SAMPO-OPAS 2015-2016 - Sammon keskuslukio

Transcription

Sisällysluettelo
1.
TERVETULOA OPIS KELEMAAN!
4
2.
YHTEYS TIEDOT
5
Opettajat ___________________________________________________________________________________ 7
Ryhmänohjaajat ____________________________________________________________________________ 10
3.
LUKUV UODEN 2015-2016 AIKATAULUT
11
Syksyn 2015 YO- koepäivät ___________________________________________________________________ 12
Kevään 2016 YO- koepäivät ___________________________________________________________________ 12
4.
OPISKELU LUKIOSS A
13
Lukion suoritusaika __________________________________________________________________________ 13
Opiskelun suunnittelu ________________________________________________________________________ 13
Opiskelusuunnitelma ja työjärjestys ____________________________________________________________ 14
Päivittäinen aikataulu ________________________________________________________________________ 16
Opinto-ohjelma _____________________________________________________________________________ 18
Opinto- ja ryhmänohjaus _____________________________________________________________________ 18
Jakson aloitus ______________________________________________________________________________ 19
Jakson lopetus eli päättöviikko _________________________________________________________________ 19
Poissaolot __________________________________________________________________________________ 20
Poissaolo kokeesta ja uusintakoepäivänä ________________________________________________________ 20
Tilapäinen vapautus koulunkäynnistä (Poissaololupa) ______________________________________________ 20
Itsenäinen suoritus __________________________________________________________________________ 21
Muualla suoritetut opinnot ____________________________________________________________________ 21
Opiskelijakunta _____________________________________________________________________________ 22
5.
SÄHKÖI NEN TOIMINTAYMP ÄRISTÖ
23
Omat laitteet koulun ver kkoon _________________________________________________________________ 23
Koulun tietokoneet __________________________________________________________________________ 23
Sähköiset palvelut ja ohjelmat _________________________________________________________________ 24
Tekijänoikeuksista ___________________________________________________________________________ 27
6.
ARVIOI NTI
29
Kurssien arviointi ____________________________________________________________________________ 29
Jakson arviointi _____________________________________________________________________________ 29
2
Kurssin uusiminen ja arvosanan korottaminen ____________________________________________________ 30
Oppimäärän arviointi eli päättöarvosana _________________________________________________________ 30
S-merkintä päättöarvosanana _________________________________________________________________ 31
Päättötodistus ______________________________________________________________________________ 31
Lukiodiplomit ja erilliset todistukset_____________________________________________________________ 31
7.
OPISKELU URHEILU- JA VI ESTINTÄLINJALLA
32
7.1 Opiskelu ur heilulinjalla ____________________________________________________________________ 32
Opiskelun suunnittelu ________________________________________________________________________ 32
Urheiluvalmennus ___________________________________________________________________________ 33
Arviointi ja kurssien suorittaminen______________________________________________________________ 33
7.2. Opiskelu viestintälinjalla __________________________________________________________________ 33
Viestinnän oppimäärä ________________________________________________________________________ 33
Viestinnän opintojen ar viointi __________________________________________________________________ 35
Viestintälinjan mediat ________________________________________________________________________ 35
8.
YLIOPPILASTUTKINTO
36
Ylioppilaskokeen uusiminen ___________________________________________________________________ 37
Ylioppilastutkintomaksut ______________________________________________________________________ 37
Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa _____________________________________________________________ 37
Ylioppilastutkintotodistus _____________________________________________________________________ 37
Kompensaatio ______________________________________________________________________________ 38
9.
TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI
39
Terveydenhuolto ____________________________________________________________________________ 39
Tapaturmat ________________________________________________________________________________ 39
Suun ter veydenhuolto ________________________________________________________________________ 40
Erityisopetus _______________________________________________________________________________ 40
Opiskeluhuolto ______________________________________________________________________________ 41
Lukiokuraattori- ja psykologipalvelut ____________________________________________________________ 41
Lukiokuraattori______________________________________________________________________________ 41
Lukiopsykologi ______________________________________________________________________________ 42
10.
KURSSIKUVAUKS ET
43
11.
OPPIKIRJAT
69
12.
SAMKEN TOIMINTAKULTTUURI JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
75
3
1.
TERVETULOA OPISKELEMAAN!
Avasit juuri Sampo-oppaan. Tämä opas auttaa sinua selviytymään opiskeluaikanasi Sammon
keskuslukiossa. Opas sisältää kaiken oleellisen tiedon opiskelusta, sen järjestämisestä ja
suunnittelusta sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä seikoista. Tutustu oppaan sisältöön huolellisesti. Myös huoltajiesi kannattaa tutustua oppaan kautta lukion asioihin. Jos et löydä
oppaasta vastausta johonkin kysymykseesi, kysy rohkeasti ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajilta
tai rehtoreilta.
Oppaan ohjeisiin tai aikatauluihin tulee lukuvuoden aikana muutoksia. Muutoksista ilmoitetaan
ryhmänohjaajan tuokioissa, Wilmassa tai pääaulan näyttötaululla. Pääasiallinen tiedottaminen
tapahtuu Wilman kautta, jonne jokaisella opiskelijalla on käytössään oma tunnus. Sinne
sinulle tulee viestejä kurssien opettajilta sekä hallinnolta. Viestien lisäksi oleellista tietoa
löydät tiedotteista. Huolehdi siis siitä, että luet myös tiedotteet säännöllisesti, jotta tiedät
miten toimia. Näin varmistat, että et esimerkiksi ohita mitään tärkeää opintoihisi liittyvää
määräaikaa. Wilmassa teet myös kurssivalinnat ja seuraat opintojesi edistymistä sekä selvität
poissaolosi oppitunneilta. Wilmassa on siis syytä käydä lähes päivittäin.
Sammon keskuslukio on edelleen Tampereen kaupungin lukioista suurin. Lukuvuonna 2015 –
2016 koulussamme opiskelee yli 800 päivälukion opiskelijaa. Sammon keskuslukiossa on
yleislukion lisäksi mahdollista opiskella valtion erityistehtävän mukaisilla urheilu- ja viestintälinjoilla. Erityislinjan opiskelijoiden opiskeluohjelma poikkeaa muiden opiskelijoiden ohjelmasta
lähinnä valinnaisten kurssien opiskelun osalta. Samassa koulukiinteistössä kanssamme toimivat myös Tampereen aikuislukio sekä Pellervon kirjasto. Toiminta isossa talossa edellyttää
jokaiselta oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja aktiivisuutta.
Menestystä ja onnistuneita oppimisen elämyksiä kaikille lukuvuonna 2015–2016!
Tuija Ylöniemi
rehtori
JOUNI SARPOLA
4
2.
YHTEYSTIEDOT
Osoite
Uimalankatu 5
33540 TAMPERE
Puhelimet
Keskus (03) 5654 4501 (kanslia)
Puhelin (03) 5654 4504 (kanslia)
Sähköposti
lukio.sampo@tampere.fi
Kotisivu
http://lukiot.tampere.fi/sampo
Kanslia
E-siipi, 2. kerros, avoinna 8.00 - 15.00
Koulusihteerit Riitta Vaarasalo, Leena Virtanen
Rehtori
Tuija Ylöniemi
Puhelin 040-701 4814
tuija.yloniemi@tampere.fi
Apulaisrehtori
Kati Rissanen
Puhelin 040-801 6936
kati.rissanen@tampere.fi
Opettajien työhuoneet ainesoluissa
Puhelin (03) 5654 45XX
Korvaa XX seuraavasti:
11 (kielet 1. kerros), 12 (kielet 2. kerros), 13 (kielet 3. kerros)
14 (äidinkieli), 15 (reaaliaineet), 16 (matematiikka),
17 (fysiikka ja kemia), 18 (biologia ja maantiede)
Opinto-ohjaajat
Juha Front
Huone E317
Puhelin 040-540 4680
juha.front@tampere.fi
Jaana Puranen
Huone E315
Puhelin 040–800 4235
jaana.puranen@tampere.fi
Pia Pulkkinen
Huone E314
Puhelin 040-718 3311
pia.pulkkinen@tampere.fi
Urheilulinjan koordinaattori
Heikki Kosonen vv. lv. 2015-2016, sij. Pasi Mäenpää
Huone E316
Puhelin 040-801 6960
pasi.maenpaa@tampere.fi
Viestintälinjan koordinaattori
Jouni Sarpola
Huone D209
Puhelin 040-800 7245
jouni.sarpola@tampere.fi
5
Terveydenhoitajat
puhelin 040-801 2719
puhelin 040-801 2719
puhelin 040-806 2438
E-siipi, 3.kerros
Puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 10.00 -11.30
Lukiokuraattori
Pia Salonen
Huone D206
Puhelin 040-800 4270
Lukiopsykologi
Anna-Maria Rajala
Huone D207
Puhelin 040-806 3915
Vahtimestarit
Hemmo Kinnunen, puhelin 040-760 2238
Jouko Koivunen, puhelin 040-778 4899
Toimisto ala-aulassa, pääovien vieressä
Ruokala
Tampereen Ateria, ruokapalveluesimies Riitta Nieminen
Puhelin 040–801 6275
Materiaaalimaksu
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta kerätään lukuvuoden alkaessa materiaalimaksua 25 €
koko lukioajalta. Se sisältää KU1-kurssin materiaalit ja konseptipaperit kokeisiin ja kirjoitelm iin.
Muihin kursseihin liittyvistä materiaalimaksuista tiedotetaan kurssikohtaisesti
Lokerot
Jokaiselle opiskelijalle luovutetaan opiskelun alussa lukittava lokero. Säilytä kannettava tietokoneesi ja kännykkäsi sekä muut arvotavarasi aina omassa lokerossasi .
Löytötavarat
Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille ala-aulaan, arvokkaat esineet kansliaan. Palauttamisen helpottamiseksi kirjoissa ja muissa välineissä tulisi olla omistajan nimi.
Paikoitus
Polkupyöriä ja mopoja säilytetään niitä varten varatuilla alueilla. Opiskelijoiden autot, moottoripyörät ja mopoautot pysäköidään kaupungin yleisille pysäköintialueille esim. Hippostaloa
vastapäätä.
Kirjasto
Lukiorakennukseen sijoitetussa Pellervon kirjastossa tarjotaan opiskelijoille tarpeelliset
kirjastopalvelut. Koulun oppiaineisiin liittyviä käsikirjoja on sijoitettu aineluokkiin ja
ainesolujen yhteydessä oleviin käsikirjastoihin.
6
Opettajat
NIMI
Altschuler, Jonina
ranska, englanti
Anttila, Tomi
fysiikka, matematiikka
Favorin, Päivi
äidinkieli ja kirjallisuus
Front, Juha
opinto-ohjaus
Haataja, Riikka
saksa
Hannonen, Ulla
ruotsi (saksa)
Heinonen, Satu
fysiikka, kemia
Honkanen, Emma
uskonto, psykologia
Junttila-Csonka, Päivi
Kallio, Jukka
uskonto, psykologia
Kallio, Riitta
kemia
Kempe, Taina
Koivisto, Hanna
musiikki
Koivisto, Pentti
historia, yhteiskuntaoppi
Kosonen, Heikki
liikunta, terveystieto vv. 2015-2016
Kronholm, Sirpa
Kulmala, Aino
kemia, matematiikka vv.2015-2016
Kuronen, Anne
biologia, maantiede, terveystieto
Lehtimäki, Hannele
matematiikka
Lepomäki, Outi
Lind, Tapio
matematiikka
Luukkonen, Hilpi
englanti, ruotsi
de Márquez, Katia
espanja
7
Muukki Salla
fysiikka
Mäenpää, Juhani
matematiikka
Mäenpää Pasi
liikunta, urheilulinjan koordinaattori
Naskali, Sanna
englanti,
Nevalainen, Tarja
uskonto, psykologia
Nowak, Anu
biologia, maantiede
Ojansivu, Timo
matematiikka
Ojutkangas, Maija
englanti
Orkola, Tuula
liikunta, terveystieto
Pahkala, Jarkko
biologia, maantiede
Pekkanen, Kristiina
saksa, ruotsi
Puranen, Jaana
opinto-ohjaus
Puikkonen, Päivi
matematiikka
Pulkkinen, Pia
opinto-ohjaus
Rajaniemi, Heidi
englanti, ruotsi
Rissanen, Kati
apulaisrehtori
Saari, Anna-Maija
ruotsi
Sallila, Marja
englanti, ruotsi
Salmela, Sauli
filosofia, elämänkatsomustieto
Satola, Margit
Sirén, Kirsi
ruotsi
Sirén, Soile
Tukiainen, Eija
kuvataide
Opettajien sähköposti:
etunimi.sukunimi@tampere.fi
8
Erityisopettaja:
Marita Kontio-Huuhka
koululla ma ja ti
Viestinnän opettajat:
Alanen, Juha-Pekka
äänityö
Jaakkola, Tuomas
videotyö
Koivu, Outi
journalismi
Sarpola, Jouni
viestinnän koordinaattori
Siimes, Jyri
ilmaisutaito
Tarkista viestinnän opettajien
sähköpostiosoitteet kotisivuilta.
samke.yhdistysavain.fi
sdc
9
Ryhmänohjaajat
15A
Pekkanen Kristiina
13A
Riitta Kallio
15B
Pahkala Jarkko
13B
Koivisto Pentti
15C
Heinonen Satu
13C
Altschuler Jonina
15D
Rajaniemi Heidi
13D
Koivisto Hanna
15E
Kempe Taina
13E
Satola Margit
15F
13F
Hannonen Ulla
15G
Salmela Sauli
Junttila-Csonka Päivi
(v)
13G
Nowak Anu
15H
Haataja Riikka (u)
13H
Anttila Tomi (v)
15I
Siren Kirsi (u)
13I
Mäenpää Juhani (u)
15J
Kallio Jukka (u)
13J
Orkola Tuula (u)
14A
Sirén Soile
12I
Luukkonen Hilpi (u)
14B
Lind Tapio
12J
Puikkonen Päivi (u)
14C
Lehtimäki Hannele
12Y1
Pulkkinen PIa
14D
Naskali Sanna
12Y2
Front Juha
14E
Nevalainen Tarja
14F
Honkanen Emma
14G
Kuronen Anne
14H
Sarpola Jouni (v)
14I
Timo Ojansivu (u)
14J
Sallila Marja
10
3. LUKUVUODEN 2015-2016 AIKATAULUT
Lukuvuoden 2015 – 2016 jaksot
Jaksojen päättöviikot
1. jakso 11.8. – 1.10.2015
1. jakso 23.9. - 1.10.2015
2. jakso
2. jakso 20.11 - 30.11.2015
2.10. – 30.11.2015
3. jakso 1.12.2015 – 9.2.2016
3. jakso 1.2.2016 - 9.2.2016
4. jakso
10.2. – 12.4.2016
4. jakso 4.4. - 12.4.2016
5. jakso
13.4. – 4.6.2016
5. jakso 25.5.- 2.6.2016
Lukuvuoden 2015 – 2016 työ- ja loma-ajat
Syyslukukausi
11.8. – 18.12.2015
Syysloma
12.10. – 16.10.2015
Kevätlukukausi
7.1. – 4.6.2016
Talviloma
29.2. – 4.3.2016
Vanhempainillat auditoriossa
15-vuositaso ( ykköset) 1.9 klo 18.30 15 A -F ryhmien vanhempainilta
2.9 klo 18.30 15 G-J ryhmien vanhempainilta
14-vuositaso (kakkoset) 21.4 klo 18.30 vanhempainilta
13-vuositaso (kolmoset) 10.11 klo 18.30 vanhempainilta
11
Syksyn 2015 YO- koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet:
ma 7.9.
ti 8.9.
ke 9.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
vieras kieli, pitkä oppimäärä
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Kirjalliset kokeet:
pe 11.9. äidinkieli, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
pe 18.9.
ma 21.9.
äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9. uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 28.9.
Kevään 2016 YO- koepäivät
Kirjallinen koe:
pe 12.2.
äidinkieli, tekstitaidon koe
Kuullunymmärtämiskokeet:
ma 15.2.
ti 16.2.
ke 17.2.
Kirjalliset kokeet:
ma 14.3.
ke 16.3.
pe 18.3.
ma 21.3.
ke 23.3.
ke 30.3.
pe 1.4.
äidinkieli, esseekoe
uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
12
4. OPISKELU LUKIOSSA
Lukio on toisenasteen oppilaitos, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja
valmistaa jatko-opintoihin.
Lukion suoritusaika
Lukion suoritetaan tavallisesti kolmessa vuodessa. Erityisten painavien syiden perusteella,
esim. vakava sairastuminen, rehtori voi myöntää vuoden lisäajan opintoihin. Perusteita opiskeluajan pidennykselle ovat esim. vaativa urheiluvalmennus, laajat kurssivalinnat, esim. pitkä
matematiikka ja useita kieliä/ luonnontieteitä ja oppimisvaikeudet. Opiskelija voi myös anoa
lupaa saada tilapäisesti keskeyttää opintonsa esim. vaihto-oppilasvuoden takia.
Opiskelun suunnittelu
Ensimmäisenä vuonna opinto-ohjauksen tunneilla opiskelija laatii alustavan opiskelusuunnitelman koko lukioajalle. Opiskelusuunnitelmaa voi täydentää ja muokata opintojen kuluessa.
Opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat avustavat opintojen suunnittelussa.
Opiskelija valitsee haluamansa kurssit jaksoittain kurssitarjottimelta Wilmassa.
(https://wilma.tampere.fi/). Lukujärjestys muodostuu automaattisesti valintojen pohjalta ja
näkyy Wilmassa opiskelijan työjärjestys –lehdellä.
Lukuvuoden aikana voidaan koulun kurssijärjestykseen joutua tekemään muutoksia ryhmien
poisjäännin tai uusien perustamisen vuoksi. Kaikkia syventäviä tai soveltavia kursseja ei voida
toteuttaa joka vuosi. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan Wilmassa ja ryhmänohjaajan tuokioissa.
13
Opiskelusuunnitelma ja työjärjestys
Kurssien numerot:
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
Pakol- Valtak. Kouluk. SovelTunnus liset
syv.
syv.
tavat
ÄI
Englanti, A-kieli
ENA
Ranska, A-kieli
RAA
Saksa, A-kieli
SAA
Ruotsi, A1-kieli
RUA
Ruotsi, B1-kieli
RUB
Ranska, B2-kieli
RAB2
Saksa, B2-kieli
SAB2
Espanja, B3-kieli
EAB3
Ranska, B3-kieli
RAB3
Saksa, B3-kieli
SAB3
Matematiikka, pitkä
MAA
Matematiikka, lyhyt
MAB
1-6
1-6
1-6
1-6
1-6
1-5
7-9
7-8
7-8
7-8
7-8
6-7
1-8
1-8
1-8
1-8
1-8
1-10 11-13
1-6
7-8
1-2
3-5
1-2
3-4
1
2-8
1
2-5
1-3
4-5
1-3
4-5
1
2-4
1
2-5
1-4
5-6
1-2
3-4
1
2-3
1-2
3-5
1-2
3-5
1-2
3-5
1
2
10,16
11-18
9, 14
10-12
9
10
9 10-13
9
9-11, 15-16
9
10
9
10-13
9
11-12
9, 11-12
10
9
11-12,15
14,17 15,16,22,23
9,11-12
10
6,11
7-10,12
5
6-7
9-11
12-14
6-7
8-9
Biologia
BI
Maantiede
GE
Fysiikka
FY
Kemia
KE
Uskonto
UE
Elämänkatsomustieto
ET
Filosofia
FI
Psykologia
PS
Historia
HI
Yhteiskuntaoppi
YH
Terveystieto
TE
Musiikki *
MU
Kuvataide *
KU
Liikunta
LI
Opinto-ohjaus
OP
Urheiluvalmennus
LIV
1-25
Valmennusoppi
VOP
1-2
Viestintä
VIK
6
6-7
6,7,9
8,1
7-8
9-12
8
5-7,10
4
5
6-11
6-10
6-16
3-5
1-22
26-35
14
Suositus kurssien ainekohtaisesta
opiskelusta 3 vuoden aikana
1-3
1-3
1-3
1-3
1-3
1-3
1-2
1-2
1-3
1-4
1-4
1-5
1-3
1,2
1,2
1-3
1,2
1,2
1
1
1,2
1,2, 5
4
1,2
1,2,3
1,2,5
1,3
1
4,5,7
4-6, 7-8
4-6
4-6
4-6
4,5,6,7
3-6
3-6
4-6
5-8
5-8
7-10,11
4,5,7
2,3,4
2,3,4
4-6,(7)
3-5
2,3-5
2, 4
2,3
2,3,4
3,4,6
1,2, 3-4
2,3
2,5
2-4,5
2,4
1,2
6,7,8,9
7,8
7,8
7,8
7,8
6,7
7,8
7,8
7,8
13,14
6,12,13
6,8
5
5
7,8
5
3,4,5
3, 5
4
4,5
6
2,3
3
3,5
3-5
5
1
1-6,27-31,34-35 7-20,26-30,32,34-35 16-22,28-30,33-34
Nimi_____________________________________
Opiskelusuunnitelma
1. vuosi
2. vuosi
3. vuosi
4. vuosi
sseja
rsseja
kursseja
15
YHT.
yo.kirj.
Päivittäinen aikataulu
Sammon keskuslukiossa oppitunnin pituus on 75 minuuttia.
klo 8.15 – 09.30 1. oppitunti / aamuvalmennus
klo 9.50 – 11.05 2. oppitunti
klo 11.15 – 13.05 3. tunti ykkösten tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat opetustuokion
keskellä
klo 11.20 - 12.35 3. tunti kakkosten tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat klo 12.35
klo 11.50–13.05 3. tunti abien tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat klo 11.05 (to klo 11.15)
1v tai 7v
Urheilijoiden aamuvalmennusaika
ROTOVI
9.40)
Ryhmänohjaustuokio to klo 10.55-11.15 (to 4-koodin opetus alkaa klo
1. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
8
1v
7v
7
1v
2. tunti
6
2v
5
4
2v
3. tunti
3
4
3
5
4
4. tunti
5
6
2
6
3
5. tunti
7
8
1
8
9
2. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
8
1v
7v
7
1v
2. tunti
6
2v
5
4
2v
3. tunti
3
4
3
5
4
4. tunti
5
6
2
6
3
5. tunti
7
8
1
8
9
16
3. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
8
1v
7v
7
1v
2. tunti
6
2v
5
4
2v
3. tunti
3
4
3
5
4
4. tunti
5
6
2
6
3
5. tunti
7
8
1
8
9
4. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
8
1v
7v
7
1v
6
2v
5
4
2v
3. tunti
3
4
3
5
4
4. tunti
5
6
2
6
3
5. tunti
7
8
1
8
9
1. tunti
2. tunti
5. JAKSO
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
TORSTAI
PERJANTAI
1. tunti
8
1v
7v
7
1v
2. tunti
6
2v
5
4
2v
3. tunti
3
4
3
5
4
4. tunti
5
6
2
6
3
5. tunti
7
8
1
8
9
17
Opinto-ohjelma
Lukion oppiaineet jaetaan kursseihin. Lukion kurssit ovat joko valtakunnallisia pakollisia
tai syventäviä tai koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Ainekohtaiset
kurssien määrät ilmenevät tuntijaosta (ks. sivu 29). Yhden lukiokurssin laskennallinen pituus
opiskelijalle on 38 kpl 45 minuutin oppituntia. Sammon keskuslukiossa on opetustuokion
pituus 75 minuuttia. Samaa kurssia opetetaan siis 3 x 75 min viikossa. Yksi jakso kestään noin
6-7 viikkoa.
Koko lukioajan vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Pakollisia kursseja on suoritettava 47-51
kurssia opinto-ohjelmasta (matematiikan taso) riippuen.
Kolmen vuoden lukio-opinnot edellyttävät opiskeltavan n. 6 kurssia/jakso. Päätoimiseksi
katsottava opiskelu edellyttää vähintään kolmen kurssin suorittamista joka jaksossa ja
vähintään 20 kurssin suorittamista lukuvuodessa.
Opinto-ohjelman muutoksista kannattaa keskustella (esim. matematiikan/vieraan kielen tason
vaihtaminen) aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.
Opinto- ja ryhmänohjaus
Lukion opintojen ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja rehtorit. Lisäksi
jokainen opettaja antaa opinto-ohjausta omassa aineessaan. Opinto-ohjauksen tarkoituksena
on auttaa opiskelijoita lukio-opiskelussa sekä luoda pohjaa lukion jälkeiselle uranvalinnalle.
Lukion aloittajien opinto-ohjauksen tunnit pidetään 1.jakson aikana. Lukion päättövaiheen
opiskelijoiden opinto-ohjauksessa on pääpaino jatko-opinnoissa. Henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta opinto-ohjaajat antavat läpi vuoden.
Kaikki lukion opiskelijat tekevät seuraavan vuoden opintosuunnitelmansa kevään aikana
opinto-ohjaajien ohjauksessa, jolloin selvitetään aine- ja kurssivalintojen vaikutusta jatkoopiskelu-mahdollisuuksiin. Samalla tarkistetaan ylioppilaskirjoitusten hajauttamissuunnitelma.
Opinto-ohjaajien vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta, mutta pidempää henkilökohtaista
ohjausta varten on hyvä varata aika.
Ryhmänohjaajat pitävät ryhmänohjaustuokiot torstaisin klo 10.55-11.15. Tuokioissa
käsitellään ajankohtaisia kouluun ja opiskeluun liittyviä aiheita sekä keskustellaan ryhmää
koskevista asioista. Opiskelijan läsnäolo on niissä pakollinen.
18
Jakson aloitus
Wilman työjärjestyksestä näet aina jakson alkaessa valitsemasi kurssit, opettajat ja luokkatilat. Opiskelijan on hyvissä ajoin ennen jakson alkua korjattava kurssivalintojaan, mikäli siihen
on tarvetta. Säilyttääkseen osallistumisoikeutensa kurssiin jokaisen opiskelijan on oltava
läsnä alkavan kurssin ensimmäisellä tunnilla. Pakottavan esteen sattuessa on tieto
osallistumisesta toimitettava opettajalle tai ryhmänohjaajalle mahdollisimman pian ja mieluummin etukäteen.
Opettaja ei voi ottaa ryhmään uutta opiskelijaa luettelon ulkopuolelta, joten kurssivalintojen
täytyy olla ajan tasalla jakson alkaessa. Aloitustunnilla suunnitellaan kurssin opiskelu ja selvitetään arvioinnin perusteet. Hanki jokaisen jakson oppimateriaalit ajoissa.
Jakson lopetus eli päättöviikko
Jokaisen jakson viimeiset seitsemän työpäivää muodostavat päättöviikon, jonka aikana
työskennellään päivittäin klo 8.15 – 14.45 välisenä aikana. Yhteen työpäivään on sijoitettu
kahden koodin oppitunteja. Viikon aikana pidettävien kokeiden järjestys määräytyy kurssijärjestyksen tuntikoodien mukaan. Opettaja ilmoittaa tarkemmin kokeen keston ja alkamisajan.
Kokeen ja oppituntien tilalla voi koepäivänä olla myös muuta kurssiin kuuluvaa ohjelmaa;
vierailuja, esityksiä yms. Kokeen jälkeen pidetään palautetilaisuus, jossa käsitellään kokeeseen liittyviä asioita sekä annetaan palaute opiskelijoille ja opettajalle.
Päättöviikon päivittäinen aikataulu
klo 8.15–11
työskentely 1- ja 8klo 11–
11.30
palaute
ruokailu
klo 12.15–
13.30
työskentely
2-koodi
3-koodi
4-koodi
5-koodi
6-koodi
7-koodi
ruokailu
ruokailu
ruokailu
ruokailu
ruokailu
ruokailu
ruokailu
2-koodi
3-koodi
4-koodi
5-koodi
6-koodi
7-koodi
koodi
opekokous
klo 13.45–
14.45
työskentely
Päättöviikon aikataulun näet Wilman työjärjestyskohdasta. Kokeet palautetaan seuraavan
jakson aikana n. viikon kuluttua erikseen Wilmassa ilmoitettavana ajankohtana.
19
Poissaolot
Lukiolain 25 §:ssä todetaan, että ”opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole
myönnetty siitä vapautusta”. Lukiossa on lakisääteisesti läsnäolovelvollisuus oppitunneilla.
Laki perustuu ajatukseen, että lukion menestyksellinen suorittaminen edellyttää säännöllistä
opiskelussa mukanaoloa.
Läsnäolo kurssin oppitunneilla on edellytyksenä kurssin suorittamiselle ja kurssin arvioinnille.
Jokainen poissaolotunti on selvitettävä opettajalle välittömästi poissaolon jälkeen ilman erillistä huomautusta. Poissaolo oppitunneilta selvitetään Wilman kautta. Alle 18-vuotiaan
kohdalla selvityksen antaa huoltaja mahdollisimman nopeasti poissaolon jälkeen.
Poissaolot heikentävät arvostelussa jatkuvan näytön osuutta. Runsaiden poissaolojen vuoksi
kurssin suorittaminen voidaan keskeyttää ja opiskelija jää ilman arvosanaa. On huomioitava,
että kolme opetustuokiota (á 75 min) vastaa viittä opiskelijan oppituntia (á 45 min). Selvittämättömät poissaolot katsotaan aina aiheettomiksi poissaoloiksi.
Opiskelija, joka on pitkään poissa koulusta eikä ilmoita siihen pätevää syytä, katsotaan eronneeksi koulusta.
Opiskelijan joutuessa sairauden vuoksi olemaan poissa koulusta enemmän kuin kolme koulupäivää, ilmoitetaan asiasta ryhmänohjaajalle ja otetaan tarvittaessa yhteyttä terveydenhoitajaan.
Poissaolo kokeesta ja uusintakoepäivänä
Jos opiskelija joutuu sairauden tms. syyn vuoksi olemaan poissa koepäivänä, ilmoitetaan
selvitys samana aamuna tai edellisenä päivänä kyseisen aineen opettajalle Wilmassa, jotta
oikeus osallistua kokeeseen tai uusintakokeeseen säilyy.
Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakokeeseen eikä saavu paikalle, hän menettää oikeutensa uusintaan, jollei välittömästi selvitä hyväksyttävää syytä poissaoloonsa.
Tilapäinen vapautus koulunkäynnistä (Poissaololupa)
Opiskelijan voi tarvitessa anoa vapaata koulusta hyväksyttävän syyn vuoksi. Lomakkeen
löydät Wilmasta.

