Liite 2 Ounasjoki Tarkkailusuunnitelma

TARKKAILUSUUNNITELMA
16X270638
25.5.2015
AGNICO EAGLE FINLAND OY
ENONTEKIÖN VESIHUOLTO OY
FINAVIA OYJ
KITTILÄN KUNTA
LEVIN VESIHUOLTO OY
ROVANIEMEN KAUPUNKI
OUNASJOEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMA
VUOSILLE 2016–2018
Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille 2016–2018
Sisältö
1
JOHDANTO ...................................................................................................................... 1
2
TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 1
3
YHTEISTARKKAILUN OSAKKAAT JA ALUEEN VESISTÖKUORMITTAJAT .... 3
4
KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU ............................................................................ 4
5
VEDEN LAADUN TARKKAILU ..................................................................................... 5
6
PERIFYTONIN PIILEVÄTUTKIMUKSET ................................................................... 5
7
MUUT VESISTÖTARKKAILUT..................................................................................... 6
7.1
7.2
Kittilän alueen pienpuhdistamot ja Levin golfkenttä ............................................................. 6
Valtionhallinnon veden laadun tarkkailu .............................................................................. 7
8
MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN... 7
9
LAADUNVARMISTUS ..................................................................................................... 7
10
RAPORTOINTI ................................................................................................................. 8
11
TARKKAILUOHJELMAN MUUTOKSET .................................................................... 9
12
VIITTEET .......................................................................................................................... 9
Liitteet
Liite 1.1
Liite 1.2
Liite 1.3
Liite 2
Tarkkailun havaintopaikat
Tarkkailun havaintopaikat, Hetta
Tarkkailun havaintopaikat, Kittilän alue
Yhteystiedot
Pöyry Finland Oy
Lotta Lehtinen, MMM
Pirkko Virta, FM
Yhteystiedot
PL 20, Tutkijantie 2 A
90590 OULU
puh. 010 33280
sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
www.poyry.fi
Copyright © Pöyry Finland Oy
Copyright © Pöyry Finland Oy
1
1
JOHDANTO
Ounasjoella ei ole aikaisemmin ollut yhteistarkkailua. Kittilän kunta, Levin Vesihuolto
Oy ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos päättivät yhteistarkkailun aloittamisesta ja tarkkailusuunnitelman laatimisesta vuonna 2014. Ainoastaan Levin Vesihuolto
Oy:llä on ollut aikaisemmin vesistön velvoitetarkkailupisteet Ounasjoessa. Ohjelman
laatimisvaiheessa vuonna 2015 yhteistarkkailuun liittyivät myös Rovaniemen kaupunki,
Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema sekä Enontekiön Vesihuolto Oy Hetan jätevedenpuhdistamon vesistön velvoitetarkkailun osalta. Lisäksi Ounasjoen yhteistarkkailussa ovat
tukijäseninä Levin matkailu Oy ja Levi Golf & Country Club Oy.
Ounasjoen yhteistarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille 2016–2018. Uusi tarkkailusuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi Lapin ELY-keskukselle ja se on tarkoitus ottaa
käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen.
Tarkkailusuunnitelmassa on huomioitu Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille
2013–2018 (Lapin Vesitutkimus Oy 2012) sekä alueen eri toimijoiden ympäristölupapäätökset ja velvoitetarkkailut sekä valtionhallinnon seuranta alueella. Tarkkailu koostuu pääosin veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailusta. Lisäksi biologisena tarkkailuna toteutetaan perifytonin piilevätutkimuksia vuonna 2016.
Ounasjoen yhteistarkkailu painottuu Ounasjoen pääuomaan, mutta mukana on myös Hetan jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimiva Näkkälänjoki, Kittilän kultakaivoksen purkuvesistönä toimiva Loukinen sekä Kittilän lentoaseman vaikutusalueella sijaitseva Aakenusjoki.
Päästötarkkailut eivät kuulu yhteistarkkailuohjelman piiriin. Lisäksi vesistöalueella on
muita kuormittajia yhteistarkkailun ulkopuolella ja niillä on omia päästö- ja vaikutustarkkailuja. Näitä tuloksia pyritään soveltuvin osin hyödyntämään myös yhteistarkkailussa.
