Aluehallintovirasto

Al uehallintovirasto
Länsi-ja Sisä-Suomi
PÄÄTÖS
Nro
147/2015/1
Dnro
LSSAVI/4996/2014
Annettu julkipanon jälkeen
8.92015
ASIA
Ähtär!n jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistami
nen, Ahtäri
1-IAKIJA
Ähtärin Energia ja Vesi Oy
Ähtärintie 55
63700 Ähtäri
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Ähtärin jäteveclenpuhdistamo sijaitsee Ähtärin keskustasta noin 2 km itä
lounaaseen tilojen Hflhtomaa 989-406-7-384, Puhdistamo 989-406-1-75 ja
Pumppaamo 989-406-7-220 alueilla. Käyntiosoite on Mustikkavuorentie 79.
ASIAN VIREILLETULO
Ähtärin Energia ja Vesi Oy on hakenut jätevedenpuhdistamon toiminnan ym
päristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Toiminta koskee Ähtärin viemä
röintialueen jätevesien käsittelemistä ja käsiteltyjen jätevesien johtamista
Väkkäräpuroon.
Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa
29.9.2014.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.9.2005 antamassa päätöksessä
22/2005/1 (dnro LSY-2004-Y-317) luvan saaja on määrätty jättämään hake
mus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.9.201 4.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomai
nen ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneu
voston asetuksen 1 §:n 2 momentin kohdan 130 mukaan.
LÄNSI- JA SISÄ-SUoMEN ALUEHALLINT0VIRASTQ
puh. 0295 018 450
Vaasan päätoimipaikka
fax 06 317 4817
Wolfflntie 35
kirjaamo.Iansi©avi.fi
PL 200,65101 vaasa
2
AIEMMAT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Voimassa oleva ympäristölupa
Puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.9.2005 myöntämä
ympäristölupa 22/2005/1 jätevesien ja lietteiden käsittelyyn Ähtärin jäteve
denpuhdistamolla, puhdistamolietteen kompostointHn puhdistamon viereisellä
kompostikentällä sekä käsitellyn jäteveden johtamiseen puhdistamolta Väk
käräpuro ja Säynäspuro -nimisten vesiuomien kautta Perännejärveen Ähtärjn
kaupungissa. Luvassa on mm. seuraavat lupamääräykset:
“2) Vuoden 2009 alusta alkaen puhdistamolla ja sen piirissä olevasta vie
märiverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeusti
lanteet mukaan lukien ammoniumtypen ja kokonaistypen osalta vuosikes
kiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, Väkkäräpu
roon johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettä
vä seuraavat vaatimukset:
--
Pitoisuus Käsittelyteho
enintään
vähintään
mg/l
BOD7ATu, 02
10
95
CODcr, 02
60
85
Fosfori
0,3
95
Typpi
60
Ammoniumtyppi
4
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on li
säksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 raja-arvot B0D7A~I-u- ja
CODcr-arvojen sekä kNntoaineen osalta päätöksen edellyttämällä tavalla
tarkkailtuna.
Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasme
talleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.
22) Luvan saajan on viimeistään 31.10.2007 jätettävä Länsi-Suomen ympä
ristölupavirastolle vesialue- ja rantakiinteistökohtaiseen vahinkoarvioon pe
rustuva hakemus Ähtärin kaupungin jätevesistä vuoden 2005 jälkeen aiheu
tuvien kalataloudellisten vahinkojen ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttövahin
kojen kertakaikkiseksi korvaamiseksi.”
Päätös Ähtärin jätevedenpuhdistamon jätevesien aiheuttamien vahinkojen
korvaamisesta
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2010 antamallaan päätöksellä nro
64/2010/2 määrännyt Ähtärin kaupungin maksamaan kertakaikkiset korvauk
set jätevesien johtamisesta vuoden 2005 jälkeen aiheutuneista haitoista ran
takiinteistöjen omistajille ja vesialueiden omistajille.
3
PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVEDEN PURKUPAIKKA
Kaavoitus ja sijaintipaikka
Ähtärin jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä Ähtärin kes
kustasta länteen. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueella on voi
massa kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymä osayleiskaava.
Osayleiskaavassa puhdistamon alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon
alueeksi (ET). Puhdistamoalueen ympärillä on ampumarata-alue sekä maa-ja
metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 500 m:n
etäisyydellä puhdistamosta.
Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon läheisyy
dessä ei suaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita.
Jäteveden purkupaikka
Ähtärin jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputken
kautta Väkkäräpuroon, joka yhtyy Säynäspuroon noin 3 km puhdistamon
alapuolella. Säynäspuro laskee Pienen-Säynäslammen kautta Perännejärven
pohjoispäähän Suihkonsalmen yläpuolelle noin 0,7 km:n päässä Väkkäräpu
ron yhtymäkohdasta.
TOIMINNAN KUVAUS
Yleiskuvaus toiminnasta, puhdistamon prosessitja mitoitus
Ähtärin jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 6 200 asukkaan jätevedet.
Jätevedet ovat tavanomaisia talousjätevesiä, eikä puhdistamolle johdeta teol
lisuusjätevesiä. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään esikäsiteltyjä sa
kokaivolietteitä ja umpikaivolietteitä. Aiemmin alueella toteutettu puhdistamo
lietteen kompostointi on lopetettu vuoden 2007 lopussa. Vuoden 2008 alusta
puhdistamoliete on toimitettu käsiteltäväksi Lakeuden Etappi Oy:lle Ilmajoel
le.
Puhdistamo on biologis-kemiallinen aktNvilietelaitos, jota on laajennettu ja
saneerattu vuonna 2009. Laitoksen ajotapa on nitrifikaatio- ja denitrifikaatio
prosessien johdosta kokonaistypenpoistoa tehostava. Puhdistamon proses
sivaiheet ovat seuraavat: välppäys, hiekanerotus, aktiivilieteproses
siftypenpoistoprosessi, jälkiselkeytys ja flotaatioselkeytys. Vastaanotetut liet
teet johdetaan välppäyksen jälkeen lietealtaaseen, jonne johdetaan myös
puhdistusprosessissa synt~r,ä liete. Lietteet tiivistetään ja kuivataan lingolla
ennen lietesiiloon siirtämistä.
Puhdistamolle jätevettä johtavan viemäriverkoston kokonaispituus on noin
110 km, josta 109 km on muovia ja loput betoniviemäriä. Verkostoa on sa
neerattu vuosina 2002—2007 ja 2009—2012 sekä jätevesiputkien että viemäri
kaivojen osalta.
Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:
AVL
6 430
Qkesk, m3/d
2 250
Qmit, m3/h
230
BOD7ATU, kgld
450
4
Puhdistamon tulokuormitus
Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuosina 2008—2013:
Vuosi
~
m3Id
2008
2009
2010
2011
2012
2013
1 940
1 210
1 660
1 780
1 580
1280
BOD7ATu
kgld
350
230
300
330
270
280
Kok. P
Kok. N
12,0
9,8
12,0
12,0
12,0
11,0
66
60
67
67
66
61
kg/d
kgld
Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD7.A,-u) perusteella puh
distamon asukasvastineluku on vuosina 2008—2012 ollut 3286-5 000 avl,
kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD7•A-i-u-kuormalle käyte
tään asukasvastinelukuna 70 g/as/d.
1-fakijan arvion mukaan puhdistamon tulokuormitus pysyy samalla tasolla
seuraavien vuosien aikana.
Lietteet
Puhdistamolla otetaan vastaan sakokaivo- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2013
puhdistamolla otettiin vastaan sakokaivolietettä 1 750 m3/a ja umpikaivolietet
tä 1 330 m3/a.
Kemikaalitja energian käyttö
Puhdistamolla käytetään saostuskemikaalina ferrisulfaattia, alkalointikemi
kaalina soodaa ja lietteen käsittelyssä sekä puhdistustuloksen vNmeistelyssä
polymeeriä. Kemikaalit varastoidaan omissa varastosäiliöissään.
Ferrisulfaattia käytetään vuodessa noin 78 000 kg, soodaa noin 16 000 kg ja
polymeeriä noin 550 kg.
Puhdistamon sähkönkulutus vuonna 2014 oli noin 771 000 kWhfa.
PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Jätevedet ja päästöt vesiin
Puhdistamon keskimääräiset päästöt vesistöön ja puhdistustehot vuosina
2008—2013:
Vuosi
2008
2009
2010
2011
2012
2013
BOD7.xru
kgld %
8,6
97
6,4
97
2,9
99
4,7
99
2,7
99
2,6
99
Fosfori
kgld %
0,31 97
0,36 96
0,16 99
0,33 97
0,22 98
0,19 99
Typpi
kgfd %
48
27
41
35
28
58
22
68
16
75
15
76
5
Vuonna 2013 vesistöön johdetut vuorokautiset BOD7.ATU-päästöt (2,6 kg/d)
vastaavat 37 asukkaan puhdistamattomia jätevesipäästöjä.
Vuonna 2013 saavutetut käsittelytulokset neljännesvuosikeskiarvoina ja vuo
sikeskiarvoina verrattuna lupaehtoihin:
BOD~u
Kok-P
CODcr
KokN 9 NH4-~4fl
mgII % mg/I % mgll % mg/I % mgII %
Lupaehdot
10
95 0,3 95
60
85
60
4
1/2013
3,3
99 0,18 99
21
97
11/2013
2,8
98 0,21 97
26
92
111/2013
0,75 100 0,12 99
19
97
IV/2013
1,3
99 0,07 99
19
95
Keskiarvo2Ol3 2,0
99 015 99
21
95
76 0,7
*) Kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta ehdot on saavutettava vuosikeskiarvona.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Kaikki lupaehdot täyttyivät vuonna 2013 sekä pitoisuuksien että puhdistuste
hojen suhteen. Nitrifikaatio toimi ympäri vuoden täydellä teholla ja myös ko
konaistypenpoisto onnistui hyvin. Kaikki lupaehdot täyttyivät myös kaikilla yk
sittäisillä näytteenottokerroilla.
Päästöt ilmaan, haju ja melu
Ei muutoksia voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin.
Jätteet
Puhdistamolla syntyy puhdistamolietettä noin 900 tonnia vuodessa ja se toi
mitetaan jatkokäsittelyyn Lakeuden Etappi Oy:lIe.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessin tehokkuutta on parannettu vuonna
2009 valmistuneella puhdistamosaneerauksella. Tämän seurauksena puhdis
tamolla on hyvät valmiudet käsitellä laitokselle tuleva jätevesikuormitus siten,
että myös kokonaistypenpoistoa tehostetaan. Käsittelytuloksen varmistaa flo
taatio jälkikäsittelynä.
JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET
Yleiskuvaus purkuvesistöstä
Ähtärin jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Säynäspuroa
pitkin Perännejärven pohjoispäähän Suihkonsalmen yläpuolelle. Samalle
alueelle Perännejärven pohjoisosassa laskee Vääräkosken kautta myös koko
yläpuolinen vesistö. Perännejärven pinta-ala on 8,7 km2 ja se jakaantuu Poh
jois-Peränteeseen (pinta-ala 6,7 km2) ja Vähä-Peränteeseen (2,0 km2). Suih
konsalmi erottaa erillisen matalan alueen järven pohjoispäästä. Aluetta on
mataloittanut järven lasku ja Vääräkosken tehtaan aikaisemmat kuitupäästöt.
Alueen umpeenkasvu on edennyt varsin pitkälle. Perännejärvi on suhteelli
sen matala. Suurimmat syvyydet ovat noin 10—15 metriä. Järvityypiltään Pe
ränne on runsashumuksinen järvi. Perännejärveä ovat kuormittaneet Ähtärin
kaupungin jätevesien lisäksi vuoteen 1998 saakka myös Vääräkosken ala
juoksulle johdetut Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaan jätevedet. Tämän
lisäksi järven valuma-alueella harjoitetaan maataloutta sekä metsätaloutta.
6
Vesistön veden laatu ja päästöjen vaikutukset
Perännejärven vesi on peruslaadultaan Ähtärin reitille tyypillisesti ruskeaa,
runsashumuksista ja lievästi hapanta. Järven syvännealueilla esiintyy toistu
vasti kerrostuneisuusajan happiongelmia, jotka voivat ulottua väliveteen
saakka. Heikko happitilanne aiheuttaa Peränteellä sisäkuormitteisuutta, eli
sedimenttiin sitoutuneen fosforin liukenemista pohjanläheiseen veteen, mikä
on nähtävissä etenkin lopputalvella alusveden fosforipitoisuuden kohoami
sesta muuhun vesimassaan nähden. Perännejärvellä on kaksi syvännetark
kailupistettä, joista veden laatua tarkkaillaan lopputalvella ja loppukesällä.
Pitkällä aikavälillä typpipitoisuus ja veden humusleima ovat selvässä nousus
sa. Fosforipitoisuus on sen sijaan lievästi laskemaan päin. Veden hygieeni
nen laatu on ollut erinomainen ja klorofylli a -pitoisuus lievästi rehevän veden
tasolla.