Yksittäiset tunnit
o Anomus tai etukäteen suullinen ilmoitus tehdään asianomaiselle opettajalle. Yksittäisen tunnin poissaoloselvitykseksi riittää myös terveydenhoitajan, kouluhammashoitajan tai opinto-ohjaajan todistus vastaanotolla
käynnistä.
20

1-5 koulupäivää
o Anomus tehdään ryhmänohjaajalle käyttäen anomuslomaketta, jonka liitteeksi voi tarvittaessa lisätä selvityksiä.

Urheilijat: Urheiluun liittyvät 1-5 poissaolopäivää
o Anomus tehdään koordinaattorille käyttäen anomuslomaketta, jonka liitteeksi voi tarvittaessa lisätä selvityksiä.

5 koulupäivää pidempi aika
o Anomus tehdään lomakkeella rehtorille hyvissä ajoin etukäteen.
Tilapäistä vapautusta ei myönnetä automaattisesti. Siihen on oltava hyvät perusteet. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä ei voi valittaa.
Itsenäinen suoritus
Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Itsenäisesti
suoritettavasta kurssista on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin
suorittamista. Luvan itsenäiseen suorittamiseen myöntää rehtori. Opiskelijan tulee sitä ennen
neuvotella kyseisen aineen opettajan kanssa. Opettaja laatii aikataulun itsenäiselle suoritukselle ja määrittää suoritusten vastaanottamiselle takarajan.
Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin.
Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Itsenäisestä kurssisuorituksesta on kuitenkin aina saatava hyväksytty arvosana, jotta se voidaan
laskea mukaan kurssikertymään.
Muualla suoritetut opinnot
Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet opiskella myös oman koulun ulkopuolella sekä
sisällyttää suoritetut opinnot lukion oppimäärään. Voit opiskella mm. muissa lukioissa, toisen
asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Opetusta tarjotaan sekä lähi - että
etäopetuksena.
Opiskelijalla on lukiolain perusteella oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla
suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien hyväksi lukeminen ei ole
ongelmallisia, mutta muiden kurssien kohdalla tämä kannattaa varmistaa etukäteen. Muualla
suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja vastaavuuksista päättää rehtori.
On tärkeää, että hyväksi lukemisesta neuvotellaan ajoissa opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa,
mikäli on epäselvää, ovatko opinnot opetussuunnitelman mukaisia. Alla on lueteltu tarjontaa,
jonka hyväksi lukemisesta on sovittu koulutuksenjärjestäjien kesken.
21
Tampereen kaupungin lukioiden tarjonnan löydät Wilmasta (Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio
ja Tampereen teknillinen lukio). Kaikki lukiot Teknillistä lukiota lukuun ottamatta noudattavat
samoja jaksorajoja ja osin samoja tuntikaaviota, joten välimatkoja lukuun ottamatta yhteensovittaminen on luontevaa. Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta.

Aikuislukion tarjonnan löydät aikuislukion kotisivuilta
www.aikuislukio.tampere.fi. Kursseille pitää ilmoittautua ennen kurssin alkamista
Wilman kautta.

Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta www.seututarjotin.fi voit valita
pirkanmaalaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia lukio- ja
ammatillisia kursseja. Kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella.
Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut!

KOROTA-tarjottimella korota/blogit.tampere.fi Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoavat lukiolaisille
korkeakoulutasoisia opintoja. Opintoihin ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Yliopiston tarjoamille opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa. Tampereen
kesäyliopisto tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin kesällä, ja kursseille ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa. Kesäyliopiston ja TAMKin avoimen korkeakoulu- ja yliopistoopetuksen kurssien ilmoittautumisaika selviää kurssikuvauksesta. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut!
Mitä se maksaa? Tampereen aikuislukion ja muiden Tampereen kaupungin lukioiden kurssit
ovat maksuttomia. Kesäyliopiston kertauskursseista sinun täytyy maksaa omavastuuosuus.
Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta valitut kurssit sekä ja KOROTA -tarjottimen korkeakoulutasoiset opinnot opiskelijoille ovat maksuttomia – suoritettuina. Kurssimaksu (alk.
100 €) peritään kuitenkin sinulta itseltäsi, jos et ole perunut osallistumista ennen ilmoittautumisajan päättymistä etkä tule kurssille tai keskeytät kurssin muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi.
Opiskelijakunta
Koulussa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Opiskelijakunta toimii aktiivisesti ja järjestää vuosittain erilaisia tempauksia ja
teemapäiviä. Jaksojen vaihteissa oppilaskunta kierrättää aulassa opetuksessa käytettäviä
oppikirjoja.
Opiskelijakuntaa johtaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri,
rahastonhoitaja ja muut jäsenet. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet saavat osallistua opettajakunnan kokouksiin ja olla vaikuttamassa yhteisten asioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelijakunta toimii opiskelijoiden edunvalvojana. Jokainen opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan ja voi halutessaan asettua ehdolle hallitusta valittaessa. Opiskelijakunnan huone
sijaitsee 2. kerroksessa hallintosiiven vieressä.
22
5. SÄHKÖINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Omat laitteet koulun verkkoon
Lukion oppitunneilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, erikoisohjelmia, internetin aineistoa ja sosiaalisen median palveluja tiedonhankintaan ja työskentelyyn.
Opiskelijat käyttävät opiskelussa omia kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia.
Laitetta pitää jaksaa kantaa kouluun, sillä pitää voida kirjoittaa pitkiäkin tekstejä ja sillä pitää
päästä verkkoon. Laitteiden viihdekäyttö ja muu tuntityöskentelyyn liittymätön käyttö on
kuitenkin kiellettyä, sillä se häiritsee opiskeluun keskittymistä.
Lukiossa toimii langaton verkko Wireless Tampere, johon kirjaudutaan edu-verkon tunnuksella: wilma.tunnus@edu.tampere.fi tai opetusverkon tunnuksella opetusverkon.tunnus@opetus.tampere.fi.
Voit kirjautua samoilla tunnuksilla myös Langaton-WPA -verkkoon, jolloin verkko muistaa
kirjautumisesi jatkuvasti, myös esim. toisessa lukiossa tai kirjastossa.
Sulje kuitenkin wlan-yhteys aina kun et tarvitse verkkoa, jotta se ei ylikuormitu. Muutenkin on
suositeltavaa vähentää jatkuvaa altistusta 3G/4G- ja wlan-verkon tuottamalle säteilylle. Jo
pienikin lisäetäisyys laitteisiin vähentää altistusta. Pidä kännykkä mieluummin laukussa kuin
taskussa.
Koulun tietokoneet
Koulussa on opiskelijoiden käytössä sekä kannettavia että kiinteitä koneita. Kiinteitä koneita
löytyy sekä multimedialuokista, ryhmätyötiloista että aulatiloista. Multimedialuokkien ja ryhmätyötilojen koneet on tarkoitettu vain ja ainoastaan opiskelukäyttöön. Käytävillä olevia
tietokoneita opiskelijat voivat käyttää vapaasti, eikä niitä sammuteta käytön jälkeen. Muista
kuitenkin kirjautua ulos koneelta! Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien valokuvien) tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua.
Koulun tietokoneille kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella.
23
Sähköiset palvelut ja ohjelmat
Lukion ensisijainen tiedotuskanava on Wilma. Wilmasta löytyvät lukujärjestykset sekä ajankohtaiset tiedotteet. Kursseilla käytetään Moodle-oppimisympäristöä. Office365-pilvipalvelussa
on jokaiselle opiskelijalle rajattomasti tallennustilaa sekä sähköposti. Toki -verkkokirjaston
kautta saat käyttöösi monipuolisesti sähköisiä aineistoja, mm. sanakirjoja ja lehtiarkistoja.
Opetuksen tärkeimmät sähköiset palvelut ovat käytettävissä nettiselaimella. Tampereen
lukioiden opiskelijat voivat asentaa maksutta Microsoft Office -toimisto-ohjelmapaketin käyttämilleen laitteille (ks. ohjeet alla). Lisäksi suosittelemme maksuttomia avoimen lähdekoodin
ohjelmia. Esimerkiksi LibreOffice-ohjelmisto on saatavilla ilmaiseksi ja on myös ylioppilaskokeessa hyväksytty ohjelma.
Ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymät ohjelmat ylioppilaskirjoituksiin löytyvät Digabiprojektin sivuilta: https://digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot/
Opettajilta saa tarkempia ohjeita maksullisten ohjelmien hankinnasta.
Wilma
https://wilma.tampere.fi
Wilma on opiskelijahallinto-ohjelman käyttöliittymä opiskelijoille ja huoltajille. Kurssitarjotin, kurssiarvosanat, opettajien
pikaviestit, koulun tiedotteet ja opiskelijan poissaolot näkyvät
Wilmassa. Huoltaja merkitsee Wilmaan tiedon opiskelijan
poissaolon syystä. Myös opiskelija ja huoltaja voivat lähettää
opettajille pikaviestejä Wilman kautta. Wilmaan kirjaudutaan
edu-verkon tunnuksella. Huoltajille lähetetään omat tunnukset. Huoltajien Wilma-tunnukset sulkeutuvat, kun opiskelija
täyttää 18 vuotta. Opiskelija voi antaa Wilman lomakkeella
huoltajilleen luvan jatkaa Wilman käyttöä täysi-ikäisyyden
jälkeenkin.
Wilmasta löytyy mm. viikoittainen ryhmänohjaustiedote, joten seuraa Wilmaa säännöllisesti!
Moodle
Moodle on sähköinen oppimisympäristö, jota käytetään
monilla kursseilla. Moodleen kirjaudutaan samalla eduverkon tunnuksella kuin Wilmaan. Lisäksi kursseille kirjautumiseen tarvitaan kurssikohtainen avain, jonka opiskelijat
saavat kurssin opettajalta.
https://moodle.tampere.fi
24
Office365
Office365:n Opetuksen Areena -sivustoilla opettajat ja
opiskelijat voivat jakaa materiaalia ja työskennellä yhdessä.
Henkilökohtaiset tiedostot tallennetaan omaan OneDriveen.
OneDrive tarjoaa rajattomasti tallennustilaa. Kirjaudu: wilma.tunnus@edu.tampere.fi + Wilman salasana
https://portti.tredu.fi
Office365 tarjoaa opiskelijoille myös Outlook-sähköpostin.
Osoite on etunimi.sukunimi@edu.tampere.fi tai sukunimi.etunimi@edu.tampere.fi riippuen Wilma-tunnuksen muodosta.
Office kotikoneelle
Tampereen lukioiden opiskelijana voit ladata veloituksetta
Office 365 ProPlus -paketin omalle tietokoneellesi. Office 365
ProPlus sisältää opinnoissa hyödyllisen ohjelmistopaketin,
johon kuuluu mm. Word, Excel, PowerPoint, OneNote ja
Outlook. Officen voi ladata viidelle omalle laitteelle. Office
365 ProPlus -paketin lataaminen on helppoa:
1. Avaa kotikoneen selaimessa osoite:
Office-lataus
https://portal.office.com/OLS/MySoftware.aspx
2. Kirjaudu sisään: wilma.tunnus@edu.tampere.fi + wilman salasana
3. Klikkaa sivun alareunassa Asenna/Install -painiketta ja seuraa ohjeita
Toki-verkkokirjasto
Toisen asteen verkkokirjaston sähköisiä aineistoja voi käyttää koulun koneilta, mutta myös etänä omalla koneella
käyttämällä edu-tunnusta. Etäkäyttölinkit on koottu eaineistot-sivulle. Hyödynnä Helsingin Sanomien, Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden arkistoja sekä mm. englannin, ranskan, venäjän, italian ja saksan sanakirjoja.
http://toki.verkkokirjasto.fi
25
Siis kaksi eri tunnusta ja niiden salasanojen vaihto
Opiskelija saa opintojensa alussa kaksi käyttäjätunnusta ja salasanaa.
Opetusverkon tunnuksella kirjaudutaan koulun tietokoneille ja langattomaan verkkoon.
Edu-verkon tunnuksella kirjaudutaan langattomaan verkkoon ja sähköisiin palvelui hin: Wilma,
Moodle, Office365 sekä Toki-verkkokirjaston sähköiset aineistot.
Salasana tulee vaihtaa vähintään kuuden kuukauden välein. Sen pitää olla vähintään 8 merkkiä ja sisältää isoja ja pieniä kirjaimia ja numeroita.
Vaihda edu-verkon salasana
Vaihda opetusverkon salasana
https://opetus.tampere.fi/salas
ana/
https://webvpn.tredu.fi/sa
lasana
26
Tekijänoikeuksista
Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia, referaatteja,
kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin oma tuotos. Opettajan
tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404).
Siteeraus eli suora lainaus
Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta.
Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle pitää
olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen.
Referointi
Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin.
Kuvamateriaalit
Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien, piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on tarkistettava
lähdeteoksesta tapauskohtaisesti.
Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi
käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. http://creativecommons.fi).
Plagiointi
Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään ilman,
että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen. Tällainen teoksen käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla. Joko osittain tai
kokonaan plagioitu työ hylätään.
Internet
Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä. Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen ilmoittamista, joidenkin
aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä.
Ohessa linkkejä eri palveluihin joista löytää vapaasti käytettävää materiaalia, esimerkiksi
kuvia. Huomaa, että osassa palveluissa on myös materiaalia joka ei ole täysin vapaasti käytettävissä joten lue lisenssit tarkkaan!
Flickr (https://www.flickr.com/) on Yahoon ylläpitämä kuvapalvelu jossa on hyvin paljon
laadukkaita kuvia. Osa kuvista on julkaistu Creative Commons lisenssin alla (ja osassa ei ole
tekijänoikeutta ollenkaan – esimerkiksi jotkin Yhdysvaltain liittovaltion tekemät materiaalit).
27
Flickr:n hakutoiminnossa voit rajoittaa haun kohdistumaan vain kuviin joissa on vapaa lisenssi. Yleensä haku kannattaa rajoittaa ”Modifications allowed” lisenssiin joka sallii kuvien tarvittavan muokkauksen. Muista ilmoittaa lähde!
Wikimedia Commons (http://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu) on Wikipedian käyttämä materiaalisivusto josta löytyy vapaasti käytettäviä kuvia, videoita ja muita tiedostoja.
Musiikkia löytyy esimerkiksi Creative Commonsin ylläpitämältä linkkilistalta
http://creativecommons.org/legalmusicforvideos jossa on listattu useita eri palveluita.
Lähteet ja lisätietoa
Toikkanen, T. & Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo.
http://creativecommons.fi
http://creativecommons.org
SAMU SIPILÄ
28
6. ARVIOINTI
Kurssien arviointi
Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. Arviointi perustuu kurssin kokeeseen, kurssiin liittyviin
muihin suorituksiin ja osallistumisen aktiivisuuteen. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään kunkin kurssin arviointiperusteet ja tavat. Ne selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa.
Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita muiden näyttöjen perusteella.
Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7
tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.
Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit
arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Numeroarvioinnin lisäksi ovat käytössä seuraavat merkinnät
K = keskeytetty kurssi
 keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen.
H = hylätty kurssi
S = suoritettu kurssi
T = täydennettävä kurssi
 vaadittavat täydennykset on hoidettava ennen jakson uusintakuulustelua,
ellei opettaja ole määrännyt aiempaa ajankohtaa
 tulee kyseeseen, jos
 opiskelijan tulee täydentää kurssisuorituksiaan
 opiskelija on ollut kurssilla, mutta ei kurssikokeessa
 opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja
E = urheilun tai viestinnän erityistehtävästä johtuva huojennus
Jatkuva näyttö on mm. tuntiosallistumista ja kotitehtävien tekemistä. Kurssi voidaan arvioida
myös ilman kokeita muiden näyttöjen perusteella. Aineissa, joissa kurssiin kuuluu olennaisena
osana erityissuorituksia (suulliset esitykset, tutkielmat, kirjallisuuteen perehtyminen ym.),
pelkkä kokeeseen osallistuminen ei takaa hyväksyttyä arvosanaa.
Suoritettua kurssia ei voi jälkeenpäin jättää arvioinnista pois.
Kurssiin kuuluvat kirjalliset osasuoritukset on jätettävä opettajalle viimeistään jaksoa seuraavana jälkimmäisenä uusintakoepäivänä, ellei opettaja ole ilmoittanut aikaisempaa ajankohtaa.
Jakson arviointi
Jokaisen jakson jälkeen annetaan jaksoarviointi, johon on merkitty suoritettujen kurssien
arvosanat. Tarkista, että merkinnät vastaavat suorituksiasi. Ilmoita havaitsemistasi
virheistä opettajalle, jos ne koskevat viimeksi käydyn jakson arvosanoja, muuten kansliaan.
Koska jaksoarvostelun näyttäminen kotona on osa kodin ja koulun yhteistoimintaa, huolehdi
että huoltaja on suorituksistasi tietoinen. Huoltaja saa omat tunnukset Wilma- ohjelmaan, jonka kautta hän näkee opiskelijan kurssisuoritukset.
29
Kurssin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Hylätyn kurssin voi uusia kerran uusintakokeessa. Hylätyn kurssin voi myös uusia käymällä
kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla.
Hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa ainoastaan osallistumalla opetukseen. Kurssiarvosanaksi tulee tällöin parempi arvosana.
Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan wilmassa. lmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija
jättää saapumatta uusintaan ilman hyväksyttyä syytä, hänen katsotaan käyttäneen uusintaoikeutensa. Uusintakokeeseen on hylätyn arvosanan uusijan lisäksi myös osallistumisoikeus
opiskelijalla, joka on ollut sairaana varsinaisena koepäivänä tai muuten hyväksyttävästä
syystä pois kokeesta (esim. urheiluun liittyvä poissaolo).
Ennen uusintakokeeseen ilmoittautumista on syytä tarkistaa, onko kurssi uusintavuorossa,
milloin uusintaan on ilmoittauduttava ja milloin koe pidetään. Lukuvuonna 2015-2016 uusintakoe on maanantaisin aamulla klo 8-10 paitsi matematiikan uusinnat ovat aina torstaisin
alkaen klo 14.30. Viidennen jakson jälkeinen uusintakuulustelu on elokuussa. Wilman työjärjestyksestäsi löydät aikataulut.
Oppimäärän arviointi eli päättöarvosana
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisesti niihin läheisesti
liittyvistä soveltavista kursseista.
Päättöarvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien
aritmeettisena keskiarvona. Opiskelluista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti
Pakollisia ja valtakunnallisia kursseja
1–2 kurssia
3–5 kurssia
6–8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
hylättyjä korkeintaan
0
1
2
3
Opiskelijan arvioinnista päättävät opettajat voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli
opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella
määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättöarvosanaa opiskelija voi korottaa kerran tenteissä ennen päättötodistuksen antamista.
Oppimäärän korotustentin laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Korotustentti
järjestetään opiskelijan pyynnöstä ylioppilaskirjoitusten jälkeen huhti-toukokuussa. Opiskelija
sopii asiasta Wilmassa kyseisen aineen opettajan kanssa.
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää päättöarvioinnin uusimista.
Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opetta30
jat yhdessä. Rehtori tekee asiasta hallinnollisen valituskelpoisen päätöksen opettajilta saamansa arviointiselvityksen jälkeen.
S-merkintä päättöarvosanana
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden
oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän
liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain
yhden kurssin (fy, fi, ke, ku/mu, ps, te) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan
suorittama oppimäärä niissä käsittää vain enintään kaksi kurssia. Urheilu- ja viestintälinjalaiset
voivat myös ottaa S-merkinnän biologiassa, maantieteessä , yhteiskuntaopissa jos he ovat
huojentaneet toisen pakollisen kurssin eivätkä ole opiskelleet enempää näitä aineita. Lomake
tulee palauttaa kansliaan 13.5. mennessä.
Päättötodistus
Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Lukion
oppimäärän suorittamiseksi edellytetään, että opiskelija on suorittanut vähintään
75 kurssia, joista vähintään 10 on valtakunnallisia syventäviä. Koulukohtaisista
kursseista vain hyväksytysti suoritetut kerryttävät kurssikertymää. Päättötodistukseen merkitään oppiaine, suoritettujen kurssien määrä ja niistä saatu päättöarvosana.
Lukiodiplomit ja erilliset todistukset
Sammon keskuslukiossa on mahdollista suorittaa valtakunnallinen lukiodiplomi liikunnassa,
kuvataiteessa, musiikissa ja viestinnässä. Äidinkielessä opiskelija saa erillisen todistuksen
osallistuttuaan valtakunnalliseen puheviestinnän päättökokeeseen. Äidinkielessä voi suorittaa
myös lukion oman lukudiplomin (ks. kurssikuvaukset). Vieraissa kielissä opiskelija saa päättötodistuksen yhteydessä erillisen todistuksen osallistuttuaan suullisen kielitaidon valtakunnalliseen kokeeseen.
31
7. OPISKELU URHEILU- JA VIESTINTÄLINJALLA
7.1. Opiskelu urheilulinjalla
Urheilulukion tehtävä on mahdollistaa lajissaan huipulle pyrkivälle lahjakkaalle nuorelle täysipainoisen harjoittelun ja lukio-opintojen yhdistäminen.
Opetusministeriö on myöntänyt Sammon keskuslukiolle erityistehtävän, joka mahdollistaa
opiskelijalle lukio-opintojen ja huippu-urheiluvalmennuksen yhteensovittamisen.
SAMU SIPILÄ
Urheilulinjan oppimäärä
Urheilulukion eli urheilulinjan opiskelijan oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Urheilija
voi sisällyttää ohjelmaansa 12-20 kurssia oman lajinsa valmennusta. Kurssimäärään sisältyy
yksi valmennusopin kurssi (VOP1), joka on urheilijalle pakollinen.
Urheilulinjan opiskelija voi jättää opiskeluohjelmastaan pois enintään 8 pakollista kurssia, jos
hänellä on valmennuskursseja suoritettuna vähintään 12. Opiskelijan on kuitenkin opiskeltava
vähintään puolet kaikista pakollisten aineiden kursseista ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavasta aineesta vähintään kaikki pakolliset kurssit. Lisäksi opinto-ohjelmassa on oltava vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia.
Saadakseen päättötodistuksen urheilulukiosta on opiskelijalla lukion päättövaiheessa oltava
vähintään 12 valmennuskurssia, joiden tulee sisältää valmennusopin kurssi (VOP1).
Opiskelun suunnittelu
Opiskeluohjeet urheilulukiossa ovat samat kuin yleislinjan opiskelijoilla. Urheilijan on hyvä
valita ensimmäiselle vuodelle tiivis opiskeluohjelma ja huolehtia, että todistuksessa ei ole
hylättyjä suorituksia. Näin varmistetaan hyvä pohja, vältytään turhilta paineilta ja voidaan
keskittyä sekä kouluun että yhä enemmän aikaa vievään harjoitteluun.
32
Urheilijan opiskelumenestystä seurataan ja tarvittaessa hänet ohjataan pitämään taukoa
aamuvalmennuksesta ja keskittymään opiskeluun. Urheilija voi saada myös tukiopetusta
paikatakseen mm. pitkiä poissaoloja leirien tai kilpailumatkojen vuoksi.
Urheiluvalmennus
Urheiluvalmennusta koordinoi Tampereen urheiluakatemia
(www.tampereenurheiluakatemia.fi). Urheiluakatemian toisen asteen yhteiset valmennusryhmät harjoittelevat ti, ke ja pe aamuisin klo 8-9.30. Valmennusryhmät ovat seuraavissa painopistelajeissa: jalkapallo, joukkuevoimistelu, judo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, paini, salibandy, suunnistus, taitoluistelu, tennis, uinti, telinevoimistelu ja yleisurheilu.
Yksilöllisten lajien, joissa aamuvalmennusta ei ole tarjolla, urheilijoiden täytyy sopia valmennuksensa järjestelyistä urheilulinjan koordinaattorin kanssa.
Arviointi ja kurssien suorittaminen
Urheiluvalmennuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Suoritusmerkinnän saadakseen
opiskelijan on aktiivisesti osallistuttava aamuvalmennukseen. Pääsääntöisesti valmennuskursseja kertyy yksi kurssi/ jakso.
7.2 Opiskelu viestintälinjalla
Nykyajan mediayhteiskunnassa viestinnän taito on kansalaistaito. Viestintäkoulutus kehittää
valmiuksia kohdata tiedon virtaa, mihin perinteisen lukutaidon lisäksi tarvitaan monipuolista
tekstin ja kuvan tulkintaa sekä kriittisiä vastaanottotaitoja.
Sammon keskuslukio on Suomen ainoa viestinnän erityistehtävää hoitava lukio. Sammon
keskuslukion kurssitarjottimella on valittavana yli 30 erilaista viestinnän kurssia. Ajanmukaiset
opetustilat ja laajat yhteistyön mahdollisuudet luovat mahdollisuuden kehittää arvostettuja
valmiuksia työelämään ja joukkoviestinnän jatko-opintoihin. Opettajina toimivat alan ammattilaiset.
Viestintälinjalaiset pääsevät osallisiksi lukuisiin erilaisiin viestintäaiheisiin projekteihin koulun
ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulussa toimitetaan omaa lehteä ja tehdään
televisio- ja radio-ohjelmia sekä laaditaan muita erilaisia joukkoviestinnällisiä esityksiä. Viestintälinjalaiset myös osallistuvat aktiivisesti erilaisiin viestinnällisiin projekteihin eri yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi yhdistysten ja muiden oppilaitosten, kanssa.
Viestinnän oppimäärä
Viestinnän oppimäärään sisältyy vähintään 12 viestinnän erityistehtävän mukaista
kurssia. Opinnot on rakennettu siten, että perustan luovat yhteiset kaikille pakolliset kuusi
kurssia. Yhteiset kurssit antavat perusvalmiudet tekstin, kuvan ja äänen tuottamiseen sekä
julkaisemiseen. Myöhempien vapaasti valittavien kurssien ansiosta opiskelija voi hankkia
erityisvalmiuksia jollain tietyllä viestinnän osa-alueella, kuten journalismissa, visuaalisessa
suunnittelussa, videokuvauksessa tai esiintymistaidossa.
Viestintälinjan opiskelija voi jättää opinto-ohjelmastaan pois enimmillään kahdeksan pakollista
kurssia, kuitenkin niin, että jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista tulee suorittaa vähintään
puolet.
33
Kaikille yhteiset kurssit:
 Johdatus viestintään (VIK1)
 Journalismi 1 (VIK2)
Vähintään kolme seuraavista peruskursseista:




Viestintälinja verkossa:
Viestintälinja koulun kotisivuilla:
http://lukiot.tampere.fi/sampo
Valokuvaus 1 (VIK3)
Ääni 1 (VIK4)
Video 1 (VIK5)
Ilmaisu- ja esiintymistaito 1 (VIK6)
ja Viestintälinja.fi
sekä Facebookissa
Sammon keskuslukion viestintälinja
Vähintään yksi seuraavista jatkokursseista:





Journalismi 2 (VIK7)
Valokuvaus 2 (VIK8)
Ääni 2 (VIK9)
Video 2 (VIK10)
Ilmaisu- ja esiintymistaito 2 (VIK11)
Osaa viestinnän kursseista tarjotaan valittavaksi ainoastaan joka toinen vuosi, jotta ryhmän
muodostuminen olisi mahdollisimman todennäköistä. Vuorovuosin tarjottavia kursseja ovat
esimerkiksi:





VIK13 Mediakritiikki
VIK15 Populaarikulttuuri
VIK17 Verkkosivutuotanto
VIK19 Käsikirjoittaminen
VIK28 Musikaali
Jos opiskelijan suunnitelmissa on mediadiplomi (VIK22), kurssivalintojen tulee suuntautua
mediadiplomin aihepiirin ja sisällön mukaisesti. Mediadiplomin voi suorittaa kuka tahansa
opiskelija, jolla on suoritettuna diplomin edellyttämät viestinnän kurssit. Mediadiplomin suorituksesta on valtakunnallinen ohjeistus verkossa osoitteessa www.edu.fi/lukiodiplomit.
Projektikurssit (VIK31–33) ovat lukujärjestyksen ulkopuolella suoritettavia kursseja, jotka
antavat mahdollisuuden projektimuotoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmässä ja mahdollisesti
koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjolla olevista projektimahdollisuuksista tiedotetaan erikseen lukuvuoden kuluessa.
34
SAMU SIPILÄ
Puolipitkä viestintä
Yleislinjan opiskelija voi suorittaa puolipitkän viestinnän kurssikokonaisuuden (vähintään kuusi
viestinnän kurssia), josta saa erillisen todistuksen.
Yleislinjan puolipitkän viestinnän opiskelijat opiskelevat vähintään kuusi kurssia viestintää:

Vähintään kaksi varsinaisille viestinnän opiskelijoille pakollista kurssia, oman valinnan
mukaisesti
Kaikki Sammon keskuslukion opiskelijat voivat valita viestinnän kursseja, mikäli kurssilla on
tilaa.
Viestinnän opintojen arviointi
Viestintälinjalle otettujen opiskelijoiden viestinnän oppimäärä koostuu syventävistä ja soveltavista kursseista. Viestintälinjan opiskelijalla tulee olla vähintään 12 kurssia viestintää, joista
vähintään 9 on suoritettava hyväksytysti. Viestinnän kurssit ovat kaikki koulukohtaisia, minkä
vuoksi hylätyt arvosanat eivät kerrytä lukion kokonaiskurssimäärää. Viestinnän arvosana
muodostuu viestinnän kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Arvosanaa on mahdollista korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppimäärän päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Viestintälinjan mediat
Viestinnän työt pyritään julkaisemaan siten, että mediatöiden avulla on mahdollista luoda
todellisia yleisösuhteita. Tehtyjä töitä julkaistaan verkossa ja eri tiedotusvälineissä. Viestinnän
töitä pyritään esittelemään myös koulun tapahtumissa.
Viestinnänopiskelijat toimittavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Murros lehteä:
http://samke.yhdistysavain.fi/koulun-lehti/ ja http://viestintalinja.fi/
Facebookissa ja Instagramissa: Sammon keskuslukion viestintälinja
Viestinnänopiskelijoiden ainekilta Vilkas
Viestinnänopiskelijoiden ainekilta Vilkas kokoaa yhteen viestinnästä kiinnostuneita nuoria ja
pyrkii edistämään viestintäaiheista harrastustoimintaa viestinnänopintojen ohessa.
Ainekilta kokoontuu kerran jaksossa.
Lisätietoja saa ainekillan kotisivuilta osoitteesta
http://samke.yhdistysavain.fi/viestintalinja/ainekilta-vilkas/
tai
http://viestintalinja.blogit.tampere.fi/ainekilta-vilkas//
35
8. YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kevään tutkinnon
kuullunymmärtämiskokeet sekä äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuun alkupuolella ja muut kirjalliset kokeet maaliskuun jälki- ja huhtikuun alkupuoliskolla. Syksyn tutkinto
järjestetään pääasiallisesti syyskuun jälkipuoliskolla.
Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, joko
pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen.
Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava.
Osallistumisoikeus
Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään tutkintoaineen pakolliset kurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi
lukioaineen kurssia. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuminen edellyttää
vähintään kolmen tämän kielen lukiokurssin opiskelua.
Pakolliset ja ylimääräiset kokeet
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista neljästä:

toisen kotimaisen kielen koe

vieraan kielen koe

matematiikan koe

reaaliaineessa järjestettävä koe.
Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.
Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien
oppimäärien perusteella. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä
järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on kuitenkin
suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista:
matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa
kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun
alaluokilla alkavan kielen (A -kielen) oppimäärään perustuvaa koetta.
36
YO- kokeiden uusiminen
Ylioppilaskokeen uusimisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

Hyväksytyn kokeen saa aikarajoituksetta uusia yhden kerran.

Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä pakollista koetta ole mainitussa
ajassa hyväksytysti suoritettu, koko ylioppilastutkinto on uusittava.

Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan tarkastettavaksi.
Ylioppilastutkintomaksut
Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Sitovuus tarkoittaa mm. velvollisuutta maksaa
yo-tutkintomaksut. Opetusministeriö päättää ylioppilastutkintomaksujen suorittamisesta.
Koulun kanslia huolehtii ylioppilastutkintomaksujen jakamisesta kokelaille.
YO- kokeiden arvostelu
Lukion asianomaisen aineen opettaja tarkastaa ja arvostelee kokeet alustavasti, lopullisesti
ylioppilastutkintolautakunta. Yo-tutkintolautakunta voi muuttaa opettajan antamia pisteitä.
Tarvittaessa kokelas voi pyytää maksullisen tarkistusarvostelun suorittamista. Jos arvosana
tarkistusarvostelun johdosta nousee, kokelas saa rahansa takaisin.
Jos kokelaan suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa
tämän arvostelussa huomioon. Opiskelijan itsensä on tehtävä aloite asiassa.
Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa
Lukio voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä kokelaalle vamman, sairauden, lukihäiriön ja vieraskielisyyden perusteella. Erityisjärjestelyhakemus tehdään silloin, kun
kokelas ensimmäisen kerran ilmoittautuu tutkintoon. Mahdollisia erityisjärjestelyjä tarvittaessa
pyydetään ottamaan yhteyttä erityisopettajaan.
Ylioppilastutkintotodistus
Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon
pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus. Päättötodistus voidaan antaa opiskelijalle, kun hän on suorittanut lukiossa hyväksytyllä tavalla vähintään 75 kurssia ja lukion
oppimäärä on tullut täyteen.
Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat suoritetuista kokeista. Ylimääräisissä
kokeissa saatuja hylättyjä arvosanoja ei merkitä tutkintotodistukseen.
Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään todistukseen
arvosanoista parempi.
37
Ylimääräisistä ylioppilastutkinnon kokeista kokelas saa erilliset todistukset, mikäli hän täydentää ylioppilastutkintoaan tai korottaa aiemmin saamiaan arvosanoja.
Kompensaatio
Kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen erityisen kompensaatiomenettelyn kautta,
vaikka saa yhdessä pakollisessa yo-tutkintoaineessa hylätyn arvosanan. Se edellyttää hyvää
menestystä muissa kokeissa.
Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta löytyy ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta www. ylioppilastutkinto.fi sekä abeille erikseen jaettavasta Abioppaasta.
JOUNI SARPOLA
38
9. TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI
Terveydenhuolto
Sammon keskuslukion terveydenhoitajien vastaanotto on koululla 3.kerroksessa,
E-siivessä.
Terveydenhoitajien puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta on klo 10.0011.30.
Terveydenhoitaja puh. 040-801 2719.
Terveydenhoitaja puh. 040-806 2438.
Terveystarkastukseen kutsutaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Näönhuoltoon liittyvissä asioissa käytetään silmälääkärin lisäksi myös optikon palveluita.
Muista terveyskeskuksen tarjoamista palveluista, kuten fysioterapeutin, ravitsemussuunnittelijan, kuraattorin tai psykologin vastaanotoista saat tietoa terveydenhoitajalta.
Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan
vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen (Hammareninkatu 7). Lääkärille varataan aikoja
sairaanhoidollisissa asioissa ja terveystarkastukseen.
Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä. Käyntimaksu
peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta, jonka jälkeen käynnit ovat maksuttomia yhden
kalenterivuoden aikana. Peruuttamattomasta, käyttämättä jätetystä lääkäriajasta peritään
voimassa oleva peruutusmaksu.
Oppilaan terveys- ja sairaustiedot kertyvät sähköiseen terveystietojärjestelmään kaikista
Tampereen kaupungin terveydenhuollon toimipisteistä. Opiskeluterveydenhuolto on osa
koulun opiskelijahuoltoa ja terveydenhoitaja kuuluu koulun opiskelijahuoltoryhmään.
Tapaturmat
Tampereen kaupungin lukioiden opiskelijat on tapaturmavakuutettu koulualueella varsinaisella kouluajalla opetuksen aikana, välitunneilla ja otettaessa osaa koulun opetussuunnitelman puitteissa järjestettyyn toimintaan sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla.
Koulun toiminnassa sattuneista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa kurssin opettajalle tai
opintomatkan vastuuhenkilölle riippumatta siitä, syntyykö hoitokustannuksia.
39
Tapaturmat hoidetaan terveydenhoitajan tai lääkärin ohjeiden ja lähetteiden mukaisesti joko
julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimipisteissä.
Tapahtumasta tehdään koululla mahdollisimman pian koulusihteerin kanssa tapaturmailmoitus. Tapaturmasta aiheutuneet kustannukset maksetaan ensin itse ja korvaukset haetaan
vakuutusyhtiöiltä jälkikäteen. Hakemuksen voi täyttää verkossa http://www.lähitapiola.fi/yritys
Vakuutuksista korvataan myös lääkärin määräämät ylimääräiset koulukyydit lääkärinlausunnon perusteella. Vakuutus ei kata vaatteita, tavaroita, varusteita eikä välillisiä kuluja.
Matkustajavakuutus on voimassa lukion opiskelijoiden opetussuunnitelman mukaisilla
ulkomaan matkoilla sekä niihin sisältyvinä vapaa-aikoina. Vakuutus koskee tapaturmia ja
sairastumista matkan aikana. Matkatavarat eivät kuulu korvauksen piiriin .
Suun terveydenhuolto
Kehotuskirje varata aikaa lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Ajan voi varata
keskitetystä ajanvarauksesta ma - pe klo 8.00-17.00, numerosta (03)5657 0100. Ajan tarkistaminen, siirtäminen ja peruuttaminen sekä ensimmäisen ajan varaaminen suuhygienistille ja
kiireellisen hammaslääkäriajan varaaminen on mahdollista myös sähköisen asioinnin kautta.
Lisätietoja www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito.
Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin suun
terveydenhuollon palveluja. Hammashoitopalvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella. Sitä voi myös tilata keskitetystä ajanvarauksesta, puh. (03) 5657 0100.
Ajanvaraus on tehtävä itse. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus
käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan.
Alle 18-vuotiaille tamperelaisille opiskelijoille suun terveydenhuolto on maksutonta. 18 vuotta
täyttäneiltä tamperelaisilta ja ulkopaikkakuntalaisilta opiskelijoilta peritään asetuksen mukaiset terveyskeskusmaksut.
Erityisopetus
Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen pulmissa.

Erityisopettaja on tavattavissa Sammon keskuslukiolla maanantaisin ja tiistaisin.
Erityisopettaja ottaa vastaan huoneessa D205, p. 050-432 8596.
Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus.
Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille
tarjotaan kurssimuotoista (OP5) ja yksilöllistä erityisopetusta. Kurssin tavoitteena on tutustua
40
itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla arvioidaan opiskelijan lukivaikeutta ja
laaditaan tarvittaessa lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten.
Opiskeluhuolto
Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja
turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1297/2013) 3§). Yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa.
Koulun henkilökunta sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat
henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta
vastaaville viranomaiselle opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät
tiedot.
(Lukiolaki 32 §)
Lukiokuraattori- ja psykologipalvelut
Lukiokuraattori ja lukiopsykologi tarjoavat opiskelijoille hyvinvointia tukevia vastaanottokäyntejä. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta ja annetaan ohjausta,
neuvontaa ja tukea. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon
sekä muiden palveluiden piiriin. Lukiokuraattori ja –psykologi toimivat tarpeen mukaan linkkinä opiskelijan, kodin ja koulun sekä eri yhteistyötahojen välillä.
Opiskelijat voivat hakeutua lukiokuraattorille tai –psykologille ottamalla itse yhteyttä tai pyytämällä yhteydenottoa esimerkiksi vanhempien, kouluterveydenhoitajan, ryhmänohjaajan,
opettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin tai erityisopettajan kautta. Lähesty rohkeasti kumpaa
tahansa asiantuntijaa! Käynnit ovat maksuttomia, luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.
Lisätietoja osoitteesta www.tukiverkko.fi.
Lukiokuraattori
Lukiokuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot),
ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori tekee
myös kriisityötä.
Lukiokuraattori Pia Salonen on tavattavissa huoneessa D206. Tapaamisajat sovitaan aina
erikseen opiskelijan kanssa. Ajan voi varata puhelimitse 040- 800 4270, sähköpostitse tai
Wilman kautta.
41
Lukiopsykologi
Lukiopsykologi Anna-Maria Rajala ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia psyykkiseen hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi opiskelustressin, masennuksen, ahdistuneisuuden, jännittämisen tai yleisen pahan olon tunteiden
vuoksi. Myös kriisitilanteissa voi kääntyä lukiopsykologin puoleen.
Lukiopsykologi on tavattavissa huoneessa D207. Tapaamisajat sovitaan aina erikseen opiskelijan kanssa. Ajan voi varata puhelimitse 040- 806 3915, sähköpostitse tai Wilman kautta.
42
10.KURSSIKUVAUKSET
Pakolliset kurssit (PA) ja syventävät kurssit (VS ja KS) arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit (SO)
suoritusmerkinnällä.
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Kurssin nimi ja numero
ÄI1
Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
PA
ÄI2
Tekstien rakenteita ja merkityksiä
ÄI3
Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
ÄI4
Teksti ja vaikuttaminen
ÄI5
Teksti, tyyli ja konteksti
ÄI6
Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
AI
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Kurssilla syvennetään käsitystä kielestä ja
tekstityypeistä.
Suoritettava ensimmäisenä.
Portfolio ja koe
Ei itsenäistä suoritusta.
 Kurssilla opiskellaan tekstin erittelyn käsitteitä,
informatiivisen puheenvuoron rakentamista ja
PA
kirjoittamista prosessina.
PA
 Kurssilla syvennetään tietoa kirjallisuuden
lajeista ja analysoidaan runoja, novelleja ja
näytelmiä.
Suoritettava 1. vuoden
aikana.
Portfolio ja koe
Kurssi suoritettava ennen 5.
ja 6. kurssia.
Portfolio ja koe
 Kurssilla tarkastellaan mediaa yhteiskunnallisePortfolio ja koe
na vaikuttajana ja harjoitellaan argumentointia
ja sen analysointia.
 Kurssilla tarkastellaan eri aikakausien tekstejä
Portfolio ja koe
PA
niiden kulttuurikontekstissa, kirjoitetaan pohdiskeleva essee ja tehdään tyyliharjoituksia.
PA
PA
 Kurssilla tarkastellaan suomen kielen ja
kirjallisuuden kehitysvaiheita sekä eritellään
suomalaista kaunokirjallisuutta.
Portfolio ja koe
ÄI7
Puheviestinnän taitojen syventäminen
 Kurssilla vahvistetaan puheviestinnän tietoja ja
taitoja ja harjoitellaan erilaisia esiintymis- ja
VS
keskustelutilanteita. Tavoitteena on kehittää
puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta sekä
esiintymis- ja ryhmätaitoja.
ÄI8
Tekstitaitojen syventäminen
 Kurssilla kerrataan tekstitietoa(tekstilajit ja
tekstityypit) ja harjoitellaan tekstitaitoa sekä
huolletaan kieltä. Tavoitteena on syventää
VS
taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä sekä varmentaa taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään johdonmukaista tekstiä.
ÄI9
Kirjoittaminen ja
nykykulttuuri
 Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia tekstejä
(mediatekstejä ja kirjallisuutta) ja harjoitellaan
oman tekstin näkökulman valintaa sekä aiheen
VS
käsittelyä. Tavoitteena on lukutaidon syveneminen, ajattelutaidon kehittyminen ja kirjallisen
ilmaisun kypsyminen kohti lukion päättökokeen
vaatimuksia.
ÄI10
Kielenhuollon ja kirjoittamisen kertauskurssi
 Kurssilla kerrataan keskeisiä kirjoitelman
laadinnan ja kielenhuollon seikkoja, vahvisteSopii tukikurssiksi kaikille
taan kirjoittamisen taitoa ja harjoitellaan myös
vuosikursseille.
päättökokeen tyyppistä kirjoittamista. TavoitteeKS
Portfolio ja koe
na on oppia huoltamaan ja muokkaamaan
omaa tekstiä kielen, rakenteen ja sisällön näkökulmasta.
ÄI11
Kirjallisuus ja teatteri
ÄI12
Luova kirjoittaminen
ÄI15
Lukudiplomi
ÄI16
KS
 Kurssilla tutustutaan eri tavoin teatterin
maailmaan, seurataan teatteriesityksiä ja käsitellään teatteriin liittyviä tekstejä
 ÄI3 pitää olla suoritettu ennen kurssia.
 kirjoitetaan erityyppisiä, lähinnä fiktiivisiä
tekstejä
SO  harjoitellaan runon ja proosan ilmaisukeinoja
 harjaannutaan muokkaamaan tekstejä ja
antamaan palautetta
 Lukudiplomia varten luetaan yhteensä 15
kaunokirjallista teosta, joista tehdään erilaisia
SO
analyysitehtäviä. Diplomiin saa sisällyttää
muutamia muilla kursseilla luettuja kirjoja.
KS  Tutkitaan keskeisiä kielenhuollon sisältöjä ja
43
Puheviestinnän tehtävät
Abikurssi, joka valmentaa
tekstitaidon yo-kokeeseen.
Portfolio ja koe
Abikurssi, joka valmentaa
ylioppilaskirjoitusten
esseekokeeseen.
Portfolio ja koe
Sopii kaikille vuosikursseille.
Portfolio
Sopii kaikille vuosikursseille.
Portfolio
Kurssi suoritetaan omaan
tahtiin lukion aikana. Sopii
kaikille vuosikursseille.
Sopii kaikille vuosikursseille,
Kielenhuollon kurssi (Seututarjottimen
verkkokurssi)
ÄI18
Tekstitaidon harjoituskurssi tarkasteltavina median tekstit (Seututarjottimen verkkokurssi)
harjoitellaan virheiden tunnistamista. Tavoitteena on oppia kiinnittämään huomiota omien
tekstien kieliasuun ja parantamaan kirjallista
ilmaisua.
erityisesti abiturienteille.
Ilmoittautumisohje ja
lisätiedot:
www.seuturarjotin.fi
Edeltävät opinnot: kurssit 14. Kurssi sopii sekä
tekstitaidon perusharjoitteluun että yo-kirjoituksiin
valmistautumiseen
(esim.syksyllä äidin-kielen
kirjoittaville). Ilmoittautumisohje ja lisätiedot:
www.seututarjotin.fi
 Kurssilla tutkitaan median tekstilajeja ja
harjoitellaan tekstitaitovastauksen kirjoittamista
ajankohtaisten aineistojen pohjalta. Aineistona
SO
käytetään sekä verkkomateriaalia että painettuja median tekstejä. Tavoitteena on kehittyä
media-aiheisen tekstitaitovastauksen kirjoittajana.
ENGLANTI A1-KIELENÄ
ENA
Kurssin nimi ja
num ero
ENA1
Nuori ja hänen maailmansa
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
PA
Kurssit suoritetaan
 Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenopepääsääntöisesti numerojärtusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
jestyksessä
hallintaa.
ENA2
Viestintä ja vapaa-aika
PA
 Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti.
ENA3
Opiskelu ja työ
PA
 Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä
kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten
tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä.
ENA4
Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
 Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin
ymmärtämistä vaativammalla tasolla, lähtökohPA
tana oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin
liittyvät tekstit.
ENA5
Kulttuuri
PA 
ENA6
Tiede, talous ja tekniikka
 Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen
ymmärtämistä, lukemisstrategioiden harjoittelua
ja kirjallisen ilmaisun hiomista.
 Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää
luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
VS
 Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua
monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen.
 Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän keinoja
ja suullisen kielen käyttöä. Kurssi vahvistaa
VS
tehokkaasti aiemmin opittua sanastoa päättökokeen ja työelämän tarpeisiin..
ENA7
Luonto ja kestävä kehitys
ENA8
Puhu ja ymmärrä paremmin
PA
ENA9
Kertaa ja kehitä taitojasi
KS
 Kurssilla hiotaan päättökokeissa tarvittavia
taitoja. Kerrataan kielitaidon osa-alueita monipuolisesti.
ENA10
Lue ja ymmärrä enemmän
SO
 Vahvistetaan peruskieliopin ja -sanaston
hallitsevien opiskelijoiden kielitaitoa vaativan
kohdekielisen materiaalin avulla.
ENA11
Kirjoittaminen ja kuuntelu kuntoon
ENA14
Opi oppimaan englantia
 Vahvistetaan opiskelijan kirjoitus- ja kuullun
ymmärtämistaitoja. Kurssilla harjoitellaan moniSO
puolisesti kuuntelua, ääntämistä ja puhumista.
Lisäksi tutustutaan eri tekstilajeihin ja harjoitellaan niiden tuottamista
Tarjotaan hajautettuna
lukuvuoden aikana.
KS
RANSKA A1-KIELENÄ
RAA
Kurssin nimi ja
num ero
RAA1
Kurssin sisältö
PA
Huom ioitavaa
 Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenope- Kurssit suoritetaan pääsääntusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden töisesti numerojärjestyksessä
44
RAA2
RAA3
Opiskelu ja työ
RAA4
RAA5
Kulttuuri
RAA6
RAA7
RAA8
RAA9
hallintaa.
 Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitePA
taan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti.
.
kielenkäyttötilanteita.
ymmärtämistä vaativalla tasolla, lähtökohtana
PA
oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin
liittyvät tekstit.
PA
PA
 Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten
maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin.
PA
ymmärtämistä. Lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista.
VS
luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

