Kurssiselosteet 2014

Transcription

RIIHIMÄEN LUKION KURSSISELOSTEET 2014-2017
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi toisena kielenä S2
Ruotsi, B1-kieli
Englan , A-kieli
Saksa, A-kieli
Saksa, B2-kieli
Ranska, B2-kieli
Saksa, B3-kieli
Ranska, B3-kieli
Espanja, B3-kieli
Venäjä, B3-kieli
Matema ikka, pitkä oppimäärä
Matema ikka, lyhyt oppimäärä
Matema ikan oppimäärän vaihtaminen
Fysiikka
Kemia
Biologia
Maan ede
Evankelis-luterialainen uskonto
Ortodoksinen uskonto
Elämänkatsomus eto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
Opinto-ohjaus
Tietotekniikka
Terveys eto
Ilmaisutaito
Kuorotoiminta
Yhtyemusiikki
Musiikkiopinto-opintojen hyväksilukeminen
Urheiluvalmennus
Projek kurssit
2
3
4
5
7
8
9
10
12
13
15
16
19
21
21
23
25
26
27
28
28
29
30
32
33
34
36
37
39
40
42
43
43
44
44
45
45
Säilytä Kurssiselosteet lukio-opintojesi ajan. Tarvitset sitä vuosi ain.
Lukuvuosi ain päivitetyt kurssiselosteet on lue avissa lukion ne sivuilla
www.riihimaki.fi/lukio
Toimitus: Kari Jukarainen
Kannen kuva: Anniina Bi er 13f
1
KURSSISEOSTEISSA KÄYTETYT LYHENTEET
P
VS
KS
valtakunnallinen pakollinen kurssi
valtakunnallinen syventävä kurssi
koulukohtainen soveltava kurssi
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Äidinkielen pakollisten kurssien suoritusjärjestys on seuraava: ÄI1, ÄI2/ÄI3, ÄI4/
ÄI5, ÄI6.
ÄI 1 (P) Kieli, teks t ja vuorovaikutus 1. vsk
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen
taitonsa lukea tekstejä kehi yy. Perehdytään teks lajeihi ja teks tyyppeihin.
Kurssilla luetaan, kirjoitetaan ja keskustellaan.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .
ÄI 2 (P) Teks en rakenteita ja merkityksiä 1. vsk
Kurssilla opiskellaan esseen kirjoi amista. Huomiota kiinnitetään kirjoitetun kielen
normien tuntemiseen. Lisäksi perehdytään edon hankintaan ja sen esi elyyn.
ÄI 3 (P) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa 1. vsk
Perehdytään kaunokirjallisuuden eri elyyn ja tulkintaan sekä kirjallisuudesta
keskustelemiseen ja kirjoi amiseen.
ÄI 4 (P) Teks t ja vaiku aminen 2. vsk
Tarkastellaan tekstejä vaiku amisen näkökulmasta. Perehdytään argumentoin in
ja tuotetaan sekä analysoidaan mielipidetekstejä myös puhevies nnän keinoin.
ÄI 5 (P) Teks , tyyli ja konteks 2. vsk
Analysoidaan tyyliä ja hiotaan omia kirjoi amisen taitoja. Perehdytään eri
aikakausien ja kul uurien kirjallisuuteen.
ÄI 6 (P) Kieli, kirjallisuus ja iden tee 3. vsk
Tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja suomen kielen kehitykseen.
Tarkastellaan äidinkieltä ja kirjallisuu a iden tee n osana.
ÄI 7 (VS) Puhevies nnän taitojen syventäminen 2.-3. vsk
Kurssilla syvennetään puhevies ntään lii yviä etoja ja taitoja sekä opitaan
arvioimaan puhevies nnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
2
ÄI 8 (VS) Teks taitojen syventäminen 3. vsk
Kurssilla harjoitellaan krii stä lukutaitoa ja syvennetään teks analyysitaitoja.
Kurssilla valmentaudutaan ylioppilastutkinnon teks taidon kokeeseen.
ÄI 9 (VS) Kirjoi aminen ja nykykul uuri 3. vsk
Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan analysoinnin ja teks en tuo amisen
taitoja. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskokeen oman teks n tuo amiseen.
ÄI 10 (KS) Mediakurssi 2.-3. vsk
Kurssilla tutustutaan median maailmaan laajas . Opiskelijoiden kiinnostuksen
mukaan tehdään vierailuja esim. televisioon, radioon, lehden toimitukseen tai
mainostoimistoon ja tuotetaan omia mediatekstejä.
Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.
ÄI 11 (KS) Puhe a kirjallisuudesta 2. vsk
Kurssilla syvennetään kirjallisuuden käsi elytaitoa ja laajennetaan kirjallisuuden
tuntemusta. Luetaan osallistujien valitsemia runoja, näytelmiä, novelleja ja
romaaneja sekä tavataan kirjailija tai kääntäjä.
ÄI 12 (KS) Luova kirjoi aminen 2. vsk
Kurssilla monipuolistetaan kirjoi amisen taitoja, tuotetaan erilaisia tekstejä ja
tehdään luovan kirjoituksen harjoituksia.
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville tai soveltaville
kursseille osallistuminen edelly ää pakollisten kurssien suori amista. Syventävien
ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.
SUOMI TOISENA KIELENÄ
Suomi toisena kielenä opiskellaan aikuislukion opetussuunnitelman mukaises .
3
R U O T S I, B 1 - K I E L I
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville tai soveltaville
kursseille osallistuminen edelly ää pakollisten kurssien suori amista. Syventävien
ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.
RUB 1 (P) Koulu ja vapaa-aika 1. vsk
Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kerrataan ja syvennetään
peruskoulussa hanki ua kielitaitoa, painoalueina sanasto ja keskeiset rakenteet.
Kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulun ja lukion niveltämiseen.
Numeroarvioin .
RUB 2 (P) Arkielämää Pohjoismaissa 1. vsk
Aihepiirinä pohjoismaiset nuoret ja heidän elämänsä: ko , perhe, pukeutuminen,
ystävät, harrastukset, Tukholma. Kerrataan edelleen peruskoulussa opi uja
rakenteita ja syvennetään sanavarastoa.
Numeroarvioin .
RUB 3 (P) Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa 1. vsk
Sisältöinä ko maa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä
Suomi pohjoismaisena val ona Euroopassa. Kielellisenä tavoi eena kyky ilmaista
perusteltuja mielipiteitä sekä suullises e ä kirjallises .
Numeroarvioin .
RUB 4 (P) Elämää yhdessä ja erikseen 2. vsk
Aiheina elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen
opiskelussa ja työssä, sekä ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Kehitetään
teks nymmärtämistä, sanavarastoa, suulista ja kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin .
RUB 5 (P) Elinympäristömme 2. vsk
Aihepiireinä luonto, muu uva elin- ja työympäristö, joukkovies met. Syvennetään
edelleen kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoja. Harjoitellaan ymmärtävän
lukemisen strategioita. Kehitetään kuullunymmärtämisen taitoa.
Numeroarvioin .
RUB 6 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 2. vsk
Harjoitellaan puhevies nnän strategioita ja suullisen kielen käy öä eri lanteissa.
Aihepiireinä ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat. Syvennetään edellisten
kurssien aihepiirien hallintaa suullisen vies nnän osalta. Kurssi vankentaa
jokapäiväisen elämän kielenkäy ö lanteissa tarvi avaa suullista kielitaitoa. Lisäksi
harjoitellaan teks n- ja kuullunymmärtämisen taitoja. Kurssin aikana suoritetaan
valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus
pää ötodistuksen lii eenä.
4
RUB 7 (VS) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 3. vsk
Maailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälinen vaiku aminen, yhteiskunta ja
päätöksenteko. Painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä en stä
vaa vamman kieliaineksen avulla.
Numeroarvioin .
RUB8 (KS) Svenskan i medierna 2.-3. vsk
Perehdytään ruotsin kieleen ja ajankohtaisiin tapahtumiin monipuolises median
(lehdistö, TV, radio, Internet) avulla. Harjoitellaan erityises median lukukykyä ja
kokonaisvaltaista ymmärtämistä, omaa tuotosta unohtama a. Kurssi sopii niin 2.
vuoden kevään kuin 3. vuoden syksyn opiskelijoille.
RUB 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
Harjoitetaan ylioppilaskokeen edelly ämiä valmiuksia. Rakenteiden, sanaston,
teks n- ja kuullunymmärtämisen vahvistaminen.
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
E N G L A N T I, A - K I E L I
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
ENA 1 (P) Nuori ja hänen maailmansa 1. vsk
Kurssin tavoi eena on perehdy ää lukion työtapoihin ja vahvistaa sanaston
ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit lii yvät jokapäiväiseen elämään ja
ihmissuhteisiin.
Numeroarvioin .
ENA 2 (P) Vies ntä ja vapaa-aika 1. vsk
Kurssilla keskitytään suulliseen kielenkäy öön ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiirit ja lanteet lii yvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin.
Numeroarvioin .
ENA 3 (P) Opiskelu ja työ 1. vsk
Aihepiirit lii yvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan sekä suullista e ä
kirjallista vies ntää.
Numeroarvioin
ENA 4 (P) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 2. vsk
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskun in lii yvät teks t.
Kurssilla painotetaan puhumista ja teks n ymmärtämistä vaa vahkolla tasolla.
Numeroarvioin .
5
ENA 5 (P) Kul uuri 2. vsk
Kurssilla käsitellään kul uuria laaja-alaises . Opiskelijat valmistavat valitsemastaan
aiheesta laajahkon tuotoksen ja esi elevät sen ryhmälle. Opiskelijat lukevat
englanninkielise romaanin ja analysoivat sitä. Lisäksi kurssiin sisältöyy kul uuriin
lii yviä töitä.
Numeroarvioin .
ENA 6 (P) Tiede, talous ja tekniikka 2. vsk
Aiheina ovat eri eteenalat, tekniikan saavutukset, vies nnän eri muodot ja
talouselämä. Kurssilla painotetaan vaa van kieliaineksen ymmärtämistä ja hiotaan
kirjallista ilmaisua.
Numeroarvioin .
ENA 7 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 2. tai 3. vsk
Kurssin keskeisenä aihepiirinä on luonto, luonnon eteet ja kestävä kehitys.
Numeroarvioin .
ENA 8 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 3. vsk
Kurssilla harjoitetaan puhevies nnän strategioita ja suullisen kielen käy öä eri
lanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.
Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta
annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä.
ENA 9 (KS) Media- ja kirjoituskurssi 2. vsk
Monipuolista eri medioiden kau a tulevan englannin kielen ymmärtämistä ja
mediakrii sen näkemyksen omaksumista. Oman teks n tuo amista.
ENA 10 (KS) Abin apu 3. vsk
Yo-kokeessa tarvi avien taitojen hiomista.
ENA 11 (KS) Kielenopiskelun aakkoset 1. vsk
Kerrataan peruskoulussa opi uja keskeisimpiä englannin kielen rakenteita ja
harjoitellaan lukion kieltenopiskelutekniikkaa.
ENA 12 (KS) Human Interest 2. vsk
Haluatko laajemman sanavaraston? Kurssilla englannin kieltä käytetään
monipuolises , vivahteikkaas ja rikkaas ! Aihealueita ovat esim.
yleismaailmalliset kysymykset, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin
maailmankuviin lii yvät aiheet. Mahdollisuus myös kerrata englannin kielen
perusrakenteita ja tehdä erilaisia kirjoitusharjoituksia opiskelijoiden tarpeiden ja
toiveiden mukaan.
6
S A K S A, A - K I E L I
Perusopetuksen neljännellä tai viidennellä vuosiluokalla alkanut kieli.
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
SAA 1 (P) Nuori ja hänen maailmansa 1. vsk
Jokapäiväinen elämä, henkilökohtainen kanssakäyminen ja ihmissuhteet. Kerrataan
ja vahvistetaan perusopetuksessa opi ua sanastoa ja rakenteita. Perehdytään
lukion työtapoihin.
Numeroarvioin .
SAA 2 (P) Vies ntä ja vapaa-aika 1. vsk
Vapaa-aika ja harrastukset sekä niiden yhteydessä käyte ävät palvelut.
Vahvistetaan puhevies nnän strategioiden osaamista. Laajennetaan rakenteiden
hallintaa.
Numeroarvioin
SAA 3 (P) Opiskelu ja työ 1. vsk
Opiskelu ja työelämä. Harjoitellaan aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista
vies ntää sekä muodollisten lanteiden vaa maa kielen ymmärtämistä ja
käy ämistä.
Numeroarvioin
SAA 4 (P)Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 2. vsk
Oman maan ja kohdemaiden yhteiskun in lii yvät teks t. Harjoitellaan erilaisia
