docHenkilöstöraportti 2014
download 
Report Transcription
Henkilöstöraportti 2014
HATTULAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ...................................................................................................................................................................... 1 KUNNAN ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE ................................................................. 2 Kunnan hallinto-organisaatio ................................................................................................................................ 2 Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen päätoimisuus ........................................................................................ 3 Palvelussuhteen luonne toimialoittain ................................................................................................................ 3 Vakituisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 ................................................................................................. 4 Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus ............................................................................................... 5 Eläkkeelle siirtymiset ............................................................................................................................................... 5 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ...................................................................................................................... 7 TYÖAIKA JA TYÖPANOS ............................................................................................................................................. 7 3.1. Henkilötyövuosi ................................................................................................................................................ 7 3.2. Poissaolot .......................................................................................................................................................... 8 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY ................................................................................................ 10 4.3. Työtapaturmat .................................................................................................................................................. 11 4.4. Työkykyä ylläpitävä toiminta ........................................................................................................................ 12 4.5. Työpaikkaruokailu ........................................................................................................................................... 12 4.6. Yhteistoiminta .................................................................................................................................................. 12 HENKILÖSTKUSTANNUKSET .................................................................................................................................. 14 Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, 66 § .................................................................................................... 18 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ..................................................................................................... 18 JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................................................................................................... 20 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Hattulan kunnan palveluksessa 31.12.2014 ollut vakituinen henkilöstö Yhteenveto työhyvinvointikyselystä 2014 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014 Työsuojelun toimintaohjelma 2014 JOHDANTO Kunnan on työnantajana tunnettava henkilökuntansa rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet. Tällöin pystytään paremmin ennakoimaan, miten on mahdollista myös tulevaisuudessa turvata laadukkaat kunnalliset palvelut ja säilyttää kunnan kilpailukyky. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon pohjaksi. Raportti kuvaa toteutunutta kehitystä antamalla tietoa henkilöstöresurssien määrästä, rakenteesta sekä henkilöstön tilasta numeroin ja kuvauksin. Se sisältää myös varautumisen tulevaan auttamalla päätösten vaikutusten ennakoinnissa. Henkilöstöraportti on tarkoitettu kytkeytymään kunnan henkilöstöstrategiaan. Hattulan kunnassa ei varsinaista henkilöstöstrategian nimellä olevaa ohjelmaa ole tehty, mutta kunnalla on valtuustokausittain tarkistettu henkilöstöohjelma, joka sisältää monilta osin samoja asioita kuin henkilöstöstrategiaan sisällytetään. Henkilöstöohjelma uusittiin vuonna 2014 ja se tuli voimaan 1.9.2014. Henkilöstöohjelma muodostuu kahdesta osiosta: Henkilöstöhallinnon käsikirja (opas esimiehille) ja Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja jatkaminen (opas henkilökunnalle). Myös Hattulan kunnan strategiassa keskeinen strateginen päämäärä on motivoitunut ja osaava henkilöstö, jonka mukaan henkilökunta nähdään koko kuntaorganisaation voimavarana. Rekrytoinneissa tulee myös onnistua ja henkilökunnalle tulee mahdollistaa nykyaikaisten työmenetelmien oppiminen. Hattulan kunnan talouden tasapainottamisohjelman 2013 - 2016 henkilöstöön liittyvät tavoitteet/toimenpiteet ovat: Huolimatta muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä taloudellisista haasteista työn ilo ja työhyvinvointi ovat tavoitteena. Kunta haluaa tukea ja edistää työnantajana vakaan ilmapiirin luomista. Muutoksessa ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Irtisanomisiin ei tässä tilanteessa ryhdytä. Henkilöstön kehittämisen ja TYHY -toiminnan määrärahat säilytetään entisellä tasolla. Kunnan henkilöstöstä koostuva TYHY -ryhmä valmistelee esitykset TYHY -ohjelmaksi. Elokuussa 2014 Hattulan kunta sai Tekesin rahoituspäätöksen NASTAkunta ohjelmalle. Kyse on koko henkilökuntaa koskevasta kehittämistyöstä, joka kestää syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun asti. Kustannusarvio on 195 000 euroa, johon saatiin 50 %:n rahoitusosuus 97 500 euroa. Omarahoitusosuus 97 500 euroa katetaan oman työn osuudella. Tekesin rahoitus mahdollistaa koko organisaatiota koskevan Hattulan kunnan asiakas- ja henkilöstölähtöisen kehittämisohjelman toteuttamisen. Sen tavoitteena on parantaa kunnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta työelämän laatua kehittämällä niin, että kunnan koko henkilöstö osallistuu uusien toimintamallien ideoimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Vaikutukset näkyvät asiakaspalvelun laadun parantumisena, tuloksellisuuden lisääntymisenä, verkostoitumisena ja yhteistyön lisääntymisenä. Henkilöstöraportti täydentää kunnan vuosittaista tilinpäätöstä. Raportti käsitellään kunnan yhteistoimintaryhmässä, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Raportti pyrkii tuottamaan suurelta osin ne tiedot, mitkä kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaan tulee tuottaa. (KT:n suositus 20.2.2004/10 ja suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen 5/2013). Raportin tiedot esitetään 31.12. tilanteen mukaan. Hattula 18.5.2015 Annu Kalliaisenaho Talous- ja henkilöstöjohtaja 2 KUNNAN ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kunnan hallinto-organisaatio Henkilöstöraportin tiedot on ryhmitelty kunnan hallinto-organisaation mukaisesti. KUNNANJOHTAJA Heidi Rämö JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Yksiköiden päälliköt Talous- ja henkilöstöjohtaja HALLINTOYKSIKKÖ Hallintojohtaja Harri Toivonen PERUSTURVAYKSIKKÖ Perusturvajohtaja Mirja Saarni 31.1.2014 asti, va. perusturvajohtaja Anitta Leinonen 1.2.2014 alkaen SIVISTYSYKSIKKÖ Sivistysjohtaja Jari Wihersaari TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalityö Koti- ja asumispalvelut Terveydenhuolto Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Peruskoulut Lukio 31.7.2014 asti Kirjasto Aamu/iltapäivätoiminta Muut opetuspalvelut Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Matkailutoimi Vaalit Keskushallinto Toimistopalvelut ICT-palvelut Henkilöstöpalvelut Tarkastustoimi TEKNINEN YKSIKKÖ Va. kehittämisjohtaja Janne Teeriaho Vs. tekninen johtaja Arja Kauppi TEHTÄVÄALUEET Tekninen hallinto ja toimistopalvelut Maankäyttö Kunnallistekniikka Tukipalvelut Pelastustoimi Joukkoliikenne Rakennusvalvonta 3 Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen päätoimisuus Koko henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivuvirat/-toimet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 70 458 463 455 383 396 385 75 67 46 10 56 45 33 12 11 57 44 3 0 3 7 3 1 1 8 4 80 523 511 514 435 432 434 88 79 Kokonaisuutena henkilöstömäärä on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä. Henkilöstöstä valtaosa, 88,5 % (v. 2013 n. 90,6 % ), tekee työtä kokoaikaisesti. Kokoaikaisen henkilöstön määrä on laskenut kahdeksalla henkilöllä ja osa-aikaisen henkilöstön määrä noussut 12 henkilöllä. Osa-aikaiset muodostuvat osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkeläisistä, oppisopimussuhteisista, työllistetyistä sekä erilaisissa kausiluonteisissa tehtävissä olevista. Sivuvirkojen määrä on vähentynyt yhdellä. Koko henkilöstö toimialoittain Kokoaikaiset Osa-aikaiset Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 14 232 230 145 137 141 220 82 76 7 8 84 3 9 37 7 5 2 19 9 28 24 5 9 Sivuvirat/-toimet 0 0 0 0 0 0 8 4 3 0 0 0 Yhteensä 12 10 17 251 239 154 173 169 260 86 92 83 Miehet Naiset 4 8 5 5 9 8 11 240 8 231 6 148 50 123 49 120 41 219 23 64 27 66 23 60 Palvelussuhteen luonne toimialoittain Yksiköt Vakituiset 2012 Hallinto Perusturva Sivistys ja vapaa-aika Tekninen ja rakennusvalvonta Yhteensä 2013 Työllistetyt/ Määräaikaiset/sijaiset 2014 2012 2013 2014 Yhteensä Oppisopimus 2012 2013 2014 2012 2013 2014 8 8 10 2 0 0 2 2 7 12 10 17 205 206 118 40 31 31 6 2 5 251 239 154 119 117 209 49 49 47 5 3 4 173 169 260 75 77 72 6 2 4 5 13 7 86 92 83 407 408 409 97 82 82 18 20 23 522 510 514 Hattulan kunnan koko henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 514, josta vakituisten osuus oli 409 henkilöä (79,6 %). Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi sivistys- ja vapaa-aikayksikössä 92 henkilöllä ja laski perusturvayksikössä 88 henkilöllä. Muutoksia selittää se, että varhaiskasvatus siirtyi hallinnollisesti sivistysyksikön alaisuuteen, Parolan lukio Koulutuskeskus Tavastian alaisuuteen ja Juteinikodin henkilöstö siirtyi Etevalta Hattulan kunnan palvelukseen. Teknisessä yksikössä vakituinen henkilöstömäärä on vähentynyt viidellä henkilöllä ja hallintoyksikössä lisääntynyt kahdella, koska vuoden vaihteessa hallintoyksikön lukuihin sisältyi kaksi kehittämispäällikön tehtävää. Kehittämispäällikön tehtävien hoitamisesta päätetään vuoden 2015 aikana. 4 Työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia oli vuoden lopussa 23 henkilöä ja muita määräaikaisia mukaan lukien sijaiset oli yhteensä 82 henkilöä. Vakituisten ja sijaisten palkkaamiseen vaadittiin erityiset perustelut ja lupa kunnanjohtajalta/johtoryhmältä. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 20,4 %. Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin 31.12.2014 % %-osuus %osuus koko osuus Palvelustyyppi Miehet miehistä henkilöstöstä Naiset naisista Vakituiset 58 72,5 11,3 351 80,9 Määräaikaiset 6 7,5 1,2 23 5,3 Sijaiset 6 7,5 1,2 47 10,6 Työllistetyt 9 12,5 1,9 8 1,8 Oppisopimus 0 0,0 0,0 6 1,4 15,6 Yhteensä 79 100 435 100 %-osuus koko henkilöstöstä 68,3 4,5 8,9 1,5 1,2 84,4 Yht. 409 29 53 17 6 514 Palvelustyypin %-osuus koko henkilöstöstä 79,6 5,6 10,1 3,5 1,2 100 Naisten osuus henkilöstöstä on 84,4 %. Taulukosta käy ilmi, että jokaisessa yksikössä hallintoyksikköä lukuun ottamatta on selkeä naisenemmistö. Prosentuaalisesti suurin eroavaisuus on perusturvayksikössä, jossa naisia on 96 % henkilöstöstä. Perusturvayksikön ja sivistysyksikön naisenemmyys selittyy hoito- ja opetusalan naisvaltaisuudella. Vakituisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 Vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa suurimmaksi ryhmäksi muodostui 50–59 -vuotiaiden ryhmä vuoden 2013 tapaan. Ryhmän koko on pienentynyt viime vuodesta neljällä henkilöllä. Suurimmat ikäryhmät olivat 40–49 ja 50–59 -vuotiaiden ryhmät. Eniten kasvanut ryhmä oli alle 30-vuotiaat. Ryhmän koko kasvoi kahdeksalla henkilöllä. Yli 50-vuotiaita oli vakituisesta henkilöstöstä 164 henkilöä eli 40,1 % (v. 2013 41,1 %). Ikärakenne toimialoittain Yksiköt Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen yht. – 30 v. 0 25 21 4 50 30–39 v. 40–49 v. 0 1 31 33 45 62 6 17 82 113 50 v. 9 29 81 45 164 Vakituisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Yksiköt Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Kaikki 2012 55,3 43,0 43,8 50,2 48,1 2013 51,6 42,8 44,9 51,4 45,5 2014 55,2 40,9 45,5 52,5 45,8 Yhteensä 10 118 209 72 409 5 Koko henkilöstön keski-ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Yksiköittäin tarkasteltuna nousua on tapahtunut hallinto-, sivistys- ja teknisessä yksikössä. Perusturvassa keski-ikä on laskenut. Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus Palvelussuhteen pituus vuosina toimialoittain Yksiköt Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Yhteensä Alle 2 3 39 33 7 82 02-04 2 13 19 9 43 05-09 1 29 42 22 94 10–14 0 24 48 18 90 15–19 0 2 20 3 25 20–24 0 6 5 4 15 25–29 Yli 30 0 4 4 1 28 14 7 2 39 21 Ka. 14,5 7,0 12,9 11,5 10,9 Vakituisesta henkilöstöstä kunnan palveluksessa on ollut yli 10 vuotta 190 henkilöä eli 46,5 %. Vuonna 2014 alle 10 vuotta palveluksessa olleiden määrä oli 219 (213 vuonna 2013). Eniten henkilöitä on edelleen 5–9 vuotta palvelleiden ryhmässä. Miehillä keskimääräinen palvelussuhteen pituus on 12,7 vuotta ja naisilla 10,9 vuotta. Pisimmät palvelussuhteet ovat hallintoyksikössä. Eläkkeelle siirtymiset 2012 2013 2014 Vanhuuseläke 13 8 12 Työkyvyttömyyseläke 2 1 2 Osatyökyvyttömyyseläke 0 0 2 1 16 3,1 62,3 0 9 1,8 62,9 0 14 2,7 63,1 Osa-aikaeläke Yhteensä / henkilöä Eläkepoistuma % koko henkilökunnasta Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä Hattulan kunnan palveluksesta jäi vuoden 2014 aikana vanhuuseläkkeelle 12 henkilöä, mikä on enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Eläkepoistuma oli 2,7 % koko henkilökunnasta. Vanhuuseläkkeelle jäävien keski-ikään vaikuttaa ammatillisen eläkeiän valinneiden opettajien eläkeikä, joka on 60 vuotta. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli viisi työntekijää. 6 Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68 vuoden iässä. Tämän vuoksi eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Henkilöt, joilla on ns. henkilökohtainen eläkeikä, pyrkivät olemaan työssä ainakin siihen saakka. Henkilökohtainen eläkeikä sijoittuu yleensä 63 ikävuoden jälkeen. Vanhuuseläke 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 12 8 9 10 12 9 5 12 9 10 8 9 13 7 9 9 5 Työkyvyttömyyseläke 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Eläkepoistuma yhteensä 16 12 13 14 16 13 9 15 12 13 11 12 16 10 12 12 8 Eläkepoistuma % 3,5 2,5 2,8 2,9 3,4 2,8 2,0 3,1 2,5 2,7 2,4 2,5 3,4 2,2 2,6 2,5 1,8 Kevan taulukko: Hattulan kunnan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) 2014-2030. Vuoteen 2020 mennessä eniten eläköityviä ammattiryhmiä ovat perus- ja lähihoitajat (17) ja perhepäivähoitajat (14). Myös ammattiryhmiin lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, luokanopettajat, siivoojat ja sihteerit kuuluvien osuus on suuri. Kunta järjesti syyskuussa 2014 eläkeinfon lähitulevaisuudessa eläkkeelle siirtyville. Tilaisuudessa asiantuntijana oli Kuntien eläkevakuutuksen Kevan juristi, osallistujia oli 13. Varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu € Varhe-maksu € Varhe: % palkkauskustannuksista 2012 167 439 0,8 2013 141 622 0,7 2014 105 782 0,5 Taulukossa vuosi 2014 on ennakkotieto. Eläkemenoperusteinen maksu € 855 259 960 723 937 203 Varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli silloin kun työntekijä alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksut ovat huomattava menoerä työnantajalle johtuen työntekijän aikaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen vaaraan kiinnitetään ajoissa huomiota. Eläkemenoperusteista maksua kunta suorittaa niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. 7 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet toimialoittain Alkaneet Päättyneet 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Hallintoyksikkö 1 4 3 1 4 1 Perusturvayksikkö 35 23 33 23 17 9 Sivistysyksikkö 13 6 14 6 6 25 Tekninen yksikkö 8 5 4 5 2 10 Yhteensä 57 38 54 35 29 45 Vaihtuvuus-% 14,6 9,3 13,2 9,0 7,1 11,0 (ei sisäisiä siirtymisiä työsuhteesta toiseen tai työajan muutoksia; sisältää eläkkeelle siirtyneet) Kunnan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa aloittaneiden määrä on lisääntynyt 16 henkilöllä verrattuna vuoteen 2013 ja palveluksesta lähteneiden osuus on lisääntynyt 16 henkilöllä. Eniten vaihtuvuutta on perusturvayksikössä. Lähtövaihtuvuusprosentilla (11,0 vuonna 2014) tarkoitetaan päättyneiden palvelussuhteiden ja henkilöstömäärän välistä suhdetta. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työmäärää kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuodet lasketaan henkilöiden palveluksessa olo kalenteripäivät/vuoden kalenteripäivät. Luku ottaa huomioon, mikäli henkilö on työskennellyt vain osan vuotta ja osa-aikaisena. Raportissa käytetään henkilötyövuotta 3 (HTV 3) = palveluksessa olopäivien (vähennettynä kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lkm kalenteripäivinä / 365 * (osa-aika % /100). Henkilötyövuodet (vakituiset) vuosina 2012 - 2014 ovat seuraavat: 2012 2013 2014 Muutos % vuodesta 2013 292,7 292,2 297,3 1,7 8 3.2. Poissaolot Koko henkilöstön poissaolot toimialoittain ja syittäin (kalenteripäivät) Sairauslomat Poissaolo % Työtapaturmat Perhevapaat 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 467 260 9,1 4,8 0 0 0 0 Perusturva 3176 2565 3,9 5,0 316 10 7838 5273 Sivistys 1889 3618 3,9 4,5 212 191 2070 4176 Tekninen 1689 1640 5,4 5,3 6 75 559 758 Yhteensä 7221 8083 4,4 5,1 534 276 10467 10207 Hallinto Koulutus Vuorotteluvapaat Kuntoutus Muut syyt 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 5 24 0 0 21 0 0 29 Perusturva 967 401 34 9 130 6 3408 383 Sivistys 220 777 491 709 129 44 2504 3457 28 70 359 0 22 32 848 213 Hallinto Tekninen Yhteensä 1220 1272 884 718 302 82 6760 4082 Muu poissaolo = mm. ylityövapaat, VES -päivät, 50- ja 60-vuotispäivät, kertausharjoitukset, palkattomat vapaapäivät, opintovapaat, kannustevapaat Poissaolot ovat lisääntyneet sairauslomien ja koulutuksen osalta. Sairauslomien määrä on lisääntynyt 862 päivää ja koulutuspäivien määrä 52 päivää. Eniten poissaolojen määrä on prosentuaalisesti vähentynyt muissa poissaoloissa. Työterveyshuollon palvelun tarjoajan Suomen Terveystalon raportista ilmenee, että vuonna 2014 Yleisimmät syyt lääkärissäkäyntiin: 1. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot 2. Selkäkivut 3. Olkapää- ja polvivaivat 4. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat 5. Sydän- ja verisuonisairaudet Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat: Selkävaivat 2. Mielenterveysongelmat 3. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot 4. Olkapäävaivat 5. Polvivaivat 9 Sairauspoissaolopäivien vuositason kehitys per henkilö toukokuu 2014 – huhtikuu 2015 17 henkilöllä 30 - 59 sairauspäivää vuoden sisään. Työterveystoimet on aloitettu viidellä henkilöllä. 