docSosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus
download 
Report Transcription
Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus
LUONNOS Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus Hyödyntämisopas 29.10.2015 versio 0.9 Antero Lehmuskoski ja Maarit Rötsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 2 Sisällysluettelo 1 Taustaa ...................................................................................................................................................................................... 3 2 Keskeiset käsitteet ............................................................................................................................................................... 4 3 Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen.................................................................................................................. 5 4 Palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitus .............................................................................................................. 7 5 Sosiaalihuollon palvelutehtävät ..................................................................................................................................... 8 6 Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut............................................................................................................ 11 7 Palvelutehtäväluokituksen hyödyntäminen .......................................................................................................... 14 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 3 1 Taustaa Sosiaalipalvelujen luokitus julkaistiin Tikesos-hankkeen tuotoksena vuonna 2011. Luokitus sisältää sosiaalihuollon palvelutehtävät, niissä tarjottavat sosiaalipalvelut, toimintaprosessit sekä eräitä palvelutehtäviä tarkentavat toteutustavat. Luokituksella pyrittiin jäsentämään sosiaalihuollon palvelutuotantoa sekä toimintaa ohjaavien säädösten että käytännön työprosessien näkökulmasta. Sosiaalihuoltoa ohjaava lainsäädäntö on uudistunut merkittävästi viime vuosina. Heinäkuussa 2012 tuli voimaan uusi adoptiolaki ja vuoden 2014 elokuussa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on uudistettu useaan otteeseen 2010-luvulla ja vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Toimeentulotuesta annettuun lakiin tehtiin 2015 merkittäviä muutoksia, joilla siirretään perustoimeentulotuen käsittely Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta. Suurimpana uudistuksena voidaan kuitenkin pitää uuden sosiaalihuoltolain voimaantuloa vuoden 2015 alussa. Lakihankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaalihuoltoa asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmin asiakkaita palvelevaksi. Uudistuksen tarkoitus oli ”siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä”. Asiakaskeskeisyyden varmistamiseksi asiakkaan tuen tarpeet otettiin laissa sosiaalihuollon palvelutuotannon lähtökohdaksi. Sosiaalihuollon palvelutuotannon kannalta käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaikuttaa myös monella tavalla palvelutehtävien luokitteluun. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtyminen kunnilta itsehallintoalueille ja uudistuksella tavoiteltava sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio merkitsevät suuria muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedonhallinnassa. Toiminnalliselle tasolle ulottuva integraatiokehitys merkitsee toteutuessaan myös tietovarantojen yhdistämistä ja yhtenäistämistä. Myös sosiaalihuollon asiakastiedon hallintaa koskeva sääntely on kehittynyt aivan lähiaikoina. Sosiaalihuollon osalta sitä koskeva lainsäädäntö on aiemmin ollut hajanaista eikä esimerkiksi asiakastyön kirjaamisvelvoite ole ollut yksiselitteinen. Alkuvuonna 2015 julkaistiin laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, joka sääntelee asiakastyön kirjaamista ja asiakasasiakirjojen hallintaa sosiaalihuollossa. Lailla ohjataan muun muassa henkilörekisterien muodostamista, asiakasasiakirjojen sisältöä sekä asiakastiedon käsittelyä. Laissa korostuu myös palvelutehtävien luokittelun merkitys asiakastiedon käyttöoikeuksien määrittelyn perustana. Samaan aikaan asiakasasiakirjalain julkaisemisen kanssa tehtiin myös asiakastietolakiin muutokset, jotka mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten Kanta-palvelujen kehittämisen. Asiakastietolaki uudistuu perusteellisemmin vuonna 2016, ja uudistuksen tavoitteena on aidosti yhteinen asiakastiedon käsittelyä koskeva säädös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutehtäviä ja sosiaalipalveluja koskevat luokitukset edellyttävät päivittämistä, jotta ne vastaavat uuden lainsäädännön ja strategisten linjausten sisältämiä tavoitteita. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallinen tavoitetila on kokonaisuudessaan kuvattu Kansa-kokonaisarkkitehtuurissa osana sosiaalija terveydenhuollon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria. Kansa-hankesuunnitelmassa esitetään tavoitetilaan tähtäävät kehittämistehtävät ja suunnitelma niiden toteuttamiseksi. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 4 2 Keskeiset käsitteet Sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoon on koottu sosiaalihuoltoa ja sen asiakastietojen hallintaa kuvaavia käsitemääritelmiä. Sanasto sisältää myös palvelutehtäviä, niihin sisältyviä sosiaalipalveluja sekä toimintaprosesseja kuvaavat käsitteet. Tähän on poimittu vain palvelutehtäväluokituksen ja sen soveltamisen kannalta keskeisimmät ydinkäsitteet, jotka esiintyvät tässä dokumentissa. Sosiaalihuollon eri palvelutehtävien määritelmät löytyvät niitä käsittelevästä luvusta 5. Tässä dokumentissa tarkoitetaan: asiakasasiakirjalailla lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015); asiakasasiakirjalla viranomaisen ja yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon liittyvää, julkisuuslain 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, joka sisältää asiakasta tai muuta yksityishenkilöä koskevia asiakastietoja; sosiaalihuollon palvelutehtävällä tietynlaiseen palvelutarpeeseen vastaavaa sosiaalipalvelujen ja muun tuen muodostamaa kokonaisuutta; sosiaalihuollon peruspalveluilla sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on edistää sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuutta, sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja taloudellista turvallisuutta sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä; sosiaalihuollon erityispalveluilla sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vastata sosiaalihuollon asiakkaiden erityisen tuen tarpeeseen ja vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia; sosiaalipalvelulla palvelua, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 5 3 Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen Lainsäädäntöuudistusten sisältämät ideologiset linjaukset ja pyrkimys sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämiseen edellyttävät uudistuksia myös sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokitteluun. Kansallisesti yhtenäinen tapa määritellä palvelutehtävät ja sosiaalipalvelut on keskeinen palvelutuotantoa ja siinä käsiteltävää tietoa yhtenäistävä tekijä. Uudella luokituksella myös valmistaudutaan palvelutuotantoympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoon. Asiakasasiakirjalaki sisältää toimivaltasäännöksiä asiakastietojen sisällöstä ja käsittelystä. Niiden mukaan THL antaa määräykset asiakasasiakirjojen tarkemmasta sisällöstä, sosiaalihuollon palvelutehtävistä ja käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista. Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen liittyy kiinteästi asiakasasiakirjalaissa tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan käyttöoikeudet asiakastietoihin määritellään palvelutehtävittäin ja ammattihenkilöiden työtehtävien perusteella. Palvelutehtävien määrittelyssä on siis huomioitava myös käyttöoikeuksien määrittely. Toinen asiakasasiakirjalakiin sisältyvä keskeinen lähtökohta luokituksen uudistamiselle on linjaus sosiaalihuollon henkilörekistereistä. Siirtyminen yhden sosiaalihuollon henkilörekisterin malliin muuttaa palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitusta. Tätä avataan enemmän seuraavassa luvussa. Palvelutehtävien uudelleen määrittelyllä pyritään huomioimaan ennen kaikkea sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteet asiakaslähtöisistä ja kokonaisvaltaisista sosiaalipalveluista ja painopisteen siirtämisestä erityispalveluista helposti saavutettaviin yleispalveluihin. Edellinen palvelutehtäväluokitus laadittiin periaatteella, jonka mukaan jokainen sosiaalihuollon erityislaki toimii palveluperusteena erilliselle palvelutehtävälle. Sirpaleinen lainsäädäntö teki siten myös sosiaalipalvelujen ryhmittelystä sirpaleisen. Seurauksena oli myös joitakin palvelutehtäviä, joihin kuului vain yksi tehtävän kanssa samansisältöinen sosiaalipalvelu (esim. PT sosiaalinen luototus ja SP sosiaalisen luoton palvelu; PT koulun sosiaalityö ja SP koulukuraattoripalvelu). Tällaisista palvelutehtävä-sosiaalipalvelu-pareista on nyt pyritty eroon. Toisaalta sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut muodostui laajaksi palvelutehtäväksi, joka sisälsi monenlaista tukea hyvinkin erilaisille asiakasryhmille ”vauvasta vaariin”. Tätä kokonaisuutta on nyt jäsennetty uudelleen. Sosiaalipalvelujen luokituksesta on poistettu kokonaan sosiaaliasiamiehen toiminta, koska sosiaali- ja terveysministeriön kannanoton mukaan sitä ei lueta sosiaalipalveluihin kuuluvaksi. Sosiaalihuoltolain uudistamisella tavoiteltu toiminnan asiakaslähtöisyys näkyy palvelutehtävien uudelleen määrittelyssä siten, että yhteen palvelutehtävään on pyritty sisällyttämään mahdollisimman paljon samalle asiakasryhmälle tarjottavia sosiaalipalveluja. Asiakasryhmillä tarkoitetaan tässä samantyyppisissä elämäntilanteissa ja -vaiheissa eläviä asiakkaita. Usein tuen tarpeet painottuvat tietyllä tavalla tietyissä elämänvaiheissa. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, iäkkäät ja vammaiset. Tavoitteena on siis, että sosiaalihuollossa asioiva henkilö saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman joustavasti ja ilman tietoteknisten ratkaisujen tai organisatoristen rajausten muodostamia esteitä. Toinen sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteista oli painopisteen siirtäminen erityispalveluista yleispalveluihin. Luokituksessa peruspalvelut on nyt jaettu neljään palvelutehtävään asiakasryhmien ja niille tyypillisesti keskeisten tuen tarpeiden mukaan. Peruspalveluissa annetaan myös sellaisia sosi- LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 6 aalipalveluja, joita ohjataan sosiaalihuollon erityislaeilla, mutta jotka ovat luonteeltaan yleispalveluiksi soveltuvia. Palvelutehtävien luokittelussa on siis luovuttu periaatteesta, että erityislain olemassaolo tarkoittaisi automaattisesti erillistä palvelutehtävää. Osa sosiaalihuollon erityislaeista on luonteeltaan sellaisia, että ne tarkentavat sosiaalihuoltolaissa säädettyjen palvelujen järjestämistä. Esimerkiksi vanhuspalvelulaki ja laki omaishoidon tuesta tarkentavat sosiaalihuoltolain sisältöä hoivan tarpeessa oleville järjestettävistä sosiaalipalveluista ja muusta tuesta. Palvelutehtäväluokituksesta on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä sekä asiakkaan että työntekijän kannalta. Tavoiteltavaa on, että peruspalveluihin hakeutuva asiakas saisi tarvitsemansa tuen joustavasti ilman luukulta toiselle siirtymistä. Luokituksessa esimerkiksi kotouttaminen ja toimeentulotuki on siksi integroitu osaksi kullekin asiakasryhmälle tarjottavia peruspalveluja. Samalla tavoin omaishoidon tuki on sisällytetty osaksi laajempaa kokonaisuutta sekä iäkkäiden palveluissa että vammaispalveluissa. Palvelutehtävien määrittelyssä on huomioitu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoite siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhdessä ehyen kokonaisuuden. Jako peruspalveluihin ja erityispalveluihin on määritelty siten, että sitä on helppo toteuttaa myös sosiaalipalveluihin läheisesti liittyvien terveyspalvelujen kohdalla. Lisäksi näihin kuuluvat palvelutehtävät on pyritty määrittelemään siten, että yhtymäkohdat terveyspalveluihin on mahdollista huomioida palvelutehtävien sisällä. Palvelutehtäväluokitusta on mahdollista laajentaa kattamaan koko sosiaali- ja terveydenhuolto, jolloin saadaan aikaan kattava jäsennys asiakas- ja potilasasiakirjojen ja käyttöoikeuksien hallinnan pohjaksi. Osa palvelutehtäväluokituksen määrittelytyöstä on tehty Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin toteuttamassa Sakke-hankkeessa. Hankkeen jälkeen määrittelyä on jatkettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen OPER-yksikössä. Palvelutehtävien määrittely liittyy saumattomasti myös sosiaalihuollon sanastotyöhön ja asiakasasiakirjojen määrittelytyöhön. Näihin liittyy tiivis yhteistyö THL:n Tietorakenteet-yksikön ja Sanastokeskus TSK:n kanssa. Sanastotyön avulla prosessiin on saatu terminologista asiantuntemusta koko matkan ajan. Määrittelytyötä on sen eri vaiheissa esitelty Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijatyöryhmässä, joka on antanut arvokkaita näkemyksiä luokituksen sisältöön ja luokittelulogiikkaan. Asiantuntijaryhmässä on laaja edustus eri sosiaalihuollon osa-alueilta ympäri Suomea. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 7 4 Palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitus Henkilötietolakia on perinteisesti sovellettu sosiaalihuollossa siten, että kaikki sosiaalihuollon osaalueet (eli palvelutehtävät, esim. lastensuojelu, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto jne.) muodostavat oman henkilörekisterinsä. Sosiaalihuollon rekisterinpitäjät ovat siten tyypillisesti ylläpitäneet yli kahtakymmentä erillistä henkilörekisteriä. Vuoden 2011 Sosiaalipalvelujen luokituksen soveltamisoppaan mukaan henkilörekisterien muodostaminen oli yksi keskeisimmistä palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoituksista. Palvelutehtävien luokittelulla pyrittiin tuolloin yhtenäistämään henkilörekisterien muodostamista valtakunnallisesti. Soveltamisopas sisälsi myös linjauksen siitä, että kukin asiakasasiakirja merkitään metatiedoilla kuuluvaksi yhteen ja vain yhteen palvelutehtävään. Siten varmistettiin, että asiakirja talletetaan vain yhteen henkilörekisteriin. Asiakasasiakirjalain voimaantulo muuttaa sosiaalihuollon henkilörekisterien muodostamista siten, että kaikki asiakasasiakirjat talletetaan yhteen palvelunjärjestäjäkohtaiseen henkilörekisteriin. Sosiaalihuollon henkilörekisteri muodostuu kahdesta osarekisteristä, joita ovat asiakasrekisteri ja ilmoitusrekisteri. Rekistereitä ei siis muodosteta enää palvelutehtävittäin. Henkilörekisterien muodostamisen uudesta linjauksesta huolimatta palvelutehtävien luokittelulla on edelleen merkittävä rooli asiakastietojen hallinnassa. Asiakasasiakirjalain mukaan asiakasasiakirjoihin on merkittävä, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin ne liittyvät. Asiakirjan voi siis tarvittaessa liittää useampaan kuin yhteen palvelutehtävään. Jos asiakkaalle laaditaan esimerkiksi suunnitelma, jossa suunnitellaan eri palvelutehtäviin sisältyviä tuen muotoja, se voidaan liittää metatiedoilla kaikkiin kyseisiin palvelutehtäviin. Näin suunnitelma on joustavasti asiakkaan hyväksi kaikkien niiden yhteisessä käytössä, jotka osallistuvat asiakkaan palvelukokonaisuuteen eri palvelutehtävissä. Henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista säädetään henkilötietolaissa. Käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan periaatteen mukaan työntekijällä on oikeus käsitellä sosiaalihuollon asiakastietoja vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Tarpeellisuusperiaatteen mukaan henkilötietojen käsittely on luvallista silloin, kun se on välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta. Palvelutehtävät muodostavat peruskehyksen ammattihenkilöiden oikeudelle sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyyn. Sosiaalipalveluja järjestävät ja tuottavat organisaatiot ovat lain mukaan vastuussa ammatillisen henkilöstön käyttöoikeuksien antamisesta sosiaalihuollon asiakastietoihin. Käyttöoikeuksien määrittelystä tarkemmalla tasolla THL antaa erillisen määräyksen. Palvelutehtäväluokitus on tarkoitettu myös yhtenäistämään sosiaalihuollon palvelunantajien toimintaarkkitehtuuria. Sen avulla sosiaalihuollossa annettavat palvelut ja tukitoimet jäsennetään kokonaisuuksiksi valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Yhtenäisesti määritellyt palvelutehtävät ovat edellytys sekä kansallisesti vertailukelpoisen tiedon saamiselle sosiaalipalveluista että asiakastietojen hallinnan organisoimiselle kansallisissa tietojärjestelmäpalveluissa. Asiakasasiakirjojen laatimisessa ja hallinnassa palvelutehtävät toimivat keskeisimpänä asiakirjojen syntykontekstin jäsennyksenä. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 8 5 Sosiaalihuollon palvelutehtävät Sosiaalihuollon asiakkaille annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan palvelutehtävittäin, joita on yhteensä seitsemän. Jokainen palvelutehtävä kuuluu joko sosiaalihuollon peruspalveluihin tai sosiaalihuollon erityispalveluihin. Sosiaalihuollon peruspalvelut Peruspalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavia palveluja, joihin kuka tahansa voi hakeutua tuen tarpeiden ilmetessä. Peruspalveluissa tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa arvioidaan yksilöllisesti, millä palveluilla asiakkaan tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman suureen osaan asiakkaan tuen tarpeista pystytään vastaamaan peruspalveluilla, kun käytössä on riittävä palveluvalikoima ja valittavat palvelut mitoitetaan tarvelähtöisesti. Peruspalvelut ovat luonteeltaan intensiivisen tuen tarvetta ehkäiseviä. Peruspalvelujen tulee olla asiakkaan saatavissa niin varhaisessa vaiheessa, että niiden avulla pystytään tukemaan asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä ennen kuin tuen tarve edellyttää erityispalveluja. Asiakkaan saamien erityispalvelujen tarvetta voidaan myös vähentää täydentämällä niitä sopivilla peruspalveluilla. Sosiaalihuollon peruspalveluihin sisältyy neljä sosiaalihuollon palvelutehtävää, jotka on esitetty taulukossa 1. Peruspalvelujen