Esityslista PDF

NURMIJÄRVEN KUNTA
PÖYTÄKIRJA
Sivistyslautakunta
08.10.2015
9/2015
1
KÄSITELLYT ASIAT
§
Sivu
63
Uudenmaan kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä ja
asiakasliittymä
4
64
Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteiden
tarkentaminen
8
65
Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuosina 2016-2017, 2017-2018 ja
2018-2019
13
66
Länsikaaren koulun johtokunnan täydentäminen
16
67
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla
1.10.2002-31.3.2015
17
68
Peruskoulujen ja lukioiden työsuunnitelmat lukuvuodelle
2015-2016
19
69
Lausunto Vihtijärven osakuntaliitoksesta
20
70
Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset
23
71
Ilmoitusasiat
24
72
Kehitys- ja keskusteluasiat
25
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
PÖYTÄKIRJA
9/2015
Sivistyslautakunta
Aika
08.10.2015 klo 17:00 - 18:15
Paikka
Kunnanhallituksen kokoushuone
Osallistujat
Läsnä
Korhonen Virpi, KESK
Aittakallio Minna, KOK
Aronen Jari, PerusS
Jalava Markku, KOK
Oral Nezir, SDP
Palonen Eetu, PerusS
Pispala Leni, VIHR
Valli Mika, RKP
Viitala-Aaltio Ritva, KESK
Viljakainen Sanna, SDP
Kuosmanen Patrik
Sandelin Marja-Leena
Hirvonen Tiina
Hyvämäki Kirsi
puheenjohtaja
jäsen
jäsen
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
nuorisovaltuuston
edustaja
kunnanhallituksen
edustaja
esittelijä
pöytäkirjan pitäjä
Saapui klo 17.12
Poissa Suolaniemi Teemu, KESK jäsen
Muut
Laine Marja-Leena
Luostarinen Kati
Sorvali Anu
valmistelija
valmistelija
valmistelija
klo 17.00 - 17.30
klo 17.00 - 17.12
Muut saapuvilla olleet
Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Minna Aittakallio ja Mika Valli
Käsitellyt asiat
63 - 72
Allekirjoitukset
Virpi Korhonen
puheenjohtaja
Pöytäkirjan tarkastajat:
Kirsi Hyvämäki
pöytäkirjanpitäjä
2
NURMIJÄRVEN KUNTA
PÖYTÄKIRJA
Pöytäkirjan tarkastus
Minna Aittakallio
Pöytäkirja yleisesti nähtävillä
Todistaa
Kirsi Hyvämäki
Pöytäkirjan tarkastajat:
Mika Valli
16.10.2015 klo 9:00
9/2015
3
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 63
9/2015
4
08.10.2015
Uudenmaan kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasliittymä
SIVIS § 63
Uudenmaan yleiset kirjastot ovat lokakuusta 2014 lähtien
”Uudenmaan kirjastojen yhteistyö” -hankerahoituksen tuella
kartoittaneet yhteisiä kehittämisalueita, joista kaikille tärkein on
yhteisen tietojärjestelmän aikaan saaminen. Kirjastot (pois lukien
Helmet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan
kirjastot) päättivät 15.6.2015 yhteisen kirjastojärjestelmähankkeen
valmistelusta. Tavoitteena on avoimeen lähdekoodiin pohjautuvan
Koha-kirjastojärjestelmän ja Finna-asiakasliittymän käyttöönotto
vaiheittain vuosina 2016–2018. Päätös perustuu Uudenmaan
yleisten kirjastojen ja muualla Suomessa käytössä olevien
tietojärjestelmien käyttökokemuksiin, faktojen vertailuun, vireillä
oleviin hankkeisiin ja yleisten kirjastojen toiminnan ja talouden
kehittämistarpeisiin.
Uudenmaan kirjastojärjestelmähankkeessa on mukana 21 kuntaa:
Askola, Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kirkkonummi,
Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi,
Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Lisäksi
mukana ovat Hausjärvi ja Riihimäki. Uudenmaan kunnista hankkeen
ulkopuolelle ovat jättäytyneet toistaiseksi Raseborg , Inkoo ja
Kerava. Lohja, Vihti ja Karkkila ovat ilmoittaneet lähtevänsä mukaan
hankkeeseen vuonna 2019. Valmisteluvaiheeseen ilmoittautuneet
kunnat/kaupungit tekevät päätökset varsinaiseen
kirjastojärjestelmäyhteistyöhön liittymisestä syksyn 2015 aikana.
Hanke pohjautuu ”Uudenmaan kirjastojen yhteistyö” -hankkeessa
tehdylle selvitykselle kirjastojen yhteistyötarpeista. Hanketta isännöi
Porvoon kaupunginkirjasto – Uudenmaan maakuntakirjasto.
Porvoon sivistyslautakunta (2.9.2015) ja Porvoon kaupunginhallitus
(21.9.2015) ovat hyväksyneet Porvoon toimimisen hankkeen
isäntäkuntana.
Kohan ylläpitäjänä ja kehittäjänä tullee toimimaan mukana olevien
kuntien omistama osakeyhtiö Koha-Suomi Oy. Yhtiötä valmistelee
Kohti Kohaa -hanke, johon osallistuvat Mikkelin kaupunginkirjasto –
Etelä-Savon maakuntakirjasto, Kouvolan
kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/KYYTI-kirjastot, Oulun
kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/OUTI-kirjastot, Rovaniemen
kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjasto/Lapin kirjastot ja Turun
kaupunginkirjasto – Varsinais-Suomen maakuntakirjasto. Mikkelin
kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto toimii
vastuuorganisaationa ja hankkeen on rahoittanut Itä-Suomen
aluehallintovirasto. Asukkaita em. hankkeessa mukana olevissa
kunnissa on yli 1,5 miljoonaa. Mikäli Uusimaa liittyy Kohaan,
asiakaspohja nousee kahteen (2) miljoonaan.