Ounasjoen yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys.
2
TARKKAILUALUEEN KUVAUS
Ounasjoki alkaa Enontekiön kunnassa Ounastunturin pohjoispuolella sijaitsevasta Ounasjärvestä, virtaa 298 kilometrin matkan Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen alueilla
yhtyen Kemijokeen Rovaniemen kaupungin kohdalla. Ounasjokeen pohjoisesta tulevat
latvahaarat Näkkäläjoki, Pöyris–Vuontisjoki ja Käkkälöjoki saavat alkunsa erämaaalueelta, joka on osin Norjan puolella.
Ounasjoen vesistöalueen pinta-ala on 13 968 km2, mikä on noin 27 % Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoen vesistöalue on maisemaltaan monimuotoinen käsittäen paljon
vaaroja ja tuntureita, mutta toisaalta myös paljon soita ja metsämaita. Suurimmat sivujoet ovat Loukinen, Meltausjoki ja Käkkälöjoki. Ounasjoella on kaikkiaan 36 sivujokea,
joiden valuma-alue on yli 30 km2.
Ounasjärvestä lähtevä Ounasjoki on kapea ja siinä vuorottelevat kiviset kosket ja lyhyet
suvannot. Joen virtaama ja valuma-alue moninkertaistuvat latvahaarojen yhtyessä siihen. Raattaman kohdalta alkaa suurten koskien ja lyhyiden suvantojen jakso, joka päättyy Sirkankylän kohdalla. Ounasjärvestä Sirkkaan on jokimatkaa runsaat 100 kilometriä
ja pudotusta 115 metriä. Sirkan ja Alakylän välillä on 60 kilometrin mittainen suvantojakso. Alakylän kohdalta alkaa jälleen koski- ja nivajakso, jota jatkuu lähes 100 kilometriä. Se päättyy vasta Tapionkylän kohdalla, josta alkaa jokisuun suvanto. Pudotusta
Copyright © Pöyry Finland Oy
2
tällä matkalla on noin 90 metriä. Kaikkiaan Ounasjoessa on 46 koskea ja pudotusta 214
metriä. (Itkonen ja Kinnunen 1986).
Ounasjoki on Suomen suurimpia kokonaan rakentamattomia jokia. Ounasjoen virtaamat
vaihtelevat suuresti vuoden aikana, mihin vaikuttaa virtaamia tasoittavien järvien vähäinen määrä valuma-alueella. Vuoden ylivirtaama ajoittuu yleensä toukokuun loppupuolelle ja alivirtaama helmi-huhtikuulle (Itkonen ja Kinnunen 1986). Ounasjoen virtaamia
mitataan joen alajuoksulla Marraskoskessa. Keskivirtaama (MQ) on vuosina 1991–2010
ollut 134 m3/s, ylivirtaama (HQ) 1486 m3/s ja alivirtaama (NQ) 27 m3/s (Korhonen ja
Haavanlammi 2012).
Ounasjoki kuuluu Natura 2000- verkostoon (FI1301318). Alueeseen sisältyy Ounasjoen
vesialue sekä Ounasjoen suiston saaret. Joen vesialue edustaa luontotyyppiä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Ounasjoki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta lailla (laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/83). (Ympäristöhallinto 2015a).
Ounasjokea on aikoinaan käytetty uittoväylänä. Ounasjoen koskia perattiin koneellisesti
uiton helpottamiseksi, erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla. Uiton loputtua Ounasjoen uittosäännöt on kumottu ja Ounasjoen koskia on kalataloudellisesti kunnostettu ns. velvoitekunnostustöinä vuosina 1994–2005. Ounasjoen pääuoman koskia on kunnostettu kaikkiaan noin 300 ha eli noin 40 % Ounasjoen koskien kokonaispinta-alasta (Lapin ELYkeskus 2014)
Ounasjoen yläosalla veden laatu on lähes luonnontilainen heijastellen vähäistä ihmisperäistä toimintaa alueella. Alaosalla Kittilän ja Rovaniemen välillä joki on lievästi kuormitettu. Joen yläosassa vesi on lievästi humuspitoista ja niukkaravinteista, alajuoksulla
veden humus- ja ravinnepitoisuudet hieman kasvavat, mutta ravinnepitoisuudet ovat
edelleen karuille vesille ominaisia.
