Hyvinvoinnin virtaa MIKKELISSÄ”

Kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen Mikkelissä 2015–2018
Toimintasuunnitelma
”Hyvinvoinnin virtaa MIKKELISSÄ”
Luonnos 6.9.2015
Hannu Korhonen
1
Sisällys
1. Tausta .............................................................................................................................................................3
1.1 Kansalaislähtöinen kehittäminen .............................................................................................................3
1.2. Miksi yhteisölähtöistä kehittämistä? ......................................................................................................3
1.3 KAKE-ohjelman valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen .......................................................................4
1.4. Valmistelu ................................................................................................................................................5
1.5. Suunnittelu ja ideointi .............................................................................................................................7
1.6. Toteutus ..................................................................................................................................................7
1.7. Ensimmäiset tuensiirtohankkeet käynnistyvät hankkeen alkaessa ........................................................8
2. KAKEN toimintaympäristö ..............................................................................................................................9
2.1. Kohdealue................................................................................................................................................9
2.2. Mikkeliläinen järjestökenttä..................................................................................................................12
2.3. Järjestötoimijoiden käsityksiä mikkeliläisestä järjestökentästä ............................................................12
3. Mikkelin KAKE-ohjelman suuntaviivat ja painopisteet.................................................................................13
3.1 Tavoite ja toimintamuodot ....................................................................................................................13
3.2 Läpileikkaavat periaatteet ......................................................................................................................14
3.3 Kehittämisen teemat ..............................................................................................................................15
4. Toteutus .......................................................................................................................................................17
4.1 Lähtökohtia.............................................................................................................................................17
4.2 Kehittämisen koordinointi ja hallinnointi ...............................................................................................18
4.3 KAKE-ohjelman valintakriteerit ja hakuprosessi ....................................................................................19
5.
Hanke- ja päätöksentekoprosessin kuvaus ..............................................................................................20
2
1. Tausta
1.1 Kansalaislähtöinen kehittäminen
Paikallinen kehittäminen on yksi EU:n ohjelmakauden 2014–2020 koheesiopolitiikan keskeisistä
asioista. Näillä toimilla vastataan moninaisiin kehittämistarpeisiin aluetasoa pienempien yksiköiden
tasolla ja paikallisella tasolla. Paikallisyhteisöjen itse suunnittelemat kehittämishankkeet ovat
osoittautuneet toimiviksi välineiksi maaseudulla (Leader-toiminta). Paikallisen kehittämisen
toimintatapa on tukenut toimijoita arvioimaan oman alueensa pitkän aikavälin mahdollisuuksia ja
kannustanut yhteisöjä ja järjestöjä alueensa kehittämiseen.
Suurien ja keskikokoisten kaupunkien keskusta-alueilla ei ole toistaiseksi olemassa
kansalaislähtöistä välinettä paikalliseen kehittämiseen. Kansalaislähtöiselle paikallisella
kehittämisellä asukkaiden aktiivisuus voidaan hyödyntää paremmin. Samalla on mahdollisuus
kaataa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta haittaavia raja-aitoja. Erilaisilla kansalaisryhmillä
tulee olla mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon
sekä paikalliseen kehittämiseen.
1.2. Miksi yhteisölähtöistä kehittämistä?
Kun paikalliset ihmiset pääsevät alusta lähtien suunnittelemaan kehittämisen kohteita, huomio
kohdistuu paikallisiin tarpeisiin eikä ulkopuolelta asetettuihin olettamuksiin. Kehittämisen
pitkäaikaisena tavoitteena on yhteisön vahvistaminen siten, että sen jäsenet kykenevät itse
vaikuttamaan ja toimimaan heille tärkeissä asioissa. Yhteisön jäseniin suhtaudutaan ennen kaikkia
aktiivisina kehittämisen osapuolina eikä passiivisina tuensaajina.
Paikallisia voimavaroja oikein kohdistamalla ja hyödyntämällä päästään parhaiten yhteisöä
vahvistaviin tuloksiin. Tavoitteena ei ole vain ongelmien korjaaminen vaan ennalta ehkäisevästi
kestävälle pohjalle rakennettu kehittämistyö. Yhteisölähtöisessä kehittämisessä huomio kiinnittyy
erityisesti sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin vahvuuksiin unohtamatta yksilön roolia
kaiken toiminnan perustana.
Yhteisölähtöisen kehittämistoiminnan ydin muodostuu yhteistyöhön tähtäävistä kumppanuuksista,
joiden avulla erilaisista lähtökohdista toimivien paikallisten ihmisten ja organisaatioiden vahvuudet
saadaan hyödynnettyä. Samalla saadaan purettua kehittämisen esteenä olevia turhia rajoja ja
esteitä. Kansalaistoimijalähtöisen kaupunkikehittämisen tuloksena on mahdollisuus vahvistaa
paikallista yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja lähidemokratiaa. Yhteisen toiminnan kautta syntyy
uudenlaisia toiminta- ja yhteistyömuotoja ja työpaikkoja sekä parannetaan kaupunkiympäristöä.
Vaikutus kohdistuu välillisesti kaupunkilaisiin heidän aktiivisuutensa kasvamisena sekä elämän
laadun paranemisena.
Kumppanuuksien keskiön muodostavat paikalliset järjestäytyneet kansalaistoimijat kuten erilaiset
yhdistykset, järjestöt ja muut vastaavat yhteisöt (ks. kuva 1). Yhteistyön ei pitäisi kuitenkaan
rajoittua ainoastaan ns. kolmannelle sektorille vaan laajentua kansalaistoiminnan
3
järjestäytymättömälle ruohonjuuritasolle, julkisen sektorin toimijoihin sekä kansalaistoiminnan ja
yrityselämän välisille rajapinnoille. Yhteistyön ei myöskään tarvitse rajoittua paikallisyhteisön
sisään, vaan sopivia kumppanuuksia voi syntyä myös ylirajaisesti sekä tasoisesti esimerkiksi
kaupunki- ja maaseutualueiden välille tai paikallisen ja kansallisen toimijoiden kesken.
Yksilö
Yhteistyö
Yhteisö
Ympäristö
Kuva 1. Paikallisen kehittämisen ulottuvuudet
1.3 KAKE-ohjelman valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedusteli vuoden 2014 alussa maakuntien halukkuutta toteuttaa
kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla EU:n ohjelmakaudella 2014–2020
(jäljempänä käytetään lyhennettä KAKE). Mikkelin kaupunginhallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä
päättivät myönteisestä linjauksestaan huhtikuussa 2015. Vastaavaa toimintaa on käynnistetty
Kuopiossa ja Joensuussa. Kehittämistoiminnan toimeenpano edellyttää uudentyyppisen, Mikkelin
kantakaupungin alueelle suunnatun asukas- ja toimijalähtöisen kehittämismallin luomisen.
Mikkelin KAKEn tavoitteena on ruohonjuuritason aloitteista ja asukkaiden tarpeista lähtevän
toiminnan edistäminen kaupunkialueella. Sen tavoitteena on luoda matalan kynnyksen
rahoitusmalli kaupunkilaisten ja heidän yhdistystensä KAKE-hankkeiden käyttöön.
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota tiedotukseen,
vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Toimijoita on kytketty mukaan ideointiin,
suunnitteluun ja hyödynnetty paikallisten kansalaistoimijoiden monialaista asiantuntemusta.
KAKE-ohjelman kehityksessä on kolme vaihetta: valmistelu, ideointi, toiminnan suunnittelu ja
toteutus. Käsillä oleva toimintasuunnitelma päättää suunnitteluvaiheen ja ideointivaiheen, ja se luo
lähtökohdan toteutusvaiheelle. Seuraavaksi kuvataan vielä lyhyesti nämä kehityksen kolme vaihetta
(kuva 2).
4
VALMISTELU
SUUNNITTELU ja
IDEOINTI
TOTEUTUS
Kansalaistoimijoiden
hankkeiden toteutus
hankekokonaisuuden
määrittely ja tavoitteen
asettelu
Kansalaistoimijoiden
kuuleminen
Mikkelin kaupungin eri
toimialat pohtivat
kansalaislähtöisen toiminnan
kehittämisen tarvetta.
Kansalaistoimijoiden ja
asukkaiden kuulemistilaisuus
kauppakeskus Stellassa
6/2015
Projektipäällikkö valmistelee
hankekokonaisuuden.
Yhteinen ideointi, Liikkumisen
unelmavuoden
Muita tuensiirtohankkeita
verkostotyöpajat 8-9/2015
ideoidaan ja valmistellaan eri
teemojen ja kohderyhmien
Kansalaistoimijoiden
ympärille syntyvissä
kuuleminen ja yhteinen
verkostoissa (mm. työttömät,
ideointi palavereissa,
maahanmuuttajat, kulttuuri,
kokouksissa, tapaamisissa ja
nuoret, ikäihmiset)
työpajoissa (jatkuu edelleen)
Kaupunginhallitus sitoutuu
hankkeeseen ja päättää
hankkeen
omavastuuosuudesta 6/2015
Etelä-Savon liikunta ry (ESLI),
Digimi ry ja Mikkelin seudun
harrasteliigat (MAHL)
aloittavat ensimmäisinä
tuensiirtohankkeina
Kuva 2. KAKE-ohjelman kehitysvaiheet
1.4. Valmistelu
KAKE-ohjelman valmisteluvaihe käynnistyi maaliskuussa 2015 järjestetyssä kokouksessa, johon
osallistui Mikkelin kaupungin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Etelä-Savon liikunnan aluejohtaja
Heino Lipsanen, Pohjois-Savon Ely - keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila ja projektipäällikkö
Hannu Korhonen. Hankeideaa sai alkunsa syksyllä 2014 onnistuneesti toteutetusta Täydellinen
liikuntakuukausi hankkeesta. Hankkeelle haluttiin jatkoa, ja rahoituspäällikkö Timo Ollilan ajatuksen
pohjalta pohdittiin kansalaistoimijalähtöisen toiminnan mahdollisuutta asian edistämisessä.