Laskennallisesti Ähtärin kaupungin jätevedet eivät kohota Suihkonsalmen ra
vinnepitoisuuksia merkittävästi Vääräkosken keskivirtaaman mukaan lasket
tuna. Jätevesien sekoittuminen ei kuitenkaan ole täydellistä vielä Suihkon
salmen kohdalla, koska kuormittava vaikutus painottuu salmen länsirannalle.
Veden laatu vaihtelee Suihkonsalmessa varsin laajasti vesitilanteen mukaan.
Pitkällä aikavälillä veden typpipitoisuus oli selvässä nousussa vuosituhannen
vaihteeseen saakka, jonka jälkeen se on ollut laskusuuntainen. Typpiredukti
on parantuminen viime vuosina ei ole näkynyt Suihkonsalmen kokonaistyppi
pitoisuuksissa, koska niitä säätelee hajakuormitus. Ammoniumtyppeä on ollut
Suihkonsalmen vedessä vuosina 2011—2013 selvästi aiempaa vähemmän
kaikilla havaintokerroilla. Fosforipitoisuudessa on todettavissa pitkällä aikavä
lillä lievää laskua. Veden hygieeninen laatu on ollut viime vuosina moitteeton.
Jätevesien purkuojan vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti valumaolojen mu
kaisesti. Jätevesien laimennusolot ovat ojassa usein heikot, joten hyväkään
puhdistusteho ei aina turvaa hyvää vedenlaatua. Heikoista laimennusolosuh
teista huolimatta fosforipitoisuudessa on todettavissa pitkällä aikavälillä selvä
laskeva suuntaus nykyiselle tasolle, jonka vaihteluväli on noin 40—90 pg/l.
Typpipitoisuus oli vuosina 2007—2009 keskimäärin 7 040 pg/l ja vuosina
2010—2013 keskimäärin 4819 pgIl. Ammoniumtyppipitoisuus on laskenutvie
lä voimakkaammin. Vuosina 2012—2013 ammoniumtyppipitoisuus on ollut
purkuojassa pääasiassa alle 100 pg/l.
Jätevesikuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusnousut Peränne
järven pohjoisosassa ovat seuraavat:
Perän ne
Keskiylivirtaama
Keskivirtaama
Keskialivirtaama
Virtaama, BOD7 pitoi- Kok. N pitoim3!s
suusnousu, suusnousu,
mgIl
i.igI’
45
0
5
8,6
0
27
2,7
0
87
Kok. P pitoi
suusnousu,
pgIl
0
0
0,96
Kuormituksena on käytetty vuosien 2010—2013 keskimääräisiä päästöjä.
Laskennallisesti tarkasteltuna Ähtärin kaupungin jätevesikuormituksen vaiku
tukset Perännejärven pohjoisosan veden kokonaistyppipitoisuuksiin ovat
keskiyli-, keski- ja keskialivirtaamilla erittäin vähäiset. Orgaanisella kuormi
tuksella ei laskennallisesti tarkasteltuna ole vaikutusta alapuolisen vesistön
7
happipitoisuuteen. Fosforikuormituksen vaikutus on keskialivirtaamallakin lä
hes olematon.
Kalasto ja kalastus sekä päästöjen vaikutukset
Perännejärven kalataloudellista tarkkailua suoritetaan kalastustiedustelulla,
kirjanpitokalastuksella sekä saalisnäytteillä. Viimeisin kalataloudellinen tark
kailuraportti on tehty vuoden 2011 tiedoilla.
Perännejärveltä saadaan kokonaisuudessaan monipuolisesti eri kalalajeja.
Runsaimmat saalislajit ovat olleet viime vuosina kuha, hauki ja lahna. Perän
nejärven pohjoisosan Suihkonsaaren osa-alueen lajisto on särkivaltainen ja
särkikalojen osuus nousi vuonna 2011 jo 69 prosenttiin edellisen tarkkailun
43 prosentista. Hauen ja kuhan osuus on tällä alueella vähentynyt, kun taas
järven keskiosassa Peränteellä erityisesti kuhan osuus on kasvanut vuosi
vuodelta. Järven kuhakanta on varsin hyvä ja saalisnäytteiden perusteella
kuha lisääntyy alueella luontaisesti.
Pitkällä aikavälillä hauen osuus kokonaissaalNsta on tiedustelutulosten perus
teella kaventunut. SNan osuus on laskenut lähes nollaan. Ahvenen ja mateen
osuudet ovat tasaisesti laskeneet 1990-luvun alusta lähtien. MuikkusaalNt
ovat tiedustelun perusteella kasvaneet. Kalastuskirjanpitäjien muikun pyynti
on vähäistä, eikä muikkuverkkojen vähäisen käytön vuoksi kannan vahvuu
desta voida tehdä johtopäätöksiä. Istutetun kirjolohen yksikkösaalNt kohosivat
vuonna 2011 korkeaksi, kalastustiedustelun saalisarviot ovat pysyneet viime
vuosina lähes samalla tasolla.
Perännejärvellä ravustusta harjoittavien henkilöiden määrä on ollut vähäinen
ja rapusaaliit ovat olleet pieniä viime vuosina. Saaliiksi saadut ravut ovat ol
leet täplärapuja.
Vuosien 2007—2011 kalastustiedustelussa kysytyistä kalastushaittavaihtoeh
doista on koettu haittaavimmaksi runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu
Suihkonsaaren osa-alueella Perännejärven pohjoisosassa. Perännejärven
osa-alueella eniten kalastusta haittasivat vedenpinnan säännöstely, pyydys
ten likaantuminen sekä runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu. Jätevesistä
ei koettu aiheutuvan haittaa kalastukselle.
Perännejärven yleistila ei ole parantunut, vaikka jätevesikuormitus on merkit
tävästi vähentynyt. Järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Vesistön rehe
vyystasoon vaikuttavat nykyään jätevesikuormitusta enemmän yläpuolisten
järvien ravinnetaso, hajakuormitus sekä järven sisäkuormitteisuus. Aiempi
kuormitus on osaltaan heikentänyt Perännejärven tilaa erityisesti järven poh
joisosassa, aiheuttaen mm. alueen umpeenkasvua sekä särkikalojen kasva
nutta saalisosuutta. Jätevesistä johtuvia vesistövaikutuksia ei tarkkailutulos
ten mukaan ole yksilöitävissä, joten jätevesistä koituvien kalataloudellisten
haittojen voidaan arvioida jäävän vähäisiksi.
Arvio typenpoiston tehostamisen tarpeesta
Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon typenpoisto on erittäin tehokasta.