Kohan käyttöönotto Uudellamaalla toteutetaan maakunnallisena
hankkeena, jossa vastuukuntana toimii Porvoo. Hanke vastaa
käyttöönottoprojektista, konversiosta sekä koulutuksesta
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 63
9/2015
5
08.10.2015
yhteistyössä Koha-Suomi Oy:n ja Uudenmaan kirjastojen kanssa.
Kohan kansallisesta ylläpidosta ja kehittämisestä tulee jatkossa
vastaamaan Koha-Suomi Oy, joka mahdollisesti neuvottelee myös
yhteiset sopimukset palvelinten ylläpidosta.
Kohan käyttöönoton investointina on kuntien yhtiöön sijoitettava
osakepääoma. Käyttöönottokustannukset muodostuvat nykyisten
järjestelmien datan ulosluvusta ja hankkeen henkilöstökuluista (n.
12,25 htv 3 vuoden aikana), matkakuluista, vuokrista, laitteista,
koulutuksista sekä kirjastojen henkilöstökuluista (noin 1 htv /v/kunta)
sisältäen työryhmiin osallistumisen ja paikallisen yhteyshenkilön.
Osa palveluista ostetaan mahdollisesti ostopalveluna. Laskelmat
ovat alustavia ja tarkentuvat suunnitelmien valmistuessa.
Käyttökustannukset tulevat muodostumaan Koha-Suomi Oy:n
vuosimaksuista sekä maakunnallisen yhteistietokannan ja Finnan
ylläpidon kustannuksista (käyttöjaksolla maakunnallisesti 1–2 htv/v.)
oheiskuluineen. Alustavat kuntakohtaiset laskelmat käyttöönotto- ja
käyttökustannuksista kunnittain on tehty. Niitä päivitetään
tarvittaessa, kun Koha-Suomen talousarviot ja maakunnallinen
hallintomalli ja muut suunnitelmat ovat valmiina.
Vertailtujen kirjastojärjestelmien toiminnallisuuksissa ei ole
merkittäviä eroja lukuun ottamatta osakohteiden käsittelyä. Osa
kirjastojärjestelmistä vaatii työasemalle asennettavan
asiakasohjelman (client) ja osa toimii selainpohjaisesti, mikä on
tärkeää sen yksinkertaisemman päivitettävyyden ja erilaisilla laitteilla
sekä käyttöjärjestelmillä käytön takia.
Tärkeimmät perusteet avoimen lähdekoodin valintaan ovat
kirjastojen mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen ja
oman tietokannassa olevan datan hallintaan sekä julkisen hallinnon
tiedon avoimuuteen ja yhteen toimivuuteen. Myös avoimet
rajapinnat mahdollistavat laajemman liitettävyyden erilaisiin
palveluihin, jolloin toiminta tehostuu ja tulee taloudellisesti
edullisemmaksi. Uudenmaan kirjastojen seuraava järjestelmäkokous
on 9.10.2015. Hanke etenee hankeaikataulun mukaisesti.
Kohan kehittäminen ja ylläpito tapahtuvat jatkossa kansallisesti
Koha-Suomi Oy:ssä, Valtionvarainministeriön tuotteenhallintamallin
mukaisesti. Kirjastojärjestelmäyhteistyön vastuukunta hoitaa alueen
kuntien ja Koha-Suomen välistä yhteistyötä ja tukipalveluja sekä
osallistuu järjestelmän ja maakunnallisen toiminnan kehittämiseen.
Kirjastojen rooli ei poikkea merkittävästi nykyisestä. Paikalliset
pääkäyttäjät osallistuvat järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen
yhteistyössä vastuukunnan kanssa. Lisäksi alueen kunnat
osallistuvat kirjastojärjestelmäyhteistyön hallintoon, tietojen antoon
ja sovittuihin kehittämisryhmiin.
Tärkeimmät lähiajan toimenpiteet ovat kuntien budjetointi
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 63
9/2015
6
08.10.2015
kirjastojärjestelmää varten ja Koha-Suomi Oy:n osakkeiden
ostaminen. Yhtiön perustamisen valmistelut ovat vireillä. Asiasta
tiedotetaan ja asiakirjat toimitetaan kunnille. Päätös
maakunnalliseen kirjastojärjestelmähankkeeseen ja sen
kustannuksiin sitoutumisesta tulee tehdä loka-marraskuun 2015
aikana. Kustannukset jakautuvat osallistujakuntien kesken kuntien
asiakasluvun perusteella. Vastuukuntamallisopimus
maakunnallisesta yhteisjärjestelmästä toimitetaan kunnille
allekirjoitettavaksi.
Finnan käyttöönotosta laaditaan palvelusopimus Kansalliskirjaston
kanssa alkuvuodesta 2016. Porvoon kulttuuri- ja
vapaa-aikapalvelut/kaupunginkirjasto – Uudenmaan
maakuntakirjasto tuottaa asian esittelytekstit ja liitemateriaalit
kaikkien kuntien käyttöön päätöksentekoa varten.
