docrakennusvalvonnan uudistus tiedonkulku
download 
Report Transcription
rakennusvalvonnan uudistus tiedonkulku
RY R A K E N N E TT U Y M P Ä R I S T Ö kirjakauppa Laatukirjoja rakentamiseen ja remontointiin. Sujuvaan sopimiseen Sopimuslomake Net Sopimukset yrityksille ja kotitalouksille! Varmista hankkeesi onnistunut toteutus Sopimuslomake Netin luotettavilla sopimuksilla! Keittiön remontti Kylpyhuoneen remontti Asuintilojen suunnittelu Asiantuntevia ohjeita perusteelliseen ja kevyeen keittiöremonttiin, mitoitukseen sekä lupa- ja vastuukysymyksiin. (RT-ohjeita) Yksityiskohtaisia ja havainnollisia ohjeita kylpyhuoneremontin suunnitteluun, tekemiseen ja teettämiseen. (RT-ohjeita) 4., uudistettu painos 72 s., 28,- 5., uudistettu painos 112 s., 32,- Selkeitä ohjeita ja tilaratkaisuja toimivan, viihtyisän ja asukkaan toiveiden mukaisen asunnon – kodin suunnitteluun. Perustuu RT-ohjekortteihin. Tutustu osoitteessa 216 s., 44,- www.sopimuslomake.net Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovelluksia Rakennuksen puutyöt Oppikirjassa käsitellään tärkeimmät rakennuksen toimivuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät, jotka suunnittelijan tulee hallita. 256 s., 52,- Keskeisimmät talonrakennuksessa tarvittavat puutyöt, joiden työmenetelmät selostetaan monipuolisesti ja havainnollisin kuvituksin. 249 s., 34,- Palvelussa lomakkeet ovat helposti käytettävissä, täytettävissä ja tallennettavissa – niin ammattilaisille kuin yksityisille. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4 /2015 ■ TEEMA: RAKENNUSVALVONNAN UUDISTUS, TIEDONKULKU Rakentajan paras kirjakauppa 4/2015 Pihojen kivityöt suunnittelu ja rakentaminen Perusteellinen ja havainnollinen kirja yksityispihojen kivitöiden suunnitteluun ja rakentamiseen. 99 s., 47,- Tutustu ja tilaa verkkokaupassa www.rakennustietokauppa.fi RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 rakennusvalvonnan uudistus tiedonkulku kirjakauppa Sujuvaan sopimiseen Rakentajan paras kirjakauppa! Sopimuslomake Net Tietoa pintaa syvemmältä asuinkerrostalojen korjaamiseen Rakennus- ja kiinteistöalan yhteisen sopimuskäytännön mukaiset asiakirjat > asunto- ja liikerakentamiseen > korjaamiseen > kiinteistönpitoon > asumiseen Kerrostalot 1975–2000 Verkkopalvelussa voit täyttää lomakkeita sekä tulostaa niihin liittyviä sopimusehtoja ja tehtäväluetteloita. Valmiin lomakkeen ja latauslinkin voit lähettää helposti yhteistyökumppanille kommentoitavaksi tai hyväksyttäväksi. Vuosina 1975–2000 eri puolille Suomea valmistui yhteensä yli 460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa on peruskorjausiässä. Kerrostalot 1975-2000 -kirjassa käydään läpi ajanjakson kerrostalojen rakennustapa ja -materiaalit sekä rakennus- ja LVIS-tekniikan pääpiirteet. UUTUUS! Runsas ja havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Mukana on laaja sähköinen liite, johon on koottu tietoa ajankohdan määräyksistä ja ohjeista. Käytännön käsikirja: korjausrakentamisen suunnittelijoille kuntoarvioijille ja kuntotutkimusten tekijöille korjausrakentajille kiinteistöjen omistajille isännöitsijätoimistoille rakennusalan opettajille ja opiskelijoille kuntien rakentamisesta vastaaville viranomaisille Petri Neuvonen, toim. 117 s., 74 € Täytettäviä lomakkeita moneen tarkoitukseen: • • • • • • • • • Tarjoukset ja tarjouspyynnöt Suunnittelusopimukset Hankinta-/toimitussopimukset Urakka-asiakirjat Valvonta- ja tarkastuslomakkeet Energiatodistus Kiinteistöpalvelusopimukset Asunto- ja kiinteistökauppa Vuokrasopimukset • Kuluttajasopimukset • Hakemukset ja ilmoitukset • Käännökset (englanti, ruotsi, viro, venäjä) Helppokäyttöiset sähköiset työmaapäiväkirjat talon- ja infrarakentamiseen. Toimii tarvittaessa myös tarkastusasiakirjana RakMK A1. Lisäksi Sopimusehdot Tehtäväluettelot Asiakirjamallit Valitse tarpeitasi vastaava käyttötapa Vuosilisenssi sovitun valikoiman jatkuvaan käyttöön Rakennusalan ehdottomat menekkiteokset Palvelussa myös Testaa 3 päivää ilmaiseksi www.sopimuslomake.net/tyomaapaivakirjat www.sopimuslomake.net Saldo, jolla voi ladata kaikkia palvelun asiakirjoja Tutustu ja ota käyttöösi palvelun valmiit asiakirjat! Painettuna ja e-kirjana! Yksittäin verkkopankkimaksulla Rakennusosien kustannuksia 2015 Korjausrakentamisen kustannuksia 2015 Tyypillisten pien-, rivi- ja kerrostalojen sekä teollisuusrakennusten rakenteiden kustannuksia Tyypillisten korjauskohteiden rakenteiden purku- ja kunnostuskustannuksia, sekä työmaapalvelluiden ja -kaluston kustannuksia hanke- ja rakennussuunnitteluun rakennus- ja elinkaarikustannusten arviointiin tarjousten laadintaan ja vertailuun rakentamisen aikaiseen kustannusten laskentaan 264 s., hinta 99 €, kestotilaus 89 € (ilmestyy vuosittain) wwww.rakennustieto.fi TUOTETIETO (ilmestyy vuosittain) Korjauskohteen purkua ja uusimista käsittelevien rakenteiden yhteyteen on lisätty tyypillisimpiä uudisrakenteita ROK:ista. Rakenteista osa on uusittu entistä energiatehokkaammiksi, esim. talon vaipan lämmöneristeiden uusimisen, eristekerroksen vahvistamisen ja ikkunoiden uusimisen osalta. www.rakennustietokauppa.fi Lisätietoja mm. vuosilisensseistä saat myynnistämme, www.rakennustieto.fi/tuotemyynti, puh. 0207 476 401. ASIAKIRJAT 136 s., hinta 89 €, kestotilaus 80 € UUTTA KOR:issa www.sopimuslomake.net OHJELMAT korjauskohteen hankesuunnitteluun korjaustöiden kustannusten laskentaan sekä tarjousten laadintaan korjausrakentamisen aikaiseen kustannusten laskentaan KAUPPA RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 RY 4/ 2 0 1 5 ra ke nnus va lvon n a n 8 uud is tus , tie d o nk u lk u 4 Normitalkoiden raikkaat tuulet – koulutusta suunnittelijoille, rakentajille ja viranomaisille Sara Keravuori 5Pääkirjoitus 6Rakennusvalvonnan uudistamisnäkymiä Aila Korpivaara 20 8 Kaupunki ja kaavoitus – mihin suuntaan menossa? Staffan Lodenius 12 Sähköinen asiointi – kahvipöydän visioista ennätysten tielle ja tekemään historiaa Joona Majurinen 33 33 Meluntorjunnan vaikutukset jäävät vaille huomiota Katri Isotalo 37 Ketkä ovat kelpoisia hajajätevesijärjestelmien suunnittelijoiksi? Erja Väyrynen 38 Julkisivun korjaustapa valitaan teknisin perustein Juuso Kieksi ja Arto Köliö 41 Lancashiressa teollisen perinnön suojelu on koko yhteisön asia Katriina Etholén 42Sinan Olli Lehtovuori 16Rakennusvalvontaan 43 Rakennustiedon ga-palkinto valonnopeutta ja läpinäkyvyyttä 2015 Risto Pesonen 44 Prahan kaupungin ja 20 Suur-Ii ponnistaa arkkitehtuurin historiallisia vaiheita hirsirakentamisen perinteestä Lauri Jääskeläinen Markku Rainer Peltonen 42 25 Onko eurooppalaista rakennusvalvonnan mallia? Lauri Jääskeläinen 47 Julkaisuja, Matti 30 Ääniympäristö on tärkeä osa rakennettua ympäristöä Ari Saarinen 58Ristikko 48 KHO:n päätöksiä 44 Kannen kuva: RY Rakennettu Ympäristö -lehti painetaan nykyään perinteikkäässä, vuonna 1923 toimintansa aloittaneessa Vammalan Kirjapaino Oy:ssä (alkujaan nimenä oli Tyrvään kirjapaino). Yhdessä Mouhijärven ja Äetsän kanssa Vammalasta tuli vuonna 2009 Sastamalan kaupunki. Naapuripitäjä Tyrvää yhdistyi Vammalaan jo vuonna 1973. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko kuuluu Suomen keskiajan merkittäviin pyhättöihin. Vuoden 1997 traaginen tuhopoltto raunioitti kirkkoa pahoin. Sisäosat uusittiin kokonaan, pitkälti talkoolaisten toimesta. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Ulla Rahola. Kuusi vuotta sitten valmistuivat sisätilojen uudet, Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalaukset. Lehtereiden maalauksista vastasi Kuutti Lavonen. Kuva: Ulla Vahtera Rakennettu Ympäristö 4/15 3 Normitalkoiden raikkaat tuulet – koulutusta suunnittelijoille, rakentajille ja viranomaisille RY www.rakennettuymparisto.fi 52. vuosikerta ISSN 1457-9510 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisijat Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. Rakennustietosäätiö RTS Kuva: Betoniteollisuus Kustantaja Rakennustieto Oy PL 1004, 00101 Helsinki Toimitus Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. Kettutie 2, 00800 HELSINKI Puh. (09) 323 2223 sara.keravuori@rty.inet.fi www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi Päätoimittaja Lauri Jääskeläinen lauri.jaaskelainen@hel.fi Toimituspäällikkö Tommi Ahlberg Puh. 050 354 7114 tommi.ahlberg@gmail.com Toimitussihteeri Sara Keravuori Puh. (09) 323 2223 sara.keravuori@rty.inet.fi Syyskoulutuksessa käsitellään muun muassa laajarunkoisten rakennusten uusia määräyksiä. Kuvassa Itellan logistiikkakeskusta Vantaalla. R Vakituiset avustajat Marina Fogdell, Marjut Kauppinen, Ulla Vahtera, Matti Visanti ja Susanna Wähä Ilmoitukset Rakennustieto Oy PL 1004, 00101 HELSINKI Eero Salenius Puh. 040 764 6524 eero.salenius@rakennustieto.fi Toimitusneuvosto Henna Helander, Lauri Jääskeläinen, Aila Korpivaara, Jukka Lyytinen, Matti Rautiola, Ulla Vahtera ja Jouni Vastamäki Tilaukset Rakennustieto Oy Sari Vanonen Puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi kesto-/vuositilaus 72 €/75 € 6 numeroa vuodessa Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy M PÄ R I ST Ö M E R K KI Y akennustarkastusyhdistys RTY teki vuosi sitten uuden avauksen koulutustoimintaansa järjestämällä iltapäivän mittaiset rakenta misen ajankohtaisasioita täsmäiskuina käsittelevät syysseminaa rit. Eri puolilla Suomea pidettyihin tilaisuuksiin saapui lähes 500 kuulijaa kuuntelemaan, keskustelemaan ja tapaamaan kollegoita. Kou lutukseen osallistuneille tehdyn kyselyn mukaan ajankohtaisille lyhyt koulutuksille oli tarvetta, ja RTY:n johtokunta teki päätöksen koulutus ten jatkamisesta. Lokakuussa 2015 järjestetään Normitalkoiden raikkaat tuulet -syys koulutukset neljällä paikkakunnalla. Ensimmäisenä ajankohtaisaihee na on rakentamisen normitalkoiden valmistelu ministeriössä ja raken nusmääräysten keventäminen. Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus nor mien karsimisesta. Esteettömyysmääräykset ja väestönsuojien raken tamisvelvoite kevenevät ja ELY-keskusten toimivalta supistuu. Mitä muuta on odotettavissa ja mikä on muutosten aikataulu? Laajarunkoisten ja hallimaisten rakennusten uusia määräyksiä ja to teutettujen kohteiden teknistä tarkastusmenettelyä koskevia kysymyk siä selvitetään päivän toisessa esityksessä. Mikä on laajarunkoinen halli ja kuka niitä saa suunnitella ja tarkastaa? Entä miten toteutetaan jo ole massa olevien hallien tarkastukset? Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen asiantuntijaryhmät ovat valmistelleet yhtenäiset periaatteet kelpoisuuksien arviointiin. Työhön osallistuneet rakennusvalvontojen edustajat esittelevät pääsuunnitteli jan, työmaavastaavien ja suunnittelijoiden uudet kelpoisuustulkinnat. Lähtölaukauksen koulutuksille antaa Jyväskylä 1.10.2015, josta kou lutukset jatkuvat viikon välein Rovaniemellä, Helsingissä ja Lappeen rannassa. Lisätietoa koulutuksista löytyy Rakennustarkastusyhdistyksen koti sivuilta www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi. Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Sara Keravuori MI 4 Rakennettu Ympäristö 4/15 LJÖMÄRKT Pääkirjoitus I nformaatiotulva on tosiasia. Tietoa välittyy sähköisesti ja mobiilisti kiihtyvään tahtiin. Kansalaista, joka ei koko ajan näprää älypuhelintansa tai vastaavaa, katsotaan jo kieroon. Kuitenkin tutkimuksetkin osoittavat, ettei jatkuva monen asian yhtäaikainen tekeminen välttämättä kovin tehokasta ole, pikemmin päinvastoin. Vaaratilanteitakin se voi aiheuttaa. Samalla kun tietoa tuotetaan ja siirretään yhä enemmän, on vaikeampaa havaita epäolennaisesta olennainen, tai karsia disinformaatio kokonaan pois. Helppoa ei välttämättä ole senkään ratkaiseminen, mikä informaatio ansaitsee tulla säilytettäväksi. Rakennussuunnittelun yhteydessä tuotetaan valtava määrä informaatiota. Sähköiset välineet nopeuttavat hankkeen suunnittelua monella tapaa. Monidimensionaalisilla järjestelmillä on suhteellisen helppo luoda illustraatioita ja muuta havainneaineistoa. Tietomalleista on puhuttu jo kohta kaksi vuosikymmentä, ja onnistuneita esimerkkejä rationalisoinnista alkaa jo löytyä. Julkiselle rakennusvalvonnalle sähköiset järjestelmät merkitsevät työtapojen muutoksia. Vielä muutama vuosi sitten sähköinen lupajärjestelmä tuotti viranomaisen päässä helposti vain lisätyötä, koska ketjua luonnoksista arkistokelpoisiin dokumentteihin ei saatu aukottomaksi. Järjestelmien kehitystyö on mahdollistanut luotettavuutta niin että arkisto- Kuva: Risto Oksanen Tietoa – ja kykyä sen soveltamiseen laitos on lähtenyt kelpuuttamaan sähköistä arkistointia pysyväksi säilytystavaksi. Sähköiset järjestelmät ovat lähtökohtaisesti mobiileja. Rakennuslupakäsittelyn toimistorutiineja voidaan teoriassa hoitaa kuntarajoista riippumatta, etätyöstä puhumattakaan. Viimeisin – ja perusteellisin – maankäyttö- ja rakennuslain arviointiselvitys päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan rakennusvalvontayksikön vähimmäiskoko on noin kymmenen rakennusalan ammattihenkilöä.1 Arviointiselvityksen jälkeen on käyty eri suuntiin menevää keskustelua, miten laajalti tunnustettuun tarpeeseen vahvistaa rakennusvalvonnan osaamispohjaa voidaan parhaiten päästä. Lähikuukaudet näyttänevät, lähdetäänkö laajempiin organisatorisiin uudistuksiin vai ei. Organisaatioratkaisuista riippumatta tarvitaan tahtoa ja kykyä löytää tietotulvasta olennainen. Sen lisäksi tarvitaan taitoa normien ja määräysten soveltamiseen. Metodi on osin vanhanaikainen ja nykypäivänä vieraaltakin tuntuva: systemaattinen täydennyskoulutus, omakohtainen ajattelu ja jo opittujen asioiden kertaus. 16.8.2015 LAURI JÄÄSKELÄINEN 1 Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta 2013. Ympäristöministeriö 2014, siv. 187. Rakennettu Ympäristö 4/15 5 AILA KORPIVAARA Rakennusvalvonnan uudistamisnäkymiä Rakennusvalvontayksikön koon kasvattamisella on tavoiteltu asiantuntemukseltaan vahvempia yksiköitä, jotka olisivat yhtenäisemmin resursoituja ja yhtenäisemmin toimivia. Merkittävänä päämääränä on myös ollut toiminnan kustannusvastaavuus. R Säännökset ohjaavat yhtenäisiin käytäntöihin Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on voimakas sääntelyn purun ja lupamenettelyjen su juvoittamisen linjaus useilla toimialueilla, ei aino astaan rakentamisen sektorilla. Hallitusohjelman asuntopolitiikkaa käsittelevässä liitteessä 4 on monia rakennusvalvontaa koskevia kohtia. Rakentamisen lupa- ja valvontaprosessien toimivuus edellytetään arvioitavaksi kokonaisuutena uudelleen. Pari vuot ta sitten toteutetussa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissahan rakentamisen lupa- ja val vontaprosessia ei kokonaisuutena arvioitu eikä käsi telty myöskään siihen liittyviä oikeustapauksia. Hal litusohjelman lupaprosessien yleiset sujuvoittamis vaatimukset viitoittavat varmasti kokonaisarviointia ja sääntelyn jatkokehittämistä. Rakennusvalvontaa koskettavat läheisesti halli tusohjelman kirjaukset hajarakentamisen helpot tamisesta, vapaa-ajan asuntojen pysyvään asuin käyttöön muuttamisesta sekä kirjaukset rakennus ten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysra kentamisen sujuvoittamisesta. Hallitusohjelman maininta pienimuotoisesta piharakentamisesta ja aurinkopaneelien toteuttamisesta ilmoitusmenet telyllä tarkoittaa, että maahan on luotava yhtenäi set menettelyt joko lainsäädännön tai ohjeistuksen avulla. Rakentamista halutaan helpottaa ja korjaus rakentamista ja käyttötarkoituksenmuutoksia lisätä sääntelyn purkamisella ja säännösten joustavalla so veltamisella. Yhtenäisten käytäntöjen saavuttami 6 Rakennettu Ympäristö 4/15 Kuva: Finnwind akennusvalvonnan sidosryhmät ja asiakkaat ovat pääsääntöisesti kannattaneet uudistus ta ja pitäneet sen tavoitteita tärkeinä. Keväällä 2015 uudistushanke jäi hallituskausien väliin odottamaan uuden hallituksen ohjelmaa ja uuden ministerin päätöksiä. Aurinkosähköpaneelien asennusta varten vaaditaan yleensä toimenpidelupa. Hallitusohjelmassa on maininta, että aurinkopaneelien toteuttamiseen riittäisi ilmoitusmenettely. Kuva: Mikael Lindén Ympäristöministeriön uudet toimitilat Aleksanterinkadulla Helsingissä. Rakennuksen peruskorjaustöissä kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen; rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla tavoitellaan jopa energiankulutuksen puolittamista. Uudessa energiatehokkuusluokituksessa rakennus on luokassa C, joka on suojellun rakennuksen korjaushankkeessa erittäin hyvä arvosana. Talo täyttää nyt jopa uudisrakentamisen vaatimustason. seksi tarvitaan toisinaan lisää säännöksiä – tai aina kin ohjeita. VIRVA selvittämään yhden luukun periaatetta Hallitusohjelmaan on kirjattu, että rakennuslupaasioissa hallitus toteuttaa yhden luukun periaatteen viranomaistoimipisteissä ja sähköisessä asioinnissa. Elokuussa on käynnistynyt valtioneuvoston kanslian rahoittama Kuntaliiton aloitteesta syntynyt VIRVAhanke. Siinä tehdään selvitys kolmen toimialan, ra kennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäris töterveydenhuollon kokonaisuudelle edullisesta or ganisoitumisesta. Hankkeessa on mukana Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön lisäksi sosiaalija terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousminis teriö. Hanke valmistuu vuoden 2016 kesällä. Käytännössä VIRVA-hanke pidentää rakennus valvonnan uudistamisen aikataulua vuodella. Toi saalta tämä lisävuosi tarvitaan myös hallitusoh jelman edellyttämien rakentamisen lupa- ja val vontaprosessien toimivuuden kokonaisarviointiin. Hankkeet etenevät samaan tahtiin ja vasta niiden päätyttyä päästään mahdolliseen lainvalmisteluun. On kuitenkin tärkeätä, että kuntien oma kehitys työ, rakennusvalvontojen vapaaehtoinen yhteistyö, yhteistyö ympäristönsuojelun ja ympäristötervey denhuollon kanssa sekä sähköisen asioinnin käyt töönotto etenevät koko ajan. Uuden hallituksen linjaukset viitoittavat käytän nössä rakennusvalvonnan uudistamishanketta, sen aikataulua ja toteuttamistapaa koko hallituskauden ajan. Tärkeäksi osaksi rakennusvalvonnan uudista mishanketta tulevat lupa- ja valvontamenettelyjen ja säännösten tulkintojen yhtenäistäminen ja jous tavoittaminen. Ja tietysti myös aluehallinnon kehit tämisellä on vaikutusta rakennusvalvonnan organi sointiin. ■ Arkkitehti SAFA Aila Korpivaara. Rakennusneuvos. Ympäristöministeriö. Rakennettu Ympäristö 4/15 7 Kuva: Staffan Lodenius Tarkoittaako Helsingin tiivistäminen myös ”kööpenhaminlaistamista” niin kaupunkirakenteen kuin urbaanien tilojen suhteen? Kööpenhaminasta on ansaitusti tullut kansainvälinen pyöräily- ja kävelykaupungin symboli. Julkisen kaupunkitilan muokkaaminen neljän liikkumismuodon rinnakkaiseloa tukevaksi on vaativa ja hidas prosessi. STAFFAN LODENIUS Kaupunki ja kaavoitus – mihin suuntaan menossa? Mitä meidän ajastamme kertoo se, että sata vuotta vanha kaupunkisuunnitelma tuntuu heräävän henkiin Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa. E liel Saarisen Munkkiniemi‒Haaga-suunnitel ma julkistettiin v. 1915. Nyt sata vuotta myö hemmin, Helsingin uuden yleiskaavan val mistelussa, esitellään esikaupunkivyöhykkeil le – sisääntuloväylien varsille ja esimerkiksi Malmin lentokenttäalueelle – kaupunkisuunnitelmia, jotka erehdyttävästi muistuttavat Saarisen käsialaa. Onko kaupunkimuotoilutrendeissä ympyrä sulkeutumas sa, vai onko kyse ajattomasta urbaanista rakennus tavasta? Vai onko yksinkertaisesti kätevin keino ha vainnollistaa tavoiteltua ison mittakaavan kaupun kikudosta käyttää kaikille tuttua rakeisuuskuvio ta – josta toteutusvaiheessa voi vapaasti irrottautua, kulloisenkin ajan hengessä? Kertooko tämä esimerk ki myös kaavoituskäytäntöjen muutoksista? Kaupunkimuotoilun trendit Urbs, quo vadis? Onko kantakaupungin laajentami nen koko perinteiselle esikaupunkivyöhykkeelle rea listista ja tavoiteltavaa? Mitä se voisi tarkoittaa, Hel singissä tai muualla? Yhdyskuntiamme on aina täydennysrakennettu, niin kortteli- kuin aluemittakaavassa. Viime vuosi 8 Rakennettu Ympäristö 4/15 kymmeninä entisiä teollisuus-, satama-, ratapiha-, laitos- ja muita brownfield-alueita on kaavoitettu uuteen käyttöön – ja niitä alueita Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelmassa riitti. Myös ”kaavoituksen jakojäännöksiä” ja toimintojen välisiä tilke- ja suojaalueita on otettu hyötykäyttöön. Nyt kaipaavat kat seet kääntyvät kuitenkin kohti kaupunkilaisten lähi viheralueita ja lähimaisemia, jolloin nimby-reaktio väistämättä herää. Tällöin on vuorovaikutustikkail la noustava seuraavalle askelmalle ‒ sillä riskillä että lähidemokratia kaataa hankkeet ja haaveet. Ainoa etenemispolku näyttää olevan urbaanin elämänta van juurtuminen/juurruttaminen asukkaiden kes kuuteen – mihin ei asukasbarometrien ja gallupien valossa tunnu vielä olevan ”Kallion ja Punavuoren kuplien” ulkopuolella valmiutta. Bulevardisointi mahdollisuutena ja haasteena Yleiskaavaluonnoksen kuningasajatusta, pääväylien bulevardisointia, hidastaa tai haastaa ympäristöter veyden näkökulmat. Jos alan viranomainen julkisuu dessa (HS 28.6.2015) toteaa, että vilkkaan kadun var rella asuvan elinikäodote saattaa vähetä 2,5 vuotta, Malmin lentokenttäalueen muuttamista asumiskäyttöön on selvitetty useassa vaiheessa 1980-luvulta alkaen – herättäen vastalauseita niin käyttäjien, museoviranomaisten kuin asuk kaiden piirissä. Valtiovallan ja Helsingin kaupungin tuoreiden kannanottojen perusteella muutos voi tapahtua 2020-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston laatima havainnekuva (ylhäällä) noudattaa samaa suljettua rakennustapaa ja rakeisuutta kuin Saarisen Munkkiniemi–Haaga -suunnitelma (oikealla). (KSV Yleissuunnittelu / Ahokas, Toivola, Rauramo, 2014; Munksnäs–Haga och Stor-Helsingfors, Aktiebolaget M.G. Stenius förlag / Eliel Saarinen, 1915) kuka kaavoittaja tai päättäjä voi kantaa näin formu loidun vastuun? Ei auta se, että arvio koskikin Kana dan puolen vuosisadan takaisia olosuhteita. Varovai suusperiaate on nyt (yli)vahvana vallassa. ”Saarislaisen” korttelirakenteen puolesta puhu vat monet kehityspiirteet kuten toimintojen sekoit tuneisuus, tilojenkäytön yleispätevyys, ympäristö häiriöiden väheneminen tai ruokakuntakoon pie neneminen. Yhtenäinen rakenne sallii silti, hyvässä ja pahassa, osa-alueiden sosiaalista tai etnistä eriy tymistä. Kautta maailman kaupunkisuunnittelun (ei aina vielä toteutuksen) kantaviksi periaatteiksi ovat nousseet joukkoliikennekäytävät (TOD), kattavat pyöräilyreitistöt (Copenhagenization) ja kävelypai notteiset keskustat (Form-Based-Code). Kun siihen lisätään 2030-luvun itseohjautuvat, sähkökäyttöiset ja yhteisölliset autot, autokaupunkia edeltävä kau punkirakenne voi hyvinkin palvella myös sitä seu raavaa aikakautta. Hajaantuvien kaupunkien eheyttämisessä on laajalti sovellettu arkkitehti Leo Kososen kehittä mää ns. Kuopio-mallia auto-, joukkoliikenne- ja ja lankulkuvyöhykkeineen. Helsingin malli haastaa tämän sulauttamalla sormet yhtenäisrakenteeseen. Ehkä siinä kulkee metropolin ja laajan, yksikeskus taisen kaupunkiseudun välinen raja. Kaavako keskeisin keino? Entä kaavajärjestelmä, minne menet? Riittääkö maankäyttö- ja rakennuslain päivittäminen vai onko aika luoda uusi ympäristömuutosten säätelyjärjestel mä? Land skall med lag byggas – kaupungista puhu mattakaan… MRL on rakennuslain jatke. Rakennus laki sääteli kaupungistumista ja uudisrakentamista, rakennetun ympäristön modernisaatiota. Vaikka MRL:ssä täydennys- ja korjausrakentaminen, käyt täjälähtöisyys sekä kestävä kehitys ovat keskeisinä tukipilareina, on suunnittelun ja sääntelyn logiikka yhä uudisrakentamiskeskeinen (ks. seuraavan sivun kaavio). Kaupungistumisen lähestyessä saturaatio vaihetta uudisalueiden suunnittelu on poikkeus, ei oletusarvo. Olevan ympäristön käyttöön, ylläpitoon Rakennettu Ympäristö 4/15 9 Kaupungistuminen ja rakennuslainsäädäntö Suomessa Kaupungistuminen on tapahtunut eurooppalaisittain myöhään mutta sitäkin nopeammin. Byggnadsbalken 1734 (musta pallo) sääteli maaseutuvaltaisen yhteiskunnan maankäyttöä. Kaupunkien yleinen rakennusjärjestys 1856 (sininen pallo) antoi puitteet kaupunkien rakentamistapaan. Asemakaavalaki 1932 (punainen pallo) loi asemakaavainstrumentin sovellettavaksi myös yksityiselle maalle. Rakennuslaki 1959 (keltainen pallo) sääteli kokonaisvaltaisesti Suomen varsinaista kaupungistumis- ja modernisaatiovaihetta. MRL 2000 (vihreä pallo) astui voimaan kaupungistumisen kyllästymisvaiheen alkaessa. ja vaalimiseen liittyvät haasteet vaihtelevat voimak kaasti eikä juridinen kaava ole välttämättä joustavin ja tehokkain väline ratkaista näitä – jos väline ollen kaan. Hallitus kaavailee Kaavoitusjärjestelmä on ollut tarkasteltavana osana MRL:n kokonaisarviointia ja uudistamistyötä. Halli tuskoalition dramaattinen muutos voi tuskin olla vai kuttamatta MRL:n uudistuksen suuntaan. Ainakin julkisuudessa vallitsee odottava hiljaisuus. Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus rakentuvat rajoittaviin sää döksiin ja hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi pe riaatteeksi on naulattu normiston purkaminen. Puo lueittensa kautta toiveitaan asettavat maakuntien ja haja-asutusalueiden toimijat, jokamiesrakentajat ja -asujat sekä rakennusteollisuus- ja kiinteistökehitys alan edustajat. Ja ne normit, joista talkoilla halutaan vapautua, edustavat lähtökohtaisesti hyvinvointiyh teiskunnan rakentamisen ihanteellisia periaatteita ja ns. hyviä kaavoitustapoja. Saavutetusta tietotaidosta ei saisi nyt tinkiä. Hallitusohjelman mukaan valtion otetta yleis piirteiseen ja strategiseen suunnitteluun löysenne tään ja ELY-keskusten toiminta muutetaan konsul toivaksi. Viranomaisille määritellään sitovat enim mäiskäsittelyajat, suositaan hankekaavoitusta sekä sallitaan lievennyksiä esimerkiksi esteettömyys-, väestönsuoja- ja pysäköintinormeihin – osa mää räyksistä ja vaatimuksista on toki kuntien määräys vallassa mutta valtiovallan ohjeistuksen piirissä. Ra kennuslupaviranomaisen kannalta helpotetaan lo ma-asuntojen muuttamista pysyviksi, muutetaan joitakin lupavaatimuksia ilmoitusvelvollisuuksiksi, mahdollistetaan alueelliset poikkeusluvat korjaus rakentamisessa jne. Helpottuvatko vai monimut kaistuvatko lupakäytännöt jää nähtäväksi. 10 Rakennettu Ympäristö 4/15 Toki turhien normien poistaminen tai lieventä minen on paikallaan. Esimerkiksi autopaikkavaa timuksia on syytä tarkastella ennakkoluulottomas ti paitsi joukkoliikennekäytävillä myös laajemmin, kun edellä kuvattu liikkumisen ja liikennejärjestel män murros kohta tapahtuu. Tutkijat tuumivat Mutta onpa kaavoitusjärjestelmän uudistamista esi tetty muiltakin tahoilta kuin uuden hallituskoaliti on ja sitä ennen ympäristöhallinnon taholta. Aka teemisissa piireissä on laajasti kyseenalaistettu jär jestelmän toimivuutta. Juho Rajaniemi, allekirjoit taneen seuraaja Tampereen teknillisen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professorina, esitti HS:n vieraskynäpalstalla (27.6.2015) mm.: ” Mielekkäintä olisi lopettaa kaavoittaminen kokonaan ja luoda tilalle elinympäristömme säätelyyn paremmin soveltuvia keinoja. …Uusien keinojen suunnitteluun tarvitaan ihmisen toiminnan ja ympäristön syvällistä ymmärtämistä. Pieniin ja väliaikaisiin muutoksiin pitää pystyä reagoimaan aiempaa nopeammin, mutta suurissa ja pysyvissä muutoksissa hitaus on usein hötkyilyä hedelmällisempää. Maakunta-, yleis- ja asemakaavan sijaan kaksi suunnittelutasoa riittää, etenkin jos niiden välillä on jatkuva vuorovaikutus – ihanteellisessa maailmassa kokonaisuutta ja sen osia tosin suunniteltaisiin samanaikaisesti.” Hänen ”virkaanastujaisluen tonsa” otsikko viime talvelta oli ytimekkäästi ”Jäähy väiset kaavoitukselle”. Myös muiden yliopistojen tut kijoilta kuuluu samansuuntaisia arvioita. Uudet kujeet? MRL toi mukanaan uudet selvitys- ja arviointisekä vuorovaikutusvaateet. Tarpeelliset ja hyvää tarkoittavat käytänteet ovat paisumistaan paisu neet, aiheuttaen työmäärien merkittävää kasvua ja Otaniemen maankäytön tavoiteltuja muutoksia tarkastellaan pääkäyttäjien, yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, ylläpitämän ’Kokokuvan’ avulla. ’Innovaatiokaava’-selvityksessä hahmotellaan kaksitasoista maankäytön ja rakentamisen ohjauksen järjestelmää. (Pelkistetty kaavio, Aaltoyliopistokiinteistöt ja Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, 2014) rosessien hallitsemattomuutta niin ajallisesti kuin p sisällöllisesti. Yhdyskuntasuunnittelu on ja on aina ollut lu kuisten, osin ristiriitaisten näkökulmien ja tarpei den yhteensovittamista. Kun yksittäiselle näkökul malle kaavoituslainsäädännön ulkopuolelta anne taan ”veto-oikeus”, synteesin rakentaminen ontuu tai käy mahdottomaksi (jos tässä uskaltaa rinnastaa YK:n turvallisuusneuvostoon). Jokainen kaavoittaja voi kertoa omat surkuhupaisat tarinansa. Yhtenä seurauksena tästä on oikeusvaikutuk settomien suunnitelmien suosio: laaditaan visioita, kehityskuvia, strategioita, kaavarunkoja, konseptija yleissuunnitelmia. Tavoitteena on proaktiivinen vaikutus reaktiivisen, rajoittavan määräysapparaa tin sijaan. Mitä voidaan tehdään, mitä tulisi tehdä, jotta kunnan tahtotila toteutuisi? Hankekaavoitus vai ”uusi arkkitehti”? Otaniemen yliopistoalueen strategisen maan käyttösuunnittelun yhteydessä on lanseerattu ”innovaatiokaava”-käsitettä. Suunnittelu – kaavan muodossa tai ei – tapahtuisi kahdella tasolla. Yleis piirteinen, proaktiivinen suunnitelma toisaalta mää rittäisi, selvityksiin perustuen, reunaehdot ja tavoit teet ja toisaalta varmistaisi poliittisen ohjauksen ja vuorovaikutteisuuden; keskeisinä työkaluina toimi sivat manuaalit ja sopimukset. Toteuttamiseen liit tyisi taas yksityiskohtainen suunnitelma, hankekaa va viitesuunnitelmineen ja toteuttamissopimuksi neen, jossa rakennusvalvonta on kiinteästi mukana (ks. kaavio). Kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat perään kuuluttavat ”Uutta arkkitehtia” eli suunnittelijaroo lia, missä hän/ammattikunta toimii sosiaalisena ka talysaattorina, tilajärjestelyn mahdollistajana ja ur baanien suhteiden välittäjänä (BMW Guggenheim Lab, 2014). Muutos on ilmassa – kuten tosin on huomattu ja huomautettu jo Herakleitoksen ajois ta alkaen. Edellä on viitattu vain muutamiin näkö kulmiin tai ilmiöihin, mutta jokainen voi listata nii tä lisää. ■ Professori emeritus, arkkitehti SAFA Staffan Lodenius. Viitteet: Lodenius, Staffan (2010). Sisältö vai muoto kaavoituksellisen ohjauksen keskiössä: havaintoja New York Cityn suunnittelukäytännöistä. Yhdyskuntasuunnittelu 48: 4, s. 8–28. 100 Urban Trends. A Glossary of Ideas from the BMW Guggenheim Lab. www.bmwguggenheimlab. org/100urbantrends/#!/berlin/ Viitattu 16.8.2015. Helsingin yleiskaava. Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:43. Rakennettu Ympäristö 4/15 11 JOONA MAJURINEN Sähköinen asiointi – kahvipöydän visioista ennätysten tielle ja tekemään historiaa V altiovarainministeriön käynnistämä SADeohjelma (sähköistä asiointia ja demokra tiaa) on kääntymässä loppusuoralle. Vii me talvea voi hyvällä omalla tunnolla kut sua monessakin mielessä ennätykselliseksi ja histo rialliseksi. Tämän ennätystehtailun veturina on ollut valtakunnallinen sähköinen rakentamisen asiointi palvelu www.lupapiste.fi. Lupapiste on luotsannut monet isot ja pienemmätkin kuntien rakennusval vontayksiköt uskomattoman hienoihin suorituksiin, joista voimme toimialana kaikki olla ylpeitä. Olen (viimein) sivusta voinut suurella ilolla seurata sitä mahtavaa kuntien innokkuutta ja sitoutumista uusiin sähköisiin työkaluihin ja toimintatapauudistuksiin. Mitä nämä ennätykset ja historialliset teot ovat olleet? Näitä onnistumisen tarinoita on ilo kertoa. Kuvastakoon ne sitä Sipilän hallituksen digitalisaa tion poikkileikkaavaa kärkiteemaa, jota on jo tehty kuntien rakennusvalvontayksiköissä. Ja auttakoon nämä tarinat vielä miettiviä lähtemään mukaan di gitalisaation hienoon maailmaan. 100 % Järvenpään kaupunki lähti ympäristöministeriön ensimmäisiksi piloteiksi keväällä 2013. Ensimmäi nen sähköinen lupahakemus käsiteltiinkin jo vi ranomaiskoulutuksessa heti ensimmäisenä päivä nä maaliskuussa 2013. Kesti kuitenkin noin vuoden, että asiointipalvelu ja kuntien käsittely- ja dokument tienhallintajärjestelmät saatiin sellaiseen valmiu teen, että sähköinen asiointikanava olisi Järvenpään kaupungin viranomaisille se pääasiallinen tapa ottaa vastaan yritysten ja kansalaisten neuvontapyyntöjä ja lupahakemuksia. Matkalla menestykseen kuului, että ”jos tulevaisuudessa tulisi edes kolmannes tätä kaut ta, niin olisimme tyytyväisiä”. Vieressä istuneena pal velun projektipäällikkönä murisin ja mulkoilin. 12 Rakennettu Ympäristö 4/15 Mutta kuinkas sitten kävikään? Viime syksynä puhelimeni soi ja Jouni Vastamäki iloisesti kertoi, että Järvenpään kaupunki alkaa ottaa vain sähköi sesti lupahakemuksia vastaan – sähköistys on siis 100 %. Se oli puhelinsoitto, jota en edes kuvitellut SADe-ohjelman aikana saavani. Järvenpään kau pungin voi hyvällä omallatunnolla kutsua päässeen ensimmäisenä kaupunkina Suomessa maaliin eli 100 % sähköistysasteeseen rakennusvalvonnan lu pien käsittelyssä. Mukavaa on ollut seurata, että ”veturi” Vasta mäki on myös saanut aikaan sen, että Järvenpään kaupungin yleisten alueiden luvitus on saavuttanut 100 % käyttöasteen. Samoin virkansa laajennuttua Hyvinkään kaupungin johtavaksi rakennustarkasta jaksi, on myös Hyvinkään sähköistysaste 100 %. Historiaa Viime vuonna kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen asettama työryhmä selvitti rakennusvalvonnan kehittämisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Sel vitys lähestyi asiaa monesta eri näkökulmasta ja he rätti uudenlaisia ajatuksia työryhmän ulkopuolella kin. Digitalisaatio. Mitä se voisi olla? Voisiko tulevai suuden rakennusvalvontayksikkö olla sellainen, että tiettyihin vaativiin hankkeisiin voisi pyytää valmiste luapua ja resursseja toisen kunnan rakennusvalvon nasta? Tai jos oma kunta olisi ruuhkautunut, voisiko hakemusten valmistelutyöhön saada vaikka toiselta puolelta Suomea apuja? Idea oli hyvä, mutta sitä piti päästä oikeasti toteuttamaan. Samalla tuli aika ko keilla, mihin valtakunnallinen asiointipalvelu lupa piste.fi voisi taipua. Mitä teimme? Järvenpään kaupunki sopi Kajaa nin kaupungin kanssa, että Järvenpää luo Kajaa nille viranomaistunnukset lupapisteeseen, jolloin Järvenpään kaupunki voi siirtää omasta sähköises Iin kunnassa rakennuslupahakemuksista 60 % tulee jo sähköisesti Lupapisteen kautta viiden kuukauden jälkeen. Lehtileikekuvassa Iin kunnan rakennustarkastaja Hannu Paasovaara. selkeä muutos, ja se näkyi heti talvella 2015 lupaha kemuksissa. Saavutimme tammikuussa ensimmäi sen rajapyykkimme, eli lupapisteen kautta jätettiin yli 1 000 hakemusta kuukaudessa. Muutamaa kuukautta myöhemmin puhkaisimme jo 2 000 hakemuksen ra jan kuukaudessa. Ennusmerkit viittaavat siihen, että vuonna 2015 lupapiste.fi-palvelun kautta haetaan jo yli 30 000 rakentamisen lupaa. Kuva: Lupapiste Tonnit ja tunnit paukkuivat! Valtakunnallinen lupapiste.fi-palveluhan aukesi ke väällä 2013 ja käyttäjäkunnat ovat laajentuneet yli 100 kunnan eri organisaatioon. Vaikka organisaatioita oli useita, lupapisteen käyttöaste vaihteli hyvin paljon vielä vuoden 2014 aikana. Tämä oli aivan ymmärret tävää. Kyllähän uudet toimintatavat vaativat sulatte lua, ja siihen SADe-ohjelmakin antoi kunnille mah dollisuuden. Viime vuoden lopulla alkoi kuitenkin Kuva: Lupapiste tä hakemusten työjonosta hankkeen Kajaanin kau pungin työjonoon valmisteltavaksi. Kun hakemus olisi Kajaanin rakennusvalvonnan puolesta valmis päätöksentekoa varten, se palautettaisiin Järven pään kaupungin sähköiseen työjonoon päätöksen tekoa varten. Tämähän onnistui ja historiallinen yh teistyö näki päivänvalon, vaikka viranomaiset olivat satojen kilometrien päässä toisistaan. Hakemusten laatukin oli samaa tasoa, eivätkä toimintatavatkaan poikenneet paljoa itsenäisistä kunnista. Tämän historiallisen pilotin toivotaan antavan kunnille kannustusta uusiin yhteistyöajatuksiin. Uusimuotoinen rakennusvalvonta voi olla sitäkin, että rutiininomaiset hankkeet voidaan luvittaa pe ruskunnissa, mutta vaativat ja erityisasiantunte musta vaativat hankkeet voidaan siirtää esimerkik si isompiin kaupunkeihin yhteisesti palkattujen re surssien käsiteltäväksi. Digitalisaatio ei siis tarvitse isompia rakennusvalvonnan yksiköitä. Siihen riittää yhteiset digitaaliset palvelut. Isommat rakennusval vonnan yksiköt voidaan siis luoda digitaalisesti il man isoja hallinnon organisaatiouudistuksia. Vantaalla pientalojen rakennuslupahakemuksista 100 % käsitellään sähköisesti, mikä näkyy konkreettisesti rakennusvalvontatoimiston työpöydillä. Rakennettu Ympäristö 4/15 13 Kuva: Lupapiste Suunnittelijakoulutus keräsi ison osallistujajoukon Hyvärilän kurssikeskukseen Nurmeksessa. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on totta Suomessa astui vuonna 2011 voimaan tietohallinto laki. Tietohallintolaki velvoittaa julkisen hallinnon organisaatiot toteuttamaan käyttämiensä tietojärjes telmien yhteentoimivuuden avoimien kuvausten ja rajapintojen avulla. ”Yhteentoimivuudella tarkoitetaan prosessien ja niiden toimintaa tukevien tietojärjestelmien kykyä vaihtaa ja jakaa tietoa. Yhteentoimivuudella viita taan ennen kaikkea siihen, että järjestelmät pysty 14 Rakennettu Ympäristö 4/15 vät vaihtamaan tietoja keskenään. Tietojärjestelmi en yhteentoimivuuden vaatimus perustuu tietohal lintolain 7 §:ään, jonka mukaan julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestel mien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava koko naisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyt tämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoi mivuuden kuvauksia ja määrityksiä.” SADe-ohjelmassa velvoitettiin toteuttamaan asi ointipalveluiden ja kuntien rakennusvalvonta-tie tojärjestelmien yhteentoimivuus tietohallintolain mukaisesti. Tehtävä ei ollut helppo. Olihan sitä jo yritetty ennen SADe-ohjelmaa VM:n KuntaIT-hank keessa. Työ oli vielä kesken ja tehtävää paljon. SA De-ohjelman erillisrahoituksella saimme vuosien 2013–2015 aikana toteutettua kaikkiin kunnissa käy tössä oleviin rakennusvalvonnan tietojärjestelmiin Kuva: Lupapiste Samalla keväällä saavutimme yli 10 000 rekiste röityneen käyttäjän määrän, joka tänä päivänä on kasvanut jo 17 000 käyttäjään. Samalla myös lupa piste.fi-palvelun tukikyselyt ylittivät 1 000 avun ra japyykin. Nämä ovat hienoja saavutuksia kunnilta, kun varsin hyvin tiedämme, että 2000-luvun alku puolella käyttöasteet kuntakohtaisissa asiointipal veluissa olivat vuosia jopa alle 5 % monessa kau pungissa. Tärkeintä on, että nämä ennätykset rikotaan jo ensi vuonna. Paljon on myös puhuttu, paljonko sähköinen asiointi tuo säästöjä. Luvan hakijoille hyödyt syn tyvät lähes heti. Hauskana esimerkkinä kesällä oli tapaus Sallan kunnassa, kun luvan hakija teki säh köisen hakemuksen Teksasista ja lupahan myönnet tiin. Ei tarvitse paljoa mielikuvitusta käyttää, kuinka vaivalloista hakijalle olisi ollut asioida perinteisesti paperiasiakirjoin. Muutoin on jo nyt nähtävissä, että käsittelyai koja on pystytty lyhentämään pelkästään lausunto menettelyjä sähköistämällä. Se on jo iso askel. Mie lenkiintoisena kokeena Naantalin kaupunki pystyi myöntämään sähköisellä asiointipalvelulla luvan alle viidessä tunnissa. Tämä ei ole itsetarkoitus jo kaisen luvan kohdalla, mutta vain osoituksena, että joissakin hankkeissa sekin on mahdollista. Lupapiste on laajasti käytössä Pirkanmaalla. Kuvassa Pirkkalan rakennusvalvonnan energistä käyttäjäjoukkoa. (Facta, KuntaNet, Louhi kuntapalvelin ja Trimble Locus) ja asianhallintajärjestelmiin (Dynasty, Dy nasty360, Kuntatoimisto, Tweb, M-Files ja Tiera tie donhallinta) avoimiin kuvauksiin perustuvat kaksi suuntaiset rajapinnat. Tämä tarkoittaa viranomaisille sitä, että hake mustiedot, RH-tiedot ja liiteasiakirjat voidaan esi merkiksi napin painalluksella siirtää kuntien käsit telyjärjestelmiin käsiteltäväksi ja samoin päätösot teet lupaehtoineen takaisin kuntien järjestelmistä Lupapiste-palveluun. Uskallan väittää, että Suomen kuntien rakennusvalvontayksiköt ovat ensimmäiset organisaatiot koko maailmassa, jossa lähes standar dintasoinen yhteentoimivuus toimialan tietojärjes telmien välillä on saavutettu. Se on hieno toimialan ponnistus ja taidonnäyte. Tästä on hyvä jatkaa kohti sähköistä arkistointia. Hienoa on ollut kuulla, että näiden avoimien rajapintojen päälle on alkanut kehittyä myös mui ta mobiilisovelluksia työmaa-aikaiseen valvontaan, kuten katselmusten kirjaamiseen. Turku, uskomatonta! Valtakunnallinen lupapiste.fi-palveluhan tarjotaan kansalaisille ja yrityksille sekä eri kunnille yhtenä ny kyaikaisena pilvipalveluna erillisten asiointipalvelui den sijaan. SADe-ohjelman linjauksena tuli, että tu levaisuuden asiointipalveluiden tulee olla yhteisiä kansalaisille ja yrityksille yli kuntien ja valtion hal lintorajojen. Se on palveluna hyvinkin nopeasti otet tavissa käyttöön, mutta kunnathan saavat siitä vasta hyödyt irti, kun se on edellisessä kappaleessa kuva tun yhteentoimivuuden osalta kunnossa. Tällaiset tietojärjestelmien integraatioprojektit voivat olla hy vinkin pitkiä ja vaativia, vaikka vain otettaisiin val miita sovelluksia käyttöön. Viime syksynä Vantaan kaupunki yllätti minut täydellisesti, kun kaupunki avasi palvelun alle kah dessa kuukaudessa. Olin niin positiivisesti yllät tynyt Vantaan suorituksesta, että lupasin Vantaan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäelle, että jos joku yhtä iso kaupunki ottaa palvelun nopeam min käyttöön kuin Vantaa, niin minä pidän luennon RTY:n päivillä uimahousuissa. Lupauksen sain lunastaa alta neljän kuukauden – kiitos Turun kaupungin ja rakennusvalvontajoh taja Reima Ojalan. Olen edelleen koko sydämestä ni kiitollinen, että meillä on näin mahtavia kuntaor ganisaatioita Suomessa. Me pystymme uskomatto miin suorituksiin, kun niin vain päätämme. Itse to tesin, että valtakunnallinen lupapiste.fi-palvelu on nyt valmis otettavaksi käyttöön niin isoissa kuin pie nissäkin rakennusvalvonnan yksiköissä. Että tarina saisi vielä huikean lopetuksen, niin samana päivän kun Turun kaupunki avasi Lupapisteen, myös Hel singin kaupungin rakennusvalvontavirasto avasi Lupapiste-palvelun. Ei tällaistakaan ole muilla toi mialoilla ennen tapahtunut. Ja Turun ennätys, sähköinen asiointikanava 54 päivässä käyttöön, on sitten tehty rikottavaksi. Ennätyksistä eteenpäin Sähköisen asioinnin kehitys on siis hyvällä mallilla. Edellä kuvatut ennätykset ja historialliset teot ovat vain olleet mukava lisä arjen aherruksessa ja kan nustavat meitä kehittämään niin Lupapiste-asiointi palvelua kuin lupien sujuvampaa käsittelyä yhdessä. Käyttäjien, käyttäjäorganisaatioiden ja hakemusten volyymit kasvavat päivä päivältä, mutta kehitystyötä ja tehtävää on vielä paljon. Viime syksynä linjasimme vielä SADe-ohjelman loppuajan tavoitteet ja silloin nousi selkeästi esil le tarve kehittää asiointipalveluun valmiudet säh köistä rakennussuunnitelmien ja hakemusten py syväisarkistointia varten. Tätä kehitystyötä varten saimme SADe-ohjelmasta lisärahoituksen, joka on kevään ja kesän aikana mahdollistanut toteuttaa samaan valtakunnalliseen pilvipalveluun myös työ kalut tiedonohjaussuunnitelmaa varten eli tiedon ohjausjärjestelmän (TOJ). Samoin Lupapiste-pal veluun kehitetään oma dokumentinhallintajärjes telmä. Tämä dokumentinhallintajärjestelmä on laa jentunut kattamaan myös kunnille valtakunnallisen sähköisen pysyväisarkiston pilvipalveluna, jonka käyttöönotot alkavat alkusyksystä ensimmäisissä 15 kunnassa. Tätä kehitystyötä on tehty ennakkoluu lottomasti ja todellakin aivan uudelta ajattelupoh jalta. Kehitystyön alussa ajatukset olivat sähköistää ”paperinen lupaprosessi arkistoon asti”. Kokonaan uutena ja mullistavana ajatuksena on havaittu, ettei digitaalisessa maailmassa sähköisiä asiakirjoja tar vitse siirrellä kuten paperiasiakirjoin käsiteltäväs sä prosessissa. Kannustankin kuntia tutustumaan tähän täysin uuteen ajatteluun. Tätä voi jo vilpittö mästi kutsua kuntien innovaatioksi. Tällä valtakunnallisella rakennussuunnitelmien sähköisellä pysyväisarkistolla on kaikki edellytyk set kehittyä valtakunnalliseksi rakennusasiakirjo jen pysyväisarkistoksi, jonka tarpeellisuudesta on puhuttu eri asiayhteyksissä jo vuosia. Tehkäämme tämäkin ennätyksellinen teko vielä lähivuosina. ■ Diplomi-insinööri Joona Majurinen. Projektipäällikkö. Ympäristöministeriö. Rakennettu Ympäristö 4/15 15 Kuva: Venni Ahlberg Oulussa ja monissa muissakin kaupungeissa on ollut käytössä Teklan jo viime vuosikymmenellä kehittämä alusta sähköistä asiointia varten. Kuvassa kerrostaloasumista Oulun Limingantullissa. 16 Rakennettu Ympäristö 4/15 RISTO PESONEN Rakennusvalvontaan valonnopeutta ja läpinäkyvyyttä Sähköinen rakennuslupaprosessi tehostaa rakennusvalvontaa ja yhtenäistää säädöstulkintaa. Järjestelmä voidaan ottaa heti käyttöön pienissäkin kunnissa. S ähköinen asiointi on tulevaisuudessa ra kennusvalvonnankin keskeinen toimintata pa, vaikka tällä hetkellä vasta pari prosenttia maamme rakennusluvista käsitellään sähköi sesti. Kaikkien sähköistä rakennuslupa-asiointipalve lua tarjoavien kuntien lupahakemuksista keskimää rin 15 prosenttia käsitellään sähköisesti. Sähköisen asioinnin yleistyminen edellyttää rakennustarkas tajista itsestään lähtevää asennemuutosta. ”Nyt on oltava ennakkoluulottomasti muka na sähköisen asioinnin kehittyvässä ympäristössä. Kaikki rakennusvalvonnoissa työskentelevät, joiden kanssa keskustelin, suhtautuivat positiivisesti säh köiseen asiointiin. Useilla heistä oli palvelu käytös sään tai tulossa, mutta osa vielä harkitsi sitä”, kertoo rakennustarkastaja Mikael Kangasniemi Nurmijär veltä vuodentakaisen insinöörityönsä tuloksista. Sähköinen lupajärjestelmä ei estä keskusteluja kas votusten valvontaviranomaisen kanssa. Se mahdol listaa palvelun, joka helpottaa rakennusluvan ha kemista ja käsittelyä alustavien neuvotteluiden jäl keen. Lupaa voi hakea sähköisesti 24 tuntia vuorokau dessa. Rakennuttaja voi suunnittelijoiden kanssa täyttää hakemuksen ja liitteet sekä lähettää suunni telmat verkon kautta, jolloin käsin tehtävää tiedon syöttöä lomakkeista ei enää rakennusvalvonnassa tehdä. Säädökset mahdollistavat sähköisen prosessin Sähköistä asiointia on voimakkaasti ollut eteen päin viemässä johtavana rakennustarkastajana rin nakkain sekä Järvenpäässä että Hyvinkäällä toimiva Jouni Vastamäki. Hän on myös selvittänyt edellytyk siä sille, että asiakirjat kulkevat rakennusvalvonnas sa systemaattisesti sähköisessä muodossa lupame nettelyn luonnosvaiheesta asiakirjojen pysyväisar kistointiin. Juridisia esteitä sille ei ole. Säädökset mahdol listavat koko prosessin sähköistämisen. Silloin lupa hakemus, pääpiirustukset ja liiteasiakirjat kulkevat sähköisessä muodossa luonnosvaiheesta päätök seen ja edelleen sähköiseen arkistoon. Huomattava osa pien- ja kerrostaloille tehtävistä säädöstenmukaisuustarkasteluista on mahdollista tehdä tietomallitarkasteluna. Sitä voidaan lupakä sittelyssä erityisesti hyödyntää asuntosuunnittelus sa esteettömyyden sekä palo- ja käyttöturvallisuu den tarkastamisessa, jossa mallintaminen toimii ih missilmää varmemmin. Menettely edistää säädöstulkinnan yhtenäistä mistä ja tarkastelu saadaan laajennettua käyttötar koitukseltaan erilaisiin rakennuksiin. Resurssipula vaatii tuottavuutta Viime vuonna tapahtui Suomessa Rakennustarkas tusyhdistys RTY:n puheenjohtajan, Vantaan raken nusvalvontajohtaja Pekka Virkamäen arvion mu kaan sähköisen asioinnin läpimurto. Lupapiste otet tiin käyttöön kymmenissä kunnissa ja kaupungeissa. ”Asiaa edistää myös arkistolaitoksen aktivoitu minen. Yhteistyössä eräiden kaupunkien ja ym päristöministeriön kanssa se on kehittämässä sähköistä arkistojärjestelmää rakennusluville. Seu raava vaihe on uudistaa prosesseja siten, että täysi hyöty saadaan irti sähköisestä asioinnista. Toistai seksi sitä on käytetty vain perinteisen lupakäsitte lyn tukena.” Vastamäki uskoo sähköisen asioinnin paranta van jatkossa rakennusvalvonnan tuottavuutta. Tois taiseksi suurimpia hyötyjiä ovat asiakkaat, jotka voivat toimittaa asiakirjat verkon kautta ja seurata hankkeensa etenemistä. ”Jatkossa resurssipula helpottuu kahta kautta. Toisaalta tuottavuus kasvaa sähköistä asiointia hyö dynnettäessä. Toisaalta samassa sähköisessä asioin tijärjestelmässä toimivat kunnat voivat tasata kapa Rakennettu Ympäristö 4/15 17 Vuosi Lupatunnus määrät Rakennusluvat Toimenpideilmoitukset Jatkoajat muut luvat 2010 831 305 186 254 86 2011 846 305 181 218 142 2012 823 290 167 216 150 2013 779 249 163 227 140 Luvan ja ilmoituksen mukaiset asiat vuosina 2010. Rakennusvalvonnassa käsiteltiin vuosina 2010–2013 yhteensä 3279 lupahakemusta ja ilmoitusta, joista toimenpideilmoituksia ja rakennusluvan voimassaolon jatkamisia oli lähes puolet. Taulukossa on esitetty vuosittaiset tilastot tietojärjestelmään avattujen lupatunnusten mukaisesti. Rakennusluvat käsittävät uudisrakennukset, hormit ja rakennuksen muutostyöt. Toimenpideilmoituksiin on otettu mukaan myös purkuilmoitukset. Muut luvat ovat toimenpidelupia kuten jätevesijärjestelmän tai lämpökaivon rakentamisia, paikoitusalueita, tonttiliittymiä ym. (Lähde: Mikael Kangasniemi. Sähköisen rakennuslupa-asiointimallin valmistelu Nurmijärven rakennusvalvonnassa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Rakennustekniikan koulutusohjelma 2014). siteettiaan antamalla ruuhkatilanteessa lupakäsit telyn tai osan siitä toisen rakennusvalvonnan teh täväksi.” Esimerkkinä sähköisen alustan antamista mah dollisuuksista on Vantaan ja Sipoon yhteistyö. Sipoo luvittaa tavanomaiset pientalokohteet molemmis sa kunnissa ja Vantaa rakennustarkastajat hoitavat vastavuoroisesti rakennusaikaisen valvonnan. Myöskin erikoissuunnitelmien ja vaativien koh teiden, kuten maneesien, rakennesuunnitelmien tarkastus voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin kuntien työnjakoa kehittämällä. Sähköiset prosessit leviävät kunnissa Nurmijärven rakennusvalvonnalla on käytössä paik katietojärjestelmä, jonka työkalut toimivat hyvin ra kennetun ympäristön tiedon tallentamisessa ja hal linnassa. Ne tukevat myös koko valvontaprosessia ja rakennusrekisterin pitoa. ”Tietoa voidaan hyödyntää rakennetun ympäris tön jatkuvassa seurannassa. Rakennus- ja huoneis torekisteri päivittyy rakennuslupaprosessissa tal lennettavilla hanke- ja rakennustiedoilla. Myös val tion rekistereihin vaaditut tiedot siirtyvät automaat tisesti”, Kangasniemi kertoo. Hänen vuosi sitten valmistunut insinöörityön sä tähtäsi sähköisen järjestelmän käyttöönottoon ja Nurmijärvi tilasikin loppuvuonna 2014 sen. Elo kuun lopulla järjestettiin infotilaisuus suunnitteli joille ja luvanhakijoille. ”Uskon, että käyttöönotto tapahtuu harjoittelu jaksojen jälkeen lokakuussa. Työtä sähköisen järjes telmän valmistelu on vaatinut paljon. Kun resurssit ovat niukat, on kohta vuosi mennyt. Iso ponnistus on ollut taustajärjestelmien yhteensovittaminen, mutta kokonaisuudesta saatava hyöty tulee ole maan vaivan väärtti. Jatkossa tavoitteena on sähköi sen aineiston arkistointilupa.” Nurmijärven sähköisen asioinnin haasteet liit tyivät mahdollisiin kuntaliitoksiin ja ylikunnalliseen rakennusvalvontaan, jotka vaikuttivat sähköisen ra kennuslupa-asiointimallin valinnassa. Rakennus valvonnan sähköinen polku on keskeisimmiltä osil taan monistettavissa kunnan muillekin toiminnoille. 