Pro gradu –tutkielma BioMediTech

Pro gradu –tutkielma BioMediTech
Graduohje
Kansilehti
BioMediTech
Tampereen Yliopisto
Kesäkuu 2015
Tiivistelmä - Abstract
Tässä ohjeistuksessa kuvataan pro gradu-tutkielman suoritukseen liittyviä asioita Tampereen
yliopistossa BioMediTech tieteenalayksikössä bioteknologian FM-tutkintoa tekeville.
Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessaan pro gradu -tutkielma ja
siihen liittyvä kypsyysnäyte. Pro gradu –tutkielma on opinnäyte, jossa opiskelija osoittaa
valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä
tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään omalla tieteenalallaan. Pro gradu tutkielma perustuu ohjauksessa tehtävään kokeelliseen tai laskennalliseen tutkimukseen, jonka
pohjalta laaditaan kirjallinen raportti sisältäen tiivistelmän (äidinkielellä ja englanniksi),
johdannon, kirjallisuuskatsauksen, materiaalit ja menetelmät, tulokset, tulosten tarkastelun ja
johtopäätökset.
Työ kirjoitetaan joko omalla äidinkielellä (suomi, ruotsi) tai englanniksi. Ennen kokeellisen /
laskennallisen työn aloittamista opiskelijan tulee keskustella aiheesta, sisällöstä ja
suorituspaikasta tutkielmista vastaavan professorin kanssa. Vastuuprofessoreina toimivat
seuraavat henkilöt opiskelijan valitseman maisterivaiheen opintosuunnan mukaisesti:
Bioinformatiikan opintosuunta: professori Matti Nykter
Molekyylibiologian opintosuunta: professori Anne Kallioniemi
Soluteknologian opintosuunta: professori Heli Skottman
Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija a) perehtyy omakohtaisesti pääaineen alaan
kuuluvaan ongelmaan tai aihepiiriin, b) oppii itsenäiseen, tavoitteelliseen toimintaan
tutkimustehtävän suunnittelussa, menetelmien pystyttämisessä ja tutkimuksen toteuttamisessa,
sekä c) harjaantuu laajahkon tietoaineksen jäsentämiseen ja sen kirjalliseen ja suulliseen
esittämiseen.
Pro gradu –tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Suositeltava aikataulu on, että
kokeellinen/laskennallinen osa on täyspäiväisesti työskennellen kokonaisuudessaan valmis 5-6
kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Aikataulu sovitaan ohjaajan/ohjaajien kanssa ja
kirjataan tutkimussuunnitelmaan. Tutkimussuunnitelma kirjoitetaan pro gradu työn
alkuvaiheessa ja se sitoo kaikkia osapuolia aikataulun noudattamisessa. Opinnäytetyön
etenemiseen liittyvät vaiheet on kuvattu Liitteessä 1.
i
Sisällysluettelo – Table of Contents
1
OHJEITA PRO GRADU –TUTKIELMAN TEKIJÄLLE JA OHJAAJALLE ..................................................1
1.1 TUTKIELMAN TEKEMISEN PROSESSI .................................................................................................1
1.2 TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYTTÄMINEN................................................................2
1.3 TUTKIELMASEMINAARI…………………………………………………………………………………………………………………….……..2
1.4 OHJAAJAN JA OHJATTAVAN VELVOLLISUUDET....................................................................................2
1.5 OPINNÄYTTEEN JULKISUUS ...........................................................................................................3
1.6 OPINNÄYTTEEN KIRJOITTAMINEN ...................................................................................................3
2
TUTKIELMAN RAKENNE ...............................................................................................................5
2.1 OTSAKE....................................................................................................................................5
2.2 NIMIÖLEHTI ..............................................................................................................................5
2.3 TIIVISTELMÄ - ABSTRACT..............................................................................................................5
2.4 ALKUSANAT TAI KIITOKSET - ACKNOWLEDGEMENTS ...........................................................................5
2.5 SISÄLLYSLUETTELO – TABLE OF CONTENTS .......................................................................................6
2.6 LYHENTEET - ABBREVIATIONS........................................................................................................6
2.7 JOHDANTO – INTRODUCTION (LUKU 1) ...........................................................................................6
2.8 KIRJALLISUUSKATSAUS – LITERATURE REVIEW (LUKU 2) ......................................................................6
2.9 TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET – OBJECTIVES (LUKU 3) ....................................................................6
2.10 TUTKIMUSMENETELMÄT JA MATERIAALIT – MATERIALS AND METHODS (LUKU 4).....................................7
2.11 TULOKSET – RESULTS (LUKU 5) .....................................................................................................7
2.12 TULOSTEN TARKASTELU TAI POHDINTA – DISCUSSION (LUKU 6) ............................................................7
2.13 YHTEENVETO – CONCLUSION (LUKU 7) ...........................................................................................7
2.14 KIRJALLISUUSLUETTELO – REFERENCES ............................................................................................8
2.15 LIITTEET - APPENDICES ................................................................................................................8
3
TUTKIELMAN ULKOASU ...............................................................................................................9
3.1 SIVUN ULKOASU.........................................................................................................................9
3.2 OTSIKOINTI ...............................................................................................................................9
3.3 KUVAT, TAULUKOT JA KAAVAT .......................................................................................................9
3.4 VIITTAUKSET ........................................................................................................................... 10
4
PRO GRADU –TUTKIELMAN ARVIOINTI ......................................................................................11
LIITTEET ............................................................................................................................................13
LIITE 1. PRO GRADU –TUTKIELMAN VAIHEET........................................................................................... 13
LIITE 2. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSTELEMINEN ................................................................... 14
LIITE 3. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVIOINTIMATRIISI ...................... ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED.
ii
1 Ohjeita pro gradu –tutkielman tekijälle ja ohjaajalle
1.1 Tutkielman tekemisen prosessi
BioMeditech-yksikössä tehtävät pro gradu –tutkielmat perustuvat opiskelijan tekemään joko
kokeelliseen tai laskennalliseen tutkimukseen, joka suoritetaan yleensä joko yksikön omassa
tutkimusryhmässä tai muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa toimivissa
tutkimusryhmissä tai tutkimuslaitoksissa, tyypillisesti osana laajempaa tutkimusprojektia.