Ounasjoella harjoitetaan aktiivista virkistys- ja kotitarvekalastusta. Luvanvaraista kalastusta harjoitti v. 2012 yhteensä noin 1000 henkilöä pääasiassa vapavälinein (Autti
2014). Kokonaissaalis oli 12,3 t, josta haukea oli reilu 40 % ja harjusta neljännes. Ahvenen ja taimenen osuus oli molemmilla vajaa 10 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi
saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja särkikaloja. Askel Ounasjoelle -hankkeilla pyritään edistämään vaelluskalojen palauttamista Ounasjoelle ja muualle Kemijoen vesistöalueelle.
Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön
luontainen tila. Vesienhoidon yleistavoitteena on Suomen vesien hyvä ekologinen ja
kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Ounasjoki on pintavesityypiltään erittäin suuri
turvemaiden joki ja myös sivujoet pääosin turvemaiden jokia ja vesistöalueen järvet
pääosin humusjärviä. Uusimmassa vuonna 2013 julkaistussa, vuosien 2006–2012 seurantatuloksiin perustuvassa luokituksessa Ounasjoki kuuluu ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen ja myös vesistöalueen muut vesistöt on luokiteltu tilaltaan pääosin
erinomaisiksi tai hyviksi. Vesistöalueella ainoastaan Kallossa sijaitsevan rehevän Syväjärven tila on tavoitetilaa heikompi eli tyydyttävä.
Ounasjoen alueella pintavesien kemiallinen tila on pääosin hyvä perustuen vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuuksia koskeviin laatunormeihin. Ainoastaan Marrasjoen alueella sijaitsevassa Marrasjärvessä eliöstölle määritelty elohopean
ympäristölaatunormi on mittausten perusteella ylittynyt.
Copyright © Pöyry Finland Oy
3
Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Kemijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma-ehdotuksen (Räinä 2014) mukaiset ravinnevirtaamat Ounasjoessa. Ihmistoiminnoista aiheutuvan kuormituksen osuus on Ounasjoella vain noin 15 prosenttia.
Taulukko 1. Ravinnekuormitus Ounasjoen alueella (t/a).
Yhdyskunnat
Fosfori
Hajaasutus
Teollisuus
KalanTurvekasvatus tuotanto
0,66
2,61
0,05
0,05
15,65
40,3
-
Maatalous
Metsätalous
Muut
Laskeu- Luonnon- Yhteensä
ma
huuhtouma
0,00
4,24
3,62
0,03
2,75
86,15
100,2
-
34,27
48,2
1,2
124,76
1 789,5
2 092,6
Typpi
38,7
3
YHTEISTARKKAILUN OSAKKAAT JA ALUEEN VESISTÖKUORMITTAJAT
Yhteistarkkailun osakkaina on Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, Levin Vesihuolto
Oy, Enontekiön Vesihuolto Oy, Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema ja Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos. Lisäksi yhteistarkkailun tukijäseninä ovat Levin matkailu Oy
ja Levi Golf & Country Club Oy.
Enontekiön Hetan taajaman käsitellyt jätevedet johdetaan kaivettua viemäriä pitkin
Näkkäläjokeen, joka laskee edelleen Vaikkojoen kautta Ounasjokeen. Laitoksella on
voimassa olevan luvan (Taulukko 2) mukaisesti vaikutustarkkailua Näkkäläjoessa.
Levin Vesihuolto Oy on suurin Kittilän kunnan alueella toimiva vesihuoltolaitos. Se
toimii läheisessä yhteistyössä Kittilän kirkonkylässä toimivan Kittilän vesihuoltoosuuskunnan kanssa. Kittilän kirkonkylän jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin
Levin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksella on voimassa olevan luvan (Taulukko 2) mukaisesti vaikutustarkkailua Ounasjoessa.
Edellä mainittujen puhdistamoiden velvoitetarkkailumääräykset on huomioitu, ja niitä
on pyritty yhtenäistämään tässä suunnitelmassa. Lapin ELY-keskus voi päätöksellään
tarkentaa velvoitetarkkailumääräyksiä yhteistarkkailun mukaisiksi.
