Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018

Transcription

Talousarvio 2016
Taloussuunnitelma 2016-2018
Kaupunginvaltuusto 9.11.2015
www. yloj arvi. fi
Sisällysluettelo
Sivut
Ylöjärven kaupunkistrategia 2024 - Ydinsisältö
Ylöjärven väestön kehitys ja ennuste
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018
1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät
2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi
3. Talousarvion sitovuus
4. Talousarvion seuranta
1
7
13
21
30
32
Henkilöstösuunnitelma
33
Käyttötalousosa
Keskusvaalilautakunta
50
Tarkastuslautakunta
51
Kaupunginhallitus
52
Asukaslautakunta
58
Perusturvalautakunta
59
Sivistyslautakunta
71
Vapaa-aikalautakunta
85
Tekninen lautakunta
93
Ympäristölautakunta
103
Investoinnit
105
Ylöjärven Vesi liikelaitos
113
Työterveyshuollon liikelaitos VIISARI
119
Ylöjärven kaupunkistrategia 2024
ARVOT JA PERIAATTEET
Arvot ja periaatteet ovat yhteisiä, pysyviä lähtökohtia ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat kaikkea
kaupungin ja sen työntekijöiden toimintaa. Ylöjärven kaupunki perustaa toimintansa näihin
arvoihin ja periaatteisiin, joista myös kaupunkistrategian visio ja sen tavoittelemiseksi valitut
strategiakärjet toimenpiteineen kumpuavat:
Hyvä palvelu
Ylöjärven kaupunki on asiakkaan näkökulmaa painottava palveluyhteisö. Kaupunki
uudistaa ja kehittää toimintaansa asukkaiden hyväksi.
Avoimuus
Ylöjärven kaupunki toimii julkisesti ja avoimesti lain sekä hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla.
Kaupunki viestii, kuuntelee ja mahdollistaa osallistumisen.
Rohkeus
Ylöjärven kaupunki uskaltaa uudistua ja kehittää olemassa olevia toimintatapojaan.
Yhteisöllisyys
Ylöjärven kaupunki edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta,
välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kaupunkiyhteisön uudet asukkaat ja
ajatukset kaupungin kehittämiseksi.
Taloudellisuus
Ylöjärven kaupunki ennakoi ja suhteuttaa toimintansa vaikutuksia aktiivisesti taloudellisiin
voimavaroihinsa. Kaupunki parantaa toimintansa tuottavuutta palvelutehtävänsä turvaamiseksi.
VISIO
Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Ylöjärven kaupungin tahdotaan olevan strategiakauden
päättyessä. Visio kiteyttää kaupunkistrategian ytimen. Visio on:
Ylöjärvi – Hyvässä kunnossa
Hyvä kunto kattaa monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen
elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen tuottajana.
Hyväkuntoinen Ylöjärvi ennakoi ja ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet aktiivisesti,
yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti, huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä.
1
STRATEGIAKÄRJET
Visiossa määritettyä hyvää kuntoa Ylöjärvi tavoittelee kuuden toisiinsa vaikuttavan strategiakärjen kautta.
Kärjet ovat Aktiivinen yhteistyö, Hyvinvoiva ylöjärveläinen, Kasvava elinvoima, Kehittyvä
kaupunkiorganisaatio, Tasapainoinen talous ja Toimiva kaupunkirakenne.
Kärkien vuorovaikutussuhteet nähdään siten, että Hyvinvoiva ylöjärveläinen on keskiössä ja tasapainoinen
talous kaiken kestävän toiminnan perusta. Aktiivinen yhteistyö ja Kehittyvä kaupunkiorganisaatio ovat
oleellisia välineitä tavoitteisiin pyrkimiseksi. Toimiva kaupunkirakenne ja kasvava elinvoima tuottavat
hyvinvointia ja samalla mahdollisuuksia taloudelliselle tasapainolle.
Valtuustokaudella 2013 - 2016 painotetaan vaikean taloustilanteen takia kasvavan elinvoiman ja
tasapainoisen talouden kärkiä.
2
Aktiivinen yhteistyö
Ylöjärven menestyminen on sidoksissa Tampereen kaupunkiseudun kasvuun ja kehitykseen.
Ylöjärvi on aktiivinen toimija Tampereen kaupunkiseudulla. Ylöjärvi suhteutuu
yhteistyöhankkeisiin ja järjestelyihin lähtökohtaisesti myönteisesti ja on niiden käynnistämisessä
aloitteellinen. Yhteistyön tavoite on kaupunkiseudun etu, joka nähdään yhtä arvokkaana kuin
laadukkaat paikalliset palvelut.
Itsenäinen Ylöjärven kaupunki edistää Tampereen yhteistyörakenteeseen pohjautuvan
seutukaupungin syntymistä. Kuntarajat ylittävien palveluiden kehittymistä tuetaan kaikilla
toiminnan tasoilla.
Valtuustokauden 2013 - 2016 erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat:
o
o
o
o
o
o
o
o
Merkittävä osa työllisyyspalveluista järjestetään seudullisesti
Työnjakoa seudullisissa ja paikallisissa elinkeinopalveluissa selkeytetään
Vesihuolto järjestetään seudullisesti
Työterveyshuollon seudullisen yhteistyön vaihtoehdot selvitetään
Hankintatoimen seudullinen yhteistyö selvitetään
Lukiokoulutuksen seudullinen yhteistyö selvitetään
Ylöjärvi kuuluu Väli-suomen sote-alueeseen
Vaativassa erikoissairaanhoidossa tiivistetään Tampereen kehyskuntien
yhteistyötä
Hyvinvoiva ylöjärveläinen
Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Jokaisella
kuntalaisella on oikeus hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen. Kunnan tehtävänä on tukea
kuntalaisten omaehtoisia pyrkimyksiä hyvään elämään ja toisaalta turvata niiden kuntalaisten
elämää, joiden omat voimavarat eivät tähän riitä.
Terveysliikunnalla vaikutetaan kaikkiin hyvinvoinnin osatekijöihin ja sen mahdollisuuksia viedään
eteenpäin määrätietoisesti koko kaupunkiorganisaatiossa.
Varhainen, tilanteeseen nähden riittävä apu ovat hyvinvointiin sekä sosiaalisen ja fyysiseen
turvallisuuteen tähtäävän toiminnan perusta. Tavoite on arjessaan hyvin pärjäävä kuntalainen.
Tätä mahdollistetaan tukemalla mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja osallistua
kulttuuripalveluihin.
Matalan kynnyksen toimintamallit tuodaan osaksi palvelutoimintaa, näin tuetaan kuntalaisten
arjen hallintaa ja ehkäistään kalliimpien ja raskaampien palvelujen tarvetta.
Laadukkaita hyvinvointipalveluja järjestämällä Ylöjärven kaupunki ei palvele ainoastaan itseään
vaan myös kaikkia niitä lukuisia yrityksiä ja yhteisöjä, joissa ylöjärveläiset päivittäin
työskentelevät.
o
o
o
o
o
Perusturvaosaston organisaatiomuutoksella varmistetaan varhaisen
puuttumisen mallien laajempi käyttöönotto
Laaja valtuustokauden kattava hyvinvointikertomus integroidaan osaksi
toimintaa
Terveysliikuntaohjelma jalkautetaan kaupunkiorganisaatioon sekä
ulkopuolisille toimijoille ja yhteisöille
Uusia matalan kynnyksen toimipisteiden avataan ja toimintamalleja otetaan
käyttöön, tämä kompensoidaan vanhoista toimintamalleista luopumalla
Laaditaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suunnitelmat
3
Kasvava elinvoima
Elinvoima koostuu vetovoimaisesta ympäristöstä, palveluista ja toimintaedellytyksistä,
kilpailukykyisestä ja monipuolisesta yrityskannasta, osaavan työvoiman saatavuudesta,
sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä.
Elinvoiman kasvu saavutetaan edistämällä ja tukemalla elinkeinoelämän ja työllisyyden
positiivista kehitystä ja kaupungin kasvua. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan yhteisenä tavoitteena
on kasvattaa Ylöjärven työpaikkaomavaraisuutta.
Elinkeinopolitiikan tavoite toteutuu tarjoamalla vetovoimaista toimintaympäristöä, joka
mahdollistaa yritysten sijoittumisen ja toimimisen kaupungissa. Kaupungin päätöksenteossa
huomioidaan elinkeinoelämän tarpeet monipuolisesti.
Kaupunki toteuttaa aktiivista
elinkeinopolitiikkaa, riittävin resurssein ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa Ylöjärven
Yrityspalvelu Oy. Ylöjärvi on seudun ketterin elinkeinopolitiikan toteuttaja.
Keskeisiä teemoja strategiakaudella ovat työpaikka-alueiden aktiivinen kehittäminen,
kaupanalan
kehittäminen,
vahvan
uusyritysperustannan
turvaaminen,
seudullisen
elinkeinoyhteistyön kehittäminen sekä aktiivinen verkostoituminen ja sidosryhmäyhteistyö, joka
osaltaan tukevat muiden tavoitteiden saavuttamista. Keskiössä ovat erityisesti pk- ja
perheyritykset.
Työllisyyspolitiikan tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työvoimareservin pitäminen
työkykyisenä ja ammattitaitoisena palveluiden ja koulutuksen avuilla. Tämä edesauttaa
elinvoiman kasvua, työvoiman saatavuutta ja kaupungin talouden tasapainossa pysymistä.
o
o
o
o
o
Päivitetään työllisyydenhoidon toimintaohjelma vuosille 2016 – 2020 uudet
velvoitteet huomioiden
Päivitetään elinkeino-ohjelma vuosille 2015 - 2020
Selvitetään työllisyydenhoidon seutuyhteistyön konkreettiset toimintamallit
Kehitetään Kolmenkulman työpaikka-aluetta
Varaudutaan työllisyydenhoidon laki- ja vastuumuutoksiin valtion ja kuntien
välillä tarvittavilla resursseilla ja organisoimalla uudelleen paikallisesti ja
seudullisesti.
Kehittyvä kaupunkiorganisaatio
Kaupungin organisaatiota ja palveluiden tuottamistapoja uudistetaan rohkeasti vastaamaan
muuttuvia tarpeita ja tilanteita. Kynnys organisaatio- ja toimintatapamuutoksille ja kokeilulle on
matala. Organisaatioita kehitetään suuntaan, jossa asukkaan kokonaisvaltainen palvelu ja
hyvinvointi ovat keskipisteenä. Kuntalaisten osallistumista palveluiden kehittämiseen
vahvistetaan.
Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin.
Kaupunkiorganisaation kehittymistä tuetaan hyödyntämällä tietoja viestintäteknologiaa sekä
tiedolla johtamista, huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista sekä vahvistamalla kannusteita
työntekijöille ja työyhteisöille. Tiedon keräämistä, käsittelyä ja saatavuutta kehitetään
valmistelun, johtamisen ja päätöksenteon tarpeisiin.
Toimintaa johdetaan kaikilla organisaation tasoilla kaupungin kokonaisetu huomioon ottaen.
Johtamisosaamista parannetaan ja esimiesten johtamisvalmiuksia kehitetään. Esimiesten ja
henkilöstön muutoskykyä tuetaan ja vahvistetaan muutoskoulutuksella sekä henkilöstön
osaamista kehittämällä.
Luottamushenkilöjohdon roolia päätöksenteon johtamisessa vahvistetaan ja selkeytetään.
4
o
o
o
o
o
Muutosten hallintaa vahvistetaan tukemalla esimiehiä muutosten
toteuttamisessa johdon tuella ja koulutuksella. Henkilöstö otetaan mukaan
muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Tulospalkkausjärjestelmä uusitaan painottaen uudistumiskykyä
Kuntalaisten osallistumista talousarviovalmisteluun vahvistetaan erityisesti
sähköisten kanavien kautta
Kaupunginhallituksen ja sen puheenjohtajan roolia päätöksenteon
johtamisessa vahvistetaan ja selkeytetään
Henkilöstöstrategia päivitetään
Tasapainoinen talous
Strategiakaudella Ylöjärven kaupunkikonsernin velan kasvu pysäytetään. Tähän päästään
pitkäjänteisellä, koko strategiakautta tarkastelevalla suunnittelulla kaikilla organisaation
tasoilla. Kaupunki keskittää resurssinsa ydintoimintojensa turvaamiseen ja kehittämiseen.
Talouden suunnittelu perustuu ensisijaisesti verotulojen ja toimintatuottojen varaan.
Sijoituspääomaa ei käytetä käyttötalouden kattamiseen, vaan tarvittaessa strategisiin
investointeihin. Korjausinvestoinnit pidetään tasolla, jolla korjausvelka on hallittavissa.
o
o
o
o
o
Valmistellaan ja päätetään talousarviot siten, että asukaskohtaisen
velkamäärän kasvu pysäytetään vuonna 2017
Päätetään palveluohjelma, jossa määritetään palvelujen järjestämisen ja
tuottamisen periaatteet tuleville vuosille
Vahvistetaan talousnäkökulmaa ja taloussuunnittelun pitkäjänteisyyttä
osaamisen ja menetelmien kehittämisen kautta kaikilla organisaation tasoilla
Luovutaan kaupungin ydintoimintoihin liittymättömästä omaisuudesta
Päätetään
hankintaohjelmasta,
jossa
määritetään
hankintatoimen
ohjausmalli, organisointi ja vastuusuhteet.
Toimiva kaupunkirakenne
Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän
kehityksen periaatteiden mukaan. Kaupunki varautuu MAL-sopimuksen mukaiseen kasvuun.
Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, asunnot, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti
saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Tämä edistää pitkällä tähtäimellä
terveyttä ja säästää kustannuksia. Yhdyskuntarakenne on sekoittunut eli toiminnot ovat
toistensa lomassa tarkoituksenmukaisessa suhteessa, mikä luo pohjan yritysten ja asukkaiden
sijoittumiselle sekä hyvälle ja turvalliselle arjelle. Katuraitiotien toteutumista edistetään ja se
huomioidaan suunnittelussa. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot nähdään kehitettävänä
voimavarana.
Toimivaa kaupunkirakennetta valmistellaan aktiivisesti ja tiiviisti seutu- ja maakuntatasolla
tiiviissä yhteistyössä. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen
kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Kaupunki harjoittaa aktiivista maapolitiikka ja
hankkii määrätietoisesti maata kasvusuunnista.
Pääkasvusuunnat strategiakaudella ovat ensisijaisesti keskusta ja sen tiivistäminen, Siltatien
tiivis pientaloalue ja Metsäkylän pientaloalue. Haja-asutusalueella edistetään palvelujen
5
säilymistä kylien ja taajamien suunnittelun kautta kaupunkimaisen asumisen vaihtoehdoksi.
Työpaikka-alueina kehitetään ensisijaisesti Kolmenkulman, Teivo II:n, Siltatien ja Elovainion
alueita. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen.
o
o
o
o
Kehitetään MAPSTO-prosessia; tavoitteena entistä tiiviimpi
valmisteluyhteistyö suunnittelun, palveluiden ja rakentamisen
yhteensovittamiseksi
Keskustan osayleiskaava valmistuu tukemaan toimivaa kaupunkirakennetta
Kehitetään joukkoliikennekäytäviä ja suositaan joukkoliikennettä
Laaditaan vesihuoltoverkoston korjausvelka-analyysi ja käynnistetään
toimenpiteet
6
Ylöjärven väestön
kehitys ja ennuste
7
8
Asukasluvun kehitys ja väestörakenne
Ylöjärven kaupungin asukasluku on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun alusta
lähtien. Absoluuttista kasvua ovat osaltaan lisänneet toteutetut Viljakkalan
ja Kurun kuntaliitokset
Taulukko: Asukasluvun kehitys 1980-2030
Vuosi
Asukasluku
Muutos
1980
18 013
1990
23 434
30,1 %
2000
25 299
8,0 %
2010
30 500
20,6 %
2011
30 942
1,4 %
2012
31 515
1,9 %
2013
31 743
0,7 %
2014
32 260
1,6 %
2015
32 760
1,5 %
2016
33 260
1,5 %
2020
35 138
5,6 %
2025
36 991
5,3 %
2030
38 421
3,7 %
Vuosien 2015 ja 2016 ennuste on tehty nykyisen väestönkasvun pohjalta.
Vuodesta 2020 eteenpäin luvut ovat Tilastokeskuksen vuonna 2012 päivittämän ennusteen mukaisia. Ylöjärven kaupungin asukasluvun kasvu jatkuisi tarkastelujakson loppuun asti. Kasvun suuruus olisi keskimäärin 1,2 %
vuodessa. Kokonaisuudessaan asukasluku kasvaisi vuodesta 2014 noin 6 150
asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.
9
Kaavio: Väestön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2014
Ikäryhmä
95–
90–94
85–89
80–84
75–79
70–74
65–69
60–64
55–59
50–54
45–49
40–44
35–39
30–34
25–29
20–24
15–19
10–14
5–9
–4
Miehet
1 400 1 200 1 000
800
600
400
Naiset
200
0
200
400
600
800
1 000 1 200 1 400
SeutuNet
Vuoden 2015 aluerajat
Lähde: Tilastokeskus
Yllä olevasta kaaviosta käy ilmi sekä lasten ja nuorten että niin sanottujen suurten ikäluokkien huomattavat osuudet kaupungin väestöstä.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtakunnallisia kehityssuuntia mukaillen myös
Ylöjärven kaupungin väestörakenne ikääntyy siirryttäessä kohti vuotta 2030. Kasvua
tapahtuisi ennusteen mukaisesti kaikissa ikäryhmissä; suhteellisesti merkittävintä kasvu 60,9 % olisi kuitenkin iäkkäimpien, yli 65-vuotiaiden kaupunkilaisten osalta.
Talousarvion laadinnan pohjana on, että kaupungin väestömäärä 31.12.2016 on 33 260
henkilöä.
Taulukko: Väestön ikärakenteen kehitys 2014-2030 (Vuosista 2020 eteenpäin lähteenä: Tilastokeskus)
tot 2014
Muutos 2030/2014 Muutos 2030/2014
yhteensä
keskimäär. vuodessa
2030 kpl
%
kpl
%
2015
2016
2020
2025
32 260
32 760
33 260
35 138
36 991
38 421
6 161
19,1
385
1,2
0-14-vuotiaat
7 216
7 304
7 392
7 732
7 940
8 008
792
11,0
50
0,7
15-24-vuotiaat
3 268
3 335
3 401
3 364
3 603
3 781
513
15,7
32
1,0
25-64-vuotiaat
16 636
16 763
16 889
17 651
18 066
18 360
1 724
10,4
108
0,6
Yli 65-vuotiaat
5 140
5 359
5 577
6 391
7 382
8 272
3 132
60,9
195
3,8
Asukasluku, yht.
10
Asukasluvun kehitys kaupunkiseudulla
Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Tampereen kaupunkiseudun väkiluvut kunnittaisina prosenttiosuuksina. Ylöjärvi on kaupunkiseutumme kolmanneksi suurin kunta asukasluvun mukaan. Seutukunnalla asui 31.12.2014 yhteensä 373 575 asukasta.
Kaavio: Väestöosuudet kunnittain 31.12.2014
6%
5%
3%
1%
Tampere
8%
Nokia
Ylöjärvi
9%
Kangasala
Lempäälä
Pirkkala
Orivesi
Vesilahti
9%
60 %
Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutu. Kaupunkiseudun asukasluvun ennustetaan kasvavan yhteensä vuoteen 2030 mennessä yhteensä
58 517 asukkaalla.
11
Työllisyys
Ylöjärven kokonaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ollen 30.9.2015 12,2 % (1 893
työtöntä). Taloudellisen tilanteen seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyys
on aloittanut kasvunsa. Näillä on entistä suuremmat vaikutukset kuntasektorille niin verotuloihin kuin lakisääteisiin maksuihinkin.
Samanaikaisesti Pirkanmaan TE-toimisto on valtion talouden sopeuttamiseksi
vähentänyt työttömille kasvokkain annettavaa palvelua ja työttömien aktivointiin suunnattuja rahoja. Tämä on heijastunut erityisesti kuntien ja TEtoimiston väliseen yhteistyöhön työllisyydenhoidossa. Siksi esim. nuorisotakuu tai tuetun palkkatyön työllistäminen ei ole toteutunut Ylöjärvellä kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuudessa valtio siirtää entistä enemmän lakisääteisiä velvoitteitaan kunnille työllisyydenhoidossa.