Liitteet:
1. Uudenmaan kirjastojärjestelmän hallintomalli. Sopimus
Uudenmaan kirjastojen kirjastojärjestelmästä. Luonnos 25.8.2015
2. Kirjastojärjestelmä- ja asiakasliittymähankkeen alustava aikataulu
2015 - 2020. Luonnos 16.8.2015
3. Finna-asiakasliittymän käyttöönottoprosessin luonnos 16.8.2015
4. Uudenmaan kirjastojen kirjastojärjestelmä- ja asiakasliittymä
26.8.2015
5. Kuntakohtaiset käyttöönotto- ja käyttökustannusarviot 25.8.2015
6. Kohan liiketoimintasuunnitelma, luonnos 25.8.2015, ei julkinen
7. Koha-kirjastojärjestelmän tuotteenhallintamalli, luonnos 16.8.2015
ei julkinen
8. Kirjastojärjestelmän hankinta- ja käyttöönottokustannusarviot
13.8.2015, ei julkinen
9. Käyttökustannusarviot, koko Uusimaa, ei julkinen
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:
Yritysvaikutusten arviointi:
Esitys:
Pöytäkirjan tarkastajat:
Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Nurmijärven
kunta
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 63
9/2015
7
08.10.2015
- osallistuu Koha-tietojärjestelmäyhteistyöhön ja sen kustannuksiin
- valtuuttaa kirjastonjohtajan olemaan mukana Koha-Suomi Oy:n
perustamisvalmisteluissa
- ostaa Koha-Suomi Oy:n osakkeita
Lisätietoja: kirjastonjohtaja Anu Sorvali puh. 040 3172517
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Päätökseen kuuluu liitteet 1 - 9 (liitteet 6 - 9 eivät ole julkisia).
____________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 90
§ 64
9/2015
8
22.11.2012
08.10.2015
Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteiden tarkentaminen
SIVIS § 90
Sivistystoimen toimialan johtosäännön 4.6. kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää koulupiirijaosta sekä oppilaaksi ottamisen perusteista. Tällä hetkellä käytössä olevat lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet on hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 9.12.2010 §:ssä 107.
Näiden periaatteiden mukaan alakoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu ns. lukittuihin ja harmaisiin oppilaaksiottoalueisiin. Kullekin
alakoululle on määritelty ns. lukittu oppilaaksiottoalue, jolla asuville
koulutulokkaille osoitetaan lähikouluksi kyseinen koulu. Harmailla
alueilla asuvien koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen valmistelevat aluerehtorit ja päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai toimielin.
Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti ns. syöttäviin alakouluihin. Suurimmalle osalle alakouluista on määritelty yläkoulu, johon alakoulun oppilaat menevät siirtyessään yläkouluun.
Tämä yläkoulu on kyseistä alakoulua käyvien oppilaiden lähikoulu
vuosiluokkien 7 - 9 osalta.
Ne alakoulut, joiden oppilaille ei ole määritelty yläkoulua, johon oppilaat siirtyvät, muodostavat ns. harmaan alueen liittyen yläkoulun
(vuosiluokkien 7 - 9) oppilaaksiottoon. Näitä alakouluja ovat Nummenpään, Uotilan ja Valkjärven koulut. Siirryttäessä 6. luokalta 7.
luokalle näiden koulujen oppilaiden lähikoulun osoittamisen yläkoulun osalta valmistelevat aluerehtorit yhteistyössä yläkoulujen rehtoreiden kanssa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai toimielin.
Harmailla alueilla asuvien oppilaiden lähikoulun osoittamista ohjaavat seuraavat, tärkeysjärjestyksessä olevat periaatteet, joiden mukaan aluerehtorit valmistelevat ala- ja yläkoulujen oppilaaksi ottamisen:
1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua
Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä
koulussa. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on sijoitettu kyseiseen
kouluun erityisopetuspäätöksen perusteella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa
2. Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen
syy, jonka perusteella koulu määritellään
Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä koululle lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausun-
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 90
§ 64
9/2015
9
22.11.2012
08.10.2015
to, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi sellainen, että oppilas liikkumisesteen johdosta ei pärjää hissittömässä koulussa. Muu oppilashuollollinen syy on sellainen lapseen kiinteästi liittyvä seikka, joka estää
tiettyyn kouluun menemisen.
3. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt
Edellä mainittujen kriteereiden (kohdat 1. ja 2.) mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat
muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi, ottaen huomioon koulukuljetusjärjestelyt. Koulumatka mitataan lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin kotitontin portilta koulutontin portille.
Poikkeuksena ovat ruotsinkieliseen perusopetukseen tulevat ensiluokkalaiset, jotka sijoitetaan kaikki Vendlaskolaniin asuinpaikasta
riippumatta.
Edellä esiteltyjen periaatteiden perusteella on määritelty harmailla
alueilla asuvien oppilaiden lähikoulu kahden eri lukuvuoden aikana.
Periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi, mutta saatujen kokemusten perusteella 1. kohdassa mainittua sisarusperustetta tulee tarkentaa seuraavasti (tarkennettava kohta kursivoitu). Lisäksi termi erityisopetuspäätös muutetaan termiksi erityisen tuen päätös 1.1.2011
muuttuneen perusopetuslain mukaisesti:
1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua
Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä
koulussa vuosiluokalla 1 – 5 tai 7 - 8. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisen tuen päätöksen perusteella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa.