Kittilän kunnalla tai Rovaniemen kaupungilla ei ole varsinaista vesistön tarkkailuvelvoitetta. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksella on erillinen, mm. pintavesien laadun ja biologisia muuttujia käsittävä vaikutustarkkailunsa Loukisen valuma-alueella.
Myös Finavia Oyj:n Kittilän lentoasema seuraa omissa tarkkailuissaan pintaveden laatua lähialueen ojissa. Yhteistarkkailu on näiden toimijoiden osalta vapaaehtoista.
Ounasjoen vesistöalueella on myös muita vesistökuormittajia, jotka eivät toistaiseksi ole
mukana yhteistarkkailussa. Tällaisia ovat Kittilän alueen Raattaman, Alakylän, Kallon
ja Kaukosen pienpuhdistamot. Raattaman ja Alakylän pienpuhdistamoilta johdetaan
puhdistettuja jätevesiä Ounasjokeen ja myös Kaukosen jätevedenpuhdistamon purkupaikka on lähellä Ounasjoen pääuomaa. Kallon vesi- ja viemäriosuuskunnan pienpuhdistamon jätevedet johdetaan Kallojokeen kauempana noin 20 km päässä Ounasjoen
pääuomasta. Raattaman pienpuhdistamolla on parhaillaan uusi ympäristölupa vireillä
(Taulukko 2).
Ounasjoen alaosalla Rovaniemellä sijaitsevan Napapiirin Veden Sinetän jätevedet on
johdettu lokakuusta 2014 lähtien siirtoviemäriä pitkin Rovaniemen keskuspuhdistamolle. Ounasjoen alaosalla Rovaniemen alueella on myös useampia pienpuhdistamoita, jotka eivät kuulu ympäristöluvituksen piiriin (AVL < 100).
Copyright © Pöyry Finland Oy
4
Taulukko 2. Ounasjoen Enontekiön ja Kittilän alueen ympäristöluvalliset
vesistökuormittajat ja niiden lupapäätökset.
Laitos
Agnico Eagle Finland Oy
Kittilän kaivos
Finavia Oyj
Kittilän lentoasema
Enontekiön Vesihuolto Oy
Hetan jätevedenpuhdistamo
Levin Vesihuolto Oy
Levin jätevedenpuhdistamo
Kyrön Vesihuolto Oy
Raattaman jätevedenpuhdistamo
Kaukosen vesihuolto-osuuskunta
Kaukosen jätevedenpuhdistamo
Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta
Kallon jätevedenpuhdistamo
Alakylän vesiosuuskunta
Alakylän jätevedenpuhdistamo
4
Lupapäätös
PSY-69/02/1, 1.11.2002, PSAVI/72/2013/1, 26.6.2013
PSAVI/86/04.08/2010, 20.12.2010
LAP/1395Y0089-111 14.8.2009
PSAVI/92/07/2, 9.10.2007
LAP/1395Y0170-121, 13.5.2005 uusi lupa vireillä
PSAVI/84/04.08/2013, 6.3.2015
PSAVI/320/04.08/2010, 20.12.2013
LAP/1395Y0169-121, 21.12.2004
KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU
Käyttö- ja päästötarkkailut eivät kuulu yhteistarkkailun piiriin. Ne toteutetaan toimijoiden omien erillisten tarkkailuohjelmien ja ympäristöluvissa annettujen määräysten mukaisesti. Kuormitustiedot pyritään hyödyntämään yhteistarkkailun raportoinnissa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
5
5
VEDEN LAADUN TARKKAILU
Veden laadun tarkkailua toteutetaan Näkkäläjoessa, Loukisessa, Aakenusjoessa ja Ounasjoen pääuomassa vuosittain yhteensä 12 havaintopaikalla. Tarkkailupaikkojen tiedot
on esitetty taulukossa (Taulukko 3) ja sijainti kartalla liitteessä 1. Näytteet otetaan pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa: maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Aakenusjoen näytteet otetaan kuitenkin kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa.
Taulukko 3. Ounasjoen yhteistarkkailun vedenlaadun tarkailun havaintopaikat.