Suositellaan suoritettavaksi
 Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioipakollisten kurssien jälkeen.
ta ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina
VS
Valtakunnallinen suullisen
ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurskielitaidon koe.
sien aihepiirit.
KS
 Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan
opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa.
RUOTSI A1-KIELENÄ
RUA
Kurssin sisältö
RUA1
Arkielämää pohjoismaissa
 Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja
henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Kurssilla Kurssit suoritetaan
pääsääntöisesti numeropainotetaan keskustelua. Kirjoitetaan lyhyitä
järjestyksessä
viestejä (esim. sähköpostiviesti)
 Vahvistetaan peruskoulussa opittua.
 Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä
ihmisen hyvinvointi. Kurssilla laajennetaan
rakenteiden hallintaa ja harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti
 Aihepiirinä Suomi, Suomi monikulttuurisena
maana, suomenruotsalaisen kansanosan ja sen
kulttuurin esittely.
 Kurssilla voidaan tehdä pieni tutkielma tai
suullinen esitys.
 Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja
viestintä. Kirjoitetaan erilaisia tuotoksia, esim.
yleisönosastokirjoitus, puhe ja syvennetään
tekstin ymmärtämistaitoja.
 Aihepiireinä työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet. Harjoitellaan viestintää, esim. muodollinen kirje ja työpaikkahaastattelu.
 Aihepiireinä kulttuuri-identiteetti, kulttuurin
tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen.
Opiskelija kirjoittaa laajahkon tuotoksen ja
esittelee sen. Itsearviointi oleellinen osa opiskelua.
 Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtai- Suoritetaan 3. vuonna.
Suullinen koe, jossa
set tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.
arvioidaan ääntämistä
Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä
sekä kerronta- ja
eri tilanteissa ja yo-kirjoitusten viestinnällisiä
keskustelutaitoa
tehtäviä.
PA
RUA2
Ihmiset ympärillämme
PA
RUA3
Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa
PA
RUA4
Elinympäristömme
RUA5
Opiskelu ja työ
PA
PA
RUA6
Kulttuuri ja sen tekijöitä
PA
RUA7
VS
RUA8
RUA9
Huom ioitavaa
Suoritetaan 3. vuonna.
 Kurssin aihepiirejä ovat tieteen ja tekniikan
saavutukset ja yrityselämä. Perehdytään ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin.
Suositellaan suoritetta Kertauskurssi , jolla syvennetään monipuolisesti vaksi juuri ennen
VS
opiskelijan kuuntelu-, lukemis- ja kirjoittamistai- ylioppilaskirjoituksia.
toja mm. yo-tehtävien avulla.
VS
45
SAKSA A1-KIELENÄ
SAA
Kurssin nimi ja
num ero
Kurssin sisältö
SAA1
PA
 Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenopeSuoritetaan 1. kurssina.
tusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa.
PA
 Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti.
PA
Suoritetaan 3. kurssina.
kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten
tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä.
SAA2
SAA3
Opiskelu ja työ
Huom ioitavaa
ymmärtämistä vaativahkolla tasolla, lähtökohta- Suoritetaan 4. kurssina.
na oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin
liittyvät tekstit.
 Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten
Erilaisia kirjallisia ja
PA
maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin.
suullisia tuotoksia.
PA
ymmärtämistä, lukemisstrategioiden harjoittelua
ja kirjallisen ilmaisun hiomista.
Suoritetaan 3. tai 4.
luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityk- vuonna.
sen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään
VS
sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten
harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen.
SAA4
PA
SAA5
Kulttuuri
SAA6
SAA7
SAA8
 Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina
ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kursVS
sien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan vaativien
tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien
materiaalien avulla.
SAA9
 Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan Suositellaan suoritettavaksi
3. tai 4. vuonna.
opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättöKS
kokeessa. Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja
hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten.
 Vahvistetaan opiskelijan kielitaitoa vaativien
kohdekielisten tekstien avulla. Kerrataan raken- 3. tai 4. vuonna.
teita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten.
 Parannetaan opiskelijan kuullunymmärtämistai- Suoritetaan 2., 3. tai 4.
SO
toja monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikein- vuonna.
Huom! ½ kurssi.
kirjoitus- ja puheharjoitusten avulla.
 Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan
SO
kirjoitustaitoja tutustumalla eri tekstilajeihin ja
2., 3. tai 4. vuonna.
harjoittelemalla niiden tuottamista.
Huom! ½ kurssi.
Suoritetaan pääsääntöisesti
 Opiskelijavaihto St.Raphael Gymnasiumin
kanssa. Kurssi sisältää säännöllisten tapaamis- 2. vuonna.
SO
ten lisäksi matkan Heidelbergiin sekä saksalaisten vierailun Tampereelle.
SAA10
Lue ja ymmärrä enemmän
SO
SAA11
Paremmaksi kuuntelijaksi
SAA12
Paremmaksi kirjoittajaksi
SAA13
Heidelberg-kurssi
SO
 Saksan kielidiplomi I SO Saksan kielidiplomikurssi (DSDI) yhteistyössä Klassillisen lukion
kanssa
SO
 Saksan kielidiplomi II SO Saksan kielidiplomikurssi (DSDII) yhteistyössä Klassillisen lukion
kanssa
SAA15
SAA16
RUOTSI B1-KIELENÄ
RUB
RUB1
Koulu ja vapaa-aika
pakollisten kurssien
jälkeen.
kielitaidon koe.
Kurssin sisältö
PA
Huom ioitavaa
 Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion
kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus- .
46
RUB2
Arkielämää Pohjoismaissa