Tällöin sisarusperuste ei ohjaa niiden oppilaiden lähikoulun osoittamista, joiden sisarus on keväällä päätöksentekohetkellä jonkin koulun oppilas, mutta on syksyllä koulun alkaessa siirtynyt toiseen kouluun tai oppilaitokseen.
Tarkennetut lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet ovat kokonaisuudessaan liitteenä (liite 1).
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:Esitys:
Pöytäkirjan tarkastajat:
Sivistyslautakunta hyväksyy liitteen mukaiset tarkennetut lähikoulun
osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Tarkennetut periaatteet otetaan käyttöön valmisteltaessa lukuvuonna 2013 – 2014 1.
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 90
§ 64
9/2015
10
22.11.2012
08.10.2015
ja 7. vuosiluokalla aloittavien oppilaiden lähikoulun osoittaminen.
Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh. 040 317 2401
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
SIVIS § 64
Sivistystoimen toimialan johtosäännön 4.6. kohdan mukaan
sivistyslautakunta päättää koulupiirijaosta sekä oppilaaksi ottamisen
perusteista. Tällä hetkellä käytössä olevat lähikoulun osoittamisen ja
oppilaaksi ottamisen periaatteet on hyväksytty sivistyslautakunnan
kokouksessa 9.12.2010 §:ssä 107 ja niitä on tarkennettu ns.
sisarusperusteen osalta 22.11.2012 §.ssä 90. Lisäksi
sivistyslautakunta muutti ns. harmaiden oppilaaksiottoalueiden
nimen avoimiksi oppilaaksiottoalueiksi kokouksessaan 20.11.2014
(§ 92).
Voimassa olevien lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen
periaatteiden mukaan alakoulujen oppilaaksi ottaminen
perustuu ns. lukittuihin ja avoimiin oppilaaksiottoalueisiin. Kullekin
alakoululle on määritelty ns. lukittu oppilaaksiottoalue, jolla asuville
koulutulokkaille osoitetaan lähikouluksi kyseinen koulu. Avoimilla
alueilla asuvien koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen
valmistelevat aluerehtorit ja päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee
sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai
toimielin.
Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti ns.
syöttäviin alakouluihin. Suurimmalle osalle alakouluista on määritelty
yläkoulu, johon alakoulun oppilaat menevät siirtyessään yläkouluun.
Tämä yläkoulu on kyseistä alakoulua käyvien oppilaiden lähikoulu
vuosiluokkien 7 - 9 osalta.
Ne alakoulut, joiden oppilaille ei ole määritelty yläkoulua, johon
oppilaat siirtyvät, muodostavat ns. avoimen alueen liittyen yläkoulun
(vuosiluokkien 7 - 9) oppilaaksiottoon. Näitä alakouluja ovat
Nummenpään ja Uotilan koulut. Siirryttäessä 6. luokalta 7.
luokalle näiden koulujen oppilaiden lähikoulun osoittamisen
yläkoulun osalta valmistelevat aluerehtorit yhteistyössä yläkoulujen
rehtoreiden kanssa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee
sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai
toimielin.
Avoimilla alueilla asuvien oppilaiden lähikoulun osoittamista
ohjaavat seuraavat, tärkeysjärjestyksessä olevat periaatteet, joiden
mukaan aluerehtorit valmistelevat ala- ja yläkoulujen oppilaaksi
ottamisen:
1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 90
§ 64
9/2015
11
22.11.2012
08.10.2015
Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä
koulussa vuosiluokalla 1 – 5 tai 7 - 8. Perustetta ei sovelleta, jos
sisarus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisen tuen päätöksen
perusteella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa.
2. Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen
syy, jonka perusteella koulu määritellään
Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa kouluun
ilmoittautumisen yhteydessä koululle lääkärinlausunto, jos
hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai
asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy.
Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle
soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi sellainen,
että oppilas liikkumisesteen johdosta ei pärjää hissittömässä
koulussa. Muu oppilashuollollinen syy on sellainen lapseen kiinteästi
liittyvä seikka, joka estää tiettyyn kouluun menemisen.
3. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt
Edellä mainittujen kriteereiden (kohdat 1. ja 2.) mukaan tehdyn
sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden
koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen
mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi, ottaen huomioon
koulukuljetusjärjestelyt. Koulumatka mitataan lyhintä käyttökelpoista
reittiä pitkin kotitontin portilta koulutontin portille.
Poikkeuksena ovat ruotsinkieliseen perusopetukseen tulevat
oppilaat, jotka sijoitetaan kaikki Vendlaskolaniin asuinpaikasta
riippumatta.
Edellä esitellyt periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi, mutta
saatujen kokemusten perusteella 1. kohdassa mainittua
sisarusperustetta tulee edelleen tarkentaa seuraavasti
(tarkennettava kohta kursivoitu):
1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua
Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä
koulussa vuosiluokalla 1 – 5 tai 7 - 8. Poikkeuksena tästä ovat ne
oppilaat, joiden lähikouluksi osoitetaan yhtenäiskoulu. Tällöin
sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä
koulussa vuosiluokalla 1-8. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on
sijoitettu kyseiseen kouluun erityisen tuen päätöksen perusteella tai
sisarus onhakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa. Sisarusperuste
koskee myös samassa osoitteessa vakituisesti asuvia uusperheen
lapsia.