Ylöjärven kaupunki on varautunut edellä mainittuihin muutoksiin kaupungin
omalla työllisyydenhoidon toimintaohjelmalla vuosille 2016 - 2020. Siinä
asiakastyön painopistettä ja rahoja siirretään tuetun palkkatyön työllistämisestä kuntouttavaan työtoimintaan, mikä on vuoden 2016 suurin työllisyydenhoidon työmuoto Ylöjärvellä. Samalla kaupunki varautuu taloudellisesti
ja toiminnallisesti muihin työllisyydenhoidon muutoksiin seudullista yhteistyötä tiivistämällä. Näiden toteutustavasta ei vielä ole tarkempaa tietoa,
koska valtio ei ole tehnyt asioista lopullisia päätöksiä.
Kaavio: Työttömyysaste 2010-2014
Kaavio: Työttömyysaste 2015
12
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 - 2018
1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät
1.1 Yleinen taloudellinen tilanne
Katsaus taloustilanteeseen perustuu Valtiovarainministeriön syyskuussa 2015
julkaisemaan taloudelliseen katsaukseen.
Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen
kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 %
edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia
vuosittain.
Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin
seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle
Kansainvälisen talouden kehityksestä on viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet
ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien parin vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana alenemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut viiden ja puolen
prosentin tasolle. Kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on myös ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin
vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on
laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana.
Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana.
Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkota-
13
so pysyy myös alhaisena, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena.
Euron dollarikurssin arvioidaan heikkenevän noin 10 % vuoteen 2017 mennessä, mikä tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Viimeaikaisesta öljyn hinnan voimakkaasta alenemisesta huolimatta öljyn hinnan
ennustetaan kääntyvän maltilliseen nousuun seuraavien parin vuoden aikana. Öljyn hinta jää kuitenkin selvästi menneitä vuosia alhaisemmaksi.
Alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana
Suomen talous ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden
2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9
% ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis hivenen positiivinen. Viennin hitaan kasvun taustalla ovat etupäässä Suomen
heikko kustannuskilpailukyky ja heikentynyt vientikysyntä. Kotimaisista kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy.
Heikentyvästä työllisyystilanteesta huolimatta kotitalouksien käytettävissä
olevat reaalitulot kasvavat prosentilla ja koska kuluttajahinnat laskevat tänä vuonna 0,1 %, niin myös yksityinen kulutus lisääntyy prosentin. T&Kinvestoinnit vähenevät noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Yksityiset
investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Teollisuustuotannon lasku jatkuu jo viidettä vuotta peräkkäin
ja palvelutuotanto lisääntyy 0,6 %. Teollisuustuotannon taso tulee olemaan
v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.
Työllisyyskehitys on ollut alkuvuodesta heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan
0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais-ja rakennetyöttömien
määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena
ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %.
Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät ensi vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Myös kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja siten yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän yli 6 %.
Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä .
Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,5 %, mutta
kasvuvauhti on historiaan nähden erittäin vaatimatonta ja lähtötaso matala. Teollisuustuotannon vanavedessä palveluiden tuotanto kasvaa vajaan
prosentin.
14
Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työllisyysaste paranee 0,3 prosentilla
ja työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %.
Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on
talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustekuvan mukaan vuosien 2015–2017 kumulatiivinen kasvu jää vain
2,5 prosenttiin ja BKT:n määrä jää yhä 3,6 % pienemmäksi kuin v. 2008.
Suomen taloudellinen tilanne on siis edelleen hyvin heikko ja suurien haasteiden edessä
Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi
alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten
rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan
pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Julkinen velka ylittää tänä
vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu.
Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat negatiiviset. Kiinan
korkea ja kasvava velkataso yhdistettynä hidastuvaan kasvuun saattaa synnyttää shokkeja, jotka Kiinan markkinoiden koon ja globaalien arvoverkkojen vuoksi voivat vaikuttaa laajalti. Euroalueella talouksien toipuminen velka- ja finanssikriisistä saattaa olla vielä ennustettuakin hankalampaa. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä omalta osaltaan edelleen
varjostavat kasvunäkymiä. Venäjän taloustilanne pysyy hankalana, eikä ole
selvää, miten maa sopeutuu taantuman jälkeiseen hitaaseen kasvuun.
Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin.
Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi.
Kilpailukyky on edelleen kilpailijamaita heikompi ja markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Huolimatta laajoista sopeutustoimista ennustetun kaltainen talouskehitys ei tule kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa.
Työllisyystilanteessa erittäin huolestuttavaa on se, että 25 – 54-vuotiaiden
työllisyys on selvästi heikentynyt.
.
15
Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys vuosina 2013-2017
Muuttuja
2013
2014
-1,1
-0,4
0,2
1,3
1,4
2,1
1,4
1,1
1,2
1,2
Työlliset
-1,1
-0,4
-0,7
0,3
0,5
Inflaatio
1,5
1,0
-0,1
1,1
1,5
(%-yksikköä)
Työttömyysaste (Tilastokeskus)
8,2
8,7
9,6
9,4
9,1
Verot/BKT
43,8
43,9
44,5
44,2
43,9
Julkiset menot/BKT
57,6
58,3
58,8
58,2
57,6
Julkinen velka/BKT
55,6
59,3
62,6
64,3
65,8
Vaihtotase/BKT
-1,8
-1,9
-1,2
Euribor 3 kk, %
0,2
0,2
0,0
-1,3
0,1
-1,3
0,2
10 vuoden korko, %
1,9
1,4
0,7
1,0
1,5
(% muutos)
Bruttokansantuote markkinahintaan
Ansiotasoindeksi
2015
2016
2017
Lähde: Valtiovarainministeriö
1.2 Kuntatalouden näkymät
Katsaus perustuu Valtiovarainministeriön julkaisemaan kuntatalousohjelmaan 2016-2019
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa
vuonna 2015 alijäämäinen. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, ja niitä
rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää velkaa. Lainakanta kasvaa
noin 18,5 mrd. euroon.
Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta
nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettava vajaan 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2015 alussa 19,84 prosenttiin.
Useat kunnat myös nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisten
ala- ja ylärajojen nostosta johtuvat kiinteistöveron korotukset eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista.
Kunnat pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla
säästötoimiaan ja tehostamalla toimintaansa. Myös hyvin maltillisena jatkuva kustannustason nousu hillitsee kuntatalouden menopaineita. Kuntien
menojen on arvioitu supistuneen kuntien omien säästötoimien ansiosta run-
16
saalla 200 milj. eurolla vuonna 2014. Valtaosa henkilöstösopeutuksesta toteutetaan hyödyntämällä luonnollista poistumaa sekä rajoittamalla
sijaisten ja määräaikaisten käyttöä, mutta myös irtisanomiset ja lomautukset jatkuvat. Kuntatalouden henkilöstömäärän on arvioitu alenevan säästötoimien vuoksi noin tuhannella henkilöllä.
Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Tämä lisää valtionosuuksia 340
milj. eurolla. Osana valtiontalouden aiemmin päätettyjä sopeutustoimia
kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina 2016 ja 2017 edelleen lisää yhteensä 90 milj. eurolla. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden
poistuminen supistaa kuntien verotuloja noin 210 milj. eurolla vuonna 2016.
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, -tuloja ja valtionosuuksia vuonna 2017. Maksatuksen
siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntatalouden toimintamenoja noin 700
milj. eurolla. Samalla toimintatulot alenevat, kun perustoimeentulotuen
rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista otetaan jatkossa huomioon
vähentämällä se kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Uudistuksen arvioidaan vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta toisaalta toimeentulotuen alikäytön vähenemisen kautta lisäävän kustannuksia. Nettomääräisesti
uudistus on hieman kuntataloutta heikentävä.
Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016–
2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina 2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojenkasvun arvioidaan siksi
jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen
kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Ellei
velan kasvua hillitä, myös kasvavat korkokulut alkavat kiihdyttää velan kasvua, kun korkotaso nousee tulevaisuudessa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää siten huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan
kasvua hillitseviä toimia.
17
1.3 Kuntien verotulojen kehitys
Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, n. 7 % yhteisöverosta ja n. 8 % kiinteistöverosta. Kunnallisveron veropohjan kasvu määrittää kuntien verotulojen kehitysvauhtia. Palkkojen osuus veropohjasta on
n. 66 % ja eläkkeiden n. 24 % vuonna 2016. Väestön ikääntyminen näkyy
vahvasti myös kuntien veropohjassa. Eläketulot kasvavat kaksi kertaa palkkoja nopeammin kehyskaudella, mikä edistää kunnallisveron kasvutahtia.
Vuoden 2015 kunnallisveroprosenteilla arvioituna kunnallisveron tuotto olisi
n. 19 mrd. euroa vuonna 2016. Veron tuoton oletetaan kasvavan vuosittain
2,3–4,2 prosenttia. Hallituksen päätöksen mukaisesti ansiotuloverotukseen
ei tehdä inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavaa tarkistusta vuonna
2016.
Asuntolainojen korkovähennysoikeutta on päätetty pienentää edelleen viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain 2016–2018. Korkovähennysoikeuden supistaminen lisää kuntien verotuloja 7 milj. eurolla vuosittain. Vuoden 2015
alusta voimaan tullut verotuksen lapsivähennys on voimassa määräaikaisesti
vuoden 2017 loppuun, jolloin se toimii siirtymäajan kompensaationa lapsilisien leikkaukselle. Lapsivähennyksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja vuositasolla n. 38 milj. eurolla. Kaikki kunnallisveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille nettomääräisinä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta kunakin vuonna aikaisempaan tapaan.
Kuntien yhteisöveron arvioidaan olevan n. 1,3 mrd. euroa vuonna 2016. Yhteisöveron määrä pienenee ennusteen mukaan n. kymmenellä prosentilla eli
n. 150 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2015. Verotulojen pudotus johtuu
siitä, että määräaikainen yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Vuosina 2017–2019 oletetaan kuntien yhteisöveron
kasvavan 4,3 – 5 prosentilla vuosittain. Yhteisöveron tuottoon vaikuttaa
myös tuotannollisiin investointeihin kohdennettu verohuojennus, jota päätettiin jatkaa verovuosina 2016–2017. Verohuojennuksen arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 65 milj. eurolla vuosittain. Kuntien
saamaan yhteisöveroon toimenpiteellä ei ole vaikutusta, sillä verotuottomenetys korvataan kuntien yhteisövero-osuutta kasvattamalla vastaavalla
määrällä.
Kiinteistöveron tuoton arvioidaan olevan n. 1,66 mrd. euroa vuonna 2016
olettaen, että kunnat eivät muuta veroprosenttejaan vuoden 2015 tasosta.
Kiinteistöveroon on tehty korotuksia lähes vuosittain kuluvan hallituskauden
aikana. Tämä on näkynyt verotuoton voimakkaana kasvuna 2013–2015. Vuodelle 2016 ei ole tehty muutoksia veron määräytymisperusteisiin.
18
1.4 Ylöjärven taloudelliset lähtökohdat
Viime vuosina Ylöjärven taloudellinen tilanne on ollut haasteellinen. Vuosi
2013 oli kirjanpidollisesti ylijäämäinen huomattavien kertaluonteisten satunnaisten erien johdosta (Pirko-koulutuskonsernin omistusjärjestelyt). Ilman näitä tilikausi olisi ollut alijäämäinen. Korkeasta 32,7 miljoonan euron
kokonaisinvestointitasosta johtuen lisää lainaa otettiin nettona 14,6 milj.
euroa. Vuoden 2014 tulokseksi muodostui 137 000 euroa ja talousarvion mukainen negatiivinen tulos vältettiin. Poistoeron ja maanostoon tehtyjen varausten purun jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,1 milj. euroa. Tilikauden ”toiminnallinen” ylijäämä ilman satunnaisia eriä ja tilinpäätössiirtoja oli noin miljoona euroa.
Kaupungin käyttötalouden menot kasvoivat vuonna 2013 4,1 milj. euroa eli
2,4 % ja vuonna 2014 2,3 milj. euroa eli 1,3 %. Menojen kasvu oli maltillista
verrattuna 2010-luvun alkuvuosien huomattavasti voimakkaampaan vuosittaiseen menokasvuun. Kokonaisverotulojen kasvu oli vuonna 2013 6,5 % ja
vuonna 2014 3,7 %. Valtionosuudet lisääntyivät ajanjakson aikana noin 0,8
milj. euroa. Kasvavana kaupunkina osuuksien kokonaismäärä kasvoi valtionsuuksiin tehdyistä säästötoimista huolimatta.
Syyskuun lopun 2015 tilanteen perusteella laaditun talouden seurantaraportin perusteella voidaan todeta, että vuoden lopun tilinpäätösennuste ennakoi -2,1 miljoonan euron alijäämää (TA -2,4 milj. euroa). Investointien kokonaismäärän madaltuminen 11,6 milj. euroon vaikuttaa siihen, että lisävelkaantuminen on aiempia vuosia vähäisempää (n. 2 milj. euroa)
Talousarvion 2016 valmistelu aloitettiin laatimalla keväällä käyttötalousraami. Raamia käsiteltiin kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa ja
johtoryhmässä ja kaupunginhallitus hyväksyi sen toukokuussa hallintokunnille talousarvion laadinnan pohjaksi. Hallituksen linjausten pohjalta kaupunginjohtaja antoi kesäkuussa osastoille yksityiskohtaisemmat talousarvion
laadintaohjeet.
Vuoden 2016 valmistelun lähtökohtana oli talouden keskipitkän aikavälin tasapainottaminen ja viime vuosien voimakkaan velkaantumistahdin taittaminen. Tähän pyrittiin asettamalla menokasvulle 1,5 prosentin katto. Toinen
keskeinen keino oli investointitason pitäminen maltillisena. Uusia suuria investointeja lukuun ottamatta Metsäkylän koulun laajennusta ei avata ja investointibudjetti koostuukin pääosin ylläpitävistä korjausinvestoinneista.
Talousarviossa esitetyt investoinnit ovat bruttomäärältään 14,7 milj. euroa.
Sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia. Vuosikatteeksi muodostuu 11,3 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu
poistojen jälkeen n. – 0,6 milj. euroa ja tilikauden ylijäämäksi poistoeron
19
muutoksen ja varausten purkamisen jälkeen 11 000 euroa.
Nettolisälainatarve vuonna 2016 on noin 3,1 milj. euroa
Lähivuosien talouden tasapainotus, tavoitteena selkeästi ylijäämäinen tilinpäätös, investointien riittävä tulorahoitus sekä lainamäärän kasvun pysäyttäminen vuoteen 2017 edellyttää, että:
-
verotulojen ennustettu lähivuosien nouseva trendi toteutuu
valtionosuudet pysyvät vähintään vuoden 2016 tasolla
menojen vuosikasvu on maksimissaan 1,5 prosenttia
Investointitaso pidetään maltillisella tasolla
20
2.
Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi
2.1 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma
Talousarvion ja -suunnitelman kokonaistaloudellinen kuva välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Seuraavilla sivuilla esitetään tuloslaskelma
ulkoisista menoista ja tuloslaskelma, joka sisältää liikelaitos-erittelyn. Myös
rahoituslaskelmasta esitetään yleisen laskelman lisäksi liikelaitokset erittelevä laskelma. Hallintokuntien välinen sisäinen laskutus on ulkoisten erien
lisäksi mukana käyttötalousosan toimielinkohtaisissa tuloslaskelmissa.
Tuloslaskelma € / ulkoiset
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
TP 2014
31 321 050
13 830 461
10 297 356
3 536 726
3 656 507
MTA 2015
30 752 963
13 825 283
10 939 480
2 585 980
3 402 220
341 615
278 186
Hall. ehd. TA %
31 556 724
2,6
14 062 434
1,7
11 090 890
1,4
2 344 400 -9,3
4 059 000 19,3
277 320
-0,3
TS 2017
32 725 217
14 624 931
11 534 526
2 344 400
4 221 360
TS 2018
33 940 449
15 209 929
11 995 907
2 344 400
4 390 214
288 413
299 949
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-174 007 388 -179 975 432 -184 063 230
-85 262 516 -86 029 009 -86 601 292
-66 638 813 -67 996 050 -67 721 200
-18 623 702 -18 032 959 -18 880 092
-14 799 184 -14 263 341 -14 669 160
-3 824 519
-3 769 618
-4 210 932
-65 913 801 -68 454 202 -71 076 582
-9 734 779 -10 490 611 -10 206 408
-9 376 064 -10 595 921 -11 680 221
-3 720 228
-4 405 689
-4 498 727
2,3 -186 803 883 -189 605 936
0,7 -87 900 311 -89 218 817
-0,4 -68 737 017 -69 768 073
4,7 -19 163 295 -19 450 744
2,8 -14 889 198 -15 112 536
11,7
-4 274 097
-4 338 208
3,8 -72 122 433 -73 204 267
-2,7 -10 359 506 -10 514 897
10,2 -11 855 424 -12 033 255
2,1
-4 566 208
-4 634 700
Toimintakate
-142 344 723 -148 944 283 -152 229 186
2,2 -153 790 253 -155 365 538
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
118 049 770
37 757 800
-815 761
14 831
1 158 536
-983 170
-1 005 957
120 934 000
38 120 000
-1 171 950
12 000
975 000
-1 117 950
-1 041 000
12 647 086
8 937 767
11 285 926
-11 655 586
-11 655 586
-804 348
-804 348
-11 667 431
-11 667 431
0
0
-11 877 943
-11 877 943
0
0
187 152
-2 729 664
Poistoeron muutos
Varausten muutos
373 505
2 669 933
368 020
0
363 246
240 000
Tilikauden ylijäämä (alij.)