Päätettiin lähteä valmistelemaan kansalaistoimijalähtöistä hanketta Joensuun mallin mukaan
sateenvarjo -hankkeena. Valmisteluvastuu nimettiin sivistysjohtaja Virpi Siekkiselle ja
Projektipäällikkö Hannu Korhoselle.
Kaupungin toimialat kokoontuivat keväällä 2015 (maalis-huhtikuu) pullansyöntiin pohtimaan, miten
saadaan koko kaupunkiorganisaatio tiivisti mukaan KAKE -valmisteluun. Kahden kokouksen
tuloksena syntyi vain pullan muruja ja suurta konsensusta, siis hiljaisuutta niin sähköpostissa kuin
5
kokouksissakin. Toimialojen eri näkemykset tai näköalattomuus hidasti KAKE -valmistelua, ja sitä
jatkettiin toisenlaisella prosessilla.
Projektipäällikkö oli yhteydessä vt. kaupunginjohtaja Ari Liikaseen, joka otti asian johtoryhmän
käsittelyyn. Johtoryhmä päätti hankkeen raameista. Hankkeen tiimoilta oltiin yhteydessä, eri
toimialojen johtajiin sekä kaupungissa toimiviin yhdistyksiin, seuroihin ja järjestöihin tavoitteena
kartoittaa kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia ja halua osallistua hankkeeseen.
Yhteydenottojen yhteydessä keskusteltiin kansalaistoimijalähtöisen hankkeen periaatteista ja
toimintamallista. Näissä keskusteluissa nousi esiin tarve yhteiseen ideointiin ja laajempaankin
yhteistyöhön niin kolmannen sektorin toimijoiden kuin kaupungin eri toimialojen kesken. Syntyi
ajatus verkostotyöpajoista.
Näiden tapaamisten ja yhteydenottojen pohjalta sekä kaupungin johtoryhmän kanssa tehdyn tiiviin
yhteistyön pohjalta ideoitiin Mikkelin kantakaupunkiin kansalaistoimijalähtöisen hankkeen mallia ja
tehtiin karkea toimintasuunnitelma. Tässä vaiheessa projektipäällikkö esitteli hanketta uudelle
kaupunginjohtajalle Timo Haloselle ja asian tiimoilta käytiin innostava keskustelu. Toukokuussa
kaupungin johtoryhmässä käsiteltiin hankkeen alustava toimintamalli. Vt. Kaupunginjohtaja Ari
Liikasen esityksestä hanke vietiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus käsitteli
kokouksessaan 6/2015 hankesuunnitelmaluonnoksen ja päätti tämän perusteella Mikkelin
kaupungin osallistumisesta hankkeeseen ja siihen liittyvästä omarahoitusosuudesta.
Kansalaiskuulemistilaisuus järjestettiin kauppakeskus Stellassa 12. kesäkuuta, johon osallistui
arviolta 140 henkilöä. Tilaisuuden tavoitteena oli tiedottaa KAKE-ohjelman suunnittelusta ja
kartoittaa kansalaistoimijoiden kehittämisen tarpeita. Tilaisuudessa käsiteltiin liikkumisen
unelmavuoden toteuttamista jatkona Täydelliselle liikuntakuukaudelle, kansalaislähtöisen
toiminnan mahdollisuuksia Mikkelin kantakaupungin kehittämisessä, KAKE-ohjelman suunnittelun
etenemistä sekä tarjottiin mahdollisuus kansalasitoimijoille esitellä ideoita mahdollisiksi
tuensiirtohankkeiksi.
Tilaisuudessa asukkaat saivat kirjoittaa toiveita ja ideoita oman yhdistyksen, seuran tai järjestön
toiminnan kehittämiseksi ja erityisesti osallisuuden sekä liikkumisen lisäämiseksi kaupungissa.
Tilaisuudessa kuultiin useiden kansalaisjärjestöjen (mm. ESLI, Mikkelin alueen harrasteliigat,
Mikkelin teatteri ja Savon Perinnepurjehtijat) ideoita ja suunnitelmia osaksi
kansalaistoimijalähtöistä kehittämishanketta.
Kansalaisten toiveet ja ideat on koottu
hanketoimijoiden ja verkostojen käyttöön hankkeen alkaessa.
Huhtikuun alusta alkaen on tiedusteltu tapaamisissa, palavereissa ja kokouksissa Mikkelin
kantakaupungin alueella toimivien yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden (mm. Mikkelin
ammattikorkeakoulu) näkemyksiä kansalaislähtöisestä toiminnasta ja KAKE -toiminnan
suuntaamisesta. Palavereissa korostui järjestöjen, seurojen ja yhdistysten erilaisuus niin toiminnan
järjestämisen kuin toimintatapojen suhteen. Haasteina nousivat esiin yhdistysten talous, yksin
tekemisen kulttuuri, jäsenhankinta ja nykyisten jäsenten huono sitoutuminen pitkäjänteisesti
yhdistystoimintaan, erityisesti vastuutehtäviin. Vahvuuksina ja onnistumisina koettiin lajin, asian tai
toiminnan edistäminen yhdistyksen kautta, onnistuneiden tapahtumien järjestäminen ja uudet
6
ideat toiminnassa. Selkeänä kehittämistarpeena koettiin kolmannen sektorin toimijoiden sekä
kaupungin toimialojen välisen yhteistyön lisääminen, tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen,
toiminnan järjestäminen sekä tilojen ja olosuhteiden parantaminen. Kansalaistoimijalähtöinen
hanke herätti suurta mielenkiintoa, mutta samalla oltiin huolestuneita hanketoimintaan liittyvästä
byrokratiasta.
1.5. Suunnittelu ja ideointi
Varsinainen KAKE-ohjelman toimintasuunnitelman laadintatyö alkoi samanaikaisesti
valmisteluvaiheen kanssa. Valmisteluvaiheessa hyödynnettiin Liikkumisen unelmavuoden
verkostotyöpajoja, jotka olivat ilmaisia ja avoimia kaikille. Verkostotyöpajat toteutettiin osana
Liikkumisen unelmavuoden ideointia. Verkostotyöpajoissa oli tavoitteena
1. Koota asukkaiden osallisuuteen ja liikkumattomuuteen liittyviä haasteita
2. Ideoida ja etsiä uusia ratkaisuja
3. Verkostoitua
1.6. Toteutus
KAKE-ohjelman toteuttamista varten Mikkelin kaupungin hakee ja hallinnoi Euroopan
sosiaalirahaston osarahoittamaa sateenvarjohanketta. Tämän kokoavan sateenvarjon sisällä
Mikkelin kantakaupungin alueella toimivilla kansalaistoimijoilla on mahdollisuus hakea KAKEhankkeelta rahoitusta omia kehittämistoimiaan varten käsillä olevan toimintasuunnitelman
mukaisesti.
Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa:
1) Liikkumisen unelmavuosi
2) Muut asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja työkykyisyyttä edistävät teemat
Hankeen ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena toteuttaa Mikkelissä Liikkumisen unelmavuosi
1.10.2015 – 30.9.2016 välisenä aikana. Sen tavoitteena on lisätä mikkeliläisten päivittäistä
liikkumista ja urheilua, löytää kokeilujen avulla uusia pysyviä toimintamalleja sekä lisätä
yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Toiminnan keskeinen ajatus on verkostomaisesti kokeillen
löytää ratkaisuja liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin haasteisiin ja kustannuksiin.
Kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen ohjelma 5 tavoitteet, osallisuus ja köyhyyden
torjunta ovat keskeisiä teemoja liikkumattomuuden haasteessa. Vähinten liikkuvista ihmisistä
suurin osa kuluu taloudellisesti heikommissa asemissa oleviin.
Liikkumisen unelmavuoden tavoitteena on lisätä:
1.
Liikettä ja sen avulla iloa ja hyvinvointia
2.
Yhteistyötä ja sen avulla yhteisöllisyyttä
3.
Kokeilukulttuuria ja sen avulla löytää uusia ratkaisuja
7
4.
Osallisuutta ja sen avulla jokaiselle mahdollisuus toteuttaa oma unelmansa
Liikkumisen unelmavuosi -kokeilun keskiössä ovat kaikenikäiset mikkeliläiset, heidän toiveensa ja
ideansa Liikkumisen unelmavuoden toteuttamisessa. Lähtökohtana on toteuttaa eri toimijatahojen
kanssa yhdessä ja osin erikseen (erilaisia) kokeiluja, joiden kautta toimintaa voidaan
systemaattisesti kehittää. Kokeilut perustuvat yhteiseen ideointiin ja nopeaan ketterään
toteutukseen innostavalla ja osallistavalla tavalla. Vuoden mittaisen systemaattisen
kokeilutoiminnan tuloksena syntyy Liikkumisen unelmavuoden konsepti, jota hyödynnetään Suomi
100 vuotta -juhlavuonna. Juhlavuoden teemana on YHDESSÄ.
Kokeilutoimintaa johtaa projektipäällikkö sekä keskeisistä toimijatahoista koostuva ydinryhmä.
Ydinryhmän jäsenillä on kullakin omat vastuualueensa ja he kutsuvat omat alaryhmät. EteläSavon liikunnan rooli on prosessin ideointi ja toteuttaminen sekä muiden mukaan lähtevien
tahojen (tuensiirron kohteet) tukeminen. Valon ja olympiakomitean rooli on tuoda esiin
valtakunnallisesti keskeisiä haasteita ja ideoita, tukea prosessin ohjauksessa ja konseptoida
kokeilun tulokset valtakunnalliseen levitykseen.
