Kestävän kaivannaistoimintaohjelman toteutuksen raportointi

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –
toimintaohjelma
Toteutuksen tilanneraportti
Toukokuu 2015
Maija Uusisuo, Työ- ja elinkeinoministeriö
Riikka Aaltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Susanna Wähä, Ympäristöministeriö
Sisältö
1. TIIVISTELMÄ
3
2. JOHDANTO
4
1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma
3. TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUS 2013-2015 (TOUKOKUU)
4
5
1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet
5
1.3 Hallinnon prosessit
5
1.4 Viennin edistäminen
6
1.5 Koulutus
7
1.6 Tutkimusstrategia
7
1.7 Kansainvälinen yhteistyö
8
1.8 Muut toimenpiteet
8
1.9 Tiedotus ja viestintä
8
1.10 Ohjausryhmä
9
1.11 Tulevat toimet
9
4. VAIKUTUKSET JA ALAN KEHITYKSEN SEURANTA
11
5. LIITTEET
13
Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen
14
Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä
18
Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus
19
Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta
24
Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta
26
2
1. Tiivistelmä
Huhtikuussa 2013 julkistetun Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –toimintaohjelman toteutus käynnistettiin priorisoiden hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä
kansainvälisen yhteistyön toimenpiteitä.
Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla. Toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt (Kaivosteollisuus ry, Infra ry,
Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry). Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava
Kestävän kaivostoiminnan verkosto aloitti toimintansa 2014.
Hallinnon kehittämisen kokonaisuudessa on tarkasteltu lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta sekä kaivosten ympäristöturvallisuutta. Uudet oppaat ovat valmistuneet malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella sekä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin.
Vienninedistämistoimien suunnittelun pohjaksi valmistui Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen
tarjooman selvitys keväällä 2014. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen sijoittuvien investointien
edistämisen kasvuohjelma käynnistyi 2015 alussa.
Koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita eri toimijoiden toteuttamina on ollut useita. Osa hankkeista
jatkuu. Valmistuneen selvityksen Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä
niiden palvelutuotannossa havainnot on toimitettu edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöntyöryhmälle koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa 2015.
Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa pohjoismaisella ja EU-tasolla. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU –vaikuttamista on toteutettu TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalousja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa.
Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön, toimintaympäristön kehittämiseen sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja niitä seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa.
Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Useiden toimintaohjelmassa mainittujen indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää uusien menettelyjen kehittämistä. Mittareiden ja seurantatiedonkehittämiseen ovat panostukset olleet varsin rajalliset.
Toimenpideohjelman toteutuksen jatkotoimenpiteet liittyvät olla tiedonhallinnan ja -kulun kehittämiseen,
hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämistoimien toteutukseen, osaamisen kehittämiseen
mukaan lukien sekä koulutuksen kehittämisen toimet että tutkimusstrategian toimeenpano ja kansainväliseen
yhteistyöhön ja sen edistämiseen.
3
2. Johdanto
Kaivannaisteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on monisyinen. Useista suomalaisista kaivoksista
louhitaan teollisuusmineraaleja, jotka jalostetaan edelleen aina loppukäyttäjätuotteiksi asti. Kiviaines on kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys, ja materiaalilla on varsin tasainen kysyntä. Kiviainesteollisuuden toimijat
ovat kotimaisia, usein pieniä yrityksiä. Luonnonkiveä louhitaan useista kohteista ja viedään jalostettavaksi ulkomaille. Sen kotimaisen jalostusarvon nostamisessa on kasvupotentiaalia.
Kansantalouden ja viennin kannalta merkittävin toimiala on kuitenkin metallien jatkojalostus, joka tällä hetkellä toimii pääosin tuontiraaka-aineen varassa. Muun muassa resurssinationalismi, nousevat kuljetuskustannukset ja maailmanmarkkinoilla määräytyvä tuotetun metallin myyntihinta tuovat tälle teollisuudelle uusia haasteita. Tuotantoon kohdistuvat lisäkustannukset heikentävät kotimaisten metallisulattojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, ja pahimmillaan siirtävät tuotantoa maihin, joissa tuotantolaitokset ovat vanhanaikaisia ja
ympäristö- ja lupavalvonta ovat vähäisiä tai toimimattomia. Kotimaiset tuotantolaitokset ovat vähäpäästöisiä
sekä energia- ja materiaalitehokkaita, sillä kilpailukyvyn ylläpito edellyttää jatkuvaa kehitystä. Tämän teollisuuden jatkuvuuden varmistamisessa on kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamisella tärkeä rooli, metallirikasteiden tuotantoa kotimaisista lähteistä tulisi lisätä. Kaivosteollisuuden kasvulle on geologiset edellytykset, mutta kasvu vaatii merkittäviä investointeja ja edellyttää toiminnan ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma
Kestävän kaivannaisteollisuuden –toimintaohjelma julkistettiin 29.4.2013. Ohjelma syntyi pääministeri Jyrki
Kataisen, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren, työministeri Lauri Ihalaisen ja ympäristöministeri Ville Niinistön
johdolla käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen ja kymmenessä asiantuntijatyöryhmässä työstettyjen konkreettisten ehdotusten tuloksena. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla eri tahot edistävät Suomen kestävän
kaivannaistoiminnan edelläkävijyyttä. Ohjelmassa on teollisuuden omia toimenpiteitä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Toimintaympäristöä kehitetään hallintoon, koulutukseen ja infrastruktuurin liittyvillä toimenpiteillä. Lisäksi ohjelma sisältää kansainväliseen yhteistyöhön, viennin edistämiseen, tiedon hallintaan sekä tiedon ja kokemusten vaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty toteutettavaksi
vuoteen 2019 mennessä.
Toimintaohjelman toteutusta ohjaa kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä, jossa on teollisuuden, hallinnon ja eri sidosryhmien laaja edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Erkki Virtanen
(TEM) ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Hannele Pokka (YM). Toimenpiteitä toteutetaan ohjausryhmän
elokuussa 2013 hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden toteutusta työstetään ohjelman sihteeristön lisäksi erillisissä hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä vienninedistämisen työryhmissä.
Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaisesti ohjausryhmä raportoi säännöllisesti työnsä edistymisestä hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.
4
3. Toimenpideohjelman toteutus 2013-2015 (toukokuu)
Toimenpideohjelman toteutuksen alkuvaiheessa yritysten toimine lisäksi on painotuttu hallinnon kehittämisen, viennin edistämisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin.
1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet
Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla ja edistymisestä raportoidaan ohjausryhmässä. Toimenpiteiden toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin
alatoimialan teollisuusjärjestöt: Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry.
Kestävän kaivostoiminnan verkosto
Sitran moderoima Kestävän kaivostoiminnan verkosto (ohjelman toimenpiteet nr. 5-6) on aloittanut toimintansa. Eri organisaatioiden (ei viranomaistahoja) edustajista koostuva 15 henkilön ydinryhmä aloitti toimintansa keväällä 2014. Ydinryhmän lisäksi neljässä työryhmässä pohditaan konkreettisia asioita, kuten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyä, raportointia ja paikallisia toimintatapoja. Selvitettävänä on myös verkoston
oman toiminnan vakiinnuttaminen Sitran vetovastuun päättyessä vuoden 2015 puolivälissä. Kaikissa työryhmissä on mukana edustajia useista eri sidosryhmistä ja myös ydinryhmän ulkopuolelta. Lisätietoja verkostosta
löytyy osoitteesta http://www.sitra.fi/ekologia/vastuullinen-kaivostoiminta .
1.3 Hallinnon prosessit
Lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuus
Kaivoshankkeisiin liittyvien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta on tarkasteltu viiden esimerkkitapauksen avulla. Tarkasteltavina oli ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ympäristö- ja kaivoslupa sekä kaavoitusasiat. Erityisesti tarkasteltiin menettelyiden toimivuutta ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia eri viranomaisprosesseissa. Tarkasteltavina olleet tapaukset olivat eri laajuisia ja eri elinkaaren vaiheessa olevia hankkeita.
Alustavasti tapausten perusteella voidaan mm. todeta, että hanketoimijat noudattavat lainsäädäntöä, hakkeista tiedotetaan ja tilaisuuksia järjestetään sidosryhmille. Sidosryhmillä on vaikuttamismahdollisuuksia hankkeiden edetessä, mutta eri menettelyjen rooli on epäselvä. Kun prosesseja on useita epäselväksi jää, missä vaiheessa vaikutetaan mihinkin asiaan. Vuorovaikutus, neuvottelut ja osallisten näkemysten huomioiminen rakentaa luottamusta osapuolten välille.
Osalliset esittivät konkreettisia parannusehdotuksia yhteistyöhön, tiedottamiseen ja YVA:aan liittyen. Paikallisten toimijoiden tietoja ja näkemyksiä kannattaisi hyödyntää jo hankkeen alkuvaiheessa. Viranomaisprosessien
sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi ehdotettiin hanketoimijan ja eri viranomaisten yhteistä aloituskokousta,
jossa esillä olisivat tarvittavat luvat ja aikataulutus. Selkeä kieli ja asioiden havainnollistaminen parantaisi
suunnitelmia, raportteja ja tilaisuuksia. Potentiaalia olisi myös sähköisten palveluiden monipuolisemmalla käytöllä. YVA-raportin luettavuutta edistäisi yhteenveto ja tiivistelmä.
Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT) liittyvä workshop järjestettiin 10.3.2015. VATtarkistusprosessi käynnistyy kesällä 2015 ja on tarkoitus olla valmis 2017. VAT muutostarpeet kaivannaisteollsiuuden näkökulmasta kohdistuivat parantamaan ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuuutta, ohjaavaan rooliin
ja eri intressien yhteensovittamiseen ja päätöksentason ooikeellisuuteen.