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 90
§ 64
9/2015
12
22.11.2012
08.10.2015
Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen
periaatteet ovat kokonaisuudessaan liitteenä 10.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys:
Sivistyslautakunta päättää hyväksyä sisarusperusteen osalta
tarkennetut lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen
periaatteet. Tarkennetut periaatteet otetaan käyttöön
valmisteltaessa lukuvuonna 2016 – 2017 1. ja 7. vuosiluokalla
aloittavien oppilaiden lähikoulun osoittaminen.
Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh. 040 317 2401
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Päätökseen kuuluu liite 10.
___________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 65
9/2015
13
08.10.2015
Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuosina 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019
SIVIS § 65
Perusopetuslain 23 §:n mukaan lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta
ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää.
Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi
kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
Tämän perusteella lukuvuonna 2016-2017 on 187 työpäivää,
lukuvuonna 2017-2018 188 työpäivää ja lukuvuonna 2018-2019 188
työpäivää.
Lukuvuoden koulutyön päättymisjankohdasta säädetään
perusopetusasetuksen 7 §:ssä. Sen mukaan lukuvuoden koulutyö
päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Opetuksen järjestäjä
puolestaan päättää milloin koulutyö aloitetaan ja miten lomat
sijoitetaan lukuvuoteen.
Lukion työajoista ei ole säädöksiä uudessa koululainsäädännössä.
Näin ollen koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen alkamis- ja
päättymisajankohdasta sekä loma-aikojen jaksottamisesta. Tarkoituksenmukaista on entiseen tapaan lähteä siitä, että lukion työ- ja loma-ajat lukion ylintä luokka-astetta lukuun ottamatta ovat samat kuin
peruskoulussa.
Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön 1.4. kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen työ- ja loma-ajoista.
Koulujen oppilaskuntia, johtokuntia (henkilökuntaa kuultuaan) ja
nuorivaltuustoa on pyydetty antamaan lausuntonsa liitteenä 11
olevasta esityksestä kolmen seuraavan lukuvuoden työ- ja
loma-ajoiksi. Oppilaskunnat, johtokunnat ja nuorisovaltuusto ovat
voineet lausunnossaan joko hyväksyä pohjaesityksessä olleet työ- ja
loma-ajat tai tehdä oman esityksensä.
Koulujen oppilaskuntien, johtokuntien ja nuorisovaltuuston
kommenteista on tehty yhteenveto (liite 12). 26 oppilas- ja
johtokuntaa sekä nuorisovaltuusto ovat hyväksyneet pohjaesityksen
sellaisenaan. 19 oppilas- ja johtokuntaa tekivät pohjaesitykseen
jonkin muutosesityksen. Kaksi niistä liittyi lukuvuoden koulutyön
aloittamisajankohdan aikaistamiseen ja yksi myöhäistämiseen.
Lisäksi tehtiin erilaisia esityksiä lauantaityöpäivien järjestämisestä.
Näistä suosituin oli esitys yhden lauantaityöpäivän lisäämisestä
jokaiselle lukuvuodelle (13 esitystä). Kolmen koulun oppilaskunnalta
ei tullut kommentteja.
Edellä esitetyn perusteella lukuvuosien 2016-2017, 2017-2018 ja
2018-2019 työ ja loma-ajat määräytyvät kouluille toimitetun
pohjaesityksen mukaisesti.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen: -
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 65
9/2015
14
08.10.2015
Yritysvaikutusten arviointi: Esitys:
Sivistyslautakunta päättää hyväksyä lukuvuosien 2016-2017,
2017-2018 ja 2018-2019 työ- ja loma-ajat seuraavasti:
Lukuvuosi 2016-2017:
Syyslukukausi 10.8. - 21.12.2016
Koulu alkaa ke 10.8.2016
Syysloma 17 - 23.10.2016 (vk 42)
Joululoma 22.12.2016 - 8.1.2017
Kevätlukukausi 9.1. - 3.6.2017
Talviloma 20. - 26.2.2017 (vk 8)
Pääsiäisloma 14. -17.4.2017
Lukuvuoden päätöspäivä la 3.6.2017
Lukuvuosi 2017-2018:
.
Syyslukukausi 10.8. - 22.12.2017
Koulu alkaa to 10.8.2017
Syysloma 16 - 22.10.2017 (vk 42)
Joululoma 23.12.2017 - 7.1.2018
Kevätlukukausi 8.1. - 2.6.2018
Talviloma 19. - 25.2.2018 (vk 8)
Pääsiäisloma 30.3. -2.4.2018
Lukuvuoden päätöspäivä la 2.6.2018
Lukuvuosi 2018-2019:
Syyslukukausi 9.8. - 21.12.2018
Koulu alkaa to 9.8.2018
Syysloma 15 - 21.10.2018 (vk 42)
Joululoma 22.12.2018 - 6.1.2019
Kevätlukukausi 7.1. - 1.6.2019
Talviloma 18. - 24.2.2019 (vk 8)
Pääsiäisloma 19.- 22.4.2019
Lukuvuoden päätöspäivä la 1.6.2019
Arkadian Yhteislyseon toivotaan järjestävän työ- ja loma-aikansa
vastaavalla tavalla.
Lisäksi sivistyslautakunta merkitsee saaneensa tiedoksi Lukkarin
koulun vanhempainyhdistyksen vetoomuksen liittyen
lauantaityöpäivien järjestämiseen.
Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh. 040 317 2401
Päätös:
Pöytäkirjan tarkastajat:
Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 65
08.10.2015
Päätökseen kuuluu liitteet 11 - 12.