3 230 589
-2 361 644
11 229
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman muk. poistot
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
21
122 800 000
1,5
41 500 000
8,9
-784 888
-33
12 000
0
975 000
0
-791 888 -29,2
-980 000 -5,9
125 300 000
41 500 000
-1 000 000
0
1 000 000
-1 000 000
-1 000 000
127 800 000
41 500 000
-1 000 000
0
1 000 000
-1 000 000
-1 000 000
26,3
12 009 747
12 934 462
1,8
1,8
0
0
-12 000 000
-12 000 000
0
0
-12 200 000
-12 200 000
0
0
-592 017 -78,3
9 747
734 462
-1,3
0
363 300
0
363 300
0
-101
373 047
1 097 762
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
MTA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
8 438 231
11 285 926
12 009 750
12 934 463
-1 120 000
-1 500 000
-1 500 000
-1 500 000
-14 716 000
-17 095 000
1 875 000
-3 055 074
-14 455 000
150 000
1 800 000
-1 995 250
40 000
-60 000
20 000
-60 000
20 000
-60 000
20 000
17 484 580
-14 000 000
3 524 580
17 500 000
-14 400 000
3 060 000
16 800 000
-14 700 000
2 060 000
18 800 000
-14 900 000
3 860 000
-547 189
4 926
64 750
-537
Investointien rahavirta
Investointimenot
-12 910 000
Rahoitusosuudet investointimenoihin
400 000
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
1 120 000
-4 071 769
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Rahavarojen muutos
22
1 800 000
-3 860 537
Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen
Sitovuustarkastelu
Talousarvion toteutuminen
Toimintatuotot
Myyntituotot, ulkoiset
Myyntituotot, sisäiset
Maksutuotot, ulkoiset
Maksutuotot, sisäiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Tuet ja avustukset, sisäiset
Muut toimintatuotot, ulkoiset
Muut toimintatuotot, sisäiset
Liikelaitokset
Kunta
yhteensä
53 104 074
11 798 424
3 386 586
10 675 848
13 636 233
1 122 576
11 090 890
Kokonaistarkastelu
Eliminoinnit
Liikelaitokset
Kunta
yhteensä
-32 223 198
-1 122 576
-13 636 233
-1 122 576
11 090 890
2 344 400
2 344 400
4 059 000
18 586 965
4 059 000
-18 586 965
277 320
277 320
Toimintakulut
-209 344 581
Henkilöstökulut
-82 901 811
Palvelujen ostot, ulkoiset
-68 128 382
Palvelujen ostot, sisäiset
-14 168 833
Ostot tilikauden aikana, ulkoiset
-9 726 318
Ostot tilikauden aikana, sisäiset
-173 176
Avustukset, ulkoinen
-11 675 221
Avustukset, sisäinen
Muut toimintakulut, ulkoinen
-4 169 458
Muut toimintakulut, sisäinen
-18 401 382
-8 064 423
-3 699 481
-2 948 200
-416 800
-329 269
-185 583
18 401 382
185 583
Toimintakate
-155 963 187
3 734 001
520 193
-520 193
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot, ulkoiset
Korkotuotot, sisäiset
Muut rahoitustuotot, ulkoiset
Muut rahoitustuotot, sisäiset
Korkokulut, ulkoiset
Korkokulut, sisäiset
Muut rahoituskulut, ulkoiset
Muut rahoituskulut, sisäiset
122 800 000
41 500 000
-300 482
12 000
14 168 833
416 800
-184 063 230
-86 601 292
-71 076 582
-10 206 408
-5 000
-484 406
-11 680 221
-4 498 727
-422 518
422 518
-152 229 186
122 800 000
41 500 000
-784 888
12 000
975 000
-422 518
-41 888
-791 888
-20 000
-422 518
8 036 331
3 249 595
Suunnitelman mukaiset poistot
-9 842 531
-2 035 412
Tilikauden tulos
-1 806 200
1 214 183
346 281
240 000
16 965
-1 219 919
1 231 148
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
602 383
173 176
Vuosikate
Poistoerojen vähennys/lisäys
Varausten muutos
32 743 391
-480 090
975 000
422 518
-750 000
-960 000
Tuloslaskelma
kunnan
tilinpäätöksessä
31 556 724
14 062 434
23
-980 000
422 518
97 675
-97 675
11 285 926
-11 877 943
97 675
-97 675
-592 017
363 246
240 000
97 675
-97 675
11 229
Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen
Sitovuustarkastelu
Talousarvion toteutuminen
Kunta
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Rahavarojen muutos
Liikelaitokset yhteensä
8 036 331
Kokonaistarkastelu
Eliminoinnit
Liikelaitokset yhteensä
Kunta
3 249 595
11 285 926
-1 500 000
-12 151 000
Rahoituslaskelma
kunnan
tilinpäätöksessä
-1 500 000
-2 565 000
-14 716 000
1 875 000
1 875 000
-3 739 669
684 595
-3 055 074
-60 000
20 000
0
17 500 000
-13 950 000
3 510 000
-60 000
20 000
-450 000
-450 000
0
0
17 500 000
-14 400 000
3 060 000
-229 669
234 595
0
0
4 926
2.2 Tuloslaskelman analysointi
Tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin,
korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menot sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen.
Toimintatuotot muodostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista, vuokratuotoista ja muista toimintatuotoista. Myynti- ja maksutulojen
budjetoinnin pohjana ovat olleet viime vuosien toteutunut keskimääräinen
kehitys. Taksakorotuksista keskeisimpiä ovat vesiliikelaitoksen 12 % maksukorotukset. Maksutuottojen kertymisessä epävarmuutta lisää esimerkiksi
työttömyyden vaikutukset ansiotason mukaan porrastettaviin päivähoitomaksuihin. Näyttää siltä, että lähivuosien keskimääräistä myynti- ja maksutuottojen 4 % kasvua ei vuonna 2016 saavuteta. Avustustuottoja on budjetoitu maltillisesti, koska rahoituspäätökset varmistuvat vasta 2015 vuoden
lopulla. Toisaalta avustuksilla rahoitettavat lisämenojakaan ei ole sisällytetty talousarvioon.
24
Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostosta, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostosta, avustuksista, vuokrista ja muista
kuluista. Toimintakulujen merkittävin erä on henkilöstökulut, jonka osuus
vuoden 2015 talousarvion ulkoisista menoista on 47,1 %. Vakinaisessa virkatai työsuhteessa olevien palkkoihin on arvioitu 0,5 %:n korotus kuluvaan
vuoteen verrattuna. Palkkakustannukset on budjetoitu täysimääräisenä.
Henkilöstökulut kasvavat edellisvuoteen verrattuna ainoastaan 0,7 %.
Toimintakulut kasvavat vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 3,2
milj. euroa eli 1,8 %. Kasvuvauhti on tasapainoisen taloustavoitteen mielessä ylärajoilla, mutta toisaalta maltillista kasvavan kaupungin ollessa kyseessä. Suunnitelmavuosien 2017 ja 2018 toimintakulut perustuvat keskimäärin
1,5 prosentin korotukseen.
Toimintakate
Toimintakate on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos. Se kertoo kuinka
paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Vuoden
2016 toimintakate on – 152,2 milj. euroa. Toimintakate heikkenee vuoden
2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 3,0 milj. euroa eli 2,0 %.
Verotulot
Verotulot koostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöveron tuotosta ja kiinteistöverosta.
Kunnallisveroarvio perustuu Suomen Kuntaliiton laatimaan verotulokehikkoon sekä verohallinnon antamaan ennakkotietoon vuoden 2015 kertymästä.
Kuntaliiton viimeisin ennuste lokakuulta ennakoi Ylöjärvelle 2,3 % kasvua.
Koska ennusteet ovat laskeneet vuoden varrella, on talousarvion laadinnassa kunnallisveron kasvuprosenttina käytetty varovaisuuden periaatetta noudattaen 2,0 prosenttia. Samaa kahta prosenttia on käytetty myös suunnitelmavuosilla.
Talousarvio on laadittu 20,5 % tuloverolla. Kunnallisveron kokonaiskertymäksi arvioidaan 110,3 milj. euroa.
Kiinteistöveron veroprosentit pysyvät ennallaan:
-
vakituiset asunnot
yleinen veroprosentti
muut asuinrakennukset
rakentamaton asuinpaikka
0,50 %
0,90 %
1,00 %
3,00 %
25
Kiinteistöverokertymään vuodelle 2016 on arvioitu viimevuosien perusteella
noin 300 000 euron kasvu.
Yhteisöveron kertymän osalta on käytetty Suomen kuntaliiton laatimaa ennustetta. Yhteisöveron 5 % kuntaosuuden korotus lakkaa vuonna 2016. Tämä
pienentää ennustettua kertymää.
Yhteenveto verotuloista,
1 000 euroa
Verolaji
Kunnallisvero
Muutos -%
Kiinteistövero
Muutos -%
Yhteisövero
Muutos -%
TP2012
TP2013
TP2014
TP ENN
2015
96 659
3,4
6 491
3,1
3 779
-29,2
102 649
6,2
6 827
5,2
4 367
15,6
105 700
3,0
7 355
7,7
5 030
15,2
108 100
2,3
7 700
4,7
5 500
8,5
TA2016
110 300
2,0
8 000
3,9
4 400
-20,0
Valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, ns. yhden putken valtionosuus, perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.
Lisäksi valtionosuusjärjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään.
Yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävät eräät laskennalliset valtionosuudet kuten liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus
(tuntiperusteinen) ja aamu- ja iltapäivätoiminta.
Valtionosuuksien kokonaismäärä vuodelle 2016 on arvioitu Kuntaliiton tuottaman ennustelaskelman perusteella. Valtionosuuksien kokonaismääräksi
arvioidaan vuodelle 2016 41,5 milj. euroa eli noin 2,4 euroa enemmän kuin
vuonna 2015. Valtionosuuksia kasvattavat mm. valtion ja kuntien välinen
kustannustenjaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatio.
Rahoitustuottoina tuloslaskelmassa käsitellään korkotuotot, joita ovat korot
antolainoista, kuntayhtymien peruspääomasta ja maksuliikennetililtä. Kor-
26
kokuluja ovat mm. pitkäaikaisten lainojen ja verotilitysten korot. Korkokuluihin lainoista ulkopuolisilla varataan vuodelle 2016 0,75 milj. euroa.
Vuosikate
Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, josta ilmenee, kuinka paljon tulorahoituksesta jää juoksevien toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kaupungin talous tuloslaskelman
valossa tasapainossa. Jos vuosikate on negatiivinen, kaupunki käyttää pääomaansa käyttötalousmenojen kattamiseen.
Talousarvioesityksessä vuosikatteeksi muodostuu 11,3 milj. euroa eli asukasta kohti laskettu vuosikate on 340 euroa.
Vuosikatteen kehitys 2007-2016 eur/asukas
498
500
454
390
400
364
358
340
330
305
300
258
188
200
100
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
MTA 2015
2016
Poistot
Poistot ovat kaupungin käyttöomaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Poistot
on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen pienhankintarajaksi kaupunginhallitus on vahvistanut 10 000
euroa.
Poistot on kirjattu tulosyksiköille. Talonrakennuksen poistot on kirjattu tilapalveluille ja ne sisältyvät täten hallintokunnilta laskutettaviin sisäisiin
vuokriin.
Poistojen kokonaismäärä talousarviossa on n. 11,9 milj. euroa.
27
Tilikauden tulos
Tuloslaskelman viimeinen välitulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen
ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kaupungin vapaata omaa
pääomaa tai kaupungin varauksia. Negatiivinen tulos syö omaa pääomaa eikä varauksia ole mahdollista tehdä.
Vuoden 2016 tulos on – 0,6 milj. euroa.
Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Näiden jälkeen muodostuu tilikauden ylijäämä/alijäämä.
2.3 Rahoitusosan analysointi
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman
avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman
pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin kassavarojen muutoksen tilikaudella.
Vuonna 2015 tulorahoitus (vuosikate) kattaa 76,4 % nettoinvestoinneista.
Tulorahoituksen riittävyys 2007 - 2016
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Inv. omarah.*
2007
2008
2009
Inv. omarah.*
17 498
22 154
15 271
Poistot
5 992
7 978
9 893
Vuosikate
8 715
9 676
9 190
* vuoden 2013 luku ilman Pirko-kiinteistöt Oy:n osakkeita
2010
17 669
9 574
15 206
2011
15 719
9 531
14 042
28
2013
Poistot
2014
MTA 2015
2016
Vuosikate
2012
26 264
10 570
5 913
2013
23 543
13 556
11 558
2014
18 932
11 656
12 597
MTA 2015
12 510
11 667
8 438
2016
14 716
11 878
11 286
Investoinnit
Vuonna 2016 investointimenot bruttomääräisenä ovat 14,7 milj. euroa. Rahoitusosuuksista ei budjetointivaiheessa ollut luotettavaa varmuutta, joten
nettoinvestoinnit ovat myös saman suuruiset.
Suunnitelmavuosien investoinnit ilmenevät yksityiskohtaisesti investointiosasta.
Lainakanta
Talousarvioesityksen mukainen lainakanta 31.12.2016 on 102,7 milj. euroa.
Kaupungin lainamäärän kehitystä asukasta kohti kuvaa seuraava kuvio.
Lainakanta 2000-2016 €/asukas
29
3.
Talousarvion sitovuus
Talousarvio sitoo hallintokuntia käyttötalousosassa vastuualueittain, jotka
on numero-osassa esitetty tuloslaskelman muodossa. Kaikki vastuualueet
ovat nettobudjetoituja, mikä merkitsee sitä, että vastuualueita sitoo valtuuston nähden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate käsittäen sekä ulkoiset että sisäiset erät. Valtuustoon nähden sitovat
tavoitteet on asetettu hallinto- ja talousosastolle, lautakunnille sekä liikelaitoksille.
Vastuualueet ovat:
Toimielin
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus
Vastuualue
Vaalit
Ulkoinen tarkastus
Hallintopalvelut
Henkilöstöhallinto
Talouspalvelut
Kehityspalvelut
Asukaslautakunta
Perusturvan hallinto ja erikoissairaanhoito
Sosiaalityönpalvelut
Terveyskeskuspalvelut
Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut
Hoito- ja kuntoutumispalvelut
Yhteispalvelut
Peruskoulutus
Lukiokoulutus
Koululaisten iltapäivätoiminta
Varhaiskasvatus
Vapaa-aikapalvelut
Hallinto ja kehittäminen
Yhdyskuntatekniset palvelut
Tilapalvelut
Rakennuttamispalvelut
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut
Asukaslautakunta
Sivistyslautakunta
Tekninen lautakunta
Investointiosan määrärahat sitovat vastuullisia lautakuntia ja johtokuntia
projekteittain.
30
Investointilajeja ovat talonrakennusinvestoinnit, liikennealueinvestoinnit,
muut yleisten alueiden investoinnit, vesihuoltoinvestoinnit, koneet ja kalusto, maa- ja vesialueet, tietokoneohjelmistot, sekä osakkeet ja osuudet.
Saman investointilajin kuluvan vuoden projektien kesken voi ao. vastuutoimielin tehdä määrärahasiirtoja siten, että määrärahasiirron kohteena olevien projektien toteuttaminen ei vaarannu ja että muutoksen nettovaikutus
on ± 0 euroa. Kohdentamattomista määrärahoista voidaan siirtää määrärahoja saman investointilajin projekteilla ja päinvastoin em. ehtoja noudattaen.
Ylöjärven Vesi liikelaitoksen johtosäännön 5 § mukaan ”johtokunta päättää
toimialansa investoinneista kaupunginvaltuuston antamissa rajoissa”. Valtuuston antama 5 § mukainen raja on talousarvion investointiohjelman 2016
- 2020 vesihuoltoinvestointiprojektit ja niiden määrärahat.
Tekninen lautakunta päättää talonrakennusinvestointien, liikenneväyläinvestointien ja muiden yleisten alueiden investointien kohdentamattoman
määrärahan käytöstä.
Ylöjärven vesi liikelaitoksen johtokunta päättää vesihuoltoinvestointien
kohdentamattoman määrärahan käytöstä.
Vastuutoimielin päättää kone- ja kalustoinvestoinneista, tietokoneohjelmistoinvestoinneista ao. investointilajin toimielimelle osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa.
Investointiohjelmassa käytetty aluejako on ainoastaan informatiivinen ilman
sitovuusvaikutuksia.
Rahoituksessa sitovia ovat:
- Tuloslaskelmassa verotuloarvio, valtionosuusarvio, rahoitustuotot ja –
kulut
Rahoituslaskelmassa pitkäaikaisten lainojen lisäys on enimmäismäärä
Ylöjärven Vesi liikelaitos ja Työterveydenhuollon liikelaitos Viisari, jotka
ovat kuntalain mukaisia kunnallisia liikelaitoksia valtuuston päätöksellä, käsitellään talousarvion erillisenä osana. Molemmat liikelaitokset ovat nettobudjetoituja.
31
4.
Talousarvion seuranta
Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden
seuranta suoritetaan säännöllisesti.
Kaupunginhallitukselle esitetään kuukausittain raportti talousarvion toteutumisesta.
Elokuun lopun tilanteesta tehtävä osavuosikatsaus on laajempi selvitys
väestön, työttömyyden ja verotulojen kehityksestä, strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Raportti toimitetaan kaupunginhallituksen lisäksi kaupunginvaltuustolle.
Koko vuoden seurantaraportti on kaupungin toimintakertomus, joka on osa
kaupungin tilinpäätöstä.
Osastoittain seurannan tulee olla jatkuvaa ja poikkeamiin toiminnan tavoitteiden toteutumisessa tai määrärahojen käytössä tulee puuttua välittömästi, jos aihetta ilmenee.
Talousarvioperusteluissa on vastuualueittain nimetty tilivelvolliset vastuuhenkilöt, jotka myös vastaavat seurannasta. Tehtäväaluetasoiset ja kustannuspaikkatasoiset vastuuhenkilöt hallintokuntien tulee nimetä käyttötaloussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä.
32
33
34
Talousarvio 2016
Uudet virat ja toimet 1.1.2016 lukien
(Taloussuunnittelun määrärahatili 4050)
Kustannuspaikka
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Virka/toimi
Palkkakustannukset
sivukuluineen
2016
Koko
vuosi
Hallintokunnan
esitys
henkilömäärästä
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n
päätös
2.11.
Kv:n
päätös
9.11.
4
4 kuntoutusohjaajan tointa
hyv.
hyv.
2
2 ohjaaja/
lähihoitajan
tointa
hyv.
hyv.
2016
2017
2018
KAUPUNGINHALLITUS
1178
Kehityspalvelut
Kuntoutuksen asiakastyö
4 uutta kuntoutusohjaajan tointa
(5 kuntoutusohjaajan lisäksi)
Ko. uusien toimien palkat katetaan
työllisyysmäärärahoja pienentämällä,
joille ei enää löydy vastin paria TEtoimistosta. Tällöin työllistettyjen
määrä laskee 20 per päivää ja
lakisääteisten kuntoutusasiakkaiden
määrä nousee yli 200:n valtuuston
hyväksymän Ylöjärven
työllisyydenhoidon toimintaohjelman
2016 - mukaisesti. Kaupungin
kokonaisrahoitus ei nouse ja rahat
voidaan paremmin kohdentaa kaupungin
maksuosuuksien mukaisiin asiakkaisiin
tuloksellisesti.
154 820 154 820
PERUSTURVALAUTAKUNTA
2142
Sosiaalityön palvelut
Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta
2 ohjaajaa/lähihoitajan tointa:
lakisääteisen toiminnan vaatimaa
henkilöstöä.
69 732
Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnan
järjestämään päivätoimintaa
vaikeavammaisille. Toimet
mahdollistavat Juuritien asukkaiden
osallistumisen päivätoimintaan.
35
69 732
Kustannuspaikka
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Virka/toimi
Palkkakustannukset
sivukuluineen
2016
2344
2017
Kh:n
päätös
2.11.
Kv:n
päätös
9.11.
2018
Perhekeskus
48 243
1
1 puheterapeutin toimi
hyv.
hyv.
65 816
65 816
1
1 erikoistuvan
lääkärin
virka
hyv.
hyv.
Erikoistuva lääkäri (ei vakanssinumeroa) 11 276
lisäkustannus
Virka on kaupunginhallituksen
päätöksellä 16.6.2008 § 318 muutettu
terveyskeskuslääkärin virasta
erikoistuvan lääkärin (geriatria) viraksi,
jossa erikoistumispalvelua on tähän
mennessä suorittanut kulloinkin
erikoistumassa oleva lääkäri 1-2 vuotta
kerrallaan.
Terveyskeskuksen akuuttiosaston
toiminta on muuttunut aiempaa
vaativammaksi TAYS :n kanssa tehdyn
hoidonporrastuksen myötä ja tarvitaan
erikoislääkärin osaamista, joten
erikoistuvan lääkärin pohjaan tarvitaan
pysyvästi erikoislääkäri.
11 276
1
1 erikoislääkärin
virka
hyv.
hyv.
20 800
0,4
0,4 koulukuraattorin virka
hyv.
hyv.
Mielenterveyskeskus
Erikoistuva lääkärin virka
mielenterveyskeskukseen: perustuu
sairaanhoitopiirin kanssa käytyyn
työnjakoneuvotteluun.
2364
2016
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Ehkäisevät ja korjaavat
hyvinvointipalvelut
48 243
Puheterapeutin toimi
Aikuisten puheterapian tarjoaminen
omassa kuntoutusyksikössä (Kumuke)
tehostaa aivohalvauspotilaiden hoitoa ja
vähentää erikoissairaanhoidon
hoitopäiviä ja ostopalvelukustannuksia.
Rahoitetaan ostopalvelumäärärahaa
pienentämällä.
2347
Koko
vuosi
Hallintokunnan
esitys
Terveyskeskuksen akuuttiosasto
SIVISTYSLAUTAKUNTA
4100
Yhteispalvelut
Koululautakunta ja toimisto
Koulukuraattorin viran kokoaikaistaminen 0,4 vakanssia lisää
(vuonna 2016 2. aste ja
vuonna 2017 peruskoulutus)
20 800
36
2
Kustannuspaikka
4461
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Virka/toimi
Hallintokunnan
esitys
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n
päätös
2.11.
Kv:n
päätös
9.11.