Opiskelijan itsenäinen osuus tutkielmasta on aina oltava erotettavissa. Opinnäytetyön
aloittamiseksi opiskelija ottaa itse yhteyttä kiinnostuksensa kohteena olevan tutkimusryhmän
johtajaan,
mutta
tutkielmista
vastaava
professori
voi tarvittaessa
auttaa
sopivan
tutkimusryhmän tunnistamisessa.
Opinnäytetyön tekeminen ja kirjoittaminen on vaativa prosessi. Usein tässä prosessissa on
mukana muitakin henkilöitä kuin opinnäytetyön tekijä, tyypillisesti ohjaaja(t), tutkimusryhmän
muut jäsenet ja muut samassa yhteisössä työskentelevät. Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja
prosessin etenemisestä on kuitenkin ensisijaisesti opinnäytetyön tekijällä. Usein työ on osa
tutkimusryhmän laajempaa projektia. Tällöin työn tekijä saa tukea muulta ryhmältä, mutta
tekijän tulee selvittää, miksi aihe on sen antajan kannalta merkittävä, ja toki aiheen on oltava
kiinnostava tekijälle itselle.
Opinnäytetyöprosessi (Liite 1) voidaan jakaa ajallisesti aloitukseen, tutkimukseen
perehtymiseen, tiedon hankintaan ja kokeelliseen /laskennalliseen osaan, sekä raportointiin eli
tutkielman kirjoittamiseen. Prosessissa niin ikään kulkee rinnakkain työn tekijän tiedon
karttuminen ja kirjoitusprosessi. Tutkimustyöhön kuuluvat johdonmukaisten muistiinpanojen
tekeminen ja niiden liittäminen sekä itse tuotettuun että kirjallisuudesta hankittuun aineistoon.
Opinnäytetyön tekeminen ei siis ole pelkästään tutkielman kirjoittamista, vaan siihen liittyy
myös tutkimuksen suunnittelu ja käytettyjen menetelmien opettelu, uuden tiedon
omaksuminen, sen jäsentäminen ja oivallukset.
1
1.2 Tutkimussuunnitelman laadinta ja hyväksyttäminen
Kirjoitustyö alkaa heti työn alussa tutkimussuunnitelman laadintana. Suunnitelmassa mainitaan
työnimen lisäksi seuraavat asiat: kuka tekee, missä, milloin ja kenen ohjauksessa, lyhyt
johdanto, työn tavoitteet ja käytettävät menetelmät. Tutkimussuunnitelman (2-4 sivua)
tarkoitus on varmistaa ohjaajan tai ohjaajien ja ohjattavan yhteisymmärrys tutkimushankkeen
suorituksesta. Suunnitelman myötä on tarkoitus sopia kummankin osapuolen vastuut,
velvollisuudet, aikataulu sekä yhteiset pelisäännöt. Lisäksi on hyvä keskustella tutkielman
tavoitteista sekä muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Tekijän ja ohjaajan
allekirjoittama tutkimussuunnitelma toimitetaan hyväksyntää varten vastuuopettajalle sen
varmistamiseksi, että suunniteltu kokonaisuus vastaa laadultaan ja laajuudeltaan opinnäytteelle
asetettuja tavoitteita. Käytännössä opinnäytetyön sisältö muotoutuu työn edetessä ja
kokonaisuuden hahmottuessa tutkimussuunnitelmakin siten tarkentuu ja muuttuu.
1.3
Tutkielmaseminaari
Opinnäytetyön
tekemisen
rinnalla
opiskelija
osallistuu
Tutkielmaseminaariin
(BTK4030/BIO4030), jossa harjaannutaan tieteellisen esitelmän pitämiseen ja tieteelliseen
keskusteluun osallistumiseen. Tutkielmaseminaariin voi osallistua jo ennen kuin oma
opinnäytetyö on aloitettu, erityisesti se on suositeltavaa niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat
tekevänsä
opinnäytetyönsä
Tutkielmaseminaarissa
opiskelija
tutkimusosuuden
esittää
työnsä
muualla
kuin
suunnitelman
Tampereella.
kokeellisen
osuuden
alkuvaiheessa sekä tulokset kokeellisen osuuden loppuvaiheessa. Tämän lisäksi hyväksytty
suoritus edellyttää läsnäoloa vähintään kahdeksassa seminaaritapaamisessa sekä aktiivista
osallistumista niissä käytävään tieteelliseen keskusteluun.
1.4 Ohjaajan ja ohjattavan velvollisuudet
Ohjaajan velvollisuutena on perehdyttää ohjattava tutkimuksen edellyttämiin työtapoihin ja tiloihin sekä työturvallisuusasioihin, sopia ohjattavan oikeuksista ja velvollisuuksista (mm.
työaikajärjestelyt) ja tehdä salassapitosopimus, jos sitä tarvitaan. Ohjaaja keskustelee ja pohtii
ohjattavan kanssa sekä kokeellisessa / laskennallisessa että kirjallisessa työprosessissa tuloksia,
ongelmakohtia
ja
työn
etenemiseen
liittyviä
asioita.
Ohjaaja
antaa
neuvoja
tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa, tutkielman kirjoitusprosessiin sekä sen rakenteeseen ja
2
kieliasuun liittyvissä asioissa. Yleensä ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja toimii yhdessä
yliopiston edustajan kanssa tutkielman tarkastajana ja arvostelee tutkielman. Tutkielman
arvostelua käsitellään tarkemmin erillisessä kappaleessa.
Ohjattavan on tutustuttava työympäristöön ja turvallisuusseikkoihin. Ohjattavan velvollisuus
on perehtyä aihealueen kirjallisuuteen ohjatusti ja itsenäisesti. Ohjattavalla on päävastuu
menetelmien haltuunotosta sekä kokeellisen tutkimuksen ajan materiaalien riittävyydestä.
Ohjattava toimii vuorovaikutteisesti ohjaajan sekä muun henkilöstön kanssa keskustellen työn
tuloksista, etenemisestä ja ongelmakohdista. Hän on myös vastuullinen työn aikataulusta ja
aikataulun mukaisesta etenemisestä. Ohjattava on päävastuullinen kirjoitusprosessista ja
hänelle kuuluu päävastuu kirjallisen osan rakenteesta, kielestä ja työn loogisesta etenemisestä.
1.5 Opinnäytteen julkisuus
Pro gradu –tutkielmat ovat ensisijaisesti julkisia asiakirjoja (Laki viranomaisten toiminnan
julkisuudesta
621/1999).
