docEsityslista PDF-muodossa
download 
Report Transcription
Esityslista PDF-muodossa
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2015 1 Kaupunginhallitus Aika 14.09.2015 klo 16:00 - 18:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat § 334 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Sivu 3 335 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 336 Kaupunginvaltuuston kokouksen 31.8.2015 päätösten täytäntöönpano 5 337 Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta Joensuun kaupunkiympäristössä 7 338 Sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi julistaminen 10 339 Joensuun Kodit Oy:n valtion lainojen konvertointilainan takaushakemus 12 340 Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisen valmisteluasiakirjoihin 14 341 Sopimus Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta 18 342 Maankäytön toteutusohjelman 2015 ja väestöennusteen hyväksyminen 20 343 Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 23 344 Rakennuskiellon jatkaminen Sirkkalan kaupunginosassa 28 345 Hallintosäännön muuttaminen 2015 30 346 Edustajien nimeäminen vuoden 2015 kutsuntojen avaustilaisuuksiin 33 347 Maakuntavaltuuston kokous 21.9.2015 34 348 Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 35 349 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 36 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2015 Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku Bogdanoff Eero Heikura Aino Heinonen Eila Huovinen Tuija Ikonen Päivi Järvinen Anni Keskisalo Pentti Tahvanainen Ville Törmälä Anssi Wihonen Jussi Mäkisalo-Ropponen Merja Pippuri Arto Karjalainen Kari Horttanainen Jari Kärkkäinen Mikko Poissa Mustonen Juha puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä kaupunginlakimies poistui klo 17.35 läsnä klo 16.03-16.40 kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Hortanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 14.9.2015 Aino Heikura pöytäkirjan tarkastaja Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) 15.9.2015 kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen 2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 334 28/2015 14.09.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH § 334 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen oli kokouksen alussa kuultavana hallintosääntömuutokseen liittyen. 3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 335 28/2015 14.09.2015 Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH § 335 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Aino Heikuran ja Eila Heinosen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. 4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 336 28/2015 5 14.09.2015 Kaupunginvaltuuston kokouksen 31.8.2015 päätösten täytäntöönpano 38/00.02.01/2013 KH § 336 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta, että kaupunginvaltuuston päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä, ja että ne ovat täytäntöönpanokelpoisia. Samalla kaupunginhallitus päättää panna ne täytäntöön ja tehdä sitä varten seuraavat toimenpiteet ja ilmoitukset: 81 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 82 § Pöytäkirjan tarkastajien valinta 81 ja 82 §:t eivät aiheuta toimenpiteitä. 83 § Tarja Hallikaisen eronpyyntö alueellisesta jätelautakunnasta Ilmoitetaan asianosaisille ja alueelliselle jätelautakunnalle sekä tehdään merkintä luottamushenkilörekisteriin. 84 § Juha Tuupasen eronpyyntö luottamustoimista Ilmoitetaan asianosaisille, hallintoyksikköön, liiketoiminnan johtokunnalle ja tuottajan neuvottelukunnalle sekä tehdään merkintä luottamushenkilörekisteriin. 85 § Satu Kristerssonin eronpyyntö luottamustoimista Ilmoitetaan asianosaisille, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle ja rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä tehdään merkintä luottamushenkilörekisteriin. 86 § Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 87 § Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 88 § Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen hyväksyminen 86 – 88 § Päätöksestä ilmoitetaan kaupunkirakennelautakunnalle ja rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä lähetetään kaavan hyväksymistä koskeva päätös ja kaavakartta sekä -selostus mahdollisine lausuntoineen ja muistutuksineen viivytyksettä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoituksen toimesta viivytyksettä niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä. Sen jälkeen, kun kaavan hyväksymispäätös on saavuttanut lainvoiman, päätöksestä kuulutetaan siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja voimaan tullut kaava lähetetään Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lähetetään ilmoitus kaavan voi- JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 336 28/2015 6 14.09.2015 maantulosta. 89 § Joensuun kaupungin tarkastussäännön muuttaminen Ilmoitetaan tarkastuslautakunnalle ja merkitään sääntökokoelmaan. 90 § Osavuosikatsaus 1.1.-31.7.2015 Ilmoitetaan talous- ja strategiayksikölle. 91 § Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen senioreiden liikuntaohjelmasta 92 § Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustoaloitteeseen pilottituen hakemisesta joukkoliikenteen hintojen alentamiseksi 93 § Vastaus valtuutettu Veijo Oinosen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen bussiliikenteen maksuvyöhykerajojen muuttamisesta 94 § Vastaus valtuutettu Seppo Eskelisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen joensuulaisen jääurheilun harrastusmahdollisuuksien parantamisesta 95 § Vastaus valtuutettu Heli Hjälmin ynnä muiden valtuustoaloite maksuttomien liikunta- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä lapsille ja nuorille syys- ja talvilomien aikana 96 § Vastaus valtuutettu Ville Tahvanaisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen järjestöjen palkkatuen tiedottamisen tehostamisesta 91 – 96 §:t Eivät aiheuta toimenpiteitä. 97 § Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite kaupungin vuoden 2015 joulumuistamisvarojen käyttämisestä vanhusten arkiruokailun selvittämiseen Lähetetään hallintoyksikön ja sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Hallintoyksikkö JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 147 § 337 28/2015 7 16.06.2015 14.09.2015 Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta Joensuun kaupunkiympäristössä 3906/10.03.01/2014 KRAKLK 16.06.2015 § 147 Karjalaisten Kotiseutualue -hanke on tehnyt Joensuun kaupungille aloitteen, jossa esitetään karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Konkreettisina asioina aloitteessa esitetään karjalankielisiä nimikylttejä osalle keskustan katuja, karjalankielisiä tervetulotoivotuksia asemille ja karjalan kielen käyttämistä joidenkin uudisalueiden katunimissä. Joensuun katunimitoimikunta on keskustellut asiasta sähköpostikokouksessa. Toimikunta ei ole nähnyt karjalan kielen käyttämiselle Joensuussa hyviä perusteita, koska Joensuu ei ole eikä ole ollut karjalan kielen aluetta. Täällä puhuttu kieli kuuluu suomen kielen itäisiin savolaismurteisiin. Joensuun seudulla tunnetaan mielellään sympatiaa Karjalaa kohtaan ja korostetaan omaa karjalaisuutta. Karjalan kieli ei kuitenkaan ole luontainen osa tämän alueen identiteettiä. Kuvitteellisella Karjalan kartalla Joensuu olisi sen läntisiä ääreisosia. Vaikka Joensuu hahmottuu Suomen kartalla itäiseksi ja karjalaiseksi kaupungiksi, on Joensuun historia suomenkielinen. Kaupungin lähes 170-vuotisen olemassa olon alkuaikoina käytettyjä kieliä ovat olleet myös venäjä ja ruotsi, varmasti myös karjala. Itsenäistyminen ja sotien jälkeinen rautaesiripun aika leikkasivat varsin tehokkaasti yhteyden itäisempään karjalankieliseen Karjalaan. Joensuu muuttui leimallisemmin suomenkieliseksi. Nykyinen monikulttuuristuminen voi ehkä muuttaa tilannetta yllättäviinkin suuntiin. Karjalan kielen ottaminen näkyvään julkiseen käyttöön ei kuvaisi tämän alueen kulttuuriperinnön olennaista sisältöä. Se koettaisiin hyvin todennäköisesti vieraana, päälle liimattuna elementtinä. Varsinkaan nyky-Joensuussa karjalan kielelle käännetyt kadunnimet ja tervetulotoivotukset eivät olisi kotonaan. Karjalan kieltä ei tulisi ottaa Joensuussa käyttöön yleisessä nimistössä, lukuun ottamatta mahdollisesti erikseen harkittavia uudisalueiden paikannimiä. Näissäkin olisi hyvä käyttää sellaisia nimiä, jotka avautuvat ilman suurta vaivaa myös pohjoiskarjalaiselle valtaväestölle. Tällaisia karjalan kieleen vivahtavia, paikallismurteissa käytettyjä ilmaisuja lienee löydettävissä ilman erityistä vaivannäköä. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaisi edellä kirjoitetun vastaukseen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KH § 337 § 147 § 337 28/2015 8 16.06.2015 14.09.2015 Kesänaikana on käyty vilkasta julkista keskustelua karjalan kielestä, sen historiasta ja asemasta Joensuussa. Sekä asiantuntijoiden kirjoitukset että mielipiteiden moninaisuus on osoittanut, että aihe koetaan sekä kiinnostavaksi että tärkeäksi. Katunimitoimikunta kävi 22.6. pitämässään kokouksessa läpi siihen mennessä tullutta palautetta ja on edelleen aiemmin lausumansa näkemyksen takana. Toimikunnan vastine kirjoituksiin on liitetty aloitteen käsittelyaineistoon ja kaupunginhallitukselle tiedoksi. Aloitteessa on esitetty, että kaupunki asettaisi suomenkielisten katunimien vierelle karjalankieliset katunimet Siltakadulta risteävien katujen kulmaan. Lisäksi on esitetty karjalankielisten infotaulujen ja tervetuloa toivotusten asettamista sekä rautatieasemalle että lentoasemalle. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan asemakaavassa määrätään kadun tai muun yleisen alueen nimi. Ne voidaan myös muuttaa kunnan erillisellä päätöksellä. Virallisilla opastekylteillä, kuten katunimikylteillä, ohjataan kulkijoita mahdollisimman selkeästi ja havainnollisesti oikeaan osoitteeseen. Nimikylttien selkeys ja yksiselitteisyys on erityisen tärkeää pelastustoimen näkökulmasta. Nimikylttien perusteella ei saa syntyä tilannetta, jossa hätätilanteessa tarvittava apu ohjautuisi väärään paikkaan. Avun hälyttäminen pitää pystyä tekemään aina oikeaan viralliseen osoitteeseen, vaikka hälytyksen tekijä ei olisi paikkakuntalainen. Virallisista katunimistä poikkeavat kyltit voivat aiheuttaa turhia riskejä avun saamisessa. Tämän vu0ksi kadut tulee merkitä vain niille annetulla virallisilla nimillä. Matkailija voi katukylttien perusteella päätellä myös kunnassa käytettävät viralliset kielet. Kielilain mukaan Joensuu on yksikielinen kunta. Vaikka karjalan kieli on saanut vähemmistökielen statuksen se ei kuitenkaan ole Joensuun virallinen kieli. Alueen karjalaisuus onkin syytä nostaa esille jollakin muulla tavoin kuin katukylteillä. Mikäli karjalankieltä halutaan tuoda näkyville, tulisi kohde/ kohteet valita harkiten. Matkailijoille hyvin näkyviä elementtejä Joensuussa ovat sillat. Joensuun ruutukaava-alueen silloille voidaan etsiä epäviralliset karjalankieliset nimet, joita olisi mahdollista hyödyntää myös matkailumarkkinoinnissa. Erityisesti Ylisoutajan silta ja vanhat sillat muodostavat elämyksellisen ja kiinnostavan kulkureitin. Virallisten käytössä olevien nimien lisäksi kaupunki voisi harkita karjalankielisten nimien antamista näille silloille. Rautatieaseman ympäristö on tällä hetkellä varsin jäsentymätön ja koko alueen suunnittelu on käynnissä. Tässä vaiheessa ei ole järkevää sijoittaa alueelle uutta infotaulua. Lentoaseman infotaulut eivät kuulu Joensuun kaupungin vastuulle. Maakuntaliitto on parhaillaan selvittämässä tervetulokylttien asettamista lentoasemantien varteen. Tavoitteena on korostaa erityisesti metsäpääkaupunki imagoa. Jatkossa erilaisten kaupungin omien infotaulujen uusimisen yhteydessä kaupunki on valmis tapauskohtaisesti ottamaan mukaan myös karjalankielen käytön. Erityisesti raja-alueilla karjalankielen käyttöä pyritään edistämään. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 147 § 337 28/2015 9 16.06.2015 14.09.2015 Kaupungin lisäksi karjalankielen näkyvyyttä voivat edistää useat muut toimijat ja erilaisten hankkeiden ja tapahtumien yhteydessä on mahdollista nostaa asia esille. Valmistelija: Tekninen johtaja Karjalan kielen esille tuominen jatkossa kaupungin infotauluissa on mahdollisuus, jonka toteuttaminen tapaus- ja paikkakohtaisesti harkiten on hyvin perusteltua. Karjalan kielen näkyvyyttä voivat kaupungin lisäksi edistää myös muut toimijat edellä mainitulla tavalla tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä, mutta myös tuomalla karjalan kieli esille omien rakennustensa ja kohteidensa infotauluissa tai vastaavissa. Kaupunki voi osaltaan olla myötävaikuttamassa asian nykyistä parempaan esille tuloon myös tällä tavalla. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä kirjoitetun vastauksen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Liite 2 Jakelu Joensuun kaupungin katunimitoimikunnan lausunto karjalankielisistä kadunnimikylteistä Kuntalaisaloite Karjalankielisten nimikylttien laittamiseksi Siltakadulta risteäville kaduille ja tervetuloa kylttien laittamiseksi Rautatieasemalle ja lentoasemalle Aloitteen tekijä JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus § 55 § 338 28/2015 10 27.08.2015 14.09.2015 Sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi julistaminen 10/01.01.00/2013 HETYJ 27.08.2015 § 55 Kaupunginvaltuusto päätti siirtää aiemmin vakinaisesti sosiaali- j a terveysjohtajan virkaa hoitaneen Pekka Kuosmasen tuotannonjohtajaksi 1.12.2013 alkaen. Kaupunginhallitus puolestaan päätti 7.10.2013 § 474, ettei sosiaali- ja terveysjohtajan virkaa täytetä vakinaisesti merkittävistä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista johtuen ja antoi konsernihallinnolle tuolloin tehtäväksi valmistella sosiaali- ja terveysjohtajan viran määräaikainen hoito sisäisin tehtäväjärjestelyin. Hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Eija Rieppo on hoitanut sosiaali- ja terveysjohtajan avointa virkaa 5.11.2013 alkaen. Kaupunginvaltuuston päätöksissä avoimen viran hoito on määritelty päättymään 31.12.2015. Koska sosiaali- ja terveysjohtajan virka on jo kaksi kertaa täytetty väliaikaisesti ja koska viran hoito on edelleen välttämätöntä järjestää, on virka syytä täyttää vakituisesti. Myös keskeneräinen sotetuotannon valmistelu edellyttää kaupungilta vahvaa asiaosaamista, minkä vuoksi viran täyttäminen on perusteltua. Hallintosäännön 56 §:n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan, keskusten johtajat sekä konsernihallinnon yksiköiden johtajat. Hallintosäännön henkilöstöohjeiden 53 §:n mukaan valinnasta päättävä viranomainen päättää alaistensa virkojen ja toiminen osalta viran tai työtehtävien julistamisesta. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan osalta asiasta päättää kuitenkin kaupunginhallitus. Hallintosäännön 55 §:n mukaan keskuksen johtajien, tässä sosiaali- ja terveysjohtajan, kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveysjohtajan virka julistetaan haettavaksi siten, että se täytetään vakituisesti 1.1.2016 alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH § 338 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää julistaa sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi siten, että se täytetään vakituisesti 1.1.2016 alkaen. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus § 55 § 338 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Henkilöstöyksikkö Sosiaali- ja terveysvirasto 27.08.2015 14.09.2015 28/2015 11 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 339 28/2015 12 14.09.2015 Joensuun Kodit Oy:n valtion lainojen konvertointilainan takaushakemus 6318/02.05.06/2015 KH § 339 Joensuun Kodit Oy hakee kaupungin omavelkaista takausta rahalaitoksesta otettavalle uudelle rahalaitoslainalle. Joensuun Kodit Oy:n hallitus on käsitellyt yhtiön valtion lainojen konvertointia ja yhtiö on kilpailuttanut rahalaitoslainan, jolla konvertoidaan perusparantamiseen ja rakentamiseen myönnettyjä valtion lainoja rahalaitoslainaksi. Konvertoinnin kohteena on vuosituhannen vaihteen molemmin puolin rakentamiseen ja perusparantamiseen useisiin eri kohteisiin myönnettyjä valtion lainoja 15.700.000,00 euron arvosta. Lainoista maksetaan lyhennyksiä vain noin 80.000 euroa vuodessa. Korkotaso lainoilla on n. 4,3 – 5,3% ja korkokustannus lainoista on noin 690.800 euroa vuodessa. Maksettava korkosumma ei juuri pienene, koska lainapääomakaan ei juuri pienene. Tilanne johtaa pahimmillaan siihen, että lainoitettujen kohteiden tullessa peruskorjausikään, on yhtiöllä, ja sitä kautta kohteissa asuvilla vuokralaisilla, maksettavanaan korot ja lyhennykset sekä alkuperäisestä rakennuslainasta että peruskorjauslainasta. Joensuun Kodit Oy on kilpailuttanut 15.700.000 euron lainan, jolla on tarkoitus korvata em. valtionlainat. Lainatarjoukset yhtiö sai viideltä rahoituslaitokselta. Lainatarjouksia pyydettiin 10, 20 sekä 25 vuoden laina-ajoille sekä muuttuva että kiinteäkorkoisina eri pituisille korkojaksoille. Lainatarjoukset on pyydetty ja käsitelty yhteistyössä kaupunginkamreerin kanssa konserniohjeiden mukaisesti. Suoritetussa lainatarjousvertailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioitiin Pohjois-karjalan Osuuspankin tarjous 20 vuoden lainasta sidottuna 10 vuoden kiinteään korkojaksoon 1,33% korolla tarjoushetkellä. Lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi 10 vuoden kiinteäkorkoisen jakson jälkeen, jolloin laina sidotaan muuttuvakorkoisena 3 kk euribor korkoon. Tässä vaiheessa lainapääomaa on jäljellä 7,85 milj. euroa. Korkomenot em. 1,33% korolla nykyisellä lainan alkupääomalla olisivat ensimmäisenä vuonna noin 208.000 euroa, josta se vuosittain alenee lainapääoman pienentyessä vuosittain 785.000 euroa. Käytännössä nykyisestä korkoihin kuluvasta 690.800 eurosta voidaan valtaosa siirtää lainalyhennyksiin, josta taas kertautuvat edelleen pienenevät korkomenot. Joensuun Kodit Oy:n tehtävänä on omistaa ja tarjota hinta- ja laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä vuokra-asuntoja. Joensuun kaupunki omistaa 100,00 % yhtiön osakkeista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 28,2 milj. euroa ja tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,0 euroa. Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 173,0 milj. euroa ja lainakanta 148,2 milj euroa. Yhtiön korkokulut vuonna 2014 olivat 3,5 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 10,8 milj. euroa. Kaupungin omavelkaiset takaukset per 31.12.2014 olivat 33,6 milj. euroa. Kaupungin takauksien yhteissumma per 31.12.2014 olivat 88,3 milj. euroa. Joensuun Kodit Oy:n 26.08.2015 päivätty takaushakemus ja ote hallituksen pöytäkirjasta liitteenä. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 339 28/2015 13 14.09.2015 Talous- ja strategiayksikkö esittää, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Joensuun kaupungin omavelkaisen takauksen Joensuun Kodit Oy:n 15.700.000,00 euron määräisen, Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan lainan vakuudeksi. Lainan korko on sidottu kymmenen vuoden kiinteään korkoon kymmenen vuoden ajaksi, jonka jälkeen lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi sidottuna 3 kk euribor korkoon. Laina-aika on 20 vuotta. Lainan lopullinen korko määräytyy lopullisesti kaksi pankkipäivää ennen lainan nostamista ja edellä mainittu 1,33% korko on tarjoushetken korko. Valmistelija kaupunginkamreeri Ilpo Huurinainen Kaupunginjohtaja päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Joensuun kaupungin omavelkaisen takauksen Joensuun Kodit Oy:n 15.700.000,00 euron määräisen, Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan lainan vakuudeksi. Lainan korko on sidottu kymmenen vuoden kiinteään korkoon kymmenen vuoden ajaksi, jonka jälkeen lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi sidottuna 3 kk euribor korkoon. Laina-aika on 20 vuotta. Lainan lopullinen korko määräytyy lopullisesti kaksi pankkipäivää ennen lainan nostamista ja edellä mainittu 1,33% korko on tarjoushetken korko. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 3 Hakemus omavelkaisesta takauksesta Joensuun Kodit Oy:n lainalle Jakelu Kaupunginvaltuusto JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 340 28/2015 14 14.09.2015 Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisen valmisteluasiakirjoihin 3695/00.01.01/2014 KH § 340 Keväällä 2014 Pohjois-Karjalan alueen kuntien ( mukaan lukien Heinävesi) ja PKSSK järjestivät kaksi neuvottelutilaisuutta (Kimmel 3.4.2014 ja Huhmari 11.4.2014), joissa kuntien luottamushenkilöiden edustajat sekä kuntajohtajat sopivat yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisen tuotantomalliselvityksen käynnistämisestä ja hankkeen teknisen hallinnoinnin sijoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin jäsenkuntien nimeämistä luottamushenkilöistä. Jokaisesta jäsenkunnasta ohjausryhmään tuli yksi luottamushenkilö, Joensuusta kaksi. Pohjois-Karjalan sote – hankkeessa on laadittu suunnitelma palvelutuotantorakenteesta ja toimintaorganisaatiosta, millä vastataan osaltaan kansalliseen tarpeeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisesta, missä keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä tavoitellaan saumattomia palvelukokonaisuusketjuja, jolloin sekä palveluiden toimivuus että kustannustehokkuus paranevat. Käytännön selvitystyön toteutus on tapahtunut alueen kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien viran- ja toimenhaltijoiden oman työn ohessa tehtynä työnä. Henkilöstöjärjestöjen edustus on ollut valmistelutyöryhmissä. Nykytilanteen kartoittamisessa ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämistyössä yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys sekä yritysten osalta alueen elinkeinoyhtiöt. Kuntien kirjaamoihin 24.4.2015 toimitetussa Pohjois-Karjalan sote- hankkeen loppuraportissa esitetään, että Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat sekä Joensuun, Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen ja Outokummun kaupungit perustavat uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän. Loppuraportti toimii uuden kuntayhtymän toiminnallisen suunnittelun perustana. Loppuraportti liitteineen on luettavissa http://www.pkssk.fi/materiaalit . Kuntayhtymälle siirtyy vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Se on entisen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntien ja kuntayhtymien sotehenkilöstö siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella. Sote - tuotantokuntayhtymän valmistelu kohdistuu henkilöstövaltaiseen sote -palvelutuotantoon 14 kunnassa sekä kuntayhtymissä. Alueella työskentelee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa noin 7300 henkilöä, joista noin 1500 on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Valmistelu ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös sosiaali- ja ter- JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 340 28/2015 15 14.09.2015 veyspalveluihin tukipalveluja tuottaviin organisaatioihin ja niiden henkilöstöön sekä kuntien yleishallintoon. Koska kyse on uuden palvelutuotantoalueen hallinnon ja toiminnan valmistelusta, suunnitellulla sote -organisaatiolla ei ole vielä päätösvaltaisia toimielimiä. Suunnitellut muutokset on käsiteltävä ennen päätösten tekemistä kuntien yhteistoimintaelimissä. Valmistelu vaikuttaa laaja-alaisesti ja olennaisesti henkilöstöön. Valmistelussa tulee noudattaa hyvää yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajien välillä. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (13.4.2007/449) säätelee kunnan ja kuntayhtymien yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki on luettavissa mm. www.finlex.fi -sivuilta. Pk sote hankkeen ohjausryhmä on 24.8.2015 pitämässään kokouksessa ehdottanut, että kunnat käsittelevät perussopimuksen ja sitä täydentävän rahoitusmalliehdotuksen kaksivaiheisesti niin, että 22.9.2015 mennessä kunnilla on mahdollisuus kommentoida ehdotusta. Kuntien toivotaan erityisesti arvioivan seuraavia perussopimuksen osioita: omistajaohjaus (§17) rahoitusmalli (§20) uuden kuntayhtymän peruspääoman muodostaminen (§ 6) Pk sote hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä kokoontuvat 30.9.2015 mennessä tekemään mahdollisia täsmennyksiä lopulliseen uuden kuntayhtymän perustamista koskevaan ehdotukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan 24.8.2015 ehdottanut, että kaikkien kuntien valtuustot kokoontuisivat tahoillaan yhtä aikaa 26.10.2015 klo 18.00 päättämään uuden kuntayhtymän perustamisesta. Perussopimus ja rahoitusmalliehdotus sekä johtamisen hallinnolliset rakenteet on esitelty alueen kuntapäättäjille järjestetyissä Kuntafoorumissa 31.8.2015. Liitteenä perussopimus. Kunnanvaltuuston päätöksestä ei voi valittaa tarkoituksenmukaisuusperusteilla vaan ainoastaan laillisuusperusteilla (KuntaL 90 §). Valtuuston päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon (KuntaL 98 §). Perussopimusta koskeva päätös on siten lähtökohtaisesti täytäntöönpantavissa mahdollisesta valituksesta huolimatta. Siltä varalta että valitus menestyisi, on mahdollista sopia, että kunta (jonka päätöksestä valitus on tehty) voi tällöin irrottautua perussopimuksesta. On myös mahdollista, että kunta tekee hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen uuden, perussopimuksen hyväksyvän päätöksen, jolla alkuperäisessä hyväksymispäätöksessä oleva virhe korjataan. Mahdollinen valitus ei siis automaattisesti estä kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen valmistelua. Valmistelija: konsernihallinto Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 340 28/2015 16 14.09.2015 Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa seuraavan lausunnon: - yhtymähallituksen puhe- ja läsnäolo-oikeudella olevien henkilöiden kuntakohtaista määrää ja edustajien asemaa tulee tarkentaa mm. valintaprosessin osalta - kahden kuntayhtymän mallia on tarkoituksenmukaista tarkastella erikseen sen jälkeen, kun valtakunnallinen ratkaisu sotesta saa lopullisen muotonsa - investointien rahoitusvaihtoehtoihin tulisi lisätä myös leasing-rahoitus tai vastaavat rahoitusinstrumentit - omistaohjaukseen liittyvä § 17 on tärkeä ja perusteltu - paikallisten neuvottelukuntien tehtävää ja roolia voinee tarkentaa hallintosäännössä Kaupunginhallitus toteaa, että lopullinen päätös asiassa tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.2015, johon annettava kaupunginhallituksen ehdotus käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 12.10.2015. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poiketen seuraavaa: Siun sote hankkeesta tulee luopua. Maan hallituksen hallitusohjelman linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vuoden 2019 alusta valtion budjettirauhoitteisena tai erillisenä maakuntaverona, vievät pois pohjan Siun sote toimintamallin toteuttamiselta vuoden 2017 alusta. Uuden kuntayhtymän perustamiskulut ovat noin yhden veroprosentin luokkaa Joensuun kaupungille. Jotka muodostuvat uuden kuntayhtymän peruspääomasta 10 milj.€, henkilöstön palkkojen harmonisointi- ja rekrytointikuluista, tietotekniikan tietokantojen päivityksistä uuden kuntayhtymän nimiin ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietokantojen arkistoinnista uudelle kuntayhtymälle. Siun sotelle on suunniteltu nykyisten toimintakulujen tasolle ja vuosittaiselle toimintakulujen kasvulle. Suomen valtion ja kuntien taloustilanne vaatii kuitenkin tulevina vuosina merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitusohjelman tavoite on saada sote uudistuksella 3 miljardin säästöt vuoteen 2020 mennessä. Jos Siun sotella haluttaisiin edistää valtioneuvoston tavoitteita, olisi valmistelu pitänyt olla huomattavasti tavoitteellisempi talouden osalta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Merja Mäkisalo Ropponen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Liitteet Liite 4 Liite 5 Pohjois-Karjalan sote-hankkeen perussopimusluonnos Selvitys Pohjois-Karjalan sote-hankkeen perussopimusesityksestä ja yhteenveto rahoitusmallista Jakelu Sote-hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 340 14.09.2015 28/2015 17 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 341 28/2015 18 14.09.2015 Sopimus Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta 6383/00.04.02/2015 KH § 341 Joensuun sankarihauta-alueelle on haudattu 804 vainajaa. Niistä siirtoväkeen kuuluvia vainajia on noin 600 ja joensuulaisia noin 200. Hoitomeno-osuudet on aikanaan sovittu jaettavaksi niin, että Suomen valtio maksaa 6/8, Joensuun kaupunki 1/8 ja Joensuun ev.lut. seurakunnat 1/8. Hoitotoimiin liittyvistä asioista huolehtii Kaatuneitten Muistotoimikunta. Muistotoimikunnalla on ollut koko toiminnan ajan oma budjetti ja kirjanpito. Kun tulot eivät enää vuosiin ole riittäneet kattamaan välttämätöntä kunnossapitoa on Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä rahoittanut toimintaa myös alijäämän osalta. Velkasumma on kasvanut vuotta 2014 lukuun ottamatta vuosittain. Kaatuneitten Muistotoimikunnan kattamaton alijäämä (velka seurakuntayhtymälle) on 31.12.2014 13.403,72 euroa. Alijäämä on syntynyt pääosin siitä, etteivät Suomen valtion myöntämät avustukset ole olleet tavoitellun suuruisia. Vuonna 2015 Itä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä valtionavustus Kaatuneitten Muistotoimikunnalle on 9.350 euroa. Joensuun kaupungin avustus Kaatuneitten Muistotoimikunnalle oli vuonna 2014 2.850 euroa. Kaatuneitten Muistotoimikunnan mukaan hoidon tasosta ei voida enää tinkiä. Joensuun sankarihautausmaalla on viimeksi tehty perusparannustöitä 1970-luvulla. Alueelle tulee laatia kehittämis- ja kunnostamissuunnitelma, jonka pohjalta on päätettävä mahdollisista kunnostustoimista perushoidon lisäksi. Kaatuneitten Muistotoimikunnassa on seurakuntien ja Kaatuneitten omaiset ry:n edustajien lisäksi varattu paikka Joensuun kaupungin nimeämälle edustajalle. Tällä hetkellä toimikunnassa ei ole nimettyä kaupungin edustajaa. Asiasta käytiin neuvottelu Kaatuneitten Muistotoimikunnan ja kaupungin edustajien kesken 12.12.2014. Neuvottelussa sovittiin, että seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki ja kaupunginsihteeri jatkavat asian valmistelua ja selvittävät ratkaisumallia. Tehtäväksi annettiin mm. selvittää toimintatapa Lappeenrannan sankarihautausmaan osalta. Lappeenrannassa on vuodesta 2010 lähtien ollut voimassa sopimus, jonka mukaan Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan seurakuntayhtymä hoitavat ja pitävät kunnossa sankarihautausmaata. Tehtävää varten on asetettu yhteinen hoitokunta. Kustannukset jaetaan kaupungin ja seurakuntayhtymän kesken puoliksi kun kokonaiskustannuksista on vähennetty opetusministeriön osuus. Tässä sankarihautojen hoidon kannalta epäselvässä ja pitkällä tähtäyksellä kestämättömässä tilanteessa on valmisteltu uusi sopimus, joka selkiinnyttäisi työnja kustannustenjaon seurakuntayhtymän ja kaupungin välillä. On todennäköistä, ettei valtionosuus tule tulevaisuudessakaan merkittävästi nousemaan nykyisestä tasosta. Sopimusluonnoksen ydinsisältö on seuraava: - Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä ja Joensuun kaupunki hoitavat ja pitävät asianmukaisesti kunnossa sankarihauta-aluetta JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 341 28/2015 19 14.09.2015 - hautojen ja hauta-alueen ja muistomerkkien varsinaisesta hoidosta vastaa Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä - hoitokustannuksiin osallistuvat Suomen valtio, Joensuun ev. lut. seurakuntayhtymä ja Joensuun kaupunki - valtionavustuksen ylittävät vuosittaiset hoitokustannukset jaetaan tasan Joensuun kaupungin ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kesken - rahaliikenteestä vastaa Kaatuneitten Muistotoimikunta - Joensuun kaupunki nimeää edustajan Kaatuneitten Muistotoimikuntaan - aiemmilta vuosilta kattamaton alijäämä jaetaan tasan seurakuntayhtymän ja kaupungin kesken ja maksetaan 31.12.2015 mennessä Kaatuneitten Muistotoimikunnalle - perushoidon ylittävät toimenpiteet valmistellaan yhteistyössä ja kustannukset sisällytetään sen vuoden talousarvioon, jolloin toimenpiteet esitetään toteutettavaksi Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen sopimuksen Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta ja nimetä Joensuun kaupungin edustajan Kaatuneitten Muistotoimikuntaan vuosiksi 2015-2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi Joensuun kaupungin edustajaksi