ymmärtävän lukemisen strategioita ja tuotetaan erilaisia tekstejä.
Numeroarvioin
SAA 5 (P)Kul uuri 2. vsk
Käsitellään oman maan ja kohdemaiden kul uuria mahdollisimman laajas .
Numeroarvioin
SAA 6 (P) Tiede, talous ja tekniikka 2. vsk
Eri eteenalat, tekniikan saavutukset, vies nnän eri muodot ja talouselämä.
Harjoitellaan aiheisiin lii yvän vaa van kieliaineksen ymmärtämistä.
Numeroarvioin
SAA 7 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vsk
Luonto ja siihen lii yvät aihepiirit. Pyritään antamaan opiskelijalle valmiuksia
ymmärtää ja käy ää luontoon, luonnon eteisiin ja kestävään kehitykseen lii yvää
kieltä.
Numeroarvioin
SAA8 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 3. vsk
Kurssilla kerrataan muiden kurssien sanastoa ja arkisiin kielenkäy ö lanteisiin
lii yviä fraaseja käy äen apuna erilaisia keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia. Kurssin
aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan
erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä.
7
SAA 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
Sisältöjä valitaan osallistujien kiinnostuksen ja ajankohtaisten tapahtumien pohjalta.
Harjoitellaan yo-kirjoituksissa tarvi avia taitoja.
S A K S A, B 2 - K I E L I
Perusopetuksen kahdeksannella vuosiluokalla alkanut kieli.
SAB2 1 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk
Kerrataan peruskoulussa opi uja taitoja ja perehdytään työtapoihin. Omasta itsestä
ja perheestä kertominen. Saksalainen arkielämä ja koulumaailma. Vapaa-aika.
Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Numeroarvioin .
SAB2 2 (VS) Meillä ja muualla 1. vsk
Oma maa, saksankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyyden ja
lomanvie omahdollisuudet. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Harjoitellaan kirjoitustaitoa.
Numeroarvioin .
SAB2 3 (VS) Ennen ja nyt 1. vsk
Elämä ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. terveys ja
hyvinvoin . Painotetaan puhevies ntää ja kirjoitustaitoa
Numeroarvioin .
SAB2 4 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk
Koulu, opiskelu, työelämä, tulevaisuudensuunnitelmat. Painotetaan suullista ja
Numeroarvioin .
SAB2 5 (VS) Kul uuri 2. vsk
Saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu.
Harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita.
Numeroarvioin .
SAB2 6 (VS) Yhteinen maapallomme 2. vsk
Oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskunnan toiminta. Maapallon la ja
tulevaisuus. Painotetaan teks nymmärtämistä sekä suullista e ä kirjallista ilmaisua.
Numeroarvioin .
SAB2 7 (VS) Tiede ja tekniikka 3. vsk
Eri eteenalat, tekniikka ja vies ntä, korkeakouluopinnot. Painotetaan
teks nymmärtämistä ja kirjoi amista.
Numeroarvioin .
8
SAB2 8 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vsk
Tietoa saksalaisesta yhteiskunnasta ja poli ikasta. Luonto, luonnonilmiöt,
ympäristönmuutokset, luonnon- ja ympäristönsuojelu. Painotetaan
teks nymmärtämistä ja kirjoi amista.
Numeroarvioin .
SAB2 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
Valmentautuminen yo-kokeeseen. Rakenteet, sanasto, teks n ja kuullun
ymmärtäminen toivomusten mukaan.
R A N S K A, B 2 - K I E L I
Perusopetuksen kahdeksannella vuosiluokalla alkanut kieli.
RAB2 1 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk
Kurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan
vie oon ja harrastuksiin. Kurssi vahvistaa ja laajentaa perusopetuksessa opiskeltua
sanastoa ja perusrakenteita.
Numeroarvioin .
RAB2 2 (VS) Meillä ja muualla 1. vsk
Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisiin maihin.
Aihepiireinä ovat oma maa ja ranskankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia,
nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Vahvistetaan perusrakenteiden
hallintaa ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien
avulla.
Numeroarvioin .
RAB2 3 (VS) Ennen ja nyt 1. vsk
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan
kannalta Painotetaan puhevies ntää, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja
kirjoi amistaitoa harjoitellaan vies nnällisten tehtävien avulla.
Numeroarvioin .
RAB2 4 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk
Kurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelijat työelämään ja opiskeluun lii yviin
asioihin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista
vies ntää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu.
Numeroarvioin .
RAB2 5 (VS) Kul uuri 2. vsk
Tämän kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen ranskankieliseen
kul uuriin. Aihepiireinä ovat Ranskan kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita.
Numeroarvioin .
9
RAB2 6 (VS) Yhteinen maapallomme 2. vsk
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskun en toimintaan ja
maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t, myös mediateks t.
Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laa mista suullises ja kirjallises
Numeroarvioin .
RAB2 7 (VS) Tiede ja tekniikka 3. vsk
Lähtökohtana ovat eri eteenaloihin, tekniikkaan ja vies nnän eri muotoihin
lii yvät yleistajuiset teks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja
kirjoi amista.
Numeroarvioin .
RAB2 8 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vsk
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa
ja ranskankielisessä kul uurissa. Tavoi eena on perehdy ää opiskelijat kurssin
aihepiireihin lii yviin teksteihin. Painotetaan myös kirjoi amista.
Numeroarvioin .
RAB2 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
Valmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen e ä yksilöllisen
kiinnostuksen perusteella. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä
sekä kirjoi amista e ä rakenteiden hallintaa.
S A K S A, B 3 - K I E L I
Lukiossa alkava kieli.
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Jos opiskelija siirtyy B2-kielestä B3kieleen, hän voi ope ajan harkinnan mukaan suori aa itsenäises kurssit 1 ja 2.
SAB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk
Terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Perusasioiden kertominen itsestä
ja vastaavien asioiden kysyminen keskustelukumppanilta. Perhe ja lähimmät
ihmissuhteet, sekä yksinkertaiset arkipäivän vies ntä lanteet. Kurssilla painotetaan
puhevies ntää.
Numeroarvioin .
SAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vsk
Suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään lii yvät ru init. Selviytyminen
erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa kuten ostoksilla ja käyte äessä
esimerkiksi pankki-, pos -, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Numeroarvioin .
10
SAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk
Nuorten jokapäiväinen elämä, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vie o ja
harrastukset ja niiden yhteydessä käyte ävät palvelut. Kurssilla painotetaan
puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Numeroarvioin .
SAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk
Oma maa, saksankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja
lomanvie omahdollisuudet. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Numeroarvioin .
SAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk
Elämä ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta. Aiheina esim. terveys
ja hyvinvoin . Painotetaan puhevies ntää ja kirjoi amistaitoa.
Numeroarvioin .
SAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk
Koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. Painotetaan suullista ja
Numeroarvioin .
SAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk
Saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu.
Harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita.
Numeroarvioin .
SAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk
Oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskun en toiminta. Maapallon la ja
tulevaisuus. Painotetaan teks nymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista ilmaisua.
Numeroarvioin .
SAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
Valmentautuminen yo-kokeeseen. Rakenteet, sanasto, teks n ja kuullun
ymmärtäminen toivomusten mukaan.
SAB3 10 (KS) Kirikurssi 2. vsk
Kurssin tavoi eena on kiriä tehokkaas saksan opiskelussa niin, e ä opiskelijalla
on sen jälkeen valmius siirtyä jouhevas SAB2 4 –kurssille. Aihepiirit ovat mm
perhe, opiskelu ja harrastukset, omasta maasta kertominen sekä oman maan e ä
vieraiden kul uurien vertailu. Kurssilla kerrataan saksan kieliopin keskeisimmät
kohdat ja painotetaan pääasiallises kirjallista vies ntää. Kurssi tarjotaan sellaisina
lukuvuosina, jolloin SAB2- SAB3 –oppimäärät yhdistetään toisella vuosikurssilla
yhdeksi ryhmäksi.
Numeroarvioin .
11
R A N S K A, B 3 - K I E L I
RAB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk
Ensimmäisellä kurssilla perehdytään suullisen vies nnän alkeisiin, ääntämiseen
ja intonaa oon. Opiskellaan perusvuorovaikutukseen lii yvää kieltä, kuten
terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Opitaan selviytymään yksinkertaisista
arkipäivän vies ntä lanteista.
Numeroarvioin .
RAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vsk
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa
kuten ostoksilla ja käyte äessä esimerkiksi pankki-, pos -, liikenne-, majoitus- ja
aterioin palveluja. Samalla tutustutaan Pariisiin ja sen nähtävyyksiin.
Numeroarvioin .
RAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk
Kurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan
vie oon ja harrastuksiin. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun
muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta.
Numeroarvioin .
RAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk
Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisiin maihin.
Aihepiireinä ovat oma maa ja ranskankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia,
nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Vahvistetaan perusrakenteiden
hallintaa ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien
avulla.
Numeroarvioin .
RAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan
kannalta. Painotetaan puhevies ntää, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja
kirjoi amistaitoa harjoitellaan vies nnällisten tehtävien avulla.
Numeroarvioin .
RAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk
Kurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelijat työelämään ja opiskeluun lii yviin
asioihin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista
vies ntää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu.
Numeroarvioin .
12
RAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk
Tämän kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen ranskankieliseen
kul uuriin. Aihepiireinä ovat Ranskan kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita.
Numeroarvioin .
RAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskun en toimintaan ja
maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t, myös mediateks t.
Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laa mista suullises ja kirjallises .
Numeroarvioin .
RAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
kiinnostuksen perusteella. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä
sekä kirjoi amista e ä rakenteiden hallintaa.
RAB3 10 (KS) Kirikurssi 2. vsk
Kurssin tavoi eena on kiriä tehokkaas ranskan opiskelussa niin, e ä opiskelijalla
on sen jälkeen valmius siirtyä jouhevas RAB2 4 –kurssille. Aihepiirit lii yvät vapaaajan vie oon, omaan maahan ja ranskankielisiin maihin. Kurssilla painotetaan
varsinkin eri aikamuotojen hallintaa. Harjoitellaan myös puhevies ntää,
kirjoi amista ja kuullun ymmärtämistä. Kurssi tarjotaan lukuvuosina, jolloin RAB2 ja
RAB3 –oppimäärät yhdistetään toisella vuosikurssilla yhdeksi ryhmäksi.
Numeroarvioin .
E S P A N J A, B 3 - K I E L I
EAB31 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk
Opitaan selviytymään espanjaksi yksinkertaisimmista arkipäivän lanteista:
terveh minen, esi äytyminen, itsestä ja perheestä kertominen. Harjoitellaan
myös kysymään vastaaviia asioita keskustelukumppanilta. Perehdytään suullisen
vies nnän alkeisiin, ääntämiseen ja intonaa oon.
Numeroarvioin
EAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat
Kehitetään jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa esim. ravintolassa tai
kaupungilla asioidessa tarvi avia taitoja suullises ja kirjallises . Vahvistetaan
kuullunymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan lyhyiden kirjallisten tuotosten
laa mista.
Numeroarvioin .
EAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset
Opitaan selviytymään espanjaksi erilaisissa kommunikaa o lanteissa, esim.
ostoksilla. . Aihepiireinä mm. jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vie o, harrastukset
ja niihin lii yvien palvelujen käy ö.Kehitetään kielen puhe-, ymmärrys- ja
kirjoitustaitoja. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta.
Numeroarvioin .
13
EAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk
Opitaan kertomaan Suomesta ja omasta ko paikkakunnasta espanjaksi, tutustutaan
espanjankielisiin maihin, niiden historiaan, maan eteeseen, kul uuriin, ihmisiin
ja lomanvie omahdollisuuksiin. Lisätään kielen perusrakenteiden hallintaa ja
monipuolista käy öä.
Numeroarvioin .
EAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk
Opitaan selviytymään espanjaksi en stä vaa vammista kommunikoin lanteista,
vahvistetaan ja syvennetään kielen rakenteiden osaamista ja käy öä. Tutustutaan
elämään ennen ja nyt sekä käsitellään mm. terveyteen ja hyvinvoin in lii yviä
asioita.
Numeroarvioin .
EAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk
Opitaan lisää kielenkäytön rakenteita ja käy ötapoja, opitaan poh maan ja
perustelemaan omia tulevaisuudensuunnitelmia sekä edustelemaan niitä muilta.
Aiheina esimerkiksi koulu, opiskelu ja työelämä.
Numeroarvioin .
EAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk
Tutustutaan espanjankielisten maiden kul uuriin ja syvennytään omavalintaiseen
aiheeseen, josta kirjoitetaan pieni kirjallinen työ sekä esitetään se suullises .
Aiheina esimerkiksi musiikki, kirjallisuus, tea eri, elokuva, kuvataide tai urheilu.
Vahvistetaan valmiuksia monipuoliseen kirjalliseen sekä suulliseen ilmaisuun.
Numeroarvioin .
EAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk
Luetaan erilaisia tekstejä, myös alkuperäistekstejä, jotka lii yvät omaan
ympäristöön ja muuhun maailmaan, syvennetään peruskieliopin asioita sekä
harjoitellaan eri aikamuotoja ja niiden käy öä. Aiheina esimerkiksi luonto ja
ympäristö.
Numeroarvioin .
EAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
Kerrataan, syvennetään ja vankennetaan peruskieliopin osaamista ja hallintaa,
lisätään teks nymmärtämisvalmiuksia ja laajennetaan sanavarastoa erilaisia
tekstejä lukemalla sekä tehdään kuunteluharjoituksia. Pureudutaan kieliopin
ongelmakoh in.
14
V E N Ä J Ä, B 3 - K I E L I
VEB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk
Ensimmäisellä kurssilla opitaan suullisen vies nnän perusasiat, ääntäminen ja
intonaa o. Opitaan kyrilliset kirjaimet. Opiskellaan perusvuorovaikutukseen
lii yvää kieltä, kuten terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Aihepiirit ka avat
myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet. Numeroarvioin .
VEB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vsk
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä lanteissa
kuten ostoksilla, tullissa ja pos ssa sekä käyte äessä liikenne-, majoitus- ja
aterioin palveluita.
Numeroarvioin .
VEB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk
Kurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan vie oon
ja harrastuksiin. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Laajennetaan
perusrakenteiden tuntemista.
Numeroarvioin .
VEB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk
Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta. Tutustutaan Venäjän tapoihin,
lomanvie oon ja, juhlakul uuriin. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista ja
harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla.
Numeroarvioin .
VEB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk
Kurssilla tarkastellaan elämää sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta, aiheina
esim. Pietari ennen ja nyt. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Numeroarvioin .
VEB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk
Kurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelija opiskeluun ja työelämään lii yviin
asioihin. Harjoitellaan näihin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää,
johon kuuluu omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu.
Numeroarvioin .
VEB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk
Kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen venäjänkieliseen kul uuriin.
Aihepiireinä ovat venäjänkielisten maiden kuvataide kirjallisuus, musiikki, elokuva,
tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita.
Numeroarvioin .
15
VEB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk
Lähtökohtana ovat yhteiskunnan toimintaan ja maapallon laan ja tulevaisuuteen
lii yvät yleistajuiset teks t ja auten set medialähteet. Kurssilla painotetaan
teks nymmärtämistä ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja
kirjallises .
Numeroarvioin .
VEB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk
kiinnostuksen pohjalta. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä sekä
kirjoi amista ja rakenteiden hallintaa.
Ei numeroarvioin a.
M A T E M A T I I K K A, P I T K Ä O P P I M Ä Ä RÄ
SUORITUSJÄRJESTYS
MAA6
MAA1 MAA2
MAA3
MAA11
MAA15
MAA16
MAA12
MAA4
MAA7
MAA8
MAA9
MAA5
MAA
10
MAA
13
MAA
14
MAA 1 (P) Funk ot ja yhtälöt 1. vsk
Ensimmäisen asteen yhtälö, prosen laskenta, verrannollisuus, potenssifunk o,
potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi, eksponen funk o,
graafisen laskimen perustoiminnot.
Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta.
MAA 2 (P) Polynomifunk ot 1. vsk
Polynomien laskusäännöt ja binomikaavat, polynomifunk o, toisen ja korkeamman
asteen polynomiyhtälöitä, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen,
toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen.
16
MAA 3 (P) Geometria 1. vsk
Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrä, ympyrän
osien ja siihen lii yvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin lii yvien
pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja lavuuksien laskeminen.
MAA 4 (P) Analyy nen geometria 1. vsk
Pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja
epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen, pisteen etäisyys suorasta.
MAA 5 (P) Vektorit 2. vsk
Vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja
vektorin kertominen luvulla, koordinaa ston vektoreiden pistetulo, suorat ja tasot
avaruudessa.
MAA 6 (P) Todennäköisyys ja lastot 2. vsk
Diskree ja jatkuva lastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja
lastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt,
diskree ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskree n jakauman odotusarvo,
normaalijakauma.
MAA 7 (P) Derivaa a 2. vsk
Ra onaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funk on raja-arvo, jatkuvuus ja derivaa a,
polynomifunk on, funk oiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunk on
kulun tutkiminen ja ääriarvojen määri äminen.
MAA 8 (P) Juuri- ja logaritmifunk ot 2. vsk
Juurifunk ot ja –yhtälöt, eksponen funk ot ja –yhtälöt, logaritmifunk ot ja
–yhtälöt, yhdistetyn funk on derivaa a, käänteisfunk o, juuri-, eksponen - ja
logaritmifunk oiden derivaatat.
MAA 9 (P) Trigonometriset funk ot ja lukujonot 3. vsk
Suunna u kulma ja radiaani, trigonometriset funk ot symmetria- ja
jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen,
trigonometristen funk oiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono,
aritmee nen jono ja summa, geometrinen jono ja summa.
MAA 10 (P) Integraalilaskenta 3. vsk
Integraalifunk o, alkeisfunk oiden integraalifunk ot, määrä y integraali, pintaalan ja lavuuden laskeminen.
17
MAA 11 (VS) Lukuteoria ja logiikka 2. vsk
Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvan orit, suora,
käänteinen ja ris riitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen
algoritmi, alkuluvut, aritme ikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi.
Numeroarvioin .
MAA 12 (VS) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 2. vsk
Absoluu nen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iteroin , polynomien
jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö, muutosnopeuden ja pinta-alan numeerinen
määri äminen.
Numeroarvioin .
MAA 13 (VS) Differen aali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 3.vsk
Funk on jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien
funk oiden yleisiä ominaisuuksia, funk oiden ja lukujonojen raja-arvot
ääre ömyydessä, epäoleelliset integraali, jatkuva satunnaismuu uja, sarjat.
Numeroarvioin .
MAA 14 (KS) Kertaus 3. vsk
Pääkohdat pitkän matema ikan pakollisista kursseista.
MAA 15 (VS) Talousmatema ikka 3. vsk
Indeksi, korko, verotus ym. rahaliikenteeseen lii yviä laskuja. Taloudellisiin
lanteisiin soveltuvia matemaa sia malleja.
Numeroarvioin .
MAA 16 (KS) Tilastolaskenta 1.-2. vsk
Tutkitaan kahden muu ujan lastollista riippuvuu a ja opitaan rakentamaan
lineaarinen riippuvuusmalli. Tutkitaan otoksista tehtyihin havaintoja ja päätelmiä
sekä arvioidaan näiden luote avuu a. Tutustutaan käy äytymis eteiden kuten
psykologian ja kasvatus eteiden tutkimusaineiston numeeriseen käsi elyyn.
Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä.
MAB 1 (P) Lausekkeet ja yhtälöt 1. vsk
18
M A T E M A T I I K K A, L Y H Y T O P P I M Ä Ä R Ä
SUORITUSJÄRJESTYS
MAB8
MAB1
MAB2
MAB4
MAB3
MAB5
MAB9
MB7
MAB6
MAB10
Suureiden välinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen
yhtälöiksi ja niiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen. Ratkaisujen
tulkinta ja arvioiminen. Toisen asteen polynomifunk o ja toisen asteen yhtälön
ratkaiseminen. Prosen laskenta.
Numeroarvioin .
MAB 2 (P) Geometria 1. vsk
Kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria. Pythagoraan
lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja lavuuden määri äminen.
Geometrian menetelmien käy ö koordinaa stossa.
Numeroarvioin .
MAB 3 (P) Matemaa sia malleja I 1. vsk