6 henkilöllä yli 10 sairauspoissaolojaksoa viimeisen vuoden aikana 60 - 89 päivää sairauspoissaoloa 7 henkilöllä 90+ sairauspoissaolopäivää 14 henkilöllä Koko henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain (kalenteripäivät) Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Yhteensä Poissaolopäivät 2012 2013 79 264 2814 2576 1035 1638 1636 1557 5564 6035 2014 284 2573 3790 1715 8362 Päivää/henkilö 2014 2012 2013 6,6 26,4 16,7 11,2 10,8 16,7 6,0 9,7 14,6 19,0 16,9 20,7 10,7 11,8 16,3 Vuoteen 2013 verrattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot koko kunnassa ovat vähentyneet hallintoyksikössä lähes 10 % ja lisääntyneet perusturvayksikössä 4,8 %, sivistysyksikössä 4,9 % ja teknisessä / rakennusvalvonnassa 3,8 %. Poissaolopäivä/henkilö on lisääntynyt koko kunnan tasolla 4,5 päivällä. Perusturvan ja sivistyksen vertailussa kannattaa huomioida varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirtyminen perusturvalautakunnan alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Vakinaisen henkilöstön poissaoloajan palkkakustannukset v. 2014 10 Ohessa vakinaisen henkilöstön välilliset palkat eli poissaolojen palkkakustannukset Poissaolo Sairaus Perhevapaat Työtapaturma Lomat Koulutus Kuntoutus Muut Yhteensä PalkkaHinta/työpv Hinta/kalenteripv Hinta/kalenteripv kustannukset 2014 2014 2013 367 574 89,33 66,47 71,27 93 333 16,24 11,31 20,71 14 938 110,65 80,31 56,99 1 263 581 115,19 80,22 78,34 82 577 81,84 69,10 63,27 5 452 73,67 70,80 102,65 73 882 33,46 29,67 18,88 1 901 336 52,04 40,79 52,11 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. 4.1. Työhyvinvointikysely Hattulan kunnan henkilöstölle suunnattu toinen työhyvinvointikysely toteutettiin 14. - 30.4.2014. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään työhyvinvointia kunnan eri työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 284 kunnan palveluksessa olevaa, kokonaisvastausprosentti oli 55,8 % (edellisenä vuonna 34,2 %). Vakituisista kyselyyn vastasi 57,5 % ja määräaikaisista 39,5 %. Vastaajien lukumäärä kasvoi huomattavasti, ja kysely antaa kattavan kuvan Hattulan kunnan henkilöstön hyvinvoinnista. Yhteenveto työhyvinvointikyselystä on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 2. Kyselyn tulokset käytiin läpi yhteistoiminnassa ja tulosten perusteella työyksiköt esittivät kolme eniten työhyvinvointia edistävää asiaa. Ne ovat tiedonkulun parantaminen, esimiestyön kehittäminen ja selkeät pelisäännöt. Tavoitteena on, että työhyvinvointikysely uusitaan säännöllisin väliajoin. Kyselyn tuloksia käytetään työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi sekä epäkohtien poistamiseksi työympäristöstä. Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikoilla edellyttää henkilöstön antamaa palautetta kaikista työhön liittyvistä kokemuksista ja olosuhteista. Seuraavassa muutamia huomioita annetuista vastauksista: Henkilöistä 54,9 % arvioi oman työkykynsä hyväksi ja 42,5 % melko hyväksi. Vastanneista 58,7 % oli tyytyväisiä työtoverien apuun ja tukeen ja 35,1 % oli melko tyytyväisiä. Henkilöistä 83,5 % ilmoitti, ettei ollut tullut lainkaan kiusatuksi työyhteisössään (edellisenä vuonna 75,7 %). Hieman kiusattuja oli 14,3 % (22 %) ja melko paljon kiusattuja 1,5 % (2,3 %). Työyhteisössä toteutettuun johtamistapaan oli tyytyväisiä 23,3 % (edellisenä vuonna 30,8 %), melko tyytyväisiä 40 % (edellisenä vuonna 40,7 %), melko tyytymättömiä 21,1 % (19,2 %) ja tyytymättömiä 15,6 % (edellisenä vuonna 9,3 %). Kehityskeskusteluiden vaikutuksiin oli tyytyväisiä ja melko tyytyväisiä 73,4 % (edellisenä vuonna 68,8 %) ja melko tyytymättömiä ja tyytymättömiä 26,6 % (edellisenä vuonna 31,2 %). 11 Työpaikkakokousten vaikutuksiin työyksikön kehittymisessä oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 65,4 % (edellisenä vuonna 71,4 %). Työyksikön tiedonkulkuun oli melko tyytymättömiä tai tyytymättömiä 42,9 % (edellisenä vuonna 30,5 %). Hattulan kuntaan työnantajana oli tyytyväisiä 29,2 % (edellisenä vuonna 37,9 %) vastanneista ja melko tyytyväisiä 43,8 % (edellisenä vuonna 44,3 %). Tyytyväisyyden melko huonoksi arvioi 18,4 % (edellisenä vuonna 13,8 %) ja huonoksi 8,6 % (edellisenä vuonna 4 %). 4.2. Työterveyshuolto ja yhteistyö työnantajan kanssa Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen, ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan että työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon palvelun tarjoajana toimi Suomen Terveystalo Oy. Työhyvinvointikyselyyn vastanneista 95,5 % (edellisenä vuonna 95,2 %) oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kunnan järjestämään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon kustannukset olivat 156 630,66 euroa eli 304,73 euroa/työntekijä. Tämä on 19,9 % vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin kustannukset olivat 195 581 euroa. Kela korvaa kustannuksia kahden korvausluokan mukaan. Korvausluokasta riippuen kustannuksista korvataan enintään 50 % tai 60 %. Kelan korvausta haetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014 on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 3. Hattulan kunta julistautui savuttomaksi työnantajaksi 1.7.2014 alkaen. Kunta korvasi tupakoinnin lopettaville kolmen kuukauden vieroitushoidon syksyllä. Tilaisuutta käytti hyväksi 22 henkilöä. Vuoden lopussa oli edelleen tupakoimatta 14 henkilöä. Hattulan kunta tarjosi syksyllä 2014 mahdollisuuden ottaa työterveyshuollon kautta ilmainen influenssarokotus. Mahdollisuutta käytti hyväkseen 61 työntekijää. Hattulan kunta järjesti joulukuussa työntekijöille kaksi yhden päivän ensiapukoulutusta, joiden laajuus oli hätäensiavun ja EA1:n väliltä. Osallistujia oli yhteensä 18. Koulutus oli henkilöstölle ilmainen. Palvelun tuotti Terveystalo. Työnantaja ja Terveystalo järjestivät toukokuussa yhteistilaisuuden, jonka aiheena oli varhaisen tuenmalli ja siihen liittyvä puheeksi ottaminen. Toinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa esimiehille ja YT-ryhmän jäsenille. Aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen – työkaluja esimiehille. Alustajina Terveystalon psykologi Piia Kaulio ja talous- ja henkilöstöjohtaja Annu Kalliaisenaho. 4.3. Työtapaturmat Vakuutusyhtiön tilastotietojen mukaan tapaturmista aiheutuneita korvattuja sairauspäiviä oli yhteensä 93 ja niiden osuus vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivistä oli 1,3 %. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 226 ja 3,7 %. Työmatkatapaturmia ei ollut lainkaan (neljä v. 2013). Tapaturmat olivat pääosin lieviä, lähinnä erilaisia vahinkoja ja onnettomuuksia, kuten liukastumisia ja venähdyksiä. Eniten korvatusta tapaturmasta aiheutui noin 72 % vuoden 2014 kustannuksista. Tapaturmien määrä, niiden aiheuttamat sairauslomat ja maksetut korvaukset ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. Erilaisia kaatumisia ja liukastumisia oli kaikkiaan 7. Vakuutusyhtiö oli käsitellyt 13.2.2015 mennessä 17 työtapaturmaa ja korvannut 93 sairauspäivää. 12 2012 2013 2014 Työtapaturmat, kpl 22 19 17 Osuus vakituisten sairauspoissaolopv:stä % - – joista korvauspäiviä 334 226 93 1,3 3 4 0 - 26 089 32 139 22 012 - – työmatkatapaturmat, kpl Maksetut korvaukset € 4.4. Työkykyä ylläpitävä toiminta TYHY -toimintaa varten on perustettu organisaatio, jota johtaa kunnan johtoryhmä. Käytännön toimintaa hoitaa ohjausryhmä sekä jokaisella työpaikalla esimies ja TYHY -asiamies. TYHY -rahaa käytettiin mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleihin. Niitä kyettiin tarjoamaan hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Seteleitä myytiin henkilökunnalle kaikkiaan 2 000 kpl, niiden kustannukset olivat 10 000 euroa ja työntekijöiden omavastuu oli puolet setelien arvosta. Ilmaiset kuntosalivuorot, kuntopiirit ja voimatankojumpat jatkuivat. Kuntokorttiarvonnat järjestettiin edellisten vuosien tapaan tammikuussa. Hattulan Askel -kampanjaan 15.3. - 15.4. osallistui 49 kunnan työntekijää. Työnantaja tuki heidän osallistumistaan 5 eurolla/henkilö. Sekä keväällä että syksyllä kokoontuivat Terveystalon painonhallintaryhmät, joihin osallistui seitsemän henkilöä. Osallistumismaksut 242,40 euroa/henkilö korvasi työnantaja. Hattulan kunta tuki aiempien vuosien tapaan myös vakinaisten työntekijöidensä omaehtoista kuntoutusta. Tukea myönnettiin yhteensä 811 euroa. Vuonna 2014 edellytettiin tukea myönnettäessä, että kuntoutukseen on lääkärin lähete. Koko henkilöstölle ja päätöksentekijöille kohdistettu virkistystapahtuma tilinpäätösjuhlana järjestettiin Pekolan lavalla 28.5.2014. 4.5. Työpaikkaruokailu Henkilökunnalla oli mahdollisuus ruokailla Palvelukeskus Punojanportissa ja Parolan koululla toimivassa keskuskeittiössä sekä päiväkotien, koulujen, Tuulia-kodin ja Pappilanniemen ruokaloissa. Kunta tarjosi henkilökunnalleen jouluaterian 17.12.2014. 4.6. Yhteistoiminta Yhteistyöryhmä Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia koskevat periaatteet perustuvat lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (yhteistoimintalaki). Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kunnanjohtaja sekä talous- ja henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjaoston edustaja kuului yhteistyöryhmään 31.7.2014 asti. Jäsen Läsnä Pajuoja Irma, JHL:n pääluottamusmies, puheenjohtaja 5 13 Immonen Jorma, KTN:n pääluottamusmies 2 Järvinen Auni, SUPER:n pääluottamusmies 4 Manninen Pirkko, JYTY:n pääluottamusmies 30.11.2014 asti 5 Ijäs-Räikkönen Tuula, JYTY:n pääluottamusmies 1.12.2014 alk. Peltonen Jari, JUKO:n pääluottamusmies 5 Heikkinen Sanna, TEHY:n pääluottamusmies, työlomalla - Jokela Alpo, työsuojelupäällikkö 4 Ketola Kirsti (JUKO), työsuojeluvaltuutettu 4 Viitala Ritva, henkilöstöjaoston edustaja, 31.7.2014 asti 2 Kalliaisenaho Annu, talous- ja henkilöstöjohtaja 4 Rämö Heidi, kunnanjohtaja 1 Toivonen Harri, hallintojohtaja, sihteeri 1 Lehtonen Leena, ICT- ja talousvastaava 1 Rounala Pilvi, toimistosihteeri, sihteeri 3 Yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita: vuoden 2013 tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilöstöraportti henkilöstöhallinnon esimiesoppaan hyväksyminen henkilöstöohjelman päivittäminen ohjeistus säästö- ja kannustevapaiden myöntämisestä sekä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi luettelo paikallisista sopimuksista ohjeistus koulutussuunnitelmien laatimiseksi YT-ryhmän ehdotus Hattulan julistautumisesta savuttomaksi työnantajaksi ja lopettaville vieroitushoidon korvaaminen 1.7.2014 alkaen työryhmän nimeäminen kehittämään palkitsemisjärjestelmää vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015 - 2017. Työsuojelu Työsuojeluvaltuutettuina ovat olleet toimihenkilöiden edustajana 7.4.2014 asti Marko Seppälä (JUKO) ja 8.4.2014 alkaen Kirsti Ketola (JUKO). Työntekijöiden edustajana toimi Sirpa Jussila (JHL). Työsuojelupäällikkönä toimii valvontainsinööri Alpo Jokela. Työsuojeluryhmä kokoontui 7 kertaa. Tärkeimpiä käsiteltyjä asioita olivat sisäilma- ja kosteusongelmat, hoitohenkilökunnan läheltä piti tilanteet ja työtapaturmat, työsuojelun toimintaohjelma sekä työhyvinvoinnin ja työterveyden raportit. Työsuojelun toimintaohjelma 2014 on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 4. Kunnan valmiussuunnitelma kattaa mm. perusturvan, sivistystoimen, teknisen toimen ja hallintoyksikön. Työhyvinvointikyselyn mukaan oman työyksikkönsä turvallisuustekijöihin oli tyytyväisiä 28,3 % (edellisenä vuonna 25,8 %) henkilöstöstä ja 58,2 % (edellisenä vuonna 56,7 %) oli melko tyytyväisiä. Työyksikön ergonomisiin tekijöihin oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 79,5 % (edellisenä vuonna 77,8 %) ja tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä 20,5 % (edellisenä vuonna 22,2 %) vastanneista. 4.7. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 14 Tasa-arvosuunnittelu antaa mahdollisuuden kehittää työoloja ja parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Se hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä. Kunnan tasa-arvosuunnitelma on vuodelta 2013. Yhdenvertaisuussuunnitelma on valmisteilla ja valmistuu vuoden 2015 aikana. Hattulan kunnan tasa-arvosuunnitelma on laadittu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain eli tasa-arvolain asettaman velvoitteen mukaisesti. Lain tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. 4.8. Palkitseminen Kunnan henkilöstöä on muistettu 10-, 20-, 30- ja 40-vuotisen Hattulan kunnan palvelun sekä 50- ja 60-vuotismerkkipäivien johdosta henkilöstöohjelman mukaisesti. Tämän muistamisen piiriin pääsi yhteensä 52 työntekijää. Vuosittain anotaan myös itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä, ja merkit luovutetaan niiden arvolle sopivissa tilaisuuksissa. Vuonna 2014 merkki myönnettiin yhdelle työntekijälle. Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30-vuotisesta kunnallisesta palvelusta myönnettiin kolmelle henkilölle. Hattulan kunta muistaa myös eläkkeelle jääneitä. Uusi henkilöstöohjelma tuli voimaan 1.9.2014. Siinä muutettiin mm. henkilöstön merkkipäiväsääntöä eli muistamisia. Muistamisilla työnantaja haluaa erityisesti panostaa henkilöstön työssäjaksamisen ja jatkamisen sekä hyvinvoinnin tukemiseen ennaltaehkäisevänä toimintana. 4.9. NASTAkunta -ohjelma NASTAkunta perustuu Hattulan kuntastrategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Kehittämisohjelma kestää syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun saakka. Ohjelma alkoi taustakartoituksella, johon kuuluivat avainhenkilöiden haastattelut sekä muun ohjelman toteuttamisessa tarvittavan aineiston kokoaminen. Kehittämistoiminta aloitettiin johtoryhmälle suunnatulla NASTAjohto -kehitysohjelmalla. Johtoryhmäläisten on tärkeätä ymmärtää henkilöstölähtöisen kehittämisen ja osallistavan johtamisen ideologia. Esimiehet ovat myös tärkeässä roolissa ja heidän on tärkeätä olla "askeleen edellä" koko henkilöstöä, jotta he kykenevät johtamaan oman työyhteisönsä henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämistä. Koko henkilöstö osallistui syksyllä starttipajoihin, joiden tavoitteena oli antaa ymmärrys siitä, mitä henkilöstölähtöinen kehittäminen tarkoittaa ja miten jokainen voi itse vaikuttaa omassa roolissaan. Starttipajoissa käynnistettiin lisäksi sisäisten uudistajien haku. Ohjelmassa keskeisessä roolissa toimivat sisäiset uudistajat, jotka valmentautuvat oman työnsä ohella toimiviksi kehittäjiksi. Valmennuksen avulla he saavat ymmärryksen työelämän laatuun ja tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Valmennuksessa he saavat myös työkaluja tavoitteellisen ryhmätyöskentelyn menetelmistä, jolloin he voivat toimia jatkossa sisäisinä valmentajina muulle työyhteisölle. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat kunnanjohtaja, yksiköiden päälliköt, talous- ja henkilöstöjohtaja ja Pihlajalinna Oy:n edustaja. Henkilöstön edustajana on JHL:n pääluottamusmies ja sihteerinä ictja talousvastaava. Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat Rondo Training Oy ja Dazzle Oy. HENKILÖSTKUSTANNUKSET 15 2012 Henkilöstön määrä 2013 Muutos % 2013-2014 2014 523 511 514 - 2,3 – 15 893 284 – 16 154 578 - 16 386 164 1,4 – 3 781 229 – 3 889 098 - 3 995 521 2,7 Muut henkilösivukulut – 918 332 – 856 545 - 935 334 9,2 Henkilöstökorvaukset 263 642 428 091 383 970 10,3 – 20 329 203 – 20 472 130 - 20 933 049 2,2 Palkkauskustannukset Palkat ja palkkiot Eläkekulut Yhteensä Palkkauskustannuksiin sisältyvät säännöllinen palkkatulo, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Henkilöstökorvaukset ovat kunnalle maksettuja sairausvakuutuskorvauksia, tapaturmakorvauksia ja muita Kelan korvauksia. Henkilöä kohden laskettuina henkilöstökustannukset olivat noin 40 726 euroa (40 063 euroa vuonna 2013). Muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %/henkilö. Vuoden 2014 talousarviossa määriteltiin sitovat tavoitteet, jotka velvoittavat kunnan palkitsemisjärjestelmän valmistelemiseen ja palkkausjärjestelmän päivittämiseen vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa 1.6.2014 alkaen siirryttiin ylimmän viranhaltijajohdon (kunnan johtoryhmä) osalta kokonaispalkkaukseen ja -työaikaan. Ylimmän viranhaltijajohdon tehtäväkuvaukset tehtiin syksyn aikana. Vuoden 2015 aikana tehdään muiden esimiesten palkkavertailu sekä käydään läpi koko henkilökunnan tehtäväkuvat ja tehtäväkohtaiset palkat. Koko henkilöstöä koskeva palkitsemisjärjestelmä valmistuu keväällä 2015. Henkilöstökustannukset toimialoittain Yksiköt 2012 2013 2014 Muutos % 2013-2014 Hallinto Perusturva 1 069 449 9 113 146 1 026 398 9 251 961 1 145 521 6 341 027 11,6 - 31,5 Sivistys 7 085 017 7 171 560 10 497 762 46,4 Tekninen 3 061 592 3 022 211 2 948 739 - 2,4 Yhteensä 20 329 203 20 472 130 20 933 049 2,2 Seuraavat uudet tai muutetut virat/toimet perustettiin: Hallintoyksikkö: Kehittämispäällikön toimen jatkaminen toistaiseksi voimassa olevana. Perusturvayksikkö: Juteinikodin siirto kunnan toiminnaksi ja siihen liittyneet toimien perustamiset 1.1.2014 alkaen Palveluesimiehen virka Sairaanhoitajan virka 16 ohjaajan tointa Avustajan toimi Laitoshuoltajan toimi (50 %) Emännän toimi Koti- ja asumispalvelut: 16 Vastuualueen johtaja/nimikemuutokset 1.1.2014 lukien Vanhustyön johtajan virka muutettiin koti- ja asumispalveluiden johtajan viraksi. Avopalvelun ohjaajan virkanimike muutettiin palveluesimieheksi. Ympärivuorokautiset palvelut: 2 vastaavan sairaanhoitajan tehtävän lakkauttaminen 1 sairaanhoitajan tehtävän perustaminen (Tuulikello) 1 palveluesimiehen viran perustaminen (vanhusten ympärivuorokautiset asumis- ja laitospalvelut; Tuulikello + Rauhala + Iltatuuli). Kokonaispalkkakustannukset eivät muuttuneet. Sivistysyksikkö: Sivistystoimen hallinto/nimikemuutokset ja lakkauttaminen 1.1.2014 alkaen Johtavan rehtorin virka sivistysjohtajan viraksi Liikuntasihteerin nimike liikunta- ja vapaa-aikatoimenpäälliköksi Vapaa-aikatoimenjohtajan viran lakkauttaminen Peruskoulut, Yhteiskoulu/ tuntiopettajien vakinaistaminen Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka n:o 0231) Liikunnan ja terveystiedon lehtorin virka n:o 0232) Matemaattisten aineiden lehtorin virka n:o 0233) Tekstiilityön lehtorin virka n:o 0234) Nuorisotoimi Etsivän nuorisotyöntekijän toimi 1.1.2014 alkaen. Lakisääteisen tehtävän vakinaistaminen. Lukio Parolan lukion siirto Koulutuskeskus Tavastian toiminnaksi ja siihen liittyneet virkojen ja toimien lakkauttamiset 1.8.2014 alkaen: Virka n:o 0301: Parolan lukio rehtori Toimi: Toimistosihteeri Virka n:o 0302: Lukion ranskan, saksan ja venäjän kielen lehtori Virka n:o 0303: Lukion ja Yhteiskoulun englannin kielen vanhempi lehtori Virka n:o 0304: Lukion ja Yhteiskoulun ruotsin ja englannin kielen lehtori Virka n:o 0305: Lukion ja Yhteiskoulun äidinkielen vanhempi lehtori Virka n:o 0307: Lukion ja Yhteiskoulun biologian ja maantiedon vanhempi lehtori Virka n:o 0308: Lukion ja Yhteiskoulun matematiikan vanhempi lehtori Virka n:o 0309: Lukion ja Yhteiskoulun uskonnon vanhempi lehtori Virka n:o 0310: Lukion ja Yhteiskoulun matemaattisten aineiden lehtori Virka n:o 0311: Lukion ja Yhteiskoulun yhteiskuntaopin ja historian vanhempi lehtori Virka n:o 0312: Lukion opinto-ohjaaja Tekninen yksikkö: Kunnossapitopalvelut / kunnossapito / toimentäyttö Kunnossapitohenkilö marraskuusta lukien Tukipalvelut / ruokapalvelut/ nimikemuutokset 2 vastaavan keittäjän tointa > 2 ruokapalveluvastaavan tointa 5 keittäjän tointa > 5 suurtalouskokin tointa 3 keittäjän tointa > 3 kokin tointa Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 - 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on 1.3.2014 - 31.12.2015 ja toinen 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sekä Teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 eurolla. Opetusalalla (OVTES) korotusvarat käytettiin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. 