18 Rakennettu Ympäristö 4/15 Asiakas hyötyy Keväällä 2014 Kuntaliitto käynnisti projektin selvit tääkseen rakennusvalvonnan alueellistamisen vai kutuksia kuntien toimintaan rakennusvalvonnan kannalta sekä sähköistämisen mahdollisuuksia. Väliraportti on valmistunut 2014 ja myöhemmin valmistuneen ympäristöministeriön, kuntien ja So lita Oy:n kehittämän Lupapiste-järjestelmän avulla koko sähköinen lupaprosessi mahdollistuu. Lupapistettä kehittäessään ministeriö valitsi ohjelmointipalvelujen tuottajaksi Solita Oy:n, joka tarjoaa vastaavia palveluja laajemminkin valtion hallinnon tarpeisiin. Asiakaskuntia on vajaa sata ja johtaja Jani Muhonen nostaa ”pääkilpailijakseen” vanhat toimintatavat, joiden takia kehitysaskelia otetaan paikoin hitaasti. ”Vaikka palvelujen digitoinnista puhutaan halli tusohjelmaa myöten, ei lupajärjestelmien käyt töönotolle riitä yleinen trendi. Korostamme säh köistämisen tuomia etuja, joista kunnille voi si mainita tietojen ajan tasalla pysymisen, läpi menoaikojen lyhentymisen ja kommunikoinnin helpottumisen osapuolten välillä. Asiakkaiden kan nalta tietenkin on oleellista reaaliaikaisen seuran nan mahdollisuus ja prosessin nopeutuminen.” Ongelmana yhteensopivuus Useissa kaupungeissa, kuten Turussa, Oulussa ja Ka jaanissa, on Lupapiste-järjestelmän rinnalla käytös sä Teklan jo viime vuosikymmenellä kehittämä alus ta sähköistä asiointia varten. Valinta eri järjestelmi en välillä tulee johtavan rakennustarkastajan Hannu Leskisen mukaan eteen Kajaanissa tämän vuoden kuluessa. ”Etuja sähköisestä lupamenettelystä löytyy ja se on ilman muuta ratkaisu kaikille kunnille jo lähi tulevaisuudessa. Kontaktit luvananojan kanssa voi alkaa jo ennen kuin edes lupa on varsinaisesti vi reilläkään. Kaikki asiat ovat paremmin hallinnassa ja etenevät tehokkaasti, olkoonpa asiakkaanamme ammattirakennuttaja tai pientalonrakentaja.” Merkittävä etu on resurssien riittävyys ja erikois tumisen kehittäminen, mikä on tärkeätä henkilö resurssien ollessa niukkoja. Leskinen pitää raken K = Palvelussa käytetään karttaliittymää Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden tavoitteena on tuottaa ja mahdollistaa rakennettuun ympäristöön ja asumiseen liittyviä lupa-, haku- sekä tieto- ja analyysipalveluita. Asiointi-palveluiden avulla kansalaiset, asunto-osakeyhtiön toimihenkilöt ja yritykset voivat asioida viranomaisten kanssa ja esim. käynnistää sähköisesti erilaisia rakennetun ympäristön lupaprosesseja. Palveluiden avulla voidaan hyödyntää erilaisia rakennettua ympäristöä ja sen tilaa kuvaavia tietovarantoja. (Lähde: Ympäristöministeriö) nusvalvontojen ristiin toimimista hyödyllisenä kun tayhteistyönä – ilman kuntaliitoksiakin. Ongelmana hän näkee kymmenkunnan raken nustarkastukselle ohjelmistoja tarjoavan yrityksen kanssa ohjelmien yhteensopivuuden ja alan sa nastojen vastaavuuksien ymmärtämisen. Kajaanis sa kaupungin koko tekninen järjestelmä hyödyntää Teklan järjestelmää, joten siihen rakentamisen liit täminen tuntuu perustellulta. Pienissä kunnissa välttämätön askel Pekka Virkamäki pitää tärkeänä, että kaikki kunnat saadaan samaan sähköiseen järjestelmään tai niiden pitäisi vähintäänkin pystyä vaivattomasti keskustele maan keskenään. ”Ensisijaisesti pienten kuntien rakennusvalvon toja pitäisi yhdistää isommiksi kokonaisuuksiksi. Sähköisestä asioinnista tuskin tulee taikasauvaa, jolla pienten kuntien rakennusvalvontojen ongel mat voidaan ratkaista. Toisaalta joissakin yksittäi sissä pienissä kunnissa sähköinen asiointi toimii hyvinkin paikallisen rakennustarkastajan innostuk sen varassa.” Ympäristöministeriön SADe-hankkeen myö tä syntynyt Lupapiste-palvelu on Hannu Leskisen mielestä paras kehityshanke, jolla on luotu mah dollisuudet saattaa kaikkien kuntien erilaiset ohjel mistot ja käytännöt yhteiseksi rakennusvalvonnan sähköisen palvelun alustaksi. ”Ainokainen mahdollisuus kehittyä pienissä, yh den tarkastajan kunnissa on tehdä yhteistyötä ra kennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viran omaistoiminnassa muiden, kuten kaavoitus-, pe lastustoimi-, ympäristöterveydenhuolto- ja mu seoviranomaisten sekä ELYjen kanssa. Uskon, että Lupapisteen kehitysvaiheessa oleva sähköinen ar kistointi lisää ja edistää varsinkin pienten kuntien sähköisen asioinnin käyttöönottoa.” ■ Diplomi-insinööri, vapaa toimittaja Risto Pesonen. Rakennettu Ympäristö 4/15 19 LAURI JÄÄSKELÄINEN Suur-Ii ponnistaa hirsi rakentamisen perinteestä Taivalkoski idempänä ja Pudasjärvi lännempänä Oulu–Kuusamo-valtatien 20 varrella ovat vanhaa Suur-Iin pitäjää1. Molemmat ovat edelleen maantieteellisesti laajoja. Pudasjärven kaupunki on pinta-alaltaan puolet Uudestamaasta. Kuvat Lauri Jääskeläinen T aivalkoski tunnetaan kirjailija-professori Kalle Päätalon kotikuntana. Monet Päätalon ro maanien tapahtumapaikat löytyvät autentti sina Taivalkoskelta ja houkuttelevat kesäisen Päätaloviikon aikana kulttuurimatkailusta kiinnos tuneita. Syöte Suomen eteläisimpänä tunturialueena on vienyt Pudasjärven matkailua eteenpäin. Hirsirakentaminen on Pudasjärven kiinnosta vimpia aluevaltauksia. Maailman suurin hirsinen päiväkoti on ollut käytössä jo kaksi vuotta. Hirsinen koulukampus valtatien varrella on valitusten ratket tua kovaa vauhtia rakenteilla, ja siitäkin tulee val mistuttuaan lajissaan maailman suurin. Maailman hirsipääkaupunki Miten hirsibuumiin Pudasjärvellä hurahdettiin? Oli ko se hetken päähänpisto ja brändikikkailua? Joh tuiko se paikkakunnan kärkiyrityksestä, maailman suurimmasta hirsitalojen valmistajasta Kontiotuote Oy:stä? Kysymystä valaisee Pudasjärven kaupungin vs. tekninen johtaja Eero Talala. Vakituisena virkanaan Talala hoitaa rakennusvalvonnan tarkastusinsinöö rin tehtäviä. Näillä näkymin teknisen johtajan pesti jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun. Sijaisuusaika naankin Talala valmistelee rakennusvalvonnan esi tykset viranomaislautakunnalle. Hirren tulevaisuus rakennusmateriaalina näytti joutuvan vaakalaudalle, kun rakentamisen energia määräyksiä lähdettiin tiukentamaan 2010-luvulle tultaessa. Pystyykö jatkossa edes lomamökkiä teke mään hirrestä, ihmeteltiin. Määräysten valmistelus ta vastannut ministeri Jan Vapaavuori ilmoitti hir ren säilyvän hyväksyttävänä materiaalina, jos sen oivallisuus pystytään osoittamaan. Karhukunnasniminen tutkimushanke oli vastaus ministerin heit tämään haasteeseen. Tutkimuksella haettiin ob jektiivista tietoa hirsitalojen ekologiasta ja elin kaaresta normiuudistuksia varten. Kysymys ei ollut yksinomaan teoreettisista laskelmista, vaan Karhu kunnas oli myös koerakentamisprojekti. Muun mu 20 Rakennettu Ympäristö 4/15 Pudasjärveltä kotoisin ollut arkkitehti Reijo Niskasaari (1951– 1988) oli niin sanotun Oulun koulukunnan isä. Pudasjärvellä ja Taivalkoskella ilmestyvän paikallissanomalehti Iijokiseudun toimitalo (1985) Pudasjärven keskustassa Kurenalalla on taattua Niskasaarta ja regionalismia. assa Metsähallitukselle rakennettiin hirrestä toimi tilat.2 Kokemukset uuden polven hirsirakentamises ta olivat vakuuttavia. Samaan aikaan Pudasjärvi ki puili satojen muiden Suomen kuntien tavoin huo nokuntoisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäil ma- ja korjausongelmissa. Uuden päiväkodin tarve kaupungin keskustaan oli pitkään ollut ilmeinen. Suunnittelijaksi oli valikoitunut arkkitehtikilpailun kautta Oulussa mainetta saanut arkkitehti Janne Pihlajaniemi. Päätös rakentaa päiväkoti puusta oli olemassa, mutta Karhukunnas-hanke saikin päättä jät innostumaan hirrestä. Tämä sopi myös ekologis ta arkkitehtuuria aiemmin harrastaneelle arkkitehti Pihlajaniemelle. Loppu onkin sitten jo historiaa. Lu mipallo oli lähtenyt pyörimään. Hirsisiä rakennuksia eri käyttötarkoituksiin nou see Pudasjärvelle kiihtyvällä vauhdilla. Pudasjärven päättäjille ei enää tunnu kelpaavan kuin hirsi. Pitäi sikö jo hetkeksi pysähtyä, saattavat epäilijät kysellä. Pitkäaikaiskokemusta yli satavuotiaista ja edelleen hyvässä kunnossa olevista hirsitaloista kyllä löytyy, myös Pudasjärveltä, mutta entä modernit hirsitalot? Parasta siis käydä tutustumassa Pikku-Paavalin massiivihirsiseen päiväkotiin. Päiväkodin johtaja Jaana Tuohimaa vahvistaa sen, mitä Eero Talala oli jo aiemmin kertonut. Sisäilmaongelmat ovat poistu neet, akustiikka on parantunut, lepohuoneiden ää neneristävyysvaatimukset täyttyivät, puiset sisäpin nat hohtavat vaaleina kuin uudet. Läpiviennitkin ovat onnistuneet, jatkaa Talala. Ainoa asia, mitä on jouduttu kahden vuoden jälkeen paikkaamaan, on hirsikehikon tiedossa olleesta painumisesta johtu va seinänviereisten kevyiden alakattoeristelevyjen osittaiset irtoamiset. Levyt kiinnitettiin arkkitehdin toivomuksesta piilokiinnityksellä, mikä ei ilmeises tikään ole kestävä ratkaisu eri tavoin elävissä puu rakenteissa. Tuhatkolmesataa hyötyneliöisen päivä kotirakennuksen hinnaksi tuli n. 3 miljoonaa euroa (n. 2 300 euroa neliöltä). Kiinnostus hirsirakentamiseen kasvussa Hirsikoulukampus herättää maailmanlaajuista mie lenkiintoa. Keskimäärin satakunta vierailijaa käy vii koittain tutustumassa kampuksen työmaahan. De legaatioita käy Suomen kuntien lisäksi Australiaa ja Kanadaa myöten, toteaa vs. tekninen johtaja Eero Talala. Jotta työmaa etenisi aikataulussa, joudutaan vierailuaikoja keskittämään. Kampuksen päärahoittajana ja rakennus kompleksin omistajana toimii Kuntarahoitus Oy. Kaupunki tulee koulutiloihin vuokralaiseksi. Raken taja Lemminkäinen Talo Oy tytäryhtiöineen ylläpi tää koulua 25 vuotta leasing-periaatteella. Kaupun gilla on mahdollisuus lunastaa 700 oppilaalle mitoi tettu koulu jo aikaisemmin. Urakan voittanut Lemminkäinen oli jo ennen tarjouskilpailun päättymistä valinnut kumppanik seen Kontiotuotteen. Yhtiön tuotantolaitokset si jaitsevat vain muutaman kilometrin päässä. Logisti sesti tämä tuo säästöä kustannuksissa, kun hirsiä ei tarvitse varastoida. Höylähirttä tarvitaan rakennus ta varten lähes 30 kilometriä. Jo suunnittelun alku vaiheessa käytiin keskustelut alueellisen pelastus toimen kanssa, jotta palosuojauksesta ei tule liian raskasta. Alakouluun, yläkouluun, lukioon ja kansa laisopistoon jakautuvat lohkot kytkeytyvät toisiinsa sisäkautta. Kokonaisuus on samalla lailla ”kengä tön” kuin Pikku-Paavalin päiväkoti: ulkokengät jä tetään eteistilojen lokerikkoihin. Kaikkiin kaupungin kilpailuttamiin hirsitalo hankkeisiin tulee monisivuinen liiteasiakirja, jossa täsmennetään hirreltä vaadittavat ominaisuudet. Karhukunnas-tutkimushankkeesta saatiin tarvitta vat, suurille hirsitoimittajille yhtäläiset parametrit. Kontiotuote kilpailee täysin samalta viivalta kuin muutkin hirsitoimittajat. Rakentamisessa tähdätään hyvään luovutuskun toon. Hankkeen etenemistä valvoo säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, jota Talala vetää. Ryh män toiminta jatkuu myös koulukampuksen käyt töönoton jälkeen. Pudasjärven kaupungin seuraava kohde on tu etun ja senioriasumisen kohde noin kuudellekym menelle asukkaalle. Tarjousaika päättyy elokuussa. Hirsirungon parasta pystytysaikaa ovat kuivat tal vikuukaudet. Poliittiset päättäjät eivät lähde hak kaamaan päätänsä hirteen, mutta puu on ehdoton vaatimus. Luonnollisesti muitakin materiaaleja tar vitaan. Väestönsuojat tehdään betonista, samoin keittiölohko koulukampuksessa. Välipohjat ja käve Metsähallituksen toimitalo valtatie 20:n varrella oli alkusysäys Karhukunnaan alueen hirsitalokorttelille. Alue suunniteltiin yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtiosaston kanssa. Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Juha Paldanius. Pudasjärven vs. tekninen johtaja, tarkastusinsinööri Eero Talala on selostanut Pudasjärven hirsitalobuumia sadoille aiheesta kiinnostuneille vierailijoille. Rakennettu Ympäristö 4/15 21 Kuvat Lauri Jääskeläinen Pikku-Paavalin päiväkoti haki arkkitehtuuriansa Pudasjärveltä löytyvistä puurakenteisista kesänavetoista. Julkisivun hirsipinnat on kuultokäsitelty punertaviksi. lysiltojen kaiteet tulevat upouudesta Kuhmon CLTkomponenttitehtaasta. Tiiltä tarvitaan, samoin kap paletavarasta tehtyjä puisia osia. Mutta pääraken nusmateriaalina on luontevasti hirsi. Suunnittelus sa on mukana BREEAM-sertifiointivaatimukset. Taivalkoski kunnioittaa kirjailijamestariansa Kalle Päätalo (1919–2000) eli lapsuutensa Taivalkos ken Jokijärven kylässä Kallioniemellä. Kallioniemi toimii kesäisin museona. Asuinrakennuksen kalustus ja esineistö ovat pääosin alkuperäisiä. Esillä on muun muassa Kallen reppu. Jokijärvellä on muutakin Pää taloon liittyvää nähtävää, muun muassa vuonna 1950 valmistunut koulu, jonka rakentamista Kalle Pääta lo nuorena kunnan rakennusmestarina valvoi. Joki järveltä on matkaa Taivalkosken keskustaan parisen kymmentä kilometriä. Kuntakeskuksessa on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva kyläkauppa ja matka laispirtti Jalava, joka sekin on tuttu Päätalon luki joille. Esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi vuonna 1958. Niihin aikoihin Päätalo oli jo muuttanut Tam pereelle, kuten Päätalon kirjoja lukeneet hyvin tietä vät. Jos Pudasjärveä voi pitää maailman hirsipää kaupunkina, niin Taivalkoskea leimaa Iijoki ja Kal le Päätalo. Päätalo-keskuksessa voi tutustua kirjai lijan Tampereen aikuiseen näköistyöhuoneeseen ja muuhun Päätalon elämästä kertovaan aineistoon. Ennen täysipäiväistä kirjailijan uraansa Päätalo ehti luoda mittavan uran vastaavana mestarina eri ura koitsijoiden palveluksessa. Päätalo-keskuksen näyt tely antaa hyvän kuvan sotienjälkeisen ajan Suomen jälleenrakennuskaudesta. Rakentamisen vimma kulki läpi koko maan ja yhteiskunnan. Museoesineistön ja kirjallisten dokumenttien perusteella Päätalo tähtäsi rakennustyömailla aina 22 Rakennettu Ympäristö 4/15 Päiväkodin pohjakerroksen ulko- ja väliseinät ovat massiivihirrestä. Lamellihirren paksuus ulko- ja kantavissa seinissä on 275 mm. Eristämättömällä lamellihirrellä päästiin matalaenergialuokkaan. Rakennesuunnittelusta vastasi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Jussi Tervaoja Oy. korkeaan laatuun. Samaa todistavat hänen romaa ninsa. Kaikki kirjalliset piirit eivät Päätalon yksityis kohtiin ulottuvia ja realistisia kuvauksia aina arvos taneet. Nyt kun norjalainen Karl Ove Knausgård on hyvin henkilökohtaisilla ja sukunsa vaiheita tarkasti kuvaavilla teoksillansa noussut maailmanmainee seen, on Päätaloa jo ryhdytty vertaamaan Knaus gårdiin. Päätalon kirjallista tuotantoa arvostaville Taival kosken kesäinen Päätaloviikko kymmenine oheis tapahtumineen on sukellus Suomen 1900-luvun historiaan. Romaanien henkilöt lähtevät uudelleen elämään ympäristössä, joka on merkillinen sekoitus uskomattoman laajojen erämaiden karua ankaruut ta, Iijoen mahtavaa virtaa, kamppailua jokapäiväi sestä leivästä ja sammumatonta uskoa parempaan Sisätilojen hirsipinnat on käsitelty valkoisella puuvahalla ja hirsisuojalla. Kuvat Lauri Jääskeläinen Syksyksi 2016 valmistuva koulukampus koostuu neljästä rakennuksesta, jotka yhdistetään toisiinsa sisäkäytävillä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Oulusta. tulevaisuuteen. Kalle Päätalo viimeistään toi iden titeetin ja oikeutuksen ihmisille, jotka ovat eläneet omaa elämäänsä omista lähtökohdistansa luonnon ehdoilla. Elämänmuoto on ollut mitä ekologisinta tämän päivän mittapuulla mitaten. Päätalon Taival kosken kunnalle lahjoittaman, Veikko Haukkavaaran veistoksen Uneutettu vonkamies kaiverrus ”An noitte paljon, itse tyydyitte vähään!” on pysähdyttä vä kunnianosoitus maan hiljaisille. Rakennusvalvonnan yhteistyötä selvitettiin Laajaa Oulun seudun silloisen kymmenen kunnan rakennusvalvonnan yhteistyötä ns. isäntäkuntamal lin pohjalta selvitettiin vuonna 2009. Aika ajoi selvi tyksen ohi siinä vaiheessa, kun Oulun neljä naapu rikuntaa (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii) yhdistyivät Ouluun. Sekä Taivalkosken että Pudasjärven rakennus valvonnat ovat itsenäisiä. Käytännössä on tehty yh teistyötä Oulun seudun kanssa. Talala kertoi osallis tuneensa vuoden mittaiseen koulutusrupeamaan, jonka Oulu organisoi yhdessä ammattikorkeakou lun kanssa. Oulunkaari on nimitys kuntayhtymäl le, joka vastaa seudun terveys- ja perhepalveluista. Rakennusvalvonnalle Oulunkaari olisi myös luonte va organisointitapa, mutta eräänä kysymysmerkki nä ovat etäisyydet. Matkaa Pudasjärven keskustasta kaupungin laidoille tulee nyt jo kymmeniä kilomet rejä. Kaupunki on pinta-alaltaan Suomen toiseksi laajin. Pudasjärven kaupungin rakennusvalvonnan mi toitus on periaatteessa kaksi tarkastajaa ja yksi kans liahenkilö. Asukkaita on noin 8 500. Tällä hetkellä, kun Talala hoitaa vs. teknisen johtajan vakanssia, on rakennusvalvonnassa 1,5 tarkastajaa, mutta Ta Pudasjärven rakenteilla olevan hirsikoulun työmaataulu on luonnollisesti sekin hirrestä. Päiväkodin johtaja Jaana Tuohimaa on erittäin tyytyväinen rakennukseen, jossa parannusta aiempaan on niin akustiikassa, viihtyisyydessä kuin sisäilmassa. Rakennettu Ympäristö 4/15 23 Kuvat Lauri Jääskeläinen Kalle Päätalon esikoisteoksen ilmestymisvuonna 1958 hän toimi vielä täyttä päätä vastaavana työnjohtajana. Päätalokeskuksen näyttelykuvassa Päätalo keskimmäisenä. lala valmistelee lautakunta-asioita. Talala toteaa lin jauksista, joiden mukaan rakennusvalvonnat muo dostetaan itsekannattaviksi, merkitsevän jonkin tasoisia korotuksia Pudasjärven lupamaksuihin. Normaalivuosina verovaroilla katetaan rakennus valvonnan menoista 8–9 euroa asukasta kohti, eli yhteenlaskettuna 70 000 euroa. Jokunen vuosi sit ten tulot saatiin nousemaan reippaasti kampanjal la, jolla metsästettiin luvatonta rakentamista. Kam panja onnistui, kun porkkanana vapaaehtoisesti lu pahakemuksensa jättäneille tarjottiin lupapäätös jälkikäteen ilman lain mahdollistamaa korotettua maksua. Moni haki kiltisti erilaisille luvatta raken netuille hankkeille jälkikäteisen luvan. Lupien mää rä nousi vuodessa jopa tuhanteen, kun normaali vuosina haetaan kolme–neljäsataa lupaa. Tuttua tutumpiakin ovat Talalan kertomukset rakennusvalvontaa työllistävistä naapuririidoista ja vastaavista. Vaikka lääniä Pudasjärvellä riittää, niin vaikkapa aitaerimielisyydet jatkuvat vuosikausia. Työaikaa käyttäisi mieluusti johonkin muuhun hyö dyllisempään. Parhaillaan odotetaan hallinto-oi keuden ratkaisua Tolpanvaaran–Jylhävaaran tuuli voimahankkeeseen. Alun perin tarkoitus oli toteut taa peräti 27 suuren kokoluokan tuulivoimalaa ja 3 muuntoasemaa, mutta asukastilaisuuksien ja naa purikannanottojen jälkeen hankkeesta pudotettiin 5 voimalaa pois. Kysymys on 140 miljoonan euron tuulipuistohankkeesta, joka odottaa hallintotuo mioistuimen ratkaisua. Rakennusluvat voimaloille on jo myönnetty ehdoilla, että tulevat voimaan kun ensin valtuuston hyväksymä osayleiskaava saadaan valitusten ratkettua lainvoimaiseksi. Puu, luonto ja matkailu ovat eittämättä Pudas järven ja Taivalkosken tulevaisuuden rakennuspui ta. Hyvälaatuista tukkipuuta riittää rakentamiseen ja muuhun jatkojalostukseen. Luonnossa liikkumi nen, laskettelu ja muu talviliikunta eivät jää kiin 24 Rakennettu Ympäristö 4/15 Kallioniemen kotitalossa Pudasjärven Jokijärvellä nuori Kalle Päätalo pääsi lukemisen makuun. Sairaalloinen Hermanni-isä ei Kallen luku- ja kirjoitusharrastuksia hyvällä katsonut. Päätalon lahjoittama Veikko Haukkavaaran veistos kunnioittaa Kallioniemen pihapiirissä Iijoki-romaanisarjan tukkilaisten muistoa. ni lumenpuutteeseen, ja kun näihin liittää mukaan alueen oman laatuisensa kulttuurin, on pöytä kiin nostavalle löytöretkelle katettu. ■ LAURI JÄÄSKELÄINEN Suur-Ii käsitti Iin, Pudasjärven, Kiimingin, Haukiputaan, Ylikiimingin, Kuivaniemen, Taivalkosken, Ranuan ja YliIin kunnat. Näistä Kiiminki, Haukipudas, Ylikiiminki ja Yli-Ii ovat nykyään osa Oulua, ja Kuivaniemi taas yhdistyi Iin kunnan kanssa vuonna 2007. 