Lineaarisen ja eksponen aalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön
ratkaiseminen sekä eksponen yhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla.
Numeroarvioin .
MAB 4 (P) Matemaa nen analyysi 2. vsk
Polynomifunk on derivaa a. Polynomifunk on merkin ja kulun tutkiminen sekä
suurimman ja pienimmän arvon määri äminen käy äen graafisia ja numeerisia
menetelmiä.
Numeroarvioin .
MAB 5 (P) Tilastot ja todennäköisyys 2. vsk
Jatkuvien ja diskree en lastollisten jakaumien tunnuslukujen (mm. keskiarvojen
ja keskihajonnan) määri äminen. Normaalijakauma ja jakauman normi aminen.
Kombinatoriikka. Todennäköisyyden käsite sekä laskulakien käy ö.
Numeroarvioin .
MAB 6 (P) Matemaa sia malleja II 2. vsk
19
Kahden muu ujan lineaariset yhtälöt ja yhtälöparin ratkaiseminen. Kahden
muu ujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen. Lineaarinen op moin .
Aritmee nen ja geometrinen lukujono ja summa.
Numeroarvioin .
MAB 7 (VS) Talousmatema ikka 3. vsk
Indeksi, korko, verotus ym. rahaliikenteeseen lii yviä laskuja. Taloudellisiin
lanteisiin soveltuvia matemaa sia malleja.
Numeroarvioin .
MAB 8 (VS) Matemaa sia malleja III 3. vsk
Trigonometristen funk oiden määri ely yksikköympyrän avulla. Radiaani.
Yksinkertaisten trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Muotoa f(x) = Asin(bx)
olevien funk oiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Vektorin käsite
ja peruslaskutoimitusten periaa eet. Koordinaa ston vektoreiden vektorit ja
pistetulo. Kaksi- ja kolmiulo eisen koordinaa ston pisteiden ja kulmien tutkiminen
vektoreiden avulla.
MAB 9 (KS) Kertaus 3. vsk
Pääkohdat lyhyen matema ikan pakollisista kursseista.
Matema ikan oppimäärän vaihtamisesta on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan
kanssa. Sitä ei saa tehdä itsenäises .
MAB 10 (KS) Tilastolaskenta, 1.-2. vsk
Tutkitaan kahden muu ujan lastollista riippuvuu a ja opitaan rakentamaan
lineaarinen riippuvuusmalli. Tutkitaan otoksista tehtyjä havaintoja ja päätelmiäå
sekä arvioidaan näiden luote avuu a. Tutustutaan käy äytymis eteiden kuten
psykologian ja kasvatus eteiden tutkimusaineiston numeeriseen käsi elyyn.
Soveltuu kaikille vuosikursseille.
Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä
20
MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN
VAIHTAMINEN
Matema ikan oppimäärän vaihtamisesta on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan
kanssa. Sitä ei saa tehdä itsenäises .
Pitkästä lyhyeen oppimäärään
Jos opiskelija vaihtaa pitkästä matema ikasta lyhyeen, niin seuraavat vastaavuudet
ovat voimassa:
MAA 1 > MAB 1
MAA 3 > MAB 2
MAA 6 > MAB 5
MAA 7 > MAB 4
MAA 8 > MAB 3
Pitkän matema ikan kurssiarvosanat siirtyvät sellaisenaan vastaavien lyhyen
oppimäärän kurssin arvosanoiksi. Halutessaan koro aa arvosanaa opiskelijan
tulee käydä kyseinen lyhyen oppimäärän kurssi. Pitkän oppimäärän kurssit, joita
ei käytetä korvaamaan lyhyen oppimäärän kursseja ja jotka ovat hyväksytys
suorite u, luetaan lyhyen oppimäärän koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi.
Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (mukaan lue una pitkän
oppimäärän kurssit, joita on käyte y korvaamaan lyhyen oppimäärän kursseja)
vaiku avat arvosanaan.
Lyhyestä pitkään oppimäärään
Kurssivastaavuuksia ei ole, joten vaihtaessaan pitkään oppimäärään opiskelijan
tulee käydä vähintään kaikki pitkän oppimäärän pakolliset kurssit. Lyhyen
oppimäärän kurssit, jotka ovat hyväksytys suorite u, luetaan pitkän oppimäärän
koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi.
FYSIIKKA
Fysiikan kurssit 1-9 suoritetaan numerojärjestyksessä.
FY 1 (P) Fysiikka luonnon eteenä 1. vsk
Sovelletaan kokeellisia menetelmiä suori amalla erilaisia mi auksia ja
perehtymällä mi austulosten tulkintaan. Keskeisiä aiheita ovat fysiikan historia,
aine ja maailmankaikkeuden rakenne, säteily, perusvuorovaikutukset ja Newtonin
lait. Harjoitellaan fysikaalisten suureyhtälöiden ratkaisemista.
FY 2 (VS) Lämpö 1. vsk
Tutustutaan aineen termodynaamiseen laan lii yviin ilmiöihin ja lakeihin.
Tutkitaan mekaanista energiaa ja siihen lii yviä käsi eitä. Perehdytään lämpöopin
pääsääntöihin.
21
FY 3 (VS) Aallot 1. vsk
Kurssilla käsitellään värähdys- ja aaltoliikkeen sekä geometrisen op ikan perusteet.
Aaltoliikkeelle ominaisia ilmiöitä tutkitaan mm. äänen ja valon avulla.
FY 4 (VS) Liikkeen lait 2. vsk
Syvennetään ensimmäisellä kurssilla opi uja suoraviivaiseen liikkeeseen ja
Newtonin lakeihin lii yviä käsi eitä. Tutustutaan pyörimisliikkeen malleihin.
Kurssilla käsitellään lisäksi mekaanista energiaa ja liikemäärää sekä näiden
säilymislakeja.
FY 5 (VS) Pyöriminen ja gravitaa o 2. vsk
Kerrataan edellisessä kurssissa opitut pyörimisliikkeen käsi eet. Tarkastellaan
tasapaino-oppia sekä etenemisen e ä pyörimisen suhteen. Tutustutaan
käyräviivaiseen liikkeeseen sekä gravitaa on alaiseen liikkeeseen. Syvennetään
mekaniikan ilmiöiden laskennallista hallintaa.
FY 6 (VS) Sähkö 2. vsk
Tutustutaan sähköön lii yviin ilmiöihin, käsi eisiin ja komponen eihin.
Rakennetaan yksinkertaisia virtapiirejä ja mitataan ja lasketaan niiden avulla
sähköopin suureita. Tutustutaan sähköken ään ja aineen käy äytymiseen sen
vaikutuspiirissä.
FY 7 (VS) Sähkömagne smi 2. vsk
Kurssin keskeisenä sisältönä ovat sähkömagnee set ilmiöt. Kurssilla
tarkastellaan magnee kentän (sähkömagnee sen) ja aineen (hiukkasten) välisiä
vuorovaikutuksia.
Lisäksi perehdytään sähkömagnee sten ilmiöiden merkitykseen nykyaikaisessa
yhteiskunnassa ja tutustutaan sähköturvallisuuteen ja energiateollisuuteen.
FY 8 (VS) Aine ja säteily 3. vsk
Tutustutaan kvan umiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin.
Perehdytään atomi– ja ydinfysiikkaan sekä radioak iviseen säteilyyn ja
säteilyturvallisuuteen.
FY 9 (KS) Kertauskurssi 3. vsk
Kurssin avulla kerrataan aikaisempien kurssien sisällöt. Vahvistetaan fysikaalista
aja elua ja fysikaalisten ilmiöiden laskennallista hallintaa. Valmistaudutaan
ainereaaliin.
22
FY 10 (KS) Laboroin kurssi 2. vsk
Tehdään oppilastöitä fysiikan eri osa-alueilta. Töistä laaditaan työselostuksia/
mi ausrapor eja.
FY 11 (KS) Maapallon fysiikkaa 2.-3. vsk
Tarkastellaan Maan erilaisia fysikaalisia ilmiöitä. Kurssilla käsitellään erilaisia
ilmakehän valoilmiöitä Kurssiin sisältyy tutkielma ja mahdollises vierailuja.
Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2014-2015, 2016-2017)
FY 12 (KS) Tutkimuskurssi 2.-3. vsk
Kurssilla keskitytään tutkimaan fysiikan, kemian, biologian ja maan eteen
näkökulmasta vali ua aihe a. Mahdollinen osallistuminen edekilpailuun.
Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018)
KEMIA
Kemian kurssien yleiset arvioin perusteet:
Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon mm. loppukoe, työt ja työselostukset,
suulliset ja kirjalliset tuotokset, vierailurapor t, tun kuulustelut ja tun ak ivisuus.
Suoritusjärjestys:
Ensin suoritetaan kurssit KE 1 ja KE 2. Tämän jälkeen voidaan suori aa kurssit KE 3
ja
KE 4 tai KE 5 missä järjestyksessä tahansa. Kurssi KE 6 voidaan suori aa kurssien
KE 1 ja KE 2 jälkeen. Kertauskurssi KE 9 suoritetaan mielellään viimeisenä ennen
ylioppilaskirjoituksia. Kurssin KE 7 voi suori aa milloin tahansa kurssin KE 1 jälkeen.
KE 1 (P) Ihmisen ja elinympäristön kemia 1. vsk
Kurssilla tutustutaan erilaisten orgaanisten yhdisteiden avulla kemian
perusasioihin: sidoksiin, aineiden ominaisuuksiin, reak oihin, laskennallisiin
menetelmiin ja kemian perustyömenetelmiin.
KE 2 (VS) Kemian mikromaailma 1. vsk
Aineen mikrorakenteen perusteella selvitellään, miksi etyillä aineilla on
etynlaiset ominaisuudet. Keskeisiä aiheita ovat atomin rakenne, jaksollinen
järjestelmä, sidosten muodostuminen, molekyylien muodot ja isomeria.
KE 3 (VS) Reak ot ja energia 2. vsk
Kurssilla tutustutaan erilaisiin orgaanisiin ja epäorgaanisiin reak oihin, niiden
reak omekanismeihin, reak onopeuteen, energian muutoksiin ja reak oiden
laskennalliseen käsi elyyn. Lisäksi tarkastellaan erilaisten reak oiden merkitystä
teollisuudessa ja elinympäristössämme. Mahdollinen tutustumiskäyn .
23
KE 4 (VS) Metallit ja materiaalit 2. vsk
Kurssilla tutustutaan metallien ja erilaisten materiaalien valmistukseen,
ominaisuuksiin, käy öön ja ympäristövaikutuksiin. Aiheina mm. sähkökemiallinen
pari, elektrolyysi, polymeerit, komposii t ja niiden käy ösovellukset. Mahdollinen
tutustumiskäyn .
KE 5 (VS) Reak ot ja tasapaino 3. vsk
Kurssilla tarkastellaan erilaisia luonnossa esiintyviä ja teollisuuden käy ämiä
tasapainoreak oita. Aiheina ovat mm. happo-emästasapaino, liukoisuustasapaino,
puskuriliuokset sekä erilaisten tasapaino lanteiden laskennallinen käsi ely.
Numeroarvioin .
KE 6 (KS) Kemian työkurssi 2.-3. vsk
Kurssilla tehdään kemian laboratoriotöitä koulussa ja koulun ulkopuolella, mm.
Hyriassa, Heurekassa ja Helsingin yliopistossa. Kurssilla tehdään myös useampia
vierailuja paikallisiin tehtaisiin ja laitoksiin. Kurssisisältö sovitaan ryhmän kanssa.
Tarjotaan parillisina lukuvuosina. (2014-2015, 2016-2017).
KE 8 (KS) Biokemia 2.-3. vsk
Kurssilla käsitellään makromolekyylien rakenne a ja toimintaa kemian ja biologian
kannalta. Aiheina ovat mm. proteiinit, hiilihydraa t, fysiologises merki ävät
yhdisteet (mm. hormonit, vitamiinit), isomeria ja biokemialliset prosessit mm.
soluhengitys, yhtey äminen).
Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).
KE 9 (KS) Kertauskurssi 3. vsk
Kurssilla kerrataan kemian keskeisiä sisältöjä ja tutustutaan ylioppilastehtäviin ja
pääsykoe-tehtäviin. Kerra avia aiheita ovat mm. sidokset, reak ot, orgaaniset
yhdisteryhmät, sähkökemia, tasapainot ja kemian laskennalliset menetelmät.
Numeroarvioin tai suoritusmerkintä.
24
BIOLOGIA
SUORITUSJÄRJESTYS:
BI 1 -kurssi suoritetaan ensimmäisenä. BI 4, BI 5 BI 6 - ja BI 7-kurssit voi suori aa
pakollisten kurssien jälkeen.
BI 1 (P) Eliömaailma 1. tai 2. vsk
Opiskellaan elämän ominaisuudet ja perusedellytykset ja tutustutaan biologiaan
ja sen tutkimusmenetelmiin. Kurssi sisältää monimuotoisuuden, evoluu on ja
ekologian perusteet.
BI 2 (P) Solu ja perinnöllisyys 1.-2. vsk
Solun rakenne ja toiminta. Perinnöllisyyden perusteet. Kokeellisia töitä.
BI 3 (VS) Ympäristöekologia 1.-2. vsk
Ekologinen tutkimus, ekosysteemien rakenne ja toiminta. Luonnon
monimuotoisuus ja sen suojelu. Ihmisen aiheu amat häiriötekijät. Kestävä
kehitys.
Numeroarvioin .
BI 4 (VS) Ihmisen biologia 1.-3. vsk
Ihmisen biologinen rakenne ja toiminta sekä ihmisen evoluu o. Kokeellisia töitä.
BI 5 (VS) Bioteknologia 2.-3. vsk
Perehdytään solujen ja geenien rakenteeseen ja toimintaan. Mikrobiologian ja
geeniteknologian perusteita.
Kokeellisia töitä.
BI 6 (KS) Evoluu o 2.-3. vsk
Evoluu oteoria, lajiutuminen ja evoluu on todisteet. Kasvi- ja eläinkunnan kehitys
sekä ihmisen evoluu o.
BI 7 (KS) Työkurssi 2.-3. vsk
Pieniä biologisia töitä ja tutkimuksia. Tutustumiskäyntejä.
BI 8 (KS) Kertauskurssi 3. vsk
Kerrataan biologian keskeiset sisällöt, harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin ja
tutustutaan pääsykoetehtäviin.
25
MAANTIEDE
SUORITUSJÄRJESTYS:
GE 3 -kurssin voi suori aa vasta GE 1 - kurssin jälkeen. Pakolliset kurssit tulee olla
suorite una ennen GE 4 -kurssia.
GE 1 (P) Sininen planee a 1.-2. vsk
Maan planetaarinen luonne. Ilma- vesi- kivi- ja eliökehän ilmiöitä ja niiden
