Kaavaselostus Tarvaala

Transcription

KAAVASELOSTUS
13.3.2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA
Tarvaalan kyläyleiskaava
KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ __.__.2015
Saarijärven kaupunki
Tarvaala
1
Kaavaprosessin vaiheet:
12.9.2008
Syyskuu 2008
21.10.2009
22.1 – 6.2.2009
27.1.2009
Maaliskuu 2009
Kesä – elokuu 2009
11.9.2009
30.9.2009
30.10.2009
14.12.2009
25.2.2010
8.6.2010
25.8.2010
23.2. – 31.3.2011
25.6. – 31.7.2014
3.3.2015
13.4.2015
21.4.2015
Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa
Luontoselvityksen laatiminen
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen
ympäristökeskuksessa
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet,
lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu.
Kysely maanomistajille
Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta
Työneuvottelu mitoitusja suunnitteluperusteista Keski-Suomen
ympäristökeskuksessa
Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla.
Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa
kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä
hankkeen aikataulu.
Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti KeskiSuomen ympäristökeskuksessa
Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään
kaupunginvaltuustossa
Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla.
Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet)
Saarijärven kaupungin talolla.
Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet.
Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä.
Kaavaehdotus nähtävillä
Viranomaisneuvottelu
Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa
Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa
Tarvaala
1
Esipuhe
Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja
suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen
maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet.
Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen
oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle.
Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä
Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns.
sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72
§:n mukaisesti mitoitusja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä,
kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009
voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 §:n säännöksen
kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien
myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 §
tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja
metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin
rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla.
Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on
ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan
edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja
luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen
kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen.
Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen
rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleis-kaava ja
Rahkolan – Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleis-kaava, joilta osin on
kyseessä
näiden
rantaosayleiskaavojen
muutos.
Linnan
alueella
rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä
ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen
yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille.
Ramboll Finland Oy
Jyväskylä
Tarvaala
2
Sisällysluettelo
1
JOHDANTO
4
1.1
1.2
1.3
Laatimispäätös
Suunnitteluorganisaatio
Osallistuminen ja vuorovaikutus
4
4
4
2
LÄHTÖKOHDAT
5
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
2.11
2.12
2.13
2.14
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus
Maanomistus
Väestö ja elinkeinot
Palvelut
Tekninen huolto
Liikenne ja liikennemelu
Rakennettu ympäristö
Virkistyskäyttö
Rakennettu kulttuuriympäristö
Muinaisjäännökset
Pohjavesialueet
Vesistöt
Luonnonympäristö
Maisema
5
6
6
6
7
9
11
14
12
13
14
14
15
18
3
SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET
19
3.1
3.2
Suunnittelutilanne
Muut suunnitelmat ja selvitykset
19
22
4
KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET
23
4.1
4.2
4.3
4.4
Yleistavoitteet
Ohjausvaikutus
Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet
Mitoitus
23
24
24
26
5
KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
28
5.1
5.2
5.3
Yleisperusteet
Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen
Kyläyleiskaavan mitoitus
28
28
29
6
MAANKÄYTTÖ
30
6.1
6.2
Muut alueet ja kohdemerkinnät
Yleiset määräykset ja suositukset
31
32
7
YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
32
7.1
7.2
7.3
Luonnonympäristö
Maisema ja kulttuuriperintö
Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne
34
34
35
Tarvaala
3
7.4
7.5
7.6
7.7
Liikenteelliset vaikutukset
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Sosiaaliset vaikutukset
Ilmastonmuutos
35
35
36
36
8
YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN
37
Liitteet
§ Rantavyöhykkeen emätilaselvitys
§ Sisämaan mitoitustaulukko
§ Luonnosvaiheen vastinemuistiot
§ Ehdotusvaiheen vastinemuistiot
§ Luontoselvitys
§ Meluselvitys
Kaavakartta 1:5 000
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto
§ Rakennuskulttuuriselvitys
§ Mitoitus- ja suunnitteluperusteet
§ Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy)
Ramboll Finland Oy
Jyväskylä
Kimmo Kautto
Suunnittelupäällikkö
Arkkitehti SAFA
Nina Marjoniemi
Suunnittelija
Ins. AMK
Tarvaala
1
JOHDANTO
1.1
Laatimispäätös
4
Saarijärven kaupunki aloitti Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä
2008.
1.2
Suunnitteluorganisaatio
Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan
laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy 31.5.2014
saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä
yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin
kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita.
1.3
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys
laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta
kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä
osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen
viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
asetettiin julkisesti nähtäville 22.1 - 6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön
liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven
kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja
tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa
tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita
ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita
näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille
järjestettiin kysely kesällä 2009.
Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa
esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi
suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden
esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009.
Mitoitusja
suunnitteluperusteet
hyväksyttiin
kaupunginvaltuustossa
14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa
käytiin läpi mitoitusja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia
kaavaluonnoksia.
8.6.2010
pidettiin
ohjausryhmäntavoitetyöpaja
eli
kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen.
Kaavaluonnos
Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. – 31.3.2011 väliseksi ajaksi.
Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 20
kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine.
Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja
korjaukset.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. – 31.7.2014 väliseksi ajaksi.
Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Tarvaalan
kyläyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan
Tarvaala
5
vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt
muutokset.
Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja
korjaukset. MRA 18 § mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu
pidettiin
3.3.2015
Keski-Suomen
ELY-keskuksessa.
Korjatusta
yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen osallisten
kuuleminen 19.3. – 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin
vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja
–valtuuston hyväksymiskäsittelyyn.
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus
Tarvaalan kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 4 km etelään Uuraisten
tien varressa. Tarvaalan alue sijoittuu Kallinjärven ympäristöön ja rajautuu
itäpuolella Summasjärveen. Lännessä alue rajautuu Leuhunjokeen
Tarvaalan kaava-alueen laajuus on noin 565 ha.
Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus
2.2
Tarvaala
6
Maanomistus
Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa.
2.3
Väestö ja elinkeinot
Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueella on tällä hetkellä useita
toiminnassa olevaa maatiloja. Muita alueen elinkeinoja ovat mm. tukku- ja
vähittäiskaupan toiminta, kiinteistön hoito- ja vuokraustoiminta.
Tarvaalan kylän väestöjakauma on ollut seuraava vuosina 2001, 2005 ja 2008.
2001
2005
2008
0 - 14 v. 15 - 64 v.
88
264
81
250
78
238
65 - v.
63
60
62
Yht.
415
391
378
Taulukko 1: Väestötiedot Tarvaalan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki).
Väestöstä suurin osa on työikäisiä, mutta myös koululaisia on paljon, mikä
osoittaa sen, että kylälle sijoittuu paljon myös lapsiperheitä.
2.4
Palvelut
Tarvaalassa on koulu, jossa annetaan perusopetusta vuosiluokille 1-6. Kylällä
on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka. Tarvaalan sijoittuu myös Jyväskylän
ammattikorkeakoulun luonnonvara-instituutti sekä Pohjoisen Keski-Suomen
oppimiskeskuksen
luonnonvara-alan
yksikkö.
Alueella
on
lisäksi
yksityisyritystoimintaa. Kallinjärvestä Summaseen laskeva Majakoski on
koskikalastuskohde, jossa voi harjoittaa virkistyskalastusta.
Kaava-alueen lähistölle sijoittuvassa Tarvaalan Summassaaressa on
matkailupalveluyrityksiä mm. Summassaaren hotelli-kylpylä, Hunajatarhat,
Kivikauden kylä ja muita majoitus- ja eräpalveluja.
Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan.
Tarvaala
7
Kuva 2: Maatalousoppilaitoksen rakennus.
Kuva 3: Maatalousoppilaitoksen rakennus.
Tarvaalassa toimii Tarvaalan kyläyhdistys ry. Kyläyhdistyksen tavoitteena on
kehittää
kylän
palveluja.
Tavoitteena
on
esimerkiksi
vapaaajanviettomahdollisuuksien lisääminen mm. parantamalla ulkoilureittiverkostoa
sekä lisäämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja.
2.5
Tekninen huolto
Tarvaala kuuluu Uuraisten tien varteen sijoittuvan kyläalueen osalta Saarijärven
Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Tarvaalan alueella on melko kattava
vesihuoltoverkosto. Viemäriverkosto on rakennettu kyläalueelle, Kallinjärven
ympäristöön sekä Summassaareen. Aluella toimii lisäksi Ryöppälä- Kallinkoski
vesiosuuskunta, joka ostaa veden Saarijärven vesihuolto Oy:ltä ja toimittaa
jätevedet puhdistettavaksi Saarijärven kaupungille.
Kallinjärveen laskevaan Leuhunkosken alaluoksulle sijoittuu Leuhunkosken
voimalaitos, joka on Vattenfall Sähköntuotanto Oy::n omistamaa
vesivoimalaitos.
Tarvaala
8
Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009).
Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen
selitteestä (Ramboll 2009).
2.6
Tarvaala
9
Liikenne ja liikennemelu
Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa
kulkevasta Uurainen Saarijärvi yhdystiestä 6304. Alueella on kattava sisäinen
tieverkko ja yksityistiet sekä metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa.
Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland
Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet
(ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja
raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL
raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti
keskimääräistä
jakaumaa
(päiväaika
90
%
ja
yöaika
10
%
vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on
käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan
35 dB ja yöajan 30 dB:n ohjearvojen.
Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä.
Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä.
Tarvaala
tie
6304
kvl-koko kvl-ras
1613
80
ras-%
5,0 %
Melual. etäisyys (m)
nopeusr. päivä 55 dB yö 45 dB
60
22
29
Taulukko 2. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012.
Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu liikenteen kasvulla
vuoteen 2040. Tarvaalan alueella vaikutus oli pieni. Melualueen etäisyys päivä
ajan mukaan muuttui 26 metriin ja yö ajan mukaan 36 metriin.
Taulukko 3. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040.
Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat
Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden
raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle
2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella
hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain.
Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski
kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan
perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen.
Tarvaala
10
Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin
valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain
vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan
liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa.
valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää
kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja
melulaskennan varmuutta.
Kasvukertoimet
valtatie 13 seutu/
kokoojatiet
yhdystiet
1,16
1,08
1,15
Joukkoliikenne
Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee
kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso
valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee
11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden
suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa
käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja
kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta.
Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja.
Kuva 6. Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen
joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012
Tarvaala
11
Kuva 7. Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013.
2.7
Rakennettu ympäristö
Yleistä
Tarvaala on melko väljästi Uuraisten tien varteen rakentunut viljelyskylä.
Tarvaalan asutus on melko nuorta ja kylän koostuu 1930 –luvun jälkeisistä
rakennuksista lukuun ottamatta 1860 –luvulla rakennettua viljelyskoulua
Majakosken lähelle. Tarvaalan kylä alkoi vähitellen kasvaa Majakosken myllyn
ja maatalousoppilaitoksen ympäristöstä.
Pysyvä asuminen on keskittynyt tiiviimmin Uuraisten tien varteen, mutta on
kuitenkin levinnyt melko tasaisesti koko alueelle. Pihapiirit sijoittuvat pääasiassa
laajojen
peltoaukeiden
reuna-alueille.
Lomarakentaminen
sijoittuu
pääsääntöisesti kaava-alueen rantavyöhykkeelle.
Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina
2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden
ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia
haettu n. 29 kappaletta. Näistä Tarvaalan suunnittelualueella tai sen
läheisyydessä oli lupahakemuksia 7 kappaletta.
Tarvaala
12
Taulukko 4: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella.
2.8
Rakennettu kulttuuriympäristö
Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys.
Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella
aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon
toimesta vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin
täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940
jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä
historiallisesti,
rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä
rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen
merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt
kohde tai harvinainen rakennustyyppi/ -tyyli. Lisäksi inventointikriteerinä on ollut
kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen kehitykseen ja
historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen
tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.
Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 3.
Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaava-alueelta löytyi 12.
Kaava-alueella on kolme Keski-Suomen museon vuosina 1987 – 1988
inventoimaa. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R =
rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä.
Kohde
Merkittävyys
Arvo
179 Majakosken silta
H, M
Paikallisesti arvokas
180 Tarvaalan ala-aste
H, R, M
181 Tarvaalan
maatalousoppilaitos
H, R, M
Maakunnallisesti arvokas
Kohde on
maakuntakaav
assa merkitty
Tarvaala
13
valtakunnallise
sti arvokkaaksi
rakennetuksi
kulttuuriympäri
stöksi
Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat:
Kohde
Merkittävyys
Arvo
014 Seppälä
M
015 Virtakoski ja
Kuutinranta
M
016 Kallinkosken
rannan rakennus
R, M
018 Majakoskentiestä
erkaantuva pihatie
M
019 Satosuon
risteysalue
M
020 Tuumalantien varsi
H, M
021 Yrjölä
R, M
022 Satosuontien ja
Puromäen risteys
R, M
023 Huipuri
M
024 Heinäaho
R
025 Koivukallio
M
Tarkemmin
kohteiden
kuvaukset
rakennuskulttuuriselvityksessä.
2.9
on
esitetty
alueelta
laaditussa
Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain
suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot,
asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja
Tarvaala
14
huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen,
peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen
kajoaminen on kielletty.
Saarijärven
pienvesien
rantaosayleiskaavaa
muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008.
varten
on
Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde, 84 Leuhunkosken
voimalaitoksen alapuolella, sijaitseva uurros / hakkaus.
laadittu
suulla,
Kuva
8:
Leuhunkoskella
sijaitseva
hakkaus
rantakalliossa.
(Pienvesien
rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy.)
2.10
Pohjavesialueet
Kaava-alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Alueen välittömässä läheisyydessä
Summasen puolella on Summassaari, jonka kautta kulkee harjumuodostuma,
joka on keskeisiltä osiltaan I luokan pohjavesialuetta.
2.11
Vesistöt
Kaava-alue rajautuu itäosassa Summasjärveen, joka on vesistöjen
käyttökelpoisuusluokituksessa
luokiteltu
tyydyttäväksi
(Keski-Suomen
ympäristökeskus 2006). Alueen keskelle jää Kallinjärvi, joka virtaa Kallinkosken
ja
Majakosken
kautta
Summasseen.
Länsiosassa
alue
rajautuu
Leuhunkoskeen.
2.12
Virkistyskäyttö
Summassaareen johtavan sillan pohjoispuolella on veneenlaskupaikka. Alueella
kulkee pyöräilyreitistö. Summasen ja Kallinjärven kautta kulkee Saarijärven
reitin melontareitti. Saarijärven reitti on nimetty maakunnalliseksi veneilyreitiksi
Tarvaala
15
ja valtakunnalliseksi vesiretkeilyn runkoreitiksi.
Leuhunkoskea pitkin ei
kuitenkaan ole vapaata pääsyä Kallinjärvelle Leuhunkosken padon vuoksi.
Kuva 9: Ulkoilureitistö. Kuvassa pyöräilyreitti on merkitty punaisella viivalla ja
melontareitti sinisellä palloviivalla. Patikka-/hiihtoreitti on sinisellä.
2.13
Luonnonympäristö
Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut
lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella löytää alueen luonnonympäristön
yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.
Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn
havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja
luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat
maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet:
• luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit
• vesilain 2 luvun 11 §:n (aikaisemmin 15a §:n ja 17a §:n) luonnontilaisina säilytettävät
kohteet
• metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt
• uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a)
lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt
• muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet
Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita
huomionarvoisia kohteita.
Yleispiirteet
Selvitysaluetta luonnehtivat kallioiset moreenimäet ja niiden väliset savimaat.
Metsät ovat kuusivaltaisia ja kallioisilla mäkialueilla kasvaa mäntyä.
Tarvaala
16
Korkeuseroa vesistön tasoon on korkeimmillaan noin 30 metriä. Alue sijoittuu
Kallinjärven ympärille ja rajautuu itäosassa Summasjärveen. Kallinjärvi laskee
Kallinkosken ja Majakosken kautta Summaseen. Kallinjärveen laskee
pohjoisesta Leuhunjoki.
Kuva 10: Kallinjärvi laskee Summaseen Majakosken kautta.
Suojelualueet
Kaava-alueella ei ole suojelualueita, Natura-alueita tai valtakunnallisten
luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Kaava-alueeseen rajoittuu pohjoisessa
Kotiniemen luonnonsuojelualue. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole
sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa
hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaikutusarviointi
tai arvioida sen tarve.
Uhanalaiset lajit
Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava
kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n
perusteella kielletty. Syksyllä 2008 ja Keväällä 2009 Tarvaalassa todettiin kuusi
liito-oravaesiintymää, joista pääosa sijoittuu Kallinjärven kaakkoispuolelle
Kämpänmäen alueelle. Aiemmin liito-oravasta on havaintoja Kallinkosken
eteläpuolisesta
niemestä
sekä
oppimiskeskuksenpihapiiristä
ja
Summassaaresta.
Uhanalaisista kasveista alueella on havaittu alueellisesti uhanalaisista (RT)
pohjanruttojuurta.
Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet
1.
2.
3.
4.
Taipaleen liito-oravaesiintymä
Kallinkosken liito-oravaesiintymä
Kämpänmäen pohjoinen liito-oravaesiintymä
Kämpänmäen eteläinen liito-oravaesiintymä
Tarvaala
5. Virtasaaren liito-oravahavainto
6. Summassaarentien liito-oravaesiintymä
7. Huutokallio. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde.
8. Tarvaalan lähdepuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde.
9. Taipaleen noro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde.
10. Majakoski ja Virtasaari. Muu huomionarvoinen luontokohde.
11. Oppimiskeskuksen ympäristö. Muu huomionarvoinen luontokohde.
12. Oppimiskeskuksen kosteikko. Muu huomionarvoinen luontokohde.
13. Kallinjärven eteläpuolen pellot. Muu huomionarvoinen luontokohde.
14. Murronjoki-Leuhunjoki. Muu huomionarvoinen luontokohde.
Kuva 11: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.
17
2.14
Tarvaala
18
Maisema
Kaava-alueen
maisemaselvitys
on
laadittu
alueelta
laaditun
Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Alueen
maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet
rakentuvat 1940 -50 –luvun maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä
pihapiirejä sijoittuu paikoin Uuraistentien ja Summasjärven väliin sekä
Satosuontien varteen, erityisesti Kallinjärven ympärille Puromäentien ja
Tuumalantien varteen. Peltoaukeita jaottelevat havupuuvaltaiset metsälaikut.
Kallinjärvi on Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti.