1 apulaisrehtorin
virka 1.8.
lukien
hyv.
hyv.
2016
Koko
vuosi
18 500
46 600
1
18 500
46 600
1
1 apulaisrehtorin
virka 1.8.
lukien
hyv.
hyv.
60 000
151 200
4
4 luokanopettajan
virkaa 1.8.
lukien
hyv.
hyv.
ei lisäkust.
ei lisäkust.
4
4 iltapäivätoiminnan
ohjaajan
tointa 1.8.
lukien
hyv.
hyv.
11 000
27 500
1
1 siivoojan
toimi 1.8.
lukien
hyv.
hyv.
11 000
27 500
1
1 siivoojan
toimi 1.8.
lukien
hyv.
hyv.
2016
2017
2018
Peruskoulutus
Moision koulu
Apulaisrehtorin virka 1.8. lukien
4473
Palkkakustannukset
sivukuluineen
Metsäkylän koulu
Apulaisrehtorin virka 1.8. lukien
4 luokanopettajan virkaa 1.8. lukien
Koululaisten ip-toiminta
4600
Koululaisten ip-toiminta
4 iltapäivätoiminnan ohjaajan tointa
(vakinaistetaan 4 määräaikaista
ohjaajaa 1.8. lukien, ei
lisäkustannusvaikutusta, palkkakulut
katetaan määräaikaisten
palkkamäärärahoista).
TEKNINEN LAUTAKUNTA
6224
Tilapalvelut
Siivouspalvelut
Siivooja
Moision koululle entisen lukion tiloihin
1.8. lukien
Tiloja ennen saneerausta siivonnut
työntekijä siirrettiin Siivikkalan koululle
vuoden 2015 alussa lisätilojen
valmistuessa ko. kohteeseen.
(Siivikkalaan ei haettu lisäresurssia
siivoukseen).
Siivooja
Metsäkylän koulun laajennukseen 1.8.
lukien
37
Talousarvio 2016
Määräaikaiset virat ja toimet 1.1.2016 lukien
kesätyöntekijät, harjoittelijat ja projektityöntekijät
(Taloussuunnittelun määrärahatili 4050)
Kustannuspaikka
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Virka/toimi
Perustelut
Palkkakustannukset
sivukuluineen
2016
Hallintokunnan
esitys
2016
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n
päätös
2.11.
Kv:n
päätös
9.11.
44 184
1
Järjestelmäkoordinaattorin
toimi
31.12.2018
saakka
hyv.
hyv.
40 413
1
Palveluohjaajan
virka
hyv.
hyv.
2021 Perusturvan hallinto ja erikoissairaanhoito
Perusturvan yhteiset palvelut
Järjestelmäkoordinaattori (henkilökohtainen,
määräaikainen toimi) 31.12.2018 saakka.
Kyseessä Ylöjärven Effica -pääkäyttäjä, joka
kuntien Nokia, Lempäälä, Kangasala, Pirkkala,
Hämeenkyrö ja Ylöjärvi yhteisellä sopimuksella
toimii näiden kuntien yhteisenä Efficapääkäyttäjänä.
2362
Hoito -ja kuntoutumispalvelut
Poliklinikka- ja avotiimitoiminta
Palveluohjaaja (henkilökohtainen, määräaikainen
virka)
Virkapohja (myös palkkapohja) esitetään jääväksi
sosiaalipalveluihin ja siihen haetaan
nimikemuutosta sosiaaliohjaajaksi. Virkapohjassa
ollut viranhaltija siirtyy täten hoito- ja
kuntoutumispalveluiden vastuualueelle
palveluohjaajaksi; palkka on huomioitu
vastuualueen budjetissa varaamalla siihen
määräraha. Kyseessä v. 2015 toteutettu
uudelleensijoituskokeilu, joka on osoittautunut
toimivaksi.
38
Talousarvio 2016
Toimien muuttaminen viroiksi 1.1.2016 lukien
Kustannuspaikka
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Nykyinen virka/toimi
Perustelut
Vakanssin hoitaja
Hallintokunnan esitys
uudeksi nimikkeeksi ja
kustannusvaikutus vuositasolla henkilöstösivukuluineen
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n
päätös
2.11.
Kv:n
päätös
9.11.
Sosiaalityöntekijän
virka
hyv.
hyv.
Katriina Työvalmennuspäällikön
Johtava kuntoutusohjaajan toimi
TyövalmenLytti- virka
nimike muutetaan paremmin vastaanuspäällikön
nen
maan työn toimenkuvaa (vastaa koko
virka
Toimenkuvasta osastotyö- ja toimintakeskuksen kuntoutukpäällikkö
tekee
työnsesta työvalmennuksesta ja työtoiminjohdollisen määräyksen
nasta) niin organisaation sisällä kuin
ja palkan tarkistus
seudullisesti. Lisäksi toimi muutetaan
selvitetään vuoden
viraksi. Syynä on kuntouttavan työtoialussa uuden toimenminnan lain toteutus ja siihen kuuluvat
kuvan mukaisella työnvirkavastuulla tehtävät asiakaspäätökvaativuuden arvioinnilset Effica järjestelmään, josta valitusla.
oikeus.
hyv.
hyv.
hyv.
hyv.
KAUPUNGINHALLITUS
Kehityspalvelut
1176 Työvoiman palvelukeskus
Sosiaalityöntekijän toimi muutetaan
viraksi. Syynä on TYP-lain toteutus ja
siihen kuuluvat virkavastuulla tehtävät
asiakaspäätökset TYP ja Effica järjestelmään, josta valitusoikeus.
Eeva Sosiaalityöntekijän
Alatalo virka
Ei kustannusvaikutuksia
1178 Kuntoutuksen asiakastyö
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Maankäyttö ja ympäristöpalvelut
6235 Kaavoitus
Maanmittausinsinöörin toimi muutetaan viraksi. Maanmittausinsinöörille
on määritetty ratkaisuvaltaa 1.1.2016
voimaan tulevassa hallintosäännössä.
Juha Maanmittausinsinöörin
MaanmitAlavirka
tausinsinööLaurila Ei kustannusvaikutuksia
rin virka
39
Talousarvio 2016
Kustannusvaikutuksia aiheuttavat
nimikemuutokset 1.1.2016 lukien
Kustannuspaikka
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Perustelut
Vakanssin
hoitaja
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n Kv:n
pää- päätös
tös
2.11. 9.11.
tyhjä
Sosiaaliohjaaja
virkapohja
kustannusvaikutus
noin 100 €/kk
Outi
Viitaniemi
Välinehuoltaja
kustannusvaikutus
noin 100 €/kk
Välinehuoltaja
hyv. hyv.
Avoimen toimen sisäinen siirto mielenterveyskeskukseen, jolla turvataan sairaanhoitopiirin kanssa vuodelle 2016 sovitun työnjaon toteutuminen Ylöjärvellä.
avoin
toimi
Psykiatrinen
sairaanhoitaja
kustannusvaikutus
noin 100 €/kk
Psykiatrinen
sairaanhoitaja
hyv. hyv.
Kotihoidon terveydenhoitaja (97223064)
Tyhjä vakanssi siirretään ehkäiseviin ja
korjaaviin hyvinvointipalveluihin.
Avoimen toimen sisäinen siirto mielenterveyskeskukseen, jolla turvataan sairaanhoitopiirin kanssa vuodelle 2016 sovitun työnjaon toteutuminen Ylöjärvellä.
avoin
toimi
Psykiatrinen
sairaanhoitaja
kustannusvaikutus
noin 100 €/kk
Psykiatrinen
sairaanhoitaja
hyv. hyv.
2110 Vastuualueen hallinto
Palveluohjaajan tyhjä virkapohja
(99213005)
Virkapohja ja palkkapohja jäävät sosiaalipalveluihin ja tähän tyhjään pohjaan haetaan nimikemuutos sosiaaliohjaajaksi. Nimikemuutos perustuu uudistetun sosiaalihuoltolain mukaisiin tehtävänimikkeisiin.
Sosiaalioh- hyv. hyv.
jaajan
virka
2340 Suun terveydenhuolto
Laitoshuoltaja (99121050)
Outi Viitaniemi työskentelee välinehuollossa välinehuoltajan työssä ja on nyt saanut
suoritettua välinehuoltajan ammattitutkinnon valmiiksi. On siis entinen laitoshuoltaja
ja vanha nimike on jäänne vanhasta organisaatiosta.
234 Perhekeskus
4
Sairaanhoitaja (99222285)
2020 avosairaanhoito/kp 2320
40
Kustannuspaikka
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Perustelut
Vakanssin
hoitaja
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n Kv:n
pää- päätös
tös
2.11. 9.11.
avoin
toimi
Kotiutuskoordinaattori
kustannusvaikutus
noin 200 €/kk
Kotiutuskoordinaattori
hyv. hyv.
Marjo
Viik
Erikoislääkäri
kustannusvaikutus
noin 1 500 €/kk
Erikoislääkäri
hyv. hyv.
2362 Poliklinikka- ja avotiimitoiminta
Sairaanhoitajan toimi (9212107)
Kurun palvelukeskus
Kurun palvelukeskuksen toiminnan supistuminen. Kotiutuskoordinaattorin tarve kotitiimiin, jotta kotitiimin toiminta voi kunnolla alkaa, esim yöaikainen oman kunnan
tarjoama yövalvonta vähentää sairaalaosastojen kuormitusta ja turhia siirtoja erikoisairaanhoitoon.
2364 Terveyskeskuksen akuuttiosasto
Terveyskeskuslääkäri (12212341)
Terveyskeskuksen akuuttiosaston toiminta
on muuttunut aiempaa vaativammaksi
TAYS:n kanssa tehdyn hoidonporrastuksen
myötä. Kyseessä on sairaalatyö ei terveyskeskuslääkärin vastaanottotyö.
41
Talousarvio 2016
Lakkautettavat virat/toimet 1.1.2016 lukien
Kustannuspaikka
2366
Toimielin
Vastuualue
Kustannuspaikka
Virka/toimi
Perustelut
Kotihoito
Lähihoitaja avoin vakanssi (09223050) 1.1.2016
alkaen.
Kodinhoitaja avoin vakanssi (99223070)
1.1.2016 alkaen.
Kodinhoitaja avoin vakanssi (99223094)
1.1.2016 alkaen.
Kurun palvelukeskus
Lähihoitaja (09222119)
Vakanssin hoitaja jää eläkkeelle 1.4.2016, 6
kk:n palkkavaraus, tämän jälkeen toimi lakkautetaan.
Kurun palvelukeskus/Esterikoti
Kurun palvelukeskuksen toiminnan supistuminen, asukaspaikkojen (10 paikkaa) vähentymisen myötä ja tästä seuraava hoitajaresurssin
pienentäminen. Vakanssit ovat täyttämättömiä
1.1.2016 alkaen.
2382
Hallintokunnan
esitys
2016
Kaupunginjohtajan
ehdotus
2016
Kh:n
päätös
2.11.
Kv:n
päätös
9.11.
32 388
-1
hyv.
hyv.
32 388
-1
hyv.
hyv.
32 388
-1
-1 lähihoitaja
-1 kodinhoitaja
-1 kodinhoitaja
hyv.
hyv.
16 194
-0,5
hyv.
hyv.
16 194
-0,5
hyv.
hyv.
32 388
-1
-0,5 lähihoitaja
-0,5 lähihoitaja
-1 lähihoitaja
hyv.
hyv.
16 194
-1
-1 lähihoitaja
hyv.
hyv.
32 388
-1
hyv.
hyv.
32 388
-1
-1 lähihoitaja
-1 lähihoitaja
hyv.
hyv.
16 194
-0,5
-0,5 hoitaja
hyv.
hyv.
Lähihoitaja 50 % vakanssi (09213035) on täyttämätön 1.1.2016 alkaen
Lähihoitaja 50 % vakanssi (09223038) on täyttämätön 1.1.2016 alkaen
Lähihoitaja, varahenkilön vakanssi (99223104):
vakanssi on täyttämätön 1.1.2016 alkaen
2381
Palkkakustannukset
sivukuluineen
2016
(säästö)
Elokaaren palvelukeskus
Hoitaja (laitosapulainen), joka on tehnyt 50 %
hoitotyötä, toisessa 50 % ollut lh. Tämä puolikas laitoshuoltajan työpanos on tilakeskuksen
+ palkka tullut sieltä. Laitoshuoltajan työpanoksesta luovutaan ja 50 % lh toimi lakkautetaan, vakanssinumero 07222004, tilalle siirtyy
kokoaikainen lh toimipohja + palkkaraha Kurusta.
42
Menot - Tulot
43
44
Tuloslaskelman 2016 ulkoiset tuotot
yhteensä 197,1 milj. €
Muut +
Tuet ja
valmistus
avustukset
2,2 %
1,2 %
Maksutuotot
5,6 %
Verotulot
62,3 %
Myyntituotot
7,1 %
Rahoitustuotot
0,5 %
Valtionosuudet
21,1 %
Tuloslaskelman 2016 ulkoiset kulut
yhteensä 185,8 milj. €
Muut
2,4 %
Avustukset
6,3 %
Rahoituskulut
1,0 %
Tarvikkeet ym.
5,5 %
Palvelujen
ostot
38,2 %
45
Henkilöstökulut
46,6 %
46
Käyttötalousosa
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus
Asukaslautakunta
47
48
Käyttötalous 2016 toimielimittäin
Ylöjärven Vesi Työterveyshuol
lon liikelaitos
liikelaitos
2,0 % Kaupungin1,7 %
Tekninen
hallitus
lautakunta
6,0 %
13,8 %
0,0 %
Ympäristö- Toimintamenot
lautakunta Ulk. + sis.
0,0 %
217,4 milj. €
Asukaslautakunta
0,0 %
Vapaaaikalautakunta
2,7 %
Sivistyslautakunta
30,0 %
Tarkastuslautakunta
0,0 %
Toimintatulot
Ulk. + sis.
65,2 milj. €
43,7 %
Kaupungin- 15,9 %
hallitus
5,4 %
TTH Viisari
6,8 %
Tarkastuslautakunta
0,0 %
Sivistyslautakunta
7,7 %
1,2 %
Ylöjärven Vesi
liikelaitos
11,3 %
Asukaslautakunta
0,0 %
0,0 %
Tarkastuslautakunta
0,0 %
Tekninen
lautakunta
0,0 %
Asukaslautakunta
0,0 %
0,0 %
Tekninen
lautakunta
51,7 %
53,0 %
Kaupunginhallitus
6,0 %
3,1 %
Sivistyslautakunta
37,7 %
49
Nettomenot
152,2 milj. €
Talousarvio 2016
Vaalit
Vastuuhenkilö hallinto- ja talousosaston hallintopäällikkö Antti Pieviläinen
Vastuualueen toiminnan kuvaus
Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja.
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
46 510
0
47 000
47 000
0
0
-100,0
-100,0
0
0
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikk. ja tavarat
Muut toimintakulut
-53 365
-41 680
-10 037
-628
-1 020
-50 577
-41 745
-7 182
-500
-1 150
-1 168
-1 063
-105
0
0
-97,7
-97,5
-98,5
-100,0
-100,0
-1 186
-1 079
-107
0
0
-1 203
-1 095
-108
0
0
-6 855
-3 577
-1 168
-67,3
-1 186
-1 203
Toimintakate
50
Talousarvio 2016
Tarkastuslautakunta
Ulkoinen tarkastus
Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet:
1. Tarkastuslautakunta kiinnittää arvioinnissaan huomiota toiminnan ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen sekä arvioi kaupunkistrategian ja valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.
2. Tarkastuslautakunta tuottaa arviointitietoa, jota voidaan hyödyntää kaupungin talouden ja toiminnan ohjauksessa.
Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon
tarkastusta varten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja
hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista.
Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden
toimintaa haastattelemalla sekä tekemällä tutustumis- ja arviointikäyntejä kaupungin eri kohteisiin. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastussuunnitelman toteutumista.
Tarkastuslautakunta jatkaa yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun muiden tarkastuslautakuntien kanssa.
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
0
0
0
0,0
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
-49 219
-16 784
-31 633
-48
-754
-67 227
-20 253
-44 876
-600
-1 498
-58 177
-18 554
-37 857
-500
-1 266
-13,5
-8,4
-15,6
-16,7
-15,5
-59 050
-18 832
-38 425
-508
-1 285
-59 935
-19 115
-39 001
-515
-1 304
Toimintakate
-49 219
-67 227
-58 177
-13,5
-59 050
-59 935
Toimintatuotot
51
Talousarvio 2016
Kaupunginhallitus
1. Palveluohjelman, tehostamissuunnitelman ja muiden kehittämisohjelmien
yhteensovittaminen ja kokonaiskoordinointi niin, että talouden tasapainotavoite ja velkaantumisen kasvun pysäyttäminen mahdollistetaan.
2. Kaupungin toimintojen digitalisaatiotyön eteneminen yhteistyössä kehyskuntien kanssa.
3. Otetaan käyttöön uusi selkeämpi ja aiempaa paremmin strategisia tavoitteita tukeva tulospalkkiomalli koko organisaatiossa.
4. Mahdollistetaan luottamushenkilöiden tietotekniikan käyttötapojen monipuolistaminen
52
Talousarvio 2016
Hallintopalvelut
Vastuualue huolehtii kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toiminnasta, henkilöstöpalveluista sekä tiedottamisesta.
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
1 256 271
205 290
4 571
0
1 046 410
1 238 000
196 000
2 000
0
1 040 000
1 694 000
194 000
0
0
1 500 000
36,8
-1,0
-100,0
0,0
44,2
1 761 760
201 760
0
0
1 560 000
1 832 230
209 830
0
0
1 622 400
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-4 866 964
-1 194 041
-3 278 171
-33 003
-645
-361 104
-5 025 263
-1 095 993
-3 366 760
-67 300
-20 000
-475 210
-5 029 753
-1 140 681
-3 311 463
-65 800
0
-511 809
0,1
4,1
-1,6
-2,2
-100,0
7,7
-5 105 201
-1 157 792
-3 361 135
-66 787
0
-519 487
-5 181 776
-1 175 158
-3 411 552
-67 788
0
-527 278
Toimintakate
-3 610 693
-3 787 263
-3 335 753
-11,9
-3 343 441
-3 349 546
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
53
Talousarvio 2016
Henkilöstöhallinto
Vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö Arja Järvinen
Vastuualue huolehtii kaupungin henkilöstöhallinnosta.
Talous
eurot 9.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
860 422
422 502
0
425 784
12 136
0
788 552
333 552
0
455 000
0
0
883 837
428 837
0
455 000
0
0
12,1
28,6
0,0
0,0
0,0
0,0
900 990
445 990
0
455 000
0
0
918 830
463 830
0
455 000
0
0
-1 801 273
-792 858
-935 996
-38 318
0
-34 101
-2 227 211
-1 339 112
-805 213
-46 700
0
-36 186
-2 243 849
-1 289 701
-873 332
-48 200
0
-32 616
0,7
-3,7
8,5
3,2
0,0
-9,9
-2 277 507
-1 309 047
-886 432
-48 923
0
-33 105
-2 311 669
-1 328 682
-899 728
-49 657
0
-33 602
-940 851
-1 438 659
-1 360 012
-5,5
-1 376 517
-1 392 839
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
54
Talousarvio 2016
Talouspalvelut
Vastuuhenkilö talousjohtaja Juha Liinavuori
Vastuualue huolehtii taloussuunnittelusta, kirjanpidosta ja maksuliikenteestä.