alueellisuu a.
GE 2 (P) Yhteinen maailma 1.-2. vsk
Väestö ja asutus. Alueiden rakenne ja vuorovaikutus. Luonnonvarojen käy ö.
Kehi yneisyyden erot. Kestävä kehitys.
GE 3 (VS) Riskien maailma 2. vsk
Maapalloa ja sen elämää uhkaavat luonnon ja ihmisen aiheu amat
onne omuudet, hasardit. Hasardien sijoi uminen alueellises ja niiltä
suojautuminen.
Numeroarvioin .
GE 4 (VS) Aluetutkimus 2.-3. vsk
Oman aluetutkimuksen tekeminen. Kartografiaan ja pakka etojärjestelmiin
tutustumista.
Numeroarvioin .
GE 5 (KS) Kar akurssi 2.-3. vsk
Kartografiaan perehtymistä ja kar atulkintaa. Paikka etojärjestelmän (GIS)
perusteet. Tietokonepohjaisten paikka eto-ohjelmien käy öä. Tarjotaan
pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).
GE 6 (KS) Kehitysmaakurssi 2.-3. vsk
Kehitysmaihin tutustuminen. Kehityksen haasteet ja mahdollisuudet.
Kehitysyhteistyö alueiden hyvinvoinnin lisääjänä. Tarjotaan parillisina lukuvuosina
(2014-2015, 2016-2017).
GE 7 (KS) Maan eteen kertauskurssi 3. vsk
Kerrataan maan eteen kurssien keskeiset sisällöt. Harjoitellaan
ylioppilaskirjoituksiin.
26
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO
UE 1 (P) Uskonnon luonne ja merkitys 1. vsk
Tarkastellaan uskontoa ilmiönä ja Raama ua pyhänä kirjana ja toisaalta
eteellisen tutkimuksen kohteena. Keskeiset teemat ovat uskonnon määri ely ja
ulo uvuudet, Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat, uskonnon vaikutus kul uuriin
ja yhteiskuntaan.
Suoritetaan ennen muita uskonnon kursseja.
Numeroarvioin .
UE 2 (P) Kirkko, kul uuri ja yhteiskunta 2. vsk
Kris llisen kirkon kehitys ja vaikutus vanhalla ajalla ja keskiajalla. Reformaa o ja
kirkkojen kehitys uudella ajalla. Nykyinen kris kunta ja kirkkojen rooli nykyään.
Kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu. Arvioidaan kirkon merkitystä ja
dialogin mahdollisuu a eri kirkkokun en ja toisaalta kris nuskon ja muiden
uskontojen välillä. Vierailuja sopimuksen mukaan.
Numeroarvioin .
UE 3 (P) Ihmisen elämä ja e ikka 2.-3. vsk
Kurssilla käydään läpi kris nuskon keskeiset oppikysymykset eli dogma ikka sekä
kris llinen e ikka. Pohditaan erilaisia yksilö- ja yhteiskuntaee siä kysymyksiä
soveltavan e ikan näkökulmasta.
UE 4 (VS) Uskontojen maailmat 1.-3. vsk
Käsitellään hindulaisuu a, buddhalaisuu a, Kiinan ja Japanin uskontoja,
juutalaisuu a ja islamia sekä luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
Keskeisiä teemoja ovat uskontojen levinneisyys, pyhät kirjat ja oppi, ee set
ohjeet, kul t ja rituaalit, suuntaukset sekä vaikutus yhteiskuntaan. Tutustutaan
uskonnollisiin yhteisöihin vierailuin.
UE 5 (VS) Mihin suomalainen uskoo? 2. vsk
Muinaissuomalainen uskonto, Suomen kirkkohistorian yleislinjat, luterilainen
kirkko ja muut kris lliset kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa sekä
kris nuskon vaikutus kul uuriin ja yhteiskuntaan muodostavat kurssin sisällön.
Tutustutaan uskonnollisten yhteisöjen toimintaan vierailuin tai kutsumalla
vierailijoita.
UE 7 (KS) Uskonnon kertauskurssi 3. vsk
Kurssin aikana kerrataan monipuolisin menetelmin ja opiskelutaitoihin huomiota
kiinni äen uskonnon kurssit 1-5. Opiskelija kirjoi aa esseen jokaisen kurssin
aihepiiristä.
27
ORTODOKSINEN USKONTO
UO 1 (P) Ortodoksinen maailma 1. vsk
Keskeisinä sisältöinä ovat varhaiskirkko, Bysan n aika, idän ja lännen kirkon ero,
Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen
kirkot.
Numeroarvioin .
UO 2 (P) Uskonoppi ja e ikka 2. vsk
Keskeisinä sisältöinä ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä
Kolminaisuus, Jumalansynny äjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhi äminen, ortodoksinen
ihmiskuva ja yksikö- ja yhteisöee siä kysymyksiä.
Numeroarvioin .
UO 3 (P) Raama u eto 2.-3. vsk
Keskeisinä sisältöinä ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus,
profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityspiirteet, Jeesuksen
henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista ja Paavali ja hänen
kirjeensä.
Numeroarvioin .
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
ET 1 (P) Hyvä elämä 1.vsk
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista iden tee ja
yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää
elämää. Keskeiset käsi eet: elämänkatsomus, elämänkatsomus eto, hyvä elämä,
iden tee , vapaa tahto ja valinnat. Suositellaan ensimmäiseksi kurssiksi.
Numeroarvioin .
ET 2 (P) Maailmankuva 2.-3. vsk
Kurssilla tarkastellaan länsimaista maailmankuvaa muotoutumisen ja muu umisen
näkökulmista. Käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kul uurista ja luonnosta
sekä todellisuuden rakenteesta. Koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja
väli ävinä
ins tuu oina. Harjoitellaan edonlähteiden krii stä arvioin a. Tarjotaan parillisina
lukuvuosina 2014-2015, 2015-2016.
Numeroarvioin .
ET 3 (P) Yksilö ja yhteisö 2.-3. vsk
Kurssilla tarkastellaan yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihminen
sosiaalisena olentona, valta ja vaiku amiskeinot, yhteiskunnan rakenne ja muutos,
hyvä kansalainen, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus eri näkökulmista. Tarjotaan
pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).
Numeroarvioin .
28
ET 4 (VS) Kul uuriperintö ja iden tee 1. vsk
Kul uuriperintö hyvän elämän lähtökohtana ja suomalaisen nyky-yhteiskunnan
monikul uurisuus ovat kurssin keskeisiä teemoja.
Numeroarvioin . Suorite avissa verkkokurssina.
ET 5 (VS) Maailman seli äminen katsomusperinteissä 3. vsk
Kurssilla perehdytään erilaisiin uskomusjärjestelmiin ja elämänkatsomuksiin.
Humanismin ja kris nuskon merkitys länsimaisina katsomuksina. Keskeiset käsi eet:
uskonto, uskontokri ikki, ateismi, agnos sismi, humanismi.
Numeroarvioin . Suorite avissa verkkokurssina.
Filosofian ensimmäinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä, muutoin suoritusjärjestys
on vapaa.
FILOSOFIA
FI 1 (P) Johdatus filosofiseen aja eluun 1. vsk
Tarkastellaan keskeisiä filosofisia ongelmia: mitä filosofia on, todellisuuden luonne,
eto
ja etäminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, hyvän ja oikean käsi eet.
FI 2 (VS) Filosofinen e ikka 2. vsk
Perehdytään filosofisen e ikan ongelmiin, käsi eisiin ja teorioihin. Norma ivinen
e ikka, meta-e ikka, hyve-e ikan sekä seuraus- ja velvollisuuse ikan perusteet.
Pohditaan moraalisten arvojen ja normien yleispätevyy ä sekä kysymystä hyvästä
elämästä. Ajankohtaisia ee siä teemoja.
Numeroarvioin .
FI 3 (VS) Tiedon ja todellisuuden filosofia 2.-3. vsk
Hahmotetaan metafysiikan keskeisiä kysymyksiä sekä erilaisia näkemyksiä
todellisuuden rakenteesta. Käsitellään totuuden luonne a, edon mahdollisuu a
ja rajoja, eteellisen tutkimuksen luonne a sekä argumentoinnin ja pää elyn
perusteita.
Numeroarvioin .
FI 4 (VS) Yhteiskuntafilosofia 2. vsk
Perehdytään yhteiskuntafilosofian käsi eisiin ja suuntauksiin. Keskeisiä näkökulmia
ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet,
yhteiskuntasopimusteoriat, yhteiskunnalliset utopiat sekä polii sen filosofian
perusajatukset.
Numeroarvioin .
FI 6 (KS) Filosofian kertauskurssi 3. vsk
Kerrataan lukion filosofian keskeisiä käsi eitä, teorioita ja sisältöjä, pyritään
hahmo amaan laajempia asiakokonaisuuksia, valmennetaan opiskelijaa filosofian
ylioppilaskokeeseen.
29
PSYKOLOGIA
Psykologian kursseista 1. kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Kurssit 1-5 suositellaan
suorite avan numerojärjestyksessä. Kursseilla 6 ja 9 edellytetään e ä myös PS 2 on
suorite u.
PS 1 (P) Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 1. vsk
Tutustutaan psykologiaan eteenä sekä sen keskeisiin aihepiireihin. Käsitellään
minäkuvaan ja itsetuntoon vaiku avia tekijöitä. Pohditaan myös omaa oppimista
ja opiskelutaitojen kehi ämistä psykologisen edon valossa. Sosiaalipsykologia
tutkii miten ryhmä vaiku aa jäseniinsä; mitä ovat esim. roolit. normit, stereotypiat,
johtajuus, ryhmäytyminen. Tutustutaan psykologian ihmiskuviin.
Numeroarvioin .
PS 2 (VS) Ihmisen psyykkinen kehitys 1.-2. vsk
Ihmisen elämänkaari vauvasta vanhuuteen. Millaiset asiat vaiku avat
kehitykseemme (vanhemmat? koulu? yhteiskunta? kul uuri? minä itse?). Miten
ihmisen kehityskausia on tutki u? Lapsuus ja nuoruus suurten haasteiden aikana,
aikuisuus ja vanhuus psykologisen etämyksen valossa.
Numeroarvioin .
PS 3 (VS) Ihmisen edonkäsi elyn perusteet 2. vsk
Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muis n toiminnan periaa eet. Keskeisiä
kysymyksiä ovat: Voiko tarkkaavaisuu a hajo aa useampaan asiaan kerrallaan?
Millaiset asiat vaiku avat havaintoihimme? (mm. ais en toiminta, havaintolait,
illuusiot) Miten ihmisen muis toimii? Hermoston perusrakenteet: miten aivot
toimivat kun ihminen havaitsee, muistaa, nukkuu, pelkää tai raivoaa. Unen
psykologiaa; uniteoriat ja unen fysiologia .
Numeroarvioin .
PS 4 (VS) Mo vaa o, tunteet ja älykäs toiminta 2.-3. vsk
Tutustutaan mo vaa on ja tunteiden muodostumiseen, ilmenemiseen ja
merkitykseen. Pelon, aggression, mielihyvän syntyyn vaiku avia tekijöitä. Ihmisen
fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset mo ivit. Nälkä ja seksuaalisuus monipuolises
ihmistä mo voivina voimina. Entä kun syöminen tai syömä ömyys alkaa hallita
arkea?
Teemoina myös älykkyys, luovuus, ongelmanratkaisu ja päätöksentekotaidot.
Numeroarvioin .
30
PS 5 (VS) Persoonallisuus ja mielenterveys 3. vsk
Minuus ja iden tee : persoonallisuuden seli äminen psykologian eri
näkökulmista. Miten persoonallisuu a on tutki u? Voiko persoonallisuustesteihin
luo aa?
Mitä on mielenterveys?
Psyykkisten ongelmien kohtaaminen
Mielenterveyden häiriöt (mm. masennus, pakko-oireet, raja lapersoonallisuus,
narsis nen persoonallisuus, psykoosit)
Millaisia erilaisia terapiamuotoja on olemassa?
Millaisena olentona Freud näki ihmisen(=psykodynaamiset persoonallisuusteoriat)
Entä Jung, hänen oppilaansa, nykyinen sosiaalis-kogni ivinen psykologia ja
humanis nen psykologia?
Numeroarvioin .
PS 6 (KS) Tutki ja kokeile 2. vsk
Psykologian työkurssi. Tehdään laajahko kirjallinen kurssityö joka esitellään ja
arvioidaan. Opetellaan kirjallisen tutkielman kirjoi amista. Pyritään soveltamaan
psykologian tutkimusmenetelmiä käytäntöön(esim. kyselylomakkeen laa minen,
haasta elu, observoin ) sekä tutustumaan oman aiheen tutkimukseen ja
psykologiaan. Aiheena voivat olla asenteet, lasten kehitys, mainonnan psykologia,
oppimisen psykologia jne.
Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018)
PS 7 (KS) Yksilön ja yhteisön vuorovaikutus – johdatus sosiaalipsykologiaan
1.-2. vsk
Miksi yksilö käy äytyy ryhmässä eri tavalla kuin yksinään? Miten asenteet
syntyvät? Onko ensivaikutelma oikea? Mitä ilmeeni, eleeni ja asentoni vies vät?
Kurssilla paneudutaan sosiaalipsykologian keskeisiin kysymyksiin. Teemoina esim.,
roolit, asenteet, vuorovaikutustaidot, vies ntä, johtajuus, ryhmäytymisen vaiheet,
ryhmien keskinäinen vuorovaikutus sekä miten ryhmät muokkaavat minuu a.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin
PS 8 (KS) Psykologian kertauskurssi 3. vsk
Kerrataan psykologian kurssien keskeiset sisällöt. Valmistaudutaan psykologian
ylioppilaskokeeseen. Harjoitellaan esseiden kirjoi amista aikaisempien
ylioppilastutkintojen kysymysten avulla.
