuvilla reunoilla ja sen leveys
voi olla keskimäärin enintään 3 m. Monimuotoisuuskaista sisältyy varsinaisen viljelykasvin pintaalaan. Yli 3 m leveät kaistat on jaettava omiksi kasvulohkoikseen samalla tavoin kuin jos suojakaista
todetaan yli 3 m leveäksi. Kasvulohkolle todetaan kasvi, joka vastata pellonkäyttömuotoa
(esimerkiksi nurmi tai viherkesanto).
Monimuotoisuuskaista voidaan perustaa nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä
kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voi myös kasvaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla,
mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä keskimäärin enintään 3 m leveältä
kaistalta lohkon reunalla tai reunoilla sato korjaamatta.84 Jos monimuotoisuuskaistalla kasvaa samaa
kasvia kuin lohkon muulla osalla ja sato on korjattu, niin monimuotoisuuskaistasta aiheutuu
seuraamus.
15.4 LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET
15.4.1 LIETELANNAN SIJOITTAMINEN PELTOON
Toimenpiteen ehtona on, että lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen
orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Ainetta
on levitettävä vähintään 20 m3/ha vuodessa.85
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 4 olevien vaatimusten noudattaminen.86 Taulukossa
on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 4. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon perustaso
Perustason vaatimus
Tarkastelupaikka
Lannoitteet on levitetty pellolle siten, että valumia vesiin ei Maastotarkastus
84
MMMa 237/2015 11 §
VNa 235/2015 19 §
86
VNa 235/2015 19 §
85
55
tapahtunut eikä pohjamaa tiivistynyt (täydentävät ehdot)
Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pellolle
1.11.–31.3. (täydentävät ehdot)
Lannoitteita ei ole levitetty lumipeitteiseen tai routaantuneeseen
eikä veden kyllästämään maahan (täydentävät ehdot)
Suojakaistasta seuraavalle viiden metrin vyöhykkeelle vesistöstä
lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pintaan,
ellei peltoa ole muokattu vuorokauden kuluessa levityksestä
Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on
levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli
15 prosenttia (täydentävät ehdot)
Kalteville peltolohkon osille levitetyt muut lannat ja orgaaniset
lannoitevalmisteet on muokattu maahan kahdentoista tunnin sisällä
levityksestä (täydentävät ehdot)
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille
on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke
Maastotarkastus/
talviaikainen asiakirjavalvonta
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Perustason vaatimuksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden
ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke. Vaatimus ei ole
täydentävien ehtojen vaatimus, mutta on perustasossa. Tilalla tarkastetaan silmämääräisesti, onko
lohkolla olevan kaivon tai lähteen ympärille jätetty riittävä vyöhyke, jota ei ole lannoitettu lannalla
tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Vyöhykkeen vähimmäisleveysvaatimus riippuu maaston
korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Vyöhykkeen leveyden riittävyyden arvioinnissa
voi käyttää apuna ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta.
Tukiehdot
missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Osan tukiehdoista YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti kaikilta
viljelijöiltä ottaessaan vastaan viljelijöiden hakemuksen.
Taulukko 5. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon tarkastettavat tukiehdot
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Lietelanta on sijoitettu tai mullattu ehtojen mukaisella laitteella
Maastotarkastus
Levitetty aines on ehtojen mukaista
Talviaikainen asiakirjavalvonta
3
Levitetty määrä on vähintään 20 m /ha vuodessa
Levitetyn aineksen ravinnemäärät eivät ylitä RTK:n sallittuja
lannoitustasoja
56
Lietelanta on sijoitettu tai mullattu ehtojen mukaisella laitteella
Tilalla tarkastetaan levitykseen käytettävä laite, jos viljelijä käyttää levitykseen omaa kalustoa ja on
valinnut toimenpiteen. Urakoitsijan käyttämää laitetta ei tarvitse tarkastaa, koska urakoitsija ei
välttämättä ole tiedossa peltovalvontaa tehtäessä. Käytössä voi olla myös eri urakoitsijoita, joita
käytetään satunnaisesti. Valvontakäynnin yhteydessä myös todetaan, jos se käynnin yhteydessä on
mahdollista, onko lietelannan levitys tehty peltolohkolla ehtojen mukaisesti.
Ehtojen mukaan lietelanta, virtsa ja vastaavat aineet on levitettävä laitteella, joka leikkaa lohkon
pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös
käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty aineita levittävään yksikköön.87
Toimenpiteen muissa tukiehdoissa todetuista noudattamatta jättämisistä annetaan seuraamukset jo
peltovalvonnassa, jos käy ilmi, että ehtoja ei ole noudatettu. Havainnot kirjataan tarkistuslistauksen
kasvulohkokohtaisiin lisätietoihin. Seuraamuksen antamisessa on huomioitava että alat, joille on
levitetty tai levitetään lietettä, ilmoitetaan vasta syksyllä.
15.4.2 RAVINTEIDEN JA ORGAANISEN AINEKSEN KIERRÄTTÄMINEN
Toimenpiteen ehtona on, että lohkolle on lisättävä vähintään 15 m3/ha/vuosi ravinnepitoista
orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia.
Käytettävien materiaalien on oltava lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisia orgaanisia
lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta maatilalta hyötykäyttöön hankittua
kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta.88
Taulukko 6. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen perustaso
Perustason vaatimus
Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden
kuormaaminen tehdään tiivispohjaisella alustalla (täydentävät
ehdot) (huom. ehto tarkastetaan vasta vuoden 2016 valvonnassa)
Lannoitteet on levitetty pellolle siten, että valumia vesiin ei
Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuivaainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, on levitysaikana säilytetty
pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa (täydentävät
87
MMMa 237/2015 12 §
VNa 235/2015 20 §
89
VNa 235/2015 20 §
88
57
Tarkastelupaikka
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus/
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
ehdot)
Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on
muokattu maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun
ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä
Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja
orgaanista lannoitevalmistetta on levitetty 15.9. jälkeen vain
sijoittamalla (täydentävät ehdot)
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille
on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke
Lannoitevalmistelain
nojalla
annettuja
säännöksiä
yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista
ja
kiinteistökohtaisista
käsittelyjärjestelmistä peräisin olevien lietteiden käyttörajoituksista
on noudatettu
Maastotarkastus
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Perustason vaatimuksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden
ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke. Vaatimus ei ole
täydentävien ehtojen vaatimuksena, mutta tulee asetuksesta 1250/2014 perustason vaatimukseksi.
Tilalla tarkastetaan silmämääräisesti, onko lohkolla olevan kaivon tai lähteen ympärille jätetty
riittävä vyöhyke, jota ei ole lannoitettu lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Vyöhykkeen
leveys riippuu maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Vyöhykkeen leveyden
riittävyyden arvioinnissa voi käyttää apuna ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta.
Tukiehdot
missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Osan tukiehdoista YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti kaikilta
viljelijöiltä ottaessaan vastaan viljelijöiden hakemukset.
Taulukko 7. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen tarkastettavat
tukiehdot.
Levitetty aines on ehtojen mukaista (sis. kuiva-ainepitoisuuden)
Levitetty määrä on vähintään 15 m3/ha vuodessa
Levitetyn aineksen ravinnemäärät eivät ylitä RTK:n sallittuja
lannoitustasoja
Toimenpiteessä ei ole varsinaisia tilalla tarkastettavia tukiehtoja. Toimenpiteen muissa tukiehdoissa
todetuista noudattamatta jättämisistä annetaan seuraamukset jo peltovalvonnassa, jos käy ilmi, että
58
ehtoja ei ole noudatettu. Havainnot kirjataan tarkistuslistauksen kasvulohkokohtaisiin lisätietoihin..
Seuraamuksen antamisessa on huomioitava että alat, joille on levitetty tai levitetään orgaanista
ainesta, ilmoitetaan vasta syksyllä.
15.4.3 VALUMAVESIEN HALLINTA
Toimenpiteen ehtona on, että korvauskelpoiselle lohkolle on rakennettu säätösalaojitus,
säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla, jolla
on ollut maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä. Lisäksi
toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla, jonka on analyysin perusteella todettu olevan
suurimmaksi osaksi maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Toimenpidettä
voidaan toteuttaa hapanta sulfaattimaata olevalla korvauskelpoisella lohkolla, jos se sijaitsee
Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valumaalueiden välisellä alueella.90
Säätösalaojitetulla lohkolla vedenpinnan säätöä on toteutettava nostamalla tai laskemalla
padotuskorkeutta kokoojaojaan asennetuissa säätökaivoissa tai muilla padotuslaitteilla. Viljelijän on
säädettävä padotuskorkeutta ja huolehdittava laitteiden kunnosta. Säädön toteutuksesta on
pidettävä kirjaa.91
Säätökastelussa peltoalueen vesitaloutta on säädeltävä salaojaojastojen kautta tapahtuvan kastelun
ja säädetyn kuivatuksen avulla. Kuivatusvesien kierrätyksessä peltoalueelta kertyvät valumavedet on
varastoitava kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena
johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Hoitotoimenpiteenä salaojaojastoon on johdettava
kasteluvettä luonnonvesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Vesi on padottava
säätökaivojen tai muiden padotuslaitteiden avulla alueen salaojaojastoihin, joista se imeytyy
maaperään. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja
huoltotoimenpiteet.92
Taulukko 8. Toimenpiteen valumavesien hallinta perustaso
Perustason vaatimus
Tarkastelupaikka
Kasteluveden ottoon on lupa ja luvan ehtoja on noudatettu
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Maastotarkastus
90
VNa 235/2015 21 §
MMMa 237/2015 14 §
92
MMMa 237/2015 14 §
93
VNa 235/2015 21 §
91
59
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Tukiehdot
missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Muut toimenpiteen tukiehdot YTA-alue tarkastaa
hallinnollisesti ottaessaan vastaan viljelijän hakemuksen.
Taulukko 9. Toimenpiteen valumavesien hallinta tarkastettavat tukiehdot
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Lohkolla on säätökaivot ja/tai laitteisto
Maastotarkastus
Säädöstä, hoidosta tai huoltotoimenpiteistä on pidetty kirjaa
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Lohkolla on säätökaivot ja/tai laitteisto
Tilan lohkoilla tarkastetaan, että lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai
kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Valvonnassa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, onko
kaivot tai laitteistot sellaisia, että niillä päästään toimenpiteen tavoitteisiin.
Säätösalaojituksessa lohkolla on oltava kaivoja, joiden avulla voidaan säädellä padotusta.
Säätökastelussa tai kuivatusvesien kierrätyksessä lohkolla on oltava joko pumput kasteluveden
johtamiseen salaojastoon tai mahdollisuus johtaa kasteluvettä painovoimaisesti. Lohkolla on oltava
myös säätökaivoja tai muuta laitteistoa, jolla kasteluvesiä voidaan padottaa.94
Kuivatusvesien kierrätyksessä vaatimuksena on erillinen lisäveden hankintapaikka tai varastoallas,
josta vesi johdetaan lohkolle säätökastelujärjestelmän avulla.95
Muista toimenpiteeseen liittyvistä tukiehdoista annetaan seuraamukset maastotarkastuksen
yhteydessä, jos niissä todetaan noudattamatta jättämisiä.
15.4.4 YMPÄRISTÖNHOITONURMET
Ympäristönhoitonurmien toimenpiteessä viljelijän on perustettava ja ylläpidettävä sitoumusalalla
monivuotinen nurmikasvusto. Toimenpide voi koskea joko suojavyöhykettä, monivuotista
ympäristönurmea tai luonnonhoitopeltonurmea.
94
95
MMMa 237/2015 14 §
MMMa 237/2015 14 §
60
Suojavyöhykkeet voidaan perustaa lohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella,
vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan
kosteikkoon.96 Suojavyöhykkeellä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla
käsittelemätön nurmi. Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana ja niitetty kasvimassa
on korjattava pois.97 Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on köyhdyttää maata ravinteista ja vähentää
siten ravinteiden huuhtoumia vesistöön.
Monivuotiseksi ympäristönurmeksi voidaan ilmoittaa nurmea kasvava kasvulohko, joka sijaitsee joko
pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jonka maalaji on turvetta tai multamaata. 98
Happamilla sulfaattimailla ympäristönurmia voi perustaa kohdentamisalueella, josta on kerrottu
tarkemmin ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 5.3 ja liitteessä 5. Monivuotisella
ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sitoumuskauden ajan. Kasvusto on
korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi.99
Luonnonhoitopeltonurmi voidaan perustaa uutena nurmena tai sellaiseksi voidaan ilmoittaa
monilajiseksi kehittyneitä vanhoja nurmia. Luonnonhoitopeltonurmi on säilytettävä samalla lohkolla
vähintään 2 kasvukautta.100 Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi.
Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että
rikkakasvien leviäminen voidaan estää.101
Taulukko 10. Toimenpiteen ympäristönhoitonurmet perustaso
Perustason vaatimus
Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 metrin leveä
Tarkastelupaikka
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
96
VNa 235/2015 22 §
MMMa 237/2015 15 §
98
VNa 235/2015 22 §
99
MMMa 237/2015 15 §
100
VNa 235/2015 22 §
101
MMMa 237/2015 15 §
102
VNa 235/2015 22 §
97
61
Maastotarkastus
Tukiehdot
Suojavyöhyke
missä yhteydessä ehdot tarkastetaan.
Taulukko 11. Suojavyöhykkeiden tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito
ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee Maastotarkastus
pohjavesialueen tai Natura 2000 -alueen peltolohkolla
Suojavyöhykkeellä kasvaa monivuotinen ja lannoittamaton nurmi
Maastotarkastus
Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai suojavyöhyke on laidunnettu
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Niitetty kasvimassa on käsitelty ja varastoitu asianmukaisesti
Laidunnus on toteutettu niin, ettei se aiheuta eroosiota eikä vaaranna
Maastotarkastus
luonnon monimuotoisuutta tai sille ei ole vesiensuojelullista estettä
Suojavyöhykkeen kasvusto on säilytetty perustamisvuodesta alkaen
Maastotarkastus
Suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella
hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee pohjavesialueen tai Natura 2000 -alueen
peltolohkolla103
YTA-alue on tarkastanut ja hyväksynyt hallinnollisesti, että viljelijän ilmoittama suojavyöhyke
rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon
tai sijaitsee pohjavesialueen tai Natura-alueen peltolohkolla. Valtaojaa ei kuitenkaan pysty kaikissa
tapauksissa todentamaan hallinnollisesti, koska kaikkia valtaojia ei ole piirretty saatavilla oleviin
kartta-aineistoihin. Lisäksi kartta-aineistoissa saattaa olla virheitä, koska valtaojat perustuvat osittain
viljelijän omiin ilmoituksiin. YTA-alue kuulee tarvittaessa viljelijää valtaojista ja kuulemisen jälkeen
joko hyväksyy tai hylkää suojavyöhykkeen.
Vesistöistä, kosteikoista, pohjavesialueista ja Natura-alueista on saatavilla kattavaa ja luotettavaa
viranomaistietoa, joten valvonnassa tarkastelu kohdistuu erityisesti valtaojan varrella oleviin
suojavyöhykkeisiin. Tilalla tarkastetaan, sijaitseeko suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ja YTA-alueen
suojavyöhykkeeksi hyväksymä lohko valtaojan varrella. Lisäksi tarkastetaan, onko suojavyöhyke
valtaojan tai vesistön läheisyydessä ehtojen mukaisesti.
Valtaojaan liittyvä tarkastelu aloitetaan katsomalla valvontakartalta, Kartturista tai
Tukisovelluksesta, onko suojavyöhykkeeksi ilmoitetun lohkon valtaojan varressa valtaojaviivatyyppi.
103
VNa 235/2015 22 §
62
Viivatyyppi on muutettava, jos valvonnassa todetaan, että kyseessä ei ole valtaoja. Valtaojaviiva on
lisättävä, jos valvonnassa lohkon todetaan olevan valtaojan varrella ja viivaa ei entuudestaan ole.
Ennen tilakäyntiä voidaan tarkastaa myös peruskartoista, onko valtaoja merkitty niille. Lohkolla
arvioidaan, sijaitseeko suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ala valtaojan varrella. Arvioinnissa voi käyttää
apuna valtaojan määritelmää: Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on
kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta
tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta.
Tarvittaessa valtaojasta voi kysyä lausunnon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Suojavyöhykkeen lohkokohtainen korvaus hylätään, jos on perustellusti todettavissa,
että kyseessä ei ole valtaoja. Vuodesta 2016 alkaen seuraamukset viedään takautuvasti myös
aiemmille vuosille.
Suojavyöhykkeen voi perustaa valtaojan tai vesistön välittömään läheisyyteen.104 Tilalla tarkastetaan,
sijaitseeko lohko riittävän lähellä valtaojaa tai vesistöä. Lohkon voi hyväksyä suojavyöhykkeeksi, jos
etäisyys vesistöön tai valtaojaan on joltain matkalta alle 10 metriä. Koko lohko voi olla
suojavyöhykettä, jos osalla lohkosta etäisyysvaatimus täyttyy. Etäisyys mitataan käyttäen
keskimääräistä vedenkorkeutta ja mittaus tehdään vaakatasossa. Tulvan on noustava pellolle kerran
20 vuodessa, että ala voi olla tulvan perusteella suojavyöhykettä.
Suojavyöhykkeellä kasvaa monivuotinen ja lannoittamaton nurmi105
Suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien
siemenseoksia. Suojavyöhyke voi olla myös aiemmin perustettu nurmi tai suojavyöhykkeen kasvusto
voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Vuodesta 2015 eteenpäin kylvettävän
suojavyöhykkeen siemenseoksessa voi olla enintään 20 % typensitojakasvin siemeniä. Valvonnassa
tarkastetaan typensitojakasvien määrä ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan
lohkokohtaisiin muistiinpanoihin merkityt siemenmäärät tai siemenkuitit.
Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa lukuun ottamatta kasvuston perustamisvaihetta, jolloin vähäinen
lannoitus on mahdollista lannoitustaulukkojen mukaisesti peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.
Suojavyöhykkeillä on sallittua käyttää kasvinsuojeluaineita vain vaikeiden rikkakasvien torjuntaan.
Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita
rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten
mukaisesti tai mekaanisesti.
Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai suojavyöhyke on laidunnettu106
Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon
luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen
voi käyttää hyödyksi. Kasvukautta seuraavana keväänä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole
riittävä toimenpide.
104
VNa 235/2015 22 §
MMMa 237/2015 15 §
106
MMMa 237/2015 15 §
105
63
Niitto ja sadon korjaaminen pois lohkolta on todettava uusintakäynnillä, mikäli ensimmäisellä
käynnillä toimia ei ole tehty.
Niitetty kasvimassa on käsitelty ja varastoitu asianmukaisesti107
Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet
eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai
joutomaalle. Tilalla ehto tarkastetaan kysymällä viljelijältä, että mihin tarkoitukseen kasvimassa on
käytetty.
Laidunnus on toteutettu niin, ettei se aiheuta eroosiota eikä vaaranna luonnon
monimuotoisuutta tai sille ei ole vesiensuojelullista estettä108
Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon
monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.
Lohkolta hylätään suojavyöhykkeen korvaus, jos lohkolla todetaan eroosiota esim. laiduntamisen
takia. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna
toimenpiteen tavoitteita.
Suojavyöhykkeen kasvusto on säilytetty perustamisvuodesta alkaen109
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt suojavyöhykkeen ehtojen mukaisesti. Tarkastelu
kohdistuu siihen, ettei viljelijä ole muokannut suojavyöhykkeen kasvustoa valvontavuoden aikana.
YTA-alue tekee vuosittain hallinnollisen ristiintarkastuksen siitä, että suojavyöhyke on ilmoitettu
perustamisen jälkeen joka vuosi suojavyöhykkeenä.
Huomioitava on, että nurmikasvillisuus on ehtojen mukaan mahdollista kylvää uudestaan tietyissä
tapauksissa. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut talven aikana, salaojien
kaivamisen vuoksi, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle
on pitänyt kylvää uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa.
Monivuotinen ympäristönurmi
Taulukko 12. Monivuotisten ympäristönurmien tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Monivuotisella ympäristönurmella kasvatetaan nurmi- ja heinäkasveja
Maastotarkastus
(ml. ruokohelpi)
Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai lohko on laidunnettu
Maastotarkastus
Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja
Maastotarkastus
nurmipeitteisenä
107
MMMa 237/2015 15 §
MMMa 237/2015 15 §
109
MMMa 237/2015 15 §
108
64
Nurmi on säilytetty perustamisvuodesta alkaen
Monivuotisen
ympäristönurmen
perustamisvuodesta alkaen
Maastotarkastus
kasvusto
on
säilytetty
Maastotarkastus
Monivuotisella ympäristönurmella kasvatetaan nurmi- ja heinäkasveja (ml. ruokohelpi)110
Kasvillisuus todetaan lohkolla ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa siemenkuiteista tai
lohkokohtaisista muistiinpanoista. Ehtojen mukaan monivuotisella ympäristönurmella on
kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja. Ruokohelpi hyväksytään myös tukikelpoiseksi kasviksi.
Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai lohko on laidunnettu111
Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon
luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Niitetty kasvimassa on korjattava pois monivuotiselta
ympäristönurmelta ja sen voi käyttää hyödyksi. Kasvukautta seuraavana keväänä tehtävä niitto ja
kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide.
Niitto ja sadon korjaaminen pois lohkolta on todettava uusintakäynnillä, mikäli ensimmäisellä
käynnillä toimia ei ole tehty.
Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä112
Monivuotisen ympäristönurmen voi laiduntaa, mutta lohkon on pysyttävä nurmipeitteisenä.
Lohkolta hylätään monivuotisen ympäristönurmen korvaus, jos lohkolta on laaja-alaisesti tuhoutunut
heinä- ja nurmikasvillisuus. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka
eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita.
Nurmi on säilytetty perustamisvuodesta alkaen113
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt monivuotisen ympäristönurmen ehtojen mukaisesti.
Tarkastelu kohdistuu siihen, ettei viljelijä ole muokannut kasvustoa valvontavuoden aikana. YTA-alue
tarkastaa hallinnollisesti vuosittain, että monivuotinen ympäristönurmi on ilmoitettu perustamisen
jälkeen joka vuosi monivuotisena ympäristönurmena.
Huomioitava on, että nurmikasvillisuus on ehtojen mukaan mahdollista kylvää uudestaan tietyissä
tapauksissa. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut talven aikana, salaojien
kaivamisen vuoksi, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle
on pitänyt kylvää uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa.
Luonnonhoitopeltonurmet
missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Ehtojen mukaan kohdentamisalueella voi olla yhteensä
enintään 20 % sitoumusalasta luonnonhoitopeltonurmia ja muulla alueella 5 %. Taulukossa esitetyt
vaatimukset koskevat kaikkia viljelijän luonnonhoitopeltonurmiksi ilmoittamia aloja, vaikka koko
110
MMMa 237/2015 16 §
MMMa 237/2015 16 §
112
MMMa 237/2015 16 §
113
MMMa 237/2015 16 §
111
65
alalle ei toimenpiteen korvausta maksettaisi. Rajat ylittävää osaa ei katsota viherkesannoksi, vaan
luonnonhoitopeltonurmeksi.
Taulukko 13. Monivuotisten luonnonhoitopeltonurmien tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on perustettu ehtojen
mukaisesti
Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja
nurmipeitteisenä
Luonnonhoitopeltonurmia on hoidettu niin, että rikkakasvien
leviäminen estyy
Tarkastelupaikka
Luonnonhoitopeltonurmella ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita
Maastotarkastus
Luonnonhoitopeltonurmen kasvustoa ei ole muokattu
Maastotarkastus
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti114
Luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava viimeistään 30.6. Tilalle aiheutuu täydentävien
ehtojen seuraamus sen lisäksi, että lohkolta hylätään toimenpiteen tuki, jos ehtojen mukainen
kasvusto on perustettu 30.6. jälkeen.
Luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien
siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä.
Typensitojakasvien määrä tarkastetaan ensisijaisesti silmämääräisesti maastossa ja tarvittaessa
varmennetaan lohkomuistiinpanoista/siemenkuiteista.
Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen
kylvämällä. Luonnonhoitopeltonurmet voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia ja
monilajisiksi kehittyneitä nurmia tai vuosina 2009–2014 niittykasveilla perustettuja
monimuotoisuuspeltoja. Valvonnassa on huomioitava, että aiemmin perustetun monivuotisen
nurmen kasvillisuus voi merkittävissä määrin koostua luonnonvaraisista heinistä ja ruohovartisista
kasveista, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin perustettua nurmikasvustoa.
Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä115
Luonnonhoitopeltonurmi voidaan laiduntaa, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri
vuoden. Lohkolta hylätään lhp-nurmen korvaus, jos lohkolta on laaja-alaisesti tuhoutunut heinä- ja
nurmikasvillisuus. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät
vaaranna toimenpiteen tavoitteita.
Luonnonhoitopeltonurmia on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy116
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa
niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää.
Vaikeina rikkakasveina voidaan pitää esim. rikkakasveja, joiden siemenet leviävät tuulen mukana.
114
MMMa 237/2015 17 §
MMMa 237/2015 17 §
116
MMMa 237/2015 17 §
115
66
Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä
vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta.
Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä
niittämätöntä kaistaa.
Luonnonhoitopeltonurmella ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita117
Luonnonhoitopeltonurmilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisen jälkeen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua päättämisen yhteydessä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö
todetaan silmämääräisesti lohkolla ja tarvittaessa myös lohkokohtaisista muistiinpanoista.
Luonnonhoitopeltonurmen kasvustoa ei ole muokattu118
Luonnonhoitopeltonurmia ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen
yhteydessä.
Luonnonhoitopeltonurmilla
voidaan
kuitenkin
tehdä
lyhytaikaisia
kunnostustoimenpiteitä, kuten salaojitusta, kalkitusta, valtaojien kaivamista ja perkausta sekä muuta
vastaavaa maan rakennetta ja vesitaloutta parantavaa toimenpidettä. Edellä mainittujen
toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti olosuhteiden salliessa
toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti119
Luonnonhoitopeltonurmet
on
säilytettävä
lohkolla
vähintään
2
kasvukautta.
Luonnonhoitopeltonurmien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan
YTA-alueella hallinnollisesti.
Peltovalvonnassa tarkastetaan, ettei valvontavuonna kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti.
Luonnonhoitopeltonurmet saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7.
alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten.
15.4.5 ORGAANISEN KATTEEN KÄYTTÖ PUUTARHAKASVEILLA JA SIEMENPERUNALLA
Orgaanisen katteen käyttöä puutarhakasveilla ja siemenperunalla koskevassa toimenpiteessä viljelijä
on sitoutunut kattamaan yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai
rivivälit ilmoittamiltaan ympäristösitoumukseen sisältyviltä korvauskelpoisilta kasvulohkoilta.120
117
MMMa 237/2015 17 §
MMMa 237/2015 17 §
119
VNa 235/2015 22 §
120
VNa 235/2015 24 §
121
VNa 235/2015 24 §
118
67
Taulukko 14. Toimenpiteen orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
perustaso.
Perustason vaatimus
Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty
Tarkastelupaikka
tai
istutettu
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Puutarhakasvien vähimmäiskasvitiheys täyttyy (täydentävät ehdot)
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Tukiehdot
Taulukko 15. Toimenpiteen orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Toimenpidettä on toteutettu ehdoissa mainitulla kasvilla ja rivivälit,
Maastotarkastus
rivit tai kummatkin on katettu ilmoituksen mukaisesti
Yksi- tai monivuotisten kasvien katemateriaali on ehtojen mukainen
Maastotarkastus
Kate on asetettu yksivuotisilla kasveilla kesäkuun loppuun mennessä,
Maastotarkastus
esikasvin vaativilla kasveilla heinäkuun loppuun mennessä
Kate on pidetty yllä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla
Maastotarkastus
kasvin koko viljelyajan
Toimenpiteen tukiehdoista paikan päällä tilalla tarkastetaan alla olevat vaatimukset.
Toimenpidettä on toteutettu ehdoissa mainitulla kasvilla ja rivivälit, rivit tai sekä kummatkin
on katettu ilmoituksen mukaisesti122
Toimenpiteen voi valita kaikille niille puutarhakasvilohkoille ja sertifioidun siemenperunan
valvotussa tuotannossa oleville lohkoille, joilla toimenpiteen toteutus on mahdollinen. Tilalla
tarkastetaan, että katetuksi ilmoitetulla lohkolla on toimenpiteessä sallittua kasvia (yksi- ja
monivuotiset puutarhakasvit on kerrottu sitoumusehtojen liitteessä 4). Sertifioidun siemenperunan
tuottajien on osoitettava valvonnassa, että kyseessä on sertifioidun siemenperunan tuotanto.123
122
123
MMMa 327/2015 19 §
VNa 235/2015 24 §
68
Todisteeksi käy kopio Eviralle tehdystä ilmoituksesta siemenperunan sertifioinnista tai pöytäkirja
Eviran tekemästä tarkastuksesta. Ilmoituksessa on oltava ala, jolla sertifioitua siemenperunaa
kasvatetaan ja tarkastuspöytäkirjassa erittely lohkoista.