Typpeä poistettiin vuonna 2013 vuosikeskiarvona 76 %. Lisäksi lähes kaikki
vesistöön kulkeutuva typpi on nitraattimuotoista, joten sillä ei ole happea ku
luifavaa vaikutusta ja näin typen vesistövaikutukset jäävät kokonaisuudes
8
saan vähäisiksi. Typpikuormituksen laskennalliset vaikutukset Peränteen
pohjoisosan typpipitoisuuksHn eivät ole merkittäviä edes keskialivirtaamilla.
Tarkkailutulosten ja jätevesien laskennallisten vaikutusten perusteella ty
pen/ammoniumtypen poiston tehostamiselle ei hakUan mukaan ole tarvetta.
Alueellinen vesienhoitosuunnitelma
Puhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkärneren vesienhoi
toalueella. Alueelle on laadittu Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen
vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. Toimenpideohjelmassa Pe
rännejärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Hyvän tilan saavutta
minen edellyttää muun muassa vesistön ravinne- ja kNntoainepitoisuuden
alentamista. Yhdyskuntien osalta tavoitteeksi on asetettu vähentää fosfori
päästöjä 25 %ja typpipäästöjä 10 %. Jätevedenpuhdistamoiden osalta nyky
käytännön mukaiset toimenpiteet ovat toimenpideohjelman mukaan riittäviä.
Lisätoimenpiteinä toimenpideohjelmassa suositellaan jätevesien käsittelyn
tehostamista. Toisen kauden toimenpideohjelmaluonnoksessa Perännejär
ven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Valmiussuunnitelma, joka kattaa koko vedenkäsittelyn, on laadittu vuonna
2012.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Ähtärin jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan
7.9.2006 hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kalataloustarkkailun
tarkkailusuunnitelma on hyväksytty 28.6.2007.
Käyttö- ja päästötarkkailu
Puhdistamon kuormitustarkkailua suoritetaan 8 kertaa vuodessa. Näytteenot
tokertojen väli on yli kuukausi. Tarkkailu tapahtuu keräämällä automaattiotti
min virtaaman ohjaamina tulevasta ja poistuvasta vedestä vuorokauden ko
koomanäytteet. Tulevan veden näytteeseen tulevat mukaan sakokaivoliet
teet. Kaikista näytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtokyky, kflntoaine,
COD0r, BOD7ATU, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Lähtevästä jätevedestä
määritetään lisäksi liukoinen fostori, ammoniumtyppi, alkaliteetti, liukoinen
alumNni/rauta, nitraattityppi ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit.
Käyttötarkkailua suoritetaan sekä automaattisesti että manuaalisesti. Näyt
teenottokertojen yhteydessä konsultti suorittaa käyttötarkkailumittausten tar
kistukset. Jätevesilietteen laatua seurataan kerran vuodessa.
Vesistö- ja kalataloustarkkailu
Vesistötarkkailua tehdään viidestä näytepisteestä, jotka ovat jätevesien pur
kuoja, purkupaikan yläpuoli, purkupaikan alapuoli, Perännejärvi 4 ja Peränne
järvi 5. Virtapisteiden veden laatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa (talvi,
kevät, kesä ja syksy). Näytteenoton yhteydessä arvioidaan virtaama. Syvän
nepisteiden veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella
maaliskuussa ja loppukesällä elokuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila,
happi, hapen kylläisyysprosentti, sameus, sähkönjohtavuus, pH, väri, CODMfl,
9
kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori,
fekaaliset kolit ja klorofylli-a.
Kalataloudellista tarkkailua tehdään Perännejärvellä Vääräkosken alapuolelta
järven luusuaan Vähä-Peränteellä. Tarkkailu toteutetaan kalastustiedustelul
la, kirjanpitokalastuksella ja saalisnäytteillä. Kalastustiedustelu tehdään nel
jän vuoden välein kalastusluvan lunastaneille kalastajille, kirjanpitokalastusta
tekevät vuosittain valitut akthvikalastajat ja saalisnäytteiden avulla seurataan
kuhan saaliskehitystä joka toinen vuosi.
HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI
Hakija on esittänyt jäteveden puhdistuksen käsittelyvaatimuksiksi samoja ar
voja kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 23.2.2015 muun muassa korvauksista annetulla
päätöksellä, puhdistamoprosessiin kuvauksella sekä viemäriverkostoa, tule
vaa kuormitusta, puhdistamon energiankulutusta, alueen kaavoitusta, jäteve
sien purkupaikkaa ja puhdistamolietteen määrää koskevilla tiedoilla.
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Ähtärin kaupungin virallisella ilmoitustaulufla
26.3—27.4.2015. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat ol
leet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ähtärin kaupungintalolla. Hakemuksen
vireilläolosta on julkaistu ilmoitus Ähtärinjärven Uutisnuotta -lehdessä
25.3.201 5. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita
asia erityisesti koskee.
Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon
nonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris
tökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ähtärin kaupungilta, Ähtärin kaupun
gin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ähtärin kaupungin terveydensuojelu
viranomaiselta.
Lausunnot
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, ympäris
tö ja luonnonvarat —vastuualue on ilmoittanut puoltavansa hakijan esi
tystä sNtä, että puhdistamon pitoisuus- ja käsittelytehovaatimukset neljän
nesvuosikeskiarvoina pidetään ennallaan. Myös ammoniumtypen enim
mäispitoisuuden vaatimusta ja kokonaistypen vähimmäiskäsittelytehon
vaatimusta vuosikeskiarvona voidaan pitää riittävinä.
Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä. Vuotovesien
sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on
vältettävä. Pumppaamoja on liitettävä kaukovalvontajärjestelmään ja uu
det ja uusittavat pumppaamot varustettava tarpeen mukaan varoaltailla.
Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen asiakirjoista ei löytynyt tie
toa alueen asukkaiden jätevedenpuhdistamon liittymisprosentista. Mikäli
liittyminen järjestelmään ei ole kattava, tulisi selvittää mahdollisuudet laa
10
jentaa jätevesiverkostoa ja saada mahdollisimman suuri osuus alueen ta
louksien jätevesistä hyvän ja tehokkaan käsittelyn pHrfln. Näin vesistöön
vaikuttavaa hajakuormitusta saataisiin vähennettyä ja puhdistamon kapa
siteettia paremmin hyödynnettyä.
Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailuoh
jelma on hyväksytty 7.9.2006 vuosille 2006—201 6. Tarkkailuun sisältyvää
vuorokauden kokoomanäytteiden määrää (8 kpl) voidaan pitää riittävänä
puhdistamon hyvän ja tasaisen puhdistustuloksen takia.
