PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI

PIENSIJOITTAJAN
PERUSKURSSI
HENRI HUOVINEN
henri.huovinen.1@gmail.com
Korkosijoitusten analysointi
•
•
•
Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
yrityslainat ja valtioiden joukkolainat.
Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita riskittömämpiä, mutta tarjoavat myös
alhaisemman tuoton. Valtioiden pitkät joukkolainat ovat tuottaneet historiallisesti
(1900-2011) 4,7%.
Luonteensa vuoksi korkosijoitukset sopivat jokaiselle säästäjälle osana hyvin hajautettua
sijoitussalkkua.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Korot voidaan jakaa hallinnollisesti määräytyviin tai markkinoilla
määräytyviin.
Euroopan keskuspankki (EKP) pyrkii vaikuttamaan ohjauskorollaan markkinakorkoihin.
EKP:n keskeisenä tehtävänä on hintavakaus, joka tarkoittaa inflaation (kuluttajahintojen
nousun) pitämistä tietyllä tasolla, alle kahdessa prosentissa.
EKP:n keskeinen työkalu inflaation torjumisessa on siis ohjauskorko, joka on se korko,
jolla se tarjoaa pankeille lainaa.
Normaalitilanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa, mikäli se odottaa inflaation nousevan.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
•
•
•
•
Markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyviä korkoja euroalueella ovat erityisesti
euriborkorot.
Euribor  Euro Interbank Offered Rate
Euriborit ovat euroalueella käytettäviä viitekorkoja, jotka määräytyvät keskiarvona niistä
koroista, joilla suurimmat eurooppalaispankit ovat valmiita lainaamaan toisille vastaaville
pankeille.
Euribor-korkoja lasketaan useille eri ajanjaksoille, alkaen yhdestä viikosta aina 12
kuukauteen.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
•
•
Oikealla EKP:n ohjauskorko  Eurojärjestelmän
perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko,
joka on tällä hetkellä 0,05%.
Oikealla myös 12kk:n Euribor, 0,139% (2.10.2015).
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Mikä vaikuttaa korkotasoon?
Lyhyet korot määräytyvät pitkälle ohjauskoron perustella, kuitenkin kysynnän ja
tarjonnan huomioiden.
Muutamaa kuukautta pidempiin korkoihin alkaa vaikuttaa odotukset ohjauskoron
muutoksista, sekä yleinen halukkuus säästää ja ottaa lainaa.
Siirryttäessä yhä pidempiin korkoihin, inflaatio-odotuksilla on yhä suurempi merkitys.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Mikä vaikuttaa korkotasoon?
Jos inflaation odotetaan kiihtyvän, sijoittajat edellyttävät korkeampaa korkoa  koska
inflaatio syö rahan arvoa/sijoittajan ostovoimaa. Velallinen taas hyötyy tilanteesta,
koska velan reealiarvo pienenee inflaation noustessa.
Inflaatio-odotuksiin vaikuttaa arvio tulevasta talouskehityksestä.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Suorat korkosijoitukset
Suorista korkosijoituksista piensijoittajalle sopivimpia ovat talletukset ja
joukkovelkakirjalainat.
Korkosijoituksen valinnassa kannattaa miettiä sijoituskohteen riskiä, tuottoa,
kustannuksia ja likviditeettiä.
Talletukset ovat usein määräaikaisia, pankin tarjoama korko yleensä nousee sijoitusajan
pidentyessä. Talletuksen koko on usein toinen korkoon vaikuttava tekijä  suurempi
talletus tarkoittaa usein korkeampaa pankin tarjoamaa korkoa.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Talletukset korkosijoituksina
Pieni riski/riskitön vakavaraisessa pankissa
Euroalueen ulkopuolisissa pankeissa valuuttariski
Pitkäaikaisessa säästämisessä inflaatioriski
Tuotto korkokohteista matalin
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Talletukset korkosijoituksina
Pieni riski/riskitön vakavaraisessa pankissa
Euroalueen ulkopuolisissa pankeissa valuuttariski
Pitkäaikaisessa säästämisessä inflaatioriski
Tuotto korkokohteista matalin
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalainat eli jvk-lainat tarjoavat yleensä paremman tuoton kuin talletukset,
mutta sisältävät myös usein enemmän riskiä.
JVK-lainojen riskitaso vaihtelee merkittävästi –> pienestä riskistä kohtalaisen suureen
riskiin.
Korkean luottoluokituksen omaavien maiden liikkeelle laskemat jvk-lainat ovat selkeästi
vähemmän riskisiä, kuin esimerkiksi heikon luottoluokituksen omaavien yritysten
liikkeelle laskemat lainat.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Mikä on joukkolaina?