Maisemaa
on
kuvattu
rakennuskulttuuriselvityksessä.
tarkemmin
Kuva 12: Tarvaalan peltoaukeaa, taustalla Kallinjärvi.
Kuva 13: Majakoski ja Myllysaari
alueelta
laaditussa
Tarvaala
3
SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET
3.1
Suunnittelutilanne
19
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on
varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen
maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.
Valtioneuvosto
on
tehnyt
30.11.2000
päätöksen
valtakunnallisista
alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on
tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000
tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat
voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen
asiakokonaisuuteen:
1.
toimiva aluerakenne
2.
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3.
kulttuurija luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4.
toimivat yhteysverkot ja energiahuolto
5.
Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja
alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja
erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön
suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat
alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden
toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa
ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen
varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset,
runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin
liittyvät
alueidenkäytölliset
tarpeet,
valtakunnallisesti
merkittävät
kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet.
Maakuntakaava
Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja
ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava.
Tarvaala
20
Suunnittelualueen sijainti
Maakuntakaavassa Tarvaala on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen
alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat
maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet:
Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät
yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu
osoitettavaksi
taajamissa
yleisten
teiden
liikennealueina
tai
moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on
voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan
alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia.
Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana
kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja
asumista.
§
Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa
luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja
matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna
synergiassa.
Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä
osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö.
Suunnittelumääräys:
Alueen
suunnittelussa
on
otettava
huomioon
kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
§
54 Tarvaalan maatalousoppilaitos. Saarijärvi Tarvaalan maatalousoppilaitos
perustettiin v. 1856 Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Aluekokonaisuus muodostuu
useista eri vuosikymmenillä rakennetuista rakennuksista.
Tarvaala
21
Energiahuollon
alue
(en)
Merkinnällä
osoitetaan
maakunnallinen
energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33
§:nmukainen rakentamisrajoitus.
§
Leuhunkoski. Vesivoimalaitos. Teho yli 1MW. Vesistön säännöstely.
Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti.
§
Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen alueet ja
Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on vesiretkeily.
1. Vaihemaakuntakaava
Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja
ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi
kaikki
kaavasta
tehdyt
valitukset
4.2.2011.
Ensimmäisessä
vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle
jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän
yleiskaavaan.
Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston
hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen
maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten
saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin
yhdyskuntien vesihuoltoon.
Toiseen vaihemaakuntakaavaan ei Saarijärven viiden kylän yleiskaavan
Tarvaalan kaava-alueella ole osoitettu varauksia.
Kolmannen
14.11.2012
vaihemaakuntakaavan on
maakuntavaltuusto
hyväksynyt
ja
ympäristöministeriö
vahvistanut
5.12.2014.
Kolmas
Tarvaala
22
maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita
suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät
tuulivoimapuistojen alueet.
Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän
yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle.
Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013.
Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut
lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan
kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen
liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven
viiden kylän yleiskaavaan.
Yleiskaava
Suunnittelualue rajautuu eteläosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan.
Keski-Suomen
ympäristökeskus
on
vahvistanut
Saarijärven
reitin
rantaosayleiskaavan 2.9.1998 ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos
on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2004.
Asemakaavat ja ranta-asemakaavat
Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja.
3.2
Muut suunnitelmat ja selvitykset
§
§
§
Melutarkastelu (Ramboll Finland Oy, 2015)
Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013)
Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta
(Pöyry Finland Oy, 2013)
Tarvaala
§
§
§
§
§
§
§
§
§
§
23
Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008)
Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008)
Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009)
Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on
hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009.
Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen
maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa.
Tarvaalan BDC-bioenergiakeksuksen luonto- ja liito-oravaselvitys
Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008)
Toimintasuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013)
Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle
(Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007)
Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemanhoitosuunnitelmat (KeskiSuomen ympäristökeskus, Mervi Koskinen, 2006).
Saarijärven Seudun Yrityspalvelut Oy on rakennuttanut uudet toimitilat, joihin
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti on keskittänyt
toimintojaan. Tilat sijoittuvat Tarvaalaan Summassaarentien varteen, tien
pohjoispuolelle. Eläinlääkäreiden pieneläinvastaanotto on siirretty uusiin tiloihin
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen.
Alueelta on laadittu luonto- ja liito-oravaselvitys 27.5.2008. Selvityksen on
laatinut FCG Planeko Oy.
Selvitysalueella elää luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-orava, josta tehtiin
havaintoja alueen pohjois- ja länsiosasta. Selvitysalueella ei havaittu eikä ole
tiedossa lintudirektiivilajeja eikä muita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja.
4
KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET
4.1
Yleistavoitteet
Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja
päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat,
maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla
lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja
ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille.
Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen
tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan,
korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan
voimaantulosta.
Lähtökohtaisesti
kyläyleiskaavan
tavoitteena
on
toteutuskelpoisen,
maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen
määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri
maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön
yhteydessä laadittu mitoitusja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle
asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja
suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009.
Tarvaala
24
Tavoitteet ranta-alueilla
Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan
rakentamisen
sijoittamisella
ja
rakennusoikeuksien
siirroilla
sekä
kaavamääräyksillä.
Tavoitteet sisämaalla
Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla
olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat
rakennuspaikat.
Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten
läheisyyteen.
Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan
rakentamisen
sijoittamisella
ja
rakennusoikeuksien
siirroilla
sekä
Kaavalla
tuetaan
alueen
matkailuelinkeinotoimintaa
sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista.
ja
maatilojen
Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo
olemassa olevaan tieverkkoon.
4.2
Ohjausvaikutus
Sisämaa
Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää
rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla
tavalla ns. sisämaa-alueella.
Maankäyttö – ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan
1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan
kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan
myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä
rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska
suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään
kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen.
Ranta-alueet
Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen
rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki
voi myöntää rakennusluvan kaavassa osoitetulle ranta-alueen tavanomaiselle
loma- ja asuinrakentamiselle.
4.3
Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava
huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden
toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden
2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Tarvaala
Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti
alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet:
25
seuraavat
valtakunnallisten
Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista
kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman
vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita
sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen
kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen
perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien
kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on
lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään
alueiden hallittu maankäyttö.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä
edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista,
sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita
hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia
eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle
aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien
haittojen poistamiseen.
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat
ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia
ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen
sopeutumiselle.
Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu
väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on
tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden
väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.
Maakuntakaavoituksessa
ja
yleiskaavoituksessa
tulee
yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen
toimenpiteet.
edistää
tarvittavat
Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai
palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta
yhdyskuntarakenteesta.
Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien
rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen
huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita.
Kulttuurija
luonnonperintö,
virkistyskäyttö
ja
luonnonvarat:
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön
sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden
ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien
säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden
luonnonalueiden välillä edistetään.
Tarvaala
26
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä.
Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa.
Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella
suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen
jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla
rakentamista kaavamääräyksin.
Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on
annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny
vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa.
Yleiskaavassa
huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava
tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen
yleiskaavan
selvitysaineistoihin
ja
yksityiskohtaisempaan
suunnittelutarkkuuteen.
Selvitysaineisto
Luonto- ja maisemaselvitys
Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja
maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot
pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat
sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen
säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan
rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä.
Kulttuuriympäristö
Yleiskaavalla
edistetään
suunnittelualueella
sijaitsevien
arvokkaiden
kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten
säilymistä.
4.4
Mitoitus
Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta.
Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että
kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli
aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää
asutusta.
Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu
laaditaan vain ranta-alueelle eli noin 50 – 100 metrin syvyiselle rantaosalle.
Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitusja suunnitteluperusteet raportissa.
Ranta-alueet
Rakennusoikeuden määrittäminen
Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus
ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun
Tarvaala
27
rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen
kiinteistöjaotus
suunnittelualueella
on
vallinnut
rakennuslain
voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty
kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle
määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä
perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon.
Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa
huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus
sekä
ranta-alueen
rakentamiskelpoisuus.
Koska
kaava-alue
on
kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen rantaalueeksi katsotaan MRL:n mukainen ranta-alue, joka on noin 50 -100 metrin
syvyinen rannanosa.
Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsääntöisesti taajaman läheisiä järvirantoja,
joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu
rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/
luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä
lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1
rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole
rakennusoikeutta.
Rakennuspaikan
osoittamista
voidaan
harkita
kohtuullistamisharkinnan perusteella.
Ranta-alueella
sijaitseva
lomatai
asuinrakennuspaikka
tai
maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantaalueen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun
rakennuspaikan ranta-alueella sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa
yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana.
Rannan soveltuvuus rakentamiseen
Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti
rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan rakennusoikeuden siirtoa.
Sisämaa
Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä
rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen,
perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty,
rakennusyksikköjen
määrä
vähennetään
vuoden
2000
emätilan
rakennusoikeudesta.
Rakennusoikeuden määrittäminen
Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa
tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti:
1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009
mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty
suunnittelutarveratkaisuja.
2.
Tiloille,
joille
on
myönnetty
suunnittelutarveratkaisupäätöksiä,
rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000.
3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta.
Tarvaala
28
4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita.
5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei
ohjata pysyvää asutusta.
6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi
luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä
suunniteltu vesi- ja viemärilinja.
7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden
rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti:
Pinta-ala/ m2
Rakennusoikeuden
maksimiyksikkömäärä
2000 m2 < 5000 m2
1*
kuivan
maan
*Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja
vesihuoltoverkoston läheisyyteen.
Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus
määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä):
Kuva 14: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella.
5
KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
5.1
Yleisperusteet
Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta
laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on
kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen
ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle
kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto.
5.2
Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen
Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa
rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle
lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen
Tarvaala
29
kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi
maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä.
5.3
Kyläyleiskaavan mitoitus
Yleistä
Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava
kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen
määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään
täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on
ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus
tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita
noudattaen.
Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti
sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta.
Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei
sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt
rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä
rakennusoikeutena.
Ranta-alueen mitoitus
Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen
kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus.
rakennuspaikkojen
Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat
16
8
13
14
29
22
AP/AM
RA
Yht.
tod. Rv.
muun. Rv.
11,9
10,9
Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 3,9 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km
ja 4,3 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km.
Sisämaan mitoitus
Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla
on esitetty alla olevassa taulukossa.
AP/AM
RA
yht.
Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat
75
94
2
0
77
94
Kaavalla muodostuu yhteensä 222 rakennuspaikkaa,
rakennuspaikkoja on 116 ja olemassa olevia 106.
joista
uusia
6
Tarvaala
30
MAANKÄYTTÖ
Vakituinen asutus
Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen
alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on
sijoitettu
kulttuuriympäristö,
maisema
ja
luontoarvot
huomioiden
sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan.
Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden
mukaisiin
laskelmiin
suurelta
osin
kaavatyön
aikana
saatuun
maanomistajapalautteeseen.
Vakituinen asutus sijoittuu tasaisesti koko kaava-alueelle. Tiheintä asutus on
kuitenkin Uuraisten tien varressa, Kallinjärven ympärillä Puromäentien ja
Tuumalantien varressa sekä Satosuon alueella. Maatilojen talouskeskusten
alueet sijoittuvat peltoalueiden reuna-vyöhykkeille.
Loma-asutus
Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA –merkinnällä (loma-asuntoalue).
Ranta-alueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia
lomarakennuspaikkoja
on
kaava-alueelle
osoitettu
vähän.
Olevia
lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on yhteensä 13 ja uusia on osoitettu 16.
Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan
rakentamisen
sijoittamisella,
rakennusoikeuksien
siirroilla
sekä
Virkistys ja veneily
Saarijärveltä Leuhunkosken ja Kallinjärven kautta Summasjärvelle sekä
edelleen siitä eteenpäin kulkee melontareitti. Majakosken alueella harjoitetaan
virkistyskalastusta.
Summassaaren sillan länsipuolelle on merkitty yleinen venevalkama- ja
uimaranta-alue (VL/VU). Venevalkama (LV-1) on osoitettu Kallinkosken
pohjoisrannalle.
Kyläkoulun ympäristössä on ulkoilureittiverkostoa.
Majakosken virkistyskalastus- ja matkailukohde on merkitty kaavaan VR –
alueena (retkeily- ja ulkoilualue).
Maa ja metsätalousalueet
Tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M.
Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina
merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimena ja viljelyskäytössä on
maisemakuvan kannalta tärkeää.
Mm. Kallinjärven ja maatalousoppilaitoksen ympäristön avoimet peltoalueet on
osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina MA.
Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä
ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja
vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset
luontokohteet. Kyseisiä kohteita ovat Majakoski ja Virtasaari, Oppimiskeskuksen
Tarvaala
31
ympäristön pihapiiri ja laidunalue, Oppimiskeskuksen kosteikko, Kallinjärven
eteläpuolen pellot, Murronjoki-Leuhunjoki, Kallinkosken ranta-alueet sekä
Kallinjärvessä sijaitsevat Myllysaari ja Kallinsaari (luo-2 kohteina on merkitty
Huutokallion kallio ja jyrkänne, Tarvaalan lähdepuro ja Taipaleen noro).
Palvelut
Kyläkoulu sekä maatalousoppilaitoksen toimintaan liittyvät alueet on osoitettu
kaavassa palvelujen ja hallinnon alueena (P-1).
Erityisalueet
Leuhunkosken voimalaitos on osoitettu energiahuollon alueena (EN).
Liikenne
Uurainen Saarijärvi yhdystie on merkitty kaavaan yhdystien merkinnällä. Muut
kaava-alueen tiet on merkitty pääsyteinä.
Työpaikka-alue
Majakosken eteläpuolelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP-3).
6.1
Muut alueet ja kohdemerkinnät
Leuhunkosken
suulla
sijaitseva
muinaisjäännös
muinaisjäännösalueena merkinnällä (SM).
on
osoitettu
Kulttuuriympäristö
Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 – 1988 inventoimat kohteet
sekä uusina kohteina kaavatyönyhteydessä suoritetun inventoinnin (Taskinen,
2008) kohteet.
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen ympäristö on osoitettu kaavassa /s
merkinnällä. Alueen olemassa olevat rakennukset ja ympäristö tulee säilyttää
alueen luonteelle ominaisena. Korjaus ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa
ympäröivään rakennuskantaan noudattaen alueen rakennusperinnettä.
Tarvaalaan sijoittuva maakuntakaavaan merkitty kulttuurin kehittämisen
kohdealue on osoitettu kaavassa kyläkuvallisesti arvokkaan alueen osa-alueena
merkinnällä sk.
Tarvaalan ala-aste on osoitettu kaavassa kohdemerkinnällä sr suojeltava
rakennus/kohde. Kohteessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu
täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen kulttuurihistorialliset
arvot säilyvät.
Majakosken silta maisemallisesti arvokkaan kohteen on osoitettu osaaluemerkinnällä ma.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet
Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu
kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee säilyttää
Tarvaala
32
tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä
liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään. Maatalousoppilaitoksen
ympäristöön on osoitettu liito-oravan ekologinen yhteystarve –merkintä.
Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla
vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen.
Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaiset arvokkaat pienvedet on osoitettu luo-3 –
alueina. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja ja luonnontilaa heikentäviä
toimenpiteitä.
Ranta-alue
Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena.
Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran.
Erilliset saunat
Rantavyöhykkeellä sijaitsevat saunat on osoitettu kaavassa olemassa olevaa
saunaa kuvaavalla symbolilla.
6.2
Yleiset määräykset ja suositukset
MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään
kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan
yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille.
Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi
tulosta alkaen MRL 44 § tarkoittamalla tavalla.
Tämä yleiskaava on laadittu rantavyöhykkeen osalta MRL 72 §:n tarkoittamana
oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää
rakennuslupien myöntämisen perusteena ranta-alueen AM, AP, RA, RP, RM-1 alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen
kohdalla.
Ranta-alueelle sijoittuvien RA ja AP alueiden takarajat ovat ohjeelliset ja
pihapiirin rakentamista voidaan erityisestä syystä (esim. tulvaherkkyyden takia)
laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta, kuitenkin
siten, että RA ja AP alueiden sivurajojen leveyttä noudatetaan. AM –
aluerajaukset ovat ohjeelliset.
Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella:
Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee
olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon
rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö
voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla
vähintään 2000 m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan
pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä.
Rakentamistapa
Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas
luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan
rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille
Tarvaala
33
rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne.
Ulkomaalausta
suunniteltaessa
on
huomioitava
ympäröivä
vanha
rakennuskanta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden
historialliset rakennuspiirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä.
Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan
luonnonmukaisuus
sekä
säästettävä
arvokkaita
kasvillisuuden
reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä
kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita,
siirtolohkareita.
Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain
harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa.
Jätehuolto
Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa
olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön
eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä
jätehuoltomääräyksiä.
Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennustoimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen.
tai
Rantametsät
Rantametsien käsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsäkeskus Tapion
ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Maa- ja metsätalouteen ja
virkistykseen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän hoitamisessa ja
käyttämisessä metsälakia.
Tiestö
Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle.
Yleiskaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia.
Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien
liittymien kautta yleiselle tielle.
Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta
liittymästä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin
uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta.
Yleiskaavamääräyksissä ja kaavamerkintöjen selostuksessa
tarkoitetaan
maastokatselmuksessa
viranomaisen
taholta
keskimääräistä rantaviivaa.
Muilta osin noudatetaan
rakennusjärjestystä.
Saarijärven
kaupungin
rantaviivalla
määriteltyä
voimassa
olevaa
Tarvaala
7
YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
7.1
Luonnonympäristö
Yleiskaavaratkaisulla pyritään
ympäristöarvot eivät vaarannu.
haitallisia vaikutuksia on pyritty
alueet vapaaksi rakentamisesta
kaavan toteutuessa ennallaan.
34
siihen, että suunnittelualueen luonto- ja
Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti
ehkäisemään jättämällä luontoarvoja sisältävät
ja muusta maankäytöstä. Näin ollen ne säilyvät
Arvokkaat luonnon osa-alueet on kaavassa osoitettu ympäristöarvoja
sisältäviksi maa- ja metsätalousalueiksi (MY). Liito-oravan elinympäristöt on
merkitty kaavaan luo-1 –merkinnällä.
Uuden asutuksen vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan
toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa olevia vesi- ja jätevesihuoltoa
koskevia viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat
keskitetyn vesihuollon piiriin.
7.2
Maisema ja kulttuuriperintö
Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne tullaan
säilyttämään mahdollisuuksien mukaan avoimina ja maatalouskäytössä.
Kaavalla
halutaan
ensisijaisesti
turvata
arvokkaiden
kulttuuriympäristönkohteiden ja -maiseman säilyminen. Kylien elävöittämisen
kannalta on kuitenkin tärkeää, että alueille voidaan osoittaa nykyistä
rakennuskantaa täydentävää rakentamista. Tämä johtaa luonnollisesti myös
siihen, että nykyisellään ja toistaiseksi mm. avoimena säilyneet ja
maisemallisesti hienoille peltoalueille muodostuu uutta rakentamista, joka
luonnollisesti muuttaa maisemaa ja yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä. Uudet
rakennuspaikat pyritään sijoittamaan ensisijaisesti avoimien alueiden reunoille,
mm. metsäisiin saarekkeisiin. Kaavoitukseen varaudutaan alueiden
maankäyttöön pidemmällä tähtäimellä ja huomioidaan, että maatalouden ja
samalla peltojen viljelyn vähenemisen myötä myös nykyisellään avoimien
viljelymaisemien säilyminen pidemmällä tähtäimellä vähenee. Tätä myötä myös
alueiden käyttö muuhun tarkoitukseen nousee esille.
Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristön alueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön
kohteita. Kaavahankkeen yhteydessä laaditussa uudessa inventoinnissa on
pyritty paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä
aiemmista
inventoinneista
mahdollisesti
poisjääneitä
historiallisesti,
rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita.
Kaavassa on osoitettu rakennuksia tai rakennusryhmiä, joiden häviäminen olisi
maisemakuvan kannalta menetys. Näin kaavalla voidaan säilyttää
maisemakuvallisesti
keskeisessä
asemassa
olevia
kohteita.
Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet,
muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle
suojelumerkinnöin.
Kaavaselostuksessa ja yleiskaavamääräyksissä on huomioitu vanha
rakennuskanta ja suositeltu sen huomioon ottamista uudisrakentamista tai
laajennusta
suunniteltaessa.
Kulttuuriympäristön
kannalta
arvokkaan
kokonaisuuden säilymistä on näillä määräyksillä pyritty kehittämään.
Kaavan toteutuessa voidaan katsoa alueen maiseman ja kulttuuriperinnön
säilyvän paremmin kuin jos kaavaa ei toteutettaisi.
7.3
Tarvaala
35
Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne
Kyläyleiskaavoissa osoitetut uudet rakennuspaikat perustuvat tila-kohtaiseen
tarkasteluun, missä on huomioitu maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavaalueet on rajattu siten, että kyseisten kylien luontainen ”taajama-alue” on
kaavassa mukana. Näiden kylien kehittämisellä ohjataan maaseutualueen
asuinrakentamista ko. kylien alueelle ja siten pyritään vähentämään
rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kaavoitettavaksi valittujen kylien
kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven
keskustan lisäksi hallitusti kehittyvien kylien alueella.
Kyläyleiskaavoilla kaavoitettavat alueet (Kolkanlahti, Linna-Rahkola, Tarvaala ja
Lannevesi) sijoittuvat keskustan läheisyyteen tai Uuraisten tien varrelle.
Kyseiset kyläalueet ovat Saarijärven kaupungin elinvoimaisia ja vielä kehittyviä
kyläalueita. Saarijärven ydinkeskustan alueella ei ole osoitettavissa
vastaavanlaisia
maaseutumaisia
asuntoalueita.
Kyläalueilla
ei
ole
rakentamispainetta, kun tutkitaan rakennuslupien määrää 10 vuotta taaksepäin.
Yleiskaavan katsotaan täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset
rakentamispainetta koskevat tavoitteet.
Tarvaalan kyläyleiskaavassa kaavaratkaisun huomattavin merkitys kohdistuu
asuinrakentamisen lisääntymisenä alueilla, jossa maa- ja metsätalous on
vallitseva elinkeino, mutta jonne viime aikoina on alkanut muodostua
tavanomaista haja-asutusaluetta tiiviimpää asutusta.
Kaavassa osoitettu uudisrakentaminen pääasiassa täydentää olemassa olevaa
rakennettua ympäristöä kaavan tavoitteiden mukaisesti. Toteutuessaan
yleiskaavakaava muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Asumisviihtyvyys on
pyritty kuitenkin turvaamaan muuttamatta alueen luonnetta olennaisesti ja
säilyttämällä ympäristölle tyypillinen maaseutumainen miljöö.
Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu olevan asutuksen yhteyteen.
Asutus on tiheintä Uuraistentien varressa, erityisesti koulun ympäristössä, mutta
asutusta on osoitettu myös haja-asutuksen tapaan koko suunnittelualueelle,
jolloin vältetään liian tiheiden asutuskeskittymien syntyminen.
7.4
Liikenteelliset vaikutukset
Alueella on kattava tieverkosto. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu ensisijaisesti
tieyhteyksien varrelle. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärät
sekä uusien tieyhteyksien tarve kuitenkin lisääntyy. Liikenne Uuraisten tiellä
tulee lisääntymään asukasmäärien kasvaessa myös Lannevedellä mm.
työmatkaliikenteestä johtuen. Tällöin huomiota tulee kiinnittää kevyenliikenteen
kulkuun, erityisesti koululaisten liikkumiseen Uuraisten tien varrella.
Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu
laskennalliset melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille.
Paikoitellen melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden
laajuus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen melualueen ulkopuolelle.
7.5
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Tarvaalan
kyläalueen
kehittämisellä
ohjataan
maaseutualueen
asuinrakentamista ko. kylän alueella ja siten osaltaan pyritään vähentämään
rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kylien kehittämisellä ohjataan
Tarvaala
36
tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi
hallitusti elinvoimaisen kylän alueella.
Kaavan avulla pystytään hahmottamaan alueen maankäytön nykytilaa sekä
tulevaisuutta. Tarvaala on Saarijärven taajaman luontainen laajenemissuunta ja
asukkaiden määrä alueella on vähitellen kasvanut. Asukasmäärän
kasvattamisesta huolimatta peruselinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden
säilyminen alueella halutaan turvata. Yleiskaava tukee olemassa olevaa
kylärakennetta ja hyödyntää olemassa olevia tai suunniteltuja palveluita ja
verkostoja.
Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta. Uusien
talouksien liittäminen olevaan verkostoon tuo säästöjä ylläpitokustannuksiin.
Asutuksen lisääntyminen lisää samalla perustetta toteuttaa suunnitellut
keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut. Pitkällä tähtäimellä kaavalla tulee
olemaan myös muita myönteisiä vaikutuksia, lisääntyvä asutus tuo kunnalle
verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä tuloja. Lisääntyvä asutus vahvistaa
alueen nykyisten palvelujen erityisesti kyläkoulun säilymistä sekä uusien
muodostumista alueella. Lisäksi joukkoliikenteen kannattavuus kasvaa.
Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen kustannukset kohdistuvat
pääasiassa yksityiseen tahoon (yksityisautoilu), mutta osittain myös
yhteiskuntaan kohdistuvina (ala-asteen koulukyydit, sairaskuljetukset,
palotoimi).
7.6
Sosiaaliset vaikutukset
Kaavaprosessin aikana on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta
osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla
kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien
yksilöiden rannankäyttötarpeet ja – toiveet.
Kyläalueiden kehittymistä vahvistetaan erityisesti pysyvää asutusta
tihentämällä, jolloin alueen sosiaalinen verkosto vahvistuu ja yleinen turvallisuus
lisääntyy. Ympärivuotisen asutuksen lisäämisestä huolimatta alueen identiteetti
ja yhtenäisyys maaseutumaisena ympäristönä kuitenkin säilytetään.
Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti suunnittelun eri vaiheissa.
Maanomistajia että asukkaita kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu
huomioon.
7.7
Ilmastonmuutos
Kaavoitushankeen yhteydessä on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen
maankäyttöön
sekä
toisaalta
alueen
toteutumisen
vaikutusta
ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua alueelle lähinnä tulvina ja
vedenpinnan nousuna. Kaava-alueeseen kuuluu joitakin alavampia
rantaosuuksia, mutta pääsääntöisesti alueen rannoilla on korkeuseroja
vedenpintaan nähden. Uudet rantarakennuspaikat on sijoitettu Kallinjärven ja
Summasen rantaan hyvin rakentamiseen soveltuville alueille, missä maasto ei
ole alavaa. Kaava-alueella ei ole varsinaisia tulvavaara-alueita. Ranta-alueilla
vedenpinnan nousun ei katsota olevan suuri ongelma, koska korkeuserot
vedenpintaan nähden ovat kohtalaisia.
Tarvaala
37
Keski-Suomessa on selvitetty suurimpien järvien osalta suositeltavat alimmat
rakentamiskorkeudet.
Alimmalla
hyväksyttävällä
rakentamiskorkeudella
tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jonne vesi voi nousta vahingoittamatta
rakenteita.
Suunnittelualueeseen
rajoittuvista
vesistöistä Summasella
suositeltava alin rakentamiskorkeus on 110 metriä. Korkeudet on ilmoitettu N 60
–järjestelmässä.
Kaavan toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston muutokseen on pyritty
vähentämään sijoittamalla uudet rakennuspaikat pääasiassa olevan asutuksen
yhteyteen tiiviimmiksi rakentamisalueiksi ja olevien tieyhteyksien varteen, jolloin
laajemmat, rakentamisesta vapaat alueet säilyvät. Päätiestön varsille osoitetulla
asumisella pyritään edistämään myös joukkoliikenteen kannattavuutta.
Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen lisääntyvä yksityisautoilu
on huomattavin ilmastoon vaikuttava tekijä. Vaikutuksia aiheuttavat myös mm.
rakennusten lämmitys sekä verkostojen rakentaminen alueelle.
Uudet
rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kohtuullisten etäisyyksien päähän
verkostosta. Kaavassa myös määrätään, että uudet rakennuspaikat tulee
mahdollisuuksien mukaan liittää alueelle rakennetun vesihuollon piiriin.
8
YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Kyläyleiskaavalla on osoitettu rakentamisalueet.
Kaavan toteutuminen
rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupa-menettelyllä, mikäli hanke
noudattaa kyläyleiskaavaa, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita.
Tarvittaessa
lupa-asiat
voivat
edellyttää
poikkeamistai
suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä.
Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennus-järjestystä, ellei
yleiskaavalla toisin määrätä.
VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA
Emätilataulukko
Ranta-alue
TARVAALA
Tilatiedot
RN:o
Tilan Nimi
Mitoitustiedot
Muo.til.
Rek.pm.
Kantat.
01.07.-59
72940800050045
72940800050061
KALLIONRINNE
SUVIRANTA
8.1.1955
12.12.1958
72940800050063
NIEMELÄ
12.12.1958
72940800350010
RIIHIMÄKI
3.9.1928
72940800350049
72940800350050
72940800350087
PELTONIEMI
KALLIONIEMI
VOIMA-ASEMA
3.6.1932
20.10.1933
VIRTASAARI
18.2.1957
72940801190158
72940801190165
72940801190159
72940801190176
72940801190177
Tarvaala
Tarvaala
Tarvaala
MÄNNIKKÖMÄKI
RANTA-AHO
Kallinkoski
KUOPPAMÄKI
ONNELA
SILLANPÄÄ
KUUSISTO
PIRTTIKALLIO
SELKÄNIEMI
HUVIKUMPU
PITKÄKORPI
KUUTINRANTA
VIERULA
TAIPALE
JOKIRINNE
KUUSIRINNE
KALLI
6.8.1992
15.11.1996
6.8.1992
11.2.1999
11.2.1999
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
12.12.1958
NIEMELÄ
12.12.1958
RIIHIMÄKI
3.9.1928
Total
Total
PELTONIEMI
3.6.1932
Total
KALLIONIEMI
22.12.2000
21.12.2000
21.12.2000
31.1.1968
31.1.1968
15.1.1971
10.2.1983
18.1.1988
28.7.1988
22.11.1989
23.2.1978
23.2.1978
21.11.1978
10.2.1983
22.11.1989
72940800650000
72940800040080
72940800040080
72940800040080
72940801190006
72940801190007
72940801190054
72940801190110
72940801190129
72940801190139
72940801190142
72940801190087
72940801190088
72940801190093
72940801190111
72940801190143
SUVIRANTA
72940800030035 X Total
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
72940800040043 X
11.10.1950
8.1.1955
Total
30.10.1999
28.6.1968
11.3.1982
27.4.1982
11.2.1999
12.8.1970
8.11.1993
24.1.1996
14.4.1999
4.5.1959
SILLANKORVA
TARVAALA
SIHVONEN
LEPOLA
RENTOLA
KALLI
JOLI
SUUR-SIHVONEN
VARVIKKO
Pajukoski
KALLIONRINNE
tod.m
Total
72940800350050
72940800350087
72940800350087
72940800390000
72940800390000
72940800650000
72940800650000
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800030035 X
72940800390000
72940800030106
72940800880001
72940800880006
72940800880008
72940801230003
72940801230001
72940801900001
72940801900003
72940801900005
72940800050045
72940800050045
72940800050061
72940800050061
72940800050063
72940800050063
72940800350010
72940800350010
72940800350049
72940800350049
72940800350050
Nyk.
20.10.1933
Total
VOIMA-ASEMA
4.5.1959
Total
SILLANKORVA
11.10.1950
VIRTASAARI
18.2.1957
Total
Total
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
TARVAALA
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
27.12.1957
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
27.12.1957
27.12.1957
27.12.1957
18.2.1959
27.12.1957
27.12.1957
27.12.1957
27.12.1957
27.12.1957
18.2.1959
27.12.1957
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
27.12.1957
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
18.2.1959
1
mrv m
yht.
P-ala
km
ha
130
130
52
52
505
505
217
217
454
454
230
140
80
80
52
52
435
435
217
217
454
454
230
140
0,9
0,9
0,2
0,2
7,8
7,8
2,9
2,9
9,8
9,8
3,0
370
340
340
0
0
0
0
0
84
100
189
134
116
0
87
515
370
280
280
0
0
0
0
0
84
100
189
134
116
0
87
515
3,0
1,7
1,7
0,3
0,3
9,3
9,3
0,3
1,6
0,4
0,8
6,5
1,1
0,7
1,1
20,3
1225 1225
1380 1125
2050 2050
110
85
264
180
317
210
45
45
32,8
97,6
0
0
86
244
67
258
200
345
94
0
98
98
118
0
0
86
170
67
170
148
345
94
0
98
98
118
6,9
6,0
0,3
5,2
0,4
0,2
7,2
0,2
9,0
6,4
0,3
8,3
1,6
0,6
0,9
Olevat rak
Mitoitus
arvo
lukum
6
6
6
6
6
6
2
0,5
0,5
0,3
0,3
2,6
2,6
1,3
1,3
2,7
2,7
1,4
0,3
ao
Huom!
ra
jää
uusia
0,5
0
1
1
0
0
1
1
0
0,5
0
1
1
1
1
-0,7
0
1,7
-0,7
1,6
1,6
1,7
1,4
0,3
0
0
1,7
0
0
0,7
6
2
6
6
6
2
6
2
2
2
6
2
6
6
6
2
6
6
6
6
6
6
6
6
6
2
2
6
2
2
2
4,1
6,8
4,1
0,7
1,1
1,3
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
1,0
0,4
1,0
0,9
0,7
0,2
0,0
0,2
0,2
0,2
6
6
0
2
2
0,3
0,3
1,7
0,7
0,7
0,0
0,0
0,0
3,0
0,0
0,2
0,6
1,1
0,8
0,2
0,0
0,2
1,0
2
Rantasauna
0
0,7
0
2
2
1
Jokirantaa
Toinen rakpaikka lisätty
2 teknisenä korjauksena
voimalan ranta-aluetta
0
0,0
0
0
0,0
0,0
0
0
3,0
0 TP aluetta
saari, yli 2 ha
3 1rp/3ha, siirr. mantereelle 3 rp
0,0
0,2
1
1
jokiranta
-0,4
0,1
0,8
-0,8
1
jokiranta
0,0
-0,8
1
1,0
2
0,1
6,8
4,1
0,7
0
1
1
1
jokiranta
jokiranta
Emätilan 27 A-paikan
0 ranta emätilaa 22 *
3
3
osa "maajättöä"
0,1
0,3
-0,9
0,0
0,0
0,0
0,0
1
1
1
1
1
-0,5
0,0
-0,6
-1,0
0,9
1
1
-0,3
-0,8
0,0
1
1
1
-0,8
-0,8
-0,8
LIITE
1071
Hietalahti
Koskela
16
84
Hiihtokeskus
1059
Sara-aho
Kangasaho
3
SAARIJÄRVI334
Nurmela
EMÄTILASELVITYS
TARVAALA
13.3.2015
Rajala
Pokela
Leuhu
njoki
Vedenottamo
Rantala
Einola
Koivuranta
Kotiniemi
62:0
Ryöppälä
204:6
Juhola
62:0
Yht. 876:2
35:244
204:6
35:5
30*
Yrjölä
35:194
27*
35:135
Yht. 876:2
Yht. 876:2
63:1
Yht. 876:2
63:0
3:106
Reippaala
35:5
35:146
Yht. 876:2
Yht. 876:2
35:179
Tuumala
35:247
35:258
26*
4:80
205:2
Yht. 876:2
64:7
87:8
103:12
23*
35:248
64:4
30*
110:0
35:87
Yht. 876:1
Yht. 876:2
87:7
87:6
103:5
103:10
Voimalaitos
35:196
30*
204:6
Linjala
103:9
204:7
19*
Yht. 876:2
Jokiranta
204:6
35:197
Yht. 876:2
31*
Koivukallio
Yht. 876:1
Amm.oppil.
Urh.