Julkisuusperiaate
on
hyvä
huomioida
jo
tutkielman
suunnitteluvaiheessa. Erityistapauksissa tutkielma voidaan luokitella määräajaksi salassa
pidettäväksi (L 621/1999, 24§), tämä tulee tuoda esille jo tutkimussuunnitelmassa ennen
tutkielman aloitusta. Tällöin ei-julkinen materiaali voidaan sijoittaa tutkielman liitteeksi.
Tutkielman kaikkia tuloksia ei voi kuitenkaan sisällyttää liitetiedostoon. Opiskelija voi kieltää
opinnäytteen verkkojulkaisun, jolloin kirjasto ei maksa opinnäytetyön (kolme kappaletta)
painatuskuluja. Paperiversio voidaan pitää BioMediTech’n opetushallinnon toimesta suljetussa
kirjekuoressa siihen asti, kun se on tullut julkiseksi (julkaisu on painettu tai se löytyy netistä,
tai patenttihakemus on jätetty). Tämän jälkeen tutkielma on saatavissa kirjastosta tai yksiköstä
pyydettäessä. Jos tutkielman tekijä epäilee julkisuusongelmaa, on tärkeää keskustella ja sopia
asiasta etukäteen ohjaajan kanssa.
1.6 Opinnäytteen kirjoittaminen
Opinnäytetyön tekemiseen ja etenkin kirjoittamiseen kuuluu erilaisia vaiheita. Joskus
tekeminen tuntuu helpolta, joskus taas ylivoimaisen vaikealta. Nämä vaiheet kuuluvat
olennaisena osana työn tekoon. Hankalista vaiheista voi päästä yli seuraavilla neuvoilla:
Jätä teksti hetkeksi huilaamaan. Palaa koko tekstiin tai tekstin osaan parin päivän
kuluttua, se voi näyttäytyä uudenlaisena ja pääset taas jatkamaan.
3
Anna työ ulkopuoliselle luettavaksi. Ohjaajasi, opiskelukaverisi tai joku läheisistäsi voi
lukea tekstin ja antaa palautetta, jolloin sinulla on taas konkreettisia osioita, joita voit
työstää.
Ole armollinen itsellesi. Muista, että opinnäytetyön tekeminen ei ole pelkkä
kirjoitusprosessi, anna itsellesi aikaa omaksua uutta tietoa, prosessoida sitä ja tehdä
omia oivalluksia.
Aloita kirjoittaminen! Jos tuntuu, ettet tiedä mistä aloittaisit, kannattaa aloittaa itselle
helpoimmasta tai mielekkäimmästä osioista. Tee lista mitä haluaisit tällä kertaa
kirjoittaa, ja ala työstää listaa järjestyksessä. Tai kirjoita vapaasti mitä vaan aiheesta
mieleesi tulee, älä kiinnitä huomiota kirjoitusasuun, oikeisiin viitteisiin tai
tyyliseikkoihin, näihin voit palata myöhemmin.
Tulososion kirjoittaminen kannattaa aloittaa tarkastelemalla kokeellisen/laskennallisen
työn tuottamia kuvia, taulukoita ja muuta materiaalia, jonka aiot sisällyttää tutkielmaan.
Pyri kirjoittamaan koko tutkielma läpi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, ja ryhdy
eri osioiden muokkaamiseen ja hiomisen vasta sen jälkeen.
4
2 Tutkielman rakenne
2.1 Otsake
Hyvin muotoiltu, nasevan lyhyt ja aiheen oikein rajaava otsake lisää kiinnostusta tutkielman
tarkempaan lukemiseen. Tutkielmalle tulee aina antaa myös englanninkielinen nimi, mikäli se
kirjoitetaan äidinkielellä, sekä äidinkielinen otsake, jos tutkielma kirjoitetaan englanniksi.
2.2 Nimiölehti
Nimiölehdelle tulee otsake, tekijä, tutkielman tyyppi (Pro gradu -tutkielma tai Master’s thesis),
tutkinnon antavan yksikön nimi (BioMediTech, Tampereen yliopisto tai University of
Tampere) ja päivämäärä. Nimiölehden muotoa kannattaa katsoa aiemmista pro gradu tutkielmista.
2.3 Tiivistelmä - Abstract
Tutkielmaan liitetään sekä äidinkielinen että englanninkielinen erillinen yksisivuinen
tiivistelmä (Abstract). Tiivistelmäsivulla tulee olla ensin työn suorituspaikka (Place), työn
tekijä (Author), otsikko (Title), sivumäärä (Pages), ohjaajien nimi ja oppiarvot (Supervisor),
tarkastajat ja oppiarvot (Reviewers) sekä päiväys (Date). Varsinaisessa tekstiosassa kuvataan
lyhyesti tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt tutkimusmenetelmät ja tärkeimmät tulokset
sekä tarkastellaan saatuja tuloksia ja esitetään niistä tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä on
laadittava niin selvästi, että saman alan, tutkimusaiheeseen perehtymätön lukija ymmärtää, mitä
työssä on tehty ja mitkä olivat tärkeimmät tulokset ja niiden merkitys. Myös tiivistelmien
muotoa kannattaa katsoa aiemmista tutkielmista.
2.4 Alkusanat tai kiitokset - Acknowledgements
Alkusanoissa esitetään opinnäytetyön suorittamiseen liittyvät yleiset tiedot. Siinä kerrotaan
missä tutkimustyö on tehty ja todetaan ohjaajan osuus opinnäytetyössä sekä mainitaan, mitä
ulkopuolista apua kirjoittaja on saanut työtä tehdessään (ohjeet, neuvot ja materiaalit). Mikäli
kyseessä on ryhmätyö, mainitaan tekijän osuus suhteessa muihin. Hyvän tieteellisen käytännön
mukaisesti tulee esittää kiitokset työn tekemiseen ja rahoittamiseen vaikuttaneille henkilöille ja
yhteisöille.
5
2.5 Sisällysluettelo – Table of Contents
Sisällysluetteloon kootaan kaikki numeroidut otsikot (alkaen johdannosta). Siihen ei merkitä
sitä ennen esiintyneitä otsikoita. Myöskään sisällysluetteloa itseään ei merkitä.