2 www.karhukunnas.fi 1 Kuva: Lauri Jääskeläinen Tanskalaisen Henning Larsenin arkkitehtitoimiston suunnittelema Reykjavikin musiikkitalo Harpa palkittiin vuoden 2013 Mies van der Rohe -huomionosoituksella. LAURI JÄÄSKELÄINEN Onko eurooppalaista rakennusvalvonnan mallia? Euroopan yhdentyminen on ollut megatrendi viimeiset parikymmentä vuotta. Mitkä ovat olleet vaikutukset rakennusvalvontaan? Onko olemassa yhteistä eurooppalaista näkemystä hyvästä rakentamisesta ja sen saavuttamisen keinoista? C EBC – The Consortium of European Buil ding Control – perustettiin v. 1989 euroop palaisten rakennustarkastajien foorumiksi, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia ja tehdä yh teistyötä paremman rakentamisen eteen. Pääasialli sena työmuotona ovat olleet keväisin ja syksyisin jär jestettävät työkokoukset vuorotellen eri maissa. Suo messa on kokoonnuttu kolmasti. Toisena tärkeänä työmuotona on laatia vertailevia selvityksiä rakenta misen määräyksistä ja viranomaiskäytännöistä. Havaintona on Euroopan eri maiden raken nusvalvonnan järjestelmien tietynasteinen erilai suus. Yhtä yhtenäistä mallia ei ole. Sen sijaan voi daan erotella yhteisiä nimittäjiä ja ryhmitellä järjes telmiä eri kategorioihin. Luonnollisena selityksenä eroavuuksille on vuosisataiset perinteet ja Euroo pan jakautuminen oikeus- ja hallintokulttuuriltaan eri leireihin. Aglosaksinen common law (tapausten, ei niinkään normien kautta rakentuva järjestelmä), germaaninen ankaran normatiivinen ja kolmante na romaaninen, yksityisoikeuden kodifikaatioon perustuva Napoleonin järjestelmä ovat päälohkot. Eurooppaoikeus on uusin tulokas, jonka tehtäväksi on tullut yrittää löytää kulttuurierojen keskeltä yh teistä säveltä. Selvityksiä Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on, paitsi CEBC:n toimesta, niin joissakin yliopistoissa kartoi tettu Euroopan eri maiden rakennusvalvonnan jär jestelmiä. Erityisesti Delftin Teknillisessä yliopistossa Alankomaissa on tehty systemaattisia vertailevia tar kasteluja. Henk Visscher on toiminut monessa selvi tysprojektissa asiantuntijana ja vetäjänä.1 CEBC:n toimesta laaditut selvitykset ovat tar kastelleet rakentamismääräysten eroavuuksia esim. esteettömyyden, paloturvallisuuden, rakenteellisen turvallisuuden yksityiskohtien jne. osalta. Yleisem min on kartoitettu muun muassa yksityisen tarkas tustoiminnan laajuutta ja koko rakennusvalvonnan filosofiaa ja päämäärää tavoiteltaessa parempaa ra kentamisen laatua. EU:n sääntelyn laajentuminen ja tiukentumi nen näkyy enenevässä määrin myös rakentamisen sektorilla. Erityisesti energiatehokkuutta koskevat direktiivit sekä rakennustuotteiden sääntely, ensin Rakennettu Ympäristö 4/15 25 26 Rakennettu Ympäristö 4/15 Kuva: Lauri Jääskeläinen direktiivin ja nyttemmin asetuksen kautta, muovaa vat väistämättä jäsenvaltioiden rakennusvalvonnan toimintaa. Suuria periaatteellisia eroja syntyy sitä kautta, mitä eri tehtäviä jäsenvaltioissa julkiselle rakennus valvonnalle kuuluu. Luotettavan kuvan saamiseksi pitäisi tuntea kunkin maan maankäytön suunnitte lun järjestelmät. Niissä on kuitenkin niin huomatta via hallinnollisia eroja, että erojen hahmottaminen ja kytkennät rakennusvalvontaan tuottaa vaikeuk sia. Mitään kattavaa kokonaisselvitystä aihepiirin ympäriltä en ole löytänyt. Maailmanpankki (World Bank) on tehnyt syste maattista työtä selvittääkseen maailmanlaajuisesti hallinnollisia ja byrokraattisia esteitä yritysten etab loitumisen näkökulmasta. Vuosittain julkaistaan laa joja raportteja, jotka kattavat periaatteessa koko maa pallon. Vuosikausien ajan on muun muassa raportoi tu, minkälaista hallintoa ja millaisia määräyksiä eri maissa kytkeytyy kuvitteelliseen rakennushankkee seen, joka vertailtavuuden vuoksi on pysynyt vuosi kausia samanlaisena. Kuvitteellinen hanke on kaksi kerroksinen varastorakennus, jonka laajuus on 1 300 m². Kerroksen sisäkorkeus on 3 m. Rakennuspaikka, joka ei sijoitu teollisuusalueelle tai vastaavalle val miiksi kaavoitetulle vyöhykkeelle, on suuruudeltaan 929 m². Hankkeeseen ryhtyvä omistaa ko. rekisteris sä olevan rakennuspaikan, jonne on toimivat yhtey det. Suunnittelun on tehnyt lisensoitu arkkitehti. Ra kennustyön toteutusaika on 30 viikkoa, missä ei ole mukana rakentamisen edellyttämät hallinnolliset ja muut lupaprosessit. Kysely mittaa viranomaisproses sien edellyttämää vähimmäisaikaa kalenteripäivissä sekä viranomaisten perimiä maksuja. Esimerkkitapauksesta on tehty indikoitu tarkas telu vuodesta 2005 vuoteen 2013. Tarkastelu kattaa 183 maata. Suomi sijoittuu tässä tarkastelussa sijalle 23. Ykkösenä on Hong Kong.2 Takavuosista on Suo men sijoitus hieman pudonnut. Esimerkiksi vuon na 2009 Suomi oli ko. kuvitteellisen hankkeen lupa käsittelyn kolmanneksi nopein (38 päivää).3 Tiedot kerätään maakohtaisilla kyselyillä asiantuntijoilta. Suomen osalta vastaajat ovat tulleet pitkälti yksityi seltä sektorilta, lähinnä asianajotoimistoista. Raken nuslupien osalta olen vastannut kyselyyn n. 10 vuo den ajan. Maailmanpankki on erityisen kiinnostunut tietämään kaikista lainsäädännöllisistä ja hallinnol lisista uudistuksista, joilla prosesseja on kehitetty asiakasystävällisemmiksi. Myös korruption vastai nen taistelu on ykköskysymyksiä. Maailmanpankin tutkijat ovat tehneet johtopäätöksen, jonka mukaan, mitä monimutkaisemmat ja vaikeammat lupapro sessit, sitä enemmän on korruptioherkkyyttä.4 Uusimuotoista rakennusvalvontaa selvittäneen, rakennusneuvos Aila Korpivaaran johdolla toimi neen työryhmän loppuraporttiin sisältyy neljäsi vuinen selvitys rakennusvalvonnan tehtävien siir tymisestä yksityisten toimijoiden hoidettavaksi David Smith on hoitanut CEBC:n Presidentin (puheen johtajan) tehtävää vuodesta 1996. Lokakuussa Milanossa valitaan hänen seuraajansa. Smithin takana aiemmin CEBC:n varapuheenjohtajana toiminut Yves Pianet. EU-maissa.5 Selvitys perustuu edellä jo mainittui hin lähteisiin, kuten mm. CEBC:n raportteihin. RYlehdessä on säännöllisesti julkaistu laatimiani kat sauksia CEBC:n kokouksissa käsitellyistä aiheista.6 Vuonna 2007 laadin ympäristöministeriölle suppe ahkon katsauksen rakennusvalvonnan tilanteesta Euroopan joissakin maissa.7 Eroja Maailmanpankin uusin Doing Business -selvitys (2015) on tarkastellut maankäytön suunnittelun roo lia osana rakentamisen viranomaisprosesseja8. Ylei senä johtopäätöksenä on, kuinka toimiva zoning, joka edellyttää jonkintasoista maankäytöllistä lupaa (planning permission) ennen rakentamista, tai ennen rakennusluvan jättämisen mahdollisuutta, helpottaa ja nopeuttaa rakennuslupaprosessia. Eurooppalai sina ääriesimerkkeinä tuodaan esiin Belgia ja Ruot si. Belgiassa vain suuret rakennushankkeet vaativat varsinaisen kaavoitusluvan. Kaavoituslupa samalla takaa ongelmattoman rakennusluvan, koska jo kaa voituslupavaiheessa tulee projekti esittää riittävän yksityiskohtaisesti. Pienemmissä hankkeissa suunni telmien tulee vastata eri hallinnollisten tasojen mää rittelemiä reunaehtoja. Ruotsi esiintyy raportissa esi merkkinä maasta, jossa lähes kaikki asuinrakenta minen edellyttää vuosia kestävää yksityiskohtaista kaavoitusta. Kuitenkin, kuten raportissa selostetaan esim. Tukholman käytäntöjä, yli puolet rakennus hankkeista poikkeaa kaavoista niin paljon, että ra kennusluvan saamiseksi joudutaan joko suunnitel mia muuttamaan, tai muuttamaan kaavaa. Ja tämä taas kestää keskimäärin 18 kuukautta. Suomi lukeutuu zoning-vertailussa ryhmään, jossa kaavoituksellinen tarkastelu tarvitaan ennen rakentamista yleensä, muttei aina. Meidän suunnit telutarveratkaisu on eräänlainen planning permission. Euroopan maista samaan kategoriaan sijoittuvat mm. Ranska, Latvia ja Liettua. Kaavoitusluvat ja zoning on tässä lyhyessä artik kelissa jätettävä rakennusvalvonnallisen tarkastelun ulkopuolelle, olkoonkin, että niillä on läheiset kyt kennät rakennuslupakäytäntöihin. Sama koskee ky symystä itse rakentamista koskevien lupien myön tämisestä siltä osin, mitkä viranomais- tai muut ta hot niitä käsittelevät. Monissa maissa rakennustar kastajat eivät toimi varsinaisina lupaviranomaisina, joille esim. kuuluisi kaupunkikuvalliset ja vastaavat kysymykset. Yleensä rakennusvalvontakäytäntöjä vertailtaessa tarkastellaan kysymystä teknisistä ra kentamismääräyksistä ja niiden noudattamisen tar kastamisesta lupavaiheessa; rakennustyönaikaises ta valvonnasta; ja kolmanneksi valmiin rakennus kohteen käyttöönotosta. Uusimuotoista rakennusvalvontatointa koske vassa raportissa on rakentamismääräysten tarkastamisen osalta löydetty Euroopasta viisi erilais ta pääluokkaa: 1. Viranomainen tarkastaa (Tanska, Hollanti, Italia, Espanja) 2. Viranomainen tarkastaa, ellei siirrä yksityiselle (Suomi, Saksa) 3. Voi valita julkisen tai yksityisen (Englanti ja Wales) 4. Yksityinen tarkastaa (Romania, Ranska osittain) 5. Ei lainkaan pakollista (Ranska osittain, Belgia). Rakennustyönaikaisen valvonnan osalta on maat ryhmitelty kuuteen luokkaan: 1. Viranomainen vastaa (Hollanti, Slovakia) 2. Viranomainen vastaa, ellei siirrä yksityiselle (Suo mi, Saksa) 3. Voi valita julkisen tai yksityisen (Englanti ja Wa les) 4. Sekä viranomais- että yksityistä valvontaa (Ruotsi, Norja, Itävalta, Tšekki, Italia, Puola, Espanja 5. Yksityinen (Belgia, Tanska, Ranska, Romania) 6. Ei lainkaan pakollista (Portugali). Rakennuksen käyttöönoton osalta edellytetään useimmiten viranomaisen lopputarkastusta. On maita, joissa riittää työstä vastanneen tahon ilmoitus töiden valmistumisesta. Noin kahdessa kolmasosas sa maista tarvitaan erillinen käyttöönottolupa. Kun otetaan huomioon lupavaihe ja rakennus työnaikainen valvonta, voidaan erottaa kolme pe rustyyppistä valvontajärjestelmää: 1. Viranomaisperusteinen järjestelmä (Hollanti, Slovakia) 2. Sekamuotoinen järjestelmä (Suomi, Ruotsi, Nor ja, Tanska, Italia, Ranska, Saksa) 3. Dualistinen järjestelmä (Englanti ja Wales). Tuloksia Erityisesti CEBC:n piirissä on kannettu huolta raken nustarkastuksen vaikuttavuudesta ja mahdollisuuk sista estää rakentamisen virheitä ja edistää rakenta misen hyvää lopputulosta. Tarkastelutapa on erilai nen kuin Maailmanpankilla, joka ei ole toistaiseksi arvioinut rakennusvalvonnan hyödyllisyyttä kuin lä hinnä korruption kitkemisen kannalta. Saksa osavaltioineen on ollut kiinnostava esi merkkimaa eri osavaltioiden poikkeavan lainsää dännön johdosta. Saksassa lähdettiin tiukkaa raken nusvalvontaa dereguloimaan Baijerin osavaltion mallin pohjalta 1990-luvulla. Perinteinen raskaak Kuva: Lauri Jääskeläinen Hugh Johnson hoiti CEBC:n pääsihteerin ja rahastonhoitajan tehtävää mallikkaasti toistakymmentä vuotta. Islannin kokouksessa kesäkuussa uudeksi pääsihteeriksi valittiin Martin RussellCroucher. Kuvassa Hugh Johnson Euraasian ja Amerikan mannerlaatan liittymää ihmettelemässä Reykjanesissä Islannissa. Rakennettu Ympäristö 4/15 27 Kuva: Lauri Jääskeläinen CEBC:n kevään 2014 kokous oli pilvenpiirtäjien dominoimassa Frankfurt am Mainissa. si mielletty Prüfingenieur-järjestelmä jäi Baijeris sa voimaan lähinnä vain eräiden erityiskohteiden osalta. Baijerin helpotuksia lähdettiin seuraamaan muissakin osavaltioissa. Enää vain Brandenburgin osavaltiossa vaaditaan kattavasti riippumatonta ra kennesuunnitelmien ja -laskelmien tarkastusta ul kopuolisen Prüfingenieurin (tarkastusinsinöörin) toimesta. Kustannukset kolmannen osapuolen tar kastusinsinöörin käytöstä ovat keskimäärin yhden prosentin luokkaa laskettuna perusrakennuskus tannuksista. Tätä on rakennuttaja- ja poliittisella taholla pidetty liian suurena. Kun riippumattoman ulkopuolisen tarkastuksen vaikuttavuutta on Bran denburgissa selvitetty, on ainakin tarkastusinsinöö rien oman yhdistyksen mukaan yhden euron tar kastuspanoksella vältetty keskimäärin viiden euron edestä virheitä ja niiden korjauskuluja. Huomatta va on, että riippumaton tarkastusinsinööri kantaa myös vastuun tarkastamastaan kohteesta. Saksan esimerkki on tyypillinen deregulaatioi neen ja yksityistämisineen. Molemmat ovat olleet vallitsevana trendinä Euroopassa parinkymmenen vuoden ajan. Samaan aikaan kun määräyksiä halu taan lieventää, kannetaan poliittisella tasolla huolta rakentamisen laadusta ja virheistä. Esimerkiksi Hol lannissa on arvioitu rakentamisen virhekustannus ten olevan luokkaa 11 % rakennussektorin vuotui sesta liikevaihdosta9. Jotta määräysten ja valvonnan lieventämisen dilemma toimisi, tarvittaisiin tilalle muun tyyppisiä mekanismeja takaamaan parempaa rakentamisen laatua. Mekanismit voivat olla lähin nä erityyppisiä sertifiointi- ja auktorisointijärjestel miä. Napoleonin kodifikaation omaksuneissa mais sa (Ranska, Belgia) olennaisessa roolissa ovat joko pakolliset tai vapaaehtoiset virhe- ja vastuuvakuu tukset. Myös Englannissa on vakuutusten merkitys kasvanut. Kun CEBC:n piirissä on tarkasteltu kysymystä rakennusvalvonnan tuottamasta lisäarvosta, on to 28 Rakennettu Ympäristö 4/15 dettu tehtävä vaikeaksi. Ei ole juurikaan käytössä luotettavaa empiiristä ja systemaattista tietoa, kuin ka paljon on rakennusvalvonnan avulla pystytty vir heitä karsimaan ja estämään. Kuitenkin juuri tämän on nähty olevan rakennusvalvonnan olemassaolon tärkeimpiä perusteita. Uusimpia esimerkkejä Vuorotellen eri maat uudistavat rakentamista koske vaa lainsäädäntöänsä ja samalla rakennusvalvonta käytäntöjänsä. Vertailevat selvitykset ovat apuna, kun yritetään ottaa oppia eri maiden omaksumista hyvis tä ratkaisuista ja käytännöistä. Kiintoisa on Islannin tuore uudistus. Rakenta mista koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuo sina 2011–2012. Samalla kehitettiin sähköinen lu pahakemusjärjestelmä, joka on saatu lopullises ti käyttöön vuosina 2014–2015. Tärkeässä roolis sa on Islannin Rakentamisviranomainen (Iceland Construction Authority, ICA). ICA vastaa rakenta mista koskevan normiston kehittämisestä, mukaan luettuna sähköturvallisuus. ICA myös valvoo paikal lisia palokuntia. Islannin uusi lainsäädäntö edellyttää kaikilta keskeisiltä toimijoilta joko sertifiointia tai lisenssiä, mitä täydennetään pakollisella laadunvalvontajär jestelmällä. Lisensoijana toimii ICA. Keskeiset toi mijat ovat suunnittelijoita, työnjohtajia ja rakennut tajakonsultteja. Työnaikaiset tarkastukset edellyte tään tehtäväksi standardisoitujen manuaalien mu kaisesti; tämä vaatimus tulee voimaan tänä vuonna. Vuonna 2018 siirrytään tarkastusten osalta pakol lisiin auditoituihin tarkastusyhteisöihin tai akkre ditoituihin rakennusviranomaisiin. Rakentamis prosessi tulee hoitaa digitaalisesti Islannin Raken tamisviranomaisen (ICA) tietokannan (database) avulla; tämä vaatimus tulee voimaan tänä vuonna (2015). Kaikki rakentamista koskeva sääntely keski tetään Islannin Rakentamisviranomaiselle. ICA toi sin sanoen hoitaa tietokantaa ja konstruoi portaa lin rakentamisprosesseihin. Tietokanta tulee sisäl tämään Islannissa myönnetyt ja myönnettävät ra kennusluvat piirustuksineen, tarkastusmanuaalit ja vastaavat sekä luettelon lisensoiduista ammatti laisista. Kaikki työnaikainen tarkastus raportoidaan ICA:n portaalin kautta. Yhteydet paikallisiin rakennusvalvontoihin (n. 50 kpl) on toteutettu vuonna 2014. Järjestelmä on selvästi sukua Suomen Lupapiste.fi-palvelulle, jo hon islantilaiset ovat tutustuneetkin. Irlannin vuonna 2014 voimaan tullut lainsää däntö on periaatteiltaan Islannin kaltainen. Irlan nin talouden kuumina vuosina 2002–2008 ei raken tamisen laatu toteutunut tarkoitetulla tavalla. Osa syynä pidetään kunnallisen rakennusvalvonnan samanaikaista alasajoa. Rakennuslupaan riitti muu tama täytetty A4-lomake. Esimerkiksi piirustuksia ei toimitettu viranomaisille. Työnaikaisia katselmuk sia ei ehditty pitää. Kun buumi päättyi, kaatuivat ra kennusvirheet osin veronmaksajien maksettavaksi. Keskenjääneet rakennusprojektit ja asunnot, jois sa ei käytännössä pystynyt asumaan, olivat todelli suutta. Uusi lainsäädäntö asettaa vastuun rakennut tajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Kaikkien keskeisten toimijoiden pitää kuulua oman ammatti alansa rekistereihin: arkkitehtien arkkitehtirekiste riin, rakennesuunnittelijoiden insinöörirekisteriin ja tarkastajien tarkastajien rekisteriin. Rakennus työn tarkastaa siihen erikseen oikeutuksen saanut ja sertifioitu asiantuntija. Julkinen rakennusvalvonta pitää kohteessa vähintään yhden katselmuksen. Pa loviranomainen on mukana konsultoimassa osassa kohteita. Määräysten ja proseduurien laiminlyönti on rikkomus, joka saatetaan seuraamusharkintaan. Sähköistä asiointia varten on yksi valtakunnallinen järjestelmä: www.localgov.ie. Myös Norja on uudistanut rakentamista kos kevan lainsäädäntönsä 2010-luvulla. Uudistuksis sa hylättiin omavalvonta, ja siirryttiin puhumaan riippumattomasta kontrollista. Riippumaton ulko puolinen valvonta on kriittisissä kohteissa pakol lista. Sen lisäksi kunta voi arvioinnin kautta mää rätä ulkopuolisen valvontaorganisaation suoritta maan valvontaa. Jos ulkopuolinen valvonta havait see hankkeessa virheitä ja puutteita, joita ei korjata, tulee valvontaa suorittavan tahon ilmoittaa siitä vi ranomaiselle. Myös kunnalle kuuluu velvoite suorit taa valvontaa. Laki kuitenkin mahdollistaa sen, että kunta mitoittaa oman valvontansa resurssiensa ja osaamisensa mukaan. Yhteistyö valvonnassa mui den kuntien kanssa on lain nimenomaisen sään nöksen mukaan sallittua. Tulevaisuuden näkymiä Yhteenvetona voi väittää, että eroista huolimatta on eurooppalainen rakennusvalvonta perustaltaan ja toimintatavoiltaan yhtenäisempi kuin ovat rakenta mista koskevat sisällölliset määräykset. Rakentami sen teknisissä määräyksissä on huomattavia eroja, vaikka EU on esimerkiksi rakennustuotteiden osal ta yhtenäisyyttä tuonut. Energiatehokkuus on ollut viime vuosien imperatiivina, mutta direktiivi on jät tänyt implementointiin jäsenvaltioille pelivaraa. Ky syntää uudentyyppiselle rakennusvalvonnalle on sitä mukaa kun rakennukset muuttuvat yhä monimutkai semmiksi. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on välttämätöntä, jotta riskejä voidaan ehkäistä ennalta. Rakennusten kunnossapito ja kuluttajansuoja kysymykset ovat nouseva kysymys. Suomen uusi laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turval lisuuden arviointia koskeva laki (300/2015) on mel ko ainutlaatuinen ja edistyksellinen esimerkki tule vasta kehityssuunnasta. Sähköiset lupahakemusjär jestelmät ovat lopullisesti murtautumassa yleiseen käyttöön. ■ LAURI JÄÄSKELÄINEN Visscherin kumppaneineen kirjallinen tuotanto on laaja. Mainittakoon vain esim.: Building control in five European countries (Visscher, Delft University Press 1993); Building regulations in Europe Part I (Meijer – Visscher – Sheridan, Delft University Press 2002); Building regulations in Europe Part II (Sheridan – Visscher – Meijer, Delft University Press 2003); Deregulation and privatization of European building-control systems? (Meijer – Visscher 2006); Dynamics of building regulations in Europe (Visscher – Meijer 2007); Building regulations from an European perspective (Meijer – Visscher 2008); Comparison of tasks and responsibilities in the building control systems of European Union countries, Pedro – Meijer – Visscher 2008). 2 Doing Business 2014. The World Bank. ISBN 978-0-82139984-2. 3 Doing Business 2010. The World Bank. ISBN 978-0-82137961-5. 4 Doing Business 2010, s. 17. 5 Uusimuotoinen rakennusvalvontatoimi. Aila Korpivaara ja Santeri Syrjälä (toim.). Ympäristöministeriön raportteja 9/2015, s. 42–45. 6 Rakennusvalvonta 1/1999 s. 28–32; RY 1/2002 s. 70–73; RY 1/2004 s. 60–63; RY 1/2006 s. 14–17; RY 1/2008 s. 53–56; RY 4/2009 s. 19–22; RY 4/2012 s. 50–53. 7 Jääskeläinen: Huomioita rakennusvalvontaa koskevien säännösten tilanteesta joissakin Euroopan maissa. 30.11.2007. 8 Zoning and urban planning. Doing Business 2015, s. 53– 59. ISBN 978-1-4648-0351-2. 9 USP Marketing Consultancy 2008. 1 Rakennettu Ympäristö 4/15 29 ARI SAARINEN Ääniympäristö on tärkeä osa rakennettua ympäristöä Yhteiskunnan eri toiminnoista aiheutuu ääntä sekä värähtelyä, jotka riittävän voimakkaina tai ominaispiirteittensä vuoksi koetaan meluna tai tärinänä. Rakennetussa ympäristössä melua syntyy liikenteestä, teollisuudesta, työmaista ja ulkoilmatapahtumista. Asunnoissa meluhaittaa voi aiheutua rakenteiden ja rakennusosien riittämättömästä ääneneristävyydestä, taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä, puutteellisista asennuksista tai piittaamattomuudesta talon järjestyssäännöistä. E linympäristön viihtyisyys, koetun laadun myönteinen ominaisuus tai vaikutelma, muo dostuu eri tekijöiden, kuten näkymä, ääni, tuoksu, turvallisuus ja puhtaus, yhteisvaiku tuksesta. Melu vähentää viihtyisyyttä erityisesti asu miseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla. Melu aiheuttaa kustannuksia rajoittamalla mm. maankäyt töä ja rakentamista, sekä vähentämällä reaaliomai suuden ja asuinympäristön arvoa tai arvostusta. Ääniympäristöllä on sairastavuutta lisäävä tai vähentävä vaikutus. Haitat kansanterveydelle ai heutuvat mm. unihäiriöistä, sekä sydämen ja ve renkiertoelimistön toimintahäiriöistä. Melusta ai heutuvien tautien tai sairauksien menetetyt hyvän elämänlaadun elinvuodet (DALY) ovat EU:ssa vuo sitasolla 61 000 vuotta sydän- ja verisuonitautien, 903 000 vuotta unihäiriöiden ja 654 000 vuotta me lun häiritsevyyden osalta.1 Valtioneuvosto kiinnitti vuoden 2006 periaate päätöksessään huomiota meluntorjunnan tavoit teisiin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. 2 O ngelmien ennaltaehkäisy ja haittojen vähentä minen edellyttävät meluntorjunnan huomioon ottamista läpäisevästi melua aiheuttavaa toimin taa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuoteen 2020 mennessä melualueilla asuvien määrä tulisi olla vä hintään 20 prosenttia eli noin 200 000 asukasta pie nempi kuin vuonna 2003. Päätöksen toteutuminen edellyttäisi tieliikenteen melupäästön pienenemis tä 3–5 dB. Melun haittavaikutuksista säännellään kattavasti Melun haittavaikutuksista säännellään laajasti EU:n ja kansallisin normein, vaikuttamalla melupäästön suuruuteen, melulle herkkien toimintojen sijoittu 30 Rakennettu Ympäristö 4/15 miseen, meluntorjuntaan ja ympäristössä sallittui hin melutasoihin. Kattavuus on tarpeen, sillä esimer kiksi tieliikennemelulle altistumisen voimakkuuteen vaikuttavat liikennevälineen melupäästön raja-arvo, liikennemäärä, ajonopeus, raskaan liikenteen osuus, tien nousut ja laskut, päällyste, renkaat ja rengas tyyppi, toimintojen sijoittelu, liikenteen tilavarauk set, suoja-alueet, maanpinta, meluesteet, rakennus ten sijoittelu, asuntojen pohjaratkaisut, sekä raken nuksen vaipan ääneneristävyys. Meluntorjuntaa sivuavia määräyksiä sisältyy ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen, terveel lisen ja viihtyisän ympäristön turvaamiseen, val takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteut tamiseen, kaavoitusmenettelyn ja rakentamisen ohjaukseen, liikennejärjestelmien suunnitteluun, terveydelle haitallisiin toimintoihin ja kiinteistön tai rakennuksen käyttöön siten, ettei siitä aiheudu naapurustolle kohtuutonta haittaa. EU:n melupääs tödirektiiveillä vaikutetaan teollisuuden toimintaan edistämällä meluttomampien tuotteiden suunnitte lua, tuotantoa ja markkinoille saattamista. Ympäristönsuojelulain uudistuksessa lakiin si sällytettiin perussäännös ääniympäristön laadusta. Kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ää niympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittä vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavassa määrin. Ympäristölaatuvaatimukset ja -tavoitteet voivat olla erilaisia eri melulähdetyy peille ja eri alueille. Ympäristön pilaantumisena pi detään myös ympäristön yleisen viihtyisyyden vä hentymistä arvioituna yleisen edun kannalta. Me lutason lisäksi myös melulähdetyypin muita haitta vaikutuksia aiheuttavat ääniominaisuudet voidaan huomioida sääntelyssä. Haitan ehkäisy – lainsäädäntö ja meluntorjunta Akustinen ilmiö Alueidenkäyttöön liittyvä sääntely Rakentamisen ja melutason sääntely Laitteiden äänitekninen suunnittelu ja suojaus Tekninen meluntorjunta, kuten meluesteet ja -vallit Rakennuksen vaipan ja seinäkkeiden ääneneristävyys, talotekniset laitteet Melupäästö (Emissio) Äänen eteneminen Melutaso (Immissio) Todentaminen ja valvonta Mittaminen ja laskentamallit Meluhaittaa hallitaan eri toimin. Asetus asunnon ja muun oleskelutilan tervey dellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantun tijoiden pätevyysvaatimuksista laajentaa asumister veysohjeen soveltamisalaa. Asetuksen keskiäänita sojen toimenpiderajat asunnoissa ja muissa oles kelutiloissa koskevat sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolelta aiheutunutta melua. Rakentamismää räyksissä on jatkossa nykyistä kattavammin huomi oitava rakennusten vaipan ääneneristävyys. Suomen rakentamismääräyskokoelman äänitek niset määräykset uudistetaan vuoteen 2018 men nessä.3 Rakenteiden ja rakennusosien ääneneristä vyyttä tai taloteknisistä laitteista tai puutteellisista asennuksista aiheutuvaa melua ei voida pitää hy väksyttävänä, jos uni tai lepo häiriintyy tai jos kes kittymistä tai luottamuksellisuutta tai kommuni kointia vaativa toiminta ei ole käytännössä mahdol lista. Tieliikenteen melun vähentäminen on