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
39 685
39 348
0
0
39 896
39 896
0
0
40 295
40 295
0
0
1,0
1,0
0,0
0,0
41 907
41 907
0
0
43 583
43 583
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-2 168 061
-375 807
-1 566 922
-7 313
-81 231
-136 788
-2 207 665
-382 746
-1 632 623
-4 500
-47 100
-140 696
-2 124 772
-386 918
-1 586 117
-2 200
-66 000
-83 537
-3,8
1,1
-2,8
-51,1
40,1
-40,6
-2 156 644
-392 722
-1 609 909
-2 233
-66 990
-84 790
-2 188 993
-398 613
-1 634 057
-2 266
-67 995
-86 062
Toimintakate
-2 128 376
-2 167 769
-2 084 477
-3,8
-2 114 737
-2 145 410
Toimintatuotot
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
55
Talousarvio 2016
Ylöjärven Yrityspalvelu Oy
Vastuuhenkilö kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto
TP2012
TP2013
Elinkeinotoimen kautta perustetut uudet
yritykset (kpl)
59
70
59
Yritystonttimyynti (lkm)
20
12
10
315 000
310 000
315 000
247 504
252 120
Tunnusluvut
Kaupungin asiantuntijapalveluiden osto
Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:ltä
Neuvonta ja markkinointi, € (kaupungin osuus
erilaisista seudullisista hankkeista)
Uudet asiakkaat Ensimetrin toimipisteessä
(asiakas lkm)
Yritysneuvonta (kontaktien lkm)
Henkilöstö, kokoaikaista
56
TP2014
198
140
166
1 250
1 100
1 300
2
2
2
Talousarvio 2016
Kehityspalvelut
Vastuuhenkilö kehitysjohtaja Riku Siren
Vastuualueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut
Vastuualue vastaa poikkitoimialallisesta ja strategisesta kehittämistoiminnasta,
joukkoliikenteestä, tietohallinnosta, työllisyyspalveluista sekä yhteistyöhankkeiden koordinoinnista.
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
Seutulippumatkojen määrä
317 000
318 000
310 000
Työllistämistoimenpiteiden henkilömäärä
497
513
534
Työttömyys -%
9,5
12,1
13,8
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
1 157 249
579 903
0
569 185
383
7 778
946 112
599 346
0
344 580
0
2 186
925 346
625 346
0
300 000
0
0
-2,2
4,3
0,0
-12,9
0,0
-100,0
950 360
650 360
0
300 000
0
0
976 374
676 374
0
300 000
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-3 735 927
-2 131 193
-1 168 642
-80 811
-35 100
-320 181
-3 563 607
-1 764 011
-1 332 998
-118 754
-49 921
-297 923
-3 733 540
-1 733 552
-1 517 820
-116 972
-39 921
-325 275
4,8 -3 789 543
-1,7 -1 759 555
13,9 -1 540 587
-1,5
-118 727
-20,0
-40 520
9,2
-330 154
-3 846 386
-1 785 949
-1 563 696
-120 507
-41 128
-335 106
Toimintakate
-2 578 678
-2 617 495
-2 808 194
7,3 -2 839 183
-2 870 012
57
Talousarvio 2016
Asukaslautakunta
Asukaslautakunta
1. Jatketaan asukasiltojen kehittämistä kuntalaiskeskustelua ja matalan kynnyksen
osallistumista korostaen.
2. Kehitetään kuntalaiskyselyjä aiempaa vuorovaikutteisemmiksi.
Asukaslautakunnan tavoitteena on edistää kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin hallintoon, päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Lautakunta edistää myös kuntalaisdemokratian toimivuutta.
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
0
0
0
0,0
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-59 004
-43 988
-7 624
-227
-6 946
-219
-74 724
-52 900
-9 824
0
-10 000
-2 000
-65 675
-45 668
-9 007
0
-10 000
-1 000
-12,1
-13,7
-8,3
0,0
0,0
-50,0
-66 660
-46 353
-9 142
0
-10 150
-1 015
-67 659
-47 048
-9 279
0
-10 302
-1 030
Toimintakate
-59 004
-74 724
-65 675
-12,1
-66 660
-67 659
Toimintatuotot
58
59
60
Perusturvalautakunta 2016
Ehkäisevät ja
korjaavat
4,6 %
Toimintamenot
Hoito- ja
kuntouttamispalvelut
22,8 %
Ulk. + sis.
95,1 milj. €
15,1 %
Hallinto ja
erikoissairaanhoito
37,1 %
20,5 %
Toimintatulot
Hallinto ja
erikoissairaanhoito
6,2 %
Ulk. + sis.
10,4 milj. €
28,9 %
17,0 %
Hoito- ja
45,9 %
Ehkäisevät ja
korjaavat
1,9 %
Netto
84,7 milj. €
Hallinto ja
erikoissairaanhoito
40,9 %
19,4 %
Hoito- ja
19,9 %
14,9 %
Ehkäisevät ja
korjaavat
4,9 %
61
Talousarvio 2016
Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet
1. Perusturvan hallinnon ja erikoissairaanhoidon vastuualueen keskeinen tavoite on sairaanhoitopiiristä tilatun erikoissairaanhoidon tilauksen toteutuminen +/- 1 %:n tarkkuudella.
2. Hoitotyön yhtenäisten hoitokäytäntöjen varmistaminen koko perusturvaa
koskeviksi toimintatavoiksi on vuoden 2016 erityisenä tavoitteena.
3. Sosiaalityön palvelujen tavoitteena on arvioida lastensuojelun oman palvelutuotannon sisältö, tuottamistapa ja kohdentaminen ja laatia toimintasuunnitelma tarvittavista muutoksista.
4. Terveyskeskuspalvelujen tavoitteena on parantaa yhteydensaantia ja
ajanvarausmahdollisuuksia.
5. Ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintatavat: tarpeenmukaiset peruspalvelut toteutetaan
riittävällä volyymillä lähellä käyttäjiä.
6. Hoito- ja kuntoutumispalvelujen matalan kynnyksen toimintaa tukevana
tavoitteena on parantaa hoito- ja kuntoutumispalvelujen tavoitettavuutta.
62
Talousarvio 2016
Hallinto ja erikoissairaanhoito
Vastuuhenkilö terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti
Vastuualue huolehtii perusturvan luottamusmieshallinnosta sekä perusturvalautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista, perusturvaosaston keskitetystä hallinnosta ja toimistopalvelusta. Vastuualueella toimiva johtava hoitaja kehittää
koko perusturvan hoitotyötä ja hygieniakäytäntöjä. Lisäksi hän toimii Ylöjärven
kaupungin toisena hyvinvointikoordinaattorina.
Vastuualue hoitaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä hankittavan erikoissairaanhoidon tilaamisen ja toiminnan seurannan. Vuonna 2016 sairaanhoitopiiristä tilattavan erikoissairaanhoidon osalta käytiin uudistettu hankintasopimusneuvottelu.
Tilaus perustuu nyt kunnan neljän vuoden käyttöön ja hoitopolkuajatteluun. Sairaanhoitopiiri ja kunta sitoutuvat tilaukseen aiempaa tiukemmin.
Tavoite: Vastuualueen keskeinen tavoite on sairaanhoitopiiristä tilatun erikoissairaanhoidon tilauksen toteutuminen +/- 1 %:n tarkkuudella. Hoitotyön yhtenäisten hoitokäytäntöjen varmistaminen koko perusturvaa koskeviksi toimintatavoiksi on vuoden 2016 erityisenä tavoitteena.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Sairaanhoitopiirin kustannukset €/as
(sis. ensihoidon ja sairaankuljetuksen)
Henkilöstö
TP2012
TP2013
TP2014
904,84
934,97
943,56
29
29
29
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
809 914
750 665
50 840
3 034
585 489
582 489
0
3 000
646 556
643 556
0
3 000
10,4
10,5
0,0
0,0
672 418
669 298
0
3 120
699 315
696 070
0
3 245
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-35 031 114 -34 350 714 -35 257 023
-2 450 666 -1 808 709 -2 061 499
-32 421 447 -32 349 128 -33 056 040
-14 165
-14 900
-16 200
-51 343
-30 000
0
-93 493
-147 977
-123 284
2,6 -35 785 878 -36 322 667
14,0 -2 092 421 -2 123 808
2,2 -33 551 881 -34 055 159
8,7
-16 443
-16 690
-100,0
0
0
-16,7
-125 133
-127 010
Toimintakate
-34 221 200 -33 765 225 -34 610 467
2,5 -35 113 460 -35 623 352
63
Talousarvio 2016
Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala
Sosiaalityön vastuualue tuottaa ja järjestää perussosiaalityön palvelut sisältäen
aikuisten sosiaalityön ja toimeentuloturvan, lasten ja perheiden sosiaalityön,
vammaispalvelujen ja päihdehuollon tehtäväalueet.
Palvelut ovat pääosin luonteeltaan viimesijaisia ja subjektiivisten oikeuksien perusteella järjestettäviä.
Tavoite: Lastensuojelun oman palvelutuotannon sisältö, tuottamistapa ja
kohdentaminen arvioidaan ja laaditaan toimintasuunnitelma tarvittavista
muutoksista.
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
Toimeentulotukimenot €/as
92
99
94
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 –
vuotiaat, huostassa 31.12.
47
46
55
38
40
39
147
168
189
A-klinikat, asiakkaita vuoden aikana
56
48
33
Päihdehuollon ostopalvelumenot €/as.
22
21
22
Kiireellisten sijoitusten määrä vuoden
aikana
Vammaispalvelujen menot €/as.
Henkilöstö *)
*) vastuualue muodostui vasta vuoden 2015 alusta
Talous
eurot 26.10.2015
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
4 295 484
1 225 314
1 385 042
1 299 584
385 544
3 336 340
1 071 240
441 000
1 497 000
327 100
2 997 440
908 440
443 000
1 370 000
276 000
-10,2
-15,2
0,5
-8,5
-15,6
3 062 538
944 778
460 720
1 370 000
287 040
3 130 240
982 569
479 149
1 370 000
298 522
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-23 248 572 -18 982 142 -19 444 754
-6 583 646 -2 926 895 -2 931 070
-10 050 790 -9 533 970 -9 808 470
-487 055
-58 150
-42 700
-5 531 009 -5 975 700 -6 192 700
-596 072
-487 427
-469 814
2,4 -19 736 424 -20 032 472
0,1 -2 975 036 -3 019 662
2,9 -9 955 597 -10 104 931
-26,6
-43 340
-43 991
3,6 -6 285 590 -6 379 874
-3,6
-476 861
-484 014
Toimintakate
-18 953 088 -15 645 802 -16 447 314
5,1 -16 673 886 -16 902 232
64
Talousarvio 2016
Vastuuhenkilö johtava ylilääkäri Juuso Rajala
Terveyskeskuspalveluiden vastuualue tuottaa avoterveydenhuollon (lääkäripalvelut, sairaanhoitajapalvelut, röntgenpalvelut, avofysioterapiapalvelut, suun terveydenhuollon, neuvolapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon) päivystysluonteiset ja ajanvarauksella annettavat vastaanottopalvelut.
Tavoite: Parannetaan yhteydensaantia ja ajanvarausmahdollisuuksia.
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
Asiakaskontaktia/lääkäri/ asukas (ei
sisällä päivystystä perjantai-sunnuntai)
2,00
1,94
1,93
Asiakaskontaktia sairaanhoitajilla/asukas
0,67
0,94
1,56
Asiakaskontaktia terveydenhoitajalla/asukas
1,11
1,17
1,13
Suun terveydenhuolto
yli 17-vuotiaiden osuus asiakkaista %
58,0
57,8
57,2
Asiakaskäyntien peittävyys väestöstä
viimeisen 3 vuoden aikana
61
69
65
Henkilöstö*)
*) vastuualue muodostui vasta vuoden 2015 alusta
Talous
eurot 26.10.2015
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
2 574 551
1 255 204
1 288 444
22 205
1 519 250
287 650
1 190 600
41 000
1 757 200
335 200
1 387 000
35 000
15,7
16,5
16,5
-14,6
1 827 488
348 608
1 442 480
36 400
1 900 587
362 552
1 500 179
37 856
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-15 755 027 -14 353 729 -14 368 896
-8 877 667 -7 428 353 -7 417 419
-4 797 653 -4 897 725 -4 911 110
-801 970
-841 700
-851 550
0
0
0
-1 277 737 -1 185 951 -1 188 817
0,1 -14 584 429 -14 803 195
-0,1 -7 528 680 -7 641 610
0,3 -4 984 777 -5 059 548
1,2
-864 323
-877 288
0,0
0
0
0,2 -1 206 649 -1 224 749
Toimintakate
-13 180 476 -12 834 479 -12 611 696
-1,7 -12 756 941 -12 902 608
65
Talousarvio 2016
Vastuuhenkilö Ylilääkäri Paula Pasanen-Aro
Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja
kaventavien ja korjaavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta
tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Vastuualue sisältää mielenterveyskeskuksen, perhekeskuksen, perhetyön ja terveyskioskin toiminnot.
PSHP:n psykiatristen sairaalapaikkojen vähentymisen vuoksi v. 2016 painopistealueena on aikuisten mielenterveyspalveluiden monipuolistaminen huolehtimalla
kustannustehokkaat peruspalvelut omaan kuntaan. Tämä edellyttää terveyskeskuksen ja mielenterveyskeskuksen yhteistyön lisäämistä lievien ja keskivaikeiden
mielenterveyshäiriöiden hoidon tehostamiseksi psykiatrista sairaanhoitajaresurssia järjestämällä ja psykiatriaan erikoistuvan lääkärin viran perustamista. Erityisesti nuorten aikuisten mielenterveystyö vaatii jatkossa moniammatillisen työotteen lisäämistä.
Mielenterveyspotilaiden asumis - ja hoitopalveluista on edelleen huolehdittava
riittävän ostopalvelurahoituksen turvin, mutta avopuolen palveluita on monipuolistettava päivä- ja työtoimintaa järjestämällä, jalkautuvaa kotitiimityyppistä
hoitoa tarjoamalla sekä omaa päiväosastotoimintaa kehittämällä. Näiden toimintojen tavoitteena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään toimintakykyä ylläpitämällä. Aikuisten puheterapian tarjoaminen kaupungin omassa
kuntoutusyksikössä (Kumuke) tehostaa aivohalvauspotilaiden hoitoa ja vähentää
erikoissairaanhoidon hoitopäiviä ja ostopalvelukustannuksia. Myös lasten puheterapioita pystytään jatkossa järjestämään enemmän omana toimintona, mikä vähentää ostopalveluiden käyttöä Tays:ssa ja lääkinnällisen kuntoutuksen kautta.
Ennaltaehkäisevässä toiminnassa perhetyön kehittäminen perhepuotimallin mukaisesti ja perhe- ja terveyskioskitoiminnan jatkaminen ja monipuolistaminen
lisäävät perheiden mahdollisuutta saada tarpeenmukaisia palveluita arkeen.
Tavoite: Kustannustehokkaat toimintatavat; tarpeenmukaiset peruspalvelut toteutetaan riittävällä volyymillä lähellä käyttäjiä.
66
Talousarvio 2016
Keskeiset tunnusluvut
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
Mielenterveyskeskuksen asiakkaat
1 004
998
1 111
Perhekeskuksen asiakkaat, erityistyöntekijät
1 127
1 146
1 215
Perheneuvola keskim. jonoaika kiireettömälle ensikäynnille (arkivrk)
200
250
48
304
336
328
9 425
9 058
8 776
Perhetyö
Asiakasperheiden määrä
Terveysneuvonta
asiakkaita
Henkilöstö*)
*) vastuualue muodostuu vasta vuoden 2015 alusta
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
0
0
0
0
0
144 100
12 100
132 000
0
0
201 700
64 200
137 500
0
0
40,0
430,6
4,2
0,0
0,0
209 768
66 768
143 000
0
0
218 159
69 439
148 720
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
0 -3 765 106 -4 358 920
0 -2 131 663 -2 507 470
0 -1 394 026 -1 602 460
0
-28 850
-21 500
0
-210 567
-227 490
15,8 -4 424 303 -4 490 668
17,6 -2 545 082 -2 583 258
15,0 -1 626 497 -1 650 894
-25,5
-21 822
-22 150
8,0
-230 902
-234 366
Toimintakate
0 -3 621 006 -4 157 220
14,8 -4 214 535 -4 272 509
67
Talousarvio 2016
Vastuuhenkilö Hoito- ja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio
Hoito ja kuntoutumispalveluiden vastuualueella toteutetaan geriatrian poliklinikka- ja avotiimitoimintaa, muistisairaiden hoitoa ja kuntoutusta, sairaalahoitoa, vanhainkoti-, tehostettua ja tavallista palveluasumista, ikäihmisten päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa, kotihoitoa ja siihen liittyviä tukipalveluja, omaishoidon palveluja sekä perhehoitoa ja yhteisöasumista.
Vastuualueen toiminnan tavoitteena on edistää oman terveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustason ja erikoisosaamisen yhteistyöllä kotona asumista ja auttaa ennaltaehkäisevillä toimilla ja muilla palveluilla kotona asuvien pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden kuntalaisten toimintakykyä ja elämänlaatua.
Vuonna 2016 vastuualueen eri palvelujen tavoitettavuutta parannetaan. Kehittämisen aiheina ovat keskitetyt palvelunumerot sekä uusien sähköisten yhteydenottotapojen luominen. Mittarina ovat vuosittaisten asiakaspalautteiden tulokset ja kaupungin muiden palautejärjestelmien kautta tulevien, aihetta koskeneiden palautteiden määrä ja sisältö.
Tavoite: Parannetaan tavoitettavuutta ja yhteydensaantia ja lisätään ryhmämuotoista palvelua, neuvontaa ja ohjausta.
Tunnusluvut
TP2012
Kotona asuvat 75-v. täyttäneet % (N)
Säännöllisessä kotihoidossa 75-v. täyttäneet % (N)
Tehost. palveluasumisessa 75-v. täyttäneet % (N)
Ostetun palveluasumisen asiakasmäärä 31.12:
tehostettu
tavallinen
Keskimääräinen hoitoaika tk-sairaalassa vrk
Omaishoidon tuen saajien määrä vuoden aikana
Henkilöstö *)
*) vastuualue muodostuu vasta vuoden 2015 alusta
68
TP2013
TP2014
92,5 %
(1 753)
15,1 %
(286)
3,5 %
(66)
92,4 %
(1 804)
13,1 %
(256)
3,4 %
(66)
92,1 %
(1 860)
14,5 %
(294)
5,7 %
(116)
28
40
29
43
36
42
16,3
15,1
12,5
112
99
102
Talousarvio 2016
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
0
0
0
0
4 684 700
79 400
4 124 500
480 800
4 757 000
55 800
4 233 200
468 000
1,5
-29,7
2,6
-2,7
4 947 280
58 032
4 402 528
486 720
5 145 171
60 353
4 578 629
506 189
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
0 -20 885 441
0 -11 994 415
0 -5 413 147
0
-790 653
0
-567 000
0 -2 120 226
-21 630 240
-11 749 591
-6 515 897
-779 600
-475 000
-2 110 152
3,6 -21 954 693 -22 284 013
-2,0 -11 925 835 -12 104 722
20,4 -6 613 635 -6 712 840
-1,4
-791 294
-803 163
-16,2
-482 125
-489 357
-0,5 -2 141 804 -2 173 931
Toimintakate
0 -16 200 741 -16 873 240
4,2 -17 007 413 -17 138 842
69
70
Sivistyslautakunta
71
72
Sivistyslautakunta 2016
Toimintamenot
Ulk. + sis.
65,3 milj. €
Peruskoulutus
52,4 %
Yhteispalvelut
1,4 %
Varhaiskasvatus
39,6 %
Lukiokoulutus
5,0 %
Koululaisten
iltapäivätoim.
1,5 %
Toimintatulot
Lukiokoulutus
2,9 %
Ulk. + sis.
5,0 milj. €
Peruskoulutus
14,3 %
Koululaisten
iltapäivätoim.
4,1 %
Yhteispalvelut
4,0 %
Varhaiskasvatus
74,6 %
Peruskoulutus
55,6 %
Yhteispalvelut
1,2 %
Varhaiskasvatus
36,7 %
Lukiokoulutus
5,2 %
Koululaisten
iltapäivätoim.
1,2 %
73
Netto
60,3 milj. €
Talousarvio 2016
Sivistyslautakunta
1. Yhteispalvelut
Laaditaan yhteistyössä perusturvan kanssa selvitys lakisääteisen oppilas- ja
opiskeluhuollon hallinnollisesta asemoinnista osana lasten ja nuorten tukipalvelujen kokonaisuutta. Selvitys laaditaan 1.8.2016 mennessä.