Kaatuneitten Muistotoimikuntaan vuosiksi 2015-2016 Jari Horttanaisen. Liitteet Liite 6 Sopimusluonnos Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen kunnossapidosta Jakelu Sopimus Ev.lut. seurakuntayhtymä JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 209 § 342 28/2015 20 08.09.2015 14.09.2015 Maankäytön toteutusohjelman 2015 ja väestöennusteen hyväksyminen 6349/10.00/2015 KRAKLK 08.09.2015 § 209 Kaupunkirakenneyksikön tehtävänä on laatia toimialaansa liittyvät kaupunkikehityksen ennusteet, koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastata tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta. Tätä tehtävää palvelee maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) ja sen yhteydessä laadittavat väestöennusteet. Maankäytön toteutusohjelmasta vastaa kaupunkirakenneyksikössä yhdyskuntasuunnittelu, mutta valmisteluun ovat osallistuneet myös konsernihallinto, maaomaisuus, yhdyskuntatekniikka, VARKO ja tilakeskus. Ohjelmaa ylläpidetään vuosittain siten että se on saatettavissa päätöksentekoon, kun talousarvion suuntaviivat alkavat selviämään. Tällä varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa on aiempien vuosien tapaan tarkasteltu Joensuun asuntorakentamista, tontinluovutusta ja väestönkehitystä, päivitetty tiedot kaavoihin sisältyvästä tonttivarannosta, esitetty maankäytön toteutuksen ajoitus ja tontinluovutusmäärät, koottu uudis- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu- ja investointitarpeet, kartoitettu maanhankintatarpeet ja ajoitettu maanhankintaa, laadittu koko kunnan ja osa-alueittainen rakentamistarve-, rakentamis- ja väestöennuste ja päivitetty ennuste osa-alueittaisesta palvelutarpeesta suhteessa olemassa olevaan palvelukapasiteettiin palveluverkkosuunnitelmien tarkistamista varten. Maankäytön toteutusohjelmassa 2015 esitetään näkymä vuosille 2015 - 2034. Maankäytön toteutuksessa pyritään kokonaisvaltaisesti edulliseen ratkaisuun. Tämä tarkoittaa maapolitiikan, kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja lähipalveluverkon sovittamista yhteen. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin. Maankäytön toteutuksen vaikutuksia lähipalveluihin on tarkasteltu väestöennusteiden avulla. Lähipalveluina on tarkasteltu päivähoitoa ja perusopetuksen kouluverkkoa. Maankäytön suunnitelmallinen toteuttaminen mahdollistaa sen, JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 209 § 342 28/2015 21 08.09.2015 14.09.2015 että pystytään ohjelmoimaan asema- ja yleiskaavoitusta, maanhankintaa, kunnallistekniikan rakentamista ja investointeja. Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa on huomioitu aiemman ohjelman laadinnan jälkeen tapahtuneet muutokset asuntorakentamisessa, palveluverkossa ja yhdyskuntatekniikan rakentamiseen käytettävissä investointimäärärahoissa. Omakotitonttien luovutusmäärien tavoitteita on laskettu noin 20 % aiempien vuosien tavoitteista, mikä perustuu nykyiseen kysyntään ja arvioon kysynnän kehittymisestä. Toteutusohjelman yhteydessä on laadittu myös aiempaa tarkempi näkemys yhdyskuntatekniikan investoinneista seuraavalle 10 vuodelle. Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se - hyväksyy maankäytön toteutusohjelman 2015, hyväksyy kaupungin kokonaisväestöennusteen vuosille 2015 - 2034, hyväksyy maankäytön toteutusohjelmassa asetetut tavoitteet asuintonttien kaavoitus- ja luovutusmäärille, merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät yhdyskuntatekniset investoinnit, merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät maanhankintatarpeet, hyväksyy osa-alueittaisen väestöennusteen palveluverkkosuunnitelmien laadinnan pohjaksi, merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksesta aiheutuvat ennustetut palvelutarpeet ja lähettää kaikki edellä mainitut tiedoksi lautakunnille, liikelaitosten johtokunnille ja kaupunginvaltuustolle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että maankäyttöinsinööri Kalle Sivén esitteli maankäytön toteutusohjelmaa ja väestöennustetta lautakunnalle. KH § 342 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä maankäytön toteutusohjelman 2015, - hyväksyä kaupungin kokonaisväestöennusteen vuosille 2015 - 2034, - hyväksyä maankäytön toteutusohjelmassa asetetut tavoitteet asuintonttien kaavoitus- ja luovutusmäärille, - merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät yhdyskuntatekniset JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 209 § 342 28/2015 22 08.09.2015 14.09.2015 investoinnit, - merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät maanhankintatarpeet, - hyväksyä osa-alueittaisen väestöennusteen palveluverkkosuunnitelmien laadinnan pohjaksi, - merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksesta aiheutuvat ennustetut palvelutarpeet ja - lähettää kaikki edellä mainitut tiedoksi lautakunnille, liikelaitosten johtokunnille ja kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginjohtaja veti asian esityslistalta. Liitteet Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Jakelu Maankäytön toteutusohjelma 2015 ja väestöennuste Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 1: Valmistuneet asuinrakennukset 2014 ja alkuvuosi 2015 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 2: Rakenteilla olevat asuinrakennukset 2015 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 3: Tontinluovutus 2015-2034 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 4: Teemakartta väestötilastot ja -ennuste Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5a: Teemakartta päivähoitoikäisten tilasto ja ennuste Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5b: Teemakartta alakouluikäisten tilasto ja ennuste Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5c: Teemakartta yläkouluikäisten tilasto ja ennuste Kaavoitus Kaupunginvaltuusto JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 132 § 210 § 343 28/2015 23 02.06.2015 08.09.2015 14.09.2015 Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 3321/10.02.03/2014 KRAKLK 02.06.2015 § 132 Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita 1687–1691 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 107 - 109, 1687, 1690 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita. Tonttijaolla muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 107 tontit 1-9, korttelin 108 tontit 1-5 ja korttelin 109 tontit 2-5. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero 1667. Asemakaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan Lemminkäinen Talo Oy:n hakemuksesta. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 12.1.2009 hyväksymä Ukonniityn asemakaava, joka perustui rakennusliikkeen käynnistämään kehittämis- ja suunnitteluhankkeeseen yhteistyössä Moderni puukaupunki -hankkeen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Rakennusliike on markkinoinut aluetta ennakkoon aktiivisesti useaan otteeseen. Markkinoinnista huolimatta riittävää kiinnostusta rakentamisen aloittamiseksi ei ole ollut ja alue on jäänyt asuinrakentamisen osalta toteutumatta. Kaava-alueelle on rakennettu vain S-ketjun päivittäistavarakauppa Kuhasalontien ja Mintunkadun risteysalueelle ja kevyen liikenteen väylä kaavan itäosaan. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä alueesta toteuttamiskelpoinen ja kysytty. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa korttelit 1688 ja 1689 kerrostaloalueiksi Mintunkadun ja Kuhasalontien välissä. Kerrosluku on IV ja toteutustapa noppamainen. Korttelista 1691 suurin osa muutetaan rivi- ja kerrostalo- sekä palveluasuntojen korttelialueiksi, kerrosluku on II-III. Korttelin 1691 osa Kissanmintunkujan länsipuolella säilyy erillispientalojen alueena. Palvelutalojen korttelialue (P) Mintunkadun ja Kuhasalontien risteysalueelle muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Rakentamisen yksityiskohtainen ohjaus muutetaan tavanomaiseksi. Voimassa olevassa asemakaavassa tonttikadut oli tarkoitus rakentaa pihakatuina. Kaavamuutoksessa ne poistuvat ja tilalle tulevat normaalit tonttikadut. Kaavan itäosassa suojaviheralueen (EV) ja urheilu- ja virkistysalueen (VU) rajauksia muutetaan meluvallin rakentamiseksi. Suojaviheraluetta muutetaan rautatiealueeksi (LR) ratapihan yleissuunnitelman mukaisesti. Kevyen liikenteen väylät lisätään Penttilän päiväkotitontin länsipuolelle Kissanmintunkujan päästä Vehkakujalle, Korpi-Jaakonkadun päästä nykyiselle kevyen liikenteen väylälle ja Mintunkadulta lähivirkistysalueen kautta S-marketin tontille. Joensuun sataman, sen ympäristön ja Ukonniityn asemakaavamuutokseen liittyvä liikenneselvitys valmistui vuonna 2014. Selvityksessä on tutkittu Kuhasalon- JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 132 § 210 § 343 28/2015 24 02.06.2015 08.09.2015 14.09.2015 tien melun leviämistä kaavan asuinalueille. Suoritettujen melulaskentojen perusteella Ukonniityn kaava-alueen ja sen ympäristön asuinrakennusten leikki- ja oleskelualueilla päästään käytetyillä ennusteliikennemäärillä laskettuna ohjearvot alittaviin päivä- ja yöajan keskiäänitasoihin. Laskentojen perusteella ei ole nähty tarpeelliseksi esittää Kuhasalontielle tai ratasillalle melusuojausta. Kun kaavan EV-alueelle merkitty meluvalli rakennetaan, estää se tehokkaasti ratamelun leviämisen asemakaavan asuinalueille. Kuhasalontiestä on tehty kaksi tärinäselvitystä, vuosina 2007 ja 2011. Toinen koski Ukonniityn asemakaavaa ja toinen Kuhasontien eteläpuolista asuinaluetta. Tärinäselvityksen mukaan Kuhasalontien liikenteestä ei aiheudu Ukonniityn asuinrakennuksille tärinähaittaa. Rautatiestä ei aiheudu tärinähaittaa asuinkerrostaloille, kun kerrostalot perustetaan paaluille ja kerrosluku on vähintään III (lähde: Helimäki Akustikot Oy, 30.7.2013). Asemakaavamuutos ei lisää autoliikennettä merkittävästi kaavaan liittyvällä katuverkolla kun vertailukohtana on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavamuutos lisää rakennusoikeutta 3310 k-m2. Kerrosalan lisäys huomioidaan kaupungin ja rakennusliikkeen kesken tehdyn maankäyttösopimuksen tarkistuksessa. Sopimus laaditaan ja allekirjoitetaan ennen asemakaavan viemistä valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavan toteutus alkaa vuonna 2016. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun Ukonniityn asemakaavamuutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville, pyytää lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja liikennevirastolta sekä, jos asemakaavamuutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lausunnoissa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen selosti Ukonniityn asemakaavaa lautakunnalle. KRAKLK 08.09.2015 § 210 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 132 § 210 § 343 28/2015 25 02.06.2015 08.09.2015 14.09.2015 Jatkokäsittely: Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 4.6. - 6.7.2015. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja liikennevirastolta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että luonnosvaiheen lausunnon ja lähialueen asukkaiden vastustuksen vuoksi kerroslukua on kaavaehdotuksessa pudotettu 4-kerrokseen. ELY-keskus huomauttaa, että asemakaavamuutos ei edelleenkään noudata Penttilän osayleiskaavan periaatetta pienkerros- ja rivitalorakentamisessa. Kaava-asiakirjoissa ei myöskään ole esitetty yhtään havainnekuvaa siitä, miten kerrostalorakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa ja maisemaa erityisesti etelän pientaloalueelta katsottuna. ELY-keskus esittää edelleen, että kaavamuutostyössä tukeuduttaisiin osayleiskaavan mukaisesti pienkerrostaloihin perustuvaan ratkaisuun. Lisäksi todetaan, että radan vieressä olevalle EV-alueelle on osoitettu maanläjitysalue, jolle saa rakentaa enintään 8 metriä korkea meluvalli. Toteutuessaan korkea meluvalli ulottuisi hyvin lähelle pientalokorttelin 616 eteläisintä tonttia ja muuttaisi olennaisesti tontin näkymiä. ELY-keskus muistuttaa, että meluvallin läheisyydessä olevia naapureita tulee erityisesti kuulla po. asian osalta. Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunut seuraavaa: Kaavamuutoshankkeita varten tehty Kuhasalontien ja siihen kytkeytyvän katuverkon liikenneselvitys on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikenne muodot. Tärkeää on, että sataman liikenteen kehittyminen kehittyminen pitkällä aikavälillä on tarkastelussa mukana, tämä korostuu etenkin raskaan liikenteen liikennemäärien kehityksessä. Melutarkastelun osalta on sikäli ristiriitaa, että Yleisissä määräyksissä on todettu AK-korttelialueen 109 osalta tarve suunnata parvekkeet liikennemelun takia muualle kuin Kuhasalontien suuntaan. Liikenneselvityksessä on taas todettu, ettei melunsuojausta tarvita ennustetulla liikenteen kasvulla, mutta jätetään sen varaan, jos liikenne kasvaa ennustettua enemmän. Melusuojaus tulee näkyä asutuksen tuomana tarpeena ja kaavamääräyksenä sekä asianmukaisena merkintänä, sitä ei voi jättää arvioitavaksi liikenteen kasvun varaan. Kaavamuutosten myötä alueen uusi asutus ja sataman ympäristön työpaikkarakentaminen lisäävät yhdystien 5013 / Kuhasalontien liikennettä. Tämä korostaa entisestään kyseisen väylän luonnetta paikallista liikennettä palvelevana yhteytenä päätieverkolla, eikä näin täytä MRL 83.4 §:n edellytyksiä maantien alueeksi (LT). Liikennevastuualue toistaa luonnosvaiheessa esille tuodun asemakaavan päivitystarpeen Kuhasalontien / yhdystien 5013 osuuden välillä Ukonniementie - valtatie 6 muuttamiseksi kaduksi. Kaupungin tulee kytkeä kyseinen yhdystieosuus käynnissä oleviin kaavaprosesseihin. Kuhasalontiestä on läntinen osuus Satamantiehen asti jo aiemmin muutettu kaduksi, vireillä olevassa sataman ja ympäristön kaavamuutoksessa katuosuutta on esitetty jatkettavaksi Ukonniementien liittymään asti. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 132 § 210 § 343 28/2015 26 02.06.2015 08.09.2015 14.09.2015 Liikennevirastolla ei ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausuntoon: Asuinkerrostalokorttelien kerrosluvut muutettiin 4 kerrokseen kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja ELY-keskuksen lausunnon vuoksi. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia, joten voidaan todeta, että Kuhasalontien eteläpuolen ja muiden alueiden asukkaat ovat hyväksyneet kaavaratkaisun. Tähän nähden myöskään havainnekuvien esittämiselle ei ole tarvetta. Kerroslukuun ei tehdä muutoksia. 4-kerrosratkaisun perusteena on mm. perustamistavan kalleus (paaluperustus) ja siitä seuraava tarve tehokkaampaa rakentamiseen sekä haitallisen tärinän kulkeutumisen ehkäisy perustamalla rakennukset kantavaan perusmaahan tukeutuen. Lisäksi on huomioitava, että voimassa olevan kaavan mukainen ratkaisu ei ole herättänyt riittävää kysyntää, joten kaavaratkaisun muutostarve on todellinen. Penttilän osayleiskaava on ollut ohjeena asemakaavamuutosta laadittaessa. Asemakaavaehdotus noudattaa kyseisen osayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusta. Osayleiskaavan maksimimitoitus antaisi mahdollisuuden tehokkaampaankin rakentamiseen. Yleiskaava on yleispiirteinen, ei yksityiskohtainen ohje asemakaavan laatimiselle. Koska muistutuksia ei jätetty, meluvalli voidaan sijoittaa kaavan mukaiselle EV-alueelle. Meluvallista tehdään tarkemmat suunnitelmat ja naapureille varataan tilaisuus esittää mielipide suunnitelmasta. Vastine Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon: Parvekkeiden suuntaamista koskeva määräys liittyy asumisviihtyvyyden varmistamiseen. Vaikka melutasot eivät selvitysten mukaan ylitäkään ohjearvoja, on viihtyisyyttä alentava meluhaitta kuitenkin olemassa. Tätä vähennetään parvekkeiden suuntaamisella. Melutasot eivät estä alueen asuinkäyttöä ja asutuksen lisäämistä. Lausunnossa esitetään vaatimus Kuhasalontien muuttamisesta maantiestä kaduksi. Alueella voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa vuonna 2009 ei silloinen Savo-Karjalan tiepiiri vaatinut Kuhasalontien muuttamista kaduksi miltään osin. Tiepiiri otti kantaa Kuhasalontien liikennemelun ja -tärinän vaikutuksiin ja kaavoitettavan alueen liittymiseen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja liikenneverkkoon. Kaavassa tuli arvioida, onko alueen muulla tulevalla maankäytöllä vaikutusta Kuhasalontien liikennemääriin. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut tai muuttumassa tällä kaavaratkaisulla. Joensuun satama on Saimaan vesistön pohjoisin satama ja vastaa koko Itä-Suomen alueen vesirahtiliikenteestä. Saimaan satamaan päättyvä sisävesireitti on osa TEN-T ydinverkkoa. Kuhasalontie toimii valtatien 6 ja Joensuun sataman välisenä maantieyhteytenä. Se kytkee yhteen eri liikennemuodot erityisesti raskaan liikenteen osalta ja TEN-T ydinverkon muuhun liikenneverkkoon. Kuhasalontie on pitkämatkaista liikennettä välittävä tieosuus, joka on tarkoituksenmu- JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 132 § 210 § 343 28/2015 27 02.06.2015 08.09.2015 14.09.2015 kaista säilyttää osana yleistä maantieverkkoa. Saimaan Satamat Oy on satamaliikenteen kehitysnäkymistä todennut, että yhtiöllä on selvät tavoitteet kasvattaa liikennettä. Tämä tarkoittaa toteutuessaan, että Kuhasalontien raskas liikenne lisääntyy entisestään ja tien merkitys maantienä korostuu entisestään. Edellä mainitun perusteella kaavaehdotukseen ei ole tarpeen tehdä Pohjois-Savon ELY-keskuksen esittämiä muutoksia eikä muuttaa Kuhasalontietä maantiestä kaduksi. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä yllä olevat vastineet lausuntoihin, lähettää ne lausunnon antajille tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH § 343 Kaupunginjohtaja päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ville Tahvanainen ei esteellisenä (PKO hallintoneuvoston jäsenyys) osallistunut asian käsittelyyn. Liitteet Liite 15 Liite 16 Kaavaselostus Ukonniityn asemakaavan muutos ja tonttijako Asemakaavakartta Ukonniityn asemakaavamuutos ja tonttijako Jakelu Kaupunginvaltuusto JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 213 § 344 28/2015 28 08.09.2015 14.09.2015 Rakennuskiellon jatkaminen Sirkkalan kaupunginosassa 28/10.02.03/2013 KRAKLK 08.09.2015 § 213 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.5.2013 (§ 92) ns. oikeus- ja poliisitalon asemakaavan ja tonttijaon muutoksen Sirkkalan kaupunginosaan. Hyväksyttyyn asemakaavan muutokseen sisältyy kortteli 1314, joka on varattu julkisille palveluille merkinnällä Y ja johon voidaan toteuttaa myös erityisryhmien palveluasuntoja. Kaava on lainvoimainen. Kaupunginhallitus määräsi korttelin 1314 rakennuskieltoon 16.9.2013 (§ 439) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 53 § mukaisesti, koska kortteli ei ole toteutettavissa asuinkäyttöön. Meijerin alueella käsiteltävät ja varastoitavat kemikaalit, erityisesti ammoniakki, aiheuttavat lähialueelle turvallisuusriskin. Asemakaavaa ei voida siten tämän korttelin osalta toteuttaa ja kaavaa on muutettava. Rakennuskieltoon määrääminen liittyi kaavan hyväksymisestä tehtyyn valitukseen, ja sitoutumalla tämän korttelin asemakaavan muuttamiseen saatiin valitusasia nopeasti ratkaistuksi. Asemakaavamuutosta ei ole vielä käynnistetty. Tarkoitus on, että työ voitaisiin käynnistää vuoden 2016 alussa. Toimivalta rakennuskiellon määräämiseen ja jatkamiseen on kaupunginhallituksella (Joensuun kaupungin hallintosääntö, KV16.12.2013 § 199). Rakennuskielto määrätään asemakaavan muuttamista varten ja sen tarkoitus on turvata asemakaavoitettavan alueen pysyminen muuttumattomana siihen saakka, että alueelle on laadittu uusi asemakaava. Rakennuskieltoa koskeva päätös voidaan määrätä tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 202 §). Kartta alueesta, joka esitetään määrättäväksi rakennuskieltoon, on liitteenä. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se edelle kirjoitetun perusteella päättää jatkaa kahdella vuodella Sirkkalan kaupunginosan korttelin 1314 rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi (MRL 53 §) ja määrää rakennuskiellon tulemaan voimaan välittömästi (MRL 202 §). Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH § 344 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää jatkaa edelle kirjoitetun perusteella rakennuskieltoa kahdella vuodella Sirkkalan kaupunginosan korttelin 1314 asemakaavan muuttamiseksi (MRL 53 §) ja JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus § 213 § 344 28/2015 08.09.2015 14.09.2015 määrätä rakennuskiellon tulemaan voimaan välittömästi (MRL 202 §). Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 17 Jakelu Kaavoitus Kuulutus Kartta rakennuskieltoalueesta 2.9.2015 29 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 345 28/2015 30 14.09.2015 Hallintosäännön muuttaminen 2015 1714/00.01.01/2013 KH § 345 Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa 26.- 27.3.2015 todettiin tarpeelliseksi toteuttaa joitakin hallinnon muutoksia jo kuluvan vuoden aikana. Keskusteluissa ja ryhmätöissä nousivat esille mm. omistajaohjauksen selkiyttäminen ja vahvistaminen, toimitilojen hallinta, asiakaslähtöisyyden ja palveluohjauksen kehittäminen sekä tilaaja-tuottaja -toimintatavan edelleen parantaminen toimintatapa muutoksilla. Tavoitteena on selkeä ja kevyt organisaatio- ja johtamisrakenne sekä poliittisen ohjauksen edellytysten parantaminen. Asukkaiden osallistumiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen etsitään uusia tapoja. Muutosten valmistelua varten kaupunginhallitus nimesi 20.4.2015 ohjausryhmän, johon kuuluvat Juha Mustonen (pj), Eero Hirvonen (vpj), Anssi Törmälä, Jussi Wihonen ja Päivi Ikonen. Ohjusryhmän esittelijänä on kaupunginjohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Ohjausryhmä on kokoontunut keväällä 2015 kahdesti ja sen ohjauksen pohjalta on valmisteltu hallintosääntöön konserniohjausta koskevat muutokset. Omistajaohjausta vahvistetaan perustamalla kaupunginhallituksen omistajaohjausjaosto ja ottamalla sitä koskevat määräykset hallintosääntöön. Jaostossa on viisi jäsentä (kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaksi muuta jäsentä). Jaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Omistajaohjausjaoston perusrooli on omistajaohjausasioiden valmistelu ja konserniyhteisöjen seuranta. Omistajaohjaukseen liittyviä tehtäviä siirretään kaupunginhallituksen tehtävistä omistajaohjausjaoston tehtäviin. Samalla taloustoimikunnan tehtävät on liitetty omistajaohjausjaoston tehtäviin. Hallintosääntöön on tehty edellä mainittuja linjauksia koskevat muutokset. Hallintosäännön 5 §:ään on lisätty omistajaohjausjaoston kokoonpanoa koskeva momentti ja 11 §:ssä on määritelty jaoston tehtävät. Suuri osa näistä tehtävistä on sellaisia, jotka on siirretty kaupunginhallituksen tehtäviä koskevasta 9 §:stä omistajaohjausjaoston tehtäviksi. Esitetyn 11 pykälän 2 kohta koskee nykyisin taloustoimikunnalla olevia tehtäviä. Koska omistajaohjausta koskevia määräyksiä on myös konserniohjeessa, on selvyyden vuoksi tässä yhteydessä syytä tehdä myös konserniohjeeseen ne tekniset muutokset, jotka johtuvat omistajaohjausjaoston perustamisesta. Tällä perusteella konserniohjeeseen on tehty tarvittavat tarkistukset kaupunginhallituk sen ja uuden omistajaohjausjaoston välisestä työnjaosta. Kuntaliitto valmistelee parhaillaan mallikonserniohjetta, joka valmistuu vuoden 2016 keväällä. Kuntaliiton mallikonserniohjeessa on huomioitu uuden kuntalain konserniohjausta koskevat muutokset. Tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä tekemään em. teknisiä tarkistuksia lukuun ottamatta muita muutoksia konserniohjeeseen, vaan odottaa mallikonserniohjeen valmistumista ja sen valmistuttua JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 345 28/2015 31 14.09.2015 päivittää konserniohje kokonaisuudessaan samalla, kun hallintosääntö muutetaan kaikilta osin vastaamaan uutta kuntalakia. Toinen hallintosäännön muutoskokonaisuus johtuu maankäyttö- ja rakennuslain hulevesiä koskevasta uudesta 13a luvusta. Luvussa säädetään hulevesien käsittelystä. Luvussa on määritelty tehtäviä, joista kunnan on hallintosäännössä tarkemmin määrättävä, mikä kunnan toimielin niistä vastaa. Hallintosääntöesityksen mukaan kaupunginhallitus määrittelee alueen, jolla vesihuoltolaitos huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Kaupunkirakennelautakunnan tehtäviin on vastaavasti lisätty velvollisuus vastata kunnalle kuuluvasta hulevesien hallinnan järjestämisestä ja järjestelmän