Ideointiprosessin lähtökohtana on nostaa esiin liikkumattomuuden haasteet eri ikäryhmissä.
Verkostotyöpajoissa etsitään ratkaisuja ideoilla, joita voidaan kokeilla vuoden aikana. Tavoitteena
on verkostomaisesti koota yhteen valtakunnan ja paikallistason toimijoita (mm. valtakunnalliset
lajiliitot ja kansanterveysjärjestöt) yhteisten haasteiden ääreen ja kokeilla ideoita
ruohonjuuritasolla paikallisten toimijoiden kanssa. Verkostotyöpajat järjestetään Mikkelissä
Paukkulan nuoriso-opistolla syksyllä 2015. Tapaamisten järjestelyiden rahoituksesta vastaa
valtakunnallinen liikuntaorganisaatio Valo.
1.7. Ensimmäiset tuensiirtohankkeet käynnistyvät hankkeen alkaessa
1) Etelä-Savon liikunnan hanke, jonka tavoitteena on kokeilla uusia liikkumista lisääviä
toimintamuotoja maahanmuuttajien, vammaisten lasten, työttömien ja perheiden kanssa.
2) Mikkelin alueen harrasteliigat (MAHL) laajentavat matalan kynnyksen harrasteliikunnan
elinkaaritoiminnan lähiöihin ja koulujen läheisyyteen. Kohderyhminä nuoret (liikunta ja
pelikerhot, sarjamallit), perheet (viikonlopun perhekerhot), täysikäiset naiset (liikunta ja
pelikerhot) ja papat ja mummot (liikuntaa ja kulttuuria yhdistävät kerhot)
3) Digimi ry toteuttaa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä
digitaalisen kaupunkiseikkailun. Digimi kutsuu jäseniksi nuoria pelin kehittämiseen ja
toteuttamiseen. Ryhmän tavoitteena on tietotekniikka yritysten kanssa yhteistyössä
kehittää Digitaalisen kaupunkiseikkailun lisäksi liikkumista ja osallisuutta lisääviä
sovelluksia.
Hankkeen toisen vaiheen käynnistämistä varten järjestetään vielä erikseen tapahtumia, kokouksia,
palavereja ja tilaisuuksia, joissa esitellään kansalaistoimijalähtöisen hankkeen toimintamalli,
käynnistäminen ja toteuttaminen. Myös toisen vaiheen hankkeiden ideointia ja valmistelua varten
kootaan verkostoja, jotka yhdessä pohtivat kohderyhmien kohtaamisen keinoja sekä kartoittaa
käynnissä olevat hankkeet ja toimet hankkeiden yhdistämiseksi. Tällä tavoin voidaan välttää
toimien päällekkäisyyksiä ja löytää yhteistyössä uusia tapoja kohdentaa resursseja paremmin.
Hankkeen toinen vaihe käynnistyy rinnan ensimmäisen vaiheen kanssa (1.1.2016 -30.6.2018),
jolloin toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja
työkykyisyyden kannalta keskeisiin teemoihin. Tavoitteena on saada liikkeelle kansalaistoimijoita,
8
uusia yksittäisiä ja yhteisiä kehittämisideoita mm. osallistavaan budjetointiin, kulttuuripalveluihin,
nuorten syrjäytymiseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, yhdistystoimintaan sekä järjestö- ja
seuratyöhön liittyen.
Hankkeessa hyödynnetään eri verkostoissa syntyvää materiaalia ja toimintaa. Hankeen
toteuttamiseen, tiedottamiseen ja viestintää, kirjanpitoon ja hallintoon liittyviä koulutuksia
järjestetään sekä hankekohtaisesti että kootusti kaikille toimijoille yhdessä.
2. KAKEN toimintaympäristö
2.1. Kohdealue
Mikkeli on Etelä-Savon maakunnan pääkaupunki. Kuntaliitosten seurauksena Mikkelin kaupunki on
kasvanut: vuonna 2014 pinta-ala on 3229,56 km², vesistöä 680,03 km² ja asukasluku 54 726
henkilöä. Väkiluvultaan Mikkeli on Suomen 19. suurin kunta ja maan kaupunkijärjestelmässä se
kuuluu maan kasvavien, keskisuurten kaupunkien joukkoon.
Pitkällä aikavälillä Mikkelin kehityskuvaa tyypittävät sekä maakuntakeskuksille ominaiset
kasvutekijät että Itä-Suomen aluetalouksille leimalliset rakenteelliset heikkoudet, kuten esimerkiksi,
väestön ikääntyminen ja talouden julkissektorivetoisuus. Viimeksi mainitut tekijät ovat aluetalouden
kasvun ja uudistumiskyvyn kannalta ongelmallisia. Tätä kuvaava yksi indikaattori on taloudellinen
huoltosuhde, joka kertoo työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevien määrän jokaista työllistä
kohti. Koko maassa tämä tunnusluku on 1,3, mutta Mikkelissä 1,43 ja koko Etelä-Savossa 1,6.
Kokonaisuutena Mikkelin viimeaikainen kehityskuva on kaksijakoinen: Yhtäältä kehitys on ollut
myönteisempää kuin maakunnassa ja naapurikunnissa keskimäärin. Toisaalta useilla aluekehityksen
indikaattoreilla mitattuna Joensuu on edelleen jäänyt jälkeen monien suurempien
kaupunkiseutujen kehityksestä. Väestönkasvu vuosina 2010–2013 oli tässä suhteessa myönteinen
poikkeus. Mikkelissä se oli 0,2 %, koko maassa 0,5 % ja Etelä-Savossa -0,3 %.
Mikkelin keskustaajama, esikaupunkialueet ja läheiset maaseutualueet muodostavat
toiminnallisesti yhtenäisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen varassa kehittyvän kaupunkiseudun. Se
käsittää yli 35 000 asukasta ja sen taajamarakenne muodostuu Mikkelin kantakaupungista ja
Anttolan, Haukivuoren, Suomenniemen, Ristiinan ja Otavan taajamista. Kaupunkiseudun sisäisessä
työnjaossa Mikkelin kantakaupungilla on erityinen ja tärkeä rooli asumisen ja erityisesti hallinnon,
palvelujen ja työssäkäynnin keskuksena. Sitä kuvaa esimerkiksi työmatkaliikenne, jota suuntautuu
kaikista naapurikunnista – erityisesti Juvalta, Mäntyharhulta ja, Hirvensalmelta. Toinen Mikkelin
kantakaupungin merkitystä kuvaava piirre on sen työpaikkarakenteen palveluvaltaisuus: Mikkelin
työpaikoista noin kolme neljäsosaa on palveluissa ja suurin osa niistä sijaitsee juuri kantakaupungin
alueella.
Mikkelin kantakaupunki muodostaa käsillä olevan KAKE-toimintasuunnitelman kohdealueen.
Käytännössä KAKE-kohdealue on se kantakaupungin alue, jonne Leader rahoitusta ei ole saatavilla.
Ohjelma-alue rajautuu lännessä Rantakylän ja Tuskun, pohjoisessa Tupalan, idässä Launialan ja
etelässä Moision asuinalueille.
9
Kuva 4. Ohjelma-alue kartalla
Mikkelin kantakaupunki muodostuu useista yhdyskuntarakenteeltaan ja myös monilta muilta
ominaisuuksiltaan erottuvista kaupunginosista. Kaupungin keskusta, jonka ruutukaava-alue erottuu
näistä selvimmin liikekeskustansa, kerrostalovaltaisen rakennuskantansa ja tiheimmän asutuksensa
perusteella (vajaat 9000 asukasta). Jotkut kaupunginosat, kuten Pursiala ja osa Nuijamiestä (Kirjala),
ovat sen sijaan luonteeltaan pääasiassa työpaikkojen ja yritysten sijaintialueita. Useimmilla
kantakaupungin osa-alueilla sijaitsee sekä asuntoja että työpaikkoja siten, että asumisen eri muodot
ovat niissä yhdyskuntarakenteen erottuvin osatekijä. Selkeitä asumiseen painottuvia alueita ovat
Siekkilä, Kattilansilta, Peitsari ja Tuppurala.
Taulukko 1. Tilastotietoja ohjelma-alueen talouksista kaupunginosittain
50100 Mikkeli Keskus (Mikkeli)
50120 Siekkilä (Mikkeli)
50130 Nuijamies (Mikkeli)
50150 Karkialampi (Mikkeli)
50160 Kattilansilta (Mikkeli)
50170 Peitsari (Mikkeli)
50180 Visulahti (Mikkeli)
Asukkaat Lapsitaloudet, Eläkeläisten Alimpaan
yhteensä, 2013 (TE)
taloudet,
tuloluokkaan
2012 (PT)
2013 (TE)
kuuluvat
taloudet, 2012
(TR)
8979
526
2141
1871
1620
159
275
255
2976
262
544
400
1402
180
84
165
2516
209
481
585
6026
701
798
819
814
136
55
36
10
50190 Tuppurala (Mikkeli)
50500 Tuukkala-Kaituenmäki
(Mikkeli)
50520 Moision Sairaala-alue
(Mikkeli)
50600 Karikko (Mikkeli)
Yhteensä
4879
497
811
778
1545
159
163
146
148
4643
35548
12
642
3483
18
519
5889
21
318
5394
(lähde: Mikkelin kaupunki/Tilastokeskus)
Asuntokannaltaan Mikkelin kantakaupunki muotoutuu pienpiirteisesti rakentuvista osa-alueista,
jotka muodostavat mosaiikkimaisia rakenteita kaupunginosien sisään. Näiden pienalueiden välillä
voidaan myös havaita orastavaa alueiden välistä eriytymiskehitystä esimerkiksi rakennuskannan,
asumismuotojen tai vaikkapa vuokra- ja omistusasumisen sijoittumisen mukaisesti tarkasteltuna.