meluntorjunnan tärkein painopiste Painetta melualueiden, useimmiten maanteiden ja katujen, välittömään läheisyyteen rakentamiseen on aiheuttanut sopivien kaavoitettavien alueiden puute ja melualueiden laajuus. Hyvät liikenneyhteydet tai asunnon sijainti ydinkeskustoissa on usein toivottua. Useimmiten se tarkoittaa tällöin myös altistumista melun haittavaikutuksille. Meluntorjunnan tavoitteiden toteutumisen kan nalta oleellista on maanteiden ja katujen liikenteen melualueilla altistuvien vähentäminen. Yhdistele mällä eri meluntorjuntakeinoja on 5 dB melutason pienentäminen mahdollista ja esimerkiksi Helsin gissä melulle (Lden) altistuvien määrä vähenisi täl löin 36 % eli 87 200 asukasta. Yömelulle (Ln,yö) altis tujien määrä vähenisi 56 %, eli 90 200 asukasta. Li säksi yli 65 (Lden) ja yli 60 dB (Ln,yö) melualueilla asu vien määrä pienenisi merkittävästi.4 Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja eheytymi nen edellyttävät meluntorjunnan huomioimista ra Kuva: Maria Uotinen Kuva: Ari Saarinen Laitteiden melupäästön rajaarvoihin liittyvä EUsääntely Tieliikenteen meluntorjunta on keskeistä rakennetussa ympäristössä. Rakennettu Ympäristö 4/15 31 Kuva: Wikipedia Ääniympäristön laatu vaikututtaa ihmisen hyvinvointiin. kennusten sijoittelussa, asuntojen tilasuunnittelus sa ja rakennusten vaipan toiminnallisuuden mitoi tuksessa. Lisärakentaminen voi mahdollistaa pihaalueiden ääniympäristön laadun paranemisen, kun rakennukset sijoitetaan äänen etenemistie huomi oiden. Meluherkkien huonetilojen, kuten makuuja olohuoneiden, sijoittaminen hiljaisen julkisivun puolelle voi olla tarkoituksenmukaista. Korjausra kentamiskohteissa rakennuksen lämmöneristystä parannettaessa vaipan ääneneristävyyden lisäämi nen erityisesti melualueilla edistää asumisviihty vyyttä asuntojen melutason pienentyessä. Lasituk sella voidaan parantaa parvekkeen ääniolosuhteita. Ääniympäristön laadun parantaminen edellyttää uusia menettelytapoja Rakennetun ympäristön akustista laatua voidaan pa rantaa yhdistämällä ääniteknistä ja yhdyskuntasuun nittelua, sekä määrittämällä tavoiteltavat ääniolo suhteitten suunnitteluparametrit. Tarkoituksenmukainen ääniympäristö lisää ja vahvistaa rakennetun ympäristön esteettisyyttä ja monikäyttöisyyttä edistäen sen soveltuvuutta kai kille5, kuten esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisten helpompaa liikkumista ja kommunikointia akusti sesti hyvin suunnitelluissa tiloissa. Laadukas ääni ympäristö parantaa elämänlaatua myös välillisesti, esimerkiksi houkuttelemalla liikkumaan viihtyisäs sä ympäristössä. Akustinen laatu on erityisen tärkeää julkisissa ti loissa, kuten auditorioissa, asemilla, puistoissa, au kioilla, kävelykaduilla, pihoilla, liikuntapaikoilla ja uimarannoilla. Meluntorjunnan haasteena ovat vaikutusten moninaisuus ja niukat resurssit Meluntorjuntaan liittyvät haasteet johtuvat erityises 32 Rakennettu Ympäristö 4/15 ti sen poikkitieteellisestä ja yhteiskunnan eri toimin toihin kohdistuvasta luonteesta. Melun tuotolle on olemassa usein yhteiskuntapoliittisesti hyväksyttävä motiivi, tarve ja oikeus toimintaan. Riittävä, taloudel lisin ja käytännöllisin tulos saavutetaan usein vain eri meluntorjuntakeinoja yhdistelemällä. Resursseja on gelman laajuuteen ja ratkaisujen kustannusvaikutuk siin nähden on niukasti. Melun haittavaikutuksia on voitu pienentää sää tämällä melulle annetuista ohjearvoista. Vaikutuk set eivät kuitenkaan ilmene kaikilla alueilla ja halu tussa määrin. Kaikkein tiheimmin asutuilla alueilla melutason ohjearvojen alittuminen ei ole osoittau tunut mahdolliseksi, johtuen pääasiassa liikenne välineiden melupäästön suuruudesta ja liikenne tiheydestä. Meluntorjuntatoimenpiteitä on pyritty kohdistamaan teknistaloudellisesti järkevästi me lulle altistuneiden määrän ja melutasojen pienen tämiseksi. Melukartoitukset ovat mahdollistaneet resurssien ja torjuntatoimien kohdistamisen ajalli sesti ja paikallisesti oikein. Rakennetun ympäristön akustiseen laatuun on kiinnitetty vain vähän huomiota. Kaupunkisuunnit telussa sen merkitys viihtyisyyteen vaikuttavana te kijänä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä parem min. Miellyttävä ääniympäristö palvelee monia yh dyskuntasuunnittelun tavoitteita, kuten virkistystä, liikuntaa, sosiaalista vuorovaikutusta tai kulttuurin edistämistä. Maan korkean hinnan vuoksi on julkis ten tilojen optimaaliseen toimivuuteen panostami nen myös taloudellisessa mielessä perusteltua. ■ Filosofian lisensiaatti Ari Saarinen. Ympäristöneuvos. Ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto. WHO, JRC. Burden of disease from environmental noise, 2011. 2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta. Ympäristöministeriön raportteja 7 | 2007. 3 Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 osa. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, määräykset ja ohjeet 1998 4 Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. Ympäristöministeriö 2013. 5 Ljudlandskap för bättre hälsa. Resultat och slutsatser från ett multidisciplinärt forskningsprogram 2008. Arbetsoch miljömedicin. Sahlgrenska Akademin vid Göteborgs universitet. 1 KATRI ISOTALO Meluntorjunnan vaikutukset jäävät vaille huomiota Liikennemelulle altistuvien arviointi ontuu yhtenäisen menetelmän puuttuessa. EU:n yhteinen arviointimenetelmä tuo apua strategisen tason melukartoitukseen. J opa 900 000 suomalaisen arvioidaan altistuvan melulle asuinympäristössään. Tämä on tulos ympäristöministeriön koko Suomen kattavasta meluarviosta vuodelta 2005. Tuoreempi tutkimus vuodelta 2012 kertoo, että lähes puolet helsinkiläisistä asuu alueella, jossa 55 desibelin meluraja ylittyy. Määrä kasvoi 42 prosen tista 48 prosenttiin viidessä vuodessa. Tässä tutki muksessa selvitettiin EU:n ympäristömeludirektii vin mukaisesti yli 100 000 asukkaan kaupungit sekä asuinalueet pääliikenneväylien ja lentokenttien lä heisyydessä. Noin 90 prosenttia melusta on tieliikenteen ai heuttamaa. Kaupunkinopeuksilla suurin melun lähde on auton moottori. Kun nopeus kasvaa, pa hin ulina lähtee renkaista. Kuva: Helsingin kaupunki Liikenteen melu ei ole suurinta Helsingin keskustassa vaan pääväylien läheisyydessä. Rakennettu Ympäristö 4/15 33 Kuva: Olli Kontkanen Julkisivulaskennan (vasen kuva) mukaan rakennus on meluvyöhykkeellä 55–60 dB ja ruudukkolaskennan (kuva oikealla) mukaan 60–65 dB. Molempia menetelmiä käytetään. Euroopassa melulle altistuu yli 125 miljoonaa ihmistä eli joka neljäs eurooppalainen, ja ympäris tömelu aiheuttaa vähintään 10 000 ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Ympäristömelu on pienhiukkasten jälkeen laajin ympäristöongelma maailmassa. Melun haittavaiku tusten vähentämiseksi Euroopan neuvosto hyväksyi ympäristömeludirektiivin vuonna 2002, mutta yh teiset arviointimenetelmät saatiin hyväksyttyä vas ta vuonna 2014. Meludirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön ympäristönsuojelulain muutoksella vuonna 2004. Kaksi vuotta myöhemmin valtioneuvosto teki peri Ympäristöaltisteiden kuten melun kansanterveydellistä merkitystä voidaan arvioida käyttäen mittana altistumisesta aiheutuneiden sairauksien (tai lievempien terveyden häiriöiden) vuoksi menetettyjä hyvän elämänlaadun elinvuosia (DALY, Disability Adjusted Life Years). Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ovat arvioineet EU jäsenvaltioiden melusta johtuvia DALY lukumääriä seuraavasti (WHO, JRC 2011): • Sydän- ja verisuonitaudit 61 000 vuotta • Lasten kognitiiviset häiriöt 45 000 vuotta • Unihäiriöt 903 000 vuotta • Tinnitus 22 000 vuotta • Melun häiritsevyys (kiusallisuus) 654 000 vuotta Lähde: Ympäristöministeriö 2013. 34 Rakennettu Ympäristö 3/15 aatepäätöksen ympäristömelulle altistuvien ihmis ten määrän vähentämiseksi 20 prosentilla vuodes ta 2003 vuoteen 2020. Tavoitteen toteutumista ja tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusta ei ole kuitenkaan kyetty seuraamaan tarkasti, sillä melulle altistuvien määrän arviointiin ei ole yksise litteistä menetelmää. Melulle altistuva henkilö määritellään hänen asuinpaikkansa melutilanteen perusteella. Meluta son ylittäessä päiväajan keskiäänitason 55 dB hen kilö lasketaan melulle altistuvaksi. Melun torjunnan vaikutuksia ei oteta riittävästi huomioon Meluasiantuntijana Sito Oy:ssä työskentelevä Olli Kontkanen selvitti viime vuonna diplomityössään Suomessa ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointia. Diplomityö vahvisti epäilykset siitä, että arviot melulle altistuvien ihmisten määrästä vaihtelevat merkittävästi menetelmästä riippuen. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa melulle al tistuvan henkilön määritelmä sekä melulaskennas sa käytetyt laskentamallit, laskentamenetelmät ja lähtötiedot. Ero eri menetelmillä arvioiduissa mää rissä vaihteli -72 ja 119 prosentin välillä. Esimerkiksi Helsingissä melulle altistuvien määrän lisääntymi nen selittyy vain osin kasvaneella asukasmäärällä. Suurempi selittäjä ovat muuttuneet arviointi- ja las kentamenetelmät. Kontkasen diplomityössä havaittiin, että 8–28 prosenttia melulle altistuviksi määritellyistä suo malaisista asuu vuoden 2000 jälkeen valmistuneis sa rakennuksissa. Kaupunkien tiivistyessä asuntoja Kuva: Tommi Ahlberg Kuva: Olli Kontkanen rakennetaan yhä meluisam mille paikoille, mutta samal la lainsäädännön asettamat vaatimukset meluntorjun nalle ovat kiristyneet. Nykyi set arviointimenetelmät ei vät kuitenkaan ota huomioon meluntorjunnan vaikutuksia. ”Ensinnäkin melulle altis tuvan henkilön määritelmä ei ota kantaa siihen missä me lulle altistuminen tapahtuu”, Kontkanen toteaa. Rakentamisessa on usein huomioitu meluvaikutukset esimerkiksi ulkoseinän ää neneristyksellä, sijoittamalla oleskelualueet rakennusmas sojen suojaan sekä parvek keiden lasituksella ja sijoit telulla. Koska melulle altistu minen mitataan rakennuksen ulkoseinästä, ei meluntorjun nan vaikutus näy juurikaan altistuvien lukumäärässä. ”Melulle altistuvien las kenta tehdään melulaskentaja paikkatieto-ohjelmistoilla määrittämällä asuinraken nuksen ulkoseinään kohdis tuva melutaso. Kun päiväajan melun 55 dB:n ohjearvo ylit tyy yhdessä kohtaa rakennuk sen ulkosivua, melulle altis tuviksi lasketaan kaikki tuos sa rakennuksessa asuvat”, Kontkanen selventää. Aina asukkaiden luku määräkään ei ole ajan tasal la. Epätarkkuutta aiheuttaa myös rakennus- ja huoneis torekisterin paikkatietojen epätarkkuus. ”Rakennuksen tai asukastiedon sijaintitark kuus voi heittää hyvinkin 10 metriä.” Kontkasen mielestä paik katieto-ominaisuuksia ei hyö dynnetä melulle altistuvien arvioinnissa vielä riittävästi. Kun melutieto on laskettu, se pitäisi yhdistää paikkatietoon. Näin voitaisiin seura ta tehtyjen meluntorjuntatoimien vaikutusta ja pa rantaa eri meluselvitysten vertailukelpoisuutta. Rakennetun ympäristön meluasioista ympäris töministeriössä vastaava ympäristöneuvos Ari Saarinen muistuttaa, että tärkeintä on, ettei melusta ai heudu kohtuutonta haittaa rakennuksen sisällä tai Melulle altistuvan henkilön määritelmässä ei oteta huomioon oleskeluympäristöä. Niinpä esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kivitalojen asukkaat lasketaan melulle altistuviksi, vaikka talossa olisi paksut kiviseinät, hyvät ikkunat ja oleskelualueet suojaisalla sisäpihalla. Valokuvassa korttelin Museokadun puoleista julkisivua. Rakennettu Ympäristö 4/15 35 Melun kokeminen on vaihdellut Melun kokeminen on sekä yksilöllistä että kulttuurisidonnaista. Länsimaissa melu liitetään usein voimaan ja tehokkuuteen: esimerkiksi höyrykoneisiin ei aluksi haluttu äänenvaimennusta, koska joidenkin tehtailijoiden mielestä koneen pauhu oli todistus sen tehokkuudesta. Suurin syy nykyajan meluun on 1950-luvulta kiihtynyt autoistuminen. Ympäristöongelman määritelmän se sai 1960–1970-luvulla, mutta jäi pian vakavampana pidettyjen ympäristöongelmien, kuten vesien pilaantumisen, jalkoihin. Melusta on tullut ainakin Helsingissä normi, johon kaupunkilaisten odotetaan sopeutuvan, vaikka siitä tasaisesti yleisönosastokirjoituksissa valitetaankin. Vastalääkkeeksi melulle on alettu hakea kaupungin hiljaisia paikkoja, tämäkin EU-direktiivin innoittamana. Lähde: Outi Ampuja: Meluongelman muotoutuminen, Yhdyskuntasuunnittelu 2011. pihan oleskelualueilla kuten parvekkeilla ja teras seilla. Ympäristöministeriön teettämässä asukasba rometrissä rakennuksen ääneneristys nousee aina merkittäväksi asumisviihtyvyystekijäksi. Sama tarkkuus helpommin Kontkanen selvitti myös tieliikennemelun laskenta mallin yksinkertaistamista. Tarvetta yksinkertaiste tulle menetelmälle olisi, sillä valtakunnallisen 3Dmelumallin tuottaminen on työlästä eli kallista. Tulokset osoittivat, että tieliikenteen melulle al tistuvien ihmisten määrä saatiin arvioitua yhtä luo tettavasti ilman 3D-maastomallia kuin 3D-maasto mallia käyttäen. Kontkasen menetelmässä ”maasto na” olivat rakennukset. Liikennetiedot tarvitaan yksinkertaistetus sa mallissakin tarkasti. Tärkein tieto on liikenteen määrä. Sen lisäksi tarvitaan tiedot tienpinnan laa dusta, ajoneuvojen nopeuksista ja raskaan liiken teen osuudesta. Nämä lähtötiedot saadaan hyvin maanteiltä, mutta ongelmia teettävät kaupungin katujen liikenne. Asemakaavavaiheessa meluselvi tysten liikennetiedot onkin syötettävä melumalliin usein käsipelillä. ”Yksinkertaistetulla menetelmällä saatujen tu losten perusteella voidaan tunnistaa ne ongelma kohteet, joista kannattaa tehdä tarkempi maasto mallipohjainen melulaskenta ja meluntorjunta suunnitelma”, Kontkanen toteaa. 36 Rakennettu Ympäristö 3/15 Kontkanen heittää kysymyksen kuntien raken nusvalvonnalle ja kaavoittajille: ”Osataanko melu selvityksiä vaatia? Esimerkiksi aina silloin, kun ra kennuksen lähellä on vilkasliikenteinen tie, melu selvitys pitäisi tehdä.” Uusi EU-tason menetelmä kasvattaa säätietojen merkitystä EU:n pitkään tekeillä olleet yhteiset laskentamenetel mät ovat strategisen melukartoituksen menetelmiä, joiden avulla seurataan yleistä kehitystä. Suomi on Ari Saarisen mukaan muiden Pohjoismaiden kanssa kartoituksen kärkikastia, joten suuria muutoksia uu det menetelmät eivät Suomeen tuo. EU:n meludirektiivissä määriteltiin jäsenvalti oille yhteiset laskentasuureet, arviointimenetelmät ja perusteet melukartoitukseen. Suositukset ohjei den pääpiirteistä laadittiin jo vuonna 2003, mutta näkemys tarkennetuista ohjeista yhteiseksi lasken tamenettelyksi valmistui vasta vuonna 2012. Viime vuonna hyväksyttyjen ohjeiden tulee olla käytös sä vuonna 2018. Suomessa pohditaan parhaillaan, otettaisiinko menetelmä käyttöön jo vuotta aiem min. Menetelmä tunnetaan nimellä Common Noi se Assessment Methods (CNOSSOS-EU). CNOSSOS-menetelmän edellyttämät ajoneuvo jen melupäästötiedot ovat Suomessa Saarisen mu kaan jo tiedossa. Raideliikenteestä tarvitaan ehkä hieman lisää tietoa. Lisäksi tarvitaan maastomallit äänen etenemisen arvioimiseksi. Nekin on jo laser keilattuna suurimmasta osasta selvitettäviä alueita. Kolmas alue lähtötiedoista eli säätiedot tuo jonkin verran uutta ajattelua. ”Meluarviot on meillä tehty aina pahimpien olosuhteiden perusteella. Sääolosuhteiden tarkem pi huomioiminen saattaa hieman pienentää melui saksi alueeksi laskettuja alueita, mutta merkittäviä muutoksia CNOSSOS ei ole laskentatuloksiin tuo massa”, Saarinen summaa. Maailman terveysjärjestö WHO on antamassa tänä vuonna uusia suosituksia melun ohjearvoik si. Euroopan komissio kuuntelee Saarisen mukaan näitä tiukkaan tieteelliseen arviointiin perustuvia suosituksia tarkalla korvalla. ■ Valtiotieteen maisteri Katri Isotalo. Toimittaja. Viestintä Isotalo Oy. Kuva: Laura Oja/ympäristöhallinnon kuvapankki ERJA VÄYRYNEN Ketkä ovat kelpoisia hajajätevesijärjestelmien suunnittelijoiksi? Vuonna 2011 annettiin ympäristönsuojelulain muutoksen yhteydessä ohjeet haja-asutuksen jätevesien suunnittelijoista. Muuttavatko uudet ohjeet rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta käytäntöä hajajätevesien osalta? M aankäyttö- ja rakennuslakia uudistettiin viime syksynä mm. suunnittelijoiden kel poisuuden ja suunnittelutehtävien vaati vuuden osalta. Lakia täsmentävä asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluo kista tuli voimaan 1.6.2015. Samalla annettiin uudet ympäristöministeriön ohjeet rakennusten suunnitte lijoiden kelpoisuudesta ja suunnittelutehtävien vaa tivuudesta. Tulkinta tapauskohtaista Haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelijat ovat olleet huolestuneita siitä, miten uusia ohjeita tulkitaan heidän tehtävissään. Valai sen tässä yleisellä tasolla ympäristöministeriön nä kemystä asiasta, jotta käytäntö pysyisi mahdollisim man yhtenäisenä eri puolilla Suomea. Kuhunkin yk sittäiseen tapaukseen liittyvän kelpoisuuden arvi oi aina paikallinen rakennusvalvontaviranomainen, tulkiten tapauskohtaisesti lakia, asetusta ja ohjeita. Silloin, kun haja-asutuksen jätevesijärjestelmä rakennetaan kiinteänä osana muuta uudisraken nushanketta eli suunnitellaan kokonainen kiin teistön vesi- ja viemärijärjestelmä, sovelletaan pää sääntöisesti edellä mainittuja ohjeita kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävän vaa tivuudesta ja suunnittelijan kelpoisuudesta. Näi tä ohjeita sovelletaan siis siitä riippumatta, onko järjestelmä itsenäinen vai osa laajempaa vesihuol tojärjestelmää. Yleensä asuintalon kiinteistökoh taisen vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtä vä on vaativuudeltaan tavanomaista luokkaa. Täl löin suunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on vä hintään lvi-teknikon tutkinto. Tästä kelpoisuudesta säädetään itse asiassa jo lakitasolla (Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 e § 2 mom 2 kohta.) Yksinkertaisissa tapauksissa lievemmät vaatimukset Kun suunnitellaan olemassa olevaan rakennukseen pelkkä rakennuksen ulkopuolinen ns. hajajätevesi järjestelmä, voidaan useimmiten edelleen noudattaa Pienpuhdistamoa tutkaillaan Inkoossa. Pienpuhdistamohankkeessa tarvitaan kiinteistönomistajan ja suunnittelijan yhteistyötä. oppaan Haja-asutuksen jätevedet (Ympäristöopas 2011, ympäristöministeriö) ohjeita suunnittelijan valinnasta. Oppaan mukaan rakennuksen ulkopuo lisen jätevesijärjestelmän muutos- tai uusimistyön suunnittelijan pätevyydeksi suositellaan teknikkota soista tutkintoa silloin, jos jätevesijärjestelmään joh detaan jätevesiä useammasta kuin kahdesta asun nosta tai jos jätevesi poikkeaa määrältään tai laadul taan tavanomaisesta. Näin ollen on mahdollisuus soveltaa lievempiä vaatimuksia sellaisissa yksinker taisissa muutos- tai uusimistapauksissa, joissa on enintään kaksi asuntoa ja jäteveden määrä ja laatu ovat tavanomaisia. Riittävän osaamisen puute hajajätevesijärjestel mien suunnittelussa on ilmeinen ongelma. Suun nittelu vaatii pohjakoulutuksen lisäksi erityisosaa mista ja erikoistumista. Edellä mainitussa oppaas sa suositellaan teknikoillekin vähintään yhden viikon täydennyskoulutusta haja-asutuksen vesihuollosta. Suunnittelijalla on edelleen mahdollisuus käyttää pätevyytensä osoittamiseen myös rakennusalan eri tahojen ylläpitämän pätevyydentoteamisjärjestel män (FISE Oy) antamaa henkilön pätevyyttä kos kevaa todistusta. Haja-asutuksen vesihuollon FISE -suunnittelijapätevyyden voi saavuttaa myös muul la kuin teknikon pohjakoulutuksella, mutta kaikilta edellytetään täydennyskoulutusta haja-asutuksen kiinteistökohtaisesta jätevesihuollosta. ■ Tekniikan tohtori, arkkitehti Erja Väyrynen. Yliarkkitehti. Ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto. Rakennettu Ympäristö 3/15 37 JUUSO KIEKSI JA ARTO KÖLIÖ Julkisivun korjaustapa valitaan teknisin perustein Julkisivun korjaustavan valinnan lähtökohtana on vaurioituneen rakenteen kustannustehokas korjaaminen niin, että vaurioitumisen syy voidaan poistaa, sekä rakenteen turvallisuuden ja terveyden varmistaminen. Tämän lisäksi korjaus tulisi kuitenkin nähdä mahdollisuutena parantaa rakennuksen energia tehokkuutta, asumismukavuutta ja ulkonäköä. Tärkeässä roolissa on tehdä rakennukselle pitkän tähtäimen suunnitelma ja ottaa korjausmenetelmiä vertaillessa huomioon eri korjausten elinkaarikustannukset ja käyttöiät. Näin vältytään yllättäviltä ja kalliilta korjauksilta. S uomen ilmasto on julkisivun kestävyydelle haasteellinen. Kosteus ja pakkanen altistavat betonijulkisivun erityisesti pakkasrapautu miselle ja karbonatisoitumisesta aiheutuvalle raudoitteiden korroosiolle. Varsinkin vanhojen 1960ja 1970-luvuilla rakennettujen elementtijulkisivujen pitkäaikaiskestävyyden suunnittelu ja toisaalta säi lyvyysvaatimuksetkaan eivät ole olleet nykyisen ta soisia, mikä on aiheuttanut niiden verrattain nope an vaurioitumisen säärasituksen alaisena olevissa rakennusosissa, julkisivuissa ja parvekkeissa. Nämä ajallensa tyypilliset rakenteet ovat jo 40–50 vuotta vanhoja, ja korjaustarve on realisoitunut suuressa osassa julkisivuja ja parvekkeita. Rakenteen kunto ja korjaustarve keskiössä Kyseisen aikakauden rakennusten volyymistä johtu en voidaan myös olettaa, että näissä rakenteissa on vielä paljon korjattavaa myös tulevaisuudessa. Ilmas tonmuutoksen myötä myös vaurioitumiseen vaikut tavat ulkoilman olosuhteet muuttuvat niin, että esi merkiksi vaurioitumisen kannalta oleellinen viis tosateiden osuus tulee lisääntymään. Kestävän kehityksen mukaisesti myös vanhojen rakennusten julkisivujen energiatehokkuutta pyri tään parantamaan ja elinkaarta pidentämään kor jausten yhteydessä. Verrattuna olemassa oleviin 1960- ja 1970-lukujen rakenteisiin, uudisrakenta misessa on ajan saatossa toteutettu lukuisia raken teiden säilyvyyttä ja käyttöikää pidentäviä toimen piteitä kuten betonin lujuusluokan nosto, suojahuo kosvaatimukset pakkasenkestävyyden varmistami seksi sekä ruostumattomien raudoitteiden käyttö. Korjaustarve selviää kuntotutkimuksella Julkisivukorjauksen ja korjaustavan valinnan kan nalta tärkein lähtötieto on perusteellinen kuntotut 38 Rakennettu Ympäristö 4/15 kimus. Kuntotutkimus eroaa pääosin aistinvaraises ta kuntoarviosta siten, että tutkimusten yhteydessä tietoa rakenteiden vaurioitumisen tilasta tuotetaan useilla rinnakkaisilla menetelmillä – aistinvaraisesti sekä kenttä- ja laboratoriotutkimuksilla. Siinä, mis sä kuntoarvio on arvokas kiinteistönpidon työväline, vain laadukkaalla kuntotutkimuksella voidaan selvit tää julkisivun tekninen korjaustarve, ja vertailla koh teeseen soveltuvia korjausvaihtoehtoja. Alalla on paljon toimijoita, ja kuntotutkimusten laatu on vaihtelevaa. Kuntotutkimuskäytäntöjen yh denmukaistamiseksi on olemassa Betoniyhdistyk sen julkaisema kuntotutkijoiden ohje BY42 Betonijulkisivun kuntotutkimus. Ohje on laadittu niin, että sitä soveltamalla voidaan saada rakenteen kunnosta luotettava kuva. Kuntotutkimusten kilpailutilanne on kuitenkin synnyttänyt painetta tutkimusten keventämiseksi hintaan perustuvassa tarjouskilpailussa. Kuntotut kimus tulisikin nähdä myös tilaajien keskuudessa ennemmin investointina kuin kertakustannuksena, koska parhaimmillaan käsitellään satojen tuhansi en eurojen korjaushanketta, ja tutkimuksilla kor jaustavan ja toimenpiteiden valinnassa saavutettu hyöty voi näin helposti ylittää konsulttitoimeksian non arvon jopa moninkertaisesti. Kuntotutkimus ten kilpailutuksen avuksi on erikseen laadittu va paasti käytettävissä oleva BY42 Tilaajan ohje, jon ka tarkoitus on mahdollistaa tutkimusten sisällön ohjaus ottamalla myös laatukriteereitä mukaan kilpailutukseen. Korjaustoimenpiteet päätetään hankesuunnitteluvaiheessa Merkittävä osa korjaushanketta on hankesuunnitte lu, jossa määritetään korjaukselle tavoitteet. Selkei den tavoitteiden asettaminen onkin ehkä tärkein yk Kuva: Arto Köliö Julkisivun korjaustapa määrittää saavutettujen teknisten ominaisuuksien lisäksi toteutukseen, käytettävyyteen ja asumismukavuuteen liittyviä ominaisuuksia sekä tavoiteltavan käyttöiän. sittäinen tekijä korjauksen onnistumiselle. Julkisivu korjaus on esimerkiksi taloyhtiön mittakaavassa iso ja kallis hanke, eikä perusteellisen hankesuunnitte lun merkitystä voi korostaa liikaa. Korjauksen hanke suunnitteluvaiheessa tulisi aina myös selvittää mui den rakenteiden