Toiminnanharjoittajan tulee raportoida sähköisesti VAHTI-palveluun
kuormitustarkkailun tuloksina näytteiden yksittäiset analyysitulokset ja vir
taamat sekä kuormitustiedot kuukauden sisällä jakson päättymisestä.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viemäriverkoston kunnostamisesta
ja uusimisesta sekä vuotovesimääristä tarkkailun vuosiyhteenvedossa.
Puhdistamon tulee tehdä erillinen häiriöilmoitus TYVI-palvelun kautta, mi
käli puhdistamo ei saavuta lupamääräyksen pitoisuus- tai käsittelyteho
vaatimuksia laskentajakson keskiarvoina. Myös muut häiriötilanteet kuten
ohijuoksutukset, pumppaamoiden ylivuodot ja muut poikkeukselliset tilan
teet tulee raportoida TYVI-palvelun häiriöilmoituslomakkeen avulla.
Perännejärvi on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Fysikaalis
kemiallisista tekijöistä kokonaisfosforin pitoisuudet alittavat hyvän tilan ra
ja-arvon ja kokonaistyppi tyydyttävän tilan raja-arvon. Biologista tietoa löy
tyy Perännejärvestä ainoastaan a-klorofyllin osalta. Muuta biologista luoki
tukseen soveltuvaa dataa makrofyyteistä, päällyslevistä, pohjaeläimistä tai
kaloista ei löydy. Ensimmäisen suunnittelukauden luokituksesta Peränne
järven ekologinen luokka on parantunut yhden luokan. Tehostunut jäteve
den puhdistus on voinut myötävaikuttaa tähän kehitykseen.
Puroista ja lammesta löytyy hyvin vähän tietoa, eivätkä ne kuulu vesien
hoitosuunnittelun puitteessa luokitettuihin vesimuodostumiin. Käsiteltyjen
jätevesien vaikutukset pienien vesien vedenlaatuun ja tilaan on hyvin pit
källe rNppuvaista veden määrästä.
Jätevedenpuhdistamon vaikutuksia vastaanottaviin vesistöihin tulee edel
leen tarkkailla ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.
2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalata
lousviranomaisena on todennut, että Ähtärin jätevedenpuhdistamolta
peräisin oleva typpi ja fostori rehevöittävät Väkkäräpurossa ja Peränne
järvessä. Ammoniumtyppi kuluttaa vedessä olevaa happea. Perännejär
ven pohjoisosa on matala, hyvin pitkälle umpeenkasvanut ja särkikala
valtaistunut. Tämä heikentää kalakantojen ja kalastuksen kehittämis
mahdollisuuksia. Tästä johtuen on järveen kohdistuvaa kuormitusta kai
killa toimialoilla vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti ja parasta
käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Rehevöitymishaitan vähentämiseksi
on puhdistusteknNkka ja puhdistamon hoito oltava tasoltaan sellaista, et
tä toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet.
11
Jäteveden enimmäisarvot voivat olla samat mitä hakija lupahakemuk
sessa ehdottaa. KHntoaineen osalta tulisi enimmäispitoisuuden olla 20
mg/l.
Ottaen huomioon nykyinen kalatalousmaksu ja se, että Perännejärven
pohjoisosan Suihkonsaaren osa-alueen lajisto on särkikalavaltainen ja
särkikalojen osuus oli vuonna 2011 jo 69 %, on luvan saajan maksettava
kalatalousmaksua. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää
esimerkiksi kalojen istutuksHn ja hoitokalastukseen.
Luvan saajan on vuosittain maksettava 1 800 euron kalatalousmaksu
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalata
louspalveluille käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien
vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja
toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun.
Luvan saajan on edelleen tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoi
hin ja kalastukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yh
teistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.
3) Ähtärin kaupunki (tekninen lautakunta) on lausunnossaan todennut,
että Ähtärin uusi jätevedenpuhdistamo on sisäänajovaiheen jälkeen toi
minut täyttäen selvästi sekä yhdyskuntajätevesiasetuksessa että lupa
määräyksissä esitetyt puhdistusvaatimukset. Puhdistamo toimii varmasti
ja vastuullisesti, eikä sen purkuvesillä ole merkittävää vaikutusta purku
vesistöönsä. Edellä kuvatut asiat huomioiden hakemuksen mukaisen
ympäristöluvan myöntämiselle ei nähdä estettä.
Muistutukset ja mielipiteet
4) Ähtärin eteläinen osakaskunta on muistutuksessaan ilmoittanut tyyty
vänsä vuosittaiseen 1 500 euron kalatalousmaksuun. Lisäksi muistutuk
sessa todetaan, että vaikka nykyiset päästöarvot ovat vuosiraporteissa
luvan mukaisia, aiheuttavat 1970—1990 —luvuilla toteutuneet päästöt
edelleen pohjan kerrostumissa kasvillisuuden rehevöitymistä varsinkin
Perännejärven pohjoisosassa.
5) AA (Sivunen, 989-407-2-19) on muistutuksessaan todennut, että pit
kään jatkunut Väkkäräpuroon laskettu jätevedenpuhdistamon kuormitus
lienee osaltaan rehevöittänyt Pientä Säynäslampea ja Perännejärven si
tä osaa, johon Väkkäräpuro laskee, sekä tummentanut niiden vesiä.
Muistuttajan mukaan on tärkeää, että ravinnekuormituksen puhdistuste
ho laitoksella on nykyisin odotetulla teknisellä tasolla.
Hakijan kuuleminen ja vastine
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue:
Viemäriverkostoa kunnostetaan ja kunnossapidetään. Vuotovesien sekä
hule- ja muiden kuivatusvesien joutumista viemäriverkostoon väitetään.
FCG on tehnyt Ähtärin Energia ja Vesi Oy:lle vuotovesiselvityksen
13.1.2014, jonka pohjalta yhtiö toteuttaa ja priorisoi verkoston sanee
12
raus/kunnostustarpeen. Uudet ja uusittavat pumppaamot IHtetään kauko
valvontajärjestelmään ja varustetaan tarpeen mukaan varoaltailla.
Toiminta-alueen asukkaiden jätevedenpuhdistamon lNttymisprosentti on
yli 95 %. Ähtärissä on tehty selvityksiä jätevesiverkoston laajennusmah
dollisuuksista, myös toiminta-alueen ulkopuolelle (2014 Ramboll Finland
Oy). Selvityksen mukaan tarkoituksenmukaista on viemäriverkoston laa
jeneminen nykyisten viemäriverkostojen lievealueille ja muualle taajaan
asutuille alueille, missä talojen keskimääräinen etäisyys toisistaan on alle
200 m.