Kaivosten ympäristöturvallisuus
Kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyvän viranomaistyöryhmän suositusten toimeenpano on käynnistynyt.
Työryhmän raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät seuraaviin kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskeviin asiakokonaisuuksiin: Viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen, kaivoksiin liittyvän
ympäristötiedon saatavuus ja tietopohjan vahvistaminen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantaminen, kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät vakuusjärjestelyt, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen jatkotoimet ja säteilyasetuksen 29 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn noudat-
5
taminen. Raportti kaivosten ympäristöturvallisuus (YMra 3/2014) on ladattavissa osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42781
Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella
Opas malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella valmistui keväällä 2015 ja on ladattavissa osoitteessa http://www.tem.fi/files/39765/TEM_Opas_MEKO_02052014.pdf .
YVA-opas
Opas ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa (YVA-opas) päivitys valmistui keväällä 2015.
Opas on ladattavissa osoitteesta
http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/ymparistovaikutusten_arviointimenettely_kaivoshankkeissa.98033.
xhtml .
Lainsäädännön kehittämistoimia
Käynnissä olevia ympäristölainsäädännön kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia myös kaivannaisalaan ovat:
● Ympäristönsuojelulain 2.vaiheen uudistuksia HE annettu 20.11.2014
o Ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä luovutaan
o Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistyvät
 1 hakemus, 1 muutoksenhaku
● YM:n 11.11.2014 asettama Asiantuntijaryhmä selvittää ympäristöhallinnon lupaprosesseja
o Laaditaan ehdotus, miten ympäristöhallinnon lupajärjestelmiä voidaan kehittää huomioiden ympäristönsuojelun korkea taso, valmis 2/2015 loppuun mennessä.
● Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §:n muutos koskien riittäviä selvityksiä kaavoituksessa
o Selvitykset ehdotetaan kohdennettavaksi kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin. ”Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun.”
● 3.3. 2015 on eduskunta hyväksynyt hallituksen esityksen eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta, HE 230/2014. Laki odottaa presidentin vahvistusta ja voimaantuloa. Lakiesityksessä on muutoksia monien muiden lakien mukana myös kaivoslakiin 621/2011. Hallintooikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla pääsääntöisesti vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Valituslupasääntelyn piiriin kuuluisivat esimerkiksi kaivosviranomaisen
toimivaltaan kuuluvat luvan myöntämistä, muuttamista, siirtämistä tai voimassaolon jatkamista koskevat asiat.
1.4 Viennin edistäminen
Teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys
Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui keväällä 2014. Selvitys kattaa noin
300 yritystä eri toimialoilta ja arvoketjun eri vaiheista. Suomalaiset teknologia – ja palvelutoimittajat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä. Kansainvälistymisen tueksi esitetään mm. keihäänkärkialueiden tunnistamista, kaupallistamisvaiheen tukemista, riittäviä panostuksia rahoitukseen ja kansainvälisten osaamisverkostojen kehittämiseen. Selvitystä hyödynnetään kaivannaisalan teknologian vienninedistämisohjelmassa. Selvitys Kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys (TEM Raportteja 22/2014) on ladattavissa osoitteessa
http://www.tem.fi/files/40459/Kaivos-_ja_kaivannaisalan_teknologia-_ja_palvelutarjoomaselvitys.pdf .
Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen -kasvuohjelma
TEM hyväksyi kaivosklusterin viennin ja investointien edistämissuunnitelman TeamFinland kasvuohjelmaan.
Vuoden 2014 aikana työstetyn ohjelman kesto on suunniteltu kolmevuotiseksi ja sitä koordinoi Finpro. Ohjelma sisältää toimia kaivannaisalan teknologiaa ja palveluja toimittavien PK-yritysten viennin edistämiseksi ja
investointien hankkimiseksi aikaisen vaiheen kaivoshankkeisiin ja kaivosalan teknologiayhtiöille. Vuoden 2014
lopulla tehty TEM:n rahoituspäätös kattaa vuoden 2015 toimenpiteet. Lisätietoja
http://www.exportfinland.fi/kaivosteollisuuden-kasvuohjelma .
6
Kaivosteollisuus vienninedistämismatkoilla
Kaivosteollisuus on ollut painopiste ympäristöministeri Niinistön Brasilian vierailulla maalis-huhtikuussa 2014,
elinkeinoministeri Vapaavuoren Chilen ja Perun vierailulla syyskuussa 2014 sekä tasavallan presidentti Niinistön ja elinkeinoministeri Vapaavuoren Kanadan vierailulla lokakuussa 2014.
1.5 Koulutus
Työvoiman ja koulutuksen tarve
Työvoiman ja koulutuksen tarvekartoitus toteutettiin kattaen kyselyt kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuudelle, teknologia- ja palvelun tarjoajille, konsulteille, tutkimusorganisaatiolle sekä hallinnonviranomais- ja
aluekehittäjäorganisaatioille. Kyselyn toteutuksesta vastasi Kajaanin AMK. Tuloksia esiteltiin 25.11.2014 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari . Raportti Työvoiman ja
osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42673/TEMjul_7_2015_web_21042015.pdf .
Lapin AMK:ssa on menossa selvitys AMK-taustaisten insinöörien tarpeeseen ja koulutuksellisiin haasteisiin
liittyen. Alustavia tuloksia esiteltiin 25.11.2014 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä
http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari .
Kaivosalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillista koulutusta. Selvitys painottui koulutuksen nykytilaan,
tason kehittämiseen ja koordinointiin laadun (ei määrien) näkökulmasta lähestyen. Tutkimus on kaksivaiheinen
sisältäen kaivosteollisuutta harjoittavien yritysten tahtotilan selvittämisen ja koulutusta tarjoavien oppilaitosten suunnitelmien kartoittamisen. Hanketta esiteltiin 25.11.2014 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys
netissä http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari. Selvityksen tulosten pohjalta koulutuksen tarjoajat ja yritykset
ovat yhteistyössä aloittamassa haketta koulutuksen kehittämiseksi.
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on 17.9.2014 asettanut työryhmän koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia
ja valmistelua varten. 29.5.2015 mennessä työryhmä tekee ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020. Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta.
1.6 Tutkimusstrategia
Kaivannaisalan tutkimusstrategian laatiminen käynnistyi keväällä 2014. Strategiaa laatimaan kutsuttiin työryhmä, jossa on yritysten, yliopistojen ja tutkimislaitosten edustajat. Tutkimusstrategiaa esiteltiin seminaarissa
25.11.2014. Strategialuonnos oli kommentoitavana ajalla 12.12.2014-15.1.2015 ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä 10.3.2015. Strategian julkistamistilaisuus 21.4.2015 oli seurattavissa myös suorana lähetyksenä Internetissä. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia on ladattavissa osoitteesta
https://www.tem.fi/files/42717/TEMjul_27_2015_web_21042015.pdf.
Kaivannaisalan tutkimusstrategian päätavoitteet ovat
1) turvata kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus ja huippuosaaminen
2) edesauttaa tutkimuksen ja kehittämisen avulla arvonlisän ja kestävän liiketoiminnan kasvua
3) tuottaa läpimurtoinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja.
Tutkimuksen tulee osaltaan mahdollistaa systeemisten innovaatioiden kehittymistä sekä kaivannaisalan arvoketjussa että laajemmin materiaalien hyödyntämisessä. Tutkimusteemoilla kohdennetaan resurssit aloille,
jotka toteuttavat strategian päämääriä. Pääteemoja ovat:
7
1)
2)
3)
4)
5)
6)
Suomen resurssipohjan turvaaminen ja laajentaminen
mineraaliainesten materiaaliominaisuudet osana kiertotaloutta
jätteestä varallisuudeksi
energia- ja resurssitehokkuus
digitalisaatio kaivannaisalan arvoketjussa
ennakointi ja hyväksyttävyys.
Strategiassa esitetään myös konkreettiset toimenpiteet kansallisen yhteistyön kehittämiseen, tutkimuskeskittymien ja tutkimusinfran vahvistamiseen sekä tutkimuksen rahoitukseen.
1.7 Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa, esimerkiksi pohjoismaisen NorMin –
projektin ja Chile –Suomi yhteistyösopimuksen puitteissa. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU -vaikuttamista
toteutetaan TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalous- ja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa.
Kestävä mineraaliteollisuus (sustainable mineral industry) on yksi prioriteetti Barents Euro Arctic Councilin
taloustyöryhmän toiminnassa Suomen puheenjohtajuuskaudella 2013-2015.
Extractive Industries Transparency Initiative (EITI) -standardin käyttöönottoa Suomessa selvitettiin virkatyönä.
Selvityksestä on muistio. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua, sillä EU:n tilinpäätösdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU) kansallisen toimeenpanon jälkeen yritykset
laativat ja julkistavat EITI-raportointia vastaavat tiedot. Lisäksi EITI-raportointi lisäisi hallinnollista taakkaa sekä
yrityksissä että julkisessa hallinnossa, kun tavoitteena on resurssien järkevä kohdentamine sekä sääntelyn ja
byrokratian keventäminen. Suomella on kuitenkin rooli EITI:n tukemisessa.
The European Minerals Investment Platform -aloite on mukana Junckerin investointipaketissa, jolla pyritään
edistämään Euroopan taloutta. Tämä hanke tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden tarvitsemien raakaaineiden saannin varmistamista, ja edistäisi sekä primääristen että sekundääristen raaka-aineiden tuotantohankkeiden rahoitusta. Platformin muodosta ja toiminnasta on pidetty toukokuussa 2015 työpaja, jossa alustuksena esiteltiin muun muassa Teollisuussijoituksen kaivannaisalan rahoitustoimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin
myös raaka-ainehankkeita, Suomesta Läntän ja Suhangon kaivoshankkeet. Komission virkamiehet valmistelevat päivän keskusteluiden pohjalta platformista luonnoksen, joka tulee lähiaikoina kommentoitavaksi.