korjaustarve. Varsinkin parvekkei den ja ikkunoiden korjaustarpeet vaikuttavat kor jaushankkeeseen. Myös muiden korjausten, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon tai salaojituksen uusimi sen ajoittaminen julkisivukorjauksen yhteyteen tuo usein tuntuvia kustannussäästöjä verrattuna tilantee seen, jossa kaikki työt tehtäisiin erillisinä urakoina. Erityisesti asunto-osakeyhtiöillä haasteena ovat usein rajalliset resurssit ja tietotaidon puute, jol loin ison korjaushankkeen läpivieminen ilman hankesuunnittelua ja usein myös ilman ulkopuo lista rakennuttajaa saattaa olla riskialtista. Tällöin korjaustapaa valitessa saatetaan päätyä korjauskus tannuksien perusteella liian kevyeen korjaukseen tai korjata hyväkuntoisia julkisivuja turhan raskail la korjauksilla. Tässä tapauksessa liian kevyt korjaus on erittäin riskialtis, koska korjauksella ei tällöin pystytä poistamaan vaurioitumisen syitä, ja riskit vaurioitumisen uusimiselle sekä käyttöiän jäämi selle tavoitteesta kasvavat. Peittävä korjaus ajoissa Korjaustavoista säilyttävät korjaukset kuten betoni kuoren paikkaus-pinnoituskorjaukset soveltuvat par haiten kohteisiin, joissa julkisivun rakenne ja ulkonä kö täytyy säilyttää tai julkisivun vauriot ovat paikal lisia korroosiovaurioita. Kandidaatintyöhön tehtyjen tyyppitalon menekkilaskelmien perusteella peittävä paksueristerappaus on korjauskustannuksiltaan kil pailukykyinen paikkauskorjauksen kanssa kun kor jattavaa on noin 30 % julkisivun pinta-alasta. Peittävän korjauksen energiasäästöjen ja raken nuksen laatutason parantumisen myötä peittäväl lä korjauksella saavutetaan kuitenkin säästöjä elin kaaren aikana. Ottamalla huomioon elinkaarikus tannukset, voitaisiin peittävään korjaukseen siirtyä siis jo selvästi aikaisemminkin. Monissa vanhoissa elementtirakennuksissa, joissa julkisivun ulkonäön säilyttäminen ei välttämättä ole vaatimus, on peittä vä korjaus siis hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Peittävän korjauksen vahvuuksia on sen soveltu vuus hyvin erilaisille julkisivupinnoille ja -materi aaleille. Lisäksi se mahdollistaa pakkasrapautuneen ja pitkällekin vaurioituneen julkisivun korjaamisen. Peittävä korjaus on aina luvanvarainen julkisivun pintarakenteen ja värityksen muuttuessa, joten täl Rakennettu Ympäristö 4/15 39 Kuva: Arto Köliö Julkisivukorjauksen yhteydessä tehdyllä lisälämmöneristyksellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Mineraalivillaeristettä käytettäessä lisälämmöneristyksen paksuus on käytännössä aina vähintään 100 mm, kun tavoitellaan energiansäästöä. löin korjausta koskee myös ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden paranta misesta korjaus- ja muutostöissä. Asetuksen vaati maan U-arvon puolitukseen pääseminen tarkoittaa käytännössä aina vähintään 100 mm paksua mine raalivillaeristettä. Julkisivun purkaminen ja uusiminen on hyvin kallis korjaus eikä se ole hinnaltaan kilpailukykyinen säilyttävän ja peittävän korjauksen kanssa. Purkavaan korjaukseen päädytään yleensä silloin kun julkisivu on jo niin pitkälle vaurioitunut että se ei enää kelpaa peittävän korjauksen alustaksi. Harmillisen usein tämä tilanne voi olla edessä, jos korjaustarpeeseen ei ole puututtu ajoissa. Purkuun päädytään myös, jos seinän lämmöneristekerros päädytään vaihtamaan esimerkiksi mikrobikasvuston vuoksi. Paras lopputulos saadaan korjaustoimenpiteitä yhdistämällä Kirjallisuusselvityksen perusteella peittävän korja uksen lisälämmöneristyksen energiansäästöt ovat pienimmillään noin 2–3 %:n luokkaa, mutta toteu tuneissa kohteissa on päästy jopa 10 %:n energian säästöihin pelkällä 50–70 mm paksulla lisälämmön eristyksellä. Julkisivukorjauksen yhteydessä tehty jen ikkunaremontin ja ilmanvaihdon säätöjen avulla voidaan päästä vieläkin suurempiin energiansääs töihin. Tässäkin tapauksessa siis useiden harkittujen toimenpiteiden toteutus samassa hankkeessa kannattaa. Energiasäästöjen lisäksi lisälämmöneristyksellä voidaan myös parantaa vedon tunteen vähenemi 40 Rakennettu Ympäristö 4/15 sen kautta asumismukavuutta. Lisälämmöneristet tyä peittävää korjausta puoltaa myös se, että erillise nä korjauksena ulkoseinän lisälämmöneristys ei ole investointikustannusten ja takaisinmaksuajan puo lesta järkevä ratkaisu energiatehokkuuden paranta miseksi. Julkisivukorjauksen yhteydessä peittävällä korjauksella tehdyn lisälämmöneristyksen takaisin maksuaika on kuitenkin paljon kannattavampi. Julkisivun korjaustavan valinta on aina hyvin tapauskohtaista, sillä siihen vaikuttavat hyvin mo nenlaiset tekijät. Laadukas kuntotutkimus ja hanke suunnittelu ovat korjauksen onnistumisen kannalta elintärkeitä, sillä niiden avulla selvitetään hankkeen suuret linjat. Ratkaiseva tekijä korjaustavan valin nassa on kuitenkin käytännössä aina korjauksen ta voitteet. Halutaanko julkisivu korjata vanhalle tasol le vai investoidaanko perusparannuksena pidettä vään raskaampaan korjaukseen? Monissa Suomen vanhoissa betonirakennuksissa perusparannus on aiheellinen, mikäli julkisivun ja rakennuksen elin kaaren halutaan jatkuvan toiset 30–40 vuotta. ■ Tekniikan kandidaatti Juuso Kieksi. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomi-insinööri Arto Köliö. Tohtorikoulutettava. Tampereen teknillinen yliopisto. Kirjallisuutta: BY42 Tilaajan ohje 2014. Helsinki. Suomen Betoniyhdistys. Saatavilla: www.betoniyhdistys.fi. BY42 Betonijulkisivun kuntotutkimus 2013. Helsinki. Suomen Betoniyhdistys BY50 Betoninormit 2012. Helsinki. Suomen Betoniyhdistys. BY32 Betonirakenteiden säilyvyysohjeet ja käyttöikä mitoitus 1989. Jyväskylä. Suomen Betoniyhdistys r.y. JUKO-ohjeistokansio. Julkisivuyhdistys r.y. Saatavilla: www.julkisivuyhdistys.fi. SBK-säätiö. 2009. Tehdään elementeistä – Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia. Betonitieto Oy. 332 s. KATRIINA ETHOLÉN Lancashiressa teollisen perinnön suojelu on koko yhteisön asia Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Puuvillakehräämöiden viimeisintä sukupolvea edustava Leigh Spinners Mill Leighissä Suur-Manchesterin alueella Englannissa ei liity teemavuoteen, mutta se näyttää, miten vanhaa teollista perintöä pidetään parhaiten yllä. T ätä alueen yhtä isoimmista puuvillakehrää möistä alettiin rakentaa vuonna 1913, ja sitä laajennettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Omistaja on pysynyt samana aina tähän päi vään asti. Rakennus on nykyään suojeltu. Leigh Spinners Ltd:n toiminta rakennuksessa jatkuu yhä. Tämän on mahdollistanut yhtiön kyky vastata ajan haasteisiin. Puuvillan kehrääminen päättyi vasta 2005, mutta 1969 aloitettiin mattojen ja muutama vuosi sitten tekonurmen valmistus. Kuva: Katriina Etholén Alkuperäinen höyrykone saatetaan toimintakuntoon Leigh Spinners Ltd. käyttää nykyään vain pientä osaa rakennuksesta, ja tyhjillään olo on saattanut muun osan siitä huonoon kuntoon. Tiukasti paikallisuu teen nojaava yhdistys Leigh Building Preservation Trust perustettiin vetämään yhdessä omistajatahon kanssa hanketta, joka rakennuksen kunnostamisen ohella tulee luomaan sinne myös uutta toimintaa. Rakennuskompleksin keskeisin ja tulevan toiminnan kannalta mielenkiintoisin elementti on sen uudem man osan höyrykonehuoneessa sijaitseva alkuperäi sessä asussaan oleva höyrykone. Saadun rahoituksen turvin työt aloitettiin juu ri konehuoneesta, joka oli kärsinyt eniten tyhjil lään olosta katon ollessa jo vaarassa romahtaa. Työt ovat olleet käynnissä vapaaehtoisvoimin jo sen ver ran kauan, että muun muassa asbesti on poistettu ja katto korjattu. Kun konehuone on kunnostettu ja siivottu, tilalle astuu höyrykoneen kunnostami seen erikoistunut tiimi. Lajissaan melko harvinai sen höyrykoneen toivotaan olevan toimintakunnos sa vuoteen 2017 mennessä. Stewart McGarrie Leigh Building Preservation Trustista kertoo, että lopullinen tavoite on tehdä paikasta vierailukohde. Koska lähialueella on myös kaksi muuta kunnostettua, turistikohteina toimi vaa höyrykonekohdetta – Wiganissa sijaitseva Tren cherfield Mill Steam Engine ja Astley Green Colliery Museum – niin toiveena on linkittää nämä yhteen hyödyntämällä läheistä Bridgewaterin kanavaa ja kanavaveneitä matkailijoiden kuljettamiseen koh teesta toiseen linja-auton ohella. Konehuoneen ja höyrykoneen kunnostaminen on ensimmäinen askel. Tämän jälkeen hanke laa jenee koko tehdaskiinteistöön. Suunnitelmien mu kaan uudempi osa tulisi olemaan kaupallisen toi minnan tyyssija, ja vanhempaan osaan sijoitettai siin lähitienoon asukkaita palvelevaa yhteisöllistä toimintaa. Tulevan käytön suunnittelussa otetaan huomioon yhteisön toiveet ja keskeisten sidosryh mien näkemykset. Tämän hetken suunnitelmissa etusijalla ovat kahvila-, urheilu- ja nuorisotoiminta, sekä tilojen luominen liike- ja yhdyskuntatoimin noille unohtamatta paikan historiaa. Leigh Spin ners Ltd. tulee jatkamaan toimintaansa rakennuk sessa kuten tähänkin asti. Näyttää siltä, että Leighissä on löydetty toimiva konsepti, jossa kaikki osapuolet ovat valmiita aja maan yhteisön etua. ■ Filosofian maisteri Katriina Etholén. Freelance-toimittaja. Hanke saatettiin käyntiin Leigh Spinners Millin höyrykonehuoneesta. http://leighspinners.org/ http://www.leighspinners.co.uk/about_leigh_spinners_ltd.php Hankkeen edistymistä voi seurata myös Friends of Leigh Spinners -Facebook-ryhmässä Rakennettu Ympäristö 4/15 41 Suleiman I:n moskeija Ataturk-sillalta piirrettynä, Istanbul OLLI LEHTOVUORI Sinan 42 Rakennettu Ympäristö 4/15 Istanbulilaisia Suleimanin moskeijan seinustalla Piirrokset: Olli Lehtovuori Akvedukti, Kemerburgaz, Istanbul Kuvat: Olli Lehtovuori A natolian poika Koca Mimar Sinan (1490−1588) pääsi Osmanien valtakunnan aikana sulttaani Suleiman I:n eliittien pa latsikoulutukseen. Hän sai oppia sotilasin sinööriksi, mutta sulttaani nosti hänet imperiumin pääarkkitehdiksi vuonna 1539. Siitä alkoi uskoma ton rakentaja-arkkitehdin ura. Sinan suunnitteli 131 moskeijaa, 200 erilaista sosiaalista rakennusta sekä siltoja ja akvedukteja. Töiden määrä on 471. Tulee mieleen W.A. Mozartin laatu ja tuotteliaisuus musii kin alalla! Sinanin kuuluisin mestariteos on Selim II:n suu ri moskeija (1568−1574) Edirnessa. Sen valmistues sa mestari oli 84-vuotias. Nils Erik Wickberg sanoi pienen arkkitehtiseurueen johtajana Istanbulissa 1960-luvun alussa, että jokaisen arkkitehdiksi opis kelevan pitäisi käydä moskeijaa tutkimassa. Pilareita, Hagia Sofia Tutuin kulttirakennus on Istanbulissa sijaitseva Suleimanin moskeija (1550−1557). Se on oikeastaan myös palvelukeskus. 7,3 hehtaarin moskeija-alueel la on erilaisia julkisia sosiaalisia palvelurakennuk sia ja Sinanin hautakappeli. Istanbulin moskeijat olivat sananmukaisesti taivaallisia ihmisille, jotka asuivat kurjissa, ahtaissa asunnoissaan. Hagia Sofia oli Sinanille suuri ihmettelyn aihe ja ylittämätön esikuva tuhannen vuoden takaa. Yksi sen minareeteista on hänen suunnittelemansa. Mestarin töitä Istanbulissa ovat myös Topkapin pa latsin keittiöt kaupunkimiljöön kannalta hienoine savupiippuineen. Ne ovat nyt museona. Länsimaissa Mimar Sinanin aikalainen Palladio on nostettu renessanssin ajan arkkitehdiksi numero yksi. Mielestäni Sinan päihittää akateemisen Palla dion joka suhteessa − kvaliteetin ja uskomattoman kapasiteetin, käytännöllisyyden ja juurevuuden ta kia! ■ Arkkitehti SAFA Olli Lehtovuori. Artikkeli on kolmas ja viimeinen osa Turkki-sarjasta. Kirjallisuutta: Metin Sözen: Sinan, Architect of ages Elias Cornell: Arkitekturhistoria (Tukholma, 1968) Olli Lehtovuori: 7 matkaa Eurooppaan (Rakennustieto, 2011) Rakennustiedon ga-palkinto 2015 V uoden 2015 Rakennustiedon ga-palkinto on myönnetty Kehittyvä kerrostalo -työryhmäl le. Ryhmään kuuluvat asemakaava-ark kitehti Annukka Lindroos, Helsingin kaupunki suunnitteluvirasto, arkkitehti Ulla Vahtera, Helsin gin rakennusvalvontavirasto, johtava tonttiasia mies Pekka Saarinen, Helsingin kiinteistövirasto, toimistopäällikkö Sami Haapanen, Helsingin kiin teistövirasto, ja suunnitteluinsinööri Anu Turunen, Helsingin kaupunginkanslia. Kehittyvä kerrostalo -ohjelma on perustettu vas taamaan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kehittämistarpeisiin Helsingissä. Palkittu työryhmä on edistänyt monipuolisten kehityshankkeiden to teuttamista asuinympäristön suunnittelussa ja ra kentamisessa, ja kehitysehdotukset ovat myös usein johtaneet konkreettisiin toteutuksiin. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.kerrostalo. hel.fi Rakennettu Ympäristö 4/15 43 Ostoskeskus Centrum Cerny Most on uutta Prahaa. Prahan kaupungin ja arkkitehtuurin historiallisia vaiheita Vltava-joen rannoilta kasvaneella Prahan kaupungilla on rikas historiallinen ja samalla rakennushistoriallinen menneisyys. Keskellä Eurooppaa sijaitseva Praha on ollut useiden merkittävien poliittisten ja myös sotilaallisten tapahtumien keskipisteenä. Prahan arkkitehtuuri on käynyt läpi kaikki mantereen huomattavimmat tyylisuuntaukset. A rkeologisten tutkimusten perusteella Pra han alueella on ollut asutusta jo varhaisella esihistoriallisella ajalla. Ensimmäiset slaa vit saapuivat Böömiin 500-luvulla. 800-lu vulla Vltava-joen vasemmanpuoleiselle rannalle ra kennettiin ensimmäinen linna ja toinen oikeanpuo leiselle rannalle 900-luvulla. Linnojen läheisyyteen alkoi kasvaa asumuksia. Noin 1230 hallitsija Venceslaus I antoi linnojen ulkopuolella sijaitseville asu muksille kaupunkioikeudet. Näin sai myös Prahan Vanha kaupunki alkunsa. Saksalaisia ja juutalaisia kauppiaita ja käsityöläisiä alkoi muuttaa sinne. Prahasta tuli böömiläisten valtiaiden asuinpaik ka. Prahan varsinainen ensimmäinen pikkukau punki Malá Strana perustettiin Vltava-joen mut kaan 1257. Malá Stranan läpi kulki koko Euroopan halki kauppareitti, joka ulottui Volgalta aina Espan jan Córdobaan saakka. 1300-luku merkitsi Prahalle kukoistuskautta, kun keisari Kaarle IV ja hänen poikansa Wenzel IV olivat vallassa. Silloisesta Prahasta tuli Pyhän saksa lais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunki ja kei sarien asuinpaikka. 1348 Prahaan perustettiin Kaar len yliopisto, joka oli ensimmäinen yliopisto KeskiEuroopassa. Jo 1300-luvulla ensimmäiset opiskeli jat saapuivat sinne myös Suomesta. Vielä samana vuonna kun yliopisto perustettiin, ryhdyttiin raken tamaan Uutta kaupunkia, joka sijaitsi nykyisen Ven ceslauksen aukion läheisyydessä. Luostarin kirjaston aarteet Turkuun 30-vuotisella sodalla oli myös seurauksia Böömille ja Prahalle. Böömin kapinasta 1618 alkanut uskon 44 Rakennettu Ympäristö 4/15 sota levisi suureen osaan Eurooppaa päättyen vuon na 1648 Westfalenin rauhaan. Ruotsi osallistui sotaan vuodesta 1630 lähtien. On arvioitu, että silloisessa Ruotsin armeijassa olisi ollut ainakin 20 000 suoma laista. Vuonna 1648 Ruotsin joukot piirittivät Prahaa ja saivatkin siitä osan haltuunsa. Tällöin historian kirjoittajien mukaan suomalaiset varastivat Prahan Strahovin luostarin aarteet ja veivät sen arvokkaan kirjaston sotasaaliina Turkuun. Kirjasto tuhoutui Tu run akatemian palossa 1827. 1800-luku merkitsi Prahalle nousukautta kaupun gin kuuluessa habsburgilaisten valtakuntaan. Kau punkiin muutti uutta älymystöä eri puolilta Euroop paa. Prahan tšekin- ja saksankielisten kirjailijapiiri en toiminta oli vilkkaimmillaan. Ensimmäisen maail mansodan jälkeen tšekit ja slovakit yhdistyivät omaksi kansallisvaltiokseen, jonka pääkaupungiksi tuli Praha. Tšekkoslovakia pysyi demokraattisena valtiona aina vuoteen 1939, jolloin saksalaiset miehittivät maan. Se merkitsi kymmenille tuhansille Böömin ja Prahan juutalaisille kuolemaa. Toisen maailmansodan jälkeinen vapaus natseis ta muuttui uudeksi diktatuuriksi, kun 1948 Klement Gottwaldin johtama uusi kommunistinen hallitus pääsi valtaan. Vuonna 1968 tšekkoslovakialaiset yrittivät muuttaa maansa sosialismia humanisti semmaksi, mutta se johti Neuvostoliiton väliintu loon ja maan miehitykseen. Hieman yli kaksikym mentä vuotta myöhemmin 1989 Tšekkoslovakiassa niin sanotun samettivallankumouksen jälkeen alkoi pitkään kaivattu vapauden aika. Slovakian erottau duttua Tšekkoslovakiasta vuonna 1993 Prahasta tuli Tšekin tasavallan pääkaupunki. Kuvat: Markku Rainer Peltonen MARKKU RAINER PELTONEN Rakennustaiteen monipuolista historiaa Arkkitehdeille vaikutteita kubismista Prahan pääasiassa viidestä historiallisesta pikku kaupungista muodostunut vanha kaupunki valittiin vuonna 1992 UNESCO:n maailman kulttuuriperintö luetteloon. Tähän maailmanperintöön kuuluu myös Prahan linna, joka on Guinnessin ennätyskirjan mu kaan maailman laajin muinainen linna. Se on samal la Prahan ehkä tärkein maamerkki, joka sijaintinsa vuoksi näkyy keskikaupungin useimpiin osiin. Linna on ollut myös vuodesta 1918 Tšekkoslovakian ja vuo desta 1993 Tšekin tasavallan presidentin asuinpaik ka. Linna perustettiin 800-luvulla, mutta sen rakenta minen ja korjaustyöt ovat kestäneet käytännöllisesti katsoen tähän päivään saakka. Keskiajalla kaupunkiin rakennettiin lukuisia kirkkoja, joiden tornit vielä nykyään ovat vaikutta va osa sen kaupunkikuvaa. Kuningas Kaarle IV:n aika oli vilkasta rakennusaikaa. Silloin toteutettiin mm. kuuluisa Kaarlen yliopisto. Kaarle IV:n aloit teesta rakennettiin Prahan linnan alueelle goottilai nen Pyhän Vituksen katedraali, joka on vielä tänään maan suurin kirkko. Sen suunnittelivat ranskalai nen Matthias Arrasilainen ja saksalainen Peter Parler. Samoin tänä aikana rakennettiin Vltava-jo en yli kivinen, kaikille Prahan kävijöille tuttu Kaar lensilta. Se on kestänyt kaikki Vltava-joen suurtul vat, jopa viimeksi vuonna 2002, jolloin laajoja osia Prahaa joutui vesimassojen alle. Renessanssi liittyy Prahan habsburgilaiseen ai kaan. Barokki tuli puolestaan Prahaan kolmenkym menvuotisen sodan myötä tai sen jälkeen. Klassis min aika merkitsi samalla kirkon vetäytymistä takaalalle. Tällöin tapahtui myös Prahan pikkukaupun kien lopullinen yhteen liittyminen. 1800-luvun loppu oli tšekkiläisen kansallisen he räämisen aikaa. Kulttuurisesti se oli nousukautta. Kaupunkiin muutti älymystöä eri puolilta Eurooppaa. Vanhat tyylit otettiin uudelleen käyttöön. Prahassa raivattiin pois kaupunginmuureja. Niiden sijaan syn tyi leveitä bulevardeja. Näin sai alkunsa myös Ven ceslauksen aukio, joka on ollut tähän päivään saak ka Prahan tärkein poliittisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuritapahtumien keskus. Huomattavimmat ra kennusprojektit olivat Kansallismuseo ja Kansallis teatteri. Vltava-joen yli rakennettiin uusia siltoja. Aivan 1800-luvun lopulla Prahassa otettiin käyttöön teräsrakentaminen. Kansainvälisten esikuvien mu kaan Prahaa alkoi vallata art nouveau tai jugendtyyli. Pariisissa 1907 syntynyt kubismi on ehkä huo mattavin 1900-luvun taiteen tyylisuunta. Praha on todennäköisesti ainoa paikka maailmassa, mis sä kubismi sai laajan kannattajajoukon myös ark kitehtien piirissä ja jossa myös toteutettiin raken nuksia tämän uuden avantgarden hengessä. Ark kitehti Josef Gočárin suunnittelema kubistivaikut teinen tavaratalo Mustan madonnan talo Prahassa rakennettiin jo 1910–1911. Tämän jälkeen kubisti sia rakennuksia toteutettiin useita Prahassa. Mus tan madonnan taloa on saneerattu viimeisten vuo sikymmenien aikana. Sen toisessa kerroksessa si jaitseva ravintola Grand Café Orient on kunnostettu alkuperäiseen kubistiseen asuunsa. Funktionalismi tuli Prahaan jo suhteellisen var hain. Wieniläisen arkkitehdin Adolf Loosin teoreetti set ajatukset saivat kannatusta myös Prahassa. Adolf Loos toteutti itsekin Prahaan yhden projektin, Villa Müllerin. Teräs, betoni ja lasi tulivat suosituiksi ra kennusmateriaaleiksi. Eräs huomattavin funkiskau den rakennus Prahassa on Holesovren kaupungin osassa sijaitseva arkkitehtien Oldrich Tylin ja Josef Fuchsin suunnittelema lasipintainen Messupalatsi. Tänään messuhallissa ovat näytteillä Prahan kansal lisgallerian modernin taiteen kokoelmat. Funktiona lismi vaikutti vielä pitkään kommunistisella ajalla. Kommunistisella ajalla rappeutunutta historial lista rakennuskantaa on alettu korjaamaan laajoil la saneerausprojekteilla. Useissa Prahan kaupun ginosissa on jo ilme, joka ei enää muistuta kommu nismin ajan harmautta ja surullisuutta. Kaupunkiin ovat ehtineet jättää jälkensä myös kansainväliset tähtiarkkitehdit. Kuuluisin esimerkki on kanada laissyntyisen Kaliforniassa asuvan Frank Gehryn kroatialaissyntyisen mutta jo pitkään Prahassa asu neen Vlado Milunicin kanssa suunnittelema aivan Vltava-joen läheisyydessä sijaitseva dekonstrukti vistinen Tanssiva Talo. Toinen huomattava esimerk ki on ranskalaisen Jean Nouvelin suunnittelema Kultainen enkeli -toimistorakennus, joka kaarevine lasiseinineen muistuttaa funkisajan luomuksia. Prahan kaupungin panoraamaa. Prahan linnaa. Pyhän Vituksen goottilainen katedraali on Tshekin tasavallan suurin kirkko. Rakennettu Ympäristö 4/15 45 Art nouveau arkkitehtuuria Prahassa. Kunnantalo on nykyään tärkeä konserttien pitopaikka Prahassa Entinen Messupalatsi on Prahan funktionalismia parhaimmillaan. Kuvat: Markku Rainer Peltonen Kaupungin uusia haasteita ja tavoitteita Prahassa on vielä ratkaisematta monia ongelmia. Prahassa onkin perustettu 13-henkinen korkeanta son asiantuntijalautakunta, joka koostuu arkkiteh deista ja muista asiantuntijoista. Lautakunnan teh tävänä on suojella Prahan kaupunkikuvaa ja an taa lausuntoja kaupungin virallisille suunnittelueli mille ajankohtaisista tapahtumista. Yksi asia, jota ei vielä ole pystytty ratkaisemaan, on räjähdysmäises ti kasvavan turismin ja siihen liittyneen rakentami sen vaikutukset ennen kaikkea keskikaupunkialueel la. Jo nyt lähes kaikki entiset asukkaat ovat joutuneet muuttamaan pois tältä historialliselta alueelta nous seiden vuokrien vuoksi. On arvioitu, että keskimää rin turisti oleskelee Prahassa noin kolme päivää ja liikkuu kaupungissa ainoastaan 1,5 kilometrin säteen sisäpuolella. Matkailijavirtojen osittainen johdatta minen muualle Prahan alueille pois keskikaupungil ta saattaisi helpottaa syntynyttä tilannetta. Praha on nopeasti kasvava kaupunki. Asukas luvun määrä nousee tuhansilla vuosittain. Työttö myys on pientä maaseutuun verrattuna. Prahaan onkin suunnitteilla suuria asuntorakennusprojek teja lähinnä kaupungin reuna-alueille. Haastee na on saneerata kommunistisella ajalla toteutetut elementtirakenteiset lähiöt. Prahan koillisimmassa kolkassa sijaitsevaan suureen lähiöön on rakennet Frank Gehryn suunnittelema Tanssiva talo erottuu ympäristöstään. 46 Rakennettu Ympäristö 4/15 Ranskalaisen arkkitehdin Jean Nouvelin suunnittelema Kultainen enkeli -toimistorakennus Prahassa. tu valtavan suuri ostoskeskus Centrum Cerny Most, joka vetää päivittäin monipuolisten palvelujen ja tarjonnan vuoksi tuhansittain asiakkaita muualta Prahasta. Siellä käy myös paljon turisteja. Viime vuosina Prahassa laajaa keskustelua on ai heuttanut Letna-kukkulalle suunniteltu uusi futuris tinen kansalliskirjasto. Kilpailun voitti vuonna 2007 arkkitehti Jan Kaplický. Hän muutti heti Neuvosto liiton miehityksen jälkeen 1968 Tšekkoslovakiasta Lontooseen, jossa hän tuli kuuluisaksi Future Sys tems -arkkitehtitoimiston perustajana ja sen pää suunnittelijana. Kaplickýn arkkitehtuuri on hightech-tyyliä, jossa on esikuvana luonnon muodot. Silloinen Tšekin tasavallan presidentti Václav Klaus vastusti voimakkaasti tätä Kaplickýn kansalliskir jastosuunnitelmaa. Kaplickýn kuollessa yllättäen vuonna 2009 näytti siltä, että suunnitelma olisi jo unohdettu, mutta viime aikoina Tšekin uusi presi dentti Miloš Zeman on ottanut projektin uudelleen esille ja on ilmoittanut haluavansa nähdä Jan Kap lickýn projektin toteutettuna. Prahan kehityksen ja rakentamisen tulevaisuus on avoin. Asiantuntijat valittavat, ettei Prahalla ole minkäänlaista konseptia, miten kaupunkia tulisi ke hittää. Jotkut vaativat Prahan uudelleen määrittele mistä eurooppalaisena kaupunkina. Monet etsivät inspiraatiota jopa Kaarle IV:n ajoilta. Kaikki toivovat arkkitehtien, suunnittelijoiden, asukkaiden ja kun nallispoliitikkojen parempaa yhteistyötä. Prahan kaupungin historiallinen rakennettu ympäristö on ainutlaatuinen, mutta sen suojeleminen ja samal la kaupungin kehittäminen Euroopan yhdeksi huo mattavimmaksi metropoliksi on vielä ilman laajem paa suunnitelmaa ja ratkaisua. ■ Arkkitehti SAFA Markku Rainer Peltonen. Berliini. Julkaisuja Pientalon suunnittelu ja rakentaminen Mitä omakotitalon teettämistä suunnittelevan on syytä tietää hankkeen eri vaiheissa tontin valinnas ta valmistuneen talon huoltoon? Kirjasta saa yksityis kohtaista käytännön tietoa rakennushankkeen suun nitteluun ja toteutukseen. Kirja ohjeistaa pätevien ra kennusalan ammattilaisten ja erilaisten rakentami sessa tarvittavien lupien ja asiakirjojen hankinnassa. Ennen hankkeen aloittamista pientalon tulevan asukkaan eli rakennuttajan kannattaa pohtia tarpei taan, toiveitaan ja resurssejaan. Rakennuttajan rooli hankkeessa vaihtelee oman osaamisen ja ajankäy tön mukaan, mutta viime kädessä hän on vastuus sa hankkeen onnistumisesta. Hän tekee valinnat ja päätökset saamansa asiantuntijatiedon perusteella ja vastaa kustannuksista. Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti oman talon ra kennuttajalle, joten pääpaino on hankkeen valmis telussa ja suunnittelussa. Rakennuttajan on kuiten kin oltava selvillä myös rakentamisen eri vaiheista, jotta hän osaa hoitaa oman osuutensa aikataulun mukaan ja sopia asioista ammattirakentajien kans sa. Siksi kirjassa käydään pääpiirteittäin läpi raken tamisvaihe aloituskokouksesta LVIS-asennuksiin sekä rakentamiseen olennaisesti liittyvä valvonta ja johtaminen. Kirjan viimeinen luku kertoo talon val mistumisvaiheesta ja siihen liittyvistä katselmuksis ta sekä takuista. Myös pihatyöt, valmiin talon huolto ja kunnossapito on käsitelty kirjassa. Tekijät: Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa, Rakennustieto 2015 ISBN: 978-952-267-094-6 Kirja on saatavilla Rakennustiedon verkkokaupasta: www. rakennustietokauppa.fi sekä RT Kirjakaupoista. Matti Rakennettu Ympäristö 4/15 47 KHO:n päätöksiä Purkamislupa Lapuan linja-autoaseman purkaminen KHO 12.6.2015 Taltio 1655 Diaarinumero 2557/1/14 Julkaistu, muu päätös Museoviraston lausunnossa esite tyllä tavalla. Kaavoituksen keinoja on kuitenkin pidettävä sinänsä riit tävinä suojelun tarpeeseen näh den. Linja-autoasemarakennusta ei ole osoitettu suojeltavaksi alueel la voimassa olevassa asemakaavas sa. Rakennuksen rakennussuojelua koskevat kysymykset on tutkittu ja ratkaistu asemakaavan muutok sen yhteydessä eikä rakennuksen purkaminen haittaa kaavoituk sen toteuttamista. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella vuonna 2002 voimaan tulleen asemakaavan muutoksen tulisi katsoa olevan vanhentunut eikä sen ajanmukaisuuden arvi ointi ole ollut tarpeen MRL 60.2 §:n nojalla. Kysymys rakennuksen suojelusta on näin ollen harkittu rakennussuojelua koskevien sään nösten edellyttämällä tavalla ei kä rakennuksen purkamiselle ole laissa säädettyjä esteitä. Raken nustarkastajan on näin ollen tullut myöntää haettu lupa rakennuksen purkamiseen. Korkein hallinto-oikeus hyl käsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Toimituksen huomautuksia Ratkaisu sisältää jälleen kerran sen toteamisen, kuinka purkamislupa säännösten tarkoituksena ei ole ol lut rakennusten purkamista rajoit tavan lupajärjestelmän luominen, vaan varmistaa, että rakennuksen suojelua koskeva asia voidaan rat kaista kohtuullisessa ajassa MRL:n säännösten vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla tai rakennussuoje lulain (erityislaki) mukaisella suo jelupäätöksellä. Rakennusperin nön suojelemisesta annettu laki (498/2010) säilytti edeltävän ra kennussuojelulain (60/1985) läh tökohdan kaavasuojelun ensisijai suudesta. Hallituksen esityksessä todetaan erityislain soveltamisen tulevan kysymykseen asemakaavaalueilla tai asemakaavoitettaviksi päätetyillä alueilla, jos kohteella on valtakunnallinen merkitys, kaavoi tuksen keinot ovat riittämättömät suojelun tarpeeseen verrattuna sekä jos suojeluun on erityisiä syi tä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Erityislakia voitaisiin soveltaa ase makaavoitustilanteen vuoksi esi merkiksi silloin, kun asemakaavaa voidaan pitää rakennusperinnön Kuva: Helena Teräväinen ■■ Lapuan rakennustarkastaja myönsi (4.12.2012) Lapuan kaupungille luvan Lapuan linjaautoaseman purkamiseen. Lapuan ympäristölautakunta hylkäsi (30.1.2013) Nurkkakivi ry:n oikai suvaatimuksen. Vaasan hallinto-oikeus hyl käsi (1.7.2014) Nurkkakivi ry:n valituksen. Perusteluja: (lyhen nettynä): Rakennuksen suojelu asemakaava-alueella ratkaistaan ensi sijassa asemakaavalla. Aluet ta koskevan asemakaavan merki tystä arvioitaessa hallinto-oikeus on ottanut huomioon, että ase makaavan muutos on laadittu ja vahvistettu sen jälkeen kun ra kennuslain silloisiin säännöksiin oli rakennussuojelulain (60/1985) säätämisen yhteydessä sisällytetty rakennussuojelua koskevat kaavan laatimissäännöt. Alueen uudelleen kaavoittaminen ei ole vireillä. Asi assa saadun selvityksen mukaan linja-autoasemarakennuksella ei ole valtakunnallista rakennuspe rintömerkitystä, vaikka rakennuk sella onkin rakennusperinnön suo jelemisesta annetun lain 2.2 §:ssä ja MRL 139.1 §:ssä tarkoitettuja arvoja 48 Rakennettu Ympäristö 4/15 Rakennettu Ympäristö 3/15 48 KHO:n päätöksiä huomioon ottamisen kannalta van hentuneena eikä asian selvittämi nen ja ratkaiseminen asemakaava muutoksella käynnisty. Erityisenä syynä voidaan pitää myös kaavoi tuksen viivästymistä joko kunnan ottaman kannan tai kaavoituksen resurssien vuoksi niin, että raken nuksen purkaminen tai ajan kulu misesta johtuva kunnon rappeutu minen uhkaavat. (HE 101/2009 vp s. 25). Purkamisluvasta valittanut yh distys Nurkkakivi ry on v. 1996 pe rustettu lapualainen kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys. Purkamisluvista valitusoikeus kuuluu mm. kaikille kunnan jäsenille (MRL 192.2 §:n 2 kohta). Kunnan jäseniä ovat vuo rostaan mm. yhteisöt, joiden ko tipaikka on ao. kunnassa. Purka misluvan rakennuslupaa laajempi valitusoikeus ei koske niitä purka mistilanteita, joissa purkaminen ratkaistaan osana rakennuslupaa. Viimeksi mainituissa tapauksissa valitusoikeus on kuitenkin sää detty ulottumaan ELY-keskuksille (MRL 192.3 §). Nyt oli kysymykses sä itsenäinen purkamislupa, jolloin lapualaiselle yhdistykselle kuului valitusoikeus. Asiassa oli jo käyty rakennussuojeluprosessi Nurkkakivi ry teki marraskuussa 2008 silloiselle Länsi-Suomen ym päristökeskukselle linja-autoase maa koskevan suojeluesityksen ja pyysi asettamaan rakennuksen toimenpidekieltoon. Kaupunki oli kesäkuussa 2006 tehnyt esisopi muksen linja-autoaseman tontin ja asemarakennuksen myynnistä markettihanketta varten. Market tia vastustaneet kuntalaiset veivät esisopimuksen tuomioistuimeen, ja KHO hylkäsi valituksen marras kuussa 2008. Asia tunnetaan ”La puan markettikapinana”. Asemarakennus asetettiin toi menpidekieltoon helmikuussa 2009. Pian tämän jälkeen ympä ristökeskus päätti olla rakennusta suojelematta. Yhdistys valitti ym päristöministeriöön. Joulukuussa 2009 antamassaan lausunnossa Museovirasto totesi, että rakennus ansaitsee tulla huomioiduksi myös valtakunnallisella tasolla 1960-lu vun pienimittakaavaisen tasokkaan liikennearkkitehtuurin edustajana. Vähäeleinen, arkkitehti Ahti Korhosen suunnittelema rakennus sopeutuu erinomaisesti ympäris töönsä, jota dominoi monumen taalinen kaupungintalo. Aikansa korkealuokkaisena edustajana linja-autoasema on Museoviras ton lausunnon mukaan maakun nallisesti ainutlaatuinen ja sillä on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennustaiteen, rakennusteknii kan, erityisten ympäristöarvojen ja rakennuksen käytön kannalta. Lokakuussa 2010 ympäristömi nisteriö hylkäsi yhdistyksen va lituksen ja päätti olla rakennusta suojelematta. Ministeriö perusteli kantaansa sillä, että rakennuksen säilyttäminen ja suojelu voidaan selvittää asemakaavalla. Nurkkakivi ry painotti, kuinka rakennuksen kulttuurihistorialli nen arvostus on vuosien kuluessa kasvanut. Asemakaavamuutosta laadittaessa ja sitä koskeneessa valitusprosessissa ei ollut käytet tävissä Museoviraston ja ympäris töministeriön myöhemmin esittä miä kannanottoja, joiden mukaan linja-autoasemarakennusta voi daan pitää kulttuurihistoriallisen merkityksensä vuoksi kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisek si suojeltavana kohteena. Alueen asemakaavaa yhdistys piti vanhen tuneena. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton julkaisussa Ajankohtaista kaavoituksessa sivulla 2 mai nitaan, että asemakaavan vanhen tuminen voi johtua suojelumäärä ysten puuttumisesta tai suojelun tavoitteiden muuttumisesta. Asemakaavan ajanmukaisuu desta ja arvioinnista säädetään MRL 60 ja 61 §:issä. Täydentäviä säännöksiä annetaan MRA 68 §:ssä. Lain 60 §:n 1 momentti an taa yleisen oikeusohjeen ja jatku van velvoitteen kunnalle seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpi teisiin vanhentuneiden asema kaavojen uudistamiseksi. Saman pykälän 2–5 momentit koskevat asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia erityistilanteessa. Eri tyistä ajanmukaisuuden arviointia koskeva säännöstö on toisinaan virheellisesti mielletty asemakaa vojen kolmentoista vuoden van hentumissäännöksi. Asemakaavat eivät Suomessa automaattisesti vanhene eivätkä ne sisällä viimeistä käyttöpäivää. Asemakaavan ajanmukaisuu den erityisarviointi voi aktualisoi tua tilanteessa, jossa haetaan ra kennuslupaa uuden rakennuksen rakentamiseksi. Paitsi että asema kaavalle on laissa säädetty 13 vuo den aikaraja, tulee asemakaavan olla merkittävältä osalta edelleen toteuttamatta, jotta säännöksen soveltamista on harkittava. Lisäksi rakennuslupahakemuksen tulee koskea sellaisen uuden rakennuk sen rakentamista, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannal ta olennaista merkitystä. Muitakin reunaehtoja ja menettelyä koskevia sääntöjä on sekä laissa että asetuk sessa annettu. Käsillä olevassa tapauksessa ei ollut kysymys uuden rakennuk sen rakentamisesta, vaan olemas sa olevan purkamisesta. Jo siitä seuraa, ettei erityisarvioinnin so veltamista tullut lähtökohtaisesti harkita. Purkamisen tarkoituksena on kuitenkin ollut vapauttaa tontti asemakaavan mukaisen vähittäis kaupan suuryksikön rakentami seen. Marketin rakentamisella on eittämättä ympäristökuvan kannal ta olennaista merkitystä. Hallintooikeus on ikään kuin ”varmuuden vuoksi” sisällyttänyt päätökseensä toteamuksen, ettei asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi MRL 60.2 §:n tarkoittamalla tavalla ole ollut tarpeen. Asia on viime kädessä ratken nut kohteen rakennushistorial lisen ja -perinteen merkityksen arvioinnin kautta. Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:ssä säädetty jen purkamisluvan myöntämisen edellytysten on katsottu täyttyneen. Purkamislupa on tullut myöntää. Purkamislupien harkinta on kaiken kaikkiaan monitahoista ja siinä tulee ottaa huomioon kunkin Rakennettu Ympäristö 4/15 49 KHO:n päätöksiä yksittäistapauksen erityisluonne. Vaikka tapaukset vaikuttaisivat samankaltaisilta, voi niihin sisäl tyä yllättäviä erityispiirteitä. Vii tattakoon vaikka ratkaisuun KHO 19.6.2014 t 1973 (ratkaisua on sivuttu tämän lehden numerossa 1/2015 s. 52). Tämä Vaasan Villa Gustafsro -huvilaa koskeva tapaus on samankaltainen Lapuan linjaautoasemarakennuksen kanssa, mutta eräänä erona on se, että ase makaavan hyväksymisen jälkeen tehdyssä inventoinnissa huvila osoittautuikin huomattavasti aikai sempaa oletettua vanhemmaksi. Tästä seurasi, ettei purkamisluvan edellytyksiä ollut KHO:n mielestä riittävästi selvitetty. Helsingin Lauttasaaren ve sitornia koskevassa ratkaisussa KHO 27.5.2015 t. 1383 merkityk selliseksi muodostui sen sijaan se, että vesitornin suojeluasia oli tul lut vireille vasta sen jälkeen, kun rakennuslautakunta oli purka misluvan käsitellyt ja myöntänyt. Vaikka ELY-keskuksen kielteisestä rakennussuojelupäätöksestä tehty valitus oli vireillä ympäristöminis teriössä, hallinto-oikeus oli voinut hylätä valituksen myönnetystä purkamisluvasta. Korkein hallintooikeus on varta vasten kirjannut päätökseensä lausuman, jonka mukaan ympäristöministeriöllä on KHO:n päätöksen estämättä oikeus ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Ympäristöminis teriö on päätöksellään 12.8.2015 pysyttänyt rakennussuojeluesityk sestä ELY-keskuksen tekemän hyl käävän päätöksen lopputuloksen. Ministeriön päätöksestä voi vielä valittaa KHO:een sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Lauri Jääskeläinen Johtojen sijoittaminen Tuulivoimalapuistot Maakaapelit Yhdyskuntaa tai kiinteistöä palveleva johto toisen alueelle (MRL 161 §) KHO 8.5.2015 Vuosikirja KHO:2015:69 ■■ Kristiinankaupungin rakennustarkastaja jätti tutkimatta (10.12.2012) yhtiön hakemukset tuulivoimalakiinteistöjä palvele vien sähköjohtojen sijoittamisesta kiinteistöille. Kristiinankaupungin tekninen lautakunta hylkäsi (29.5.2013) yhtiön oikaisuvaati muksen, ja muutti rakennustar kastajan päätöstä siten, että ha kemukset hylätään, koska ei ole yksiselitteisen selvää, soveltuuko maankäyttö- ja rakennuslain 161 § hakemukseen. Vaa s a n ha l l i nt o - o i ke u s (29.1.2014) kumosi teknisen lau takunnan päätöksen ja saattoi rakennust arkastajan päätöksen lopputuloksen voimaan. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden pää töksen lopputulosta. Perusteluja: (osittain lyhen nettynä): MRL 161.1 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa 50 Rakennettu Ympäristö 4/15 tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei si joittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustan nuksin. Sama koskee johtoihin liit tyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeute taan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvonta viranomainen. Sijoittamisesta pää tettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 161 § sisältää valtiosääntöoikeu dellisesti arvioituna maanomis tusoikeutta rajoittavan sallimisvel vollisuuden, johon maanomistaja on perustuslain 15.1 §:n puitteissa velvollinen alistumaan. Lainkoh dassa säädetty sietämisvelvollisuus on perustuslaissa turvattua omista jan vapautta rajoittava säännös, jo ta on tulkittava suppeasti ja pitäen ohjeena perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa. Esillä olevassa asiassa kyse on johtojen sijoittamisesta maan al le alueelle, johon on jo perustettu yksityistielain mukainen tieoikeus. Maakaapelin sijoittamisesta mää räämiseen viranomaisen päätök sellä ei näin ollen sinänsä ole pe rustuslaista johtuvaa estettä. Kyse ei ole yhtä tai useampaa asuinkiinteistöä tai asuinkiinteis töistä muodostuvaa yhdyskuntaa palvelevasta sähkönsiirrosta. Kyse ei toisaalta ole valtakunnan kanta verkkoon kuuluvasta johdosta tai seudullisesta johdosta, eikä johto myöskään jännitteeltään vastaa näitä lainkohdan soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjä johtoja. Kyse on sellaisesta sähkönsiirtotarpees ta, johon vuonna 1981 silloista lakia säädettäessä ei ole osattu varautua ja jollaisen osalta myöhemmistä kään lain esitöistä ei soveltamis alakysymykseen ole saatavissa ni menomaista ohjetta. Lain 161 §:n sanamuoto ei edel lytä, että kiinteistöä palvelevalla sähköjohdolla siirrettäisiin sähköä vain jakeluverkosta kiinteistöllä asuvalle tai toimivalle sähkönkäyt täjälle. Se, että johdot palvelevat ensisijaisesti sähkön siirtoa voi maloista sähköverkkoon, ei ole es teenä 161 §:n soveltamiselle. Tuu livoimaloita yhdistävät johdot on tarkoitettu palvelemaan tuulivoi malakiinteistöjen käyttötarkoitus ta. Johtoja voidaan pitää kiinteistö jä palvelevina johtoina. Sitä vastoin johtojen ei voida katsoa palvelevan yhdyskuntaa sillä perusteella, että tuulivoimatuotanto tuo tuloja yh dyskuntaan, eikä muullakaan pe rusteella. Kunnan rakennusvalvontavi ranomainen on voinut määrätä joh tojen sijoittamisesta, eikä hakijan ole ollut tarpeen hakea tarvittavia käyttöoikeuksia kiinteän omaisuu den ja erityisten oikeuksien lunas tuksesta tai kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten annetun lain nojalla. Joh tojen sijoittamista koskeva päätös voidaan sinänsä tehdä riippumat ta hankkeen edellyttämistä muista luvista. Sijoittamista koskevan pää töksen tekemisen edellytykseksi ei liioin ole asetettu sitä, että johto tai laitos, jota se palvelee, on osoi tettu kaavassa. Ennen yleiskaavan hyväksymistä ei kuitenkaan voida arvioida tuulipuistohankkeen to teuttamisen edellytyksiä kaavoi tukselle aiheutuvan haitan kan nalta. Myöskään rakennuslupien myöntämisen edellytyksiä taikka tuulivoimaloiden alueiden sijaintia kaavassa ei ole voitu vielä selvittää, eikä suunniteltujen johtojen tarkka sijaintikaan ole tiedossa. Hakemus ta on sen lisäksi sen vireillä ollessa oleellisesti muutettu. Hakemus on katsottava asian selvittämättömään tilaan nähden ennenaikaiseksi. Toimituksen huomautuksia Oikeuskysymyksenä tapauksessa oli erityisesti se, voidaanko ensi sijaisesti voimalakiinteistöjä pal velevia johtoja pitää MRL 161 §:n tarkoittamina yhdyskuntaa palvele vina johtoina. Säännös on poikkeus perustuslain takaamasta omaisuu densuojasta, minkä takia sitä tulee lähtökohtaisesti tulkita suppeasti. Näin on myös KHO päätökseensä kirjannut. Vakiintuneesti on katsottu, että säännöksessä ”yhdyskunnalla” tar koitetaan saman kunnan alueella olevaa kylää, lähiötä tms. Hallituk sen esityksessä 1/1981 vp, jonka pohjalta vanhan rakennuslain vas taavaa säännöstä muutettiin (RakL 133), on edellytetty valtakunnallis ten ja seudullisten johtoverkosto jen jäävän säännöksen soveltamis alan ulkopuolelle. Tapauksessa KHO 1995 A 39 katsottiin kuiten kin 45 kV:n sähköjohto yhdyskun taa palvelevaksi siitä huolimatta, että se sijaitsi useamman kunnan alueella ja sitä käytettiin ajoittain jakelualueella olevien voimalaitos ten tuottaman sähkön siirtämiseen valtakunnan kantaverkkoon. Vaasan hallinto-oikeus asettui Kristiinankaupungin lupaviran omaisen kanssa samalle kannalle ja katsoi, etteivät johdot palvele alueen yhdyskuntia säännökses sä tarkoitetulla tavalla. Johdot on suunniteltu olemaan 20 tai 31,5 kV:n sähköjohtoja, jotka on tarkoi tus sijoittaa maakaapeleina ole massa olevan metsätien varteen tiekunnan hallitsemalle alueelle. Jos hakemusta ei hyväksytä, aihe uttaisi se yhtiölle 20-kertaiset kus tannukset, kun johdot vedettäisiin kiertämällä hakemuksen kohteena olevat kiinteistöt. Tuulivoimalat, joita yhdistävien johtojen sijoit tamisesta on kysymys, sijoittuvat Lappfjärdin tuulivoima-alueelle. Alue sijaitsee Kristiinankaupungin ja Isojoen kuntien alueilla. Yhtiö vetosi myös siihen, että tuulivoimapuisto palvelee yhdys kuntaa sitä kautta, että se tuo si jaintikunnalleen verotuloja ja työ paikkoja. Tämä perustelu ei luon nollisestikaan menestynyt. Sen sijaan KHO katsoi, että johtoja voidaan pitää kiinteistöjä palvelevina johtoina. Johdot pal velevat tuulivoimalakiinteistöjen käyttötarkoitusta. Kussakin tuu livoimalassa tuotettu sähkö on tarkoitus johtaa muuntamon ja syöttöjohdon kautta seudulliseen ja valtakunnalliseen sähkönsiir toverkkoon kaupallisessa tarkoi tuksessa. MRL 161 §:n sanamuoto ei edellytä, että johdolla siirrettäi siin sähköä vain jakeluverkostosta kiinteistöllä asuvalle tai toimivalle sähkönkäyttäjälle. Soveltamista ei estä sekään, että voimaloilla on tar koitus tuottaa sähköä taloudellisen hyödyn saamiseksi voimalat omis tavalle yhtiölle. Lopputulos oli, että sijoittami sesta päättäminen kuuluu raken nusvalvontaviranomaisen toimi valtaan. KHO myös toteaa päätök sessään, ettei päätöksen tekemisen edellytykseksi ole asetettu sitä, että johto tai laitos, jota johto palve lee, on osoitettu kaavassa. Ennen yleiskaavan hyväksymistä ei kui tenkaan voida arvioida tuulipuis tohankkeen toteuttamisen edelly tyksiä MRL 161 §:ssä tarkoitetun kaavoitukselle aiheutuvan haitan kannalta. Myöskään rakennuslu pien myöntämisen edellytyksiä tai voimaloiden alueiden sijaintia kaavassa ei ole voitu vielä selvittää. Hakemusta johtojen sijoittamisen osalta oli lisäksi sen vireillä ollessa oleellisesti muutettu. Tästä kaikesta seurasi, että hakemus oli katsotta va asian selvittämättömään tilaan nähden ennenaikaiseksi. Lauri Jääskeläinen RY Rakennettu Ympäristö seuraavat lehdet: NroTeemat Ilmestymispäivät 5/2015 Rakenteellinen turvallisuus 16.11. 6/2015 Kauneus, valo 18.12. RY Rakennettu Ympäristö on ammattilehti, joka keskittyy käytännön kaavoitus-, rakennusvalvonta. ja ympäristönsuojelutyöhön. Lisäksi se välittää rakentamisen lainsäädäntöön ja hallintoon liittyvää ajankohtaista tietoa. Ilmoitusvaraukset: Jarmo Jokela, puh. 044 759 5104, jarmo.jokela@jpminfo.fi. Varaukset viimeistään; 20.8. (nro 4), 14.10. (nro 5) ja 19.11. (nro 6). RY Rakennettu Ympäristö 4/2015 on luettavissa myös digilehtenä osoitteessa www.rakennettuymparisto.fi. RY Rakennettu Ympäristö -lehden Resumé- ja English Summary -palstat julkaistaan lehden www-sivuilla www.rakennettuymparisto.fi. English Summary is published on www.rakennettuymparisto.fi. Svenskspråkig resumé av tidningens innehåll hittar du på www.rakennettuymparisto.fi. Tiedä, mistä alalla puhutaan 2015! TILAAN Postimaksu on maksettu OSOITTEENMUUTOS RY Rakennettu Ympäristö -lehti ❑ kestotilaus á 57 € / vuosikerta ❑ vuositilaus á 59 € / vuosikerta (4 nroa) Rakennustaito -lehti ❑ kestotilaus á 58 € / vuosikerta ❑ vuositilaus á 62 € / vuosikerta (6 nroa) Hinnat sisältävät alv. 10%. Palauta kuponki postitse, laita tilaus sähköpostilla osoitteeseen sari.vanonen@rakennustieto.fi tai tilaa verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi Tilaaja Sari Vanonen Yritys Lähiosoite Postiosoite Laskutusosoite, jos eri kuin tilaajan Puhelin Sähköposti Pvm Allekirjoitus Asiakasnumero Tunnus 5001435 00003 VASTAUSLÄHETYS KHO:n päätöksiä Käyttötarkoituksen olennainen muutos Huonejärjestys ja sen muutos Poikkeamispäätöksen tarve KHO 10.6.2015 Vuosikirja KHO:2015:87 ■■ Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi (13.6.2011) poikkeamis päätöksen osakeyhtiölle omakoti talon (400 m²), autotallin (70 m²) ja rantasaunan (30 m²) rakentami seen poiketen MRL 72 §:n säännök sestä. Poikkeamispäätökseen pe rustuva rakennuslupa myönnettiin viranhaltijapäätöksellä (22.7.2011). Yhtiö haki sittemmin muutoslupaa siten että rakennusta voidaan vuok rata lyhytaikaisia jaksoja varten. Lautakunta myönsi poikkeamisen (9.11.2011). Turun hallinto-oikeus kumosi (19.9.2012) lautakunnan päätöksen ja katsoi, ettei yhtiö ollut poikkeamisen tarpeessa. Paraisten rakennuslautakunta hyväksyi (27.9.2012) yhtiön ha kemuksen saada muuttaa raken nusluvassa (22.7.2011) hyväksyttyä huonejärjestystä. Turun hallinto-oikeus hylkäsi (3.12.2013) valituksen lautakunnan päätöksestä. Päätös ei ollut yksi mielinen. Korkein hallinto-oikeus myön si valitusluvan eikä muuttanut hal linto-oikeuden päätöksen loppu tulosta. Ratkaisu oli äänestys (3–2). Perusteluja: (lyhennettynä): Alkuperäisen rakennusluvan mu kaan rakennus käsitti 1. ja 2. ker roksen yhteistilojen lisäksi kuusi makuuhuonetta, joista kahdessa oma kylpyhuone. Myönnetyssä muutosluvassa 1. kerroksen kir jasto muuttuu kylpyhuoneellisek si vierashuoneeksi. Toisessa ker roksessa kolme makuuhuoneisiin liittyvää pukuhuonetta muuttuu kylpyhuoneeksi. Lisäksi olohuone muuttuu makuuhuoneeksi ja wctila laajenee kylpyhuoneeksi, joka liittyy makuuhuoneeseen. Muutos ten jälkeen rakennuksessa on yh teensä kahdeksan pesuhuoneella varustettua makuuhuonetta. Yhtiön toimittaman selvityk sen mukaan rakennusta käyttävät loma-asuntona henkilöt, joilla on suora yhteys yhtiön toimintaan, kuten hallituksen jäsenet ja joh tajat sekä heidän perheensä, ja liikekumppanit. Rakennusta ei vuokrata ulkopuolisille matkaili joille. Toukokuusta syyskuuhun rakennuksessa majoittuu 2–4 vie rasta ja muina kuukausina arviolta 2. Rakennuksen koko kapasiteettia ei käytetä säännönmukaisesti. Myönnetyn poikkeamisluvan mukaan rakennuksen käyttötarkoi tus on ympärivuotinen asuminen. Rakennuslupa ja muutoslupa vas taavat tältä osin poikkeamislupaa. Vaikka rakennuksessa suori tettavat huonejärjestelyt eli ma kuuhuoneiden määrän ja niihin liittyvien omien pesuhuoneiden lisääminen osaltaan mahdollistivat sen, että rakennusta voitiin valituk sessa tarkoitetulla