__________
Pöytäkirjan tarkastajat:
9/2015
15
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 66
9/2015
16
08.10.2015
Länsikaaren koulun johtokunnan täydentäminen
SIVIS § 66
Länsikaaren koulun johtokunnan opettajajäsen Auli Kangas-Mero on
siirtynyt toisiin tehtäviin. Koulun opettajien varajäsen Riikka
Ahoniemi on virkavapaalla 1.8.2015 - 31.7.2016. Opettajien
kokouksessa 11.8.2015 on päätetty esittää johtokunnan
varsinaiseksi opettajajäseneksi luokanopettaja Sanne-Maija
Moreliusta ja Riikka Ahoniemen virkavapausajalle opettajien
varajäseneksi Jonna Harjua.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:Yritysvaikutusten arviointi:-
Esitys:
Sivistyslautakunta valitsee Sanne-Maija Moreliuksen Länsikaaren
koulun johtokunnan opettajajäseneksi jäljellä olevaksi
johtokuntakaudeksi ja Jonna Harjun varajäseneksi 1.8.2015 31.7.2016 väliseksi ajaksi.
Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh. 040 317 2400
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
_____________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 67
9/2015
17
08.10.2015
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015
SIVIS § 67
Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on nykyisessä muodossa ollut
voimassa 1.8.2006 alkaen. Päättäessään kuntalisästä, valtuusto
päätti myös, että kuntalisän vaikutuksista raportoidaan vuosittain
osavuosikatsauksen yhteydessä.
Kuntalisän suuruus on 200 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan
heti vanhempainrahakauden jälkeen perheen nuorimmalle lapselle
siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Ehtona on, etteivät
perheen muutkaan lapset käytä subjektiivista oikeuttaan
kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon.
Lasten kotihoidontuen piirissä olevista lapsista on tehty erillinen
raportti, jota päivitetään vuosittain (liite 13).
Raportista poimittua:
* alle kuusivuotiaiden lasten määrä vuonna 2014 oli 90 lasta
pienempi kuin vuonna 2013
* 1-vuotiaiden osuus päivähoitopalvelujen käyttäjinä laski vuonna
2015 merkittävästi vuoteen 2014 verrattaessa (9,26 %). Alle
kolmivuotiaiden lasten osuus päivähoitopalvelujen käyttäjänä laski
kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 2014.
* Alle kolmivuotiaiden lasten osuus kotihoidon piirissä on lisääntynyt
1.9 %-yksikköä vuoteen 2013 verrattuna.
* 1-vuotiaiden lasten osuus kotihoidossa on lisääntynyt 2.2
%-yksikköä vuoteen 2013 verrattuna ja 8.7 %-yksikköä vuoteen
2006 verrattuna.
Vuoden 2015 heinäkuussa kotihoidon tuen kuntalisän turvin
hoidettiin kunnassamme 346 lasta.
Kotihoidon tuen kuntalisän saajien määrä vaihtelee jonkin verran
kuukausittain, mutta on viime vuosina vakiintunut kuitenkin 300-350
lapseen kuukaudessa.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:
Yritysvaikutusten arviointi:
Esitys:
Esitetään, että sivistyslautakunta merkitsee lasten kotihoidontuen
käytön seurantaraportin tiedoksi ja antaa sen edelleen tiedoksi
kunnanhallitukselle ja - valtuustolle.
Lisätietoja:
Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine, 0403172201
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 67
08.10.2015
Päätökseen kuuluu liite 13.
______________
Pöytäkirjan tarkastajat:
9/2015
18
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 68
9/2015
19
08.10.2015
Peruskoulujen ja lukioiden työsuunnitelmat lukuvuodelle 2015-2016
SIVIS § 68
Perusopetusasetuksen 9 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee
laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma,
jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä,
opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta
toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta
opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen
liittyvistä asioista.
Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön 2.2.2.2.
kohdan mukaan koulun johtokunnan tehtävänä on hyväksyä koulun
opetussuunnitelma ja vuotuinen työsuunnitelma.
Peruskoulut ja lukiot ovat toimittaneet johtokuntiensa hyväksymät
työsuunnitelmat koulutuspalveluihin ja ne ovat kokouksessa
nähtävillä.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: -
Esitys:
Sivistyslautakunta merkitsee saaneensa tiedoksi peruskoulujen ja
lukioiden lukuvuodelle 2015-2016 laatimat työsuunnitelmat.
Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh. 040 317 2401
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
___________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 69
9/2015
20
08.10.2015
Lausunto Vihtijärven osakuntaliitoksesta
SIVIS § 69
Vihtijärven kyläyhdistys ry on toimittanut Nurmijärven kuntaan
esityksen osakuntaliitoksesta, jossa Vihdin kunnan Vihtijärven kylä
liitettäisiin Nurmijärven kuntaan. Esitys on liitteessä 14.
Esityksen perusteena kyläyhdistys esittää, että Vihtijärvi kuuluisi
luonnollisimmin Nurmijärveen sijainnin, liikenneyhteyksien,
palveluiden saavutettavuuden ja kylän elinvoimaisuuden
säilyttämiseen tähtäävän kehittämisen puolesta.
Maantieteellisesti Vihtijärven kylä sijaitsee Vihdin kunnan
koillisnurkassa ja siellä asuu n. 600 henkilöä. Alue on pinta-alaltaan
n. 72,5 km2.