1.8 Muut toimenpiteet
Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön (varantojen kartoitus ja kierrätys), toimintaympäristön kehittämiseen (mm. energian saanti, logistiikka-asiat) sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa.
Cleantechin strategisen ohjelman suunnitelmaan kuuluvan kansainvälisen tapahtuman Global Cleantech Summit kokonaisuuden, 8.-10.9.2015, yhteyteen on valmisteltu päivän konferenssi otsikolla Cleantech Innovations
in Minerals Production. 10.9.2015 pidettävään konferenssiin sisältyy osio painottuen Arktisen ja Barentsin
alueen haasteisiin toteutettuna yhteistyössä Barents Euro-Arctic Counsil taloustyöryhmän kanssa.
1.9 Tiedotus ja viestintä
Ohjelman puitteissa järjestetyt seminaarit
8







23.1.2014, Finlandiatalo, Helsinki, Kestävän kaivannaisteollisuuden Round Table teollisuuden toimintaympäristön, hallinnollisten prosessien ja tukijärjestelmien toimivuutta kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittämisen, kasvun ja viennin edistämiseksi.
3.-4.3.2014, PDAC 2014, Toronto, Nordic mining days: Investment opportunities and technology solutions for sustainable mining, (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa)
12.5.2014, Paasitorni, Helsinki, Kaivannaisteollisuuden teknologia- ja palvelutarjooma –seminaari
25.11.2014, Säätytalo, Helsinki, Kaivosteollisuuden toimialakatsaus ja kestävän kaivannaisteollisuuden
toimintaohjelman toteutus – seminaari, Seminaarin esitykset netissä osoitteessa
http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari. (yhteistyössä TEM Toimialapalvelun kanssa)
19.1.2015, Hotelli Hullu Poro, Levi, Kestävä kaivannaisteollisuus Arktisella alueella Round Table –
keskustelutilaisuus
21.4.2015, Scandic Park, Helsinki, Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategian julkistus (suora web–
lähetys)
2.3.2015, PDAC 2015, Toronto, Nordic Mining Day: Ore potential, investment opportunities and technology solutions for sustainable mining in Fennoscandia, Nordic Mining Countries (yhteistyössä Green
Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa)
Lisäksi ohjelmaan ja kaivannisalaan liittyviä esityksiä lukuisissa muiden semiaareissa.
1.10 Ohjausryhmä
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmän 13.6.2013 vastaamaan Suomi
kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –toimintaohjelman toteutuksesta ja seurannasta toimikaudelle
15.6.2013-31.5.2015.
Ohjausryhmän tehtävät on kirjattu asettamiskirjeessä seuraavasti:
1) Ohjausryhmä koordinoi Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –toimintaohjelman toteutusta, kokoaa kaivannaisteollisuuden intressiryhmät yhteen, luo edellytykset luottamusta vahvistavalle vuoropuhelulle ja rakentaa yhteistä näkemystä keskeisissä linjakysymyksissä.
2) Lisäksi ohjausryhmä seuraa kaivannaisteollisuuden yleistä kehitystä kotimaassa ja globaaleilla markkinoilla, tekee uusia aloitteita kansallisista toimenpiteistä ja järjestää säännölliseesti avoimia keskustelutilaisuuksia alan tilasta.
Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa (15.8.2013, 19.11.2013, 11.3.2014, 11.12.2014 ja 10.3.2015). Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut asiantuntijoita käsiteltäviin teemoihin liittyen.
Toiminnasta on raportoitu talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle 25.8.2015.
Ohjausryhmän puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Koko ohjausryhmän kokokoonpano ja kokouksiin
osallistuneet asiantuntijat on esitetty liitteessä 1.
Toiminnan jatkosta keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa 10.3.2015, josta yhteenvetona todettiin, että
 kestävän kaivostoiminnan verkosto tarvitaan myös jatkossa
 toimenpideohjelman seuranta jatkuu virkatyönä
 sihteeristön mandaatti jatkuu.
1.11 Tulevat toimet
Toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus on suunniteltu saatettavaksi loppuun vuoteen 2019 mennessä.
9
Työ jatkuu tiedonhallinta ja tiedonkulkuun, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämiseen,
osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen liittyen.
Tiedonhallinnan kehittäminen sisältää kehittämistoimia yritysten raportoinnin ja toimialatiedon seurantaan
liittyen sekä toimialatiedon levittämisen ja viestinnän kehittämisen. Tiedon kulun parantamista tarvitaan eri
toimijoiden kesken mm. tehostamaan resurssien parempaa hyödyntämistä. tiedon kulun varmistaminen eri
kehityshankkeiden kesken ja kehityshankkeiden ja sidosryhmien kesken esimerkiksi EIT KIC Raw Materials hanke ja alueelliset EAKR-rahoitetut hankkeet.
Hallinnon sujuvoittamiseksi on tunnistettu kehittämisalueita eri selvityksissä. Muutosten toteutus vaatii toimintatapojen kehittämistä ja myös muutoksia lainsäädännössä. Hallinnon sujuvoittamiseen tähtääviä toimia
toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla koskien useita toimialoja, jossa työssä mineraalialan tarpeet on myös
huomioitava.
Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvieninvestointien edistämiksi Finprossa käynnistyi
kasvu ohjelma 2015 alussa. Ohjelman yrityksille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi viennin edistämisen
vauhdittamiseksi yhteistyötä tulisi tiivistää ja toimintamalleja kehittää muiden toimijoiden, kuten Tekes, GTK
alueelliset kehitysyhtiöt, kanssa yhdessä.
Osaamisen ja koulutuksen tarpeita ja laatua on selvitetty ohjelman alkuvaiheessa. Seuraava vaihe on tehtyjen
selvitysten tulosten vieminen koulutustarvesuunnitelmiin ja koulutussisältöihin. Kaivannaisalan tutkimusstrategian toimenpiteiden toteuttamien käytännössä on tärkeää osaamisen kehittämiselle ja alan kilpailukyvylle.
Kansanvälisen yhteistyö ja sen kehittäminen on edelleen tärkeää kaikilla tasoilla. Pohjoismainen yhteistyö on
edennyt konkreettisissa hankkeissa mm. PDAC tapahtumiin liittyen. Kiinnostus pohjoismaiden resurssien yhdistämiseksi investointien hankkimiseen ja teknologiaviennin edistämiseksi on lisääntynyt ja uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle on olemassa.
Aktiivinen osallistuminen EU:n raaka-aineisiin liittyviin aloitteisiin, maiden välisten kahdenkeskisten yhteistyösopimusten (Chile-Suomi MoU) toteuttamiseen sekä Arktisen ja Barentsin alueiden yhteistyöhön jatkuu.
10
4. Vaikutukset ja alan kehityksen seuranta
Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Alan yleisen kehityksen seurantaan toimintaohjelmassa on esitetty 12 indikaattoria. Mittareita eri
indikaattoreille käsiteltiin ohjausryhmässä marraskuussa 2013. Useiden indikaattoreiden kohdalla mittareiden
ja seurantatiedon kerääminen edellyttää menettelyjen kehittämistä.
Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisessä kaivosalan kilpailukykyarvioinnissa mitataan sijoittumisella kanadalaisen Fraser Institute’n vuosittaisessa selvityksessä. Alan yleistä kehitystä mitataan liikevaihdon, henkilöstön ja
investointien kehityksellä eri alatoimialoittain. Liikevaihdon, henkilöstön ja investointien määrän kehitys esitetään Tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksen mukaisesti kaivannaisalan ja metallienjalostuksen toimialoille.
Vuosi
Suomen
sijoitus
2009/2010
2010/2011/
2011/2012
2012/2013
2013/2014
2014/2015
3
5
2
1
2
1
Miljoonaa €
Taulukko: Suomen sijoitus Fraser Institute´n arvioinnissa (The Policy Potential Index). Lähde: Fraser Institute.
Miljadia €
Liikevaihdon kehitys
800
700
600
500
12
400
11
07 Metallimalmien
louhinta
0811 Koriste- ja
rakennuskiven ym.
louh.
0812 Soran, hiekan ja
saven otto
09 Kaivostoimintaa
palveleva toiminta
300
10
200
9
100
8
0
7
6
07 Metallimalmien louhinta
5
0811 Koriste- ja rakennuskiven ym.
louh.
4
0812 Soran, hiekan ja saven otto
3
09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta
2
237 Kiven leikkaam, muotoil ja
viimeist
1
24 Metallien jalostus
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuva 1: Liikevaihdon kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot.
11
Henkilöä
Henkilöstö
2 500
2 000
07 Metallimalmien
louhinta
0811 Koriste- ja
rakennuskiven ym. louh.
1 500
0812 Soran, hiekan ja
saven otto
Henkilöä
1 000
09 Kaivostoimintaa
palveleva toiminta
25 000
237 Kiven leikkaam,
muotoil ja viimeist
500
0
20 000
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
15 000
07 Metallimalmien louhinta
0811 Koriste- ja rakennuskiven ym.
louh.
10 000
0812 Soran, hiekan ja saven otto
09 Kaivostoimintaa palveleva
toiminta
5 000
237 Kiven leikkaam, muotoil ja
viimeist
24 Metallien jalostus
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuva 2: Henkilöstön kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot.
Miljoonaa €
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin ja rakennuksiin
70
60
Miljoonaa €
50
1 100
40
1 000
30
900
20
800
10
0811 Koriste- ja
rakennuskiven ym.
louh.
