doc2.2.2015 - Mikkeli
download 
Report Transcription
2.2.2015 - Mikkeli
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Nro 2 / 2015 Sivu 1 02.02.2015 Kokoustiedot Aika 02.02.2015 Maanantai klo 15.00-20.26 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Kuikka Seija, puheenjohtaja Seppälä Arto, 1. varapuheenjohtaja Nepponen Olli, 2. varapuheenjohtaja Kauria Outi Kilkki Hannu Korhola Anne, varajäsen Kähkönen Kati Liikanen Veli Pekonen Petri Salo-Oksa Armi Teittinen Sari Turkia Markku, varajäsen Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Muut saapuvilla olleet Taavitsainen Satu, kvalt puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, kvalt 1. varapuheenjohtaja Miettinen Mauri, kvalt 2. varapuheenjohtaja Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Ropponen Juha, ohjelmajohtaja, saapui klo 16.00 § 34 aikana Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja, saapui klo 16.37 §:n 34 aikana Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja, saapui klo 16.37 §:n 34 aikana, poistui klo 19.14 §:n 45 jälkeen Patama Pekka, palvelupäällikkö, saapui klo 16.37 §:n 34 aikana, poistui klo 17.40 §:n 43 jälkeen Siekkinen Virpi, sivistysjohtaja, saapui klo 15.40 § 29 aikana, poistui klo 17.00 §:n 34 jälkeen Riihelä Jouni, tekninen johtaja, poistui klo 19.30 § 47 jälkeen Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Poissa Himanen Vesa Lehkonen Raine Asiat §:t 29 - 58 Nro 2 / 2015 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Seija Kuikka Ari Liikanen Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Petri Pekonen Arto Seppälä Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 5.2.2015 Hallintojohtaja Ari Liikanen Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 29 § Kaupunginhallituksen kokoonpano ja kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 / 30 § Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 31 § Ilmoitusasiat 4 / 32 § Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 5 / 33 § Kaupunginvaltuuston kokouksen 8.12.2014 täytäntöönpanot 6 / 34 § Liite 1 - 2A Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvitysraportti ja jatkovalmistelu 7 / 35 § Liite 3 8 / 36 § Oppisopimustoiminta Kaupungin työpajatoiminta 9 / 37 § Liite 4 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välisen kehittämiskumppanuussopimuksen päivittäminen 10 / 38 § Liite 5 Palkkatukityöllistäminen 11 / 39 § Työllisyydenhoidon hankkeet ja projektit 12 / 40 § Kaupungin kesätyöllistäminen 2015 13 / 41 § Työllisyydenhoidon talousarvio ja käyttösuunnitelmarakenne vuodelle 2015 14 / 42 § Liite 6 15 / 43 § Työmarkkinatuen kuntaosuus ja sen uudistus Työvoiman palvelukeskus Reitti ja TYP-lain vaikutus kaupungin työllisyyden hoitoon, talouteen ja toimintoihin 16 / 44 § Liite 7 Konserniohje 17 / 45 § Liite 8 Kuntakysely sote-uudistuksesta 2014 18 / 46 § Liite 9 - 10 Asuntomessutonttien hinnoittelu 19 / 47 § Liite 11 - 14 Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli 20 / 48 § Kaupunginhallituksen jaoston jäsenten valinta Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 4 21 / 49 § Edustajien nimeäminen YT-neuvottelukuntaan 22 / 50 § Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa 2015-2016 23 / 51 § Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen 24 / 52 § Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen 25 / 53 § Eron myöntäminen Sari Teittiselle kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta hänen sijaansa 26 / 54 § Työnantajan edustajien nimeäminen työsuojelutoimikuntaan 27 / 55 § Liite 15 Kaupunginhallituksen myöntämät toiminta-avustushakemukset vuodelle 2015 28 / 56 § Liite 16 Mikkelipuistoyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin välinen palvelusopimus v. 2015 29 / 57 § Liite 17 Kohtaava Olkkari -hanke 30 / 58 § Kaupungin syntymäpäivä 7.3.2015 Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 5 02.02.2015 29 § Kaupunginhallituksen kokoonpano ja kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.1.2015 § 4 valinnut kaupunginhallitukseen seuraavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Varsinaiset jäsenet: 1. Kuikka Seija, erikoislääkäri, PJ 2. Pekonen Petri, maatalousyrittäjä 3. Kauria Outi, mökkiyrittäjä 4. Väänänen Jaakko, maaseutuyrittäjä 5. Seppälä Arto, kunnallisneuvos, ylitarkastaja, 1. VPJ 6. Lehkonen Raine, lehtori 7. Vartiainen Jaana, lastentarhanopettaja 8. Kilkki Hannu, metsuri 9. Nepponen Olli, prikaatikenraali, 2. VPJ 10. Vuori Juha, vanh. konstaapeli 11. Salo-Oksa Armi, yrittäjä, toimitusjohtaja 12. Teittinen Sari, vt. ylihoitaja, TtM 13. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies 14. Kähkönen Kati, ylilääkäri 15. Liikanen Veli, nuorisotutkija Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Pöyry Pekka, opettaja, yrittäjä 2. Nykänen Heikki, maatalousyrittäjä 3. Kauppi Marja, fysioterapeutti 4. Kilpeläinen Kaija, vakuutusvirkailija, eläkk. 5. Nieminen Kalle, terveystarkastaja 6. Turkia Markku, psykologi 7. Tikkanen Petri, työsuojeluasiantuntija 8. Rusakko Susanna, myyjä 9. Toivonen Hannu, eversti evp. 10. Koivikko Jyrki, kappalainen 11. Hölttä Elina, YTM, KM 12. Kortelainen Hannu, yrittäjä 13. Korhola Anne 14. Siitari Markku, yrittäjä, toimitusjohtaja 15. Pöntinen Minna, tradenomi Puheenjohtajaksi valittiin Seija Kuikka, 1. varapuheenjohtajaksi Arto Seppälä ja 2. varapuheenjohtajaksi Olli Nepponen. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 6 Esityslista on kaupungin hallintosäännön 15 §:n mukaisesti (vähintään 4 pv ennen kokousta) lähetetty postitse 29.1.2015. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kaupunginhallitus: Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 2 Sivu 7 02.02.2015 30 § Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Petri Pekonen ja Arto Seppälä. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 4.2. ja se on nähtävänä torstaina 5.2.2015. Päätös Kaupunginhallitus: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Petri Pekonen ja Arto Seppälä. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 02.02.2015 31 § Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus 19.1.2015 - Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto 26.11.204 - Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus 12.12.2014 - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus 22.1.2015 2. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.1.2015 Osuuskunta Karjaportin valtiontuen takaisinperintää koskevaan valitukseen Kuopion hallinto-oikeuden 15.10.2013 tekemästä päätöksestä. Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätös on, että Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 02.02.2015 32 § Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - rakennuslautakunta 20.1.2015 - maaseutu- ja tielautakunta 22.1.2015 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 10 02.02.2015 33 § 6 / 010 / 2015 Kaupunginvaltuuston kokouksen 8.12.2014 täytäntöönpanot Kaupunginhallitukselle esitellään kaupunginvaltuuston kokouksen 8.12.2014 päätösten täytäntöönpanot. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Todettuaan, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle eivätkä ne ole lainvastaisia, kaupunginhallitus päättää niiden täytäntöönpanosta seuraavaa: § 133 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu keväälle 2015 Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: kansliapalvelut § 134 Keskusvaalilautakunnan jäsenen valitseminen ja varapuheenjohtajan nimeäminen Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: Timo Karvo, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta § 135 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: talouspalvelut, Etelä-Savon Työterveys Oy, Kunnan Taitoa/maksuliikenne § 136 Talouden seuranta 10/2014 ja määrärahamuutosesitykset Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito § 137 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tulevaisuudessa Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: terveyspalvelut/Minna Mutanen, terveyspalvelut/Hans Gärdström, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky/Kati Myllymäki § 138 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: terveyspalvelut/Minna Mutanen, terveyspalvelut/Hans Gärdström, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky/Kati Myllymäki Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 § 139 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 §:n muuttaminen Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: tekninen toimi/Jouni Riihelä, tekninen toimi/Juha Ruuth, kansliapalvelut § 140 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: mittaus ja kiinteistöt/Jukka Piispa, tekninen toimi/Jouni Riihelä, kansliapalvelut § 141 Keskusta-alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja vuokraus Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: Mikalo Oy, teknisen lautakunnan jaosto, tekninen toimi, tilakeskus, sivistystoimi/päivähoito § 142 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto § 143 Tontin 491-4-18-6 myyminen / FH Invest Oy Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: FH Invest Oy, tekninen toimi/Jouni Riihelä, mittaus ja kiinteistöt/Hannu Peltomaa Päätöksestä on jätetty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. § 144 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 15.12.2014 § 471 § 145 Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian määrittelemisestä Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 15.12.2014 § 470 § 146 Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle 8.12.2014 Kysymys lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 15.12.2014 § 467 Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 12 Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 13 02.02.2015 34 § 504 / 032 / 2014 Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvitysraportti ja jatkovalmistelu Valmistelija: esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen, p. 0400 651 620, museotoimenjohtaja Matti Karttunen, p. 044 794 2420 Lappeenrannassa oli vuosina 2004 – 2013 kehitteillä valtakunnallinen Sotahistoriakeskus Kannas -hanke. Kaupunki vetäytyi suunnitelmasta keväällä 2013, jonka jälkeen ideaa tarjottiin Mikkelille. Asia todettiin selvittämisen arvoiseksi. Kaupunginhallitus myönsi esiselvityshankkeelle omarahoitusosuuden kaupunginhallituksen käyttömäärärahoista ja Etelä-Savon maakuntaliitto EU-rahan. Esiselvitys toteutettiin loppuvuodesta 2014. Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityksessä kartoitettiin sisällöllisiä, toiminnallisia, tilallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia perustaa Mikkeliin valtakunnallinen sotahistoriaa käsittelevä tieto- ja näyttelykeskus. Selvitys valmistui marraskuun lopussa 2014 ja sitä esittelevä painotuote vuoden lopussa. Selvityksessä käytettiin hyväksi Lappeenrannan Kannas-keskuksen aineistoja. Esiselvityksen aikana käytiin opintomatkalla eurooppalaisissa sotahistoriakohteissa (matkaraportti liitteenä), tehtiin alustava liiketoimintasuunnitelma ja selvitettiin digitaalisuuden mahdollisuuksia osana sotahistoriakeskuksen toimintaa. Esiselvityksen aikana hanketta esiteltiin OKM:lle, puolustusvoimille/PVPE/henkilöstöosasto/ sotamuseo/MAAVE sekä useille muille tahoille. Palaute oli positiivista ja kannustavaa. Esiselvitys osoitti, että sotahistoriakeskukselle on runsaasti sisällöllisiä mahdollisuuksia ja se sopisi hyvin Mikkelin valtakunnalliseen profiiliin päämajakaupunkina sekä arkistoinnin ja sähköisten palveluiden kehittäjänä. Suomessa ei ole museota/tietokeskusta, jossa kohtaavat Suomen sotaarki- ja poliittinen historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat yleisöä houkuttelevia käyntikohteita; keskus toimii matkailun sisältönä ja osana arvoketjua. Keskus on mahdollisuus tehdä uudenlainen, innovatiivinen ja vuorovaikutteinen fyysinen ja virtuaalinen käyntikohde. Digitaalisten palvelujen ja digitaalisuuden hyödyntäminen sekä näyttelyissä että verkkotoiminnassa tulee olemaan sotahistoriakeskuksen toiminnassa keskeistä. Mikkeli on Suomen toiseksi merkittävin arkistokaupunki, johon jo toimivien Mikkelin maakunta-arkiston ja Elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan lisäksi Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 14 valmistuu 2017 Kansallisarkiston laajennus. Kaupungissa toimii Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus ja Digital-Mikkeli –klusteri, joka edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm. arkistointiin, digitointiin ja sähköiseen asiointiin sekä sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. Samalla se tukisi kaupungissa jo toimivia Päämaja- ja Jalkaväkimuseoita sekä muuta alueen sotahistoriaan liittyvää toimintaa, joka on vuonna 2013 hyväksytyssä Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmassa linjattu yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen alueista kulttuuriperinnön hyödyntämisessä. Liittyen sotahistoriakeskuksen valmisteluun Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Miset Oy:lle määrärahan (35 000 €) käytettäväksi Mikkelissä tehtävään sotahistorian tuotteistamiseen. Installaatio – Kokemus kotirintaman pommituksissa on kosketusnäytölle/seinälle ja verkkoon tehtävä esitys, jossa pilotoidaan tulevan sotahistoriakeskuksen esittämisen tapoja. Esiselvityksen aikana todettiin tarve ja käytiin neuvotteluja Kansallisarkiston kanssa sotahistoriaan liittyvien palvelujen kehittämisestä verkossa ja heidän näkökulmastaan tarve toiminnan koordinoinnille. Yhtymäkohta on sotahistoriakeskuksen verkkopalveluissa (memoriaali). Esiselvityshankkeen esitys on, että suunnittelua jatketaan tavoitteena mahdollisimman tarkka ja kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Jatkotyö hankkeistetaan, ja suunnittelun ohella toteutetaan digitaalisia ja verkkoratkaisuja, jotka palvelevat jo olemassa olevaa toimintaa. Hankkeesta on käyty alustavia keskusteluja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen esittelee selvityksen tuloksia ja jatkohankesuunnitelmia. Matkaraportti Liite 1 Esiselvitysraportti Liite 2 Esiselvitys Liite 2A Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Sotahistoriakeskus Mikkeli-esiselvityshankkeen raportin ja antaa ohjeet hankkeen jatkovalmisteluun. Mikkelin kaupunki Päätös Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 15 Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esittelijä esitti, että kaupunki osallistuu jatkotyön hankkeeseen 30 %:n omarahoistusosuudella, mikä katetaan vuonna 2015 kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahoista. Lisäksi keskustelun aikana Veli Liikanen esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut Liikasen esitystä, se raukesi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun esityksen ja merkitsi tiedoksi Sotahistoriakeskus Mikkeli-esiselvityshankkeen raportin. Merkitään, että esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus 35 § Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 16 02.02.2015 252 / 0039 / 2015 Oppisopimustoiminta Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071) ja työtoiminnan ohjaaja Arja Sallinen (p. 050 3117047) Yleistä Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut hoitaa kaupungin oppisopimustoimintaa työllisyyspoliittisena toimintana. Määrärahaa kaupungille on varattu niin, että keskimäärin 14 henkilöä voidaan pitää yhtä aikaa oppisopimuskoulutuksessa koko toimintavuoden ajan. Osaan saadaan työllisyyspoliittista palkkatukea. Osa on kaupungin omakustanteista. Vuonna 2015 kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret (alle 29-vuotiaat), jotka ovat ilman ammatillista tutkintoa. Lisäksi on otettu huomioon kaupungin uudelleen sijoituksen osoittamat kaupungin vakinaiset työntekijät, joilla on terveyteen liittyviä ongelmia nykyiseen tehtävään. Näiden työntekijöiden palkkakustannuksiin saadaan yleensä Kevan tuki. Joten he eivät kuluta ao. menokohtaa muutoin kun palkkasivukustannuksissa. Työllisyysperusteisessa oppisopimuskoulutuksessa otetaan huomioon myös ne tehtäväkokonaisuudet, joihin lähialueiden ammatillinen koulutus ei tarjoa työvoimaa. Työllistämisen palvelukeskus hoitaa myös oppisopimuspalvelussuhteita alueen eri yrityksiin myös seudullisesti, mikä on määrältään moninkertainen verrattuna kaupungin oppisopimustoimintaan. Kaupungin henkilökunnan oppisopimuskoulutus (Jet- ym.) ei kuulu tälle kustannuspaikalle. Kaupungin vakinaisen henkilökunnan oppisopimuskoulutus on järjestetty erikseen. Kustannus- ja valmisteluvastuu on elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa yhteisessä koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksen luonne Oppisopimus on vaativa koulutus. Se sopii useimmiten henkilöille, joille oppilaitosomainen teoreettinen koulutus erilaisten syiden vuoksi, on haastavaa. Oppisopimus soveltuu myös niille henkilöille, joilla on esim. taloudellisista syistä haastavaa siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi. Oppisopimuksessa yhdistetään käytäntö ja teoria sopivalla tavalla henkilökohtaisesti. Erityisesti pitää muistaa, että oppisopimuskoulutus edellyttää kykyä itsenäiseen opiskeluun. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 17 Oppisopimus ei ole henkilökohtaisten, opiskelu- eikä terveydellisten ongelmien ratkaisu. Oppisopimuskoulutus on Euroopan unioinin alueella yleisin ammatillinen koulutusmuoto. Oppisopimus ja työllistyminen sekä kaupungin palvelutuotanto Oppisopimuksen ideana on mahdollistaa ammattitutkinto ja työllistyminen. Kaupungin oppisopimustoiminnalla tuetaan tätä toimintaa. Kaupunkiin oppisopimussuhteessa olevat ovat määräaikaisessa palvelussuhteessa. Oppisopimuksen jälkeen on mahdollisuus työllistyä joko kaupungille tai alueen muihin yrityksiin. Oppisopimus kestää n. 2 vuotta. Oppisopimuskoulutettujen siirtymistä työelämään tuetaan työllisyyspalvelujen kautta esim. markkinoimalla valmistuneita yrityksiin. Oppisopimus, työsopimuslaki ja palkkatuki Työsopimuslain mukaisesti tulee kaikki oppisopimuspaikat ilmoittaa niille kaupungin työntekijöille, jotka tekevät osa-aikaista työtä. Ilmoittaminen koskee sekä vakinaista että määräaikaista henkilökuntaa. Oppisopimuspaikkaa voidaan tarjota työntekijälle, jolla on vakinainen, määräaikainen tai palkkatuella voimassa oleva osa-aikainen palvelussuhde. Oppisopimusta ei pääsääntöisesti voi tehdä työntekijälle, jolla on jo ammattitutkinto ellei ole perusteltua syytä. Kyselytoiminta on käynnissä kaupungilla. Topiks-hanke Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut (työllisyyspalvelut) on kumppanina Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallinnoimassa Topiks-hankkeessa. Hankkeessa on kumppanina myös Mikkelin Toimintakeskus ry. TOPIKS-hankkeen päätavoitteena on työttömien ja ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten ja aikuisten sitouttaminen koulutukseen tai työelämään. Hankkeessa tähdätään työvalmennuksen opinnollistamiseen niin, että ko. henkilöillä olisi mahdollisuus suorittaa työtä tekemällä ammatillisiin opintoihin liittyviä tutkinnon osia. Kaupungin osalta hankkeessa jatketaan Vaaksan –hankkeen aikana kehitettyä oppisopimusmallin hyödyntämistä sekä kaupungille että yrityksiin. Hankkeen tavoitteena on myös Toppis-koulutusmallin laajentaminen yrityksiin. Nuorten työpajojen työosastoja opinnollistamalla nuori voi aloittaa opiskelunsa esim. yhden osatutkinnon suorittamisella, ja siirtyä sitten oppilaitokseen jatkamaan opintojaan tai siirtyä työelämään. Tavoitteena on löytää asiakkaalle hänelle parhaiten soveltuva , usein hyvinkin räätälöity opiskelumalli, joka parhaimmillaan johtaa työllistymiseen. Tämän onnistumiseksi tärkeässä roolissa ovat Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 18 koulutustarvehaastattelut sekä palvelutarvearvio. Kaupunki on sitoutunut osatoteuttajaksi Etelä-Savon Ammattiopiston hakemaan Topiks-projektiin. Projekti tukee valtakunnallista projektia. Topiks-projektin kärkitavoitteina on edesauttaa ilman ammatillista tutkintoa olevien koulutukseen siirtymistä, ja tukea ammatillisesta koulutuksesta työelämään siirtymistä. Kohderyhmänä on nuoret, jotka ilman erityistä tukea uhkaavat jäädä koulutusuran tai työelämän ulkopuolelle. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja osallistuminen valtakunnalliseen projektiin Kaupunki on lisäksi yhteistyökumppani Itä-Suomen oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä. Asiasta on käyty neuvottelu 4.12.2014 Etelä-Savon Koulutus Oy:n ja elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen edustajien kanssa. Projekti on valtakunnallinen ja Itä-Suomi on mukana seuraavien koulutuksen järjestäjien osalta: Ylä-Savon ammattiopisto, Pohjois-Karjalan koulutuksen kuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Etelä-Savon Koulutus Oy ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä. Projektia hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä ja järjestäjäkohtaisen omarahoitusosuuden maksaa kukin koulutuksen järjestäjän oppisopimusyksikkö. Päätös projektista tulee tammikuun 2015 aikana ja projekti aloitetaan helmikuun 2015 aikana ja se on 3-vuotinen. Projektin valtakunnallinen kustannusarvio on 3 milj. euroa. Mikkelin kaupungin osalta on sovittu, että tiedotus, opastus, koulutus ja oppisopimustuki tulee kaupungille ja kaupungin alueella olevien yritysten toiminnoille tulevasta projektista. Oppisopimustoimintaan liittyvät toiminnat tiedotetaan erikseen projektin aikana. Yhtenä mallina tulee olemaan kaupungin nykyinen oppisopimusprosessikuvaus. Etelä-Savon Koulutus Oy:n yhteyshenkilönä Itä-Suomen projektissa on oppisopimuskoordinaattori Päivi Ylönen Etelä-Savon Koulutus Oy:n oppisopimuspalveluista. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyt menettelytavat oppisopimuksen kehittämiseksi koko kaupungin alueella. Lisäksi esitetään, että kaupunginhallitus nimeää valtakunnallisen projektin kaupungin yhteyshenkilöksi vuosille 2015-2017 työtoiminnan ohjaaja Arja Sallisen ja varahenkilöiksi työtoiminnan ohjaajat Ari Myyryläisen ja Kaija Väisäsen. Kaupungin oppisopimuksen linjauksia ja taloutta koordinoi kehityspäällikkö Merja Airas. Kaupungin oppisopimuksen prosessimalli on liitteenä. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 19 Kaupungin oppisopimuksen prosessimalli Liite 3 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn oppisopimustoiminnan kehittämiseksi työllisyyspoliittisena toimintana ja nimeää valtakunnallisen oppisopimusprojektin yhteyshenkilöiksi vuosille 2015-2017 työtoiminnan ohjaaja Arja Sallisen ja varahenkilöiksi työtoiminnan ohjaajat Ari Myyryläisen ja Kaija Väisäsen. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi Etelä-Savon Koulutus Oy/Pertti Karhunen ja Päivi Ylönen (sp. etunimi.sukunimi@esedu.fi), Arja Sallinen, Ari Myyryläinen, Kaija Väisänen, Pekka Patama (etunimi.sukunimi@mikkeli.fi) Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 8 Sivu 20 02.02.2015 36 § 300 / 000 / 2015 Kaupungin työpajatoiminta Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071), palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 794 2270), sp. etunimi.sukunimi@mikkeli.di Työpajatoiminnan kartoitus on tehty yhteistyössä työpajatoiminnoista vastaavien henkilöiden kanssa. Yleistä Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen toimialaan kuuluu osana työllisyyspalvelujen työpajatoiminnan kehittäminen. Osa työpajoista kuuluu nuorisolainsäädännön alle. Tuloja nuorisotyöstä saadaan vuosittain n. 140 000 euroa. Nuorisotyön alaista toimintaa on syytä jatkaa. Osa työpajoista hoitaa myös sosiaali- ja terveystoimen toimialueelle kuuluvia tehtäviä. Näistä ei ole laskutettu erikseen seudullista sosiaali- ja terveystoimea. Työpajatoimintaa on vuoden 2014 aikana yhteen sovitettu myös Mikkelin Toimintakeskus ry: n työpajatoiminnan kanssa kontekstina kehittämiskumppanuussopimus. Keskittämisellä haetaan yhteisiä toimintatapoja, synergiaa ja työllisyyden tehostamista sekä talouden hallintaa. Yhteistyön kehittäminen mm. nuorten työpajatoiminnan säilyttämiseksi osittain omana toimintanaan, takaa parhaan mahdollisuuden vastata mikkeliläisten nuorten tuen tarpeeseen. Vaikeuksia kokevien nuorten ryhmä on hyvin monimuotoinen ja monet eri tekijät kasvattavat syrjäytymisen ja työvoiman ulkopuolelle vetäytymisen riskiä. Nuorten auttaminen ei onnistu yhden mallin mukaan vaan tarvitaan räätälöityä ohjausta. Nuorten työpajat keskittyvät työtoiminnan lisäksi yksilölliseen valmennukseen ja pystyvät siten tarjoamaan vaihtoehdon erityisesti nuorille, jotka tarvitsevat tukea motivoituakseen oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Työpajoja ja henkilökuntaa on seuraavasti: Mikkeli Raviradantie 18 · vakinaista henkilökuntaa 5 · määräaikaisia 4, joista yksi oppisopimuspalvelussuhde ja yksi vakinainen sivistystoimen henkilö määräaikaisessa palvelussuhteessa, muut määräaikaiset ovat palkkatuella Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 21 Mikkeli Teknikontie · vakinaista henkilökuntaa 1 · määräaikaisia 1 Ristiina · vakinaista henkilökuntaa 1 · ei määräaikaisia Suomenniemi · vakinaista henkilökuntaa 1 · ei määräaikaisia Työpajojen toiminta ja tavoitteet: Mikkelin nuorten työpajan toiminta pohjautuu kaupungin strategiaan ja arvoihin. Kaupungin strategiassa korostetaan nuorten työllistymistä ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja yhteisössä. Työllisyys on keskeinen asia syrjäytymisen ehkäisyssä. Työllistymistä edistävät toimenpiteet ovat ratkaisevassa roolissa erityisesti niiden nuorten kannalta, jotka eivät työllisty suoraan koulutuksesta tai joiden koulutusura syystä tai toisesta katkeaa. Työpajat, joustavana valmennus-, toiminta, työ- ja oppimisympäristönä pyrkii erilaisilla tukitoimenpiteillä ohjaamaan nuoria koulutukseen, työharjoitteluun, kuntoutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Työpajojen valmennusmuotoja ovat työvalmennus, yksilövalmennus ja ryhmävalmennus. Mikkelin työpajojen henkilökunta on yhteisesti määrittänyt tärkeimmäksi tehtäväkseen nuorten kasvun ja kehityksen tukemisen turvallisessa ympäristössä. Työpaja tarjoaa nuorille mahdollisuuden ohjattuun, tuettuun työntekoon ja tekemällä oppimiseen. Nuorten työpajoilla pyrimme vahvistamaan nuoria onnistumisen kokemusten kautta ja löytämään yksilöllisiä etenemispolkuja monialaisessa yhteistyössä. Yhteistyötä työllisyyden hoitoon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä toimivien hankkeiden ja projektien sekä oppilaitosten (työpajajaksojen opinnollistaminen) kanssa on tärkeää, ja näitä pyritään tiivistämään ja kehittämään edelleen vuonna 2015. Tavoitteena on myös kehittää yhteistyötä mm. työtilausten osalta kaupungin muiden yksiköiden sekä alueen yritysten kanssa. Ristiinan APE, Avain parempaan elämään - pajatoiminta sekä Suomenniemen työkeskus tarjoavat pitkään työttömänä olleille henkilöille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia työkokeilumahdollisuuksia ja kuntouttavaa työtoimintaa edellä kuvatuilla menettelyillä. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 22 Lisäksi Suomenniemen työkeskuksessa toteutetaan erityisryhmän työtoimintaa. Työpajan asiakaskunta koostuu pääosin aikuisista yli 30 -vuotiaista henkilöistä. Työn avulla toteutettavan valmennuksen tavoitteena on edistää valmentautujan työkykyä ja elämänhallintaa, ylläpitää ammattitaitoa sekä selkiyttää valmentautujan suunnitelmia ja tavoitteita työelämään paluuseen. Pajan työmuotona on työvalmennus, työtehtävinä puu-, kangas- ja entisöintityöt. Yksilövalmennuksen osalta tehdään yhteistyötä Mikkelin työpajojen kanssa. Ristiinan ja Suomenniemen pajatoiminta on tärkeää Ristiinan ja Suomenniemen asiakaskuntaa palvelevaa työllisyydenhoitoon ja kuntalaisten hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Työpajojen asiakaskunta on seuraavaa: Mikkeli Asiakaskunta koostuu pääosin 17 – 29 - vuotiaista nuorista. Vuonna 2014 Mikkelin nuorten työpajoilla oli 129 asiakasta /279 valmennusjaksoa. Pääasiallisina sopimusmuotoina ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja oppilaitosten työssäoppimisjaksot sekä yksittäisinä sopimuksina yhdyskuntapalvelu ja vapaaehtoiset tutustumisjaksot Työpajojen asiakasmäärässä on edellisiin vuosiin verrattuna ollut jonkin verran kasvua. Kaikki nuoret eivät ole päässeet työpajatoimintaan. Vuoden 2015 alussa työpajalle pääsyä jonotti n. 20 nuorta. Osa tiloista on ollut remontissa ja keskeneräisiä, jolloin osa pajoista on ollut suljettuna. Osalla nuorista ovat olleet henkilökohtaiset syyt ja kyvyttömyys sopeutua muutostilanteeseen. Myös vuodelle 2014 ajoittuneet kaupungin yt-neuvottelut ovat vaikuttaneet palkkatukityöllistämiseen ja sitä kautta myös nuorten työpajojen toimintakapasiteettiin. Ristiina Vuonna 2014 pajalla oli 19 asiakasta / 50 valmennusjaksoa Pääasiallisena sopimusmuotona on kuntouttava työtoiminta. Suomenniemi Vuonna 2014 työkeskuksella oli 16 asiakasta, joista 4 kehitysvammaisten työtoiminnassa /26 valmennusjaksoa. Pääasiallisina sopimusmuotoina ovat kuntouttava työtoiminta sekä kehitysvammaisten työtoiminta. Yhteenveto Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut valmistelee vuoden 2015 aikana Ristiinan ja Suomenniemen työpajojen toiminnan uudelleen mm. kartoittamalla tilat. Ristiinan ja Suomenniemen työpajojen nykyiset tilat ovat käytössä huonokuntoisuuden ja työsuojelun vuoksi käytössä poikkeusluvalla syksyyn 2015 saakka (Avin tarkastus). Toiminnan Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 23 turvaamiseksi uusien tilojen kartoittaminen on aloitettu mm. Pellosniemen koulun käytöstä. Valmistelu toteutetaan yhteistyössä kaupungin sivistystoimen ja Tilakeskuksen kanssa. Valmistelun tarkoituksena on myös kustannussäästöt. Työpajatoiminta tukee kaupungin työllisyyttä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Työpajatoimintoja tulee kehittää tulevaisuudessa yhtenä sosiaalisena ja työllisyyspoliittisena toimintana. Yhtenä tärkeänä kumppanina ovat alueen eri oppilaitokset ja Mikkelin Toimintakeskus ry. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi ja hyväksytään yhteenvedossa mainitut tilakartoitus ja kehittäminen. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin yhteenvedossa mainitut tilakartoitus ja kehittäminen. Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 24 02.02.2015 37 § 307 / 000 / 2015 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välisen kehittämiskumppanuussopimuksen päivittäminen Valmistelijat Pekka Patama (p. 944 7942270) ja Merja Airas (044 794 2071), sp. etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välille tehtiin kehittämiskumppanuussopimus, mikä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.3.2014. Sopimus tukee Mikkelin kaupungille kohdistuvaa työmarkkinatuen kuntaosuuden laskua, jota ei saada laskemaan pelkillä kaupungin omilla toimenpiteillä. Toimintaa on nyt toteutettu 9 kk. Ja sopimuksen tavoitteet ovat täyttyneet sopimuksen mukaisesti. Sopimus on syytä kuitenkin päivittää vastaaman asiakaskunnan monimuotoisuutta siten, että työllistämiseen saadaan enemmän joustavuutta. Myös terminologiaa on täsmennetty. Sopimuksen sopimusrakennetta eikä tavoitteita ole muutettu. Päivitetty sopimus on liitteenä. Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa. Kehittämiskumppanuussopimus (päivitetty) Liite 4 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn sopimuksen ja valtuuttaa kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan tekemään sopimukseen tarkennuksia siltä osin kuin katsovat tarpeelliseksi ennen sopimuksen allekirjoitusta. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Armi Salo-Oksa ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Tiedoksi Pöytäkirja Mikkelin Toimintakeskus ry Listan asianro 9 Sivu 25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 10 Sivu 26 02.02.2015 38 § 299 / 000 / 2015 Palkkatukityöllistäminen Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071) ja palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 794 2270), sp. etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Kaupungin talousarviossa on varattu vuodelle 2015 palkkatukituloa 378 000 euroa ja kaupungin palkkamenoa 722 000 euroa ilman palkkasivukuluja. Kaupungin työllisyyden palkkamenovaraus suunnitellaan aina valtion työllistämistukeen suhteutettuna kaupungin talousarvioon vuosittain. Talousarvio on toteutettu vuoden 2014 tasossa. Te-toimiston johtajan Sirkka Rytkösen ilmoituksen mukaan karsimista palkkatukeen saattaa tulla. Tämä tulee vaikuttamaan palkkatuella kaupungille palkattavien (43 htv, n. 100 hlöä) määrään. Työllistämisen painopiste te-toimistolla tulee olemaan yritysten palkkatuki. Kaupungin palkkatukityöllistämisen määrärahan vertailu on kuvattu liitteessä. Palkkatukityöllistämisellä on tuettu useita vuosia kaupungin peruspalvelutuotantoa. Toiminta on ollut edullista kaupungille. Kaupungin edun mukaista on valvoa, että työllistettyjen sijoittaminen peruspalvelutuotantoon hyödyttää työllisyydenhoidon tavoitteita. Muussa tapauksessa osa tulisi toteuttaa kaupungin vakinaisena toimintona. Kokonaisuutena määräaikainen työntekijä maksaa saman verran kun vakinainen työntekijä. Vakinaistaminen ja osa-aikaisen henkilökunnan palvelussuhteet kokoaikaisena tulisi käsitellä talousarvioraamissa ja henkilöstösuunnitelmassa tuleville vuosille. Tehtävien poistuessa on mahdollisuus lakkauttaa vakinaiset palvelussuhteet ja irtisanoa henkilökuntaa. Työsopimuslain tulkinta on muuttunut vuonna 2014. Tämä tarkoittaa, että tehtäviä tulee tarjota kaikille niille kaupungin työntekijöille, jotka tekevät vajaata työaikaa. Henkilöstöpalvelujen laatima ohje on seuraava: ”Esimiehille TYÖN TARJOAMINEN OSA-AIKAISELLE TYÖNTEKIJÄLLE Mikkelin kaupungilla on erilaisissa osa-aikaisissa töissä 476 henkilöä. Jos henkilö on osa-aikatyössä omasta tahdostaan, ei tämä kysely aiheuta hänen kohdallaan mitään toimenpiteitä, mutta halukkuus jatkaa osa-aikatyössä tulee kuitenkin tarkistaa. Jotta voimme toteuttaa työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuuden, tulee meidän tarkistaa Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 27 kaikilta osa-aikasilta heidän halukkuutensa vastaanottaa kokoaikatyötä. Juridinen tausta: Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osaaikatyöntekijöille. Työsopimuslain (26.1.2001/55) 5§ Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Jokaisen esimiehen tulee tarkistaa oman yksikkönsä osa-aikaisilta heidän halukkuutensa kokoaikatyöhön. Yksikön esimiehen tulee ilmoittaa kokoaikaiseen työhön halukkaiden henkilöiden nimet viimeistään 20.11.2014 toimistosihteeri Pia Korkalle työllisyyspalveluihin. pia.korkka@mikkeli.fi. Tämän jälkeen he tulevat saamaan tiedon kaikista kaupungin avoimista kokoaikaisista työtehtävistä. Laki velvoittaa ilmoittamaan kaikki tehtävät kiinnostuneille, joten ilmoitettavia tehtäviä ei rajata kelpoisuusehdon mukaan. Työnantajan työn tarjoamisvelvollisuudesta johtuen henkilöstöpalvelut lähettää jokaiselle osa-aikatyötä tekevälle kyselyn sähköpostitse sekä kirjeenä niille, joille ei ole sähköpostia käytössä. Näin varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa. 10.11.2014 Henkilöstöpalvelut Kimmo Töttölä, henkilöstöjohtaja” Toiminta on voimassa. Palkkatuen käytön jakauma 2014: · pitkäaikaistyöttömät 44 % · nuoret (alle 30 v) 30 % · muut 26 % Palkkatuen määrärahan vertailu Liite 5 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 28 02.02.2015 39 § 302 / 000 / 2015 Työllisyydenhoidon hankkeet ja projektit Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071) ja palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 7942270), sp. etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Esr-hankkeiden uusi, kuuden vuoden ohjelmakausi alkoi vuoden 2015 alusta. Työllisyyspalvelut on hakenut kolmea projektia. MYRin (Maakunnan yhteistyöryhmän) odotetaan tekevän hankkeista myönteisen päätöksen, jonka jälkeen käynnistyvät seuraavat hankkeet viimeistään 1.3.2015: Aktiivisten välityömarkkinoiden kehittämishanke SALVOS - ympäristön, perinnerakentamisen ja luontokohteiden suunnittelu ja toteutus on työllistämiskohteena - kohderyhmänä pitkään työttömänä olleet - hankkeen kuntarahoitusosuus on 30 % kokonaiskuluista (yhteensä 93 279 euroa vuosina 2015-2016 ja vuoden 2015 osuus on 85 983 euroa). Maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämishanke LAUHA - tavoitteena on maahanmuuttajien Mikkeliin sijoittumisen helpottaminen ja työllistyminen - kohderyhmänä on Mikkeliin asettuvat maahanmuuttajat - yhteistyö Solmu-projektin kanssa - vahva yhteistyö kaupungin maahanmuuttotoimiston ja työllisyyspalvelujen kesken - Savonlinnan kaupunki hankekumppanina - hankkeen kuntarahoitusosuus on 30% kokonaiskuluista (yhteensä 92 813 euroa vuosille 2015-2016 ja vuoden 2015 osuus on 35 560 euroa). Haasteellisen palveluohjauksen kehittämishanke SARASTE - kohderyhmänä on päihdetaustaiset nuoret aikuiset - tavoitteena on yhteiskunnan osalliseksi ja työelämään saattaminen - palveluohjauksen kautta palvelujen oikea ajoitus ja resurssien kohdentaminen - hankkeen kuntarahoitusosuus on 30% (yhteensä 74 950 euroa vuosille 2015-2016 ja vuoden 2015 osuus on 31 284 euroa). Lisäksi Mikkelin kaupunki osallistuu Topiks pajayhteistyöhankkeeseen, jossa päätoteuttajana on Etelä-Savon ammattiopisto ja toisena osatoteuttajana Mikkelin toimintakeskus ry. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 29 Hankkeen omarahoitusosuus Mikkelin kaupungin osalta on 20 %, yhteensä 24 000 e v. 2015-2016 eli 12 000 e/vuosi. Hankkeen tavoitteena on varmistaa nuorten koulutusurien alkaminen ja sen lisäksi varmistaa myös tutkinnon saaneiden työuraan siirtyminen. Kohderyhmänä on erityisesti ne nuoret, joiden kohdalla tutkinnon saaminen uhkaa jäädä toteutumatta ilman huomiota ja puuttumista. Projektin kustannukset on huomioitu elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen nykyisessä raamissa. Projektien kustannukset on varattu elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talousarviossa vuodelle 2015. Kuntarahoitus on yhteensä kahdelle vuodelle 285 000 euroa. Projekteihin palkataan ESR rahoituksella yhteensä 17,5 henkilötyövuotta neljään eri hankkeeseen. Lisäksi työllisyyspalveluissa jatkuu työllisyyden kuntakokeilu vuoden 2015 loppuun. Kuntakokeilun keskeisimmät tavoitteet on löytää uusia keinoja pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen kunnan koordinoimana. Mikkelissä työllisyyden kuntakokeilu keskittyy valmennettujen työnhakijoiden yrityssektorille markkinoimiseen. Mikkelin kaupungin kuntakokeilu on huomioitu valtakunnallisesti. Se sai vuonna 2014 hyvästä toiminnasta 16 500 euron palkinnon elinkeino- ja työministeriöltä. Palkintoraha oli käytettävissä vuonna 2014-2015. Palkintoraha on käytetty työllisyydenhoitoon ja yritysyhteistyöhön. Näkyvin ilmenemismuoto kyseisestä yhteistyöstä on RekryOn tapahtuma. Kuntakokeilussa on henkilökuntaa 3. Heistä kaksi on kaupungin vakinaista henkilöä. Solmu-projekti Projekti toimii vuoden 2016 elokuulle. Projektissa on kaksi henkilöä, joista toinen kaupungin vakinainen henkilö. Solmu-projektin keskeisimmät toiminnot ovat: SOLMU palvelee uusia asukkaita kokonaisvaltaisesti kaikkiin työmahdollisuuksiin, asumiseen ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Kyse on pysyvän palvelukonseptin kehittämisestä ja käyttöönotosta tukemaan seudun elinvoimaa ja tulevaisuutta. Erilaisilla esiintymisillä ja ilmoituksilla pääkaupunkiseudun eri medioissa tuodaan esille ”hyvän elämän” rakennuspalikoita seudullamme. Kohderyhmänä ovat työssäkäyvät aikuiset. Muuttovoiton lisäksi tavoitteena on mm. tukea ja turvata alueen yritysten osaava työvoima myös tulevaisuudessa. Hankkeessa rakennetaan palvelukonsepti, jossa alueestamme kiinnostuneille räätälöidään ”avaimet käteen” paketti esim. koko perhettä ajatellen. Hankkeelle myönnettiin rahoitus Mikkelin seudun kehityshankerahastosta ja sitä koskeva päätös tehtiin seutuvaliokunnassa keväällä 2013. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 30 Yhteenveto Uudet hankkeet tukevat kaupungin työllisyyspoliittista linjausta. Kuntakokeilu ja Solmu ovat jalkautuneet ja jalkautuvat yrityksiin yhdessä ja erikseen. Yritysyhteistyötä on tehty myös henkilökohtaisilla käynneillä ja yrityksille on järjestetty yhteistilaisuuksia useita viime vuosina. Tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja niissä on ollut hyvin osallistujia eri yrityksistä. Yrityskontaktit on tehty kaupungin hankkeista ja projekteista. Kaupungissa toimivan te-toimiston työvoimaresurssi ei ole mahdollistanut jalkautumista. Uusia toimintatapoja on esitetty Solmu-projektista mm. etätyöhön. Kaupungin kiinteistöyhtiö Naistinki Oy:lle on esitetty erillisen huoneen tai tilan varaamista niille yrityksille, joiden henkilökunta tekee etätyötä ja ovat valmiita muuttamaan Mikkeliin. Yritykset eivät ole valmiita maksamaan koko kuukauden tilavuokraa 2-3 päivän etätyöstä. Esityksen tilan varaamisesta Naistinki Oy:lle on tehnyt hallintojohtaja. Asia valmistellaan vuoden 2015 aikana. Solmu-projekti toteuttaa mm. uusien kuntalaisten tilaisuuden 3.2.2015. Lisätietoja www.tyollisyysmikkeli.fi/rekryon-2015. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää · kaupunginhallitus hyväksyy aloitettavat hankkeet, lisäksi ne esitetään kaupungin kokonaishankkeiden yhteenvedossa toukokuussa 2015 · aloitettavien hankkeiden kustannukset on huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2015 elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin · rekrytoinnissa toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita tehtäväkierrosta ja uudelleen sijoituksesta, projekteja ei koske kaupungin täyttölupamenettely, tarvittaessa rekrytointi toteutetaan ulkoisena hakuna · projektien tavoitteet toteuttavat rahoittajan edellyttämien tavoitteiden lisäksi kaupungin työllisyystavoitteita · kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi edellä esitetyn nykyisten projektien toiminnoista ja hyväksyy kehittämistoimenpiteet Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen edellä olevan esityksen. Mikkelin kaupunki Päätös Pöytäkirja Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Listan asianro 11 Sivu 31 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 12 Sivu 32 02.02.2015 40 § 251 / 199 / 2015 Kaupungin kesätyöllistäminen 2015 Valmistelija kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071, merja.airas@ mikkeli.fi) Yleistä Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut hoitaa kaupungin kesätyöntekijöiden työllistämistä osana kaupungin työllisyyspolitiikkaa, nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä sekä kaupungin tavoitteita strategian mukaisesti. Samalla tarjotaan erilaisia näkökulmia ammatin valintamahdollisuuksiin. Kesätyöntekijät on yksi voimavara toteuttaa kaupungin palvelutuotantoa. Kesätyöntekijöille tulisi jäädä mahdollisimman myönteinen mielikuva ja käsitys kaupungista työnantajana ja -paikkana. Kohtelemme hyvin ja pidämme huolta kesätyöntekijöistämme. Vanhusväestön viriketoimintaan on varattu 12 kesätyöntekijän panos seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen. Nämä piristyspartiot kiertävät eri laitoksia ja toimintoja edellisen vuoden tapaan kesä-heinäkuun 2015 aikana. Ryhmät tekevät kerran viikossa kaupungin www-sivuille bloginsa kuvineen. Kannattaa seurata www.mikkeli.fi Piristyspartiot. Kesätyöhakemuksia kaupungille on tullut viime vuosina n. 1500-1800. Kesätyöllistämisen kustannukset vuodelle 2015 Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talousarviossa on varattu kesätyöllistämisen palkkamenoihin n. 398 000 euroa. Tällä summalla työllistetään lähes 340 kesätyöntekijää. Määrärahassa on huomioitu palkkasivukulut ja lomaraha. Palkkasivukulut ovat 15 % pienemmät, jos kesätyöntekijä on alle 18 vuotias. Tällöin ei mene palkkamenoperusteista eläkemaksua. Kustannussäästö mahdollistaa 6 kesätyöntekijää lisää, jos 100 kesätyöntekijää on alle 18-vuotias. Tätä ei ole huomioitu alla olevassa kiintiöjaossa. Kuuden kesätyöntekijän lisäys konkretisoidaan sosiaalitoimen tarpeisiin. Kesätyöhön kaupunki ei saa muualta tuloja vuonna 2015. Alustava kiintiöjako kustannuksineen vuodelle 2015 on seuraava ja siinä on huomioitu palkkasivukustannukset ja lomaraha täysimääräisenä: Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 33 Mikkelin kaupungin kesätyöntekijät 2015 Kiintiöjako ja palkkauskustannukset on laskettu yhden kuukauden palvelussuhteena peruskuukausi- työnjohdon kuukausi- Palkkakustanavustavat tehtävät palkkakust. teht.palkkakust. nukset yht. lkm yhteensä lkm yhteensä yhteensä Konsernipalvelut * hallintopalvelut * ruoka- ja puhtauspalvelut * ympäristöpalvelut Sivistystoimi 3 28 2 87 3060,35 30005,12 2040,23 94301,80 1 7 2 4 1368,33 9578,29 2736,66 5473,31 4428,67 39583,41 4776,89 98703,50 72 10 77156,02 10716,11 4 2 6841,64 2736,66 82629,33 13452,77 1 1020,122040, 23 3 4104,98 5125,10 86 15 118686,48 12859,34 5 2 8552,05 2736,66 124541,11 18810,83 (opastus- ja siistimistehtävät: keskusta, Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi) Kyläkoulut, ym. 3 3214,83 * sisältää kulttuuri-, nuorisoja liikuntatoimen sekä varhaiskasvatuksen (päivähoito) Sosiaali- ja terveystoimi Piristyspartiot (2 piristyspartiota vanhusten viriketoimintaan laitoksissa ym.) Tekninen toimi (sisältää mittausosaston ja maaseututoimen) YIT Kuntatekniikka Muut Yhteensä 307 3217,8342 29 395269,44 Aluejohtokunnat, keskusta ja kyläkoulut Osittain uutena toimintatapana on hahmoteltu City2020 ja Tuiketaajamat – projektien pohjalta aluejohtokuntien ja Mikke ry:n kanssa yhteistyötä. Aluejohtokunnilta ja Mikke ry:ltä pyydettiin 31.12.2014 mennessä lausunto esim. tori- ja satama-ym. alueen opastus- ja mm. siistimistehtäviin matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden palvelujen kehittämiseen. Aluejohtokunnat pitivät toimintaa erittäin hyvänä. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 34 Asiasta on informoitu aluejohtokuntia ja Mikke ry:tä tammikuussa 2015. Palvelussuhteet tehdään elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin. Kesätyöntekijät tekevät kahden viikon välein kesätyöstään yhteenvedon kuvineen. Kannattaa seurata www.mikkeli.fi . Lausuntopyyntö ja vastaukset ovat nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kyläkoulujen osalta toimitaan, kuten valtuustoaloitteen vastauksessa 19.1.2015 on todettu. Kaupungin kesätyöntekijöiden menettelytavat vuonna 2015 Kesätöiden hakuaika 16.2.-15.3.2015 Haku ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Mikkelin kaupungilla on haettavana lähes 340 kesätyöpaikkaa erilaisiin tehtäviin. Hakulomake löytyy www.mikkeli.fi Kaupungin kesätyöt. Kesätyöntekijöiden palvelussuhde ja kuukausipalkka Kesätyöntekijöiden palvelussuhde on yhden kuukauden mittainen. Kuukausipalkka on yleistyöajassa 874 e ja toimistotyöajassa 832 e. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus määrittelee kesätyöntekijän vähimmäispalkan 50 % asianomaisesta työstä maksettavasta peruspalkasta. Tämä on huomioitu em. palkkatasojen määrittelyssä keskiarvona. Työnjohdon avustavissa tehtävissä kuukausipalkka on 1116 e. Ketä palkataan Määrärahalla palkataan 15-22 -vuotiaita Mikkelissä asuvia tai Mikkelistä kotoisin olevia koululaisia ja opiskelijoita (peruskoululaisia, lukiolaisia ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoita) sekä 18-25 -vuotiaita ammattikorkeakoululaisia kiintiölaskelman mukaisesti. Kesätyöntekijät palkataan suoraan ilman työvoimatoimiston työhön osoitusta. Työvoimatoimistoon ilmoitetaan kaupungin kesätöiden työpaikat ja yhteyshenkilöt. Rekrytointijärjestelmät Rekrytointi tehdään nykyisin voimassa olevalla LotusNotesilla. Työsopimukset tehdään Populus-palkkajärjestelmään. YIT Kuntatekniikka Oy:lle mahdollistetaan kaupungin nettihaun käyttö siten, että yhtiö käyttää kaupungin ao. järjestelmää rekrytoinnissa (katselu- mutta ei käyttöoikeutta). YIT:n kesätyöntekijöiden työsopimukset tehdään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa. Tunnistekortti Kaikille kesätyöntekijöille tehdään tunnistekortti ilman kuvaa ja veronumeroa. Tunnistekortin organisoinnin toteuttaa kaupungin työpajat edellisvuoden tapaan. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 35 Työtodistus Kaikille kesätyöntekijöille annetaan työtodistus. Se tehdään ao. toimialueilla. Työtodistuksen malli löytyy W-alueelta, yleisiä ohjeita, kesätyö 2015. Tiedotus Työllisyyspalvelumme järjestää eri toimijoiden kanssa RekryOn tilaisuuden 2.-6.2.2015, jossa perjantai 6.2.2014 klo 10.00-13.00 on suunnattu kesätyölle. Tapahtuma järjestetään Mikkelin kaupungin torilla (teltta). Tervetuloa mukaan. Yhteyshenkilö Mira Myyryläinen 040 129 4272 (sp. mira.myyrylainen@mikkeli.fi). Lisätietoja www.tyollisyysmikkeli.fi/rekryon-2015. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut tiedottaa tulosyksiköitä kesätyönmenettelytavoista ja valmistelee hakumenettelyn www-sivuille yhteistyössä kaupungin tietohallinnon ja viestintäyksikön kanssa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Perusohjeet löytyvät w-alueelta, yleisiä ohjeita, kesätyö 2015. Kesätyöstä päivitetty perehdyttämisopas on nähtävänä kokouksessa Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy edellä olevan esityksen kesätyöllistämisen toteuttamiseksi vuonna 2015. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi elinvoima- ja kilpailukykypalvelut hoitaa tiedottamisen Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 13 Sivu 36 02.02.2015 41 § 266 / 040 / 2015 Työllisyydenhoidon talousarvio ja käyttösuunnitelmarakenne vuodelle 2015 Valmistelija: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071), etunimi.sukunimi (at) mikkeli.fi Työllisyydenhoidon talousarvion mukaisen käyttösuunnitelman hyväksyminen on kaupunginhallituksen toimivaltaa. Työllisyydenhoidon kustannuspaikkojen laskujen hyväksyjät määritellään talouspalvelujen ohjeiden mukaisesti. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talousarviossa ja sen pohjalta laaditussa työllisyydenhoidon käyttösuunnitelmassa on ne keskeiset luvut, jotka tukevat työllisyydenhoidon toimintaa ja oikeuttavat erilaisiin määrärahasiirtoihin elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen vuoden 2015 raamissa. Käyttösuunnitelma Työllisyydenhoitoon on varattu vuoden 2015 talousarvioon seuraavat kustannuspaikat määrärahoineen ja lukuineen. Kustannuspaikka nettokustannus Palkkatukityöllistetyt 140214101 Kesätyöntekijät (koululaiset) 140214102 722 000 Oppisopimus 140214103 Muu työllistäminen 140214104 354 000 Työpajat Raviradantie, Teknikontie 140214115 Ristiina 140214117 Suomenniemi 140214116 398 000 983 000 tavoite palkkatukityöllistäminen n. 90 hlöä/vuosi. n. 43 htv (vuosityöaika) kesätyöpaikkoja n. 340 hlöä/v n. 28 htv (vuosityöaika) oppisopimuspaikkoja kaupungille 18-20/vuosi n. 14 htv (vuosityöaika) kehittämiskumppanuussopimus yhdistysten avustaminen yht. 320 hlön työllistäminen/vuosi 58 000 nuorisotyöpaja, digitaalista kaupunkia tukevat työpajat, n. 120 hlöä/vuosi kuntouttava työtoiminta n. 15 hlöä/vuosi 64 000 kuntouttava työtoiminta n. 10 hlöä/vuosi 505 000 lisäksi soten asiakkaita n. 5 hlöä/vuosi Talousarvion määrärahasta on jätetty kaupunginhallituksen 12.1.2015 päätöksellä kohdistamatta 19 000 euroa (muu työllistäminen). Se käytetään tarvittaessa talousarviovuoden aikana tapahtuviin ennakoimattomiin Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 37 työllisyydenhoidon muutoksiin, jotka edellyttävät kaupungilta työllisyys- ja taloustilanteen ennakointia. Päätöksen käytöstä tekee elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen hallinnollisena esimiehenä toimiva kehityspäällikkö. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 38 02.02.2015 42 § 304 / 000 / 2015 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja sen uudistus Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071) ja palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 794 2270, sähköposti: etunimi.sukunim@mikkeli.fi Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut seuraa kuukausittain liitteessä olevien kaupunkien maksamaa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea. Kuvausluku on laskettu kunkin kaupungin kuntaosuusmaksu Kelalle jaettuna kunkin kuukauden ao. kaupungin ennakkoväkiluvulla. Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea on maksettu seuraavilla periaatteilla: • pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli Kelan kanssa • 50 prosenttia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille, jotka ovat saaneet 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella • työmarkkinatuen laskennallinen kuntaosuus on ollut noin 350 euroa kuukaudessa. Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun • työtön on TE-viranomaisten päätöksellä tapahtuvassa työllistymistä edistävässä toimenpiteessä • työllistymisen ajan ja/tai työssäoloehdon (6kk) täyttyessä • asiakkaan menetettyä oikeutensa työmarkkinatukeen (huom. tällöin maksettavasta toimeentulotuen perusosasta valtio korvaa puolet) Työmarkkinatuen uudistuksen vaikutus Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta on muutettu. Työmarkkinatuen kuntaosuus määräytyy seuraavasti: · kunnan rahoitusosuus 300-499 päivää työmarkkinatukea saaneista on 50 % · 1000 päivää ja yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta nousee 50 %:sta 70%:iin. Mikkelin työmarkkinatuen kuntaosuuteen uudistus tarkoittaa n. 1,5 miljoonan euron lisäyksen kaupungin menoihin nykyisellä työttömyyden rakenteella. Kuntien kannalta tilannetta hankaloittaa myös se, että 300-499 päivää työttömänä olleiden kohdalla palkkatuen määrää ei myönnetä Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 39 korkeimmalla tasolla, vaan korkein mahdollinen tuki on 40 %. Toinen epävarmuustekijä on käytettävissä olevan valtion palkkatuen määrä yleensä. Yhteenveto Yleinen taloustilanne vaikuttaa työttömyysprosentteihin ja tätä kautta myös maksettavaan työmarkkinatuen osuuteen. Liitteestä voidaan päätellä jonkinasteisia toimenpiteitä ao. kaupungeissa. Mikkelin kaupungin toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Kokonaisuutena Mikkelin kaupungin tilanne ei siis ole huono. Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun alentamisen haaste on asiakasaines. Innolink Research Oy:n tekemän selvityksen mukaan Mikkelin pitkäaikaistyöttömistä n. 49 % on työelämään saatettavissa. Noin 24 % voidaan ohjata työtoimintaan ja ajoittain työllistää tuetusti. Noin 27 % on tilanteessa, jossa työtoimintaan ohjaaminenkin on vaikeaa ja tarve olisi lähinnä sosiaalista kuntoutusta ja toimintakyvyn ylläpitoa tuottavat palvelut. Osa pitkäaikaistyöttömistä on tarkoituksenmukaista ohjata eläköitymisprosessiin (kestää n. 1-3 vuotta) ja osa siirtää toimeentulotuelle. Toimeentulotuelle siirtäminen on tarkoituksenmukaista, jos työllistäminen ei ole ilman mittavia toimenpiteitä mahdollista. Kaupungin taloushallinnan osalta yli 1000 päivää työttömänä olevien osalta työllistämistoimenpiteet ovat 20 % kalliimpia, kun toimeentulotuella. Kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan toistaiseksi seudullisesta sosiaali- ja terveystoimesta. Kuntaosuuden maksu tulee huomioida ns. soteuudistuksessa. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että tuleviin valmisteluryhmiin, joissa käsitellään kaupungin työllisyydenhoitoa ja nykyisen elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talous- ja palvelussuhdeasioita, esitetään nimettäväksi Pekka Patama ja Merja Airas. Työmarkkintuen kuntavertailut Liite 6 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi edellä olevan ja päättää, että erilaisiin valmisteluryhmiin elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esityksen mukaisesti nimetään Pekka Patama ja Merja Airas yhdessä tai erikseen tilanteen niin vaatiessa. Päätös Kaupunginhallitus: Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 40 Merkittiin tiedoksi. Kaupunginhallitus nimesi Pekka Pataman ja Merja Airaksen erilaisiin valmisteluryhmiin esityksen mukaisesti. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus 43 § Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 41 02.02.2015 305 / 000 / 2015 Työvoiman palvelukeskus Reitti ja TYP-lain vaikutus kaupungin työllisyyden hoitoon, talouteen ja toimintoihin Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071) ja palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 7942270), sp. etunimi.suksunimi@mikkeli.fi Nykytilanteen kuvaus Työvoiman palvelukeskus Reitissä on vuodesta 2006 saakka toiminut 5 TE-toimiston viranhaltijaa ja 5 Mikkelin kaupungin työntekijää. Toiminta on seudullista, joten kaupungin kustannusosuuteen ovat osallistuneet myös Mikkelin ympäryskunnat (Hirvensalmi Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa). Toiminta yhteistyökuntien osalta on ja on ollut rakentavaa ja tuloksellista. Työvoiman palvelukeskuksen rooli on ollut merkittävä selvittämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistymisedellytyksiä. Merkitys on edelleen kasvanut vuonna 2014 tehdyn työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuussopimuksen myötä, jolloin asiakasohjaus sopimuksen mahdollistamiin työllistymis- ja työtoimintapaikkoihin on ollut käytännössä Työvoiman palvelukeskuksen vastuulla. Työvoiman palvelukeskuksessa on tehty vuosille 2014-2015 määräaikaisia virkajärjestelyjä. Viranomaispäätösten mahdollistamiseksi kolme vakinaista palveluohjaajaa on 20 %:n työajalla määräaikaisessa virkasuhteessa seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen. Kustannukset ja työnjohto ovat elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin. Määräaikaiset virkasuhteet päättyvät vuoden 2015 lopussa. Laki monialaisesta yhteispalvelusta astui voimaan 1.1.2015 ( laki monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014). Laissa säädetään aikaisempien työvoiman palvelukeskusten asiakaskriteerit ja vastuualue. Lain myötä on säädetty myös valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Asetuksessa säädetään kyseisen yhteispalvelun järjestäytyminen, johtoryhmän asettaminen ja kyseistä toimintaa johtavan henkilön vastuutehtävät. Vuosi 2015 on ns. siirtymäaikaa. Valmistelu Työvoiman palvelukeskus Reitin johtoryhmän kokouksessa 19.12.2014 käsiteltiin mm. seuraavaa: · nykyinen Typ:n yhteistoimintasopimus vuodelle 2015 tehdään Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 42 nykyisellä pohjalla ja tähän antavat lausunnot sopimuskunnat · monialaisen yhteistoiminnan järjestäminen säädetyn lain mukaan edellyttää uutta sopimusta, jossa määritellään tarkemmin paikalliset yhteistyökäytännöt lain mukaisesti · 17.2.2015 järjestetään tilaisuus uuden lain käytännöistä, tilaisuuteen osallistuu kaupungilta palvelupäällikkö ja hallintojohtaja · tämän jälkeen Etelä-Savon TE-toimisto kutsuu kuntien ja Kelan edustajat neuvotteluihin, joissa päätetään johtoryhmien (työllistymistä edistävien yhteispalvelujen) määrä maakunnassa). Neuvotteluissa on tärkeää turvata edellytykset toteuttaa virkavastuulla tapahtuvaa asiakasohjausta niihin työllistämispaikkoihin, joita kaupunki resurssoi. Typ-laki asettaa työllisyydenhoitoa entistä enemmän kunnille. Työvoiman palvelukeskuksia Etelä-Savon alueella on Mikkelissä ja Savonlinnassa. Tapaamisessa 19.1.2015 Savonlinnan ja Pieksämäen kaupungin edustajien kanssa päädyttiin esittämään omaa monialaista yhteispalvelua jokaiselle seudulle. Käytännössä se tarkoittaisi uutta yhteispalvelua myös Pieksämäelle. Perusteluina: - Etelä-Savon kuntarakenne, useita pieniä kuntia - Etelä-Savon elinkeinorakenne, vähän suuria työllistäjiä, paljon pieniä yrityksiä - Etelä-Savon työllisyystilanne on heikompi valtakunnallisesti - Mikkelin eikä Savonlinnan kaupungin työvoiman palvelukeskukset pysty hoitamaan koko aluetta nykyisellä työvoimaresurssilla. - Pitkäaikaistyöttömyys on paikallista ja sillä on suora yhteys kuntien kuntien omaan elinkeinojen kehittämiseen. Työllisyydenhoidon maksaa pääosin kukin kunta erilaisine palveluineen. Työmarkkinatuen maksuosuus muuttui 1.1.2015 lukien kunnilla osittain 50 %:sta 70 %:iin. Myös asiakaskunta lisääntynee lähes kaksinkertaiseksi 300-päiväisten tullessa työmarkkinatuen maksuosuuden piiriin. Kaupungin työllisyyden hoitoon on varattu määrärahat elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan seudullisesti sosiaali- ja terveystoimesta. Tähän on ollut perusteluna mm. tilastointi. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää typ-lain perusteella seuraavaa: · Mikkelin seudulle perustetaan oma työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu, joka jatkaa työvoiman palvelukeskukselle osoitetun vastuun kantamista. · Mikkelin seudun työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa siten, että se Mikkelin kaupunki Pöytäkirja · · · · · · · · Listan asianro 15 Sivu 43 toteuttaa optimaalisesti kuntien resursoimaa työllisyydenhoitoa niiden yhteistyökumppanien kanssa kaupungin ja TE-toimiston voimassa olevaa yhteistyösopimusta palvelukeskuksista jatketaan vuodelle 2015 nykyisillä ehdoilla yhteispalvelun toimintaa ja työvoimaresurssia vahvistetaan v. 2015-2016 kolmella hankkeella (päihde-, maahanmuuttaja- ja ympäristö), ympäristöhanke on yhteinen Savonlinnan kaupungin kanssa kaupungin työllistämisen palvelukeskuksen johto- ja viranomaispäätösvalta toteutetaan kaupungin toimintona ja johdolla 1.1.2016 lukien uusi toimintamalli valmistellaan vuoden 2015 aikana siten, että lain ehdot toteutetaan ja kaikki työllisyydenhoidon toiminnot ja sopimukset valmistellaan lain siirtymäkauden aikana yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon tukemiseksi ja resurssien kohdentamiseksi kaupunki suhtautuu myönteisesti siihen, että Etelä-Savossa jokaiselle seudulle perustetaan oma työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu 17.2.2015 järjestettävään tilaisuuteen uuden lain käytännöistä, osallistuu kaupungilta palvelupäällikkö ja hallintojohtaja lain edellyttämiin valmisteluihin osallistuvat palvelupäällikkö Pekka Patama ja kehityspäällikkö Merja Airas kaupunginhallituksen päätöksestä informoidaan myös Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkeja. Nykyinen yhteistyösopimus kaupungin työllistämisen palvelukeskuksen Reitin ja te-toimiston kanssa on nähtävillä kokouksessa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen esityksen. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi te-toimisto, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunginhallitukset Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus 44 § Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 44 02.02.2015 309 / 000 / 2015 Konserniohje Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044-794 2050, konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh. 044-794 2032 ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh. 044-794 2030 Omistajapolitiikka muodostuu omistajastrategian valinnasta ja omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön perustuvasta konserniohjauksesta. Mikkelin kaupunki laatii kevään 2015 aikana omistajapolitiikkansa ja sen osana on nyt päivitetty konserniohje. Mikkelin kaupunki on siirtänyt osan palvelutuotantoaan yhteisöille, jotka kaupunki omistaa kokonaan itse tai yhdessä muiden tahojen kanssa. Yhteisöt toimivat pääasiassa joko osakeyhtiönä tai kuntayhtyminä. Tämän lisäksi kaupungilla on omistusta alueen kehittämisen ja elinkeinostrategian kannalta merkittävissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä. Kaupungin omistamisen lähtökohtana on aina kaupungin kehittämistavoitteet ja palvelustrategia. Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti. Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus sekä määritellään, miten konsernin tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty kaupungin toimesta. Uudistetulla konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisen, kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeen ennakkolupamenettelyä on kirkastettu. Ne konserniyhtiöiden ratkaisut, joilla on olennaista vaikutusta koko konsernin taloudelliseen tilaan tai muutoin esim. riskeihin , valmistelee konserniohjausryhmä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen konsernijaoksen päätettäviksi. Kuntalain (17.3.1995/365) 13 §:n mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä tavoitteista, konserniohjausken periaatteista sekä kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista. Valtuusto hyväksyy myös yleensä konserniohjeet, vaikka asiasta ei olekaan kuntalaissa säädetty. Mikkelin kaupungin valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen 10.12.2007 § 148. Kaupunginhallitus on lisäksi (22.6.2009 §334) nimennyt kullekin yhtiölle johtoryhmästä valvonta- ja seurantavastuuhenkilöt, joka on pääsääntöisesti ollut asianomaisen Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 45 toimialan vastaava toimialajohtaja kaupungin puolelta, kaupunginjohtaja tai talousjohtaja. Nyt päivitettyyn konserniohjeeseen on tehty tarkennuksia, joilla on kirkastettu koko kuntakonsernin kanalta talouden ja riskien hallinnan . Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon, tilintarkastajien ja omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa 1) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen 2) merkittävä tai poikkeuksellinen investointi 3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4) osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen 5) liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely, mukaan lukien merkittävät kiinteän omaisuuden järjestelyt 6) lainanotto tai vakuuden antaminen 7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset tulospalkkiojärjestelmässä 12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti vaikuttava tapahtuma 13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset Ennakkoluvan käsittelee ja luvan myöntää kaupunginhallituksen jaosto. Hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 46 muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen tai osakkuusyhteisöjen johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Käyttäessään omistajaohjausta kaupunki ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei käytetä siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Merkittävimpiä tytäryhteisöjä on kuultu konserniohjeluonnoksen johdosta. Tytäryhteisöjen kommentit esitellään kokouksessa. Valtuuston hyväksymisen jälkeen konserniohje lähetetään käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi yhteisöjen hallituksille tai vastaaville toimielimille. Tultuaan hyväksytyksi konserniohje sitoo yhteisöjä. Konserniohje Liite 7 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 17 Sivu 47 02.02.2015 45 § 290 / 002 / 2015 Kuntakysely sote-uudistuksesta 2014 Valmistelijat sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, puh. 044 794 4200 ja hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031 Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä keskeisistä asioista, jotka ovat sote-lakiluonnoksesta 16.10.2014 annetun lausuntokierroksen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Kuntakysely on saapunut Mikkelin kaupungille 23.1.2015. Kyselyssä keskitytään sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen rahoitusmalliin ja esityksen taloudellisiin vaikutuksiin sekä sote-alueen kuntayhtymien ja tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien hallinto- ja päätöksentekomallien toimivuuteen erityisesti kuntien omistajaohjauksen ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kuultaessa Kuntaliittoa asiantuntijana soteuudistuksen eduskuntakäsittelyn aikana. Kuntaliitto tulee myös toimittamaan kyselyn tuloksista eduskunnalle yhteenvedon. Kyselyn tuloksista tiedotetaan ja ne julkaistaan Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kunnat.net/sotekysely. Yksittäisten kuntien vastauksia ei julkisteta. Kuntakysely Liite 8 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon Suomen Kuntaliitolle kuntakyselyyn sote-uudistuksesta. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana - Seija Kuikka esitti Markku Turkian kannattamana, että kysymykseen 3 muutetaan vastaukseksi 4. Puheenjohtaja totesi, että Seija Kuikka on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kuikan esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 48 hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä (Sari Teittinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Olli Nepponen, Outi Kauria ja Anne Korhola), kahdeksan ei-ääntä (Jaakko Väänänen, Petri Pekonen, Seija Kuikka, Arto Seppälä, Markku Turkia, Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen, Veli Liikanen) ja yksi tyhjä (Kati Kähkönen). Puheenjohtaja totesi, että Seija Kuikan esitys on hyväksytty vastaukseksi. - Arto Seppälä esitti Petri Pekosen kannattamana, että kysymykseen 4a) muutetaan vastaukseksi 3. Puheenjohtaja totesi, että Arto Seppälä on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Seppälän esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kahdeksan jaa-ääntä (Sari Teittinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Olli Nepponen, Outi Kauria, Kati Kähkönen, Veli Liikanen ja Anne Korhola), seitsemän ei-ääntä ( Jaakko Väänänen, Petri Pekonen, Seija Kuikka, Arto Seppälä, Markku Turkia, Hannu Kilkki ja Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on hyväksytty vastaukseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi lausunnon Seija Kuikan esittämin muutoksin. Tiedoksi Kuntaliitto Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.02.2015 Tekninen lautakunta 46 § 27.01.2015 Listan asianro 18 Sivu 49 8 8§ 200 / 641 / 2015 Asuntomessutonttien hinnoittelu Tekninen lautakunta 27.1.2015 / 8 § Valmistelijat: kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa p. 044 794 2530 ja projektikoordinaattori Heikki Manninen p. 044 794 5235 Mikkelin kaupunki järjestää vuoden 2017 Asuntomessut Kirkonvarkauden alueella, Saimaan rannalla. Messujen onnistumisen ja koko laajemman asuinalueen imagon rakentamisessa yksi merkittävä osatekijä on näyttelytalojen rakentajat. Asuntomessurakentajaksi sitoutuminen edellyttää keskivertoa vahvempaa mm. aikatauluihin ja markkinointiin sitoutumista. Tonttitarjonnan ja – hinnoittelun tulee olla rakentajia houkuttelevaa. Kirkonvarkauden alue on maastollisesti monipuolista ja maisemallisesti arvokasta. Messuille rakennettavaksi tulevien tonttien hinnoittelussa tulee huomioida asuntomessujen järjestämisen merkitys ja alueen muu houkuttelevuus. Kaupunginvaltuusto on 11.11.2013 § 132 päättänyt tonttien yleiset myynti- ja vuokrausperusteet Mikkelissä vuosina 2014-2016. Tämän vyöhykehinnoittelun mukaan Kirkonvarkauden alue kuuluu II-vyöhykkeeseen. Hinnoittelu ei ota huomioon alueiden erityisolosuhteita tai niiden merkittävyyttä Mikkelin kaupungin strategian kannalta. Kaupunki on hankkinut arvion tonttien hinnoista syksyllä 2014. Arvio on liitteenä ohessa sähköisesti luettavana Arvion mukaan tonttien hinnat poikkeaisivat merkittävästi vyöhykehinnoittelusta. Vyöhykehinnoittelu ei huomioi tontin arvossa nostavana tekijänä esim. Saimaan läheisyyttä. Normivyöhykehinnoittelu ei sovellu Kirkonvarkauden alueelle sen maisemallisten arvojen, monipuolisten rakennusolosuhteiden ja asuntomessutapahtuman johdosta. Tonttihinnoittelussa tulee ottaa huomioon alueella järjestettävät asuntomessut, tonttien arvo vapailla markkinoilla sekä kaupungin tavoite suunnata asuinrakentamista Saimaan rannoille. Asuinrakennusten (A) korttelialueen tonttien koot vaihtelevat välillä 914 - 4189 m2 ja vastaavasti tonttien hinnat vaihtelevat välillä 10 010 – 210 000 euroa. Halvin tontti on kooltaan 1010 m2 ja sen rakennusoikeus on 250 k-m2. Kallein tontti on kooltaan 3530 m2 ja sen rakennusoikeus on 700 k-m2. Asuinpientalojen (AP) Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 50 korttelialueen rakennusoikeusneliömetri maksaa 50 euroa. Poikkeuksena tähän on Antellinrannan eteläpuolella sijaitseva A-1 tontti jonka hinta on 100 euroa/rakennusoikeusneliömetri. Tontit voi joko vuokrata tai ostaa lukuun ottamatta korttelien 13, 16, 17 ja 18 tontit, jotka on ostettava. Asuntomessuille rakennettavat tontit valitaan tarkemmin Osuuskunta Suomen Asuntomessut kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Muiden kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen. Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueelle Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: - Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua - muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen huomioiden asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä läheisyydessä - kaupungingeodeetti oikeutetaan päättämään Kirkonvarkauden tonttien muista myynti- tai vuokrausehdoista kaupunginvaltuuston 11.11.2013 vahvistamat yleiset tontinluovutusperusteet huomioon ottaen. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. _________________________ Kaupunginhallitus 2.2.2015 Arvioraportti tonttien hinnoista on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus 2.2.2015 § 46. Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueella Liite 9 Arvioraportti Kirkonvarkaus Liite 10 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että - Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 51 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen huomioiden asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä läheisyydessä Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin päättämään Kirkonvarkauden tonttien muista myynti- tai vuokrausehdoista kaupunginvaltuuston 11.11.2013 vahvistamat yleiset tontinluovutusperusteet huomioon ottaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.02.2015 Tekninen lautakunta 47 § 27.01.2015 Listan asianro 19 Sivu 52 9 9§ 219 / 663 / 2015 Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli Tekninen lautakunta 27.1.2015 / 9 § Valmistelija liikennesuunnittelija Ulla Vanhakartano p. 044 794 5722 Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut maantielain mukaisen yleissuunnitelman ”Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli”. Pohjois-Savon ELY-keskus pyytää Mikkelin kaupungin lausuntoa yleissuunnitelmasta. Kuparonvirran lossi liikennöi osana yhdystietä 15147. Kuparonvirran kohdalla maantie risteää Puumala-Mikkeli hyötyliikenteen matalaväylän kanssa, jonka syvyys kohdealueella on noin 2,4 metriä. Hankkeen tavoitteena on suunnittelukohteena olevan tieosan parantaminen korvaamalla nykyinen lossiyhteys toteuttamiskelpoisella ja teknistaloudellisella siltaratkaisulla, joka sopeutuu hyvin ympäristöön. Yleissuunnitelmassa on esitetty selvitys maantien tarpeellisuudesta ja tutkituista vaihtoehdoista, tien liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, tien likimääräinen sijainti sekä tien arvioidut vaikutukset, kuten vaikutukset tie- ja liikenneoloihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Suunnitelmassa esitetään myös mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä alustava kustannusarvio. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä lossipaikalle on selvitetty useita korkean, kiinteän sillan vaihtoehtoja, jotka sijoittuivat lossipaikan pohjois- sekä eteläpuolelle. Näiden lisäksi on selvitetty yhtenä vaihtoehtona myös avattavaa siltavaihtoehtoa. Vaihtoehtovertailun ja sidosryhmien kannanottojen perusteella Kuparonvirran lossi esitetään korvattavaksi ratkaisulla, jossa maantie 15147 linjataan lossin pohjoispuolelle ja laivaväylän kohdalle rakennetaan teräsbetonikantinen liittopalkkisilta (VE 2), jonka kokonaispituus on 288 m, hyötyleveys 7,5 m ja alikulkukorkeus 12,5 m. Vesiliikenteen alikulkukorkeus ei aiheuta lisää rajoitteita laivasekä huviveneliikenteelle nykytilanteeseen verrattuna. Siltaa varten nykyistä maantien linjausta siirretään ja uutta maantietä Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 19 Sivu 53 rakennetaan kaikkiaan noin 0,5 kilometriä. Käytöstä pois jäävä maantieosuus itärannalla jää tarvittavalta osuudelta yksityistieksi. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 5,8 M€, josta sillan rakentamiskustannusten osuus on 5,2 M€. ELY-keskus pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakuntakaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava, ja onko kaava yhdenmukainen yleissuunnitelman kanssa. Lausunnossa tulee ilmetä maantiealueen ulkopuolisia alueita kuten suoja-aluetta (maantielaki 4. luku, 44 §) koskevat maankäyttörajoitukset. Kaupunki on pitänyt yleissuunnitelman yleisesti nähtävänä 14.1.2010 – 15.2.2010, nähtävilläolotodistus on liitteenä. Suunnitelmasta ei ole jätetty muistutuksia. Kaupunkiympäristön lausunto: Suunnittelualue kuuluu Luonterin rantayleiskaava-alueeseen. Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Rantayleiskaavassa maantien läheisyydessä olevat alueet on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueiksi. Lossin välittömään läheisyyteen ei ole esitetty uusia rakennuspaikkoja. Lossin länsipuolelle on osoitettu loma-asuntojen ja matkailupalvelujen alue, joka rajoittuu maantielle asti. Maantien suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskilinjasta, suoja-alueelle ei ole osoitettu rakennuspaikkoja. Kuparonvirran kautta on osoitettu laivaväylä. Kuparonvirran molemmille puolille on osoitettu veneranta-alueet, uimaranta-alue sekä maakuntakaavassa itärannalle uiton lastausalue. Uusi tielinjaus siltaratkaisuineen noudattaa Luonterin rantaosayleiskaavan ja Etelä-Savon maakuntakaavan periaatteita. Mikkelin kaupunki yhtyy yleissuunnitelmassa esitettyihin näkemyksiin pitäen hanketta kannattavana ja alueen kehitystä tukevana ratkaisuna. Kaupungilla ei ole alueella muita suunnitelmia, jotka olisivat esteenä hankkeen etenemiselle. Yleissuunnitelmaraportti on nähtävillä kokouksessa. Liitteet: Nähtävilläolotodistus Yleiskartta Kaavaotteet Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 19 Sivu 54 Nähtävilläolotodistus, Yleiskartta Kuparonvirta, Luonterin osayleiskaava kartta, Maakuntakaavaote Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa tiesuunnitelmasta oheisen lausunnon Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. _____________________ Kaupunginhallitus 2.2.2015 Nähtävilläolotodistus Liite 11 Yleiskartta Kuparonvirta Liite 12 Luonterin osayleiskaava kartta Liite 13 Maakuntakaavaote Liite 14 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa tiesuunnitelmasta oheisen kaupunkiympäristön laatiman lausunnon Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskus Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 20 Sivu 55 02.02.2015 48 § 246 / 013 / 2015 Kaupunginhallituksen jaoston jäsenten valinta Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 10 §:n (kaupunginhallituksen jaostot) mukaan kaupunginvaltuusto voi kaupunginhallituksen esityksestä asettaa kaupunginhallitukselle jaostoja. Asettaessaan jaoston kaupunginvaltuusto samalla määrää jaoston jäsenten määrän, tehtävät ja ratkaisuvallan. Kaupunginhallitus valitsee jaostoon jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus määrää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 3.12.2012 § 31 kohdalla asettanut kaupunginhallitukselle kehittämis- ja konsernijaoston ja määritellyt sen tehtävät. Jaostossa on viisi (5) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet kaupunginhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Jaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen jaoston kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Seija Kuikka, PJ 2. Heikki Nykänen 3. Arto Seppälä, 1. varapj. 4. Raine Lehkonen 5. Olli Nepponen, 2. varapj. Varajäsenet: 1. Outi Kauria 2. Jaakko Väänänen 3. Hannu Kilkki 4. Jaana Vartiainen 5. Juha Vuori Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee jaostoon viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kaupunginhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta ja määrää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 20 Sivu 56 Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti kokouksessa. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus valitsi jaostoon jäsenet ja varajäsenet seuraavasti: Varsinaiset jäsenet: 1. Seija Kuikka, PJ 2. Petri Pekonen 3. Arto Seppälä, 1. varapj. 4. Raine Lehkonen 5. Olli Nepponen, 2. varapj. Varajäsenet: 1. Outi Kauria 2. Jaakko Väänänen 3. Hannu Kilkki 4. Jaana Vartiainen 5. Juha Vuori Puheenjohtajaksi nimettiin Seija Kuikka, 1. varapuheenjohtajaksi Arto Seppälä ja 2. varapuheenjohtajaksi Olli Nepponen. Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa. Tiedoksi Valitut henkilöt, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 21 Sivu 57 02.02.2015 49 § 230 / 013 / 2015 Edustajien nimeäminen YT-neuvottelukuntaan Valmistelija: henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä, puh. 044 794 2094 Kaupungin YT-neuvottelukunnan toimikausi on 2013 - 2016. Toimikuntaan kuuluu henkilöstön edustajina pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet: JHL 525 ry. (1), JHL 054 ry. (1), JUKO ry. (2), JYTY ry. (1), KTN ry. (1), TNJ ry. (1) ja TEHY ry. (1). Työnantajapuolen edustajat: kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), henkilöstöjohtaja (sihteeri), henkilöstökoordinaattori (tekninen sihteeri). Asiantuntijajäsenet: henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö ja sosiaali- ja terveystoimen palvelussuhdepäällikkö, sivistystoimen palvelussuhdepäällikkö sekä lisäksi kolme kaupunginhallituksen nimeämää luottamushenkilöedustajaa. Kaupunginhallituksen nimeämät edustajat on nimetty kaupunginhallituksen toimikaudeksi. Kaupunginhallituksen toimikaudella 2013 - 2014 kaupunginhallituksen nimeäminä YT-neuvottelukunnan luottamushenkilöjäseninä ovat olleet Arto Seppälä, Juha Vuori ja Outi Kauria. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää toimikaudekseen 2015 - 2016 kolme luottamushenkilöedustajaa YT-neuvottelukuntaan. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi YT-neuvottelukuntaan Outi Kaurian, Arto Seppälän ja Juha Vuoren. Tiedoksi Valitut henkilöt, luottamushenkilörekisterinhoitaja, henkilöstöpalvelut, palkanlaskenta Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 22 Sivu 58 02.02.2015 50 § 233 / 013 / 2015 Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa 2015-2016 Valmistelija: hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 18 §:n 2 momentin (läsnäolo toimielinten kokouksissa) mukaan muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla oman toimialan toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla. Varsinaisille edustajille voidaan määrätä myös varaedustaja, jonka tulisi käytännön syistä myös olla kaupunginhallituksen kokouksiin säännönmukaisesti osallistuva henkilö. Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja muissa toimielimissä vuosina 2013-2014 ovat olleet seuraavat: Kasvatus- ja opetuslautakunta: Heikki Nykänen Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta: Juha Vuori Tekninen lautakunta: Arto Seppälä Teknisen lautakunnan jaosto Arto Seppälä Rakennuslautakunta: Jaakko Väänänen Maaseutu- ja tielautakunta: Jukka Pöyry Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Armi Salo-Oksa Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta: Mauri Miettinen Anttolan aluejohtokunta: Jukka Pöyry Haukivuoren aluejohtokunta: Raine Lehkonen Ristiinan aluejohtokunta: Mauri Miettinen Suomenniemen aluejohtokunta: Outi Kauria Etelä-Savon pelastuslautakunta: Hannu Kilkki Ympäristölautakunta: Minna Pöntinen Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunta: Outi Kauria Etelä-Savon Työterveys liikelaitoksen johtokunta: Heikki Nykänen Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta: Jukka Pöyry Varaedustajia ei ole valittu. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää edustajansa ja mahdollisen varaedustajansa seuraaviin lautakuntiin ja johtokuntiin vuosiksi 2015-2016: Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 22 Sivu 59 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan jaosto Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Anttolan aluejohtokunta Haukivuoren aluejohtokunta Ristiinan aluejohtokunta Suomenniemen aluejohtokunta Etelä-Savon pelastuslautakunta Ympäristölautakunta Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunta Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi edustajakseen seuraavat henkilöt: Kasvatus- ja opetuslautakunta: Petri Pekonen Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta: Juha Vuori Tekninen lautakunta: Arto Seppälä Teknisen lautakunnan jaosto: Arto Seppälä Rakennuslautakunta Jaakko Väänänen Maaseutu- ja tielautakunta: Vesa Himanen Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Armi Salo-Oksa Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta: Sari Teittinen Anttolan aluejohtokunta: Vesa Himanen Haukivuoren aluejohtokunta: Raine Lehkonen Ristiinan aluejohtokunta: Sari Teittinen Suomenniemen aluejohtokunta: Outi Kauria Etelä-Savon pelastuslautakunta Hannu Kilkki Ympäristölautakunta: Veli Liikanen Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunta: Outi Kauria Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta: Kati Kähkönen Varaedustajia ei valittu. Tiedoksi Edustajiksi nimetyt, ao.lautakunnat ja johtokunnat, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 23 Sivu 60 02.02.2015 51 § 2525 / 013 / 2012 Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031 Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Himanen on lähettänyt kaupunginhallitukselle 9.12.2014 päivätyn seuraavan sisältöisen kirjeen: "Anon eroa Mikkelin rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja sen puheenjohtajan tehtävistä vuoden 2015 alusta alkaen, kun tulen valituksi kaupunginhallituksen jäseneksi Ristiinasta toimikaudelle 2015-2016. Ristiinassa 9.12.2014 Vesa Himanen" Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija 2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK 3. Kortelainen Hannu, yrittäjä 4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ 5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi 6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies 7. Savander Susanna, rehtori, KM 8. Arnell Kalevi, eläkeläinen 9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi 11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija 2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja 3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp. 4. Mynttinen Jarmo, insinööri 5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen 6. Liikanen Kari, rakennusmestari 7. Nyyssönen Nina, myyjä 8. Toiviainen Harri, rakennusmies 9. Kohvakka Asko, eversti evp. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 23 Sivu 61 10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja 11. Härkönen Päivi, yrittäjä Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 24 Sivu 62 02.02.2015 52 § 2524 / 013 / 2012 Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.1.2015 § 6 myöntänyt eron Pirkko Valtolalle kaupunginvaltuuston jäsenyydestä vaalikelpoisuuden menettämisen vuoksi. Kuntalain 36 § 1 momentissa todetaan, että Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Teknisenlautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Valtola Pirkko, työterveyslääkäri, PJ 2. Rasola Nina, yrittäjä, toimitusjohtaja 3. Puhakka Paavo, DI 4. Heikkilä Pekka, suojelubiologi 5. Puikkonen Tero, yrittäjä, , VPJ 6. Strandman, Jaana, rehtori, erityisopettaja 7. Kauppi Marja, fysioterapeutti, yrittäjä 8. Siiriäinen Jukka, työnjohtaja 9. Paasonen Leena, sosionomi (AMK), ohjaaja 10. Hokkanen Marita, opettaja, apulaisjohtaja 11. Liukkonen Seppo, autonkuljettaja 12. Ruotsalainen Raimo, apulaisjohtaja 13. Heinänen Raimo, lähiruokayrittäjä Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 24 Sivu 63 Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Manninen Jyrki, alueellinen riskipäällikkö 2. Kankkunen Tarja, toimitusjohtaja, yrittäjä 3. Korhonen Leena, kiinteistönvälittäjä 4. Lausas Pekka, tietotekniikkakouluttaja 5. Ylönen Päivi, oppisopimuskoordinaattori 6. Panula-Ontto-Suuronen Anni, erikoissuunnittelija 7. Kurvinen Minna, asiakaspalvelija 8. Viitikka Jari, metsäkoneen kuljettaja 9. Hokkanen Outi, lomittaja 10. Riepponen Tapio, DI, yrittäjä 11. Härkönen Keijo, asentaja-koneistaja 12. Juopperi Topias, sorvari 13. Tissari Markku, metsäkoneurakoitsija, maanviljelijä Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 25 Sivu 64 02.02.2015 53 § 2522 / 013 / 2012 Eron myöntäminen Sari Teittiselle kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta hänen sijaansa Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Sari Teittinen on lähettänyt 28.1.2015 seuraavan eronpyynnön: "Pyydän eroa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä kaupunginhallitukseen valinnan vuoksi. Sari Teittinen" Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Koivikko Jyrki, kirkkoherra, VPJ 2. Hölttä Elina, opiskelija 3. Teittinen Sari, terveystieteiden maisteri 4. Berndt Rauni, terveyskeskuslääkäri 5. Tarkiainen Samuel, metsätalousinsinööri, hankintaesimies 6. Pöyry Pekka, opettaja, yrittäjä 7. Kontunen-Karhula Katri, mehiläistalousyrittäjä 8. Strengell Janne, henkilöstöasiantuntija 9. Ukkonen Osmo, eläkeläinen, kirjailija, PJ 10. Rautiainen Sari, ravitsemistyöntekijä, pääluottamusmies 11. Tikkanen Petri, työsuojeluvaltuutettu 12. Rusakko Susanna, myyjä 13. Paukku Markku, FM, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Ojanen Atte, vastaava isännöitsijä 2. Selenius Leila, vastaava ohjaaja 3. Kontturi Helen, yrittäjä 4. Pulkkinen Yrjö, muusikko, soolosellisti 5. Sanisalo Jarkko, henkilöstökoordinaattori 6. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 7. Kauria Henna, farmaseutti 8. Stolyarov Stanislav, linja-auton kuljettaja 9. Harmoinen Jorma, sähköurakoitsija 10. Nikulainen Pia, myyjä 11. Paasonen Arto, trukinkuljettaja 12. Loisa Hannele, sairaanhoitaja 13. Asikainen Katariina, FM, laivavirkailija Mikkelin kaupunki Ehdotus Pöytäkirja Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Sari Teittiselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja valitseen uuden jäsenen hänen tilalleen jäjellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Listan asianro 25 Sivu 65 Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 26 Sivu 66 02.02.2015 54 § 306 / 101 / 2015 Työnantajan edustajien nimeäminen työsuojelutoimikuntaan Valmistelija: työsuojelupäällikkö Heidi Lepistö p. 0447942072 Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 39§ 1-2 momentissa todetaan seuraavaa: Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai hänen edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Kaupunginhallitus on toimikaudelle 2013 - 2014 nimennyt työnantajan edustajaksi ja samalla nimennyt työsuojelutoimikunnan puheenjohtajaksi Juha Vuoren, ja hänen varaedustajakseen Raine Lehkosen. Henkilöstöpalvelut esittää, että kaupunginhallitus nimeää nykyisen kaupunginhallituksen toimikaudelle 2015-2016 kaksi työnantajan edustajaa. Alustavien keskustelujen perusteella ehdotamme, että toinen työnantajan edustaja nimetään kaupunginhallituksesta ja toinen kaupungin johtoryhmästä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää nykyisen kaupunginhallituksen toimikaudelle 2015 - 2016 kaksi työnantajan edustajaa Mikkelin kaupungin työsuojelutoimikuntaan ja nimeää heistä toisen työsuojelutoimikunnan puheenjohtajaksi. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi ja puheenjohtajaksi Juha Vuoren ja hänen varaedustajakseen Raine Lehkosen. Johtoryhmä nimeää oman edustajansa. Tiedoksi nimetyt työnantajan edustajat, henkilöstöpalvelut Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 27 Sivu 67 02.02.2015 55 § 1901 / 050 / 2014 Kaupunginhallituksen myöntämät toiminta-avustushakemukset vuodelle 2015 Valmistelijat taloussuunnittelija Tiina Viskari, puh. 044 794 2052 ja hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031 Mikkelin kaupungin avustukset vuodelle 2015 olivat julkisella kuulutuksella haettavana 30.9.2014 mennessä. Kaupunginhallituksen päätettäväksi on varattu vuoden 2015 talousarvioon 600.000 euron määräraha. Kaupunginhallitukselta avustuksia haettiin 603.000 euroa. Pysyväisluonteiset avustukset sekä sosiaali- ja terveystoimen avustukset on budjetoitu toimialojen talousarvioihin ja ko. toimialan lautakunnat päättävät myönnettävistä avustuksista. Avustusten myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on tilinpäätöstietojen tai muiden vastaavien taloustietojen toimittaminen sekä se, että avustuksensaaja ei ole saanut avustusta muualta Mikkelin kaupungilta. Liitteestä ilmenevät vuonna 2014 myönnetyt avustukset sekä vuodelle 2015 haettu avustus ja esitys avustuksesta vuonna 2015. Avustukset vuodelle 2015 Liite 15 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää vuoden 2015 avustuksista. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin avustukset liitteen mukaisesti. Merkitään, että Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Satu Taavitsainen ja Kirsi Olkkonen ilmoittivat oma-aloitteisesti olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin. Tiedoksi Avustuksia hakeneet yhteisöt, Tiina Viskari Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja Listan asianro 28 Sivu 68 02.02.2015 56 § 283 / 003 / 2015 Mikkelipuistoyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin välinen palvelusopimus v. 2015 Valmistelija kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071) Mikkelin kaupungin ja Mikkelipuiston välillä on ollut palvelusopimus vuodesta 2012. Sopimus päivitetään vuosittain. Vuonna 2014 palvelusopimuksen arvo on 90.000 euroa (+ alv 24%). Kaupunginhallituksen järjestöavustuksista on haettu myönnettäväksi 45.000 euroa. Loppuosa 45.000 euroa esitetään maksettavaksi kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta. Mikkelipuistoyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin välinen palvelusopimus vuodelle 2015 on liitteenä. Sopimuksen tavoitteena on osaltaan turvata puistoalueen hoitoa, sekä mallipuutarhojen kehitys- ja myyntityön jatkuvuutta. Sopimuksessa on kuvattu viimevuosien aikana tehtyjä investointeja ja toimintoja. Mikkelipuistoyhdistys ry:n toimintasuunnitelma on nähtävänä kokouksessa. Palvelusopimus vuodelle 2015 Liite 16 Ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan Mikkelipuistoyhdistys ry:n palvelusopimuksen vuodelle 2015. Myöhempien vuosien osalta asia käsitellään myöhemmin erikseen. Palvelusopimuksen kustannukset vuodelta 2015 maksetaan kuten edellä on esitetty. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkittään, että Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen ja Juha Vuori ilmoittivat oma-aloitteiseti olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelipuistoyhdistys ry, talouspalvelut Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 29 02.02.2015 57 § 256 / 803 / 2015 Kohtaava Olkkari -hanke Valmistelijat Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja, puh. 044 7942393 Mikkelissä on ollut käynnissä Olkkari – hanke, joka päättyy hankkeena 31.1.2015 ja toiminta muuttuu pysyväksi. Olkkari on kaupungin ohjaus- ja tukipalveluihin perustuva nuorten matalan kynnyksen toimintamalli, jota tulee jatkossa kehittää edelleen organisaatiorajat ylittäväksi toiminnaksi. Olkkari on osa valtakunnallista ohjaamomallia. Ohjaamo-toiminta on TEM, OKM ja STM:n yksi kärkihankkeista nuorisotakuun toteuttamiseksi. Mikkelissä ohjaamon ensivaihetta on toteutettu ESR-rahoitetussa Olkkari-hankkeessa. Uuden ohjelmakauden nuorten ohjaamo-teemahaku on parhaillaan käynnissä, päättyen 15.2.2015. Olkkarin jatkokehittämiseksi on pidetty kehittämistyöpajoja ohjaus- ja palveluverkostossa, käyty alustavaa keskustelua rahoittajan kanssa ja pidetty neuvotteluja yhteiskumppaneiden kanssa. (Etelä-Savon, TE-palveluiden ja Mikkelin ammattikorkeakoulu). Rahoittaja suhtautuu myönteisesti Olkkarin jatkokehittämiseen, mutta edellyttää useita osatoteuttajia ja yhteistä suunnittelua. Etelä-Savon ammattiopisto on ainakin lähdössä mukaan omalla hankkeellaan. Olkkaritoiminnan jatkokehittämiseksi haetaan rahoitusta maakunnallisesta ESR rakennerahastosta TL 3:sta nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hankkeen omarahoitusosuus on 30 %. Hanke on kaksivuotinen ja sen todennäköinen alkamisajankohta on 1.6.2015. Vuodelle 2015 Mikkelin kaupungin tulee olemaan omavastuuosuus 21.734 €, joka ei ole varattuna talousarviossa, koska hankehausta ei ollut sisällöllistä tietoa siinä vaiheessa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 286.855 €. Tarkempi erittely löytyy liitteenä olevasta kustannusarviosta. Omavastuuosuus on laskettu maksimikulujen mukaan. Mikkelin kaupunki osuuteen hankebudjetissa on osoitettu varoja 100 % projektipäällikön, 50 % terveydenhoitajan ja 50 % ohjaustyöntekijän palkkaukseen. Vuoden 2015 hankekustannukset kustannetaan sosiaali- ja terveystoimen testamenttivaroista. Vuosien 2016 - 2017 kustannukset on katsottava talousarviovalmistelun yhteydessä, koska sote-tuotantoalue irtaantuu kaupunki-organisatiosta. Tavoitteena on käynnistää matalan kynnyksen koulutus- ja työelämäpalvelut nuorille Olkkarissa. Niiden tuottamisesta käydään parhaillaan neuvotteluja Etelä-Savon ammattiopiston ja Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 29 TE-palveluiden kanssa. Tavoitteena on, että ne tulevat mukaan hankkeeseen osatoteuttajina omalla budjetilla ja omilla omarahoitusosuuksilla. Mikkelin kaupunki toimii hankkeen hallinnoijana. Mikkelin kaupunki/ Olkkari tuottavat hankkeessa matalan kynnyksen terveyspalveluiden käynnistämisen ja nuorten hyvinvointia tukevien palveluiden toteuttamisen. Kohtaava Olkkari budjetti Liite 17 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy Olkkari-toiminnan jatkokehittämisen osana valtakunnallista Ohjaamo-toimintaa ja valtuuttaa perhepalveluiden johtajan tekemään hankehakemuksen Mikkelin kaupungin osalta. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Listan asianro 30 Sivu 71 02.02.2015 58 § 320 / 0081 / 2015 Kaupungin syntymäpäivä 7.3.2015 Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044-794 2050 ja viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen, puh.040-129 4350 Mikkelin kaupunki täyttää 177 vuotta lauantaina 7.3.2015. Talousjohtaja ja viestintäpäällikkö ovat koonneet valmisteluryhmän, joka on ideoinut ao. päivälle liikunnallisia tapahtumia ja terveyteen liittyviä luentoja yms. Kaupunkilaiset kutsutaan juhlistamaan Urheilugaalassa 13.1.2015 Mikkelin kaupungille myönnettyä Paavo Nurmi -palkintoa, joka saatiin Täydellinen liikuntakuukausi -toteutuksesta. Tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja hyvinvointia strategian tavoitteiden mukaisesti. Syntymäpäinä Mikkelin kaupungin kirjastolla on luentoja ja tapahtumia liittyen ravitsemukseen ja hyvinvointiin kokonaisuudessaan. Urpolan lammella järjestetään koko perheen ulkoilutapahtuma, torilla on jo perjantaina 6.3. koululaisille tapahtumia. Kaupungintalolla on avoimet ovet opastettuja esittelykierroksia lauantaina 7.3. Kaupungin uimahalleihin ja museoihin on vapaa pääsy koko viikonlopun. Ohjelma tarkentuu lähiviikkojen aikana ja on löydettävissä osoitteessa www.liikkuvamikkeli.fi viimeistään 15.2. alkaen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupungin syntymäpäiväjuhlan 7.3.2015 ja valtuuttaa valmisteluryhmän toteuttamaan tapahtuman. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus merkitsi syntymäpäiväjuhlan tiedoksi ja valtuutti valmisteluryhmän toteuttamaan tapahtuman. Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 34 Liite 1 MATKARAPORTTI Modernia sotahistoriakeskusta etsimässä In Flanders Fields Museum, Ypres, Belgia Mémorial de Caen, Normandia, Ranska Sotahistoriakeskus Mikkeli –esiselvityshanke 23.9.2014/PP 1 Sisältö Opintomatkan tausta ja tarkoitus 3 Osallistujat 3 Kohteet 5 In Flanders Fields Museum, Ypres, Belgia 5 Mémorial de Caen, Normandia, Ranska 9 Stephane Grimaldin näkemyksiä 11 Omaha Beach/Normandy American Cemetery 12 2 Opintomatkan tausta ja tarkoitus Opintomatkan tarkoitus oli tutustua keskieurooppalaisiin sotahistoriakeskuksiin ja -museoihin, niiden toisuomalaisen sotahistoriakeskuksen perustamismahdollisuus Mikkeliin. - - - - vén kanssa. Osallistujat Opintomatkalle osallistuivat kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miset Oy:sta, museotoimenjohtaja Timo Rissanen Hannu Toivonen Pia Puntanen Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshankkeesta. 3 peilaten kaikkia osa-alueita paikallisiin mahdollisuuksiin. Lisäksi automatkojen aikana pystyimme tuoreeltaan keskustelemaan ja vaihtamaan näkemyksiä tutustumiskohteista. sijaitsi Ypresin ja Caenin puolivälissä. 4 Seuraavana aamuna matka jatkui Memorial de Caeniin, jossa kevyen lounaan jälkeen tapasimme laitoksen - - Kohteet In Flanders Fields Museum, Ypres, Belgia sia miehiä. - ennen sotaa. Alueella on useiden eri kansallisuuksien hautausmaita. ovat yhä kadoksissa. In Flanders Fields Museum sijaitsee kaupungin keskustassa pääausessa Cloth Hall’ssa. Se on alun perin keskiaikainen kangastavaran on tärkeä sodanajan kärsimyksien ja vaikeuksien sekä sodanjälkeisen In Flanders Fields Museum on samaan aikaan paikallinen ja kansainnähtävissä alueella ja maisemassa, hautausmaat, sotamuistomerkit, - 5 - tustoiminta koululaisille joiden kanssa EXHIBITION mäisestä maailmansodasta Länsi-Flanderin eturintamasta käsin. set uhrit, propaganda, Ypresin 1. taistelu jne. - 1915, Ypresin 2. taistelu, taistelukaasu, vangit, konekiväärit jne. na aseina, maanalainen sota - 1917, Messinan ja Ypresin 3. taistelu, lääkintä, uusi ase -tankit, - 1919 tuhoutunut alue - - 6 residenssiaikana luomia teoksia. Personal Route rannekkeen, jossa on mikrosiru. Aivan kuten ensimmäisessä maa- - Erich Maria John Mc- Remarquen Craen sen eläneen Ivor Gurneyn teksteihin. RESEARCH CENTRE - päiväkirjoja, valokuvia ym. ensimmäisen maailmansodan aikaan alueella eläneiltä tai sotaan osallistuneilta ihmisiltä. THE NAME LIST - maaperällä ensimmäisen maailmansodan aikana. Listaan on merkitlyssä 9.9.1914 kaatuneet. 7 - salliset sotauhrien listat täydentyisivät yhteisellä, ketään viholliseksi In Flanders Fields Museum lukuina mus, museologia, arkkitehtuuri, maisemantutkimus, valokuva, liikkuva kuva, kokemus eläneitä eivät enää ole läsnä - osa kansainvälistä City of Peace –verkostoa Lähteet In Flanders Fields Museum Guide Business Manager Peter Slosse, 9.9.2014 Opintomatkalaisten havainnot Mémorial de Caen, Normandia, Ranska 9 SOUVENIER GARDENS - taideteoksista ja kasveista ja niissä on mahdollista muistaa ja muistella taisteluihin ja sotaan osallistuneita. PERMANENT EXHIBITION of Normandy, The Cold War Second World War, Headquerters General Richters kertoo sadan esineen avulla sadan päivän taiste100 Shots of War on THE KEY FILMS D-Day ja Hope for Future. THE MEMORIALS COLLECTION ym. EDUCATIONAL ACTIVITIES 10 tarkoitetut aineistoa koostuvat seuraavista osioista: Museum History curricusekä Guided tours to D-Day Landing Beaches. HUMAN RIGHTS COMPETITION Mémorial järjestää kansainvälisen asianajajille tarkoitetun kilpailun parD-DAY LANDING BEACHES viisi Normandian maihinnousun rantaa sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Caenista. Alueella on useita vierailukohteita opastuskeskuksineen, muistomerkkeineen ja hautausmaineen. alueelle. MUSEOKAUPPA vyjä ja matkamuistoja toisesta maailmansodasta, Normandian taistelusta, D-Daysta ja 1900-luvun historiasKIRJASTO museon kirjasto, jossa voi tutustua aihepiirin kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin. KAHVILA teella, museon omaa toimintaa. RAVINTOLA museon ravintola kaikin oikeuksin. Omaa toimintaa. - Stephane Grimaldin näkemyksiä - - Kenelle museota/keskusta tehdään? Paikallisille, suomalaisille vai for strangers – eli ihmisille, jotka eivät tunne tarinaa ennestään? Huom. ryh- jne. 11 tarpeen. - huom. Ranskan historian em. kipukohdat, meillä vastaavia? eri maista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä. - esimerkiksi Mémorial de Caenissa mainihinousun osuus koko julkisuusarvo. joita, museologeja ja pedagogeja. Syntyi kokonaisuus maailmantarjota valmiina. Grimaldi näkee museonsa tulevaisuuden valoisana, sillä vaikka toisen maailmansodan veteraanit ja sen ko- Mémorial de Caen faktoina - yritysmuotoinen, kaupunki suurin omistaja, kaupunki valitsee yrityksen hallituksen, kaupunginjohtaja hallituksen puheenjohtaja huomioidaan Lähteet Opintomatkalaisten havainnot ja huomiot Omaha Beach/Normandy American Cemetery 12 Lopuksi sen maailmansodan museon, joka oli kokenut useita vaiheita ajan - Caenissa museonjohtaja Stephane Grimaldin näkemykset ja kokemukset sotahistoriakeskuksen tarkoituksesta, luonteesta ja toimin- ja edelleen täydentyvät. 13 NEWSEC VALUATION OY ARVIOKIRJA 15.10.2014 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 46 Liite 10 ASUNTOMESSUALUE, MIKKELI 1 KOHDE, MARKKINA-ARVO JA SIJOITTUMINEN MARKKINOILLA Arvion kohde Arvion kohteena on Mikkelin Kirkonvarkaudessa sijaitseva vuoden 2017 tuleva asuntomessualue. Arvioinnin oletukset Kohteet on arvioitu oletuksella, että arviohetken kaavaehdotus vahvistuu ja että kaikki tontit ovat rakentamattomia ja rakennuskelpoisia. Mahdollisia maaperän puhdistuskuluja ei ole näin ollen otettu huomioon. Kortteli 7 on arvioitu asuinkäytössä. Markkina-arvo Korttelikohtaiset vaihteluvälit markkina-arvolle arvoajankohdassa lokakuu 2014 on Kortteli 1 1 2 3 4 5 5 6 6 7 8 8 9 10 11 12 13 14 14 15 16 17 18 19 20 21 21 22 23 Kaavamerkintä AP A-2 A-2 A-2 A-2 A-2 AP-2 A-2 AP-2 A/YL A (750 k-m2) A (200-300 k-m2) A A A A A A AP AP A-1 A A A A A (250 k-m2) A (300 k-m2) A AP Rakennuspaikan arvo Ala € Ylä € 166 500 203 500 10 000 32 000 10 000 16 000 10 000 16 000 10 000 16 000 30 000 48 000 10 000 40 000 10 000 16 000 10 000 40 000 22 500 45 000 165 000 210 000 60 000 96 000 25 000 42 500 92 000 224 000 35 000 59 500 45 000 66 000 45 000 66 000 15 000 30 000 115 500 126 000 40 000 48 000 80 000 144 000 25 000 42 500 96 000 153 000 25 000 50 000 96 000 128 000 12 500 20 000 18 000 30 000 72 000 96 000 55 000 60 000 NEWSEC VALUATION OY 2 Kohteen markkina-asema Arvioitava alue sijaitsee Mikkelin kaupungissa, noin 3 kilometriä keskustasta etelään Annilan kaupunginosassa. Alue on vuoden 2017 asuntomessualue. Saavutettavuus on autolla hyvä alueen sijaitessa lähellä valtatietä 15 ja kantatietä 62. Alueen rajautuu itäpuolelta vesialueeseen. Alue on pääasiallisesti rakentamaton. Mikkelin alueella rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrät ovat verrattain vähäisiä. Mikkelin kaupunki vuokraa suurta osaa kaupungin alueen asuintonteista ja tämä heijastuu tonttikauppaan. Myös tulevat asuntomessut tulevat todennäköisesti vaikuttamaan lähivuosina toteutuvien tonttikauppojen määrään ostajien odottaessa asuntomessualueen tonttien tuloa markkinoille. Paras ja tuottavin käyttö Arvioitava alue on tulevassa kaavatilassa parhaassa ja tuottavimmassa käytössä, joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista, tarkoituksenmukaisesti perusteltua, laillisesti luvallista, taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle. Helsinki 15.10.2014 Newsec Valuation Oy Hannele Holma Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu hannele.holma@newsec.fi +358 40 651 6301 Ville Inkeri Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu ville.inkeri@newsec.fi +358 40 749 5021 Viivi Ruuskanen viivi.ruuskanen@newsec.fi +358 40 65 163 13 TOIMEKSIANTO Toimeksianto Arvion käyttötarkoitus: Toimeksiantaja: NEWSEC VALUATION OY Sisäinen päätöksenteko ja kiinteistökaupan tuki Mikkelin kaupunki, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa Arvioijat: Analyytikko Ville Inkeri (AKA) Analyytikko Hannele Holma (AKA) Nuorempi analyytikko Viivi Ruuskanen Nuorempi analyytikko Panu Jantunen Katselmus: Ville Inkeri suoritti kohteella katselmuksen 3.10.2014 Arvion perusteet Arviossa on määritetty korttelitasolla rakennuspaikan arvon vaihteluväli sekä tontin arvoon vaikuttavat tekijät, esim. näkymät, maaperä, tontin suunta ja korkeuserot. Arviossa käytetty arvon on velaton markkina-arvo eikä kiinteistöihin, yhtiöihin tai osakkeisiin mahdollisesti kohdistuvia velkoja ole huomioitu. Kohteen markkina-arvo on sidottu mainittuun arvoajankohtaan (lokakuu 2014) eikä arvo välttämättä pidä paikkaansa toisessa ajankohdassa. Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan ja tietojen tarkistusvelvollisuuden osalta Keskuskauppakamarin määrittelemät AKA ja KHK-arvioiden vaatimukset. 3 Luottamuksellisuus Tämä lausunto on luottamuksellinen sekä arvioijalle että asiakkaalle. Toimeksisaajan vastuu ei koske kolmansia osapuolia. Tätä arviokirjaa tulee käyttää vain edellä mainittuun tarkoitukseen. Julkaiseminen Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen suostumuksensa. Arvion tiedot saa kuitenkin julkistaa arvion käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava toimeksisaajan eli Newsec Valuation Oy:n nimi. Arviointi on suoritettu seuraavien toteamusten mukaisesti: • Kaikki arviossa esitetyt lausunnot perustuvat arvioijan parhaaseen mahdolliseen tietoon • Tehdyt analyysit ja johtopäätökset pohjautuvat arviokirjassa mainittuihin oletuksiin ja lähtötietoihin • Arvion on laatinut riippumaton arvioija, eikä arvioijalla ole eturistiriitoja arvion kohteeseen • Arviointipalkkio ei ole riippuvainen arviokirjan sisällöstä • Tämä arviointi on tehty toimeksiantajan toimittamien tietojen pohjalta sekä perustuen Newsec Valuation Oy:n liiketoiminnassaan keräämään markkinatietoon Arviokirjassa käytetyt keskeiset termit ja arviointimenetelmät on esitetty liitteenä. SIJAINTI JA YLEISTIEDOT NEWSEC VALUATION OY 4 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISTIEDOT NEWSEC VALUATION OY 5 Kohteen yleistiedot Kortteleiden määrä 23 kpl Tonttien määrä 121 kpl A 71 rakennuspaikkaa, 21 600 k-m2 A/YL 8 rakennuspaikkaa, 2 000 k-m2 A-1 2 rakennuspaikkaa, 1 600 k-m2 A-2 28 rakennuspaikkaa, 6 200 k-m2 AP 4 rakennuspaikkaa, 7 600 k-m2 AP-2 Kokonaisrakennusoikeus: 8 rakennuspaikkaa, 2 200 k-m2 41 200 k-m2 (ei sisällä yhteisien tilojen ja talousrakennusten rakennusoikeutta) Sijainti: 29. Kaupunginosa (Annila) Sijainti Kohde sijaitsee Mikkelin kaupungissa, noin 3 kilometriä keskustasta etelään Annilan kaupunginosassa. Saavutettavuus on autolla hyvä alueen sijaitessa lähellä valtatietä 15 (Lappeenrannantie) ja kantatietä 62 (Anttolantie). Alueen rajautuu itäpuolelta vesialueeseen (Saimaan Annilanselkä). Alue on pääasiallisesti rakentamaton. MARKKINA-ANALYYSI JA ARVONMÄÄRITYS Asuintonttien markkinat Mikkelissä Mikkelin rakentamattomien asuintonttien markkinat ovat pienet ja kauppojen määrä on vähäistä. Ajalla 2008 – lokakuu 2014 Mikkelissä on tehty 142 rakentamattoman kiinteistön kauppaa, joissa käyttötarkoitus kaavassa on asuinrakennus, asuinpientalo tai rivi- ja kytkytalot. Näistä sukulaiskaupat on rajattu pois. NEWSEC VALUATION OY 6 Rivitalohuoneistojen markkinat Vuoden 2008 jälkeen Mikkelissä on tehty Etuovi.com:n hintaseurantapalvelun mukaan yhteensä 1 046 rivitalohuoneiston kauppaa. Huoneistojen kaupan volyymi on viime vuosina hieman pienentynyt aikaisemmista vuosista. Rivitalohuoneistojen kaupat Mikkelissä ajalla 2008 lokakuu 2014 250 Rakentamattomien asuintonttien kaupat Mikkelissä ajalla 2008 - lokakuu 2014 200 150 40 100 30 50 20 kpl 10 0 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Rakennettujen asuintonttien markkinat Rakennettujen asuinrakennusten, asuinpientalojen tai rivi- ja kytkytalojen kauppoja ajalla 2008 – lokakuu 2014 on Mikkelissä on tehty 599 kappaletta. Näistä sukulaiskaupat on rajattu pois. Johtopäätös markkinatilanteesta Mikkelin alueella rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrät ovat verrattain vähäisiä. Mikkelin kaupunki vuokraa suurta osaa kaupungin alueen asuintonteista ja tämä heijastuu tonttikauppaan. Kauppojen määrä on ollut tasainen, noin sata kauppaa vuodessa ja vain vuonna 2009 määrä on ollut selvästi alhaisempi, 70 kpl. Tulevat asuntomessut saattavat vaikuttaa rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrään lähivuosina vähentävästi potentiaalisten tonttiostajien odottaessa messualueen tonttien markkinoille tuloa. Rakennettujen asuintonttien kaupat Mikkelissä ajalla 2008 - lokakuu 2014 Arvonmääritys Arviointi on tehty soveltaen kauppa-arvomenetelmää. Seuraavilla sivuilla on esitetty vertailukauppoja, joiden perusteella on määritetty arviossa käytetyt neliöhinnat. 150 100 kpl 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VERTAILUKAUPAT Vertailukaupat Mikkelin alueella Vertailukauppoja haettiin Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä vuosilta 2008 - 2014. Vertailukaupoiksi haettiin maapinta-alaltaan 400 – 5 000 m2 kokoisia rakentamattomia A-, AP- ja AR-korttelialueiden kiinteistöjen kauppoja, joissa luovuttajana ei toiminut Mikkelin kaupunki. Vertailukauppa-aineistosta poistettiin vertailukelvottomia kiinteistökauppoja, joita esim. kuolinpesät olivat tehneet. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Mikkelin ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pinta-alatiedot. Vertailukauppoja oli yhteensä 59. Mikkelistä löytyi myös yksi rantaan rajoittuvan tontin luovutus, jossa kaupunki ei toiminut luovuttajana. Kaupassa yksityinen henkilö myi yksityiselle henkilölle maapinta-alaltaan 6 500 m2 kokoisen rakentamattoman määräalan, jolla oli 1 500 m2 metsämaata ja 5 000 m2 rakennusmaata ja joka sijaitsee yleiskaava-alueella. Kauppahinta oli 257 500 €, jolloin neliöhinnaksi tulee 735,7 €/m2. NEWSEC VALUATION OY 7 Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Mikkelin kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot. VERTAILUKAUPAT Vertailukaupat muiden kaupunkien alueella Vertailukauppoja haettiin myös muiden, Mikkeliä koolta ja sijainniltaan vastaavien kaupunkien alueelta, jotka ovat Joensuu, Kuopio ja Savonlinna. Vertailukauppojen hakukriteerinä käytettiin samoja kriteereitä kuin Mikkelinkin osalta. Vertailukaupat olivat vuosina 2008 – 2014 tehtyjä, maapinta-alaltaan 400 – 5 000 m2 kokoisia rakentamattomia A-, AP- ja ARkorttelialueiden kiinteistöjen kauppoja, joissa luovuttajana ei toiminut kaupunki. Vertailukauppa-aineistosta poistettiin vertailukelvottomia kiinteistökauppoja, joita esim. kuolinpesät olivat tehneet. NEWSEC VALUATION OY 8 Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Joensuun kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot. Joensuu Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Joensuussa tehtyjen rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pintaalatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 10 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja yhteensä 45. Joensuun vertailuaineistossa on mukana myös joenrantatontteja, joiden näkymät eivät täysin vastaa järvitonttien näkymiä. Tällä selittää pientä eroa rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien hintatasoissa Joensuun kaupungin alueella. Vertailuaineistosta on myös huomattava, että rantaan rajoittuvien tonttien pinta-alat ovat keskimäärin huomattavan suuria. VERTAILUKAUPAT Kuopio Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kuopiossa tehtyjen rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pinta-alatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 69 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja yhteensä 130. NEWSEC VALUATION OY 9 Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kuopion kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot. VERTAILUKAUPAT Savonlinna Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Savonlinnassa tehtyjen rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pintaalatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 10 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja yhteensä 45. NEWSEC VALUATION OY 10 Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Savonlinnan kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot. KORTTELITIEDOT, KORTTELI 1 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Tontti 1: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on 3 700 k-m2 jonka lisäksi saa rakentaa 200 k-m2 asukkaiden yhteistä tilaa. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontti 2: Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat AP A-2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 3 700 k-m2 + 200 k-m2 200 – 400 k-m2, yht. 1 000 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 45 – 55 €/ k-m2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella AP välillä 166 500 € - 203 500 € 200 k-m2 yhteistä tilaa ei sisällytetty rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A-2 välillä 10 000 € - 32 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen pohjoisreunassa mäen päällä sijaitseva ap-tontti sekä mäen alapuolella eteläpuolella sijaitsevat neljä pientalotonttia. Rivitalotontilta hyvät näkymät ja helpot perustamisolosuhteet. Jopa osittainen järvinäkymä on mahdollinen riippuen miten paljon alueelle jätetään puustoa. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle, osittain sekametsään. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla • Hyvät näkymät • Iso tontti Laskevat • Vaikeat perustamisolosuhteet A-2rakennuspaikoilla • A-2-rakennuspaikat rinteessä Maastokuva Kuvan koko: 7,31 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 11,8 11 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 2 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A-2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 200 k-m2, yht. 1 600 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä 10 000 € - 16 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle, osittain sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee paikoin jyrkästikin länteen kohti Koranterin puistoa. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla • Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti muita paremmat näkymät Maastokuva Laskevat • Vaikeat perustamisolosuhteet • Rinnetontti Kuvan koko: 7,31 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 11,8 12 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 3 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A-2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 200 k-m2, yht. 1 600 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä 10 000 € - 16 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee länteen kohti Koranterin puistoa. Tällä hetkellä korttelia halkoo jyrkkä maanhankinnan aikaan syntynyt hiekkarinne Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Laskevat • Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla • Vaikeat perustamisolosuhteet • Korttelialueella rakennuspaikkojen • Rinnetontti kesken mahdollisesti parempia näkymiä Maastokuva 13 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 4 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A-2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 200 k-m2, yht. 800 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä 10 000 € - 16 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee länteen kohti Koranterin puistoa. Tällä hetkellä korttelia halkoo jyrkkä maanhankinnan aikaan syntynyt hiekkarinne Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Laskevat • Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla • Vaikeat perustamisolosuhteet • Korttelialueella rakennuspaikkojen • Rinnetontti kesken mahdollisesti parempia näkymiä • Iso tontti Maastokuva 14 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 5 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Tontti 1: Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontit 2-6: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Tontti 7: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Rakennuspaikat A-2 AP-2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 600 k-m2 200 - 500 k-m2 , yht.1 500 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A-2 välillä 30 000 € - 48 000 € Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella AP-2 välillä 10 000 € - 40 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Tonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle. Korttelin länsireunassa maasto nousee jyrkästi Porrassalmentielle. Tällä hetkellä kortteli on suurimmaksi osin maanhankinnasta aiheutuneesta kuopassa. Korttelin eteläisin osa on samalla tasolla ympäröivän maaston kanssa ja rajautuu Porrassalmentiehen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla • Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti parempia näkymiä Laskevat • Vaikeat perustamisolosuhteet • Rinnetontti • Liikenteestä aiheutuvat haitat ja suora näkymä Porrassalmentieltä • Käytännöllisyyttä rajoittava tontin ja rakennuspaikan muoto Maastokuva 15 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 6 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Tontit 1-3: Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontit 4 ja 5: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Rakennuspaikat AP-2 A-2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 200 ja 500 k-m2, yht. 700 k-m2 200 k-m2, yht. 600 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella AP-2 välillä 10 000 € - 40 000 € Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A-2 välillä 10 000 € - 16 000 € Maastokuva Korttelialueen kuvaus Alueen länsiosassa, vanhan läjitysalueelle johtavan tien molemmin puolin sijaitseva korttelialue. Tonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle ja osittain sekametsään. Korttelin eteläosassa on vanhan maanottoalueen aikainen rinne. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla • Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti parempia näkymiä Laskevat • Vaikeat perustamisolosuhteet • Rinnetontti • Käytännöllisyyttä rajoittava tontin ja rakennuspaikan muoto 16 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 7 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Merkintä mahdollistaa asuinrakennusten- tai julkisten lähipalvelujen korttelialueen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A/YL Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 250 k-m2, yht. 2 000 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A/YL välillä 90 – 180 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A/YL välillä 22 500 € - 45 000 € Kortteli on arvioitu asuinrakennuskäytössä. Korttelialueen kuvaus Alueen pohjoisosassa kosteikon yläpuolella rinteessä sijaitseva pientalokortteli. Ylempänä rinteessä sijaitsevilta tonteilta on todennäköisesti järvinäkymät alueen valmistuttua. Alemmilta tonteilta heikommat näkymät sekä mahdollisesti painanteesta ja kosteikosta aiheutuvat haasteet valumavesien kanssa. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Hyvät järvinäkymät • Tontin tasaisuus Laskevat • Vaikeat perustamisolosuhteet • Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys • Kosteikon läheisyys ja vaikutukset Maastokuva 17 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 8 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A A Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 750 k-m2 200 – 350 k-m2, yht. 1 000 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A isolle 750 k-m2 rakennuspaikalle välillä 220 – 280 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 165 000 € - 210 000 € Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 200 – 350 k-m2 välillä 240 – 320 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 48 000 € - 96 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen koilliskulman korttelialue, jonka tontit rajoittuvat järveen. Järven rantaviiva on hyvin rehevää ja tontit laskevat itään. Korttelialue rajoittuu osittain lännessä viereiseen kosteikkoon. Korttelialueen viidestä tontista vain kaksi, 750 k-m2 ja 200 k-m2, ovat rakentamattomia. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Rannan aukeamissuunta • Rannan käytettävyys • Tontin tasaisuus Laskevat • Vaikeat perustamisolosuhteet • Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys • Länsipuolen kosteikon läheisyys ja vaikutukset 18 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 9 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 250 k-m2, yht. 2 500 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 170 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 25 000 € - 42 500 € Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee etelään, mikä parantaa tonttien asemaa auringon valoa ajatellen. Tonteilta voi olla osittainen järvinäkymä, riippuen alueen lopullisesta puustosta. Rinne voi vaikuttaa perustamisolosuhteisiin, mutta ei ole liian jyrkkä rakentamiselle. Maasto on pääasiassa sekametsää, osittain mäntykangasta. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Näkymät järvelle • Tasainen rakennuspaikka Maastokuva Laskevat • Varjostukset etelässä ja lännessä • Vaikeat perustamisolosuhteet 19 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 10 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 450 - 700 k-m2, yht. 1 150 k-m2 400 k-m2, yht. 2 000 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 450 – 700 k-m2 välillä 230 – 320 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 103 500 € - 224 000 € Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 400k-m2 välillä 230 – 280 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 92 000 € - 112 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille, rantapenkkaa rajoittuva hieno pientalokortteli, josta suora näkymä järvelle. Rakennuspaikat sijoittuvat mäen reunalle, järven yläpuolelle. Rinne laskeutuu järveen jyrkästi. Mäki laskee korttelialueen eteläosassa etelään, jolloin eteläisin tontti on etelän puoleinen rinnetontti. Korkeuserot voivat vaikuttaa perustamisolosuhteisiin mutta ei estä rakentamista. Maasto on pääasiassa mäntykangasta ja osittain sekametsää. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Laskevat • Tasainen rakennuspaikka • Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys • Rannan saavutettavuus ja hyödynnettävyys • Vaikeat perustamisolosuhteet Maastokuva 20 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 11 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 350 k-m2, yht. 1 050 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 170 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 35 000 € - 59 500 € Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee kaakkoon ja kahdella itäisellä tontilla korkeusero on huomattava. Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen. Maasto on pääasiassa sekametsää, osittain mäntykangasta. Korttelialue rajoittuu etelässä puistoalueeseen ja muualla tuleviin katuihin. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Näkymät järvelle • Tasainen rakennuspaikka Laskevat • Huomattavat korkeuserot tontilla • Vaikeat perustamisolosuhteet Maastokuva 21 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 12 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 300 k-m2, yht. 600 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 150 – 220 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 45 000 € - 66 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee itään kohti järveä. Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu lännessä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Korttelialueen ja järven välissä on puistoalue. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Rakennuspaikat ovat tasa-arvoisia keskenään Maastokuva 22 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 13 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 300 k-m2, yht. 1 800 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 150 – 220 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 45 000 € - 66 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee itään kohti järveä. Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu lännessä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Korttelialueen ja järven välissä on puistoalue. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Näkymät järvelle Laskevat • Korttelialueelle suuri korkeusero rakennuspaikalla • Varjostukset lännessä Maastokuva 23 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 14 Kaavoitus Tontit 1-2 sekä 4-10: Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontti 3: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat AP A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 2 100 k-m2 250 - 300 k-m2, yht. 2 600 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 55 – 60 €/ k-m2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A välillä 115 500 € - 126 000 € Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 60 – 100 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 15 000 € - 30 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli ja rivitalokortteli. Rivitaloille suunniteltu tontti sijaitsee mäen päällä, josta avautunee näkymät jokaiseen ilmansuuntaan puuston raivauksen jälkeen. Etenkin mäen itärinne on paikoitellen hyvin jyrkkä. Pientalotontit sijaitsevat mäen länsipuolella tasaisella mäntykankaalla. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymiä. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu etelässä puistoalueeseen ja muualla katualueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Hyvät näkymät Laskevat • Mahdolliset varjostukset idässä ja kaakossa Maastokuva 24 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 15 Kaavoitus Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat AP NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 800 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 50 – 60 €/ k-m2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A välillä 40 000 € - 48 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosaan sijoittuva rivitalokortteli. Kortteli sijaitsee osittain mäen päällyställä ja pääosin itään järvelle päin laskevassa rinteessä. Etenkin korttelin yläosista hyvät näkymät. Koko korttelin alueelta on ainakin osittain järvinäkymä. Paikoittain rinne on jyrkähkö, mikä voi vaikeuttaa rakentamista. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu idässä katualueeseen ja muualla katualueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Hyvät näkymät Maastokuva Laskevat • Rinteen jyrkkyys ja perustamisolosuhteet 25 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 16 NEWSEC VALUATION OY Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Kaupunkikuvaltaan kalastajakylää muistuttava korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontille saa rakentaa rakennuksia, joille saa sijoittaa kelluvia tai pilareille rakennettuja rakennuksia. Vesialueesta tulee tehdä arkeologinen vedenalaisinventointi tarkemman suunnittelun yhteydessä. Rakennuspaikat A-1 Kaavakartta 800 k-m2, yht. 1 600 k-m2 Arvonmäärityksessä on oletettu asuntojen olevan pienempiä 100 k-m2/asunto. Rantaa rakentuvat on arvioitu arvokkaammiksi. yksiöitä, noin Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 100 – 180 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 80 000 € - 144 000 € Korttelialueen kuvaus Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen itäreunaan järven rannalle. Osa rakennusoikeudesta voidaan rakentaa kelluvana tai pilareiden varaan veden päälle. Korttelialueella toimii nykyisin purjehdusseuran toimipiste ja alue on valmiiksi tasainen ja rannasta osittain raivattu. Ranta on hyvin rehevää ja kaislikkoista pitkältä matkalta. Alueen rakennuspaikat ovat hyvin tasaveroisia. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Laskevat • Hyvät näkymät ja suora yhteys rantaan • Perustaminen veden päälle Maastokuva 26 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 17 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 250 k-m2, yht. 750 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 170 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 25 000 € - 42 500 € Korttelialueen kuvaus Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen eteläosaan. Vaikka korttelialue sijaitsee lähempänä länsipuolella kulkevaa tietä kuin itäpuolen järveä, voi sieltä korkeusaseman ansiosta olla osittainen järvinäkymä. Alueen maasto on loivasti itään laskevaa mänty- ja sekametsää. Korttelialue rajoittuu idässä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat • Hyvät näkymät • Tilava tontti Laskevat • Suuremmat korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet 27 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 18 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 400 - 450 k-m2, yht. 1 250 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 240 – 340 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 96 000 € - 153 500 € Korttelialueen kuvaus Järveen rajoittuva pientalojen korttelialue kohdealueen eteläosassa. Järven ranta on luonnontilassa rehevää ja pitkälle kaislikkoista. Korttelialue sijaitsee itään laskevassa rinteessä pääosin mäntymetsässä. Korttelialueen keskellä oleva tontti, 450 k-m2, on jo rakennettu. Korttelialue rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja etelässä sekä pohjoisessa kapeaan puistosuikaleeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Rakentamattomat rakennus paikat ovat hyvin tasaveroisia keskenään. Talousrakennusoikeuden on arvioitu nostavan rakennuspaikan arvoa. Talousrakennusten kerrosneliöt eivät sisälly yllä mainittuihin kerrosneliömetriin. Maastokuva 28 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 19 Kaavoitus Tontit 1-2 ja 4-5 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Tontit 3 ja 6-9 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A 250 k-m2, yht. 2 250 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 200 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 25 000 € - 50 500 € Korttelialueen kuvaus Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen eteläosaan. Korttelialue sijoittuu pääasiassa itään laskevaan rinteeseen ja suurimmalta osin tonteista on ainakin osittainen järvinäkymä. Maasto on sekametsää ja korkeuserot ovat loivia. Korttelialue rajoittuu lähes kokonaisuudessaan katualueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Hyvät näkymät • Tilava tontti Laskevat • Suuremmat korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet • Haastava rakennuspaikka Maastokuva 29 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 20 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 400 k-m2, yht. 1 200k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 240 – 320 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 96 000 € - 128 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosassa sijaitseva järveen rajoittuva pientalojen korttelialue. Korttelialue sijoittuu pääasiassa itään laskevaan rinteeseen ja suurimmalta osin korkeuserot ovat loivia. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Ranta-alue on rehevää ja pitkälle kaislikkoista. Korttelialue rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja etelässä sekä pohjoisessa kapeaan puistosuikaleeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Rinteen avautumissuunta etelään • Helppokulkuinen rantaviiva Laskevat • Jyrkemmät korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet Maastokuva 30 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 21 Kaavoitus Tontit 1-6 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Tontit 7 ja 8 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Rakennuspaikat A 250 - 300 k-m2, yht. 2 100 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A 300 k-m2 rakennuspaikalle välillä 60 – 100 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 18 000 € - 30 000 € Rakennusoikeuden arvo kaavalla A 250k-m2 rakennuspaikoille välillä 50 – 80 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 12 500 € - 20 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosassa sijaitseva pientalojen korttelialue. Korttelialue sijoittuu asemakaava-alueen länsireunalle. Korttelialueen länsipuolella on jyrkästi nouseva rinne, joka säilyy puistoalueena. Osa rakennuspaikoista jää haastavan oloisesti painanteeseen, koska myös itäpuolella maasto nousee. Pohjoispään tontit sijaitsevat loivemmalla alueella, jossa myös korkeuserot ovat vähäisempiä. Tonteilta ei todennäköisesti ole edes osittaisia järvinäkymiä pois lukien kaksi eteläisintä tonttia. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Kortteli rajoittuu lännessä puistoalueeseen ja muualla katualueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat • Rinteen avautumissuunta etelään • Osittainen järvinäkymä Laskevat • Jyrkemmät korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet Maastokuva 31 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 22 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisia talousrakennuksia. Tonteilla on suojeltavia rakennuksia, joiden ulkoasua ei saa muuttaa. Muutoksista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Rakennuspaikat A NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 300 k-m2, yht. 600 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 240 – 320 €/ k-m2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 72 000 € - 96 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosassa sijaitseva rantaan rajoittuva pientalojen korttelialue. Korttelialueen maasto laskee itään kohti järveä. Ranta on rehevää ja pitkälle kaislikkoa. Rakennuspaikoista vain toinen on rakentamatta. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Kortteli rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja muualla kapeisiin puistosuikaleisiin. Maastokuva 32 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 23 Kaavoitus Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Rakennuspaikat AP NEWSEC VALUATION OY Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 1 000 k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 55 – 60 €/ k-m2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella AP välillä 55 000 € - 60 000 € Korttelialueen kuvaus Alueen eteläpäässä sijaitseva rivitalojen korttelialue. Korttelialue rajoittuu järveen. Korttelialueen maasto laskee itään kohti järveä. Rinne on paikoittain jyrkähkö, mikä voi vaikuttaa perustamisolosuhteisiin. Ranta on rehevää ja pitkälle kaislikkoa. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Kortteli rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja muualla kapeisiin puistosuikaleisiin. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Talousrakennusoikeuden on arvioitu nostavan rakennuspaikan arvoa. Talousrakennusten kerrosneliöt eivät sisälly yllä mainittuihin kerrosneliömetriin. 33 YHTEENVETO JA LIITELISTAUS Kortteli 1 1 2 3 4 5 5 6 6 7 8 8 9 10 11 12 13 14 14 15 16 17 18 19 20 21 21 22 23 Kaavamerkintä AP A-2 A-2 A-2 A-2 A-2 AP-2 A-2 AP-2 A/YL A (750 k-m2) A (200-300 k-m2) A A A A A A AP AP A-1 A A A A A (250 k-m2) A (300 k-m2) A AP Rakennuspaikan arvo Ala € Ylä € 166 500 203 500 10 000 32 000 10 000 16 000 10 000 16 000 10 000 16 000 30 000 48 000 10 000 40 000 10 000 16 000 10 000 40 000 22 500 45 000 165 000 210 000 60 000 96 000 25 000 42 500 92 000 224 000 35 000 59 500 45 000 66 000 45 000 66 000 15 000 30 000 115 500 126 000 40 000 48 000 80 000 144 000 25 000 42 500 96 000 153 000 25 000 50 000 96 000 128 000 12 500 20 000 18 000 30 000 72 000 96 000 55 000 60 000 NEWSEC VALUATION OY 34 Liitteet Lähtötiedot Suomen talous Kiinteistömarkkinakatsaus Termien selitykset Riippumattomuus Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on maksanut Newsec Valuation Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille Suomessa), muodostavat alle 5 % Newsec Finlandin koko liikevaihdosta. Karttojen lähde: Esri, DeLorme, NAVTEQ, TomTom Intermap, icement P Corp., GEBCO, USGS, FAO, NPS NRCAN,GeoBase, IGN, Kadaster NL, Ordnance Survey, METI, Swisstopo ja GIS User Community. Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 www.newsec.fi LIITE: LÄHTÖTIEDOT NEWSEC VALUATION OY 35 Lista pyydetyistä ja saaduista lähtötiedoista Työ perustuu toimeksiantajalta saatuihin tietoihin, julkisiin lähteisiin sekä Newsecin arviointi-, välitys- ja management-toiminnassa saatuihin markkinatietoihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikki toimeksiantajalta pyydetyt lähtötiedot ja tieto siitä mitä lähtötietoja on saatu: Lähtötieto Vireillä oleva asemakaava Saatu 12.9.2014 Kaavatulkintalaskelma 12.9.2014 Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se vaikuttaa järkevältä. Tietoja ei ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. Mikäli jokin arviointiin liittyvä olennainen tieto puuttuu tai jätetään ilmoittamatta, voi arvion lopputulos olla virheellinen ja arvio tulisi tällöin määrittää uudelleen. LIITE: SUOMEN TALOUS Maailmantalouden kasvu oli alkuvuonna odotettua heikompaa, ja sitä varjostivat mm. poliittiset jännitteet. Kevyt ja epätavallinen rahapolitiikka on pitänyt inflaatiopaineet maltillisina, mutta luoneet samalla uhan deflaatiosta. Euroopan keskuspankki on jo aloittanut toimet yleisen hintatason laskun torjumiseksi. Standard & Poor’s laski Suomen luottoluokituksen AA+:aan. Ennen laskua Suomen luottoluokitus oli paras mahdollinen AAA. Suurin yksittäinen syy luottoluokituksen laskuun on Venäjän geopoliittinen vaikutus Suomen talouteen. NEWSEC VALUATION OY 36 BKT:n % muutos 0,08 0,06 0,04 0,02 0 Vuoden 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttia. Ennusteeseen pääseminen edellyttää suhdanteiden kääntymistä positiiviseksi ulkomaankaupan kautta. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä. Myös yksityisten investointien osuuden ennustetaan laskevan, mikä vaikuttaa myös laskevasti kokonaistuotantoon. Vuoden 2015 kasvu ennuste on 1,4 prosenttia. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Inflaatiopaineet ovat maltilliset, ja deflaation pelko on jo ilmeinen. Rahoitusmarkkinoilla näkyvät inflaatio-odotukset ovat maltilliset, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Teollisuuden luottamus jatkoi laskuaan vuonna 2013 sekä alkuvuonna 2014. Myös matalat käyttöasteet tuotantokapasiteeteissä kertovat teollisuuskysynnän heikentymisestä. Teollisuuden luottamus on luottamusindikaattorin mukaan selvästi EU-maiden keskiarvoa heikompaa. Samoin laskivat myös rakentamisen sekä vähittäiskaupan luottamusindikaattorit. Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt pitkänajan keskiarvon alapuolella selvästi. Suuria muutoksia luottamusindikaattorissa ei ole ollut alkuvuodesta 2014. Poliittiset jännitteet ovat heijastuneet kuluttajien näkemyksiin taloudesta. Kuluttajien luottamus laski viimeksi vuonna 2013 negatiiviseksi. -0,02 -0,04 -0,06 -0,08 -0,1 Lähde: Tilastokeskus, VM Suomi Euroalue ** Ennuste 0,045 0,09 0,04 0,08 0,035 0,07 0,03 0,06 0,025 0,05 0,02 0,04 0,015 0,03 0,01 0,02 0,005 0,01 0 0 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus 2009 2010 Inflaatio 2011 2012 2013** 2014** 2015** Työttömyysaste ** Ennuste LIITE: KIINTEISTÖMARKKINAKATSAUS Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon transaktiomarkkinoiden kokonaisvolyymi oli noin 1,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 50 prosentin kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (0,86 miljardia euroa). Loppuvuosi 2014 näyttää erittäin aktiiviselta kiinteistöjen transaktioiden suhteen. Ennusteemme vuoden 2014 kokonaisvolyymiksi on noin 4 miljardia euroa, kun vuonna 2013 vastaava luku oli noin 2,5 miljardia euroa. Euroopassa on nähty samanlaista markkinalikviditeetin kasvua. Kiinteistösijoitukset ovat kasvattaneet kiinnostusta investointiallokaatiossa muiden sijoitustyyppien tuottojen verrattain korkean epävarmuuden vuoksi. Samoin kiinteistöjen tuottotasot näyttävät houkuttelevilta, mutta sijoitusten valintakriteerit pysyvät edelleen tiukkoina. Kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat lisänneet merkittävästi investointejaan Suomen toimitilamarkkinoille. Tänä vuonna kiinteistökauppojen volyymistä yli puolissa oli mukana ulkomaalainen ostaja. Suurimpana ryhmänä olivat ruotsalaiset sijoittajat. Vuoden 2014 ensimmäisessä neljänneksessä tehtiin useita suuria kiinteistötransaktioita. Keskeisin ja merkittävin kiinteistökauppa oli Sanoman pääkonttorin myynti Helsingin keskustassa, jossa ostajana oli saksalainen Deka Immobilen –yhtiön kiinteistörahasto. Sanoma on myynyt myös omistamiaan teollisuusja tuotantokiinteistöjä. Merkittävä portfoliotason transaktio oli Trevianin hoivakiinteistöportfolion kauppa, joka käsitti 15 hoivakiinteistöä hinnaltaan yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Liikekiinteistöissä nähtiin myös transaktioita, kun ruotsalainen kiinteistöyhtiö Redito osti Helsingin Osuuskauppa Elannon myymän päivittäistavarasalkun. Kauppaan kuului viisi päivittäistavaramyymälä pääkaupunkiseudulta. Kiinteistömarkkinat ovat edelleen painottuneet pääkaupunkiseudulle, joskin merkkejä kiinteistömarkkinoiden piristymisestä on nähty myös Helsingin ulkopuolella. Tampereella Sponda osti päärautatieaseman vierestä Tulli business parkin noin 64 miljoonalla eurolla. NEWSEC VALUATION OY 37 Kiinteistötransaktioiden sijoitusallokaatiossa on ollut havaittavissa suuria muutoksia. Hoivakiinteistöjen markkinaosuus jatkoi kasvuaan vuoden 2014 aikana. Vuonna 2011 nousuun lähtenyt markkinasegmentti on kehittynyt alati ja tänä vuonna segmentin osuus transaktioiden kokonaisvolyymistä on noussut lähes 15 %:iin. Suureen osuuteen vaikuttaa ison yksittäisen portfolion kauppa, joten markkinaosuus tullee tasoittumaan vuoden loppuun mennessä. Kansainvälisesti katsottuna hoivakotien osuus kiinteistösijoituksista on suuri. Logistiikkamarkkinat ovat selvästi piristyneet ja näiden osuus tulee vielä kasvamaan. Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan sekä keskinäisen työeläkeyhtiö Varman lähes miljardin euron logistiikkakiinteistöjärjestelyn kautta syntyy uusi logistiikkakiinteistöihin keskittyvä kiinteistösijoitusyhtiö Certeum. Logistiikkakysynnässä on varsinkin pääkaupunkiseudulla nähty trendinä siirtyminen kauemmas keskustasta. Logistiikan kasvavat kustannukset mm. rikkidirektiivin takia ovat aiheuttaneet logistiikkajärjestelyjen uudelleenmiettimistä. Myös nettikaupan odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia logistiikkakiinteistöjä silmällä pitäen. Tällä hetkellä viennin ja tuonnin takkuilu sekä kaupan volyymin lasku yhdessä logistiikkakustannusten nousun kanssa ovat nostaneet vajaakäyttöasteita tietyillä osamarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinat ovat käyneet normaalia aktiivisempina. Vuonna 2013 lähes 30 prosenttia kiinteistötransaktioista oli asuntoportfoliokauppoja. Vuokra-asuntomarkkinoiden odotetaan käyvän vielä ainakin tämän vuoden aktiivisina, koska uudet asuntosijoitusrahastot ovat nostaneet suosioita ja täten kasvattaneet sijoitusrahastojen mahdollisuuksia sijoittaa lisää. Pääkaupunkiseudulla erityisesti pienempien asuntojen vuokratasot alkavat olla kipurajoilla vuokralaisten maksukykyyn suhteutettuna, vaikka asuntovuokrien nousu onkin tasoittunut. LIITE: KIINTEISTÖMARKKINAKATSAUS Toimisto- ja liiketilamarkkinoiden osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoista on vähenemässä. Perinteisesti näiden luokkien markkinaosuus on ollut noin 60 – 70 %. Toimitilamarkkinoiden osuus kokonaisvolyymistä tulee olemaan noin 50 – 60 % vuoden 2014 aikana. Tässä markkinasegmentissä myyjinä ovat aktivoituneet erityisesti sellaiset yritykset, jotka ovat itse omistaneet käytössä olevat tilansa. Järjestämällä kiinteistöomaisuutensa uudelleen saadaan vapautettua pääomaa muihin tarkoituksiin. Suomalaiset institutionaaliset sijoittajat ovat viime syksystä lähtien vähentäneet suoria kiinteistösijoituksiaan Suomeen. Instituutioiden osuus kaupan volyymistä on pudonnut parin vuoden takaisesta 26 %:sta lähes 2 %:iin. Institutionaaliset sijoittajat ovat toisaalta olleet aktiivisesti mukana perustamassa uusia kotimaisia kiinteistörahastoja. Kotimaisten kiinteistörahastojen osuus markkinavolyymista on noussut muutaman vuoden takaisesta 10 %:sta noin 34 %:iin. Ukrainan kriisi näkyy markkinoilla toistaiseksi lähinnä joidenkin käyttäjäsegmenttien, kuten majoitus – ja kaupan alan vähentyneinä myyntilukuina sekä Venäjän vientiin nojaavien yrityksien riskiluokituksen kasvuna. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden hinnoitteluun poliittisella jännitteellä ei toistaiseksi ole ollut juurikaan vaikutusta. Poikkeuksena ovat kuitenkin vahvasti rajakauppaan ja venäläisten turistien varaan nojaavat liikepaikat tai kehityshankkeet. Varsinkin kehityshankkeiden tuottovaatimuksissa on nousua riskien ja epävarmuuden kasvaessa. Tosin ruplan vaihteleva kysyntä ja heikko talouskehitys ovat jo yleensä hinnoiteltu kehitysprojekteihin. Kansainvälisesti kiinteistösijoittajat eivät tunnut pelkäävän riskien eskaloitumista erityisesti Suomessa muutoin, kuin yleisen talouskehityksemme heijastumana. NEWSEC VALUATION OY 38 LIITE: TERMIEN JA MENETELMIEN SELITYKSET Markkina-arvo Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). Arvion perusteet Arvio perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin. Kauppa-arvomenetelmä Kauppa-arvomenetelmä tarkastelee samanlaisten tai korvaavien omaisuuserien myyntejä ja niihin liittyviä markkinatietoja ja määrittää arvoestimaatin vertailuprosessin avulla. Yleensä arvioitavaa omaisuuserää (kohdeomaisuus) verrataan samanlaisten omaisuuserien kauppoihin avoimilla markkinoilla. Välityskohteita ja tarjouksia voidaan myös tarkastella. (IVS). NEWSEC VALUATION OY 39 NEWSEC VALUATION OY 40 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 11 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 13 Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli, yleissuunnitelma PITUUSLEIKKAUS 1:10 000 / 1:1 000 25 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 12 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 14 TOIMINTA-AVUSTUKSET 2015 HAKIJA Haku 30.9.2014 mennessä TP 2014 Anottu 2015 Päätös 2015 4 000 0 0 Perustelut KESKUSHALLINTO Etel ä -Sa von Ma rta t ry Etel ä -Sa von s os i a a l i -ja terv.a l a n jä r.tuki ry Event Producti on Fi nl a nd Oy Event Producti on Fi nl a nd Oy 5 000 6 000 5 000 10 000 11 000 11 000 5 000 7 000 5 000 Kes ä ka tu-ta pa htuma s a rja n jä rjes t. 2015 0 3 500 2 000 Jä ä Tori-ta pa htuma /2015 Ha uki vuori -Vi rta s a l mi Ampuma ra ta yhd. 19 000 Ja l ka vä en s ä ä ti ö/Ja l ka vä ki mus e o 21 000 25 000 22 000 8 000 12 000 10 000 45 000 50 000 45 000 1 000 1 000 1 000 Mi kkel i n el ä i ns uojel uyhdi s tys Mi kkel i n kes ä yl i opi s ton ka nna tus yhd. ry Mi kkel i n oppa a t Mi kkel i n Mus i i kki juhl i en kanna tus yhd. 100 000 100 000 100 000 Mi kkel i pui s to 45 000 45 000 45 000 Mi kkel i n Seudun Inva l i di t ry 16 000 16 000 20 000 20 000 0 15 000 0 20 000 25 000 22 000 Mi kkel i n työttömä t ry Mi kkel i n Urhei l ua utoi l i ja t ry Mi kkel i n Urhei l ua utoi l i ja t ry Mi kta Oy Sota - ja ri nta ma vetera a ni jä rj. Suomen El i nkei noel . Kes kus a rk. Sä ä ti ö Ta i to Itä -Suomi ry TSL:n Ml i n s eudun Opi ntojä rj. Ry Työvä en Nä yttömöpä i vi en kanna tus yhd.ry Yhteens ä 7 000 7 000 22 000 0 22 000 170 000 175 000 170 000 40 000 50 000 45 000 2 000 4 000 2 000 45 000 52 500 50 000 602 000 584 000 597 000 Jä rjes töta l on vuokraa n 2015 yhdi s tyks e n toi mi ti l a vuokri i n SM-Va a kuna -Ra l l i 2015 Va a kuna ra l l i n ma rkki oi nti a vus tus Juras s i c Rock-ta pa htuma 2015 Kurs s i e n ja toi mi nna n jä rjes tä mi nen Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 55 Liite 15 Aa l to-yl i opi s to/Mi kkel i n yks i kkö Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 56 Liite 16 PALVELUSOPIMUS 2015 Mikkelin kaupunki (Y-tunnus 0165116-3) ja Mikkelipuistoyhdistys ry (Y-tunnus 2041633-7) sopivat yhteistyöstä palvelusopimuksen muodossa. Palvelusopimus koskee vuotta 2015. Palvelusopimuksen tavoitteena on varmistaa Mikkelipuiston toiminnan jatkuvuus ja toiminnan kehittyminen edelleen. Mikkelipuisto on yksi Mikkelin matkailullisista kärkikohteista. Mikkelipuisto toimii houkuttelevana virkistyskohteena myös alueen omille asukkaille. Tämä palvelusopimus sisältää 5 kohtaa: 1. 2. 3. 4. 5. Kumppanuuden lähtökohdat Mikkelipuistoyhdistys ry:n tuottamat palvelut Mikkelin kaupungille vuonna 2015 Mikkelipuiston ja sen toiminnan vaikutukset Mikkelin strategisiin tavoitteisiin Sopimuksen taloudellinen arvo Sopimuksen tarkistaminen Mikkelipuistoyhdistys ry ja Mikkelin kaupunki toteuttavat yhteistyötä vuonna 2015 seuraavilla tavoilla: 1. Kumppanuuden lähtökohdat 1.1. Mikkelipuiston tarkoitus Mikkelipuisto on Mikkelin matkailun kärkikohteita. Mikkelipuisto on avattu kävijöille kesällä 2007, ja on sen jälkeen lunastanut paikkansa merkittävänä puutarhamatkailukohteena. Vuosittain Mikkelipuistossa vierailee noin 62 000 (2014) kävijää. Kävijät koostuvat puutarha-alan harrastajista ja ammattilaista, matkailijoista sekä mikkeliläisistä ja seutukunnan asukkaista. Yhä kasvava osa vierailijoista hakee puistosta ideoita omaan pihaan. Kävijöissä on myös henkilöitä, jotka haluavat viettää puistossa aikaa nauttien sen ainutlaatuisesta miljööstä. Mikkelipuistossa keskeisessä roolissa ovat jäsenyritykset, jotka esittelevät mallipuutarhoilla osaamistaan, palveluitaan ja tuotteitaan. Mikkelipuistoa on aktiivisesti kehitetty elämyksiä tarjoavaksi monipuoliseksi puistoalueeksi, jonka ytimen muodostaa mallipuutarha-alue. Puistoaluetta on uudistettu toiminnallisesti viime vuosina niin, että siellä on kesäaikaan tarjolla mahdollisimman monimuotoisia tapahtumia mallipuutarhojen ohella. Lisäksi on kehitetty myyntitoimintaa. Vuosina 2009-2014 puistossa on toiminut kesäkahvila ja vuosina 2010-2014 puutarhamyymälä, jossa myydään mm. jäsenyritysten tuotteita. Mikkelin kaupunki omistaa Mikkelipuiston maa-alueen ja on vastannut puiston infrastruktuurin rakentamisesta ja mallipuutarha-alueen laajentumisen edellyttämistä maanrakennustöistä. Mikkelipuistoyhdistys on vuokrannut mallipuutarha-alueen kaupungilta ja vastaa rakentamiskuluista investointivuokrana. 1.2. Kumppanuussopimuksen tavoite Kumppanuussopimuksen tavoitteena on tukea Mikkelipuiston kehittymistä ja varmistaa sille riittävät toimintaedellytykset. Mikkelipuiston ja Mikkelin kaupungin välinen kumppanuussopimus solmittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Mikkelipuisto on kaupungin tärkeimpiä matkailukohteita. Se on myös suosittu asukkaiden keskuudessa. Puistossa järjestetään monipuolisia tapahtumia niin matkailijoille, puutarha-alan harrastajille ja ammattilaisille kuin seudun ja alueen omille asukkaillekin. Mikkelipuistossa mukana oleville yrityksille puisto tarjoaa mahdollisuuden esitellä omia tuotteita ja kehittää niitä. 1.3. Toteutuneet toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2012-2014 Palvelusopimusta ensimmäisen kerran Mikkelipuiston ja Mikkelin kaupungin kesken vuodelle 2012 laadittaessa määriteltiin toiminnan tavoitteet lähivuosille. Vuoden 2012 sopimuksessa määriteltiin lähivuosien tavoitteiksi mm. lisätä Mikkelipuistossa mukana olevien yritysten määrää, kasvattaa kävijämäärää sekä monipuolistaa puiston tarjoamia palveluja ja kehittää tapahtumia. Edellä mainittujen vuoden 2012 alussa asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa vuonna 2012 yritysmarkkinoinnilla saatiin yritysmäärä nousemaan 102 jäsentahosta 113 yritykseen, vuonna 2013 edelleen 121 jäseneen. Vuoden 2014 lopussa 31.12.2014 Mikkelipuistossa oli mukana kaikkiaan 127 jäsentahoa. Vuosina 2012-2013 esirakennettiin valmiiksi uutta osastoaluetta, joten uusien mallipuutarhakokonaisuuksien rakentaminen puistoon on mahdollista. Puiston kävijämäärä nousi vuonna 2012 55 000 kävijästä 58 000 vierailijaan ja vuonna 2013 edelleen 62 000 kävijään. Haasteellisista keleistä huolimatta vuoden 2014 kävijämäärä säilyi 62 000 kävijässä. Vuoden 2015 kävijätavoitteeksi Mikkelipuistoyhdistyksen hallitus on asettanut 70 000 vierailijaa. Puutarhamyymälän ja kesäkahvilan tuotevalikoimaa on monipuolistettu ja kehitetty, ja lisäksi verkkokaupasta on käyty neuvotteluja mm. tavarantoimittajien kanssa. Lasten leikkipaikoista isommille lapsille suunnattu kokonaisuus rakennettiin valmiiksi vuonna 2012. Vuonna 2013 Mikkelipuistoon rakennettiin grillipaikka kahdella kävijöiden käytössä olevalla grillillä. Grillipaikan yhteyteen perustettiin myös laaja nurmialue, joka toimii mm. piknik-alueena ja ulkopelien paikkana. Vuonna 2014 aloitettiin pienemmille lapsille suunnatun leikkipaikan toteuttaminen, joka valmistuu vuonna 2015. Mikkelipuiston toiminnallisuutta lisääviä tapahtumia on järjestetty eri kohderyhmille. Vuonna 2014 järjestettiin puutarha-aiheinen koko perheen, ohjelmalliset ”Senioritreffit” sekä leppoisa Syystapahtuma. Mikkelipuisto toimi myös Huliviliviikon päättäneen ”Perhepiknik Hulivilin tapaan”tapahtuman näyttämönä. Puistossa järjestettiin myös Mikkelin kaupunginorkesterin konsertti. Lisäksi puistossa järjestettiin mm. 4H-yhdistyksen kevätpäivä lapsille ja nuorille, useita työyhteisöjen Tyky-päiviä, päiväkotiryhmien kevätjuhlia sekä erilaisia kävijöiden omia juhlia. Keskikesällä puistossa järjestettiin lisäksi viikoittain Zumba-tunteja sekä erilaisia kädentaitoja opettavia työpajoja ”Toimintatorstai”-teemalla. Mikkelipuisto toimiikin erittäin hyvin erilaisten tapahtumien pitopaikkana ja toimintaympäristönä. Monipuoliset tapahtumat saavat jatkoa myös vuonna 2015. Töitä Mikkelipuiston kehittämiseksi jatketaan määrätietoisesti vuonna 2015 yhteistyössä eri kumppanien ja laajan yritysverkoston kanssa. Mikkelipuiston jäsenistölle on toteutettu myös kysely tavoitteiden ja tarpeiden kartoittamiseksi. Mikkelin Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä toteutettava kysely valmistui helmikuussa 2013. Lisäksi vuoden 2012 Palvelusopimuksessa tavoitteeksi asetettiin, että aluekokonaisuuden puistopalveluita, markkinointia ja kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Kenkäveron /Taito ItäSuomen ja Mikkelipuiston /Mikkelipuistoyhdistys ry:n kesken. Järjestöjen fyysistä läheisyyttä parantamiseksi Mikkelipuistoyhdistyksen toimistotilat muutettiin joulukuun 2012 alussa Kenkäveroon. Kaudella 2014 yhteistyötä tiivistettiin monin tavoin ja yhteistyötä jatketaan vuonna 2015. Kävijämarkkinoinnissa on tehty monipuolista yhteistyötä, mm. kesäkausien 2013 ja 2014 esitteet toteutettiin yhteisen kesälehden muodossa. Myös vuoden 2015 kesälehti toteutetaan yhteistyössä. Tiiviissä yhteistyössä on mm. tehty uudistuksia Mikkelipuiston taimimyymälän ja kesäkahvilan ilmeeseen ja tuotevalikoimaan, toteutettu Kenkäveron kesäkukkaistutukset ja tehty toimia Kenkäveron puutarhan kehittämiseksi, tehty tiivistä yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä sekä markkinoinnissa. Yhteistyötä jatketaan kaudella 2015. Matkailukohteiden yhteyttä tiivistämään Kenkäveron ja Mikkelipuiston väliin istutettiin kesällä 2014 eri omenalajikkeita esittelevä omenapuukuja. 2. Mikkelipuiston tuottamat palvelut Mikkelin kaupungille vuonna 2015 Mikkelipuistoyhdistys ry sitoutuu vuonna 2015 toimittamaan seuraavat palvelut Mikkelin kaupungille: - Mikkelipuiston mallipuutarha-alueesta ja sen toiminnasta huolehtiminen Mikkelipuiston kesän 2015 tapahtumien toteutus Mikkelipuiston kohdemarkkinointi Mikkelipuiston mallipuutarha-alueen yritysmarkkinointi Katso tarkemmin liite 1. Mikkelipuistoyhdistys ry:n Toimintasuunnitelma 2015. 3. Mikkelipuiston ja sen toiminnan vaikutukset Mikkelin strategisiin tavoitteisiin Mikkelipuiston tuottamien palvelujen toteuttaminen tukee osaltaan Mikkelin kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa ja on linjassa valittujen strategisten kehittämistoimenpiteiden kanssa. Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Mikkelipuisto ja sen toiminta tukee näkökulmien toteutumista monin eri tavoin: 3.1. ”Asukkaiden osallistuminen hyvinvoinnin tuottamiseen” - Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen ja voimavarojen vahvistaminen Vuodenaikojen mukaan muuttuvien puutarhakokonaisuuksien ja kasvien seuraaminen jo itsessään tarjoaa mielen virkistystä ja lisää hyvinvointia. Mikkelipuistossa vieraili vuonna 2014 arvioiden mukaan n. 62 000 kävijää, joista suuri osa on mikkeliläisiä. Monet kävijöistä vierailevat Mikkelipuistossa säännöllisesti hakemassa virkistystä. Kaudelle 2015 asetettu kävijätavoite on 70 000 vierailijaa. Mikkelipuisto tukee ilmaisena käyntikohteena hyvin yhteisöllisyyttä mahdollistaen perheiden ja ystävien kesken vietettävää aikaa ja omatoimista toimintaa. Uudet grillipaikat ja piknik-nurmikko ovat kävijöiden käytössä. Mikkelipuistossa vietetään aikaa myös mm. pihapelejä pelaten. Mikkelipuiston leikkipaikka palvelee lapsiperheitä ja on kovassa käytössä. Leikkipaikkatarjontaa on tarkoitus laajentaa kaikkein pienimmille lapsille suunnattujen leikkivälineiden lisäämisellä kauden 2015 aikana. Mikkelipuistossa järjestetään erilaisia pääsymaksuttomia tapahtumia ja konsertteja eri ikäryhmille. Kauden 2015 päätapahtumat ovat koko perheen Kevättapahtuma pe 22.5.-la 23.5.2015, varttuneemman väen Senioritreffit ke 26.8.2015 ja koko perheen syystapahtuma ti 8.9.2015. Lapsille suunnattu Hulivilitapahtuma Mikkelipuistossa varmentuu myöhemmin. Näiden päätapahtumien ohella järjestetään myös muuta ohjelmaa ja tapahtumia eri yhteistyökumppaneiden kanssa eri kohderyhmille. Lisäksi Mikkelipuistoa on mahdollisuus käyttää jäsentahojen ja kävijöiden omiin tapahtumiin. Mikkelipuistossa on järjestetty mm. päiväkotien kevätjuhlia, syntymäpäiviä, yritysten henkilöstön tykypäiviä ja erilaisia muita juhlia ja tempauksia. Pienellä osallistumismaksulla on myös mahdollisuus osallistua ohjatuille liikuntatunneille ja opiskella erilaisia kädentaitoja, sillä kauden toiminnallisuutta lisäävät mm. kesäiset Zumbatunnit sekä kaiken ikäisille sopivat Toimintatorstait. Mikkelipuistosta on mahdollisuus vuokrata myös soutuvene käyttöön. Kaudella 2015 SUPSaimaan toiminta sijoittuu Mikkelipuistoon monipuolistaen palvelutarjontaa. Mikkelipuisto tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa tarjoten mm. työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Mikkelipuisto on tarjonnut myös koululaisille kesätyöpaikkoja tutustuttaen näin nuoria puutarha-alaan sekä yhdessä toimimiseen ja työskentelyyn. - 3.2. - Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Mikkelipuisto tarjoaa edellytyksiä Mikkelin kuntalaisten oman hyvinvoinnin lisäämiseen, ulkoiluun ja virkistäytymiseen sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen. Mielen virkistyksen ja rentoutumisen ohella Mikkelipuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan ja ulkoiluun. Ohjattuihin Zumba-tunteihin osallistumisen ohella etenkin kävelylle ja luonnosta nauttimiselle on mainiot puitteet Mallipuutarhoissa sekä laajemmin koko aluekokonaisuuteen kuuluvien monipuolisten luontoalueiden ansiosta. Viitoitettu ”Kaihun-kierros” sopii lyhyenä, 2,4 km mittaisena kävelylenkkinä hyvin koko perheelle. ”Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima” Mikkelin vetovoiman, liiketoiminta-ympäristön ja aluetalouden kehittäminen Mikkelipuistossa on mukana 130 yritystä tai muuta yhteisöä (tilanne 23.1.2015). Tavoitteena on nostaa jäsenmäärää 150 tahoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Mukana olo Mikkelipuistossa tuo jäsenyrityksille lisää näkyvyyttä, parantaa yritysten keskinäistä verkostoitumista sekä lisää monen yrityksen tuotemyyntiä ja työtilaisuuksia. Suuri osa Mikkelipuiston jäsentahoista on Mikkelin ulkopuolella toimivia, ja sitoutuminen puistoon on tuonut monelle yritykselle luontevan kiintopisteen myös Mikkeliin. Työtilaisuuksien ja asiakaskontaktien lisääntyessä yrityksillä saattaa olla myös kiinnostusta pysyvän toimipisteen perustamiseen Mikkeliin. Mikkelipuiston jäsenyritysten yritystoiminnan laajentamista tai siirtämistä Mikkeliin keskeisessä roolissa neuvotteluissa ja yritysvaihtoehtojen tarjoamisessa on Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Mikkelipuisto on kaupungin tärkeimpiä matkailukohteita ja vaikuttaa osaltaan Mikkelin mainekuvan kehittymiseen. Vuodelle 2015 tavoitteena on 70 000 kävijää. - Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Mikkelipuisto työllistää kesäkuukausina yhteensä n. 10 henkilöä erimittaisiin työsuhteisiin. Osa työllistettävistä on puutarha-alan koulutuksen saaneita, joille Mikkelipuisto osaltaan tarjoaa mahdollisuuden jäädä valmistumisensa jälkeen työskentelemään omalle alalleen ja kotipaikkakunnalleen. Työllistettävien joukossa on vuosittain useampia alle 18-vuotiaita nuoria ja koululaisia, joille tarjotaan mahdollisuus tutustua puutarha-alan työtehtäviin. Mikkelipuisto tekee monipuolista ja tiivistä yhteistyötä Esedun Puutarha-alan koulutuksen kanssa. Neuvotteluja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi on käynnissä tilanteessa, jossa Esedun puutarha-alan koulutus on siirtynyt Otavan koulutilalta Salosaaren toimipisteeseen ja jossa koulutukseen tarvitaan uusia erilaisia oppimisympäristöjä. Mikkelipuistossa opintojaan työssäoppimisen merkeissä suorittaa vuosittain useampi puutarha-alan opiskelija Esedusta sekä muista Suomen puutarha-alan oppilaitoksista. Mikkelipuisto tekee tiivistä yhteistyötä myös Mamkin, Helsingin Yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa tarjoten mahdollisuuksia esimerkiksi päättötöiden ja erilaisten kurssitöiden tekoon sekä opintojen aiheiksi. - Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Mikkelin kaupunki on valinnut matkailun yhdeksi alueen kärkialueeksi. Mikkelipuisto on yksi Mikkelin merkittävimmistä matkailukohteista, ja puiston työllistävä vaikutus etenkin kesäkaudella lisää työllisten määrää kaupungin valitsemissa kärkialayrityksissään. Mikkelipuistolla on myös positiivinen vaikutus kaupungin yleiseen mainekuvaan ja imagoon. Lisäksi Mikkelipuisto on seudun vapaa-ajan asukkaiden suosittu käyntikohde ja sen rooli matkailullisena vetovoimatekijänä kasvaa vuosi vuodelta. Mikkelipuiston toiminta tukee myös muiden Mikkelin kaupungin kärkialueiden kehittämistä, esimerkiksi ympäristöteknologiaa ja ympäristöllisesti kestävien ratkaisujen aikaansaamista. Mikkelipuisto tarjoaa mahdollisuuksia tuotteiden esittelyyn kävijöille luonnollisessa ympäristössään. Mikkelipuiston mallipuutarhoilla on jo nyt esillä mm. kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä puutarhakalusteita ja energiatehokkaita pihavalaisimia. Neuvotteluja uusien teemaa eri tavoin esittelevien mallipuutarhakokonaisuuksien rakentamiseksi on käynnissä. 3.3. - ”Luonnon ja ympäristön hyvinvointi” Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Mikkelipuisto on tärkeä virkistysalue ja sitä kehitetään koko ajan osana koko Kaihun alueen virkistysalueen kehittämistä. Mikkelipuiston alueella sijaitseva 2,4 km mittainen viitoitettu ”Kaihun Kierros” otettiin käyttöön kaudella 2013. Tämän opastetun retkeilyreitin kunnostustöitä tehtiin keväällä 2013 ennen reitin käyttöönottoa. Reitin markkinointia lisätään tulevina vuosina niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille. Myös puiston vierailijoiden mahdollisuuksia kalastukseen ja soutuveneilyyn lisättiin kaudella 2014 ja kehitetään edelleen 2015. Mikkelipuisto mahdollistaa erilaisten luontopäivien järjestämisen koululaisryhmille. Mikkelipuiston alueelta löytyy runsaasti puutarha- ja koristekasveja, viljelyalueita sekä erilaisia luontoympäristöjä. - Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Ekologisuus on yksi Mikkelipuiston toimintaa ohjaavista arvoista. Myös Mikkelipuiston jäsenyrityksiksi tavoitellaan yrityksiä joilla on ekologisesti kestävää toimintaa. Mallipuutarhoilla on mahdollisuus rakentaa erilaisia teemoja tukevia, myös neuvonnallisia puutarhakokonaisuuksia. Kävijöille suunnattua tiedotusta esimerkiksi jätehuollosta, ekologisuudesta ja erilaisista energiamahdollisuuksia on tulossa esiin puistoon rakennettavilla teemaosastoilla. - Rakennetun ympäristön laatu Mikkelipuisto on Mikkelin kaupunkilaisten tärkeä puistomainen virkistäytymisalue. Mikkelipuisto hyvin hoidettuna puistokohteena vaikuttaa asukkaiden tyytyväisyyteen puistojen hoitoon ja Mikkelin rakennetun ympäristön laatuun. Mikkelipuiston alueita otetaan mallipuutarha-alueen ohella myös laajemmin tarkemman hoidon piiriin, esimerkiksi Mikkelipuiston mallipuutarha-alueen ja Kenkäveron välinen omenapuukuja ja sen ympäristöt siirrettiin tiiviimmän hoidon piiriin kaudella 2014. 4. Sopimuksen taloudellinen arvo Sopimuksen taloudellinen arvo on 90.000 euroa (+alv 24 %) vuonna 2015. 5. Sopimuksen tarkistaminen kesken sopimuskauden Sopimus on voimassa vuonna 2015. Sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. ALLEKIRJOITUKSET Mikkelissä __.päivänä_______kuuta 2015 Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelipuistoyhdistys ry _____________ ______________ _____________ _____________ Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 57 Liite 17 Ohjaamo Toteuttajaorganisaatio: Mikkelin kaupunki KUSTANNUSARVIO A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, pakolliset palkkojen sivukulut) Kokoaikainen/ Henkilöt osa-aikainen yökk Tehtävät Kokoaikainen Osa-aikainen 50% Osa-aikainen 50% 24 Projektipäällikkö 12 Projektityöntekijä 12 Projektityöntekijä 2015 28 500 15 000 15 000 2016 57 000 27 000 27 000 Yhteensä 48 58 500 111 000 2017 Yhteensä 29 000 114 500 16 500 58 500 16 500 58 500 0 0 0 0 0 62 000 231 500 A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2015 2016 2017 Yhteensä Asiantuntijapalvelut 1 500 3 000 1 500 4 500 Kohderyhmän kulut 2 500 5 000 2 500 10 000 Yhteensä 4 000 8 000 2015 Flat rate -kustannus 17 % henkilöstökustannuksista 9 945 2016 18 870 2017 Yhteensä 10 540 39 355 2016 137 870 2017 Yhteensä 76 540 286 855 A.6 4 000 0 0 0 0 0 16 000 Välilliset kustannukset Kustannukset yhteensä A2, A3, A6 yhteensä 29.1.2015 2015 72 445 1(2) RAHOITUSSUUNNITELMA Haettava ESR- ja valtion rahoitus 2015 2016 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 70 % kokonaiskustannuksista 50 712 96 509 2017 Yhteensä 53 578 200 799 Oma rahoitus*) 2015 2016 Toteuttajaorganisaation omarahoitus 30 % kokonaiskustannuksista 21 734 41 361 2017 Yhteensä 22 962 86 057 RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä 29.1.2015 2015 72 445 2016 137 870 2017 Yhteensä 76 540 286 855 2(2) SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI E S I S E LV I T Y S R A P O R T T I Sisältö Lukijalle..................................................................................................3 Sotahistoriakeskus Mikkeliin – missio, visio ja tarve............5 Sotahistoriakeskusselvityksen tausta......................................6 Sotahistoriakeskuksen palvelukokonaisuus...........................7 Näkökulma ja tapa toimia, arvot............................................7 Vuorovaikutteiset näyttelyt ja verkkopalvelut................8 Oppimisympäristö ja oppimateriaalit................................ 10 Memoriaali – kirjasto – tutkimuskeskus............................ 11 Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo..................................... 12 Toimintaympäristö ja verkostot................................................ 13 Tilatarve ja mahdollisuudet........................................................ 14 Lähtökohtia liiketoimintasuunnitelmalle............................... 16 Asiakkaat..................................................................................... 17 Kilpailijat...................................................................................... 18 Organisoituminen, osaaminen ja henkilöstö................. 18 Ansainnan keinot...................................................................... 20 Sotahistoriakeskus investointina – rahoitusmahdollisuuksia.............................................................. 21 Suomi 100 vuotta Päämajakaupungissa............................... 23 Sotahistoriakeskus Mikkeli –esiselvityshanke Ohjausryhmä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja (pj) Maisa Häkkinen, matkailujohtaja/Miset Oy Matti Karttunen, museotoimenjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Olli Nepponen, kh:n 2. vpj Vesa Tervo, Jalkaväen säätiö, hpj Arto Kopra, Jalkaväen säätiö, vpj Pia Puntanen, projektipäällikkö (sihteeri) Rahoitus: Tekstit: Taitto: Kuvat: Paino: Mikkelin kaupunki ja EU / Etelä-Savon maakuntaliitto Pia Puntanen, projektipäällikkö Merle Oy/Totti Salko OiOi Collective Oy Kixit Oy SA-kuva, Mikkelin kaupunginmuseot, Savonlinnan maakuntamuseo Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 2014 Lukijalle Vuosi 2014 on ollut sotahistorian kannalta kiintoisa. Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä on kulunut 100 vuotta. Toisen maailmansodan päättymiseen johtaneiden tapahtumien eli Normandian maihinnousun alkamisesta sekä Suomessa jatkosodan päättymisestä on 70 vuotta. 1900-luvun historia on Euroopassa kahden maailmansodan historiaa. Menneisyyden muistamisen lisäksi Krimin ja Ukrainan tilanne on nostanut ihmisten tietoisuutta sodasta ja sen mahdollisuudesta – myös Euroopassa, ei vain jossakin kaukana. Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä historian tarkasteleminen on luontevaa. Sodilla on ollut iso merkitys ja rooli Suomen itsenäistymisessä ja yhteiskunnan kehittymisessä. Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, aloitti taipaleensa sisällissodalla ja lunasti paikkansa itsenäisenä valtiona toisessa maailmansodassa. Sodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, mutta asia kiinnostaa edelleen – sotahistoriaa tutkitaan, elokuvia tehdään, romaaneja julkaistaan, uudet sukupolvet tutkivat sodan vaikutusta omiin ja perheidensä elämään. Kokemus kantaa sukupolvien yli. Moraaliset ja eettiset pohdinnat sodan oikeutuksesta ja sodassa tehdyistä teoista ovat yleisinhimillisiä, ja näitä kysymyksiä pohditaan kaikkialla Euroopassa. Saksassa avattiin Nürnburgin oikeudenkäynteihin johtaneesta historiasta kertova keskus, jossa saksalaiset käsittelevät ja kertovat nuorisolleen Saksan toiseen maailmansotaan ja natsismiin johtaneesta menneisyydestä. Bretagne on täynnä vuoden 1944 maihinnoususta kertovia kohteita, suurimpana Mémorial de Caen. Ensimmäisen maailmansodan syttymisen merkkivuosi on siivittänyt elokuvantekijöitä, ja esimerkiksi belgialaisen In Flanders Fields Museumin kävijämäärä on kasvanut merkkivuoden myötä merkittävästi. Suomessa ei ole modernia sotahistoriakeskusta, joka kertoisi meille ja muille Suomen ja suomalaisten osasta ja roolista ilmiössä nimeltä sota. Viime vuosien sotahistorian tutkimus on keskittynyt taisteluiden kuvaamisen sijasta inhimillisiin kokemuksiin. Niin sanottu uusi sotahistoria on tuonut uusia tutkijoita ja uusia yleisöjä sotahistorian pariin. Visionamme on kansainvälinen, objektiivinen, taustoittava, elämyksellinen ja vuorovaikutteinen keskus, joka osallistuu toiminnallaan aktiivisesti sotaa koskeviin kysymyksiin, tarjoaa merkittävän fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön ja kasvattaa seudun matkailijavirtoja. Sellainen on päämajakaupunki Mikkelin sotahistoriakeskus. Mikkelissä 26.11.2014 Kimmo Mikander Pia Puntanen kaupunginjohtajaprojektipäällikkö Mikkelin kaupunki Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 3 4 SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Sotahistoriakeskus Mikkeliin – missio, visio ja tarve MISSIO VISIO Kertoa Suomesta ja suomalaisista sodassa, välittää ja ymmärtää siihen liittyvää kulttuuriperintöä uusille sukupolville. Sotahistoriakeskus on ensisijaisesti toisen maailmansodan, talvija jatkosodan taistelukenttien ja kotirintaman tapahtumien Toimia kansallisena tieto- ja näyttelykeskuksena, johon kootaan tietoja ja kokemuksia sota-ajalta. • Kokemus- ja elämyskeskus, oppimisympäristö • Suomessa ei ole museota/tietokeskusta, jossa kohtaavat Suomen sota- arki- ja poliittinen historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa kontekstissa • sota-ajan ihmisten yksityisten muistojen (valokuvat/arkistot) sähköinen arkisto Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat yleisöä houkuttelevia käyntikohteita Saada ihmiset ajattelemaan sodan todellisuutta ja ihmisen kykyä selviytyä • sotahistoriaan ja sota-aikaan liittyvien digitaalisten palve• Toteutuksessa korostetaan yksilujen ylläpitäjä ja tarjoaja löllisiä, inhimillisiä kokemuksia joihin kävijä voi samaistua ja Kehittyvään mediateknologiaan joista hän voi oppia perustuva keskus on moniääninen ja interaktiivinen sota• Toimia matkailullisena vetovoihistoriaa esittelevä matkailu- ja matekijänä Mikkelissä ja Etetietokeskus, joka kiinnostaa myös lä-Savossa ja osaltaan edistää kansainvälisesti. Tieto- ja näytteuuden liiketoiminnan syntylykeskus tukee alueen matkailu- ja mistä alueelle kulttuuripalvelujen kokonaisuutta. Sotahistoriakeskuksessa on näytSotahistoriakeskus on laajan vertelyesineiden lisäksi digitaalisilla koston solmukohta, joka kokoaa ja ratkaisuilla tuotettuja aineistoja. yhdistää sotahistoriaan liittyvää • Sisältötuotannon tavoitteena tietoa, kokemusta, kohteita ja on myös vahvistaa ja kehittää ihmisiä Mikkelissä jo olevaa digitoinnin, • Keskuksella on kansalliset ja rekonstruoinnin ja virtualikansainväliset verkostot, histosoinnin osaamista riaan liittyvää sisältö-osaamista ja se käyttää tukena uutta teknologiaa asioiden esittämisessä TARVE Kansallinen tarve • Matkailun sisältönä ja osana arvoketjua • Mahdollisuus tehdä uudenlainen, innovatiivinen ja vuorovaikutteinen fyysinen ja virtuaalinen käyntikohde Soveltuu Mikkelin valtakunnalliseen profiiliin • Historiallinen asema päämajakaupunkina • Kriisiajan päätöksenteon paikat – autenttisuus • Digitaalinen Mikkeli siirtää valtakunnallista kulttuuriperintöä SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 5 Sotahistoriakeskusselvityksen tausta Ajatus sotahistoriakeskuksen perustamisesta syntyi vuonna 2004, kun silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kiinnitti huomioita toisen maailmansodan Tali-Ihantalan torjuntataisteluiden muistamisen tärkeyteen. Ajatus sai kodin Lappeenrannasta, ja syntyi useita vuosia työn alla ollut Sotahistoriakeskus Kannas. Alun ajatuksesta muotoutui monipuolinen suunnitelma tieto- ja näyttelykeskukseksi. Hankkeen aikana kirkastettiin keskuksen toiminta-ajatus, liiketoimintasuunnitelma, järjestettiin perinnekeruu sekä nimi- ja arkkitehtuurikilpailu. Lappeenrannan kaupungin lisäksi hanketta rahoitti EU. Sotahistoriakeskuksen ylläpitäjäksi perustettiin Tali-Ihantalan Perintö ry, jonka vastuulle näyttelykeskuksen toiminta oli tarkoitus siirtää. Hankkeelle saatiin valtion rahoitusta ja yhdistyksen nimissä järjestettiin varainkeruu. Kannaksen keskeinen ajatus oli kansainvälinen, interaktiivinen ja moniääninen tietokeskus, joka esittelee sotahistoriaa elämyksellisesti, uusinta teknologiaa käyttäen. Kyseessä oli matkailukohde ja tietokeskus, jonka tavoitteena oli esitellä ja koota kokemuksia sota-ajalta, taistelupaikoilta ja kotirintamalta. Sähköisillä ja virtuaalisilla aineistoilla oli merkittävä rooli. 6 Useiden eri vaiheiden jälkeen Lappeenrannan kaupunki päätti vetäytyä hankkeesta maaliskuussa 2013. Esille nousi ajatus sotahistoriakeskuksen perustamisesta Mikkeliin. Mahdollisuus luoda Mikkeliin sotahistoriaa hyödyntävä tieto- ja elämyskeskus todettiin päämajakaupungissa kiinnostavaksi ja tutkimisen arvoiseksi. Paikkakunnalla on useita kohteita, jotka liittyvät suoraan keskuksen aihepiiriin. Osana kaupunginmuseota toimiva Päämajamuseo (sis. Viestikeskus Lokki ja Mannerheimin salonkivaunu) ja Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo ovat toiminnassaan vaiheessa, jossa kiinnostavuuden ja kävijämäärien lisäämiseksi tarvittaisiin lisäsysäystä. Myös tilakysymykset avautuivat loppuvuonna 2013 uudella tavalla. Päämajamuseon kanssa samassa rakennuksessa toiminut Päämajakoulu oli päätetty siirtää muihin tiloihin. Sodan aikaisen päämajan keskeisen toimitilan laajentaminen sotahistoriakeskukseksi on tullut mahdolliseksi. Sotahistoriakeskusajatuksen kirkastamiseksi muodostettiin Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke, jonka raportin lopputuloksia esitellään tässä. SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Sotahistoriakeskuksen palvelukokonaisuus Näkökulma ja tapa toimia, arvot Sotahistoriakeskuksen näkökulma esitettäviin asioihin on laaja-alainen, kontekstoiva ja objektiivinen. Se pyrkii selittämään ja ymmärtämään, on vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa ja tarjoaa elämyksellisen, asiakaslähtöisen kokemuksen, jossa kävijä kokee oppivansa ja oivaltavansa jotakin uutta. Keskus hyödyntää uutta teknologiaa, toimii verkossa ja uudistuu jatkuvasti. Keskus tarjoaa moniaistisen, kokonaisvaltaisen, henkilökohtaistavan kokemuksen sodan moninaisuudesta. Sillä on inhimillisen kokemuksen näkökulma ja se esittelee yksilöt sodan kourissa, rintamalla ja kotirintamalla, miehet, naiset, lapset, päättäjät ja rivimiehet. Keskuksen sisällöt muodostuvat tuoreimmasta tutkimustiedosta. Asiantuntijoista koottu neuvottelukunta linjaa tieteellisen painopisteen; uuden sotahistorian tutkimuksen myötä myös sodan ”ruman” puolen historia ja yksilön kokemukset saavat sijansa. Keskus haastaa eheyden ja yksimielisyyden näkökulman ja tarjoaa moninaisuutta. Ajallinen etäisyys muuttaa näkökulmia ja kysymyksenasettelua ja antaa mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin. Keskus haastaa myös kävijät osallistumaan ja kehittämään sisältöjä. Näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja palveluissa on mahdollisuus lisätä omia aineistoja. Tukipalvelut: Tietokeskus Kirjasto/ tutkimuskeskus Oppimisympäristö Memoriaali Päämajamuseo Kahvila Vuorovaikutteinen näyttely Kuva, ääni, esine elämys Myymälä Auditorioteatteri Tilaisuudet ja tapahtumat Jalkaväkimuseo Verkkopalvelut SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 7 Vuorovaikutteiset näyttelyt ja verkkopalvelut Sotahistoriakeskuksen ytimen muodostavat vuorovaikutteiset näyttelyt, niiden sisältö ja esitystapa. Aihepiirit nousevat keskeisestä kysymyksenasettelusta ja esittämistapa on henkilökohtaistava ja kokonaisvaltainen. Teknologian, digitaalisten aineistojen ja niihin liittyvän hintatason laskun myötä tietoa, tunteita ja elämyksiä voidaan käsitellä aiempaa monipuolisemmin. Kulttuurihistoriallisissa näyttelyissä perinteisten esineiden ja valokuvien rinnalle tulevat audiovisuaaliset aineistot, äänen ja tilankäyttö kokonaisvaltaista kokemusta tukien. Tärkeintä on kuitenkin tarina: Henkilökohtainen tarina on elämyksen luomisen keskeisin asia, jonka kautta ihminen uppoutuu osaksi näyttelyä. Syntyy syvä elämys, josta jää voimakas muistijälki. Se johtaa uuden oppimiseen ja tätä kautta muutokseen ihmisessä. Digitaalisista näyttelyelementit, fyysisen näyttelytilan ja verkon yhdistäminen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, henkilökohtaisen identifioinnin ja pelillisyyden yhdistäminen sekä olemassa olevien tuotantojen ja verkkopalveluiden tietosisältöjen käyttö näyttelykokonaisuudessa luo puitteet sota- historiakeskuksen sisältöjen esittämiselle. Vuorovaikutteisuutta näyttelyissä voidaan rakentaa mm. seuraavilla elementeillä: kosketuspinta, eleet, asennot, ruumiinliikkeet, kasvojen tunnistus, paikkatieto tilassa, henkilökohtaiset mobiililaitteet, ääni ja kehon mittaaminen. Keskuksessa voi olla kosketusnäyttöjä ja kosketusnäyttöseiniä, datavisualisointeja, simuloitu näyttelytila, karttapohjaisia sovelluksia, installaatioita ja hologrammeja, 3D-mallinnoksia ja esimerkiksi mikrosirurannekkeen avulla pelillistetty näyttelykierros. Monet näyttelyelementeistä toimivat myös verkossa markkinoiden ja mainosten sotahistoriakeskusta. Esimerkkinä sotahistoriakeskuksen laajentumisesta varsinaisen tilan ulkopuolelle ja verkostoihin on esimerkiksi älypuhelimille suunniteltu opaskierros, vaikkapa Mikkelin seudulla päämajan sijoituskohteet tai kansainvälisesti sotaan ja rauhaan liittyvien näyttelykeskusten, muistomerkkien ja taistelupaikkojen yhteispalvelu, jossa pelimäisen palvelun muodostavat eri puolella Suomea tai Eurooppaa sijaitsevat kohteet. MUUTOS OPPIMINEN & MUISTAMINEN VU TU S MONIAISTISUUS KU TA R IN AI OV A OR ELÄMYS KIINNOSTUMINEN YKSILÖLLISYYS 8 OSALLISTUMINEN SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI AITOUS OBJEKTIIVISUUS 1 2 Esimerkki 1. Jos se olisin ollut minä Luodaan oikeita henkilötarinoita sodan ajalta riittävä määrä, kävijä voi valita oman hahmonsa. Henkilöhahmo seuraa näyttelyvierasta läpi näyttelyn. Näyttelyn edetessä henkilön tarina syventyy ja lopussa kerrotaan mikä oli hänen kohtalonsa. Näyttelyvieras tutustuu hahmoon näyttelyn edetessä ja kokee syvän samaistumisen tunteen, kun hän voi kokea samanlaisessa elämäntilanteessa olleen oikean, sodan kokeneen ihmisen kohtalon. Esimerkki 2. Taistelukenttäkokemus Luodaan taistelukenttää simuloiva tila, jossa näyttelyvieras joutuu keskelle taistelua. Taistelut vyöryvät näyttelyvieraan päälle huoneessa, jossa kaikki seinäpinnat ja katto on projisoitu. Esimerkki 3. Kosketuspinnat Suuret visuaaliset pinnat houkuttelevat käyttäjiä ja mahdollistavat aistielämyksen, joka johtaa uudenlaiseen kokemukseen. Näyttelyvieras oppii uutta ja syntyy voimakas muistijälki. 3 SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 9 Oppimisympäristö ja oppimateriaalit Sotahistoriakeskuksen tärkeä kohderyhmä ovat oppilaat, opiskelijat ja opettajat. Keskus toimii fyysisenä ja virtuaalisena oppimisympäristönä. Keskus tuottaa toimintaansa ja näyttelyihinsä liittyviä opetussuunnitelmien mukaisia oppimateriaaleja ja muuta materiaalia opettajien ja oppilaiden käyttöön. Keskuksen henkilökuntaan kuuluu pedagogi, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki keskuksen esittämä aineisto ottaa huomioon käyttäjäkunnan ja sen eri ryhmät. Aineistoja voidaan tehdä eri oppiaineisiin, kuten esimerkiksi äidinkieleen ja kirjallisuuteen, historiaan, yhteiskuntaoppiin, elämänkatsomustietoon jne. Kuva: In Flanders Fields Museum Suomen opettajat tuntevat keskuksen erinomaisena ja hyviä materiaaleja tuottavana, toisen maailmansodan ja siihen liittyvien kysymysten asiantuntijana ja oppimisympäristönä. Keskus on haluttu käyntikohde ja sen materiaaleja käytetään laajalti koko maassa. Esiselvityksen aikana tehtiin opintomatka eurooppalaisiin sotahistoriakohteisiin, In Flanders Fields Museumiin (Belgia) ja Mémorial de Caeniin (Ranska). Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet OPS 2016 Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalarajat ylittävää osaamista. Uudistuvissa opetussuunnitelmien perusteissa laaja-alainen osaaminen ja opetuksen eheyttäminen ovat keskeisiä periaatteita. Niillä pyritään rajattujen oppiainerajojen muuttamiseen ja luomaan pohjaa yleissivistykselle. Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat keskeisiä. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. Niiden tehtävänä on vahvistaa kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä ja luoda perustaa yleissivistykselle. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. 10 Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Esimerkki uuden OPS2016 sisältöalueista, joissa voidaan hyödyntää sotahistoriakeskusta, ovat mm. yläkoulun historian sisällöt: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan S4 Suurten sotien aika S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. Oppilasta innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitoaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla. OPS 2016 lisää yhteiskuntaopin tuntimäärää: S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. LÄHDE: Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: opetussuunnitelma 7 – 9 luokilla. Luonnos 19.9.2014. Hyväksytään joulukuussa 2014. http://www.oph.fi/download/160362_opsluonnos_perusopetus_vuosiluokat_7_9_19092014.pdf SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Memoriaali – kirjasto – tutkimuskeskus Sotahistoriakeskuksessa yleisöllä on mahdollisuus tallentaa sähköiseen arkistoon sota-aikaa koskevia valokuvia ja arkistoaineistoja. Memoriaaliksi kutsuttu palvelu toimii sekä verkossa että keskuksessa sijaitsevassa kirjasto-tutkimuskeskuksessa. Kirjasto kerää laajasti sotaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta, historiikkejä, elämäkertoja, joukko-osastohistorioita ja muuta materiaalia. Sotahistoriakeskuksen sähköiset palvelut joko omana tuotantona tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa täydentävät kokonaisuutta. Esimerkki kumppanuudesta Kannaskeskuksen eräs palvelu oli nimetty Isoisän sotatieksi, jonka tausta on 1990-luvulla Sota-arkiston samannimisessä palvelussa; tuolloin oli mahdollista tilata kopiot halutun henkilön sotatiestä ja niistä dokumenteista, joita hänestä oli jäänyt. Vuoteen 2014 mennessä verkossa on julkaistu useita sotahistoriaan liittyviä tietokantoja julkisesti ja vapaasti käytettäviksi. Näitä ovat mm. SA-valokuvat2), Suomen sotasurmat 1914 –19223), Suomen sodissa menehtyneet 1939–19454), Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939 –19555) sekä Kansa taisteli – miehet kertovat -lehdet6). Lisäksi Ylen Elävässä arkistossa on julkaistu runsaasti sota-aikaan liittyvää kuva-, radio-, filmi- ja äänimateriaalia. Maanmittauslaitos on avannut paikkatietodatansa. Aalto-yliopisto/ mediatekniikan laitos on aloittanut kesällä 2014 Itsenäisen Suomen sotahistoria linkitettynä datana - Sotasampo-hankkeen7), jossa on tarkoitus luoda tietotekninen perusta sotahistoriallisen tiedon julkaisemiseksi semanttisessa webissä edellä mainituilla aineistoilla ja demonstroida hyötyjä pilottisovelluksessa. Kansallisarkisto8) jatkaa aineistojensa saavutettavuuden lisäämistä. Arkistojen Portti –palveluun9) on linkitetty useiden eri arkistojen avoimia tietokantoja, myös sotahistoriaan liittyviä. Kansallisarkistolla on eri kumppanuuksien kanssa tekeillä sarja hankkeita, jotka liittyvät sotahistoriakeskuksen aihepiiriin. Kansallisarkisto on mukana Sotasampo-hankkeessa. Lisäksi suunnitteilla on kansallinen tietokanta, joka yhdistää nykyiset tutkimustietokannat (yllä mainitut kaatuneisiin liittyvät tietokannat) ja tuottaa käyttöliittymän tietojen selailuun. Lisäksi tekeillä on Sinun sotahistoriasi -palvelukokonaisuus, jossa yleisöllä on mahdollisuus myös täydentää tai korjata sodassa menehtyneiden henkilöiden tietoja. Kansallinen tietokanta voisi olla perusta, jolle palvelut rakennetaan. Sotahistoriakeskus voisi vastata palveluista ja Kansallisarkisto sen perustana olevasta tietokannasta. http://sa-kuva.fi/ http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main 4) http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ 5) http://kronos.narc.fi/ 6) http://kansataisteli.sshs.fi/ 7) http://www.seco.tkk.fi/projects/sotasampo/ 8) Sota-arkisto on nykyisin osa Kansallisarkistoa. 9) http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Etusivu tai www.arkisto.fi/portti 2) 3) Mikkelissä on Helsingin jälkeen maan toiseksi tärkein arkistoalan keskittymä. Mikkelin maakunta-arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA ja vuodesta 2018 lähtien Kansallisarkiston uusi keskusarkisto toimivat Mikkelissä. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointikeskus digitoi kansallista kulttuuriperintöä ja täydentää arkistokokonaisuutta. Sähköinen asiointi ja arkistointi ovat sekä Mikkelin kaupungin että Mikkelin ammattikorkeakoulun kärkiteemoja ja painoaloja. SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 11 Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo Päämajamuseo on osa Mikkelin kaupungin museotoimea. Vuonna 1974 avattu ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin työhuone on laajentunut 40 toimintavuoden aikana käsittämään noin 400 m2 näyttelytilat autenttisilla paikoilla, Viestikeskus Lokin Naisvuoren luolastossa ja Mikkelin rautatieasemalla sijaitsevan Mannerheimin salonkivaunun. Päämajatalossa sijaitsevat näyttelytilat entisöitiin vuonna 2001 sodanajan asuun. Päämajamuseon kokoelmiin kuuluu merkittävä muistitieto- ja haastatteluaineisto sekä valokuvakokoelma päämajassa toimineilta henkilöiltä. Sotahistoriakeskuksen organisoitumismallin yhteydessä tulee ratkaista siirtyvätkö Päämajamuseo ja/tai Jalkaväkimuseo juridiseksi osaksi keskusta vai toimivatko ne yhteistyökumppaneina ja asiakkaiden näkökulmasta yhtenä yksikkönä. 12 Mikkelissä sijaitsee Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo, joka esittelee ja tallentaa puolustusvoimien pääaselajin esineellistä ja henkistä perintöä. Jalkaväkimuseo toimii Vanhalla kasarmialueella, joka on rakennettu Suomen ns. Vanhan väen (1881–1901)kasarmeiksi. Alue on suojeltu asemakaavalla ja on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Rakennukset omistaa Senaattikiinteistöt ja sillä on puolustusvoimien kanssa vuoden 2018 loppuun saakka voimassa oleva vuokrasopimus. Viime vuosina puolustusvoimat ja sen alainen sotamuseo ovat tiivistäneet ja koonneet yhteen eri yksikköinä toimineita museoita. Työ jatkuu, ja Senaattikiinteistöjen kanssa 2018 päättyvä vuokrasopimus tullee aiheuttamaan muutoksia sotahistoriallisten museoiden toimintakentässä. Jalkaväen säätiön mielestä sotahistoriakeskus on kiinnostava ja kannatettava hanke ja säätiö tukee sen toteuttamista. Säätiön näkökulmasta Jalkaväkimuseon toiminta, kokoelmat, tilat ja henkilökunta voisivat olla osa sotahistoriakeskusta. Ratkaistavaksi tulisivat juridiset ja taloudelliset kysymykset, jotka liittyvät kokoelmien omistusoikeuteen, erilaisiin sopimuksiin (mm. puolustusvoimien tuki/jalkaväkimuseon ja sotamuseon yhteistyö jne), maksettaviin valtionosuuksiin ja niiden siirtomahdollisuuksiin, mikäli Jalkaväkimuseo olisi osa sotahistoriakeskusta. SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Toimintaympäristö ja verkostot Sotahistoriakeskus on aktiivinen toimija useissa eri verkostoissa ja toimintaympäristöissä. Paikallisesti se on osa seudun matkailuelinkeinoa ja verkottunut vahvasti paikallisten matkailuyritysten, kehittämisorganisaatioiden ja asiaa harrastavien yhdistysten kanssa. Se on osa matkailun arvoketjua. Valtakunnallisesti sotahistoriakeskuksen verkostot muodostuvat tieteellisistä asiantuntijoista, sotahistoriallisista museoista ja käyntikohteista, tiede- ja tietokeskuksista, oppilaitoksista sekä aihepiirin harrastajaryhmistä. Kansainvälisesti sotahistoriakeskus verkottuu eurooppalaisten sotahistoriakeskusten ja museoiden kanssa. • kansainväliset asiantuntijat (esim. Venäjä, Saksa, Viro, Ruotsi, Englanti) • eurooppalaiset sotahistoriakohteet (esim. Memorium Nuremberg Trials, In Flanders Fields Museum, Mémorial de Caen) • taistelupaikat (Venäjä/Karjala, myös Euroopassa) • asiantuntijat/ yliopistot/tutkijat/tieto • muut sotahistorialliset kohteet/museot/ matkailukohteet ym • muut kotimaiset tietokeskukset • oppilaitokset • harrastajaryhmät Kansainväliset verkostot Kansalliset verkostot Paikalliset verkostot • matkailuyritykset/ Miset Oy/matkailu • Päämajamuseo, Lokki, salonkivaunu ym. museotoimen kohteet • Jalkaväkimuseo • päämajan sijoituskohteet, mm. Mikkelin Klubi • paikalliset muut sotahistoriakohteet • seurakunnat/sankarihautausmaat • muut kohteet SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 13 Tilatarve ja mahdollisuudet Mikkelin vahvuus sotahistoriakeskuksen sijoittamispaikkakuntana on kaupungin päämajahistoria, onhan kaupungissa sijainnut itsenäisen Suomen kaikkien sotien aikana puolustusvoimien päämaja. Se erottaa Mikkelin kaikista muista Suomen kaupungeista. Sotaajan päätöksenteon autenttiset paikat ovat osa kulttuuriperintöämme. Alla on kuvattu sotahistoriakeskuksen tarvitsemat tilat, jotka on johdettu sen toiminnasta ja mää- ritellystä volyymistä. Asiakaspalvelutilat ja niiden toiminnot – lipunmyynti, kauppa ja kahvila/ravintola – ovat olennainen osa keskuksen palvelutarjontaa. Asiakasvolyymi on määritelty siten, että vastaanottotiloihin ja ravintolaan mahtuu kaksi bussillista asiakkaita kerralla. Elokuvateatteri-auditorioon mahtuu kerralla 60 henkilöä. Kirjasto/tutkimuskeskuksessa on paikat yhdelle koululuokalle eli 30 henkilölle. Sisäänkäynti, eteisaula, lipunmyynti Asiakaspalvelutilat Naulakko, WC Kauppa 75 m2 Kirjasto/ tutkimuskeskus/ sisällöllinen asiakaspalvelutila 200 m2 Kahvila/ ravintola 100 asiakaspaikkaa Kaupan ja kahvilan tukitilat, varasto ym. Näyttelytilat 400 m2 Näyttelytilat Audiotorio-teatteritila 60 paikkaa Vaihtuvat näyttelyt 200 m2 Näyttelyjen tukitilat/verstas Henkilökunnan tilat Toimistotilat, avokonttori, 5 vakituista + harjoittelijatilat Sosiaalitilat 14 SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Neuvottelutila Tilojen sijoittelussa on otettava huomioon asiakkaiden reititys näyttelytilojen läpi vain yhteen suuntaan ja poistuminen kaupan kautta. Mikäli tilat ovat kahdessa kerroksessa, on hissi ehdoton edellytys sekä yleisön kannalta että näyttelyjen rakentamisen helpottamiseksi. Henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat on mitoitettu viidelle pysyvälle ja muutamalle vaihtuvalle, esim. harjoittelijalle. Esiselvityksessä tarkasteltiin uudisrakennuksen mahdollisuutta, jolloin kyseeseen tulisi noin 2000 m2 rakennus. Mikkelin kaupungin tilakeskuksen muuhun kustannuslaskentaan perustuva hinta-arvio on noin 5 MEUR. Uudisrakennuksen sijoituspaikkaan esiselvityksessä ei oteta kantaa, mutta mikäli Mikkelin satamaan sijoittuva ns. Sillanpääasema -rakennus toteutuu, tulisi synergiaetuja harkita. Vaihtoehtona Päämajatalo Päämajatalo, aiempi Päämajakoulu, on Mikkelin kaupungin kansakoulu, johon päämaja sijoittui vuonna 1939. Se jäi pois koulukäytöstä 2013. Talossa on sijainnut Päämajamuseo vuodesta 1974, ensin ylipäällikön työhuoneena ja vuodesta 2001 lähtien nykyisessä laajuudessaan (409 m2). Päämajatalo on luonteva paikka sotahistoriakeskukselle. Se on Suomen historian kannalta merkittävä sota-ajan päätöksenteon autenttinen paikka, jota millään muulla kaupungilla ei ole tarjota. Koulu ympäristöineen on säilynyt sodanajan asussa. Talo itsessään historiallisena ja koulukäyttöön tehtynä rakennuksena aiheuttaa omat ratkaistavat haasteensa, mutta niiden kääntäminen keskusta tukevaksi voimavaraksi voidaan tehdä hyvällä ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Päämajamuseo ja Viestikeskus Lokki ovat keskeinen osa sotahistoriakeskuksen ympäristöä. SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 15 Lähtökohtia liiketoimintasuunnitelmalle Strategiset linjaukset Edellä esitetyssä kuvattiin sotahistoriakeskuksen suunniteltua toimintaa. Seuraavassa luodaan katsaus liiketoimintasuunnitelman perusteisiin. Sotahistoriakeskuksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu 2,6 MEUR, josta Päämajatalon tilamuutoksiin 1,4 ja sisältötuotannon kustannuksiksi 1,2 MEUR. Vuorovaikutteisuus ja elämyksellisyys • Keskuksen ytimenä on voimakkaan elämyksellinen, henkilökohtaiselle tasolle viety kokemus sodan eri puolista • Keskus haastaa vierailijat osallistumaan ja kehittämään sisältöjä Sotahistoriakeskuksen aluetaloudelliset vaikutukset Kävijöitä 25 000 30 000 50 000 Min. € 32,8 807 500 969 000 1 615 000 Max. € 49,4 1 235 000 1 482 000 2 470 000 Digitaalisuuden hyödyntäminen • Keskuksen palvelut toteutetaan ensisijaisesti tietoteknisin ratkaisuin Objektiivisuus ja neutraalisuus • Esitettävät asiat ja tarinat perustuvat faktoihin ja mukana olleiden ihmisten muistitietoon • Keskus esittää asiat neutraalisti, sodan eri osapuolia kunnioittavasti Huom. laskelmassa huomioitu oman paikkakunnan ulkopuoliset kävijät. Lähde: Piekkola-Suojanen-Vainio, Museoiden taloudellinen vaikuttavuus. Vaasan yliopisto/Levon-instituutti, 2013. Jotta keskus voi täyttää sille asetetut odotukset, on se toteutettava riittävän kunnianhimoisesti ja isosti. Sisältö, esittämistavat, markkinointi ja myynti ovat ehdoton edellytys kestävälle toiminnalle. Pelkkä perusinvestointi ilman riittävää toiminnan resursointia ei saata toimintaa pysyvälle tielle; liian usein on nähty liian pienin voimavaroin tehty hanke, joka alkaa hiipua ennen kuin on kunnolla päässyt käyntiinkään. Aktiivinen tiedotus, markkinointi ja myynti • Keskus markkinoi ja tiedottaa aktiivisesti palveluistaan • Keskus hankkii tulorahoitusta omalla aktiivisella toiminnallaan SWOT-analyysi VAHVUUDET • Matkailullinen vetovoimatekijä • Hyödyntää Mikkelin päämajakaupungin historiaa ja imagoa • Toteutus autenttisilla päätöksen teon paikoilla • Uusi ja erilainen, museoista poikkeava konsepti • Laaja kotimainen ja kansainvälinen asiakaspotentiaali HEIKKOUDET • • • • Taloudellinen pohja varmistamatta Vaatii suurehkon alkuinvestoinnin Sijainti alueella, jossa luontainen asiakaspohja pienehkö Rajalliset mahdollisuudet kehittää toiminnan tuottoja MAHDOLLISUUDET • Valtakunnallinen vetovoimatekijä ◊ toteutusmallin huomioarvo • Yhteistyö alueen matkailukohteiden kanssa • Yhteistyö MAMK:n, arkistojen ja Kansalliskirjaston kanssa • Mahdollisuudet sisällön kehittämisessä (Suomen eri sodat, kansainväliset teemat..) • Kansainvälinen yhteistyö (mm. Venäjä, Viro, ja Saksa, Ruotsi) • Muu kansainvälinen yhteistyö (esim. Flanders, Normandia) • Päämaja- ja Jalkaväkimuseon olemassa olevan asiakaspohjan ja osaamisen hyödyntäminen 16 UHKATEKIJÄT • Iso kävijäpotentiaali ei toteudu puutteellisen sisällöntuotannon tai riittämättömän markkinoinnin vuoksi • Panostetaan liikaa infraan (tilat) sisällön sijaan • Ei saada osaavaa henkilöstöä • Sisällön uudistamiseen ei riitä resursseja • Ei nähdä keskuksen potentiaalia osana kaupungin kehittämistä ja vetovoiman parantamista • Riittämätön resursointi • Vastaavalla sisällöllä oleva keskus perustetaan toisaalle SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Asiakkaat Suhtautuminen sota-aikaan on muuttumassa, mikä johtuu ajallisen etäisyyden lisääntymisestä. Veteraanien määrä on jo vähäinen ja pienenee kovaa vauhtia. Suhtautuminen ja näkökulmat sotaan ja sodanaikaan muuttuvat, kun ihmisten henkilökohtaiset siteet ajan kokeisiin ihmisiin katkeavat. Suuntaus näkyy muun muassa uudessa sotahistoriaa käsittelevässä tutkimuksessa, sen esiin nostamissa kysymyksissä ja käsittelytavoissa. Vaikka suora kokemus sota-aikaan on päättymässä, ei se merkitse yleisön kiinnostuksen vähenemistä, pikemmin ehkä päinvastoin. Esiselvityksen aikana käydyissä eurooppalaisissa kohteissa kävijämäärät olivat lisääntymässä; In Flanders Fields Museumin kävijämäärät ovat kasvaneet 1900-luvun päättymisen analysoinnin ja nyt ensimmäisen maailmansodan satavuotismerkkivuo- sien myötä merkittävästi. Myös Normandiassa 70 vuotta maihinnousun jälkeen Mémorialin tulevaisuus nähtiin valoisana ja lupaavana. Uusilla kysymyksenasetteluilla ja esittämistavoilla on mahdollisuus saada uusia yleisöjä. Myös perinteiset sotahistorian harrastajat ja erilaiset ryhmät ovat merkittävä asiakaspotentiaali; osallistamalla ja vuorovaikutteisuudella keskus kutsuu yhä uudelleen samoja ryhmiä asiakkaikseen. Sotahistoriakeskuksen kaltainen kohde sopii myös matkailun trendeihin; yksilöllistyvään, elämyksiä ja tunteita hakevaan ”elämän ymmärtämisen” markkinoihin. Matkailija haluaa oppia uutta; ja mielellään viihteellisellä tavalla (edu- tai infotainment). Kielet, perinteet, kulttuurit, uskonnot ovat ”kestohittejä” ja ICT:n merkitys välineenä kasvaa koko ajan. Asiakasryhmät Kohderyhmä Kohderyhmän tarkennus Keskeisin kanava Huomioitavaa Kotimaiset harrastajat • Sotahistorian harrastajat • Suku- ja paikallishistorian tutkijat • Killat ja perinnejärjestöt www, some, alan julkaisut, tapahtumat ja seminaarit Kohderyhmä rajallinen ja helppo tavoittaa Kohderyhmälle räätälöidyt tapahtumat Perhematkailijat • Perheet, jotka harrastavat historiaa • Osana muuta matkaa alueelle www, some Alueen esitteet Koulut ja oppilaitokset • Perus- ja toisen asteen opettajat ja koulut • Oppilaitokset ja korkeakoulut www, some, sähköpostimarkkinointi, oppimateriaalit, tapahtumat Sisältöjen tuottaminen yhdessä Valmiit ops-pohjaiset paketit Satunnaiskävijät • Kotimaan matkailijat • Aihepiiristä ja toteutusmallista kiinnostuneet www, some, alueet esitteet, muiden alueen kohteiden suositukset Osana alueen markkinointia www keskeinen markkinoinnin väline Järjestöt ja yhteisöt • Erilaiset matkoja tekevät järjestöt • Yritykset ja muut yhteisöt www, some, alueen esitteet Kohdennettu suoramarkkinointi Paketoitava osaksi Mikkelin muuta matkailutarjontaa Kansainväliset harrastajat • Rajattu kohderyhmä, joka verraten helppo www, some, alan tavoittaa julkaisut, tapahtumat, • Yhteistyö perinnekillat, seminaarit järjestöt ym. • Kv sotahistoriakeskusten verkosto Kasvava kohderyhmä, markkinoitava osana kokonaispakettia (matka, majoitus ym.), alan seminaarit ja tapahtumat Eri kansallisuuksia edustavat matkailijat, joilla eri näkökulma sotaan • • • • • Panostettava sisältöön ja kohdennettuun markkinointiin. Sisällön on oltava kunnioittava: näkökulman huomioitava myös venäläinen kohderyhmä ja saksalaiset Venäläiset Muut liittoutuneet Saksalaiset Ruotsalaiset ja virolaiset Muut www, some, alan julkaisut, tapahtumat, seminaarit Osana koko alueen markkinointia SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 17 Kilpailijat Aikakilpailijat Rahakilpailijat • Sotahistoriakeskuksen kanssa samojen asiakkaiden ajasta kilpailevat useat erityyppiset toimijat ja kohteet. Erityisesti perheiden, opiskelijoiden, eläkeläisten ja matkailijoiden ajankäytöstä kilpailevat lähes kaikki palveluntarjoajat ja kohteet. • Keskeinen kilpailukeino on keskuksen kiinnostava ja uusiutuva sisältö, joka tuo asiakkaita keskukseen yhä uudelleen. Keskuksen markkinointi pitää suunnitella erottuvaksi ja kohdentaa tarkasti. Keskus tulee profiloida elämykselliseksi ja aidon vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Erilaiset sotahistorialliset museot ja kohteet valtakunnallisestikin ovat ensisijaisesti yhteistyökumppaneita, eivät kilpailijoita. • On tärkeää huomata, että merkittävä osa asiakkaiden ajasta kilpailevista kohteista on myös potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Niiden kanssa voidaan synnyttää yhteisiä palvelukokonaisuuksia ja toteuttaa yhteismarkkinointia. • Asiakkaiden kannalta keskuksen palvelut ovat suhteellisen halpoja, suunnilleen elokuvalipun hintaisia. Vierailu keskuksessa ei todennäköisesti ole kustannuskysymys. • Keskus kuitenkin kilpailee myös niukkenevasta julkisesta rahoituksesta, joka on toiminnan käynnistämisen perusedellytys. • Yksityisen rahoituksen saaminen keskukselle on haastavaa mutta mahdollista. Organisoituminen, osaaminen ja henkilöstö Sotahistoriakeskuksen omistus- ja hallinnollisen mallin sekä organisoitumisen tavoitteena tulee olla mahdollisuus erilaisiin joustaviin ratkaisuihin ja rahoitusmalleihin. Henkilöstön onnistunut rekrytointi on sotahistoriakeskuksen menestyksen ehdoton edellytys. Jatkuvan kehittymisen malli, säännöllinen uusiutuminen ja aktiivisuus yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseksi ovat äärimmäisen tärkeitä. Tällöin sisältöön ja toimintaan liittyvät toimenpiteet ja osaaminen ovat keskeinen resurssi. Sotahistoriakeskuksen alustava organisaatiomalli Osakkaat / jäsenet Yhtiö-/vuosikokous Mikkelin kaupunki Hallitus Asiantuntijaneuvottelukunta Johtaja Markkinointi- ja myyntivastaava Pedagogi Avoinnapito, kauppa 18 SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Sisältösuunnittelija Tekniikasta vastaava Johtaja – joka on visioija, organisaattori, kantaa kokonaisvastuu toiminnasta ja rahoituksesta, on keskuksen sydän, visionäärinen, linjaa toimintaa, verkostoituu sekä hoitaa tiede ja yhteiskuntasuhteet Sisältöasiantuntija – on historian osaaja, vastaa keskuksen tieteellisestä sisällöstä, on perillä viimeisimmästä tutkimuksesta, omaa toimivat ja hyvät suhteet tiedekenttään ja museolaitokseen sekä alan harrastajaryhmiin, vastaa memoriaalista, tietopalvelusta ja kirjastosta, toimii yhteistyössä pedagogin kanssa Pedagogi – on oppimisympäristö ja -sisältö asiantuntija sekä lapsille että aikuisille, on keskeinen osaaja ja toimija keskuksen tavassa esittää sisältöjä. Vastaa opetusyhteistyöstä ja opetuksen näkökulmasta näyttelytoiminnassa, mutta myös aikuisyleisölle suunnattavasta viestistä. Vastaa keskuksen opastuksista. Myynti- ja markkinointivastaava - vastaa keskuksen viestinnästä, markkinoinnista ja myynnistä. Huolehtii näkyvyydestä mediassa ja somessa, keksii ja teettää keskukselle omia myyntituotteita, toteuttaa matkailuyhteistyötä. Myyntitykin tehtävä on tärkeä liiketoiminnan ja tulonmuodostuksen kannalta. Varmistaa kassavirran. Asiakasrajapinta on hallussa. Tekninen asiantuntija – digitaalisuudella on merkittävä rooli keskuksen toimintatavassa. Asiakaspalveluhenkilöstö – avoinnapito, kauppa, opastukset, kaksi henkilötyövuotta Ostopalveluna – kahvila-ravintola, tietotekniikan tuki, siivous, projektit, taloushallinto ja kirjanpito Sotahistoriakeskuksen jatkuvan kehittämisen malli Toiminnan havainnointi, seuranta ja arviointi Toiminnan ja aktiviteettien seuranta ja arviointi Tapahtumayhteistyön arviointi Uusien aktiviteettien ideointi ja niiden potentiaalin kartoitus Tapahtumien ideointi ja potentiaalin kartoitus Suunnittelu Testaus Arviointi Uusien aktiviteettien markkinoin Tuotteistus SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 19 Ansainnan keinot Sotahistoriakeskuksen toiminnan tuotot muodostuvat omista myyntituotoista (liput, kauppa, kahvila, projektirahoitus), mahdollisista sponsorituloista sekä realistisesti ajatellen jonkinlaisesta pysyvästä julkisesta tuesta. Kulttuuri- ja museolaitokset saavat henkilötyövuosiperusteista valtionapua, mutta sen saaminen uuteen kohteeseen on yleinen taloustilanne huomioiden vaikeaa tai saattaa ainakin kestää useita vuosia. Toiminnan tuotoilla voidaan käytettävissä olevien tietojen mukaan lähes kattaa toiminnan menot, kiinteistökuluja lukuun ottamatta. Keskuksella on rajalliset keinot vaikuttaa toimintansa tuottoihin. Lipputuloihin vaikuttaa keskeisesti sisällön jatkuva kehittäminen, mikä edellyttää taloudellisia resursseja uudistaa sisältöjä. Kauppa voi muodostua merkittäväksi tulonlähteeksi ja etenkin verkkokaupan kasvumahdollisuudet ovat hyvät. Niiden kasvumahdollisuudet on kuitenkin sidottu itse keskuksen toiminnalliseen onnistumiseen ja kävijämääriin. Ansainnan keinot 20 Keinovalikoima Merkitys budjetille Kasvupotentiaali Riskit ja edellytykset Pääsyliput Suuri Suuri Sisällön uudistuttava, jotta kävijät tulevat uudelleen. Kahvilaravintola Kohtalainen Kohtalainen Ulkoistettuna yhteistyökumppanin sitouduttava kokonaisuuteen, omana toimintana panostettava tehokkuuteen. Myymälä Kohtalainen Kohtalainen Rönsyily: tuotteiden sovittava kokonaisuuteen, varaston hallinta. Omat brändätyt tuotteet. Verkkokauppa Kohtalainen Suuri Markkinointi Sitoo resursseja (postitus ym.) Verkkopalvelut Pieni Suuri Edellyttää palvelun pohjan syntymistä kansallisella tasolla, joka mahdollistaa palvelujen tuotteistamisen. Tilaisuudet ja tapahtumat Pieni Suuri Vaatii markkinointia ja panostusta toteutukseen. Oltava toimivat yhteistyöverkostot. Yhteistyökumppanuudet Kohtalainen Kohtalainen Kaupungin rahoitus Suuri Pieni On kyettävä tuomaan lisäarvoa ja uutta matkailutuloa alueelle, keskuksen talous on hoidettava hyvin ja läpinäkyvästi. Muu julkinen rahoitus Pieni Pieni Edellyttää keskuksen kansallisen tason merkityksen ymmärtämistä. Julkisen rahoituksen niukkuus riskinä. Löydettävä sopiva vastine sponsoroinnille. SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Sotahistoriakeskus investointina – rahoitusmahdollisuuksia Kansallinen rahoitus keskushankkeessa edetään, on mahdollisia rahoittajatahoja lähestyttävä realistisen ja toteuttamiskelSotahistoriakeskuksen perustamiskustannukset ovat poisen suunnitelman kera. Yksityisen rahoituksen saaminen on tuotteistettava ja tukeminen tehtävä kertainvestointi, jonka rahoittamiseen on mahdolmahdollisimman helpoksi; esimerkiksi osallistumalla lista saada erilaisia rahoituseriä – realistista on ajatutkimukseen, näyttelysisältöjen tai teknologian tella, että ilman yhteiskunnan hyväksyntää ja tukea hankinnan tukemiseen, kaupan myyntituotteisiin keskuksella ei ole mahdollisuuksia. Rahoituksen tmv. Valittu organisoitumismalli vaikuttaa yksityisen saaminen vaatii merkittävää edunvalvontatyötä ja rahan keräämis- ja saantimahdollisuuksiin. lobbausta. Tuloksekkaan toiminnan kannalta keskuksen Suomi täyttää 100 vuotta 2017. Itsenäisyyjatkuva uudistuminen ja markkinointi sekä aktiividen juhlavuoden pääteemaksi on valittu Yhdessä. nen myynti ja markkinointi on elinehto – jo lähtöJuhlavuoden valmistelussa korostuu kansalaisyhteisvaiheessa on resurssoitava riittävästi, jotta keskus kunnan merkitys ja luovuuden voima. Suomessa on sadan vuoden aikana onnistuttu rakentamaan ja yllä- saavuttaa uutiskynnyksen ylittävän kansallisen tietoisuuden. Näin keskuksen kiinnostavuus myös yksipitämään vakaa, demokraattinen yhteiskunta. Suotyisten rahoittajien ja yhteistyökumppanien silmissä men itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hanketta koordinoidaan Valtioneuvoston kansliassa. Juhlavuo- saadaan pidettyä yllä. den tapahtumakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. SotaEU-rahoitus historiakeskuksen perustaminen tulee sitoa osaksi Suomen satavuotisjuhlavuotta. Euroopan unionin rahoitukset kanavoituvat kansallisSuunniteltu kokonaisuus nähdään kansallisena ten ja alueellisten ohjelmien, erilaisten raja-alueiden hankkeena, jolloin valtion osallistuminen perustatai muiden alueiden välisten ohjelmien tai suoraan miskustannuksiin on tärkeää. Sotahistoriakeskus Brysselistä haettaviin rahoituksiin. Manner-Suo-hankkeella pyritään pääsemään valtion budjettiin messa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020 sekä investointina että myöhemmin valtionosuusrayhtä kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, joka hoituksen piiriin. sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Rakennerahastohjelmassa on viisi toiminYksityinen rahoitus talinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpaiLappeenrannan Kannas-hankkeessa rahoitusta haet- lukykyä ja työllistymistä. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Itätiin perustetun tukiyhdistyksen toimesta useilta eri ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Kestävää säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Rahoikasvua ja kehitystä täsmentää alueellisia tavoitteita. tusta onnistuttiin keräämään. Mikäli sotahistoria- SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 21 Toimintalinja 2/ Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) -ohjelmasta voidaan hakea rahoitusta sotahistoriakeskuksen suunnitteluun ja sisällön kehittämiseen ja osittain tuottamiseenkin. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista tuetaan valtioiden rajat ylittäviä, alueiden välisiä kehittämishankkeita monilla eri aloilla. Kaudella 2014– 2020 useat näistä ohjelmista painottavat yrittäjyyttä, vähähiilisyyttä, luonnon ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä innovointia edistäviä hankkeita. Painopisteet vaihtelevat ohjelmien välillä. Useimmiten vaaditaan kansainvälinen kumppani. Rahoitettavat hankkeet valitaan säännöllisin väliajoin järjestet- tävien hanke-ehdotuspyyntöjen kautta. Esimerkkinä mm. Itämeren alueen ohjelma (eu.baltic.net). Luova Eurooppa on kulttuuri-, media- ja luoville aloille omistettu EU-ohjelma, joka kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen kilpailukykyä parantamalla pyrkii osaltaan edistämään taloudellista kasvua, työllisyyttä, innovaatioita ja sosiaalista koheesiota Euroopassa. EU:lla on myös lukuisia muista rahoitusohjelmia, joista rahoitetaan mm. kehitys-, tutkimus ja innovaatiohankkeita. Ohjelmat edellyttävät useimmiten vähintään kolmea partneria vähintään kolmesta eri maasta. Hankkeet ovat usein hyvin mittavia. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä jakaa tietoa ja valvoo alueensa toimijoiden etuja ja pyrkii toiminnallaan parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomessa saatavilla olevat EU:n rahoitusinstrumentit vuosille 2014–2020 löytyvät osoitteesta www.eastnorth.fi 22 SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI Suomi 100 vuotta Päämajakaupungissa Sotahistoriakeskus on sisällöllisesti ja toiminnallisesti Suomelle, Etelä-Savolle ja Mikkelille mahdollisuus. Vastaavaa toista keskusta tai museota, jossa esittämisen näkökulma ja tavat ovat yllä esitetyn kaltaisia, ei Suomessa ole. Historia ja menneisyys selittävät aina nykypäivää ja ovat osaltaan väistämättä vaikuttamassa myös tämän hetken ratkaisuihin. Mitä paremmin kansakunta tuntee historiansa, sitä paremmin se osaa suhteuttaa nykypäiväänsä. Ajankohta sotahistoriakeskushankkeelle on otollinen: vastikään on julkaistu paljon uutta ja uudenlaista tutkimustietoa toisesta maailmansodasta, Suomen satavuotisjuhlavuosi on lähestymässä, maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut kysymyksiä herättävään suuntaan. Historiamme itsenäisen Suomen ainoana päämajakaupunkina antaa luontaisen taustan sotahistoriakeskukselle. Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Mannerheimin salonkivaunu, Jalkaväkimuseo, Mikkelin Klubi ja monet muut kohteet, jotka liittyvät sota-ajan historiaan luovat merkittävän olemassa olevan infran, jonka päälle ja rinnalle sotahistoriakeskuksen on hyvä suunnitella toimintaa. Jotta keskus voi täyttää sille asetetut odotukset, on se toteutettava riittävän kunnianhimoisesti ja isosti. Sisältö, esittämistavat, markkinointi ja myynti ovat ehdoton edellytys kestävälle toiminnalle. Pelkkä perusinvestointi ilman riittävää toiminnan resurssointia ei saata toimintaa pysyvälle tielle; liian usein on nähty liian pienin voimavaroin tehty hanke, joka alkaa hiipua ennen kuin on kunnolla päässyt käyntiinkään. Sotahistoriakeskuksen perustamiskustannukset ja erityisesti käyttötalouden varmistaminen ovat hankkeen kriittisimpiä kohtia. Tavoitellussa laajuudessa keskus ei voi olla vain Mikkelin kaupungin asia, vaan hankkeeseen on sidottava yhteiskuntaa laajalti. Esiselvitystyön aikana syntyi käsitys, että investointi sotahistoriakeskuksen perustamiseksi olisi mitä todennäköisimmin kerättävissä useilta eri tahoilta. Meidän näkemyksemme on, että ilman yhteiskunnan – tai yritysten – tukea sotahistoriakeskus tuskin pystyy toimimaan esitetyssä laajuudessa. Näin ei ollut myöskään Euroopan benchmarkkauskohteissa, joissa kävijämäärät ja potentiaalinen asiakaskunta lähialueilla ovat aivan eri luokkaa kuin Itä-Suomessa. Mikkelin kaupunki haluaa olla suomalaisen kulttuuriperinnön vaalija, säilyttäjä ja esittelijä – haluathan Sinäkin? SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI 23 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 34 Liite 2 SUOMI 100 VUOTTA PÄÄMAJAKAUPUNKI MIKKELI Jää odottamaan paikkaa Asiakas TYP Yksikkö 1) Arja 2) Jani Kutsutaan haastatteluuun Opso resurssi tarkistus Haastattelulomake Opsokriteereiden tarkistus Ohjataan muihin palveluihin Esitellään yksikölle Ohjataan muihin koulutuksiin Yksikön haastattelu Kokeilu yksikössä Tarvittava info opsokoulutuksesta yksikölle ja asiakkaalle Opso työryhmä (Arja, Jani, TYP edustus) Mahdollisen palkkatuen hakeminen Prosessituki yksikölle ja asiakkaalle Oman neuvojan informointi Oppisopimuksen tekeminen Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 35 Liite 3 Taloudellinen/ perhe tilanne, muu koulutustarjonta, työmarkkinatilanne TEtoimisto Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 37 liite 4 MIKKELIN KAUPUNKI Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Työllisyyspalvelut 2.2.2015 TYÖLLISYYDENHOIDON KEHITTÄMISKUMPPANUUSSOPIMUS MIKKELIN KAUPUNGIN JA MIKKELIN TOIMINTAKESKUS RY:N VÄLILLÄ VUOSILLE 2014-2017 Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Sivu 1 MIKKELIN KAUPUNKI Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Työllisyyspalvelut 2.2.2015 1. Osapuolet Tilaaja Mikkelin kaupunki, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli (jäljempänä tilaaja) Tuottaja Mikkelin toimintakeskus ry, Lentokentänkatu 17, 50150 Mikkeli (jäljempänä tuottaja) 2. Kehittämiskumppanuussopimuksen tavoitteet sekä toiminnot työllisyydenhoidon edistämiseksi Tilaaja tilaa tällä sopimuksella työllisyydenhoitoon liittyviä palveluita. Tilaaja ja tuottaja sitoutuvat tässä sopimuksessa mainittuihin tavoitteisiin ja toimintamalleihin. Kehittämiskumppanuussopimuksella lisätään pitkäaikaistyöttömille tarjolla olevia työllistymis-, kuntoutumis- ja osallistumismahdollisuuksia, sekä turvataan samalla myös paikallisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Kehittämiskumppanuuden tavoite kuntatalouden näkökulmasta on minimoida työmarkkinatuen kuntaosuudesta laskutettavien työttömien osuus. Päämääränä on toteuttaa työttömien aktivointia ja työllistämistä niin, että 298 henkilöä on osallistettavissa kyseisiin toimiin. Kehittämiskumppanuuden tavoite on tarjota mahdollisimman monelle pitkään työttömänä olleelle mahdollisuus kiinnittyä takaisin tai ensimmäistä kertaa työmarkkinoille. Mikäli asiakas ei löydä paikkaansa avoimilta työmarkkinoilta, on vaihtoehtona työllistyminen välityömarkkinoille. Sopimuksen asiakasmäärä 298 osallistujapaikkaa nyt perustetuilla työpajoilla ja työtoimintapaikoilla edellyttää osallistuvilta asiakkailta riittävää kykyä palkkatuettuihin työsuhteisiin tai työtoimintaan. Mikäli asiakasrakenne asiakasohjauksen suhteen oleellisesti muuttuu niin, etteivät edellä mainitut lähtökohdat täyty, neuvotellaan sopimuskumppaneiden kesken muutostarpeista työtoiminnan järjestämisessä. Asiaa tarkastellaan kolmen kuukauden välein. 3. Sopimuksen tarkoittamat palvelut ja toimintatavat Tilaaja ostaa seuraavat palvelut ja tuottaja huolehtii työllisyydenhoidon toteuttamisesta seuraavassa laajuudessa: 1. Palkkatukityöllistäminen Tavoitteena pidetään, että palkkatukityösuhteessa olevien yhtäaikainen volyymi on 138 työllistettyä. Täyttyneiden työssäoloehtojen tavoite on 138 henkilöllä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Sivu 2 MIKKELIN KAUPUNKI Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Työllisyyspalvelut 2.2.2015 Palkkatukipaikkoihin voidaan ohjata myös velvoitetyöllistettäviä. Velvoitetyöllistämisestä aiheutuva lisäkustannus neuvotellaan erikseen. Palkkatukityöllistämisessä otetaan huomioon valtion maksama palkkatuki, jota Etelä-Savon TE-toimisto myöntää. Mikäli palkkatuen riittämättömyys vaikeuttaa palkkatukityöllistämisen toteuttamista, pyritään asiakaspaikkojen kokonaismäärä ylläpitämään ei työsopimissuhteisella työtoiminnalla lain säätämissä puitteissa. 2. Mikkelin kaupungin oman työllistämisen siirtäminen Mikkelin toimintakeskus ry.n toteutettavaksi Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuuden kautta on mahdollista siirtää osa Mikkelin kaupungin omaa työllistämistä Toimintakeskus ry.n toteutettavaksi. Näin toimitaan, mikäli se edesauttaa työtoiminnan organisoinnin kokonaisuutta tai jos sillä tavalla voidaan tarjota useammalle työttömälle palkkatukityösuhde. Palvelut tuotetaan tuottajan osoittamissa tiloissa. 