Tarkkailupiste
NÄKKÄLÄJOKI P1
NÄKKÄLÄJOKI P2
Vesistöalue
65.636
65.636
Koordinaatit (ETRS)
7591781
365215
7591425
366080
Selite
Hetan jvp:n purkuojan yp
n. 650 m Hetan jvp:n purkuojan alapuolella
Tepaston ap silta
Loukinen, Kapsajoen alapuoli
Levin jvp:n purkuojan yläpuoli
n.1 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella
n. 5 km Levin jvp:n purkuojan alapuolella
OUNASJOKI TEPASTO 85
LOUKINEN 1
OUNASJOKI V1
65.613
65.691
65.543
7545162
7523229
7514360
404316
415763
413692
OUNASJOKI V2
65.543
7513091
413732
OUNASJOKI KITTILÄ 5
65.543
7509803
411508
65.546
7509122
408689
Aakenusjoki, lentokentän yläpuoli
65.546
65.542
65.533
65.531
7509176
7504966
7486461
7450920
409576
412194
410717
411361
Aakenusjoki silta, lentokentän alapuoli
Kittilän kk ap silta
Kaukonen, silta
Lohiniva, silta
AAKENUSJOKI
OKKULAISSUVANTO
AAKENUSJOKI 74
OUNASJOKI KITTILÄ 72
OUNASJOKI KAUKONEN 68
OUNASJOKI LOHINIVA 67
Näytteet otetaan 1 m syvyydestä ja näytteenoton yhteydessä mitataan aina pisteen kokonaissyvyys sekä näkösyvyys. Näytteistä määritetään:
- lämpötila
- happi
- hapen kyllästysaste
- pH
- sähkönjohtavuus
- väri
- sameus
- kemiallinen hapenkulutus CODMn
- kiintoaine
6
- kok.P
- PO4-P
- kok.N
- NO2+NO3-N
- NH4-N
- fekaaliset koliformiset bakteerit
PERIFYTONIN PIILEVÄTUTKIMUKSET
Perifytonilla tarkoitetaan erilaisilla pinnoilla kasvavia eliöyhteisöjä. Perifytonista voidaan tutkia periaatteessa mitä tahansa eliöryhmää, mutta parhaiten tunnettu ja sen takia
käyttökelpoisin on perifytonin piileväyhteisö. Perifytonin piileväyhteisö kuvastaa jokivesistöissä hyvin ohivirtaavan veden laatua.
Perifytontarkkailu toteutetaan vuonna 2016 yhteensä kolmella Ounasjoen vuosittaisen
tarkkailun havaintopaikalla Tepaston, Kaukosen ja Lohinivan kohdalla. Tarkkailualueet
on esitetty kartalla liitteessä 1. Paikat tarkentuvat ensimmäisen näytteenoton yhteydessä.
Copyright © Pöyry Finland Oy
6
Tarkkailu toteutetaan keräämällä luonnon kasvualustoilla kasvavaa perifytonia. Ensisijaisesti näytteet kerätään kivien pinnoilta harjaamalla. Mikäli näytealueella ei ole sopivia kiviä, voidaan näytteenottopaikkaa siirtää ensimmäisen näytteenoton yhteydessä.
Perifytontarkkailun onnistumisen edellytyksenä on, että kivet ovat olleet veden peittämänä ainakin kuukauden ajan ennen näytteenottoa, mutta niiden on oltava valaistussa
vyöhykkeessä. Näytteenotto toteutetaan ympäristöhallinnon voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti (ympäristöhallinnon www-sivut, menetelmäohjeet ja maastolomakkeet).
Näytteenoton yhteydessä täytetään piilevänäytteenoton maastohavaintolomake ja näytepaikat valokuvataan. Näytteiden säilöntään käytetään ensisijaisesti laimentamatonta etanolia (lopullinen konsentaraatio 70 %), mutta myös Lugolin liuosta voidaan käyttää lyhytaikaiseen säilytykseen.
Piilevänäytteiden käsittely, mikroskopointi sekä analysointi toteutetaan Ympäristöoppaan ”Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet” (Eloranta, ym. 2007) ja standardien SFS-EN 13946 (2003) ja SFS-EN
14407 (2005) mukaisesti. Näytteiden laskennasta vastaa asiantuntija, joka on perehtynyt
piilevien lajin-määritykseen esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti NorBAF:n (the
Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater, www.norbaf.net) järjestämän
vertailukokeen. Määritystulosten perusteella tarkastellaan jokiveden laatua ja ekologista
tilaa yhteisöanalyysin ja tarkoitukseen soveltuvien indeksien avulla.