PS 9 (KS) Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi 2. vsk
Voivatko draama, kuvataide tai vapaa keskustelu au aa minua tuntemaan itseäni
ja ryhmäprosesseja vielä paremmin? Menetelminä käytetään ryhmäytymis- ja
improvisaa oharjoituksia, keskustelua, rentoutusharjoituksia, mielikuvamatkoja,
musiikkia ja taide a. Aikaisempi draamailukokemus ei ole tarpeen.
31
HISTORIA
HI 1 (P) Ihminen, ympäristö ja kul uuri 1. vsk
Tarkastellaan ihmisen suhde a luontoon ja siihen lii yviä aja elutapojen muutoksia
ensin keräily- ja pyyn kul uureissa ja lopulta jälkiteollisessa maailmantaloudessa.
Keskeisiä näkökulmia ovat väestönkehitys, elinkeinot, tekniikka ja yhteiskunnan
rakenne.
Suositellaan suorite avaksi ennen muita historian kursseja.
HI 2 (P) Eurooppalainen ihminen 1. vsk
Eurooppalaista aate- ja kul uurihistoriaa eli ihmiskäsityksen, tapojen, taiteen
lajien ja suuntausten, eteiden, hallinnon ja oikeudenkäytön muotojen jne. kehitys
an ikista nykypäivään. Samalla hahmo uu, mikä on menneisyydessä syntyneiden
aa eiden ja aja elutapojen merkitys tänään.
Numeroarvioin .
HI 3 (P) Kansainväliset suhteet 2. vsk
Painopiste on 1900-luvun kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeisiä
tarkasteltavia aikakausia voisi kutsua nimillä imperialis nen aika, maailmanso en
aika, kylmän sodan aika sekä nykypäivää leimaava epävarmuuden aika. Tärkeitä
teemoja ovat myös na onalismi, diktatuurit, lii osuhteet, terrorismi jne.
Numeroarvioin .
HI 4 (P) Suomen historian käännekoh a 2. vsk
Tarkastellaan Suomen historian 1800- ja 1900-lukujen murroskausia, joiden kau a
voi ymmärtää Suomen nyky lanne a. Keskeisiä aiheita ovat esim. kansallinen
herääminen, itsenäistyminen, so en aika, suome uminen, kansainväliset suhteet ja
hyvinvoin val on synty.
Numeroarvioin .
HI 5 (VS) Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan 1.-2. vsk
Miten syrjäisestä kaskenkaatajien ja eränkävijöiden yhteisöstä alkoi kehi yä
eurooppalainen sivistyskansa? Miksi olemme sellaisia kuin olemme? Suomalaisten
ja suomalaisuuden kehitys esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle. Paikallinen
näkökulma täydentää ja syventää opiskelua.
Numeroarvioin .
HI 6 (VS) Kul uurien kohtaaminen 2.-3. vsk
Tutustutaan yhteen tai useampaan Euroopan ulkopuoliseen kul uuriin ja tutkitaan,
mitä on tapahtunut eurooppalaisen kul uurin kohdatessa nämä ns. vieraat
kul uurit. Kurssi luo valmiuksia kohdata rauhanomaises ja ymmärtäväises
erilaisista ympäristöistä ja kul uureista tulevia ihmisiä.
Numeroarvioin .
32
HI 7 (KS) Maailma nyt 2. vsk
Seurataan ajankohtaisia kansainvälisiä ja ko maisia tapahtumia edotusvälineistä
sekä perehdytään niiden taustoihin esimerkiksi interne n avulla. Tavoi eena
on kehi ää taitoja, joilla voi löytää informaa otulvasta olennaisimman edon
krii ses pohdiskellen. Kurssin aikana kerrataan kansainvälisten suhteiden vaiheita
1990- ja 2000-luvuilla, joten kurssilla tarvitaan HI3:n etoja.
HI 8 (KS) Historian kertauskurssi 3. vsk
Kerrataan lukiossa opiskellun historian sisältöjä, rakennetaan edoista jäsentyneitä
kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa historian reaalikokeeseen.
YHTEISKUNTAOPPI
YH 1 (P) Yhteiskunta eto 2. vsk
Tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan osia ja rakenne a, polii sta järjestelmää,
vallankäy öä, yhteiskunnallisia haasteita sekä kansalaisen oikeuksia, velvollisuuksia
ja vaikutusmahdollisuuksia muu uvassa yhteiskunnassa.
YH 2 (P) Talous eto 3. vsk
Yri äjyys, korot, pörssi, verot, inflaa o jne. tulevat tutuiksi tällä kurssilla, jolla
perehdytään talouselämän toimintaperiaa eisiin. Kurssi antaa opiskelijalle eväitä
ymmärtää yhä paremmin kansantalou a ja suunnitella myös omaa talou aan.
Numeroarvioin .
YH 3 (VS) Kansalaisen laki eto 2.-3. vsk
Perehdytään kansalaisen kannalta keskeisiin oikeudellisiin perusasioihin, joita ovat
esim. sopimus, aviolii o, perintö, testamen , kulu ajansuoja, asunnon vuokra,
velka sekä rikos ja rangaistus. Kurssilla vieraillaan mahdollisuuksien mukaan
käräjäoikeuden istunnossa.
YH 4 (VS) Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni 2.-3. vsk
Syvennytään Euroopan unionin toimintaan, yksi äisen kansalaisen asemaan ja
ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Keskeisiä näkökulmia
ovat eurooppalainen iden tee , Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä,
alueelliset vaikutukset ja tulevaisuuden haasteet. Kurssin aikana tutustutaan
paikallisiin ja alueellisiin EU- edon lähteisiin.
Numeroarvioin .
YH 5 (KS) Yhteiskuntaopin kertauskurssi 3. vsk
Kerrataan lukiossa opiskellun yhteiskuntaopin keskeisiä sisältöjä, rakennetaan
edoista jäsentyneitä kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa yhteiskuntaopin
reaalikokeeseen.
33
LIIKUNTA
LI 1 (P) Taitoa ja kuntoa 1. vsk
Monipuolinen liikunta, oman kunnon testaus.
LI 2 (P) Liikuntaa yhdessä ja erikseen 2. vsk
Monipuolinen liikunta, oman kunnon testaus, omat lajit.
LP 3 (VS) Virkisty liikunnasta 1.-2. vsk
Erikoislajit (hankijalkapallo, itsepuolustus, uppopallo, lumilautailu, suojalkapallo),
palloilut, kuntolajit, omat lajit.
LT 3 (VS) Virkisty liikunnasta 1.-2. vsk
Erikoislajit (kiipeily, itsepuolustus, poffaus, lumilautailu, jooga, spinning ym.),
palloilut, kuntolajit, omat lajit.
LP 4 (VS) Yhdessä liikkuen 2. vsk
Monipuolinen tutustuminen pallopelien ihmeelliseen maailmaan. Pelaamisen ja
joukkuehengen kehi äminen.
LT 4 (VS) Yhdessä liikkuen 2. vsk
Tutustuminen monipuoliseen fitness-liikuntaan (aerobic, bodypump, sambic ja
la no ym.).
LP 5 (VS) Kuntoliikunta 2.-3. vsk
Henkilökohtaisen liikuntaohjelman suunni elu ja toteu aminen. Vaihtoehtoina
yhteinen tai oma laji.
LT 5 (VS) Kuntoliikunta 2.-3. vsk
Henkilökohtaisen liikuntaohjelman suunni elu ja toteu aminen. Vaihtoehtoina
yhteinen tai oma laji.
LI 6 (KS) Liikuntapassi 1.-3. vsk
Kurssista suorite ava vähintään 12 tun a koulussa (liikuntakerhot, koulun kilpailut,
muiden ryhmien liikuntatunnit). Loput kurssista suoritetaan omatoimises
harrastaen. Suoritukset kootaan liikuntapassiin, joita saa kansliasta. Suorite ava
yhden lukuvuoden aikana.
Ei numeroarvioin a.
34
LI 7 (KS) Vanhat tanssit 2. vsk
Tutustutaan vanhoihin salonkitansseihin, opitaan sosiaalisia taitoja ja hyviä
käytöstapoja. Vanhojen juhlatanssiaiset.
LI 8 (KS) Seikkailukurssi 2.vsk
Ryhmien välinen leikkimielinen seikkailukilpailu. Kurssi toteutetaan
viikonloppukurssina toukokuussa (la-su). Kurssimaksu 15 €.
LI 9 (KS) Kestävyys ja lihakset kuntoon 2.-3. vsk
Lihaskunnon kehi ämisen eri muodot (kuntosali, fitnessliikunta ja circuit training).
Kestävyysliikunnan eri muodot (lenkkeily, hiihto, uin , spinning jne.) Jokainen
tekee oman 8 viikon kunto-ohjelman yllä olevista liikuntamuodoista. Kuntotestaus
halutessa kurssin alussa ja lopussa.
LI 10 (KS) Mul sport 2.-3. vsk
Vaihtelua koulun arkeen monipuolisen liikunnan avulla. (pallopelit, fitness-lajit,
toivelajit ym.). Kurssi suunnitellaan opiskelijoiden toiveiden mukaan.
LI 11 (KS) Mailapeli- ja kuntosalikurssi 1.-2. vsk
Salibandy, sulkapallo, tennis, squash, pingis, golf ja kuntosalityöskentely. Eri
lajien valmennus ja turnaukset. Kurssi toteutetaan pääasiallises Peltosaaren
tennishallilla. Kurssi on maksuton
LI 12 (KS) Urheiluopistokurssi 2.-3. vsk
Urheiluopistolla toteute ava viikonloppukurssi (pe-su), jonka aikana on
mahdollisuus tutustua monipuolises eri liikuntamuotoihin oman mielenkiinnon
mukaan. Kurssi toteutetaan syyslukukauden aikana, ja siihen sisältyy täysihoito
(ruokailut, yöpyminen, liikuntapaikkojen vapaa käy ö ja kuljetus) Kurssimaksu noin
150 €.
LI 13 (KS) Liikunnan ohjaus ja liikuntadiplomi 3. vsk
Kurssilla keskitytään liikunnan ohjaukseen teoriassa ja käytännössä sekä suoritetaan
lukion liikuntadiplomi. Diplomin saamisen ehtona on, e ä opiskelija on suori anut
vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi.
Opiskelija antaa näytöt liikunta edoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta
valitsemaassan lajissa sekä kuvaa liikuntaharrastusta por oliossa. Ei itsenäistä
suoritusta. Ei numeroarvioin a.
35
MUSIIKKI
MU1 on kaikille pakollinen kurssi. MU2 ja KU2 ovat keskenään valinnaisia, kaikille
pakollisia kursseja.
MU 1 (P) Musiikki ja minä 1. vsk
Syvennämme musiikin peruskäsi eiden tuntemusta musisoinnin avulla. Kehitämme
musiikillisia taitoja ja etoja, jotka antavat elämyksiä ja rohkaisevat elinikäiseen
musiikin harrastamiseen. Suositellaan suorite avaksi ennen muita musiikin
kursseja.
MU 2 (P) Moniääninen Suomi 1. vsk
Tutustumme Suomessa esiintyviin musiikkikul uureihin. Tutkimme eurooppalaisen
taidemusiikin vaikutusta suomalaiseen musiikkiin ja kehitämme opiskelijan omia
musiikillisia valmiuksia.
MU 3 (VS) Ovet auki musiikille 2. vsk
Tutustumme syvemmin joihinkin maailman musiikkikul uureihin ja musiikin eri
lajeihin. Harjoi elemme esim. reggaeta, bossa novaa, sambaa, salsaa…, mu a
teemme myös itse valitsemaamme musiikkia.
MU 4 (VS) Musiikki vies i ja vaiku aa 2. vsk
Perehdymme musiikin käy öön ja sen vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa
ja mediassa, kuten elokuvassa, näy ämöllä ja joukkovies missä. Tuotamme myös
mahdollises itse materiaalia ja analysoimme sitä.
MU 5 (VS) Musiikkiprojek 1.-3. vsk
Suunni elemme ja toteutamme ryhmässä tai itsenäises musiikillisen
kokonaisuuden, kuten konser n, ohjelmaa koulun juhliin, ääni een tai taiteiden
välisen projek n. Myös yhteistyö muiden aineiden kanssa on mahdollista.
MU 6 (KS) Laulu soi 2.-3. vsk
Laulupaino einen kurssi, jossa laulamme paljon erilaisia lauluja yksi- ja
moniäänises sekä kehitämme äänenkäy öä.
MU 7 (KS) Säestyskurssi 1.-2. vsk
Opiskellaan bändisoi oa rummuilla, bassolla, kitaralla ja koske milla. Edetään
ryhmän taitojen mukaan. Kurssi sopii kaikentasoisille opiskelijoille: vasta-alkajia
neuovtaan heidän taitonsa mukaises ja edistyneemmille soi ajille on tarjolla
lisähaasteita.
36
MU 8 (KS) Muusikon ja musiikin harrastajan apuvälineitä 2. vsk
Soi o- ja laulutaito ovat tärkeitä ja keskeisiä muusikon ja musiikin harrastajan
taitoja. Niiden tueksi tarvitaan myös muita taitoja ja apuvälineitä musiikin
laajempaa ymmärtämistä ja muusikkona tai harrasjana kehi ymistä varten.
Kurssilla perehdytään näihin apuvälineisiin (mm. nuo nluku, soinnut, sooloskaalat,
rytmit) ja korvien kehi ämiseen kaikkea käytäntöön soveltaen ja yhdessä
musisoiden.
Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).
MU 9 (KS) Kultakorvaklubi 3. vsk
Tule musiikilliseen keitaaseen kiireen keskellä. Kurssilla teemme vierailuja
kiinnostaviin ja ajankohtaisiin musiikkikohteisiin sekä kuuntelemme klassisen, pop/
rockin, jazzin, kansanmusiikin ja etnon helmiä. Soitamme ja laulamme ryhmän niin
halutessa.
MU 10 (KS) Musiikkoteknologia 2. vsk
Kurssilla tutustutaan käytännönläheises mm. äänentoistolai eiden ja
miksaamisen saloihin, Sibelius-nuo nnusohjelmaan ja mahdollises myös musiikin
ääni ämiseen. Kurssilla opi uja taitoja voi hyödyntää vaikkapa toimimalla koulun
laisuuksissa miksaajana.
Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2014-2015-, 2016-2017).
KUVATAIDE
KU1 on kaikille pakollinen kurssi. KU2 ja MU2 ovat keskenään vaihtoehtoiset,
kaikille pakolliset kurssit.
Kuvataidekurssien suoritusjärjestys: KU1 suoritetaan ennen muita kursseja. KU1- ja
KU2-kurssit voi suori aa samassa jaksossa.