17 Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä tehtiin paikallinen virka- ja työehtosopimus lomarahan vapaaehtoisesta vaihtamisesta vapaa-aikaan. Ammattijärjestöistä mukana olivat JHL ja KTN. Sopimus oli voimassa vuoden 2014. Myös kannustevapaat olivat käytettävissä edellisen vuoden tapaan. Vakituisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan sopimusaloittain 2014 Miehet Naiset yht. KVTES OVTES Tekniset TS Yhteensä 18 24 15 57 298 51 2 352 316 75 17 409 KVTES = 77,4 %, OVTES = 18,3 ja TS = 4,3 % KVTES OVTES TS Naiset % 94,3 68,0 88,2 Miehet % 5,7 32,0 11,8 Kaikki sopimusalat 86,0 14,0 Palkkauksen rakenne keskimäärin (% -osuudet kokonaisansioista) Tehtäväkohtainen palkka miehet € Kokonaisansio miehet € Tehtäväkohtainen palkka miehet % Tehtäväkohtainen palkka naiset € Kokonaisansio naiset € Tehtäväkohtainen palkka naiset % KVTES OVTES 2 841.93 3 031,57 Tekniset TS 2 634,10 3 022,31 3 917,30 2 894,75 94,0 91,0 77,4 2 217.33 2 742,69 2 583,46 2 402,81 3 589,13 2 914,72 92,3 88,6 76,4 Naisten tehtäväkohtainen palkka on KVTES;n sopimusalalla keskimäärin 22 % pienempi kuin miesten, OVTES:n osalta 9,5 % ja teknisten sopimusalalla 1,8 %. KVTES:n suurta palkkaeroa naisten ja miesten välillä selittää se, että naiset työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kuten ruoka- ja siivouspalveluissa, toimistotehtävissä ja hoiva- ja hoitoalalla. KVTES:n alaiset miehet ovat pääasiassa esimies- ja johtotehtävissä. OVTES:n eroa selittää se, että rehtorin tehtävissä työskentelee pääasiassa miehiä. Henkilöstöjaosto 31.7.2014 asti Jäsen Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Ventola Kari, puheenjohtaja Viitala Ritva, varapuheenjohtaja 1 1 Yli-Pirilä Pia Lindeman Aarre Mäenpää Tuula Kalliaisenaho Annu, esittelijä 1 1 Myllymäki Ville Läsnä Johtosääntöjen tarkistamisen yhteydessä henkilöstöjaosto lakkautettiin ja henkilöstöasioiden hoito järjestettiin uusien johtosääntöjen mukaisesti 1.8.2014 lukien. 18 Hattulan hallintosäännön mukaan 1.8.2014 alkaen Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, 66 § 3. Talous- ja henkilöstöjohtaja päättää alla olevista henkilöstöasioista 3.13. 3.14. 3.15. 3.16. 3.17. 3.18. 3.19. 3.20. 3.21. vähäisistä kunnan harkinnassa olevista virka- ja työehtosopimusten, suositussopimusten yms. soveltamisista; pakollisista palkantarkistuksista; henkilökunnalta perittävästä ateriahinnasta; henkilökunnan omaehtoiseen koulutustoimintaan ja fysikaalisen hoidon korvaukseen tarkoitetun määrärahan käytöstä; viranhaltijan ja työntekijän palkka- tai muun palvelussuhteeseen perustuvan vaatimuksen ratkaisemisesta; olennaisiin tehtävänkuvaus- tai tehtävänvaativuusmuutoksiin liittyvistä palkantarkistuksista yksikön päällikön valmistelusta; vuosittain työllisyystyöntekijöiden sijoittamisesta työyksiköihin; pitää luetteloa henkilökunnan sivutoimista; julkisuuslain piiriin kuuluvien asiakirjojen antamisesta hallintosäännön 62 §:n mukaisissa asioissa. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa johtamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Toimintaympäristön muutosten ennakointia tarvitaan, kun kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia henkilöstön kehittämiselle. Tulevaisuudessa on tärkeää myös henkilöstön oma aloitteellisuus ja luovuus. Osaamisen kehittämiseen sisältyvät sekä ammatillinen henkilöstökoulutus (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) että erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa sekä palvelutuotannon tuloksellisuutta että työelämän laatua samanaikaisesti. Osaamisen kehittäminen on osa strategista henkilöstöjohtamista. Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista. Sitä voidaan tukea koulutuksen lisäksi erilaisilla työssäoppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten työkierrolla, mentoroinnilla, tiimityöllä, itseopiskelulla jne. Myös oppimiselle myönteinen ilmapiiri on tärkeä tekijä. Osaamista kehitettävä suunnitelmallisesti Töiden organisoinnilla sekä työtapoja ja -kulttuuria kehittämällä voidaan lisätä organisaation osaamista. Esimerkiksi hyvä perehdytys, kehittävät työtehtävät sekä tiimi-, pari- ja projektityöskentely tukevat osaamisen kehittämistä. Myös mentoroinnin avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Tehtäväja henkilökierto ovat myös tehokkaita tapoja laajentaa osaamista. Kehittämistarpeiden kartoitus 19 Jokaisen työntekijän kehittämistarpeet selvitetään kehityskeskustelussa. Myös erillisiä osaamiskartoituksia ja koulutustarveselvityksiä voidaan tehdä. Jotkut toimintayksiköt laativat myös henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Työntekijän osaamista kehitetään kaikissa työuransa vaiheissa työtehtävien vaatimusten perusteella sekä toimintayksikön tehtäväalueen kehittymisen mukana. Suositus osaamisen kehittämiseen Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta on ammatillisen henkilöstökoulutuksen osalta suositus sekä aykoulutuksen osalta ves/tes. Osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa ammatillinen henkilöstökoulutus on määritelty täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukseksi. Suosituksessa on myös todettu verkkoavusteinen koulutus osana ammatillista koulutusta. Koulutussopimuksessa määritellään ay-koulutuksen osallistumisoikeus ja siihen oikeutetut henkilöt, ay-koulutuksen palkallisuus ja korvaukset sekä koulutuksen laajuus. Vakituisen henkilöstön osallistuminen koulutuksiin kalenteripäivinä v. 2014 Osaamisen Osallistujien KalenteriPäiviä/ Kustannukset kehittäminen määrä päivät osallistuja euroina/vuosi Ammatill. koulutus, johtamis- ja esimieskoulutus ja muu osaamisen kehittäminen yhteensä Opintovapaalla oleva henkilöstö Yhteensä 213 1029 4,8 85 596 8 221 1394 2423 174,3 11,0 85 596 Hattulan kunta tuki aiempien vuosien tapaan myös vakinaisten työntekijöidensä omaehtoista koulutusta. Tukea myönnettiin yhteensä 120 euroa. Valtakunnallisen työolobarometrin 2013 mukaan työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui vuonna 2013 noin 57 % palkansaajista ja koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,9 työpäivää. Luku kattaa kaikki palkansaajaryhmät (teollisuus, yksityiset palvelut, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtio). Hattulan kunnassa koulutuksiin osallistui noin 52 % henkilöstöstä ja koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,8 työpäivää. Lait ammatillisen osaamisen kehittämisestä Säädöskokonaisuus ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Sääntelyn tavoitteena on kehittää osaamista palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava uuden lain tasalle vuoden 2014 aikana. Ensimmäisen kerran koulutuskorvausta voi hakea Työttömyysvakuutusrahastolta vuodelta 2014. Korvaus on 10 % koulutukseen käytetyistä palkkakustannuksista. Koulutuksena hyväksytään niin sisäinen kuin ulkoinen koulutus, NASTA -koulutuspäivät, VESO -päivät ja yleensä kaikki palkalliset koulutustilaisuudet, myös osapäiväkoulutukset. Hattulan kunnan kaikki työyksiköt tekivät lakisääteisen koulutussuunnitelman ja tammikuussa 2015 haettiin Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Korvauksen tarkoituksena on parantaa työantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillis- 20 ta osaamista. Korvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden. JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstöraportin tunnuslukujen perusteella on todettavissa mm. seuraavaa: Vakituisen henkilöstön (409) osuus koko henkilöstömäärästä (514) pysyi ennallaan ollen 79,6 %. Määräaikaisissa työsuhteissa ja sijaisina olevien osuus vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisuuden pitää olla tilapäinen, selkeään syyhyn perustuva. Yleisin syy määräaikaisuuteen on avoimen viran tai toimen hoito, kausiluonteinen työ, sijaisuus, määräajan kestävä projekti tai palkkatuella työllistäminen. Vakituisesta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 40,1 %. Hattulan kunnassa eläkkeellesiirtymisikä on 63,1 vuotta, kun se vuonna 2013 oli 62,9 vuotta. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että henkilöstön työkyky saadaan säilymään eläkkeelle siirtymiseen saakka. Sairauden vuoksi vakituinen henkilöstö oli poissa keskimäärin 16,9 kalenteripäivää/henkilö (vuonna 2013 n. 14,8). Hattulan kunta on selkeästi naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilöstöstä on 86,0 %. Kunnan kehittämisohjelmassa vuoteen 2015 on henkilöstön näkökulma, jonka toimenpidelinjaukset ovat: henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoituksella, aktiivisella henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella henkilöstön palkkauksessa huomioidaan palkkauksen kannustavuus, kilpailukykyisyys ja työtehtävien asettamat vaatimukset henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen osoitetaan riittävät voimavarat henkilöstön eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan työvoiman tarpeeseen varaudutaan tiedonkulkua ja tiedonvälityksen kanavia parannetaan johtamis- ja kehittämisvalmiuksia parannetaan Hattulan kunta edistää työnantajana henkilöstön tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista palkkauksessa, urakehityksessä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa henkilöstöä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat suunnitelmat ja raportit pidetään ajan tasalla, ja niiden tarjoamaa tietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa. Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, yhteisöllisyys ja toimiva työterveyshuolto. Vetovoimaiset työpaikat onnistuvat myös rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukevat nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista. Hattulan kunta käyttää rekrytoinnissa Kuntarekry.fi –palvelua. Valtakunnallinen sivusto on kuntatyön markkinointipaikka. Työn tuottavuusvaatimukset lisääntyvät ja työympäristö muuttuu. Palvelujen tarve kasvaa varsinkin hoitopuolella. Jotta työtä pystytään paremmin hallitsemaan ja työn rasittavuutta vähentämään, on panostettava hyvään johtamiseen, osaamiseen ja työkykyyn. Johtamisosaamista onkin lisätty enenevässä määrin mm. JET -tutkinnoilla. Kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijöitä ohjataan myös kuntoutukseen entistä enemmän työterveyshuollon toimesta. ASLAK-, TYK- ja yksi- 21 löllinen kuntoutus ovat palkallisia. Työnantajan kannattaa panostaa myös sellaiseen työterveydenhuollon kautta toteutetun kuntoutuksen palkallisuuteen tai muulla tavoin tukemiseen, jolla turvataan vielä suhteellisen hyvässä työkunnossa olevan työntekijän työkyvyn säilyminen. Kevan vastikään julkistaman tutkimuksen mukaan työyhteisöt ovat julkisen alan suuri jaksamista ja innostusta tukeva voimavara. Toisaalta työn suuri henkinen kuormittavuus on saman tutkimuksen mukaan tällä hetkellä ongelma julkisella sektorilla. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin. 22 LIITE 1 VAKITUINEN HENKILÖSTÖ 31.12.2014 Nimi Nimike 360 Vakituinen palvelusuhde Kesto alkoi vuosia HALLINTOYKSIKKÖ Aaltonen, Rauno Heino, Petri Kalliaisenaho, Annu Karhula, Maija-Liisa Kontkanen, Arja Lehtonen, Leena Rämö, Heidi Sopanen, Pekka Armas Toivonen, Harri Viertonen, Simo ICT-tukihenkilö ICT-asiantuntija Talousjohtaja Hallintosihteeri Hallintosihteeri ICT- ja talousvastaava Kunnanjohtaja Kehittämispäällikkö Hallintojohtaja Kehittämispäällikkö 1.2.2012 1.5.2013 1.2.2014 22.8.1977 1.3.1983 10.1.2011 1.11.2012 27.11.2014 8.10.1984 1.6.1981 2,9 1,7 0,9 37,4 31,8 4,0 2,2 0,1 30,2 33,6 Sairaanhoitaja Hoitaja Päihdetyöntekijä Etuuskäsittelijä Lähihoitaja Hoitaja Palveluesimies Ohjaaja Ohjaaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Sosiaalityöntekijä Hoitaja Palveluohjaaja Sairaanhoitaja Ohjaaja Lähihoitaja Hoitaja Hoitaja Toimistosihteeri 11.8.2008 1.6.2011 11.3.2013 22.3.2012 3.10.2000 5.9.2011 29.8.1983 1.1.2014 1.1.2014 1.6.2013 17.2.2014 6.5.2013 2.10.2006 14.10.2013 20.2.2006 1.6.2014 15.8.2013 1.8.2003 1.4.2005 1.4.2013 7.1.2014 1.1.2014 1.1.2009 2.12.2013 23.1.2012 4.4.2012 6,4 3,6 1,8 2,8 14,2 3,3 31,3 1,0 1,0 1,6 0,9 1,7 8,2 1,2 8,9 0,6 1,4 11,4 9,8 1,8 1,0 1,0 6,0 1,1 2,9 2,7 PERUSTURVAYKSIKKÖ Aarnisalo, Satu Ahola, Minna Ahvonen, Satu Arvela, Kati Auraneva, Leena-Maija Autio, Marja Enqvist, Kirsti Halonen, Marika Heinonen, Anna-Maija Tuulikki Helander, Pinja Helin, Jenni Holopainen, Hely Hovila, Mirja Hyvärinen, Tiia Hämäläinen, Arja Hänninen, Janika Ihamäki, Maaria Iivonen, Eeva Talvikki Immonen, Sanna Jokelainen, Jenni Järvenpää, Katja Järvi, Jenni-Maaret Järvinen, Auni Järvinen, Essi Karoliina Järvinen, Joonas Kaarne, Heli 23 Kaitala, Anne Kallio, Marja Kallio, Riina Kallio, Sari Marja-Terttu Kallio, Sisko Kalliokoski, Katja Eliisa Kanerva, Merja Orvokki Karjalainen, Virve Karlsson, Kirsi Karppanen, Laura-Maria Katainen, Jenni Keinänen, Tarja Maari Kiviranta, Sari Kopra, Kati Korhonen, Raija Korkatti, Tea Pauliina Koskinen, Anne Koskinen, Niina Katja Koskinen, Päivi Kosonen, Eliisa Kostamo, Lotta Elina Kotovuo, Silja Kylväjä, Jenni Lahti, Suvi Laine, Ritva Sinikka Leppimäki, Tiina Lipponen, Tuula Loikkanen, Emmi Loikkanen, Mervi Sisko Löytty, Tuulia Manninen, Pirkko Matoniemi, Kirsi Mattila, Anna Munnukka, Maija Helen Myllymäki, Mirva Mäkelä, Marika Mäkelä-Rantanen, Paula Mäkinen, Iida Mäkinen, Merja Niemelä, Merja Niemelä, Tanja Niemi, Ulrika Paju, Jukka Paunonen, Tiina Peltola, Tarja Peltonen, Marja Perkiömäki, Outi Pietilä, Mirja Pietiläinen, Sari Pitkänen, Kristiina Lähihoitaja Ohjaaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja Ohjaaja Tukiasuntotoiminnan ohjaaja Ohjaaja Hoitaja Hoitaja Sosiaalipalveluohjaaja Palveluesimies Hoitaja Hoitaja Hoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja Hoitaja Ohjaaja Sosiaalipalveluohjaaja Toimistosihteeri Hoitaja Perhetyöntekijä Lähihoitaja Lähihoitaja Ohjaaja Avopalveluohjaaja Ohjaaja Sosiaalityöntekijä Hoitaja Lähihoitaja Psykologi Sairaanhoitaja Ohjaaja Vastaava sairaanhoitaja Palveluesimies Lähihoitaja Ohjaaja Vastaava ohjaaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja 11.2.2008 1.5.2014 1.1.2014 9.1.2012 1.5.2014 23.4.2012 1.11.2004 1.1.2014 1.5.2010 1.1.2014 1.1.2006 1.8.2002 2.3.2009 1.1.2014 4.10.1988 5.6.2006 17.10.2000 18.8.2007 1.5.1996 1.3.2010 30.5.2005 14.12.2001 1.1.2014 1.10.2012 1.1.2009 11.9.2003 1.4.2014 31.10.2008 24.11.2011 1.1.2014 20.3.1985 1.1.2014 16.8.2010 3.10.2005 1.9.2012 1.5.2014 1.7.2008 1.1.2014 1.5.2007 6.8.2007 1.11.2004 1.5.2014 14.2.2013 1.8.2002 1.1.2007 1.9.2008 1.8.2013 1.1.2012 23.9.2013 21.10.2002 6,9 0,7 1,0 3,0 0,7 2,7 10,2 1,0 4,7 1,0 9,0 12,4 5,8 1,0 26,2 8,6 14,2 7,4 18,7 4,8 9,6 13,0 1,0 2,3 6,0 11,3 0,8 6,2 3,1 1,0 29,8 1,0 4,4 9,2 2,3 0,7 6,5 1,0 7,7 7,4 10,2 0,7 1,9 12,4 8,0 6,3 1,4 3,0 1,3 12,2 24 Pulkki, Eija Pulkkinen, Susanna Ursula Pynnönen, Maritta Rantanen, Anna Katari Rantanen, Karoliina Rantanen, Marika Anna-Liisa Rekola, Outi Marjatta Rinne, Heidi Rintakoski, Aila Rintakoski, Taia Rintamäki, Suvi Kaarina Runonen, Päivi Rämö, Katri Elina Räntilä, Riikka Salminen, Outi Salo-Kallioinen, Nina Salonen, Juhani Salonen, Minna Sappinen, Tiina Sipponen, Annika Smeds, Seija Sinikka Suomalainen, Minna Suomela, Leena Annikki Tiitto,Tuire Toukovalkama, Merja Tuomi, Iida-Mari Tyrväinen, Suvi Törmä, Jenni Vaasvainio, Tuula Vainionpää, Tuija Waljakka, Virpi Valkila, Hanna Valli, Heidi Varjo, Hanna Vehkasaari, Sari Hannele Viitaniemi, Irina Virtanen, Anette Vorobjev, Marika Vuorinen, Nina Vuorinen, Riitta Ylämurto, Eeva Hoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja Hoitaja Ohjaaja Emäntä Hoitaja Perushoitaja Lähihoitaja Fysioterapeutti Lähihoitaja Sosiaalityöntekijä Hoitaja Hoitaja Ohjaaja Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Perhetyöntekijä Sairaanhoitaja Hoitaja Avustaja Lähihoitaja Laitoshuoltaja Ohjaaja Ohjaaja Perhetyöntekijä Lähihoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Hoitaja Lähihoitaja Sairaanhoitaja Kodinhoitaja Hoitaja Hoitaja Kodinhoitaja Lähihoitaja Koti- ja asumispalvelujen johtaja 2.10.2006 14.9.2009 3.12.2001 1.5.2007 23.4.2001 1.1.2014 1.12.2014 1.9.2014 29.1.1988 25.6.2001 1.9.2009 1.4.2012 1.8.2012 2.1.2002 25.3.2002 1.1.2014 25.2.1991 13.8.2007 27.1.2014 11.5.2010 1.1.2014 8.3.2004 1.1.2014 1.12.2014 1.1.2014 27.11.2012 4.6.2001 6.10.2014 29.10.2001 1.7.1989 6.10.2014 1.5.1991 1.5.2003 1.8.2008 1.9.2009 14.1.1991 1.1.2014 1.11.2010 10.6.1986 7.2.2005 1.4.1991 8,2 5,3 13,1 7,7 13,7 1,0 0,1 0,3 26,9 13,5 5,3 2,8 2,4 13,0 12,8 1,0 23,9 7,4 0,9 4,6 1,0 10,8 1,0 0,1 1,0 2,1 13,6 0,2 13,2 25,5 0,2 23,7 11,7 6,4 5,3 24,0 1,0 4,2 28,6 9,9 23,8 1.8.2012 30.7.2010 1.8.2008 1.8.2013 12.8.1996 1.8.2014 2,4 4,4 6,4 1,4 18,4 0,4 SIVISTYSYKSIKKÖ Aalto, Hanna-Kaisa Aalto, Johanna Aaltonen, Katri Johanna Ahonen, Emmi Ahonen, Marja-Leena Ahonen, Riitta Katriina Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Peruskoulun lehtori Kirjastovirkailija 25 Ala-Jaakkola, Raija Ala-Kauhaluoma, Ismo Alander, Linda Aronen, Katri Marjatta Eklund, Aila Estemaa, Riitta Tellervo Fagerholm, Sara Fagerholm, Sara Katariina Forss, Maiju Grönberg, Päivi Haanpää, Sari Haapalainen, Jaana Harjanne, Marianne Harju, Sirpa Hartikainen, Minna-Liisa Heikkilä, Jaana Heikkilä, Teemu Mikko Juhani Heikkinen, Sanna Mari Heikurinen, Mirja Helminen, Eija Hietala, Elisa Hokkanen, Minna Horma, Maija Hulkkonen, Sami Huotari, Jonna-Maija Hurme, Emilia Hyvönen, Anna-Maija Hämäläinen, Eija Härkönen, Teija Ihaniemi, Pirjo Ijäs-Räikkönen, Tuula Jalava, Tuula Kristiina Jalonen, Päivi Jarho, Johanna Jenu, Liisa Jokiniemi, Maria Juhala, Henna Juntumaa, Eeva Juppo, Markus Juutinen, Juha Järvinen, Anne Järvinen, Heidi Kristiina Järvinen, Jaana Järvinen, Leena Kaartinen, Liisa Kakko, Sinikka Kallio, Minna Kari-Koskinen, Kirsti Karjalainen, Helena Kattelus, Marianne Varhaiskasvatuksen palveluesimies Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Varhaiskasvatuksen palveluesimies Päivähoitaja Englanninkielen lehtori Tuntiopettaja (sivutoiminen) Kouluohjaaja Lastentarhanopettaja Kouluohjaaja Päivähoitaja Erityisluokan opettaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Erityisluokanopettaja/erityisopettaja Erityisluokanopettaja/erityisopettaja Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Luokanopettaja Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Erityislastentarhan opettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Nuoriso-ohjaaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Lastentarhanopettaja Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Lastentarhanopettaja Toimistosihteeri Luokanopettaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Päivähoitaja Toimistosihteeri Koulupsykologi Koulunkäynnin ohjaaja Kouluohjaaja Luokanopettaja Luokanopettaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Perusopetuksen ja lukion lehtori Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Perhepäivähoitaja Luokanopettaja Toimistosihteeri Perhepäivähoitaja Lastentarhanopettaja 1.6.2010 1.8.1999 1.9.2013 25.7.2005 3.10.2011 1.8.1999 1.11.2014 