Myös monet asukkaiden ominaisuuksia kuvaavat indikaattorit osoittavat Mikkelin kantakaupungin
asuinalueiden erilaistuvaa luonnetta. Esimerkiksi kaupungin keskustassa lapsiperheiden osuus
vähitellen vähenee ja eläkeläisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä lisääntyy. Ikäihmisten osuus
kasvaa muutamilla keskustan lähellä olevilla asuinalueilla niin, että alueen väestöstä on eläkeläisiä
jo reilu kolmannes. Omakotivaltaisia asuinalueita kuten Rantakylää ja Visulahtea sekä lähellä
keskustaa sijaitsevalla Emolan asuntoalueella – puolestaan tyypittää asukkaiden korkea koulutus- ja
tulotaso. Vastaavasti joillakin muilla kantakaupungin osa-alueilla työttömyys ja alhainen tulotaso
ovat yleisempiä kuin Mikkelissä keskimäärin. Näille alueille on tyypillistä myös maahanmuuttajien
suurempi osuus, mikä tuo mukanaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa.
Taulukko 2. Tilastotietoja ohjelma-alueen väestöryhmistä kaupunginosittain
Asukkaat Työttömät Työvoiman Opiskelijat Eläkeläiset
yhteensä , 2012 (PT) ulkopuolell , 2012 (PT) , 2012 (PT)
, 2012
a olevat,
(PT)
2012 (PT)
50100 Mikkeli Keskus
50120 Siekkilä
50130 Nuijamies
50150 Karkialampi
50160 Kattilansilta
50170 Peitsari
50180 Visulahti
50190 Tuppurala
50500 TuukkalaKaituenmäki
50520 Moision Sairaalaalue
50600 Karikko
Yhteensä
8979
1620
2976
1402
2516
6026
814
4879
416
88
149
90
216
408
27
333
4790
891
1605
642
1398
3060
389
2627
851
146
274
142
205
440
65
410
3117
502
913
180
832
1432
95
1386
Lapse
t 0-14
-v,
2012
(PT)
631
204
352
271
291
1046
213
694
1545
101
745
97
373
242
148
4643
35548
11
177
2016
65
2359
18571
11
325
2966
40
956
9826
13
999
4956
11
2.2. Mikkeliläinen järjestökenttä
Mikkeliläiset ovat pääosin aktiivisia järjestö- ja yhdistystoimijoita. Yhdistysrekisterin mukaan
Mikkelissä on vajaat 500 rekisteröitynyttä yhdistystä. Vanhimmat niistä ovat perustettu jo 1800 luvun lopulla. Myös uutta järjestötoimintaa syntyy. Järjestöjen toimintakenttä on laaja ja
monipuolinen. Yhtäältä niihin kuuluu rajatusti lähiympäristössään toimivia yhdistyksiä. Toisaalta
järjestöjen joukossa on myös kansallisten alueellisia toimipisteitä, jotka toimivat myös KAKE-alueen
eli Mikkelin kantakaupungin ulkopuolella. Osa toimijoista on hyvinkin kokeneita hanketoimijoita,
mutta joukossa on paljon myös kokemattomia ja vähemmän aktiivisia toimijoita.
Mikkelin kantakaupungissa on liikunta-alalla noin sata yhdistystä, seuraa tai järjestöä.
Nuorisotoimintaan liittyviä yhdistyksiä on lähes 80 kappaletta. Kulttuurialalla on noin 60 yhdistystä
ja järjestöä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on suuripirtein saman verran. Lisäksi kantakaupungin
alueella toimii kymmenkunta kaupunginosa- tai asukasyhdistystä.
Valtaosa järjestöistä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Palkattua henkilöstöä on yleensä vain
suurimmissa järjestöissä. Monet järjestöt rahoittavat toimintansa kokonaan jäsenmaksuilla. Muita
merkittäviä tulonlähteitä ovat julkiset ja eri säätiöiden ja rahastojen avustukset,
asiakaspalvelumaksut ja vuokratuotot. Lisäksi järjestöillä on omaa varainhankintaa, johon tärkeinä
kuuluvat mm. lahjoitukset ja yritysyhteistyö. Myös Mikkelin kaupunki tukee järjestöjä erilaisilla
avustuksilla. Ne kohdistuvat asukastoimintaan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyöhön sekä sosiaali- ja
terveysalojen toimintaan. Mikkelin kaupungin suorat avustukset järjestötoiminnalle ovat 435 000
euroa vuonna 2015. Lisäksi kaupungin tukea ohjautuu järjestöille tapahtuma-avustusten ja muun
epäsuoran tuen kautta, esimerkiksi tarjoamalla toimitiloja käyttöön edullisesti tai veloituksetta.
2.3. Järjestötoimijoiden käsityksiä mikkeliläisestä järjestökentästä
KAKEn valmisteluhankkeen aikana kuultiin kaupungin toimialajohtajia sekä järjestettiin
keskustelutilaisuus, palavereita, kokouksia ja tilaisuuksia, joissa keskusteltiin paikallisen
järjestökentän nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Järjestötoimijoiden mielestä Mikkelin järjestökentän toimintakulttuuri on vaihteleva.
Järjestötoiminnan tavoitteet ja motiivit ovat selviä. Toimintaan osallistuu paljon henkilöitä, jotka
määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kehittävät omien järjestöjensä asioita ja ovat myös
yhteiskunnallisesti aloitteellisia ja aktiivisia. Talkootyöhön osallistutaan vaihtelevasti eri
yhdistyksissä. Ihmisten osallistumishaluja lisää, jos omassa elinympäristössä tai lähipalveluissa
tapahtuu muutoksia.
Järjestöjen hankeosaaminen on hyvin keskittynyttä. Järjestökenttään kuuluu toimijoita, joilla on
hankeperustaista kehittämistä. Järjestöjen enemmistölle hanketoiminta on kuitenkin uutta ja outoa.
Hankekokemusta omaavissa järjestöissäkin ongelmaksi koetaan hanketoiminnan tietotaidon
rajautuminen harvojen käsiin. Yhdistystoiminnan luoteesta johtuen monet järjestöt ovat syntyneet
rajatun teeman ympärille. Kehittämishankkeissa olisi kyettävä katsomaan asioita tätä ydinteemaa
12
laajemmin. Ideoiden ja kehittämistarpeiden jalostamisen hankkeiksi katsotaan edellyttävän
ulkopuolista tukea. Tukea kaivataan myös esimerkiksi kehittämishankkeiden hallintoon ja
tiedottamiseen. Järjestöjen vahvuus hanketoimijoina on kohderyhmän eli ruohonjuuritason
tarpeiden tuntemus.
Halua ja tarvetta on lisätä kansalaislähtöisiä ruohonjuuritason vaikutusmahdollisuuksia.
Toimintaperiaatteena korostuu asukkaiden tasapuolinen ja tasa-arvoinen kohtelu. Tarvetta olisi
”matalan kynnyksen” rahoitukselle. Sen piirteitä ovat muun muassa helppo lähestyttävyys
rahoituslähteeseen, vähäinen byrokratia sekä mahdollisimman pieni omarahoitusosuus.
2.3.1 Yksin tekemisestä verkostomaiseen työtapaan
Myös yhteisöllisyyden vahvistamista pidetään tärkeänä. Mikkelin KAKE-ohjelman suuntaamisessa
tärkeinä pidetään toimijoiden yhteistyön edistämistä, yhteisöllisyyden lisäämistä ja aktiivista
toimintaa syrjäytymisen torjumisessa. Laajeneva ja tiivistyvä yhteistyö vahvistaa pitkällä tähtäimellä
yhteisöllisyyttä, tukee sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa
työllistymismahdollisuuksia.
Jo nykyisin järjestöt Mikkelissä tekevät yhteistyötä sekä keskenään että esimerkiksi yritysten ja eri
viranomaistahojen kanssa. Yhteistyötä pidetään hyödyllisimpänä silloin, kun se vahvistaa
yhdistyksen perustoimintoja. Viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseen nähdään
mahdollisuuksia erityisesti palvelutuotannossa, kun esimerkiksi vanhusväestön palvelutarve kasvaa
ja kunnallinen palvelutuotanto supistuu. Tiukan taloudellisen tilanteen myötä myös kolmannen
sektorin toimijoille on syntynyt tarve yhdistää niukkenevia resursseja. Yhteistyön kehittymistä on
vaikeuttanut järjestöjen keskinäinen tuntemus ja yhteisen tahtotila puute, jotka luovat haasteen
yhteistyön tiivistämiselle ja laajentamiselle.
Verkostomainen työtapa mahdollistaa uusien ideoiden, ratkaisujen ja toimintamallien syntymisen.
Mikkelissä nousivat esiin tapahtumien järjestelyyn, tiedottamiseen ja viestintään, tilojen käyttöön,
ihmisten kohtaamiseen ja toiminnan organisoimiseen liittyvät haasteet.
3. Mikkelin KAKE-ohjelman suuntaviivat ja painopisteet
3.1 Tavoite ja toimintamuodot
KAKE-ohjelma edistää omaehtoista kehittämistä Mikkelin kantakaupungin alueella. Se
kokoaa ihmisiä yhteen parantamaan omaa elämäntilannettaan ja asuinympäristöään.
Ohjelma kohentaa olemassa olevaa ja luo uutta.