Yritykset, valtiot ja kunnat voivat lainata rahaa laskemalla liikkeelle ns. jvk-lainoja (usein
nykyään joukkolaina). Lainoilla voi yleensä käydä edelleen kauppaa jälkimarkkinoilla.
Kyseiset lainat ovat liikkeelle laskettaessa juoksuajaltaan useampi vuotisia (usein 3-6
vuotisia), joten ne luetaan pitkäaikaisiin rahoitusinstrumentteihin.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Joukkolainat korkosijoituksina
Joukkolainojen tuotto on parempi kuin talletuksissa, mutta perinteisesti huonompi kuin
osakkeissa.
Kotimaisten liikkeellelaskijoiden korot verotetaan pääsääntöisesti lähdeverona, eli 30
prosentin mukaan.
Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko
(jälkimarkkinahyvitys) verotetaan pääomatulona. Joukkolainan ostajalle
jälkimarkkinahyvitys on puolestaan verotuksessa vähennyskelpoinen
tulonhankkimismeno.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
 Sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun joukkolaina luovutetaan
ennen eräpäivää –> verotetaan pääomatulona.
 Luovutusvoittoa tai -tappiota voi myös syntyä pidettäessä laina eräpäivään asti, jos
joukkolainan merkintä- tai jälkimarkkinahinta palkkioineen on ollut pienempi tai
suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma.
 Ulkomaisten liikkeellelaskijoiden joukkolainojen korot ovat yleensä pääomatulon alaisia
korkoja.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Joukkolainaan sijoittaminen
Lainan nimellispääoma maksetaan takaisin joko vuosittaisina lyhennyksinä tai
kertasuorituksena laina-ajan päätyttyä (bullet-laina).
Myyntiesite sisältää myös muuta tärkeää informaatiota sijoittajalle, joita ovat mm.
lainan valuutta, koronlaskentaperuste, emissiokurssi ja lainan minimisijoitus ja lainaajan
luottoluokitus (mikäli luokitus olemassa)).
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Joukkolainaan sijoittaminen
Piensijoittaja voi ostaa lainaa joko suoraan emissiosta (liikkeellelaskusta) tai
jälkimarkkinoilta. Lainoilla käydään kauppaa usein ns. OTC-markkinoilla.
Lainakohtaiset tiedot eli lainaehdot löytyvät lainan myyntiesitteestä.
Keskeiset asiat sijoittajalle ovat laina-aika ja kuponkikorko. Kuponki maksetaan
sijoittajalle kerran vuodessa (Euroopassa).
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Joukkolainan hinta
Joukkolainat hinnoitellaan hieman eri tavalla osakkeisiin verrattuna. Niiden hinta
merkitään prosentteina nimellisarvosta.
Luku 100% tarkoittaa, että joukkolainan hinta on sama kuin nimellisarvo. Esimerkiksi
nimellisarvoltaan 20 000 euron lainan hinta kurssilla 102% on 20 400 euroa.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
• Joukkolainan hinta
Joukkolainoilla voidaan siis käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Lainan hinta muuttuu siis
markkinoilla. Hintakehitykseen vaikuttavat mm. korkotason muutokset ja lainaavan
yrityksen taloustilanteen kehitys (takaisinmaksukyvyn muutokset).
Joukkolainan nykyarvo on muiden sijoitusinstrumenttien tapaan tulevien kassavirtojen
summa diskontattuna sijoittajien tuottovaatimuksella.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
Korkotaso vaikuttaa joukkolainan hintaan seuraavasti  korkotaso laskee, lainan hinta
nousee ja vice versa.
•
Joukkolainan tuotto
Sijoittajan tuotto muodostuu kupongeista ja mahdollisesta myyntivoitosta tai -tappiosta.
Liikkeeseenlaskettavaa lainaa merkittäessa ilmoitetaan usein kuponkikorko, efektiivinen
korko sekä tuotto.
Kuponkikorko = vuotuisen kupongin määrä lainan nimellisarvosta  esim. kuponkikorko =
4%, kun yritys maksaa vuodessa 400 euroa kuponkia nimellisarvoltaan 10 000 euron lainasta.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
Efektiivinen korko lasketaan jakamalla kuponkikorko lainan hinnalla. Esim joukkolainan
kuponkikorko on 4% ja hinta 98%. Efektiivinen korko on 4/98≈4,1.
Lainan efektiivinen tuotto vastaa tietyn tavoin efektiivistä korkoa, mutta se huomioi
koron aika-arvon, mahdolliset lyhennykset ja korkomaksut paremmin.
Lainan efektiivinen tuotto saadaan ratkaisemalla diskonttokorko, ts. millä korolla
diskontattuna tulevien kassavirtojen nykyarvo on sama kuin lainan hinta. Kuvaa
sijoittajan saamaa tuottoa!!!