PA

RUB3
Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
PA

RUB4
Elämää yhdessä ja erikseen
PA

RUB5
Elinympäristömme
PA

RUB6
VS

RUB7
Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
VS

RUB9
KS
RUB10
Viimeinen silaus

KS

RUB11
KS
RUB15
Hyvään alkuun
RUB 16
Ruotsia ruotsiksi Ruotsissa

SO

SO
rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu
ja nuorten harrastukset.
Vahvistetaan opiskelijan sanaston ja rakenteiden hallintaa ja painotetaan puheviestinnän
harjoittamista. Aihepiireinä nuoren elämä, opiskelu, työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika.
Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen
strategioita. Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin
sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa.
Harjoitellaan mm. mielipiteen ilmaisemista.
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet,
sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.
Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää
luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään
sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten
harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen.
Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina
ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan tekstien
ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
Vahvistetaan opiskelijan kielitaitoa entistä
vaativamman kieliaineksen avulla ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Aihealueita ovat
maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen
vaikuttaminen.
Perusasioiden kertauskurssi. Kerrataan kieliopin
perusrakenteita ja lukion perusaihealueiden
sanastoa. Kurssilla harjoitellaan myös kuuntelu, lukemis- ja kirjoittamistaitoja mm. yo-tehtävien
avulla.
Kertauskurssi edistyneille. Syvennetään
monipuolisesti opiskelijan kuuntelu-, lukemis- ja
kirjoittamistaitoja mm. yo-tehtävien avulla.
Suositellaan opiskelijoille, joilla on vaikeuksia
kuullun ymmärtämisessä. Harjoitellaan kuullunymmärtämisstrategioita monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikeinkirjoitus- ja puheharjoitusten avulla.
Kurssin tavoitteena on vahvistaa osaamisessa
opiskelijoita, joilla on vaikeuksia peruskieliopin
ja -sanaston hallitsemisessa. Kerrataan peruskoulussa opittuja rakenteita ja perussanastoa.
Tutustutaan eri viestimiin ruotsin kielellä.
Harjoitellaan erilaisia puhetilanteita. Kurssiin
liittyy olennaisesti opintoretki, josta aiheutuu
kustannuksia opiskelijalle.
RANSKA B2-KIELENÄ
RAB2.1
Vapaa-aika ja harrastukset
RAB2.2
Meillä ja muualla
RAB2.3
Ennen ja nyt
RAB2.4
Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat
Suoritetaan pääsääntöisesti 3.
kurssina.
Suoritetaan pääsääntöisesti 4.
kurssina.
Suoritetaan 3. tai 4. vuonna.
pakollisten kurssien jälkeen.
kielitaidon koe.
Suoritetaan pakollisten kurssien
jälkeen.
Suositellaan suoritettavaksi juuri
ennen ylioppilaskirjoituksia.
Suositellaan suoritettavaksi juuri
ennen ylioppilaskirjoituksia.
Suositellaan suoritettavaksi 2.
vuonna.
1.kurssin jälkeen.
RAB2
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion
kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus- Suoritetaan 1. kurssina.
VS
rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu
ja nuorten harrastukset.
Suoritetaan RAB2.1 kurssin jälkeen.
 Harjoitellaan kotimaasta ja ranskankielisistä
maista kertomista. Painotetaan puheen ymmärVS
tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös
kirjoittamista.
 Harjoitellaan erilaisissa yhteiskuntaan liittyvissä
VS
tilanteissa tarvittavaa kieltä. Painotetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puheviestintää.
 Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suoritetaan RAB2.3 kurssin jälkeen.
VS
kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestin-
47
RAB2.5
Kulttuuri
RAB2.6
Yhteinen maapallomme
RAB2.7
Tiede ja tekniikka
RAB2.8
RAB2.9
tää.
 Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Suoritetaan RAB2.4 kurssin jälkeen.
VS
ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin.
Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin.
 Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon Suoritetaan RAB2.5 kurssin jälkeen.
tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymVS
märtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista.
 Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja
viestinnän eri muotoihin liittyviin teksteihin.
Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
 Käsitellään luontoa ja sen ilmiöitä sekä
luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen
VS
kulttuurissa. Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.
VS
 Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion
Suoritetaan kurssin RAB2.8 jälkeen.
perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan
KS
kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa
SAKSA B2-KIELENÄ
SAB2
Kurssin nimi ja
num ero
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
SAB2.1
 Vahvistetaan aiemmin opiskellun sanaston ja
rakenteiden hallintaa. Painotetaan suullista
VS
viestintää ja laajennetaan perusrakenteiden
tuntemusta. Aiheet ja tilanteet liittyvät nuorten
jokapäiväiseen elämään.
SAB2.2
Meillä ja muualla
 Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Suoritetaan 1. kurssin jälkeen.
VS
Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Aiheina Suomi ja kohdekieliset
maat.
 Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa,
painopiste puheviestinnässä. Kirjoittamista
VS
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Aiheina elämä ennen ja nyt sekä yksilön että
yhteiskunnan kannalta, terveys, hyvinvointi.
SAB2.3
Ennen ja nyt
SAB2.4
Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat
SAB2.5
Kulttuuri
SAB2.6
SAB2.7
Tiede ja tekniikka
 Harjoitellaan kurssin aihepiireihin liittyvää
suullista ja kirjallista viestintää, esim. omien
VS
toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Aiheina
koulu, jatko-opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat.
VS
 Harjoitellaan kielen kaikkia osa-alueita. Aiheena
Erilaiset kirjalliset ja suulliset
saksankielisten maiden kulttuurin eri osatuotokset (esim. portfolio ja/tai
alueet.
suullinen esitys)
 Painotetaan tekstin ymmärtämistä. Aiheina
yhteiskunnalliset asiat sekä maapallon tila ja
tulevaisuus.
 Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittaVS
mista. Aiheina eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä.
VS
.
SAB2.8
VS
 Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Aiheina luonto ja luontoon suhtautuminen.
SAB2.9
KS
 Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan
kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta
varten.
Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4.
vuonna.
SAB2.11
SO  Katso SAA11
SAB2.12
SO  Katso SAA12
SAB2.13
Seesen-kurssi
SO
 Opiskelijavaihtoa Jacobson-Gymnasiumin
kanssa. Kurssiin kuuluvat erikseen sovitut
48
Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna.
Kurssi yhteinen A-saksan kanssa.
Huom! ½ kurssi.
Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna.
Kurssi yhteinen A-saksan kanssa.
Huom! ½ kurssi.
Suoritetaan 1. tai 2. vuonna.
tapaamiset opettajan kanssa, matka Seeseniin
sekä saksalaisten vierailu Tampereelle.
ESPANJA B3-KIELENÄ
EAB3
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
EAB3.1
 Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen
Hyvää päivää, hauska tutustua (Buenos días,
liittyvää kieltä ja opitaan selviytymään yksinkerVS
mucho gusto)
taisista arkipäivän viestintätilanteista. Pääpaino
puhumisessa.
EAB3.2
Näin asiat hoituvat (Así se hace)
EAB3.3
Vapaa-aika ja harrastukset (Tiempo libre y
pasatiempos)
EAB3.4
Meillä ja muualla (De Finlandia al mundo
hispano)
EAB3.5
Ennen ja nyt (Antes y ahora)
EAB3.6
Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat (Los
estudios y los planes de futuro)
EAB3.7
Kulttuuri (La cultura)
EAB3.8
Yhteinen maapallomme (Nuestro mundo)
EAB3.9
Kertaa ja kehitä taitojasi (Repaso!)
EAB3.11
Paremmaksi kuuntelijaksi (Mejor oyente)
VS
 Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä
puhetilanteita ja vahvistetaan ja laajennetaan
espanjan perusrakenteita. Pääpaino puheen
ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
VS
 Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin
kuten harrastuksiin liittyvää sanastoa ja vahvistetaan kielen perusrakenteita. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
VS
 Harjoitellaan kotimaasta ja espanjankielisistä
Jonkin kotiseudun kohteen
maista kertomista. Painotetaan puheen ymmär- kirjallinen ja/tai suullisen esittely.
tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös Kuullun-ymmärtämisen koe.
kirjoittamista.
VS
 Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt
Kurssin aiheisiin liittyvän aiheen
sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Painosuullinen tai kirjallinen esitys
tetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puhesekä kuullunymmärtämisen koe.
viestintää.
 Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suullinen tiivistelmä jostakin
kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestin- pidemmästä artikkelista ja
tää.
kuulunymmärtämisen koe.
Suullinen tiivistelmä jostakin
 Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä. pidemmästä artikkelista ja
VS
VS
 Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon
tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista.
KS
VS
 Harjoitellaan kuullunymmärtämisstrategioita
tavoitteena parantaa opiskelijan kuullunSO
ymmärtämistaitoja.
 Kurssi sisältää monipuolisia kuuntelu-,
ääntämis-, oikeinkirjoitus- ja puheharjoituksia.
EAB3.12
Paremmaksi kirjoittajaksi (Mejor escritor)
SO
 Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan
kirjoitustaitoja. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja harjoitellaan niiden tuottamista
RANSKA B3-KIELENÄ
RAB3.2
Näin asiat hoituvat
Kurssi suoritetaan 3. tai 4.
vuonna.
Suositellaan suoritettavaksi 2.,
3. tai 4. vuonna.
Voidaan tarjota ½ kurssina
yhdistettynä ½ EAB3.12
kurssiin.
Suoritetaan 2., 3. tai 4 vuonna.
Voidaan tarjota ½ kurssina
yhdistettynä ½ EAB3.11
kurssiin.
RAB3
RAB3.1
Hyvää päivää, hauska tutustua
Suullinen tiivistelmä jostakin
pidemmästä artikkelista ja
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Kurssilla opetellaan jokapäiväisen elämän
puhetilanteissa tarvittavaa kieltä ja tutustutaan
ranskan kielen perusrakenteisiin. Pääpaino
puhumisessa.
puhetilanteita ja vahvistetaan ja laajennetaan
VS
ranskan perusrakenteita. Pääpaino puheen
ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
VS
49
RAB3.3
kuten harrastuksiin liittyvää ranskan kieltä ja
VS
vahvistetaan perusrakenteita. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
RAB3.4
Meillä ja muualla
 Harjoitellaan kotimaasta ja ranskankielisistä
maista kertomista. Painotetaan puheen ymmär- Suoritetaan RAB3.3 kurssin jälkeen.
VS
kirjoittamista.
RAB3.5
Ennen ja nyt
RAB3.6
Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
RAB3.7
Kulttuuri
RAB3.8
RAB3.9
RAB3.11
Tiede ja tekniikka
VS
 Harjoitellaan erilaisissa yhteiskuntaan liittyvissä Suoritetaan RAB3.4 kurssin jälkeen.
tilanteissa tarvittavaa kieltä. Painotetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puheviestintää.
VS
 Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää
kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää.
 Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä
ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin.
 Harjoitellaan ja maapallon tilaan liittyvää kieltä.
VS
Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten
ja kirjallisten selostusten laatimista.
KS
VS
Kurssi suoritetaan
RAB3.12 kurssin jälkeen.
4-10
 Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja
viestinnän eri muotoihin liittyviin yleistajuisiin
Suoritetaan RAB3.8 kurssin jälkeen,.
KS
teksteihin. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja
kirjoittamista.
RAB3.12
KS
 Käsitellään luontoa ja sen ilmiöitä sekä
luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen Suoritetaan RAB3.11 kurssin jälkeen,.
kulttuurissa. Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.
SAKSA B3-KIELENÄ
SAB3
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
SAB3.1
Hyvää päivää, hauska tutustua
VS
 Kurssilla opetellaan jokapäiväisen elämän
puhetilanteissa tarvittavaa kieltä. Pääpaino
puhumisessa.
SAB3.2
Näin asiat hoituvat
VS
puhetilanteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
Suoritetaan 1. kurssin
jälkeen.
SAB3.3
SAB3.4
Meillä ja muualla
SAB3.5
Ennen ja nyt
SAB3.6
Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
SAB3.7
Kulttuuri
SAB3.8
kuten harrastuksiin liittyvää saksaa. Painotus
VS
edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa.
 Harjoitellaan kotimaasta ja saksankielisistä
maista kertomista. Painotetaan puheen ymmärVS
kirjoittamista.
 Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten
VS
tehtävien avulla. Aiheina elämä ennen ja nyt
sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys, hyvinvointi.
 Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää
VS
kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää.
jälkeen.
jälkeen.
jälkeen.
jälkeen.
jälkeen.
 Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Erilaiset kirjalliset ja
VS
ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. suulliset tuotokset (esim.
portfolio ja/tai suullinen
esitys).
VS
 Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon Suoritetaan 7. kurssin
tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmär- jälkeen.
tämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten
50
laatimista.
 Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan
KS
kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta
varten.
SAB3.9
SAB3.11
SAB3.12
3. tai 4. vuonna.
.
SO  Katso SAA11
Suoritetaan 2., 3. tai 4.
vuonna. Kurssi yhteinen Asaksan kanssa.
Huom! ½ kurssi.
SO  Katso SAA12
Suoritetaan 2., 3. tai 4.
opiskeluvuonna. Kurssi
yhteinen A-saksan kanssa.
Huom! ½ kurssi.
SAB3.13
Tiede ja tekniikka
KS
 Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aiheina eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä.
Suoritetaan SAB3.8-kurssin
jälkeen.
SAB3.14
KS
 Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Aiheina luonto ja luontoon suhtautuminen.
Suoritetaan SAB3.13kurssin jälkeen.
 Opiskelijavaihtoa Jacobson-Gymnasiumin
kanssa. Kurssiin kuuluvat erikseen sovitut
SO
tapaamiset opettajan kanssa, matka Seeseniin
sekä saksalaisten vierailu Tampereelle.
SAB3.15
Seesen-kurssi
PITKÄ MATEMATIIKKA
MAA
MAA1
Funktiot ja yhtälöt
MAA2
Polynomifunktiot
MAA3
Geometria
MAA4
Analyyttinen geometria
MAA5
Vektorit
MAA6
Todennäköisyys ja tilastot
MAA7
Derivaatta
MAA8
Juuri ja logaritmifunktiot
MAA9
Trigonometriset funktiot ja lukujonot
MAA10
Integraalilaskenta
Suoritetaan 1. tai 2.
vuonna.
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
PA  Käsitellään prosenttilaskentaa ja potensseja.
PA  Käsitellään polynomifunktioiden ominaisuuksia.
Suoritetaan kurssin 1 jälkeen.
Suoritetaan kurssien 1 ja 2
PA  Käsitellään sekä taso- että avaruusgeometriaa. jälkeen.
 Käsitellään käyriä koordinaatistossa, itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä sekä yhtälöryhmiä.
Suoritetaan kurssien 1-3 jälkeen.
PA  Käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisia vektoreita.
PA
 Käsitellään tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan peruskäsitteitä.
 Käsitellään derivaatan käsitettä polynomifunkti- Suoritetaan kurssien 1-4 jälkeen.
PA
on avulla.
 Käsitellään juuri-, eksponentti- ja logaritmifunk- Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7
PA
tioita ja niiden derivaattoja sekä käänteisfunktio- jälkeen.
ta.
Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7
 Käsitellään trigonometrisia funktioita ja niiden
PA
jälkeen.
derivaattoja sekä erilaisia lukujonoja ja summia.
PA
Suoritetaan kurssien 1-4 ja 6-9
jälkeen.
PA
 Käsitellään integraalifunktiota, määrättyä
integraalia ja niiden soveltamista.
MAA11
Lukuteoria ja logiikka
VS
 Käsitellään logiikan ja lukuteorian peruskäsittei- Suoritetaan kurssien 1 ja 2 jälkeen.
tä.
MAA12
Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
VS
 Käsitellään virheen käsitettä, numeerisia
menetelmiä ja polynomien jaollisuutta.
Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7-10
jälkeen.
MAA13
Differentiaali- ja integraalilaskennan
jatkokurssi
VS
 Käsitellään jatkuvuuden ja derivoituvuuden
käsitettä, raja-arvoa äärettömyydessä ja epäoleellisia integraaleja.
Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen
MAA14
Kertauskurssi
KS
 Käsitellään kokoavasti aikaisemmilla kursseilla Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen.
opittuja asioita.
SO
 Kurssilla tutustutaan kompleksilukuihin ja niiden
välisiin laskutoimituksiin sekä kompleksitasoon. Suoritetaan kurssien 1-9 jälkeen.
Kurssilla käsitellään myös käyrien erilaisia
esitysmuotoja sekä Taylorin polynomeja.
MAA15
Kompleksiluvut, käyrien esitysmuodot ja Taylorin polynomit
51
 Kurssilla opetellaan muodostamaan ja ratkaiSuoritetaan kurssien 1-10 jälkeen
semaan erilaisia differentiaaliyhtälöitä ja tutustutaan erilaisiin todistustekniikoihin.
MAA16
Differentiaali-yhtälöt ja matemaattiset
todistukset
SO
MAA17
Talousmatematiikka
KS  Sama kuin MAB7.
KS  Sama kuin MAB9.
Kurssin valitsevat kaikki lyhyen
matematiikan yo-kirjoituksiin
osallistuvat opiskelijat.
MAA18
Lyhyen matematiikan kertauskurssi
MAA19
Pitkän matematiikan tukikurssi
 Kurssin tarkoituksena on tukea 1. vuosi-kurssin
Suoritetaan 1. lukiovuoden aikana
opiskelijoiden pitkän matematiikan opiskelua,
hajautetusti usean jakson aikana.
SO
kerrata perusasioita ja parantaa samaan aikaan
Tapaamisia on 1-2 viikossa.
suoritettavien pakollisten kurssien asioiden
hallintaa.
MAA20
Kansainvälistä matematiikkaa
 Miten eurooppalainen ja kansainvälinen
koulumatematiikka eroaa suomalaisen lukion
matematiikasta? Mitä yhteistä löytyy kaikkien
Euroopan maiden matematiikasta? Miksi jotkut Suoritusjärjestys: Kurssien MAA7
asiat opetetaan toisin? Uusi näkökulma luja MAA8 jälkeen (joko3. tai 4.
SO
kiomatematiikkaan; esimerkkejä eri koulujärjes- jakso).
telmien kurssitehtävistä ja opetusmenetelmistä
sekä muutamien ulkomaisten yliopistojen pääsykoetehtävistä. Kurssin opetuskieli on englanti,
opiskelijat voivat halutessaan käyttää myös
suomea.
Suoritusjärjestys: Kurssin MAA6
SO  Sama kuin MAB12
jälkeen.
MAA21
Tilastot ja todennäköisyys II
MAA22
Derivointitekniikkaa ja funktioiden
tutkimista
SO  Derivoinnin soveltamista arkielämän tehtäviin.
MAA23
Differentiaali- ja integraalilaskennan
perusteet
SO
 Differentiaali- ja integraalilaskentaa. Lisäksi
tutkitaan raja-arvoa äärettömyydessä. Vaihtoehto kurssille 13
LYHYT MATEMATIIKKA
MAB2
Geometria
MAB3
Matemaattisia malleja 1
MAB4
Matemaattinen analyysi
MAB5
Tilastot ja
todennäköisyys
MAB6
MAB7
Talousmatematiikka
MAB8
MAB9
Kertauskurssi
MAB10
Sanalliset tehtävät
MAB11
Lukuteoria ja logiikka
MAB12
Tilastot ja todennäköisyys 2
MAB
MAB1
Lausekkeet ja yhtälöt
Suoritusjärjestys: Kurssin MAA7
jälkeen.
PA
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Käsitellään verrannollisuutta, 1. ja 2. asteen
yhtälöitä ja niiden sovelluksia.
 Käsitellään tason, kolmiulotteisuuden ja
koordinaatiston geometriaa.
 Käsitellään lineaarista ja eksponentiaalista
PA
mallia sekä niihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemista.
 Käsitellään polynomifunktiota, sen derivaattaa Suoritetaan 3. kurssin jälkeen.
PA
ja derivaatan soveltamista.
PA
PA
PA
VS
VS
KS
SO
 Käsitellään tilastotieteen ja todennäköisyyslas- Suoritetaan 4. kurssin jälkeen.
kennan peruskäsitteitä.
 Käsitellään yhtälöparia, lineaarista optimointia
sekä lukujonoja ja summia.
 Käsitellään talouselämän peruskäsitteisiin
liittyviä laskuja.
 Käsitellään trigonometrisia funktioita ja
vektoreita.
 Käsitellään kokoavasti ja syventävästi kurssien
1-6 sisältöjä.
 Käsitellään sanallisten tehtävien ja ongelmien
ratkaisemista
KS  Sama kuin MAA11
KS
 Kerrataan todennäköisyyslaskennan ja
tilastotieteen peruskäsitteitä. Tutustutaan
tilastollisiin jakaumiin ja niiden tulkintaan.
52
BIOLOGIA
BI
Kurssin sisältö
BI1
Eliömaailma
PA
BI2
Solu ja perinnöllisyys
PA
BI3
Ympäristöekologia
BI4
Ihmisen biologia
BI5
Bioteknologia
 Biologia tieteenä ja biologinen tutkimus. Elämän
tunnusmerkit ja monimuotoisuus. Evoluutio ja
Suorita 1. vuonna.
eliöiden sopeutuminen. Ekosysteemien toiminta.
 Solujen rakenne, energiatalous ja lisääntyminen. DNA:n rakenne ja toiminta. Periytymisen
Kurssin BI1 jälkeen.
perusteet.
 Lajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja
suojelu. Ihmisen toiminnan aiheuttamia häiriöitä
VS
luonnon kiertokulussa. Maailmanlaajuisia ympä- Kurssin BI1 jälkeen.
ristökysymyksiä. Vierailuja ympäristöalan laitoksiin.
 Ihmisen anatomiaa: solut ja kudokset, elimet ja
elimistöt. Elintoimintojen säätely. Lisääntyminen, kasvu ja vanheneminen. Ympäristö ja
terveys.
 Solujen hienorakenne ja toiminta. Mikrobiologiaa: bakteerit ja virukset. DNA. Soluviestintä.
VS
Geenisiirrot ja geenien kartoitus. Geenitutkimus
lääketieteessä. Biotieteet ja teollisuus.
VS
BI6
Lukion biologia kokonaisuutena
 Kokonaiskuva lukion valtakunnallisten kurssien
(BI1-BI5) sisällöistä. Keskeiset aiheet kerraten
KS
ja syventäen. Biologian ainereaalikokeeseen
vastaaminen.
BI7/KE9
Biologian ja kemian työkurssi
 Tutustutaan biokemian alkeisiin laboratoriotöiden ja tutustumiskäyntien avulla
 Tarkastelleen solun ja yksilöiden rakennetta ja
SO
toimintoja erilaisten koejärjestelyiden avulla
 Auttaa opiskelijaa huomaamaan biologian ja
kemian välisiä kytköksiä
BI8
BI9
Maastotutkimuskurssi
Huom ioitavaa
SO
 Haasteellinen molekyylibiologian työkurssi
yhteistyössä Tampereen yliiopiston alaisen
BioMediTechin kanssa. DNA, RNA, entsyymit,
proteiinit, bakteerit, geeninsiirto, mikrobiologia.
SO
 Eliöiden tutkiminen luonnossa havainnoiden ja
erilaisin kenttäkoejärjestelyin. Pääosin viikonloppukurssi Tampereen Luontokoulussa, Terälahdessa
Kurssien BI1 ja BI2 jälkeen.
Aiheesta lisää: BI11.
Kurssien BI1 ja BI2 jälkeen.
Aiheesta lisää: BI8.
Soveltuu hyvin myös
1.vuosikurssin opiskelijoille.
Edeltävänä kurssina
suositellaan KE1 ja
BI1.Kurssitöiden suoritus ja
raportointi. Suoritusmerkintä
(biologiaan tai kemiaan)
Biologian ja / tai kemian
ainereaalin kirjoittajille tai
vastaavat pohjatiedot
omaaville. Opettajat
yliopistolta. Toteutetaan
kouluajan ulkopuolella, 1-2
krt/vuodessa. Kesto 3
työpäivää. Maksullinen (noin
100€).
Voit suorittaa 1. biologian
kurssina. Tarjotaan parillisina
lukuvuosina.
BI10
Etologian perusteet
 Eläinten käyttäytymisen perusteet. Ihmisen ja
muiden kädellisten vertailua. Eläinten oppiminen
SO
ja tietoisuus. Täsmällinen kurssisisältö määräytyy opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Vierailuja alan kohteisiin.
BI11
Lääketieteellinen biologia
 Ihmiskehon rakenne ja toiminta syventävästi.
Kurssien BI1, BI2 ja BI4
Täsmällinen kurssisisältö opiskelijoiden kiinnosKS
jälkeen.
tuksen mukaan. Opintokäyntejä terveydenhoitoalan opiskelu- ja työpaikkoihin Pirkanmaalla.
MAANTIEDE
GE1
Sininen planeetta
GE2
Yhteinen maailma
Kurssin BI1 jälkeen.
Tarjotaan parittomina
vuosina. Kuluja aiheutuu
pääsymaksuista ja matkalipuista.
GE
Kurssin sisältö
 Luonnonmaantieteen peruskurssi. Maantiede
tieteenä ja Maa planeettana. Ilma-, vesi- ja
PA
kivikehän toimintaa. Maan pinnanmuotojen
muuttuminen. Kasvillisuusvyöhykkeet. Maiseman tulkintaa.
 Kulttuurimaantieteen peruskurssi. Keskeisinä
PA
teemoina ovat ihmisen toiminnan syyt ja seuraukset sekä alueiden erilaisuus ja eriarvoi-
53
Huom ioitavaa
Suorita 1. vuonna.
Kurssin GE1 jälkeen 1. tai
2. vuonna.
Suositellaan niille, jotka
suus. Globalisaatio. Keinoja, joilla alueiden
kehittymistä voidaan ohjata.
lukevat vain yhden kurssin
maantiedettä.
GE3
Riskien maailma
 Hasardimaantieteen kurssi. Riskien luokittelu.
Tarkastellaan uhkia, joita luonto ja ihminen itse
Kurssien GE1 ja GE2
toiminnallaan aiheuttavat ihmiskunnalle ja
VS
jälkeen.
luonnolle. Hasardien erilaisia vaikutuksia ja
ehkäisykeinoja. Seurataan ja verrataan tiedotusvälineiden uutisointia.
GE4
Aluetutkimus
 Maantieteen tutkimusmenetelmiä. Karttojen ja
diagrammien tulkintaa ja laatimista. Tehdään
VS
tutkielma valitusta alueesta. Paikkatietojärjestelmän (GIS) ja satelliittipaikannuksen perusteet.
 Kokonaiskuva lukion valtakunnallisten kurssien
(GE1-GE4) sisällöistä. Rakennetaan kokonaisKS
kuva maantieteestä tieteenä. Harjoitellaan
erilaisten tietolähteiden käyttöä ja tulkintaa
sekä maantieteen ainereaaliin vastaamista.
GE5
Lukion maantiede kokonaisuutena
GE6
Modernia maantiedettä
 Työkurssi, jolla opetellaan käyttämään
tietokonetta tehokkaasti karttojen ja diagramSO
mien teossa. Harjoitellaan navigointia satelliittien avulla ja syvennetään taitoja paikkatietojärjestelmästä. Maastotöitä ja opintokäyntejä.
GE7
Kaupunki-maantiede
SO
GE8 (UUsi rivi taulukkoon)
Yhteiskuntamaantiede (YH11)
 Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä alueellisesta näkökulmasta ja
SO
tutkitaan aineistojen, tutustumiskäyntien ja
ryhmätöiden avulla yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutusta ympäristöömme.
FY3
Aallot
FY4
Liikkeen lait
FY5
Pyöriminen ja gravitaatio
FY6
Sähkö
FY 7
Sähkömagnetismi
FY9
Kokeellinen fysiikka
Kurssien GE1 ja GE2
jälkeen. Tarjotaan
parittomina vuosina. .
Kurssien YH1 ja GE2
jälkeen. Suoritusmerkintä
edellyttää aktiivista
osallistumista kurssille.
FY
FY2
Lämpö
Suositus suorittamiselle
juuri ennen ainereaalia.
Kurssien GE1 ja GE2
 Työkurssi, jolla tutustutaan Tampereeseen
jälkeen. Tarjotaan
maantieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.
parillisina lukuvuosina.
Mielikuvien kaupunki. Kaupunginosat ja liikenneverkko. Kaupunkiluonto ja maiseman analyysi. Kaupunkisuunnittelu ja Tampereen tulevaisuus. Opintokäyntejä ja retkiä.
FYSIIKKA
FY1
Fysiikka luonnontieteenä
Kurssien GE1 ja GE2
jälkeen.
PA
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Kurssi tutustuttaa tieteelliseen ajatteluun,
suureisiin, vuorovaikutuksiin, liikkeeseen, aineeseen, säteilyyn ja maailmankaikkeuteen.
Kokeellinen työ. Suoritetaan
ensimmäisenä kurssina.
 aineen olomuotojen muutokset, kaasujen
käyttäytyminen, mekaaninen ja lämpöenergia,
VS
energiavarat ja lämpöopin pääsäännöt teknisine
sovelluksineen
VS
 värähdys- ja aaltoliike, ääneen ja valoon liittyvät
ilmiöt, lait ja sovellukset esimerkkeinä peilit,
linssit ja soittimet
VS
 voimat, etenemisliike, energia- ja impulssiperiaate, liikemäärä ja sen säilyminen
VS
 ympyrä- ja pyörimisliike, heittoliike, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia,
gravitaatio
VS
 jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, virtapiirien lait, varaukset ja sähkökentät, johteet ja
puolijohteet
VS
 magneettiset ilmiöt, induktio, vaihtovirtapiirit,
Esitiedot: FY4, FY6
sähköenergian siirto, sähkömagneettinen viestintä
KS
 kokeellisia tutkimuksia fysiikan eri osa-alueilta
yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun
54
Esitiedot: FY4.
Esitiedot: FY4.
Esitiedot: FY2
kanssa
Kokeelliset työt ja selostuksien
laatiminen.
 aiemmin opittujen tietojen syventäminen,
laskutehtävien ratkaisutaitojen parantaminen,
fysiikan reaalikokeeseen valmistautuminen
 sähkömagneettinen induktio, tasavirtapiirit,
KS
Ohmin, Kirchhoffin ja Joulen lait
 biofysiikan alkeet ja menetelmät, ihmisen
SO
tutkimisen ja hoidon fysikaaliset menetelmät
 Elektroniikan komponentit, peruskytkennät ja
SO
digitaalielektroniikan perusteet
FY10
Lukion fysiikan kokonaiskuva
KS
FY11
Sähkömagnetismin jatkokurssi
FY12
Ihmisen fysiikka
FY13
Elektroniikka
FY14
Avaruusfysiikka
SO
 Avaruuden kohteet, avaruutta hallitsevat
fysiikan lait ja kosmologia
KEMIA
Esitiedot: FY6, FY7.
Ei itsenäistä suoritusta
Essee ja esitelmä.
Esitiedot: FY6 ja FY7 Ei
itsenäistä suoritusta.
Esitelmä ja vierailut.
KE
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
KE1
Ihmisen ja elinympäristön
kemia
 Kurssilla tutkitaan epäorgaanisia ja orgaanisia
aineita ja yhdisteitä, niiden ominaisuuksia ja
PA
reaktioita sekä niissä esiintyviä sidostyyppejä.
Opiskellaan aineiden erotusmenetelmiä ja
kvantitatiivisia määrityksiä.
KE2
Kemian mikromaailma
 Tutustutaan alkuaineiden rakenteisiin, ominaisuuksiin, sidostyyppeihin sekä jaksolliseen
VS
järjestelmään. Mallintamisen ja kokeellisuuden
avulla opiskellaan orgaanisten molekyylien
avaruusrakenteita ja isomerioita.
 Tutkitaan epäorgaanisia ja orgaanisia reaktioita,
reaktionopeuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä
VS
sekä energianmuutoksia kemiallisissa reaktioissa. Opiskellaan reaktioyhtälön kirjoittamista ja
tasapainottamista sekä stoikiometrisia laskuja.
KE3
Reaktiot ja energia
Esitiedot: FY2-FY6.
Pakollinen peruskurssi; suoritettava
ennen muita kemian kursseja.
: tuntitestit, laboratorio-työskentely,
jatkuva näyttö ja kurssikoe.
1. syventävä kurssi. Muut kurssit (K3K7) mieluummin numerojärjestyksessä
Arviointi: kts.KE1
Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2.
Arviointi kuten edellä
KE4
Metallit ja materiaalit
 Tutkitaan teollisesti tärkeitä metalleja, epämetalleja sekä bio- ja synteettisiä polymeereja. Opis- Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2 tai KE1,
VS
kellaan hapettumis- pelkistymisreaktioita, säh- KE2 ja KE3.
kökemiallinen jännitesarja sekä elektrolyysin
periaate.
KE5
Reaktiot ja tasapaino
 Kurssilla perehdytään reaktiotasapainoihin,
happo- ja emästasapainoihin, vahvoihin ja
VS
heikkoihin protolyytteihin, puskuriliuoksiin,
liukoisuuteen ja liukoisuustasapainoihin sekä
kokeellisesti että graafisten esitysten avulla.
KE6
Kokeellinen kemia
KS
KE7
Lukion kemian kokonaiskuva
KE8
Orgaanisen kemian jatkokurssi
KE9/BI7
Biologian ja kemian työkurssi
Yhteistyökurssi TAMK:n kanssa
Tehdään synteesejä ja analyysejä kemian eri
osa- alueilta, tutustutaan tutkimusraportteihin ja
laaditaan työselostuksia. Auttaa yo-kirjoituksissa
ja pääsykokeissa.kokeellisten tehtävien ratkaisemisessa.
Edeltävät kurssit: KE1, KE2, KE3,
KE4 tai KE1, KE2 ja KE3.
Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2.
Soveltuu myös 1.vuosikurssin
opiskelijalle. Arviointi: Laboratoriotyöskentely ja työ-selostukset.
Kurssista saa arvosanan.
KS
Edeltävät kurssit: KE1- KE5. Auttaa
 Kerrataan ja syvennetään lukion kurssien
yo-kirjoituksissa sekä jatkokeskeisiä oppisisältöjä sekä vahvistetaan laskuopinnoissa. Arvionti: Koe ja jatkuva
taitoja. Harjoitellaan ainereaaliin vastaamista.
näyttö. Kurssista saa arvosanan.
SO
 Syvennetään orgaanisen kemian tietoja ja
taitoja laboroiden sekä vierailuja tehden.
 Tutustutaan biokemian alkeisiin laboratoriotöiden ja tutustumiskäyntien avulla
SO  Auttaa opiskelijaa huomaamaan biologian ja
kemian välisiä kytköksiä
Edeltävät kurssit: KE1, KE2 ja KE3. .
Soveltuu hyvin myös 1.vuosikurssin
opiskelijoille. Edeltävänä kurssina
suositellaan KE1 ja BI1.Kurssitöiden
suoritus ja raportointi. Suoritusmerkintä (biologiaan tai kemiaan)
USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN
UE1
Kurssin sisältö
PA  Uskontojen tutkimus ja vaikutus taiteeseen,
55
UE
Huom ioitavaa
Uskonnon luonne ja merkitys
tapakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Raamatun
synty, sisältö, tulkinta ja merkitys.
UE2
Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
PA
 Kristillisen kirkon synty, leviäminen ja
muotoutuminen nykyisen kaltaiseksi. Kristillisyys eri mantereilla. Kristinuskon vaikutus
kulttuuriin.
UE3
Ihmisen elämä ja etiikka
Suoritetaan opintojen
 Keskustelua oikeasta ja väärästä yksilön
loppuvaiheessa. Ei
PA
elämässä ja yhteiskunnassa. Kristillinen ihmis- suositella suoritettavaksi
itsenäisesti.
ja jumalakäsitys. Ihmisen suhde luontoon.
UE4
Uskontojen maailmat
 Maailmanuskonnot uskontotieteen näkökulmasta. Eri uskontojen pyhät kirjat, oppi, rituaaVS
lit ja tavat sekä levinneisyysalueet. Kurssi,
josta on hyötyä eri kulttuurien ymmärtämisessä.
UE5
Mihin suomalainen uskoo?
UE6
Lukion uskonto kokonaisuutena
VS
 Muinaissuomalaisten uskonto ja Suomen
kirkkohistorian yleislinjat. Uudet uskonnolliset
liikkeet, kultit ja lahkot nyky-Suomessa. Tutustumiskäyntejä ja vierailijoita.
KS
 Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Kerrataan
kurssien sisältöjä ja kiinnitetään huomiota
ainerajat ylittäviin seikkoihin. Harjoitellaan
vastaustekniikkaa.
USKONTO, ORTODOKSINEN
UO
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Kirkon synty ja varhaiskirkko, Bysantin aika ja
kirkolliskokoukset, Venäjän kirkko ja muut
Voidaan suorittaa myös
PA
ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot verkkokurssina tai itsenäisesti.
ja lännen kirkot
UO1
Hyvä elämä
 Ortodoksisen uskon perusteet, Pyhä kolminaisuus, kirkon pyhät sakramentit ja ajan pyhittäminen, yhteisö- ja yksilöeettisiä kysymyksiä.
 Suurimpien uskontokuntien historia ja
PA
keskeiset opit, uskonnoista käsin nousevia
ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä.
 Raamatun synty, kehitys ja rakenne. Vanhan
VS
ja Uuden testamentin kirjat sekä niiden käyttö
ortodoksisessa kirkossa.
UO2
Uskonoppi ja etiikka
PA
UO3
Raamattutieto
UO4
Uskontojen maailmat
verkkokurssina tai itsenäisesti.
verkkokurssina tai itsenäisesti.
Suoritetaan ev.lut. uskonnon
kurssina (UE4) tai itsenäisesti.
 Ortodoksisen uskonnon saapuminen Karjalaan, ortodoksit Ruotsin vallan ja autonomian Voidaan suorittaa myös
VS
aikana, kansallisen ortodoksisen kirkon synty verkkokurssina tai itsenäisesti.
ja kehitys.
UO5
Ortodoksinen Suomi
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
ET1
Hyvä elämä
Kurssi suoritetaan juuri
ennen yo-koetta.
ja mahdollinen kurssikoe
PA
ET
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Elämänkatsomustiedon ja moraalif ilosof ian
Hyvä suorittaa ensimmäisenä
kurssina.
Arviointi kokeen, tehtävien ja muun
näytön perusteella.
peruskäsitteistöä. Arv oja, normeja ja hy v eitä sekä
y ksilön moraalin kehity stä koskevia teorioita. Sov elluksia erilaisiin elämäntilanteisiin.
56
ET2
Ihminen totuuden etsijänä
ET3
Yksilö ja yhteisö
ET4
Kulttuuri-perintö ja identiteetti
ET5
Maailman selittäminen katsomus-perinteissä
 Maailman perimmäiseen luonteeseen ja tietoon
liitty v iä kysymyksiä. Tiedon mahdollisuudesta.
Tiedon instituutiot. Tiedon ja maailmankuv an suhde
eettisiin perusratkaisuihin.
PA
ET1:n jälkeen
 Valtioon, y hteiskuntaan ja kulttuuriin liitty vää
peruskäsitteistöä. Oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien olemuksesta, näiden f ilosof isista perusteista sekä toteutumisesta. Tutustutaan my ös sosiologiaan ja sosiologian klassikoihin.
PA
 Kulttuuriperintö hy v än elämän lähtökohtana ja
mittana sekä jatkuv asti muuttuvana ilmiönä. Monikulttuurisuus elämänkatsomuksen rakentamisen
näkökulmasta.
VS
 Maailman selittäminen erilaisissa my y ttisissä,
VS
uskonnollisissa ja muissa ideologisissa perinteissä.
Erilaisten katsomusten sy nny stä, historiasta ja
tutkimuksesta.
ET1:n jälkeen
Opiskelijoiden omat kiinnostukset
vaikuttavat olennaisesti kurssin
sisältöön.
Opiskelijoiden omat kiinnostukset
vaikuttavat olennaisesti kurssin
sisältöön.
FILOSOFIA
FI
FI1
Johdatus filosofiseen ajatteluun
Kurssin sisältö
PA
 Mitä filosofia on? Filosofinen ajattelu ja
filosofisten ongelmien luonne. Filosofian osa- Suoritetaan ensimmäisenä
alueet. Keskeistä käsitteistöä, klassisia ongel- kurssina.
mia ja perusratkaisuja.
VS
 Painopiste metaetiikassa mutta myös normatiivisen etiikan teorioiden käsittelyä syvennetään.
Peruskurssin jälkeen
Arvojen ontologiasta. Moraalin kielestä. Moraalitiedosta.
FI2
Filosofinen etiikka
FI3
Tiedon ja todellisuuden
filosofia
FI4
Yhteiskuntafilosofia
FI6
Filosofian historiaa
FI7
Filosofinen estetiikka
Huom ioitavaa
 Ontologiaa. Epistemologiaa. Kielifilosofiaa.
Tieteenfilosofiaa. Olemisen, tiedon ja kielen
suhde.
 Yhteiskuntafilosofian peruskysymyksiä.
Ihminen yhteiskunnallisena oliona. Miksi ja
miten yhteiskunta on syntynyt? Yksilön ja
VS
yhteiskunnan suhde. Oikeudenmukaisuus
valta, tasa-arvo ja vapaus filosofisina ongelmina. Klassisia teorioita.
Koko oppimäärän kertaus
 Pyritään muodostamaan yleiskäsitys filosofian
historiallisesta näkökulmasta
historiasta sekä filosofianhistoriallisten ajanjaktemaattisen tarkastelun sijaan.
sojen jaottelusta. Ajanjaksoille tyypillisiä filosoLukio-opintojen aikana tarkastelfisia ongelmia selvitetään ja pyritään ymmärKS
tuja asioita sijoitetaan historiallitämään miksi ne ovat olleet tärkeitä. Ylipäänsä
seen kontekstiinsa. Erityisesti
suuria linjoja ja ajasta toiseen säilyneitä teemoreaalikokeeseen valmistautuville
ja etsitään ja vertaillaan niihin eri aikoina etsitmutta hyödyllinen missä tahansa
tyjä ratkaisuja.
opintojen vaiheessa.
 Estetiikka filosofian alueena. Kauneuden ja
KS
taiteen käsitteistä. Erilaisia kauneuskäsityksiä.
Esteettisten arvojen ontologiaa.
VS
PSYKOLOGIA
PS
PS1
Psyykkinen toiminta. oppiminen ja
vuoro-vaikutus
PS2
Ihmisen psyykkinen kehitys
PS3
Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
PS4
Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Kurssin sisältö
 Perustiedot psykologiasta ja sen tiedonhankintamenetelmistä. Tehokas oppiminen ja stresPA
sinhallinta. Mielenterveys ja sen ylläpito. Ryhmien vaikutus yksilöön.
 Ihmisen kehitys kohdusta hautaan. Pääpaino
lapsuuden ja nuoruuden kehityksessä. Auttaa
ymmärtämään laajasti omaa itseä ja eri elämänvaiheita eläviä ihmisiä.
 Hermoston perusrakenne. Ihmisen tiedonkäsittely: havaitseminen, illuusiot, keskittyminen,
VS
muisti. Tietoisuus ja sen muuntuneet tilat: uni,
hypnoosi, päihteiden vaikutus. Aivovauriot ja
niiden hoito.
 Motivaation ja tunteiden selitykset hormoneisVS
ta sosiaalisiin tekijöihin. Älykkyys, luovuus,
VS
57
Huom ioitavaa
Kurssi suoritetaan
ensimmäisenä PS-kursseista.
Ei suositella suoritettavaksi
itsenäisesti.
PS5
Persoonallisuus ja mielenterveys