2.6 Lyhenteet - Abbreviations
Lyhenteet -osiossa määritellään ja selitetään tarvittaessa kootusti kaikki työssä käytetyt merkit,
symbolit, yksiköt, lyhenteet ja termit. Luettelosta huolimatta lyhenteet ja merkinnät selitetään
tekstissä, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran varsinaisessa tekstiosassa. Luetteloon ei
kuitenkaan laiteta lyhenteitä, jotka samassa opintojen vaiheessa oleva biotieteen opiskelija
tuntee (esim. DNA, mRNA, jne).
2.7 Johdanto – Introduction (luku 1)
Johdannossa herätetään lukijan mielenkiinto, perehdytetään lukija tutkimuksen aihepiiriin ja
jäsennetään tutkimus. Siinä perustellaan, miksi työtä ryhdyttiin tekemään, rajataan aihepiiri ja
kuvataan työn yleinen sisältö. Johdantoon kirjoitetaan, mikä on tutkimusongelma ja mihin
kysymyksiin työn tulisi vastata. Johdannossa työ liitetään alan yleiseen tutkimustietoon. Sopiva
pituus johdannolle on noin 1-2 sivua.
2.8 Kirjallisuuskatsaus – Literature Review (luku 2)
Luvussa esitellään opinnäytetyön teoreettinen tausta. Luvun sisältö vaihtelee tutkimuksen
tyypin ja aihepiirin mukaan, kuitenkin niin, että siinä esitellään keskeiset aihealueen aiemmat
tutkimukset ja teoreettinen pohja työlle ja käytetyille menetelmille. Kirjallisuuskatsauksen tulee
keskittyä kokeellisessa osassa tarvittavan taustan selvittämiseen. Tyypillisesti se jakautuu
useampaan alaosioon.
2.9 Työn tarkoitus ja tavoitteet – Objectives (luku 3)
Työn tarkoitus ja tavoitteet tai kysymyksen asettelu kuvataan lyhyesti. Tämä luku esittää työn
hypoteesin lyhyesti ja ytimekkäästi, se voi olla myös luettelomainen.
6
2.10 Tutkimusmenetelmät ja materiaalit – Materials and Methods (luku 4)
Tutkimusmenetelmien ja materiaalien kuvauksen tarkoituksena on luoda lukijalle selkeä käsitys
siitä, miten tutkimus on toteutettu. Menetelmät on kuvattava sillä tarkkuudella, että muut saman
alan tutkijat voivat halutessaan toistaa tutkimuksen. Yleisesti alalla tunnetuista menetelmistä
riittää lyhyt maininta tai viittaus. Materiaaleista merkitään valmistaja (yritys, kaupunki, maa),
kuten alan kirjallisuudessa on tapana. Tutkimuksessa käytetyt liuokset ja aineet voidaan kuvata
tekstin yhteydessä tai erillisessä liitteessä tutkielman lopussa.
2.11 Tulokset – Results (luku 5)
Tulokset -osiossa esitetään työn tulokset tiiviisti ja ytimekkäästi. Tulokset esitetään lyhyen
täsmällisesti ja havainnollistamisessa käytetään hyödyksi lukuja, kuvia, kuvaajia ja taulukoita.
Kuvien ja taulukoiden keskeinen viesti tulee esittää myös tekstissä. Kuvien koon tulee olla
riittävä, jotta niissä oleva informaatio voidaan erottaa; tämä koskee erityisesti erilaisia
mikroskooppikuvia ja molekyylien 3D-rakenteita. Tulosten tulee olla ymmärrettävissä ilman
opinnäytetyön muiden osioiden yksityiskohtaista lukemista. Tulos -osiossa vältetään
johtopäätösten tekemistä.
2.12 Tulosten tarkastelu tai pohdinta – Discussion (luku 6)
Tässä osiossa pohditaan käytettyjen menetelmien toimintaa kriittisesti ja työn tuloksia verrataan
niihin aiempiin tutkimuksiin, joita on esitelty kirjallisuuskatsauksessa. Samalla arvioidaan,
onko tutkimus vastannut asetettuihin kysymyksiin ja tavoitteisiin. Tarkastelu on siis
vuoropuhelua aiemman tiedon ja tässä työssä kootun uuden tiedon välillä. Lisäksi arvioidaan
saavutettujen tulosten tieteellistä ja käytännöllistä merkitystä. Tässä osiossa työn tekijä osoittaa
kykynsä jäsennellä ja pohtia tieteellistä tietoa sekä kriittisyytensä omiin tuloksiin ja
asiantuntemuksensa omalla alallaan. Tulosten tarkastelun yhteydessä voidaan myös esittää,
miten tutkimusta voisi tai tulisi jatkaa.
2.13 Yhteenveto – Conclusion (luku 7)
Yhteenveto tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi tehdyn työn, saavutetut tulokset ja niiden
merkityksen sekä esittää uuden tiedon, jonka työ on tuottanut. Yhteenvedolla on usein yhteys
ja sama jaottelu kuin tutkimuksen tavoitteissa.
7
2.14 Kirjallisuusluettelo – References
Lähdeluettelon tehtävänä on antaa lukijalle kuva työn teoreettisesta pohjasta ja toimia
kirjallisuusluettelona asiasta kiinnostuneelle lukijalle. Lähdeluettelossa mainitaan kaikki
tarvittavat tiedot, mukaan lukien kaikki tekijät ja artikkelin otsake, julkaisun löytämiseksi.
Lähdeluetteloon kootaan ne ja vain ne julkaisut, joihin tekstissä viitataan.
2.15 Liitteet - Appendices
Mahdolliset liitteet sijoitetaan kirjallisuusluettelon perään.
8
3 Tutkielman ulkoasu
3.1 Sivun ulkoasu
Opinnäytetyö kirjoitetaan yhdelle palstalle A4 paperille (210 mm x 297 mm). Marginaalien
(sivu-, ylä- ja alamarginaalit) tulee olla yhtä suuret; 2,5 cm on riittävä leveys. Sivunumerot
laitetaan sivun keskelle joko ylä- tai alamarginaaliin. Sivujen numerointi aloitetaan
johdannosta. Ennen johdantoa olevat sivut nimiölehteä lukuun ottamatta merkitään
roomalaisilla numeroilla (i, ii, jne.). Opinnäytetyön leipätekstin kirjasinlaji on tavallisesti Times
New Roman ja kirjasinkoko 12. Riviväli on 1,5 ja teksti tasataan (justified) molempiin
reunoihin. Kappaleen alku merkitään ensimmäisen rivin sisennyksellä lukuun ottamatta luvun
tai alaluvun ensimmäistä kappaletta, jota ei sisennetä. Vaihtoehtoisesti kappaleet voidaan
erottaa tyhjällä rivillä, jolloin niitä ei sisennetä. Lyhenneluettelo, tiivistelmä ja abstrakti, kuvien
ja taulukoiden tekstit sekä lähdeluettelo kirjoitetaan samalla kirjasinkoolla, mutta 1,0 rivivälillä.