87:5
Heinäaho
1072
Yht. 876:2
15:52
123:3
22*
35:226
4:80
3:103
35:215
32*
23*
4:80
64:5
27*
Yht. 876:2
1072
35:102
4:80
Saariharju
119:158
119:176
35:244
119:54
119:159
23*
119:177
204:6
4:80
Yht. 876:1
22*
Yht. 876:1
4:80
30*
23*
119:202
119:177
3:106
119:139
5:228
119:194
Yht. 876:2
119:138
18*
23*
13*
88:8
3:106
22*
88:6
4:80
Yht. 876:1
23*
Hyppönen
23*
3:106
22*
65:0
4:80
119:139
123:1
21*
Yht. 878:13
35:181
88:1
4:80
5:45
35:50
Yht. 876:1
4:80
39:0
20*
25*
5:63
190:1
15*
119:89
119:129
Virtakoski
110:0
22*
Sihvola
Peltoniemi
16*
5:61
14*
35:10
190:3
110:0
119:201
119:164
119:183
119:98
190:5
119:114
Taipale
35:166
Yht. 876:1
Kuutinranta
23*
119:162
Yht. 876:2
Ahtela
119:183
28*
Huipuri
119:165
23*
17*
119:143
119:93
110:0
119:142
119:87
119:192
Tarvaala
110:0
119:165
Yht. 876:1
119:203
35:213
35:49
35:231
190:6
29*
35:188
23*
4:78
5:220
4:78
119:152
119:88
110:0
110:0
110:0
110:0
110:0
35:230
17*
35:49
35:205
35:260
35:11
119:182
119:146
119:160
24*
119:45
Yht. 876:2
Yht. 876:2
119:44
119:116
119:43
119:174
35:12
Männikkö
119:173
35:68
35:259
5:98
Ränssi
195:2
119:7
0:6304
5:90
35:81
Ranta-aho
5:219
Kankaanpää
35:77
24*
195:2
35:115
35:97
Yht. 876:2
119:83
Seppälä
35:54
Yht. 876:2
119:76
35:79
35:78
Puromäki
110:0
119:6
108:0
119:120
119:147
35:200
110:0
Selkäniemi
119:181
Koulu
119:150 119:161
119:77
Yht. 876:2
Yht. 876:2
119:199
Pitkäkorpi
119:41
119:175
Yht. 876:2
119:168
119:169
Satosuo
119:111
119:95
119:133
onpuro
119:13
119:96
119:97
Yht. 878:14
63
Satosu
119:13
04
Ketola
Rähälä
Kantoaho
Metsäkulma
Kuusimäki
SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS
Mitoitustaulukko
Teksti
Rek_nro
Tilan_nimi
72940800620000
72940800630000
72940800630001
72940801190139
72940801190183
72940801190183
72940801190194
72940801190139
72940801190138
72940800050228
72940801190142
72940801190114
72940801190152
72940801190201
72940801190165
72940801190203
72940801190192
62-0
63-0
63-1
119-139
119-183
119-183
119-194
119-139
119-138
5-228
119-142
119-114
119-152
119-201
119-165
119-203
119-192
KOTINIEMI
YRJÖLÄ
Viertola
SILLANPÄÄ
VIRTAKOSKI
VIRTAKOSKI
Metsokallio
SILLANPÄÄ
SILLANKORVA II
LAHTELA
KUUSISTO
KOTIKONTU
KÄMPÄNPELTO
Alatalo
TAIPALE
Harmala
Kotipesä
18.2.1957
18.2.1957
12.12.2006
28.7.1988
25.8.2000
25.8.2000
7.5.2002
28.7.1988
28.7.1988
7.5.2002
22.11.1989
23.5.1983
18.9.1991
9.9.2008
15.11.1996
19.6.2009
19.9.2001
72940801190202
72940801190089
72940801190129
72940801190164
72940801190098
72940801190162
72940801190165
72940800350196
72940800350005
72940800350005
72940800350197
72940802040006
72940802040006
72940802040006
119-202
119-89
119-129
119-164
119-98
119-162
119-165
35-196
35-5
35-5
35-197
204-8
204-8
204-8
204-10
103-12
35-244
35-146
35-258
35-194
KIVIKKO
HYÖPYNNIEMI
ONNELA
RAJAKIVELÄ
RAJAKANTOLA
KOIVUKALLIO
TAIPALE
PELTOLA
JUHOLA
JUHOLA
LINJALA
KOIVUKALLIO
KOIVUKALLIO
KOIVUKALLIO
10.9.2008
18.4.1978
18.1.1988
15.11.1996
9.9.1981
3.5.1995
15.11.1996
2.7.1987
3.9.1928
3.9.1928
2.7.1987
26.1.2001
26.1.2001
26.1.2001
0,06
19,38
3,51
5,22
1,42
9,57
0,50
0,02
0,59
0,33
0,44
0,49
3,66
1,99
8,34
1,01
0,50
11,84
0,58
0,50
0,34
0,50
0,20
0,50
0,39
0,49
0,00
0,04
2,46
21,90
2,15
0,02
HEINÄAHO
TUUMALA
NURKKALA
Vanha-Tuumala
HAKAPELTO
11.3.2000
22.7.1994
16.9.1974
26.1.2001
30.6.1987
11,47
8,09
0,48
0,71
1,78
72940801030012
72940800350244
72940800350146
72940800350258
72940800350194
Rek_pvm
Pa
Rak. Oik.
6
1
3
1
4
1
1
2
1
3
1
1
1
1
1
1
2
6
2
4
3
1
2
4
TARVAALA
A_oleva
Ra_oleva
Uusia
0
0
1
1
0
0
1
1
0
1
1
1
0
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6
0
3
1
0
0
0
1
0
0
0
4
0
2
1
1
0
0
1
1
0
1
0
0
1
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
6
0
0
1
1
0
1
1
0
0
1
0
0
3
2
0
0
1
Jää
Huom.
- paljon peltoa
- paljon peltoaluetta
3
1 rp siirto > 119-152
Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen
- puolet peltoa
0
1
Liito-orava
- paljon peltoa
AP rannassa st.ratkaisulla
uusi lohkotila
LIITE
72940800350275
72940800640008
72940800640004
72940800870008
72940800350247
72940800350273
72940800870006
72940800870007
72940801030009
72940800350248
72940801030013
72940802040007
72940801030010
72940800870005
72940800350230
72940800350011
72940800350205
72940800350188
72940800350213
72940801900006
72940801900001
72940801190133
72940801950002
72940801950002
72940800350200
72940800350049
72940800050098
72940800050090
72940800350012
72940800350081
72940800350079
72940800350259
72940800350068
72940800350097
72940800350115
72940800350077
72940800350078
72940800350054
72940801190013
35-275
64-8
64-4
87-8
35-247
35-273
87-6
87-7
103-9
35-248
103-13
204-7
103-10
87-5
35-230
35-11
35-205
35-188
35-213
190-6
190-1
119-133
195-2
195-2
35-200
35-49
5-98
5-90
35-12
35-81
35-79
35-259
35-68
35-97
35-115
35-77
35-78
35-54
119-13
Mitoitustaulukko
SOLMULA
25.4.1969
Mutkala
3.5.2007
METSÄKULMA
9.12.1998
LISÄLINJALA
12.2.1970
Mäntyrinne
12.11.1998
KOTIKALLIO
12.3.1984
TAKOLA
12.2.1970
TOPPALA
12.2.1970
KUKKULA
8.12.1998
KOTIHARJU
12.11.1998
MÄNTYAHO
16.12.1975
Mäntykallio
8.8.2001
Heinäaho I
8.12.1998
PELTILÄ
12.2.1970
METSÄPELTO
3.5.1991
KOIVULA
3.9.1928
KATAJAKUMPU
19.9.1988
MÄNNIKKÖ
20.8.1985
KALLIOLA
12.12.1989
Metsäpirtti
4.12.2004
SUUR-SIHVONEN
8.11.1993
KALLIORINNE
29.4.1988
RÄHÄLÄ
9.11.2004
RÄHÄLÄ
9.11.2004
HUIPURINPELTO
21.12.1987
PELTONIEMI
3.6.1932
KOLIKKO
22.11.1968
TARVAALAN KESKUS27.10.1964
MÄKELÄ
3.9.1928
TOIVOLA
28.8.1956
AHONPÄÄ
26.6.1956
LISÄVÄLIMAA
7.3.2001
VÄLIMAA
7.12.1953
LÄHTEELÄ
23.5.1962
NÄSILÄ
15.8.1967
RINTEELÄ
26.6.1956
ALATUPA
26.6.1956
MÄNNISTÖ
17.4.1937
KETOLA
31.1.1968
0,30
1,32
1,22
2,29
3,50
0,40
0,30
0,18
0,37
0,99
0,18
0,36
0,71
0,34
1,60
0,69
0,69
0,20
0,45
0,97
0,68
0,00
0,01
0,10
1,99
1,42
0,22
0,06
1,39
0,19
0,23
0,24
0,22
1,81
0,41
0,27
0,12
0,29
0,00
1
1
1
1
0
0
1
0
1
1
1
1
2
1
0
1
0
0
1
1
0
0
0
0
0
0
1
0
1
0
0
0
1
0
0
0
1
1
0
2
2
2
2
1
1
2
1
1
2
1
1
1
2
2
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
TARVAALA
0
1
1
1
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
1
1
0
0
0
1
1
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
2
1
-laaja pihapiiri
LIITE
72940801190083
72940801190175
72940801190161
72940801190173
72940801190174
72940801190150
72940801190120
72940801190182
72940801190181
72940801190116
72940801190147
72940801190146
72940801190160
72940800040078
72940800040078