VS

PS6
Sosiaali-psykologian kurssi
KS
PS7
Lukion psykologia kokonaisuutena
PS8
Urheilupsykologia
PS9
Psykologian tutkimuskurssi
PS10
Stressinhallinta ja ihmissuhdetaidot

KS

SO

ongelmanratkaisu ja päätöksenteko psykologisen tutkimuksen kohteina.
Persoonallisuuden rakenne ja tutkiminen. Eri
persoonallisuusteoriat. Mielenterveyden häiriöt
ja niiden hoito.
Asenteet ja niihin vaikuttaminen mainonnasta
aivopesuun. Roolit, ryhmän muokkaava vaikutus, joukkohurmos, ryhmien väliset konfliktit ja
niiden ratkaisu. Hyvän vuorovaikutuksen
elementit.
Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Syvennytään kurssi- ja oppiainerajat ylittäviin psykologisiin aihekokonaisuuksiin. Kerrataan ja harjoitellaan vastaustekniikkaa.
Tavoitteiden, motivaation ja tunteiden merkitys
urheilusuorituksessa. Keskittymis- ja rentoutusharjoituksia. Itsetuntemusta ja omaa kehittymistä edistäviä testejä.
Harjoitellaan tutkimussuunnitelman tekemistä
ja tulosten tulkintaa. Ohjaa ja valmentaa itsenäiseen työskentelyyn ja syventää tiedonhallintataitoja. Toteutetaan oma tutkimus.
Suoritetaan mahdollisimman
lähellä yo-kirjoituksia.
Suoritetaan juuri ennen yokirjoituksia ja mahdollinen
kurssikoe
Opiskelija kokoaa muistiinpanoista ja testien tuloksista
kansion.
Vähintään kaksi PS-kurssia
pitää olla suoritettuna
KS
oman tutkimustyön perusteella
Abiturienteille tarkoitettu
 Opetellaan stressinhallintaa ja omaan
kurssi. edellyttää kurssin
hyvinvointiin vaikuttamista. Harjoitellaan vuoSO
tehtävien ja harjoitusten
rovaikutus- ja tunnetaitoja. Tehdään itsetuntekemistä annetussa
temus- ja rentoutusharjoituksia.
määräajassa
HISTORIA
HI
Kurssin sisältö
HI1
Ihminen, ympäristö ja
kulttuuri
Valitse ensimmäiseksi
kurssiksi, suositus
 Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus kivikaudesta
nykyhetkeen. Pääpaino elinkeinojen, tekniikan pakollisten kurssien
suoritusjärjestykseksi: 1-2ja yhteiskunnan kehityksessä.
3-4.
PA
HI2
Eurooppalainen ihminen
PA
HI3
Kansainväliset suhteet
HI4
Suomen historian käännekohtia
HI5
Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
HI6
Kulttuurit kohtaavat
PA
Huom ioitavaa
 Eurooppalaisen kulttuurin keskeiset saavutukset sekä eurooppalaisen maailmankuvan
muutokset ja niiden taustalla vaikuttanut
kehitys.
 Kansainvälisen politiikan keskeiset tapahtumat, niiden taustat ja vaikutukset 1800-luvun
lopulta lähtien.
PA
 Suomen historian keskeiset muutokset 1800luvulta nykyaikaan.
VS
Valitse 1. tai 2. vuotena
 Suomen historian kehityslinjoja ja kulttuuripeennen kurssia HI4.
rintöä ennen vuotta 1809.
VS
 Euroopan ulkopuolisten kulttuuripiirien
Valitse 2. tai 3. vuotena.
tarkastelua esim. islamin, intiaanien, Kiinan ja
Japanin historiaa.

HI7
Kulttuurien kohtaaminen
tutkielmakurssina
KS
Vaihtoehto kurssille HI6
HI8
KS
HI9
Urheilun historiaa
SO
Suositus: tutustu lukion
historian opiskeluun ja
 Tutkielman teko. Aiheen voi valita Euroopan valitse aikaisintaan 2.
ulkopuolisista kulttuuripiireistä kuten islamin, vuotena.
intiaanien, Kiinan ja Japanin historiasta.
Tutkielman arviointi,
tutkielman teko sekä
esittäminen
Valitse pakollisten ja
syventävien kurssien
jälkeen mahd. lähellä yo Kertausta ja valmentautumista yo-kirjoituksiin.
kirjoituksia. Harjoituskokeet tai laaja yksi koe eri
tyyppisistä tehtävistä.
 Tutustuminen olympialiikkeeseen ja valittujen
urheilulajien historiaan. Urheilun ja politiikan
suhde.
58
Valitse kiinnostuksen
mukaan.
Kurssiin kuuluvien töiden
suorittaminen hyväksytysti.
HI10
Kurkistuksia historiaan
HI11
Museoiden maailma
SO
 Vaihtuvateemainen kurssi, esim. natsi-Saksa mukaan.
ja toisen maailman sodan historia.
SO
 Tutustuminen historiaan, yhteiskuntaan ja
kulttuuriperintöön museoiden kautta; retkiä
esim. Helsinki.
HI12
Historiaa englanniksi
SO
HI13
Maailma tänään
SO
 Englanninkielisen kohdemaan historiaa
englanniksi. Opettajana historian ja englannin
Kurssi järjestetään joka
opettajat; kurssilla perehdytään syvemmälle
toinen vuosi
kulloisenkin kohdemaan historian merkkihetkiin. Kurssilla voidaan tehdä vierailuja, kuunnella vierailevia luennoitsijoita ja tehdä oppilasesityksiä.
Valitse pakollisten kurssien
 Seurataan ajankohtaisia uutisia mediassa:
jälkeen. Tukee yomikä on uutisen historiallinen tausta, mistä
kirjoituksiin valmentautumielikuvat syntyvät, millaista on uutiskerronta.
mista.
 Tehdään esim. projektitöitä tai kootaan
portfolio kurssin alussa sovittavista teemoista.
YHTEISKUNTAOPPI
YH
Kurssin nimi ja
num ero
YH1
Yhteiskuntatieto
YH2
Taloustieto
YH3
Kansalaisen lakitieto
YH4
Eurooppalaisuus ja Euroopan
unioni
YH5
Aktiivinen kansalainen
YH6
Kurkistuksia
yhteiskuntaan ja yhteiskuntatieteisiin
Kurssin sisältö
 Perehtyminen Suomen valtiolliseen ja
yhteiskunnalliseen järjestelmään; miten voit
vaikuttaa?
 Tutustuminen talouden peruskäsitteisiin ja
PA
yrittäjyyteen sekä talouselämän toimintaan ja
ongelmiin.
 Tutustuminen Suomen oikeusjärjestykseen ja
VS
keskeisiin oikeusaloihin, kuten perhe-, perintö- ja rikosoikeus. Miten valvot oikeuksiasi?
 Perehtyminen EU:n historiaan ja toimintaan,
VS
kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin sekä
tulevaisuuden näkymiin.
Valitse ensimmäiseksi pakolliseksi
kurssiksi, suositus suoritusajankohdaksi: 2. vuosi.
Valitse 2. tai 3. vuotena.
Kurssin suositellaan valittavaksi 2.
tai 3. vuotena.
Kurssin voi valita 1. vuoden
keväällä tai myöhemmin.
Valitse kiinnostuksen mukaan.
suorittaminen hyväksytysti. .
Kurssin saa opiskelijakuntatoiminnasta
Suositellaan tutustumista lukion
Perehtyminen yhteiskuntatieteisiin lähinnä
kansantaloustieteen, sosiologian ja valtio-opin yhteiskuntaopin opiskeluun ennen
kurssin valitsemista.
näkökulmasta asiantuntijoiden avulla. AjanSuositus 3. vuotena
kohtaisia keskusteluja, sekä vierailijoita yliKurssiin kuuluvien töiden
opistolta.
Tutustuminen yrittäjyyteen ja yrityselämän
toimintatapoihin Seuraava lisäys joka punai- Valitse kiinnostuksen mukaan.
Suomi tarvitsee yrittäjyyttä.
sella.
Kurssi tehdään yhteistyössä
yrityskumppanin kanssa tiimityöskentelynä.
Suositus: valitse pakollisten ja
syventävien kurssien jälkeen
Kertausta ja valmentautumista yo-kirjoituksiin. mahdollisimman lähellä yokirjoituksia.
Harjoituskokeet tai laaja yksi koe
erityyppisistä tehtävistä.
Opiskelija voi halutessaan tehdä
Yhteiskuntaopin 4. kurssi (Eurooppalaisuus ja kurssin myös YH4-kurssina, jolloin
Euroopan unioni) saksan kielellä. Opettajana kurssi sisältää kurssikokeen ja se
on saksaa äidinkielenään puhuva henkilö.
arvostellaan numerolla valtakunnallisen syventävän kurssin tavoin.
 Tutustuminen demokraattisiin vaikuttamistaSO
poihin, yhdistys- ja järjestötoimintaan sekä
kokouskäytänteisiin. Miten vaikutat?

SO

SO

YH8
Kertauskurssi
KS 
YH10
Euroopan nuorisoparlamentti
(EYP)
Huom ioitavaa
PA
YH7
Yrittäjyys voimavarana
YH9
Yhteiskunta-oppia saksaksi
mukaan.
SO/
VS

 Kurssin tavoitteena on kannustaa nuoria
aktiivisiksi eurooppalaisiksi kansalaisiksi,
ottamaan selvää ajankohtaisista tapahtumista
SO
.
ja demokraattisesta prosessista, ajattelemaan
itsenäisesti ja käyttämään aloitteentekokykyään. Kurssi auttaa opiskelijoita hankkimaan
myös kansainvälistä kokemusta ja kontakteja.
59
TERVEYSTIETO
TE
TE1
Terveyden perusteet
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
PA
 Perustiedot terveyden ylläpitämisestä,
terveistä elämäntavoista sekä omien valintojen vaikutus terveyteen
Kaikille tarkoitettu peruskurssi joka on
suoritettava ennen muita terveystiedon
kursseja.
VS
 Osaa pohtia ja perustella omia valintojaan
terveyden näkökulmasta. Keskustelua ja
pohdintaa ryhmissä nuoriin liittyvissä arkielämän tilanteissa.
Suoritetaan TE1:n jälkeen.
TE2
Nuoret, terveys ja arkielämä
TE3
Terveys ja tutkimus
TE4
Abikurssi
 Terveyden ja sairauden tutkiminen,
terveydenhuollon organisaatio, median
kriittinen lukutaito. Terveystottumusten
VS
arvioiminen ja seuranta. Suoritetaan pienimuotoinen terveyskäyttäytymiskartoitus
/tutkimus

KS
Ainerajat ylittävä tieto – Mitä se on?
Vanhoihin yo-kysymyksiin tutustumista,
reaalikokeeseen vastaamisen harjoittelua,
käsitteet. Eri oppikirjoihin tutustuminen.
 Omalla ajalla suoritetun EA1-kurssin
todistusta vastaan voit hakea suoritusmerkinnän: 0,5 kurssia.
TE5
SO