3.2 Otsikointi
Otsikon tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto ja viedä tekstiä loogisesti eteenpäin. Otsikko
on lyhyt tiivistelmä luvun sisällöstä, se kuvaa luvussa käsiteltäviä asioita. Otsikointi on osa
koko tekstin jäsentämistä. Otsikot eivät saa olla liian pitkiä, eikä niissä yleensä käytetä
lyhenteitä. Otsikkotasot numeroidaan yleensä enintään kolmella tasolla (1, 1.1 ja 1.1.1).
3.3 Kuvat, taulukot ja kaavat
Kuvat voivat olla muun muassa valokuvia, kaavioita tai kuvioita. Kaikkiin opinnäytetyössä
esiintyviin kuviin on viitattava varsinaisessa tekstissä. Tarvittaessa isoja kuvia voidaan laittaa
liitteiksi. Kuvassa olevien tekstien on oltava luettavissa ja tekstin kooksi suositellaan
tekstikokoa 12. Värillisten kuvien ja valokuvien käyttö opinnäytetyössä on mahdollista ja ne
voidaan sijoitella samalle sivulle, niin että värillisesti painettavien sivujen määrä pysyy pienenä.
Kuvien on kuitenkin oltava niin suuria, että oleellinen informaatio on nähtävissä painokoossa.
Kuvateksti sijoitetaan kuvan alle ja se sisältää sekä kuvan otsakkeen että selityksen kuvan
sisällöstä sillä tasolla, että kuvan sisältö on ymmärrettävä ilman muun tekstin lukemista. Kuvat
ja niiden tekstit keskitetään ja tasataan molempiin reunoihin. Kuvat sijoitetaan sivun ylä- tai
9
alareunaan tai jos kuva täyttää suurimman osan sivusta, niin ne voidaan sijoittaa myös omalle
sivulleen.
Lyhyet numeeriset tulokset voidaan esittää joko tekstin yhteydessä tai taulukoissa. Taulukot
numeroidaan kuvien tapaan ja niihin viitataan tekstissä. Taulukot varustetaan taulukkotekstillä,
joka sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Taulukot asemoidaan samoin kuin kuvat.
3.4 Viittaukset
Tekstiviittaus sijoitetaan tekstin joukkoon (joko nimi-vuosiluku -järjestelmä tai numerojärjestelmä) ja sillä viitataan kirjoituksen lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa
tarkemmat tiedot käytetystä lähteestä. Jos käytetään nimi-vuosiluku -järjestelmää, niin yksi tai
kaksi tekijää mainitaan ennen vuosilukua (Virtanen 2012; Virtanen ja Lahtinen 2011), mutta
kolmen tai useamman tekijän yhteydessä mainitaan vain ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen ym.
tai et al. ennen vuosilukua (Virtanen et al. 2006). Kirjallisuusviitteiden käytön pääperiaatteena
voidaan pitää, että lähdeluetteloon merkittyjen tietojen perusteella lähde on yksilöitävissä ja
voidaan tarvittaessa hankkia. Lähdeluetteloon laitetaan kaikki lähteet, joita työtä tehdessä on
käytetty, mutta toisaalta kaikkiin lähdeluettelossa esiintyneisiin lähteisiin tulee olla viittaus
tekstissä.
Nettiviitteen yhteyteen laitetaan päivämäärä, jolloin se on luettu (http://www....org; 29.6.2013).
Nettiviittaukset ovat vain tekstissä eli niitä ei laiteta lähdeluetteloon. Hyvään tieteelliseen
käytäntöön kuuluu, että toisten julkaisemia, mm. julkaisujen ja oppikirjan kuvia tai taulukoita,
käytettäessä niihin annetaan asianmukaiset lähdeviitteet joko kuva- tai taulukkotekstissä.
Lähdeluettelon laatimiseen on olemassa helpottavia ohjelmia kuten esimerkiksi RefWorkstyökaluohjelma. Siihen voi tallettaa tiedot kerätystä materiaalista ja tuottaa sen avulla
tekstiviitteet ja lähdeluettelon.
10
4 Pro gradu –tutkielman arviointi
Opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman lopullisen version ohjaajan sekä kirjoittamiseen että
sisältöön kohdistuvan ohjeistuksen avulla. Opiskelija voi antaa työn luettavaksi myös
ulkopuoliselle, joka voi tarkastaa kirjoitusvirheitä ja kieliasua. Vastuu työn sisällöstä ja
ulkoasusta on kuitenkin opiskelijalla itsellään.
Kun tutkielman käsikirjoitus on sekä opiskelijan että ohjaajan/ohjaajien mielestä täysin valmis
hyväksymisprosessia varten, opiskelija toteuttaa plagiaatintunnistuksen Turnitin-ohjelman
avulla yliopiston antaman, erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjaajan hyväksyttyä Turnitinraportin opiskelija tallentaa tutkielman PDF-tiedostoksi ja lähettää sen sähköpostin liitteenä
vastuuprofessorille, joka tarkistaa että opinnäyte noudattaa ulkoasultaan annettuja ohjeita.
Tehtyään vastuuprofessorin mahdollisesti ehdottamat korjaukset, opiskelija tallentaa
opinnäytetyönsä ja sitä koskevat tiedot kirjaston ohjeiden mukaisesti NettiOpsuun. Tutkielma
arvostellaan tässä muodossa eivätkä myöhemmät korjaukset enää vaikuta sen arvolauseeseen.
Kirjapaino on sitoutunut toimittamaan opinnäytetyön painettuna neljän päivän kuluessa
yksikön kansliaan, minkä jälkeen varsinainen tarkastusprosessi käynnistyy.
viimeisimmät
ohjeet
Tampereen
yliopiston
kirjaston
Katso
sivuilta,
http://www.uta.fi/kirjasto/julkaiseminen/pro_gradu.html.