0812 Soran, hiekan
ja saven otto
09 Kaivostoimintaa
palveleva toiminta
237 Kiven leikkaam,
muotoil ja viimeist
0
700
600
500
07 Metallimalmien louhinta
400
0811 Koriste- ja rakennuskiven ym.
louh.
300
0812 Soran, hiekan ja saven otto
200
09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta
100
237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist
24 Metallien jalostus
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuva 3: Investoinnit. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot.
12
5. Liitteet
13
Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen
Status sarakkeen selitykset
o = toimepiteen konkreettisia toimia ei aloitettu
k = käynnissä, toimenpidettä toteutetaan
v = valmis, toimet toteutettu, ei aiheuta toimepitietä tai hoidetaan osana virastojen normaalia toimintaa
A Teollisuuden vapaaehtoiset toimet: Toimialojen kehityksen seuranta ohjausryhmän kokouksissa.
Toimenpide nro/nimi
Suunniteltu Status HUOM
toteutusaikataulu
1/Tehdään kaivosten vesienhallintasuunnitelmat ja kehitetään
vesiteknologiaa.
2013-2019
k
Yritykset toteuttavat hankkeet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjausryhmässä.
2/Lisätään jätteiden lajitteluun, rikastushiekkojen ja sivukivien
hyödyntämiseen liittyvää toimintaa ja tutkimusta.
2013-2015
o
Huomioidaan T&K-strategian (tp 16) painotuksissa.
3/Kehitetään kaivannaisteollisuuden energiatehokkuutta
suunnitelmallisesti.
2013-2015
k
Hanke käynnissä Motivan kanssa.
4/Kehitetään kaivosten ja louhosten turvallisuutta ja siihen liittyvää
osaamista.
2013-2019
k
Yritykset toteuttavat toimia jatkuvan parantamisen periaatteella.
5/Yrityksissä otetaan käyttöön yhteiskuntavastuuohjelma ja kehitetään
soveltuvia indikaattoreita, raportointia ja seurantaa.
2013-2015
k
Sitran koordinoimassa projektissa (2013-2015) on luotu kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Verkoston toiminta on käynnistynyt 2014. Sitra vetäytyy hankkeesta toiminnan siirtyessä kaivosteollisuus ry:n hallinnon alle kesällä 2015.
6/Tehdään aktiivista, monipuolista ja vuorovaikutteista yhteistyötä
erilaisten sidosryhmien kanssa.
2013-2019
k
Toteutus Vuoriklusterin puitteissa ja linkitetään tp 35
7/Etsitään aktiivisesti synergioita paikallisten toimijoiden kanssa.
2013-2019
k
Kaivannaisyhtiöt järjestävät mm. verkostoitumispäiviä mahdollisille alihankkijoille kaivosja louhospaikkakunnilla.
8/Kehitetään yritysten omaa tiedotusta nopeammaksi ja avoimemmaksi.
2013-2019
k
Kaivosteollisuus ry toteuttaa viestintäkoulutusta yhtiöille.
Suunniteltu
toteutusaikataulu
Status
9/Kuvataan luvitukseen ja valvontaan liittyvien viranomaisten nykyiset
roolit sekä prosessit selkeästi.
2013-2014
k
Kaivoksiin liittyvien lupa- ja viranomaisprosessien kuvausta työstetään virkamiestyönä.
11/Selvitetään suunniteltavana olevan kaivoshankkeen vaikutukset
arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten luonnonsuojelualueisiin ja
uhanalaisiin tai harvinaisiin luontotyyppeihin sekä alueen matkailu- ja
muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin.
2013-2014
k
Selvitys lupa- ja ohjausmenetelmien toimivuudesta ja kehittämistarpeista esimerkkitapausten avulla on toteutettu konsulttityönä. Jatkotoimenpiteitä selvitetään virkatyönä.
B Hallinnon kehittäminen
Toimenpide nro/nimi
HUOM
12/Kehitetään prosesseja ja menetelmiä sekä kartutetaan alue- ja
vaikutustietoa malmikriittisiltä ja yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon
kannalta keskeisiltä alueilta yhteensovittamisen tueksi.
2014-2019
o
Toimenpiteiden toteutus huomioiden tp 9 ja tp 11 selvityksissä saatavat tulokset.
Valmiiden aineistojen arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus yhteensovittamisen ja
vuorovaikutuksen metelmien suhteen (2014).
Vuorovaikutusmetelmien ja yhteensovittamisen työkalujen kehittäminen puutteiden
korjaamiseksi (2014).
Toteutetaan malmikriittisten sekä yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta
keskeisten alueiden laajamittainen ympäristön ja luonnon sekä elinkeinoelämän,
työllisyyden ja aluetalouden perustilan arviointi kansallisena hankkeena (2014-2019).
14/Tuotetaan oppaita sidosryhmille osallistumis- ja
vaikutusmahdollisuuksista ja toimijoille lainsäädännön soveltamisesta.
2014-2015
o
Valmiin aineiston arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus huomioiden tp 9, tp 11 ja tp 12
tulokset (2014).
Laaditaan opas kunnille (2015).
Tuotetaan kaivannaisteollisuuden Best Practice –lupahakemus (2014-2015)
Suunniteltu
toteutusaikataulu
Status
15/Luodaan kaivannaisalan koulutussuunnitelma ja pidetään sitä yllä
2013-2015
k
Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa (https://www.tem.fi/files/42673/TEMjul_7_2015_web_21042015.pdf) raportti on toimitettu OKM:n koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmälle huomioitavaksi 2020 tavoitteisiin.
Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja laatua.
Selvityksen jatkotoimena on käynnistymässä ammatillisen koulutuksen kehittämishanke.
Lapin AMK on selvittänyt AMK-koulutuksen haasteita.
16/Luodaan kaivannaisalan tutkimusstrategia, joka käsittää tutkimuksen
infrastruktuurin kehittämisen sekä keskeisimmät tutkimusalueet.
2013-2015
v
Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin 21.4.2015. Strategia on ladattavissa
osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/TEMjul_27_2015_web_21042015.pdf .
17/Tiivistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sovitaan työnjaosta
ja erikoistumisesta.
2013-2015
o
Seurataan teknisten yliopistojen yhteistyön ja erikoistumisen etenemistä.
Suunniteltu
toteutusaikataulu
Status
C Koulutus ja tutkimus
Toimenpide nro/nimi
D Virkamiestyöryhmä
Toimenpide nro/nimi
HUOM
HUOM
20/Kehitetään kaivannaisteollisuuden kuljetuksia ja niiden hallintaa
tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi yhteistyössä naapurivaltioiden
kanssa.
jatkuva
o
Jalkautetaan virastojen toimintaan.
21/Varmistetaan kaivannaisteollisuuden energian saatavuus
kilpailukykyisellä hinnalla.
jatkuva
o
Huomioidaan VN:n energiapolitiikan ratkaisuissa.
22/Kehitetään kaivostoiminnan edellyttämien uusien liikenneväylien
ennakointia, päätöksentekoa ja rahoitusmalleja.
jatkuva
o
Jalkautetaan virastojen toimintaan
31/Selvitetään miten ympäristövaikutuksia vähentävien ja lainsäädännön
vaatimukset ylittävien uusien menetelmien käyttöönottoa yrityksissä
voitaisiin tukea.
2014-2015
o
Selvitetään tukimahdollisuudet virkatyönä.
15
32/Turvataan rahoitusta yhteensovitustyölle ja löydettyjen ratkaisujen
toteuttamiseen.
2014-2015
o
Toteutetaan virkatyönä.
33/Kehitetään rahoitusinstrumentteja arvoketjujen kehittymisen
vaatimiin investointeihin
2014-
o
Toteutetaan virkatyönä.
E Kansainvälinen yhteistyö
Toimenpide nro/nimi
Suunniteltu
toteutusaikataulu
Status
23/Tiivistetään kaivannaisalan pohjoismaista yhteistyötä.
2013-2015
k
Pohjoismaisen NordMin- projektin toteutus 2013-2015 ohjausryhmässä ja kansallisena
koordinaattorina.
Nordic Mining Days toteutettiin Torontossa 3-4.3.2014 kaivosalan globaalisti kokoavassa
PDAC2014 -tapahtumassa.
Nordic Mining Day toteutettiin PDAC2015-tapahtumassa pohjoismaisena yhteistyönä
(Suomi, Ruotsi ja Norja).
EIP Raw Materials asioissa kannanottoja on valmisteltu pohjoismaisessa yhteistyössä.
FINMIN ja SWEMIN yhteistyö yritysten näkökulman tuomiseksi EU:ssa.
24/Osallistutaan aktiivisesti EU:n uusien kestävän kaivannaisalan
aloitteiden ja ohjelmien valmisteluun.
Jatkuvaa
k
TEM edustettuna DG Enterpricen työryhmässä, joka tuottaa raaka-aineisiin liittyvää materiaalia komission ja jäsenmaiden käyttöön.
25/Edistetään kestävän kaivannaisteollisuuden kehitystä vaikuttamalla ja
näkymällä kansainvälisissä foorumeissa.
Jatkuvaa
k
Selvitys Suomen liittymisestä EITI (Extractive Industries Transparency Initiative) –
standardin soveltajaksi toteutettu. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua.
26/Suomalaiset tutkijat ja teollisuuden edustajat verkottuvat aktiivisesti
venäläisten kumppanien kanssa ja edistävät kestävän
kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä Venäjällä.
Jatkuvaa
k
Kaivosasiat ovat agendalla Suomen BEAC puheenjohtajuuskaudella 2013-2015.
F Viennin edistäminen
Toimenpide nro/nimi
HUOM
Suunniteltu
toteutusaikataulu
Status
HUOM
27/Selvitetään yrityskentän tarjoama ja laaditaan kestävän
kaivannaisteollisuuden vienninedistämisen suunnitelma.