Materiaalimaksu: Opiskelija maksaa kuvataidekurssin tarvikkeista
materiaalimaksun kunkin kurssin ensimmäisen viikon aikana. Maksu vaihtelee
kurssei ain.
KU 1 (P) Minä, kuva ja kul uuri 1. vsk
Oman kuvailmaisun kehi ämistä ja kuvan rakentamisen keinoihin perehtymistä.
Kuva-analyysin perusteet.
KU 2 (P) Ympäristö, paikka ja la 1. vsk
Ympäristöön, paikkaan ja laan sekä muotoiluun keski yviä tehtäviä piirtäen,
maalaten, rakentaen ja mallintaen.
37
KU 3 (VS) Media ja kuvien vies t 1. vsk
Kuvan vies nnällisyy ä korostavia tehtäviä (esim. juliste, mainos, sarjakuva,
kuvapari, visuaalisuus tuo eistamisessa, sivun tai o…) vaihtelevin tekniikoin.
KU 4 (VS) Taiteen kuvista omiin kuviin 1. vsk
Perehdytään omakohtaisen taiteellisen työskentelyn avulla kuvataiteen eri
aikakausien kuvalliseen ilmaisuun. Aiheen kehi ely ja luonnostelu osana taiteellista
luomisprosessia.
KU 5 (VS) Nykytaiteen työpaja 2. vsk
Tutustutaan nykytaiteen ilmiöihin ja materiaaleihin kokeilevia ja rajoja rikkovia
kuvia tehden. Käydään nykytaiteen näy elyssä.
KU 6 (KS) Kolmiulo eista 2. vsk
Kolmiulo eista kuvantekoa (pienoismallit, keraamiset veistokset ja esineet,
paperipuvut, kolmiulo eiset maalaukset…)vaihtelevin materiaalein (savi, pahvi,
paperi, romu, offset-pel …).
KU 7 (KS) Värin valtakunta 2. vsk
Perehdytään eri maalaustekniikoihin, joita ovat esim. akryylimaalaus, akvarelli
ja pastelli. Syvennetään tuntumaa värinkäy öön, sommi eluun ja ihmisen
mi asuhteisiin.
KU 8 (KS) Valokuva, viiva ja valööri 2. vsk
Kuvaamista perinteisellä ja digitaalisella järjestelmäkameralla, kuvanvalmistusta
pimiössä, digitaalisen kuvan vedostamista, viiva- ja valööriharjoituksia, kuvakansion
tekoa.
KU 9 (KS) Henkilökohtaisia teemoja 3. vsk
Opiskelijan henkilökohtaiseen työsuunnitelmaan perustuvaa kuvantekemistä
uusia tekniikoita opetellen tai jo aiemmin opi ua syventäen. Kurssi tukee hyvin
lukiodiplomin suori amista.
KU 10A (KS) Kuvataiteen lukiodiplomi 3. vsk
Valtakunnallinen lukiodiplomikoe, joka tehdään ope ajan valvonnassa itsenäises
ilman ohjausta alkukeskustelua ja -ohjeistusta lukuuno ama a.
Lukiodiplomi on kaksiosainen ja koostuu teoksesta ja por oliosta. Lukiodiplomin
38
suori amisesta saa erillisen todistuksen, jolla on painoarvoa joihinkin kuvataidealan
oppilaitoksiin pyri äessä. Diplomin suoir aminen on itsenäisen työtapansa vuoksi
hyvää valmennusta karsintakursseja varten.
Lukiodiplomitodistus on lukion pää ötodistuksen liite, joka jaetaan vain lukion
pää ötodistuksen kanssa.
Lukiodiplomikoe arvioidaan asteikolla 1-5. Arvioinnin suori aa lukion oma
kuvataideope aja ja ulkopuolinen kuvataiteen asiantun ja yhdessä.
Suoritusohje: Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suorite una
neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.
KU 10B (KS) Lopputyö 3. vsk
(kuvataiteen lukiodiplomin kanssa vaihtoehtoinen suoritus)
Lopputyökurssissa opiskelija toteu aa yhden tai useamman tehtäväkokonaisuuden
valitsemaltaan kuvataiteen alueelta.
KU 11 (KS) Kuvankäsi ely 1-3. vsk
Kuvallista ilmaisua paino ava kuvankäsi elyn peruskurssi lukion käytössä
olevalla ohjelmalla (tällä hetkellä Adobe Photoshop Elements 9.0). Anne ujen
tehtävien pui eissa opetellaan mm. työkalujen hallintaa, syväämistä, tasojen ja
läpinäkyvyyden luomista, värien säätöä, suo mien ja tyylien käy öä sekä teks n
ja skannatun kuvan sijoi amista unohtama a kuvantekemisen perustekijöitä ja
yksilöllisyy ä kuvan tuo amisessa.
OPINTO-OHJAUS
OP 1 (P) Koulutus, työ ja tulevaisuus 1.-3. vsk
Kurssin tavoi eena on, e ä opiskelijalla on lukio-opintojen aloi amiseen ja
suori amiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen tarvi avat keskeiset edot ja
taidot. Kurssin sisällöt:
opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehi äminen, omien
toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, ylioppilastutkinto, työelämä etous,
amma llinen suuntautuminen ja jatko-opinnot sekä jatko-opintoihin hakeutuminen
ja työelämään siirtyminen.
Kurssi sisältää luokkatunteja, vierailuja ja koulutusesi elyjä. Kurssi jakautuu kolmelle
vuodelle.
OP 2 (VS) Opiskelu, työelämä ja amma nvalinta 2.-3. vsk
Kurssilla opiskelijat oppivat uransuunni elussa tärkeitä etoja, taitoja ja asenteita.
Keskeisenä tavoi eena on vahvistaa opiskelijoiden ennakoivaa ja ak ivista
ote a tulevan työuran ja siihen lii yvien jatko-opintojen hahmo amisessa.
kurssilla vieraillaan työvoimatoimistossa ja eri oppilaitoksissa sekä tehdään oma
amma nvalintasuunnitelma. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.
39
OP 3 (KS) Tutorkurssi
Kurssilla opiskelija saa valmiudet toimia tutorina ja hän sitoutuu toimimaan
tutortehtävissä yhden lukuvuoden ajan. Koulutus alkaa ensimmäisen
opiskeluvuoden aikana neljännessä jaksossa ja tutorina toimitaan toisen
opiskeluvuoden ajan. Koulutuksen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita:
tutortoiminnan yleiset perusteet, oman oppilaitoksenedustaminen, ryhmäy ämisja vuorovaikutustaidot ja uusien opiskelijoiden perehdy äminen. Koulutus tapahtuu
oman koulun tutoreiden kesken ja mahdollises yhteistyössä muiden lähiseudun
toisen asteen oppilaitosten kanssa (mahd. tutorleiri).
Tutorina toimimiseen sisältyy uusien opiskelijoiden perehdy äminen, uusien
tutoreiden keräys ja koulu aminen sekä kaikkeen koulun toimintaan ak ivises
osallistuminen (mm. juhlat, messut).
OP4 (KS) Oivaltavan oppiminen 1. vsk
Kurssin tavoi eena on oppimisen ja aja elutaitojen kehi äminen lukiossa
oppimista ja opiskelua ajatellen. Kurssilla kartoitetaan jokaisen osallistujan
oppimisen vahvuuksia ja kehi ämistarpeita. Tältä pohjalta tehdään harjoituksia
ja tehtäviä, joiden kau a kehitetään oppimisen ja opiskelun valmiuksia. Kurssi
on tarkoite u ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.Ei itsenäistä suoritusta. Ei
numeroarvioin a.
TIETOTEKNIIKKA
AT 1 (KS) Tietokone opiskelijan työvälineenä 1 ”TIETY 1” 1. vsk
Kurssilla kerrataan ja täydennetään teks nkäsi elyn, taulukkolaskennan ja
esitysgrafiikan taitoja. Kurssi on peruskurssi ja soveltuu hyvin myös aloi elijoille.
Kurssilla tulevat tutuiksi koulun etokoneet ja oppilasverkon käy ö. Ohjelmina
käytetään Word-, Excel- ja PowerPoint –ohjelmia. Kurssin aikana käytetään
Interne ä ja sähköpos a. Kurssin aikana jokainen opiskelija suori aa myös
etokoneen käy äjän A-kor n teks nkäsi ely-osuuden.
Numeroarvioin .
AT 2 (KS) Ko sivukurssi 1.-2. vsk
Kurssilla harjoitellaan monipuolises ko sivujen laa misessa tarvi avia perustaitoja
(sivuston laa minen, sivujen linkitys, taulukoiden ja kuvien lisääminen sivuille
jne.) Tutustutaan lyhyes myös HTML-kielen perusperiaa eisiin. Kurssin aikana
jokainen opiskelija tekee omat ko sivut koululla käytössä olevalla www-editorilla
ja siirtää ne Internet-palvelimelle. Kurssi edelly ää Windows-käy öjärjestelmän
perustuntemusta ja jonkin selainohjelman käy ökokemusta.
Numeroarvioin .
AT 3 (KS) Tietokone opiskelijan työvälineenä 2 ”TIETY 2” 1-2. vsk
Kurssilla syvennetään teks nkäsi elyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan taitoja
ja harjoitellaan ohjelmien yhteiskäy öä. Kurssi on AT1-kurssin jatkokurssi.
Kurssin tavoi eena on antaa opiskelijalle sellaisia taitoja, joita tarvitaan lukio-
40
opintojen ja jatko-opintojen aikana.
Kurssin sisältöjä:
• Harjoitellaan mm. opinnäytetyön tekemisessä tarvi avia taitoja: kansilehden,
sisällyslue elon ja hakemiston laa minen. Laaditaan etokoneella täyte äviä
lomakkeita, harjoitellaan joukkokirjeiden ja tarrojen tekemistä.
• Kerrataan ja syvennetään Excel-ohjelman käy ötaitoja (lisää kaavojen ja
funk oiden käy öä ja diagrammien laa mista).
• Täydennetään PowerPoint-ohjelman käy ötaitoja.
• Harjoitellaan ohjelmien yhteiskäy öä.
Opiskelijan tulee hallita Wordin ja Excelin peruskäy ö kurssille tullessaan (AT 1
-kurssia vastaavat edot ja taidot.)
AT 4 (KS) Ohjelmoin kurssi 1-2. vsk
Kurssi on C++:n alkeiskurssi, jossa tutustutaan kielen perussanastoon ja kielioppiin.
Kurssilla käydään läpi perusrakenteet (tulostaminen näytölle, näppäimistöltä
annetun syö een lukeminen, aritme ikka), vakiot, muu ujat, etotyypit, toisto,
vertailu ja aliohjelmat. Kurssin lopuksi tehdään ohjelmoinnin harjoitustyö. Kurssi ei
edellytä aikaisempaa ohjelmoin kokemusta.
Numeroarvioin .
AT 5 (KS) Tietokoneen ajokor 2-3. vsk
Kurssin suori aminen edelly ää kurssin AT1 suori amista tai vastaavia etoja.
Kurssin tavoi eena on, e ä jokainen opiskelija suori aa kurssin aikana etokoneen
käy äjän A-kor n, joka koostuu seitsemästä osiosta eli moduulista. Tietokoneen
käy äjän A-kor on suunna u hyötykäy äjälle, joka käy ää etokone a työssä,
opiskelussa ja vapaa-aikana. Sisältö ja vaadi ava osaamistaso vastaa työelämän
tarpeisiin ja sisältää tärkeimmät etotekniikan osa-alueet.
Suori aja osallistuu kaikille yhteisten kolmen moduulin kokeeseen ja valitsee neljä
muuta moduulia oppilaitoksen tarjonnan mukaan.
Lisä etoa osoi eesta
h p://www. eke.fi/display/A-kor /A-kor
Moduulit ja Riihimäen lukiossa käytössä olevat ohjelmat:
Kaikille A-kor n suori ajille pakolliset kolme moduulia ovat:
• Käy öjärjestelmä ja edonhallinta (näy ökoe, Windows XP)
• Teks nkäsi ely (näy ökoe, Word)
• Internet ja sähköpos (näy ökoe, Internet Explorer -selain tai Firefox-selain)
41
Vapaavalintaiset moduulit (vähintään neljä) valitaan Riihimäen lukiossa tarjolla
olevista:
• Tietotekniikan perusteet (teoriakoe)
• Taulukkolaskenta (näy ökoe, Excel)
• Tietokannat (näy ökoe, Excell tai Access)
• Esitysgrafiikka (näy ökoe, PowerPoint)
• Kuvankäsi ely (näy ökoe, Photoshop Elements)
Kurssi on hyväksytys suorite u, kun vähintään neljä osakoe a on hyväksytys
suorite u. Kun kaikki seitsemän moduulia on hyväksytys suorite u, saa lisäksi
erillisen todistuksen Tietokoneen käy äjän A-kor n suori amisesta.
TERVEYSTIETO
TE 1 (P) Terveyden perusteet 1. vsk
Ihmisen terveyteen lii yviä kysymyksiä opiskelijaeskeises tarkasteltuna.
Suomalainen terveyden la ja tulevaisuus, fyysinen ja psyykkinen hyvinvoin ,
ravinto, ensiapu.
Suorite ava ennen muita TE-kursseja.
TE 2 (VS) Nuoret, terveys ja arkielämä 2. vsk
Ihmisen terveyteen lii yvien etojen ja taitojen syvällisempi pohdinta ja tarkastelu.
Ihmisen elämänkaari, seksuaalisuus, päihteet, ympäristön uhat ihmiselle ja
nykyihmisen toimintakyky.
TE 3 (VS) Terveys ja tutkimus 3. vsk
Kurssilla perehdytään terveyteen vaiku aviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin,
terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen
lii yviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja
itsehoitona toteute aviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan
ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoi eita syventäen
terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön
asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat
toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
Kurssilla valmistaudutaan terveys edon ylioppilaskokeeseen.
42
TE 4 (KS) Teoriasta käytäntöön & ensiapu 2. vsk
Kurssilla käydään läpi myös Suomen punaisen ris n EA 1 vastaava
ensiapukoulutus (20 tun a ) Kurssin toisena osana on opiskelijoiden valitsemien
aihekokonaisuuksien läpikäyminen joko tutkimuksellisin tai toiminnallisin
menetelmin. Tavoi eena on teorian ja käytännön yhdistäminen.
TE5 (KS) Stressinhallinta, rentoutus ja yo-kirjoituksiin valmistautuminen 3. vsk