Tutkielman arvioinnin suorittavat BioMediTech:n johtajan määräämänä oppiaineen professori
ja opinnäytetyön ohjaaja, yleensä tutkimusryhmän johtaja. Jos tutkielman tarkastaja on eri kuin
sen ohjaaja, niin ohjaaja laatii yhteenvedon (1 sivu) tarkastajien avuksi. Yhteenveto sisältää
ohjaajan/ohjaajien
kommentit
opiskelijan
työskentelystä
projektissa
(mm.
laboratoriotyöskentelyn sujuvuus, itsenäisyys kokeiden suunnittelussa, innostuneisuus ja kyky
pohdiskella tuloksia keskustelemalla). Ohjaaja(t) kommentoi(vat) myös työn kirjallista osaa
mm. kirjallisuuskatsauksen laajuus, asianmukaisuus, saatujen tulosten merkittävyys sekä
pohdintojen syvällisyys ja kypsyys esille nostettuna. Yhteenvedosta täytyisi käydä ilmi myös
kokeellisen työn aikaiset, huomioon otettavat ongelmakohdat kuten tutkimusvälineiden
rikkoutuminen tai puuttuminen, ohjattavan tai ohjaajan sairastuminen, materiaalien
saatavuusongelmat tai muut tutkimuksen tekemiseen vaikuttaneet tekijät.
11
Tarkastajat arvioivat tutkielman (noin 1 kk sisällä sen tarkastukseen tulosta) ottaen huomioon
ohjaajan työlle antaman arvioyhteenvedon ja kommentit. Arvioinnissa opiskelijan oma työ,
esittäminen ja päättely nousevat merkitsevimmiksi tekijöiksi. Se millaiseen projektiin työ
liittyy, hypoteesin asettelun suhteen negatiiviset tulokset tai jos työ ei etene opiskelijasta
riippumattomista syistä aikataulun mukaisesti, eivät saa vaikuttaa arviointiin. Koska kyseessä
on ohjattu työ, opiskelijaa ei voi laittaa yksin vastuuseen tutkielman tuloksista. Tarkastajat
laativat yhdessä kirjallisen lausunnon, josta käy ilmi, mihin ehdotettu arvosana perustuu. Tämä
lausunto esitellään yksikön johtajalle hyväskymistä varten.
Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla 1-5 ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota
arviointilomakkeessa (Liite 2) oleviin seikkoihin käyttäen hyväksi arviointimatriisia (Liite 3).
BioMediTech:n henkilökuntaan kuuluvat Laura Ylä-Outinen, Sari Vanhatupa ja Hanna
Hiidenmaa
kirjoittivat
2012
osana
Yliopistopedagogiikan
perusteet
opintojaan
kehitystehtävän, joka on ollut pohjana tämän ohjeistuksen kirjoittamisessa. Heille siis kiitos
erinomaisesta pohjatyöstä!
12
Liitteet
Liite 1. Pro gradu –tutkielman vaiheet
1. Keskustele tutkielman aiheesta ja sen toteutuksesta tutkimusryhmän johtajan kanssa.
2. Ota yhteyttä tutkielmista vastaavaan professoriin ja hyväksytä alustava aiheesi ennen
työn aloittamista!
3. Kirjoita mahdollisimman pian työn alettua tutkimussuunnitelma ja toimita se
allekirjoitettuna (sinä ja ohjaaja) vastuuprofessorille.
4. Tee kokeellista/laskennallista tutkimusta tutkielmaa varten.
5. Osallistu tutkielmaseminaariin ja pidä esitelmä työsi suunnitelmasta.
Tutkielmaseminaariin voi ja on suotavaakin osallistua jo ennen pro gradu projektin
aloittamista.
6. Pidä tutkielmaseminaarissa esitelmä tutkimuksen tuloksista.
7. Kirjoita tutkielma noudattaen yksikön antamia ohjeita.
8. Kun tutkielman käsikirjoitus on sinun ja ohjaajasi mielestä valmis, toteuta
plagiaatintunnistus Turnitin-työkalulla.
9. Lähetä käsikirjoitus PDF-tiedostona vastuuprofessorille ja tee siihen hänen
mahdollisesti esittämänsä muotoiluun liittyvät korjaukset.
10. Toimi kirjaston ohjeiden mukaisesti tutkielman painamisessa.
13
Liite 2. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSTELEMINEN
Opiskelijan nimi
Tutkielman alkuperäinen nimi
Tutkielman suomenkielinen nimi
Tutkielman ohjaaja(t)
ARVOSTELU
Kirjallisuuden valinta ja perehtyneisyys
Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät
Kokeellinen tai laskennallinen osuus
Tulosten tarkastelu ja johtopäätösten teko
Tekijän itsenäisyys ja omintakeisuus
Esittämisen selkeys ja kieliasu
Tutkielman viimeistelyaste
1
2
3
4
X
X
X
X
X
X
X
1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen
Tutkielman sanallinen arviointi:
Yksikön johtajan määrääminä tarkastajina esitämme pro gradu -tutkielman (40 op)
arvosanaksi hyvä.
Tampere
XX.X.201X
Tarkastajat _____________________________ ____________________________
N.N., vastaava professori
Hyväksyminen
XX.X.201X
_____________________________ ____________________________
Hannu Hanhijärvi, yksikön johtaja Riitta Aallos, opintokoordinaattori
Lausunto on annettu opiskelijalle tiedoksi
XX.X.201X
14
5
LIITE 3.
PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVIOINTIMATRIISI:
Erinomainen (5)
Kirjallisuuden valinta
ja perehtyneisyys
-käsittelee
aihetta
kattavasti, ilman
epäolennaista
materiaalia (aihe
rajattu osaavasti)
-osoittaa tekijän
hallitsevan
alansa
kirjallisuuden ja
sen kytköksen
omaan
tutkimukseensa
Tutkimuksen
tavoitteet
ja
mentelmät
Kiitettävä (4)
-käsittelee
aihetta
kattavasti,
mukana vain
vähän
epäolennaista
materiaalia
-osoittaa tekijän
hallitsevan alan
kirjallisuuden ja
sen kytköksen
omaan
tutkimukseen
Hyvä (3)
Tyydyttävä (2)
Välttävä (1)
-käsittelee
suurinta osaa
aiheesta ja
käsittelee aiheen
keskeiset ilmiöt,
mukana vain
vähän
epäolennaista
materiaalia
-käsittelee
osittain
aihealueen
ydinmateriaalin,
mutta mukana
myös
epäolennaista
materiaalia
-aihealueen
ydinmateriaalista
vain osa
käsitelty, monia
virheitä, syvyys
puuttuu
-tekijä hallitsee
pääosiin alan
kirjallisuuden ja
kytköksen
omaan
tutkimukseen
-käytetty
kirjallisuusviitteistö on
useissa kohdin
puutteellista,
subjektiivisesti
valittua tai
epäluotettavista
lähteistä,
-kirjallisuus on
huonosti valittu
ja sitä on
niukasti,
aiheeseen
liittyvä keskeinen
kirjallisuus
puuttuu tai sitä
ei ole tulkittu
oikein
-viitteiden käyttö
täsmällistä ja
selkeää
viittauskäytännö
n täsmällisyys
vaihtelee hieman
-osoittaa aiheen
täydellistä
ymmärrystä
laajassa
kontekstissa
- osoittaa aiheen
täydellistä
ymmärrystä
laajassa
kontekstissa
-osoittaa aiheen
huomattavaa
ymmärrystä
laajemmassa
kontekstissa
-osoittaa aiheen
laajemman
kontekstin
rajoittunutta
ymmärrystä
-osoittaa aiheen
laajemman
kontekstin
vähäistä
ymmärrystä
-osoittaa kykyä
kytkeä
teoreettinen
tutkimus
aiheeseen,
tavoitteisiin ja
tutkimuskysymyk
siin
- osoittaa kykyä
kytkeä
teoreettinen
tutkimus
aiheeseen,
tavoitteisiin ja
tutkimuskysymyk
siin
, vaikkakaan ei
täysin
aukottomasti
- teoreettisen
taustan
kytkeminen
tutkimuksen
aiheeseen,
tavoitteisiin ja
tutkimuskysymyk
siin jää
vaillinaiseksi
-tutkimusaihetta,
tavoitteita ja
tutkimuskysymyk
siä ei ole
kytketty
teoreettiseen
taustaan
-tutkimuksen
tavoitteet
selkeästi
jäsennelty
-tutkimuksen
aiheiden,
tavoitteiden ja
tutkimuskysymys
-ten kytkeminen
teoreettiseen
taustaan ”ontuu”
välillä ja osittain
puutteellista
- tutkimuksen
tavoitteet
sisäistetty ja
-tutkimuksen
tavoitteiden
sisäistäminen ja
jäsentely
-tutkimuksen
tavoitteet
-viitteiden käyttö
pääosin hyvää,
joiltain osin
puutteellista tai
subjektiivisesti
valittua
15
-tutkimuksen
tavoitteiden
sisäistäminen ja
jäsentely on
heikkoa
Kokeellinen
tai
laskennallinen osuus
-tutkimus aihe
on haastava
sekä täysin
ymmärretty
selkeästi
jäsennelty
jäsennelty
pääosin hyvin
”ontuu” ja on
puutteellista
-tutkimusaihe on
haastava sekä
hyvin
ymmärretty
-tutkimusaihe on
riittävän
haastava sekä
melko hyvin
ymmärretty
- tutkimusaihe
on suppeahko tai
tavanomainen,
mutta kuitenkin
riittävän
haastava
-tutkimuksessa
käytetyt
menetelmät on
kuvattu niin
täsmällisesti että
tutkimus on
mahdollista
toistaa
-menetelmien
käyttö on
pääosin
asiantuntevaa,
menetelmien
käytön perustelu
on välillä vajaata
-käytetyt
menetelmät ja
toteutetut
kokeet pystyvät
antamaan
vastauksia
esitettyihin
kysymyksiin
-käytetyt
menetelmät
pystyvät pääosin
antamaan
vastauksia
esitettyihin
kysymyksiin,
- käytetyissä
menetelmissä on
puutteita eivätkä
ne anna
vastauksia
esitettyihin
kysymyksiin
-menetelmissä
on heikkouksia ja
tulosten
luotettavuutta
on vaikea
arvioida
-tulosten
esittäminen on
epäloogista eikä
luotettavuutta
pysty arvioimaan
-tulososa vastaa
esitettyihin
tutkimuskysymyk
siin ja tulosten
luotettavuus on
helposti
arvioitavissa
(tulosten
loogisuus)
Tulosten
tarkastelu
ja
johtopäätösten teko
- tulokset ja
johtopäätökset
vastaavat hyvin
toisiaan
-vastaukset
tutkimuskysymyk
siin käydään läpi
kriittisesti ja
systemaattisesti
ja tuloksia
peilataan
tarkasti
aiemman
tutkimuksen
valossa
- tulosten
esittäminen on
pääosin hyvää ja
selkeää ja
johdonmukaista, vaikka
joitain
epätäsmällisyyksi
ä esiintyy (pieniä
epäloogisuuksia)
-tuloksia on
tarkasteltu
monipuolisesti ja
niistä on tehty
itsenäisiä
johtopäätöksiä ja
pohdintoja
-omia tuloksia on
tarkasteltu ja
peilattu
aiemman
tutkimuksen
valossa hyvin
-omien tulosten
luotettavuutta ja
-menetelmien
valintaa ei ole
aina perusteltu
riittävästi tai
selkeästi
-tulokset eivät
kokonaan vastaa
tutkimuskysymyk
siin ja
esittämisessä on
toivomisen varaa
-aineistoa on
kerätty
puutteellisesti
-tuloksia on
tarkasteltu
kapea-alaisesti ja
siinä esiintyy
omien tulosten
toistoa
-omista
tuloksista ei ole
pystytty
vetämään
johtopäätöksiä
tai ne ovat
ontuvia
-tulosten peilaus
aiempaan
tutkimukseen on
suppeaa
johtopäätöksissä
tuloksia on ylitai aliarvioitu
16
-tarkastelussa on
paljon tulosten
kaavamaista
toistoa ja
tulosten peilaus
muuhun
tutkimukseen on
vajavaista
-tutkimuksen
aihe on suppea
tai
tavanomainen,
eikä erityisen
haastava
-tuloksia on
listattu
luettelomaisesti
ja niiden
tarkastelu on
vähäistä,
-ei sisällä
itsenäistä
pohdintaa tai
tulosten
arviointia
-johtopäätökset
ontuvat tai
puuttuvat
kokonaan
Tekijän
itsenäisyys
ja omintakeisuus
-työssä
arvioidaan myös
tulosten
luotettavuutta ja
tieteellistä arvoa
tieteellistä arvoa
on käsitelty,
joskaan ei täysin
kattavasti
-tulosten
merkitys on
kuitenkin
ymmärretty
-kokonaisuus jää
vajaaksi,
pohdinta ei ole
vakuuttavaa
-tekijä on
osoittanut syvää
kiinnostusta ja
omaaloitteellisuutta
tutkimuksen
suunnittelussa,
toteutuksessa ja
kirjoittamisessa.