toteuttamisesta. Lautakunta myös osoittaa kiinteistöjen ja kunnan hulevesijärjestelmien rajakohdat ja hyväksyy hulevesisuunnitelman. Hulevesiin liittyvät valvonta- ja määräystenantotehtävät sekä vapautusten myöntäminen soveltuvat puolestaan parhaiten rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtäviin. Näitä tehtäviä koskevat määräykset on lisätty hallintosääntöön rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtäviksi. Tässä samassa yhteydessä kaupungin järjestämien kuljetusten koordinointitehtävää koskeva mainita on syytä poistaa kaupunkirakennelautakunnan tehtävistä ja lisätä teknisen keskuksen tehtäväksi. Niitä hoitava ja niistä vastaava henkilöstö on jo aiemmin tosiasiallisesti siirretty tekniseen keskukseen. Kolmas muutoskokonaisuus hallintosäännössä koskee henkilöstöasioita hallintosäännön 10. luvussa. Tältä osin on määräyksiä täsmennetty jokapäiväisessä toiminnassa havaittujen tarpeiden mukaisesti. Keskeinen muutos voimassa olevaan hallintosääntöön on virkojen hakumenettelyä koskevaan 55 §:ään otetut määräykset siitä, milloin viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa mainittuihin syihin verrattavissa tilanteissa virkojen täyttäminen ilman hakumenettelyä olisi mahdollista. Muilta osin henkilöstöasioita koskevat muutokset ovat pääasiassa tarkennuksia ja täydennyksiä nykyiseen sääntelyyn. Myös pykälien loogisuutta on pyritty lisäämään. Henkilöstöasioita koskevan luvun lopusta on siirretty kaksi pykälää (tuomioistuin edustus ja päätösvalta eräissä asioissa) sellaisiin kohtiin hallintosääntöä, jonne ne luontevammin kuuluvat.Lisäksi yhteistoimintamenettelyä ja työsuojelua koskeva kohta on poistettu, koska säätely tältä osin on itsestäänselvyys. Edellä mainittujen kolmen asiakokonaisuuden lisäksi hallintosääntöön on tehty vähäisiä tarkistuksia niiltä osin, kun käytännössä on havaittu muutos- tai täydennystarpeita. Tällainen on esim. hallintosäännön viimeiseksi pykäläksi lisätty määräys hankintaoikaisun käsittelystä siinä tilanteessa, että hankinta-asiassa on tehty myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus. Lisäksi on k0rjattu joitakin havaittuja kirjoitusvirheitä. Liitteenä on muutettu hallintosääntö ja konserniohje sekä vertailu, jossa näkyvät muutokset (lisäykset alleviivattuina ja poistot yliviivattuina) voimassaolevaan hallintosääntöön ja konserniohjeeseen. Hallintosääntömuutosten valmistelun viimevaiheissa on esillä tullut myös eräitä yksittäisiä muutosesityksiä, jotka eivät ole ehtineet ohjausryhmän käsittelyyn. Tältä osin kaupunginhallituksen on syytä keskustella, tehdäänkö näitä tarken- JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 345 28/2015 14.09.2015 nuksia tässä yhteydessä hallintosääntöön. Valmistelija: hallintoyksikkö, talous- ja strategiayksikkö, henkilöstöyksikkö Kaupunginjohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä uuden hallintosäännön ja konserniohjeen sekä määrätä muutetun hallintosäännön ja konserniohjeen tulemaan voimaan 1.1.2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti,että konsernijaoston jäsenmääräksi määrättäisiin 7. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Edelleen Anni Järvinen esittti, että päätökseen lisätään maininta siitä, että konsernohjeet päivitetään sen jälkeen kun Kuntaliiton konserniohjemalli on valmistunut. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Tämä asia käsiteltiin esityslistan järjestyksestä poiketen §:n 335 käsittelyn jälkeen. Liitteet Liite 18 Liite 19 Liite 20 Liite 21 Liite 22 Hallintosääntö 01012016 alkaen - puhdas Hallintosääntö 01012016 alkaen - vertailu voimassaolevaan Konserniohje 01012016 alkaen - puhdas Konserniohje 01012016 alkaen - vertailu voimassaolevaan Konserniohjeen liite Jakelu Kaupunginvaltuusto 32 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJA § 346 28/2015 33 14.09.2015 Edustajien nimeäminen vuoden 2015 kutsuntojen avaustilaisuuksiin 5309/09.01/2015 KH § 346 Pohjois-Karjalan aluetoimiston kutsunnat vuonna 2015 pidetään Joensuussa seuraavasti: Tiistaina 27.10. Keskiviikkona 28.10. Torstaina 29.10. Maanantaina 2.11. Tiistaina 3.11. Keskiviikkona 4.11. Kaikki tilaisuudet pidetään Valtion virastotalossa, osoitteessa Torikatu 36 B. Pohjois-Karjalan aluetoimisto kutsuu kaupungin edustajat kutsuntojen avaustilaisuuksiin, jotka pidetään em. päivinä klo 9.00 - 9.30. Kaupungin edustajalta pyydetään lyhyt tervehdys kutsunnanalaisille. Avaustilaisuuden jälkeen kutsuvieraille järjestetään kahvitilaisuus. Tilaisuuksissa on perinteisesti ollut kaupungin kustantama kahvitarjoilu ja kutsuntaviranomaisille on tarjottu lounas kutsuntojen päätteeksi. Valmistelija: Kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajat kutsuntapäivien avaustilaisuuksiin sekä kustantaa tilaisuuksien kahvitarjoilun ja järjestää kutsuntatilaisuuden päätöslounaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi edustajat kutsuntojen avaustilaisuuksiin seuraavasti (henkilöt sopivat päivät keskenään): Hannes Rossi Ville Tahvanainen Eila Heinonen Eero Bogdanoff Jakelu Nimetyt edustajat P-K:n aluetoimisto JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 347 28/2015 34 14.09.2015 Maakuntavaltuuston kokous 21.9.2015 6391/00.00.01/2015 KH § 347 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 21.9.2015 klo 9.30 alkaen Pohjois-Karjalan Aikuisopiston auditoriossa, Kaislakatu 3, Joensuu. Kokouksessa käsitellään maakuntajohtaja Pentti Hyttisen erottamista. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä maakuntavaltuuston kokouksen 21.9.2015 tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 348 28/2015 35 14.09.2015 Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH § 348 Tapahtumat ja tilaisuudet 1 Joensuun kirjallisuustapahtuma - RAHA Kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa 18. - 20.9.2015. 2 Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään Petroskoissa 24. 28.9.2015. Perinteisesti kulttuurifoorumit ovat kulttuurialan toimijoiden yhteistyön ja hankeneuvottelujen foorumeita. Koska Joensuun ja Petroskoin välinen yhteistyö on kuitenkin monella tavalla vahvaa ja tärkeää, on tullut tarve vierailla tapahtumassa myös korkeammalla tasolla. Alustavasti on valmisteltu kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Kauppisen osallistumista. 3 VM:n Rääkkylän kuntaa koskevan arviointiryhmän vierailu Joensuussa perjantaina 2.10.2015 n. klo 14.00 kaupunginhallituksen kokoushuoneessa. Keskustelutilaisuuteen toivotaan osallistuvan joitakin johtavia luottamushenkilöitä kaupunginjohtajan lisäksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Petroskoissa 24. - 28.9.2015 Markku Kauppisen. Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi kohdan 3 tilaisuuteen Markku Kauppisen, Eila Heinosen ja Eero Bogdanoffin. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus § 349 28/2015 36 14.09.2015 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH § 349 Pöytäkirjat: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunkirakennelautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 27.08.2015 08.09.2015 26.08.2015 27.08.2015 Sisäilmatyöryhmä Vanhusneuvosto 26.08.2015 20.08.2015 Viranhaltijapäätökset: Henkilöstöjohtaja Kaupunginsihteeri Tilakeskuksen johtaja 01.09.2015 § 1058 08.09.2015 § 1059, 1060 02.09.2015 § 32 27.08.2015 § 94 02.09.2015 § 95 07.09.2015 § 96 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 §:n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2015 Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Pykälät 14.09.2015 334-349 37 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 334-340, 343, 345, 347, 349 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 341, 342, 346, 348 Hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, 80100 JOENSUU Postiosoite: PL 59, 80101 JOENSUU Telefaksi: (013) 267 5000 Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät 341, 342, 346, 348 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2015 38 Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: 344 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2015 39 päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.