Viljelijä on ilmoittanut tukihakemuksellaan katetut lohkot ja korvauksen maksu perustuu viljelijän
ilmoittamaan tietoon. Tilalla tarkastetaan, että lohkot on katettu ilmoitetun mukaisesti.
Tukiehtojen mukaan tilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko (min 0,05 ha) sellaista kasvia,
jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Toimenpide päätetään, jos valvonnassa ei todeta
yhdelläkään lohkolla katemateriaalia. Asiasta ilmoitetaan YTA-alueelle, joka päättää toimenpiteen
kuulemisen jälkeen.
Yksi- tai monivuotisten kasvien katemateriaali on ehtojen mukainen124
Yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella,
ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella
materiaalilla. Sertifioidun siemenperunan tuotantoalalla rivit ja rivivälit on katettava oljella.
Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko- tai
ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai
leikattavalla nurmikatteella. Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla
nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Lohkosta voi kattaa vain
rivin tai rivivälin tai lohkon voi kattaa kokonaan. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä
leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein.
Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta 90 %.
Kate on asetettu yksivuotisilla kasveilla kesäkuun loppuun mennessä, esikasvin vaativilla
kasveilla heinäkuun loppuun mennessä125
Yksivuotisten puutarhakasvien katevaatimus on täytettävä 30.6. mennessä. Esikasvin vaativilla
kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla katevaatimus on
täytettävä 31.7. mennessä. Katevaatimuksen täyttyminen on todettava uusintakäynnillä, jos tilalla
käydään ennen 30.6. tai 31.7. ja katetta ei ole ehtojen mukaan asetettu.
Kate on pidetty yllä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin koko viljelyajan126
Kate on säilytettävä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin kaikki viljelyvuodet.
Leikattava nurmikate on perustettava toimenpiteen ensimmäisenä toteuttamisvuonna tai kasvuston
istutusvuonna ja sen on peitettävä maanpinta seuraavana vuonna.
Jos lohkolla on ensimmäisenä toteuttamisvuonna aiemmin istutettu monivuotinen kasvusto ja
vaatimukset täyttävä nurmikate, katetta ei tarvitse perustaa uudelleen. Monivuotisten kasvien
muilla katteilla kuin nurmella voi toimenpiteen toteutuslohkoja lisätä myös myöhempinä
sitoumusvuosina.
124
MMMa 327/2015 19 §
MMMa 327/2015 19 §
126
MMa 327/2015 19 §
125
69
15.4.6 PELTOLUONNON MONIMUOTOISUUS
Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava
viherlannoitusnurmia
tai
monimuotoisuuspeltoja
tai
viljeltävä
kerääjäkasveja
tai
saneerauskasveja.127
Viherlannoitus tarkoittaa ensisijaisesti maanparannus- ja lannoitustarkoituksessa tapahtuvaa maata
parantavien kasvien viljelyä ja niiden sadon käyttöä kokonaan tai osaksi maanparannukseen ja
lannoitukseen. Kasvusto voi olla joko keväällä perustettu viherlannoitusnurmi tai edellisenä vuotena
suojaviljaan perustettu nurmilohko.
Monimuotoisuuspeltoihin luetaan riista- tai maisemakasveilla vuosittain perustettavat
monimuotoisuuspellot
sekä
niittyja
lintukasveilla
perustettavat
kaksivuotiset
monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspeltona ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa yli 3
metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille, sekä suurten peltoaukeiden keskelle.
Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 15 % tilan korvauskelpoisesta alasta. Riista- ja
maisemakasvit on säilytettävä lohkolla ensimmäistä kasvukautta seuraavaan kevääseen.
Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen
maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä
kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti
viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.128
Saneerauskasvit torjuvat ankeroisia, parantavat maan rakennetta ja vähentävät kasvitauteja.
Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua
kylvöstä. Sama kasvulohko voi olla saneerauskasvilla kylvettynä enintään 3 vuotta peräkkäin.129
Taulukko 16. Toimenpiteen peltoluonnon monimuotoisuus perustaso.
Perustason vaatimus
Tarkastelupaikka
Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 metrin leveä
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
127
VNa 235/2015 25 §
MMMa 327/2015 20 §
129
MMMa 327/2015 20 §
130
VNa 235/2015 25 §
128
70
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Tukiehdot
Viherlannoitusnurmet
Taulukko 17. Viherlannoitusnurmien tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Viherlannoitusnurmi on perustettu ehtojen mukaisesti
Maastotarkastus
Viherlannoitusnurmi on päätetty aikaisintaan 1.9. ja muokattu Maastotarkastus/
aikaisintaan 1.10. (pl. syysviljan kylvö)
Viherlannoitusnurmi on perustettu ehtojen mukaisesti131
Viherlannoitusnurmen kasvusto on perustettava joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna
suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Vanhan nurmen täydennyskylvöä typensitojakasvilla ei
hyväksytä.
Viherlannoitusnurmi on perustettava kylvämällä nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien
siemeniä. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 % on
oltava typensitojakasvien siemeniä. Valvonnassa tarkastetaan lohkon kasvusto ensisijaisesti
silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin merkityt
siemenmäärät tai siemenkuitit.
Viherlannoitusnurmi on päätetty aikaisintaan 1.9. ja muokattu aikaisintaan 1.10. (pl. syysviljan
kylvö)132
Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin. YTA-alue
tarkastaa hallinnollisesti ehdon noudattamisen. Vuonna 2013 ensimmäisen kerran ilmoitettu
viherlannoitusnurmi voi olla viherlannoitusnurmena vuodet 2013–2015 ja vuonna 2014 ilmoitettu
vuodet 2014–2016.133
Valvonnassa tarkastetaan että valvontavuonna viherlannoitusnurmi on päätetty ehtojen mukaisesti.
Viherlannoitusnurmen saa päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. ja muokata aikaisintaan 1.10., jos
seuraava viljelykasvi kylvetään keväällä. Viherlannoitusnurmen voi päättää tätä aiemmin, jos lohkolle
131
MMMa 327/2015 20 §
MMMa 327/2015 20 §
133
VNa 235/2015 59 §
132
71
kylvetään syyskylvöinen kasvi. Viherlannoitusnurmen päättäminen tarkastetaan ensisijaisesti
talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä lohkomuistiinpanoista, mutta seuraamuksen voi antaa jo
peltovalvonnan yhteydessä.
Ensimmäisenä vuonna kylvetyn viherlannoitusnurmen voi muokata jo saman kasvukauden aikana,
mikäli kasvusto on riittävästi kehittynyt ja täyttää viherlannoitusnurmen tarkoituksen.
Monimuotoisuuspellot
Taulukko 18. Monimuotoisuuspeltojen tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Monimuotoisuuspellon kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti
Maastotarkastus
Riistakasvien siemenseoksella perustettu monimuotoisuuspelto ei
sijaitse vilkasliikenteisen tien läheisyydessä
Monimuotoisuuspeltoja on hoidettu niin, että rikkakasvien
leviäminen estyy
Monimuotoisuuspelloille ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä
kasvustoa ole muokattu tai laidunnettu
Niittykasveilla perustettujen monimuotoisuuspeltojen kasvusto on
päätetty ehtojen mukaisesti
Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto
käytetään riistan ruokintaan
Maisema- ja riistakasvusto on päätetty aikaisintaan seuraavana
keväänä
Maastotarkastus/ristiintarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Monimuotoisuuspellon kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti134
Monimuotoisuuspellot on perustettava viimeistään 30.6. Tilalle aiheutuu täydentävien ehtojen
seuraamus sen lisäksi, että lohkolta hylätään toimenpiteen tuki, jos ehtojen mukainen kasvusto on
perustettu 30.6. jälkeen.
Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen.
Kasvuston voi kuitenkin perustaa kylvämällä sänkeen.
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään
yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki,
ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki,
päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi seoksessa voi olla
yksivuotisten niittykasvien, virnojen tai muiden yksivuotisten kasvien siemeniä.
Peltolinnuille tarkoitetun monimuotoisuuspellon siemenseoksessa voi olla edellä mainittujen lisäksi
pienempiä määriä ruisvirnan, hunajakukan, kehäkukan tai muiden yksivuotisten kukkivien linnuille
ravintoa tarjoavien kasvien siemeniä tai pellavien, durran, punahirssin, tattarin, hampun, maissin,
auringonkukan, kinuan, rypsin, rapsin, kuminan, viljojen tai muiden vastaavien peltokasvien
134
MMMa 327/2015 21 §
72
siemeniä. Viljojen siemeniä voi olla enintään 50 kg/ha. Apilat eivät ole toimenpiteessä hyväksyttäviä
niittykasveja.
Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä:
auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, virnat, ruiskaunokki, malvat,
kehäkukka, mesikät. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasveja, mutta niiden
osuus siemenseoksesta voi olla enintään 30 prosenttia.
Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari,
auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka,
rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja
apilan riistakasviseoksissa on aina oltava myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä tai apila,
siemeniä.
Riista- ja maisemakasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on kylvettävä vuosittain.
Riistakasvien siemenseoksella perustettu monimuotoisuuspelto ei sijaitse vilkasliikenteisen tien
läheisyydessä135
Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa sellaisten teiden
läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa. Tämän liikennemäärän ylittävät
tiet on nähtävissä Kartturissa omana tasona. Maaseutuvirasto tekee ristiintarkastuksen
vilkasliikenteisen tien läheisyyteen riistasiemenseoksilla perustetuista monimuotoisuuspellosta.
Seuraamukset voi kuitenkin antaa jo peltovalvonnan yhteydessä, jos ehdossa todetaan
noudattamatta jättäminen.
Monimuotoisuuspeltoja on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy136
Monimuotoisuuspeltojen kasvusto on vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitettävä ja puiden ja pensaiden
kasvu on estettävä.
Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista, jos rikkakasvien leviämisen
estäminen ei sitä edellytä. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon
luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8. Niitto on
toteutettava siten, että se ei vaaranna lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä
kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa.
Niittojätteen voi korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti.
Monimuotoisuuspelloille ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä kasvustoa ole muokattu tai
laidunnettu137
Monimuotoisuuspelloilla ei voi kylvön jälkeen käyttää kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuspeltoja
ei voi muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
Monimuotoisuuspeltoja ei saa laiduntaa.
135
MMMa 327/2015 21 §
MMMa 327/2015 22 §
137
MMMa 327/2015 22 §
136
73
Niittykasveilla
mukaisesti138
perustettujen
monimuotoisuuspeltojen
kasvusto
on
päätetty
ehtojen
Niittykasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi
kasvukautta. Niittykasvien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan
YTA-alueella hallinnollisesti.
Peltovalvonnassa tarkastetaan, ettei kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti.
Niittysiemenkasvuston voi päättää toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto
päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Päättäminen on tehtävä mahdollisimman myöhään
syksyllä tai vasta seuraavana keväänä, jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa. Monimuotoisuuspellon
saa päättää kemiallisesti.
Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto käytetään riistan ruokintaan139
Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko
monimuotoisuuspellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Lohkolta pois kuljetetun
sadon käyttäminen riistan ruokintaan on pystyttävä osoittamaan valvonnassa esim. kuittien tai
muiden vastaavien asiakirjojen avulla.
Kerääjäkasvit
Taulukko 19. Kerääjäkasvien tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Kerääjäkasvi on perustettu ehtojen mukaisesti
Maastotarkastus
Kerääjäkasvia ei ole lannoitettu
Maastotarkastus
Kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti
Maastotarkastus/talviakiaine
n asiakirjavalvonta
Kerääjäkasvi on perustettu ehtojen mukaisesti140
Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan
orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen
korjuuta 15.8. mennessä.
Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka,
muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi
vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia. Jos
kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä
kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen,
on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen
138
MMMa 327/2015 22 §
MMMa 327/2015 22 §
140
MMMa 327/2015 20 §
139
74
tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti,
mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka
kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen
mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut.
Tilalle on tehtävä tarvittaessa uusintakäynti, jos viljelijä ilmoittaa kylvävänsä kerääjäkasvin vasta
ennen sadonkorjuuta tai sadonkorjuun jälkeen. Uusi käynti on tehtävä 15.8. jälkeen, jos valvonta
tehdään tätä ennen ja kerääjäkasvia ei ole vielä kylvetty lohkolle, jolle sitä on ilmoitettu.
Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen viljelijän tekemää kerääjäkasvin korvauksen perumista ei
hyväksytä, jos viljelijä on kylvänyt kerääjäkasvin keväällä pääkasvin kylvön yhteydessä, mutta
kasvusto on epäonnistunut. Jos kerääjäkasvin kylvö tehdään vasta ennen sadonkorjuuta tai
sadonkorjuun jälkeen, niin viljelijällä on 15.8 asti kylvää kasvusto. Korvausta ei voi perua, jos
valvontakäynti tehdään 15.8. jälkeen ja kerääjäkasvia ei ole kylvetty. Korvauksen voi kuitenkin perua
valvonnasta huolimatta, jos on kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto epäonnistuu esim.
kuivuuden takia. Viljelijän on seurattava kasvustoa ja peruttava tuki tarvittaessa.
Kerääjäkasvia ei ole lannoitettu141
Valvonnassa tarkastetaan, ettei kerääjäkasvia ole lannoitettu ennen 1.10. Tarkastelu tehdään
pääsääntöisesti vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa
jo peltovalvonnan yhteydessä. Lannan levittäminen on sallittua kerääjäkasvin kasvustoon 1.10.
alkaen riippumatta siitä, onko kasvusto hävitetty kemiallisesti vai ei.
Kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti142
Kerääjäkasvin kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1.10. Kasvuston saa päättää
kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9. Kasvuston päättäminen valvotaan pääsääntöisesti
talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta seuraamukset voi
tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä.
Saneerauskasvit
Taulukko 20. Saneerauskasvien tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Saneerauskasvina on öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai
näiden seoksia
Saneerauskasvi on muokattu maahan aikaisintaan kahden
kuukauden kuluttua kylvöstä
Tarkastelupaikka
Maastotarkastus
Maastotarkastus/talviaikaine
n asiakirjavalvonta
Saneerauskasvina on öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia143
Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia.
141
MMMa 327/2015 20 §
MMMa 327/2015 20 §
143
MMMa 327/2015 20 §
142
75
Saneerauskasvi on muokattu maahan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä144
Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua
kylvöstä. Kasvustoa ei saa päättää kemiallisesti. Kahden kuukauden tarkastelu tehdään
pääsääntöisesti talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta
seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä.
15.4.7 PUUTARHAKASVIEN VAIHTOEHTOINEN KASVINSUOJELU
Puutarhakasvien vaihtoehtoista kasvinsuojelua koskevan toimenpiteen voivat valita maatilat, joiden
viljelemille puutarhakasveille tai osalle niistä on olemassa vaihtoehtoinen torjuntamenetelmä.
Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää makroeliövalmisteita, mehiläisten levittämiä
mikrobiologisia
kasvinsuojeluaineita
ja
kasvutunneleita
(menetelmäryhmä
1).
Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää myös tuhohyönteisverkkoja, mekaanisesti levitettäviä
mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita sekä rikkakasvien torjuntaa tunnistavalla haralla,
traktorikäyttöisellä liekittimellä tai muulla vastaavalla laitteella (menetelmäryhmä 2).
Makroeliövalmisteiden,
pölyttäjähyönteislajien
ja
-tuotteiden
sekä
mikrobiologisten
kasvinsuojeluaineiden on oltava Suomessa kyseiseen käyttöön hyväksyttyjä.
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 21 olevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen.145
Vähimmäisvaatimuksissa todettu noudattamatta jättäminen johtaa perustason kautta toimenpiteen
korvauksen vähentämiseen.
Taulukko 21. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu vähimmäisvaatimukset.
Vähimmäisvaatimus
Tarkastelupaikka
(vuodesta 2016 alkaen)
Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan Talviaikainen
yleisiä periaatteita
asiakirjavalvonta
Perustasoon kuuluu lisäksi taulukossa 22 olevat vaatimukset.146 Taulukossa on vaatimuksen lisäksi
kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 22. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustaso.
Perustason vaatimus
Tilalla
on
noudatettu
kasvinsuojeluaineen
sitovia
Lohko
on
muokattu,
lannoitettu
ja
kylvetty
144
MMMa 327/2015 20 §
VNa 235/2015 26 §
146
VNa 235/2015 26 §
145
76
tai
Tarkastelupaikka
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
istutettu Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Taulukon kaksi ensimmäistä kasvinsuojeluaineisiin liittyvää vaatimusta valvotaan Eviran
kasvinsuojeluaineita koskevan valvontaohjeen mukaisesti. Kasvinsuojeluainevalvonnassa on noin 1 %
tuenhakijoista.
Perustason ehdon Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä
tarkastukseen ei kuulu varastoinnin valvonta. Tiloilta ei siis tarvitse tarkastaa, että
kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista, lasten ulottumattomissa
myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan. Varastointi valvotaan vain niiltä tiloilta, jotka ovat
täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa.
Tukiehdot
Valvonnassa on huomioitava, että kasvinsuojelua ei välttämättä ole tarvetta toteuttaa joka vuosi tai
torjuntaa ei ole tehty valvontakäyntiin mennessä. Viljelijällä pitää kuitenkin olla valmius tehdä
vaihtoehtoista kasvinsuojelua.
Taulukko 23. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Viljelijä on käyttänyt vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää
Maastotarkastus
ilmoitetulla lohkolla
Ilmoitettu torjuntatoimi on soveltuva lohkolla viljeltävälle kasville
Maastotarkastus
Viljelijän käyttämä torjuntatoimi on ilmoitetun mukainen
Maastotarkastus/talviaikaine
n asiakirjavalvonta
Viljelijä on käyttänyt kasvilajille sopivaa seurannan apuvälinettä tai
Maastotarkastus
vastaavaa, jolla seurataan vaihtoehtoisen torjunnan onnistumista
Viljelijä on käyttänyt vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää ilmoitetulla lohkolla147
Viljelijän
on
käytettävä
kasvinsuojelussa
ensisijaisesti
biologista
tai
mekaanista
kasvinsuojelumenetelmää sellaisenaan. Kasvinsuojelumenetelmän käyttäminen tarkastetaan
tarkastamalla ostokuitit tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä. Jos on käytetty
147
VNa 235/2016 26 §
77
mekaanista kasvinsuojelumenetelmää omalla laitteella, niin laitteen olemassa olo tarkastetaan
tilalla.
Viljelijä
on
voinut
täydentää
vaihtoehtoista
kasvinsuojelumenetelmää
kemiallisin
kasvinsuojelumenetelmin, jos seurannan perusteella on todettu, että torjunta on epäonnistunut.
Kemiallisen torjunnan käytön perustelut on oltava lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. Vaihtoehtoisen
torjunnan on kuitenkin oltava kyseisen kasvintuhoojan ensisijainen torjuntamenetelmä ja
kemiallisen vasta toissijainen. Toimenpiteen korvausta saavalla alalla kasvinsuojelu on aloitettava
vaihtoehtoisella menetelmällä sellaisenaan ja kemiallisen torjunnan voi tarvittaessa ottaa käyttöön
seurannalla todetun tarpeen perusteella.
Korvauskelpoisella kasvulohkolla on käytettävä yhtä sitoumusehtojen taulukossa 8 määritellyistä
kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä ja sitä on toteutettava koko lohkolla. Viljelijä on
ilmoittanut sähköisessä haussa tai lomakkeella 102B ne lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan ja
käytetty kasvinsuojelumenetelmä. Jos viljelijä on käyttänyt ilmoituksesta poiketen jotain muuta
vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää, niin tämän voi hyväksyä. Eri menetelmän käytölle on
oltava perusteet.
Ilmoitettu torjuntatoimi on soveltuva lohkolla viljeltävälle kasville148
Korvauskelpoisella kasvulohkolla on käytettävä yhtä sitoumusehtojen taulukossa 8 (Hakuopas s. 145)
määritellyistä kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä ja sitä on toteutettava koko
lohkolla. Menetelmäryhmään 1 kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä ei voi valita yksivuotisten
puutarhakasvien lohkolle.
Viljelijän käyttämä torjuntatoimi on ilmoitetun mukainen149
Menetelmäryhmään I kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän
mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt. Jos kasvinsuojelumenetelmään kuuluu mehiläisten
käyttäminen valmisteen levityksessä, alueella on oltava mehiläispesiä kukinta-aikana vähintään kaksi
kappaletta hehtaaria kohden. Pesät voivat olla joko viljelijän omistuksessa tai sijoitettuna
sijoitussopimuksella mehiläistarhaajan kanssa. Mehiläispesissä on oltava asianmukainen
kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot mehiläisille.
Kasvutunneleita käytettäessä lohkolla on oltava kevytrakenteinen muovilla katettu kasvutunneli tai
kausikasvihuone. Kasvutunneleita tai kausikasvihuoneita on oltava sellainen määrä, että ne kattavat
alueen, jolla toimenpidettä toteutetaan.
Menetelmäryhmään II kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän
mukaiset valmisteet. Jos kasvinsuojelumenetelmänä on hyönteisverkkojen käyttö, on käytettävä
hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja, joiden on katettava koko se ala, jolla toimenpidettä
toteutetaan. Erityyppisiä kasvuharsoja ei hyväksytä. Jos valittu kasvinsuojelumenetelmä on
rikkakasvien torjunta, kasvusto on harattava tarkkuusharalla, joka on varustettu kasvin tai kasvirivin
tunnistavalla optisella, sähköisellä tai satelliittipaikannukseen perustuvalla järjestelmällä, tai
vaihtoehtoisesti liekitettävä traktorikäyttöisellä liekittimellä. Haraus- tai liekityskertoja on oltava
kasvukauden aikana vähintään 2. Traktorikäyttöistä liekitintä tai optista haraa käytettäessä kalusto
kasvinsuojeluun on joko oltava maatilalla tai kasvinsuojelu voidaan teettää urakointipalveluna.
Tarkkuusharan kasvirivin ohjausjärjestelmän on oltava joko harassa itsessään (esim. kamera, muu
optinen silmä, valokenno, sähköinen tunnistusvarsi tms., joka ohjaa haran tarkasti kasvin/kasvirivin
148
149
VNa 235/2016 26 §
MMa 327/2015 23 §
78
tuntumaan) tai yhdistettynä traktoriin (esim. satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä, jolla kasvit
ensin kylvetään tai istutetaan suoriin riveihin ja sitten harataan tarkkuusharalla myös
satelliittiohjauksella). Sen sijaan ihmisen mekaanisesti tai sähköisesti käsin ohjaamaa haraa ei
hyväksytä korvattavaksi menetelmäksi.
Viljelijä on käyttänyt kasvilajille sopivaa seurannan apuvälinettä tai vastaavaa, jolla seurataan
vaihtoehtoisen torjunnan onnistumista150
Viljelijän on käytettävä kullekin kasvilajille sopivia sitoumusehtojen taulukossa 8 tarkoitettuja
seurannan apuvälineitä tai vastaavaa menetelmää, jolla seurataan vaihtoehtoisen kasvinsuojelun
onnistumista. Viljelijän on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja kasvuston tai kasvituhoojien
tarkkailusta ja torjunnasta sekä tarvittaessa pystyttävä osoittamaan ostokuitti tiettyjen valmisteiden
hankinnasta tai urakointityöstä.
15.4.8 PELTOJEN TALVIAIKAINEN KASVIPEITTEISYYS
Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa toimenpiteessä viljelijän on vuosittain pidettävä
vähintään 20, 40, 60 tai 80 prosenttia maatilan korvauskelpoisten peruslohkojen kokonaispintaalasta kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisenä. Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa
täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella.151
Kasvipeitteisyyden valvonta tehdään erillisenä valvontana kasvukauden ulkopuolella. Kaikki tilat,
jotka ovat olleet kesällä 2015 kokotilavalvonnassa ja jotka ovat valinneet ympäristökorvauksen
peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteen, valvotaan tilakäynnein. Talviaikaisesta
kasvipeitteisyydestä voidaan lisäksi tehdä oma erillinen otantansa, jonka tarpeellisuus arvioidaan
vuosittain. Maaseutuvirasto tekee valvontaotannat ja valvontalistat loka-marraskuussa 2015.
Kasvipeitteiset
alat
on
ilmoitettava
30.9.2015
mennessä.
Seuraamukset
kasvipeitteisyystoimenpiteeseen voidaan antaa jo peltovalvonnan yhteydessä, jos tilan valvonta
tehdään 30.9. jälkeen ja ehdoissa todetaan noudattamatta jättämisiä.
Kasvukauden ulkopuolella tehtävästä erillisestä valvontakäynnistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjana
käytetään Tukisovelluksesta tulostettavaa valvontapöytäkirjaa. Peltovalvonnan yhteydessä
havainnot kirjataan peltovalvonnan tarkistuslistaan.
Taulukko 24. Toimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys perustaso.
Perustason vaatimus
Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty
150
MMa 327/2015 23 §
VNa 235/2015 23 §
152
VNa 235/2015 23 §
151
79
Tarkastelupaikka
tai
istutettu
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Tilalla
on
noudatettu
kasvinsuojeluaineen
sitovia
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Tukiehdot
Taulukko 25. Toimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys tarkastettavat tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Lohkon kasvipeitteisyys on säilytetty kylvömuokkaukseen tai
Maastotarkastus
vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti
Lohkon kasvipeitteisyys on ehtojen mukainen
Lohkon
kasvipeitteisyys
viljelytoimenpiteeseen asti153
on
Maastotarkastus
säilytetty
kylvömuokkaukseen
tai
vastaavaan
Peltojen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä kasvipeitteiset alat ilmoitetaan 30.9. jälkeen ja
ilmoittamisen jälkeen alaa ei saa muokata. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla
kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti.
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt kasvipeitteiseksi ilmoittamansa alan kasvipeitteisenä.
Lohkoja on valittava valvontaan niin, että lohkojen pinta-alat ylittävät viljelijän valitseman
kasvipeitteisyysprosentin. Esimerkiksi jos viljelijä on valinnut kasvipeitteisyysprosentiksi 40 ja
kasvipeitteisiksi ilmoitetut lohkot edustavat 55 % viljelijän pinta-alasta, niin riittää, että valvonnassa
olevat lohkot edustavat 40 % pinta-alasta.
Kasvipeitteisyyden korvaus maksetaan koko tilan pinta-alalle sen mukaisena, mihin viljelijän
valitsema kasvipeitteisyysprosentti oikeuttaa.
Lohkon kasvipeitteisyys on ehtojen mukainen154
Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:
1. monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi;
2. monivuotiset puutarhakasvit ja kumina;
153
154
MMMa 327/2015 18 §
MMMa 327/2015 18 §
80
3. viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja
lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen;
4. kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;
5. syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi
ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava
ja hamppu.
Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella
vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään
kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen
kertaan ajaen.
Kasvipeitteisyysvaatimusta voi täyttää kesannolla, johon on kylvetty syysvilja tai syysöljykasvi.
Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää
kasvipeitteisyysvaatimusta.
16 YMPÄRISTÖSOPIMUKSET
Edellisten ohjelmakausien aikana tehtyjen erityisympäristötukisopimusten valvonta tehdään vuoden
2014 peltovalvontaohjeen mukaisesti. Erityisympäristötukisopimusten valvontatulos ja mahdollinen
seuraamusprosentti tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Jos erityisympäristötukisopimuksiin
aiheutuu takautuvia seuraamuksia aiemmille vuosille, viedään tilat valvonta-ajoille 6020–6023
sopimuksen tukityypille tarvittaville vuosille.
Uuden ohjelmakauden ympäristökorvauksen osana olevien ympäristösopimusten (kosteikkojen
hoito sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito) valvonta tehdään tämän
valvontaohjeen mukaisesti. Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot –toimenpidettä ei valvota vuonna 2015.
Uusien sopimusten valvontatiedot tallennetaan uuteen Tukisovellukseen.
Ympäristösopimuksen tekeminen ei edellytä ympäristökorvaukseen sitoutumista eli tilalla voi olla
ympäristösopimus, mutta ei ympäristösitoumusta.
Korvauksen hakijan tulee täyttää aktiiviviljelijää ja ikää koskevat vaatimukset. Mikäli
korvauksenhakija on hakenut vain ympäristösopimusta, aktiiviviljelijän vaatimus täyttyy aina, eikä
asiaa tarvitse tarkastella.
16.1 MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUS JA MAISEMA
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia sopimuksia voivat olla155 :
- arvokkaat perinnebiotoopit
- perinnebiotoopit
- metsälaitumet
- luonnonlaitumet
- reunavyöhykkeet
- peltoalueen metsäsaarekkeet
155
MMMa 327/2015, 25-29 §
81
-
uhanalaisten lajien elinolosuhteiden edistäminen
maatalousympäristön muinaismuistokohteet
maaseudun kulttuuriperinnön hoito
Toimenpiteen perustasoon kuuluu alla olevassa taulukossa 26 olevien ehtojen noudattaminen.
Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 26:
Tarkastelupaikka
Perustason vaatimus
Pysyvien nurmien laidunnus ei ole aiheuttanut eroosiota ja
maanpinta on säilynyt kasvipeitteisenä (täydentävät ehdot)
Pysyvien nurmien niitossa on otettu huomioon luonnonvaraisten
lintujen ja nisäkkäiden suojelu (täydentävät ehdot)
Lohkolla ei ole tehty toimenpiteitä, jotka vaarantavat
valtioneuvoston hyväksymän luonnonsuojeluohjelman tarkoituksen
Natura-alueeseen kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 §
mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen
rauhoitusmääräyksiä on noudatettu (täydentävät ehdot)
Natura-alueen valinnan perusteena olevia lajeja ja luontotyyppejä
ei ole merkittävästi heikennetty (täydentävät ehdot)
Maisemapiirteet on säilytetty (täydentävät ehdot)
Hukkakauran ja jättiputken torjunnasta on huolehdittu
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Tukiehdot
Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimia voivat olla laidunnus, niitto, puiden ja
pensaiden raivaus, vieraskasvilajien poisto, lehtipuiden lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet.
Toimenpiteenä voi olla myös esimerkiksi perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien
kunnostamista ja aitaamista. Perinnebiotoopin laiduntaminen on sopimuksella tarkoin säädeltyä.
Kiellettyjä toimenpiteitä ovat muokkaaminen, lannoitus, ojitus, metsitys tai käsittely
kasvinsuojeluaineilla. Nämä toimet voivat aiheuttaa korvauksen menettämisen ja sopimuksen
purkamisen, jos niihin ei ole ELYn lupaa.
Maastovalvonta tehdään muun peltovalvonnan yhteydessä.
Valvonnassa tarkastetaan, että
-
sopimuksesta on kirjallinen suunnitelma, jossa on lohkokohtaiset toimenpiteet jokaiselle
sopimusvuodelle
jäljennös hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos alue on kuulunut aiemmin
suunnitelmaa vaativaan sopimukseen
toimenpiteet on toteutettu sopimuksen mukaan ja oikeilla peruslohkoilla
toimenpiteet on aloitettu joka lohkolla 1. vuotena, ellei sopimuksessa ole muuta hyväksytty
peruslohkojen pinta-alat ovat oikein (mitataan tarvittaessa)
82
-
-
hoitotoimenpiteistä on pidetty lohkokohtaisia muistiinpanoja (lohkon nimi, tunnus, pintaala, vuosittaiset toimenpiteet, toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteen vaikutus ympäristöön)
mahdollinen laidunnus on toteutettu kasvillisuutta olennaisesti muuttamatta
sopimusaluetta ei ole metsitetty, lannoitettu eikä käsitelty kasvinsuojeluaineilla
pellon ja metsän reuna-alue ei ole enempää kuin 20 metriä eikä pellolla sijaitseva
metsäsaareke ole enempää kuin 1 ha (erityisestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien
välinen alue voi olla keskimäärin enintään 40 m leveä)
muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu
Mikäli sopimusalueen toimenpiteitä ei voida vielä valvontakäynnillä tarkastaa, täytyy tehdä
uusintakäynti. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi laiduntamisen ja niiton osalta, jos valvonta
tehdään kesällä. Mikäli viljelijä hakee vain ympäristösopimusten korvausta, kannattaa valvontakäynti
ajoittaa melko myöhään syksylle uusintakäynnin välttämiseksi.
16.2 KOSTEIKKOJEN HOITO
Voidaan tehdä kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien
kohteena oleva maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista, sekä pienten
kosteikkojen, pohjapatojen ja tulvapeltoalueiden muodostamisesta ja hoitamisesta.156 Kosteikkoalue
ei ole sopimuksen teon jälkeen enää maatalouskäytössä olevaa maata.
Sopimus muodostuu hakemuksesta ja ELYn päätöksestä ja niihin on kirjattu toimenpiteet, joista
ympäristökorvausta maksetaan.
Toimenpiteen perustasoon kuuluu alla olevassa taulukossa 27 olevien ehtojen noudattaminen.
Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 27:
Perustason vaatimus
Tarkastelupaikka
Lohkolla ei ole tehty toimenpiteitä, jotka vaarantavat
valtioneuvoston hyväksymän luonnonsuojeluohjelman tarkoituksen Maastotarkastus
Rauhoitusmääräyksiä on noudatettu (täydentävät ehdot)
Maastotarkastus
Natura-alueeseen kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 §
mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen (täydentävät Maastotarkastus
ehdot)
Natura-alueen valinnan perusteena olevia lajeja ja luontotyyppejä
Maastotarkastus
ei ole merkittävästi heikennetty (täydentävät ehdot)
Tukiehdot
Korvattavia kustannuksia ovat esim. suunnittelu, pintamaan ja kasvillisuuden poisto, poistetun maaaineksen loppusijoittaminen, patojen, pohjakynnysten, penkereiden ja muiden välttämättömien
156
MMMa 327/2015 24 §
83
rakenteiden rakentaminen, kosteikon pohjan, luiskien ja reuna-alueiden muotoilu, kosteikon reunaalueiden ja tulvatasanteiden kylväminen sekä kasvillisuuden istuttaminen.
Valvonnassa tarkastetaan, että
- sopimuksesta on kirjallinen suunnitelma, jossa on lohkokohtaiset toimenpiteet jokaiselle
sopimusvuodelle
- jäljennös hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos alue on kuulunut aiemmin
suunnitelmaa vaativaan sopimukseen
- toimenpiteet on toteutettu sopimuksen mukaan ja oikeilla peruslohkoilla
- toimenpiteet on aloitettu joka lohkolla 1. vuotena, ellei sopimuksessa ole muuta hyväksytty
- peruslohkojen pinta-alat ovat oikein (mitataan tarvittaessa)
- hoitotoimenpiteistä on pidetty lohkokohtaisia muistiinpanoja (lohkon nimi, tunnus, pintaala, vuosittaiset toimenpiteet, toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteen vaikutus ympäristöön)
- muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu.
17 LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen sitoumus jakautuu kahteen tilatyyppiin. Kasvinviljelytilan
sitoumusta kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon sitoumukseksi ja kotieläintilan sitoumusta
luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumukseksi. Viljelijä sitoutuu luomusitoumuksen
antaessaan viideksi vuodeksi toteuttamaan luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtoja. Tilalla
voi olla luomusitoumus, vaikka tila ei ole tehnyt ympäristökorvaussitoumusta.
Luomusitoumus on joko koko tilaa tai poikkeustapauksessa tilan osaa koskeva sitoumus, josta
maksetaan luonnonmukaisen tuotannon korvausta. Ympäristökorvauksen tavoin sitoumukseen
kuuluu myös vähimmäisvaatimukset ja perustaso, joiden noudattaminen on korvauksen maksamisen
ehtona. Sitoumuksen tekijän on noudatettava myös täydentäviä ehtoja.
Luonnonmukaisen tuotannon korvaus valvotaan paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä
vähintään 5 % korvausta hakeneilta. Valvonnoissa käytetään peltoalaperusteisten tukien
tarkistuslistausta.
Vähimmäisvaatimukset
Vähimmäisvaatimukset ovat osa luonnonmukaisen tuotannon korvauksen perustasoa.157
Vähimmäisvaatimuksista tiloilta valvotaan taulukossa 28 olevat ehdot. Taulukossa on myös kerrottu,
missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 28. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen vähimmäisvaatimukset.
Vähimmäisvaatimus
Tarkastelupaikka
Lannoituksessa on noudatettu lannoitevalmistelain (539/2006)
Talviaikainen
nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä (ei koske
asiakirjavalvonta
toimenpidettä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu)
Asiakirjatarkastus
tilalla
(vuodesta 2016 alkaen)
157
VNa 237/2015 14 §
84
Kasvinsuojeluaineiden käytössä
torjunnan yleisiä periaatteita
on
noudatettu
integroidun Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Korvauksen perustaso
Korvauksen perustasoon kuuluu taulukossa 29 olevien vaatimusten noudattaminen.158 Taulukossa
Taulukko 29. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen perustason vaatimukset.
Perustason vaatimus
Tilalla
on
noudatettu
kasvinsuojeluaineen
sitovia
Tarkastelupaikka
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Lannoitteet on levitetty pellolle siten, että valumia vesiin ei
Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on
levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli
15 prosenttia (täydentävät ehdot)
Kalteville peltolohkon osille levitetyt muut lannat ja orgaaniset
lannoitevalmisteet on muokattu maahan kahdentoista tunnin sisällä
levityksestä (täydentävät ehdot)
158
VNa 237/2015 16 §
85
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus/
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Maastotarkastus
Maastotarkastus/
Maastotarkastus
Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa
vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on enintään 170 kg/ha
Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity
Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa,
liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden
levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa (täydentävät
ehdot)
Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa
lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään
35 kg/ha (täydentävät ehdot)
oleva lanta-analyysi (täydentävät ehdot)
Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 §
mukaisesti (täydentävät ehdot)
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Talviaikainen
asiakirjavalvonta
Ympäristökorvauksessa ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa perustasossa todettuihin
noudattamatta jättämisiin sovelletaan samoja seuraamussääntöjä. Perustasojen seuraamuksista on
kerrottu kohdassa 23.1.1.
Perustasoon kuuluvien täydentävien ehtojen vaatimuksista ja niiden valvonnasta on kerrottu
tarkemmin kohdassa 17. Valvonta laajennetaan koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole
täydentävien ehtojen valvonnassa ja korvauksen perustason täydentävien ehtojen vaatimuksissa
todetaan puutteita. Tilalta valvotaan vain se täydentävien ehtojen vaatimus, jossa laiminlyönti
todetaan.
Tukiehdot
Mavi vastaa luonnonmukaisen tuotannon ja kotieläintuotannon korvauksesta, sen tukiehdoista ja
maksamisesta. Evira vastaa luonnonmukaisen viljelytavan ja kotieläintuotannon ehdoista,
ohjeistuksesta ja luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmästä. Luomusitoumuksen
saadakseen uuden luomutilan on hakeuduttava luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään
ja valvontajärjestelmän mukainen ensimmäinen tuotantotarkastuskäynti on oltava tehtynä
viimeistään 15.6. ensimmäisenä sitoumusvuonna.
Mavin vastuulla olevat luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tukiehdot on kerrottu taulukossa
30. Tukiehdoissa todettu puute johtaa korvauksen alentamiseen.
Taulukko 30. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tukiehdot.
Tukiehto
Tarkastelupaikka
Talviaikainen
Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon sitoumusehtoja
asiakirjavalvonta
Tilalla on vähintään 0,3 eläinyksikköä korvauskelpoista Maastotarkastus/ristiintarkas
sitoumushehtaaria kohti
tus
86
Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon sitoumusehtoja
Luonnonmukaisessa tuotannossa oleville kaikille tiloille tehdään myyntikasvivaatimuksen täyttymistä
koskeva ristiintarkastus vuonna 2019. Ehdon täyttymistä ei tarvitse tarkastaa peltovalvonnan
yhteydessä.
Viljelijä sitoutuu sitoumuksen tehdessään noudattamaan luomuasetuksessa159 säädettyjä ehtoja.160
Valvonnassa on tarkastettava, onko luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa havaittu
luomuasetuksen noudattamisessa puutteita. Luonnonmukaisen tuotannon valvonnan
tarkastuspöytäkirja tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa ja siten myös seuraamukset
annetaan vasta silloin. Tuotantotarkastuksessa todetuista puutteista määritetään seuraamukset
taulukon 31 mukaisesti. Seuraamusten määrittämisestä annetaan tarkemmat ohjeet myöhemmin.
Taulukko 31. Tuotantotarkastuksen seuraamukset luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen.
Tuotantotarkastuksen seuraamus
1  toistuminen:
kirjallinen
korjauskehotus
määräajassa
samasta tai samanlaisesta
poikkeamasta tai
 markkinointikielto
2
3
Kohdistetaan
Kasvintuotanto: Korvausta vähennetään max x % siten, että
lasketaan yhteen pinta-ala lohkoilta, joilla on
luomuvalvonnan seuraamus ja verrataan saatua summaa
koko tilan pinta-alaan.
Eläintuotanto: Korvausta vähennetään min x %, sen
mukaan miten markkinointikielto on kohdennettu (esim.
yksittäiseen eläimeen vai koko eläintuotantoon)
toistuminen: markkinointikielto Kasvintuotanto: Korvausta vähennetään min x % siten, että
samasta tai samanlaisesta lasketaan yhteen pinta-ala lohkoilta, joilla on
luomuvalvonnan seuraamus ja verrataan saatua summaa
poikkeamasta
koko tilan pinta-alaan.
erottaminen
valvontajärjestelmästä
määräajaksi
Eläintuotanto: Korvausta vähennetään min x %, sen
mukaan miten markkinointikielto on kohdennettu (esim.
yksittäiseen eläimeen vai koko eläintuotantoon)
Korvausta ei makseta ja sopimus täytyy purkaa
Seuraamusprosentin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon puutteen vakavuus, laajuus, kesto ja
toistuvuus. Seuraamusprosentteja määriteltäessä on hyvä keskustella luomutukikäsittelijän kanssa
puutteen vakavuudesta. Taulukossa olevat seuraamukset ovat ohjeellisia ja niistä voi poiketa, jos se
puutteen vakavuus, laajuus, jatkuvuus ja toistuvuus huomioiden on perusteltua.
Jos tilalla, joka ei ole valvonnassa, on todettu Eviran tarkastuksessa sellaisia luonnonmukaisen
tuotannon ehtojen rikkomuksia, joista olisi aiheellista määrätä seuraamus korvaukseen, tulee tila
ottaa valvontaan omalle otannalle ja määrätä asianmukaiset seuraamukset. Tilat viedään
tuotantotarkastuksen puutteista aiheutuville seuraamuksille perustetulle valvonta-ajolle.
Seuraamukset voidaan määrätä kuulemisen perusteella, tarvittaessa tulee tehdä myös tilakäynti.
159
160
Asetus (EY) N:o 384/2007
VNa 237/2015 18 §
87
Luonnonmukainen kotieläintuotanto
Tilalla on vähintään 0,3 eläinyksikköä korvauskelpoista sitoumushehtaaria kohti161
Luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta sitoumuksen tehneillä tiloilla on oltava vähintään 0,3
eläinyksikköä
luonnonmukaisesti
kasvatettuja
eläimiä
sitoumushehtaaria
kohti.
Sitoumushehtaareiksi katsotaan tilan luomusitoumuksella 15.6. olevat lohkot. Eläinmäärä
tarkastetaan samalla tavoin kuin LHK:n korotuksessa, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 12.1.1.
Myös Eviran tuotantotarkastuksessa tarkastetut luomukotieläintuotantoa koskevat ehdot on
huomioitava valvonnassa. Seuraamukset korvaukseen määräytyvät aiemmin esitetyn taulukon
mukaisesti.
18 TÄYDENTÄVÄT EHDOT
18.1 VALVOTTAVAT VAATIMUKSET
Tarkastuksissa valvotaan täydentävien ehtojen noudattamista valvontavaatimusten avulla. Kaikki
vaatimukset tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan yhdellä tilakäynnillä.
Jos tilalla havaitaan täydentävien ehtojen laiminlyönti, jolle ei ole omaa vaatimusta, kirjataan se
liitteeseen ja tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen säädöksittäin kohtaan Muut huomiot.
Vaatimuksien kohdalla on mahdollisuuksien mukaan annettu arviointiasteikko laiminlyönnin
arvioimiseksi tai esimerkkejä laiminlyönneistä ja niiden arvioinnista. Laiminlyöntien laajuuden,
vakavuuden ja keston arvioinnit ovat suuntaa-antavia.
Vaatimusryhmä 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten valvontaindikaattorit 162
Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen muista
ojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta sekä
peltolohkorekisteriin merkittyjä noroja. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta
luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta.
Vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä.163
1.1 Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty
lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta.
Tarkista onko lohkolla valtaojia tai onko se vesistön varrella. Pientareen puuttumisen syynä
hyväksytään mm. salaojitus, vaikeasti torjuttavien rikkakasvien torjuminen sekä valtaojien
kaivaminen ja perkaaminen.
Piennarta ei tarvitse jättää, jos
161
Laki 1360/2014 8 §
VNa 4/2015
163
Laki 587/2011
162
88
1) maatalousmaan ja uoman välillä on metsää, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata,
tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä
eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle; tai
2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois
esimerkiksi pumppaamalla.
Laajuus:
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on enintään 20 % koko tilan
piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus.
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >20–60 % koko tilan
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >60 % koko tilan
Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa piennar on vähäiseltä matkalta alle 1
m, mutta kuitenkin yli 60 cm leveä. Edellytyksenä on, että puute voidaan korjata kylvämällä
nurmi sille alalle, jolla piennar on liian kapea. Vähäistä varoitusta ei voida käyttää, jos
piennar on alle 60 cm pieneltäkin osalta.
Esimerkki 6:
A) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin
puutteita pientareissa. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti kohdistuu vain
kyseiseen tilaan ja on helposti korjattavissa perustamalla nurmi. Laiminlyönnin
arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1  kokonaisarvio 1 %
B) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin
puutteita pientareissa. Piennartarve on vesistön varrella. Viljelijä on levittänyt
lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita lähes vesirajaan asti. Laiminlyönti voi aiheuttaa
ravinteiden ja kasvisuojeluaineiden päästöjä vesistöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus
1, vakavuus 3, kesto 1  kokonaisarvio 3 %
C) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 10 m ja piennar puuttuu koko matkalta.
Vaikka piennarpuute on > 60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, on se kuitenkin
laajuudeltaan vähäinen. Laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1  kokonaisarvio 1 %.
D) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 5 m matkalla havaittiin, että
piennar on vain 80 cm leveä. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti
kohdistuu vain kyseiseen tilaan ja on helposti korjattavissa perustamalla nurmi alalle,
jossa piennar on liian kapea. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 
varhainen varoitus
1.2 Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti.
Tilalla tarkistetaan, että viljelty pelto ja pysyvien kasvien lohko on viljelty hyvän
maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Lohko on
muokattu, lannoitettu ja kylvetty/istutettu siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen
89
itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja –lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia.
Lohkon kylvö/istutus on tehty viimeistään 30.6. Jos lohkolla viljellään asetuksen 4/2015
liitteessä lueteltuja puutarhakasveja, esikasvi on kylvetty viimeistään 30.6. Jos lohkolle
kuitenkin kylvetään/istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia,
pinaattia tai tilliä, ei esikasvia tarvitse kylvää 30.6. mennessä.
Tarkistetaan, että lohkon kasvinsuojelusta on huolehdittu joko kasvinvuorotuksen avulla,
mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijä on toiminut niin, että korjuu- ja
markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos lohkolta ei korjata satoa,
kasvustosta on tarvittaessa huolehdittu siten, että lohkolle voidaan perustaa kasvusto tai
tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato seuraavana vuonna.
Tilalla tarkistetaan, että seuraavien puutarhakasvien vähimmäistiheydet täyttyvät:
- mansikka, mesimarja ja jalomaarain 15 000 kasvia/hehtaari
o jos maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien
annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava
ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia/ hehtaari
- herukka ja karviainen 1 200 kasvia/hehtaari
- vadelma 2 800 kasvia/hehtaari
- marjatuomipihlaja ja tyrni 800 kasvia/hehtaari
- pensasmustikka 2 250 kasvia/hehtaari
- hedelmäpuita 400 kasvia/hehtaari.
Jos tilalla havaitaan, ettei viljelijä ole noudattanut hyvän maatalouskäytännön vaatimuksia,
pääsääntöinen tukivähennys on 3 %. Laiminlyönnin arvioinnissa on huomioitava
laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Jos viljelijä on todistettavasti hoitanut viljellyn
pellon ja pysyvien kasvien alan asetuksen mukaisesti, mutta esimerkiksi itäminen ei ole
onnistunut toivotulla tavalla, kyseessä ei ole laiminlyönti.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 7:
A) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Kolmella
lohkolla kasvaa runsaasti peltovalvattia ja pelto-ohdaketta. Lohkojen pinta-ala
vastaa 10 % tilan viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alasta. Laiminlyönnin
arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 3  kokonaisarvio 3 %.
B) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Kolmella
lohkolla kasvaa runsaasti peltovalvattia ja pelto-ohdaketta. Lohkojen pinta-ala
vastaa 45 % tilan viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alasta. Laiminlyönnin
arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3  kokonaisarvio 5 %.
C) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Yhdellä 1 ha
ohralohkolla ei ole käytetty kylvössä riittävää siemenmäärää ja siten lohkon
kasvusto on heikko. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0
varhainen varoitus
1.3 Pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia on hoidettu tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tilalla tarkistetaan, ettei laidunnuksesta ole aiheutunut maaperän eroosiota ja maanpinta
on säilynyt kasvipeitteisenä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on huomioitu
90
luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Alaa on lannoitettu vain, jos siltä
korjataan sato laiduntamalla tai muulla tavalla.
Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittu joko kasvinvuorotuksen avulla,
mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Alalta on mahdollista tuottaa korjuu- ja
markkinakelpoinen sato. Jos alalta ei korjata satoa, kasvustosta on tarvittaessa huolehdittu
siten, että lohkolle on mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja
markkinakelpoinen sato myös seuraavana vuonna.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava
laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Esimerkki 8:
Pysyvän nurmen lohkoa on käytetty laidunnukseen, joka on johtanut kasvillisuuden
kulumiseen ja siihen, että ala on kokonaisuudessaan mulloksella. Lohkon pinta-ala
vastaa 5 % tilan maatalousmaan alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1,
kesto 1 kokonaisarvio 1 %.
1.4 Kesantopellot on pidetty pääsääntöisesti kasvipeitteisinä tai sängen peittäminä ja niiden
kasvusto on kylvetty viimeistään 30.6., jos lohkolla ei ole ennestään kylvettyä nurmea.
Tarkastetaan lohkojen kasvipeitteisyys ja että kasvusto on kylvetty riittävällä
siemenmäärällä viimeistään 30.6. Lohkoilla voidaan kasvattaa nurmi-, riista-, maisema- ja
niittykasveja sekä näiden kasvien seoskasvustoja. Sänkikesannon on oltava edellisen tai sitä
vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden sängen
peittämää ja muokkaamatonta.
Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain erityisistä syistä, joita ovat esimerkiksi pellon
viljelykunnon parantaminen torjumalla vaikeita rikkakasveja ja lyhytaikaiset
kunnostustoimenpiteet. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi salaojitus, kalkitus
sekä valtaojien kaivuu ja perkaus. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa myös, jos kyse on
ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta. Huomioon tulee ottaa
poikkeamisen laajuus ja kesto. Esimerkiksi koko pelto ei voi olla mulloksella, jos toisessa
reunassa kaivetaan ojaa. Vain edellä mainituista erityisistä syistä peltolohko voi olla
avokesantoa. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta poikkeaminen ei koske ensimmäistä kertaa
viljelykäyttöön otettavia lohkoja.
Varhaista varoitusta voidaan
kasvipeitteisyyden osalta.
käyttää,
jos
laiminlyönti
todetaan
vähäiseksi
Laajuus:
Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on enintään 20 %
kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus.
91
Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on >20–60 %
Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on >60 %
Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja kesto.
1.5 Pohjavesialueilla kesantolohkot ovat kasvipeitteisiä ja perustettavan kasvuston siemenseoksen
painosta on enintään 20 % typensitojakasvin siementä.
Tarkastetaan, että pohjavesialueilla olevat kesannot ovat viherkesantoja.
Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain edellisessä kohdassa mainittujen erityisten
syiden perusteella.
Typensitojakasvien osuus arvioidaan silmämääräisesti. Typensitojakasveilla tarkoitetaan
apiloita, virnoja, sinimailasta, vuohenhernettä, mesikkää ja muita vastaavia kasveja.
Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyn siemenseoksen sisältö.
Laiminlyönnin arvioinnissa voidaan kasvipeitteisyyden osalta noudattaa sitä, mitä kohdassa
1.4 on kasvipeitteisyydestä mainittu.
1.6 Kesantopellolla on estetty rikkakasvien leviäminen
Tarkistetaan, että kesantopelloilla on estetty rikkakasvien leviäminen pääsääntöisesti
mekaanisesti tai biologisesti. Kemiallinen torjunta lohkolla on mahdollista vain a) jos
torjutaan vaikeita rikkakasveja tai b) kyseessä on kasvuston päättäminen joko 1.9. alkaen
tai 15.7. alkaen tapauksissa, että lohkolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai
istutettavia kasveja. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %.
Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Esimerkki 9:
A) 0,5 ha viherkesannolla ei ole estetty rikkakasvien kasvua ja sillä kasvaa runsaasti
pujoa, juolavehnää ja pelto-ohdaketta. Nurmi-, riista-, maisema- ja/tai
niittykasveja on havaittavissa lohkolla vain hajanaisesti. Laiminlyönnin arviointi:
laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1  kokonaisarvio 3 %.
1.7 Kesantoja ei ole lannoitettu, lukuun ottamatta perustamisen yhteydessä tapahtuvaa
monivuotisen viherkesannon lannoitusta.
Tarkastetaan, että yksivuotisia viher-, sänki- ja avokesantoja ei ole lannoitettu.
Lannoittaminen on sallittua ainoastaan, jos kesannon päättämisen jälkeen lohkolle
kylvetään monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä taikka istutettavia kasveja.
92
Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä.
Typpilannoitemäärä voi olla enintään 80 kg liukoista typpeä/ha kivennäismailla ja 60 kg
liukoista typpeä/ha eloperäisillä mailla164.
Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
1.8 Kesantopellon kasvustoa ei ole päätetty ennen 1.9. poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kesantopeltojen kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen.
Päättäminen voidaan tehdä aikaisintaan 15.7., jos lohkolle kylvetään nurmikasveja tai
syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Mahdollinen muokkaus ja lannoitus on
ajoitettava kylvön yhteyteen. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %.
Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Jos kesantopelto on ilmoitettu viherryttämistuen mukaiseksi ekologisen alan kesannoksi,
kasvusto voidaan muokata aikaisintaan 15.8., jos alalle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä
kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Tällöin ekologisen alan kesannon kasvuston voi päättää
kemiallisesti aikaisintaan 15.7.
1.9 Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitteita.
Tarkastetaan, ettei lannoitteita ole käytetty 5 m lähempänä vesistöä. Suojakaista lasketaan
vesistön rajasta. Seuraavan 5 m vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten
lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa
levityksestä.165 Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Esimerkki 10:
Viljelijä on levittänyt lannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla siten, että
vesistön varrelle on jäänyt 3 m suojakaista. Lohko rajoittuu vesistöön 20 m matkalta.
Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %.
Esimerkki 11:
Viljelijä on levittänyt lannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla lähes vesirajaan
asti. Lohko rajoittuu vesistöön 50 m matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3,
vakavuus 5, kesto 1 kokonaisarvio 5 %.
1.10 Kasteluveden ottoon on lupa ja luvan ehtoja on noudatettu.
Kasteluveden ottoon vaaditaan mahdollisesti lupa, jos vettä ei riitä tarpeeksi niille
vesialueen omistajille tai osakkaille, jotka ottavat vettä vesistöstä.
164
165
VNa 1250/2014; ÅFs 79/2000
VNa 4/2015 4 §, VNa 1250/2014 10 §
93
Tarkastetaan, ottaako viljelijä kasteluun vettä vesistöstä yms. ja onko viljelijällä
kasteluveden ottamiseen ympäristölupaviranomaisen myöntämä lupa. Jos viljelijällä on
lupa, tarkastetaan onko luvan ehtoja noudatettu166. Pääsääntöinen tukivähennys
laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus,
vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
1.11 VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on
estetty
Pohjavesialueilta tarkastettavat asiat
Ennen tilakäyntiä selvitetään tilan pohjavesialueilla olevat lohkot, jotta
kasvinsuojeluaineiden
pohjavesirajoitusten
noudattaminen
voidaan
valvoa.
Pohjavesialueiden rajaukset tarkastetaan ympäristöhallinnolta tai pohjavesikartoilta.
Tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia pohjavesialueilla sijaitsevilla
lohkoilla on noudatettu. Käyttörajoitukset katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä
(https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/) ja/tai kasvinsuojeluaineiden pakkausmerkinnöistä.
Mikäli tilalla havaitaan käytettävän valmistetta, jota ei suositella käytettäväksi
pohjavesialueilla (käyttö ei ole kielletty), ei suositusten noudattamatta jättämisestä
merkitä laiminlyöntiä, vaan neuvotaan käyttämään pohjavesialueilla sopivampia
valmisteita.
Kaikilta tiloilta tarkastettavat asiat
Tilakäynnillä tarkistetaan, että kasvinsuojeluaineiden, hiilivetyjen (öljyt ja polttoaineet) ja
muiden VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt
pohjaveteen on estetty.
Tilalla tarkistetaan, ettei siellä ole esimerkiksi vuotavia kasvinsuojeluainesäiliöitä,
öljysäiliöitä, jäteöljykanistereita tai -tynnyreitä, hylättyjä ajoneuvoja tai muita laitteita,
joista aiheutuu tai on aiheutunut mm. kasvinsuojeluaineiden tai hiilivetyjen suoria tai
epäsuoria päästöjä pohjaveteen. Muita mahdollisia päästölähteitä voivat olla esimerkiksi
akut, säilöntäaineet, lannoitteet, maalit, pesuaineet tai puunkyllästysaineet.