2013-2015
v
Kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys on toteutettu ja tulokset esitelty TEM-konsernin toimijoille 25.4.2014 ja seminaarissa 12.5.2014.
Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen – kasvuohjelma on käynnistynyt Finprossa 2015.
28/Tuetaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille
Jatkuvaa
k
Toteutetaan tp 27:n tarjoomaselvitys ja suunnitelma lähtökohtana.
29/Kehitetään vientiä tukevaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä.
Jatkuvaa
k
Torontossa PDAC2014 k-tapahtumassa 3-4.3.2014 Nordic Mining Days seminaari esitteli
Suomen ja Ruotsin kaivosteknologiatajontaa. Vuonna PDAC2015-tapahtumassa 2.3.2015
Nordic Mining Day –seminaari toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi,
Norja).
30/Tuetaan suomalaisten kaivannais- ja vesialan konsultti-, mittaus- ja
monitorointiyritysten kansainvälistymistä ja asiakaspohjan laajenemista.
2013-2015
k
Finnish Water Forum (FWF) on kartoittanut Suomen kaivosvesiosaajat 2013.
16
H Erillishankkeet
Toimenpide nro/nimi
Suunniteltu
toteutusaikataulu
Status
HUOM
10/Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja ohjelmien ja
valtakunnallisten inventointiaineistojen ohjausvaikutusta lisätään
maankäytön suunnittelussa.
2015
k
Valmistelevaa keskustelua käyty virkamiestasolla YM:ssä syksyllä 2013.
Workshop VAT-uudistustarpeisiin liittyen järjestettiin 10.3.2015. Varsinainen VATtarkistusprosessi on suunniteltu käynnistyvän kesällä 2015 ja päättyvän 2017.
13/Varmistetaan lupa- ja valvontaviranomaisten tekniset ja taloudelliset
resurssit
2014
o
Esitetty resurssien tarkastelua Pohjois-Suomi esimerkin avulla.
Selvitetään mahdollisuutta viranomaisten valvontatehtävien siirrosta valtuutetuille
auditoijille.
18/Tehdään pitkäjänteistä varantojen kartoitusta ja mallinnusta sekä
varmistetaan siihen riittävät resurssit.
Jatkuvaa
v
Toteutetaan GTK:n tulosohjauksen kautta.
19/Selvitetään ja poistetaan kierrätyksen esteet sekä luodaan välineitä,
ohjauskeinoja ja kannusteita sivukivien, rikastushiekkojen,
rakennusmassojen ja mineraalituotteiden kierrätykselle ja uusiokäytölle.
2014-2015
k
YM valmistelee taustapaperia.
Analysoidaan aikaisempien projektien tulokset.
Jätelain määrittelyt ja mahdolliseti tarvittavat muutokset.
Selvitetään kuljetustuen mahdollisuudet.
Valmistetaan ohjeistus kiviaineksen käytöstä (1 . Luokan aines).
v
Ei aktiivista valmistelua. Seurataan EuroMining 2013 -messujen yhteydessä ensimmäisen
kerran myönnetyn Vuoden ympäristöteko -palkinnon kehitystä.
34/Jaetaan kestävän kaivostoiminnan kehittämistoimien laatupalkinto.
35/Laaditaan kaivannaisteollisuuden tiedonhallintasuunnitelma, jolla
kehitetään tiedon keräämistä, jalostamista ja jakamista.
2014-2019
o
Alustavaa keskustelua käyty sihteeristössä. Liitynnät muihin hankkeisiin selvitettävä mm.
SADe-ohjelmaan ja kaivosten ja ympäristöturvallisuus (KyTu) –työryhmän raporttiin.
Asiaa käsitelty ohjausryhmässä 11.12.2014.
0/Ohjausryhmän toiminta
2013-2015
k
Ohjausryhmä on kokoontunut 15.8.2013, 19.11.2013, 11.3.2014, 11.12.2014 ja 10.3.2015.
Round Table tilaisuudet on pidetty 23.1.2014 Helsingissä ja 19.1.2015 Levillä.
17
Liite 2 Kestävän
kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä
Asetettu 13.6.2013
Toimikausi 15.6.2013-31.5.2015
Jäsenet
Virtanen Erkki, Työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja
Pokka Hannele, Ympäristöministeriö, varapuheenjohtaja
Pantsar-Kallio Mari, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013)
Annala,Kaisu, Työ- ja elinkeinoministeriö (1.12.2013 alkaen)
Ehrukainen Eija, Infra ry
Jauhiainen Pekka, Kiviteollisuusliitto ry
Jokelainen Timo, Lapin ELY-keskus
Järvinen Tapani
Karessuo Leena, Kuntaliitto (joulukuu 2014 saakka)
Huovinen Jarkko, Kuntaliitto (joulukuu 2014 alkaen)
Keskinen Kari, Tekes
Knuutila Kari, Outotec Oyj
Koivula Sami, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 saakka)
Kantola Erkki, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 alkaen)
Kylä-Harakka-Ruonala Tellervo, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
Lappi Timo, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Lehikoinen Anita, Opetus ja kulttuuriministeriö (4.3.2014 saakka)
Kosunen Tapio, Opetus ja kulttuuriministeriö (4.3.2014 alkaen)
Loukola-Ruskeeniemi Kirsti, Työ- ja elinkeinoministeriö
Nurmi Pekka, Geologian tutkimuslaitos (GTK)
Nykänen Mika, Metallinjalostajat ry (31.1.2015 saakka)
Ollila Anne, Paliskuntain yhdistys
Pursiainen,Harri, Liikenne- ja viestintäministeriö
Tukiainen Matti, SAK
Tuominen Tarmo, Kaivannaisteollisuus ry / Nordkalk (2013)
Ruokonen Eeva, Kaivosteollisuus ry / Talvivaara Oyj (2014)
Ekberg Markus, Kaivosteollisuus ry / Endomines Oy (2015)
Viialainen Matti, Pohjois-Savon maakuntaliitto / Etelä-Karjalan maakuntaliitto
Yrjö-Koskinen Eero, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL)
Sihteeristö
Aaltonen Riikka, Työ- ja elinkeinoministeriö
Uusisuo Maija, Työ- ja elinkeinoministeriö
Virkkunen Tapio, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013)
Wähä Susanna, Ympäristöministeriö
Eri ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet asiantuntijat
Airaksinen Tuomo, Finpro
Fraboulet-Jussila Sylvie, Sitra
Laitinen Raimo, GTK
Rantakoski Päivi, Tukes
Suomela Pekka, Kaivosteollisuus ry
Myller Mikko, Työ- ja elinkeinoministeriö, viestintä
Reijonen Suvi, ympäristöministeriö, viestintä
Huumo Katja, Ympäristöministeriö, viestintä
18
Liite 3 Kaivannaisteollisuuden
katsaus
toukokuuu 2015
TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo
KAIVOSTEOLLISUUDEN GLOBAALI YLEISKUVA
Yritysten tilanne on edelleen haastava epävarmassa talous- ja hintaympäristössä. Korkeidenkustannusten
kaivosten toiminta on riskialueella nykyisillä hinnoilla. Kaivostuotannon ei oleteta merkittävästi kasvavan
vuoteen 2020. Investointien vähäisyys on huolestuttavaa ja kunnossapidon laiminlyönnit aiheuttavat jo
häiriöitä ja katkoksia kaivostuotannossa.1
Markkinoiden tulevan suunnan näyttäjä on autoteollisuus, jonka kehitystä kannatta seurata. Autoteollisuudessa polttokenno on tulossa laajalla rintamalla eri valmistajilta. Infrastruktuurin rakentaminen erityisesti
Kinassa ja Intiassa jatkuu vahvana. Kiinassa ympäristöasiat nousevat entistä tärkeämmiksi ja ilman saastuminen on suurin ympäristöuhka. Kiina hidastaa kasvun vauhtia, koska ilman hengittäminen ei ole enää turvallista.1
Matalien metallien hintojen, kysynnän epävarmuus ja rahoituksen saannin vaikeutuminen näkyivät jo
vuonna 2013 kaivosteollisuudessa kaivosinvestointien vähentymisenä ja malminetsinnän romahtamisena.
Useita miljardiprojekteja keskeytettiin kohonneiden kustannusten ja alhaisten hintojen seurauksena, mutta
myös ympäristösyistä tai toiminnan riittämättömän sosiaalisen hyväksyttävyyden takia2.
2000-luvun alun kaivosbuumissa kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa kaivosteollisuus pyrki kasvamaan mahdollisimman nopeasti, lisäämään kapasiteettia ja tuotantoa. Painopisteen ollessa tuotannon kasvattamisessa, pääoman tuoton ja kustannusten seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Seurauksena oli rahoittajien luottamuksen menetys ja kaivostoiminnan rahoituksen vaikeutuminen.
Riskipääoman puute on kohdistunut erityisesti malminetsintää harjoittaviin junioriyhtiöihin. Vuonna 2013
malminetsinnän budjetit laskivat 30 % edellisestä vuodesta globaalisti ja lasku jatkui vuonna 2014. Junioriyhtiöiden vaikeudet ja sen myötä tyrehtyvä uusien esiintymien tutkimus nähdään jo riskinä suurten kaivostuotantoyhtiöiden tulevaisuuden tuotannolle ja kasvulle. Tuotantoyhtiöiden malmivarannot ehtyvät eikä
uusia esiintymiä tule tarjolle.