Omalla ajalla suoritetun EA2-kurssin
todistusta vastaan voit hakea suoritusmerkinnän: 0,5 kurssia.
MUSIIKKI
MU
Kurssin nimi ja
num ero
MU1
Musiikki ja minä
MU2
Moniääninen Suomi
MU3
Ovet auki musiikille
MU4
Musiikki viestii ja vaikuttaa
MU5
Musiikki-projekti
Suositellaan suoritettavaksi TE1:n ja TE2:n
jälkeen.
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Kurssilla tutkitaan opiskelijan omia mahdollisuuksia musiikin tekijänä, tulkitsijana ja kuunPA
telijana. Kurssi sisältää myös paikalliseen
musiikkitoimintaan tutustumista ja käytännön
musisoimista.
PA
 Kurssilla tutustutaan erilaisiin Suomessa
esiintyviin musiikkikulttuureihin (populaari-,
taide- ja perinnemusiikki) kuuntelua ja musisointia painottaen.
 Tutustutaan vieraisiin musiikkikulttuureihin
tietoja syventäen ja soitto/laulutaitoja kehittäen.
 Tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusVS
mahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa.
 Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus,
VS
joka voi olla esim. konsertti, juhlaohjelma,
äänite tai taiteidenvälinen projekti.
VS
60
Kaikille tarkoitettu peruskurssi
.
Yhdessä sovittu kirjallinen työ (konserttiraportti tai koe)
Suositellaan MU1 -kurssin jälkeen
suoritettavaksi kurssiksi.
.
Yhdessä sovittu tiedollinen esitys.
Musisointiin painottuva kurssi, vapaasti
valittavissa pakollisen kurssin jälkeen.
Kurssi sisältää konserttikäyntejä ja
vierailuja normaalin kouluajan ulkopuolella.
Voidaan toteuttaa eri oppiaineiden välisenä
projektina.
MU6
Akustisen kitaran alkeet
 Kurssin tavoitteena on opiskelijan akustisen
kitaransoittotaidon edistäminen. Kurssi sisältää sointusäestyksen perusteita (avo- ja barré- Arviointi ja suoritukset
SO
soinnut, kvinttisoinnut) sekä melodiasoiton
- osallistuminen opetukseen
alkeet. Erityispaino kurssilla on säestystaidon
kehittämisessä.
MU7
Yhtyesoitto
 Kurssin tavoitteena on opiskelijan yhteissoittotaitojen kehittäminen. Kurssilla tutustutaan
monipuolisesti yhtyesoittomateriaaliin erilaisin
kokoonpanoin ja soittimin. Kurssin sisältö
Arviointi ja suoritukset
SO
määräytyy valittavasta ohjelmistosta ja työta- - osallistuminen opetukseen ja esiintymisiin
poina ovat soittaminen, laulaminen, improvisointi, sovittaminen ja haluttaessa säveltäminen. Kurssi sisältää myös esiintymisiä.
MU8
Poplaulukurssi
 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää
kevyen musiikin laulutaitojaan. Hän tutkii omia
vahvuuksiaan ja keskittyy oman tyylinsä
Arviointi ja suoritukset
SO
etsimiseen monipuolisen kevyen musiikin
- osallistuminen opetukseen
lauluston kautta. Kurssilla valmistetaan yhtei- - osallistuminen matineaan
nen pop- laulumatinea
MU9
Kuoro- ja yhtyelaulu
 Kurssin tavoitteena on musiikin yhdessä
tekemisen ilo ja kehittyminen laulajana kuoroja yhtyelauluympäristössä. Tärkeänä tavoitteena on terveen äänenkäytön löytäminen.
Kurssilla tutustutaan monipuoliseen kuoroja Arviointi ja suoritukset
SO
lauluyhtyeohjelmistoon sekä niihin liittyviin
- osallistuminen opetukseen ja esiintymisiin
erityispiirteisiin. Kurssilla valmistetaan ohjelmaa mm. koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Kurssi
voidaan toteuttaa ”juhlakurssina” eli hajautettuna koko vuodelle.
KUVATAIDE
KU
KU1
Minä, kuva ja kulttuuri
KU2
Ympäristö, paikka ja tila
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
 Mitä taide on ja taidekäsitykset. Oman
Kaikille tarkoitettu kuvan tekemisen
kuvallisen ilmaisun vahvistaminen. Kuvan
peruskurssi. Suoritettava ennen
rakentamisen keinot. Kuvan tulkintaa ja
muita kursseja.
analysointia sekä mahdolliset näyttelyvierailut.
Suositellaan KU 1 kurssin jälkeiseksi
 Estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja. Tilan
kurssiksi. Kurssi kannattaa tehdä 1.
tutkimista. Arkkitehtuurin peruskäsitteitä.
PA
Maisema, rakennus ja esineet kulttuurihistori- opiskeluvuotena vain, jos suunnittelee tekevänsä useampia kursseja
allisena viestinä. Pienoismallit, materiaalikolukion aikana.
keilut sekä mahdolliset näyttelyvierailut.
PA
KU3
Media ja kuvien viestit
 Kuva mediassa. Graafinen suunnittelu.
Pakollisten kurssien jälkeen vapaasti
Käsitellään valokuvaa, videota ja elokuvaa.
VS
valittavissai.
Digitaalisen kuvauksen ja videotyön perusteita.
KU4
Taiteen kuvista omiin kuviin
 Kuvataiteen historian pääpiirteitä, kronologisesti. Kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri
Vapaasti valittavissa pakollisten
aikoina ja eri kulttuureissa. Omaa ilmaisua
VS
suhteessa taiteen historiaan. Tutkitaan väriä, kurssien jälkeen. Suositeltava kurssi
kuvataide-diplomin tekijöille.
valoa, varjoa ja liikettä oman ilmaisun välineenä. Pinnanrakenteet ja materiaalit ilmaisussa.
Näyttelyvierailut.
KU5
Nykytaiteen työpaja
KU6
Muotoilu ja muovailu työpaja
 Nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Prosessinomaista työskentelyä, oman produktion toteutVS
tamista. Nykytaide ja kulttuurien välinen
vuorovaikutus.
Edellyttää kokeilevaa ja avointa
taidekäsitystä sekä kykyä pitkäjänteisyyteen ja itsenäiseen työskentelyyn. Erilaisia projekteja esim. koulun
seinämaalausprojekti.
 Erilaisilla savi-, muovailu-, rakentelu-, valu ja
Rakentelusta ja muotoilusta
kipsimateriaaleilla työskentelyä. Materiaaliopkiinnostuneille soveltuva kurssi.
SO
pia ja erilaisten materiaalien työstämistä esim.
Motorisia taitoja kehittävä kurssi.
pienoismalliksi. Kolmiulotteisia töitä. Painotukset voivat vaihdella vuosittain.
61
 Syvennytään valokuvaukseen taidemuotona.
Arvioidaan valokuvia eri näkökulmista. Omien
SO
kuvien ottaminen ja arviointi sommitteluoppien Kurssi on vapaasti suoritettavissa. .
kautta. Toteutetaan koulun multimediaesityksiä.
KU7
Valokuvauksen estetiikka
KU8
Kuvataiteen
lukiodiplomikurssi
 Valtakunnallisesti yhtenäisen kuvataiteen
päättötyön suorittaminen, joka tapahtuu yhden
SO
kurssin aikana, luokkatilassa kuvataideopettajan valvonnassa.
KU10
Maalauskurssi
 Eri piirustus- ja maalausmateriaalien ja
ilmaisukeinojen etsimistä. Piirretään ja maalaSO
taan eri tekniikoilla. Oman ilmaisun harjoittelua.
Kurssi edellyttää ainakin neljän
aiemman kuvataidekurssin suorittamista. Kurssin suorittamisesta on
hyötyä useisiin taideoppilaitoksiin
pyrittäessä.
1-5.
valtakunnallisten ohjeitten mukaan
Kurssi on vapaasti suoritettavissa
pakollisten kurssien jälkeen. Sopii
erityisesti maalaamisesta kiinnostuneille.
LIIKUNTA
LI
Kurssin nimi ja
num ero
LI1
Taitoa ja kuntoa
LI2
Liikuntaa yhdessä ja
erikseen
LI3
Virkisty liikunnasta
LI4
Yhdessä liikkuen
LI5
Kuntoliikunta
LI6
Kuntosalikurssi tytöille
LI7
Kuntosalikurssi pojille
LI8
Mailapelikurssi
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
PA
 Kehittää opiskelijan liikunnallisia perustaitoja ja
Suositellaan suoritettavaksi 1.vuoden syksynä.
ohjata häntä huolehtimaan omasta kunnostaan.
PA
 Liikuntaan liittyvän tiedon soveltaminen,
oppiminen motivoi.
2. vuoden keväällä.
 Tarkoituksena lisätä opiskeluvireyttä, erilaisten
Kurssin sisältö laaditaan opiskelijoiden kanssa.
liikuntakokemusten kautta, tutustutaan uusiin
lajeihin.
 Liikutaan yhdessä ja kokeillaan myös harvinaiMahdollisuus myös oman lajin harjoitteluun. Sopii
sempia lajeja, kuten lacrosse, kiipeily, curling
VS
hyvin abien yhteiseksi kurssiksi.
ym. Tunneilla kokeillaan myös erilaisia rentoutusmenetelmiä.
VS
 Kurssilla tarkistetaan omia liikuntatottumuksia,
monipuolistetaan ja tehostetaan omaa liikkuMahdollisuus myös oman lajin harjoitteluun.
mista mm. uusiin lajeihin tutustuen. KeskeiseKurssin sisältö laaditaan yhdessä opiskelijoiden
VS
nä tavoitteena on tarjota opiskelijalle keinoja
kanssa.
oman kunnon harjaannuttamiseen, kohottamiseen ja seurantaan itsenäisesti sykemittaria
apuna käyttäen.
 Opiskelija tuntee lihaskuntoharjoittelun
pääperiaatteet, oikean suoritustekniikan ja
harjoittelumuodot.
 Opiskelija tuntee lihaskuntoharjoittelun
SO
pääperiaatteet oikean suoritustekniikan ja
harjoitusmuodot.
SO
Harjoittelua oman ohjelman mukaan.
Harjoittelua oman ohjelman mukaan.
Kurssi suoritetaan pääasiassa koulun ulkopuolisissa tiloissa. Kenttävuokrat oppilaat maksavat
itse.
SO
 Kurssin sisältöinä ovat tennis, sulkapallo,
squash ja golf.
LI9
Palloilukurssi tytöille
SO
 Peleinä lentopallo, koripallo, salibandy ja yksi
pallopeli toiveiden mukaan.
Perustaitojen harjoittamista, runsaasti pelaamista.
LI10
Palloilukurssi pojille
SO
 Lajeina koripallo, lentopallo, salibandy ja
lisäksi toiveiden mukaan yksi pallopeli.
Perustaitojen harjoittamista, runsaasti pelaamista.
SO
Tehdään pienimuotoisia tanssituotoksia, kurssi
 Improvisaatioharjoitteita, oppilaiden kiinnosvoidaan suorittaa myös yhteistyönä musiikin ja
tuksen mukaan jazz-, moderni-, step-, hiphop-,
äidinkielen kanssa.
street- ym. tanssi.
SO
 Lajeina yleisurheilu, telinevoimistelu ja uinti
sekä yksi ryhmän valitsema laji. Kurssilla
käydään läpi liikuntatieteellisen tiedekunnan
pääsykokeita.
Kurssi tarjotaan vain joka 3. vuosi.
SO
 Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin
suorittaminen.
Tarjotaan joka vuosi. Kurssi-info syksyisin ja
keväisin. Lisätietoa myös liikunnan-opettajilta.
Diplomin suorittamisen ehtona on että opiskelija
on suorittanut vähintään
LI11
Tanssi- ja ilmaisu
LI12
Lajista toiseen
LI13
Liikuntadiplomi
62
LI14
Laskettelu
 Laskettelumatka tehdään maalis-huhtikuussa
SO
johonkin pohjoisen laskettelukeskukseen,
matkan kesto 3-4 pv.
LI15
Retkikurssi (melontaretki)
 Perehdytään jokamiehenoikeuksiin ja
SO
harjoitellaan ryhmätyötaitoja luonnossa liikkuen.
LI16
Wanhojen tanssit
SO
 Tanssitaidon kehittäminen, käytöstavat
erilaisissa tilanteissa. Tehdään ja koetaan
yhdessä Wanhojen päivät.
5 liikunnan kurssia. + erillinen diplomi.
Kurssi tarkoitettu lukionsa aloittaville. Opiskelijat
maksavat matkansa itse.
Luonnossa liikutaan sekä retkeillen maastossa
että meloen; viikonloppuretki, jonka opiskelijat
maksavat itse.
Kurssi tarkoitettu kakkosille, koulun Wanhoille.
URHEILUVALMENNUS
LIV1-25
Urheiluvalmennus
VOP I
Valmennusoppi I
VOP II
Valmennusoppi II
LIV
Kurssin sisältö
Huom ioitavaa
Vain urheilulinjan opiskelijoille.
SO  Oman lajin harjoittelu
 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
ymmärtää urheiluvalmennuksen perusteita ja
SO
osaa soveltaa niitä omaan harjoittelu- ja
kilpailuohjelmaansa.
Vain urheilulinjan opiskelijoille, joille kurssi
on pakollinen.
SO  Oman lajin I-tason valmentajakoulutus
Suoritetaan omalla ajalla ja omalla
kustannuksella. Vain urheilulinjan opiskelijoille.
Kurssimerkinnän saa kurssitodistusta
näyttämällä.
OPINTO-OHJAUS
OP
OP1
Koulutus, työ ja tulevaisuus
OP2
Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
OP3
Tutor-kurssi
Kurssin sisältö
 Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena
on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiPA
seen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin
hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot.
 Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja
VS
ohjata perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin, joihin
muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä.
Kurssi suoritetaan hajautetusti siten, että
puolet kurssista opiskellaan lukion alussa
1. jaksossa ja toinen puolikas lukion
päättövuonna 2. jaksossa.
 Tutorit opastavat uusia lukiolaisia opiskelun
suunnittelussa ja valintojen tekemisessä,
SO
tutustuttavat talon tapoihin, tiloihin ja sääntöihin
ja auttavat tutustumaan koulun henkilökuntaan
ja muihin opiskelijoihin.
Tutor-kurssi muodostuu osallistumisesta
MLL:n järjestämään koulutukseen
(maalis-huhtikuussa n. 10 h) ja tutorin
toimista koulutyössä. Toiminta-ajat
sovitaan yhdessä ryhmänohjaajien ja
opinto-ohjaajien kanssa.
OP4
Lue2 -kurssi
SO
OP5
LUE1-kurssi
Huom ioitavaa
Opinto-ohjauksen syventävä kurssi
suositellaan opiskeltavaksi lukion 2.
opintovuonna.
 Erityisopettajan pitämällä kurssilla tehostetaan
omaa oppimista lukitaidoissa ja vieraissa
Suositellaan OP5–kurssin jälkeen
kielissä.
 Erityisopettajan pitämä pienryhmäkurssi.
Tavoitteena on tehostaa omaa opiskelua ja
SO
oppimista. Kurssilla arvioidaan opiskelijan
lukivaikeutta ja laaditaan tarvittaessa lausunto
ylioppilastutkintolautakuntaa varten.
63
Kurssia suositellaan 1. ja 2. vuoden
opiskelijoille.
OP9a
Tunnetaidot
OP9b
Jännittäminen haltuun
 Kurssilla opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan omien ajatusten ja toiminnan
SO
½ kurssia
vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä
opetellaan tiedostamaan omia voimavaroja mm.
itsearviointitehtävien avulla.
 Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on
esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää
jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallinSO
½ kurssia
takeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan
taitoja tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien
ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen avulla.
64
VIESTINTÄ
VIK1
Perehdytyskurssi
VIK2
Journalismi 1
VIK3
Valokuvaus 1
VIK4
Ääni 1
VIK5
Video 1
VIK6
Ilmaisu- ja esiintymistaito 1
VIK7
Journalismi 2
VIK8
Valokuvaus 2
VIK
Kurssin sisältö
Suoritusjärjestys ja arvostelu
KS  Pakollinen johdantokurssi kaikille viestinnän
täyden oppimäärän suorittajille. Kurssin tavoitteena on tutustua viestinnän peruskäsitteisiin
sekä oppia ymmärtämään mediaa ja sen
ilmiöitä tekemällä erilaisia harjoituksia. Kurssin
aikana tutuksi tulevat myös verkko-opiskelu ja
keskeiset verkko-oppimisen työkalut. Kurssin
jälkeen opiskelijalla on riittävät valmiudet
suorittaa viestinnän oppimäärä Sammon
keskuslukion viestintälinjalla.
KS  Opiskelija tutustuu journalismiin ja sen
toimintaan yhteiskunnassa sekä toimittajien
työnkuvaan. Kurssilla kokeillaan keskeisten
journalististen juttutyyppien kirjoittamista
koulun verkkolehteen. Opiskelija omaksuu
uutisen, henkilökuvan, reportaasin ja kolumnin
perusteet sekä osaa arvioida kriittisesti lähdeorganisaatioiden toimintaa. Opiskelija oppii
arvioimaan journalismin sisältöjä ja ilmaisemaan asioita journalistisesti.
KS  Kurssilla tulkitaan kuvaa sommittelun, sisällön
ja käyttötarkoituksen kannalta sekä toteutetaan
eri lajityyppien mukaisia valokuvia. Kurssilla
luodaan myös katsaus valokuvauksen historiaan sekä opiskellaan valokuvauksen perustekniikkaa ja kuvankäsittelyn alkeet.
KS  Kurssilla tutustutaan koulun äänilaitteisiin ja
tietokoneohjelmiin, äänen fysikaalisiin ominaisuuksiin, äänikerrontaan sekä audiotekniikan
perusteisiin. Lisäksi perehdytään äänenkäsittelyohjelmiin, musiikin tallentamiseen ja tekoon
tietokoneella sekä midi-laitteilla. Kurssilla
tehdään harjoituksia yksin ja ryhmissä.
Suoritetaan ensimmäisen
opiskeluvuoden aikana.
Arviointi perustuu kurssilla
annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi.
KS  Kurssilla opitaan ryhmätöiden ja kuvausharjoi- Arviointi perustuu kurssilla
tusten avulla videokameran, videokuvauksen, annettuihin näyttöihin. Numeroaräänityksen, valaisun ja leikkaustekniikan
viointi.
perusteet. Lisäksi opitaan liikkuvan kuvan
kuvakerronnan perusasioita, kuten käsitteet
kuvakoko, kameranliike ja suojaviiva.
KS  Kurssilla pyritään luomaan esiintymiselle ja
ilmaisulle turvallinen ilmapiiri, jossa opiskelija
rohkaistuu laajentamaan puheviestinnän
taitojaan ja kehittämään kokonaisilmaisuaan.
Yksin ja ryhmissä harjoitellaan puheilmaisua
sekä liikunnallista ja draamallista ilmaisua.
KS  Kurssilla pyritään toteuttamaan jokin julkaisuprojekti, esimerkiksi oma aikakauslehti tai
lehden liite. Kurssilla syvennetään tietoja
journalistisen työprosessin vaiheista ja opetellaan työskentelemään vastuullisena toimituksen jäsenenä. Kurssilla kehitetään havainnointi- ja tiedonhankintataitoja sekä lähdekritiikkiä
erilaisten harjoitusten avulla. Opiskelija syventää taitojaan arvioida journalismin sisältöjä
sekä saa lisää valmiuksia palautteenantoon ja
journalismikriittiseen keskusteluun.
Osallistuminen edellyttää
Journalismi 1:n ja Valokuvaus 1:n
suorittamista.
KS  Kurssilla syvennetään peruskurssilla opittuja
taitoja perehtymällä valokuvan erityisaloihin.
Opiskelija tutustuu lehti-, mainos-, laitos-,
muoto-, ja taidekuvaukseen sekä niiden menetelmiin. Opetellaan valaistusta ja valaistuskaluston käyttöä sekä mallinohjauksen perusteita. Kurssilla opiskelija voi myös työstää kuvaportfoliotaan opettajan ohjauksessa.
Valokuvaus 1:n suorittamista.
65
VIK9
KS  Syvennetään Ääni 1 -kurssin aikana opittuja
taitoja.
Osallistuminen edellyttää Ääni 1:n
suorittamista.
Ääni 2
VIK10
Video 2
VIK11
KS  Kurssilla sovelletaan käytännössä Video 1 kurssilla opittuja teknisiä videokuvauksen,
leikkauksen sekä äänityksen taitoja. Kerrataan
ja syvennetään kuvasuunnittelun perusteita.
Toteutetaan lyhyitä videoharjoituksia, joiden
avulla opitaan käyttämään liikkuvaa kuvaa
draaman- tai informaationkerronnan apuvälineenä.
KS  Kurssilla keskitytään draamaan ja pyritään
tuottamaan produktio, jossa valo, kuva, ääni ja
ilmaisu liittyvät yhteiseksi kokonaisuudeksi.
Osallistuminen edellyttää Ilmaisuja esiintymistaito 1:n suorittamista.
VIK12
Radiotyö
VIK13
Mediakritiikki
Verkkokurssi. Tarjolla joka toinen vuosi.
VIK14
Elokuva
VIK15
Populaarikulttuuri
Verkkokurssi. Tarjolla joka toinen vuosi.
KS  Kurssilla tutustutaan radioon mediana ja
harjoitellaan radiotyön perusosaamista. Aiheina ovat muun muassa ohjelmatyypit, puhetekniikka ja äänenkäyttö, juontaminen, haastatteleminen, äänimateriaalin kerääminen ja jälkikäsittely sekä äänimaisemointi. Perehdytään
myös radion historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen Suomessa. Kurssin aikana tuotetaan harjoitustöinä ajankohtaisohjelma, jonka
insertit, juonnot ja muu materiaali toteutetaan
pienryhmissä.
Osallistuminen edellyttää Ääni 1:n
suorittamista.
Arviointi perustuu oppimispäiväkirjaan.
Numeroarviointi.
 Tavoitteena on oppia ymmärtämään mediaa ja Arviointi perustuu kurssilla
sen ilmiöitä entistä syvällisemmin erityisesti
annettuihin näyttöihin. Numeroarmedian ammattilaisten näkökulmasta. Kurssilla viointi.
KS
tutustutaan mediakritiikkiä harjoittavien instituutioiden ja henkilöiden toimintaan sekä
keskustellaan ajankohtaisista median aiheista.
Opiskelija tutustuu mediakriittisen kansalaisvaikuttamisen väyliin yhteiskunnassa. Mielipiteenmuodostuksen ja argumentoinnin tekniikkaa hiotaan erilaisin väittely- ja mielipidetekstiharjoituksin. Kurssin lopputyönä toteutetaan
oma mediakriittinen projekti, jonka aiheen ja
toteutustavan opiskelija valitsee itse.
KS  Kurssilla tutustutaan elokuvan ilmaisukeinoiArviointi perustuu kurssilla
hin, elokuvakerronnan tyyleihin sekä elokuvan annettuihin näyttöihin. Numeroarhistoriaan ja elokuvatutkimukseen. Pääpaino
viointi.
kurssilla on elokuvan taiteellisen sisällön
analysoinnissa eri näkökulmista. Analyyseissa
perehdytään eri elokuvagenreihin sekä tarjonnan malleihin. Kurssilla katsotaan sekä lyhytettä kokoillan elokuvia, joista opiskelijat tekevät
kirjallisia töitä, esitelmiä ja/tai projektitöitä.
Samalla tutustutaan myös elokuvan tekemisen
taiteelliseen prosessiin käsikirjoituksesta
valmiiksi elokuvaksi.
 Kurssilla perehdytään populaarikulttuurin ja
kulttuurin käsitteisiin sekä historiaan. Kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarpohditaan populaarikulttuurin historiallista
viointi.
KS
taustaa, populaarikulttuuria kohtaan esitettyä
kritiikkiä, markkinavoimien ja kulttuurin yhteen
kietoutuneisuutta sekä omaa suhdetta populaarikulttuurin tuotteisiin ja ilmiöitä. Kurssin
teemoihin kuuluvat muun muassa seuraavat
aihealueet: kulttuurin käsite ja kulttuurin kentän
toiminta; mediakulttuuri sosiaalisena, kulttuurisena ja kaupallisena toimintaympäristönä;
66
VIK16
VIK17
Verkkosivutuotanto
Tarjolla 2015-2016.
VIK18
Graafinen suunnittelu
VIK19
Käsikirjoittaminen
Tarjolla joka toinen vuosi.
VIK21
Video 3
VIK22
Mediadiplomi
VIK26
Kulttuurienvälinen
viestintä
Tarjolla projektiluontoisesti.
VIK28
Musikaali
populaarikulttuurin filosofis-yhteiskunnallinen
kritiikki; nykyajan mediakulttuurin ilmiöt; oma
rooli mediakulttuurin kuluttajana, seuraajana ja
osallistujana.
 Ilmaisukurssilla syvennetään aikaisempien
kurssien tietoja ja taitoja. Painotus on opiskelijan oman ilmaisuvalmiuden vieminen pidemKS
mälle niin, että opiskelija voi omatoimisesti
jatkaa taitojensa ja valmiuksiensa kehittämistä.
Kurssin lopuksi opiskelijat antavat julkisen
näytteen kurssin aikana opituista taidoista
ryhmä- ja yksilösuorituksina. Tutustutaan myös
1900-luvun teatteri ajattelun ja näyttelijäntyön
metodiikkaan.
Osallistuminen edellyttää Ilmaisu
1:n suorittamista. Ilmaisu 2:n
suorittaminen suositeltavaa.
 Kurssin tavoitteena on tutustua verkkosivutuo- Arviointi perustuu kurssilla
tannon tekniikoihin, kuten html- ja css-koodiin annettuihin näyttöihin. Numeroarsekä erilaisten julkaisujärjestelmien perustei- viointi.
KS
siin. Kurssin aikana tehdään w ww-sivuja
verkkosivueditorilla tai valmiilla julkaisujärjestelmillä. Kurssin lopputyönä tehdään oma
www-sivusto.
 Opiskelija oppii graafisen suunnittelun
pääperiaatteita ja tutustuu painettujen tuotteiden taittoon. Taittoa opiskellaan journalismin ja
KS
markkinointiviestinnän näkökulmasta.
Valokuvaus 1:n ja Journalismi 1:n
suorittamista. Arviointi perustuu
kurssilla annettuihin näyttöihin.
Numeroarviointi.
 Kurssilla tarkastellaan käsikirjoittajan ammatin Arviointi perustuu kurssilla
arkea ja eri puolia. Opiskelija tutustuu elokuva- annettuihin näyttöihin. Numeroar, televisio-, näytelmä- tai kuunnelmakäsikirjoit- viointi.
KS
tajan sekä puheenkirjoittajan ja mainostoimittajan työhön. Kurssilla harjoitellaan erilaisten
käsikirjoitusten kirjoittamista.
 Kurssilla otetaan Video 1 ja 2 kurssin opit
käytäntöön. Opiskelijat suunnittelevat ja toteut- annettuihin näyttöihin. Numeroartavat työryhmissä ideoimansa elokuvan,
viointi.
KS
dokumentin tai televisio-ohjelman.
 Mediadiplomikurssilla suoritetaan valtakunnallinen lukion mediadiplomi Opetushallituksen
ohjeiden mukaisesti
KS
(http://www.edu.fi/lukiodiplomit). Diplomi
koostuu kirjallisesta osuudesta ja päättötyöstä,
jonka opiskelija tekee valitsemaltaan median
alalta. Kurssilla on yhteisiä kokoontumisia,
joista saa tukea työn eri vaiheissa, sekä itsenäistä työskentelyä, jossa hyödynnetään
viestinnän kurssien aikana kertynyttä osaamista.
Suoritetaan viestinnän opintojen
loppuvaiheessa, pohjana vähintään neljä viestinnän kurssia.
Numeroarviointi yhdessä ammattilaisarvioijan kanssa.
SO  Kurssilla perehdytään eri kulttuureihin
Suoritusmerkintä.
projektitöiden kautta. AEC-luokkaprojektit
toteutetaan verkkotyöskentelynä Euroopan ja
Aasian maiden kanssa (mm. Singapore, Kiina,
Malesia, Indonesia). Tavoitteena on lisätä
tietämystä yhteistyömaiden kulttuurista nuorten
näkökulmasta sekä oppia käyttämään uutta