Tilalla tarkistetaan, ettei kasvinsuojeluaineiden ja hiilivetyjen varastoinnista, säiliöiden
täyttämisestä tai ruiskujen pesusta aiheudu VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen
aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen.
Mikäli valvonnassa havaitaan VNa:n 1022/2006 liitteen 1E lueteltujen aineiden suoria tai
välillisiä
päästöjä
pohjaveteen,
on
asiasta
ilmoitettava
kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle lomakkeella 182. Kopio lomakkeesta on liitettävä
valvonta-asiakirjoihin.
166
Laki 587/2011 4 luku
94
Esimerkki 12:
A) Kasvinsuojeluruiskun pesupaikalta on päässyt pesuvesiä maastoon ja alueen
kasvillisuus on 15 m2 alueelta kuollut. Päästö on aiheuttanut pohjaveden
pilaantumisen vaaran. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1
kokonaisarvio 1 %.
B) Kasvinsuojeluruiskun
täytön
yhteydessä
on
päässyt
nurmilohkolle
kasvinsuojeluainetta laimentamattomana. Alueen kasvillisuus on kuollut 10 m2
alueelta. Päästö on aiheuttanut pohjaveden pilaantumisen vaaran. Laiminlyönnin
arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %.
C) Lohkolla havaitaan öljykanisteri, josta on päässyt öljyä maahan pienelle alalle.
Päästö on alaltaan alle 1 m2 ja se rajoittuu maan pintaosaan 5 cm syvyydelle.
Laiminlyönti voidaan korjata helposti kaivamalla saastunut maa pois.
Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0  varhainen varoitus.
1.12 Maatalousmaalla olevaa sänkeä ei ole poltettu, ellei polttamiselle ole perustetta
Tarkastetaan, onko lohkoilla poltettu sänkeä ja jos on, onko poltolle ollut peruste. Sängen
poltto on sallittu, jos se on välttämätöntä monivuotisen rikkakasvuston, vaikeasti
torjuttavan kasvitaudin, tuholaisen tai kylvön toteutuksen vuoksi. Sängeksi katsotaan viljan,
öljykasvien, kuitukasvien ja siemenmausteiden sänki. Myös nurmen sängen poltto on
sallitua, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen vuoksi. Jos tilalla viljellään kasveja,
joista voi jäädä sänki, eikä sänkeä ole poltettu tai sängen poltolle on ollut peruste,
pöytäkirjalle merkitään ”kunnossa”. Jos sänkeä on poltettu, eikä sille ole ollut perustetta
merkitään ”laiminlyönti”. Jos tilalla ei viljellä kasveja, joista voi jäädä sänki, merkitään ”ei
koske tilaa”. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on
huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
1.13 Hukkakauraa on torjuttu hukkakauralain edellyttämällä tavalla.
Ennen tilakäyntiä selvitetään, onko valvottava tila hukkakaurarekisterissä ja onko viljelijä
ilmoittanut tukihakemuksessaan lohkoilla olevasta hukkakaurasta.
Tarkastetaan, onko tilalla hukkakauraa ja onko hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla
huolehdittu sen torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla
toimenpiteillä167. Tarvittaessa tarkastetaan, onko hukkakauran torjuntaohjetta tai suunnitelmaa noudatettu. Lähtökohtana on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä
lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan selvityksen perusteella, tarvittaessa torjuntaaineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä pidetään saastuneella lohkolla
torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä. Laiminlyönnin vakavuuteen vaikuttaa
esimerkiksi se, jos hukkakauran voimakkaasti saastuttamalle lohkolle on kylvetty kauraa
eikä riittäviä torjuntatoimia voida tehdä.
Havaintopöytäkirjan liitteessä laiminlyönnin kuvailussa tulee mainita kasvulohkon tunnus ja
missä kohdissa ja kuinka laajasti hukkakauraa on havaittu (esimerkiksi merkintä karttaan).
Ei laiminlyöntiä:
167
Laki 185/2002
95
-
-
Tilalla ei havaita hukkakauraa.
Hukkakauraa todetaan muutamia yksilöitä, mutta viljelijä on todistettavasti
(lohkokirjanpito, torjunta-ainekuitit jne.) pyrkinyt huolehtimaan hukkakauran
torjunnasta, ja toimenpiteitä voidaan pitää riittävinä.
Mikäli valvonta tehdään kitkemisaikana, voi työ olla vielä kesken. Kyseessä ei ole
laiminlyönti, jos kitkeminen on jo aloitettu ja se voidaan saada loppuun ajoissa
(hukkakaura ei ole alkanut varista, ala on mahdollista kitkeä jäljellä olevassa
ajassa).
Varhainen varoitus:
- Hukkakaurasaastunta on tapahtunut viljelijälle ennakoimattomana yllätyksenä
eikä viljelijällä ole vielä ollut mahdollisuutta torjuntatoimiin. Hukkakaurayksilöitä
tavataan hajallaan esimerkiksi tulva-alueilla (veden tuoma saastunta, esiintymät
ojan tulvarajassa), linjojen alla (lintujen tuoma saastunta), eläinten kulkureiteillä
(riistaeläinten tuoma saastunta) tai laajempana esiintymänä rahtikoneiden,
saastuneen
lannan,
kompostin
tms.
tilan
ulkopuolelta
tulleen
maanparannusaineen aiheuttamana.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 1:
Hukkakauraa on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä ja
torjuntatoimia ei voida pitää hukkakauralain mukaisina.
Hukkakauraa ei ole yritetty torjua.
Hukkakauraa todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua.
Tahallinen laiminlyönti:
Hukkakaura on tietoisesti jätetty torjumatta; viljelijä ei ole noudattanut hukkakauran
torjuntasuunnitelmaa tai -ohjetta.
Pientareet
Ojien pientareilla hukkakauran kemiallinen pesäkekäsittely on sallittua. Saastunnan
laajuuteen nähden tarpeeton ruiskuttaminen pientareilla on kielletty. Vesistöjen varsilla
olevilta pientareilta hukkakauraa ei saa torjua kemiallisesti, vaan torjunta pitää tehdä
mekaanisesti esimerkiksi kitkemällä.
Laajennusvalvonnat
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ilmoittamat tai Eviran tarkastajan kautta tietoon
tulleet hukkakauraesiintymät viedään täydentävien ehtojen ELY-keskuksen oman otannan
hallinnollisten valvontojen ajolle 6018. Hallinnollisesti tarkastuksen voi suorittaa kunnan
viranomaisen tai Eviran tarkastajien tekemän raportin ja ottamien kuvien perusteella, jos
niistä voi arvioida laiminlyönnin vakavuuden, laajuuden ja keston. Kaikista lohkoista,
joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee olla valokuvia ja muutenkin tilanne tulee olla hyvin
kuvattu, jotta arvioinnin ja seuraamusprosentin ehdottamisen voi tehdä riittävän
luotettavasti. Havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake, jossa on ehdotettu
seuraamusprosentti, lähetetään viljelijälle yhdessä kuulemiskirjeen kanssa. Jos
laajennusvalvontaa ei voida tehdä hallinnollisena, pitää tilalle tehdä tarkastuskäynti. Kaikki
lohkot, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee tarkastaa, jotta laiminlyönnin arvioinnin voi
tehdä luotettavasti.
96
Muuta valvontaan liittyvää
Tarkastuksella voidaan tilalle jättää Eviran esite hukkakauran torjunnasta ”Estä
hukkakauraa leviämästä”, jonka voi tulostaa netistä Eviran sivuilta (www.evira.fi  Kasvit
 Viljely ja tuotanto  Hukkakaura, sivun oikeassa laidassa linkki esitteeseen)
Koska tukivalvonnoissa ei voida määrätä poistamaan hukkakauraesiintymää, on kaikki
akuutteja toimenpiteitä vaativat saastunnat ilmoitettava kuntaan lomakkeella 182
(saatavana Aitasta) välittömästi. Kunta ryhtyy tarvittaessa pakkotoimiin. Lista tiloista, joilla
on toimenpiteitä vaativia saastuntoja, ilmoitetaan myös Eviraan.
Evira ilmoittaa ELY-keskuksille ja kunnille hukkakauratorjunnan laiminlyönneistä
lomakkeella 182. Mikäli ELY-keskus ei ehdi tarkastaa Evirasta tulleita laiminlyöntiilmoituksia ajankohtana, jolloin hukkakaura voidaan todeta, tilat on vietävä seuraavana
vuonna omalle otannalle.
Täydentävien ehtojen valvonnassa hukkakaurasaastunnat on valokuvattava.
1.14 Kaukasianjättiputki, persianjättiputki ja armenianjättiputki on torjuttu maatalousmaalla
Tarkastetaan, onko tilan maatalousmaalla kaukasianjättiputkea, persianjättiputkea ja/tai
armenianjättiputkea ja onko em. kasvien saastuttamalla lohkolla huolehdittu sen
torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. Lähtökohtana
on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan
selvityksen perusteella, tarvittaessa torjunta-aineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä
pidetään saastuneella lohkolla torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä.
Varhainen varoitus:
Maatalousmaalla on yksittäinen jättiputki ja viljelijä ei ole tietoinen esiintymästä.
Jättiputkea on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä. Esiintymä on
vähäinen.
Jättiputkea ei ole yritetty torjua. Esiintymä on vähäinen-kohtalainen.
Jättiputkea todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua.
Tahallinen laiminlyönti:
Jättiputki on tietoisesti jätetty torjumatta.
1.15 Luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaan suojellut
puut ja puuryhmät on säilytetty.
Tilakäynnillä tarkastetaan, että luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan suojellut
luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty eikä
niitä ole vahingoitettu. Jos tilalla on täydentävien ehtojen mukainen maisemapiirre, on siitä
merkintä valvontakartoilla. Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisista puista ja puuryhmistä on
tehty Suomessa vain vähän suojelupäätöksiä. Valvonta kohdistuu siis pääosin suojeltuihin
97
luonnonmuistomerkkeihin, joita ovat puut, puuryhmät, siirtolohkareet tai muut vastaavat
luonnonmuodostumat, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen
merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit
on yleensä merkitty myös maastoon.
Tarkastetaan myös, että maisemapiirteestä on olemassa suojelupäätös. Viljelijä, jonka
hallinnassa olevalla lohkolla, sen pientareella tai peltolohkojen välisellä alueella
maisemapiirre
sijaitsee,
on
ilmoittanut
maisemapiirteen
kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 442. Lomakkeen liitteenä on pitänyt
toimittaa kohteen suojelupäätös. Suojelupäätös on tarvittaessa saatavilla myös ELYkeskuksen
ympäristövastuualueen
paikkatietokannasta
tai
kunnan
ympäristöviranomaiselta.
Puita ei saa leikata lintujen pesimäaikana.
Laiminlyönniksi merkitään tapaukset, joissa viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt
suojellun luonnonmuistomerkin. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3
%. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista
varoitusta ei voida käyttää.
Luonnonmuistomerkin vahingoittamisesta tai hävittämisestä on myös ilmoitettava kunnan
ympäristöviranomaiselle, koska kyseessä on luonnonsuojelulain rikkomus.
1.16 Muut huomiot
Kohtaan "Muut huomiot" kirjataan mahdolliset muut täydentävien
noudattamisessa havaitut laiminlyönnit, joille ei ole omaa vaatimusta.
ehtojen
Vaatimusryhmä 2. Nitraattiasetuksen noudattaminen (VNa 1250/2014)
2.1 Lanta ja pakkaamattomat orgaaniset lannoitevalmisteet on varastoitu valtioneuvoston
asetuksen 1250/2014 5 §, 7 § ja 8 § mukaisesti
Tarkastetaan, että lannan varastointitila on tarpeeksi suuri 12 kk aikana kertyneelle
lannalle, lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä
laitumelle jäävää lantaa. Naudoilla voidaan huomioida enintään 4 kuukauden
laidunnusaika, lukuun ottamatta ympärivuotisesti ulkona kasvatettavia lajeja, kuten
ylämaankarjaa. Näiltäkin kuitenkin vaaditaan lantala, sillä lanta on poistettava esimerkiksi
ruokinta- ja juottopaikoilta ja jos lantaa ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena, on se
varastoitava lantalassa. Varastointitilan riittävyyttä arvioitaessa voidaan lisäksi huomioida
viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat. Jos eläimet ovat yöt eläinsuojassa,
huomioidaan laidunnusajasta puolet (esim. naudoilla max. 2 kuukautta).
Lannan varastointitilan tarve lasketaan asetuksen 1250/2014 liitteessä 1 esitettyjen
ohjetilavuuksien perusteella tiloilla, joiden ympäristö- tai rakennuslupahakemus on tullut
vireille aikaisintaan 1.4.2015. Muiden osalta sovelletaan asetuksen 931/2000 liitteessä 2
esitettyjä ohjetilavuuksia.
Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen,
lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden on oltava
vesitiiviitä. Lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron tai käsittelyn taikka
98
varastointitilojen tyhjennyksen aikana ei myöskään saa tapahtua vuotoja. Kuormaaminen
on tehtävä tiivispohjaisella alustalla (tiivis alusta vaaditaan 1.1.2016 lähtien).
Jos tilalla syntyy varastoitavaa kuivalantaa vuodessa alle 25 m3 tai jos tilalla varastoidaan
kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa, se voidaan varastoida tiiviillä siirtolavalla tai muulla
vastaavalla alustalla, joka on joko katoksessa tai lanta on peitetty. Varsinaista lantalaa ei
tällöin vaadita. Maapohjainen "lantala" ei ole hyväksyttävä.
Tarkastetaan, että lanta-aumoja ei ole sijoitettu tulvanalaisille alueille eikä
pohjavesialueille. Lannan kuiva-alepitoisuus on oltava vähintään 30 %. Lanta-aumojen on
oltava kantavalla peltoalueella tai lähellä pellon yläreunaa, jos pelto on kalteva. Auman
pitää sijaita vähintään 100 m etäisyydellä vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta ja
vähintään 5 m etäisyydellä ojasta. Lisäksi tarkistetaan, että auman pohjalle on levitetty
vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turvetta), se on peitetty ja ettei siitä ole
valumia ympäristöön. Varastointi aumassa on kielletty 1.11.–31.1.
Laajennusvalvonta voidaan suorittaa hallinnollisesti samoilla periaatteilla kuin mitä
vaatimuksen 1.13 (hukkakaura) kohdalla on kerrottu.
Esimerkki 13:
A) Viljelijä on perustanut keväällä lanta-auman työteknisistä syistä. Aumaa ei ole
perustettu oikein (ei pohjaa, ei peitetty).
a. Lannan määrä on 150 m3. Aumasta ei ole havaittu valumia, eikä lähellä ole ojia
tai vesistöjä. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen lohkoon ja se on korjattavissa
levittämällä lanta-auma peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin
b. Lannan määrä on 230 m3. Aumasta lähimpään valtaojaan on matkaa 150 m ja
vesistöön 200 m ja siitä on aiheutunut jonkin verran valumia ympäristöön.
Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen lohkoon ja se on korjattavissa levittämällä
lanta-auma peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi:
laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1  kokonaisarvio 3 %.
B) Tilan lantala on liian pieni eläinmäärään nähden.
a. Lantalasta havaittiin tarkastushetkellä tulevan vähäisiä valumia ympäristöön.
Alue ei ole pohjavesialuetta, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Tilalla on 20 nautaa.
Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön ja se on korjattavissa
peruskorjaamalla vanha lantala tai rakentamalla uusi. Laiminlyönnin arviointi:
laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3  kokonaisarvio 3 %
b. Navetan takana sijaitsevan avonaisen lietesäiliön varastointitilavuus ei ole riittävä
lypsylehmien 12 kk lietteen, maitohuoneen pesuvesien ja nuorkarjan virtsan
varastointiin. Lisäksi tilan kuivalantala on maapohjainen ja siitä pääsee valumia
ympäristöön. Lähistöllä, noin 50 m päässä sijaitsee valtaoja. Laiminlyönnin
vaikutus saattaa kohdistua tilan ulkopuolisille alueille, mutta se voidaan korjata
lisäämällä lietesäiliötilavuutta ja rakentamalla uusi kuivalantala. Laiminlyönnin
C) Tilalla ei ole lantalaa. Lanta varastoidaan maapohjalla. Tila ei sijaitse pohjavesialueella.
a. Lampaita on 27 kpl. Valumia ei ole havaittu, eikä lähellä ei ole ojia tai vesistöjä.
Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa
99
rakentamalla riittävän tilava lantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus
3, kesto 3  kokonaisarvio 3 %
b. Tilalla on nautoja 10 kpl ja hevosia 3 kpl. Lähistöllä on valtaoja, johon pääsee
valumia lannan varastointialueelta. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu
lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5 
kokonaisarvio 5 %
c. Tilalla on nautoja 20 kpl ja hevosia 5 kpl. Lähistöllä on valtaoja, joka laskee
läheiseen vesistöön. Valumat ympäristöön ovat suuria ja pitkäaikaisia.
Ympäristöviranomainen on arvioinut laiminlyönnin törkeäksi puoli vuotta
aikaisemmin tehdyssä tarkastuksessa. Laiminlyönnin arviointi: tahallinen
laiminlyönti. Pääsääntöinen seuraamus on 20 %, mutta laiminlyönnin arvioinnista
riippuen seuraamus voi olla jotain 15 – 100 % väliltä.
D) Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista on päästöjä ympäristöön,
vaikka tilavuusvaatimukset täyttyvät
a. Tilalla on lantala, jossa on betonipohja ja 50 cm betoniseinämät. Lantalassa ei ole
ajoluiskaa ja betoniseinämän päälle on rakennettu metrin korkeat seinät laudasta
(”lauta-aita”). Lantaa on valunut ympäristöön lantalan toiselta sivulta sekä
etuosasta. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu
kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa rakentamalla vesitiiviit seinät ja
ajoluiska lantalaan. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 
kokonaisarvio 3 %
b. Lantalan tyhjennyksestä ei ole huolehdittu ajallaan. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä
vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja se voidaan korjata
tyhjentämällä lantala riittävän ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1,
vakavuus 3, kesto 1  kokonaisarvio 3 %
2.2 Pysyvistä ruokinta- ja juottopaikoilta tai jaloittelualueita ei ole valumia.
Tarkistetaan, että pysyvät ruokinta- ja juottopaikat ovat katettuja ja tiivispohjaisia ja että
niille kertynyt lanta on poistettu riittävän usein. Toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä
olevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja ei tarvitse
kuitenkaan kattaa.
Tiivispohjaisella tarkoitetaan tiiveydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjää pintaa,
mutta tiivis kerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä. Pysyvällä ruokinta- ja
juottopaikalla tarkoitetaan ulkotarhoissa ja laitumilla sijaitsevia ruokinta- ja juottopaikkoja,
joilla eläimiä ruokitaan säännöllisesti ja joiden sijoituspaikka ei laidunkauden aikana muutu.
Vaatimus on voimassa 1.1.2016 lähtien.
2015 tarkastetaan, että jaloittelutarhoista tai kotieläinsuojista ei ole näkyviä valumia pintatai pohjavesiin. Välittömästi eläinsuojan yhteydessä olevien jaloittelualueiden valumavedet
on kerätty talteen ja varastoitu vesitiiviissä säiliöissä.
Esimerkki 14:
Tilalla kasvatetaan ylämaankarjaa ulkona ympärivuotisesti. Yhdellä laitumista on
katettu pysyvä ruokinta- ja juottopaikka, jossa ei kuitenkaan ole vesitiivistä pohjaa
(alue on maapohjainen). Lantaa poistetaan alueelta, mutta osa lannasta jää maahan
100
ja siten siitä aiheutuu päästöjä ympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3,
vakavuus 3, kesto 3  kokonaisarvio 3 % (2015 ei tule vielä seuraamusta)
Esimerkki 15:
Jaloittelutarhasta on havaittu valumia valtaojaan, joka laskee läheiseen lampeen.
Ympäristöviranomainen on lausunnossaan arvioinut laiminlyönnin merkittäväksi.
Laiminlyönti on korjattavissa kiinnittämällä enemmän huomiota jaloittelutarhan
rakenteisiin ja kuivittamiseen. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja sen
lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 3 
kokonaisarvio 5 %
2.3 Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettu talteen ja käsitelty asianmukaisesti.
Tarkastetaan valvonnan yhteydessä, että säilörehun puristenestettä on käsitelty
asianmukaisesti (neste otettu talteen ja estetty valumat) ja että säilörehupaaleista ei pääse
valumaan puristenestettä ympäristöön.
Esimerkki 16:
A. Tarkastuskäynnillä on havaittu vanhasta säilörehuaumasta puristenestevalumia.
Kasvusto on kuollut ympäriltä. Lähistöllä ei ole valtaojia ja vesistöjä.
Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja ulottuu seuraavaan
kasvukauteen. Laiminlyönti on korjattavissa ajamalla säilörehuauma pois.
Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1  kokonaisarvio 1 %
B.
Tarkastuskäynnillä havaitaan valumia säilörehuaumasta. Auma on tehty navetan
lähettyville asfaltille ja siinä on reunat betonista, mutta puristenestekaivo on
täyttynyt ja valumia on tullut ympäristöön. Auma sijaitsee aivan joen varressa,
jossa kasvusto on kellastunut. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu lähiympäristöön.
Laiminlyönti on korjattavissa huolehtimalla puristenestekaivon tyhjennyksistä
ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 3  kokonaisarvio 5
%
2.4 Lannoitteita on käytetty asetuksen 1250/2014 10 § ja 11 § mukaisesti
Tilalla tarkastetaan, että lannoitteet on levitetty siten, ettei niistä aiheudu valumia vesiin
eikä pohjamaan tiivistymisen vaaraa. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15
%, lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen
muulla tavoin kuin sijoittamalla on aina kielletty. Kalteville peltolohkon osille levitettävät
muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan kahdentoista tunnin
sisällä levityksestä. Tukisovelluksen karttaosiossa on taso 15 % kaltevuuksista.
Tarkastetaan, ettei lannoitteita ole levitetty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden
kyllästämään maahan. Lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei saa levittää 1.11.–31.3
välisenä aikana. Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista
lannoitevalmistetta saa 15.9. eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole
syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Pellon pintaan levitetty lanta ja
orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä,
lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.
101
Tarkastetaan lohkomuistiinpanoista, että lannoituksessa on huomioitu keskimääräinen
satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji. Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa
sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän kokonaistypen määrä ei saa
ylittää 170 kg kokonaistyppeä/ha/vuosi. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha)
eri kasveille on esitetty asetuksen 1250/2014 11 §:ssä. Jos liukoisen typen lannoitusmäärä
ylittää 150 kg/ha vuodessa, tarkistetaan, että lannoitus on tehty vähintään kahdessa erässä
ja levittämisen välinen aika on vähintään 2 viikkoa. Tuotantoeläinten lannassa ja
orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa 1.9. alkaen olla
enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetty liukoinen typpi huomioidaan kokonaisuudessaan
osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta. Lannoitusmäärät lasketaan talviaikaisen
asiakirjavalvonnan yhteydessä.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi, lukuun
ottamatta laiminlyöntiä, joka aiheutuu siitä, että lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita
on levitetty 1.11.–31.3 välisenä aikana.
Esimerkki 17:
A) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kolmelle lohkolle, joiden
pinta-ala on yhteensä 5 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha.
Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 1  kokonaisarvio 3 %
B) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kuudelle lohkolle, joiden
pinta-ala on yhteensä 15 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha.
Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, jatkuvuus 1  kokonaisarvio 5 %
C) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Yhdelle 0,5 ha lohkolle
on levitetty kokonaistyppeä lannassa 180 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0,
vakavuus 0, jatkuvuus 0  varhainen varoitus
D) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kunnan
ympäristöviranomainen on käynyt tilalla ja todennut, että kolmelle lohkolle, joiden
pinta-ala on yhteensä 5 ha, lantaa on levitetty joulukuussa lumipeitteen päälle.
Laiminlyönnin arviointi: tahallinen laiminlyönti. Pääsääntöinen seuraamus on 20
%, mutta laiminlyönnin arvioinnista riippuen seuraamus voi olla jotain 15 – 100 %
väliltä.
2.5 Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m3 vuodessa, on voimassaoleva lanta-analyysi
Tarkastetaan, että kaikista lantalajeista, joita tilalla syntyy vuoden aikana yli 25 m³, on
voimassa oleva lanta-analyysi. Lanta-analyysin tulee olla tarkastushetkellä voimassa.
Analyysissä on oltava määritettynä lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja
kokonaisfosfori, jos lanta-analyysi on tehty 1.4.2015 tai sen jälkeen. Jos lanta-analyysi
on tehty ennen 1.4.2015, siinä on oltava määritettynä lannan sisältämä kokonaistyppi
ja liukoinen typpi.
Jos lanta-analyysi puuttuu tai se on vanhentunut, merkitään laiminlyönti pöytäkirjaan.
Pääsääntöinen seuraamus on 3 %. Jos analyysi on vanhentunut korkeintaan yhden
vuoden, voidaan antaa 1 % seuraamus.
102
Esimerkki 18:
A) Tilalla oli lanta-analyysi vanhentunut keväällä. Laiminlyönnin vaikutus koskee
kyseistä tilaa ja on korjattavissa ottamalla uusi näyte. Laiminlyönnin arviointi:
laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1  kokonaisarvio 1 %
B) Tilalla ei ole lainkaan lanta-analyysia, vaikka lantaa syntyy vuodessa yli 100 m3.
Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1  kokonaisarvio 3 %
2.7 Muut huomiot.
Vaatimusryhmä 3. Lintudirektiivin noudattaminen168
Lintudirektiivin noudattaminen tarkastetaan kaikilta Mavin täydentävien ehtojen otannoissa olevilta
tiloilta, joilla on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita,
luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisia suojelualueita, 25 § mukaisia rauhoitettuja alueita tai
47 § mukaisia erityisesti suojeltavien lintulajien esiintymispaikkoja (vaatimukset 3.1–3.3 ja 3.6). Jos
tilalla on Natura-aluetta, koskevat sitä vaatimukset 3.1–3.6. Jos tilalla ei ole em. alueita, merkitään
pöytäkirjaan rasti kohtiin Ei koske tilaa. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen
tilalle menoa. Suojelualueet ovat yleensä merkittynä maastoon. Kaikista lintudirektiivin
laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
3.1 Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei ole
suoritettu toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen.
Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa (soiden, lintuvesien,
harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat). Uusia
suojelualueita perustetaan luonnonsuojeluohjelmien pohjalta.
Tilalla
tarkistetaan,
mikäli
sillä
on
valtioneuvoston
hyväksymään
luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita tilan maatalousmaalla, että alueella on
noudatettu toimenpiderajoituksia eikä alueen suojelun tarkoitusta ole vaarannettu.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on
huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi
käyttää.
3.2 Luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen
rauhoitusmääräyksiä on noudatettu.
Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on perustettuja luonnonsuojelualueita tai
määräaikaisesti
rauhoitettuja
alueita
maatalousmaalla,
että
alueiden
rauhoitusmääräyksiä on noudatettu eikä suojeltua tai rauhoitettua aluetta ole
merkittävästi heikennetty.
käyttää.
168
VNa 7/2015
103
3.3 Muita erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja ei ole merkittävästi
heikennetty.
Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on luonnonsuojelulain 1096/1996 47 § mukaisia
erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja, ettei alueita ole
käyttää.
3.4 Natura 2000 -verkostoon valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ei ole
Tarkistetaan, ettei Natura-alueen suojelun perusteena olevia lintulajeja tai niiden
elinympäristöjä ole merkittävästi heikennetty.
käyttää.
3.5 Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan
alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, on tehty ilmoitus ELY-keskukselle.
Jos tilan maatalousmaalla sijaitsevalla Natura-alueella on tehty toimenpiteitä, jotka
saattavat merkittävästi heikentää alueen luonnonarvoja, tarkistetaan että
toimenpiteestä on ilmoitettu vähintään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä
ELY-keskukselle.
Jos ELY-keskus on kieltänyt toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittanut sitä,
tarkistetaan että kieltoa tai rajoituksia on noudatettu.
käyttää.
3.6 Muut huomiot.
Vaatimusryhmä 4. Luontodirektiivin noudattaminen169
Valvonta kohdistuu Natura-alueilla oleviin valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan
kuuluviin alueisiin, luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § ja 25 § mukaisiin alueisiin, luontotyyppeihin
tai lajeihin (luontodirektiivin liitteet I ja II). Mavi toimittaa ELY-keskuksille tiedon tiloilla esiintyvistä
luontodirektiivin liitteiden I ja II luontotyypeistä tai lajeista. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee
tarkastaa ennen tilalle menoa. Kaikista luontodirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen
ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
4.1 Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei ole
suoritettu toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen.