Kittilän kaivoksen tarkkailuissa toteutetaan myös piilevätarkkailua Loukisessa ja näitä
tuloksia hyödynnetään tausta-aineistoina yhteistarkkailussa.
7
7.1
MUUT VESISTÖTARKKAILUT
Kittilän alueen pienpuhdistamot ja Levin golfkenttä
Kittilän alueella sijaitsevien Raattaman, Kaukosen, Kallon ja Alakylän pienpuhdistamoiden velvoitetarkkailuihin liittyen otetaan vaihtelevasti vesistötarkkailunäytteitä Kallojoesta, Aatonojasta ja Ounasjoen pääuomasta. Lisäksi Levin golfkentän toimesta toteutetaan sen lähialueella omaa vesistötarkkailua. Nämä tarkkailut toteutetaan ainakin
toistaiseksi erillään yhteistarkkailusta. Niihin liittyvät, saatavilla olevat tulokset, taulukossa 4 ja liitteessä 1 esitetyiltä havaintopaikoilta hyödynnetään myös Ounasjoen yhteistarkkailuraporteissa.
Taulukko 4. Pienpuhdistamoiden ja golfkentän tarkkailupaikat.
Tarkkailupiste
OUNASJOKI RAATTAMA 22
OUNASJOKI RAATTAMA 23
OUNASJOKI SIRKKA PT1
OUNASJOKI SIRKKA PT2
AATONOJANSUU KAUKONEN
KALLO KAATOPAIKKA 1
KALLO KAATOPAIKKA 2
OUNASJOKI ALAKYLÄ P2
OUNASJOKI ALAKYLÄ 4
Copyright © Pöyry Finland Oy
Vesistöalue
65.621
65.621
65.611
65.611
65.533
65.563
65.563
65.532
65.532
Koordinaatit (ETRS)
7558010
388756
7557524
389073
7522360
411797
7521570
412399
7484512
411085
7481123
395424
7480908
395561
7471594
408957
7471795
408937
Selite
Raattaman jvp, purkuojan yläpuoli
Raattaman jvp, purkuojan alapuoli
Levin golfkenttä, yläpuoli
Levin golfkenttä, alapuli
Kaukosen jvp, purkuojan suu
Kallon jvp, yläpuoli
Kallon jvp, alapuoli
Alakylän jvp, purkupaikan yläpuoli
Alakylän jvp, purkupaikan alapuoli
7
7.2
Valtionhallinnon veden laadun tarkkailu
Lapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Ounasjoessa Ympäristöhallinnon seurantaohjelman mukaisesti. Valtionhallinnon seurantapisteet (vuonna 2014) on esitetty taulukossa (Taulukko 5) ja kartalla liitteessä 1. Näytteet on otettu 4 kertaa vuodessa: maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. Tämän seurannan analyysivalikoima
voi poiketa yhteistarkkailun analyysivalikoimasta. Näitä vedenlaadun seurannan tuloksia hyödynnetään Ounasjoen yhteistarkkailuraporteissa.
Valtionhallinnon seurantaan saattaa tulla muutoksia tai se voi loppua kokonaan tarkkailukauden aikana. Mikäli nykyinen seuranta loppuu, pyritään pisteet liittämän mahdollisuuksien mukaan osaksi yhteistarkkailua erikseen sovittavalla tavalla.
Taulukko 5. Valtionhallinnon seurantapaikat Ounasjoella vuonna 2014.
Tarkkailupiste
OUNASJOKI RAATTAMA 21
OUNASJOKI KÖNGÄS 13910
OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800
8
Kunta
Kittilä
Kittilä
Rovaniemi
Vesistöalue
65.622
65.611
65.512
Koordinaatit (ETRS)
7561231
385090
7530495
409990
7399424
432217
MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA OHJELMASTA POIKKEAMINEN
Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista tai ilmiöistä, joilla voi olla merkitystä ympäristön kannalta, Lapin ELY-keskukselle ja asianomaisen kunnan ympäristöviranomaisille, jotka yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa päättävät jatkotoimenpiteistä. Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle että ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen kesken.