2. Varhaiskasvatus
Laaditaan ja otetaan käyttöön uusi esiopetussuunnitelma 1.8.2016 lukien.
3. Perusopetus
Koulut käynnistävät ”Liikkuva koulu”-hankkeet 1.8.2016 lukien.
4. Koululaisten iltapäivätoiminta
Toimipisteille määritellään toiminnan sisällölliset painopistealueet otettavaksi
käyttöön 1.8.2016 lukien.
5. Lukio
Valmistellaan hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle ns. erityisen koulutustehtävän saamiseksi (yrittäjyyskoulutus) Ylöjärven lukiolle. Valmistelun takaraja
tarkentuu myöhemmin annettavassa ministeriön ohjeessa.
74
Talousarvio 2016
Yhteispalvelut
Vastuuhenkilö sivistysjohtaja Matti Hursti
Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon
palveluja, maastouttaa kaupunkistrategiaa sekä vastaa toimialansa kehittämishankkeista ja seutuyhteistyöstä.
Vastuualueen merkittävin muutos on Ylöjärvellä vuonna 2007 käynnistyneen Yhteispeli-hankkeen päättyminen. Hankkeen vaikutus käyttötalouteen on vuosittain
ollut 200 000-400 000 €. Nyt tämä rahoitusosuus häviää sekä käyttötalouden menoista että tuloista. Nettomenoihin muutos ei vaikuta, sillä kaupungilla ei ole
ollut suoraa rahoituksen omavastuuta hankkeessa. Hankkeen rahoittajina ovat
toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL.
Ns. perustoiminnassa on otettava huomioon 1.8.2014 voimaan astuneen opiskeluhuoltolain velvoitteet kunnille. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että oppilaitosten
kuraattori- ja psykologipalvelut järjestetään sijaintikuntaperiaatteella. Tästä
aiheutuvana välittömänä toimenpiteenä Ylöjärven on vastattava koulutuskeskus
Valon opiskeluhuollon palveluista, kun Tredun osuus palvelujen tuottamisessa
jää pois. Käytännössä tämä tarkoittaa lisäyksenä 0.4 kuraattorin työpanosta.
Opiskeluhuoltolaki asettaa myös palvelujen järjestämiseen liittyvät määräajat
yksilöllisessä opiskeluhuollossa. Tämän johdosta on arvioitu, että kunnan on jatkossa palkattava yksi kuraattori 750 oppilasta ja yksi psykologi 1 000 oppilasta
kohti. Tällä mitoituksella Ylöjärven tarve on 6 kuraattoria ja 4.5 psykologia.
Vuoden 2016 loppuun saakka resurssi voidaan järjestää koulutuksellisen tasaarvohankkeen rahoituksen turvin, mutta sen jälkeen on varauduttava 2-3 kuraattorin palkkaamiseen kaupungin omalla rahalla.
Yhteispalvelujen muu käyttötalous kattaa käytännössä vain henkilöstömenoja (5
hlöä) eikä niihin tule muutoksia vuonna 2016.
Selvityshanke: Selvitetään opiskeluhuollon hallinnollinen asema suhteessa koko
kaupungin lasten ja nuorten tukipalveluihin. Palveluja tuottavia tahoja ovat mm.
perhekeskus, nuorisotyö, perhetyö, työllisyyspalvelut ja lastensuojelu. Yksi vaihtoehto on tutkia Pirkkalassa käyttöön otetun ”Lasten ja nuorten tukipalvelut”vastuualueen toimivuutta Ylöjärven olosuhteissa.
Tunnusluvut
Toiminnan laajuus: kehittämishankkeita
Henkilöstö
75
TP2012
TP2013
TP2014
10
9
8
5
5
5
Talousarvio 2016
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
861 550
79 161
761 385
21 004
305 000
35 000
270 000
0
200 000
0
200 000
0
-34,4
-100,0
-25,9
0,0
200 000
0
200 000
0
200 000
0
200 000
0
-1 558 422
-1 266 794
-188 678
-27 168
-75 782
-752 032
-614 387
-57 942
-5 700
-74 003
-942 299
-853 521
-49 316
-8 000
-31 462
25,3
38,9
-14,9
40,4
-57,5
-956 434
-866 324
-50 056
-8 120
-31 934
-970 781
-879 319
-50 807
-8 242
-32 413
-696 872
-447 032
-742 299
66,1
-756 434
-770 781
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
Toimintakate
76
Talousarvio 2016
Peruskoulutus
Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Leena Pöntynen
Perusopetuksessa järjestetään vuosiluokkien 1-10 opetus perusopetuslain mukaisesti. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota yksilöille mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus, antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
Perusopetus tukee oppilaan kasvua, oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada
valmiudet jatko-opintoihin sekä osallistua aktiivisena kansalaisena demokraattisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Myös perusopetuksessa volyymi kasvaa. Ikäluokkien kasvun johdosta perusopetuksen oppilasmäärän arvioidaan kasvavan sadalla oppilaalla. Tästä huolimatta
perusopetuksen tuntikehystä ei kasvateta. Perusopetusryhmien keskikoko kasvaa
tämän takia n. 0.5. oppilaalla. Tämän lisäksi tuntikehystä on säädettävä kaupunginosien kesken, sillä Metsäkylän voimakkaaseen oppilasmäärän kasvuun on reagoitava lisäresurssein. Kun tämä otetaan huomioon, on opetusryhmien keskikokoa nostettava enemmän kuin edellä mainittu 0.5 oppilasta.
Kaupunkiseudun joukkoliikenteessä tapahtuu merkittäviä taksamuutoksia
1.8.2016 lukien. Muutokset vähentävät koulukuljetuskustannuksia.
Talouden tasapainotus: Tuntikehys säilyy 1.8.2015 tasossa ja tämän lisäksi opetusryhmien keskikoko kasvaa enintään 1.5 oppilaalla 1.8.2016 lukien. Kokonaisvaikutus opetusryhmien keskikokoon enintään 2 oppilasta. Vaikutus vuonna 2016
80 000 €.
Talouden tasapainotus: Luovutaan Ylöjärvi-Tampere-alueella bussien tilausajoista (Kuru ja Viljakkala tarkastellaan erikseen) 1.8.2016 lukien ja siirrytään käyttämään vain vuoroliikennettä. Vaikutus 20 000 €.
Talouden tasapainotus: Uuden opetussuunnitelman painotukset eivät kasvata
tuntikehystä, paitsi lv 2016–17 ruotsin kielipolun varhaistuminen lisää alakoulun
tarvitsemaa tuntikehystä noin 50 vvt. Em. lisäys poistuu kahden seuraavan vuoden aikana. Vaikutus: poistaa lisämäärärahatarpeen lv 2016–17 100 000 €. Lukuvuonna 2017–18 vaikutus on 150 000 €.
Selvityshanke: Selvitetään uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa mahdollisuus
antaa oppilaille tietty osa opetuksesta kaikille yhteisenä osuutena.
Selvityshanke: Selvitetään mahdollisuudet tiivistää hallintoa.
77
Talousarvio 2016
Tunnusluvut
Peruskoulun päättäneistä jatkopaikan saaneet:
Käyttömenot /oppilas
Toiminnan laajuus/ oppilasmäärät
Alakoulut
Yläkoulut
*) luvut eivät sisällä muuttovoittoa
Henkilöstö tehtäväalueittain
Rehtorit ja opettajat
Kuraattorit
Toimistohenkilöstö
Koulunkäynninohjaajat
*) lukuun sisältyy kolme hanketyöntekijää
TP2012
TP2013
TP2014
99,5 %
99,4 %
99,5 %
7 595 €
7 828 €
7 817 €
2 750
1 250
2 856
1 286
2 913
1 306
312
3
8,5
68
315
3
8,5
61
319
6,1
9,5
60
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
1 451 929
954 151
1 470
303 585
192 723
840 000
800 000
0
5 000
35 000
716 000
701 000
0
5 000
10 000
-14,8
-12,4
0,0
0,0
-71,4
744 440
729 040
0
5 000
10 400
774 018
758 202
0
5 000
10 816
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
-34 433 724
-20 035 836
-7 109 034
-801 792
-6 487 062
-33 839 430
-20 313 073
-6 290 442
-805 055
-6 430 860
-34 217 454
-20 270 782
-6 300 410
-805 055
-6 841 207
1,1
-0,2
0,2
0,0
6,4
-34 730 716
-20 574 844
-6 394 916
-817 131
-6 943 825
-35 251 676
-20 883 466
-6 490 840
-829 388
-7 047 982
Toimintakate
-32 981 795 -32 999 430 -33 501 454
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
78
1,5 -33 986 276 -34 477 658
Talousarvio 2016
Lukiokoulutus
Vastuuhenkilö rehtori Jarkko Tuomennoro
Ylöjärven lukion tehtävänä on tarjota alueen nuorille 2. asteen
päivälukiokoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa nuorille hyvät jatkoopintovalmiudet ja tukea heidän kasvuaan vastuullisiksi sekä aktiivisiksi
yhteiskunnan jäseniksi.
Opiskelijoille edelleen tarjottavien kannettavien tietokoneiden rahoitus
katetaan lukion nykyisten käyttömenojen sisältä. Opiskelijoilta kerättävää
omavastuuosuutta korotettiin tämän takia jo 1.8.2015 lukien. Joukkoliikenteen
taksamuutokset 1.8.2016 lukien alentavat myös lukiolaisten matkakuluja.
Tampereen Aterialta ostettavan ruokahuollon määrärahan suuruus tarkistetaan
käyttöä vastaavaksi. Valossa aterioiden menekki on ollut keskimääräistä
suurempi, jonka takia vuodelle 2015 varattu määräraha on jäänyt liian pieneksi.
Talouden tasapainotus: Kurssimäärä säilyy 1.8.2015 tasossa. Lisämäärärahatarve
poistuu.
Talouden tasapainotus: Abien ruokailumahdollisuus katkaistaan penkkaripäivän
jälkeen. Vaikutus 2 000 €.
Talouden tasapainotus: Koulukuljetustuki poistuu 1.8.2016 lukien. Vaikutus
7 000 €.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Ylioppilaiden määrä/hylätyt
Tehokkuustavoitteet/
taloudellisuustavoitteet
Opetuksen käyttömenot/opiskelija
TP2012
TP2013
TP2014
115/<4 %
114/<4 %
97/<4 %
6 948 €
8 000 €
7 442 €
354
370
403
25/29
24/4
Toiminnan laajuus
Lukiolaisten määrä
Henkilöstö *)
*) Erikseen kokoaikaiset ja osa-aikaiset.
79
Talousarvio 2016
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
168 469
82 220
24 001
11 637
50 611
151 000
88 000
25 000
10 000
28 000
146 000
88 000
20 000
10 000
28 000
-3,3
0,0
-20,0
0,0
0,0
151 440
91 520
20 800
10 000
29 120
157 098
95 181
21 632
10 000
30 285
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-3 167 917
-1 669 888
-265 423
-38 706
-13 125
-1 180 775
-3 349 399
-1 875 743
-245 925
-33 900
-22 500
-1 171 331
-3 293 433
-1 885 233
-280 909
-28 900
-8 000
-1 090 391
-1,7
0,5
14,2
-14,7
-64,4
-6,9
-3 342 835
-1 913 511
-285 123
-29 334
-8 120
-1 106 747
-3 392 977
-1 942 214
-289 399
-29 774
-8 242
-1 123 348
Toimintakate
-2 999 448
-3 198 399
-3 147 433
-1,6
-3 191 395
-3 235 879
80
Talousarvio 2016
Koululaisten iltapäivätoiminta
Vastuuhenkilö iltapäivätoiminnan koordinaattori Birgitta Korkala
Koululaisten iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuus
osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan koulupäivän jälkeen
ammattitaitoisten ja tehtävään koulutettujen ohjaajien kanssa.
Koululaisten iltapäivätoiminnan volyymi säilyy vuoden 2015 tasolla.
Talouden tasapainotus: Nostetaan ryhmän perustamisen alarajaksi 10 oppilasta
(sama alaraja on eskariryhmän perustamisessa). Vaikutus 30 000 €, jos ryhmä jää
pois em. syystä.
Talouden tasapainotus: Järjestetään iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. luokan
oppilaille 1.8.2016 lukien. Vaikutus, nettomenot eivät kasva vuodesta 2015.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Toiminnassa olevien lasten määrä
- kaupunki
- seurakunta
Kustannukset vuodessa / oppilas
Henkilöstö
- kokoaikainen
- osa-aikainen
TP2012
TP2013
TP2014
241
150
240
150
237
153
1 650 €
1 669 €
1 475 €
1
14
1
14
1
44
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Maksutuotot
239 597
239 575
244 000
244 000
204 000
204 000
-16,4
-16,4
212 160
212 160
220 646
220 646
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
-814 898
-520 630
-238 509
-5 553
-50 206
-853 476
-569 948
-234 830
-10 100
-38 598
-951 870
-563 322
-264 067
-8 100
-116 381
11,5
-1,2
12,5
-19,8
201,5
-966 149
-571 772
-268 028
-8 222
-118 127
-980 640
-580 348
-272 048
-8 345
-119 899
Toimintakate
-575 301
-609 476
-747 870
22,7
-753 989
-759 994
81
Talousarvio 2016
Varhaiskasvatus
Vastuuhenkilö varhaiskasvatuksen johtaja Marjo Vesa
Varhaiskasvatuksen vastuualue järjestää koko- ja osapäivähoitoa päiväkodeissa ja
perhepäivähoidossa sekä vastaa esiopetuksen järjestämisestä. Kotona olevien
vanhempien lapsille on tarjolla avointa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus vastaa
yksityisen päivähoidon ohjauksesta ja valvonnasta sekä palvelusetelipäivähoidon,
lasten kotihoidontuen, yksityisen hoidon tuen sekä siihen liittyvän kuntalisän ja
osittaisen/joustavan hoitorahan kustannuksista.
Varhaiskasvatuksessa käyttötalouden kasvupaineet johtuvat suoraan lapsimäärän
kasvusta sekä palvelujen järjestämisvelvoitteista. Tämän takia
varhaiskasvatuksen määrärahaa on lisättävä selvästi vuoteen 2015 verrattuna.
Varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin arvioidaan tulevan vuonna 2016 sata uutta
lasta. Mittava määrärahatarve kohdistuu menokohtaan avustukset, sillä uusi
palvelusetelipäiväkoti (Työväentalontie, ”Vekarametsä”) aloittaa toimintansa
heti vuoden 2016 alussa. Ennakkotiedon mukaan talo täyttyy lapsista (84
hoitopaikkaa). Tämän päälle on tarkistettava jo vuoden 2015 tilanteen
perusteella pieneksi jäänyttä määrärahaa. Kaupungin oman toiminnan
henkilöstöresurssia ei kasvateta.
Talouden tasapainotus: Poikeluksen päiväkodin sulkeminen 1.6.2016 lukien.
Vaikutus sivistysosaston käyttömenoihin vuonna 2016 on n. 100 000 €. Suurin osa
säästöstä muodostuu kiinteistökustannuksista.
Talouden tasapainotus: Päivähoitomaksujen tarkistaminen (edellyttäen, että
Suomen hallituksen ao. esitykset valtion talousarviossa astuvat voimaan).
Vaikutus vuonna 2016 125 000 €.
Talouden tasapainotus: Jatketaan päiväkotien kesäsulkujärjestelmää.
Talouden tasapainotus: Jatketaan mahdollisuus ostaa palkkavapaita. Vaikutus
150 000 €.
Selvityshanke: Selvitetään mahdollisuudet tiivistää hallintoa.
82
Talousarvio 2016
Tunnusluvut
0-6 v lapset % asukkaista
Suoritetavoitteet (lasten lukumäärä)
Päiväkodit
Perhepäivähoito
Avoin varhaiskasvatus
Ostopalvelut
Palveluseteli
Lasten kotihoidontuki
Yksityisen hoidon tuki
Osittainen hoitoraha/
Joustava hoitoraha
Käyttöaste
Päiväkodit
Perhepäivähoito
Henkilöstö
- kokoaikainen
- osa-aikainen
TP2012
10,94
TP2013
10,8
TP2014
10,6
1 684
171
301
112
741
98
98
1 762
151
311
46
41
752
115
112
1 799
149
355
54
80
665
68
144
90
85
93
84
93
86
392
398
1
398
1
Talous
eurot 26.10.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
0
0
0
0
0
3 785 000
140 000
3 644 000
0
1 000
3 725 000
200 000
3 525 000
0
0
-1,6
42,9
-3,3
0,0
-100,0
3 874 000
208 000
3 666 000
0
0
4 028 960
216 320
3 812 640
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
0 -24 687 001 -25 841 688
0 -14 488 671 -14 526 924
0 -3 420 511 -3 324 277
0
-222 300
-242 299
0 -3 365 000 -4 620 000
0 -3 190 519 -3 128 188
4,7 -26 229 312 -26 622 752
0,3 -14 744 828 -14 966 000
-2,8 -3 374 140 -3 424 753
9,0
-245 933
-249 622
37,3 -4 689 300 -4 759 640
-2,0 -3 175 111 -3 222 737
Toimintakate
0 -20 902 001 -22 116 688
5,8 -22 355 312 -22 593 792
83
84
85
86
Talousarvio 2016
1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista.
2. Laaditaan nuorisopalvelujen palveluverkkosuunnitelma.
3. Kuntalaisia osallistetaan vapaa-aikapalvelujen kehittämiseen jokaisella
tehtäväalueella erikseen sovittavalla tavalla.
4. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut tekevät aktiivista yhteistyötä osaamisen jakamiseksi, kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja palvelujen monipuolistamiseksi.
87
Talousarvio 2016
Vapaa-aikapalvelut
Vastuuhenkilö vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja
Vapaa-aikapalvelujen tehtävänä on järjestää, luoda edellytyksiä ja tuottaa itse
ajanmukaisia liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto-, musiikkikoulutus- ja kansalaisopistopalveluja. Palvelujen keskeisenä päämääränä on taata sivistyksellinen
ja kulttuurinen hyvinvointi sekä hyvä fyysinen toimintakyky.
Palvelujen tarkoitus on pitää kuntalaiset yhteiskunnan toiminnassa kiinni ja ennaltaehkäistä palvelutarpeita sosiaali- ja terveystoimessa. Laadukkailla vapaaaikapalveluilla voidaan myös lisätä kaupungin vetovoimaisuutta ja profiloitua
dynaamiseksi elinympäristöksi kaupunkiseudun sisällä.
Talous
eurot 10.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
1 071 544
248 809
568 267
34 666
219 802
666 600
74 500
456 500
34 400
101 200
778 100
89 500
511 500
4 400
172 700
16,7
20,1
12,0
-87,2
70,7
809 048
93 080
531 960
4 400
179 608
841 233
96 803
553 238
4 400
186 792
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-6 254 206
-2 769 099
-942 173
-325 237
-94 800
-2 122 897
-5 841 848
-2 331 600
-867 581
-340 770
-90 100
-2 211 797
-5 788 903
-2 214 361
-1 068 486
-342 270
-90 000
-2 073 786
-0,9
-5,0
23,2
0,4
-0,1
-6,2
-5 855 441
-2 247 576
-1 064 216
-347 406
-91 350
-2 104 893
-5 943 270
-2 281 291
-1 080 177
-352 616
-92 720
-2 136 466
Toimintakate
-5 182 662
-5 175 248
-5 010 803
-3,2
-5 046 393 -5 102 037
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Kulttuuripalvelut
Tehtäväalueen toiminnan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut
Kulttuuripalvelut luo edellytyksiä sekä tuottaa mahdollisuuksia monipuoliseen
kulttuurin harrastamiseen Ylöjärvellä. Palveluiden painopisteenä on lastenkulttuuri. Kulttuuripalvelut järjestää vuosittain lukuisia tapahtumia yksin sekä yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja paikallisten kulttuuritoimijoiden
kanssa. Kulttuuripalvelut hallinnoi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita museorakennuksia sekä kaupungin taidekokoelmaa.