1) Kannustaa, neuvoo ja rohkaisee
Kansalaistoimijoita rohkaistaan edistämään omia kehittämisideoitaan, jotka parantavat
yksilön ja yhteisön elämänlaatua sekä kohentavat elinympäristöä ja lisäävät
13
työllistymisedellytyksiä. Kehittämishankkeiden toteuttajia neuvotaan ja autetaan KAKEtoimenpidehakemusten suunnitteluvaiheessa sekä toimenpiteiden toteuttamiseen
liittyvissä asioissa. Kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksista tiedotetaan sekä laajemman
yleisön että yksittäisen hanketoimijan tarpeet huomioiden. Hankkeelle palkataan tiedotusja viestintävastaava, joka vastaa hankeen tiedottamisesta ja viestinnästä yhteistyössä
projektipäällikön kanssa sekä tukee ja kehittää yhdistysten viestintää ja tiedottamista.
2) Yhdistää ja vahvistaa kansalaistoimijoita
KAKE-ohjelma kannustaa kansalaistoimijoita verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia.
Kansalaistoimijoita kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin ideoimaan toimenpiteitä sekä etsimään
yhteistyökumppaneita kehittämistoimiinsa. Kansalaistoimijat antavat toisilleen myös
vertaistukea neuvomalla ja tukemalla toisiaan. Tämä mahdollistaa yhteisten hankkeiden
suunnittelun ja toteutuksen. Kokeneet kansalaistoimijat ovat avainasemassa
hanketoimintaa aloittavien ohjaamisessa. Verkostoitumisessa ja kokemusten vaihdossa
hyödynnetään myös alueella jo olemassa olevia yhteistyörakenteita ja toimintatapoja.
3) Mahdollistaa kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen yksinkertaisen rahoitusmallin kautta
KAKE-ohjelmasta rahoitetaan kansalaistoimijoiden itsensä suunnittelemia ja toteuttamia
kehittämistoimenpiteitä (ns. minihankkeita), jotka edistävät toimintasuunnitelman
teemallisia tavoitteita. Hankkeiden laajuus ja kesto vaihtelevat erilaisten toimenpiteiden
välillä. Periaatteena on, että KAKE-ohjelmasta voidaan rahoittaa toteuttajien voimavaroja
vastaavia erisuuruisia hankkeita painottaen rahoitusta kuitenkin niihin, joiden
toteuttaminen suoraan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) on hankalaa. KAKE-ohjelman
toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvästä haku-, hallinnointi- ja raportointiprosessiin
kokemattomat toimijat saavat apua hankkeen toimijoilta. Hankkeelle nimetään
hankepäällikkö vastuualueena hankeen johtaminen ja tuensiirtohankkeiden tukeminen,
hankekoordinaattori hankkeen kirjanpitoon ja laskutukseen sekä tiedotus ja
viestintävastaava hoitamaan hankkeen sekä yhdistysten omaa tiedostusta ja viestintää.
3.2 Läpileikkaavat periaatteet
KAKE-ohjelman toimintaa ohjaavat kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen läpileikkaavat
periaatteet.
Työelämävalmiuksien vahvistaminen: Tavoitteena on eri väestöryhmien omaehtoisen
kansalaistoiminnan, sosiaalisen pääoman, voimaantumisen ja toimintakyvyn vahvistaminen.
Keskeisenä tavoitteena on muutos parempaan elämäntilanteeseen. Tuloksena on, että eri
toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden sijoittuminen työmarkkinoille paranee ja
ansaintamahdollisuudet kehittyvät. Tähtäimessä on pysyvämpien ratkaisujen luominen eikä
kertaluonteisten ratkaisujen tukeminen.
14
Kansalaislähtöistä ja omaehtoista toimintaa: Kehittämistarpeen ja -idean on lähdettävä
kansalaistoimijoista itsestään. Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatetaan alhaalta
ylöspäin -periaatetta. Kansalaistoimijoita ei voi määrätä toteuttamaan tai muutoin osallistumaan
kehittämistyöhön, vaan osallistumisen on tapahduttava toimijoiden omasta tahdosta.
Aktivoiva ja sitouttava: Oman elämän hallinta ja osaaminen vahvistuvat, kun kansalaistoimijat
voivat itse suunnitella, päättää ja osallistua omaan hyvinvointiaan lisäävään toimintaan. Itse valitut
ja suunnitellut kehittämisen kohteet on koettava niin tärkeiksi, että toimijat ovat valmiita
sitoutumaan hankkeen toteuttamiseen. Tavoitteena on, että toimintaan halutaan osallistua myös
hankkeen toteuttamisen jälkeen.
Yhteistyö ja kumppanuus: Tavoitteena on tehdä kehittämistyötä yhdessä toisten yhdistysten,
järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Toisten kanssa yhdessä ylitetään sellaisia esteitä, joiden
ylittäminen yksin olisi vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Yhteistyössä toimien ja kumppanuuksia
luoden rakennetaan perustaa lisäksi muille kansalaislähtöisen toiminnan tavoitteille.
Ihmislähtöisyys: Kehittämistoiminnan on edistettävä välittömästi hankkeen kohderyhmää:
asukkaita, asiakkaita, käyttäjiä tai muutoin toimintaan osallistuvia. Rakenteiden ja tilojen
kehittäminen ei saa olla itsetarkoituksellista, vaan kohderyhmää hyödyttäviä. Keskeisessä asemassa
on myönteinen muutos ihmisten elämäntilanteeseen.
3.3 Kehittämisen teemat
1) Kaikki mukaan – jokainen voi toteuttaa oman unelmansa
Yhteisöllisyys rakentuu pienistä osista, jotka yhteen liitettynä muodostavat Mikkelin
kantakaupungissa koetun myönteisen tunteen ”meistä”. Tämä ei tunne iän, etnisyyden, sukupuolen
tai minkään muunkaan ominaisuuden asettamia rajoja. Kaikilla on halutessaan oikeus ja
mahdollisuus osallistua yhteisöllisyyttä rakentavaan yhteisöön ja sen toimintaan. KAKE-ohjelma
hyväksyy kaikki kansalaistoimijat mukaan kehittämistoimintaan tasa-arvon periaatteiden
mukaisesti. Toiminnan tavoitteena on rohkaista ihmisiä lähteä toteuttamaan myös omaa unelmaa.
KAKE-ohjelmassa yhteisöllisen hyvinvoinnin kasvattaminen kuuluu erikokoisille toimijoille. Suurilla
toimijoilla on yleensä vahvemmat resurssit, kuten osaamista, varoja ja vaikutusvaltaa, joiden
pohjalta hyvinvointia voidaan rakentaa. Sitä kautta on mahdollisuus luoda näkyvyyttä ja vaikuttaa
laajaan joukkoon, joskus jopa koko yhteisöön. Pienet toimijat voivat olla hyvin aktiivisia ja
kehittämissuuntautuneita, ja pienuudesta huolimatta toiminnan vaikutukset voivat heijastua
laajaan kohdejoukkoon.
15
2) Yhdessä - kutsu kaveri mukaan
Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia ja voimavaroja osallistua yhteiseen toimintaan vaikka he
niin haluaisivatkin. Osallistumisen voivat estää esimerkiksi heikko terveys, työmarkkinoilta
syrjäytyminen, koulukiusaaminen, koulutuksesta putoaminen tai puutteellinen kielitaito.
Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on paras keino lisätä yhteisön yhteenkuuluvuutta,
hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Toimenpiteiden kohteena ovat ensisijaisesti sellaiset väestöryhmät,
joiden sosiaalinen osallistuminen on uhatuin. Heidän kohtaamiseen hankkeessa etsitään uusia
toimintamuotoja ja viestinnän välineitä.
KAKE-ohjelma tukee ennaltaehkäisevää kulttuuri-, liikunta- ja muuta toimintaa, joilla parannetaan
muita heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen ja
työllistymiseen. Kohderyhmänä voivat tällöin olla esimerkiksi liikuntaryhmien ulkopuolelle jätetyt
lapset, elämänhallintaa vailla olevat nuoret, vähävaraiset työttömät, sairaat, yksinäiset ikäihmiset
tai suomen kieltä taitamattomat maahanmuuttajat. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että
sosiaalisen osallisuuden lisäämisen tuloksena ihmisten sijoittuminen työmarkkinoille paranisi.
3) Resurssien yhdistämistä kehittämiskohteisiin
Kaupungissa hyvään lähiympäristöön vaikutetaan kaavoituksella, joka määrittää asuntojen,
työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja kulkuväylien sijoittumisen. Viihtyvyyteen vaikuttavat
asukkaat itse arkipäivän ratkaisuissa kuten naapureita tervehtiessä, jätteitä kierrätettäessä ja
liikenteessä käyttäytyessä. Asukasyhdistysten toiminnalla voidaan myös merkittävällä tavalla tukea
asukkaiden oman elämän hallintaa. Asukasyhdistykset ja muut järjestöt ovat avainasemassa
lähiympäristön hoidossa ja hyvän asumiskulttuurin luomisessa sekä sen säilyttämisessä. KAKEohjelma tukee asukkaiden osallistumista asuinympäristön parantamiseen ja sen suunnitelmalliseen
kehittämiseen. KAKE-ohjelman toimenpitein on mahdollista koordinoida yhdistysten, kaupungin ja
muiden kantakaupungin eri asuinalueilla toimivien tahojen yhteistyötä lähiympäristön
kehittämiseksi. Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja esim. esille nousseiden lasten
liikennepuiston, nuoren skeittiparkin tai perhepuiston toteuttamiseen.
4) Verkostoista voimaa yhteistyöhön
Yhteistyöllä voidaan saavuttaa sellaisia voimavaroja, joilla lisätään koko yhteisön hyvinvointia.