9
LAADUNVARMISTUS
Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Näytteenoton pätevyys osoitetaan näytteenottajan henkilöstösertifioinnilla tai näytteenoton akkreditoinnilla.
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti
Tarkkailuraporteissa esitetään tarkkailussa ja selvityksissä esiintyneet epävarmuustekijät
sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Copyright © Pöyry Finland Oy
8
10 RAPORTOINTI
Analyysitulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailun
osakkaille (Enontekiön Vesihuolto Oy, Levin Vesihuolto Oy, Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki, Finavia Oyj ja Agnico Eagle Finland Oy, liite 2), Kemijoen vesiensuojeluyhdistykselle, Lapin ELY-keskukselle sekä Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto veden laadusta. Tarkkailutulokset toimitetaan lisäksi vuosittain Lapin ELY-keskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Vuoden 2016 piilevätulokset toimitetaan
sähköisesti ELY-keskukseen piileväseurannoista vastaavalle henkilölle ja piileväpreparaatit lähetetään SYKEn Oulun yksikköön arkistoitavaksi.
Vuosittaisissa tarkkailuraporteissa esitetään:
− tarkkailuvuoden hydrologiset ja meteorologiset olot
− yhteenveto kuormituksesta, mahdollisuuksien mukaan myös yhteistarkkailun ulkopuolisten toimijoiden tiedot
− tarkkailutulokset taulukoituna sekä havainnollistavina kuvina
− poikkeukselliset tilanteet vesistössä tai kuormituksessa
− johtopäätökset kyseisen vuoden tarkkailusta ja sen toteutumisesta
− yleistajuinen tiivistelmä.
Tarkkailuvuoden (2016) raportissa esitetään edellä mainittujen kohtien lisäksi:
− pistekuormituksen kehitys ja saatavilla olevat tiedot hajakuormituksesta
− kuormittajien aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset vesistössä
− veden laadun kehitys
– perifytonin piilevätarkkailun tulokset
Vuoden 2018 raportissa esitetään lisäksi yhteenveto kuluneen tarkkailukauden tuloksista
johtopäätöksineen sekä mahdolliset tarkkailun kehittämistarpeet.
Raporteista toimitetaan ennen lopullista valmistumista luonnos kommentoitavaksi tarkkailun osakkaille ja Lapin ELY-keskukselle. Raporttiluonnos voidaan toimittaa sähköisesti. Luonnoksen kommentointiin varataan aikaa kaksi viikkoa, minkä jälkeen konsultilla on kaksi viikkoa aikaa tehdä korjaukset. Raportointi toteutetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:
raportti
suppea
laaja (v. 2016)
luonnos
15.3.
15.4.
kommentit
31.3.
30.4.
raportti valmis
15.4.
15.5.
Raportin valmistuttua voidaan tarvittaessa tarkkailun yhdyshenkilön tai osakkaiden toimesta järjestää palautepalaveri, jossa tarkkailua hoitanut konsultti esittelee tarkkailukauden tulokset.
Copyright © Pöyry Finland Oy
9
Lopulliset raportit toimitetaan seuraaville tahoille:
- tarkkailun osakkaat
- Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry
- Lapin ELY-keskus
- Suomen ympäristökeskus
- Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaiset
- Ounasjoen kalastusalue
- Suomen ympäristökeskus
11 TARKKAILUOHJELMAN MUUTOKSET
Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailun osakkaiden ja
Lapin ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset ympäristölupapäätöksissä annettavat määräykset.
12
VIITTEET
Autti, J. 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Kemijoki Oy. Tutkimusraportti 19.
Itkonen, J. ja Kinnunen, K. 1986. Ounasjoen vesistön nykytila sekä Ounasjoen kokonaisfosforipitoisuus eri kuormitus- ja virtaamatilanteissa. Vesihallituksen tiedotus 273.
Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen. P. 2008. Ympäristöopas – Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 78 s.
Korhonen J. ja Haavanlammi, E (toim.), 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006–2010.
Suomen ympäristö 8/2012.
Lapin Vesitutkimus Oy. 2012. Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013–2018. Moniste.
Lapin ELY-keskus. 2014. Ounasjoki, vapaana virtaava. [http://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Askel_Ounasjoelle_III]
Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. ja Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10.