1.8.2011 1.8.2013 13.8.2012 8.1.1999 1.8.2014 1.8.2012 1.11.2013 1.8.2013 1.8.2014 30.7.2001 30.8.2010 1.8.1990 28.10.1982 1.8.2012 5.8.2013 1.8.1989 15.8.2005 1.6.2009 1.8.1996 1.2.1985 23.10.1989 6.8.2001 23.7.1984 16.8.1982 1.8.2004 1.8.1996 1.8.2012 1.9.2000 1.8.2008 1.9.2003 1.8.2013 1.8.1987 1.8.1979 1.8.2003 1.8.2012 1.9.1986 1.9.1986 1.8.2012 1.1.2003 1.8.1996 1.10.1989 1.4.1986 22.7.1996 4,6 15,4 1,3 9,4 3,2 15,4 0,2 3,4 1,4 2,4 16,0 0,4 2,4 1,2 1,4 0,4 13,4 4,3 24,4 32,2 2,4 1,4 25,4 9,4 5,6 18,4 29,9 25,2 13,4 30,4 32,4 10,4 18,4 2,4 14,3 6,4 11,3 1,4 27,4 35,4 11,4 2,4 28,3 28,3 2,4 12,0 18,4 25,3 28,8 18,4 26 Kervinen, Arja Maija Keränen, Johanna Keski-Rauska, Pipsa Keskitalo, Heidi Keto, Seija Ketola, Kirsti Kinnunen, Pirjo Kivistö, Marjo Kokko, Katja Elina Kopra, Seppo Kortemaa, Taina Kosk, Irja Koskinen, Elina Koskinen, Tero Koskivuori, Jenni Kosonen, Tuula Kotkavuori, Kirsi Kuisma, Marja Kujala, Linda Kutilainen, Sinikka Kymäläinen, Arja Kämäri, Leena Kärkkäinen, Tarja Laakso, Katja Marika Laakso, Sanni Lahti, Pekka Laine, Päivi Laitila, Esko Sauli Lampainen, Sanna Lehtilä, Inkeri Lehtinen, Anne Lehtinen, Jussa Jaakko Lehto, Anna Lehtola, Tiina Lehtonen, Anne Lehtonen, Anu Lehtonen, Raija Leino, Satu Pirita Leppänen, Anni Leppänen, Sirpa Linna, Raija Lokinperä, Pirkko Lyly, Anne Katriine Löytynoja, Arja Malinen, Liisa Marjanen, Ilkka Joonas Markkanen, Anne-Liise Mattila, Esa Maunula, Seija Annel Mether, Ralf Ruotsin- ja englanninkielen lehtori Koulukuraattori Perusopetuksen erityisluokanopettaja Päivähoitaja Siirtokirjakokoelmanhoitaja Peruskoulun lehtori Luokanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Peruskoulun luokanopettaja Lastentarhanopettaja Kouluohjaaja Luokanopettaja Luokanopettaja Nuorisotyöntekijä Perhepäivähoitaja Kouluohjaaja Päivähoitaja Avustaja päivähoidossa Päivähoitaja-ryhmäperhepäivähoitaja Perhepäivähoitaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Erityisluokanopett., mukautettu opetus Lastentarhanopettaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Varhaiskasvatuksen palveluesimies Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Luokanopettaja Äidinkielen- ja kirjall. lehtori VAEL Päivähoitaja Lastentarhanopettaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Kouluohjaaja Luokanopettaja Kirjastovirkailija Luokanopettaja Päivähoitaja Kiertävä erityislastentarhan opettaja Lastentarhanopettaja Kirjasto-kulttuuritoimenjohtaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Kirjastoautonkuljettaja 1.8.2004 3.6.2007 1.8.2002 1.8.2012 3.1.1986 1.8.1996 7.8.1996 1.4.1996 1.8.2007 1.8.1978 28.7.2003 13.8.2012 1.8.2007 1.1.1996 13.5.2008 6.3.1989 1.8.2014 20.12.1990 18.6.2012 1.12.1987 14.11.1983 1.8.1982 1.1.2009 25.7.2005 1.8.2012 1.8.2014 1.8.2012 1.8.2007 1.6.2010 1.8.1988 1.6.2010 1.8.2009 1.8.2004 31.7.1980 1.8.2011 1.8.1996 7.12.1988 1.8.2010 1.8.2014 1.8.2001 1.1.2008 1.8.1990 1.8.2011 2.5.2012 8.11.1989 1.5.2011 29.9.1986 18.11.2003 1.8.2012 13.10.2014 10,4 7,6 12,4 2,4 29,0 18,4 18,4 18,8 7,4 36,4 11,4 2,4 7,4 19,0 6,6 25,8 0,4 24,0 2,5 27,1 31,1 32,4 6,0 9,4 2,4 0,4 2,4 7,4 4,6 26,4 4,6 5,4 10,4 34,4 3,4 18,4 26,1 4,4 0,4 13,4 7,0 24,4 3,4 2,7 25,1 3,7 28,3 11,1 2,4 0,2 27 Mikkola, Mikko Mikkola, Satu Mustiala, Minna Mäenpää-Kapanen, Pirjo Mäentausta, Tiina Mäki, Pirjo Mäkinen, Elina Mäkinen, Hanna Mäkinen, Salla Mäkitalo, Hannele Männistö, Soja Helena Niemelä, Tuija Nieminen, Kati Linnea Nihti, Kai Nikula-Heino, Sari Niskanen, Minna Liisa Nyman, Marjut Nyman, Tuula Ohvo, Tuula Ojala, Jenni Ojanen, Eija Ormala, Markku Jaakko Paasimaa, Kaija Johanna Pajasmaa, Eija Pajuoja, Irma Peltola, Hanne Peltonen, Jari Peltoniemi, Antti Poikulainen, Kirsi Pulkkinen, Taru Pylkkänen, Mervi Pärssinen, Anni Ranta-Knuuttila, Unni Rantalainen, Soile Rasku, Jenna Riihilahti, Anne Rinne, Samu Rintala, Mervi Rintaneva, Kaisa Roisko, Heli Anniina Rossi, Heini Ruoho, Rauha Ruuska, Pirkko Maarit Ruuskanen, Jenni Rättyä, Maritta Saarinen, Mika-Petteri Sabel, Mikko Henrik Salmela, Jari Salmivaara, Ilpo Salo, Anna-Sofia Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Luokanopettaja Päivähoitaja Luokanopettaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Luokanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Luokanopettaja Varhaiskasvatusjohtaja Peruskoulun lehtori Päivähoitaja Kouluohjaaja Tekstiilityön lehtori Erityisavustaja Luokanopettaja Uskonnon lehtori Lastentarhanopettaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Kouluohjaaja Ryhmänohjaaja Peruskoulun lehtori Luokanopettaja Päivähoitaja Päivähoitaja Päivähoitaja Koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaaja Kouluohjaaja Englanninkielen lehtori Luokanopettaja Johtava koulukuraattori Luokanopettaja Päivähoitaja Lapsiperhetyöntekijä Kirjastonhoitaja Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori Päivähoitaja Luokanopettaja Liikunnan lehtori Päivähoitaja Peruskoulun rehtori Matemaattisten aineiden lehtori Liikuntapäällikkö Luokanopettaja Päivähoitaja 1.8.1987 1.8.2012 29.7.2002 1.8.1987 28.8.1989 1.8.1982 1.8.1999 1.8.2007 1.8.2013 7.1.2009 1.8.2003 29.12.1989 18.11.2002 1.8.1999 6.10.2003 1.8.2003 23.10.1989 1.8.2012 10.8.1999 1.8.2012 1.8.1988 1.8.1982 1.8.2007 1.8.2002 1.1.1986 19.10.1988 1.8.1992 1.8.2007 1.10.2002 26.7.1982 2.7.2001 13.8.2014 1.8.2013 1.8.2012 1.8.2012 1.2.2014 1.8.1996 1.8.2012 10.3.2005 1.6.2007 1.8.1992 2.1.1989 1.8.2004 1.8.2008 1.8.2012 1.8.2002 1.8.2009 6.10.1986 1.8.1990 1.10.2012 27,4 2,4 12,4 27,4 25,3 32,4 15,4 7,4 1,4 6,0 11,4 25,0 12,1 15,4 11,2 11,4 25,2 2,4 15,4 2,4 26,4 32,4 7,4 12,4 29,0 26,2 22,4 7,4 12,3 32,4 13,5 0,4 1,4 2,4 2,4 0,9 18,4 2,4 9,8 7,6 22,4 26,0 10,4 6,4 2,4 12,4 5,4 28,2 24,4 2,3 28 Salonen, Marja Johanna Santanen, Petra Sarviluoma, Päivi Savonen, Heli Sederholm, Leila Seppälä, Marko Sikiö, Seija Simola, Anu Siukola, Hilppa Sjöberg, Sami Sovio, Seppo Juhani Suokas, Tiina Syrjälä, Sirkku Syyrilä, Heini Johanna Takaniemi, Jukka Talja, Hanna Tammi, Erja Tamski, Marika Tanttu, Jani Tapio, Juha Tuomas Toivonen, Arja Tuomela, Mari Pauliina Turkki, Päivi Tuulio, Margit Tyventö, Irma Tähtivalo-Halme, Katja Uschanoff, Anu Elisa Hannele Vainio, Mari Eveliina Valkonen, Anne Vallinen, Eeva Valo, Johanna Vanha-Kämppä, Satu Maria Waulu, Laura Venemies, Jori Vesala, Sinikka Vesterinen, Anne Wiegand, Leena Wihersaari, Jari Vilen, Sanna Virtanen, Päivi Virtanen, Sanna Kristiina Visakivi, Tuula Visala, Liisa Vuorela, Outi Vuorenoja-Tuominen, Jaana Yli-Heikkuri, Outi Johann Yli-Malmi, Kirsi Marja Ylitalo, Elina Marjatta Ypyä, Kyösti Tuntiopettaja (päätoiminen) Päivähoitaja Lastentarhanopettaja Perhepäivähoitaja Matemaattisten aineiden lehtori Luokanopettaja Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Erityisopettaja,peruskoulussa Erityisopettaja,peruskoulussa Kirjastovirkailija Luokanopettaja Päivähoitaja Peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori Peruskoulun lehtori Päivähoitaja Perhepäivähoidon ohjaaja Päivähoitaja Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Opinto-ohjaaja Kouluohjaaja Erityisluokan opettaja Tuntiopettaja (päätoiminen) Lastentarhanopettaja Luokanopettaja Päivähoitaja Lapsiperhetyöntekijä Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Kouluohjaaja Päivähoitaja Luokanopettaja Toimistosihteeri Luokanopettaja Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Lastentarhanopettaja Sivistysjohtaja Päivähoitaja Perhepäivähoitaja Perhepäivähoitaja Päivähoitaja Luokanopettaja Luokanopettaja Peruskoulun lehtori Peruskoulun lehtori Toimistosihteeri Matemaattisten aineiden lehtori Historian ja yhteiskuntaopin lehtori 1.8.2009 12.7.1999 20.10.2003 3.1.2005 1.8.2008 1.8.1985 3.3.1986 1.1.2002 1.8.1980 1.8.2013 1.1.2011 1.8.1999 1.8.2008 1.10.2004 1.8.1992 17.9.2012 1.1.2001 24.6.2002 1.8.2010 1.8.1988 1.8.2014 1.8.2005 1.8.2002 1.8.1989 1.8.1980 1.8.2010 1.4.2013 1.8.2011 19.4.2007 11.9.2014 20.10.2003 1.8.2004 1.1.2014 1.8.2009 18.7.1983 2.1.1996 1.8.2007 1.8.1997 1.1.2009 23.1.1989 1.8.2008 3.10.2011 1.8.1989 1.8.1989 1.8.2013 13.8.2001 6.2.1984 1.8.2008 1.8.2014 5,4 15,5 11,2 10,0 6,4 29,4 28,8 13,0 34,4 1,4 4,0 15,4 6,4 10,3 22,4 2,3 14,0 12,5 4,4 26,4 0,4 9,4 12,4 25,4 34,4 4,4 1,8 3,4 7,7 0,3 11,2 10,4 1,0 5,4 31,5 19,0 7,4 17,4 6,0 25,9 6,4 3,2 25,4 25,4 1,4 13,4 30,9 6,4 0,4 29 TEKNINEN YKSIKKÖ Aalto, Tuija Allenius, Marika Anttila, Pekka Forsström, Tanja Hakulinen, Marja Hantunen, Päivi Hautaniemi, Reijo Hautaniemi, Seija Tuulikki Heikkilä, Armi Helen, Kaija Helenius, Mari Ilkka, Ritva Immonen, Jorma Tapio Jalasvirta, Sari Jokela, Alpo Jussila, Sirpa Järvi, Ari Juhani Järvi, Harri Järvinen, Juhani Järvinen, Leena Marja Kallio, Leo Jorma Antero Kallio, Petri Olavi Karkinen, Marianne Karonen, Kirsti Kauppi, Arja Kiprianoff, Lea Koivisto, Erja Koivula, Arja Kopo, Minna Koski, Sari Kovero, Piritta Kuisma, Maria Kulmala, Ari-Pekka Kulmala, Soile Lehtonen, Helinä Lehtonen, Natalia Luhtala, Ilkka Luopajärvi, Marjo Mansikka, Mikko Mantila, Maritta Mikkola, Elina Mutikainen, Tarja Mäkelä, Riitta-Leena Mäkinen, Jukka Nikanti-Falck, Terttu Oksanen, Anna Elisa Ovaskainen, Anita Paloposki, Sari Tuulia Ruokapalvelutyöntekijä Toimistosihteeri Kiinteistönhoitaja Siivooja Hallintosihteeri Suurtalouskokki Maalari, vanh. Suurtalouskokki Siivoustyönjohtaja Siivooja Laitosapulainen Siivooja Rakennustarkastaja Ruokapalveluvastaava Valvontainsinööri Siivoustyönohjaaja Ammattimies Kiinteistönhoitaja Rakennuspäällikkö Ruokapalvelutyöntekijä Ulkoilualueiden työntekijä, vanhempi Työnjohtaja Laitosapulainen Palvelusihteeri Toimistopäällikkö Laitosapulainen Siivooja Siivooja Ruokapalvelutyöntekijä Siivooja Ruokapalveluesimies Siivooja Kiinteistönhoitaja Kartoittaja Siivooja Ruokapalvelutyöntekijä