169
VNa 7/2015
104
Tilalla
tarkistetaan,
mikäli
sillä
on
valtioneuvoston
hyväksymään
luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia Natura-alueita tilan maatalousmaalla, että
alueella on noudatettu toimenpiderajoituksia eikä alueen suojelun tarkoitusta ole
vaarannettu.
käyttää.
4.2 Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen
tai 25 § mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu.
Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on perustettuja luonnonsuojelualueita tai
määräaikaisesti rauhoitettuja Natura-alueita tilan maatalousmaalla, että alueiden
rauhoitusmääräyksiä on noudatettu eikä suojeltua tai rauhoitettua aluetta ole
käyttää.
4.3 Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä (luontodirektiivin liite I) ei ole
Tilalla tarkastetaan, ettei luontotyyppejä ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyönti
voi olla esimerkiksi pelloksi raivattu luontodirektiivin liiteen I mukainen luontotyyppi.
huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida
käyttää.
4.4 Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja (luontodirektiivin liite II) ei ole
Tilalla tarkastetaan, ettei Natura -alueen valinnan perusteena olevia luontodirektiivin
liitteen II lajeja ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyöntejä voivat olla lannan
aumaaminen esiintymisalueella, esiintymispaikan hävittäminen tai lajien siirtäminen
toisaalle.
käyttää.
4.5 Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan
alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, on tehty ilmoitus ELY-keskukselle.
Tarkistetaan, että jos tilan maatalousmaalla sijaitsevalla Natura-alueella on tehty
toimenpiteitä, jotka saattavat merkittävästi heikentää sen luonnonarvoja,
toimenpiteestä on ilmoitettu vähintään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä
ELY-keskukselle.
105
Jos ELY-keskus on kieltänyt toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittanut sitä,
tarkistetaan että kieltoa tai rajoituksia on noudatettu.
käyttää.
4.6 Muut huomiot.
Vaatimusryhmä 5. Pysyvän laitumen säilyttäminen170
5.1 Jos pysyvä laidun on siirretty muuhun käyttöön, on siirtämiselle haettu tarvittaessa ennakkolupa
Ennen tilakäyntiä tarkastetaan onko tilalla ollut vuonna 2014 pysyviä laitumia ja onko
aloissa tapahtunut muutoksia vuoden 2015 ilmoitettuihin aloihin verrattuna.
Tilalla tarkastetaan onko pysyviä laitumia siirretty muuhun käyttöön ja onko
siirtämiselle haettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lupa.
o
o
o
o
o
Lupaa ei tarvita, jos
vuonna 2014 ilmoitetut pysyvät laitumet on ilmoitettu vuonna 2015 nurmena
viljelijä ei hae perustukea, viherryttämistukea, EU:n nuoren viljelijän tukea,
peltokasvipalkkiota tai EU:n eläinpalkkioita vuonna 2015
pysyvän laitumen lohkolla on ollut jokin seuraavista ympäristötuen
erityistukisopimuksista, mutta lohko on siirtynyt muuhun käyttöön vuonna 2015:
 sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kun lohkoille on
ilmoitettu kasviksi erityistukisopimus, pysyvä laidun
 sopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu
kasviksi erityistukisopimus, pysyvä laidun
 sopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuudesta, kun lohkoille on
ilmoitettu kasveiksi pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja
laidunnurmet tai luonnonlaidun ja –niitty tai hakamaa avoin tai
erityistukisopimus, pysyvä laidun
 sopimus perinnebiotoopin hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi
luonnonlaidun ja –niitty tai hakamaa avoin tai erityistukisopimus, pysyvä
laidun
 ympäristötuen
erityistukisopimus
priorisoiduille
luonnonlaitumille
(Ahvenanmaa)
 ympäristötuen erityistukisopimus tiettyihin toimiin luonnonlaitumille
(Ahvenanmaa)
pysyvä laidun on metsitetty ympäristöön soveltuvalla tavalla
pysyvä laidun on siirretty muuhun käyttöön ennen 8.1.2015
Laiminlyöntinä pidetään sitä, että viljelijä on siirtänyt ilman lupaa pysyvän laitumen muuhun
käyttöön esimerkiksi pelloksi (pois lukien edellä mainitut hyväksyttävät syyt luvan puuttumiselle).
laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
170
VNa 25/2015
106
5.2 Pysyvän laitumen ennakkoluvan ehtoja on noudatettu.
Jos viljelijä on hakenut ennakkoluvan pysyvän laitumen siirtämiseksi muuhun
käyttöön, tarkistetaan, että luvan ehtoja on noudatettu.
Laiminlyöntinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viljelijä ei ole muuttanut pysyväksi
laitumeksi
alaa
ennakkoluvan
mukaisesti.
Pääsääntöinen
tukivähennys
laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus,
vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
VALVONTAKORJAUKSET KARTALLA
19 KASVULOHKOMITTAUSTEN TALLENTAMINEN
Kasvulohkojen rajat ja pinta-alat, todettu kasvi sekä viherryttämisen monipuolistamisen kasvi, jos se
on eri, mittaustapa ja kasvulohkon kehämittaa mahdollisesti vähentävä määrä kirjataan
Tukisovellukseen. Myös havaitut tukikelvottomat alueet tallennetaan. Kasvulohkojen yhteenlasketun
mitatun alan on oltava sama kuin peruslohkon mitattu ala.
19.1 VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTAPOIKKEAMAT JA -LAITTEET
Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai
GPS-laitteella maastossa171. Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan,
suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen.
Mittalaitteille on määritelty erilaisia toleransseja eli mittapoikkeamia laitteiden tarkkuuden mukaan.
Mittapoikkeama on joko positiivista tai negatiivista ja sillä on tarkoitus kattaa sekä mittalaitteesta
että mittaajasta aiheutuvat virheet. Sallitut mittapoikkeamat lasketaan aina mitatusta pinta-alasta
kehämitan avulla.
Mittapoikkeamaa käytetään aina, kun mittaus tehdään maastossa tai sähköisesti maastohavaintojen
perusteella, määritettäessä kasvulohkon hyväksyttävää alaa. Mittapoikkeamaa sovelletaan
ilmoitetulla kasvulohkolla, vaikka valvonnassa todettaisiin lohkolla ilmoittamaton tukikelvoton alue,
saareke, oja tai kasvulohko. Mittapoikkeamasta johtuen peruslohkon pinta-alan ja hyväksyttyjen
kasvulohkojen summan välillä voi olla eroa.
Mittapoikkeamaa ei voida soveltaa seuraavissa tilanteissa:
 hallinnollisessa valvonnassa, jossa mittaus on tehty kartta-aineistosta käymättä lainkaan
paikalla.
 peruslohko on jouduttu jakamaan valvonnassa.
 valvonnassa todetuilla ilmoittamattomilla tukikelvottomilla aloilla, kuten tilapäisesti
viljelemättömillä aloilla.
171
VNa 712/2015 4 §
107
Lohkon sisällä olevia ojia, saarekkeita ja muita tukikelvottomia alueita ei lasketa mukaan
mittapoikkeamaan. Ojaa ei voida ottaa mukaan kehämittaan siinäkään tapauksessa, että oja
olisi toisesta päästä kiinni lohkon ulkoreunassa.
Mittapoikkeama voi olla enintään 0,75 metrin levyiseen vyöhykkeeseen perustuva poikkeama, kun
mittaus tehdään näytöltä uusimman ilmakuvan avulla. Mittapoikkeama voi olla kuitenkin enintään
1,00 ha.172
Mittapoikkeama voi olla enintään 0,50 metrin vyöhykkeeseen perustuva poikkeama mitattaessa
GPS-laitteella. Mittapoikkeama voi olla GPS-mittauksissa aina kuitenkin enintään 1,00 ha.
Lohkon mittaus GPS-laitteella tallennetaan Tukisovelluksessa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä
kohtaan Lohko mitattu GPS-laitteella.
Vastaavasti lohkon osittainen GPS-mittaus tallennetaan Tukisovelluksessa digitoinnin korjauspyyntöä
tehtäessä kohtaan Lohko mitattu osittain GPS-laitteella.
Tukisovelluksessa on neljä erilaista mittaustapaa, joita käytetään seuraavasti:
07 = mittaus ilman toleransseja, kun todetaan ilmoittamaton tukikelvoton (myös tilapäisesti
viljelemätön) kasvulohko, tai valvonnassa on tehty peruslohkojako.
08 = koko kasvulohkon mittaus GPS-laitteella. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,50 *
kehämitta).
09 = mittaus sähköisesti näytöltä. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta).
11 = kaukokartoitus, mittaus satelliitti- tai ilmakuvalta. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,75
* kehämitta).
Jos lohko on mitattu osittain GPS-laitteella ja osittain sähköisesti näytöltä, käytetään sitä
mittaustapaa, jolla on mitattu suurin osa kasvulohkon kehämitasta173.
Mittaustapaa 11 saa käyttää vuonna 2015 vain kaukokartoituksen urakoitsija valvonta-ajolla 6012.
Seuraavat GPS-laitteet täyttävät riittävän, valvonnassa edellytettävän mittatarkkuuden:
Topcon GRS-1
Topcon GMS-2
Trimble GeoXT
Trimble GeoXH
Trimble ProXR
Trimble GeoXT6000
Trimble GeoXH6000
Valvonnoissa käytettävissä GPS-mittalaitteissa on käytössä joko reaaliaikainen korjaus tai
jälkilaskentamenetelmä. Näillä menetelmillä korjataan satelliittien avulla mitattujen
koordinaattipisteiden sijainti tarkemmaksi. Korjauspalvelu perustuu eri puolilla Suomea oleviin
tukiasemiin.
Reaaliaikaisessa laskennassa lopulliset koordinaatit saadaan heti maastossa käyttöön, kun taas
jälkikäsittelyyn perustuvassa menetelmässä lopulliset koordinaatit saadaan käyttöön toimistolla
erillisellä jälkilaskentaohjelmalla laskemalla. Jälkilaskenta mahdollistaa GPS-mittauksen luotettavan
172
173
VNa 712/2015 5 §
VNa 712/2015 5 §
108
tuloksen myös sellaisissa maastonkohdissa (esimerkiksi metsänreunat), joissa reaaliaikainen korjaus
ei aina toimi. Myös reaaliaikainen korjaus voidaan tarvittaessa jälkikorjata. Korjauspalveluna
suositellaan käytettäväksi VRS-palvelua tai -jälkilaskentaa.
19.2 KEHÄMITAN MÄÄRITTÄMINEN
Kehämitta täytyy määrittää jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Kasvulohkoa piirrettäessä
Tukisovelluksen laskema kehämitta ei aina ole se, jota voidaan käyttää toleranssin määrittämiseksi.
Jos lohkon kehämittaan sisältyy esimerkiksi tie, oja tai kapea pusikoitunut suikale, ei niitä saa laskea
kehämittaan mukaan. Tällaisissa tapauksissa se osa lohkon ympärysmitasta, jota ei voida laskea
mukaan kasvulohkon kehämittaan, täytyy määrittää erikseen ja kirjata se sille varattuun kohtaan
Tukisovelluksessa. Tukisovellus ottaa silloin huomioon vähennyksen toleranssin laskemisessa
automaattisesti. Kehämitan määrittäminen eri tapauksissa selviää seuraavista esimerkkikuvista.
Kehämitta on mitattava ja tallennettava vähintään metrin tarkkuudella.
Kuva 1. Kehämitta mitataan lohkon reunojen mukaan.
109
Kuva 2. Tiealue ja tonttimaa voidaan hyväksyä kasvulohkon kehämittaan silloin, kun tien päässä on
rakennus tai selvä alue. Pelkkä kääntöpaikka ei riitä. Yllä olevilla lohkoilla kehämitat voidaan
hyväksyä sellaisenaan.
Kuva 3. Peruslohkolla on yksi kasvulohko ja lohkon sisällä kehämitassa mukana oleva oja. Ojaa, tietä,
aitaa tms. ei saa mitata mukaan kehämittaan. Ojan tms. kehämitta on mitattava Tukisovelluksessa
erikseen ja kirjattava vähennettävä pituus sille varattuun kohtaan.
A
B
Kuva 4. Samalla lohkolla kuin kuvassa 2, on nyt kaksi kasvulohkoa, jotka rajautuvat peruslohkon
kehämitassa mukana olevaan ojaan. Kasvulohkojen kehämittoja ei tarvitse muuttaa.
110
B
A
Kuva 5. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Kasvulohkon A kehämittaa täytyy korjata poistamalla
siitä oja, mutta kasvulohkon B kehämittaa ei tarvitse muuttaa.
Kuva 6. Kasvulohkon keskellä on saareke tai toinen kasvulohko. Saarekkeen tai toisen sisällä olevan
kasvulohkon kehää ei huomioida ympäröivän kasvulohkon kehämitassa. Sovellukseen ei tässä
tapauksessa tarvitse muuttaa kehämittaa.
A
B
111
Kuva 7. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Raja on metsäsaarekkeessa. Jos kasvulohko rajoittuu
saarekkeeseen, kehämitta mitataan saarekkeen ulkoreunaa pitkin.
Kuva 8. Viljalohko juurikaslohkon reunoilla, mutta viljalohko on U:n muotoinen. Viljalohko mitataan
U:n muotoisena eli valkoinen viiva tulee mukaan viljalohkon kehämittaan.
Kuva 9. Reunaviivan yhteydessä olevat pusikoituneet sarkaojat poistetaan kehämitasta. Kuvassa
oikea kehämitta näkyy paksulla viivalla. Vähennettävä pituus tallennetaan Tukisovellukseen sille
varattuun kohtaan.
112
20 PERUSLOHKOKORJAUKSET
Peruslohkokorjaukset valvonta-ajojen 5164-5167 osalta sekä vuoden 2014 lopussa korjausdigitointiin
mahdollisesti lähettämättä jääneet korjaukset on tallennettava 15.6.2015 mennessä.
Kesän 2015 valvontakorjaukset on tehtävä valmiiksi siten, että 15.10.2015 mennessä urakoitsijalla
on digitoitavissa 40 % valvontamateriaalista. 90 % valvontakorjauksista on oltava lukittuna
viimeistään 10.12.2015. Viimeisille 10 % korjauksista tallennusaikaa on 29.12.2015 asti.
Peruslohkokorjaukset tehdään Tukisovelluksen kautta.
Digitointivirheiden
korjaukset
siirretään
urakoitsijalle
sähköisesti
Tukisovelluksen
peruslohkokorjaustoiminnolla. Korjauspyyntöjä ei tarvitse erikseen lähettää, vaan ne lähtevät
automaattisesti siinä vaiheessa, kun Tukisovelluksessa on korjauspyynnön tilaksi vaihdettu Valmis
digitoitavaksi.
Jos koko peruslohko on mitattu GPS-laitteella, digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä valitaan
Tukisovelluksessa kohta Lohko mitattu GPS-laitteella Jos lohko on GPS-mitattu jonakin aiempana
vuonna, mutta ei tänä vuonna, lohkoa ei voi merkitä tänä vuonna valvonnassa GPS-mitatuksi.
Jos peruslohko on osittain mitattu GPS-laitteella (esimerkiksi yksi metsän varjostama lohkonreuna tai
saareke), digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä valitaan Tukisovelluksessa kohta Lohko mitattu
osittain GPS-laitteella.
20.1 HUOMIOITAVAA KORJAUSPYYNNÖN TEKEMISESSÄ
Aina ennen korjauspyynnön tekoa on tarkistettava peruslohkon mahdolliset virhekoodit.
Ajantasaistusalueella lohkon virhekoodit kertovat seuraavaa:




F001 = lohkon digitointi on hyväksytty
F002 = lohkon rajausta on korjattu digitoinnissa
F008 = lohko on menossa korjausdigitointiin
F013 = lohkon rajausta on korjattu päivitysdigitoinnissa (viljelijäkorjausten digitoinnissa).
Lohkon ajantasaistusvuosi (2015 tai 2016) on merkitty valvontakartan lohkotietoihin.
Ajantasaistusalueen lohkojen korjauspyynnöt tulee tehdä aina uudelle ilmakuvalle. Myös
naapurilohkojen digitointia on syytä tarkastella uudella ilmakuvalla, jotta korjauksen saa paremmin
kohdistettua oikein. Lohko voi nousta uudelleen valvontaan seuraavana keväänä, jos korjauksen
jälkeen rajat eivät istu uudelle ilmakuvalle.
Alla kerrotut merkintäohjeet koskevat valvottavan lohkon yleisimpiä korjauksia. Muunlaisten
tapausten merkinnöissä voidaan soveltaa näitä ohjeita niiltä osin kuin mahdollista ja kirjoittaa
lisäselvityksiä digitoijalle Tukisovelluksen Peruslohko-osion kommentti-kohtaan.
Lisäselvityksiä on syytä kirjoittaa aina silloin, kun halutaan selventää korjauspyyntöä. Etenkin
silloin, kun korjauksessa on selkeä ristiriita ilmakuvan kanssa, on syytä kirjoittaa asiaa selventävä
kommentti. Näin tehden voidaan välttää turhia korjausten palautuksia.
Esimerkkejä tilanteista, jolloin lisätietoja kaivataan:
113




Ilmakuvalla lohkolla näkyy rakennus, joka halutaan poistaa, kirjoitetaan ”Rakennus on
poistettu”.
Maastossa todetaan lohkon olevan tukikelpoista peltoa, vaikka ilmakuvalla on metsää,
lisätietona korjauspyyntöön kirjoitetaan ”Lohko on raivattu pelloksi”.
Jos valtaoja-viivatyyppiä halutaan muuttaa, lisätietona on selvennettävä viivatyypin alku- ja
loppupiste sekä reunaraja, mihin muutos halutaan. Esimerkiksi pellon itäreunassa on osalla
matkaa valtaoja, jolle viivatyyppi halutaan lisätä, lisätietona kirjoitetaan ”Valtaoja-viivatyyppi
lisätään 100 m matkalle lohkon itäreunalle alkaen lohkon kaakkoisnurkasta”.
GPS-mittaus ei istu ilmakuvalle (on esimerkiksi osittain tien päällä). Lisätietona voi kirjoittaa
”Saa siirtää pois tien päältä, täsmää muualta”. Digitoija voi näissä tapauksissa siirtää
korjauksen ”kokonaisena”, jos se on mahdollista. Jos siirron takia korjaus menisi päällekkäin
naapurilohkojen kanssa, korjaus joudutaan palauttamaan.
Peruslohkon viivatyypin muutos
Jos peruslohkolle täytyy tehdä valtaojaviivatyypin muutos, laitetaan siitä digitoijalle viesti tekstikenttään. Viestiin kirjoitetaan mille lohkon reunarajalle ja kuinka pitkälle matkalle valtaojaviivaa
täytyy lisätä tai mistä se täytyy poistaa. Myös viivan alkamis- ja loppumiskohdat tulee kertoa.
Tie, jonka päälle on digitoitu peruslohkojen raja.
Tien reunaviiva korjataan tien molemmin puolin. Korjaa peruslohkon rajaa peruslohkon
korjaustyökalulla oikeaan kohtaan.
Naapurilohkojen korjaukset
Naapurilohkojen korjauksesta tallennetaan tarkentava tieto Tukisovelluksessa, kohdassa
korjauspyynnön tiedot.
 Jos naapurilohkoa korjataan jokaiselta reunalta, valitaan tyypiksi Valvontalohkon naapuri,
korjattu kokonaan.
 Jos korjataan ainoastaan lohkojen välistä yhteistä rajaa, valitaan tyypiksi Valvontalohkon
naapuri, korjattu osittain. Tällöin ajantasaistuksessa osataan korjata lohkon muut rajat,
mutta ei kosketa jo valvottuun rajaan.
Jos naapurilohkon muutos on yli käytettävän mittalaitteen toleranssin, on naapurilohkon tila vietävä
valvonta-ajolle 6016 ja suoritettava kyseisen lohkon valvonta.
ELY-keskuksen on tällöin
informoitava siitä naapurilohkon viljelijää.
Alla olevaan listaan on koottu muutamia tärkeitä periaatteita sähköisiin korjauksiin liittyen.
Muista:
- Pinta-ala. Tukisovelluksella tehdyn peruslohkokorjauksen pinta-ala on lopullinen digitoitu
ala!
- Kehämitta. Tukisovelluksen laskema kehämitta ei välttämättä ole oikea. Poista ojat ym.
kasvulohkon mittaustoleranssia ”keinotekoisesti” kasvattavat alueet kasvulohkon
kehämitasta.
- Erityisympäristötukilohkojen rajaus. Kiinnitä erityistä huomiota näiden lohkojen rajaukseen,
koska ne digitoinnin yhteydessä täsmäytetään ilmoitettuun pinta-alaan. Mieti aina, täytyykö
rajausta korjata, vai onko kyse sopimusrikkomuksesta.
- Korjaukset, joita tehdään valvonnan ulkopuolisille lohkoille. Nämä lohkot ovat
samanarvoisia kuin valvontakorjaukset.
- Kommentti-kenttä. Käytä kenttää tarpeen mukaan! Kirjoita yksiselitteisiä ja selventäviä
kommentteja. Yksiselitteinen ja selventävä ei välttämättä tarkoita lyhyttä. Kenttään ei ole
tarpeen kirjoittaa esimerkiksi tekstiä ”rajakorjaus”, sillä se ei ole tarpeellinen tieto.
114
Tarpeellista sen sijaan on esimerkiksi kirjoittaa kommentti, jos lohkojen väliin on
tarkoituksella jätetty pieni rako.
Muista, että digitoija luottaa siihen, että valvonnan yhteydessä on huomioitu ja otettu kantaa
kaikkiin näihin em. seikkoihin. Tämä huolimatta siitä, onko lohko valvottu maastossa vai toimistossa.
Digitoija ei tiedä, miten valvonta on suoritettu.
21 PELTOLOHKOREKISTERIVALVONTA
Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset ajetaan elokuun lopussa, sen jälkeen kun viljelijöiden
muutoskartat on digitoitu. Lisäksi ajetaan keväällä 2015 ajantasaistuksen valmistuttua ristiintarkastus
ajantasaistuksessa muuttuneista pinta-aloista. Mavi ohjeistaa ristiintarkastusvalvontojen
suorittamisen myöhemmin syksyllä.
Vuonna 2015 tehdään seuraavat peltolohkorekisterin ristiintarkastukset:
1) Pinta-alojen ristiintarkastus. Ristiintarkastuksessa verrataan viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen
summaa viimeisimpään digitoituun pinta-alaan.
2) Digitoimattomien lohkojen ristiintarkastus.
3) Päällekkäisten lohkojen ristiintarkastus.
4) Epäselvät F010 ja B009 -lohkot. F010 = lohko näyttää ilmakuvan perusteella olevan muuta kuin
peltoa. F010-lohkoja merkitään ajantasaistuksen yhteydessä ja viljelijäkarttojen digitoinnissa, silloin
kun viljelijä korjaa lohkoa, mutta lohko ei vastaa muilta osin ilmakuvaa. Myös valvotuille lohkoille
merkitään F010, jos valvontakorjaus ei vastaa uutta ilmakuvaa. B009 = Lohkon maankäyttölaji on
peltoa keskusrekisterissä, mutta digitoinnin taustakuvana olevalla ortokartalla ei ole.
Peltolohkorekisterin ristiintarkastusajot:
Ajonumero Nimi
PELTOLOHKO RT (PÄÄLLEKKÄISYYDET) 2015
PELTOLOHKO RT (F010/B009) 2015
PELTOLOHKO RT (EI DIGI ALAA) 2015
PELTOLOHKO RT (PINTA-ALA) 2015
PELTOLOHKO RT (EI DIGI-ALAA) 2015
PELTOLOHKO RT (AJANTAS. PINTA-ALAERO) 2015
PELTOLOHKO RT (PÄÄLLEKKÄISYYDET) 2015
PELTOLOHKO RT (F010/B009) 2015
115
Ajoaikataulu
elokuu
elokuu
elokuu
elokuu
maaliskuu 2016
maaliskuu 2016
maaliskuu 2016
maaliskuu 2016
VALVONTATULOS JA SEURAAMUKSET
22 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN SEURAAMUKSET
22.1 LAIMINLYÖNTIEN ARVIOIMINEN
Laiminlyönnit arvioidaan tilanteen mukaan täydentävien ehtojen arviointilomakkeella tai
varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisella vähäisen laiminlyönnin arviointilomakkeella.
Jokaiselle havaitulle laiminlyönnille tarkastaja ehdottaa seuraamusta, joka on
pääsääntöisesti 3 %174, mutta seuraamusta voidaan alentaa 1 % tai nostaa 5 %. Jos
tarkastaja arvioi laiminlyönnin varhaisvaroitusjärjestelmän mukaiseksi vähäiseksi
laiminlyönniksi, lähetetään viljelijälle siitä ilmoitus. Laiminlyönnin korjaamiselle annetaan
määräaika, joka on pääsääntöisesti kolme kuukautta. Enimmillään aikaa korjaamiselle
voidaan antaa seuraavan vuoden 30.6. asti. Jos myöhemmässä 3 kalenterivuoden aikana
tehdyssä valvonnassa havaitaan, ettei viljelijä ole korjannut vähäistä laiminlyöntiä, saa
viljelijä vähintään 1 % seuraamuksen alkuperäiselle havaintovuodelle ja toistuvan
laiminlyönnin seuraamuksen uudelleentarkastusvuodelle. Tarkastuksen aikana korjattu
vähäinen laiminlyönti, merkitään pöytäkirjalle kunnossa olevaksi.
Täydentävien ehtojen koordinaattori vahvistaa lopullisen seuraamusprosentin, kun kaikki
valvontavuoden täydentävien ehtojen valvonnat on suoritettu. Lopulliseen seuraamukseen
vaikuttaa laiminlyöntien määrä, onko laiminlyöntejä havaittu useammalla ehdonalalla sekä
onko havaittu toistuvia ja/tai tahallisia laiminlyöntejä.
Jos tarkastuksessa havaitaan samalla ehdonalalla useampi laiminlyönti, joista yksikään ei
ole toistuva, pidetään laiminlyöntejä yhtenä laiminlyöntinä. Tällöin ehdonalan
seuraamukseksi tulee korkein yksittäiselle laiminlyönnille ehdotettu seuraamusprosentti.
Jos laiminlyöntejä havaitaan eri ehdonaloilla, jokaiselle ehdonalalle vahvistetaan erikseen
seuraamusprosentti. Eri ehdonalojen seuraamukset lasketaan yhteen. Jos kyseessä ei ole
toistuva tai tahallinen laiminlyönti, seuraamus voi kuitenkin olla enintään 5 %.
Jos tilalla havaitaan saman säädöksen tai vaatimuksen laiminlyönti kuin vuosina 2013 ja
2014, kyseessä on toistuva laiminlyönti. Tällöin edellisellä kerralla annettu
seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Kun laiminlyönti toistuu ensimmäisen kerran,
tarkastaja arvioi, onko tilanne parantunut tai huonontunut ja määrittää sen perusteella
laiminlyönnille seuraamusprosentin, joka kerrotaan kolmella. Jos arviointia ei puutteellisen
kuvailun vuoksi voi tehdä, kerrotaan edellisellä kerralla annettu seuraamus kolmella. Jos jo
kerran toistunut laiminlyönti havaitaan vielä myöhemmin uudelleen, edelliselle
laiminlyönnille annettu seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Vähennys voi kuitenkin olla
enintään 15 %. Kun 15 % vähennys saavutetaan, täydentävien ehtojen koordinaattori
lähettää viljelijälle huomautuskirjeen. Jos viljelijä vielä huomautuskirjeen saamisen jälkeen
174
Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 39(1)
116
rikkoo samaa säännöstä tai vaatimusta, laiminlyöntiä pidetään tahallisena. Tällöin
laiminlyönnin seuraamus voi olla 15 – 100 %.
Jos toistuva laiminlyönti havaitaan yhdessä jonkin toisen laiminlyönnin tai toisen toistuvan
laiminlyönnin kanssa, seuraamusprosentit lasketaan yhteen. Vähennys voi olla kuitenkin
enintään 15 %.
Laiminlyöntiä voidaan pitää tahallisena, kun tuensaaja rikkoo täydentäviä ehtoja koskevia
sääntöjä siten, että hänen tarkoituksenaan on täydentävien ehtojen sääntöjen
noudattamatta jättäminen joko aktiivisen toiminnan tai tietoisesti tekemättä jättämisen
kautta.
Laiminlyönnin tahallisuuden arvioinnissa pitää huomioida EU-tuomioistuimen tapaus C396/12 (http://curia.europa.eu/juris/celex.jsf?celex).
EU-tuomioistuimen mukaan tahallisen noudattamatta jättämisen käsitettä on tulkittava
siten, että tahallisuuden edellytyksenä on, että tuensaaja rikkoo täydentäviä ehtoja koskevia
sääntöjä joko siten, että hänen tarkoituksenaan on mainittujen sääntöjen noudattamatta
jättäminen, tai siten, että hänellä ei ole tällaista päämäärää, mutta hän hyväksyy
mahdollisuuden, että tällainen noudattamatta jättäminen saattaa tapahtua.
Tahallisen laiminlyönnin seuraamukseen vaikuttaa onko laiminlyönti toistuva sekä sen
laajuus, vakavuus ja kesto.