Räinä, P (toim.). 2014. Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021. [http://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoitoalueet/Kemij
oki/Osallistuminen_vesienhoitoon] Selauspvm.2.2.2015.
Ympäristöhallinto. 2015a. Natura 2000-alueet: Ounasjoki. [http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Ounasjoki(6146)] Selauspvm: 27.1.2014.
Ympäristöhallinto 2015b. Hertta-tietokanta [http:/wwwp2.ymparisto.fi] Selaus pvm:
5.2.2015.
Copyright © Pöyry Finland Oy
0α−−α.α,1−+ 2
17
ϕ
0α−−α.α,1−+ 2
0#
5 ,1
−+
170#5,1−+ 4##66#/#
170#5,1−+ 4##66#/#
170#5,1−+ 4##66#/#
170#5,1−+ 6∋2#561
170#5,1−+ −φ0)α5
.17−+0∋0
170#5,1−+ 5+4−−# 26
170#5,1−+ 5+4−−# 26
170#5,1−+ 8
170#5,1−+ 8
170#5,1−+ −+66+.α
##−∋075,1−+
##−∋075,1−+ 1−−7.#+5578#061
170#5,1−+ −+66+.α
170#5,1−+ −#7−10∋0
##6101,#0577 −#7−10∋0
−#..1 −##612#+−−#
−#..1 −##612#+−−#
170#5,1−+ #.#−;.α
170#5,1−+ #.#−;.α 2
17
5
0#
170#5,1−+ .1∗+0+8#
,1
−+
;ϑςΓΚΥςΧΤΜΜΧΚΝΩ
/ΩΩ ςΧΤΜΜΧΚΝΩ
8ΧΝςΚΘΠϑΧΝΝΚΠΠΘΠ ςΧΤΜΜΧΚΝΩ
170#5, 6#2+10−;.α
2ΚΚΝΓΞκςΧΤΜΜΧΚΝΩ
ΜΟ
.ΚΚςΓ
Liite 1.1
ϕ
0α−−α.α,1−+ 2
0α−−α.α,1−+ 2
ΜΟ
;ϑςΓΚΥςΧΤΜΜΧΚΝΩ
.ΚΚςΓ
Liite 1.2
ϕ
170#5,1−+ 8
170#5,1−+ 8
170#5,1−+ −+66+.α
##−∋075,1−+
##−∋075,1−+ 1−−7.#+5578#061
170#5,1−+ −+66+.α
;ϑςΓΚΥςΧΤΜΜΧΚΝΩ
ΜΟ
.ΚΚςΓ
Liite 1.3
KEMIJOEN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry
Riitta Vilmilä
Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry
c/o Riitta Vilmilä
Kurjenmutka 5
96900 Saarenkylä
OUNASJOEN YHTEISTARKKAILUN OSAKKAIDEN YHTEYSTIEDOT päivitetty toukokuussa 2015
Nimi
Yhteyshenkilö
Osoite
Agnico Eagle Finland Oy
Kittilä Mine
1 Agnico Eagle Finland Oy
Anita Alajoutsijärvi
Pokantie 541
99250 Kiistala, Finland
Ounastie 165
2 Enontekiön Vesihuolto Oy
Kimmo Lämsä
99400 ENONTEKIÖ
PL 50
3 Finavia Oyj
Tuija Hänninen
01531 Vantaa
Kittilän kunta
4 Kittilän kunta
Pekka Nyman
Valtatie 15
99100 Kittilä
PL 35
5 Levin Vesihuolto Oy
Pentti Kangas
SIRKKA
Hallituskatu 7
6 Rovaniemen kaupunki
Sannamari Pehkonen
Rovaniemi
96101
99131
kimmo.lamsa@enontekio.fi
tuija.hanninen@finavia.fi
pekka.nyman@kittila.fi
+358 40 039 3798
+358 40 560 1294
+358 40 5503717
040 - 5131 967
+358 50 430 3082
riitta.vilmila@pp.inet.fi
sannamari.pehkonen@rovaniemi.fi
pentti.kangas@levi.fi
anita.alajoutsijarvi@agnicoeagle.com
+358 40 511 1508
+358 40 7666142
Sähköpostiosoite
Puhelin
Liite 2