4. Toiminnallisen vastuun jakautuminen tilaajan ja tuottajan välillä Tilaaja vastaa asiakkaiden ohjautumisen palveluun TE-toimiston ja kaupungin työllisyyspalvelujen kautta. Tuottaja vastaa työllisyydenhoidon palveluiden tuottamisesta kehittämiskumppanuussopimuksessa määritellyllä tavalla. Asiakastyön laadulliset tavoitteet, henkilöstö ja asiakkaat Tuottajalla tulee olla palvelutuotantoon tarvittava ammattitaitoinen henkilöstö. Työ- ja yksilövalmentajien määrä ei-työsuhteisten valmennuksessa on oltava riittävä, jotta valmennukseen liittyvä ohjaus ja dokumentointi ja työturvallisuudesta vastaaminen toteutuvat. Tuottajalla tulee olla voimassa olevat lakisääteiset vakuutukset. Tuottajan tulee noudattaa tietosuojalain määräyksiä. Palkkatuella palkatut työsuhteiset voivat toimia apuohjaajina. Asiakasprosessin dokumentointi Tuottaja dokumentoi puolivuosittain asiakkaan, joka sijoittuu kehittämiskumppanuuden alaiseen palveluun seuraavasti: * Asiakkuusvahvistus * Väliarviointi yli kolme kuukautta kestävissä jaksoissa * Loppuarviointi Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Sivu 3 MIKKELIN KAUPUNKI Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Työllisyyspalvelut 2.2.2015 Tuottaja antaa toiminnasta puolivuosittain tilaajalle raportin, jossa on seuraavat toiminnot: toteutuneet asiakasmäärät sopimusmuodoittain (palkkatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, muut työtoiminta, työ- ja elinkeinoministeriön palkkiokokeilu, toppis-malli) ja niiden laadullinen toteutuminen palaute työtoimintaan ja palkkatukityöhön osallistuneilta palaute asiakasohjausta tehneiltä lähettäviltä tahoilta (Te-toimisto, Työvoiman palvelukeskus Reitti) 4. Kehittämiskumppanuuden mukaisen palvelun hinta, maksukäytäntö, hinnantarkistus ja seuranta Tilaaja maksaa palvelun tuottamisesta 900 000 euroa vuonna 2015. Tuottajalle maksetaan neljännesvuosittain 225 000 euroa sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskumppanuussopimus on voimassa 2014-2017, mutta sen mukaisen palvelun hinta tarkistetaan vuosittain kaupungin talousarvion valmistelun yhteydessä. Palvelun hinnan tarkistus perustuu kumppanuussopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden toteutumiseen, työllisyyden kehittymiseen Mikkelissä, kustannuskehitykseen sekä Mikkelin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Rahoitus on ilman arvonlisäveroja. Mikäli palveluun on hakeutunut ja/tai sinne on ohjattu sovitun määrätavoitteen mukaisesti asiakkaita ja tuottaja ei ole pystynyt asiakkaita sijoittamaan, on tuottajan tehtävä perustelu vajauksesta. Mikäli perustelu ei ole riittävä, on Mikkelin kaupungilla tilaajana oikeus vähentää vuoden viimeisestä maksuerästä se prosentuaalinen osuus, mikä vuositavoitteesta jää puuttumaan. Mikäli tavoite ei toteudu tilaajan toiminnan johdosta, niin rahoitusta tuottajalle ei vähennetä. Maksuunpano tapahtuu 4 kertaa vuodessa. Maksuunpano edellyttää sopijaosapuolien kokoontumista, jossa käydään läpi sopimukseen liittyviä ehtoja. Kokouksista laaditaan muistio. Kokouksissa tuottajapuolen ja tilaajapuolen edustajia tulee olla kummastakin vähintään kolme. Vuoden 2014 aikana seurantaa toteutetaan kaupunginhallituksen asettamassa työllisyysjaoksessa täydennettynä em. ehdolla. Työllisyysjaos käsittelee puolivuosittain raportit ja antaa niistä väliarvion. 5. Sopimuksen muut ehdot Tuottajalle ei aseta muita sanktioita kun palvelutuotannon toteuttamiseen liittyvät ehdot. Tähän kehittämiskumppanuussopimukseen voi liittyä myös muita työllisyydenhoitoa tekeviä järjestöjä. Esitys tulee tehdä kirjallisesti Mikkelin kaupungille ja Mikkelin toimintakeskus ry:lle. Jäsenyysesitys vuonna 2014 käsitellään kaupungin työllisyysjaoksessa. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Sivu 4 MIKKELIN KAUPUNKI Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Työllisyyspalvelut 2.2.2015 6. Kehittämiskumppanuussopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomisaika Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen päättymään kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla: jos sopimuksessa mainitut palvelut ja toimintatavat eivät toteudu tai niissä tapahtuu muutoksia, eikä niistä päästä yksimielisyyteen tilaajan ja tuottajan kanssa käytävissä neuvotteluissa jos sopimuksessa mainittujen palvelujen ja toimintatapojen olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, joista tilaajan ja tuottajan kanssa ei päästä yksimielisyyteen Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jos toinen osapuoli on asetettu konkurssiin tai muuhun maksukyvyttömyysmenettelyyn toinen osapuoli on jättänyt noudattamatta salassapitovelvollisuutta tai tietosuojaa törkeästi Kummankin osapuolen tulee tehdä irtisanominen perusteluineen kirjallisesti. 7. Sopimuserimielisyydet Kehittämiskumppanuuteen ja sen toimeenpanoon liittyvät erimielisyydet käsitellään neuvotellen ja yhteisesti sovittujen muutosesitysten kautta. Mahdolliset riita-asiat käsitellään Etelä-Savon käräjäoikeudessa. 8. Ylittämätön este, force majeure Mikäli ilmaantuu ylittämätön este sopimusta tehdessä tai sen voimassaoloaikana, jota kumpikaan osapuoli ei ole voinut ottaa huomioon ja este on heistä riippumaton, osapuolet vapautetaan sopimuksesta siltä osin kun force majeure vaikuttaa tilanteeseen. Ylittämätön este voi olla esim. lakko, työtaistelu tai muu vakava työmarkkinoihin liittyvä häiriö, joka vaikuttaa palvelujen tuotantoon väliaikaisesti. 9. Sopimuksen liitteet - tarjouspyyntö - ilmoitus/kuvaus organisoinnista kehittämiskumppanuussopimukselle Mikkelissä .3.2014 Mikkelin kaupunki Mikkelin toimintakeskus ry:n hallitus Kimmo Mikander Armi Salo- Oksa Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Sivu 5 MIKKELIN KAUPUNKI Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Työllisyyspalvelut 2.2.2015 kaupunginjohtaja hallituksen puheenjohtaja Ari Liikanen hallintojohtaja Harri Lankinen toiminnanjohtaja Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Sivu 6 Liite 2 700 000 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 38 Liite 5 kaupunki työll.palkkamenot e/vuosi Te-toimisto palkkatuki e/vuosi 2 544 291 2 400 000 2 158 982 2 158 900 2 100 000 1 800 000 1 675 900 1 427 000 1 500 000 1 390 000 1 390 000 1 221 450 1 147 000 1 200 000 1 041 800 986 000 851 000 804 100 900 000 638 000 640 000 851 000 851 000 650 000 530 000 600 000 378 000 378 000 378 000 2014 2015 300 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 42 Liite 6 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 7,9 7,7 5,2 5,7 6,2 6,7 4,3 4,8 4,2 4,0 tammikuu 2014 joulukuu 2014 Joensuu Jyväskylä Tampere Helsinki Mikkeli Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 44 Liite 7 KONSERNIOHJE Sisällys 1 § Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite.............................................................................................. 3 2 § Konserniohjeen soveltamisala...................................................................................................... 4 3 § Keskitetyt konsernitoiminnot ....................................................................................................... 5 4 § Talous .......................................................................................................................................... 6 5 § Henkilöstö ................................................................................................................................... 7 6 § Viestintä ...................................................................................................................................... 8 7 § Konserniraportointi ja tiedonantovelvollisuus .............................................................................. 9 8 § Konsernitilinpäätös .................................................................................................................... 10 9 § Ennakkolupamenettely .............................................................................................................. 11 10 § Ulkoinen ja sisäinen tarkastus .................................................................................................. 12 11 § Hyvä hallinto- ja johtamistapa kaupunkikonsernissa ................................................................ 13 12 § Ohjeen voimaantulo ................................................................................................................ 15 1§Konserniohjeentarkoitusjatavoite Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon, tilintarkastajien ja omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti. Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus sekä määritellään, miten konsernin tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty. Konserniohje määrittää konsernin johtosuhteet ja johtamisen säännöt. Ohjeella on tarkoitus yhtenäistää ohjausta, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostaa tiedonkulkua. 2§Konserniohjeensoveltamisala Konserniohje koskee kaupunkikonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöksi katsotaan osakeyhtiö, säätiö tai muu sellainen yhteisö, jossa kaupungilla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa kaupunkikonsernin. Konserniohje tulee käsitellä tytäryhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniohjetta noudatetaan tytäryhteisöissä, jollei sitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien ohjaukseen konserniohjetta noudatetaan soveltuvin osin. 3§Keskitetytkonsernitoiminnot Mikkelin kaupunkikonsernissa pyritään tarkoituksenmukaisesti hyödyntämään yhteisiä tukipalveluita. Hankinta- ja volyymiedut sekä ammattitaito ja erityisosaamiset hyödynnetään yhteisesti. Hankintapalvelut huolehtivat kilpailuttamisista ja tuote- sekä palvelukatalogien ylläpidosta. Näin varmistetaan hankintalain ja kaupungin hankintaohjeistusten noudattaminen läpi koko konsernin. Kaupungin taseyksikkönä toimiva tilakeskus hallinnoi ja omistaa kaupungin palvelutuotantoon käytettäviä tiloja ja Naistinki Oy koordinoi tytäryhteisöjen sekä ulkopuolisten yritysten tilojen käyttöä. Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy hallinnoi ja omistaa ammattiopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ky ammattikorkeakoulun tilat. Tytäryhteisöjen tulee ensisijaisesti sijoittua kaupungin omistamiin tiloihin. Mikkelin kaupunkikonsernissa käytetään yhtenäisiä kiinteistönvuokrausperusteita. Kaikki kaupungin tytäryhteisöt ovat mukana kaupungin hankintasopimuksissa ja noudattavat kaupungin hankintaperiaatteita ja hankinnoista erikseen antamia ohjeita. Taloudellisten hyötyjen varmistamiseksi neuvotellaan yhteistyö kaupungin hankintapalveluiden kanssa. Kaupungin tietohallinto koordinoi koko konsernin tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluita ja vastaa tietohallintastrategioista ja niiden toteuttamisesta. Tarkoitus on käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä mahdollisimman kattavasti koko konsernissa. Taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä haetaan kaupunkikonsernissa kiinteistöhoitoon, työterveyteen, talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvissä tukipalveluissa. 4§Talous Kaupunkikonsernin tilikausi koskien emoa ja kaikkia tytäryhteisöjä on kalenterivuosi. Tytäryhteisöjen tulee käyttää konsernijohdon hyväksymää kirjanpitopalvelua. Tytäryhteisöt noudattavat konsernin antamia ohjeita rahoituksen suunnittelussa ja sen järjestämisessä. Kaikki tytäryhteisöt liittyvät konsernipalveluiden kilpailuttaman konsernitilin käyttäjiksi. Kaupunki takaa lainoja vain tytäryhteisöilleen. Tytäryhteisöjen investoinnit, rahoituksen suunnittelu sekä laina-, takaus- ja vakuusasiat valmistellaan yhteistyössä konserniohjausryhmän kanssa. Talouspalvelut konsultoi tarvittaessa lainojen ja muiden rahoitusjärjestelyiden kilpailuttamisessa. Konsernin sisäisissä urakkasopimuksissa tytäryhteistöiltä edellytetään pääsääntöisesti vastaavaa vakuudenantoa kuin ulkoisilta tarjoajilta. 5§Henkilöstö Tytäryhteisöt noudattavat kaupungin hyväksymää henkilöstöpolitiikkaa. Merkittävistä henkilöstöön liittyvistä asioista on neuvoteltava etukäteen konsernijohdon kanssa. 6§Viestintä Kuntalain 29 §:n mukaisesti kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta silloin, kun se hoitaa kunnallista tehtävää. Tytäryhteisön on annettava tiedotusta varten kaupungin keskushallintoon viestinnästä vastaavan viranhaltijan ohjeiden mukaiset tiedot. Ennen tietojen antamista tytäryhteisön on arvioitava voidaanko tiedot antaa aiheuttamatta yhteisölle haittaa. Tytäryhteisöjä koskevasta viestinnästä vastaa yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja sekä kaupungin puolella kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Yhteisön viestinnän on tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Viestinnässä ja tietojen antamisessa yhteisöjä koskevissa asioissa tulee huomioida kaupungin yleiset viestintäperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapitosäännökset. Erityisesti merkittävissä tytäryhteisön muutos- ja kriisitilanteissa tehdään yhteistyötä konsernihallinnon viestinnän kanssa. 7§Konserniraportointijatiedonantovelvollisuus Tytäryhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen on annettava konsernijohdolle kaupunkikonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. Tiedot tytäryhteisöraportoinnissa toimitetaan konsernijohdon antamien ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti. Tytäryhteisö noudattaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnassa sekä raportoinnissa konsernijohdon antamia ohjeita ja aikatauluja. Tytäryhteisön tilinpäätös ja toimintakertomus toimitetaan valtuuston jäsenille. Tytäryhteisö raportoi kaupungille toimintansa ja taloutensa kehittymisestä konsernijohdon määräämällä tavalla. Tytäryhteisön on lisäksi raportoitava erikseen, mikäli sen toiminta ei vastaa oletettua kehitystä. Tytäryhteisöt lähettävät hallitusten kokousten esityslistat ja pöytäkirjat sekä tasekirjat konsernijohdon antamien ohjeiden mukaisesti. 8§Konsernitilinpäätös Mikkelin kaupunki laatii konsernitilinpäätöksen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Yksityiskohtaiset ohjeet konsernitilinpäätökseen tarvittavien tietojen sisällöstä, muodosta ja aikataulusta annetaan vuosittain tytäryhteisöille ennen tilikauden päättymistä. Annettua aikataulua on ehdottomasti noudatettava. 9§Ennakkokäsityksenpyytäminen Tytäryhteisön on ennakkoon tiedusteltava konsernijohdon käsitystä seuraavissa asioissa 1) 2) 3) 4) 5) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen merkittävä tai poikkeuksellinen investointi yhtiöjärjestyksen muuttaminen osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely, mukaan lukien merkittävät kiinteän omaisuuden järjestelyt 6) lainanotto tai vakuuden antaminen 7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset tulospalkkiojärjestelmässä 12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti vaikuttava tapahtuma 13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset Pyynnöt käsittelee kaupunginhallituksen jaosto. 10§Ulkoinenjasisäinentarkastus Konsernin valvonta Valtuuston asettama tarkastuslautakunta huolehti kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston kaupungille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutusta. Konsernin valvonnasta vastaa konsernijohto. Konsernitarkastajalla on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa ja taloutta tarvittavassa laajuudessa ja saada tarkastustehtävän edellyttämät tiedot. Kaupunginjohtajalla on oikeus yksittäistapauksissa määrätä sisäisten selvitysten teettämistä yhteisöissä, mikäli kaupungin omistajapoliittinen etu tätä vaatii. Näin toimittaessa on otettava huomioon osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön salassapitoa ja osakkeenomistajien yhdenvertaista kohtelua koskevat vaatimukset. Tilintarkastus Tilintarkastajat valitsee yhtiökokous. Pääsääntönä on, että konserniyhtiöiden tilintarkastajana toimii sama auktorisoitu tarkastusyhteisö kuin Mikkelin kaupungilla. Yhtiöiden yhtiöjärjestykset on saatettava sellaisiksi, että ne mahdollistavat kaupungin käyttämän tilintarkastusyhteisön valinnan yhtiön tilintarkastajaksi. 11§Hyvähallinto-jajohtamistapakaupunkikonsernissa Tytäryhteisöjen toiminta tulee järjestää hyvän hallintotavan mukaisesti. Niiden tulee toimia avoimesti, läpinäkyvästi ja vastuuntuntoisesti siten, että yhteisö organisoidaan ja sen toimintaa suunnitellaan, johdetaan ja harjoitetaan noudattaen ammatillisia, liiketalouden ja lainsäädännön vaatimuksia sekä kestävän kehityksen periaatteita ja että yhteisö hoitaa varojaan huolellisesti, tuottavasti ja taloudellisesti. Kaupunkikonsernin toiminnasta tulee saada oikea ja rehellinen kuva riippumatta toiminnan organisoinnin muodosta. Myös kuntayhtymissä, jotka hoitavat palvelusopimuksessa määritellyllä tavalla kunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät, noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita jo siitä syystä, että ne ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia. Mikkelin kaupunkikonsernissa on konserniohjeen ohessa hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje, joka määrittelee tytäryhteisöjen johdon eli hallituksen ja palkattujen johtajien roolia, velvollisuuksia ja suhdetta kaupunkiin osakkeenomistajana. 12§KonserniohjauksentoimivaltasuhteetMikkelin kaupunkikonsernissa Kaupunginvaltuusto - hyväksyy konserni arvot, vision ja strategian hyväksyy vuosittaiset strategiset tavoitteet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kuntakonserniin kuuluville yhteisöille määrittelee konsernin rakenteen päättämällä konsernien osien perustamisesta, lakkauttamisesta ja muusta muuttamisesta kuten o konserniyhtiöiden osakassopimusmuutoksista o olennaiset osakkeiden realisoinneista o yhtiöjärjestysmuutoksista Kaupunginhallitus - vastaa kaupungin strategian toteutumisesta päätöksenteossa. vastaa konsernin sisäisestä valvonnasta informoi kaupunginvaltuustoa valmistelee kaupunginvaltuuston päätettäväksi menevät asiat. voi delegoida päätösvaltaansa edelleen. Kaupunginhallituksen jaosto - käsittelee ja päättää ennakkolupa-asiat konserniohjausryhmän valmistelun ja kaupunginjohtajan esittelyn pohjalta. nimeää ja ohjeistaa kaupungin edustajat yhteisöjen hallintoelimiin seuraa ja valvoo konsernin toimintaa Kaupunginjohtaja - käyttää kaupunginhallituksen puhevaltaa ja johtaa kuntakonsernia kaupunginhallituksen alaisena viranhaltijana. Konserniohjausryhmä - valmistelee ennakkoluvan alaiset asiat, lausuu tarvittaessa sille erikseen tuotavista konsernitason asioista Kaupunginjohtajalla tai muulla kaupunginhallituksen tai kaupunginhallituksen jaoston nimeämällä viranhaltijalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin tytäryhteisöjen yhtiö/yhtymäkokouksissa, valtuustoissa ja hallituksissa. 13§Ohjeenvoimaantulo Kaupunginvaltuusto hyväksyy konserniohjeen. Konserniohje tulee voimaan välittömästi hyväksymisen jälkeen. Konserniohje hyväksytään myös konserniyhteisöjen hallituksissa. Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 45 Liite 8 KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä keskeisistä asioista, jotka ovat sote-lakiluonnoksesta 16.10.2014 annetun lausuntokierroksen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Kyselyssä keskitytään sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen rahoitusmalliin ja esityksen taloudellisiin vaikutuksiin sekä sote-alueen kuntayhtymien ja tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien hallinto- ja päätöksentekomallien toimivuuteen erityisesti kuntien omistajaohjauksen ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kuultaessa Kuntaliittoa asiantuntijana soteuudistuksen eduskuntakäsittelyn aikana. Kuntaliitto tulee myös toimittamaan kyselyn tuloksista eduskunnalle yhteenvedon. Kyselyn tuloksista tiedotetaan ja ne julkaistaan Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kunnat.net/sotekysely. Yksittäisten kuntien vastauksia ei julkisteta. Pyydämme kuntaanne vastaamaan kyselyyn viimeistään tiistaina 20.1.2015. TAUSTATIETOJA 1. Kunta 2. Lausunnon antaja (x) kunnanhallitus ( ) hallituksen jaosto ( ) valtuusto ( ) lautakunta ( ) johtoryhmä ( ) kunnan-/kaupunginjohtaja ( ) muu taho? HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta on, että kuntayhtymän ylimmän toimielimen eli yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen kokoonpanossa ei oteta huomioon jäsenkuntien poliittisia voimasuhteita, kun jokainen kunta valitsee omat edustajansa toimielimiin. Sen sijaan yhtymähallituksen kokoonpanossa poliittinen edustavuus tulee suoraan kuntalaista. Sote-järjestämislakia koskevan hallituksen esitys (19 §) lähtee siitä, että sote-alueen ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto ja sen kokoonpanossa on otettava huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Tämä merkitsee sitä, että yksittäinen jäsenkunta ei välttämättä saa yhtymävaltuustoon niitä edustajia, jotka se haluaa eli kunnan vaikutusmahdollisuudet vähenisivät poliittisen edustavuuden kustannuksella. Poliittinen edustavuus ylimmän toimielimen kokoonpanossa tarkoittaa myös sitä, että laissa pitää säätää edustajainkokouksesta. Edustajainkokous tarvitaan valinnassa huomioon otettavien seikkojen yhteensovittamiseksi. Näitä ovat poliittinen edustavuus ja tasa-arvolain vaatimukset. 3. Kuinka toimivana pidätte sitä, että sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet? ( ) 1 ei lainkaan toimiva ()2 ()3 (x) 4 ( ) 5 täysin toimiva 4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta? 1 ei lainkaan toimiva a) Kansanvallan näkökulmasta b) Kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta 2 3 4 5 erittäin toimiva () (x) () () () (x) () () () () 5. Jos sote-alueen kuntayhtymän ylimmän toimielimen valinta tehdään kuntien edustajainkokouksessa, pitäisikö laissa mielestänne säännellä sen toiminnasta täsmällisemmin kuin vain maininnalla ”kuntien edustajainkokous nimeää yhtymävaltuuston jäsenet…”.? kyllä ei ei osaa sanoa () () (x) 6. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin selostakaa miten _______________ 7. Vaihtoehtona sote-alueen kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi olisi kuntalain mukaisesti yhtymäkokous. Kukin kunta valitsisi edustajansa erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi näille toimintaohjeet. Tällöin yhtymäkokouksen kokoonpanossa ei otettaisi poliittista edustavuutta huomioon. Olisiko tämä mielestänne parempi kuin ehdotettu hallintomalli? kyllä ei ei osaa sanoa (x) () () 8. Arvioikaa edellisessä kysymyksessä kuvatun yhtymäkokousmallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta. 1 ei lainkaan toimiva a) Kansanvallan näkökulmasta b) Kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta 2 3 4 5 erittäin toimiva () (x) () () () (x) () () () () 9. Olisiko sote-alueen hallintomalliksi mielestänne löydettävissä edellä kuvattuja malleja parempi vaihtoehto? kyllä ei ei kantaa (x) () () 10. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen myöntävästi, kuvatkaa lyhyesti tällaisen mallin pääperiaatteet. Sote-alueiden kuntayhtymiä ei tulisi perustaa vaan järjestämisvastuu pitää antaa säädettäville tuotantoalueille, joita sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa. Päätöksenteko Lakiluonnoksen 23 §:n mukaisesti säädettäisiin päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Sote-alueen järjestämispäätöksen ja talousarvion hyväksyminen yhtymävaltuustossa edellyttää, että ehdotusta kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kolmasosa jäsenkunnista ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Sote-alueen päätöksenteon sääntelyllä pyritään parantamaan pienten kuntien vaikutusmahdollisuuksia. Tämä tekee myös yksittäisen kunnan päätösvaltaa rajoittavan äänileikkurin tarpeettomaksi. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että sitä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kaksi jäsenkuntaa ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän päätöksenteon sääntely vaikuttaisi kahteen suuntaan: • Yksi kunta ei voi saada päätöstä aikaan, vaikka sillä olisi äänienemmistö. • Äänienemmistön omaavan kunnan tulee kuitenkin aina olla päätöksen takana. 11. Miten hyvin sote-alueen päätöksentekomalli mielestänne turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet? 1 erittäin huonosti () 2 3 4 () (x) () 5 erittäin hyvin () 12. Jos epäilette esitetyn sote-alueen päätöksentekomallin toimivuutta, miten sitä pitäisi mielestänne kehittää? _________________ RAHOITUS, INVESTOINNIT JA KIINTEISTÖT Rahoitus Lakiesityksessä sote-alueen rahoitusta käsitellään 33 §:ssä sekä tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoitusta 34 §:ssä. Sote-alueen kunnat osallistuvat alueen kustannusten rahoitukseen sote-alueen talousarviossa vuosittain määriteltävällä maksulla. Sote-alueen vuotuisten kustannusten tulee lakiesityksen mukaan perustua sen lakisääteisten tehtävien sekä alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien lakisääteisten ja järjestämispäätöksen mukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Kunnan maksuosuus alueelle perustuu kunnan asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuden perusteena käytettävien ikäluokkien perushintojen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti. Kunnan maksuosuuden laskennassa 20 % määräytyy asukasmäärän perusteella ja 80 % ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan lakiesityksen mukaan sote-alueen suorittamalla korvauksilla. Rahoituksessa otettaisiin huomioon asukasluku sekä palvelujen tarve. Asukaslukuun ja tarvetekijöihin perustuvan rahoituksen osuus olisi 80 % ja olosuhdeja muiden tekijöiden sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten osuus enintään 20 %. Lisäksi kunnat rahoittavat investointisuunnitelman mukaisten investointien kustannukset. Sote-alue päättää tuottamisvastuun ja järjestämispäätöksen investointisuunnitelmaan sisältyvien merkittävien investointien korvausten määräytymisestä. Kiinteistöt jäisivät lakiesityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistukseen ja hallintoon, jolleivät kunnat toisin sovi. 13. Miten kunnan maksuosuuden sote-alueelle tulisi mielestänne määräytyä? (valitkaa mielestänne paras vaihtoehto) Lakiesityksessä esitetyllä tavalla tarpeellisten kustannusten perusteella Kuntien toteutuneiden sote-menojen perusteella Kuntien valtionosuusjärjestelmän mukaisten lakiin perustuvien laskennallisten kustannusten mukaisesti Jollain muulla tavoin, miten? () (x) () () 14. Miten korvauksen tuotantovastuussa olevalle kuntayhtymälle tulisi mielestänne määräytyä? Lakiesityksessä esitetyllä tavalla järjestämispäätöksessä määritellyllä korvauksella Kuntien valtionosuusjärjestelmän mukaisten lakiin perustuvien laskennallisten kustannusten mukaisesti Jollain muulla tavoin, miten () () (x) Kuntien toteutuneiden sote-menojen perusteella. 15. Arvioikaa miten hyvin kuntanne pystyy järjestämään ja rahoittamaan kunnan vastuulla olevat palvelut, mikäli sote-uudistus toteutetaan hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla? 1 erittäin 2 huonosti tai ei lainkaan () (x) 3 () 4 5 erittäin () hyvin () 16. Mitä mahdollisia ongelmia arvioitte kunnallenne syntyvän? Nyt esitetty rahoitusmalli lisää merkittävästi Mikkelin kaupungin sote-kustannuksia. Lisäksi epävarmuutta jää siitä, miten kunta pystyy toteuttamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen velvoitteet ja miten turvataan kuntien ja sote-tuotantokuntayhtymien yhteistyö. Investoinnit Lakiesityksen 12 §:n mukaan järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmasta. Lakiesityksen 33 §:n mukaan kunnat rahoittavat investointisuunnitelmien mukaisten investointien aiheuttamat kustannukset. Lain perusteluosassa mainitaan 40 miljoonaan euron raja investointisuunnitelmaan sisällytettäville investoinneille, mikä ei kuitenkaan ole juridisesti sitova. 34 §:n mukaan sote-alue päättää investointisuunnitelmaan sisältyvien merkittävien investointien tarkemmasta määräytymisestä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää kuultuaan. 17. Missä investoinneista pitäisi mielestänne päättää? Sote-alueella Tuotantoalueella Investoinnin koosta riippuen joko sote-alueella tai tuotantoalueella () (x) () 18. Mikäli investoinneista tulisi mielestänne päättää investointien koosta riippuen joko sotealueella tai tuotantoalueella, minkä suuruisista investoinneista tulisi erikseen päättää sotealueella? Yli 40 miljoonan euron investoinneista ( ) Jonkun muun suuruisista investoinneista: _______________ 19. Miten investointien rahoitus tulisi mielestänne hoitaa? Ennalta määriteltynä laskennallisena osuutena kuntien maksuosuudessa sote-alueelle Toteutuneista investoinneista aiheutuneiden kustannusten mukaisena osuutena kuntien maksuosuudessa sote-alueelle Muulla tavoin, miten Toteutuneista investoinneista aiheutuneiden kustannusten mukaisena osuutena kuntien maksuosuudessa tuotantoalueelle () () (x) Kiinteistöt Voimaanpanolain 12 §:n mukaan kuntayhtymän kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistus ja hallinnointi jää nykyisen kuntayhtymän tehtäväksi, jolleivät kunnat ole sopineet kuntayhtymän omaisuusjärjestelyistä toisin. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat velvollisia muuttamaan kuntayhtymän perussopimusta siten, että kuntayhtymän tehtävät rajoittuvat vuoden 2017 alusta lukien kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistukseen, hallintaan ja vuokraamiseen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille. Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, mikäli kunnat eivät sovi toisin. 20. Sote-kiinteistöjen hallinnan ja omistuksen tulisi pitkällä aikavälillä olla... Nykyisillä kunnilla ja/tai kuntayhtymillä Sote-alueella Tuotantoalueen kuntayhtymässä Erillisessä sote-alueen kattavassa yhtiössä () () () () Erillisessä tuotantoalueen kattavassa yhtiössä Jollain muulla muulla tavalla, miten? (x) () Henkilöstö Voimaanpanolain 11 §:n mukaan tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä muodostettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän palvelukseen. Henkilöt siirtyvät sen tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirron toteutumista. 21. Kuinka selkeänä pidätte henkilöstön asemaa ja sijoittumista koskevaa säännöstä? 1 ei lainkaan selkeänä () 2 3 4 () () (x) 5 erittäin selkeänä () 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei, millaisia ongelmia näette säännöksen aiheuttavan? 23. Mitä muutoksia arvioitte kunnassanne jouduttavan tekemään sote-uudistuksen seurauksena esim. tukipalvelujen järjestämisen osalta? Muutos tulee aiheuttamaan uudelleenjärjestelyjä mm. seuraavien tukipalveluiden osalta: taloushallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto, ruoka- ja siivouspalvelut ja kiinteistönhuolto. 24. Onko lakiesityksessä esitetty varainsiirtoverovapaus vuoden 2018 loppuun asti mielestänne riittävä? kyllä, esitetty aikataulu on riittävä ei, pitäisi jatkaa vuoteen 2021 asti ei, pitäisi säätää pysyväksi () (x) () 25. Muita sote-uudistukseen liittyviä näkemyksiänne Sote-alueiden kuntayhtymiä ei tulisi perustaa vaan järjestämisvastuu pitää antaa säädettäville tuotantoalueille, joita sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa. Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 46 Liite 9 Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueelle. AP-tonteilla on käytössä rakentamisoikeuteen perustuva hinnoittelu. A-tonteilla on käytössä tontin pinta-alaan (m2) perustuva hinnoittelu pois lukien kortteli 13 ja 18 joissa käytössä on rakennusoikeuteen (k-m2 = kerrosneliömetri) perustuva hinnoittelu. Kirkonvarkauden kokoojakatuun rajautuvien tonttien hinnat poikkeavat korttelikohtaisesta hinnoittelusta. Kortteli 8 A-tontti 8-1 (kortteli-tontti) 25 e/m2 ja 8-2 sekä 8-3 30 e/m2 Korttelit 11 ja 12 A-tontit 20 e/m2 niiden tonttien osalta jotka rajautuvat Kirkonvarkauden kokoojakatuun: 11-3, 12-1 ja 12-4 Muuten A-tontit kortteleissa 11 ja 12 25 e/m2 Kortteli 13 Korttelissa 13 on käytössä rakennusoikeuteen perustuva hinnoittelu tonteilla 13-1, 13-2, 13-3, 13-4 ja 13-5 300 e/k-m2 Kortteli 14 A-tontti 14-1 25 e/m2 ja 14-2 30 e/m2 Kortteli 15 AP-3-tontti 50 euroa/k-m2 A-tontit 10 euroa/m2 niiden tonttien osalta jotka rajautuvat Kirkonvarkauden kokoojakatuun: 15-1, 15-4, 15-7, 15-8 ja 15-11 Muuten A-tontit 12 euroa/m2 Korttelit 16 ja 17 A-tontit 50 euroa/m2 Kortteli 18 A-1 tontti 100 euroa/k-m2 Kortteli 19 AP-tontti 50 euroa/k-m2