72940801190044
72940801190043
72940801080000
72940801190045
72940801190096
72940808780014
72940801190168
72940801190076
72940801190169
72940801190077
72940801190097
72940801190095
72940801190041
72940801190199
72940801190013
72940801190111
72940801190007
72940801190006
72940801190088
72940800050219
72940800350260
72940800050220
72940800050063
72940800350049
119-83
119-175
119-161
119-173
119-174
119-150
119-120
119-182
119-181
119-116
119-147
119-146
119-160
4-78
4-78
119-44
119-43
108-0
119-45
119-96
878-14
119-168
119-76
119-169
119-77
119-97
119-95
119-41
119-199
119-13
119-111
119-7
119-6
119-88
5-219
35-260
5-220
5-63
35-49
Mitoitustaulukko
MÄNNIKKÖMÄKI II
22.9.1976
SEPPÄLÄ
25.11.1998
KÄMPPÄ
28.3.1995
Männikkö
25.11.1998
Ärjylä
25.11.1998
TOIVOLA
26.3.1991
PEKKALA
16.7.1986
KUUSIRINNE
25.8.2000
KIVITASKU
25.8.2000
METSÄPIRTTI
27.5.1983
RAUHAKAS
1.8.1990
METSÄKOTO
1.8.1990
PIRTTI
28.3.1995
Tarvaalanmäki
2.9.1998
Tarvaalanmäki
2.9.1998
VÄLIMÄKI
4.8.1969
YLÄRINNE
4.8.1969
TARVAALAN KANSAKOULU
8.10.1965
KEIHÄSMÄKI
4.8.1969
RANTA-AHO II
12.11.1979
MUDANOTTOALUE 30.1.1986
PAJULA
5.11.1997
KOIVURINNE
4.3.1975
KAIJALA
5.11.1997
PELTOHARJU
4.3.1975
PELTOLA
12.11.1979
KOIVULA
12.11.1979
KOIVUKUNNAS
4.8.1969
Pelto-aho
12.1.2008
KETOLA
31.1.1968
PITKÄKORPI
10.2.1983
RANTA-AHO
31.1.1968
MÄNNIKKÖMÄKI
31.1.1968
SELKÄNIEMI
23.2.1978
KANKAANPÄÄ
11.3.1999
RÄNSSI
7.3.2001
KIIA
11.3.1999
NIEMELÄ
12.12.1958
PELTONIEMI
3.6.1932
4,14
21,62
1,44
0,80
0,68
0,26
0,34
0,33
0,36
0,25
0,25
0,32
0,53
3,23
1,49
0,20
0,21
1,56
0,22
3,97
0,00
0,20
0,52
1,30
0,56
0,25
0,21
0,36
0,51
0,07
6,97
3,66
4,97
4,84
19,41
12,75
6,15
3,64
5,78
3
6
2
1
1
0
1
0
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
1
1
0
1
0
0
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
1
1
1
2
1
0
0
0
1
2
2
1
2
1
2
1
1
2
2
2
3
6
4
2
2
2
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
TARVAALA
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
1
1
2
4
3
2
2
2
3
5
- peltoaluetta
paljon peltoa
- paljon kapeita alueita
1
1 rp siirto > 119-152
1
koulu
2
- peltoaluetta
1
- peltoaluetta
0
AM rantavyöhykkeellä valtaosa peltoa
- peltoaluetta
- paljon peltoaluetta
- luotoarvoja ja liito-orava
- kokonaan peltoa
LIITE
72940800350231
72940801900005
72940802040006
72940802040006
72940801230003
72940100150052
72940800040080
72940800040080
72940800350010
72940801190143
72940800030106
72940800350231
72940801190159
35-231
190-5
204-6
204-6
123-3
15-52
4-80
4-80
35-10
119-143
3-106
35-231
119:159
HUIPURI
Pajukoski
KOIVUKALLIO
KOIVUKALLIO
KALLI
REIPPAALA
Tarvaala
Tarvaala
RIIHIMÄKI
KUUTINRANTA
TARVAALA
HUIPURI
JOKIRINNE
Mitoitustaulukko
3.5.1991
14.4.1999
26.1.2001
26.1.2001
8.12.1998
25.10.2000
21.12.2000
21.12.2000
3.9.1928
22.11.1989
3.5.1991
6,51
15,71
11,72
1,03
5,19
3,35
42,98
23,69
0,83
1,95
0,63
2,15
0,74
yht.
3
6
3
1
2
1
10
6
1
1
1
1
1
1
0
1
1
0
0
0
0
1
0
0
0
0
75
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
TARVAALA
3
6
2
0
2
1
10
3
0
0
0
1
1
94
3
1
- valtaosa peltoaluetta
- paljon peltoa
- kokonaan peltoa
- paljon peltoa
- paljon peltoaluettta
- oppilaitosalue, paljon peltoa
osa kapeikkoa, alle 50 ja 50-100 m
rakennuspaikka siirretty
24
LIITE
72940801190183
72940801190202
72940800050219
72940800050220
VIRTAKOSKI
Kivikko
KANKAANPÄÄ
KIIA
Emätilataulukko
Ranta-alue
25.8.2000
10.9.2008
11.3.1999
11.3.1999
72940800050228
LAHTELA
7.5.2002
72940800350247
Mäntyrinne
12.11.1998
72940800350215
72940800350226
72940800350244
72940800350166
72940800350181
72940800350231
PIISPANRANTA
OOPENTILA
TUUMALA
RANTAMÖKKI
RYMYRANTA
HUIPURI
20.12.1989
15.3.1991
22.7.1994
25.10.1982
11.12.1984
25.10.1982
72940800350260
RÄNSSI
7.3.2001
72940800350102
72940802040006
72940802040009
72940802040011
72940801030013
72940802040007
72940802050002
VOIMANKULMA
RIIHIPELTO
KOIVUKALLIO
KOTIPELTO
MÄNTYAHO
Mäntykallio
Korpilinna
7.10.1964
72940100150052
72940800640005
72940800030103
REIPPAALA
KALLINNIEMI
8.8.2001
27.6.2002
25.10.2000
9.12.1998
HEINÄJOEN MYLLYTONTTI
72940800040043 X
72940800030035 X
72940800040043 X Total
72940800050005 X
72940800050005 X
72940800050005 X Total
72940800050026 X
72940800050026 X Total
72940800350004 X
72940800350004 X Total
72940800350006 X
72940800350006 X
72940800350006 X
72940800350006 X Total
72940800350048 X
72940800350048 X
72940800350048 X
72940800350048 X Total
72940800350082 X
72940800350082 X Total
72940800350088 X
72940800350088 X
72940800350088 X
72940800350088 X
72940800350088 X
72940800350088 X
72940800350088 X
72940800350088 X Total
72940800640000 X
72940800640000 X
TARVAALA
TARVAALA
KANKAANPÄÄ
KANKAANPÄÄ
27.12.1957
18.2.1959
17.4.1931
17.4.1931
LAHTELA
9.3.1942
RYÖPPÄLÄ
3.9.1928
TUUMALA
TUUMALA
TUUMALA
HUIPURI
HUIPURI
HUIPURI
HEINÄ-AHO
HEINÄ-AHO
HEINÄ-AHO
HEINÄ-AHO
HEINÄ-AHO
HEINÄ-AHO
HEINÄ-AHO
4.5.1959
JOKIRANTA
JOKIRANTA
0
0
0
12
0
136
148
72
42
58
172
109
109
54
0
0
598
120
0
0
772
196
100
145
441
85
130
215
3.6.1932
3.6.1932
3.6.1932
28.8.1956
354
354
0
0
6128 5443
190
190
80
80
270
270
14,1
0,6
165,9
20,7
7,0
27,8
2
6
6
6
6
3.9.1928
3.9.1928
3.9.1928
RÄNSSI
TARVAALA
4.5.1959
18.2.1959
18.2.1957
18.2.1957
72940800640000 X Total
01.15.98 729-408-878-7
72940808780007 X Total
Grand Total
2
0
0
0
12
0
136
0,0
3,5
3,5
0,6
0,6
1,6
148
72
42
58
172
109
109
0
0
0
598
120
0
0
718
196
100
145
441
85
130
215
2,8
0,3
0,2
9,0
9,6
13,7
13,7
1,0
2,1
2,5
10,4
5,2
0,4
0,9
22,4
6,0
1,1
11548 10629
6
6
6
6
0,7
0,0
20,0
1,1
0,5
1,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,1
0,0
0,8
-0,3
1
0,0
8
6
6,0
1,1
0,5
0
0
1,6
0,0
0
0
0,0
0
1
0
0,0
0,0
1
-0,1
Ks. Ranta osin
1 emätilalle 22*
0
0
0,8
355,9
48,4
16
13
19,7
6
6
2
6
2
0
0,8
1,6
7,1
1,6
2
2
6
6
6
6
2
0 sisämaan AP paikka
-0,9
1
1
6
0 sisämaan AP paikka
0,0
0,9
0,4
0,3
0,3
1,0
0,7
0,7
0,1
0,0
0,0
3,6
0,7
0,0
0,0
4,4
1,2
0,6
0,3
2,1
0,5
0,3
0,8
6
6
6
6
1
1
2
-0,6
1
-0,7
1
1
1
-1,0
0
0,0
0
0,3
1
0
0,1
-1,0
1
0,0
3,6
0,7
1
1
0,0
1
2
-1,0
0
2,4
1
-0,4
1
1,1
1,2
"maajättöä" rannassa
2
1
0,3
0
1
0,5
0,3
1 Uusi merkitty kartalle.
22
LIITE

Kaavaselostus Tarvaala

Transcription

Similar documents

Document

MATKAKUUMETTA? TÄLLÄ SE LÄHTEE

Tutustumisvinkkejä ryhmille Saarijärvellä 2015

Document

Document

SAARIJÄRVEN KANSALLISPUKU

kulttuuria kesällä 2012 kulttuuria kesällä 2012 saarijärvellä

Avoimet ovet, päivitetty 22.5.15