palvelutehtävät on muodostettu asiakasryhmittäin yleisesti käytössä olevaa palvelujen organisointitapaa mukaillen. Palvelutehtävät on määritelty niin, että niiden sisällä pystytään tukemaan asiakkaaksi tulevaa kansalaista mahdollisimman monipuolisesti kaikissa hänen tuen tarpeissaan, jotka kuuluvat sosiaalihuollon alaan. Taulukko 1: Sosiaalihuollon peruspalveluihin sisältyvät palvelutehtävät Palvelutehtävä Määritelmä lapsiperheiden peruspalvelut sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä edistää lasten yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä työikäisten peruspalvelut sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon ja opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta iäkkäiden peruspalvelut sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta perheoikeudelliset palvelut sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata lasten oikeus huoltoon ja elatukseen, turvata puolisoiden oikeus elatukseen sekä tukea perheitä adoptioasioissa ja ristiriitatilanteissa LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 9 Sosiaalihuoltoa hakeva lapsiperhe voi saada lapsiperheiden peruspalveluista kokonaisvaltaisesti tukea esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, kasvatuskysymyksiin, taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeisiin. Näin palvelut muodostavat kokonaisuuden, jolla asiakasta pyritään tukemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Iäkkäät muodostavat selkeästi oman asiakasryhmänsä, jonka tuen tarpeet liittyvät suurelta osin ikääntymisestä johtuvaan toimintakyvyn alenemiseen. Keskeisiä ja yleisesti käytettyjä sosiaalipalveluja iäkkäiden asiakasryhmässä ovat esimerkiksi kotihoito ja asumispalvelut erilaisine tukipalveluineen. Saman palvelutehtävän sisällä on kuitenkin mahdollista saada tukea muihinkin tuen tarpeisiin, kuten äkillisiin kriiseihin tai vaikkapa omaishoidon tuen tarpeeseen. Työikäisten peruspalvelut rakentuvat suurelta osin aikuissosiaalityön ja työttömien työllistymisen tukemisen ympärille. Tarkoituksena on, että työikäisten peruspalveluihin kuuluvat sellaisen työikäisen väestön tuen tarpeet, jonka elämään ei sisälly lasten kasvatusvastuuta. Poikkeuksen tekevät erityispalveluja edellyttävät tuen tarpeet, kuten vammaisuuteen tai päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät asiat. Myöskään puolison elatusapuun ja perheasioiden sovitteluun liittyvät asiat eivät kuulu työikäisten peruspalveluihin, vaan perheoikeudellisiin palveluihin. Taloudelliseen toimeentuloon liittyvät tuen tarpeet ovat usein keskeisiä työikäisten palvelutarjonnassa. Toimeentulotukea ja sosiaalista luottoa voidaan kuitenkin myöntää myös muiden asiakasryhmien peruspalveluissa. Perheoikeudelliset palvelut muodostavat oman, muista peruspalveluista erillisen palvelutehtävänsä. Se sisältää sellaisia palveluja, jotka liittyvät sisällöllisesti perheoikeuden piiriin. Suurin osa perheoikeudellisista palveluista liittyy perinteisiin lastenvalvojan tehtäviin, joissa on kyse lapsen edun valvomisesta ja hänen oikeudestaan elatukseen, huoltoon ja oikeuteen tavata vanhempiaan. Osa palveluista liittyy puolisoiden tuen tarpeisiin avioero- ja ristiriitatilanteissa. Adoptioon liittyvät kysymykset ovat myös osa perheoikeudellisten palvelujen sisältöä. Perheoikeudellisten palvelujen asiakasryhmä muodostuu siten pääasiassa lapsista ja heidän vanhemmistaan sekä tuen tarpeessa olevista puolisoista. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 10 Sosiaalihuollon erityispalvelut Sosiaalihuollon erityispalvelujen tarkoituksena on antaa intensiivistä ja kohdennettua tukea niille asiakasryhmille, joiden kohdalla peruspalvelut eivät ole riittäviä. Erityispalveluihin kuuluu kolme sosiaalihuollon palvelutehtävää, jotka on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Sosiaalihuollon erityispalveluihin sisältyvät palvelutehtävät Palvelutehtävä Määritelmä lastensuojelu sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata erityistä tukea ja suojelua tarvitsevien lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen vammaispalvelut sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä päihdehuolto sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä parantaa päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta Erityispalveluihin sisältyvien palvelutehtävien taustalla on pääsääntöisesti yksi sosiaalihuollon erityislaki. Lastensuojelulaki ohjaa lastensuojelun palvelutehtävään kuuluvien sosiaalipalvelujen järjestämistä ja toteuttamista. Päihdehuolto perustuu palvelutehtävänä päihdehuoltolain sisältämiin tehtäviin päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen järjestettävistä palveluista ja muusta tuesta. Vammaispalvelujen palvelutehtävään on kuitenkin yhdistetty vammaispalvelulain ja kehitysvammalain sisältämät sosiaalihuollon tehtävät, koska samaan aikaan on käynnissä lakihanke, jossa nämä tehtävät yhdistyvät uuteen vammaispalvelulakiin. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 11 6 Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut Kukin palvelutehtävä koostuu joukosta kyseiselle asiakasryhmälle soveltuvista sosiaalipalveluista. Osa sosiaalipalveluista esiintyy useimmissa palvelutehtävissä, mutta sisällöllisesti ja työmenetelmiensä osalta ne saattavat erota toisistaan. Esimerkiksi sosiaalityö on sosiaalipalvelu, joka sisältyy perheoikeudellisia palveluja lukuun ottamatta kaikkiin palvelutehtäviin. Kuitenkin vammaispalvelujen, lastensuojelun ja päihdehuollon sosiaalityö eroavat sisällöltään ja menetelmällisesti sekä toisistaan että eri peruspalveluissa tehtävästä sosiaalityöstä. Samalla tavoin esim. sosiaaliohjauksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja kotipalvelujen sisältö eroavat toisistaan eri palvelutehtävissä. Taulukossa 3 on kuvattu, mitä sosiaalipalveluja palvelutehtävät sisältävät. Tässä vaiheessa luettelo tuskin on täydellinen. Sosiaalipalvelujen osalta luokittelutyötä jatketaan siten, että huomioidaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen. Taulukko 3: Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut Palvelutehtävä Sosiaalipalvelut lapsiperheiden peruspalvelut neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta, perhetyö, tukisuhdetoiminta, kotipalvelu, siivouspalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, ensikotipalvelu, turvakotipalvelu, mielenterveystyö, päihdetyö, sosiaalipäivystys, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen, opiskeluhuollon kuraattoripalvelu työikäisten peruspalvelut neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, tukisuhdetoiminta, välitystilipalvelu, kuntouttava työtoiminta, sosiaalipäivystys, turvakotipalvelu, mielenterveystyö, asumisen järjestäminen, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, päihdetyö, perhehoito, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen, opiskeluhuollon kuraattoripalvelu iäkkäiden peruspalvelut neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asiointipalvelu, liikkumista tukeva palvelu, ateriapalvelu, peseytymispalvelu, siivouspalvelu, turvapalvelu, vaatehuoltopalvelu, päivätoiminta, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito, perhehoito, ammatillinen perhehoito, asunnon muutostyöt, välitystilipalvelu, taloudellisen tuen palvelu, tukisuhdetoiminta, harrastusja kerhotoiminta, loma- ja virkistystoiminta, sosiaalipäivystys, omaishoidon tuki, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen perheoikeudelliset palvelut isyyden selvittäminen, lapsen elatusavun turvaaminen, puoli- LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 12 son elatusavun turvaaminen, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, adoptioneuvonta lastensuojelu sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, tukisuhdetoiminta, kotipalvelu, siivouspalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, ensikotipalvelu, turvakotipalvelu, perhehoito, ammatillinen perhehoito, laitoshuolto, tuettu asuminen, asumiskokeilu, asumisvalmennus, yksityisen sijoituksen valvonta, taloudellisen tuen palvelu, itsenäistymisvarojen hoitaminen, vertaistukitoiminta, terapiapalvelu, harrastus- ja kerhotoiminta, loma- ja virkistystoiminta, sosiaalipäivystys vammaispalvelut neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, henkilökohtainen apu, turvapalvelu, liikkumista tukeva palvelu, taloudellisen tuen palvelu, asumiskokeilu, asumisvalmennus, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, asunnon muutostyöt, laitoshoito, perhehoito, ammatillinen perhehoito, tukisuhdetoiminta, harrastus- ja kerhotoiminta, päivätoiminta, loma- ja virkistystoiminta, vertaistukitoiminta, sopeutumisvalmennus, työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta, työhönvalmennus, kotihoito, kotipalvelu, sosiaalipäivystys päihdehuolto neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, tuettu asuminen, tilapäinen asuminen, sosiaalinen kuntoutus, päivätoiminta, päihdekuntoutus, mielenterveystyö, sosiaalipäivystys Tavoitteena siis on, että kussakin palvelutehtävässä on käytettävissä sellainen palveluvalikoima, jonka avulla pystytään tukemaan asiakasta niissä tuen tarpeissa, jotka kuuluvat palvelutehtävän sisältöön. Esimerkiksi