88
Talousarvio 2016
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
267
234
244
46
45
16
186
170
22
10,88
8,00
9,50
Henkilöstön /vakanssien määrä
kokoaikaiset
3
3
3
osa-aikaiset
5
7
7
- Taiteen perusopetuksen oppilaspaikat
-Säännöllinen kurssitoiminta/lyhytkurssit (oppilaspaikkojen
määrä)
-Tapahtumat ja näyttelyt, kpl
-
€/asukas (ulkoiset)
Kirjastotoimi
Kirjasto on kaupungin peruspalvelu, joka edistää ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankkimiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävä on jäsentää tietoa luotettavasti ja tarjota asukkaiden
käytettäväksi kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät ja kirjastotilat,
verkkopalvelut sekä henkilökunnan asiantuntijapalvelut.
Tunnusluvut
Kokonaislainaus
Kävijämäärä /hlöä
Neuvonta ja opastus /koulujen ja päiväkotien kirjastokäynnit /hlöä
Satutunnit ja tapahtumat / hlöä
Henkilöstö / vakanssien määrä
kokoaikaiset
osa-aikaiset
TP2012
690 156
305 978
TP2013
674 836
286 653
TP2014
676 562
290 883
2 588
1 540
2 340
2 213
3 168
1 930
23
1
22
1
20
1
Liikuntatoimi
Liikuntapalvelujen tehtävänä on huolehtia kuntalaisten mahdollisuuksista harrastaa omaehtoista liikuntaa sekä tuottaa ohjattua liikuntaa. Liikuntapalvelut koordinoi kaupungissa tapahtuvaa liikuntatoimintaa ja vastaa merkittävien liikunta-
89
Talousarvio 2016
laitosten (mm. Urheilutalo) toiminnasta.
Liikuntapalvelujen tulojen lisäys on 110 000 € ja se perustuu vuosien 2014 ja
2015 toteumaan. Tuloja on kertynyt odotettua enemmän uimahallilta ja ohjausryhmistä.
Tunnusluvut
Ohjausryhmien määrä/käyntikerrat
Tapahtumien määrä
TP2012
138/19 544
19
TP2013
142/21 515
55
TP2014
165/37 718
58
10
4
10
4
9
5
Henkilöstön /vakanssien määrä
kokoaikaiset
osa-aikaiset
Nuorisotyö
Nuorisotyö tuottaa ja järjestää palveluja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukemiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi.
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
5/85
15/225
174/498
94/125
110/2 000
100/1 500
110/1 500
6/1 300
6/1 300
5/400
10
9
8
6
4
9
7
2
Leiritoiminta kpl/osallistujia
Erityisnuorisotyö kpl/osallistujat
(tapaamiset, kokoontumiset)
Kouluyhteistyö tapaamiskerta/osallistujia
Nuorisotilat, tiloja/käyntikertoja(vk)/eri kävijät (v)
Henkilöstö / vakanssien määrä
- kokoaikaiset
- osa-aikaiset iltaohjaajat
- lasten ja nuorten ohjaajat
Musiikkikoulutus
Pirkanmaan Musiikkiopisto on lakisääteistä taiteen perusopetusta antava oppilaitos, jossa annetaan taiteen laajan oppimäärän mukaista opetusta musiikissa ja
tanssissa. Tehtäväalue sisältää Pirkanmaan musiikkiopiston ostopalvelusopimuksen kustannukset.
90
Talousarvio 2016
Tunnusluvut
TP2012
26
442
Päättötodistukset
Oppilasmäärä yhteensä
TP2013
14
411
TP2014
21
452
Vapaa sivistystyö
Vastuualue sisältää Tampereen seudun työväenopiston ostopalvelusopimuksen
kustannukset sekä Tampereen kesäyliopiston jäsenmaksun.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Toteutuneiden kurssien määrä
TP2012
TP2013
TP2014
423
404
397
9 141
713
1 024
10 878
9 085
700
984
10 769
9 038
719
780
10 537
Kurssilaisten määrä
6 409
5 808
5 512
Toiminnan laajuus
Tunnit opetusalueittain:
Tieto (kasvatus, yhteiskunta, atk)
Terveyden edistäminen
421
2 739
418
2 735
2
1
2
1
2
1
2
1
Toteutuneiden opetustuntien määrä:
Ylöjärvi
Kuru
Viljakkala
Yhteensä
(terveys, liikunta, tanssi, kotitalous)
Kädentaito
Kuvataide
Taide, muut (teatteri- ja puheilmaisu, musiikki)
Kielet
91
437
642
617
022
175
549
597
064
92
Tekninen lautakunta
93
94
Tekninen lautakunta 2016
Toimintamenot
Yhdyskuntatekniset
palvelut
18,4 %
Ulk. + sis.
Tilapalvelut
63,5 %
30,0 milj. €
Hallinto ja
kehittäminen
2,7 %
Maankäyttö ja
ympäristöpalv.
9,7 %
5,7 %
Toimintatulot
Ulk. + sis.
33,7 milj. €
Yhdyskuntatekniset
palvelut
9%
Tilapalvelut
86%
Hallinto ja
kehittäminen
1%
2%
Maankäyttö ja
ympäristöpalv.
2%
95
Talousarvio 2016
Tekninen lautakunta
1. Tekniikka- ja ympäristöosaston käynnistämiseen liittyvissä toimissa onnistuminen
osaston vastuu- ja tehtäväalueiden toimintojen ja henkilöiden toimenkuvien viimeistely ja vakiinnuttaminen uuden järjestelyn mukaisesti
johtoryhmätyöskentelyn uudistaminen
osaston toimitilajärjestelyjen suunnittelu ja mahdollinen toteutus
johtuen teknisen viraston nykyisestä rakennuksesta mahdollisesta
luopumisesta (onnistunut siirtyminen mahdollisiin väistötiloihin ja
suunnitelma lopullisesta ratkaisusta)
asiakaspalvelutoimintojen turvaaminen ja kehittäminen huomioiden toimitilajärjestelyjen muutokset
pyritään vaikuttamaan MAPSTO-kehitykseen siten, että sen ohjaavuus investointien toteutuksessa kasvaisi
2. Energiatehokkuuden, kustannusvastaavuuden ja kustannusrakenteen seuranta ja kehitys yhdessä seutukunnan kehityshankkeissa mukana olevien
kuntien kanssa
3. Osallistuminen aktiivisesti seutuyhteistyöhön kunnallisteknisessä työryhmässä sisältäen tuotteistukseen liittyvät toimenpiteet. Ryhmä on toteuttanut konsulttityönä liikenneväylien kunnossapidon tuotteistuksen seutukunnan kahdeksassa kunnassa. Tarkoitus on jatkaa tuotteistusta seuraavassa vaiheessa puistojen, leikkikenttien, ulkoilu- ja urheilualueiden sekä
yleisten alueiden hoito- ja kunnossapitotöiden tuotteistuksella.
4. Nostaa konekeskuksen kaluston käyttöastetta kaluston käytön erityistarkkailulla ja tehtäväalueiden välistä yhteistyötä kehittämällä.
96
Talousarvio 2016
Hallinto ja kehittäminen
Elinvoimajohtaja Pauli Piiparinen
Vastuualue käsittää teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten toimintojen hallintopalvelut ja kehittämisen koordinoinnin.
Osaston toimistopalvelut sisältävät toimistopalvelu-henkilöstön lukuun ottamatta Maankäyttö ja ympäristö- vastuualuetta, jossa on oma toimistopalveluhenkilöstö. Koko osaston toimistohenkilöstöä voidaan kuitenkin käyttää tarvittaessa ristiin eri toiminnoissa.
Lisäksi vastuualueella on koko osaston hallinnointi sisältäen kehittämisen koordinoinnin, josta vastaa elinvoimajohtaja. Hänen lisäkseen hallinnossa toimii myös
teknisen ja ympäristöosaston hallintopäällikkö, joka hoitaa mm. talous-, henkilöstö- ja hallintoasioiden koordinoinnin.
Henkilöstö
Kokoaikainen
Osa-aikainen
9
1
Talous
eurot 9.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
276 970
276 398
400
172
0
375 892
375 892
0
0
0
268 392
268 392
0
0
0
-28,6
-28,6
0,0
0,0
0,0
279 128
279 128
0
0
0
290 293
290 293
0
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-941 821
-681 766
-121 970
-7 707
-40 560
-89 818
-1 304 927
-764 570
-142 881
-16 000
-285 000
-96 476
-804 571
-621 190
-142 008
-17 500
0
-23 873
-38,3
-18,8
-0,6
9,4
-100,0
-75,3
-816 639
-630 508
-144 138
-17 762
0
-24 231
-828 889
-639 965
-146 300
-18 029
0
-24 595
Toimintakate
-664 851
-929 035
-536 179
-42,3
-537 511
-538 596
97
Talousarvio 2015
Yhdyskuntatekniset palvelut
Vastuuhenkilö työpäällikkö Mirko Harjula
Kunnallistekniset palvelut kattavat ulkoilu- ja urheilualueiden, liikenneväylien,
puistojen ja yleisten alueiden (torit, matonpesupaikat, rannat, laiturit jne) kunnossapidon ja hoitotoimenpiteet sekä maa- ja metsätilojen hoitotoimenpiteet.
Töihin kuuluvat myös talousmetsien hakkuut ja puistometsien siistimiset ja raivaukset. Jätehuollon osalta Metsäkylän vanhan kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteet, vanhojen maankaatopaikkojen jälkihoitotyöt sekä mahdolliset pilaantuneiden alueiden saneeraukset. Lisäksi romuajoneuvoviranomaisena toimiminen.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
- uusien liikenneväylien hoidon lisäys /km
- teiden peruskorjaus / km
- hoidettavien puisto- ja viheralueiden lisäys/ha
- leikkikenttien peruskorjaus / kpl
- uusien leikkikenttien rakentaminen /kpl
- uusien urheilu- ja vapaa-alueiden rakentaminen /kpl
- uusien katuviheralueiden hoito /ha
Tehokkuustavoitteet/taloudellisuustavoitteet
- kaava-alueiden hoito €/km
- yksityisteiden hoito €/km (kaupungin hoitosopimusteiden)
- metsänmyyntitulot 1.000 €
Toiminnan laajuus
- kaavateitä /km
- kevyen liikenteen väyliä /km
- liikuntapaikat /kpl
- talousmetsiä /ha
- yksityisteitä km (kaupungin hoidossa)
Urheilu- ja ulkoilualueet
- kokoaikainen
- osa-aikainen
Liikenneväylät
- kokoaikainen
Puistot ja muut yleiset alueet
- kokoaikainen
Maa- ja metsätilat
- kokoaikainen
98
TP2012
tiet/klv:t
4,5/2
0,45
0,5
TP2013
tiet/klv:t
2,3/0,5
0,4
-
TP2014
tiet/klv:t
1,4/0,7
1,1
-
1
1
-
1
-
3
-
1
0,5
0,5
0,93
1628
1,12
1864
1370
232
266
571
172,5
58
89
1176
70,1
174,8
58,5
88
1176
60,3
176,2
59,2
88
1176
64,0
12
1
10
10
1
7
9
9
7
7
7
1
1
1
Talousarvio 2015
Talous
eurot 9.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
2 728 779
1 744 081
46 255
882 296
56 147
2 561 600
1 738 700
105 200
717 700
0
3 146 200
1 990 200
40 200
1 115 800
0
22,8
14,5
-61,8
55,5
0,0
3 272 048
2 069 808
41 808
1 160 432
0
3 402 929
2 152 600
43 480
1 206 849
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-4 810 797
-1 321 144
-1 910 411
-888 983
-167 185
-523 074
-5 198 685
-1 611 193
-2 016 931
-978 600
-160 000
-431 961
-5 520 810
-1 651 835
-2 422 630
-844 472
-170 000
-431 873
6,2
2,5
20,1
-13,7
6,3
0,0
-5 603 622
-1 676 613
-2 458 969
-857 139
-172 550
-438 351
-5 687 676
-1 701 762
-2 495 854
-869 996
-175 138
-444 926
Toimintakate
-2 082 018
-2 637 085
-2 374 610
-10,0
-2 331 574
-2 284 747
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
99
Talousarvio 2016
Tilapalvelut
Vastuuhenkilö tilapalvelupäällikkö Ulla Siuko
Tilakeskus vastaa Ylöjärven kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta, siivouksesta ja ruokahuollosta tehokkaasti ja taloudellisesti.
Tunnusluvut
Ruokapalvelut
Ateriamäärä vuodessa, milj. kpl
Palvelukeittiössa suoritetta/
työntekijä/työtunti
Valmistuskeittiössa suoritetta/
työntekijä/työtunti
TP2012
Siivouspalvelut
Siivousteho keskimäärin:
koulut, kirjastot, virastot ja päiväkodit, m2/h
Siivouspinta-ala, m2
TP2013
TP2014
1,8
1,8
12
12,5
13
22,5
24
24
185
100 000
187
110 000
188,7
110 000
Talous
eurot 9.11.2015
Toimintatuotot
Myyntituotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
29 405 957 29 227 344 29 099 564
10 641 417 10 115 660 10 062 599
18 741 941 19 111 684 19 036 965
0
0
0
-0,4 30 263 547 31 474 088
-0,5 10 465 103 10 883 707
-0,4 19 798 444 20 590 381
0,0
0
0
-18 158 807 -19 717 730 -19 014 374
-6 665 217 -6 672 222 -6 802 922
-3 666 820 -3 856 627 -3 173 483
-4 943 827 -5 736 450 -5 480 376
0
0
0
-2 882 943 -3 452 431 -3 557 593
-3,6 -19 251 815 -19 540 592
2,0 -6 857 191 -6 960 049
-17,7 -3 221 085 -3 269 402
-4,5 -5 562 582 -5 646 020
0,0
0
0
3,0 -3 610 957 -3 665 121
11 247 150
9 509 614 10 085 190
100
6,1 11 011 732 11 933 496
Talousarvio 2016
Vastuuhenkilö rakennuttamisjohtaja Seppo Heljo
Rakennuttamisessa vastataan kaupungin kiinteistöomaisuudesta ja omistajuudesta sekä toimitilarakentamisen ja peruskorjaamisen kustannustehokkuudesta ja
laadukkuudesta. Rakennuttamisessa vastataan toimialaansa kuuluvien töiden
suunnittelusta, suunnitteluttamisesta, rakentamisesta ja rakennuttamisesta vuosiohjelman mukaisesti teknisen lautakunnan sekä ympäristölautakunnan vahvistamissa rajoissa. Lisäksi rakennuttamisessa vastataan rakennusten ja rakenteiden
purkamisesta.
Teknisen huollon ja kunnossapidon tehtäväalueella vastataan teknisen huollon
kustannustehokkuudesta ja laadukkuudesta. Lisäksi tehtäväalueella vastataan
kiinteistöjen teknisen huollon ja elinkaaren aikaisten kustannusten optimoinnista.
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
Kiinteistökanta
Rakennusten tilavuus m3
Huoneistojen tilat m3
Kaikkien tilojen m3
562 000
61 800
623 800
575 600
47 200
622 800
567.000
48.500
616.300
17 200
11 400
60 900
19 500
11 200
61 600
19.000
12.100
72.800
15 007 035 14 221 000
6 515 000
Lämmön kulutus MWh
Sähkön kulutus MWh
Veden kulutus m3
Toiminnan laajuus
Investoinnit, menot
Talous
eurot 9.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
270 000
0
0
0
0
270 000
270 000
0
0
0
0
270 000
562 320
293 000
0
0
0
269 320
108,3
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,3
584 813
304 720
0
0
0
280 093
608 206
316 909
0
0
0
291 297
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-650 505
-483 968
-137 372
-4 230
0
-24 935
-864 390
-607 905
-226 233
-2 800
0
-27 452
-1 708 535
-571 576
-929 628
-151 000
0
-56 331
97,7
-6,0
310,9
5 292,9
0,0
105,2
-1 781 937
-627 924
-943 572
-153 265
0
-57 176
-1 808 667
-637 343
-957 726
-155 564
0
-58 034
Toimintakate
-380 505
-594 390
-1 146 215
92,8
-1 197 124
-1 200 461
101
Talousarvio 2016
Maankäyttö ja ympäristöpalvelut
Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Jurkka Pöntys
Vastuualue vastaa maankäytön suunnittelusta, maankäytön ja kiinteistötoimitusten valmistelusta, rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta.
Tunnusluvut
TP2012
TP2013
TP2014
429
357
352
68 977
68 691
34 649
-
102
137
13 000
20 000
150
40
11 000
14 500
150
40
25 500
38 900
230
40
Suoritetavoitteet
Rakennuslupien määrä
Rakennuslupien kerrosalat
Ympäristötarkastukset
Asemakaavavaranto
- kerrostalotonttien kerrosala (k-m2)
- rivitalotonttien kerrosala (k-m2)
- omakotitonttien lukumäärä
- yritystonttien lukumäärä
Talous
eurot 9.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
541 999
78 314
446 301
0
10 498
6 886
644 326
75 346
562 680
0
300
6 000
632 444
34 454
589 490
0
500
8 000
-1,8
-54,3
4,8
0,0
66,7
33,3
657 742
35 832
613 070
0
520
8 320
684 051
37 265
637 592
0
541
8 653
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Muut toimintakulut
-2 620 848
-1 628 258
-818 064
-28 414
-3 600
-142 512
-2 890 144
-1 644 446
-1 072 558
-29 000
-3 600
-140 540
-2 918 380
-1 636 784
-1 107 001
-26 300
-3 600
-144 695
1,0
-0,5
3,2
-9,3
0,0
3,0
-2 962 155
-1 661 336
-1 123 606
-26 694
-3 654
-146 865
-3 006 588
-1 686 256
-1 140 460
-27 095
-3 709
-149 068
Toimintakate
-2 078 849
-2 245 818
-2 285 936
1,8
-2 304 413
-2 322 537
102
Talousarvio 2016
Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Jurkka Pöntys
1. Tekniikka- ja ympäristöosaston käynnistämiseen liittyvissä toimissa onnistuminen
osaston vastuu- ja tehtäväalueiden toimintojen ja henkilöiden toimenkuvien viimeistely ja vakiinnuttaminen uuden järjestelyn mukaisesti
johtoryhmätyöskentelyn uudistaminen
osaston toimitilajärjestelyjen suunnittelu ja mahdollinen toteutus
johtuen teknisen viraston nykyisestä rakennuksesta mahdollisesta
luopumisesta (onnistunut siirtyminen mahdollisiin väistötiloihin ja
suunnitelma lopullisesta ratkaisusta)
asiakaspalvelutoimintojen turvaaminen ja kehittäminen huomioiden toimitilajärjestelyjen muutokset
pyritään vaikuttamaan MAPSTO-kehitykseen siten, että sen ohjaavuus investointien toteutuksessa kasvaisi
2. Osallistuminen aktiivisesti seutuyhteistyöhön toimialaa koskevissa työryhmissä (maankäyttö ja asuminen, ilmastoverkosto, rakennustarkastajat
ja ympäristöasiantuntijat)
3. Osallistuminen aktiivisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluun
eri työryhmissä
Talous
eurot 9.11.2015
TP2014
MTA2015
TA2016
TA-%
SV 2017
SV 2018
Toimintatuotot
0
0
0
0,0
0
0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
-21 628
-18 423
-3 205
0
0
-25 443
-20 055
-4 388
0
-1 000
-25 498
-20 176
-5 322
0
0
0,2
0,6
21,3
0,0
-100,0
-25 881
-20 479
-5 402
0
0
-26 269
-20 786
-5 483
0
0
Toimintakate
-21 628
-25 443
-25 498
0,2
-25 881
-26 269
103
104
Investoinnit
105
106
Investoinnit 2016
14,7 milj. €
Talonrakennus
42,9 %
Maa- ja
vesialueet
6,1 %
Tietokoneohjelmistot
0,0 %
Vesi- ja
viemärilaitos
17,4 %
Koneet ja
kalusto
4,5 %
Osakkeet ja
osuudet
0,0 %
Liikenneväylät
25,3 %
Puistot ja
muut yleiset
alueet
3,7 %
107
Investointiohjelma 2016-2020
Talonrakennusinvestoinnit
Hanke
Moision koulu
Vanha koulu
Siltatien koulu
Kulttuuritalo/monitoimitalo
Vanha Räikkä
Siltatien päiväkoti
Kyläsepän päiväkoti
Tehostetun palveluasumisen
yksikkö
Fröökynän muutostyöt
Mustarastaantien päiväkoti
(työnimi)
Metsäkylän koulu laajennus
vaihe 1
Metsäkylän koulu laajennus
vaihe 2
Metsäkylän koulun vanhan
osan peruskorjaus
Kurun
monitoimipalvelukeskus
Kurun päiväkoti
Elokaaren palvelukeskuksen
pihan asfaltointi
Kohdentamattomat
määrärahat
Yhteensä
2016
1 900 t€
300 t€
800 t€
-
2017
2018
2019
2020
Alue
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
X
-
2 000 t€
X
X
2 000 t€
-
2 000 t€
5 000 t€
-
50 t€
-
-
X
-
- Keskusta
- Metsäkylä
2 500 t€
-
-
-
- Metsäkylä
300 t€
2 600 t€
-
-
- Metsäkylä
-
150 t€
2 200 t€
-
- Metsäkylä
-
X
X
X
- Kuru
60 t€
50 t€
1 600 t€
1 600 t€
400 t€
450 t€
450 t€
450 t€
450 t€
6 310 t€
3 250 t€
6 250 t€
4 050 t€
7 450 t€
- Kuru
Viljakkala
X= Yhteystyöhanke, ei toteuteta omana investointina.