viestintätekniikkaa oppimisessa. Kurssi on
hajautettu koko lukuvuoden ajalle.
SO  Kurssin tavoitteena on tuottaa aineiden
Suoritusmerkintä. Yksi tai kaksi
välisenä yhteistyönä musikaali. Musikaalia
kurssia tehdyn työmäärän
valmistaessa opitaan taiteellista ilmaisua itse perusteella.
valitun painotuksen kautta, yhteistyötaitoja
sekä suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista annetussa aikataulussa.
67
Tarjolla 2015-2016.
VIK30
Median makupaloja
Tarjolla joka toinen vuosi.
VIK31
VIK32
VIK33
Projektikurssit
VIK 34
Tapahtumatuotanto
Tarjolla 2015-2016.
VIK 35
Vuosikirjakurssi
SO  Kaikille avoin viestinnän kurssi, joka koostuu
eri media-alojen ammattilaisten pitämistä
ajankohtaisista luennoista. Luennoista pidetään oppimispäiväkirjaa esimerkiksi blogissa.
Studia generalia -tyyppinen luentosarja on
avoin myös lukion ulkopuoliselle yleisölle.
Kurssi on hajautettu koko lukuvuoden ajalle.
Suoritusmerkintä.
SO  Projektikursseja voi suorittaa lukuvuoden
Suoritusmerkintä.
aikana lukujärjestyksestä riippumatta eri
medioita hyödyntäen. Kurssit rakennetaan
yksilöllisesti projektiluontoisista viestintäsuorituksista. Projektikurssin voi suorittaa esimerkiksi osallistumalla Sam keTV:n tuottamiseen
tai osallistumalla johonkin koulun ulkopuolisten
kanssa toteutettavaan yhteistyöprojektiin.
Erilaisista projektimahdollisuuksista tiedotetaan lukuvuoden aikana. Lisätietoja antaa
viestintälinjan koordinaattori.
SO  Kurssille osallistujat tuottavat tapahtuman joka Suoritusmerkintä.
voi olla informatiivinen, messutyyppinen, tai
taiteellinen esim. teatteri tai musiikkiesitys.
Opiskelijat oppivat mitä tuottajan tehtäviin
kuuluu ennen tapahtumaa (ennakkosuunnittelu, organisointi, resurssien - rahoitus, työntekijät, talkooväki yms. - hankinta, luvat, budjetointi, säännökset mm. paloturvallisuudesta sekä
järjestyksen valvonnasta), tapahtuman aikana
(valvonta, ongelmien ratkaisu) sekä tapahtuman jälkeen (mm. tilinpäätös, raportointi).
SO  Kurssilla tehdään koulun vuosikirja, joka
sisältää juttuja ja kuvia lukuvuoden tapahtumista. Tavoitteena on harjoitella lehtijuttujen
kirjoittamista ja taitto-ohjelman käyttöä. Sopii
kaikille vuosikursseille.
68
Suoritusmerkintä.
13.
OPPIKIRJA T
Sammon keskuslukion oppikirjat lukuvuonna 2015–2016
Äidinkieli ja kirjallisuus
ÄI 1 – 9 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA
Voit käyttää myös sähköistä oppikirjaa, jos käytössäsi on oppitunnilla oma tietokone tai tablet-laite.
ÄI 1 – 6 ja 8
Särmän tehtäväkirjat, OTAVA
ÄI 9
Ylioppilastekstejä 2015 SKS
ÄI 10 Sovitaan opettajan kanssa
Englanti, A1-kieli
ENA1
ilmoitetaan elokuussa
ENA2
ilmoitetaan myöhemmin
ENA3
ilmoitetaan myöhemmin
ENA4
Profiles 4 SanomaPro
ENA5
Profiles 5, SanomaPro
ENA6
Profiles 6, SanomaPro
ENA7
Open Road 7, Otava
ENA8
Open Road 8, Otava
ENA9
AbiEnglanti, Otava
ENA11
ei oppikirjaa
ENA14PreFix
Otava
Kaikki kirjat saatavana myös digikirjana. Digikirjan voi ostaa SanomaPron tai Otavan verkkokaupasta.
Ruotsi, A1-kieli
RUA1-8
RUA9
Inne 1-8, Finn Lectura
Abisvenska, Otava
Ruotsin, B1-kieli
RUB1-5
Galleri 1-5 Otava
Galleri Grammatik Otava
RUB10
Abiruotsi Otava
(v. 2013 ja sen jälkeen ilmestyneet painokset, keltainen)
RUB11
Ei oppikirjaa
Galleri -sarja on saatavana myös digikirjoina.
Espanja, B3-kieli
EAB3.1
EAB3.2
EAB3.3
EAB3.4
EAB3.5
EAB3.6
EAB3.7
EAB3.8
EAB3.7-8
EAB3.11
Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja), SanomaPro
Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja),SanomaPro
Acción 2.(Teksti ja harjoituskirja) , SanomaPro
Acción 2. (Teksti ja harjoituskirja), SanomaPro
Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja) ,SanomaPro
Abiespanja ,OTAVA
69
EAB3.12
EAB3.7-12
Abiespanja, OTAVA
Claro- kielioppi, TAMMI
Ranska, A1-kieli
Ranskan kielioppi ja harjoitukset sekä opettajan jakama materiaali
RAA1 ilmoitetaan elokuussa
RAA2 Ilmoitetaan elokuussa
RAA3 Ilmoitetaan elokuussa
Ranska, B2-kieli
RAB2.1
RAB2.2
RAB2.3
RAB2.4
RAB2.5
RAB2.6
RAB2.7
RAB2.8
RAB2.9
Escalier 1, SanomaPro
Ilmoitetaan myöhemmin
Ranska, B3-kieli
RAB3.1
RAB3.2
RAB3.3
RAB3.4
RAB3.5
RAB3.6
RAB3.7
RAB3.8
RAB3.9
RAB3.11
RAB3.12
Escalier 2,SanomaPro
Escalier 3,SanomaPro
Ilmoitetaan myöhemmin
Kaikki Escalier-sarjan kirjat saatavana myös digikirjana eEscalier. Digikirjan voi ostaa SanomaPron verkkokaupasta
www.sanomapro.fi.
Saksa, A-kieli
SAA1 Genau 1
SAA2 Genau 2
SAA3 Genau 3
SAA4 Genau 4
SAA5 Genau 5
SAA6 Genau 6
SAA7-SAA10 Genau 7-8
(mahd.kielioppikirja ilmoitetaan myöhemmin)
Genau-kirjasarja saatavilla myös digikirjoina.
70
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
Saksa, B2-kieli
SAB2.1
Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 1 Übungen , Otava
SAB2.2
Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 2 Übungen, Otava
SAB2.3
SAB2.4
Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 4 Übungen , Otava
SAB2.5
Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 5 Übungen, Otava
SAB2.6
SAB2.7
SAB2.8
Panorama Deutsch 7-8 Texte (uusin painos) ja kurssi 8 Übungen ,Otava
SAB2.7-SAB2.9 Tipp, Saksan kielioppi ja harjoitukset , Otava
Saksa, B3-kieli
SAB3.1
Panorama Deutsch Start 1-2 Texte ja kurssi 1 Übungen ,Otava
SAB3.2
Panorama Deutsch Start 1-2 Texte ja kurssi 2 Übungen, Otava
SAB3.3
SAB3.4
SAB3.6
SAB3.7
SAB3.8
SAB3.13
SAB3.14
SAB3.13–14 ja SAB3.9 Tipp, Saksan kielioppi ja harjoitukset , Otava
Venäjä, B3-kieli
VEB3.1
VEB3.2
VEB3.3
VEB3.4
VEB3.5
VEB3.6
Pora! 1
Pora! 1
Pora! 1
Mozno 1 teksti ja harjoituskirja
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
Matematiikka, pitkä
MAA1
MAA2
MAA3
MAA4
MAA5
MAA6
MAA7
MAA8
MAA9
MAA10
MAA11
MAA12
MAA13
MAA14
MAA15
MAA16
MAA17
Pitkä matematiikka:
Funktiot ja yhtälöt,
SanomaPro
Polynomifunktiot,
SanomaPro
Geometria,
SanomaPro
Analyyttinen geometria,
SanomaPro
Vektorit,
SanomaPro
Todennäköisyys ja tilastot,
SanomaPro
Derivaatta,
SanomaPro
Juuri- ja logaritmifunktiot,
SanomaPro
Trigonometriset funktiot ja lukujonot,
SanomaPro
Integraalilaskenta,
SanomaPro
Lukuteoria ja logiikka,
SanomaPro
Pitkä matematiikka
: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä, SanomaPro
Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi, SanomaPro
Kertaus,
SanomaPro
Ei oppikirjaa.
Ei oppikirjaa.
Sigma 7, Talousmatematiikka (uudistettu 2010), SanomaPro
71
Matematiikka. lyhyt
MAB1
MAB2
MAB3
MAB4
MAB5
MAB6
MAB7
MAB8
MAB9
MAB10
MAB11
Sigma 1: Lausekkeet ja yhtälöt, (uudistettu 2009)
SanomaPro
Sigma 2: Geometria, (uudistettu 2011)
SanomaPro
Sigma 3: Matemaattisia malleja 1, (uudistettu 2011)
SanomaPro
Sigma 4: Matemaattinen analyysi, (uudistettu 2012)
SanomaPro
Sigma 5: Tilastot ja todennäköisyys, (uudistettu 2013) SanomaPro
Sigma 6: Matemaattisia malleja 2, (uudistettu 2014)
SanomaPro
Sigma 7: Talousmatematiikka, (uudistettu 2010) SanomaPro
Sigma 8: Matemaattisia malleja 3, (ISBN: 978-952-63-1561-4), SanomaPro
Lyhyt matematiikka: Kertaus, (ISBN: 978-952-63-1228-6), SanomaPro
Ei oppikirjaa.
Pitkä matematiikka: Lukuteoria ja logiikka,
SanomaPro
Biologia
Voit ostaa oppikirjaksi myös digikirjan, jonka sisältö on sama kuin painetussa kirjassa. Digikirjan voit ostaa hyvin
varustetuista verkkokaupoista (esim. www.suomalainen.com) ja se on painettua kirjaa edullisempi. Digikirja on selainpohjainen (HTML 5) ja toimii lähes kaikilla päätelaitteilla, myös ilman verkkoyhteyttä.
BI1 Lukion biologia 1. Eliömaailma tai Lukion biologia 1 digikirja (ONLINE)
BI2 Lukion biologia 2. Solu ja perinnöllisyys tai Lukion biologia 2 digikirja (ONLINE)
BI3
Lukion biologia 3. Ympäristöekologia
BI4
Lukion biologia 4. Ihmisen biologia.
BI5
BIOS 5. Bioteknologia tai eBios 5. Bioteknologia
BI6
Lukion biologia. Abi.
Otava
Otava
Otava
Otava
Sanoma Pro
Otava
Maantiede
Voit ostaa oppikirjaksi myös digikirjan (eGeos). Se toimii selaimella, iPad tai Android-sovelluksella. Kirjan voit ostaa
vain verkkokaupasta www.sanomapro.fi ja se on painettua kirjaa edullisempi. Tarjolla 12 kk:n ja 48 kk:n lisenssi.
Tablet -laitteissa digikirja toimii myös ilman verkkoyhteyttä.
GE1
Geos 1 tai eGeos 1. Sininen planeetta.
Sanoma Pro
GE2
Geos 2 tai eGeos2. Yhteinen maailma.
Sanoma Pro
GE3
Geos 3 tai eGeos 3. Haasteiden maailma.
Sanoma Pro
GE4
Geos 4 tai eGeos 4. Aluetutkimus.
Sanoma Pro
GE5
Geos 5 tai eGeos 5. Kertauskirja
Sanoma Pro
Fysiikka
FY1
Physica 1: Fysiikka luonnontieteenä, uud. painos
SanomaPro
FY2
Physica 2: Lämpö, uudistettu painos
SanomaPro
FY3
Physica 3: Aallot, uudistettu painos
SanomaPro
FY4
Physica 4: Liikkeen lait, uudistettu painos
SanomaPro
FY5
Physica 5: Pyöriminen ja gravitaatio, uud. painos
SanomaPro
FY6
Physica 6: Sähkö, uudistettu painos
SanomaPro
FY7
Physica 7: Sähkömagnetismi, uudistettu painos
SanomaPro
FY8
Physica 8: Aine ja säteily
SanomaPro
FY10 YO Fysiikka
SanomaPro
Myös yllä olevien painosten digikirjoja on mahdollista käyttää.
Sallitut taulukot: MAOL-taulukot, Otava (ilmestynyt 1999 tai myöhemmin), myös digikirjana
Ranta&Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY (ilmestynyt 1993 tai myöhemmin)
72
Kemia
KE1
Mooli 1: Ihmisen ja ympäristön kemia ,
KE2
Mooli 2: Kemian mikromaailma ,
KE3
Mooli 3: Reaktiot ja energia ,
KE4
Mooli 4: Metallit ja materiaali ,
KE5
Mooli 5: Reaktiot ja tasapaino ,
KE7
YO kemia ,
Kaikki yllä olevat saatavilla myös digikirjana.
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
SanomaPro
Uskonto ( UE)
UE1
UE2
UE3
UE4
UE5
UE6
Silta 1 Uskonto ja raamattu, uusin painos
Silta 2 Kristinuskon historia, uusin painos
Silta 3 Etiikka ja kirkon oppi, uusin painos
Silta 4 Maailmanuskonnot, uusin painos
Silta 5 Uskonto Suomessa, uusin painos
Lukion kertauskirja: Uskonto, uusin painos
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
Uskonto, ortodoksinen (UO)
UO1
UO2
UO3
Kirkon historia
Gummerrus
Uskonoppi, Ortodoksia lukiossa, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto
Ortodoksinen raamattutieto, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto
Filosofia
FI1
FI2
FI3
FI4
Filosofian Odysseia
Etiikan Odysseia
Tiedon Odysseia
Yhteiskunnan Odysseia
Edita
Edita
Edita
Edita
Elämänkatsomustieto
ET1
ET2
ET3
Dialogi hyvästä elämästä
Dialogi tiedosta ja maailmankuvasta
Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä
Tammi
Tammi
Tammi
Psykologia
PS1
PS2
PS3
PS4
PS5
PS6
PS7
Mielen maailma 1 Psykologian perustiedot,uusin painos
Mielen maailma 2 Kehityspsykologia, uusin painos
Mielen maailma 3 Ihminen ja tieto, uusin painos
Mielen maailma 4 Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu, uusin p.
Mielen maailma 5 Persoonallisuus ja mielenterveys, uusin p.
Sosiaalipsykologia, uusin painos
Lukion kertauskirja. Psykologia, uusin painos
73
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
Historia
HI 1
Forum I. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri,
OTAVA
HI 2
Forum II. Eurooppalainen ihminen,
OTAVA
HI 3
Forum III. Kansainväliset suhteet,
OTAVA
HI 4
Forum IV. Suomen historian käännekohtia,
OTAVA
HI 5
Forum V. Suomi esihistoriasta autonomian aikaan,
OTAVA
HI 6
Forum VI. Kulttuurien kohtaaminen,
OTAVA
Kursseilla voi käyttää vaihtoehtoisesti myös Otavan sähköistä oppikirjaa.
Yhteiskuntaoppi
YH1
Kansalainen ja yhteiskunta,
YH2
Forum. Uusi taloustieto,
YH3
Jokaisen oikeustieto,
YH4
Forum. Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni,
Kursseilla voi käyttää vaihtoehtoisesti myös sähköistä oppikirjaa.
EDITA
OTAVA
SanomaPro
OTAVA
Terveystieto
TE1
Terve! 1 Terveyden perusteet
TE2
Terve! 2 Nuoret, terveys ja arkielämä
TE3
Terve! 3 Terveys ja tutkimus
TE4
Terve! 4 Abipaketti
Myös yllä olevien painosten digikirjoja voi käyttää.
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
SanomaPro
Musiikki
MU1
VOX. Lukion musiikki1
Otava
74
14.SAMKEN TOIMINTAKULTTUURI JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Tarkoitus ja voimassaolo
Järjestyssäännöt ovat tarpeen kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden, päivittäisen työn onnistumisen ja kaikkien työntekijöiden viihtyvyyden takaamiseksi.
Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun järjestämissä tilaisuuksissa, kerhoissa, retkillä
ja opintokäynneillä sekä aina koulun alueella ja koulun välittömässä läheisyydessä.
Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan koulun johdon ja opettajien antamia määräyksiä sekä voimassa olevia lukiota koskevia määräyksiä.
Turvallisuus
Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen koulupäivään. Toisia ja itseään kunnioittava
ja ystävällinen käyttäytyminen on perusedellytys koulussa viihtymiselle. Jokaisen kouluyhteisön
jäsenen tulee toimia aktiivisesti kaikkien viihtyvyyden lisäämiseksi ja pyrkiä estämään niin fyysinen
kuin henkinen kiusaaminen.
Sammon keskuslukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen puuttuminen
kuuluu kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille. Voit kertoa kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi
kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai ilmoittaa asiasta Wilman linkin välityksellä (linkki löytyy
Wilman pysyvistä tiedotteista). Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset
kiusaamisesta käsitellään luottamuksellisesti.
Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi koulussa on liikuttava rauhallisesti. Ajoneuvot on säilytettävä
niille varatuille paikoilla. Tapaturman sattuessa tai kiusaamista havaittaessa jokainen on velvollinen
ilmoittamaan tapahtumasta henkilökunnalle. Erityisluokissa on noudatettava koulun henkilökunnan
antamia ohjeita. Jokaisessa luokassa on turvallisuusohjeet. Pikaohjeet löydät myös oppaan takakannesta. Tutustu turvaohjeisiin huolellisesti.
Siisteys luokkatiloissa ja ruokalassa
Kouluyhteisön jäsenten pitää toimia aktiivisesti koulun ja koulualueen pitämiseksi siistinä. Koulun
ja koulutovereiden omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Jokainen on velvollinen korvaamaan
koululle tai kouluyhteisön jäsenelle aiheuttamansa vahingon. Ruokailussa noudatetaan erityistä
siisteyttä ja hyviä tapoja. Jotta kaikille riittää ruokailupaikkoja, noudatetaan luokkatasoittain määriteltyjä ruokailuaikoja. Ateriaan kuuluva ruoka syödään ruokalassa. Jokainen opiskelija palauttaa itse ruokailuvälineet palautuslinjastolle ja roskat roska-astioihin. Ruokalassa ruokailee välillä myös koulun ulkopuolista väkeä, joten ruokalan pöytiä ja tuoleja ei voi varata minkään
ryhmän tai kenenkään yksittäisen henkilön henkilökohtaiseen käyttöön. Henkilökunta voi poistaa
ruokasalista sopimattomasti käyttäytyvän ruokailijan. Syksystä 2015 lähtien opiskelijan oikeus
ruokailuun Kelakortin viivakoodin perusteella. Opiskelijat saavat ohjeet elokuun rotovilla.
Oppitunnit
Oppitunnit aloitetaan täsmällisesti. Myöhässä saapuva opiskelija tulee luokkaan oppituntia häiritsemättä saatuaan sitä ennen luvan luokkaan tulemiseen tuntia pitävältä opettajalta.
Oppitunneilla jokainen opiskelija on vastuussa työrauhan säilymisestä.
75
Oppitunneilta ja koulun yhteisistä tilaisuuksista opiskelija voi olla pois vain sairauden takia tai
saatuaan etukäteen luvan poissaoloon. Selvitys poissaoloista tehdään heti poissaolon jälkeen niille
opettajille, joiden tunneilta on oltu poissa.
Vilppi kokeissa
Vilppiä on lunttaus koetilanteessa, suoraan internetistä tai muista lähteistä kopioiminen (ilman lähdeviitettä), jossakin koulussa tehtyjen jo arvosteltujen töiden käyttäminen (ilman
lähdeviitettä) ja kaupanteko suorituksilla. Matkapuhelimia ei säilytetä koetilanteissa taskuissa, vaan ne laitetaan opettajan määräämään paikkaan. Matkapuhelimen käyttö kokeen aikana on kielletty ellei opettaja erikseen salli matkapuhelimen käyttö sähköisen kokeen
osana.
Vilppi kurssikokeessa ja itsenäisten suoritusten osien sekä tutkielman kopioiminen johtaa kurssisuorituksen mitätöimiseen. Kurssi pitää suorittaa uudelleen. Tapauskohtaisesti harkitaan lukiolain
mukaisten rangaistusten käyttämistä.
Vilppi yksittäisessä testissä (esim. sanakoe) tai välikokeessa vaikuttaa kurssin arvosanaan aina
laskevasti. Opiskelijan on aina suoritettava koko kurssi uudestaan, mikäli hän lunttaa kurssikokeessa tai plagioi kurssityön tai sen osia. Päätäntävalta arvioinnista on kurssin opettajalla.
Opettaja ilmoittaa vilpistä (lunttaus) tai plagioinnista sekä rehtorille että ryhmänohjaajalle. Rehtori
päättää mahdollisista hallinnollisista jatkotoimista kuultuaan vilppiin syyllistynyttä opiskelijaa ja
opettajaa. Alaikäisen kohdalla asiasta ilmoitetaan kotiin.
Päihteet ja tupakka
Alkoholin ja erilaisten päihteiden/huumeiden käyttäminen koulussa tai koulunkäyntiin liittyvissä
tilaisuuksissa on kielletty. Tupakointi tai nuuskan käyttö on kielletty koulun sisätiloissa ja koulun
käytössä olevilla ulkoalueilla (Tupakkalaki 12 §/2010). Koulun käytössä ja samalla tupakoinnin
kieltoaluetta on koulun tontin lisäksi alue, johon kuuluu osa pääovien edessä olevasta kevyen
liikenteen hiekkatiestä ja vastapäinen puistoalue uimahallin vieressä.
76
Elokuu 2015
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
1
3
5
6
11
Lukuvuosi alkaa
Aloittajat klo 9.00
muut klo 11.00
12
17
18
24
25
10
Uusintakoe I
4
Sunnuntai
2
7
8
9
13
14
15
16
19
20
Uusintakokeisiin
ilm. päättyy
21
22
23
26
27
29
30
MELONTA KURSSI
MELONTA KURSSI
(Uusintakoe)
28
Abi-info II rotovilla
MELONTA KURSSI
Uusintakoe
matematiikka
31
77
Syyskuu 2015
Maanantai
Tiistai
1
15 A-F ryhmien
vanhempainilta
klo 18.30
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
2
15 G-J ryhmien
vanhempainilta
klo 18.30
3
4
5
6
7
YO:kuuntelu
toinen kotimainen
kieli
8
YO: kuuntelu
vieras kieli
9
YO: kuuntelu
lyhyet kielet
10
11
YO
kirjalliset kokeet:
ÄI, tekstitaito
12
13
14
15
16
YO : vieras kieli
pitkäoppimäärä
17
18
YO: toinen kotimainen kieli
19
20
22
23
24
27
YO: matematiikka
Päättöviikko:
1,8.koodi
25
26
YO: Reaali II
UE, ET, YH, KE, GE, TE
2.koodi
YO: Reaali I
21
YO: ÄI, esseekoe
3.koodi
28
YO: lyhyet kielet
4.koodi
29
30
5.koodi
6.koodi
78
Lokakuu 2015
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
1
5
6
7
Perjantai
2
Lauantai
Sunnuntai
3
4
7.koodi
2.jakso
8
9
10
11
17
18
25
Kokeiden palautus
12
13
14
15
16
Syysloma
Syysloma
Syysloma
Syysloma
Syysloma
19
20
21
22
Uusintakokeisiin
ilm. päättyy
23
24
30
31
Abi-info I rotovilla
26
Uusintakoe I
27
28
29
Uusintakoe
matematiikka
79
Marraskuu 2015
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
1
2
3
4
5
6
7
8
10
11
12
13
14
15
(Uusintakoe)
9
Kolmosten vanhempainilta
klo 18.30
Musikaalin ensi-ilta
16
17
18
19
20
Musikaali
Musikaali
Musikaali
23
24
25
26
27
2.koodi
3.koodi
4.koodi
5.koodi
6.koodi
21
22
28
29
Päättöviikko
1,8.koodi
30
7.koodi
80
Joulukuu 2015
Maanantai
Tiistai
1
7
Keskiviikko
2
3.jakso
Studia-messut
8
Kokeiden palautus
9
Torstai
3
4
15
Uusintakoe I
Lauantai
Sunnuntai
5
6
12
13
19
20
26
27
Itsenäisyys- ja YOjuhla
10
11
Verenluovutuspäivä
14
Perjantai
Uusintakokeisiin
ilm. päättyy
16
17
18
(Uusintakoe)
Uusintakoe
Matematiikka
Joulujuhla
25
21
22
23
24
28
29
30
31
81
Tammikuu 2016
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
1
Uudenvuodenpäivä
4
5
6
7
Lauantai
2
Sunnuntai
3
8
9
10
16
17
Kevätlukukausi
alkaa
11
12
13
14
15
18
19
20
21
22
26
27
28
29
25
82
23
30
24
31
Helmikuu 2016
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
1
Päättöviikko
1,8.koodi
2
3
4
5
2.koodi
3.koodi
4.koodi
5.koodi
8
9
10
11
12
6.koodi
7.koodi
4.jakso
15
YO:kuuntelu
vieras kieli
16
17
YO: kuuntelu
YO:kuuntelu
toinen kotimainen lyhyet kielet
kieli
18
22
23
24
24
(Uusintakoe)
Uusintakoe matematiikka
Uusintakoe I
Lauantai
Sunnuntai
6
7
13
14
19
Wanhojen tanssit
ilm. uusintakokeisiin päättyy
20
21
26
27
28
YO: ÄI, tekstitaidonkoe
Penkkarit
29
LOMA
83
Maaliskuu 2016
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
1
Talviloma
2
Talviloma
3
Talviloma
4
Talviloma
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
YO: ÄI, esseekoe
15
16
17
YO: reaali I
UE, ET, YH, KE, GE,
TE
18
YO: vieraskieli
pitkä oppimäärä
19
20
21
22
Ruka
23
Ruka
25
Ruka
26
27
YO: toinen kotimainen kieli
28
Ruka
24
YO: matematiikka
29
30
YO: reaali II
PS, FI, HI, FY BI
31
84
Huhtikuu 2016
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
1
YO: lyhyet kielet
2
3
4
Päättöviikko
1,8. koodi
5
2.koodi
6
3.koodi
7
4.koodi
8
5.koodi
9
10
11
12
13
14
15
16
17
6.koodi
7.koodi
5.jakso
18
19
20
21
Abi-info
kakkosten vanhempainilta
22
Ilmoittautuminen
uusintakokeisiin
päättyy
23
24
27
28
29
30
Kokeiden palautus
25
Uusintakoe I
26
Uusintakoe
matematiikka
85
Toukokuu 2016
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
Päättöviikko
25
26
27
28
29
2.koodi
3.koodi
4.koodi
2 KESÄKUU
3 KESÄKUU
Opiskelijakunnan
retki/teemapäivä
Lakkiaisharjoitukset
kokeiden palautuk- KEVÄTJUHLA
set
(Uusintakoe)
1, 8.koodi
30
31
1 KESÄKUU
5.koodi
6.koodi
7.koodi
86
4
KESÄKUU
HÄTÄILMOITUS
SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON 112
1. Tee tilannearvio ennen soittamista.
2. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.
Soita turvallisesta paikasta.
3. Kerro, mitä on tapahtunut.
4. Kerro tarkka osoite ja kunta.
5. Vastaa kysymyksiin.
6. Toimi annettujen ohjeiden mukaan.
7. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.
TOIMINTAOHJE POISTUMISTILANTEESSA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Poistumiskehotuksen kuultuasi toimi seuraavasti:
Ota kehotus vakavasti ja ryhdy toimimaan.
Harkitse, mitä otat mukaasi, älä mene sosiaalitiloihin.
Sammuta koneet ja laitteet.
Sulje ikkunat ja ovet lähtiessäsi tilasta.
Käytä turvallisia poistumisteitä .
Hissien käyttö ehdottomasti kielletty.
Poistu turvallisesti rakennuksen ulkopuolelle.
Mene kokoontumispaikalle , hakeudu ja pysy
omassa ryhmässäsi.
10. Älä poistu kokoontumispaikalta ennen kuin saat luvan.
87
Lukuvuoden 2015 – 2016 jaksot
1. jakso
Jaksojen päättöviikot
11.8. – 1.10.2015
1. jakso 23.9. - 1.10.2015
2. jakso
2.10. – 30.11.2015
2. jakso 20.11 - 30.11.2015
3. jakso
1.12.2015 – 9.2.2016
3. jakso 1.2.2016 - 9.2.2016
4. jakso
10.2. – 12.4.2016
4. jakso 4.4. - 12.4.2016
5. jakso
13.4. – 4.6.2016
5. jakso 25.5- 2.6.2016
Lukuvuoden 2015 – 2016 työ- ja loma-ajat
Syyslukukausi
11.8. – 18.12.2015
Syysloma
12.10. – 16.10.2015
Kevätlukukausi
7.1. – 4.6.2016
Talviloma
29.2. – 4.3.2016
YHTEYSTIEDOT:
SAMMONKESKUSLUKIO
UIMALANKATU 5
33540 TAMPERE
lukio.sampo@tampere.fi
PUHELIN: (03) 565 44501, 565 44504
88

SAMPO-OPAS 2015-2016 - Sammon keskuslukio

Transcription

Similar documents

Särmä-käsikirja (Otava)

Oppikirjat

Sisällysluettelo Oppaasta - Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin

Vuosikertomus lv. 2014 – 2015 - Turun Suomalaisen Yhteiskoulun

Olarin_lukion_oppikirjat_2015-2016_ver_12.6.2015

OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015-2016

Kirjalista - Kuninkaantien lukio

Kirjalista - Porkkalan lukio