2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalata
lousviranomainen:
Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta.
3) Ähtärin kaupunki:
Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta.
4) Ähtärin eteläinen osakaskunta:
1-lakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta.
5) AA:
Olemassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot on uudella puhdis
tamolla saavutettu poikkeuksetta ja fosforinpoiston taso on hyvin korkea.
Typen vähentämisessä puhdistamo on poikkeuksellisen tehokas. Puhdis
tamon purkuvesistä aiheutuvat haitat ovat erittäin vähäisiä. Hakija esittää,
että nykyiset lupaehdot pidetään ennallaan.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Ratkaisu
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristö
Iupaviraston Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamolietteen
kompostointia koskevaan toimintaan 2.9.2005 myöntämän ympäristöluvan
22/2005/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisem
mat lupamääräykset kokonaan.
Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdys
kuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsiteltyjen
jätevesien johtamista nykyistä purkuputkea pitkin purkuojaan ja edelleen
Väkkäräpuroon.
Jätevedenpuhdistamon mitoituskuormituksen (450 kg BOD7ATU/d) mukainen
asukasvastineluku on 6 430.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Jätevesien käsittely ja päästöt vesiin
Jätevedet ja puhdistamolle toimitetut lietteet on käsiteltävä biologis
kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla. Vesis
töön johdettavan jäteveden pitoisuuksien sekä puhdistamon käsittelytehon on
täytettävä seuraavat raja-arvot:
13
BOD7ATU, 02
Kokonaisfosfori
CODcr, 02
KHntoaine
Ammoniumtyppi
Kokonaistyppi
Enimmäispitoisuus,
mg/I
10
0,3
60
20
4
-
Vähimmäisteho,
%
95
95
85
90
-
60
Arvot lasketaan ammoniumtypen ja kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina
ja muiden osalta neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot
ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitettuja ja
sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot
yms.) aiheutuneita, veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa
tarkkailutuloksia raja-arvoihin.
2.
Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa
täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen
888/2006 lfltteen taulukon 1 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemial
lisen hapenkulutuksen ja khntoaineen osalta asetuksen edellyttämällä tavalla
tarkkailtuna.
Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle
vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1 022/2006) lUtteen 1
A kohdassa tarkoitettuja aineita. LUtteen 1 C ja D -kohdissa tarkoitettuja ve
siympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita ei saa olla jätevedessä sellaisi
na pitoisuuksina, jotka voivat johtaa pintavesien pilaantumiseen tai ympäris
tönlaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa.
Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito
3.
Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä siten, että vuotove
sien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on
mahdollisimman vähäistä.
4.
Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokoh
dissa on oltava laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kes
toajan summaavasti tai muu luotettava menetelmä ohijuoksutusten määrän
selvittämiseen. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin
kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
5.
Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä
olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdista
mossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoi
tuksenmukaista.
Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on
käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt il
maan tai maaperään tai vesiin eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti
14
vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisim
man hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudes
saan ovat mahdollisimman vähäiset.
Puhdistamoalueen lastaus- ja purkupaikoilla sekä varasto- ja säilytysalueilla
on oltava tiivis päällystys ja asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit ympä
ristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen pitämiseksi siistinä.
6.
Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen
hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne
ja ympäristökeskuksen ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen
tiedossa.
7.
Mikäli osa viemäriverkostosta nyt tai myöhemmin ei ole luvanhaltijan hallus
sa, niin luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten
ja/tai toiminnanharjoittajien välisten sopimusten on oltava sellaiset, että tä
män luvan lupamääräyksiä voidaan noudattaa.
Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet
8.
Luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava sNtä, että viemäriverkostoon ja puh
distamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien talousjätevedestä
olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään
riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden
avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Luvanhaltijan
on osaltaan huolehdittava shtä, että sellaiset laitokset, joista saattaa joutua
jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnal
le haitallisia aineita, on varustettava rAttävillä varolaitteilla tällaisten aineiden
viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi.
Luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava shtä, että talousjätevedestä poik
keavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja toimittami
sessa puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojelusta annetun valtio
neuvoston asetuksen 41 § ja valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaaral
lisista ja haitallisista aineista (1022/2006).
Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien jäte
vesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Luvanhaltijan ja puh
distamolle talousjätevedestä poikkeavia jätevesiä johtavien laitosten välisissä
INttymissopimuksissa on otettava huomioon, että luvanhaltija saa käyttöönsä
poikkeavien jätevesien käsittelyä ja johtamista sekä niiden tarkkailua koske
vat tiedot sekä näistä liittyjän omassa ympäristöluvassa mahdollisesti annetut
määräykset. Mainittujen sopimusten jäljennökset on toimitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ähtärin kau
pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopi
muksen tekemisestä.
Päästöt ilmaan ja melu
9.
Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu
liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteu
teifava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan sekä melua
syntyy mahdollisimman vähän.
15
Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriytyvissä kohteissa
ei saa ylittää ulkona päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä
yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).
Lietteet ja toiminnassa syntyvät jätteet
10.
Sakokaivo- tai muita lietteitä vastaanotettaessa on tarkistettava, että niiden
mukana on sHrtoasiakirja, josta ilmenee jätelain 121 §:n mukaiset tiedot.
11.
Puhdistamoliete on toimitettava säännöllisesti jatkokäsittelyyn laitokseen, jol
la on ympäristölupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Luvanhaltijan on
osaltaan huolehdittava sBtä, että puhdistamolietteen laatu ei rajoita sen hyö
tykäyttöä jatkokäsittelyn jälkeen. Välppäjäte on varastoitava puhdistamolla
asianmukaisesti ja toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka
ympäristöluvassa on hyväksytty ko. jätteen vastaanotto ja käsittely.
12.
Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan eril
lään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ros
kaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai
huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Hyötykäyttökelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätyk
seen tai hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen
ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle
vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jä
tettä.
13.
Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asi
anmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tNvUllä alustalla siten, ettei
niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai
muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään
toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan.
Eri laatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään siten, että se hait
taisi niiden jatkokäsittelyä.
Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiivNseen ja jätteen vaara
ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on
jätteen siirrosta laadittava sHrtoasiakirja, josta ilmenee jätelain 121 §:n mu
kaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytet
tävä vähintään kolmen vuoden ajan.
Varastointi
14.
Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että
haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
15.
PoikkeuksellisNn tilanteisNn, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on va
rauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella ol
tava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaa
lia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusam
mutuskalusto.
Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut
tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia
16
päästöjä ilmaan, viemärHn, vesistöön, maaperään, pohjaveteen tai jätemate
riaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisNn tarpeel
lisHn toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja
päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen
estämiseksi.
Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa hoitavien henkilöiden tiedossa.
Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häi
riötilanteista kuten ohijuoksutuksista ja pumppaamoiden ylivuodoista on ii
moitettava vHpymättä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö
keskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyt
tävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen
estämiseksi. Mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, siitä on ilmoi
tettava myös Ähtärin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.
16.
Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että puhdistamoa ja viemäriverkostoa
koskeva riskienhallintasuunnitelma pidetään ajan tasalla.
Käyttö- ja päästötarkkailu
17.
Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn
mukaisesti täydennettynä tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla.
Päästötarkkailun 24 tunnin kokoomanäytteet on otettava säännöllisin vä
liajoin vähintään 8 kertaa vuodessa puhdistamolta lähtevästä ja puhdistamol
le tulevasta jätevedestä. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava
siten ja sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan
puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.
Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojelusta annetun
valtioneuvoston asetuksen lHtteen 1 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat
aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa) aineet sekä valtioneuvoston ve
siympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen
1022/2006 INtteen 1 A kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle vaaralliset aineet
sekä mainitun asetuksen liitteen 1 C ja D kohdissa tarkoitetut vesiympäristöl
le haitalliset aineet.
Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen laatu on määritettävä jätteistä anne
tun valtioneuvoston asetuksen INtteen 5 kohdan 1 mukaisesti.
Mittaukset, kalibroinnit, analysointi ja näytteenotot on suoritettava standar
dien mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla vi
ranomaisten hy~iäksymillä menetelmillä sekä soveltuvin osin yhdyskuntajäte
vesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti.
Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mit
tausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta ja tulosten vertailu lu
pamääräyksNn ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetuk
seen.
17
Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi
katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon
käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi on tarpeen eikä
muutos heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten
noudattamisen valvottavuutta.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
18.
Jätevesien vaikutuksia vesistöön sekä kalastoon ja kalastukseen on tarkkail
tava hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti siten kuin ympäris
tö- ja kalatalousviranomaiset ovat ne hyväksyneet.
Vesistö- ja kalataloustarkkailujen tarkistamistarpeesta on vuoden 2016 lop
puun mennessä jätettävä esitys toimivaltaisille viranomaisille.
Vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelmia on muutettava toimivaltaisen elin
keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se luo
tettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmia voidaan
muutoinkin muuttaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla edellyt
täen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamää
räysten noudattamisen valvottavuutta.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysointi on suoritettava
standardimenetelmien mukaisesti.
Kirjanpito
19.
Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja
analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on
pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tu
lokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys
päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.
Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat:
-
-
-
-
-
-
-
-
-
ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakoh
taisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen,
muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden ai
heuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty,
puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet,
puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mu
kaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät,
kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi,
energian kulutus,
puhdistamolle tuotujen lietteiden sekä mahdollisten tavanomaisesta yhdys
kuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden
selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja,
puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja
määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sUoituskohde, kuljetusajankohta ja
kuljettaja,
hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt va
litukset.
18
Raportointi
20.
Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liiken
ne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sen
edellyttämällä tavalla sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai•
selle. Kalataloustarkkailun tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle sen edellyttä
mällä tavalla.
Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen
(888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon
nonvarat —vastuualueelle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai
selle viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vesistö
ja kalataloustarkkailuiden vuosiyhteenvedot on toimitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon
nonvarat —vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris
tökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuoje
luviranomaiselle seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kalata
loustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Ähtärinreitin kalastusalueelle
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukais
ten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 19 mukaiset asiat.
Kalatalousmaksu
21.
Luvanhaltijan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 1 800
euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris
tökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen
kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Kunnossapitovelvoite
22.
Luvanhaltijan on osallistuttava purkuojan, Väkkäräpuron ja Säynäspuron
kunnossapitoon sekä Perännejärven pohjoisosan mahdolliseen kunnostuk
seen Ähtärin kaupungin jätevesistä aiheutunutta kunnossapito- ja kunnostus
tarvetta vastaavalla osuudella.
Toiminnan lopettaminen
23.
Mikäli puhdistamon toiminta lopetetaan, suunnitelma toiminnan lopettamises
ta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jat
kamisesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris
tökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeis
tään 6 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista.
Mikäli valvontaviranomainen ei pidä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä
rhttävinä, luvanhaltijan on esitettävä suunnitelma aluehallintovirastolle toimin
nan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten.
Jäteveden puhdistamoa koskeva ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt
velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäris
tökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
19
RATKAISUN PERUSTELUT
Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle
Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Toiminnassa ei tapahdu oleellis
ta muutosta aikaisempaan verrattuna. Ähtärin jätevedenpuhdistamon lupamääräykset on tarpeen tarkistaa ja ajantasaistaa vastaamaan puhdistamon
nykyistä toimintaa ja ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä
niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Tarkistettuja lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan ai
heuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen
kaavamääräykset. Lisäksi on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen
ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat, toiminnan vaikutus
ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen
toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja talou
delliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.
Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista
ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta
olisi määrättävä korvausta.
Päästöraja-arvot ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat mää
räykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen teknhkkaan. Lupamääräyk
sissä on lisäksi otettu huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautumi
nen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Toiminta täyttää nykytilanteessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaati
mukset puhdistamon toimiessa tämän päätöksen määräysten mukaisesti.
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren
vesienhoitoalueella. Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen toimenpideohjelmassa ensimmäisellä suunnittelukaudella Perännejärven ekologinen tila
on luokiteltu tyydyttäväksi ja toisen kauden toimenpideohjelmaluonnoksessa
hyväksi. Tavoitteena vesienhoitosuunnitelmassa on hyvän tilan saavuttami
nen tai sen säilyttäminen. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa ja toimintaa
edelleen kehitettäessä jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena
arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista.
Lupaniääräysten perustelut
Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 1—2
Käsitellyn jäteveden pitoisuusraja- ja käsittelytehovaatimukset on pidetty pää
osin ennallaan. Vaatimuksiin on lisätty kiintoaineen pitoisuus-ja puhdistusteho
vaatimukset. Vaatimukset ovat parhaalla käyttökelpoisella teknHkalla saavutet
tavissa ja kyseisen kokoluokan puhdistamoille tyypillisellä tasolla. Rehevöitymi
sen ja kNntoainekuormituksen vaikutuksesta umpeen kasvavan Perännejärven
hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää, että myös järven kNntoainepi
toisuus alenee. Jätevedenpuhdistamo vaikuttaa omalla osuudellaan järven liet
tymiseen, jolloin on perusteltua vähentää myös kiintoainepäästöjä mahdolli
20
simman hyvin. Puhdistamo on laajennettu ja saneerattu vuonna 2009, jonka
jälkeen puhdistamon puhdistustulos on ollut erittäin hyvä. Puhdistamolla on ka
pasiteettia ottaa vastaan nykyistä enemmän jätevesiä ja silti päästä vaadittuihin
puhdistustuloksNn.