Vuonna 2013 kaivosteollisuudessa oli nähtävissä strategian muutos kasvun tavoittelusta sidotun pääoman
tuoton parantamiseen. Painopiste on siirtynyt marginaalien parantamiseen tuottavuutta parantamalla,
käyttökustannuksia optimoimalla ja pääomasijoitusten paremmalla kohdentamisella. Muutokset konkretisoituivat myös yhtiöiden ylimmän johdon vaihtumisina useissa globaalisti toimivissa yhtiöissä. Sidotun pääoman tuoton parantaminen näkyy yhtiöissä myös siten, että keskitytään parhaimpien projektien kehittämiseen ja pyritään realisoimaan muut projektit ja esiintymät. Yritysten keskittyessä kannattavimpiin hankkeisiinsa ja myydessä varantojaan, alaan uskovilla sijoittajilla on mahdollisuus hyötyä tilanteesta.
Ernst&Youngin(EY) arvion mukaan hintojen vaihtelut jatkuvat johtuen Euroopan talouden epävakaudesta,
Kiinan talouden kasvun hidastumisesta, USA:n finanssipolitiikan päätöksistä sekä tarjonnan ja kysynnän
epätasapainosta. Näiden lisäksi Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät taloudelliset pakotteet lisäävät epävarmuutta. EY:n selvityksen mukaan kaivos ja metallialan merkittävimmät liiketoimintariskit liittyvät rahoitukseen, pääoman tuottoon, marginaalien varmistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. 3
1
PDAC2015
Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 bUSD, ei myönnetty ympäristölupaa. Goldcorp (CA), El Morro kupari-kulta-kaivos Chilessä, 3,9 bUSD, kariutui alkuperäisväestön vastustukseen.
3
Busines risks facing mining and metals 2013-2014, Ernst&Young, 2013
2
19
Taulukko: Kaivosteollisuuden liiketoimintariskit 2013-2014 - top 10 (EY)
1
Pääoma – kohdentaminen ja saataTuotantoyhtiöiden haaste on pääomien optimaalinen
vuus
kohdentaminen pitkäaikaissijoittajien ja lyhyellä tähtäimellä voittoja tavoittelevien sijoittajien odotuksia tyydyttäen.
Junioriyhtiöillä rahoituksen varmistaminen on kriittinen
toiminnan jatkumiselle.
2
Marginaalinen varmistaminen ja
tuottavuuden parantaminen
Epävakaat hinnat ja korkeakustannustaso kutistaa marginaaleja. Tuottavuutta parannetaan optimoimalla investointi- ja käyttökustannuksia sekä tehostamalla toimintaa.
3
Resurssinationalismi
Resurssinationalismia ilmenee entistä laajemmassa muodossa: hyödyntämisoikeudet, valtioiden suorat omistukset, verot, vientiverot, EITIn käyttö sopimuksia uusittaessa.
4
”Social license to operate”
Uusia kestävän kehityksen haasteita syntyy nopeasti ja ne
voivat muuttua myös muiksi vaatimuksiksi.
5
Osaavan henkilöstön puute
Supistunut toiminta on helpottanut työvoiman saantia.
Pidemmällä aikavälillä työvoiman tarve kasvaa.
6
Epävakaat hinnat ja valuuttakurssit
Kysynnän ja tuotannon epätasapainon aiheuttamat hintojen vaihtelut ja niistä aiheutuvien riskien hallinta.
7
Investointiprojektien toteutus
Suurten investointiprojektien hallinta, budjettipito ja
aikataulussa pysyminen ovat haasteellisia.
8
Hyötyjen jakaminen
Yhä laajempi sidosryhmäjoukko esittää kasvavia vaatimuksia hyötyjen jakamisesta (osakkeenomistajat, työntekijät, tavarantoimittajat, verottaja).
9
Infrastruktuuri
Uusien esiintymien kaukainen sijoittuminen ilman infrastruktuuria on tilanne, missä kaivosyhtiöt eivätkä valtiot
pysty rahoittamaan tarvittavia infrainvestointeja.
10
Korvaavien tuotteiden uhka
Korvaavat tuotteet voivat muuttaa koko markkinan, kuten on nähty USA:n energiatuotannossa. Korvaavien tuotteiden uhka on relevantti etenkin silloin, kun raakaaineen nykyinen hinta on korkea tai sääntely vaikuttaa
tuotteen käyttöön.
Valittujen metallien hinta ja kulutusarvioita
Indonesian tammikuussa 2014 asettaman nikkelimalmin vientikiellon myötä tuotantoa postui markkinoilta
25 %. Alkuvuoden 2014 nousun jälkeen hinta on laskenut tasolle noin 1337 USD/tonni (LME huhtikuu 2014
ka). Nikkelimarkkinoille kysynnän ja tuotannon tasapaino riippuu kysynnän kehityksestä, erityisesti Kiinan
siirtyessä korkeamman jalostusasteen tuottajaksi ja siten nikkelin kuluttajiin, mutta myös nikkelin tuottajien
taloudellisista ja teknisistä kyvyistä laajennusten saattamisessa tuotantoon.4
4
International nickel study group ( www.insg.org), PDAC2015, LME
20
Sinkin hinta on alkuvuonna 2015 vaihdellut välillä 2000-2400 USD/tonni. Globaalilla tasolla sinkkimetallin
kysynnän arvioidaan ylittävän tarjonnan. vuoden 2014 metallisen sinkin kysynnän ennustetaan. Merkittäviä
greenfield projekteja on vähän ja projekteihin liittyy sekä poliittisia että teknisiä riskejä.5
Kuparin hinta alkuvuonna 2015 on vaihdellut välillä 5400-6400 UDS/tonni. Kuparin globaali kulutus laski
tammikuussa 2015 arviolta 3 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuotta aikaisemmin vastaavan aikana oli kasvua 11 %. Kuparin kysynnän kasvun jatkuminen liittyy erityisesti infrastruktuurin rakentamiseen Kiinassa ja Intiassa (sähköistäminen) ja kuparin antibakteeristen ominaisuuksien hyödyntämiseen
sairaaloissa. Kuparin kaivostuotanto kasvoi tammikuussa 2015 arviolta 6 % edellisen vuoden vastaavaan
aikaan. 6
Raudan kysynnän ennustetaan kasvavan, mutta hitaasti. Menossa on markkinaosuuksien uusjako. Neljä
suurinta tuottajaa on lisännyt tuotantoaan ja vientiä, muiden supistaessa tuotantoa. Tällä hetkellä 1/3 tuotannosta on tappiollista, mistä johtuen leikkaukset ovat välttämättömiä. Kaivoksia on siirretty tuotannosta
ylläpitoon ja odottamaan parempaa hintaa. Nykyinen investointien vähäisyys johtaa ennen pitkää kapasiteetin vajaukseen ja hinnan kääntymiseen nousuun. Resurssinationalismi tai konfliktit voivat aiheuttaa häiriöitä tarjontaan. 7
Korkeimmillaan kullan hinta oli 1895 USD/unssi vuonna 2011. Vuonna 2015 alkuvuonna kullan hinta on
vaihdellut välillä 1147-1296 USD/unssi.8
KATSAUS SUOMEN KAIVANNAISTEOLLISUUTEEN
Kaivos- ja metalliala ovat syklisiä ja talouden muutokset globaalilla tasolla vaikuttavat nopeasti myös toimintaan Suomessa. Kiviainesteollisuuteen vaikuttaa rakentaminen kotimassa ja erityisesti julkisen infran
rakentamisella on suuri merkitys. Luonnonkiviteollisuudessa vientimarkkina on merkittävä, sillä esimerkiksi
louhitusta graniitista 60 % toimitetaan vientiin.
Kaivosteollisuus
Taulukko: Kaivostoiminnan avainluvut 2013
2013
kaivokset
(kpl)
liikevaihto
(milj. €)
oma henkilöstö
(hlö)
kokonaislouhinta
(milj. tonnia)
pää metallit/mineraalit
metallimalmit
12
1 059
2 280
43,6
kulta, kromi, kupari, nikkeli, sinkki
teollisuusmineraalit
27
413
740
35,4
apatiitti, kalkkikivi,
talkki
muut (teollisuus- ja
korukivet)
7
400
0,3
vuolukivi
YHTEENSÄ
46
3400
79,4
~1 500
Kaivosinvestoinnit ja louhinta
Vuonna 2014 Suomessa kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat 190 milj. € (200 milj. €/2013), Investointien
huippu oli vuonna 2008 noin 700 milj. €. Tällä hetkellä ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista. Laajennusinvestoinnit ovat pieniä.
5
International Lead and Zink Study Group (www.ilzsg.org), LME, PDAC
International Copper Study Group (www.icsg.org), LME, PDAC2015
7
PDAC2015
8
LME
6
21
Vuonna 2014 kaivosten kokonaislouhinta oli 74,8 milj. t (79,4 milj. t/2013) ja malmin/hyötykiven louhinta
29,5 milj. t (36,5 milj. t/2013). Vuonna 2014 louhintaa tehtiin 40 kaivoksella kun vastaavasti aktiivisia kaivoksia vuonna 2013 oli 46.
Metallimalmien kokonaislouhinta oli 35,8, milj. t (43,6 milj. t/2013) vastaten 47,9 % kokonaislouhinnasta.
Kevitsan kaivoksen osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta oli 78,6 %. Yaran Siilinjärven kaivoksen kokonaislouhinta oli 30,5 milj. t (27,2 milj. t/2013), joka on 78,9 % teollisuusmineraalien kokonaislouhinnasta.
Liitteessä on esitetty lyhyesti huomioita eri kaivosten nykytilanteesta.
Malminetsintä ja merkittävät projektit
Investoinnit malminetsintään vuonna 2014 olivat 39,1 milj. € (52,6 milj. €/2013), joka on 26 % vähemmän
kuin vuonna 2013. Kun jo vuonna 2013 malminetsintä romahti edellisestä vuodesta 40 %, on viime vuoden
pudotus vuoden 2012 tasosta 55 %.