Kunnossapitotyöntekijä Ruokapalvelutyöntekijä Kiinteistönhoitaja Suurtalouskokki Siivooja Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä Kokki Kiinteistönhoitaja Siivooja Ruokapalveluvastaava Siivooja Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja 1.7.2010 6.9.2003 1.10.2005 1.3.2008 22.1.1991 1.7.1984 2.1.1985 2.2.1987 1.4.1985 1.10.1995 5.6.2011 3.1.2000 1.10.2003 22.4.2014 18.6.2012 7.3.2005 1.1.2012 9.1.2006 1.10.2008 9.7.2001 7.7.1983 22.9.1982 1.1.2009 1.6.2010 4.6.2001 1.1.2009 12.8.1999 1.1.2013 5.2.2009 1.10.2008 28.8.2006 11.8.2014 1.1.2009 1.1.2013 11.7.2011 1.8.2006 3.11.2014 30.7.2012 1.8.2012 7.3.1988 29.7.2002 9.6.2012 17.7.1989 27.10.2008 13.10.2008 2.1.2006 1.8.1996 1.7.2003 4,5 11,3 9,3 6,8 23,9 30,5 30,0 27,9 29,8 19,3 3,6 15,0 11,3 0,7 2,5 9,8 3,0 9,0 6,3 13,5 31,5 32,3 6,0 4,6 13,6 6,0 15,4 2,0 5,9 6,3 8,3 0,4 6,0 2,0 3,5 8,4 0,2 2,4 2,4 26,8 12,4 2,6 25,5 6,2 6,2 9,0 18,4 11,5 30 Pelamo, Tarja Tuulikki Pietilä, Jonna Pärssinen, Heli Rajalampi, Outi Rantakangas, Marianne Saarenkanta, Hannele Saari, Jaana Saarinen, Veli Salo, Päivi Salonen, Tarja Salotaipale, Anne Setälä, Eija-Liisa Siiankoski, Jenni Siren, Maarit Suomalainen, Sirpa Taivalmaa, Sami Tauru, Leena Teeriaho, Janne Teiskonlahti, Riitta Tupala, Päivi Valmu, Marja-Liisa Vesala, Markku Viitaniemi, Timo Yrjälä, Sari Siivooja Laitosapulainen Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä Ruokapalvelupäällikkö Laitosapulainen Laitosapulainen Aulaemäntä Autonkuljettaja Suurtalouskokki Laitosapulainen Siivooja Suurtalouskokki Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja Ruokapalvelutyöntekijä Ruokapalvelutyöntekijä Toimistosihteeri Tekninen johtaja Siivooja Kokki Suurtalouskokki Kunnallistekniikan työntekijä, täys.amm. Kiinteistönhoitaja Ruokapalvelutyöntekijä 16.2.2009 5.6.2011 29.7.2002 1.2.2010 1.1.2009 1.1.2009 1.1.2013 8.2.2002 1.8.2011 1.1.2007 30.7.2012 4.10.1978 9.6.2012 30.7.2006 17.9.1990 1.7.2013 11.7.1988 10.9.2007 3.1.2000 31.7.2000 3.1.1994 5.5.1986 1.10.1989 16.2.2009 5,9 3,6 12,4 4,9 6,0 6,0 2,0 12,9 3,4 8,0 2,4 36,2 2,6 8,4 24,3 1,5 26,5 7,3 15,0 14,4 21,0 28,7 25,3 5,9 31 YHTEENVETO TYÖHYVINVOINTIKYSELYSTÄ 2014 LIITE 2 Vastausprosentti 55,8; vastaajia 284. TAUSTATIEDOT Vastaajista vakituisia 84,5 % ja määräaikaisia 15,5 % Toimipaikka: sivistysyksikkö 136 hlöä / 49,1 % perusturva 79 hlöä / 28,5 % tekninen yksikkö 50 hlöä / 18,1 % hallinto 10 hlöä / 3,6 % johtoryhmä 2 hlöä / 0,7 % Suluissa olevat tiedot ovat vuoden 2013 kyselystä. TYÖHÖN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Oma ammattitaito tyytyväinen 60,6 % (63,9 %) melko tyytyväinen 38,6 % (35,6 %) melko tyytymätön 0,8 % (0,5 %) tyytymätön 0% Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus tyytyväinen 54,2 % (63,2 %) melko tyytyväinen 41,7 % (33 %) melko tyytymätön 3,8 % (3,8 %) tyytymätön 0,3 % (0 %) Onko oma toimenkuva selkeä kyllä 87,1 % ei 12,9 % Tätä ei kysytty v. 2013 Vastuun saaminen työssä tyytyväinen 59 % (71,8 %) melko tyytyväinen 36,4 % (26,5 %) melko tyytymätön 4,2 % (1,1 %) tyytymätön 0,4 % (0,6 %) Mahdollisuudet omien kykyjen, tietojen ja taitojen käyttöön työssä tyytyväinen 49 % (57,3 %) melko tyytyväinen 39,2 % (37,6 %) melko tyytymätön 9,1 % (4,5 %) tyytymätön 2,7 % (0,6 %) Mahdollisuudet osallistua työyhteisön töiden kehittämiseen tyytyväinen 29,8 % (41,9 %) melko tyytyväinen 44 % (40,8 %) melko tyytymätön 18,5 % (14,5 %) tyytymätön 7,7 % (2,8 %) Osallistuminen saadun palautteen käsittelyyn (ei osaa sanoa: 36 hlöä) tyytyväinen 27,4 % (34 %) melko tyytyväinen 54,7 % (52,8 %) melko tyytymätön 12,5 % (10,1 %) tyytymätön 5,4 % (3,1 %) Koulutusmahdollisuudet tyytyväinen 30,4 % (38,4 %) melko tyytyväinen 40,9 % (43,6 %) melko tyytymätön 19,4 % (12,8 %) tyytymätön 9,3 % (5,2 %) Mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä omassa työssä tyytyväinen 30,8 % (37,1 %) melko tyytyväinen 48 % (45,3 %) melko tyytymätön 16,4 % (14,7 %) tyytymätön 4,8 % (2,9 %) (Tyytyväisyys mahdollisuuksiin tehdä työt työaikana; ei kysytty v. 2014) tyytyväinen 34,6 % melko tyytyväinen 41,9 % melko tyytymätön 19 % tyytymätön 4,5 %) 32 TYÖYHTEISÖÖN LIITTYVÄT ASIAT Tyytyväisyys omaan panokseen työyhteisössä (toimivuuden edistämisessä) tyytyväinen 51,5 % (41,4 %) melko tyytyväinen 44,6 % (53,4 %) melko tyytymätön 2,5 % (4,6 %) tyytymätön 1,4 % (0,6 %) Mahdollisuudet vaikuttaa oman työn asioihin tyytyväinen 32,7 % (36 %) melko tyytyväinen 48,7 % (48 %) melko tyytymätön 13,5 % (14,9 %) tyytymätön 5,1 % (1,1 %) Tyytyväisyys työtoverien apuun ja tukeen tyytyväinen 58,7 % (59 %) melko tyytyväinen 35,1 % (36,5 %) melko tyytymätön 5,1 % (3,9 %) tyytymätön 1,1 % (0,6 %) Omassa työyhteisössä toteutettu johtamistapa tyytyväinen 23,3 % (30,8 %) melko tyytyväinen 40 % (40,7 %) melko tyytymätön 21,1 % (19,2 %) tyytymätön 15,6 % (9,3 %) Työyhteisön pelisäännöt tyytyväinen 21,9 % (22,3 %) melko tyytyväinen 51,7 % (56,6 %) melko tyytymätön 20,1 % (18,8 %) tyytymätön 6,3 % (2,3 %) Oman työyksikön tapa ratkaista ristiriitoja tyytyväinen 17 % (24,6 %) melko tyytyväinen 49,8 % (46,9 %) melko tyytymätön 24,9 % (20,5 %) tyytymätön 8,3 % (8 %) Oman työyksikön työmoraali tyytyväinen 43,7 % (52 %) melko tyytyväinen 45,1 % (41,7 %) melko tyytymätön 8,3 (5,2 %) tyytymätön 2,9 % (1,1 %) (Työ- ja palveluprosessin toimivuus; ei kysytty v. 2014) tyytyväinen 23,6 % melko tyytyväinen 66,9 % melko tyytymätön 8,9 % tyytymätön 0,6 %) Tiedonkulku omassa työyksikössä tyytyväinen 10,5 % (14,3 %) melko tyytyväinen 46,6 % (55,2 %) melko tyytymätön 28,7 % (20,7 %) tyytymätön 14,2 % (9,8 %) Lähiesimiesten tuki tyytyväinen 34,7 % (48,6 %) melko tyytyväinen 41,1 % (35,3 %) melko tyytymätön 16,4 % (14,4 %) tyytymätön 7,8 % (1,7 %) Lähiesimieheltä saatu palautteen määrä (palaute toiminnasta) tyytyväinen 26,9 % (43,8 %) melko tyytyväinen 42,3 % (41,4 %) melko tyytymätön 20,8 % (13 %) tyytymätön 10 % (1,8 %) Lähiesimiehen toiminnan oikeudenmukaisuus tyytyväinen 36,7 % (48,6 %) melko tyytyväinen 44,5 % (37,4 %) melko tyytymätön 14,9 % (10,5 %) tyytymätön 3,9 % (3,5 %) Esimiehen tapa toiminnan ohjaamiseksi tavoitteiden suuntaan tyytyväinen 27,4 % (32,3 %) melko tyytyväinen 41,5 % (48,8 %) melko tyytymätön 18,6 % (14,6 %) tyytymätön 12,5 % (4,3 %) Työyksikön tavoitteiden selkeys tyytyväinen 26,1 % (30,6 %) melko tyytyväinen 47,4 % (55,3 %) melko tyytymätön 16,9 % (12,9 %) tyytymätön 9,6 % (1,2 %) Työyhteisön tavoitteiden toteutuminen (toiminnan tulokset) (ei osaa sanoa: 30 hlöä) tyytyväinen 18,8 % (31,2 % ) melko tyytyväinen 60,8 % (63,8 %) melko tyytymätön 15 % (5 % ) tyytymätön 5,4 % (0%) 33 Koetko edellisen työhyvinvointikyselyn jälkeen asioiden muuttuneen (ei osaa sanoa: 77 hlöä) parempaan 11,2 % ei muutosta 54,6 % huonompaan 34,2 % TYÖYMPÄRISTÖN ASIAT Oman työyksikön työaikajärjestelyt tyytyväinen 49,6 % (47,7 %) melko tyytyväinen 32,5 % (42,9 %) melko tyytymätön 14 % (8,2 %) tyytymätön 3,9 % (1,2 %) Oman työyksikön ergonomiset tekijät tyytyväinen 28,7 % (22,2 %) melko tyytyväinen 50,8 % (55,6 %) melko tyytymätön 17 % (18,7 %) tyytymätön 3,5 % (3,5 %) Oman työyksikön työvälineet; ei kysytty v. 2013 tyytyväinen 24,7 % melko tyytyväinen 50,6 % melko tyytymätön 20,5 % tyytymätön 4,2 % Oman työyksikön turvallisuustekijät tyytyväinen 28,3 % (25,8 %) melko tyytyväinen 58,2 % (56,7 %) melko tyytymätön 12,3 % (14,6 %) tyytymätön 1,2 % (2,9 %) Onko kanssasi käyty kehityskeskusteluja? Ei kysytty v. 2013 kyllä 73,3 % ei 26,4 % Työpalaverien määrä ja sisältö tyytyväinen 22,1 % melko tyytyväinen 44,3 % melko tyytymätön 21,7 % tyytymätön 11,9 % Tyytyväisyys kehityskeskusteluiden vaikutuksiin (ei osaa sanoa: 62 hlöä) tyytyväinen 27,7 % (23,4 %) melko tyytyväinen 45,7 % (45,4 %) melko tyytymätön 18,1 % (24,8 %) tyytymätön 8,5 % (6,4 %) (V. 2013 kysytty seuraavasti: Työpalaverien määrä tyytyväinen 32,9 % melko tyytyväinen 47,6 % melko tyytymätön 17,1 % tyytymätön 2,4 % Työpalaverien sisältö tyytyväinen 27,8 % melko tyytyväinen 59,2 % melko tyytymätön 11,2 % tyytymätön 1,8 % ) Työpaikkakokousten vaikutukset työyksikön kehittymisessä (ei osaa sanoa: 31 hlöä) tyytyväinen 14,5 % (21,7 %) melko tyytyväinen 50,9 % (49,7 %) melko tyytymätön 24,5 % (23 %) tyytymätön 10,1 % (5,6 %) Tyytyväisyys kunnan järjestämään työterveyshuoltoon tyytyväinen 61,3 % (66,5 %) melko tyytyväinen 34,2 % (28,7 %) melko tyytymätön 4,5 % (3,6 %) tyytymätön 0 % (1,2 %) 34 OMAAN TYÖKYKYYN LIITTYVÄT ASIAT Stressin sietokyky hyvä 46,4 % (50,3 %) melko hyvä 48,9 % (42,9 %) melko heikko 4,7 % (5,7 %) huono 0 % (1,1 %) Voimavarat kohdata muutoksia ja uusia haasteita työssä hyvä 41,2 % (44,6 %) melko hyvä 52,6 % (51,4 %) melko heikko 5,5 % (3,4 %) huono 0,7 % (0,6 %) Motivoiva työ hyvä 44 % (55,4 %) melko hyvä 47,2 % (38,3 %) melko huono 8,4 % (4,6 %) huono 0,4 % (1,7 %) (Terveydentila fyysinen/psyykkinen; kysyttiin v. 2013) hyvä 47,5 % melko hyvä 45,8 % melko huono 5,6 % huono 1,1 %) Fyysinen jaksaminen työssä hyvä 45,8 % melko hyvä 48 % melko huono 5,5 % huono 0,7 % Psyykkinen jaksaminen työssä hyvä 34,2 % melko hyvä 53,1 % melko huono 11,6 % huono 1,1 % Työn ja yksityiselämän tasapaino hyvä 54,6 % (55,1 %) melko hyvä 39,9 % (36,4 %) melko huono 5,1 % (7,9 %) huono 0,4 % (0,6 %) Tyytyväisyys Hattulan kuntaan työnantajana hyvä 29,2 % (37,9 %) melko hyvä 43,8 % (44,3 %) melko huono 18,4 % (13,8 %) huono 8,6 % (4 %) Suosittelisitko nykyistä työnantajaa toisille? Tätä ei kysytty v. 2013 kyllä 42,5 % ehkä 32,5 % en todennäköisesti 16 % en 9% Onko kokenut tulleensa kiusatuksi työyhteisössä ei lainkaan 83,5 % (75,7 %) hieman 14,3 % (22 %) melko paljon 1,5 % (2,3 %) paljon 0,7 % (0 %) Oma arvio työkyvystä hyvä 54,9 % (62,1 %) melko hyvä 42,5 % (34,5 %) melko huono 2,2 % (2,8 %) huono 0,4 % (0,6 %)