-tekijä on
osoittanut omaaloitteellisuutta
tutkielman teon
ja
kirjoitusprosessi
n aikana sekä
tuonut esille
omia
näkemyksiään
-tekijä on
osoittanut
kohtuullista
aktiivisuutta
tutkimuksen
suunnittelussa ja
toteutuksessa
- tekijä on osin
ollut aktiivisesti
ideoimassa
tutkimuksen
toteutusta
-hän on ollut
hyvin
vuorovaikutteine
n, ja tuonut
aktiivisesti esiin
omia
näkemyksiään
koko tutkielman
teon ajan
-työ on edennyt
hyvin sovitussa
aikataulussa
Esittämisen
selkeys ja
kieliasu
- tutkielman kieli
on esimerkillisen
moitteetonta,
helposti
luettavaa ja
johdonmukaista
-kuvat ja
taulukot
yksityiskohtaisia,
oleellisia ja
visuaalisesti
korkeatasoisia
-tutkielma
muodostaa
-hän on
osallistunut
aktiivisesti
tutkimuksen
etenemistä
koskevaan
päätöksen
tekoon ja ollut
vuorovaikutteine
n
-hän on ollut
vuorovaikutteine
n
-työ on pysynyt
pääosin
aikataulussa
-pääosin työ on
edennyt
ohjaajan
päätösten ja
annettujen
neuvojen varassa
-työn sovittu
aikataulu on
voinut pettää
- tekijä ei ole
osallistunut
tutkimuksen
suunnitteluun
eikä tulosten
vuorovaikutteise
en ja pohdintaan
- työ on edennyt
ohjaajan
päätösten ja
annettujen
neuvojen varassa
-työn sovittu
aikataulu on
pettänyt
-työ on pääosin
pysynyt
sovitussa
aikataulussa
- tutkielman kieli
on sujuvaa,
helposti
luettavaa ja
johdonmukaista
-kuvat ja
taulukot selkeitä
ja informatiivisia
-tutkielma on
hallittu
kokonaisuus,
rajaukset
perusteltuja ja
jäsentely
-tutkielman on
kirjoitettu
selkeällä ja
melko sujuvalla
kielellä joskin
johdonmukaisuu
dessa välillä
lieviä puutteita
-kuvat ja
taulukot ovat
informatiivisia ja
oleellisia, mutta
vaatisivat
viimeistelyä
17
-tutkielman kieli
on suurimmilta
osin sujuvaa,
mutta
johdonmukaisuu
dessa esiintyy
paikoin puutteita
ja kielen
huollolla tekstiä
voisi parantaa
-kuvissa ja
taulukoissa on
parannettavaa
-tutkielman
kieliasu on
heikko ja
johdonmukaisuu
dessa on selkeitä
puutteita
-kielen huollolla
selkeyttä ja
luettavuutta
voisi selkeästi
parantaa
-kuvista ja
taulukoista
puuttuu
selkeän ja
loogisen
kokonaisuuden
joka etenee
johdonmukaisest
i
tutkimushypotee
sit ja kysymykset
on esitetty
selkeästi ja
tulokset ja niiden
käsittely
kiinteässä
yhteydessä
tutkimuskysymyk
siin
Tutkielman
viimeistely
aste
-työn viimeistely
on tarkkaa,
huolellista ja
esimerkillisen
moitteetonta
sekä
kokonaisuudessa
an tasapainoinen
-lähdeluettelo
sisältää kaikki
viitteet, ei
ylimääräisiä, eikä
siinä ei ole
virheitä
-työn taitto on
johdonmukainen
selkeä ja kuvat
informatiivisia
loogista; lieviä
epäjohdonmukai
suuksia esiintyy
-tutkielman
jäsentely on
suurimmilta osin
selkeää, mutta
pääasioiden
painotuksissa ja
kokonaisuuksien
käsittelyssä on
epävarmuutta tai
niiden esittely on
suppeahkoa
-tutkielman eri
osat eivät
muodosta
tasapainoista tai
yhtenäistä
kokonaisuutta
-tulosten yhteys
tutkimuskysymyk
siin tai tulosten
tarkastelu ei ole
kielellisesti
kattavaa
-tutkielman
perusasiat
kohtalaisen
hyvin, mutta
yleisvaikutelma
jää
vaatimattomaksi
-työ on lähes
moitteettomasti
viimeistelty,
tasapainoinen
kokonaisuus
- työ on
tasapainoinen
kokonaisuus vain
pieniä puutteita
viimeistelyssä
viittauskäytännö
t lähes
virheettömiä
- viitteitä
käytetään oikein,
pieniä puutteita
tekstissä tai
lähdeluettelossa
-työn
viimeistelystä
löytyy puutteita
vaikkakin työ on
kohtuullisen
tasapainoinen
kokonaisuus
- työn
viimeistelyssä on
paikoin
merkittäviäkin
puutteita jotka
haittaavat työn
kokonaiskuvaa
- viitteiden
käytössä useita
puutteita
- viittauksissa on
selkeästi
parannettavaa
- informaation
saanti kuvista ja
taulukoista
vaikeaa
- informaation
saanti kuvista ja
taulukoista
mahdotonta
-tulokset on
esitetty ja
jäsennelty
selkeästi ja ne
ovat yhteydessä
tutkimuskysymyk
siin, vaikka
tulosten
tarkastelu ei ole
aivan kattavaa
- Informaation
saa kuvista ja
taulukoista
helposti
- kuvat epäselviä
tai värit
puuttuvat, josta
syystä
informaation
saanti edellyttää
ponnistelua
18
-jotkut asiat
esitetty
suppeasti tai
epäloogisesti
yksityiskohtia ja
olennaisuutta ja
niissä on
selkeästi
parannettavaa
-tekstin
loogisuus,
johdonmukaisuu
s ja ajatus voi
katkeilla, mutta
se on kuitenkin
ymmärrettävää