Liikenneväyläinvestoinnit
Hanke
Ranta-Laatu asuinalue
Räikäntien ympäristö
Hietasmäen pientaloalue
Heinikon teollisuusalue
Yhdystien teollisuusalue 1.
vaihe
vaihe
Rantajätkäntie
Pallotien kiertoliittymä
Haavisto laajennus
Ojapuisto
Myllytanhua kvl
2016
2017
320 t€
-
-
2018
300 t€
150 t€
275 t€
-
-
-
-
40 t€
100 t€
40 t€
-
400 t€
100 t€
-
-
108
2019
150 t€
300 t€
275 t€
2020
150 t€
150 t€
90 t€
150 t€
Alue
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
275 t€ Keskusta
-
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Kesäniemi
Linjatien alue
Kivilähde (uusi kaava-alue)
Hiitintien loppuosa
Mastontien kevyen liikenteen
väylä
Elovainion PTV-kauppa
Uusi kuruntie länsipuoli
Myllyntanhuan - Asemantien
liittymä
Heinikon pohjoispuoli
Uuden Kuruntien
länsipuolinen teollisuusalue
Vakkatie - Kylvötie
Akselintanhua
Tiikontanhua
Kotipellontien alku ja
liittyvät tiet
Asuntilan eteläosa
Idäntien yleisen rakennuksen
tontti
Niittylän alue, itäpuoli
Haavikko
Asuntilantien alkuosan
pienkerrostaloalue
Siivikkalan keskusta
Vihattula, Kuuratie
Mettistön laajennus
Siivikkalantie
Vasamankaaren alue
Leppästentien tuleva kaavaalue
Kolmenkulman teollisuusalue
60 t€
300 t€
60 t€
50 t€
-
140 t€
150 t€
-
-
-
400 t€
150 t€
-
150 t€
-
100 t€
300 t€
-
100 t€ Keskusta
400 t€ Keskusta
- Keskusta
-
-
-
250 t€
-
250 t€ Keskusta
300 t€ Keskusta
50 t€
110 t€
-
-
-
200 t€
-
-
250 t€
-
-
300 t€ Asuntila
- Asuntila
35 t€
-
150 t€
-
-
200 t€
- Asuntila
- Asuntila
150 t€ Asuntila
110 t€
35 t€
-
350 t€
250 t€
160 t€
-
350 t€
250 t€
-
100 t€
200 t€
100 t€
200 t€
-
350 t€
350 t€
150 t€
150 t€ Lounainen
Kolmenkulman pohjoisosa
-
-
-
300 t€
300 t€ Lounainen
Malminmäki
-
-
70 t€
-
- Lounainen
Kolmenkulmantien
kevyenliikenteen väylä
Mestarintie, Koreeniityntie
-
600 t€
-
-
- Lounainen
35 t€
-
-
-
-
-
-
-
60 t€
60 t€
-
Ylöjärvi
400 t€
-
-
-
200 t€
-
-
-
-
Käyräkujan uusi kaava-alue
-
200 t€
-
-
-
-
-
109
Itäinen Ylöjärvi
Itäinen Ylöjärvi
Itäinen Ylöjärvi
Itäinen Ylöjärvi
Itäinen Ylöjärvi
Itäinen Ylöjärvi
Ylöjärvi
-
250 t€
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Ylöjärvi
Pohjolantie-Hatolantie –
risteys
Yrjöntien kevyenliikenteen
väylä
Palstatien peruskorjaus
Rinnetie
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Työläjärven alue 1.vaihe
Työlänojan alue 1. vaihe
Aholan alue
Aholan alueen eteläosa
Siltatie 1. vaihe
Siltatien pohjoispuolen 2.
vaihe
Siltatie kevyenliikenteen
väylä
Litukan pientaloalue
Vilpeen alue
Särkäntien alue
Kalliopään alue
Kohdentamattomat
määrärahat
Yhteensä
1 050 t€
100 t€
25 t€
-
600 t€
-
500 t€
400 t€
500 t€
300 t€
150 t€
200 t€
500 t€
150 t€
-
-
-
-
150 t€
-
-
100 t€
700 t€
70 t€
800 t€
200 t€
70 t€
800 t€
200 t€
60 t€
800 t€
3 730 t€
4 770 t€
4 655 t€
4 595 t€
5 425 t€
2019
2020
Metsäkylä
Metsäkylä
Metsäkylä
Metsäkylä
Metsäkylä
Metsäkylä
Metsäkylä
Siltatien alue
Siltatien alue
- Siltatien alue
200 t€ Viljakkala
300 t€ Viljakkala
Viljakkala
- Kuru
800 t€
Yleisten alueiden investoinnit
Hanke
Räikänpuisto IV vaihe
Kuruntien reunakiveys
Leijapuisto
Räikän kenttä
Tiuravuoren monitoimikenttä
Maunussuon kuntoradan WC
ja konehalli
Yhtenäiskoulun kenttä
Aronrannan korvaava kenttä
Asuntilan eteläosa
leikkipuisto
tontti
Veittijärvi ulkoilureitti
Soppeenharjun
tekonurmikenttä
Vuorentaustan
monitoimikenttä
Soppeenmäen kuntoreitti,
välineet
Soppeenharjun kentän
reunojen asfaltointi
Maankaatopaikka
Leikkikenttä
2016
2017
2018
60 t€
50 t€
150 t€
-
50 t€
250 t€
75 t€
150 t€
50 t€
350 t€
-
-
-
-
300 t€
45 t€
-
50 t€
-
-
-
50 t€
-
50 t€
-
280 t€
-
-
50 t€
-
-
-
30 t€
-
-
-
-
20 t€
-
-
-
50 t€
50 t€
25 t€
-
40 t€
-
25 t€
-
-
110
60 t€
50 t€
-
-
Alue
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
250 t€ Keskusta
- Keskusta
- Asuntila
- Asuntila
- Asuntila
- Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
Lounainen
Ylöjärvi
40 t€ Metsäkylä
- Metsäkylä
Työlänojan tekonurmikenttä
Kangasniemen pallo- ja
luistelukenttä
Tekonurmikenttä
Leikkikenttä
Mutalan matonpesupaikka
-
50 t€
150 t€
-
300 t€
-
- Metsäkylä
- Metsäkylä
50 t€
-
50 t€
-
200 t€
-
Vahannan ja Mutalan kentät
-
50 t€
50 t€
-
Vilpeen alue leikkikenttä
Haverin alueen
pienparannukset
Ansomäen kentän
peruskorjaus
Haverin jätealueen
kunnostus
Kalliopään alue leikkikenttä
Kurun yhtenäiskoulun
monitoimikenttä
Yhteensä
20 t€
15 t€
50 t€
15 t€
50 t€
15 t€
- Viljakkala
- Viljakkala
15 t€ Viljakkala
-
60 t€
-
-
- Viljakkala
-
-
200 t€
1 000 t€
1 000 t€ Viljakkala
-
50 t€
40 t€
-
-
545 t€
950 t€
955 t€
2 325 t€
1 555 t€
2016
2017
2019
2020
250 t€ Siltatien alue
- Siltatien alue
- Ylöjärven
-
taajaman
lähikylät
Ylöjärven
taajaman
lähikylät
- Kuru
- Kuru
Vesihuoltoinvestoinnit
Hanke
vaihe
vaihe
Elovainin PTV-kauppa
Saurio-Hiitti runkoviemärin
siirto
Sinivainiontie-Saurio
Saurion vedenottamo
Haaviston laajennus
Kivilähde radan varsi
Uusi-Kuruntien länsipuoli
Asuntilan eteläosa
tontti
Yrjöntie
150 t€
-
-
2018
250 t€
150 t€
150 t€
-
-
-
-
150 t€ Keskusta
-
100 t€
300 t€
100 t€
400 t€
75 t€
-
75 t€ Keskusta
- Keskusta
500 t€
100 t€
-
600 t€
200 t€
300 t€
100 t€
-
400 t€
200 t€
-
-
250 t€
200 t€
200 t€
250 t€
200 t€
-
-
111
150 t€
200 t€
150 t€
150 t€
90 t€
100 t€
200 t€
200 t€
-
Alue
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Asuntila
Asuntila
- Itäinen Ylöjärvi
- Lounainen
Ylöjärvi
Kolmenkulman pohjoisosan
teollisuusalue
Työläjärven alue 3. vaihe
Metsäkylä-Saurio
siirtoviemäri
Siltatien alue 1. vaihe
Siltatien pohjoispuolinen
alue, 2. vaihe
Siltatie-Viljakkalantie
Vastamäen viemäriverkosto
Vilpeen alue
Osuus Hämeenkyrön
puhdistamosta
Särkäntie
Kalliopään alue
Kohdentamattomat
määrärahat
Yhteensä
-
-
-
-
- Lounainen
Ylöjärvi
- Metsäkylä
- Metsäkylä
400 t€ Metsäkylä
- Metsäkylä
- Metsäkylä
600 t€
-
200 t€
500 t€
200 t€
500 t€
200 t€
-
400 t€
-
150 t€
150 t€
- Siltatien alue
- Siltatien alue
300 t€
500 t€
600 t€
200 t€
-
200 t€
-
- Siltatien alue
- Ylöjärven
235 t€
-
-
125 t€
-
125 t€ Viljakkala
150 t€ Viljakkala
- Viljakkala
80 t€
600 t€
35 t€
600 t€
50 t€
35 t€
900 t€
30 t€
900 t€
- Viljakkala
- Kuru
900 t€
2 565 t€
4 185 t€
3 935 t€
3 280 t€
taajaman
lähikylät
2 540 t€
Investoinnit yhteensä
Investointimenot yhteensä
Talonrakennus
Liikenneväylät
Yleiset alueet
Vesihuolto
Maa- ja vesialueet
Koneet ja kalusto
2016
6310 t€
3 730 t€
545 t€
2 565 t€
900 t€
666 t€
320 t€
141 t€
205 t€
14 716 t€
2017
3250 t€
4 770 t€
950 t€
4 185 t€
900 t€
400 t€
2018
6250
4 655
955
3 935
900
400
t€
t€
t€
t€
t€
t€
2019
4050 t€
4 595 t€
2 325 t€
3 280 t€
900 t€
400 t€
2020
7450 t€
5 425 t€
1 555 t€
2 540 t€
900 t€
400 t€
14 455 t€
17 095 t€
15 550 t€
18 270 t€
Investointitulot yhteensä
Avustukset
2016
2017
150 t€
2018
2019
2020
Nettoinvestointimenot
yhteensä
14 716 t€
14 305 t€
17 095 t€
15 550 t€
18 270 t€
- sivistyslautakunta
-perusturvalautakunta
- tekninen lautakunta
Yhteensä
112
113
114
Talousarvio 2016
vastuuhenkilö toimitusjohtaja Jouni Vähäkyttä
Konsernihallinnon asettamat strategiset tavoitteet:
1. Vesi liikelaitos ei voi ylittää kaupunginvaltuuston päättämä vesiliikelaitoksen
investointien kokonaismäärää.
2. Korko sijoitetulle pääomalle 6 % positiivisella tuloksella.
3. Liikelaitos valmistelee alkuvuoden 2016 aikana yhtiöittämisselvityksen.
Ylöjärven Vesi liikelaitos huolehtii vanhan Ylöjärven ja Viljakkalan alueiden
puhtaan veden (pohjaveden) käsittelystä ja jakelusta kuluttajille sekä jätevesien
johtamisesta Ylöjärveltä Tampereen ja Viljakkalasta Hämeenkyrön jäteveden
puhdistamoille. Kurussa puhtaan veden käsittelystä ja jakelusta huolehtii Kurun
vesiosuuskunta ja jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Ylöjärven Vesi liikelaitos.
Ylöjärvellä toimii lisäksi 11 vesiosuuskuntaa sekä 7 vesihuolto-osuuskuntaa, jotka
huolehtivat osuuskunnan osakkaiden vesihuollosta sekä verkoston ja laitteiden
hoidosta, kunnossapidosta ja rakentamisesta.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
- veden myynti 1000 m³
(sis. sisäisen myynnin)
- jätevesilaskutus 1000 m³
(sis. sisäisen myynnin)
- uusia liittyjiä vesilaitokseen
- uusia liittyjiä viemärilaitokseen
- liikevaihto vesilaitos 1000 €
- liikevaihto viemärilaitos 1000 €
TP2012
TP2013
TP2014
1 268
1 229
1 272
1 217
1 201
1 275
120
103
120
112
70
60
2 436
3 108
2 490
3 729
2 840
3 967
14,3
1
14,3
14,8
1
Toiminnan laajuus
Henkilöstö
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
115
Ylöjärven Vesi liikelaitoksen tuloslaskelma
TA 2015
TA 2016
6 807 104
7 373 068
-417 929
-1 982 541
-2 400 470
-420 000
-2 285 919
-2 705 919
-710 478
-702 938
-167 656
-39 433
-917 567
-180 000
-43 511
-926 449
-1 839 070
-2 029 508
Liiketoiminnan muut kulut
-141 972
-155 349
Liikeylijäämä (alijäämä)
1 508 025
1 555 843
-67 951
-422 518
-490 469
-41 888
-422 518
-464 406
Ylijäämä (alijäämä) ennen
satunnaisia eriä
1 017 556
1 091 437
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
1 017 556
1 091 437
18 440
16 965
1 035 997
1 108 402
Liikevaihto
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
116
Ylöjärven Vesi liikelaitoksen rahoituslaskelma
TA 2015
TA 2016
1 508 025
1 839 070
-490 469
1 555 843
2 029 508
-464 406
-3 090 000
-2 565 000
-233 374
555 945
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
700 000
-466 500
-450 000
233 500
-450 000
126
105 945
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Investointimenot
Rahavarojen muutos
117
Vesihuoltoinvestoinnit
Hanke
vaihe
vaihe
Elovainin PTV-kauppa
Saurio-Hiitti runkoviemärin
siirto
Sinivainiontie-Saurio
Saurion vedenottamo
Haaviston laajennus
Kivilähde radan varsi
Uusi-Kuruntien länsipuoli
Asuntilan eteläosa
tontti
Yrjöntie
Kolmenkulman pohjoisosan
teollisuusalue
Työläjärven alue 3. vaihe
Metsäkylä-Saurio
siirtoviemäri
Siltatien alue 1. vaihe
Siltatien pohjoispuolinen
alue, 2. vaihe
Siltatie-Viljakkalantie
Vastamäen viemäriverkosto
Vilpeen alue
Osuus Hämeenkyrön
puhdistamosta
Särkäntie
Kalliopään alue
Kohdentamattomat
määrärahat
Yhteensä
2016
2017
150 t€
-
-
2018
250 t€
150 t€
150 t€
-
-
-
-
150 t€ Keskusta
-
100 t€
300 t€
100 t€
400 t€
75 t€
-
75 t€ Keskusta
- Keskusta
500 t€
100 t€
-
600 t€
200 t€
300 t€
100 t€
-
400 t€
200 t€
-
-
250 t€
200 t€
200 t€
250 t€
200 t€
-
-
-
-
-
-
600 t€
-
200 t€
500 t€
200 t€
500 t€
200 t€
-
400 t€
-
150 t€
150 t€
- Siltatien alue
- Siltatien alue
300 t€
500 t€
600 t€
200 t€
-
200 t€
-
- Siltatien alue
- Ylöjärven
235 t€
-
-
125 t€
-
125 t€ Viljakkala
150 t€ Viljakkala
- Viljakkala
80 t€
600 t€
35 t€
600 t€
50 t€
35 t€
900 t€
30 t€
900 t€
- Viljakkala
- Kuru
900 t€
2 565 t€
4 185 t€
3 935 t€
3 280 t€
118
2019
2020
150 t€
200 t€
150 t€
150 t€
90 t€
100 t€
200 t€
200 t€
-
Alue
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Keskusta
Asuntila
Asuntila
- Lounainen
Ylöjärvi
- Lounainen
Ylöjärvi
- Metsäkylä
- Metsäkylä
400 t€ Metsäkylä
- Metsäkylä
- Metsäkylä
taajaman
lähikylät
2 540 t€
Työterveyshuollon liikelaitos
VIISARI
119
120
Talousarvio 2016
Työterveyshuollon liikelaitos Viisari
Vastuuhenkilö Viisarin vt. toimitusjohtaja Seija Porola
Konsernihallinnon asettamat strategiset tavoitteet:
1. Sitova taloudellisuustavoite: Korko sijoitetulle pääomalle on 5 %.
2. Valmistaudutaan Viisarin toimintamalliselvityksen mukaisiin toimenpiteisiin
Viisari mahdollisiin yli 10 000 euron investointeihin antaa luvan tarvittaessa kaupunginhallitus.
Työterveysliikelaitos tuottaa viiden kunnan alueella, kunnan järjestämisvastuulla
olevat työterveyspalvelut sekä kyseisille kunnille että alueen yksityissektorille.
Tunnusluvut
Yritysasiakkaat
- kokonaisvaltainen sopimus
- lakisääteinen sopimus
Henkilöasiakkaat, yhteensä
- kokonaisvaltaisen sopimuksen piirissä
- lakisääteisen sopimuksen piirissä
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
121
TP2012
TP2013
TP2014
1 103
707
396
1 145
746
399
1 198
750
448
12 630
11 088
1 542
12 546
11 026
1 520
13 331
11 464
1 865
42
3
42
3
42
3
Työterveyshuollon liikelaitos Viisarin tuloslaskelma
TA 2015
TA 2016
4 345 973
38 860
4 405 356
20 000
-5 000
-69 800
-1 191 382
-1 261 182
-60 090
-1 079 081
-1 139 171
-2 086 099
-2 247 372
-355 169
-115 778
-2 557 046
-386 547
-139 113
-2 773 032
-18 142
-5 904
Liiketoiminnan muut kulut
-374 502
-359 503
Liikeylijäämä (alijäämä)
173 961
142 746
-20 000
-20 000
-20 000
-20 000
Ylijäämä (alijäämä) ennen
satunnaisia eriä
153 961
122 746
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
153 961
122 746
153 961
122 746
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Korvaus peruspääomasta
Työterveyshuollon liikelaitos Viisarin rahoituslaskelma
TA 2015
TA 2016
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Toiminnan rahavirta
173 961
18 142
-20 000
172 103
142 746
5 904
-20 000
128 650
Rahavarojen muutos
172 103
128 650
122

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018

Transcription

Similar documents

Ylöjärven Pamaus on nyt

Lukion luokkien varustus sekä opetusvälineet nykyaikaista tekniikkaa

TIETOSUOJASELOSTE - Ylöjärven apteekki

Muoto2005

wAluehallintovirasto

Lapin liiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Hoitotarvikejakelu ohje

Tulokset Equus.pdf - Ratsastusseura Equus ry

Toimintakertomus 2013,jakoon.pdf