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
•
Joukkolainojen riskit
Joukkolainan suurin riski on, että lainaava yritys/valtio ajautuu maksukyvyttömäksi, eikä
pysty suoriutumaan maksuistaan  luottoriski
Sijoittajan on siis syytä selvittää minkälaiseen joukkolainaan on sijoittamassa  mm.
yrityksen maksukykyisyys ja lainan asema konkurssitilanteessa.
Luottoriskin suhteen turvallisimpia vaihtoehtoja ovat hyvän luottoluokituksen omaavien
lainaajien joukkolainat.
Joukkolainoihin liittyy myös muita riskejä, kuten korko- ja inflaatioriski sekä
uudelleensijoitusriski (velkakirjan korkotuottoja ei välttämättä voi sijoittaa alkuperäisellä
tuotolla).
Korkosijoitukset omaisuusluokkana,
(Kuvan lähde: Danske Bank)
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
•
Mitä luottoluokitus kertoo?
Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaa olennaisesti joukkolainan korkoon. Tämä pätee niin
valtioiden kuin yritystenkin joukkolainoihin.
Joukkolainojen liikkeellelaskijat pyrkivät saamaan mahdollisimman hyvän luottoluokituksen,
jotta lainan korko olisi mahdollisimman alhainen –> matalammat rahoituskustannukset
lainaajalle.
Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen velan luottoriskistä.
Yrityslainat jaetaan kahteen eri luokkaan luottoluokituksen mukaan. Luokat ovat investment
grade (vakavaraiset yrityslainat) ja high yield (korkeariskiset yrityslainat).
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
(Taulukon lähde: Danske Bank)
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
•
Joukkolainat sijoitussalkussa
 Joukkolainat ovat siis keskimäärin osakkeita riskittömämpi vaihtoehto ja niiden tuotto on usein
pankkitalletuksia parempi.
 Joukkolainat tuovat osakkeita ja muita omaisuusluokkia sisältävään sijoitussalkkuun hyvää
hajautusta.
 Hajautushyötyä parantaa osakkeiden ja joukkolainojen alhainen korrelaatio. Osakekurssien
laskiessa joukkolainojen tuotto tasapainottaa koko salkun tuottoa.
 Joukkolainat sopivat luonteensa vuoksi myös osakkeita lyhyempi aikaisempaan sijoittamiseen.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
(Kuvan lähde: Danske Bank)
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
Linkin
https://www.invesco.com/pdf/HAR-BRO-1.pdf takaa löytyvät korkosijoitusten
viime vuosien tuotot.
Luottoluokitukseltaan korkeariskiset (high yield) yrityslainat ovat viime vuosien aikana
tuottaneet varsin hyvin.
Sen sijaan riskiltään pienempien joukkolainojen tuotto on jäänyt selvästi heikommaksi.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
•
Muut joukkolainat:
Perinteisten joukkolainojen lisäksi on olemassa suuri joukko erilaisia joukkolainoja, jotka
sijoittuvat perinteisten joukkolainojen ja osakkeiden välimaastoon. Niitä kutsutaan usein
välirahoitus- tai mezzanine-rahoitusinstrumenteiksi.
Sijoittajille näitä tuotteita tarjoavat rahoituslaitokset ja yritykset.
Pääomalainalla tarkoitetaan joukkolainaa, jonka yhtiöt voivat lukea osaksi omaa pääomaa ja
näin parantaa vakavaraisuuttaan. Sijoittajalle pääomalaina on perinteisiä joukkolainoja
riskisempi, koska sillä on huonompi etuoikeus yrityksen konkurssitilanteessa. Pääomalaina
voi myös olla perinteisen joukkolainan kaltainen tai vaihtovelkakirjalaina.
Korkosijoitukset omaisuusluokkana
Vaihtovelkakirjalainassa yhdistyvät joukkolainan korkotuotto ja mahdollisuus joko
pääoman palautukseen tai hyötymiseen osakekurssin arvonnoususta. Sijoittaja saa
vuotuista kuponkikorkoa ja lisäksi mahdollisuuden/option vaihtaa laina osakkeisiin
tietyllä vaihtohinnalla laina-ajan kuluessa.
Hybridilaina on yritysten liikkeellelaskema joukkolaina, jolla ei ole erääntymispäivää. Se
luetaan kansainvälisen tilintarkastuskäytännön mukaan oman pääoman ehtoiseksi
velkakirjaksi, joten sitä käyttämällä yritys voi parantaa omaan pääomaan liittyviä
tunnuslukujaan. Hybridilaina on yrityksen konkurssitilanteessa muita perinteisia
joukkolainoja huonommassa asemassa.