Yhteistyön pohjalta voidaan välttää yksinpuurtajien uupuminen ison tai vaikean taakan alle.
Vastuuta ja taakkaa jakamalla erilaisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein. Yhteistyö on KAKEohjelman perusajatus ja yksi sen kantavista voimista.
KAKE-ohjelman perusteella voidaan järjestää uusia yhteistyömuotoja, joiden toteuttamiseen voivat
yhdistysten lisäksi osallistua yksityiset ihmiset ja yritykset. Uudet yhteistyömuodot tukevat
yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat uusien luovien ideoiden toteuttamisen. Ihmisten kohtaaminen
koetaan tarpeelliseksi. Vapaamuotoiset tapaamiset madaltavat yhteisen tekemisen kynnystä ja
yhteistoiminnan edistämisellä edistetään eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta. KAKE-ohjelmassa
yhdistyksiä kannustetaan ja kutsutaan sektorirajat ylittävään yhteistyöhön yhdessä ideoimaan ja
etsimään uusia ratkaisuja.
16
Tuensiirtohankkeiden ideointi toteutetaan verkostoissa, jolloin voidaan kohdentaa resursseja
tehokkaammin. Verkossa voidaan sitoa yhteen jo käynnissä olevat hankkeet, toiminnot ja toimijat,
luoda yhteistyössä uusia toimintamalleja sekä välttyä päällekkäisiltä toiminnoilta. Tukea
verkostomaiseen työtapaan saamme yhteistyöstä Aalto yliopiston kanssa.
5) Kokeillen kehittämällä toimintaa ja uusia ratkaisuja
Uusien asioiden, toimintamallien tai toimintatapojen kokeileminen edellyttää usein ideointi ja
kokeilua. KAKE-ohjelmassa hyödynnetään syksyllä Mikkelissä 2014 toteutetun Täydellisen
liikuntakuukauden materiaalia, kokemuksia ja kokeillen kehittämisen toimintatapaa. Kokeilen
kehittäminen osoittautui kevyeksi ja kustannustehokkaaksi uuden toiminnan käynnistämiseen.
Uusia ideoita ja ajatuksia kehitetään erikseen järjestettävissä tapaamisissa, joissa toimintaa tai
palvelua kehitetään kansalaistoimijoiden kanssa hankkeeksi.
KAKE-ohjelman tiedotuksessa ja neuvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota kokeiluhalua tukevaan
asenneilmastoon, rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Uuden kokeiluun liittyy aina myös
riskejä. Järjestöjen riskinkantokykyä parantaa hankkeiden toteuttaminen yhteistyössä muiden
järjestöjen kanssa. Varsinkin sosiaalisten tukiverkostojen sekä yhteisöllisten palveluratkaisujen
kehittämisessä tarvitaan uudenlaisia, rohkeita avauksia, jotka tukevat ihmisten työ- ja toimintakyvyn
parantamista sekä työllistymistä.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen liikuntaorganisaation Valon ja Aalto
yliopiston kanssa. Verkostotyöpajoissa esitellään kokeilukulttuuri, kokeillen kehittämisen
toimintatapa ja sen mahdollisuuksia kansalaistoimijalähtöisessä toiminnassa.
6) Konseptoinnilla hankkeen tulokset jakoon
Hankkeessa syntyvien toimintamallien ja tulosten levittäminen vaatii konseptointia, joka
toteutetaan yhteistyössä Valon ja hanketoimijoiden kanssa. Hankkeen prosessi arvioidaan kriittisen
dokumentoinnin keinoin. Hankkeen prosesseja ja sisällöllisten tavoitteiden toteutumista tutkitaan
yhteistyössä Aalto yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan.
4. Toteutus
4.1 Lähtökohtia
KAKE-ohjelma edustaa uudenlaista toimintatapaa. Valmista mallia sen toteutukseen ei ole
olemassa, mutta Leader-toimintatapaa ja kokemuksia siitä voidaan jossain määrin hyödyntää.
KAKE-ohjelman toteutuksessa yhteisöllisyyden ja osallisuuden painottaminen on olennaista. Avoin
päätöksenteko, johon monet toimijat osallistuvat, lisää luottamusta sidosryhmien keskuudessa.
17
Kun kansalaistoimijat voivat konkreettisesti vaikuttaa päätöksentekoon ja niiden perusteluihin,
toimenpiteiden hyväksyttävyys lisääntyy ja toteuttamiskelpoisuus paranee.
KAKE-ohjelmassa on keskeistä matalan kynnyksen rahoituksen välittäminen kaupunkilaisten ja
heidän yhdistystensä kehittämistoimintaan. Matala kynnys tarkoittaa sitä, että ohjelma on
hankkeiden toteuttajille helposti lähestyttävä ja hallinnollisesti kevyempi kuin suoraan ELYkeskuksen kautta haettu hanke. Kaikissa tapauksissa hakijalta ei myöskään edellytä
omarahoitusosuutta. Hankkeiden toteuttamiskynnyksen madaltaminen on tärkeää, jotta myös
KAKE-ohjelman toteuttamisen kannalta merkitykselliset, mutta resursseiltaan pienemmät ja
hanketoimintaa tuntemattomat toimijat pääsevät toimintaan mukaan.
Periaatteessa KAKE-rahoitusta voivat saada vain kansalaistoimijoiden omat ja heidän itsensä
toteuttamat hankkeet. Kansalaistoimijoita ovat yhdistykset, järjestöt ja muut ns. kolmannen
sektorin organisaatiot. Julkiset tai yksityiset organisaatiot voivat toimia näiden
kansalaistoimijoiden kumppanina. Rahoitusta voidaan hakea myös yksityishenkilöiden
muodostamien ryhmien tarpeisiin. Hakijan tulee kuitenkin olla järjestäytynyt kansalaistoimija,
mutta ei välttämättä rekisteröity yhdistys tai järjestö. Toteutuksen tavoitteena on mahdollistaa
Leader- ja KAKE-alueiden välinen toiminnallinen yhteistyö.
Toimintaa rahoitetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmasta ja sen
toimintalinjasta 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Siksi KAKE-ohjelman
toteuttamisessa on noudatettava rakennerahastohankkeiden ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR)
pelisääntöjä. Vaikka ne asettavat kansalaislähtöiselle lähestymistavalle rajoitteita, KAKE-ohjelman
hallintomallin pitää mahdollistaa laaja-alaisesti yhteisöllisestä kehittämisestä kiinnostuneiden
kansalaistoimijoiden hakeutuminen KAKE-toiminnan piiriin. Tarkoituksena ei myöskään ole luoda
päällekkäistä hankerahoituskanavaa ESR toimintalinja 5 mukaisille hankkeille. Näin ollen hankkeita
arvioitaessa huomioidaan myös, onko kansalaistoimijoiden hanke tarkoituksenmukaisempaa
rahoittaa KAKE-hankkeen kautta minihankkeena vai suoraan ELY-keskuksen kautta haettuna
omana ESR-hankkeenaan.
4.2 Kehittämisen koordinointi ja hallinnointi
KAKE:n ytimenä on sateenvarjohanke, joka toteuttaa käsillä olevaa paikallisen kehittämisen
toimintasuunnitelmaa. Tämän kokoavan sateenvarjon alla kansalaistoimijat toteuttavat
hankkeitaan.
Mikkelin kaupunki on sopiva taho hakemaan ja hallinnoimaan laajaa sateenvarjohanketta. Mikkelin
kaupungilla on laaja tuntemus, yhteydet ja yhteistyöverkostot kohdealueella toimiviin useisiin
tahoihin. Kaupunki on varautunut tähän tehtävään sitoutumalla vaadittavaan
omarahoitusosuuteen, mikä luo perustan kehittämistoiminnan käynnistymiselle. Toteutukseen ja
hallintoon liittyvät yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin Mikkelin kaupungin ja EUrahoitusviranomaisten yhteistyönä.
18
Kansalaislähtöisyyden turvaamiseksi KAKE-ohjelman toteutusta ja seurantaa varten perustetaan
kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ohjausryhmä (KAKE-ohjausryhmä). Toimijoilta pyydetään
ehdotuksia toimikunnan jäseniksi. Siihen olisi perusteltua kuulua erityyppisten yhdistysten edustajia
ja järjestöasioista vastaavia viranhaltijoita. Ohjausryhmän suunniteltu koko on 12 jäsentä.
Toimikausi on hankkeen pituinen. Toimikunnan nimittää kaupunginhallitus.
Ohjausryhmän alkuvaiheen keskeiset tehtävät ovat paikallisen kehittämisen suunnitelman
tarkentaminen, toiminta- ja hallintotapojen määrittäminen ja varsinaisen toiminnan
käynnistäminen. Myöhempiä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman etenemisen seuraaminen ja
lausuntojen antaminen hanke-esityksiin.
KAKE-ohjelmalle palkataan projektipäällikkö, hankekoordinaattori sekä tiedotus- ja
viestintävastaava. Projektipäällikön keskeiset tehtävät ovat neuvoa hankevalmistelussa ja -haussa,
aktivoida toimijoita hankehakuun ja edistää yhteistyötä yhdistysten välillä. Hankekoordinaattori
vastaa hankeen kirjanpidosta ja laskutuksesta, toimii KAKE-ohjausryhmän sihteerinä, hoitaa
hankehallinnon tehtäviä, valmistelee projektipäällikön kanssa hankkeet ja avustaa yhdistyksiä
toiminnan kehittämisessä. Tiedotus ja -viestintävastaava laatii hankkeen tiedotus- ja
viestintäsuunnitelman, osallistuu hankeen verkkosivujen tekoon, tiedottaa ja viestii KAKEohjelmasta ja avustaa kolmannen sektorin toimijoita tiedotus- ja viestintäasioissa.