Kurssin tavoi eena on stressin hallintataidon sekä rentoutumistaidon edistäminen.
Kurssilla käydään läpi myös lukusuunnitelma- ja opiskelutekniikoita sekä
valmistaudutaan yo-kirjoitusten aiheu aman stressin hallintaan.
ILMAISUTAITO
Suoritusjärjestys:
IT1 suoritetaan ensimmäisenä, muut kurssit suositellaan suorite avaksi
numerojärjestyksessä. IT 2 ja IT 3 suoritetaan kahdessa peräkkäisessä jaksossa,
tavoi eena on näytelmän valmistaminen eli IT 2:n valinneet valitsevat myös IT3:n ja
suori avat kahden kurssin pake n.
IT 1 (KS) Ilmaisutaidon perusteet 1.-3. vsk
Kurssi koostuu erilaisista ilmaisu-, keski ymis-, eläytymis-, ais - ja
improvisaa oharjoituksista, tea erikäynneistä ja näytelmäanalysoinneista. Kurssin
aikana jokainen oppilas myös lukee ainakin yhden täyspitkän näytelmän ja pitää
siitä esitelmän.
Ei numeroarvioin a.
IT 2 (KS) Ilmaisutaidon syventävä kurssi 1.-2. vsk
Erilaisia ar kulaa o-, improvisaa o-, ilmaisu- yms. harjoituksia, tea erikäyntejä,
miimiharjoituksia, drama soin harjoituksia.
Ei numeroarvioin a.
IT 3 (KS) Näytelmän valmistaminen 2.-3. vsk
Tutustumiskäyntejä eri tea ereiden tekniikkapuolelle, valaistukseen, lavastukseen
yms. Mahdollises näytelmän valmistaminen ja esi äminen yleisölle.
Ei numeroarvioin a.
KUOROTOIMINTA
MUK 1-5 (KS) Kuorotoiminta
Kuoro harjoi elee sulavaa yhteislaulantaa sekä oikeaa äänenmuodostusta.
Ohjelmisto vaihtelee Kulloistenkin esiintymis laisuuksien mukaan. Paikallisen
kuorotoiminnan lisäksi pyrimme tekemään esiintymismatkoja. Harjoi elemme
kaksi tun a viikossa, mikä vastaa kahta kurssia lukuvuodessa.
43
YHTYEMUSIIKKI
MUS 1-5 (KS) Yhtyemusiikki
Yhtyemusiikkikursseja voi suori aa kahdella tavalla:
Soi ajapankki
Soi ajapankkiin ilmoi autuneista muodostetaan kokoonpanoja eri laisuuksia
varten. Toiminta on näin projek luontoista ja musiikin tyylit vaihtelevat
projektei ain. Kurssisuorituksen saa kun 38 tun a pankkityöskentelyä tulee
täyteen. Soi ajapankkiin ilmoi audutaan musiikinope ajalle lukuvuoden alussa.
Yhtyetoimintaa
Tavoi eellisesta, tuloksellisesta ja koulussa näkyvästä bändityöstä on mahdollisuus
saada yksi musiikin kurssi / lukuvuosi. Kurssi muodostuu pääasiassa bändien
omatoimisesta harjoi elusta. Bändien kokoamisessakin on hyvä olla omatoiminen.
Ei numeroarvioin a.
MUSIIKKIOPISTO-OPINTOJEN
HYVÄKSILUKEMINEN
Seuraavia lukioaikana suorite uja musiikkiopiston tutkintoja voi sisälly ää lukion
oppimäärään yhteensä 11 kurssia:
Tason 3 kurssisuoritus (ent. 3/3 pääaineessa
2 krs
D-kurssisuoritus (ent. I) pääaineessa
(+3) 5 krs
C-kurssisuoritus (II) pääaineessa
(+3) 8 krs
Taso 1 sivuaineessa
1 krs
Taso 2 sivuaineessa
(+1) 2krs
Taso 3 sivuaineessa
(+1) 3 krs
Musiikin perusteet, pää ötutkinto
1 krs
Musiikki eto, perustaso
1 krs
Teoria, opistotaso
2 krs
Säveltapailu, opistotaso
2 krs
Harmoniaoppi
2 krs
Musiikki eto, opistotaso
2 krs
Orkesteri, kamarimusiikki ym.
1 krs / vuosi
Lisksi oppilaskotaises erikseen sovi avat ylemmät kurssit.
44
URHEILUVALMENNUS
Koulussamme opiskelevilla kilpaurheilijoilla on mahdollisuus hakea
urheiluvalmennukseen. Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella ja pää yy
yhteisvalinnan viimeisenä päivänä. Hakulomakkeita saa lukion kansliasta ja
ne sivuilta.
Urheiluvalmennusta on 3 X 75 minuu a viikossa koko lukuvuoden ajan.
Urheiluvalmennuksessa on mahdollisuus suori aa vuosi ain viisi kurssia
(kolmantena vuonna kaksi kurssia), yhteensä 12 kurssia. Urheiluvalmennus koostuu
oman lajin harjoituksista, fyysisistä oheisharjoi eluista ja valmennusopista.
Lisä etoja urheiluvalmennuksesta saa lukion liikunnanope ajilta.
PROJEKTIKURSSI
Nouse siivillesi - NY Vuosi yri äjänä
Kurssilla perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys).
Opiskelijat käyvät lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lope amiseen. Kurssi on tekemällä oppimista parhaimmillaan ja sen
tavoi eena on työelämätaitojen ja yri äjämäisen asenteen ja toimintatavan oppiminen jo opiskeluaikana. Kussakin NY-yrityksessä voi olla 2-5 yri äjää. Kurssin alussa
ideoidaan toteute avat yritykset sekä laaditaan yritykselle liiketoimintasuunnitelma.
Alkupanos on n. 30 euroa/opiskelija, jolla yrityksen toiminta käynnistetään. Yrityksen
mahdollinen voi o lukuvuoden lopussa jää vero omana NY-yri äjien jae avaksi.
Kurssi kestää koko vuoden ja on laajuudeltaan 1-2 kurssia riippuen NY-yri äjien akivisuudesta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja toiminnasta tehdään vuoden
lopuksi arvioin rapor .
YLEISTÄ PROJEKTIKURSSEISTA
Riihimäen lukiossa järjestetään lukuvuosi ain erilaisia projek kursseja, kuten esim.
kul uurikurssi, täh eteen kurssi, vesistökurssi tai vieraiden kielten opintomatkoja.
Näistä kursseista saat tarkempaa etoa, kun koulu alkaa syksyllä
Monet projek kurssit edellytävät opiskelijoiden omaa taloudellista panostusta.
45
RIIHIMÄEN LUKION TUNTIJAKO
46
Oppiaine
Pakollisetkurssit
Valtakunnalliset
Koulukohtaiset
syventävätkurssit soveltavatkurssit
Äidinkieli
6
3
3
Suomitoisenakielenä
5
B1Ͳkieli(ruotsi)
5
2
2
AͲkieli(englanti)
6
2
4
AͲkieli(saksa)
6
2
1
B2Ͳkieli
8
1
B3Ͳkieli
8
2
Matematiikka,pitkäoppimäärä
10
3
3
Matematiikka,lyhytoppimäärä
6
2
1
Fysiikka
1
7
4
Kemia
1
4
4
Biologia
2
3
3
Maantiede
2
2
3
Uskonto,ev.lut.
3
2
2
Uskonto,ort.
3
Elämänkatsomustieto
3
2
Filosofia
1
3
2
Psykologia
1
4
4
Historia
4
2
2
Yhteiskuntaoppi
2
2
1
Liikunta
2
3
8
Musiikki
1Ͳ2
3
4
Kuvataide
1Ͳ2
3
6
OpintoͲohjaus
1
1
2
Tietotekniikka
5
Terveystieto
1
2
2
Ilmaisutaito
3
Kuorotoiminta
5
Soitinopetusjayhtyemusiikki
5
Urheiluvalmennus
12
Ensimmäisellevuosikurssillesuunnatutkurssitontummennettu.Rastitavalintasi.
Pakolliset
Syventävät
Soveltavat
Valtakunnalliset
Valtakunnalliset
Koulukohtaiset
Äidinkielijakirjallisuus(ÄI)
1
2
3
4
5
6
SuomitoisenakielenäS2
1
2
3
4
5
6
B1Ͳruotsi(RUB)
1
2
3
4
5
AͲenglanti(ENA)
1
2
3
4
5
AͲsaksa(SAA)
1
2
3
4
5
7
8
6
7
8
6
7
8
9 10 11 12
6
7
8
9
B2Ͳsaksa(SAB2)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
B2Ͳranska(RAB2)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
B3Ͳsaksa(SAB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10
B3Ͳranska(RAB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10
B3Ͳespanja(EAB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
B3Ͳvenäjä(VEB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Pitkämatematiikka(MAA)
1
2
3
4
5
6
Lyhytmatematiikka(MAB)
1
2
3
4
5
6
Fysiikka(FY)
1
Kemia(KE)
1
Biologia(BI)
1
2
Maantiede(GE)
1
2
Uskonto(UE)
1
2
Elämänkatsomustieto(ET)
1
2
Filosofia(FI)
1
Psykologia(PS)
1
Historia(HI)
1
2
Yhteiskuntaoppi(YH)
1
Liikunta(LT/LP)
7
8
9
10 11 12
9 10 11 12 13
9
14 15 16
7
8
9 10
2
3
4
5
2
3
4
5
3
4
5
3
3
3
6
7
8
9 10 11 12
6
8
9
6
7
8
4
5
6
7
4
5
7
4
5
2
3
4
2
3
4
6
7
8
9
5
6
7
8
2
3
4
5
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10 11 12 13
Musiikki(MU)
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10
Kuvataide(KU)
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10 11
OpintoͲohjaus(OP)
1
3
4
6
5
2
3
4
5
6
1
2
3
4
5
4
5
Ilmaisutaito(IT)
1
2
3
Kuorotoiminta(MUK)
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
Urheiluvalmennus(UV)
1
2
3
4
5
laji:__________________
7
8
9 10 11 12
Tietotekniikka(AT)
Terveystieto(TE)
1
2
3
(MUS)soitin:____________
Kurssityhteensä________
Pakolliset________
Syventävät_______
6
Soveltavat_______
47
Toisenvuosikurssinkurssivalinnat.Toisellevuosikurssillesuunntautkurssitontummennettu.
Pakolliset
Syventävät
Soveltavat
Valtakunnalliset
Valtakunnalliset
Koulukohtaiset
1
2
3
4
5
B1Ͳruotsi(RUB)
1
2
3
4
5
AͲenglanti(ENA)
1
2
3
4
5
AͲsaksa(SAA)
1
2
3
4
5
6
7
8
6
7
8
6
7
8
9 10 11 12
6
7
8
9
B2Ͳsaksa(SAB2)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
B2Ͳranska(RAB2)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
B3Ͳsaksa(SAB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10
B3Ͳranska(RAB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10
B3Ͳespanja(EAB3)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
1
2
3
4
5
6
7
8
B3Ͳvenäjä(VEB3)
1
2
3
4
5
6
1
2
3
4
5
6
Fysiikka(FY)
7
8
9
10 11 12
9 10 11 12 13
9
14 15 16
7
8
1
2
3
4
5
Kemia(KE)
1
2
3
4
5
Biologia(BI)
1
2
3
4
5
Maantiede(GE)
1
2
3
Uskonto(UE)
1
2
3
4
1
2
3
4
5
Filosofia(FI)
1
2
3
4
Psykologia(PS)
1
2
3
4
Historia(HI)
1
2
5
Yhteiskuntaoppi(YH)
1
2
3
Liikunta(LT/LP)
1
2
3
4
5
6
Musiikki(MU)
1
2
3
4
5
Kuvataide(KU)
1
2
3
4
5
OpintoͲohjaus(OP)
1
3
4
9
9 10
6
7
8
9 10 11 12
6
7
8
6
7
8
4
5
6
7
5
7
5
6
6
7
6
7
8
4
5
5
2
9
8
9
7
8
9 10 11 12 13
6
7
8
9 10
6
7
8
9 10 11
3
4
5
3
4
1
2
4
5
Ilmaisutaito(IT)
1
2
3
Kuorotoiminta(MUK)
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
laji:__________________
7
8
9 10 11 12
Tietotekniikka(AT)
Terveystieto(TE)
1
2
3
(MUS)soitin:____________
ProjektikurssiNYVuosiyrittäjänä
48
6
1
Pakolliset________
Syventävät_______
Soveltavat_______
Kolmannelle vuosikurssille suunnatut kurssit on tummennettu. Rastita valintasi.
Pakolliset
Syventävät
Soveltavat
Valtakunnalliset
Valtakunnalliset
Koulukohtaiset
1 2 3 4 5 6
7 8 9
10 11 12
B1Ͳruotsi(RUB)
1 2 3 4 5
6 7
8 9
AͲenglanti(ENA)
1 2 3 4 5 6
7 8
9 10 11 12
AͲsaksa(SAA)
1 2 3 4 5 6
7 8
9
B2Ͳsaksa(SAB2)
1 2 3 4 5 6 7 8 9
B2Ͳranska(RAB2)
1 2 3 4 5 6 7 8 9
B3Ͳsaksa(SAB3)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
B3Ͳranska(RAB3)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
B3Ͳespanja(EAB3)
1 2 3 4 5 6 7 8 9
B3Ͳvenäjä(VEB3)
1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
14 15 16
1 2 3 4 5 6
7 8
9 10
Fysiikka(FY)
1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12
Kemia(KE)
1
2 3 4 5
6 8 9
Biologia(BI)
1 2
3 4 5
6 7 8
Maantiede(GE)
1 2
3 4
5 6 7
Uskonto(UE)
1 2 3
4 5
7
1 2 3
4 5
Filosofia(FI)
1
2 3 4
6
Psykologia(PS)
1
2 3 4 5
6 7 8 9
Historia(HI)
1 2 3 4
5 6
7 8
Yhteiskuntaoppi(YH)
1 2
3 4
5
Liikunta(LT/LP)
1 2
3 4 5
6 7 8 9 10 11 12 13
Musiikki(MU)
1 2
3 4 5
6 7 8 9 10
Kuvataide(KU)
1 2
3 4 5
6 7 8 9 10 11
OpintoͲohjaus(OP)
1
2
3 4
Tietotekniikka(AT)
Terveystieto(TE)
1 2 3 4 5
1
2 3
4 5
Ilmaisutaito(IT)
1 2 3
Kuorotoiminta(MUK)
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
(MUS)soitin:____________
1 2 3 4 5 6
laji:__________________
7 8 9 10 11 12
Pakolliset________
Syventävät_______
Soveltavat_______
49
OMIA MUISTIINPANOJA
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
50
OMIA MUISTIINPANOJA
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
51
R I I H I M Ä E N L U K I ON Y H T E Y S T I E D O T
RIIHIMÄEN LUKIO
Koulukatu 5
11130 Riihimäki
lukio@riihimaki.fi
www.riihimaki.fi/lukio
Apulaisrehtori Kari Jukarainen
Opinto-ohjaaja Rii a Valkonen
Opinto-ohjaaja Hanna-Kaisa Hietajärvi
Erityisope aja Sanna Taipale
Koulusihteeri Ulla Pitkanen
Vah mestari Seppo Salli
Ope ajainhuone
Fax
52
019 758 4606
019 758 4608
019 758 4610
019 758 4607
019 758 4613
019 758 4609
019 758 4614
040 330 4606
040 330 4608
040 330 4635
040 381 0422
040 330 4607
040 330 4613

Kurssiselosteet 2014

Transcription

Similar documents

1. – 3. VSK. - Savonlinnan Taidelukio

1. – 3. VSK. - Savonlinnan Taidelukio

SynKKä - Boomi ry

Jäsentiedote 1_2014.pdf

vanha kaarti

OPPIKIRJAT 2015-2016

Ökyasuntoja ja oma piha – näin asuu kylteri / Opettele lukemaan / 在

Lopen lukion opinto-opas lukuvuodelle 2015-2016

NMA malliHOPS 2014-2015

VIMA suuntautumisvaihtoehto digitaalinen media