lapsiperheiden peruspalveluissa perheitä tuetaan lasten kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä eri sosiaalipalveluilla. Jos perheen tuen tarve edellyttää lastensuojelun tukitoimia, osin samoja palveluja voidaan toteuttaa osana lastensuojelua. Palvelujen intensiteetti, sisältö ja menetelmät voivat kuitenkin erota toisistaan. Osa aiemmin palvelutehtäviksi määritellystä tuesta on nyt kuvattu eri palvelutehtäviin kuuluvina sosiaalipalveluina. Esimerkiksi toimeentulotukea ei enää ole määritelty omaksi palvelutehtäväkseen, vaan se sisältyy sekä lapsiperheiden, työikäisten että iäkkäiden peruspalveluihin. Samalla tavoin on toimittu sosiaalisen luototuksen kohdalla. Maahanmuuttajien kototutumista edistetään myös osana yleisiä peruspalveluja. Kototutumisen edistäminen on sosiaalipalvelu, jossa laaditaan kotoutumissuunnitelma. Sitä täydennetään muilla asiakkaan tarvitsemilla sosiaalipalveluilla. Omaishoidon tuki on myös liitetty niihin palvelutehtäviin, joihin se sisällöllisesti liittyy. Ajatuksena on, että omaishoidon tuki on palvelu, jossa laaditaan suunnitelma ja sopimus omaishoidosta. Hoidettavaa tuetaan lisäksi muilla sosiaalipalveluilla, jotka voidaan valita joustavasti saman palvelutehtävän sisällä. Omaishoidon tuki on sijoitettu iäkkäiden peruspalveluihin ja vammaispalveluihin. Omaishoidon tukea LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 13 tarjotaan siis sekä iäkkäiden tarvitseman hoivan järjestämiseksi läheisen henkilön avulla että esimerkiksi vammaista lastaan hoitavalle vanhemmalle osana vammaispalveluja. Sosiaalipäivystys oli aiemmin sosiaalityön toteutustapa, joka ei sisältynyt Sosiaalipalvelujen luokitukseen. Nyt se on otettu luokitukseen mukaan omana sosiaalipalvelunaan. Vaikka sosiaalipäivystys onkin sosiaalityötä, se eroaa toteutukseltaan ja sisällöltään muusta sosiaalityöstä. Omaksi palvelukseen luokiteltuna sosiaalipäivystys voidaan tuotteistaa ja tilastoida nykyistä yksinkertaisemmin. Samalla tavoin esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen erityismuoto. Sosiaalihuoltolaki esittää sen kuitenkin omana sosiaalipalvelunaan sen takia, että se eroaa näistä menetelmiensä puolesta. LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 14 7 Palvelutehtäväluokituksen hyödyntäminen Sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokittelulla on käytännönläheisiä tavoitteita. Sen on tarkoitus tukea kansallisesti yhtenäisiä menettelytapoja sekä palvelutuotannon jäsentämisessä että palveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen hallinnassa ja asiakastietojärjestelmien toteutuksessa. Viemällä palvelutehtävien luokitus aidosti osaksi sosiaalihuollon organisoimisen ja tiedonhallinnan käytäntöjä luodaan perustaa sekä alueellisen tasa-arvon toteutumiselle että vertailukelpoisen toimintatiedon tuottamiselle sosiaalipalveluista. Asiakastiedon hallinnan kannalta yhtenäinen palvelutoiminnan jäsentäminen on välttämätöntä. Palvelutuotannon jäsentäminen Sosiaalihuollon palvelunantajien tulisi hyödyntää palvelutehtäväluokitusta siinä tavassa, jolla palvelutuotanto jäsennetään. Näin luokituksesta saadaan paras hyöty sekä organisaation omassa toiminnassa että kansallisen tason tiedontuotannon kannalta. Palvelutehtävät muodostavat suhteellisen väljän kehyksen, jonka sisällä palvelutuotannon tarkempi organisointi ja jäsentäminen on mahdollista suunnitella tarvetta vastaavaksi. Olennaista on huomioida lainsäädäntöuudistusten ja palvelutehtävien luokitteluperiaatteiden ideologinen tavoite joustavasti ja asiakaslähtöisesti organisoiduista peruspalveluista, joita täydennetään erityispalveluilla. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto ei estä niiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palvelujen järjestämistä, joita organisaatiossa annetaan. Esimerkiksi iäkkäiden peruspalveluihin voidaan sijoittaa kotihoitoa ja muita yhteisiä palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja valmisteilla olevan asiakastietolain valmistumisen myötä palveluintegraatio tulee vastaisuudessa selkeytymään. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotossa on siksi hyvä samalla varautua nykyistä laajempaan sosiaali- ja terveyspalvelujen organisatoriseen ja toiminnalliseen integraatioon. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto liittyy asiakasasiakirjalain toimeenpanoon. Laki velvoittaa liittämään asiakirjat ja henkilöstön käyttöoikeuksien perusteet palvelutehtäviin. Asiakasasiakirjalain toimeenpanon kannalta on yksinkertaisinta, jos palvelutehtäväluokitus huomioidaan myös palvelujen toteutuksen ja henkilöstön työtehtävien jäsentämisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaation toiminta-arkkitehtuurin suunnittelussa sosiaalipalvelut ryhmitellään palvelutehtäväluokituksen mukaisiin kokonaisuuksiin ja toimintamallit suunnitellaan tämän ylätason jaottelun sisällä. Palvelutehtäväluokituksen mukainen työtehtävien jäsentäminen auttaa myös sosiaalihuoltolain ideologisten lähtökohtien toteutumisessa erityisesti asiakkaan palvelutarpeen arvioimisessa ja asiakassuunnitelman laatimisessa. Asiakasryhmäkohtainen työn organisointi vähentää organisatoristen rajaaitojen muodostumista asiakkaalle tarjottavien palvelujen kokonaisuudessa. Henkilöstön koulutus on tärkeä elementti muutosten toteutuksessa ja palvelutehtäväluokituksen toimeenpanossa käytäntöön. Onnistuminen edellyttää koko henkilöstöltä uuden toimintamallin ja sillä haettavien vaikutusten sisäistämistä. Palvelutehtäväluokituksen ideologia ja käyttötarkoitus on hyvä olla koko henkilöstön tiedossa. Asiakirjahallinto ja käyttöoikeuksien määrittely Asiakasasiakirjalain toimeenpanon myötä sosiaalihuollossa siirrytään yhden henkilörekisterin malliin. Palvelutehtäväluokituksen tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun toteutetaan lain edellyttämät LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas 15 muutokset henkilörekisterin muodostamisessa. Palvelutehtäväkohtaisten rekisterien yhdistäminen on mahdollista siten, että kaikki niiden sisältämät asiakastiedot varustetaan tiedolla siitä, mihin palvelutehtävään ne liittyvät. Laajemmin palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto liittyy organisaation toiminnanohjausjärjestelmän ja toiminnanohjaussuunnitelman määrittelyyn. Aiempi palvelutehtävien määrittely on toiminut sosiaalihuollon osalta lähtökohtana Arkistolaitoksen julkaisemalle kuntien tehtäväluokitukselle. Palvelutehtäväluokituksen muuttumisen mahdolliset vaikutukset tehtäväluokitukseen selvitetään yhdessä Arkistolaitoksen kanssa. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoon ja henkilörekisterien muodostamisen käytäntöihin on liitettävä myös henkilöstön käyttöoikeuksien määrittely vähintään palvelutehtävien perusteella. Käyttöoikeuksien myöntämisessä käytäntö on toistaiseksi ollut kirjavaa. Tietosuojan toteutuminen on toisaalta ollut pitkälti työntekijän oman harkinnan varassa silloin, kun työntekijällä on lähtökohtaisesti pääsy asiakastietojärjestelmän kaikkiin osioihin. Toisaalta jotkut työntekijäryhmät eivät puutteellisten käyttöoikeusmäärittelyjen takia ole saaneet käyttöönsä tietoja, joita tarvitsisivat työnsä suorittamisessa. Kehittymätön käyttöoikeuksien määrittely johtaa usein suusanalliseen tietojen jakamiseen puhelimitse ja kirjepostin lähettämiseen. Asiakasasiakirjalain toimeenpanossa käyttöoikeuksien perusteita on syytä yhdenmukaistaa ensin palvelutehtäväluokituksen ja myöhemmin THL:n antaman määräyksen perusteella. Asiakastietojärjestelmien toteutus Palvelutehtävien luokitus julkaistaan Kansallisessa koodistopalvelussa. Kanta-palveluihin liittyvän asiakastietoja käsittelevän järjestelmän on kyettävä hyödyntämään koodistopalvelussa julkaistuja koodistoja ja liittämään muodostettaviin asiakasasiakirjoihin tieto siitä, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin asiakirjat kuuluvat. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että asiakasasiakirjojen tuotanto sidotaan asiakastietojärjestelmässä palvelutehtäväluokituksen mukaisesti jäsennettyyn toimintaan. Asiakastietojärjestelmälle tästä seuraa myös se vaatimus, että yksi asiakirja pystytään liittämään useampaan kuin yhteen palvelutehtävään. Jo ennen kuin Kanta-palveluihin liittyminen on ajankohtaista, palvelutehtäväluokitus kannattaa toteuttaa asiakastietojärjestelmissä. Toimintakäytäntöjen kehittäminen ja asiakastietojärjestelmiin tarvittavat niitä koskevat muutokset on hyvä toteuttaa ennakoivasti. Palvelutehtäväluokitus toimii myös käyttöoikeuksien muodostamisen lähtökohtana asiakastietojärjestelmässä olevalle asiakastiedolle. Järjestelmän käyttäjähallinnassa henkilöstön työroolit on voitava sitoa päätasolla palvelutehtäväluokituksen mukaisiin pääluokkiin ja niiden sisällä tarvittaessa kunkin henkilön työtehtävien mukaisesti, kuten tähänkin saakka. Myös tästä syystä sosiaalihuollon toiminnallinen sisältö on syytä jäsentää asiakastietojärjestelmissä palvelutehtäväluokituksen mukaisiin luokkiin. Näiden pääluokkien alla toiminta ja palvelutuotanto voidaan jäsentää organisaatiolle luontevalla tavalla siten, että käyttäjät kokevat asiakastietojärjestelmän käytön tukevan toimintaprosesseja ja käytännön työtehtäviä.