Tahallisesta laiminlyönnistä laaditaan aina erillinen, laiminlyönnin yksityiskohtaisesti
kuvaileva muistio havaintopöytäkirjan liitteeksi.
Täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ja laiminlyöntien arviointilomakkeen täyttö- ja
tallennusohjeen liitteessä on esimerkkejä seuraamusprosentin laskennasta. Laiminlyöntien
arviointilomakkeen etusivulle tarkastaja kirjaa kyseisestä valvonnasta aiheutuvan
täydentävien ehtojen seuraamusprosentin. Lopullinen seuraamusprosentti voi kuitenkin olla
eri kuin arviointilomakkeella ehdotettu, jos tilalla havaitaan valvontavuoden aikana muita
täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisiä tai jos koordinaattori muuttaa tarkastajan
ehdottamaa seuraamusprosenttia.
Laiminlyöntiä arvioitaessa on otettava huomioon viljelijän mahdollinen ylivoimainen este tai
poikkeukselliset olosuhteet. Täydentävien ehtojen vähennystä ei suoriteta, jos
noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista
olosuhteista175. Viljelijän on ilmoitettava ylivoimaisista esteistä ja poikkeuksellisista
olosuhteista
kirjallisesti
toimivaltaiselle
viranomaiselle
(esim.
YTA-alueen
maaseutuelinkeinoviranomainen) 15 työpäivän kuluessa siitä, kun hän on havainnut
tilanteen tai hänen on ollut mahdollista ilmoitus tehdä.
175
117
22.2 VILJELIJÄN KUULEMINEN LAIMINLYÖNNIN TAPAUKSESSA
Viljelijää on kuultava havaituista laiminlyönneistä ja ehdotetuista seuraamusprosenteista,
jos tilakäynnillä havaitaan laiminlyöntejä täydentävien ehtojen noudattamisessa. ELYkeskuksen koordinaattori kuulee lisäksi viljelijää niissä tapauksissa, kun koordinaattori aikoo
korottaa ehdotettua seuraamusprosenttia.
Maaseutuvirastossa on laadittu kuulemiskirjeet otantatarkastuksia, laajennusvalvontoja,
hallinnollisia tarkastuksia ja ID-valvontoja varten. Kuulemiskirjeet sekä kuulemiskirjeen liite
ovat tulostettavissa Aitassa. Kuulemiskirje ja sen liite lähetetään tilalle samalla, kun
viljelijälle toimitetaan havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake. Jos kuulemiskirje
on lähetetty postitse, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon 7. päivänä kirjeen
lähettämisestä.
Kuulemiselle varataan aikaa vähintään 2 viikkoa. Kuulemiskirjeeseen annettu vastine
osoitetaan tarkastajalle. Se että viljelijä ei jätä vastinetta, ei estä asian käsittelyä.
Kuulemiskirjeeseen lisätään:
- viljelijän nimi ja osoite sekä kirjeen päivämäärä
- päivämäärä, johon mennessä vastine tulee toimittaa.
- ELY-keskuksen osoite, johon vastine toimitetaan
- lisätietojen antajan yhteystiedot, käytännössä tarkastuksen suorittaja
- laajennusten yhteydessä merkitään tieto siitä, minkä aikaisemman tarkastuksen
perusteella laajennus tapahtuu ja hallinnollisten valvontojen yhteydessä, kuka on
suorittanut tarkastuksen ja milloin.
Laiminlyöntitapauksissa valvonta voidaan merkitä valmiiksi sovellukseen vasta, kun
mahdollinen vastine kuulemiskirjeeseen on saatu.
22.3 LOPULLINEN PÖYTÄKIRJA
Valvonnassa todettujen laiminlyöntien aiheuttamat seuraamukset tilan osalta selviävät
vasta, kun kaikki täydentävien ehtojen valvonnat on tehty. Koordinaattorin vahvistama
seuraamusprosentti ilmoitetaan tilalle lopullisessa pöytäkirjassa loppuvuodesta 2015 tai
viimeistään alkuvuodesta 2016.
ELY-keskuksen koordinaattori kokoaa kaikkien tilalla tehtyjen täydentävien ehtojen
valvontojen tulokset, vahvistaa seuraamusprosentin ja tulostaa tilalle lopullisen pöytäkirjan.
Lopullisen pöytäkirjan tekemisestä ohjeistetaan tarkemmin koordinaattoriohjeessa
loppuvuodesta 2015.
118
23 PINTA-ALAVIRHEISTÄ AIHEUTUVAT SEURAAMUKSET 176
Pinta-alaseuraamukset eivät koske viherryttämistukea. Tässä luvussa kuvatut pintaalavirheistä aiheutuvat seuraamukset eivät koske viherryttämistukea, vaan
viherryttämistuen seuraamukset on kuvattu kappaleessa 20.
Kasvulohkojen valvonnassa hyväksytyt pinta-alat lasketaan yhteen kasvilajiryhmittäin tai
tukityypeittäin. Kasvilajiryhmistä on kerrottu tarkemmin luvussa 25.1. Ilmoitetun ja
hyväksytyn alan erotusta verrataan hyväksyttyyn alaan. Jos valvonnassa hyväksytty pinta-ala
on suurempi kuin viljelijän ilmoittama pinta-ala, maksetaan tuki viljelijän ilmoituksen
mukaiselle pinta-alalle. Jos kasvilajiryhmä sisältää eri tukitason kasveja, rajaus tehdään
haettuun tukisummaan177.
Jos ilmoitetut tukioikeudet ja ilmoitettu pinta-ala poikkeavat toisistaan, lasketaan pintaalaerotus alhaisemman määrän mukaan. Perustuessa pinta-alavirheistä aiheutuva sanktio
kohdistuu maksettavaan tukeen. Perustuessa seuraamukset lasketaan tilatasolla eri
tukialueiden osalta yhteensä. Eri tukialueiden tukioikeudet rajaavat maksua, eikä pintaalakompensaatiota käytetä tukialueiden välillä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty pinta-alaseuraamusten määräytyminen eri
kasvilajiryhmissä tai tukityypissä. Perustuessa haettuna alana käytetään joko tukioikeuksien
määrää tai ilmoitettua pinta-alaa sen mukaan kumpi näistä on pienempi. Tuen leikkausta ei
aiheudu lainkaan, jos erotus on enintään 0,10 ha178.
Taulukko 32:
Tukijärjestelmä
Todettu yli ilmoitetun
erotus ≤ 3 % tai ≤ 2 ha
Perustuki
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Nuoren viljelijän tuki (EU)*
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Peltokasvipalkkio
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Luonnonhaittakorvaus
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Luonnonhaittakorvauksen korotus
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Ympäristökorvaus
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Luonnonmukainen tuotanto
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Pohjoinen hehtaarituki
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Yleinen hehtaarituki
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Nuorten viljelijöiden tuki
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
rajataan haettuun
tuen leikkaus
Tukijärjestelmä
3 % tai 2 ha < erotus ≤ 20 %
20 % < erotus ≤ 50 %
erotus > 50 %
Perustuki
hyväksytty - 2 * erotus
tukea ei makseta
tukea ei makseta
Nuoren viljelijän tuki (EU)*
tukea ei makseta
tukea ei makseta
Peltokasvipalkkio
tukea ei makseta
tukea ei makseta
Luonnonhaittakorvaus
tukea ei makseta
tukea ei makseta
Luonnonhaittakorvauksen korotus
tukea ei makseta
tukea ei makseta
Ympäristökorvaus
tukea ei makseta
tukea ei makseta
176
178
Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 18, VNa 444/2015 18 §
177
119
Luonnonmukainen tuotanto
tukea ei makseta
tukea ei makseta
Pohjoinen hehtaarituki
hyväksytty – erotus
tukea ei makseta
Yleinen hehtaarituki
hyväksytty – 2 * erotus
tukea ei makseta
Nuorten viljelijöiden tuki
tukea ei makseta
Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
tukea ei makseta
* Nuoren viljelijän EU-tukeen kohdistuu pinta-alaseuraamus ainoastaan silloin, jos
perustuen valvontatuloksen laskennan jälkeen tilan hyväksytty pinta-ala on alle 90 ha.
Sanktiolaskennassa haettu ala rajataan korkeintaan 90 hehtaariin.
EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat tuet
Jos valvonnassa kasvilajiryhmän tai tukityypin ilmoitetun ja hyväksytyn pinta-alan ero
suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on enintään 3 %, mutta kuitenkin enintään 2 ha, tuki
maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella.
Jos kasvilajiryhmän ilmoitetun ja hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pintaalaan yli 3 % tai yli 2 ha ja enintään 20 %, hyväksytyn pinta-alan perusteella maksettavasta
tuesta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena eli aiheutuu sanktio.
Mikäli pinta-alaerotus ylittää 20 %, EU:n kokonaan tai osittain rahoittamaa tukea ei makseta
ko. kasvilajiryhmän osalta.
Lisäksi EU:n kokonaan ja osittain rahoittamissa tuissa pinta-alavirheiden ylittäessä 50 %,
viljelijälle aiheutuu lisäseuraamus. Se on yhtä suuri kuin todettua pinta-alaeroa vastaava
tukimäärä. Tämä lisäseuraamus peritään seuraavan 3 vuoden aikana maksuun tulevista EU:n
suorista ja osarahoitteisista tuista.
Esimerkki 19:
Viljelijä on hakenut perustukea 100 hehtaarin alalle, ja valvonnassa
hyväksytään vain 40 hehtaaria. Viljelijä menettää kyseiseltä vuodelta koko
perustuen. Lisäksi häneltä peritään 60 hehtaarin perustuki takaisin seuraavien
kolmen vuoden aikana maksuun tulevista EU:n suorista ja osarahoitteisista
tuista.
Kansalliset tuet
Jos kansallisten tukien tukityypin mukaisessa tarkastuksessa ilmoitetun ja hyväksytyn pintaalan ero suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on enintään 3 %, mutta kuitenkin enintään 2
ha, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella. 179
Jos kasvilajiryhmän ilmoitetun ja hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pintaalaan on kansallisten tukien tukityypin mukaisessa tarkastuksessa yli 3 % tai yli 2 ha ja
enintään 20 %, seuraa siitä hyväksytyn pinta-alan vähentäminen todetun ylityksen verran.
179
VNa 444/2015 18 §
120
Jos pinta-alavirhe kansallisten tukien tukityypillä on yli 20 %, mutta enintään 50 %
hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena. Pinta-alavirheen
ylittäessä 50 %, kansallista tukea ei makseta.
Valvontatulos
Tukisovellus laskee valvontatuloksen automaattisesti, joten valvontatulosta ei tarvitse
erikseen tallentaa.
Vanhojen ohjelmakausien erityistukisopimusten valvontatulos täytyy tallentaa vanhaan
Tukisovellukseen samalla tavalla kuin ennenkin. Valvontatuloksen tallennusohjeet löytyvät
vuoden 2014 valvontaohjeesta s. 152.
24 VIHERRYTTÄMISEN SEURAAMUKSET
Viherryttämistuen vähennykset kohdistuvat vuosina 2015 ja 2016 vain viherryttämistukeen.
Laskenta vähentää viherryttämistukea, jos vaatimukset eivät täyty. Valvonnassa seuraamuksia ei
tarvitse laskea.
Viherryttämistuessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti180:
a)
b)
c)
d)
Viljelyn monipuolistamisen kasvit
Natura-nurmet
Pysyvät nurmet, jotka eivät ole naturanurmia
Ekologiset alat
Hallinnollisia seuraamuksia aletaan soveltaa vuodesta 2017 eteenpäin ja tällöin viherryttämistuen
menettämisen lisäksi voi viljelijälle tulla seuraamuksia myös muihin suoriin tukiin. Maaseutuviraston
sivuilla on laskuri, jonka avulla voi laskea tilan viherryttämistuen määrän ja sen miten laiminlyönnit
vaikuttavat tukeen. AB-alueelle ja C-alueelle on erilliset laskurit (www.mavi.fi).
Viljelyn monipuolistaminen
Seuraamuksen laskennassa huomioidaan tilan peltoala, joten pysyvien kasvien tai pysyvien nurmien
alaa ei oteta mukaan laskettaessa seuraamuksia viljelyn monipuolistamisen laiminlyönneistä.
Myöskään luomualaa ei huomioida seuraamuksen laskennassa, jos tila käyttää luomupoikkeusta.
Kasvikoodit 9101 (20 v. erityistukisopimus, pelto) ja 9620 (tilapäisesti viljelemätön ala) lasketaan
tilan peltoalaan, vaikka niitä ei lasketakaan kasviksi viljelyn monipuolistamisessa.
Viherryttämistuen vähennys, jos
a) pääkasvia enemmän kuin 75 % peltoalasta (AB- ja C-alue) tai kahta pääkasvia enemmän 95 %
peltoalasta (AB-alue)
𝑒𝑛𝑖𝑚𝑚ä𝑖𝑠𝑎𝑙𝑎𝑛 𝑦𝑙𝑖 𝑚𝑒𝑛𝑒𝑣ä 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎)
×
𝑚𝑢𝑖𝑑𝑒𝑛𝑘𝑎𝑠𝑣𝑖𝑒𝑛 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎)
180
50 % 𝑝𝑒𝑙𝑡𝑜𝑎𝑙𝑎𝑠𝑡𝑎 (ℎ𝑎)
121
b) pääkasvia enemmän kuin 75 % peltoalasta ja kahta pääkasvia enemmän 95 % peltoalasta
(AB-alue)
75 % 𝑜𝑠𝑢𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑦𝑙𝑖𝑡𝑡ä𝑣ä 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎)
95 % 𝑜𝑠𝑢𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑦𝑙𝑖𝑡𝑡ä𝑣ä 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎)
{(𝑚𝑢𝑖𝑑𝑒𝑛 𝑘𝑎𝑠𝑣𝑖𝑒𝑛 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢 𝑎𝑙𝑎 (25 %) (ℎ𝑎)) + (𝑚𝑢𝑖𝑑𝑒𝑛 𝑘𝑎𝑠𝑣𝑖𝑒𝑛 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢 𝑎𝑙𝑎 (5%) (ℎ𝑎))} ×
Pysyvät nurmet
Tilan viherryttämistukea vähennetään, jos tila on kyntänyt tai ottanut muuhun käyttöön Naturaalueen pysyviä nurmia (AB- ja C-alue). Laskennassa huomioidaan tilan maatalousmaa (peltoala,
pysyvät kasvit ja pysyvät nurmet). Jos vaatimusta ei noudateta, vähennetään viherryttämistuen
laskennan perusteena olevasta alasta se ala, jolla vaatimusta ei ole noudatettu.
𝑚𝑎𝑎𝑡𝑎𝑙𝑜𝑢𝑠𝑚𝑎𝑎𝑛 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) – 𝑝𝑦𝑠𝑦𝑣ä𝑛 𝑛𝑢𝑟𝑚𝑒𝑛 𝑎𝑙𝑎, 𝑗𝑜𝑙𝑙𝑎 𝑒𝑖 𝑜𝑙𝑒 𝑛𝑜𝑢𝑑𝑎𝑡𝑒𝑡𝑡𝑢 𝑣𝑎𝑎𝑡𝑖𝑚𝑢𝑘𝑠𝑖𝑎 (ℎ𝑎)
Ekologinen ala (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa)
Jos tila ei ole ilmoittanut tarpeeksi ekologista alaa tai ilmoitettu ala ei täytä ekologisen alan
vaatimuksia, vähennetään tilan viherryttämistukea. Laskennassa huomioidaan tilan peltoala.
Viherryttämistuen vähennys
𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑢𝑠𝑡𝑎 𝑒𝑘𝑜𝑙𝑜𝑔𝑖𝑠𝑒𝑠𝑡𝑎 𝑎𝑙𝑎𝑠𝑡𝑎 𝑝𝑢𝑢𝑡𝑡𝑢𝑣𝑎 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎)
×
𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢 𝑒𝑘𝑜𝑙𝑜𝑔𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎)
25 YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SEURAAMUKSET
25.1 PERUSTASON SEURAAMUKSET
Toimenpiteiden perustasoissa on sekä koko tilaa koskevia että lohkokohtaisia vaatimuksia. Koko tilaa
koskevat perustason vaatimukset on kerätty taulukkoon 33. Taulukossa on kerrottu myös
seuraamus, joka perustason vaatimuksen noudattamatta jättämisestä aiheutuu.181 Seuraamus
kohdistuu siihen toimenpiteeseen, joka on mainittu vaatimuksen perässä. On huomioitava, että
vähimmäisvaatimukset kuuluvat myös perustasoon. Tilakohtaista perustason seuraamusta voi
muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa, mikäli muutokselle on hyvät perustelut. Perustelut on
kirjattava Tukisovellukseen.
Taulukko 33. Perustason tilakohtaisista vaatimuksista aiheutuvat seuraamukset.
Perustason vaatimus
(RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu)
Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot (RTK,
puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu)
(RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu)
181
VNa 712/2015 20 §
122
Seuraamus-%
20
20
20
Tilalla
on
noudatettu
kasvinsuojeluaineen
sitovia
myyntipäällysmerkintöjä (RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen
kasvinsuojelu)
oleva lanta-analyysi (RTK)
20
10
Lohkokohtaiset perustason vaatimukset tarkastetaan ja tallennetaan Tukisovellukseen
lohkokohtaisesti. Tukisovellukseen tallennetaan puute sen ehdon kohdalle, jota lohkolla ei ole
noudatettu. Tehtyjen havaintojen perusteella Tukisovellus laskee, kuinka suurella pinta-alalla tiettyä
ehtoa ei ole noudatettu ja kuinka suurella alalla ehtoa olisi pitänyt noudattaa. Tästä saadaan
laskettua prosenttiosuus, jolla RTK:n tai lohkokohtaisen toimenpiteen korvausta vähennetään
taulukon 34 mukaisesti.182 Tätä taulukkoa sovelletaan myös ympäristösopimusten
perustasovaatimusten seuraamuksiin.
Taulukko 34. Lohkokohtaisten perustason vaatimusten seuraamusprosentit.
%-osuus pintaalasta
<5
5–10
10–15
15–25
25–40
40–60
60–80
80–100
Perustason
seuraamusprosentti
1
3
5
10
15
25
40
60
RTK:ssa, ympäristönhoitonurmissa ja peltoluonnon monimuotoisuudessa perustason vaatimuksena
on vähintään 1 metrin piennar valtaojien ja vesistöjen varsilla. Taulukosta 34 poiketen pientareen
puuttumisesta annetaan maksimissaan 10 % seuraamus, vaikka se puuttuisi kaikilta tilan lohkoilta.
Piennarpuutteesta annetaan siis seuraamus, joka on 1–10 % ja joka on tarkastajan itse määritettävä
tapauskohtaisesti.
Perustason seuraamus kohdistuu siihen toimenpiteeseen, jonka perustason vaatimuksissa
noudattamatta jättäminen on todettu. Jos toimenpiteessä on useampi kasvilajiryhmä, niin
perustason seuraamus kohdistuu niihin kaikkiin samansuuruisena. Perustason ja RTK:n
seuraamusprosentit lasketaan yhteen, jos kummankin ehdoissa todetaan noudattamatta jättämisiä.
Perustason seuraamusprosenttia on mahdollista muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa.
Seuraamusprosenttia on arvioitava erityisesti silloin, jos useammassa perustason vaatimuksessa
todetaan samoilla lohkoilla puutteita. Tällöin seuraamusprosenttia täytyy korottaa ja tarvittaessa
koko korvaus on hylättävä. Laskenta huomioi seuraamusta laskettaessa vain yhden perustason
vaatimuksen noudattamatta jättämisen per lohko.
Perustason vaatimukset ovat useimmiten täydentävien ehtojen vaatimuksia, joten noudattamatta
jättäminen aiheuttaa lähes aina myös täydentävien ehtojen seuraamuksen.
182
VNa 712/2015 23 §
123
Esimerkki 20
Tilalla todetaan perustason ehdoissa taulukon 35 mukaisesti noudattamatta jättämisiä. Kaikki ehdot
todetaan RTK:n perustasossa.
Taulukko 35. Perustasossa todetut noudattamatta jättämiset.
Lohkon
nimi
A
B
C
D
X
Y
Z
Pintaala (ha)
0,40
1,50
5,50
0,45
2,50
10,40
4,00
Korvausk
elpoinen
x
x
x
x
x
x
Perustasossa noudattamatta
jättäminen
kyllä
kyllä
ei
ei
ei
kyllä
ei
Koko tilan pinta-ala on 24,75 hehtaaria. Perustasossa on puutteita 12,3 hehtaarilla, joka on tilan
pinta-alasta 49,7 %. Seuraamus on 25 % RTK:n korvaukseen.
25.2 RAVINTEIDEN TASAPAINOISEN KÄYTÖN SEURAAMUKSET
RTK:n seuraamusta määritettäessä on arvioitava noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, kesto,
toistuvuus ja takautuvuus.183
Noudattamatta jättämisen vakavuus riippuu erityisesti noudattamatta jättämisen seurausten
merkittävyydestä ottaen huomioon tavoitteet, joihin noudattamatta jätetyillä sitoumuksilla tai
velvoitteilla pyrittiin. Vakavuus on huomioitu siinä, että RTK:n seuraamukset perustuvat
viljelysuunnitelman, viljavuustutkimuksen, lohkokohtaisten muistiinpanojen ja suojakaistojen osalta
vaatimusten merkittävyyteen ympäristökorvauksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kustannuksiin
perustuvaa jakoa ei käytetä, koska siinä painotus olisi eri asioissa kuin tavoitteiden saavuttamisessa.
Ympäristökorvauksen RTK:n korvaus on jaettu taulukossa 36 eri osiin vaatimuksen merkittävyyden
perusteella. Jäljelle jäävä 10 % jakaantuu peltomaan laatutestille ja koulutuspäivälle.
Taulukko 36. RTK:n korvaus jaettuna %-osuuksiin vaatimuksen merkittävyyden perusteella.
Vaatimus
Viljelysuunnitelma
Lohkokohtaiset muistiinpanot
Viljavuustutkimus
Suojakaista
183
Arvio
vaatimuksen
merkittävyydestä (%-osuus)
20
25
25
20
Asetus (EU) N:o 640/2014 35 artikla
124
Taulukossa olevien vaatimusten seuraamusta laskettaessa vähennetään vain vaatimuksen
prosenttiosuutta RTK:n korvauksesta eli seuraamus ei kohdistu suoraan koko RTK:n korvaukseen.
Esimerkiksi jos tilalta puuttuu kaikki viljavuustutkimukset, niin vähennys on maksimissaan 25 %
RTK:n korvauksesta.
Noudattamatta jättämisen laajuus riippuu erityisesti noudattamatta jättämisen vaikutuksesta koko
toimeen. Toimella ymmärretään viljelijän hakeman ympäristökorvauksen kokonaisuutta. Laajuuteen
otetaan kantaa laskemalla jonkin tietyn vaatimuksen osalta pinta-ala, jolla ehtoa ei ole noudatettu
tai suojakaistan osalta pituus. Tätä kautta saadaan laskettua suhteellinen prosenttiosuus, jolla
vaatimuksen RTK:n prosenttiosuutta vähennetään. Vähennys on sitä suurempi, mitä suuremmalla
alalla tai pituudella ehtoa ei ole noudatettu.
Kesto riippuu erityisesti sen ajanjakson pituudesta, jonka vaikutukset jatkuvat, tai mahdollisuuksista
kyseisten vaikutusten päättämiseen kohtuullisin keinoin. Kesto huomioidaan niin, että tarkastaja voi
tarvittaessa itse korottaa tai alentaa seuraamusprosenttia Tilakohtaisissa havainnoissa.
Toistuvuus riippuu siitä, onko valvonnassa edellisten neljän vuoden aikana saman tuensaajan ja
saman toimenpiteen tai toimityypin osalta todettu noudattamatta jättämisiä. Toistuvuus arvioidaan
viljavuustutkimuksiin, viljelysuunnitelmiin, lohkokohtaisiin muistiinpanoihin ja suojakaistoihin
liittyvissä puutteissa vuonna 2015. Mahdollinen toistuvuus on selvitettävä tarkastamalla tilan
aiemmat valvonnat ja onko samasta asiasta annettu aiemmissa valvonnoissa seuraamuksia.
Aiemmassa valvonnassa samasta vaatimuksesta annettu huomautus aiheuttaa toistuvuuden
vuodelle 2015.
Seuraamus on vuodelle 2015 kaksinkertainen, jos noudattamatta jättäminen on toistuva. Pinta-alan
tai suojakaistan pituuden ja vaatimuksen suhteellisen osuuden perusteella laskettu
seuraamusprosentti siis kerrotaan kahdella. Toistuvuus pyritään toteuttamaan Tukisovelluksen
tilakohtaisiin havaintoihin, mutta tarvittaessa toistuvuus on huomioitava itse kertomalla
seuraamusprosentti kahdella tilakohtaisissa havainnoissa.
Takautuvaa seuraamusta ei ole ympäristökorvauksessa vuonna 2015, koska takautuvat
seuraamukset viedään aina sitoumuskauden alkuun asti. Kaikilla ympäristökorvausta hakevilla alkaa
uusi sitoumus vuonna 2015.
Korvaus evätään tai se perutaan kokonaisuudessaan, jos kyseessä on laajuuteen, vakavuuteen ja
kestoon tarkoitettuihin perusteisiin perustuvan yleisarvion mukaan vakava noudattamatta
jättäminen. Lisäksi tuensaaja suljetaan saman toimenpiteen tai toimityypin mukaisesti maksettavan
tuen ulkopuolelle sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, ja sitä seuraavana kalenterivuonna.
Vakava noudattamatta jättäminen on kyseessä mm. silloin, jos viljelijä on tietoisesti jättänyt
noudattamatta tukiehtoja ja noudattamatta jättämisellä on laajoja vahingollisia vaikutuksia. Vakavaa
noudattamatta jättämistä arvioitaessa on otettava huomioon tietyn toimenpiteen tavoitteet
suhteessa todettuun noudattamatta jättämiseen. ELY-keskuksen on pystyttävä todistamaan, että
viljelijä on tietoisesti jättänyt noudattamatta tukiehtoja. Todisteeksi riittää esim. että viljelijällä on
edellisissä valvonnoissa jo todettu noudattamatta jättäminen kyseisestä asiasta, eikä viljelijä ole
muuttanut toimintaansa ja on aiheutunut tai aiheutumassa selviä ympäristöhaittoja.
RTK:n eri vaatimusten seuraamuksista on kerrottu tarkemmin alla.
125
Viljelysuunnitelma
Viljelysuunnitelman seuraamukset perustuvat viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten
muistiinpanojen tapaan pinta-alaan. Tilalla ehdot tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti. Havainnot
merkitään tilalla paperiselle tarkistuslistalle, josta ne tallennetaan Tukisovellukseen.
Tilalla tehtyjen havaintojen tallentamisen jälkeen Tukisovellus laskee automaattisesti yhteen
kaikkien niiden lohkojen pinta-alat, joilta viljelysuunnitelmat olisi pitänyt olla. Lisäksi lasketaan
yhteen niiden lohkojen pinta-alat, joilta ne puuttuvat. Näiden pinta-alojen perusteella lasketaan
suhteellinen osuus, jolla vähennetään RTK:n viljelysuunnitelman prosenttiosuutta.
Viljelysuunnitelman osuus on ravinteiden tasapainoisen käytön korvauksesta 20 %. Jos tilalta
puuttuu viljelysuunnitelma 40 % pinta-alalta, niin korvausta alennetaan 8 % (0,2 x 0,4 = 0,08). Jos
tilalla todetaan useammassa vaatimuksessa puutteita, niin eri vaatimuksista lasketut
seuraamusprosentit lasketaan yhteen.
Tarkastajalla on itse mahdollisuus muuttaa pinta-alan kautta laskettua seuraamusprosenttia
arvioituaan puutteen vakavuuden ja keston. Laskettua seuraamusprosenttia voi alentaa, mikäli on
lieventäviä tekijöitä, tai nostaa sitä, jos puutteet ovat normaalia vakavampia. Tarkastajan
muuttaessa pinta-alan kautta laskettua seuraamusprosenttia, Tukisovellus pakottaa kirjoittamaan
perustelun muutokselle. Havainnot tehdään lohkotasolla, mutta tietyn vaatimuksen laskennallinen
seuraamusprosentti esitetään tilakohtaisissa havainnoissa.
Esimerkki 21
Tilalla todetaan viljelysuunnitelmissa taulukon 37 mukaisesti puutteita.
Taulukko 37. Viljelysuunnitelmissa todettuja noudattamatta jättämisiä.
Lohko
n nimi
A
B
C
D
X
Y
Z
Pinta-ala
(ha)
0,40
1,50
5,50
0,45
2,50
10,40
4,00
Korvausk
elpoinen
x
x
x
x
x
x
Vilj.suunnitelmat
ehtojen mukaiset
kyllä
kyllä
ei
ei
ei
kyllä
ei
Ala, jolta
vilj.suunnitelma tehty
0,40
1,50
0
0
0
10,40
0
Viljelysuunnitelma on tehtävä tilan kaikille lohkoille, joten viljelysuunnitelma vaaditaan 24,75
hehtaarin alalta. Viljelysuunnitelma puuttuu yhteensä 12,45 hehtaarin alalta, mikä on tilan koko
alasta noin 50 %. Seurauksena on RTK:n tukeen 10 % vähennys (0,50 x 0,20).