Hallintojohtaja Jukka Anttila on 20.8.2015 lähettämässään
sähköpostissa pyytänyt lausuntoa lautakunnilta 9.10.2015
mennessä. Toimielinten lausuntojen keskeinen tarkoitus on
vaikutusluonnoksen ja muun tiedon pohjalta arvioida
kuntarakennelain 4 §: n perusteella, että parantaisiko liitos
1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata
palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää
kunnan toimintakykyä
2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita
3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai
4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Nykytila sivistystoimialan toiminnan näkökulmasta
Koulu: Vihtijärven koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, joista
toisen omistaa kyläyhdistys. Kyläyhdistyksen kanssa on
vuokrasopimus vuoteen 2019 saakka. Vihtijärven koulussa on
lukuvuonna 2015 - 2016 oppilaita 49. Koulussa työskentelee kolme
luokanopettajaa ja koulunkäynnin ohjaaja. Vuoden 2014
tilinpäätöksen mukaan koulun nettomenot olivat 355 015 euroa.
Koulutiloista maksettiin sisäistä vuokraa 69 096 euroa.
Varhaiskasvatus:Vihtijärven päiväkoti on kylän monitoimitalolla.
Kiinteistön omistaa kunta. Tällä hetkellä päiväkodissa on 19 lasta,
joista 8 on esiopetuksessa. Lapset ovat 3 - 6 -vuotiaita.
Päiväkodissa on viisi työntekijää. Vuoden 2014 tilinpäätöksen
mukaan päiväkodin nettomenot olivat 268 484 euroa, joista sisäisten
vuokrien osuus oli 30 312 euroa. Kylällä toimii yksi kunnallinen
perhepäivähoitaja.
Koululaisten iltapäivätoiminta: Vihtijärven koululla toimii
koululaisten iltapäiväkerho, jonka toiminnasta vastaa
vanhempainyhdistys. Iltapäiväkerhossa on tällä hetkellä 1 - 2 luokan
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 69
9/2015
21
08.10.2015
oppilaita yhteensä seitsemän.
Kirjastopalvelut: Vihdillä on tällä hetkellä Vihtijärvellä kuusi
iltapysäkkiä ja yksi koulupysäkki, joilla kirjastoauto käy joka toinen
viikko. Pysäkkiaikaa on 4,5 tuntia. Kävijöitä on noin 100 ja lainoja
noin 250 / viikko.
Osakuntaliitos
Koulu: Jos koulun toimintaa päätetään jatkaa osakuntaliitoksen
jälkeen, siirtyvät kouluun liittyvät kustannukset Nurmijärven kunnalle.
Arvioidut kustannukset ovat n. 360 000 euroa vuodessa. Tämän
hetken arvion mukaan Vihtijärven oppilaat mahtuisivat Röykän
kouluun. Jos oppilaat kuljetaan Röykän kouluun, lisääntyvät
koulukuljetuskustannukset vähintään 58 888 euroa sekä tarvitaan
yhteensä 24 250 euron määräraha kouluruokailuun sekä
oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin.Vihtijärven kylän keskeinen toive on
oman koulun säilyminen kylässä. Tämän hetken oppilasennusteen
mukaan oppilasmäärä on laskeva.
Varhaiskasvatus: Jos Vihtijärvi liitetään Nurmijärven kuntaan,
joudutaan oman päiväkodin tulevaisuus arvioimaan. Tällä hetkellä
Nurmijärvellä on pyritty aktiivisesti eroon pienistä
päivähoitoyksiköistä. Vihtijärven perheiden työmatka suuntautuu
etelään, joten lapset voidaan tulevaisuudessa hoitaa Nurmijärvellä,
todennäköisesti Klaukkalan alueen päiväkodeissa. Kustannusten
lisäyksenä mahdollisesta osakuntaliitoksesta on noin 20 lapsen
hoitokustannukset n. 200 000 euroa. Perhepäivähoito voisi olla
kylällä annettavaa lähipalvelua. Perhepäivähoidon aiheuttama
kustannus olisi 2000 euroa kuukaudessa eli vuodessa n. 24 000
euroa. Päivähoidon tulot Vihtijärven osalta ovat n. 41 000 euroa.
Iltapäivätoiminta: Jos Vihtijärvellä säilyy osakuntaliitoksen jälkeen
koulu ja siellä järjestää edelleen vanhempainyhdistys
iltapäiväkerhotoimintaa, Nurmijärven kunta tukee iltapäivätoiminnan
palveluntuottajaa 75 euroa / lapsi / kk. Vuositasolla kustannukset
ovat 5 000 euroa.
Kirjastopalvelut: Jos Nurmijärven kirjastoauton reitti ulotetaan
Vihtijärvelle, joudutaan vähentämään kirjastoauton palveluja muualla
Nurmijärvellä. Toinen vaihtoehto on ostaa kirjastoautopalveluja
Vihdistä. Oman kirjastoauton palvelujen ulottaminen Vihtijärvelle
lisää kustannuksia 500 - 1000 euroa.
Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen lisäisi sivistystoimen
kustannuksia 700 000 - 750 000 euroa ja tuloja 41 000 euroa
vuodessa. Vihtijärveläisten näkökulmasta nykyiset sivistystoimeen
liittyvät palvelut Vihtijärven alueella voivat pysyä nykyisellään tai
palvelut tullaan tarjoamaan nykyisen Nurmijärven alueella.