Lupamääräys 2 on annettu valtioneuvoston asetuksien 888/2006 ja 1022/2006
perusteella.
Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä talousjäte vedestä
poikkea via jäte vesiä koskevat lupamääräykset 3—8
Määräykset ovat tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäris
tön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttä
miseksi sekä puhdistamon asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi.
Hule- ja vuotovedet haittaavat puhdistamon toimintaa. Niiden määrän vähen
täminen ja puhdistamolle tulevan jätevesikuorman pitäminen tasaisena on tär
keää puhdistamon päästöjen minimoimiseksi ja asetettujen päästörajojen saa
vuttamiseksi.
Ohijuoksutusten ja ylivuotojen seurannalla varmistetaan, että toiminnan koko
naispäästöt ovat selvillä.
Mahdollisten talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtaminen puhdista
molle vaikuttaa puhdistamon toimintaan. Lupamääräyksen 8 tarkoituksena on
varmistaa talousjätevedestä poikkeavien jätevesien riittävä esikäsittely ennen
puhdistamolle johtamista, sekä saada luvanhaltijalle riittävät tiedot tällaisista jä
tevesistä puhdistamon toiminnan turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Päästöjä ilmaan ja melua koskeva lupamääräys 9
Lupamääräys on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tar
koitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätök
sen 993/1992 mukaiset.
Lietteitäja toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 10—13
Jätelain 121 §:n mukaan sNrtoasiakirja on oltava muun muassa vaarallisesta
jätteestä, sako- tai umpikaivolietteestä ja hiekanerotuskaivojen lietteestä, joka
siirretään tai luovutetaan jätelain 29 §:ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Puhdis
tamoliete voidaan luovuttaa ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ym
päristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukai
sesta järjestämisestä.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon
järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemat
tomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja
toissuaisesti hyödyntää energiana. Määräykset ovat tarpeen myös eräistä naa
puruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen vält
tämiseksi.
21
Varastointia sekä häiriö-ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 14—16
Toimintaan, kemikaalien varastointhn ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien joh
tamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäriver
koston mahdollisNn toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahjn
gon vaara. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pi
laantumisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus
perustuu ympäristönsuojelulain 123 §:ään.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi
selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämis
mahdollisuuksista. Tämän vuoksi riskienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan
tasalla.
Tarkkallua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 17—20
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen,
jolla valvontaviranomaiset voivat seurata toiminnan asianmukaisuutta, käsitte
lytuloksia, lupamääräysten noudattamista ja jätevesien johtamisen vesistövai
kutuksia sekä saada valvontaa varten tarpeellisia muita tietoja. Toiminnanhar
joittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus toiminnan päästöistä sekä jät
teistä. Vuosittaiset päästötarkkailukerrat on pidetty ennallaan, koska puhdista
molla ei ole ollut sellaisia ongelmia, jotka vaatisivat tiuhempaa seurantaa.
Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 21
Kalatalousmaksu on määrätty edelleen maksettavaksi, koska jätevesien vaiku
tukset alapuolisissa vesistöissä ovat nähtävissä. Maksun suuruutta määrättä
essä on otettu huomioon jätevedenpuhdistamon päästöjen suuruus ja vaikutus
ten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo ja sen kehitys, minkä perus
teella myös jatkossa tarvitaan toimenpiteitä nykyisessä laajuudessa. Maksua
korotetaan kustannusten nousua vastaavasti.
Kunnossapitovelvoitetta koskeva määräys 22
Kunnostus on tarpeen toiminnasta ojastolle ja vesistöille aiheutuvien haittojen
poistamiseen.
Toiminnan lopettamista koskeva Iupamääräys 23
Ympäristönsuojelulain 94 §:ään perustuva lupamääräys on tarpeen ympäristön,
maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön
kohdistuvien haittojen välttämiseksi.
ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu
aiheutuvan, on vahingonkärsUällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelu
lain 130 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
22
VASTAUS LAIJSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Aluehallintovirasto on ottanut lausunnoissa esitetyt vaatimukset huomioon
lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä sää
dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloit
teesta peruuttaa luvan.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä
tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta,
on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 12, 49, 51, 52, 53, 57, 58, 62, 65, 67, 70, 87, 94, 123,
158 ja 209 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 41 §
Jätelaki 8, 12—13, 15—17, 29ja 118—119, 121 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä 8-9, 18, 20—21 ja 24 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 4ja 6 §
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 4 ja
6~
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua 4 020 euroa. Lasku lähetetään myö
hemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuus
ta.
Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvos
ton asetuksen (1 092/201 3) mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdis
tamon ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 040 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu,
jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto
viraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ähtärin kaupungin viralli
sella ilmoitustaululla.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Ähtärinjärven Uutisnuotta -lehdessä.
23
JAKELU
Päätös
Ähtärin Energia ja Vesi Oy
Tiedoksi
Ähtärin kaupunki
Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Ähtärin kaupungin terveydensuojeluviranomainen
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä
(sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto
hakemuksen jättämisestä sekä nHlle, jotka ovat esittäneet asiassa muistutuk
sia tai mielipiteitä.
24
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamaila Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär
jestyksessä kuin pääasiasta.
LIITTEET
Vai itusosoitus
/
-w-
~ %b~c-~
Stefan Nyman
/J
Johanna Romu
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman ja esitellyt ympäristöyli
tarkastaja Johanna Romu.
(JR/TKa)
VALITUSOSOITUS
LIITE
Valitusviranomainen
Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hal
linto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa
järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä
sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.10.2015.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka
tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympä
ristön vhhtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat
ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alu
eella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen
sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi
ranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu
vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)
-
-
-
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai
semmin toimitettu viranomaiselle
mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys
asiamiehen toimivallasta
-
-
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Vali
tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä lfltteineen voidaan lähettää myös faksina tai
sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu nHn, että se on käytet
tävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päi
vänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite:
postiosoite:
puhelin:
faksi:
sähköposti:
aukioloaika:
Oikeudenkäyntimaksu
Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
PL 204, 65101 Vaasa
029 56 42780
029 56 42760
vaasa.hao@oikeus.fi
klo 8—16.15
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden
käyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.