Lohkokohtaiset muistiinpanot
Seuraamukset lohkokohtaisista muistiinpanoista määrätään jo peltovalvonnan yhteydessä, jos
viljelijällä ei ole esittää mitään tietoja muistiinpanoihin liittyen. Seuraamuksen antamisen yhteydessä
on arvioitava toistuvuus tarkastamalla tilan neljän aiemman vuoden valvontatulokset.
126
Tukisovelluksen tilakohtaisissa havainnoissa merkitään puute kohtaan Viljelijä on aloittanut
lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen ja Tukisovellus laskee tilalle maksimiseuraamuksen
lohkokohtaisista muistiinpanoista.
Viljavuustutkimukset
Viljavuustutkimuksista määrätään jo peltovalvonnan yhteydessä seuraamukset, jos tutkimuksia ei
ole ollenkaan tai jos ne ovat kaikki vanhentuneet. Muut viljavuustutkimuksiin liittyvät seuraamukset
arvioidaan ja annetaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Seuraamuksen antamisen
yhteydessä on arvioitava toistuvuus tarkastamalla tilan neljän aiemman vuoden valvontatulokset.
Tukisovelluksen tilakohtaisissa havainnoissa merkitään puute kohtaan Tilalla on voimassa olevia
viljavuustutkimuksia ja Tukisovellus laskee tilalle maksimiseuraamuksen viljavuustutkimuksista.
Laskettu seuraamusprosentti kerrotaan kahdella, jos noudattamatta jättäminen on toistuva.
Suojakaistat
Suojakaistapuutteista aiheutuva seuraamus lasketaan käyttäen vaadittujen ja todettujen
suojakaistojen määrää.
Suojakaistan ehtojen mukaisuus tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti tilalla. Tarkistuslistalle
merkitään lohkoittain, onko suojakaista ehtojen mukainen tai jos suojakaistaa ei vaadita. Tilan
vaadittujen ja todettujen suojakaistojen määrä on mitattava kaikilta tilan lohkoilta maastossa tai
kartalta, jos jollain lohkolla todetaan suojakaistassa puutteita. Mittaustulokset tallennetaan erilliselle
liitteelle, josta suojakaistojen laskettu seuraamusprosentti siirretään Tukisovelluksen tilakohtaisiin
havaintoihin. Jos suojakaista on liian kapea, niin se ei ole ehtojen mukainen ja se hylätään
seuraamusta laskettaessa. Tilakohtaisissa havainnoissa asia voidaan kuitenkin huomioida
lieventävänä tekijänä ja alentaa seuraamusprosenttia. Lieventävien tekijöiden lisäksi seuraamuksen
antamisen yhteydessä on arvioitava toistuvuus tarkastamalla tilan neljän aiemman vuoden
valvontatulokset.
Suojakaistojen seuraamus saadaan laskemalla yhteen kaikki todetut suojakaistat ja vertaamalla
saatua summaa vaadittujen suojakaistojen määrään. Laskelmasta saadaan suojakaistojen
seuraamusprosentti, joka tallennetaan Tukisovelluksen tilakohtaisiin havaintoihin. Saadulla
seuraamusprosentilla vähennetään RTK:n suojakaistojen prosenttiosuutta (20 %). Laskennallista
seuraamusprosenttia on itse mahdollista muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa.
Seuraamusprosentin muuttaminen on aiheellista esim. tapauksissa, joissa tilan pinta-ala on suuri ja
tilalla on vähän suojakaistatarvetta. Tällöin laskennallinen seuraamusprosentti voi olla liian iso
suhteessa puutteen todelliseen vakavuuteen. Seuraamus voi olla liian iso myös silloin, jos tilalla
todetaan lieviä puutteita suojakaistoissa. Tällainen tilanne on esim. silloin, jos osalla lohkoista
suojakaistan leveys on keskimäärin kaksi metriä. Suojakaista ei ole ehtojen mukainen, mutta puute
on lievä.
Alla on esimerkissä 22 avattu suojakaistoihin liittyvää laskentaa.
Esimerkki 22
Tilalla on todettu puutteita suojakaistoissa taulukon 38 mukaisesti.
127
Taulukko 38. Suojakaistoissa todettuja noudattamatta jättämisiä.
Lohkon
nimi
A
B
C
D
X
Y
Z
Pintaala (ha)
0,40
1,50
5,50
0,45
2,50
10,40
4,00
Korvausk
elpoinen
x
x
x
x
x
x
Suojakaista ehtojen Vaaditun
mukainen
suojakaistan määrä
ei vaadita
ei vaadita
ei vaadita
ei vaadita
kyllä
150
ei
500
kyllä
300
Todettu suojakaista
150
250
300
Vaaditun suojakaistan määrä on 950 metriä ja tilalla todettiin suojakaistaa 700 metriä. Suojakaistaa
puuttuu siis 250 metriä, mikä on vaaditusta suojakaistan määrästä noin 28 %. Seurauksena
puutteesta on 6 % (0,28 x 0,20) vähennys ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoisen käytön
tukeen.
Monimuotoisuuskaistat
RTK:n korvaukseen aiheutuu 5 % seuraamus, jos monimuotoisuuskaistoissa havaitaan puutteita.
Puutteeksi lasketaan se, että viljelijä ei ole ilmoittanut monimuotoisuuskaistaa lohkokohtaisissa
muistiinpanoissa.
25.3 LOHKOKOHTAISTEN TOIMENPITEIDEN SEURAAMUKSET
Lohkokohtaisissa toimenpiteissä talviaikaista kasvipeitteisyyttä lukuun ottamatta hylätään ala, jolla
toimenpiteen ehtoa ei ole noudatettu.184 Jos osalla lohkon alasta on noudatettu toimenpiteen ehtoa,
niin valvonnassa muodostetaan valvonnan kasvulohko siitä alasta, jolla ehtoa ei ole noudatettu.
Valvonnan kasvulohkolle tallennetaan tukiehtopuute, mikä johtaa lohkon toimenpiteen korvauksen
hylkäämiseen kyseiseltä alalta. Lisäksi puutteesta voi aiheutua seuraamus koko toimenpiteen
korvaukseen, jos pinta-alaero on kasvilajiryhmätasolla liian suuri. Toimenpiteen korvausta ei
makseta, jos pinta-alaero on yli 50 %.185
Peltojen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä tilalle aiheutuu %-seuraamus, jos kasvipeitteisyys ei ole
ehtojen mukainen. Seuraamus määräytyy sen mukaan, että kuinka paljon viljelijä on ilmoittanut
kasvipeitteistä alaa ja kuinka paljon sitä valvonnassa todetaan. Seuraamus määräytyy eri tapauksissa
taulukon 39 mukaisesti.186
Taulukko 39. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden seuraamukset.
Viljelijän ilmoittama
kasvipeitteisyys-%
20
40
60
80
Valvonnassa todettu
kasvipeitteisyys-%
<20
20
20
20
Seuraamus-%
ei makseta
10
20
30
184
VNa 712/2015 19 §
VNa 712/2015 23 §
186
VNa 712/2015 19 §
185
128
Valvonnassa mitataan alat, joilla kasvipeitteisyys ei ole ehtojen mukainen ja alat tallennetaan
Tukisovellukseen. Tilalle aiheutuu seuraamus, jos valvonnan tuloksena tilan kasvipeitteisyysprosentti
putoa alemmalle tasolle. Tukisovellus vertaa valvonnassa mitattujen alojen kautta laskettua
kasvipeitteisyysprosenttia
ilmoitettuun
ja
määrittää
seuraamuksen
automaattisesti.
Seuraamusprosentti on aina 10 %, jos kasvipeitteinen ala putoaa valvonnan seurauksena seuraavalla
tasolle. Laskennan muodostamaa seuraamusprosenttia on mahdollista muuttaa tilakohtaisissa
havainnoissa, mikäli on perusteet korottaa tai alentaa seuraamusprosenttia.
Toimenpide päätetään, jos tilan kasvipeitteiseksi alaksi todetaan valvonnassa alle 20 %.
26 YMPÄRISTÖSOPIMUSTEN TUKIEHTOJEN SEURAA MUKSET
Ympäristösopimuksissa voi olla kolmenlaisia seuraamuksia. Sopimuksen vastaisten kiellettyjen
toimenpiteiden (muokkaaminen, lannoitus, ojitus, metsitys tai käsittely kasvinsuojeluaineilla)
suorittaminen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alueilla aiheuttaa korvauksen
menettämisen, mikäli näihin ei ole myönnetty ELYn lupaa. Jos toimenpiteitä havaitaan, on
mahdollinen lupa tarkistettava.
Ympäristösopimusten perustasojen seuraamukset määräytyvät pinta-alan mukaan samalla
periaatteella kuin ympäristösitoumuksen perustasojen seuraamukset, katso kappale 25.1
’Perustason seuraamukset’ ja taulukko 34 perustason seuraamusprosentin määräytymisestä pintaalan mukaan. Perustason toimenpiteiden puutteet selvitetään maastotarkistuslistan avulla ja
havainnot merkitään uuteen Tukisovellukseen, joka laskee seuraamukset.
Ympäristösopimusten sopimusehtojen seuraamukset määräytyvät sen mukaisesti, paljonko
vaadituista toimenpiteistä on toteutettu ja millä alalla. Jos lohkolla on vaatimuksena useampia
toimenpiteitä ja niistä on vain osa toteuttamatta, ei lohkon koko korvausta hylätä, vaan ainoastaan
toteuttamatta jätetyn toimenpiteen osuus ja sekin vain siltä alalta, jolla toimenpiteen puute
todetaan. Sopimusehtojen seuraamukset määräytyvät lohkokohtaisesti ja niiden osalta on
tarkastajan selvitettävä seuraamusprosentti lohkon tilanteen mukaan.
Sopimusehdoista on tarpeen erottaa varsinaiset toimenpiteet ja työmäärältään vähäiset
toimenpiteet. Sopimuksen seuraamuksia laskettaessa otetaan huomioon sekä lohkon pinta-ala,
varsinaisten toimenpiteiden ja työmäärältään vähäisten toimenpiteiden määrä ja kirjanpidon
pitäminen. Kirjanpidon puuttumisesta kokonaan on määritelty 25 %:n seuraamus, jota voi lieventää
(10-20 prosenttiin), jos kirjanpitoa on pidetty edes jossain määrin niin, että siitä voidaan todeta
jotain toimenpiteiden suorittamisesta lohkolla.
Sopimusehtojen seuraamusta määriteltäessä kullekin lohkolle on selvitettävä varsinaisten
toimenpiteiden määrä ja ala, jolla puute esiintyy. Työmäärältään vähäisten toimenpiteiden
seuraamus määritetään tapauskohtaisesti prosenttiskaalan (1-5 %) sisällä. Sopimuksen koko
kirjanpidon puutteesta kirjataan 25 %:n seuraamus.
Sopimusehtojen seuraamusprosentin määrittäminen tapahtuu allaolevien esimerkkien tapaan.
Esimerkit löytyvät myös Aitan Ympäristösopimukset ja luomu -työtilasta excel –laskelmina kohdasta
Asiakirjat. Aitassa on myös tyhjä laskelma (tyhjä_laskelma_ympäristösopimus), jota voi käyttää
esimerkkien tapaan valvonnan aputyökaluna. Sellaisten lohkojen, joilla puutteita esiintyy, laskelmat
liitetään tilan valvonta-asiakirjoihin.
129
Mikäli lohkolla on jokin tukiehtopuute, kirjataan ko. lohkon kaikki toimenpiteet excel-laskelmaan,
samoin toimenpiteen toteutettu pinta-ala. Laskelmaan kirjataan myös toimenpiteiden määrä,
työmäärältään vähäisten toimenpiteiden puutteet sekä mahdollinen kirjanpitopuute. Laskelma
tuottaa seuraamusprosentin, joka kirjataan maastotarkistuslistaan sekä uuteen Tukisovellukseen.
Mikäli puutteita ei ole, ei laskelmaa tarvitse tehdä.
Vanhojen erityisympäristösopimusten seuraamukset määritellään edelleen valtioneuvoston
asetuksessa VNa 366/2007 olevien tukien yksikkökohtaisten kustannusten mukaan ja niiden
laskemiseksi on Aitan työtilassa oma excel-pohja ’Kustannuslaskelma’. Näiden valvontaohjeet
löytyvät Peltovalvontaohjeesta 2014.
Esimerkki 23. 3 ha:n luonnonlaidunlohkolle on sopimusehdoissa kirjattu toimenpiteiksi raivausta,
niittoa ja laidunnusta sekä työmäärältään vähäisenä toimenpiteenä 4 linnunpöntön
asentaminen.
Puutteet: Niittoa ei ole toteutettu 1 ha:n alueella eikä linnunpönttöjä ole asennettu.
Seuraamuksena varsinaisten toimenpiteiden (niitto) puutteista kertyisi 33,33% jos se esiintyisi koko
alalla, mutta se rajoittuu 1 ha:n alalle, joten seuraamuksena tulee 11,11 %. Työmäärältään vähäisten
toimenpiteiden seuraamus määritetään tapauskohtaisesti prosenttiskaalan (1-5 %) sisällä, joten
linnunpönttöjen asennuspuutteesta tarkastaja arvioi puutteeksi 2 %. Tarkistuslistalle ja uuteen
Tukisovellukseen kirjataan 13 %:n puute.
Esimerkki 24. Lohkoille on ilmoitettu maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 3
ha:n ja 5 ha:n lohkoilla, toimenpiteinä raivaus, laidunnus, niitto ja vieraslajien poisto.
Sopimusala on yhteensä 8 ha, 2 eri lohkoa.
Puutteet: Vieraslajien poistoa ei ole toteutettu 3 ha:n lohkolla eikä niittoa ole
suoritettu 5 ha:n alalla. Valvonta on
a) 15.7. jolloin  valvontakäynti joudutaan uusimaan myöhemmin syksyllä, koska
vieraslajien poiston ja niiton ehtii vielä suorittaa
b) 30.9. jolloin todetaan puutteet vieraslajien poistossa ja niitossa.
Seuraamus esimerkissä 24 b):
Perinnebiotooppialueella on 4 varsinaista toimenpidettä, joten kunkin toimenpiteen merkitys
korvaukseen on 1/4 korvauksen kokonaismäärästä. Vieraslajien poiston puute leikkaa 3 ha:n lohkon
korvauksesta 25 %, koska se on puutteena koko alalla. Niiton puute leikkaa 5 ha:n lohkon
korvauksesta myös 25 %, koska sekin on puutteena koko kyseisellä alalla.
Esimerkki 25. Sopimukselle on ilmoitettu kosteikon hoito, jossa hoitotoimenpiteinä ovat patojen ja
uomien kunnossapito ja hoito, reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja kasvijätteen
poiskorjuu, lietteen saostus tarvittaessa, saostusaineiden lisäys tarvittaessa ja veden
korkeuden tarkkailu.
Valvontaseuraamusten kannalta on olennaista arvioida mitkä toimenpiteet ovat olennaisia kosteikon
toiminnan kannalta. Tässä esimerkissä voidaan todeta, että padon kunnossapito ja reuna-alueiden
kasvillisuuden hoito ovat varsinaisia toimenpiteitä ja muut toimenpiteet (tarvittaessa tehtävät
toimenpiteet ja virtaaman tarkkailu) voidaan arvioida työmäärältään vähäisiksi toimenpiteiksi
seuraamuksia laskettaessa. Näiden toimenpiteiden seuraamus määritetään tapauskohtaisesti
prosenttiskaalan (1-5 %) sisällä.
130
Valvonnassa todetaan, että padon kunnossapidosta ei ole huolehdittu, koska siinä esiintyy ohivuotoa
ja vedenpinta on laskenut hieman (noin 20 cm). Myöskään virtaaman tarkkailua ei ole suoritettu ja
osin ehkä tästä syystä patokin on päässyt syöpymään reunaltaan.
Valvonta-ajankohdalla ei ole tässä tapauksessa merkitystä, koska pato tulee olla jatkuvasti kunnossa
kosteikon toimimiseksi asianmukaisella tavalla. Seuraamus määräytyy seuraavasti: padon
kunnossapito on yksi kahdesta toimenpiteistä joten korvaukseen tulisi 50 %:n leikkaus. Virtaaman
tarkkailusta tarkastaja kirjaa 3 %:n seuraamuksen. Tarkastaja arvioi, että kosteikko toimii kuitenkin
lähes normaalisti, joten padon kunnossapidon seuraamusta alennetaan 45 %:iin ja lopulliseksi
seuraamukseksi tulee 48 %.
Esimerkki 26. Perinnebiotooppisopimuksella on 12 ha:n ala, joka jakaantuu kolmeen lohkoon, (5, 4 ja
3 ha). Sopimukselle on ilmoitettu toimenpiteiksi raivaus, aitaaminen ja laiduntaminen
joka lohkolle. Sopimusehtojen mukaan laiduntaminen on aloitettava heinäkuun
aikana.
Valvonnassa todetaan puutteina 4 ha:n lohkon aitaamispuute (aita osin kaatunut) ja
laiduntamispuute (ei lantaa, heinä pitkää). 3 ha:n lohkolla todetaan puutteena
laiduntaminen, lohkolla käyskentelee vain 1 kauris. Kirjanpitoa ei löydy koko
sopimusalueesta.
Valvonta-aika on
a) 10.7. jolloin molemmat toimenpiteet ehtii vielä tehdä syksyn aikana, joudutaan
tekemään uusintakäynti myöhemmin
b) 5.11. jolloin todetaan, että edelleen yllämainitut puutteet 4 ja 3 ha:n lohkoilla
Seuraamukset esimerkissä 26 b):
5 ha:n lohkolle kirjataan seuraamuksena kirjanpidon puute, 25 %.n seuraamus. 4 ha:n lohkolle
kirjataan aitaamispuute ja laiduntamispuute, joista tulee seuraamuksena yhteensä 2/3 –osaa
toimenpiteistä (66,67 %) ja koska nämä ovat koko alalla, tulee lohkon seuraamukseksi tuo 66,67
% sekä kirjanpitopuute 25 %, yhteensä 92 %. Seuraamus ylittää 50 %, joten lohkon korvaus
menetetään kokonaan. 3 ha:n lohkon laiduntamispuutteen seuraamuksena kirjataan 33,33 % +
kirjanpitopuutteesta 25 %, yhteensä 58 %. Seuraamusprosentin ylittäessä 50 % ei korvausta
makseta.
Esimerkki 27. Sopimukselle on ilmoitettu arvokas perinnebiotooppi, jolla on toimenpiteinä
aitaaminen, laiduntaminen ja vieraslajien torjunta. Sopimusala on yhteensä 7 ha, 2 eri
lohkoa. Kaikilla lohkoilla alkuraivaus on tehty jo ennen sopimuksen tekoa. Valvonta on
c) 3.8.  valvontakäynti joudutaan uusimaan myöhemmin syksyllä, koska
aitaamisen ja laiduntamisen ehtii vielä suorittaa
d) 30.9. jolloin todetaan puutteita laiduntamisessa 2 ha:n lohkolla ja 5 ha:n lohkolla
todetaan jokivarren rinteessä selviä eroosiovaurioita 0,3 ha:n alueella (mitataan
gps:llä).
Seuraamus esimerkissä 27 b):
Perinnebiotooppialueella on 5 ha:n alalla 3 toimenpidettä, joten kunkin toimenpiteen merkitys
korvaukseen on 1/3 korvauksen kokonaismäärästä. 2 ha:n alalla on 2 toimenpidettä.
131
Eroosiopuutteet 5 ha:n lohkolla
- todetaan, että vaurioita esiintyy rinteessä hajanaisesti noin 0,3 ha:n alueella, lohko on
luokiteltavissa ketomaiseksi
- tarkastetaan eläinmäärä suhteessa laidunalaan sen selvittämiseksi, onko eroosiovaurioiden
syynä liian suuri laiduntavien eläinten määrä
- valvonnassa todetaan, että 5 ha:n lohkolla on pidetty ajoittain 10-12 yli 1 v:n ikäistä hiehoa ,
mikä ylittää keskimääräisen eläintiheyden (ks. taulukko hakulomakkeen 253 sivulta 3)
- todetaan, että keskimääräinen eläintiheys ei kuitenkaan ole ylittänyt sallittua määrää koko
laidunkauden ajan
- tarkastaja kirjaa eroosiovaurion pinta-alan muistiinpanoihinsa ja toteaa laiduntamisen
olevan kunnossa 4,7 ha:n alalla, sovellus laskee pinta-alan perusteella seuraamukseksi 6 % ja
jakaa sen toimenpiteiden määrällä 3 joten seuraamukseksi tulee 2 %
Laiduntamispuute (koko lohko on laiduntamatta) 2 ha:n alueella aiheuttaa 50 %:n seuraamuksen.
Korvausta maksetaan 50 %, koska seuraamus ei ole yli 50 %.
27 KANSALLISTEN TUKIEN SEURAAMUKSET
Jos lohkolla havaitaan paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden huomioon ottavan viljelytavan rikkomus,
hylätään lohkon tuki tukiehtopuutteena187. Jos valvonnnassa lohkolla todetaan samaan tukeen
oikeuttavia, mutta matalamman tukitason kasveja kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu, lohkon
tukea alennetaan 20 %. 188
Pohjoisten tukien ympäristöehtojen laiminlyönnistä aiheutuu huomautus 0 % tai tukea alentava 1, 3
tai 5 %:n seuraamus. Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä on tahallisesti jättänyt noudattamatta
ympäristöehtoja, alennetaan tukea 15–100%. Seuraamus lasketaan pohjoisten tukien
kokonaismäärästä.189 Laiminlyönnistä annetaan pääsääntöisesti seuraamus täydentävien ehtojen
luvussa esitettyjen asteikkojen ja esimerkkien mukaisesti. Täydentävistä ehdoista poiketen
pohjoisten tukien ympäristöehtojen laiminlyönnistä voi antaa myös huomautuksen. Huomautuksen
voi antaa, jos laiminlyönti on erityisen lievä.
28 VALVONTATULOKSEN LASKEMINEN
28.1 KASVILAJIRYHMÄT JA TUKITYYPIT
Kasvilajiryhmien muodostuminen
Jokaisessa tuessa tukitasoltaan erilaisista kasveista muodostetaan omat kasvilajiryhmänsä.
Perustuessa ja nuorten viljelijöiden tuissa (EU ja kansallinen) on kussakin vain yksi
kasvilajiryhmä.
187
Laki 1559/2001 19 §, MMMa 348/2015 5 §
VNa 444/2015 18 §
189
VNa 444/2015 19 §
188
132
Peltokasvipalkkiossa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti:
a) Valkuaiskasvit
b) Ruis
c) Sokerijuurikas
d) Tärkkelysperuna
e) Avomaanvihannekset
Ympäristökorvauksessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti:
a) Ravinteiden tasapainoinen käyttö (peltoja puutarhakasvit omina ryhminään)
b) Lietelannan sijoittaminen peltoon
c) Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen
d) Valumavesien hallinta
a. Säätösalaojat
b. Säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys
e) Ympäristönhoitonurmet
a. Suojavyöhykenurmet (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
b. Monivuotiset ympäristönurmet
c. Luonnonhoitopeltonurmet (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
f) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
a. 20 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
b. 40 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
c. 60 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
d. 80 % tilan sitoumusalasta
g) Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla (yksi- ja
monivuotiset puutarhakasvit omina ryhminään)
h) Peltoluonnon monimuotoisuus
a. Viherlannoitusnurmet
b. Kerääjäkasvit
c. Saneerauskasvit
d. Monimuotoisuuspellot (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
i) Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
a. Menetelmäryhmä 1
b. Menetelmäryhmä 2
j) Erityisympäristötukisopimuksista
muodostetaan
omat
kasvilajiryhmänsä
sopimuksittain
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti:
a) Kasvinviljelytila
b) Kotieläintila
c) Avomaan vihannesten viljelyala
Luonnonhaittakorvauksessa
tukialueittain AB ja C.
ja
kotieläinkorotuksessa
kasvilajiryhmät
muodostuvat
Yleisessä hehtaarituessa ja pohjoisessa hehtaarituessa on vain yksi kasvilajiryhmä. Nuorten
viljelijöiden tuessa ja sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa kasvilajiryhmät muodostuvat
tukialueittain C2, C3 ja C4.
133
28.2 KASVILAJIN VAIKUTUS VALVONTATULOKSEEN
Kasvilajiryhmittäisessä tarkastelussa kasvilajin muutokset ryhmän sisällä ovat sallittuja,
mutta kasvilajiryhmien välillä muutokset eivät ole mahdollisia. Jos valvonnassa kasvulohkolla
todetaan eri kasvilajiryhmän kasvi kuin mitä sille on ilmoitettu, kasvulohko hylkäytyy niiden
tukien osalta, joissa havaittu kasvi ei ole tukikelpoinen. Valvonnan seurauksena ei voi saada
tukea, jota lohkolle ei ole haettu, vaikka lohkolla todettaisiin tukeen oikeuttava kasvi.
Poikkeuksena edelliseen on viherryttämistuki, jossa tuen ehtojen noudattaminen lasketaan
kasvilajiryhmittäin. Tuen määrä ei riipu kasvilajiryhmästä.
Valvonnan eri tilanteissa todettavia kasvikoodeja, niiden muutoksista aiheutuvia
seuraamuksia ja muita toimenpiteitä selvennetään ohjeen Valvonnan kasvikoodit -liitteen
esimerkeissä.
Viimeisen kylvöpäivän jälkeen kylvetyllä tai istutetulla lohkolla ei ole noudatettu
täydentävien ehtojen hyvän maatalouskäytännön vaatimuksia eikä kansallisten tukien
tuotantotavan edellytyksiä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ne satoa kyseisenä vuonna
tuottavat avomaavihannesten alat, joiden myöhäisestä kylvöstä on ilmoitettu kuntaan
31.12. mennessä.
Jos valvonnassa todetaan pohjoisessa hehtaarituessa matalamman tukitason kasvia, mitä on
ilmoitettu, aiheuttaa se 20 % leikkauksen todetun kasvin tukeen virheellisesti ilmoitetun
pinta-alan osalta. Sovellus laskee leikkauksen automaattisesti, kun kasvulohkolle
tallennetaan puute ko. kohtaan. Puute todetaan vain silloin, kun koko kasvulohko on
ilmoitettu virheellisesti korkeamman tukitason kasviksi.
28.3 SEURAAMUSTEN LASKENTAJÄRJESTYS
Maksettavasta tuesta vähennetään ensimmäisenä pinta-alaseuraamukset ja sen jälkeen
tukiehtopuutteet. Jos tilalle tulee seuraamus maatalousmaan ilmoittamatta jättämisestä,
vähennetään siitä aiheutuva seuraamus näiden jälkeen. Viimeisenä vähennetään
täydentävien ehtojen seuraamukset.190
Kansallisissa tuissa tuotantotapaan liittyvät seuraamukset vähennetään ennen pinta-alaan
liittyviä seuraamuksia.191
28.4 MAATALOUSMAAN ILMOITTAMISVELVOITE
Jos valvonnassa todetaan, että kaikkea maatalousmaata (erillisiä peruslohkoja) ei ole
tukihaussa ilmoitettu ja ilmoitetun alan ja todetun alan (= ilmoitettu + niiden lohkojen ala,
joita ei ole ilmoitettu) välinen erotus on yli 3 %, leikataan kaikkia EU:n kokonaan ja osittain
190
191
Laki 1559/200119 §
134
rahoittamia pinta-alatukia enintään 3 prosentilla192. Ilmoittamattomaksi pinta-alaksi
lasketaan vain ilmoittamattomat erilliset peruslohkot. Kaikilta ilmoittamattomilta
maatalousmaan aloilta (myös alle 0,05 ha aloilta) on kuitenkin tarkastettava täydentävien
ehtojen noudattaminen.
Seuraamusprosenttia määritettäessä on otettava huomioon ilmoittamatta jättämisen
vakavuus. Vähäinen yli 3 %:n ylittävä ala aiheuttaa 1 %:n seuraamuksen. Jos ilmoittamaton
ala on pinta-alaltaan merkittävä tai alueella on rikottu täydentäviä ehtoja, tulee käyttää 2-3
% seuraamusta.
28.5 ILMEISEN VIRHEEN JA POIKKEUKSELLISTEN SÄÄOLOJEN HUOMIOIMINEN
VALVONNASSA
Paikalla tehtävän tarkastuksen tai ristiintarkastusten aikana havaitut ilmeiset virheet on
määritelty komission työasiakirjassa agr 49533/2002. Ilmeisestä virheestä ja sen
korjaamismahdollisuudesta on ohjeistettu enemmän Maaseutuviraston antamassa
hallinnollisessa ohjeessa193. Jos valvonnassa havaitaan ilmeinen virhe, täytyy asiasta
ilmoittaa kuntaan.
Poikkeukselliset sääolot voivat vaikeuttaa viljelytoimien suorittamista. Jatkuvien sateiden tai
tulvien takia voi esimerkiksi sadonkorjuu- tai niittotoimenpiteiden suorittaminen estyä.
Valvonnassa hoitotoimenpiteiden laiminlyönnistä ei aiheudu seuraamusta, jos
asianmukainen ilmoitus (lomake 145 tai 118 tai vapaamuotoinen ilmoitus) on jätetty ja
alueella on tosiasiallisesti ollut poikkeukselliset sääolot.
28.6 TUEN TAKAISINPERINTÄ JA SEURAAMUKSET AIEMMILLE VUOSILLE
Tänä vuonna takautuvat seuraamukset koskevat ainoastaan pinta-aloja.
Jos valvontavuonna todettu pinta-alavirhe on ollut olemassa samanlaisena aiempinakin
vuosina, perusteettomasti maksetut tuet peritään takaisin korkeintaan neljältä edeltävältä
vuodelta, ts. vuonna 2015 voidaan takaisinperintää tehdä vuoteen 2011 asti 194.
Mikäli valvontaa täytyy laajentaa, tila viedään oman otannan valvonta-ajoille tarvittaville
edellisille vuosille (ajot 6020, 6021, 6022, 6023) tukityypeille 1170, 1181, 1420, 1540, 1545,
2040, 2042, 2044, 2045, 2046, 2047, 2048, 2049, 2050 ja 2350 sekä kansallisten tukien
osalta tukityypeille 1620, 1625, 1630, 1780, 1741, 1750 ja 1770. Muun muassa tilan
valvontatiedot edellisten vuosien osalta on selvitettävä ennen ajolle vientiä.
Tukisovellukseen täytyy tallentaa tieto siitä, että valvonta laajennetaan edeltäviin vuosiin.
Tällöin ei tarvitse täyttää valvontapöytäkirjan tarkistuslistausta edeltäviltä vuosilta.
192
Viljelijätukihakemusten ja eräiden ELY-keskuksiin toimitettavien tukihakemusten käsittelyn
hallinnolliset ohjeet (Dnro 591/55/2013)
194
Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 artikla 3
193
135
Edeltäviltä vuosilta tulostetaan ja lähetetään kasvulohkokohtaiset tulokset 1B ja valvonnan
tulos 1D.
Takautuvien pinta-ala seuraamusten arviointi
Vaikka lähtökohta on se, että pinta-alavirhe on ollut olemassa jo aiempina vuosina, tulee
viranomaisella kuitenkin olla selkeät perusteet ja näyttö asiasta. Näyttönä edellisvuosien
osalta voidaan pitää sitä, jos lohkolla kasvaa metsää tai usean vuoden ikäistä vesakkoa.
Myös maatalousmaan poistumisen muuhun käyttöön (esim. tonttimaa tai tiealue) voidaan
katsoa olevan selkeä näyttö. Peruslohkon alaan digitoidut, lohkon sisällä olevat
viljelemättömät saarekkeet ovat myös selkeitä takautuvuuden aiheuttajia. Takaisinperinnän
ei aina tarvitse tapahtua 4 vuotta taaksepäin, vaan se voidaan ulottaa koskemaan edeltäviä
1–4 vuotta tilanteen ja näytön mukaan.
Karttatarkastelua voidaan tarvittaessa käyttää apuna arvioitaessa valvonnan laajentamista
aiempiin vuosiin. Kun näyttö on selkeä maastohavaintojen perusteella, karttatarkastelua ei
tarvitse tehdä. Jos maastossa voidaan esimerkiksi todeta, että tukikelpoiseksi ilmoitettu ala
on ollut viljelemätöntä aiemmat 4 vuotta, tuki on perittävä takaisin 4 vuodelta riippumatta
siitä, miltä ilmakuva näyttää.
Jos maastohavaintojen perusteella näyttö ei ole selkeä, voidaan tarkastella aiempia
ilmakuvia. Jos uusin ilmakuva on otettu alle 4 vuotta sitten, takautuva seuraamus voidaan
rajata ilmakuvan ottovuoteen, mikäli virhe ei näy aiemmalla ilmakuvalla.
Takaisinperintää aiempiin vuosiin ei tehdä, jos peruslohko on ollut valvonnassa edeltävinä
vuosina ja viljelijä on käyttänyt valvonnan jälkeen valvonnassa mitattua pinta-alaa eikä
lohkolla ole tapahtunut muutoksia. Takaisinperintä voidaan tehdä, jos viljelijä ei ole
käyttänyt valvonnassa mitattua peruslohkon pinta-alaa tai lohkolla on tapahtunut pintaalaan vaikuttavia muutoksia edellisen valvonnan jälkeen. Takaisinperintä ulotetaan vain
niihin vuosiin kuin lohkot ovat olleet tuenhakijan hallinnassa.
Pinta-alavirheissä takaisinperintä voidaan katkaista aiempaan valvontaan siinä tapauksessa,
että kyseisen lohkon pinta-ala on valvottu edeltävinä vuosina joko peltovalvonnassa tai
pinta-alaristiintarkastuksessa. Jos edellinen valvonta on kohdistunut muuhun kuin kyseisen
lohkon pinta-alaan, se ei katkaise takaisinperintää. Esimerkiksi tukiehtoihin kohdistunut
ristiintarkastusvalvonta, talviaikainen asiakirjavalvonta tai eläintiheyteen kohdistuva
ristiintarkastusvalvonta ei katkaise pinta-alavirheestä aiheutuvaa takaisinperintää.
Esimerkki 28:
A) Lohkolle on perustettu tie, jota ei näy 2 vuotta vanhalta ilmakuvalta, eikä
ole näyttöä tien olemassa olosta edelliseltä vuodelta. Valvontaa ei ole
tarvetta laajentaa.
B) Lohkolle on perustettu tie, joka näkyy 3 vuotta sitten otetulta, mutta ei
vanhemmalta ilmakuvalta. Muuta näyttöä asiasta ei ole, joten valvonta
laajennetaan ainoastaan kolmeen edeltävään vuoteen.
136
C) Koko lohko on ilmoitettu lhp-nurmena ja siellä kasvaa jonkin verran
kuusentaimia ja suurempia koivuja. Uusin ilmakuva on otettu 3 vuotta
sitten ja siinä lohko näyttää pellolta. Maastossa voidaan taimien
vuosikasvainten perusteella kuitenkin todeta, että pelto on ollut
viljelemättömänä pidempään. Lohko todetaan viljelemättömäksi ja
takautuvuus viedään 4 vuotta taaksepäin.
D) Luonnonlaidunlohkolla on saarekkeita, joissa on puustoa liian tiheässä.
Näyttö virheestä on selkeä ja tuki täytyy periä takaisin 4 vuodelta.
E) Nurmilohkon yhteydessä on hevosten jaloittelutarha. Tarha näkyy jo
vuonna 2008 otetulla ilmakuvalla, joten näyttö on olemassa ja valvonta on
laajennettava 4 aiemmalle vuodelle.
F) Lohkon reunaa varjostaa vahva metsä, eikä lohkon rajaa ole voinut nähdä
aiemmalta ilmakuvalta. Uudella ilmakuvalla metsän varjostumaa ei ole ja
kuvalta voidaan nähdä, että lohkon reuna on määritetty väärään kohtaan.
Tällöin valvonta voidaan rajata taannehtivasti uuden ilmakuvan
ottovuoteen.
G) Lohkolla on todettu pientä rajavirhettä, mutta lohkon muoto ei juuri
muutu. Virhe on sellainen, että valvontaa ei ole tarpeen laajentaa
aiemmille vuosille.
H) Lohkon rajaus on muuten oikein, mutta lohkolle työntyy niemeke, jota ei
ole rajattu pois alasta. Virhe erottuu valvontakartalta. Valvonta täytyy
laajentaa aiemmille vuosille.
I) Lohkon pinta-alassa on ollut mukana vanha pihapiiri ja pihatie. Alat ovat
heinittyneitä, eivätkä selkeästi erotu ilmakuvalta. Maastossa on kuitenkin
havaittavissa, että ne eivät ole olleetkaan maatalouskäytössä. Valvonta
täytyy laajentaa 4 aiemmalle vuodelle.
Takautuvien pinta-alaseuraamusten käsittely
Takautuvuuden tarve tarkastellaan Tukisovelluksessa siinä vaiheessa, kun perus- ja
kasvulohkojen rajoja tallennetaan. Jokaisen peruslohkon osalta otetaan kantaa siihen, onko
siinä sellaista virhettä, joka aiheuttaa takautuvan seuraamuksen. Tieto on tallennettavissa
aina, vaikka peruslohkomuutoksia ei tulisikaan. Jos peruslohkolla ei takautuvaa virhettä ole,
valitaan kohta Ei, mutta jos takautuvaa virhettä on, valitaan Kyllä ja tallennetaan takautuva
pinta-ala hehtaareina.
137
Sovellus laskee Yhteenveto-välilehdellä yhteen pinta-alan, joka on merkitty takautuvaksi. Jos
yhteenlaskettu ala ylittää annetut raja-arvot, tulee takautuva seuraamus. Samassa kohdassa
näkyy myös pinta-ala, jolle on tallennettu ilmoittamaton viljelemätön kasvikoodi.
Takautuvuuden raja-arvot ovat:
- AB-alueella 0,46 ha
- C-alueella 0,41 ha
Takautuvat seuraamukset täytyy määrätä seuraavissa tilanteissa, vaikka edellä mainittu raja
ei ylittyisikään:
- tilalla on pinta-alavirhettä perustuessa yli 3 % tai yli 2 ha
- valvonnassa todettu ilmoittamaton viljelemätön kasvulohko
Poikkeuksena tähän kuitenkin on, että jos tilan takautuva pinta-alavirhe viljelemättömät
alueet ja takautuvasti vietävät digitointivirheet huomioon ottaen on korkeintaan 0,1 ha, ei
tilaa tarvitse viedä takautuvien seuraamusten valvonta-ajolle.
Digitoinnin reunarajavirheet voidaan tehdä rajakorjauksena. Samoin kaikki saarekkeet ja
muut alat, jotka eivät koskaan ole olleetkaan peltoa, voidaan piirtää lohkolle reikänä tai
rajakorjauksena. Viljelemätöntä kasvulohkoa ei näissä tapauksissa tarvitse tallentaa, mutta
poistuva ala on laskettava takautuvasti perittävään pinta-alaan mukaan. Viljelemätön
kasvulohko tallennetaan vain silloin, kun lohko tai lohkon osa on poistunut
maatalouskäytöstä.
Jos valvonnassa todetaan rajavirhettä kahden vierekkäisen, viljelyssä olevan lohkon välillä, ei
takautuvuutta tule. Sillä ei ole merkitystä, onko kysymyksessä saman vai jonkun toisen
viljelijän lohko.
Takautuvat seuraamukset tallennetaan vanhassa Tukisovelluksessa.
Takautuvien
seuraamusten
tukiehtoseuraamuksia)
vieminen
ajolle
(koskee
myös
takautuvia
Vuosille 2014–2011 laajennettava valvonta tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen.
Valvontalista -näytöllä on uudet kentät Tilatunnus ja Määräytymisvuosi. Määräytymisvuosi –
kenttään laitetaan valvontavuosi ja painetaan Hae, jolloin näytölle tulevat kyseiseltä
vuodelta määräytyvät takautuvat valvonta-ajot.
Valvottavan tilan lisääminen aloitetaan valitsemalla jokin ajoista aktiiviseksi ja painamalla
Tee valvottava -painiketta. Avautuvaan ikkunaan käsittelijä syöttää tilatunnuksen.
Seuraavaksi avautuvalla Tee valvottava -näytöllä poistetaan rastit niiltä hakemuksilta, joita
ei tarvitse lisätä kyseiselle valvonta-ajolle ja painaa lopuksi Talleta -painiketta. Tällä näytöllä
näkyvät ne tukityypit, joita tila on hakenut valvontavuonna.
138
Sama toistetaan jokaisen valvonta-ajon kohdalla, joille tila täytyy viedä.
Kun hakemukset on lisätty valvonta-ajoille, siirrytään tallentamaan takautuvia valvontoja
koskevia tietoja Takautuvat valvonnat -näytölle Takautuvat valv. -painikkeella. Painike on
aktiivinen, jos hakuehdoissa on annettu tilatunnus ja valittuna on jokin käsittelyvuoden
ajoista. Tai valittuna on jokin takautuvista valvonta-ajoista, jonka määräytymisvuosi on
käsittelyvuosi.
Takautuvat valvonnat -näytöllä näytetään valitun maatilan käsittelyvuoden peltovalvontaajot sekä ne takautuvat ajot, joiden käsittelyvuosi vastaa määräysvuotta.
Valvontakerran tiedot täytyy tallentaa kerran yhdelle takautuvalle ajolle ja kaikkiin muihin
ne voi kopioida.
Lohkotietojen tallentaminen takautuville vuosille
Esimerkki 29: Takautuvan pinta-alavirheen pinta-alojen tallennus
A) Tila on A-tukialueella. Lohkon alaksi on ilmoitettu 1,85 ha kaikkina vuosina
2011–2015. Kasvina on ollut aina kauraa. Valvonnassa mitataan lohkon
alaksi 1,30 ha. Pinta-alavirhe on kokonaisuudessaan 0,55 ha, joka todetaan
sellaiseksi virheeksi, että tuki on perittävä takaisin aiemmiltakin vuosilta.
Valvontavuoden alaksi tallennetaan kasvulohkolle A1 (kaura) 1,30 ha ja
kasvulohkolle A2 (viljelemätön) 0,55 ha.
Vuosille 2011–2014 tallennetaan kasvulohkolle A1(kaura) 1,30 ha ja
kasvulohkoksi A2 (viljelemätön) 0,55 ha.
B) Lohkon pinta-alaksi on ilmoitettu 1,50 ha vuosina 2011–2015 ja kasvina on
ollut aina monivuotinen laidunnurmi. Lohkolla on 0,20 ha sellaista
digitointivirhettä, joka täytyy periä takautuvasti takaisin uusimman
ilmakuvan ottovuoteen 2013 saakka. Aiemmalla ilmakuvalla virhettä ei ole.
Valvontavuodelle tehdään rajakorjaus. Viljelemätöntä kasvulohkoa ei ole
tarpeen tehdä, koska kysymyksessä on digitointivirhe.
139
Aiemmille vuosille tallennetaan valvontavuonna mitattu pinta-ala. Vuosille
2014 ja 2013 tallennetaan kyseiselle lohkolle 1,30 ha laidunnurmea.
C) Lohkon pinta-alaksi on ilmoitettu 2,00 ha vuosina 2011–2014. Valvonnassa
todetaan digitointivirhettä 0,10 ha sekä keskellä lohkoa oleva 0,05 ha:n
kalliosaareke. Digitointivirhe on sellaista, jonka aiemmasta olemassaolosta
ei ole näyttöä, joten sen osalta valvontaa ei ole tarpeen laajentaa. Sen
sijaan saareke on ollut aina, joten 0,05 ha:n osalta valvonta on
laajennettava.
Viljelijälle lähetettävälle valvontapöytäkirjalle pitää merkitä perusteet ja näyttö
aikaisempien vuosien pinta-alavirheestä.
Pinta-alojen suhteuttaminen edellisille vuosille
Jos lohkolle on ilmoitettu useampi saman tukitason kasvulohko, kasvulohkojen pinta-alat ja
kehämitat voidaan suhteuttaa. Mikäli lohkolle on ilmoitettu tilapäisesti viljelemätöntä alaa,
todettua pinta-alaa ei muodosteta suhteuttamalla. Eri tukitasojen kasvulohkoja ei oteta
takaisinperinnän piiriin, ellei kasvulohkoja kyetä paikantamaan. Tarkasteluun otetaan vain
EU:n kokonaan tai osittain rahoittamat tuet. Eri tukitaso voi muodostua siten lähinnä
ympäristökorvauksessa kasvilajiryhmien välille.
Esimerkki 30:
A) Lohkolle on ilmoitettu kauraa 1 ha ja nurmea 1,5 ha. Lohkon todettu pinta-ala
on yhteensä 2,0 ha.
Pinta-alat määritetään suhteuttamalla todettu ilmoitettuun:
kaura 1 / 2,5 * 2 = 0,8 ha
nurmi 1,5 / 2,5 * 2 = 1,2 ha
Vastaavasti
suhteessa.
kehämitat
voidaan
suhteuttaa
ilmoitettujen
pinta-alojen
B) Lohkolle on ilmoitettu kauraa 1 ha, nurmea 1,5 ha ja tilapäisesti viljelemätöntä
0,5 ha. Lohkon todettu pinta-ala yhteensä 2,5 ha.
Pinta-alat määritetään tukikelpoisten alojen osalta suhteuttamalla. Tilapäisesti
viljelemättömän alan todettu ala on 0,5 ha:
tilapäisesti viljelemätön ala 0,5 ha
kaura 1/2,5 * 2 = 0,8 ha
nurmi 1,5 / 2,5 * 2 = 1,2 ha
Vastaavasti
suhteessa.
kehämitat
voidaan
suhteuttaa
ilmoitettujen
pinta-alojen
Tilan laskettaminen
Jokainen vuosi lasketetaan erikseen. Kunkin takautuvan valvontavuoden toleranssin
määrittämisessä käytetään kyseisen vuoden sähköisen mittauksen toleranssia. Eri vuosien
140
valvontatulokset voivat vaihdella (sanktio/leikkaus/kunnossa)
kasvulohkoista ja haetusta alasta johtuen.
mm.
eri
vuosien
Luonnonhoitopellot-kasvilajiryhmään voi aiheutua leikkaus tai sanktio, vaikka virhe ei koske
luonnonhoitopeltojen alaa, koska sen enimmäisala pienenee peltoalan vähenemisen vuoksi.
Aiheetta maksetut kansalliset tuet (tukityypit 1620, 1625, 1630, 1741, 1750, 1770, 1780)
peritään myös takaisin, mutta niihin ei uloteta sanktiota. Sanktiota ei aiheudu aikaisempiin
vuosiin, jos käytetään kansallisissa tuissa valvontatulosta 1.
141
Liitteet
Säädösluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan
rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o
165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008
kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1306/2013)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen
(EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1305/2013)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan
tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston
asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (Asetus (EU)
N:o 1307/2013)
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin,
maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja
perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta (Asetus (EU) N:o 640/2014)
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun
kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta (Asetus (EU) N:o 809/2014)
Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/2013 muutoksineen (Laki 192/2013)
Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 muutoksineen (Laki 1559/2001)
Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista 1360/2014 muutoksineen (Laki 1360/2014)
Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013 muutoksineen (Laki 193/2013)
Laki
maaseutuelinkeinoasioiden
muutoksenhaku-uudistuksen
voimaanpanosta
75/2014
muutoksineen (Laki 75/2014)
Julkisuuslaki 621/1999 muutoksineen (Laki 621/1999)
Maanvuokralaki 258/1966 muutoksineen (Laki 258/1966)
Vesilaki 587/2011 muutoksineen (Laki 587/2011)
Kasvinsuojeluainelaki 1563/2011 (Laki 1563/2011)
Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten EU-rahoitteisten tukien valvonnasta
712/2015 (VNa 712/2015)
Valtioneuvoston asetus EU-rahoitteisten eläintukien valvonnasta 502/2015 (VNa 502/2015)
Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän
maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta 7/2015 (VNa 7/2015)
142
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja
kotieläintukien valvonnasta 444/2015 (VNa 444/2015)
Valtioneuvoston asetus ohjelmakauden 2000–2006 luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen sekä
ohjelmakauden 1995–1999 erityisympäristötukisopimusten valvonnasta (400/2009) muutoksineen,
(VNa 400/2009)
Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimuksista 4/2015 (VNa 4/2015)
Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta 121/2015 (VNa 121/2015)
Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen ja eräiden sopimusten
valvonnasta 713/2015 (VNa 713/2015)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen
rajoittamisesta 1250/2014 (VNa 1250/2014)
Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta 234/2015 (VNa
234/2015)
Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta 235/2015, muutoksineen (VNa 235/2015,)
Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta 236/2015 (VNa 236/2015)
Valtioneuvoston asetus luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta 237/2015 (VNa 237/2015)
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä- nauta, lammas- ja vuohipalkkioista
sekä peltokasvipalkkiosta 137/2015 (VNa 137/2015)
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta 23/2015
(VNa 23/2015)
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta pohjoisesta tuesta 44/2015 (VNa 44/2015)
Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta 760/95 (VNp 760/95)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta 117/2015 (MMMa
117/2015)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus perus- ja kasvulohkoista ja niiden ulko- ja sisärajoja
koskevista tuen myöntämisen edellytyksistä 344/2015 (MMMa 344/2015)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta 327/2015 (MMMa 327/2015)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta
vuonna 2015 348/2015 (MMMa 348/2015)
Maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Nro 84/99 (MMMyk 84/99)
Ahvenanmaan maakuntahallituksen päätös 79/2000 (AMHp 79/2000)
143
VALVONNAN KASVIKOODIT
Ilmoitettu
Todettu tilanne
Nurmi
Nurmi, josta sato
korjaamatta
1
Todettu
tukikasvi
Todettu
monipuolistamisen kasvi
Seuraamukset ja muut
toimenpiteet
Nurmi
Ei seuraamuksia.
Nurmi
Nurmi
Vanhaa luonnonheinää
Nurmi
Nurmi
Lohkolla muutaman
vuoden ikäisiä (alle 2
m) pensaita siellä
täällä, mutta lohko on
otettavissa viljelyyn
tavanomaisin
maataloustoimin.
Nurmi
Nurmi (PN)
Vanhaa luonnonheinää
Nurmi
Nurmi
Täydentävien ehtojen
seuraamus (ehto 1.2)
2
3
4
5
6
Nurmi (PN),
mk-laji pelto
Nurmi (PN),
mk-laji
luonnonlaid
un ja niitty
Nurmi, jossa yli 2 m
korkuista puustoa
sallittu määrä
Nurmi, jossa 40 %
pinta-alasta
lehtipensaita
hajanaisesti
Nurmi
Nurmi
Nurmi
Ei peltoalaa 
monipuolistamiseen ei
tarvitse ottaa kantaa
Ei peltoalaa 
Ei peltoalaa 
Tuet hylätään
Maatalousmaan
säilyttäminen avoimenaehdon kautta tältä vuodelta.
seuraamus (ehto 1.3)
Takautuvat seuraamukset
tarvittaville vuosille kaikkiin
tukiin näytön mukaan.
Ei seuraamuksia eikä
takautuvia seuraamuksia.
Kylvön varmistamiseksi on
tehtävä uusintakäynti. Jos
lohkoa ei ole kylvetty syksyyn
mennessä, määrätään
täydentävien ehtojen
seuraamus ehdon 1.3 kautta.
Kansalliset tuet (C-alue)
hylätään tukiehtopuutteen
kautta.
Ei seuraamuksia. Laskenta
hylkää tarvittaessa YMK:n
toimenpiteet.
Kauralle kaikki tuet, TPV:lle
ei mitään tukia, ei
seuraamuksia
Kylvön varmistamiseksi on
tehtävä uusintakäynti.
seuraamus kylvön
myöhästymisestä.
Nurmi (PN)
Lohkoa ei ole kylvetty
Nurmi
Ei peltoalaa 
Kaura
Nurmipeitteinen,
hoidettu alue
Nurmi
Nurmi
Kaura
Kaura ja kylvämätön
lohkon osa
(mulloksella), jota ei
kylvetä tänä vuonna.
Kaura ja
tilapäisesti
viljelemätön
Kaura ja tilapäisesti
viljelemätön
Ohra
Lohkoa ei ole kylvetty
30.6. Lohko aiotaan
kylvää.
Ohra
Ohra
Kaura
Kaura ja
säilörehupaaleja
lohkon reunassa
Kaura ja
Tilapäisesti
viljelemätön
Kaura ja Tilapäisesti
viljelemätön
Kaura saa kaikki haetut tuet
ja TPV ei saa mitään tukia.
Avokesanto
mukainen seuraamus jos ei
ole perustetta avokesannolle.
Kansalliset tuet hylkäytyy
kasvikoodilla.
7
8
9
10
11
Viherkesanto
Koko lohko on
nurmipeitteetön
Avokesanto
12
144
Kasvikoodi hylkää YMK:n ja
kansalliset. LHK maksetaan,
jos 25 % raja ei ylity. Jos
rikkakasveja on paljon,
aiheutuu täydentävien
ehtojen seuraamus.
kasvikoodilla.
YMK:n hylkäys, eri
kasvilajiryhmä. Täyd. ehtojen
seuraamus, jos ei perustetta
pitää avokesantona.
kasvikoodilla.
YMK:n hylkäys, eri
kasvikoodilla.
Nurmipeitteinen,
hoitamaton alue
Viherkesanto
Viherkesanto
Kaura
Koko lohko kylvämätön
(mulloksella)
Avokesanto
Avokesanto
LHP nurmi
Koko lohko
nurmipeitteetön
Avokesanto
Avokesanto
Suojavyöhyke
Lohko ei ole vesistön
eikä valtaojan varrella
Suojavyöhyk
e
Suojavyöhyke
Tukiehtopuutteella hylätään
suojavyöhykkeen tuki.
Suojavyöhyke
Vehnä
Vehnä
Vehnä
YMK:n hylkäys, eri
kasvilajiryhmä.
Kaura
13
14
15
16
17
Suojavyöhyke
Koko lohko
nurmipeitteetön
Avokesanto
Avokesanto
YMK:n hylkäys, eri
kasvikoodilla.
Herne (EFA)
Herne, jossa
tukikasvina hiukan
kauraa
Herne
Herne
EFA-ala hylätään
tukiehtopuutteella
18
19
Luonnonlaidun
ja niitty (pysyvä
laidun)
Alueelle on rakennettu
talo tänä vuonna
Viljelemätön
Viljelemätön
Luonnonlaidun
ja niitty (pysyvä
laidun)
Alueelle on kylvetty
ruista tänä vuonna
Ruis
Ruis
20
21
145
Jos ei ole hyväksyttävää
syytä tai ennakkolupaa, tulee
seuraamus. Perustuki,
viherryttämistuki ja nuoren
viljelijän tuki hylkäytyy
kasvikoodilla viljelemätön.
Lisäksi tilan tulee ennallistaa
vastaava ala pysyväksi
laitumeksi.
Jos ei ole hyväksyttävää
syytä tai ennakkolupaa
pysyvän laitumen ottamiseen
muuhun käyttöön, tulee
seuraamus. Lisäksi tilan
tulee ennallistaa vastaava
ala pysyväksi laitumeksi.
-
Kaikki muut tuet paitsi
sopimuksen tuki hylkäytyy
kasvikoodin perusteella.
Kuntaan ilmoitettava, että
maankäyttölaji täytyy vaihtaa
metsämaaksi.
Osa lohkosta liian
puustoista.
Hyväksyttävä
lle alalle
luonnonlaidu
n ja niitty,
hylättävälle
alalle
viljelemätön
-
Perustuki, viherryttämistuki ,
nuoren viljelijän tuki ja LHK
maksetaan uudelle korjatulle
lohkon alalle.
Nurmi, jota lannoitettu
LHP nurmi
Nurmi
LHP-toimenpiteen tuki.
Monimuotoisuu
spelto riista
Nurmi, jota lannoitettu
Monimuotois
uuspelto,
riista
Monimuotoisuu
spelto, riista
Monimuotoisuuspelto,
riista, joka päätetty
ennen 31.8. Valvonta
tehdään 28.8.
Monimuotois
uuspelto,
riista
Liian puustoinen
pysyvä nurmi, mutta
lohko on oikeutettu
sopimuksen tukeen.
Ympäristöso
pimusala,
metsämaa
Luonnonlaidun
ja niitty (PN)
LHP nurmi
Ympäristösopi
musala, pysyvä
nurmi
22
23
24
25
27
Perustettu nurmi, jolle
Viherlannoitusn
Viherlannoitu
ei ole kylvetty riittävästi
urmi
snurmi
typensitojakasveja
peltoluonnon
Monimuotoisuuspelto, riista
monimuotoisuustoimenpiteen
tuki.
Jos kasvit tunnistettavissa
kasvinjäänteistä, voidaan
peltoluonnon
todeta ilmoitettu kasvi. Jos
monimuotoisuusei, todetaan avokesanto.
toimenpiteen tuki.
Viherlannoitusnurmi
Toimenpiteen tuen hylkäys
tukiehtopuutteella.
Viherlannoitusnurmi
seuraamus viljelytavan
puutteista.
28
Viherlannoitusn
urmi
29
Lohkolla hyvin
runsaasti
rikkakasvustoa, mutta
perustettu ehtojen
mukaan
Viherlannoitu
snurmi
146

PELTOVALVONTAOHJE 2015

Transcription

Similar documents

1. Onko ruokohelpi hyväksyttävä korvauskelpoinen kasvi

Nostotyön turvallisuus.pdf

Viljalähete tai kuormakirja, jota käytetään, kun viljaerä

Toimintasuunnitelma nuorisotoimikunta

Lions piiri 107 - L Toimintasuunnitelma 2015 - 2016

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman

Nautojen merkinnän ja rekisteröinnin valvontaohje

Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus

Päätös - Tukes