4.3 KAKE-ohjelman valintakriteerit ja hakuprosessi
Hankerahoituksesta päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että kansalaistoimijalähtöinen
kehittämistoiminta perustuu Manner-Suomen rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–
2020 -ohjelma-asiakirjan ESR-osion erityistavoitteisiin. Lisäksi hankkeen on toteutettava vähintään
yhtä KAKE-ohjelmassa esitettyä kehittämisteemaa.
Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
-
-
Hankerahoituksen hakijoina ja hankkeiden toteuttajina ovat Mikkelissä toimivat
kansalaisjärjestöt, yhdistykset ja muut järjestäytyneet toimijat, jotka eivät ole
rekisteröityneitä yhdistyksiä tai järjestöjä.
Hanke toteutetaan Mikkelin kantakaupungin alueella ja toimenpiteet kohdistuvat alueen
asukkaisiin.
Hanke on toteuttamiskelpoinen esitetyillä resursseilla.
Tavoitteet ovat saavutettavissa.
Hakija kykenee toteuttamaan esitetyn hankkeen.
Hankkeella on vaikuttavuutta myös sen päättymisen jälkeen.
Hanke kehittää uudenlaista toimintaa, yhteistyömalleja tai toimeentuloa.
Kehittämistyö on omaehtoista, alhaalta ylöspäin -periaatteen mukaista toimintaa.
Hanke edistää kansalaistoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä.
19
-
Hanke edistää paikallista aktiivisuutta ja lisää yhteisöllisyyttä.
Hanke on tasa-arvoa edistävä (ikä, sukupuoli, lapset, nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset,
työttömät, syrjäytyneet).
Kansalaistoimijoita tiedotetaan KAKE-ohjelman rahoitusmahdollisuuksista, heitä aktivoidaan
hankesuunnitteluun sekä opastetaan hankeasiakirjojen ja -suunnittelun valmistelussa.
Päätöksenteossa kiinnitetään huomiota siihen, miten hankkeissa esitetyt toimenpiteet edistävät
KAKE-ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneen hankkeen
toteutusta ohjataan ja neuvotaan koko sen toteutusajan. Hankkeen päätyttyä se arvioidaan.
(kuva 8)
5. Hanke- ja päätöksentekoprosessin kuvaus









Aktivointi ja tiedotus
Hankeideassa yhteys KAKE projektipäällikköön
Hankeohjaus ja -neuvonta sekä hakemusasiakirjojen valmistelu
KAKE-ohjausryhmän lausunto hankkeesta
Hankekäsittely, päätösesitys ja päätös
ELY-keskuksen laillisuustarkastelu ja virallinen hankepäätös
Hanketoimien käynnistyminen ja aloituspalaveri KAKE projektipäällikön kanssa
Hankkeen toteutus ja sitä tukeva ohjaus, neuvonta ja koulutus
Hankkeen arviointi
20
Liite 1
Liikunnan Unelmavuosi ja ESLi
Etelä-Savon Liikunta (ESLi) on maakunnallinen liikunnan aluejärjestö, jonka tehtävänä on
liikunnan edistäminen koko maakunnassa koko ihmisen elinkaarella. ESLi on sitoutunut toimimaan
asiantuntijatahona hankkeessa. ESLi tukee, auttaa ja kouluttaa eri toimijoita, jotta kokeilut saataisiin
mahdollisimman hyvin liikkeelle. Osallisuus, yhdessä tekeminen ja ilo ovat keskeisiä vaikuttimia
ESLi:n tekemiselle. ESLi myös sitoutuu tekemään omia kokeiluja, joiden ideat saadaan
verkostotyöpajoista. Ensimmäisen vuoden kokeilut kohdistuvat työttömiin sekä lähiöiden
liikuttamiseen.
Työttömien liikunta ja osallisuus.
Tämä kokeilu tehdään yhteistyössä MAHL:n ja Työttömien järjestöjen kanssa. Työttömille
järjestetään kuntotestejä, liikuntaneuvontaa sekä mahdollistetaan työttömien päästä matalan
kynnyksen liikuntaryhmiin. Työttömille luodaan verkosto, jossa taataan säännöllinen yhteydenpito.
Kokeilussa on mukana 20 henkilöä ensimmäisen vuoden aikana. Kuntotestaukset,
liikuntaneuvonta, matalan kynnyksen kerhot (ohjaajan palkka) yhteensä 6 000 €/v
Lähiöliikunta.
Lähiöliikunnalla luodaan uutta toimintamallia kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa
(kaupunginosaseurat, urheiluseurat, srk, harrasteliigat jne.) . Toiminnassa liikunta on oleellinen osa
toimintaa. Kokeilulla testataan, saadaanko perheet mukaan liikunnan pariin mahdollisimman lähelle
kotia. Tätä kokeilua laajennetaan myös kouluihin ja päiväkoteihin. Ensimmäisen vuoden aikana
toteutetaan 10 lähiökokeilua. Lähiöliikuntakokeiluun kuuluu vertaisohaajien koulutus. Luodaan
verkosto ja ryhmäytymisen malli, jossa taataan säännöllinen yhteydenpito eri puoliin
Käytännössä kokeilu toteutetaan ESLi:n sporttivaunulla, johon hankitaan sellaiset välineet, jotka
soveltuvat niin lasten kuin aikuistenkin käyttöön. Kokeilun tarkoitus on testata, voidaanko
sporttivaunu jatkossa antaa lähiöille panttia vastaan, jolloin toiminta voisi olla itseohjautuvaa.
Asiantuntijapalvelut
ESLi toimii koko hankkeen ydinryhmän verkostoissa asiantuntijana. Kouluttaa ja tukee verkostossa
toimivia henkilöitä. Toinen keskeinen tehtävä on avustaa muita järjestöjä hankehakemusten
laatimisessa.
Kaikille avoin liikuntaleiri
ESLi järjestää kokeiluna kaikille avoimen liikuntaleirin kesäkuussa. Leirin sisältö syntyy
verkostotyöpajojen ideoista. Leiri toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja tehdään niin
edulliseksi, että hinta ei nouse esteeksi. Erityisenä kohdejoukkona ovat mm. maahanmuuttajien
lapset sekä liikuntavammaiset lapset. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Mimosa
(maahanmuuttajat) ja VAU (vammaisurheiluliitto)
ESLi:n kokokonaisosuus 20 000 €/v
21
Liite 2
HARRASTELIIKUNNAN ELINKAARIPOLKU – MIKKELISSÄ VUODEN 2017 LOPPUUN
Mikkelin alueen harrasteliigat ry. (myöh. MAHL) on aloittanut harrasteliikunnan elinkaaritoiminnan
Suomen Jääkiekkoliiton tukemana vuonna 2010. MAHL:n toiminta on startattu toukokuussa 2008,
ja se seura on kasvanut seitsemän toimintakauden aikana Etelä-Savon suurimmaksi
moniliikuntaseuraksi. MAHL liikuttaa viikoittain lapsia, nuoria ja aikuisia jo lähes 2000 henkilön
verran, ja toiminta, sekä jäsenmäärä kasvavat nykyisillä toiminnoilla n. 10-15% per toimintakausi.
Jäsenistä aikuisliikkujien osuus on n. 75% (1450) ja alaikäisiä n. 25% (436).
Toiminta on ollut pääosin omarahoitteista, ja rahoitus on kertynyt jäsen- sekä osallistumismakuista
ja joiltain osin valtiollisilla ja kunnallisilla tuilla. Aikuisliikunta koostuu 95% täysi-ikäisistä miehistä.
Junioriliikuntaa sisältää viikoittaiset liikunta- ja pelikerhot, sekä loma-aikoihin sijoitetut leirit. Lisäksi
syksyllä 2014 käynnistettiin naisten pelikerho, sekä kokeilujaksolla nuorten (13-17 –vuotiaiden)
pelikerho, jonka kesto oli 1 kuukausi. Lasten, nuorten, sekä naisten kerhot ovat olleet toistaiseksi
taloudellisesti alijäämäisiä, joihin on seuran sisältä suunnattu miesten aikuisliikunnan ylijäämää.
Hanke mahdollistaa jo olemassa olevien toimien edelleen kehittämisen. Erityisesti lasten (4-12 –
vuotiaiden) korttelitoiminnan laajentamisen arki-iltapäiviin, heti koulujen loppumisen jälkeiseen
aikaan useammalle koulunkäyntialueelle. Viikonlopuille suunnattu korttelitoimintamalli olisi
enemmän perheliikuntakerhoja, joissa huoltaja tai huoltajat olisivat osana ohjaustoimintaa.
TUNNISTETUT TOIMINNANKASVUN KOHTEET
1. AIKUISIKÄISET NAISET – LIIKUNTA- JA PELIKERHOT, TULEVAISUUDESSA SARJAMALLIT
Reilun puolen vuoden kokemuksella on havaittu, että naisharrasteliikunnalle on olemassa saman
oloinen innostus ja tarve kuin jo käynnissä olevalle miestoiminnalle. Osin, ja lajeista riippuen
naisilla on ollut mahdollisuus osallistua miesten toimintaan, mutta poikkeuksetta kyseisiin
lajeihin osallistuneet naiset ovat olleet niitä, jotka harrastavat kyseistä lajia toisessa seurassa, tai
ovat sitä vastikään harrastaneet.