Aktiivisia yhtiöitä oli 41 (38/2013). Toiminta on keskittynyt 10 suurimmalle toimijalle, joiden osuus oli n. 90
% malminetsinnän investoinneista vuonna 2014. Malminetsinnän volyymin ja kairausmäärien odotetaan
edelleen laskevan.
Liitteessä on esitetty merkittävimpien kaivoshankkeiden tilanne. Hankkeiden etenemistä vaikeuttaa rahoituksen saannin vaikeus.
Metallien jalostus
Vuonna 2013 metallien jalostusyritysten (Huom! tässä luvut sisältävät terästuotteet, värimetallit, valut ja
metallimalmit) liikevaihto Suomessa oli 8,8 mrd. € ja se työllisti 15 800 henkilöä. Vuoden 2014 tammikesäkuussa liikevaihto oli 7 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2013. Tuotannon määrä sen sijaan
lisääntyi alkuvuonna 2014 edellisvuoden vastaavasta 6 %. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotanto lisääntyi, mutta metallimalmien tuotanto supistui. Työllistetyn henkilöstön määrä kesäkuun lopussa 2014
oli 15 200.9
Metallien jalostuksesta on valmistunut julkaisu Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet, Työ- ja elinkeinoministeriö (22/2015), joka on ladattavissa osoitteesta
https://www.tem.fi/files/42870/Metallien_jalostus_Suomessa_nykytila_ja_tulevaisuuden_haasteet.pdf
Kiviainesteollisuus
Maa- ja vesirakentamisen vähentyminen on vaikuttanut infra-alaan. Kunnat ovat supistaneet infrarakentamista heikossa taloustilanteessa merkittävästi. Talonrakentamisen heikko kehitys ja talonrakentamisen
pohjatöiden väheneminen näkyy alalla..10
Kiviainesten tuotanto maa-aineslain mukaisilta lupa-alueilta on ollut 2001 – 2013 välisenä aikana vuosittain
noin 80 -100 miljoonaa tonnia. Soran ja hiekan rajallisen saatavuuden vuoksi kalliokiviaineksen osuus kiviainestuotannossa on viime vuosina koko ajan lisääntynyt erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä.
Luonnonkiviteollisuus
Luonnonkiviteollisuuden kokonaisviennin arvo vuonna 2014 laski 14 %. Vastaavasti viennin lasku edellisenä
vuonna oli 8 %. Graniitin viennin arvo laski 20 % ja pääasiassa vuolukivituotteista koostuva lopputuotteiden
9
Tilanne ja näkymät 3/2014, Teknologiateollisuus
Kiviainesalan katsaus 11.12.2014, Eija Ehrukainen, INFRA ry
10
22
viennin arvo laski 3 %. Vuonna 2015 viennin odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla tai hieman kasvavan edullisen valuuttakurssin auttaessa.11
Kaivosteknologia
Metallien heikko hintakehitys, globaali alhainen investointiaktiivisuus, asiakassektorin keskittyminen kassavirran maksimoitiin heijastuvat myös kaivosteknologiaa toimittavien yritysten liikevaihtoon ja tuloksiin.
Monen teknologiatoimittajan liikevaihto laski vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden
vastaavaan aikaan verrattuna. Liikevaihdon supistukset näkyvät laitos- ja konetoimituksissa. Palveluliiketoiminnassa yhtiöt ovat raportoineet myös kasvua.
LUVITUS JA SÄÄNTELY
Kaivos- ja malminetsintäluppien käsittelyssä ei ole ruuhkaa. Luvituksen pullonkaula on siirtynyt ympäristö ja
vesitalouslupien käsittelyyn. Lisäksi lupiin liittyvät valitukset pidentävät kokonaisprosessia.
Asetuksen ”kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta”
(800/2010) toiminnan sijoittumista säätelevä 300 m raja uhkaa vanhojen toiminnassa olevien graniittilouhimoiden toiminnan jatkumista.
Talvivaaran vaikutus ympäristölupien käsittelyyn
Talvivaaran kaivos on sitonut Pohjois-Suomen AVI:ssa huomatavan määrän keskeisten asiantuntijoiden (4
kpl) resursseja vuodesta 2011. Lisäksi tapaus on ajoittain vaatinut kahden lupasihteerin työpanoksen kuulemis- ja tiedotusvaiheiden aikoina sekä tiedotusvälineiden ym. asiasta kiinnostuneiden palveluna (asiakirjojen kopiointia ja lähetystä). Tämä on vaikuttanut merkittävästi Pohjois-Suomen AVI:n y-vastuualueen
lupakäsittelyaikoihin muiden kaivoshankkeiden osalta.
Lupahakemuksen käsittelyn ja sisällön osalta merkittävää on ollut luottamuksen horjuminen koskien toiminnanharjoittajan/konsulttien toimittamia tietoja. Tästä johtuen tietojen tarkistamiseen ja oikeellisuuden
todentamiseen on panostettu entistä enemmän.
Ympäristöviranomaisen mukaan Talvivaaran tapauksella ei ole oleellista vaikutusta lupaehtoihin. Jokainen
hakemusasia ratkaistaan tapauskohtaisesti voimassaolevaa lainsäädäntöä noudattaen. Yksittäisen toiminnanharjoittajan ongelmat eivät kopioidu muihin hakemusasioihin. Laadunvalvonta ja riskien hallinta on
kuitenkin Talvivaarasta johtuen tuotu selkeämmin esiin lupamääräyksissä.
11
Toimenpideohjelman ohjausryhmä 10.3.2015, Pekka Jauhiainen, Kiviteollisuusliitto ry
23
Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta
Toukokuu 2015/TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo
Kittilän kultakaivos, Kittilä, Agnico-Eagle Finland Oy/Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA)
Vuonna 2013 käynnistynyt investointi tuotantokapasiteetin nostamiseksi valmistui syyskuussa 2014 reilun puolivuotta
alkuperäistä aikataulua aiemmin ja alle kustannusarvion. Agnico Eagle on käynnistänyt Kittilän kultakaivoksella YVAmenettelyn uudelle rikastushiekan varastointialueelle.
Kevitsan kaivos, Sodankylä, Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK), kupari, nikkeli, platinaryhmän
metallit, kulta
Kaivoksen tuotanto käynnistyi 2012. Kevitsa oli kokonaislouhintamäärällä mitattuna Suomen suurin metallimalmikaivos. Tuotannon laajennusinvestointi 5,5 Mt/v malmin louhinnasta 10 Mt/v sai ympäristölupapäätöksen PohjoisSuomen AVIsta heinäkuussa 2014.
Kemin kaivos, Keminmaa, Outokumpu Chrome Oy/Outokumpu Oyj (FI), kromikaivos
Investointi tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseksi saavutti käyttöönottovaiheen vuoden 2014 alussa. 13.1.2014
julkistettu malmivarantojen päivitys lisäsi varantoja 33 milj. tonnista 50,1 milj. tonniin. Kaivoksen ikä jatkuu vuosilla.
Nykyinen malmin louhinta on 2,4 milj. tonnia/v.
Pahtavaaran kultakaivos, Sodankylä, Lappland Goldminers Oy/Lappland Goldminers AB (publ) (SE)
13.5.2014 Lappland Goldminers Oy hakeutui konkurssiin. Yhtiö haki yrityssaneeraukseen kesällä 2013. Myös Pahtavaaran kaivoksen ruotsalainen emoyhtiö Lappland Goldminers AB ajautui konkurssiin huhtikuussa 2014.
Jokisivun (Huittinen) ja Oriveden kultakaivokset (rikastamo Vammalassa), Dragon Mining Oy/Dragon Mining Ltd. (AU)
Yhtiön pääosakas Eurogold Ltd. oli tyytymätön kullan hinnan laskun johdosta tehtyihin sopeutustoimiin yhtiössä, josta
seurasi helmikuun 2014 yhtiökokouksen jälkeen muutoksia yhtiön johdossa. Yhtiössä on panostettu toiminnan tehostaminen sisältäen uudelleen organisointia, kustannusten karsintaa, turvallisuuden parantamista. Yhtiön tulos vuodelta
2014 oli positiivinen vuoden 2013 tappiovuoden jälkeen.
Pampalon kaivos, Ilomantsi, Endomines Oy/Endomines AB (publ) (SE), kultakaivos
2.4.2014 päivitetyssä mineraalivarannon päivityksessä yhtiö tarkisti malmivarantoja. Pampalon malmivarat ovat osoittautuneet alhaisemmaksi ja malmin kultapitoisuus on alhaisempi kuin aikaisemmin on esitetty. 9.5.2014 yhtiö sai ympäristö- ja vesitalousluvan uudelle Rämepuron alueelle. Yhtiö aloitti louhinnan uudessa Rämepuron satelliittikaivoksessa Ilomantsissa vuonna 2014. Sen sijaan Hoskon esiintymän on todettu olevan taloudellisesti kannattamattoman.
Huhtikuun 2014 lopulla yhtiö sai päivitetyn ympäristöluvan, joka mahdollistaa tuotannon laajennuksen 450 000 tonniin vuodessa.
Laivan kaivos (Laivakangas), Raahe, Nordic Mines Oy/Nordic Mines AB (SE), kultakaivos
12.3.2014 Laivan kultakaivoksella käynnistettiin YT-neuvottelut väliaikaisen tuotannon keskeyttämisen suunnittelemiseksi. Heinäkuussa 2013 käynnistyneeseen saneerausmenettelyyn liittyen Yhtiö pääsi elokuussa 2014 alustavasti sopimukseen lainojen leikkauksista. Laivan kaivoksen uudelleen käynnistämiseen tarvittava rahoitus on 12 milj. euroa
yhtiön 26.5.2015 julkaiseman tiedotteen mukaan.