tavoin käyttää hakijayhtiön toimialan mukaiseen matkailu- tai majoitustoimintaan, hakemuksessa ilmoitettu käyttö ei esitetyn selvityksen perusteella vaikutuksiltaan poikennut tämän kokoisen rakennuksen tavanomai sena pidettävästä asumiskäytöstä siten, että yhtiö olisi ollut myös ra kennuksen tai sen osan käyttötar koituksen olennaista muuttamista koskevan rakennusluvan tarpeessa. Hanke voitiin siten toteuttaa oma kotitalon rakentamista koskevan poikkeamispäätöksen perusteella hakematta uutta poikkeusta. Toimituksen huomautuksia Kysymyksessä on omakotitalolu pa ranta-alueella. Alueella ei ollut voimassa asema- tai yleiskaavaa, jossa rakennuspaikan käyttötar koitus olisi määrätty. ELY-keskus oli myöntänyt poikkeamisluvan. Ensimmäinen muutoslupa (poikkeaminen) verrattuna poik keamisluvan perusteella myön nettyyn rakennuslupaan koski mahdollisuutta vuokrata tiloja lyhytaikaisesti. Asia eteni valituk sesta hallinto-oikeuteen, joka piti hakemusta tarpeettomana. Nyt oli ratkaistavana toinen muutoslupa, joka koski huonejär jestyksen muuttamista. Oikeusky symykseksi muodostui, muuttuiko samalla omakotitalon käyttötarkoi tus olennaisesti. Sesonkiluonteisesta majoi tuksesta maatilalla on ratkaisu KHO 1983 II 97: Kausiluonteinen ja tilapäinen enintään 25 henki lön yhtäaikainen majoittaminen maatilaan kuuluvissa rakennuksis sa ei merkinnyt rakennuksen käyt tämistä muuhun majoitustoimin taan kuin mitä maatalouden har joittaminen edellytti eikä asiassa tarvittu lupaa käyttötarkoituksen muuttamiseen. Sen sijaan oma kotitalon käyttö yksinomaan ly hytkestoiseen majoitustoimintaan ei ratkaisussa KHO:2014:143 (RY 5/14 s. 52–53) vastannut kaavan pääkäyttöt arkoituksen mukais ta omakotiasumista. Kysymys oli omakotialueelle epätyypillisistä lyhytkestoisista majoitusjaksoista, osin loma-asuntokäytössä. Korkeimman hallinto-oikeuden enemmistö asetti lähtökohdaksi käyttötarkoituksen muutosluvan tarpeen arvioinnissa yhtiön ha kemuksen. Hakemuksen mukaan rakennusta ei käytetty vuokraus toimintaan. Ratkaisuun on kirjattu maininta, jonka mukaan rakennus valvontaviranomainen voi tarvit taessa kieltää rakennuksen muun kuin rakennusluvan mukaisen käytön. Rakennettu Ympäristö 4/15 53 KHO:n päätöksiä Vähemmistö painotti haki jayhtiön harjoittavan toimialansa mukaan majoitus- ja matkailutoi mintaa Turunmaan saaristossa. Asian käsittelyn eri vaiheissa oli yhtiö toimittanut erilaisia tietoja rakennuksen käytön luonteesta. Kiinteistölle on myönnetty lupa kerrosalaltaan 140 m²:n suuruisel le helikopterihallille. Vähemmistö katsoi saatujen selvitysten osoitta van, ettei rakennuksen pääasialli nen käyttö ole omakotiasuminen, vaan vaihtelevan henkilömäärän väliaikainen majoitus. Toiminnan vaikutukset poikkeavat olennaisesti tavanomaisesta omakotiasumises ta. Tämän vuoksi ei muutoslupaa olisi saanut vähemmistön mukaan myöntää ilman MRL 125 §:n 5 mo mentin tarkoittamaa käyttötarkoi tuksen muutoslupaa. Vaikka ratkaisu on vuosikirja ratkaisu, ei se välttämättä helpota rakennusvalvonnassa tapahtu vaa rajanvetoa käyttötarkoituksen muutoslupien tarpeen arvioinneis sa. Sen johtopäätöksen voi tehdä, etteivät tilajärjestelyt yksinomaan ole ratkaisevia. Toisaalta on lukui sia ratkaisuja, joissa nimenomaan tilajärjestelyjen kautta on saunara kennukseksi nimettyä rakennusta ranta-alueella pidetty jonain muu na kuin luvanhakijan ilmoittama na talousrakennuksena. Mainitta koon vaikkapa vuosikirjaratkaisu KHO:2004:3. Tapauksessa ranta vyöhykkeelle sijoitettavaksi tarkoi tetussa rakennuksessa (kerrosalal taan 29,5 m²) oli sauna, pesuhuone, noin 17,5 m²:n suuruinen tupa ja kuisti. Tuvassa oli takka ja keitto nurkkaus. Kun otettiin huomioon rakennuksen sisältämistä tiloista saatu selvitys sekä erityisesti se seikka, että siinä olisi keittonurkka us, rakennusta ei sen pienehköstä koosta huolimatta voitu pitää MRL 72.3 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena. - Luvantar peen arviointi on kokonaisharkin taa, jossa tulee ottaa huomioon paitsi itse suunnitelma niin viran omaiselle toimitetut selvitykset tulevan toiminnan luonteesta. Jos sitten toiminta faktisesti poikkeaa myönnetystä luvasta, muuttuu asia valvontaluonteiseksi. Lauri Jääskeläinen Asema-kaava. Asemakaava-alueen rajaus. Kunnan kaavoitusmonopoli. Kunnan kehitys. Maanomistajien yhdenvertaisuus. KHO 15.6.2015 Vuosikirja KHO 2015:95 ■■ Kunta oli hyväksynyt omista mansa tilan alueelle asemakaavan, jossa oli osoitettu rakennusoikeut ta pientaloasumiseen sekä katu- ja viheralueita. Asemakaava-alue oli pinta-alaltaan 8,7 hehtaaria ja se sijaitsi aikaisemmin asemakaavoi tetun kylätaajaman koillispuolella. Asemakaava-alue muodosti pää osan kylätaajaman pohjoispuolelle oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitetusta asuntoalueesta. Asiassa oli kysymys siitä, oli ko asemakaava lainvastainen sillä perusteella, että A:n ja B:n omis tamaa 0,5 hehtaarin suuruista ra kennettua tilaa ei ollut sisällytetty asemakaava-alueeseen. Tila sijaitsi asemakaava-alueen itäpuolella ja samalla yleiskaavassa osoitetulla asuntoalueella kuin kunnan omis tama tila. 54 Rakennettu Ympäristö 4/15 Asiassa saadun selvityksen mukaan asemakaava-alueen ra jaukseen oli vaikuttanut kunnan ta voite laatia asemakaavoja ensisijai sesti omistamilleen alueille. Tähän nähden korkein hallinto-oikeus totesi, että kunnalla on kaavoitus monopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa sää detyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltan sa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa asemakaavo ja laaditaan. Pelkästään sillä perus tella, että kaava-alueen rajaukseen olivat vaikuttaneet maanomistuk selliset seikat, kaavapäätöstä ei si ten ollut pidettävä lainvastaisena. Kaavaratkaisun lainmukaisuus oli kuitenkin voitava perustella myös muilla kuin maanomistukseen liit tyvillä näkökohdilla. Asemakaava-alue sijaitsi kylä taajaman ja A:n ja B:n omistaman tilan välissä eikä mainitun tilan ympäristössä ollut muutoinkaan tiivistä rakennuskantaa. Tilan koh dalla kaavarajaus noudatti tien suuntaisesti vedettyä linjausta. Kaava-alue muodosti maankäyt tö- ja rakennuslain 54 §:n kan nalta tarkasteltuna maankäytölli sesti yhtenäisen kokonaisuuden. Asemakaavaratkaisu ei rajoittanut asemakaavoittamattoman alueen tulevaa suunnittelua niin, ettei aluetta voitaisi tulevassa kaavoi tuksessa osoittaa maanomistajien kannalta tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Näissä oloissa tilan jät täminen tässä vaiheessa asema KHO:n päätöksiä kaava-alueen ulkopuolelle ei ollut lainvastaista. Hallinto-oikeuden ratkaisu Valittajat A ja B ovat valituksessaan hallinto-oikeuteen vaatineet, että kunnanvaltuuston asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös ku motaan, koska valittajien omis tamaa kiinteistöä ei sisällytetty asemakaavaan. Valittajat ovat kat soneet, ettei heitä kohdella maan omistajina tasavertaisena, jos kiinteistöä ei kaavoiteta osittain tai kokonaan. Valittajien mukaan myös kulku kiinteistölle hankaloi tuu yksityistien sulkemisen myötä ja kiinteistölle tulee asemakaavan johdosta 40 naapuria, mikä aiheut taa haittaa olemassa olevalle asu tukselle. Valituksenalaisella päätöksellä on kaavoitettu kiinteistö RN:o 3:80 kokonaisuudessaan. Kaavoitetta van alueen pinta-ala on noin 8,7 hehtaaria ja kaava-alue sijaitsee Etelä-Mäntsälässä Hyökännum mella Tuusulan kunnan rajan lä heisyydessä. Nykytilanteessa alue on pääosin rakentamatonta met sämaastoa, joka on hakkuiden jäl jiltä nuorta vesakkoa. Alue rajau tuu etelässä pientaloasutukseen. Muilta osin ympäröivät alueet ovat viljelyskäytössä olevia peltoja. Kaa vaselostuksen mukaan asemakaa valla muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 11 820 kerrosneliömetriä ja kaava-alueelle osoitetaan 45 ohjeellista erillispientalotonttia. Asemakaava-alueella on voimas sa 2005 hyväksytty osayleiskaava, jossa alue on osoitettu pääosin uudeksi tai olennaisesti muuttu vaksi alueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi tai jonka asemakaavaa on tarkoitus muut taa. Alueen maankäyttömuodoksi on tältä osin osayleiskaavassa mer kitty pientalovaltainen asuntoalue (AP) ja osaksi lähivirkistysaluetta (VL). Valittajien kiinteistö sijaitsee osayleiskaavan AP-alueella, joka on nykyisellään varvikkoa. Helsingin hallinto-oikeus hy väksyi valituksen ja kumosi kun nanvaltuuston päätöksen. Pää töstään hallinto-oikeus perusteli muun ohella sillä, että maanomis tajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus huomioon ottaen tietyn alueen sisällyttäminen asema kaavoitettavaan alueeseen tai sen jättäminen alueen ulkopuolelle ei voi perustua yksinomaan siihen, että alueen omistaa tietty maan omistaja. Kaava-alueen rajaus ei voi myöskään perustua pelkästään siihen, että kunnan periaatteena on asemakaavoittaa vain omista miaan maita. Hallinto-oikeuden mukaan Mäntsälän kunta on sekä vastineissaan asemakaavaehdo tuksesta tehtyihin muistutuksiin, kaavaselostuksessa että hallintooikeudelle antamassaan lausun nossa vedonnut kaava-alueen ra jauksen osalta noudattamaansa periaatteeseen, ettei ensimmäistä asemakaavaa laadita yksityiselle maalle. Hallinto-oikeus katsoi, ettei tämä ole hyväksyttävä maankäytöl linen syy kaava-alueen rajaukselle. Mäntsälän kunnanvaltuuston pää tös loukkaa siten maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaati musta ja kunnanvaltuusto on ylit tänyt harkintavaltansa hyväksyes sään asemakaavan kaava-aluetta koskevan rajauksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Kunta on valituksessaan korkeim malle hallinto-oikeudelle (KHO) vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Kunta on va lituksessaan KHO:lle todennut, että alueella voimassa olevassa Hyökännummen osayleiskaavassa on valituksenalaisella päätöksellä asemakaavoitetun asuinalueen ja osayleiskaavaan merkityn maata lousalueen välissä kapea maakais tale. Tällä alueella sijaitsee kolmen eri maanomistajan omistamia kiinteistöjä, joista yksi on hallintooikeuteen valittaneiden omakoti kiinteistö. Asemakaavoitustyössä kunnan tavoitteena on ollut saada omistamalleen alueelle noin 40–50 uutta rakennuspaikkaa. Kunnan mukaan asemakaavaalueen rajauksesta päätettäessä työn alkuvaiheessa ei katsottu tar peelliseksi asemakaavan laajuu den tai yhdyskuntarakenteen ke hittymisen kannalta ottaa mukaan edellä mainittuja pellon ja kunnan alueen väliin jääviä alueita, koska ne eivät olisi tuoneet mukanaan merkittävää lisäarvoa alueen suun nittelun kannalta. Taajaman kasvu tapahtuu pääasiassa taajaman ete läosassa koulun ympärillä ja taa jaman sisällä. Tämänkään vuoksi valittajien omistaman alueen sisäl lyttämisellä asemakaavoitettavaan alueeseen ei esimerkiksi taajama rakenteen tiivistämisen tai tulevan kasvun kannalta ole merkitystä. Kunta on todennut, että valit tajat ovat kirjeessään kunnalle ja myös valituksessaan esittäneet, että heidän tonttinsa jaettaisiin kaavatyön yhteydessä 2–3 tonttiin, huolimatta siitä, että valittajat ovat perustelleet valitustaan myös 40 uuden naapurin tuomalla häiriöllä. Kunta on todennut, että valittajien kiinteistön ja uusien tonttien vä liin on merkitty kahdeksan metriä leveä istutusvyöhyke. KHO on päätöksessään toden nut, että kunnalla on velvollisuus alueen asemakaavoittamiseen, jos maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:ssä säädetyt edellytykset täytty vät. Mainitun lainkohdan perus teella yksittäisellä maanomistajalla ei toisaalta ole oikeutta saada aluet taan kaavoitetuksi, vaan kaavan laatimisen tarpeellisuus kuuluu kunnan ratkaistavaksi. Yleiskaaval la ei ole maankäyttö- ja rakennus lain perusteella sellaista ohjausvai kutusta asemakaavoitukseen, että yleiskaavan tietyn aluevarauksen sisältämä alue tulisi välttämät tä kokonaisuudessaan sisällyttää samaan asemakaava-alueeseen. Valituksenalainen asemakaava muodostaa sellaisenaan riittävän maankäytöllisen kokonaisuuden. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että kaava-alueen rajaukseen on vaikuttanut se, että kunta on pyrki nyt kohdistamaan uusien asema kaavojen laatimisen omistamilleen maa-alueille. KHO on todennut, että kun nalla on kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiik kaansa oikeus laatia haluamansa Rakennettu Ympäristö 4/15 55 KHO:n päätöksiä sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaa timukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille ja missä aika taulussa asemakaavoja laaditaan. Tämän vuoksi pelkästään se, että kaavan rajaukseen ovat vaikutta neet maanomistukselliset seikat, ei sellaisenaan tee kaavaratkaisua lainvastaiseksi. Kaavaratkaisun lainmukaisuus on kuitenkin voi tava perustella myös muilla kuin maanomistukseen liittyvillä näkö kohdilla. Kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksytty asemakaava-alue sijait see kylätaajaman ja valittajien tilan välissä. Karttatarkastelun mukaan tilan lähistöllä ei muutoinkaan ole tiivistä rakennuskantaa. Tilan koh dalla kaavarajaus noudattaa tien suuntaisesti vedettyä linjausta. Asemakaavaratkaisu ei rajoita ase makaavoittamattoman alueen tule vaa suunnittelua niin, ettei aluetta voitaisi tulevassa kaavoituksessa osoittaa maanomistajien kannalta tarkoituksenmukaiseen käyttöön. KHO katsoi, että kaava-alue muodostaa maankäyttö- ja raken nuslain 54 §:n kannalta tarkastel tuna maankäytöllisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Näissä oloissa valittajien tilan jättäminen tässä vaiheessa asemakaava-alueen ul kopuolelle ei ole ollut lainvastaista. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon maankäyttö- ja raken nuslain 51 §:stä ilmenevä tarkoi tus turvata kunnan päätäntävalta asemakaavoituksessa ja kunnan hallituksen kaava-alueen laajuu desta esittämä maankäytöllisiin syihin perustuva selvitys, kaupun ginvaltuuston ei voida katsoa lou kanneen maanomistajien yhden vertaisen kohtelun vaatimusta tai muutoinkaan ylittäneen harkinta valtaansa tehdessään asemakaa van hyväksymistä koskevaa pää töstä. Hallinto-oikeus ei siten ole voinut kumota kunnanvaltuuston päätöstä päätöksessään mainitse mallaan perusteella. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja ot ti käsiteltäväkseen muut valittajien hallinto-oikeudelle esittämät va 56 Rakennettu Ympäristö 4/15 litusperusteet. KHO hylkäsi A:n ja B:n valituksen. Kunnan hyväksymä kaavaratkaisu ei ollut lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Arviointia Tässä vuosikirjaratkaisussa on kysymys Mäntsälän kunnan ase makaavaratkaisusta, jolla mahdol listettiin 45 pientaloasunnon ra kentaminen kunnan omistamalle alueelle. Tapauksessa on kysymys kunnan kaavamonopolin käytön rajoista ja mahdollisuuksista. Ta pauksessa oli arvioitavana, mikä merkitys asian ratkaisun kannalta on sillä, että maanomistusolot ovat osaltaan vaikuttaneet asemakaavaalueen rajaukseen. KHO on aiemmin vuosikir jaratkaisussaan 2011:11 ottanut kantaa kaava-alueen rajauksen lainmukaisuuteen Mäntsälän ta pausta muistuttavassa Järvenpään asemakaavatapauksessa. Siinä tarkasteltavana oli erityisesti se, tuliko asemakaavan käsittää yleis kaavassa osoitettu asuntoalue varaus kokonaisuudessaan (ks. oikeustapauskuvaus RY 2/2011). Yhteistä molemmille tapauksille on se, että ne muistuttavat maan omistajia kunnan kaavamonopolin keskeisestä sisällöstä, jotka liit tyvät maankäyttö- ja rakennus lain (MRL) 20 ja 51 §:ään. MRL:n mukaan kunnalla on velvollisuus huolehtia tarpeellisten kaavojen laadinnasta ja asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnalla on siis harkin tavalta kaavoitukseen ryhtymisestä ja kaavoituksen sisällöstä. Kunnan kaavoitusvallankäyt töä on tarkasteltu sekä tässä Mänt sälän että aiemmassa Järvenpään tapauksessa myös siitä lähtökoh dasta, että kunta oli asettanut ta voitteeksi kaavoittaa ensisijaisesti omistamiaan maita. Kuten KHO ratkaisuissaan on todennut, läh tökohta ei sinänsä tee kaavaratkai susta lainvastaista, mutta kaavan lainmukaisuus esimerkiksi yhden vertaisen kohtelun näkökulmasta tulee olla perusteltavissa maan käyttöön liittyvillä syillä. Näissä tapauksissa, joissa kaava-alueen rajaukseen tyytymättömän maan omistajan maat ovat tulleet raja tuksi kaavan ulkopuolelle, korostuu maanomistajien alisteinen asema suhteessa kaavoitusta valtaa käyt tävään kuntaan. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei sisällä velvollisuutta kaavoittaa maan omistajan vaatimuksesta alueita, vaan harkinta kaavan tarpeelli suudesta kuuluu kunnalle. Kaava- alueen rajaukseen lienee mah dollista löytää maankäyttöönkin liittyvät perusteet useimmissa ta pauksissa, vaikka tosiasiassa ainoa syy rajaukseen olisi kunnan tavoite suunnitella omistamiaan alueita. Sillä seikalla, että kaava-alue olisi tarkoituksenmukaisempi tai suun nitteluratkaisuna parempi toisella tavalla rajattuna, ei ole merkitystä lainmukaisuuden arvioinnin kan nalta. Kaava-alueen rajauksen tar kastelussa keskeisenä lainmukai suuden arvioinnin tekijänä on se, voiko kaava-alueen ulkopuolelle rajattua aluetta suunnitella itsenäi senä kokonaisuutena yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen tulevas sa suunnittelussa. Maanomista jan kannalta mahdollisuus saada alueensa asemakaavoitetuksi seu raavassa vaiheessa riippuu jälleen kunnan kehityksestä ja asemakaa van laatimistarpeesta. Tässä Mänt sälän tapauksessa kunta perusteli kaava-alueen rajausta myös sillä, ettei kunta tavoitellut taajaman leviämistä enää valittajien omista man kiinteistön suuntaan. Maan omistajien kannalta voi olla vaikea hyväksyä kunnan perustelua, jon ka voi ymmärtää niin, ettei asema kaavoitusta lähiaikoina tulla jatka maan tällä yleiskaavan AP-alueella. Kaavoitukselle luonteenomainen tarkentuminen yleiskaavasta ase makaavavaiheeseen siirryttäessä voisi tarkoittaa myös, että mahdol linen myöhemmin laadittava ase makaavaratkaisu ei mahdollistaisi nyt valittajien omistaman kiinteis tön osalta asuinpientaloja. Susanna Wähä Tilaa Kuntatekniikka-lehti - tietopaketti tulevaisuuden tekijöille Kuntatekniikka-lehden tilaajalle digilehti maksutta loppuvuodeksi! Tilaukset verkosta www.kuntalehti.fi/tilaa, sähköpostitse asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puhelimitse soittamalla numeroon 050 599 6681 Ristikko 4/2015 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme yhden 40 euron lahjakortin. Ohessa ristikon 3/2015 oikea ratkaisu. Vastauksia saapui 21 kappaletta. Palkinnon voitti Raimo Niemi Riihimäeltä. Onnittelut voittajalle! Ratkaisijan nimi: Lähiosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Lähetä ratkaisusi 15.10.2015 mennessä RY Rakennettu Ympäristö -lehteen. Osoite: Kettutie 2, 00800 Helsinki tai sara.keravuori@rty.inet.fi. 58 Rakennettu Ympäristö 4/15 kirjakauppa Sujuvaan sopimiseen Rakentajan paras kirjakauppa! Sopimuslomake Net Tietoa pintaa syvemmältä asuinkerrostalojen korjaamiseen Rakennus- ja kiinteistöalan yhteisen sopimuskäytännön mukaiset asiakirjat > asunto- ja liikerakentamiseen > korjaamiseen > kiinteistönpitoon > asumiseen Kerrostalot 1975–2000 Verkkopalvelussa voit täyttää lomakkeita sekä tulostaa niihin liittyviä sopimusehtoja ja tehtäväluetteloita. Valmiin lomakkeen ja latauslinkin voit lähettää helposti yhteistyökumppanille kommentoitavaksi tai hyväksyttäväksi. Vuosina 1975–2000 eri puolille Suomea valmistui yhteensä yli 460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa on peruskorjausiässä. Kerrostalot 1975-2000 -kirjassa käydään läpi ajanjakson kerrostalojen rakennustapa ja -materiaalit sekä rakennus- ja LVIS-tekniikan pääpiirteet. UUTUUS! Runsas ja havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Mukana on laaja sähköinen liite, johon on koottu tietoa ajankohdan määräyksistä ja ohjeista. Käytännön käsikirja: korjausrakentamisen suunnittelijoille kuntoarvioijille ja kuntotutkimusten tekijöille korjausrakentajille kiinteistöjen omistajille isännöitsijätoimistoille rakennusalan opettajille ja opiskelijoille kuntien rakentamisesta vastaaville viranomaisille Petri Neuvonen, toim. 117 s., 74 € Täytettäviä lomakkeita moneen tarkoitukseen: • • • • • • • • • Tarjoukset ja tarjouspyynnöt Suunnittelusopimukset Hankinta-/toimitussopimukset Urakka-asiakirjat Valvonta- ja tarkastuslomakkeet Energiatodistus Kiinteistöpalvelusopimukset Asunto- ja kiinteistökauppa Vuokrasopimukset • Kuluttajasopimukset • Hakemukset ja ilmoitukset • Käännökset (englanti, ruotsi, viro, venäjä) Helppokäyttöiset sähköiset työmaapäiväkirjat talon- ja infrarakentamiseen. Toimii tarvittaessa myös tarkastusasiakirjana RakMK A1. Lisäksi Sopimusehdot Tehtäväluettelot Asiakirjamallit Valitse tarpeitasi vastaava käyttötapa Vuosilisenssi sovitun valikoiman jatkuvaan käyttöön Rakennusalan ehdottomat menekkiteokset Palvelussa myös Testaa 3 päivää ilmaiseksi www.sopimuslomake.net/tyomaapaivakirjat www.sopimuslomake.net Saldo, jolla voi ladata kaikkia palvelun asiakirjoja Tutustu ja ota käyttöösi palvelun valmiit asiakirjat! Painettuna ja e-kirjana! Yksittäin verkkopankkimaksulla Rakennusosien kustannuksia 2015 Korjausrakentamisen kustannuksia 2015 Tyypillisten pien-, rivi- ja kerrostalojen sekä teollisuusrakennusten rakenteiden kustannuksia Tyypillisten korjauskohteiden rakenteiden purku- ja kunnostuskustannuksia, sekä työmaapalvelluiden ja -kaluston kustannuksia hanke- ja rakennussuunnitteluun rakennus- ja elinkaarikustannusten arviointiin tarjousten laadintaan ja vertailuun rakentamisen aikaiseen kustannusten laskentaan 264 s., hinta 99 €, kestotilaus 89 € (ilmestyy vuosittain) wwww.rakennustieto.fi TUOTETIETO (ilmestyy vuosittain) Korjauskohteen purkua ja uusimista käsittelevien rakenteiden yhteyteen on lisätty tyypillisimpiä uudisrakenteita ROK:ista. Rakenteista osa on uusittu entistä energiatehokkaammiksi, esim. talon vaipan lämmöneristeiden uusimisen, eristekerroksen vahvistamisen ja ikkunoiden uusimisen osalta. www.rakennustietokauppa.fi Lisätietoja mm. vuosilisensseistä saat myynnistämme, www.rakennustieto.fi/tuotemyynti, puh. 0207 476 401. ASIAKIRJAT 136 s., hinta 89 €, kestotilaus 80 € UUTTA KOR:issa www.sopimuslomake.net OHJELMAT korjauskohteen hankesuunnitteluun korjaustöiden kustannusten laskentaan sekä tarjousten laadintaan korjausrakentamisen aikaiseen kustannusten laskentaan KAUPPA RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 RY R A K E N N E TT U Y M P Ä R I S T Ö kirjakauppa Laatukirjoja rakentamiseen ja remontointiin. Sujuvaan sopimiseen Sopimuslomake Net Sopimukset yrityksille ja kotitalouksille! Varmista hankkeesi onnistunut toteutus Sopimuslomake Netin luotettavilla sopimuksilla! Keittiön remontti Kylpyhuoneen remontti Asuintilojen suunnittelu Asiantuntevia ohjeita perusteelliseen ja kevyeen keittiöremonttiin, mitoitukseen sekä lupa- ja vastuukysymyksiin. (RT-ohjeita) Yksityiskohtaisia ja havainnollisia ohjeita kylpyhuoneremontin suunnitteluun, tekemiseen ja teettämiseen. (RT-ohjeita) 4., uudistettu painos 72 s., 28,- 5., uudistettu painos 112 s., 32,- Selkeitä ohjeita ja tilaratkaisuja toimivan, viihtyisän ja asukkaan toiveiden mukaisen asunnon – kodin suunnitteluun. Perustuu RT-ohjekortteihin. Tutustu osoitteessa 216 s., 44,- www.sopimuslomake.net Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovelluksia Rakennuksen puutyöt Oppikirjassa käsitellään tärkeimmät rakennuksen toimivuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät, jotka suunnittelijan tulee hallita. 256 s., 52,- Keskeisimmät talonrakennuksessa tarvittavat puutyöt, joiden työmenetelmät selostetaan monipuolisesti ja havainnollisin kuvituksin. 249 s., 34,- Palvelussa lomakkeet ovat helposti käytettävissä, täytettävissä ja tallennettavissa – niin ammattilaisille kuin yksityisille. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4 /2015 ■ TEEMA: RAKENNUSVALVONNAN UUDISTUS, TIEDONKULKU Rakentajan paras kirjakauppa 4/2015 Pihojen kivityöt suunnittelu ja rakentaminen Perusteellinen ja havainnollinen kirja yksityispihojen kivitöiden suunnitteluun ja rakentamiseen. 99 s., 47,- Tutustu ja tilaa verkkokaupassa www.rakennustietokauppa.fi RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 rakennusvalvonnan uudistus tiedonkulku