Naisten pelikerhoissa kaivataan enemmän lajiohjausta, sekä sääntötuntemusta kuin vastaavissa
miesten kerhoissa, joissa pääpaino on poikkeuksetta ollut puhtaasti pelaaminen. Aloituskynnys
on todella matala, riittää kun on perusliikunnalliset tiedot ja taidot, sekä liikunnallinen innostus.
1.1.
Naisten liikunta- ja pelikerhojen monistaminen
22
Kokeilukausi on osoittanut tarpeellisuuden, perustoiminta harrastustilat eivät vaadi
vastaavanlaisia fasiliteettejä kuin miehet, joten toimintaa pystytään järjestämään miehiä
paremmin lähiliikuntapakoilla, koulujen saleissa, sekä kentillä. Näin ollen toiminnan
monistaminen useammalle alueelle, sekä useammalle arki-illalla, tai viikonlopulle on
huomattavan joustavaa.
Jatkossa, kun toimintaa on riittävästi ja alueellisesti esim. eri kaupunginosat on MAHL:n
perusajatuksen mukainen sarjamalli helppoa käynnistää alkuun turnauksin, ja jatkossa
määräajoin toteutettavien pelipäivien osalta. Kasvu ja toimintamalli tulee kopioitumaan jo
toteutetusta miesliikunnasta.
1.2.
Ohjaaja- ja kulubudjetti
Ensimmäiseen vaiheeseen kun toimintaa monistetaan tulee ohjaajaksi sitouttaa yksi
aikuisikäinen mies tai nainen, jonka ohjaus- ja hallinnonkirjaustunti määrä tulee olemaan n. 2030 tuntia viikossa.
Jaoksen tai mallin sali- ja kenttävuokrat saadaan katettua 100%:sti osallistujien omavastuilla,
ohjaajan ansiotulot, sekä välinehankinnat tulee toteuttaa ulkopuolisen rahoituksen turvin.
Edullinen omavastuuosuus mahdollistaa nopeankin toiminnan kasvun harrastajamäärien osalta,
ja siten jatkossa ulkopuolisen rahoituksen osuus tulee pienemään ja mahdollisesti kokonaan
lakkaamaan.
1.3.
Nykytila ja tulevaisuus
Nykyisellään MAHL:ssa puhutaan yhdestä pelikerhosta, joka liikuttaa noin 40 aktiivia
aikuisikäistä naista. Hankkeen aikana on tavoite tuplata kerho- ja osallistujamäärä. Tavoitteena
on vuonna 2017 liikuttaa 100 aikuisikäistä naista viikoittain.
2. NUORTEN LIIKUNTA- JA PELIKERHOT, TULEVAISUUDESSA SARJAMALLIT
Kuukauden mittainen testijakso syksyllä 2014 osoitti sen, että MAHL:n malli pelikerhoista on
tervetullut erityisesti ”drop out” –henkilöille, eli nuorille, jotka ovat lopettaneet tai lopettamassa
kilpaseuroissa mukanaolon. Nuorilla tarkoitettaan tässä yhteydessä yläaste- ja jatkoopiskeluikäisiä tyttöjä ja poikia. Tässä mallissa haasteellisimmassa roolissa ovat tytöt, mihin
heidät kategorioidaan. Nopeassa kerhomallikehityksessä esim. pelitaso nousee liian nopeasti,
eikä siten tarjoa erityisesti nuorille tytöille oikeaa tasoa ja haastetta. Helpointa olisi yhdistää
nuorten tyttöjen ja aikuisikäisten naisten kerhomallit, tai luoda nuorille omat tyttöjen ja poikien
kerhot.
Nuorille tulee tarjota rajallinen määrä toistuvia pelilajikerhoja, jotka voisivat olla esim. salibandy,
jääkiekko ja jalkapallo. Näiden jatkuvasti pyörivien pelikerhojen lisäksi nuorille tarjotaan osin
yhteistyössä alueen muiden seurojen kanssa kokeilupäiviä eri lajien pariin. Kokeilujen kautta
luodaan innostus ja yhteistyöseurat tarjoavat lajiosaamisen kyseiseen lajiin.
23
2.1.
Nuorten liikunta- ja pelikerhojen monistaminen
Toiminta aloitetaan pienryhmätoimintana lähiliikuntapaikoilla, ja –saleissa. Tunnistetaan vahvat
toiminta-alueet ja keskitetään tarvittaessa toimintapäivät niille alueille, joissa harrastajarunko
on riittävän laajaa. Keskittäminen mahdollistaa myös useammalle eri ikä- ja tasoryhmille
suunnatut vuorot, ohjaajatarve pysyy maltillisena kun toiminta jaetaan samalle päivälle,
useammalle tunnille ja tasoryhmälle.
Jatkossa, kun toimintaa on riittävästi ja alueellisesti esim. eri kaupunginosat on MAHL:n
perusajatuksen mukainen sarjamalli helppoa käynnistää alkuun turnauksin, ja jatkossa
määräajoin toteutettavien pelipäivien osalta. Kasvu ja toimintamalli tulee kopioitumaan jo
toteutetusta miesliikunnasta.
2.2.
Ohjaaja- ja kulubudjetti
Toiminta tulee olemaan ensimmäiset vaiheet alijäämäistä, kuluja katettava ulkoisin
hankerahoin, yritystuin tai muutoin. Myös MAHL:n perustoiminnan ylijäämää tullaan sitomaan
kulujen katteeksi. Nuoret ovat hankkeen haasteellisin osa, moni on lopettanut oman lajinsa osin
harrastusmaksujen takia, eikä opiskelijaikäisillä ole mahdollisuutta maksaa harrastamistaan
omista rahoista. Nuorten liikunta- ja pelikerhojen tulee olla ulkopuolisesti rahoitettava malli.
Onnistuessamme liikkujamäärät monistuvat nopeasti ja muokkaavat hankebudjettia
omavaraiseksi muutamassa vuodessa.
Ensimmäisessä vaiheessa ohjaajatarve on suurin, sillä toimintaa tulee monistaa riittävän monelle
lähialueelle toimintamallijalostamisen tunnistamisen johdosta. Ensimmäisen vaiheen ohjaajat
ovat pääosin nuoria, opiskelijoita tms. Toimintaan tulee kuitenkin saada palkattua vähintään 1
päätoiminen työntekijä joka vastaa koko toiminnan eteenpäin menemisestä, ohjaa,
kouluttautuu, kouluttaa ja kehittää toimintaa nuorten toiveiden mukaiseksi.
2.3.
Nykytila ja tulevaisuus
Testijaksolla liikutimme 20 aktiivista nuorta kerran viikossa. Hankkeen aikana on tavoite
kolminkertaistaa kerho- ja osallistujamäärä. Tavoitteena on vuonna 2017 liikuttaa 80, 13 - 17 –
vuotiasta nuorta viikoittain.
3. PAPPA- JA MUMMOKERHOT
Jo varttuneempaan ikään, ja/tai eläkeiän saavuttaneille suunnatussa kerhomallissa tulee
vahvasti yhdistää liikunta ja kulttuuri. Toimintaa tulee tehdä toistuvasti ja monipuolisesti,
ohjatussa ympäristössä. Tällä kerhomallilla on parhaimmat mahdollisuudet mukauttaa malli
käyttäjävetoiseksi. Toimintaa pystytään toteuttamaan mikä päivä ja kellonaika tahansa.
Kerhotapahtumat voivat samoin venyä esim. yönylitapahtumiksi ja vierailuiksi eri paikkoihin.
Toiminnassa on vahvasti mukana kuntoliikunta sen eri muodoissa, sekä kulttuuri tutustumisina
eri paikkoihin, osallistumisina tapahtumiin toimihenkilöinä tai vain katsojina.
24
3.1.
Ohjaaja- ja kulubudjetti
Käynnistyessään lähimpänä omavaraistatoimintaa. Alkuun ulkopuolista tukea tulee saada yhden
osa-aikaisen (joka voi olla osana MAHL:n muuta toimintaa) jo keski-ikään ehtineen ohjaajan
palkkaukseen. Vaatii lisäksi harrastajakunnan tunnistamista, joka tulee toteuttaa aktiivisin ja
riittävin toistoin median välityksin, sekä osallistumalla kaupungissa muutoin toteuttavissa
tapahtumissa omalla paikallaololla.
Toimintaa on mahdollista kehittää kun osallistujamäärä on riittävän laaja, omavaraisuus
toimintakulujen kattamiseksi on jo alkujaan mahdollista pl. ohjaajapalkkaus.
3.2.
Nykytila ja tulevaisuus
Tätä mallia ei ole testattu. Tavoitteena on kuitenkin luoda 1-2 ”kerhoa”, joissa liikkuisi 10-20
ikäihmistä viikoittain. Hankkeen aikana on tavoite luoda kerhotoiminta, jolla tavoitetaan ja
liikutetaan säännöllisesti vuoden 2017 aikana vähintään 20 eläkeiän saavuttanutta henkilöä.
MUUTA
Kaikki esitetyt hankkeet ovat mahdollisia toteuttaa, ja niiden eteen on jo tehty toimia. Hankkeet
tulevat muodostumaan nykyisten toimintamallien kasvaessa, sekä jäsenien ikääntyessä. Samoin
nyt esitellyt hankkeet ovat niitä, jotka täyttyvät lähivuosina joka tapauksessa, mutta eivät
kuvatun kaltaisina nykyisin budjetein, eikä työntekijöin. Normaalia on, että hankkeiden
lopullinen sisältö tulee muokkaantua osallistujalähtöiseksi, alkuun panevavoima toteutetaan
MAHL:n resurssein ja olemassa olevalla aikajänteellä.
”MAHL | Vauvasta – Vaariin”
Mikkeli 5.8.2015
Pasi Pippuri
puheenjohtaja
25
Liite 3
Digimi ry
26