Pyhäsalmen kaivos, Pyhäjärvi, Pyhäsalmi Mine Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK), kupari, sinkki, rikki, hopea,
kulta
Vuoden 2013 liikevaihto oli 129 milj. M€, josta liikevoittoa kertyi 67 milj. €. 1962 perustetun Euroopan vanhimpiin ja
syvimpiin kuuluva kaivos on elinkaarensa loppuvaiheessa. Odotettavissa olevaa toiminta-aikaa on jäljellä arviolta kuusi
vuotta. Pyhäsalmen kaivos siirtyi First Quantum Mineralsin, joka on myös Kevitsan kaivoksen omistaja, omistukseen
vuonna 2013 tehdyssä Inmet Mining kaupassa.
Hituran kaivos, Nivala, Belvedere Mining Oy/Belvedere Resources Ltd. (CA), Nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium
Kesäkuusta 2013 alkaen kaivoksen tuotanto on ollut pysähdyksissä nikkelin alhaisen hinnan vuoksi. Yhtiö on kuitenkin
jatkanut Kopsan kultaesiintymän selvityksiä kannattavuusarviointiin ja ympäristölupaan liittyen. Yhtiöllä on myös muita kulta esiintymiä..
24
Talvivaaran kaivos, Sotkamo,Talvivaara Sotkamo Oy/Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj (FI), nikkeli , sinkki, (uraani)
6.11.2014 tuotantoyhtiö Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui konkurssiin. Konkurssipesä on ns. julkisselvitysmenettelyssä.
Sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors LLP solmi ehdollisen sopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ostamisesta tämän konkurssipesältä 12.3.2015.
Emoyhtiön Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj on yrityssaneerausmenettelyssä. Velkojien tuki selvittäjän ehdotuksille on
varmistunut ja Talvivaaran saneerausohjelmaehdotukseen liittyvä äänestysselvitys jätettiin käräjäoikeuteen
25.5.2015.
Kylylahden kaivos, Polvijärvi, Kylylahti Copper Oy/Boliden Group (SE), kupari, koboltti, nikkeli, sinkki
Kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 2012. Vuoden 2013 liikevaihto oli 55 milj. €, josta liikevoittoa kertyi 12 milj. €.
Malmion syvyysjatkeiden tutkimuksista on saatu lupaavia tuloksia. Yhtiö sai ympäristöluvan tuotannon laajennukselle
heinäkuussa 2014. Ruotsalainen Boliden osti Kylylahden kaivostoiminnot ja Outokummussa sijaitsevat malminetsintäprojektit ja –oikeudet syskyllä 2014 australialaiselta Altona Mining Ltd:ltä. Boliden on käynnistänyt malminetsintätoimet alueella.
Siilinjärven kaivos, Siilinjärvi, Yara Suomi Oy/Yara International ASA (NO), apatiitti, kalsiitti, biotiitti
Siilinjärven kaivos on Suomen suurin avolouhos. Vuoden 2014 kokonaislouhinta oli 30,5 milj. tonnia, josta malmia 10,9
milj. tonnia. Apatiitista saatava fosfaatti jatkojalostetaan lannoitteiksi.
Nordkalk Oy Ab/Rettig Group (FI), kalkkikivituotteet
Yhtiöllä on kaivoksia ja louhoksia viidessä maassa, joista noin kymmenen on aktiivista kalkkikivi ja dolomiittikaivosta
eri paikkakunnilla Suomessa. Tuotteita käytetään paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Nordkalk sulki toukokuussa 2014 kaksi kalkkiuunia Lappeenrannassa heikon markkinatilanteen vuoksi. Ruotsin maa- ja ympäristöylioikeus ilmoitti 9.9.2014, että se myöntää jatkokäsittelyluvan Nordkalkin Bunge Duckeriin Pohjois-Gotlantiin suunnittelemaa kalkkikivilouhosta koskevassa asiassa. Nordkalk AB sai 2.6.2014 luvan
ja ehdot Bungeen suunnitellulle kalkkikivilouhokselle. Lisäksi Nordkalkilla on aiemmalta ajalta lainvoimainen päätös
toiminnan luvallisuudesta. Kesäkuun päätöksestä valitettiin, ja nyt asia siis otetaan uudelleen käsittelyyn. Gotlannin
Bungen esiintymä on yhtiölle tärkeä raaka-aineen saannin varmistamiseksi.
Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike, Mondo Mineral B.V. (NL), talkki/nikkeli kaivoksia Polvijärvellä ja Sotkamossa
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi 8.10.2013 Paltamon kunnassa sijaitsevan Mieslahden kaivoksen ympäristölupahakemuksen, sillä saadun aineiston perusteella ei ollut mahdollista antaa sellaisia lupamääräyksiä, että varovaisuusperiaate huomioon ottaen voitaisiin varmasti välttää kiintoaine- ja metallipäästöjen heikentävät vaikutukset viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin ja samalla turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen vesienkäsittelyrakenteiden alueella.
Muita teollisuusmineraaleja louhivia yhtiöitä ovat Juuan Dolomiittikalkki Oy, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy,
Sibelco Nordic Oy Ab ja Paroc Oy Ab.
25
Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta
Toukokuu 2015/TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo
Sokli, Savukoski, Yara Suomi Oy, apatiitti
Yara on esittänyt, että kannattavuuden nostaminen yrityksen kannalta riittävälle tasolle edellyttää julkisen sektorin
tukea esim. kaivoksen tarvitsemalle liikenne- ja/tai muulle infrastruktuurille. Kaivosinvestoinnin suuruus, ml. liikenneinvestoinnit, on noin 1,2 miljardia euroa. Jos Soklin kaivos päätetään toteuttaa, kaivostoiminta alkaisi tämän vuosikymmenen loppupuolella, jolloin liikenneinvestoinnit ajoittuisivat pääosin vuosille 2016–2018. Kaivostoiminnan on
arvioitu kestävän vähintään 18 vuotta. Helmikuussa 2015 talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtion tuen
suuntaamista auto-juna-kuljetusvaihtoehdolle. Yhtiö päivittää kannattavuusarviointeja auto-junakuljetusvaihtoehdolle. Selvityksen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2015.
Sakatti, Sodankylä, AA Sakatti Mining Oy/Anglo American Plc. (UK), kupari, nikkeli
Malminetsintävaiheessa oleva projekti, joka sijoittuu osittain Viiankiaavan Natura 2000-suojelualueelle. Yhtiölle kesäkuussa 2013 myönnetystä malminetsintäluvasta ovat valittaneet Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus.
Rompas, Ylitornio/Rovaniemi, Mawson Resources Ltd. (CA), kulta
Malminetsintävaiheessa oleva projekti, joka sijaitsee suurelta osin Natura 2000-suojelualueella. Mawson teki ensimmäiset kairaukset alueella 2012. Tehdyissä tutkimuksissa on tavattu poikkeuksellisen korkeitakin kultapitoisuuksia.
Metsähallitus on tehnyt rikosilmoituksen syyttäen yhtiötä rauhoitettujen kasvien ja luontotyyppien tuhoamisesta.
Asiaan odotetaan ratkaisua käräjäoikeudesta syksyllä 2014. Rompas-hankkeeseen liittyy myös tulkintaerimielisyys
valtausoikeuden määräyksistä kaivos- ja ympäristöviranomaisten kesken.
Hannukainen, Kolari, Northland Mines Oy/Northland Resources S.A., rauta, kupari , kulta
Northland Resources S.A. tytäryhtiöineen hakeutui konkurssiin 8.12.2014. Tapojärvi Oy ja sekä Markku ja Pertti Tapojärvi ostivat Hannukaisen kaivoshankkeen konkurssipesältä (6.5.2015). Uusi perustettu yhtiö Hannukainen Mining Oy
jatkaa hankkeen valmistelua tavoitteena tuotannon käynnistys 3-5 vuoden kuluessa.
Suhanko, Ranua/Rovaniemi, Gold Fields Arctic Paltimum Oy/Gold Fields Ltd. palladium, platina, nikkeli, kupari
Gold Fields Arctic Paltimum Oy hakee uutta omistajaa hankkeelle. Emoyhtiö Gold Fields keskittyy tuotantoyhtiöihin ja
lähellä tuotantoa oleviin projekteihin. Edistääkseen prosessia yhtiö valmistelee suunnitellun louhosalueen kuivatustöiden käynnistystä. Hankkeesta pidettiin tiedonantotilaisuus sidosryhmille 14.1.2015. Laajennettuun hakkeeseen
liittyvä YVA-prosessi päättyi maaliskuussa 2014. Kaivosalueeseen liittyvä vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2014.
Mustavaara, Mustavaaaran Kaivos Oy, vanadiini-rauta-titaani
Projektikokonaisuus käsittää Mustavaaraan rakennettavan kaivoksen ja rikastamon ja Raahen satamaan rakennettavan sulaton. Sulatusprosessissa on tarkoitus hyödyntää viereisen terästehtaan sivumateriaalivirtoja. Selvitettävänä on
ollut myös biomassan hyödyntäminen tarvittavan sähkön tuotannossa. Kokonaisinvestointi olisi noin 450 milj. € ja se
työllistäisi tuotantovaiheessa 250-350 henkilöä. Yhtiö tekee kannattavuusselvitystä.
Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver Oy/Sotkamo Silver AB, hopea
Yhtiöllä on voimassa olevat kaivos- ja ympäristölupa. Yhtiö valmistelee rahoitusta hankkeelle.
Litium-projekti, Kaustinen, Keliber Oy/Nordic Mining ASA (NO)
Avolouhoksia koskeva YVA-ohjelma julkaistiin kelmikuussa 2014. Hankkeeseen on olennaisena osana kuulunut myös
litium-kemikaalien tuottamiseen liittyvien prosessien kehitys.
26