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 69
9/2015
22
08.10.2015
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:
Yritysvaikutusten arviointi: Esitys:
Sivistyslautakunta toteaa lausuntonaan edellä esitetyn perusteella,
että Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen lisää sivistystoimen
palvelujen järjestämisen kustannuksia. Lisäksi on mahdollista, että
Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen heikentää vihtijärveläisten
palveluja sivistystoimen tarjoamien palvelujen osalta. Mahdollisen
uuden alueen palvelujen järjestäminen voi heikentää sivistystoimen
palvelujen osalta nykyistä palvelutasoa. Taustatietoa liitteessä 15 (ei
julkinen).
Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, puh. 040 317 4410
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Päätökseen kuuluuu liitteet 14 - 15 (liite 15 ei ole julkinen).
_____________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 70
9/2015
23
08.10.2015
Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset
765/12.00.01.00/2015, 802/12.00.01.00/2015, 804/12.00.01.00/2015, 805/12.00.01.00/2015
SIVIS § 70
Kuntalain mukaan sivistyslautakunta tai lautakunnan puheenjohtaja
voi ottaa lautakunnan käsittelyyn asian, joka on kuntalain nojalla siirretty lautakunnan alaisen viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asianomainen viranhaltija on tehnyt päätöksen, ellei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheejohtaja tai kunnanjohtaja ole ilmoittanut asian
ottamisesta kunnanhallituksen käsittelyyn.
Lautakunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa yksilöön kohdistuvia opetustoimen asioita.
Koululautakunta on lisäksi 19.10.1995 §:ssä 65 rajannut otto-oikeuden ulkopuolelle päätöksessä tarkemmin määrätyt asiat.
Sivistystoimenjohtajan, hallintopäällikön, opetuspäällikön, varhaiskasvatuspäällikön, kirjastonjohtajan, kulttuurijohtajan ja kuljetussuunnittelijan päätökset ajalta 10.9. - 7.10.2015 ovat kokouksessa
nähtävillä.
Sivistyslautakunnalle on toimitettu seuraavat koulujen johtokuntien
pöytäkirjat:
-Klaukkalan koulun johtokunta 9.9.2015
-Nummenpään koulun johtokunta 15.9.2015
-Röykän koulun johtokunta 23.9.2015
-Lukkarin koulun johtokunta 24.9.2015
-Suomiehen koulun johtokunta 22.9.2015
-Rajamäen koulun johtokunta 22.9.2015
-Nukarin koulun johtokunta 21.9.2015
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:-
Esitys:
Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi kokouksessa nähtävillä olevat
viranhaltijapäätökset ajalta 10.9. - 7.10.2015 sekä koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja toteaa, ettei se ota käsittelyynsä em. päätöksiä.
Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh. 040 317 2400
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
__________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 71
9/2015
24
08.10.2015
Ilmoitusasiat
SIVIS § 71
- Tiedoksi 9. luokkalaisten sijoittuminen jatko-opintoihin (liite 16).
- Opetussuunnitelmaseminaari järjestetään torstaina 22.10.2015 klo
17.00 - 20.00 valtuustosalissa.
- Mikko Saarisen, PerusS, tilalle sivistyslautakuntaan nimetty Eetu
Palonen, PerusS, nimetään myös Saarisen tilelle lukiotyryhmän
jäseneksi.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:Esitys:
Merkitään tiedoksi.
Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh. 040 3172400
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Päätökseen kuuluu liite 16.
___________
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
Sivistyslautakunta
PÖYTÄKIRJA
§ 72
9/2015
25
08.10.2015
Kehitys- ja keskusteluasiat
SIVIS § 72
Keskusteltiin kouluihin liittyvistä ajankohtaisista asioista.
Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:Yritysvaikutusten arviointi:-
Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh. 040 3172400
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
PÖYTÄKIRJA
9/2015
26
Sivistyslautakunta
MUUTOKSENHAKU
1.
OIKAISUVAATIMUS
Muutosta 65 - 66 §:issä tehtyihin päätöksiin voi hakea Nurmijärven
sivistyslautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella, joka on toimitettava Nurmijärven kunnanviraston kirjaamoon viimeistään ennen kunnanviraston aukioloajan päättymistä neljäntenätoista (14) päivänä päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen.
64 - 65, 67 - 72 §:istä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätökset koskevat
vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
2.
VALITUSOSOITUS
Muutosta - §:issä tehtyihin päätöksiin voi hakea Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle
viimeistään ennen viraston aukioloajan päättymistä kolmantenakymmenentenä
(30) päivänä tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain
se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta asianosainen ja kunnan jäsen.
65 - 66 §:istä ei saa valittaa, koska päätöksestä tehdään ensimmäisessä
vaiheessa 1. kohdan mukaisesti oikaisuvaatimus.
64 - 65, 67 - 72 §:istä ei saa valittaa, koska päätökset koskevat vain valmistelua
tai täytäntöönpanoa.
OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA
Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä
Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava:
1) valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot);
2) päätös, johon haetaan muutosta;
3) miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä
4) muutosvaatimuksen perusteet.
Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys
siitä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen/valituksen tekemisen aika seuraavassa
todetun mukaisesti lasketaan.
Oikaisuvaatimus-/valitusaika
Pöytäkirjan tarkastajat:
NURMIJÄRVEN KUNTA
PÖYTÄKIRJA
9/2015
27
Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista.
Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville.
Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle
Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava taikka postitse lähetettävä oikaisuvaatimus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä
maksuista annetun lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.
Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet
Nurmijärven sivistyslautakunta
Katuosoite: Keskustie 2, 01900 Nurmijärvi
Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi
Helsingin hallinto-oikeus
Katuosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi
Pöytäkirjan tarkastajat: