docPohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, Yhteenveto
download 
Report Transcription
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, Yhteenveto
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ NIIHIN ANNETUT VASTINEET Käsittely: Maakuntahallitus 15.6.2015 2 Sisällys SAATTEEKSI ............................................................................................................................................................ 4 YLEISVASTINEET ................................................................................................................................................... 4 Yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin ......................4 Yleisvastine matkailu- ja virkistystoimintoja koskeviin lausuntoihin ja mielipiteisiin ........................................... 5 Yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin ................................................................................................... 6 JATKOTYÖ ............................................................................................................................................................... 7 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin liittyvät merkinnät ................................. 7 Rakennetun kulttuuriympäristön merkinnät .....................................................................................................................7 Matkailu- ja virkistystoimintoja koskevat merkinnät ..................................................................................................... 7 Maaseutuasutuksen merkinnät ..............................................................................................................................................8 Ampumaradat ............................................................................................................................................................................. 8 Puolustusvoimien alueet ..........................................................................................................................................................8 Muut palautteen johdosta tehtävät muutokset ja täydennykset ...................................................................................8 LAUSUNNOT............................................................................................................................................................ 9 Kuntien lausunnot ja vastineet...............................................................................................................................................9 Seutukuntien lausunnot ja vastineet .................................................................................................................................. 33 Muut pyydetyt lausunnot ja vastineet .............................................................................................................................. 38 MIELIPITEET.......................................................................................................................................................... 87 3 SAATTEEKSI Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä ja lausunnoilla 25.3.-30.4.2015. Lausuntoja saatiin 68 kappaletta, joista PohjoisPohjanmaan liiton jäsenkuntien lausuntoja oli 28. Osallisten mielipiteitä tuli 25. Lausunnot ja mielipiteet on koottu tähän raporttiin sellaisenaan, vain kaavan sisältöä kuvailevat johdantotekstit ym. toistot on jätetty pois. Kuhunkin muutosesitykseen tai huomautukseen on laadittu vastine. Laajoista asiakokonaisuuksista, joihin on otettu kantaa useissa lausunnoissa ja mielipiteissä, on laadittu yhteiset vastineet. YLEISVASTINEET Yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin Arvokkaista maisema-alueista antoivat lausunnoissaan palautetta seuraavat kunnat: Hailuodon kunta, Kalajoen kaupunki, Kempeleen kunta, Limingan kunta, Lumijoen kunta, Muhoksen kunta, Nivalan kaupunki, Oulun kaupunki, Pyhännän kunta, Raahen kaupunki, Reisjärven kunta, Sievin kunta, Tyrnävän kunta ja Ylivieskan kaupunki. Kuntien ohella palautetta antoivat Oulun seudun kuntajohtajat, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto MTK Pohjois-Suomi ry, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, PohjoisPohjanmaan museo, Suomen Metsäkeskus Julkiset palvelut Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö, Pikkaralan kylätoimikunta sekä yksi maanomistaja. Valtaosa palautteesta koski valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita. Lausunnoissa tuotiin esiin maisema-alueiden rajauksia, maisema-aluestatusta ja sen vaikutuksia alueiden kehittämiseen sekä maisema-alueiden oikeusvaikutuksia koskevia kommentteja. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi etenee vaiheittain koko maan laajuisena kokonaisuutena. Tällä hetkellä alueelliset inventoinnit, kuten Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä toiminut julkaisu Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi – ehdotus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 11.12.2014 (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2014), ovat vasta luonnoksia. Kaikkien alueiden inventointien tulokset arvioidaan ja kuullaan kootusti, kun koko maan inventoinnit on tehty. Ympäristöministeriön asettama Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien ohjaus- ja arviointiryhmä (MAPIO) valmistelee alueellisten ehdotusten pohjalta lopulliset ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi kuulemista varten. Uusi aluevalikoima astuu voimaan kun valtioneuvoston päätös on tehty. Inventoinneista järjestetään valtakunnallinen kuuleminen vuoden 2015 aikana. Käytännössä kuulemisesta vastaavat ELY-keskukset. Kuuleminen ajoittuu tämänhetkisen tiedon mukaan syksylle 2015. Pohjois-Pohjanmaan liitto toivoo, että kuntien ja muiden osallisten lausunnot valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetuista maisema-alueista esitetään em. kuulemisen yhteydessä. Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa on ensisijaisesti tarkasteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuina maisema-alueina niitä alueita, jotka on jo entuudestaan määritelty valtakunnallisesti arvokkaiksi (Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 5.1.1995). Näitä alueita ovat Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema (Pudasjärvi), Hailuoto (Hailuoto), Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat (Pudasjärvi, Taivalkoski), Kalajokilaakson kulttuurimaisema (Haapajärvi, Nivala, Ylivieska), Limingan lakeuden kulttuurimaisema (Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä), Määttälänvaaran kulttuurimaisema (Kuusamo), Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat (Kuusamo), Oulujokilaakson kulttuurimaisema (Muhos, Oulu), Reisjärven kulttuurimaisemat (Reisjärvi), Tyräjärven kulttuurimaisema (Taivalkoski) sekä Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono (Kuusamo). Uusia valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja alueita ovat Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo (Kalajoki), Miilurannan asutusmaisema (Kärsämäki), Rokuanvaara (Muhos, Utajärvi, Vaala) sekä Olvassuo (Pudasjärvi, Utajärvi, Puolanka). Niistä kolme ensinmainittua on entuudestaan määritelty maakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2006). Maisema-alueiden päivitysinventointi tukeutuu MAPIO-työryhmän julkaisemaan inventointiohjeeseen, Inventointiohje – Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnit (Ympäristöministeriö, MAPIO-työryhmä, 10/2010). Maisema-alueiden rajaukset. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetyt maisema-alueiden rajaukset pohjautuvat päivitysinventoinnissa määriteltyihin rajauksiin. Päivitysinventoinnissa on tarkennettu maisemaalueiden aikaisempia, valtioneuvoston periaatepäätöksellä (1995) ja maakuntakaa4 valla (2006) vahvistettuja rajauksia olemassa olevan tilanteen mukaisiksi maastoanalyysien ja kartta-analyysien perusteella. Rajauksissa tavoitteena on ollut yhtenäisten aluekokonaisuuksien hahmottaminen. Rajauksissa on inventointiohjeen mukaisesti noudatettu maisemarakenteen näkyvissä olevia luontevia rajoja, joita ovat mm. avointa viljelysmaisemaa rajaavat yhtenäiset metsäiset reunavyöhykkeet ja selänteiden lakialueet. Inventointiohjeen mukaan avointa maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden mukaanotto rajaukseen on oleellista, sillä juuri ne nousevat merkittävään rooliin alueen hoidon ja maankäytön suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetuilla maisema-alueilla rajausten tarkastukset tehdään syksyllä 2015 toteutettavan kuulemisen pohjalta MAPIO-työryhmän toimesta. Kuulemisen jälkeen valtioneuvoston päätöksella vahvistettavien valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset tullaan merkitsemään maakuntakaavaan sellaisenaan. Taajamat maisema-alueilla. Moniin valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuihin maisema-alueisiin sisältyy laajoja taajama-alueita. Limingan lakeuden kulttuurimaisema-alueella sijaitsevat Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän taajamat, Oulujokilaakson kulttuurimaisema-alueella sijaitsee Muhoksen taajama ja Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alueella Nivalan taajama. Päivitysinventoinnissa maaseudun viljelysmaisemien ympäröimiä taajama-alueita on tarkasteltu olennaisena osana arvokasta, historiallisesti kerroksellista ja elinvoimaista maisemakokonaisuutta. Inventoinnissa on kiinnitetty huomiota taajama-alueiden ominaispiirteisiin, niiden historiaan ja merkitykseen osana maisemakokonaisuutta eri aikoina, niiden sijaintiin maisemassa sekä rakennetun ympäristön ja maiseman välisiin suhteisiin. Arvokkaiksi määritellyillä maisema-alueilla taajamien suunnittelun ja kehittämisen tulisi tapahtua maisema-alueelle tyypilliset ominaispiirteet ja arvot huomioon ottavalla, niitä tukevalla ja vahvistavalla tavalla. Erityisesti taajamien ja niitä ympäröivien avoimien viljelysalueiden väliset reunavyöhykkeet ovat taustamaisemina merkittäviä. Maisema-aluestatus ei ole este taajamien ja kylien kehittämiselle. Täydennetään kaavaselostukseen arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevia taajamaalueita koskevaa tekstiä. Painotetaan taajamien ja kylien merkitystä osana maisemaa ja tuodaan esille taajamien kasvun ja kehittymismahdollisuuksien turvaamisen tärkeys. Yleisvastine matkailu- ja virkistystoimintoja koskeviin lausuntoihin ja mielipiteisiin Matkailu- ja virkistystoimintoihin liittyvistä merkinnöistä saatiin palautetta erityisesti kunnilta, metsäalan toimijoilta sekä maanomistajilta. Kunnat olivat pääosin tyytyväisiä ehdotettuun kaavaratkaisuun, mutta myös uusia osoitettavia alueita esitettiin. Metsäalan toimijat ja maanomistajat puolestaan ilmaisivat huolensa siitä, että maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet sekä matkailuun ja virkistykseen liittyvät kehittämisperiaatemerkinnät vaikeuttavat merkittävästi alueilla harjoitettavaa metsätaloutta. Kehittämisperiaatemerkinnät. Matkailuun ja virkistykseen liittyvistä merkinnöistä matkailun vetovoima-alueet (mv-1 – mv-8) ja luonnon monikäyttöalueet ovat kehittämisperiaatemerkintöjä, joilla on esitetty maakunnan merkittävimmät matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintojen vyöhykkeet. Kehittämisvyöhykkeiden muodostamisen perusteena ovat niillä sijaitsevat olemassa olevat matkailu-, suojelu- ja muut kohteet, joiden hyödyntämistä luontomatkailussa ja muussa alueen kehittämisessä merkinnöillä pyritään edistämään. Vyöhykkeiden matkailu- ja virkistyskäytön kehittäminen ei sulje pois muita toimintoja. Yksityiskohtaisemmassa alueiden käytön suunnittelussa (kaavoituksessa) on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kaavaselostuksessa on todettu, että merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä ei ole ohjausvaikutusta vyöhykkeillä harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen (maakuntakaavan valkoiset alueet). Virkistysalueet. Virkistysalueiden osoittaminen maakuntakaavassa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka mukaan maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. PohjoisPohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa laajempia virkistysalueita on osoitettu lähinnä Oulun alueelle kasvavan kaupunkiseudun väestön ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi. Laaditun selvityksen (Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkkoselvitys) mukaan osoitetuilla alueilla on tärkeä merkitys osana seudullisra viher- ja virkistysverkkoa. Virkistysaluevaraukset sijoittuvat kaupunkiseudun eri osiin, minkä ansiosta alueet tarjoavat melko hyvin saavutettavissa olevia ja monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia eri puolilla kaupunkiseutua asuvalle väestölle. Virkistysalueilla on tärkeä merkitys myös alueen matkailun ydin- ja tukialueina. Vaikutukset muuhun maankäyttöön. Aluevarauksina osoitettuihin virkistysalu5 eisiin liittyy MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Ehdollisuus tarkoittaa, että rakennuslupa alueelle on myönnettävä, mikäli sen epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa tai aluetta ei lunasteta virkistysalueeksi. Maakuntakaavan virkistysaluevarauksiin ei liity maisematyölupavelvoitetta, minkä vuoksi kaavasta ei aiheudu suoria rajoituksia alueella harjoitettavalle metsätaloudelle. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa maisematyölupavelvoitteen piiriin metsätaloustoimenpiteitä on perusteltua alistaa lähinnä niillä virkistysalueiden osaalueilla, joilla on erityisiä maisemallisia arvoja ja/tai joille virkistyskäyttö selvästi painottuu. Vaikutukset yksityisten maanomistajien metsätalouden harjoittamiseen jäävät tällöin rajallisiksi. Osoitetuille virkistysalueille sijoittuvat olemassa olevat muut toiminnot, kuten esimerkiksi maa-ainesten otto Virpiniemen ja Oulunsalon Salonselän alueella sekä matkailu Hietasaaren alueella, on mahdollista sovittaa yhteen virkistyskäytön kanssa. Kun huomioon otetaan olemassa olevien toimintojen jatkuminen ja mahdollisiin rajoituksiin liittyvät korvausmenettelyt, vaikutukset maanomistajiin eivät kokonaisuutena arvioiden muodostu kohtuuttomiksi. Täydennetään virkistys- ja matkailumerkintöjä koskevaa vaikutusten arviointia muun muassa laatimalla virkistysalueita koskevat tarkemmat kohdekuvaukset, joissa huomioidaan alueiden muut käyttömuodot. Selvityksen perusteella tarkistetaan tarvittaessa virkistysalueita koskevaa suunnittelumääräystä siten, että se ottaa huomioon eri toimintojen rinnakkaisuuden ja yhteensovittamisen tarpeen. Yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin Harvaan asutun maaseudun rakennetta on kuvattu osaltaan maaseudun kehittämisen kohdealuemerkinnöillä (mk-1…mk-8). Nämä Lakeuden aluetta lukuunottamatta jokilaaksoissa olevat vyöhykkeet ovat keskeinen osa maakunnan aluerakennetta muodostaen maaseudun asutuksen ja elinympäristön rungon. Vyöhykkeille on annettu kehittämisperiaatteet sekä suunnittelumääräykset. Kaikille maaseudun kehittämisvyöhykkeelle on annettu lisäksi täydentävät suunnittelumääräykset, joissa on huomioitu kunkin alueen erityispiirteitä. Eräät kunnat ovat jo laatineet maaseudun kehittämisvyöhykkeiden osille tarkempia maankäytön suunnitelmia. Voimassa oleviin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoihin verrattuna rajausmuutokset ovat varsin vähäisiä eikä saadussa palautteessa niihin kohdistu muutosesityksiä. Rajauksia tullaan tarkistamaan ehdotusvaiheessa, jos taustatekijöihin (väestö, rakentaminen, viljelys- ja maatalousalueet, maisema- ja kulttuurialueet jne.) tulee havaittavia muutoksia. Harvaan asutun maaseudun rakennetta ovat myös kylät (at). Kylämerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Kylätarkastelun lähtökohtana ovat olleet aiemmin maakuntakaavoituksessa osoitetut kylät sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmässä (YKR) esille nousevat aluerakenteet. TEM ja MMM teettämä koko maan kattava kaupunkimaaseutuluokitus kuvaa alueiden välisiä eroja ja niiden suhdetta toisiinsa. Tehdyssä selvityksessä potentiaaliset kyläalueet rajattiin, joten niiden erilaisia ominaisuuksia ja olemassa olevia palveluita pystyttiin selvittämään paikkatietojen suomin mahdollisuuksin. Kylätoimintaa ja kylien aktiivisuutta ei pystytty tarkastelussa huomioimaan kuin niiltä osin mitä kuntien ja kyläyhdistysten www-sivuilta on ollut löydettävissä tietoja. Tarkastelussa oli mukana lukuisia erilaisia muuttujia, joista valittiin lähes kolmekymmentä käyttökelpoisinta, jotka esitettiin Pohjois-Pohjanmaan maaseudun asutusrakenne raporttiluonnoksen liitteessä 2. Pääpaino oli kylien väestömäärässä ja rakenteessa sekä niissä tapahtuneissa muutoksissa 2000-luvulla. Oman painoarvonsa saivat myös työpaikkojen, työvoiman, loma-asutuksen ja palveluiden määrät sekä eräät kulttuuriympäristölliset tekijät, sijoittuminen eri vyöhykkeisiin ja etäisyys kunta-/palvelukeskukseen. Tarkasteltavia kyläalueita on Pohjois-Pohjanmaalla erittäin paljon, ne ovat keskenään hyvin heterogeenisia ja saatavilla olevia tietoja niistä on varsin runsaasti. Sen vuoksi kunkin kyläalueen kokonaiskuvan kiteyttämiseksi, kylille luotiin myös pisteytysmalli (raporttiluonnoksen taulukko 2). Kunkin alueen keräämiä arvoja verrattiin muihin maakunnan potentiaalisiin kyläalueisiin jakamalla ne luokkiin, jota painotettiin vielä teeman merkitsevyyskertoimella. Saatu pistemäärä kertoo kyläalueen kokonaistilasta ja kehittymisestä suhteessa muihin maakunnan kyliin. Tarkastelussa mukana olleesta 187 potentiaalisesta kyläalueesta 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen kyliksi merkittiin 149. Loput alueet eivät täyttäneet kylän kriteerejä tai voitiin katsoa kuuluvaksi osaksi taajama-aluetta. Keskeinen kriteeri ooli väkiluku, jonka tuli olla harvaan asutulla maaseudulla yli 100 asukasta, ydinmaaseudulla vähintään noin 150 ja muilla vyöhykkeillä yli 200 asukasta. Väestön voimakas väheneminen, sekä lasten ja nuorten vähäinen määrä katsottiin kylän tule6 vaisuuden kannalta merkitykselliseksi. Olemassa olevien koulujen ja kauppapalvelujen merkitystä korostettiin samoin kuin sijaintia matkailualueella. Vaikka väestölliset tai muut kriteerit eivät aina toteutuneet, niin kylän aluerakenteellisen merkityksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi ne otettiin edelleen mukaan vaihemaakuntakaavan kyläverkostoon. JATKOTYÖ Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin liittyvät merkinnät Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan jatkotyössä täydennetään kaavaselostusta, koskien arvokkaita maisema-alueita ja niiden ominaispiirteitä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden erityispiirteet nostetaan nykyistä paremmin näkyviin. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laaditaan tarkennetut kaavamääräykset. Kaavaselostuksen oikeusvaikutuksia koskevaa osaa täydennetään tuomalla esiin esimerkkejä maisema-aluestatuksen oikeusvaikutuksista valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Täydennetään kaavaselostukseen vaikutusten arviointia. Tuodaan esille kuntien esittämät huolenaiheet, koskien arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita ja maisema-aluestatuksen vaikutuksia maisema-alueiden kehittämiseen. Kuntien lausunnoissaan esittämät huolenaiheet tuodaan esiin myös tulevassa Pohjois-Pohjanmaan liiton valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskevan kuulemisen yhteydessä antamassa lausunnossa. Kulttuuriympäristöinventoinnit Pohjois-Pohjanmaalla jatkuvat edelleen vuoden 2015 kuluessa. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden valikoima saattaa inventointien pohjalta edelleen täydentyä. Lopullinen valikoima esitetään kaavaehdotuksessa. Mikäli valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista ehtii tulla voimaan ennen Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistumista, valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat kaavamerkinnät muutetaan periaatepäätöksen mukaisiksi. Rakennetun kulttuuriympäristön merkinnät Rakennetun kulttuuriympäristön kaavamääräystä täydennetään teollisten ympäristöjen ja arvokkaiden teiden osalta huomioiden tuotantotoiminnan ja tienpidon tarpeet. Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen kaavamääräykseen lisätään myös maininta 2. maailmansodan aikaisten linnoitus- ja muut sotarakenteiden arvojen vaalimisesta. Muinaisjäännösten merkitsemistapa harkitaan uudelleen ja asiasta neuvotellaan museoviranomaisten kanssa. Kaavamääräyksen täydentämistä harkitaan. Kuten kaavaselostuksessa on todettu, rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi on kesken ja kokonaiskuva puutteellinen. Tämän vuoksi palautteessa esille tulleiden alueiden ja kohteiden arvoluokitusta harkitaan uudelleen. Kaavaselostusta täydennetään ja vaikutusten arviointia syvennetään ja tarkistetaan. Palautteen antajien huoli siitä, miten tietyn alueen tai kohteen määrittelymaakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi vaikuttaa muuhun maankäyttöön tai elinkeinoelämään, kirjataan selostukseen osana vaikutusten arviointia. Kunnille annetaan mahdollisuus kommentoida esitystä maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavavalmistelijat varaavat aikaa kuntien edustajien kanssa käytäviin rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeviin palavereihin ja osallistuvat kuntien järjestämiin yleisötilaisuuksiin kutsuttaessa. Muotoiltu: Fontti: Ei Lihavoitu, Fontin väri: Automaattinen Matkailu- ja virkistystoimintoja koskevat merkinnät Virkistys- ja matkailumerkintöjä koskevaa vaikutusten arviointia täydennetään muun muassa laatimalla virkistysalueita koskevat tarkemmat kohdekuvaukset, joissa huomioidaan alueiden muut käyttömuodot. Selvityksen perusteella tarkistetaan tarvittaessa virkistysalueita koskevaa suunnittelumääräystä siten, että se ottaa huomioon eri toimintojen rinnakkaisuuden ja yhteensovittamisen tarpeen. Matkailupalvelujen keskuksen merkinnän (rm-kohde) kriteerejä mm. virkistyskohde- ja R-aluevarausten suhteen tarkennetaan ja merkintöjä lisätään. 7 Maaseutuasutuksen merkinnät Puolustusvoimien alueet Maaseudun kehittämisen kohdealueiden rajauksia tarkistetaan ehdotusvaiheessa, jos taustatekijöihin (väestö, rakentaminen, viljelys- ja maatalousalueet, maisema- ja kulttuurialueet jne.) tulee havaittavia muutoksia tai ilmenee muita uusia merkittäviä tekijöitä. Oulun Hiukkavaaran alueen merkintätapaa tarkistetaan puolustusvoimien ja Oulun kaupungin kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Pyritään ratkaisuun, joka ottaa huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maanpuolustuksen tarpeet ja muun yhdyskuntarakenteen asettamat vaatimukset. Myös muiden puolustusvoimien alueiden merkinnät mm. suojavyöhykkeiden ja ampumaratojen melualueiden osalta tarkistetaan. Maakuntakaavan kyläverkon tarkastelua jatketaan saadun palautteen pohjalta. Selvittelyn pohjana olleita rajauksia ja muita käytettyjä tietoja päivitetään. Tarvittaessa myös kylän merkitsemiskriteerejä tarkennetaan. Joitain potentiaalisia kyläalueita on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle, joten niiden tilanne tutkitaan. Maakuntakaavan maaseutuasutusta koskevien merkintöjen ohjausvaikutusta täsmennetään kaavaselostuksessa Muut palautteen johdosta tehtävät muutokset ja täydennykset Säilytetään ekologisen yhteystarpeen merkinnät vt 8:n ja vt 20:n kohdilla; vt 4:n kohdalla merkintä poistetaan. Ampumaradat Täydennetään kaavaselostukseen sekä vanhojen ampumaratojen toiminnan turvaamista niitä korvaavien uusien ratojen valmistumiseen saakka että kaikkien kaavaan merkitsemättömien paikallisratojen merkitystä ja tarpeellisuutta. Taivalkosken osalta jatkovalmistelussa tutkitaan uuden ratapaikan mahdollisuutta.. 8 LAUSUNNOT Kuntien lausunnot ja vastineet Vastine Alavieskan kunta Alavieskan kunnalla ei ole huomautettavaa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Haapajärven kaupunki Haapajärven kaupunki esittää lausuntonaan seuraavat täydennykset Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen: 1. Kuonan kylä at-merkinnällä kaavakartalle. Karttaliite, kohde 1 2. Kauniinkankaan moottoriurheilualue seudulliseksi moottoriurheilualueeksi, karttaliite, kohde 2. Perustelut; lähimmät vastaavan tason Speedwayn kilpailukriteerit täyttävät radat Oulussa ja Seinäjoella (Moottorikerhon lausunto liitteenä nro 2.). 3. Siiponkosken Kylä- ja Jokikeskus seudulliseksi virkistys- ja matkailukohteeksi, karttaliite, kohde 3. Alueella mm. luontopolku, lintutorni, majoitustoimintaa, caravan- alue, ratsastusmahdollisuus, kesäteatteritoimintaa, ulkoilmakonsertteja, valtakunnalliset pajamessut Haapaveden kaupunki Haapaveden kaupunginhallitus esittää, että Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen tehtäisiin seuraavat muutokset: - Haapaveden Kylpyläsaari lisättäisiin kaavaan seudullisesti merkittävänä matkailukohteena. Kohteen kehittäminen on Haapaveden kaupungilla koko ajan käynnissä. - Rytkynkylän kulttuuriympäristö merkintä poistettaisiin kaavasta tai ainakin se rajattaisiin pienemmälle alueelle. Ensisijaisesti kohteen maisema-arvoja voitaisiin suojella yleiskaavalla, jolloin kylän kehityksen ja kulttuuriarvojen yhteensovittaminen saataisiin esitettyä konkreettisemmin. - Haapaveden pohjoisosassa sijaitseva luonnon monikäyttöalue tulisi laajentaa Hirvinevan suojelualueen ympärille ja kiinni Raahen ja Oulaisten rajaan. Alueella on uusi lupaava retkeilyreitistö, joka on toteutettu hankkeena nimellä "Vihannin kinttupolut". Ks yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin. Kuonan kylä ei ole voimassa olevassa maakuntakaavassa ja se on jäänyt potentiaalisena kyläalueena tunnistamatta. Kuonan kylän tilanne tutkitaan jatkotyön yhteydessä. Kauniinkankaan moottoriurheilualuetta ei esitetä seudullisena moottoriurheilukeskuksena. Se ei ole maakuntakaavaan merkittävä monitoimikeskus, jossa olisi muitakin toimintoja kuin moottoriurheilua. Osoitetaan Siiponkosken alue virkistys- ja matkailukohteena. Taajamiin liittyviä pienialaisia virkistys- ja matkailupalvelujen alueita ei esitetä maakuntakaavassa erikseen muun muassa kaavan mittakaavaan liittyvistä syistä. Kylpyläsaari sisältyy Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettuun taajamatoimintojen alueeseen. Rytkynkylä on kaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, koska Ison ja Pienen Rytkynjärven väliselle kangakselle on 1900-luvun alkupuolen vaurasta talonpoikaista rakentamista, Pienen Rytkynjärven pohjoisrannalla perinteisiä aittoja maisemallisesti tärkeällä paikalla, järvien ympärillä on arvokasta 1930-luvun rakennuskantaa sekä torppien ja mäkitupien pieniä pihapiirejä. Asuinpaikkojen arvoa lisäävät talojen järvien rannoille laskevat viljelysalueet. Vaikka kaavamerkintä ei estä kylän täydentämistä uudella rakentamisella eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista, arvioidaan Rytkynkylän kaavamerkintäesitystä uudelleen kylien rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventoinnin valmistuttua koko maakunnan alueella. Laajennetaan luonnon monikäyttöaluetta lausunnossa esitetyllä tavalla. Hailuodon kunta Kaavaselostus kuvaa suhteellisen hyvin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, sisältöä ja vaikutuksia. Puutteena voidaan todeta keskustatoimintoja koskevien merkintöjen, määräysten perusteiden ja kuvauksen puuttuminen selostuksesta. Hailuodossa ei ole keskustatoimintojen merkintää. Keskustatoimintojen alueet on tässä vaihekaavassa esitetty vain kulttuuriympäristöjä koskevien suunnittelumääräysten muutosten vuoksi. Muilta osin 1. vaihemaakunta9 Toisen vaihemaakuntakaavan sekä valtakunnallisten että maakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden erityisinä painopisteinä mainitaan mm. maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen edistäminen liikenneyhteyksiä ja liikenneturvallisuutta kehittämällä ja olemassa olevaa kylärakennetta vahvistamalla, maaseudun tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen sekä kulttuuriympäristöjen säilymisen turvaaminen. Hailuodon kunta ja Oulun kaupunki ovat valtuustoissaan joulukuussa 2014 hyväksyneet Merialueen osayleiskaavan, joka mahdollistaa kiinteän yhteyden rakentamisen Oulun ja Hailuodon väliselle merialueelle. Ympäristöministeriö puolsi hanketta lausunnossaan. Vaikka kaava ei ole vielä lainvoimainen, tulee edellä mainittujen painopistetavoitteiden toteuttamiseksi Oulun ja Hailuodon välistä liikenneyhteyttä kehittää kiinteän yhteyden kautta molempien kuntien hyväksymän osayleiskaavan mukaisesti. Merkintä tulee nykyisen kaavamerkinnän tapaan ulottaa viheryhteystarpeena Marjaniemeen saakka, jolloin merkinnällä tuetaan mm. Oulun seudun ja Hailuodon yhdistävän maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeän pyöräilyreitin kehittämistä. Koko Hailuoto merialueineen on merkitty vaihemaakuntakaavassa valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tilannetta paikan päällä tarkasteltaessa näin ei kuitenkaan ole, sillä merkinnät sisältävät laajoja alueita joilla kyseisiä arvoja on vaikea tunnistaa, ja kaavamääräykset sekä rajaukset ovat niiltä osin kunnan kannalta perusteettomia sekä osin kunnan kehittämistä liikaa rajoittavia. Kyseisten vähemmän arvokkaitten alueiden poisrajaaminen inventoinnista maakuntakaavan mittakaavassa voi olla haasteellista. Tämän vuoksi kaavamääräystä tulisi päivitysinventointien yhteydessä Hailuodon osalta esittää muutettavaksi siten, että kyseiset rajaukset sisältävät valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä alueet tulee tutkia yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. On huomattava, että arvokkaat maisema-alueet ovat syntyneet lähes poikkeuksetta ihmisen toiminnan seurauksena mm. maa- ja metsätalouden, rantalaiduntamisen, kalastuksen ja rakentamisen sekä muiden erilaisten asumiseen, elinkeinoihin ja maankäyttöön liittyvien toimenpiteiden vaikutuksesta. Kaavamääräyksissä ja -selostuksessa tulee edellä mainitun kaavamääräysmuutoksen ohella selkeillä määräyksillä ja ohjeilla varmistaa, etteivät maakuntakaavaan merkityt arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt käytännössä estä tai rajoita alueiden kehittämistä tai maanomistajien oikeutta kunnostaa ja ylläpitää rakennuksiaan sekä maa-alueitaan. Myös kiinteiden muinaismuistokohteiden luetteloita olisi syytä päivittää. Muutoin kunnanhallitus pitää 2. vaihemaakuntakaavan luonnosta sisällön, tavoitteiden ja niiden toteutumisen sekä kokonaisvaikutusten osalta laadukkaana. Iin kunta Iin kunnan alueelle on merkitty valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä Pohjanmaan rantatietä. Kaavamääräystä tulee tältä osin tarkentaa niin, että tienpitoa on mahdollista kehittää liikenteen ja ympäristön tarpeiden mukaisesti (päällystäminen), ja tienvarsiasutusta voidaan edelleen kehittää. Myllykankaalle seudullisesti merkittäväksi merkitty alue tulisi kaavaselostukseen tarkentaa Merihelmeksi. kaavan keskustatoimintojen alueiden merkintöihin ei esitetä muutoksia. Kaavaselostusta täydennetään. Virkistysyhteystarve on vaihekaavaluonnoksessa osoitettu Marjaniemeen saakka samalla tavoin kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kiinteän liikenneyhteyden merkintä tarkistetaan 3. vaihekaavassa Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Hailuodon merialueen osayleiskaavan mukaiseksi. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevaa kaavamääräystä täydennetään tavalla, joka huomioi arvokkaiden tieosuuksien tienpidolliset tarpeet kuten kuivatuksen, päällysteen perusparantamisen tai päällystämisen Korjataan osoitetun virkistys- ja matkailukohteen nimi Merihelmeksi. 10 Olhavan Vuornoskankaalla on hyvin säilynyt savottakämppä, joka esitetään ympäristöineen merkittäväksi seudullisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä Kalajoen kaupunki Kalajoen kaupunki toteaa, että maakuntakaavan on oltava salliva ja Kalajoen kehittymisen mahdollistava. Maaseudun asutusrakenne ja kulttuuriympäristöt: Kaavakartalla maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on esitetty Pitkäsenkylä-Tynkä-kulttuurimaisema-alue ja Hiekkasärkkien matkailukeskuksen ja Rahjan saariston alue, Himangan kulttuurimaisema Lestijokivarressa sekä Alaviirteen saaristo ja Maakannuskarinlahti. Inventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) ehdotetaan Hiekkasärkkien matkailukeskuksen ja Rahjan saariston aluetta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Maakuntakaavakartalla Hiekkasärkät-Rahjan saaristo on esitetty maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Pitkäsenky lä-Tynkä-kulttuurimaisema-aluetta on laajennettu Yli-Tyngälle ja Mustilankankaan tuulivoimapuiston alueelle. Laajennukset tulee poistaa. Hiekkasärkät-Rahja maisema-aluetta on laajennettu huomattavasti merelle. Merialueen lisääminen maisema- aluerajaukseen näin mittavissa määrin ei ole tarkoituksenmukaista. Maisema-alueiden inventoinnin yhteydessä tehty tulkinta rakennettujen maisemien arvokkuudesta matkailukeskuksissa on ontuva ja epämääräinen mahdollistaen kirjavat tulkinnat. Matkailurakentamiseen liittyy rakentamisen syklisyys. Kaupungin tavoite rakentamisen ohjauksessa on paikan hengen mukainen ja alueen identiteettiin sopivan rakennustavan vahvistaminen. Matkailurakentamiseen liittyy myös voimakkaasti alueiden tavoitteellinen muuttaminen ja käyttäjälähtöinen muuntuminen. Kuntakaavoituksen on oltava riittävän innovatiivista ja visionääristä, jotta saavutetaan tavoitteellista maankäyttöä toimintojen sijoittumisen ja rakennustavan laadukkuuden osalta. Matkailukeskuksissa on pystyttävä mahdollistamaan kasvu ja uudisinvestoinnit. Kalajoen kaupunki ei hyväksy inventoinnissa esitettyä tulkintaa Hiekkasärkkien matkailukeskuksen ja Rahjan saariston maiseman arvottamisesta valtakunnalliseksi maisema-alueeksi. Arvottamisen vaikutukset maankäyttöön ja matkailukeskuksen kehittämiseen tulisi olla yksityiskohtaisesti tiedossa ja jo inventointiin auki kirjoitettuna. Kaavaselostuksessa matkailuelinkeinon muokkaama maisema on rinnastettu yhtä arvokkaaksi kuin maatalousmaisema. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue rajoittaa maatalousrakentamista alueella. Matkailumaiseman osalta päivitysinventoinnissa esitetty valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen status on matkailuelinkeinolle fataali. Matkailu on maakuntaohjelman 2014-17 yksi kehitettävä avaintoimiala. Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta Kalajoelle on listattu kohteita, joista osa on purettu. Maakuntakaava-aineistossa ei ole esitetty kohteiden arvottamisperusteita. Kalajoen kaupunki on eri mieltä arvok.kaista alueista ja kohteista. Emme hyväksy laadittua luetteloa alueista ja kohteista. Edellytämme vuoropuhelun käymistä ennen yhdenkään kohteen lisäämistä kulttuu- Vuornoskankaan savottakämppä otetaan huomioon maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen päivitysinventoinnissa. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa 2015 Kalajoki mainitaan yhtenä maakunnan kehittyvistä vahvoista matkailualueista ja Kalajoen hiekkasärkät vahvana matkailukeskuksena. Hiekkasärkkien alueella matkailu perustuu nimenomaan maisemaan, sille tyypillisiin erityispiirteisiin ja arvoihin (ks. maisema-alueen kuvailu ja arviontiteksti, Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Hiekkasärkkien aluetta on esitetty päivitysinventoinnin perusteella valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Esityksen taustalla on tavoite korostaa alueen merkitystä arvokkaana, omaleimaisena ja vetovoimaisena matkailukohteena ja tukea alueen erityispiirteiden ja arvojen säilymistä. Samaan tapaan Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä matkailukeskuksista Ruka ja Rokua Geopark sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaiksi esitetyillä maisema-alueilla. Muualla Suomessa esimerkiksi Pyhätunturi, Ounasvaara ja Aavasaksa Lapissa, Vuokatti Kainuussa ja Yyteri Satakunnassa sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetuilla maisemaalueilla. Pitkäsenkylän - Tyngän kulttuurimaisema-alueen rajaus pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa 2006 määriteltyyn maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaukseen. Rajausta on tarkennettu olemassa olevan tilanteen mukaiseksi siten, että maastossa yhtenäisenä hahmottuva viljelysmaisema kokonaisuudessaan kuuluu maisema-alueeseen. Maisemaalueeseen on rajattu mukaan viljelysalueiden reunavyöhykkeinä merkittävien selännealueiden reuna-alueet. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventoinnin maastotarkistukset on tehty kesällä 2014, jolloin kohteet on myös valokuvattu. Tietoja kesän 2014 jälkeen puretuista kohteista pyydetään kunnasta. Kohteiden arvottamiskriteerit on esitetty kaavaselostuksessa ja kohdekohtaiset kuvaukset Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015selvityksessä, jonka Kalajoen kuntaa koskeva pdf-muotoinen raportti oli nähtävillä luonnosvaiheessa. 11 riympäristöluetteloihin. Kalajoen kaupungin mielestä Pohjois-Pohjanmaan liiton tapa laatia inventointi ei ole luotettava. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavakartalla on esitetty muinaismuistokohteet. Ne sijoittuvat yhtenevästi tuulivoimapuistoyleiskaavojen alueelle. Maakuntakaavakartalla ei ole tarkoituksenmukaista esittää muinaismuistokohteita esitetyn mukaisesti, koska ne vaikeuttavat huomattavasti yhdistelmäkartan luettavuutta. Matkailu: Kalajoen keskustan ja Hiekkasärkkien välisen alueen yleiskaavallinen tarkastelu on käynnistynyt. Keskusta, Meinalan yrityspuisto ja Hiekkasärkkien matkailualue muodostavat yhdessä voimakkaasti kehittyvän ja kasvavan yhtenäisen matkailukaupungin. Kehittyminen ja suurhankkeet aiheuttavat investointitarpeita ja -paineita. Tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan matkailutulo on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kalajoella on 11 500 vuodepaikkaa ja vuosittain 600 000 yöpymisvuorokautta. Kalajoen matkailukeskuksessa vierailee vuosittain yli 1 500 000 kävijää. Matkailustrategian päivityksen yhteydessä (Kalajoen matkailun kasvuohjelma 20152025) on tavoitteeksi asetettu vuodepaikkojen Ja yöpymisvuorokau sien kaksinkertaistaminen . Kalajoen matkailun maankäytön kehittämistä ohjaavat lainvoimainen Rantaharjualueen osayleiskaava ja kaavaehdotusvaiheessa oleva Keskustan osayleiskaava. Rantaharjualueen yleiskaavassa on esitetty matkailualueen maankäyttöä valtatien 8 maanpuolella suhteellisen laajasti. Kalajoen kaupunki vaatii, että maakuntakaavassa yleiskaavoitettua aluetta laajempi alue valtatien 8 maanpuolella esitetään matkailukeskus-merkinnällä. Matkailun kasvuohjelmassa alue on esitetty yhtenä keskeisenä kehitettävänä aluekokonaisuutena ja matkailukeskuksen ohjelmallisten toimintojen laajenemisalueena. Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty seudulliset moottoriurheilu- ja monitoimikeskukset. Matkailun kasvuohjelmassa on tuotu esille moottoriurheilukeskuksen toteuttaminen Hiekkasärkille. Maakuntakaavan tulee mahdollistaa tämä. Maakuntakaavan tulee mahdollistaa matkailun toteuttaminen alueella, jos hankkeille on muuten liiketaloudelliset edellytykset olemassa. Tarpeettomista yritystoimintaan vaikuttavista rajoitteista tulee maakuntakaavassa luopua. Maakuntakaavan tulisi mahdollistaa samankaltaisten matkailukeskusten yhdenvertaiset kehittämismahdollisuudet. Sautinkari-Lestijokisuu-alueen asemakaavoitus käynnistyy loppuvuodesta 2015. Kaupunki linjaa tuolloin Sautinkarin alueen kehittämistavoitteet. Jätteiden käsittely ja ampumaradat: Kalajoelle toteutetaan seudullinen Kalajokilaakson jätevedenpuhdistamo Rahvon teollisuusalueen pohjoispuolelle. Hanke on suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupavaiheessa. Hanke on syytä osoittaa maakuntakaavassa. Siirtoviemärin suunnittelu myös Himanka- kaupunkikeskusta-välillä on käynnistynyt. Kalajoen kaupunki ei tulevaisuudessa mahdollista ampumaradan toimintaa matkailukeskuksen alueella. Kalajoen kaupunki toteaa, että uuden seudullisen ampumaradan toteuttaminen Kalajoella on melko epätodennäköistä. Kaavavalmistelijat ovat valmiita käymään vuoropuhelua Kalajoen rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja niiden arvoista. Rakennetun ympäristön päivitysinventoinnin maastotarkistukset Kalajoella teki diplomityövaiheeseen edennyt arkkitehtiylioppilas. Hänen työtään ohjasi Pohjois-Pohjanmaan liiton inventointityöryhmä, johon kuului muun muassa kaksi kulttuuriympäristöistä väitellyttä tekniikan tohtoria ja maakuntamuseon kokenut rakennustutkija. Inventoija esitteli ehdotuksensa Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunnassa, jonka muodostavat Oulun yliopiston, Metsähallituksen, maakuntamuseon, ely-keskuksen ja maakuntaliiton kokeneet asiantuntijat. Muinaisjäännösten merkitsemistapa harkitaan uudelleen ja asiasta neuvotellaan museoviranomaisten kanssa. Maakuntakaavan RM-alueen laajentaminen voidaan osoittaa vaihekaavaehdotuksessa, mikäli yleiskaavoituksen yhteydessä laadittavia selvityksiä ja vaikutusten arviointia on käytettävissä. Moottoriurheilualueita ei käsitellä maakuntakaavassa, vain OuluZone, joka on monitoimikeskus. Sautinkarin alue on osoitettu seudullisena virkistys- ja matkailukohteena laaditun virkistysverkkoselvityksen perusteella. Seudulliset jätevedenpuhdistamot on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa, tarvittavat päivitykset käsitellään 3. vaihekaavassa. Siirtoviemäreitä ei silloin esitetä kaavakartalla, mahdollisesti selostuksessa. Maakuntakaavassa ei esitetä Kalajoelle seudullista ampumarataa. 12 Kempeleen kunta 2. vaihemaakuntakaavan alustavaa luonnosta käsiteltiin maakuntakaavoituksen neuvottelukunnassa 18.12.2014. Nyt nähtävillä olevaan luonnokseen on Kempeleen tuolloin antaman palautteen perusteella lisätty Linnakallion louhosalueen kohdalle virkistys- ja matkailukohde (vihreä kolmio). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukohteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistys- ja matkailupalveluiden kehittämiskohteita. Tämä on aiheellinen lisäys kaavakartalle, sillä Linnakallion tulevaisuuden tavoitetila seudulliseksi virkistysalueeksi on asetettu jo reilu vuosikymmen sitten, ja paraikaa on käynnistymässä Linnakallio Masterplanin laatiminen, johon on saatu myös maakunnan kehittämisrahaa. Tuolloin annetun palautteen perusteella on 2vaihekaavan luonnoskartalle lisätty myös moottorikelkkailun yhteystarve Ouluntullin huoltoasemalle, joka on esitetty Linnakankaan osayleiskaavaluonnoksessa. Kempele sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen/Lakeuden alue (mk-7), jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamistavan ohjaukseen. Ketolanperä on säilytetty 2. vaihemaakuntakaavakartassa esitettävänä kyläalueena (at). Kempeleen suot Ketolanperästä itään on esitetty luonnon monikäyttöalueina, mutta kaavakartalta on poistettu ekologinen yhteystarve Ketolanperän ja Tupoksen väliltä. Viheryhteystarve on kuitenkin esitetty Kempeleenlahdelta Honkaseen, Tuohinonojan paikkeille. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Tämä yhteystarve on huomioitu juuri nähtävillä olevassa Merisaran logistiikka-alueen asemakaavassa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä. Kaavakartalle on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi vuoden 2014 maisema-alueiden päivitysinventoinnissa uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi ehdotetut alueet, joita ei ole vielä vahvistettu. Tällainen alue on esitetty Kempeleen ja Limingan yhteiselle logistiikkavyöhykkeelle kuntien rajalla. Aluetta ovat jo pitkään halkoneet valtakunnalliset merkittävät liikenneyhteydet, valtatie 4 ja päärata. Maisema-alueen laajentamisen osoittaminen näiden kulkuväylien väliselle alueelle ei ole perusteltua, ja voi vaikeuttaa tulevaa osayleiskaavoitusta. Ks. Yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisemaalueita koskeviin lausuntoihin. Maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi on merkitty Pohjanmaan rantatie, joka on maastossa opastettu ruskeapohjaisilla kulttuuriympäristömerkinnöillä (majakkasymboli). Kempeleen osalta maakunnallisten arvojen inventointi on vielä kesken, joten kohdeluettelo esitetään vasta ehdotusvaiheessa. Kiinteitä muinaisjäännöksiä on 2-vaihemaakuntakaavakartalle esitetty Kempeleessä yhteensä kaksitoista, pääosin Linnakankaalta Mourunkijärvelle ulottuvalle harjualueelle. Seudullisesti merkittävää ampumarataa ei Kempeleessä ole, mutta Kempeleen metsästys- ja kennelyhdistyksen ampumarata on mainittu selostuksen liiteasiakirjassa käytössä olevana ratana. 13 Kaavakartalle on osoitettu ainoastaan seudulliset ampumaradat, joiden kohdemerkintä on ea. Puolustusvoimien käytössä olevien ampumaratojen kohdemerkintä on ep. Oulun seudun materiaalikeskuksen arviointi ja vaihtoehtoisten tarkasteluiden tulokset eri työvaiheissa on kuvattu tarkemmin Oulun seudun materiaalikeskuksen sijoittaminen-selvityksessä. Kempeleen Väärälänperä on ollut Oulun seudun materiaalikeskus- / jätteenkäsittelyalue-tarkasteluissa yhtenä vaihtoehtoisena, mutta selvitysten perusteella poissuljettuna sijoituspaikkana. Näiden tarkasteluiden perusteella Oulun Välimaan alue osoitetaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa uutena materiaalikeskuksena nykyisen Ruskon jätekeskuksen lisäksi. Kuusamon kaupunki Luonnoksessa on osoitettu Matkailun vetovoima-alue/Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen (mv) rajaus, johon liittyvää merkinnän sisältöä on täsmennetty. Alueen Ruka-OulankaKitka (mv-1) rajaus tulee pienentää ja rajata lähiaikoina nähtäville tulevan Kuusamon strategisen yleiskaavan vastaavien rajauksien matkailun ydinalue (rm-1) ja matkailun ja virkistyspalvelujen alue (vr-1) kanssa. Kylärakenne tulisi tarkistaa laadittavana olevan Kuusamon yleiskaavan päivityksen mukaiseksi. Heikkilän kylää ei tule poistaa tärkeiden kyläkes- kusten listalta. mv-7 alueet tulee rajata Hossan kansallispuistohankkeen rajojen mukaisesti. 2. vaihemaakuntakaavan selostuksen kohdassa 6.4 mainitaan, että rakentaminen arvokkaassa kulttuuriympäristössä edellyttää usein maakuntakaavaa tarkempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia, joka ottaa huomioon kohdealueen kiinteistönmuodostuksen ja vaatimuksen maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Kappaleen sanamuotoa tulee korjata. Maakuntakaavassa ei voida vyöryttää kunnalle vaatimusta maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Kaupunki on aiemmissa maakuntakaavaa koskevissa lausunnoissaan esittänyt rautatieyhteyttä Oulusta/Taivalkoskelta Kuusamon Kirkonkylän ja Rukan kautta Kemijärvelle. Kyseinen aluevaraus on merkitty Kuusamon kaupungin yleiskaavaan. Kuusamon kaupunki uudistaa aiemmissa maakuntakaavan uudistamisesta antamat lausuntonsa niiltä osin, joilta ei ole huomioitu 1. vaihekaavan ehdotukseen sekä pyytää huomioimaan soveltuvilta osin mitä kaupunki on lausunut maakuntakaavan 2. vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Maakuntakaavan 2. vaihekaavaluonnokseen tai yhdistelmäkarttaan pitää lisätä yleiskaavaluonnoksen mukaiset tuulivoimavaraukset. Turvetuotantoalueet (tu-1) pitää tarkistaa. Luonnon monikäyttöalueet tulisi rajata jo olemassa olevien suojelualueiden rajojen mukaisesti. Matkailun vetovoima-alueen/Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen (mv-1) rajaus on kokonaisuutena jonkin verran suppeampi kuin Kuusamon strategisen yleiskaavan luonnoksessa esitetyt rm-1 ja vr-1 alueet. Rajausta on mahdollista tarkistaa laadittujen selvitysten ja alueelle kohdistuvan virkistys- ja matkailukysynnän painopisteiden pohjalta. Sukerijärven luonnonpuiston sisällyttäminen mv-1 alueeseen edellyttää lisäperusteluja. Ks yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin. Heikkilän kylän tilanne tutkitaan myös jatkotyön yhteydessä. Kylät käydään vielä kokonaisuudessaan lävitse saadun palautteen pohjalta ja tietojen päivittämiseksi. Tarkistetaan Matkailun vetovoima-alueen/Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen mv-7 rajausta siten, että se kattaa myös Julma-Ölkyn alueen. Kaavaselostuksen maakuntakaavan oikeusvaikutuksia koskeva teksti kohdassa 6.4. muotoillaan uudelleen. Tässä vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä liikennejärjestelmään kuuluvia asioita, vaan tarvittavat päivitykset tehdään 3. vaihekaavassa. OAS-lausunnossa Kuusamon kaupunki esitti kaivostoiminnan käsittelyä 2. vaihemaakuntakaavassa. Se ei aikataulullisesti ole mahdollista, vaan käsitellään 3. vaiheessa, kun riittävät selvitykset ovat käytettävissä.. Tuulivoima-alueiden täydennyksiä ja päivityksiä käsitellään 3. vaihemaakuntakaavassa, samoin turvetuotantoalueiden tarkistukset. Luonnon monikäyttöalueen merkinnällä osoitetaan luonnon virkistyskäyttöön tai luonto- ja muuhun matkailuun soveltuvia aluekokonaisuuksia. 14 Alemman asteen maankäytön suunnittelun yhteydessä tulee selvittää suojelualueiden välinen yhteystarve. Kärsämäen kunta Kylien yhdistäminen: Miilurannan ja Sydänmaan kylät tulee esittää erillisinä kylinä. Kylät tekevät yhteistyötä, mutta eivät hyväksy yhdistämistä. Kunnan taajaman ja kunnan kylien merkitseminen maakunta kaavaan: Kaavaan tulee lisätä Kärsämäen kunnan taajama taajamaa kuvaavalla merkillä ja kunnan kylät tulee merkitä ja nimetä. Kunnan väestömäärä on vähentynyt, kunnan taajama ja kylät ovat edelleen olemassa. Esitämme kaavaan merkittäviksi: Venetpalo, Nurmesperä, Nuttuperä, Rannakylä, Kokonperä, Ruhangas, Hallanperä, Välikylä, Koposenperä, Kaketinperä, Saviselkä, Jylhänperä, Porkkala, Haaraperä, Hatuperä, Pyrrönperä, Ojalehto, Alajoki ja Jokivarsi. Sydänmaan- ja Miilurannan kylät merkitään erillisinä kylinä. Kehittämisperiaatemerkinnän tarkoitus on korostaa sen kattaman alueen virkistysarvoa ja tuoda tämä näkökulma huomioon otettavaksi vyöhykkeen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan merkinnällä ja määräyksellä ei ole ohjausvaikutusta yksityisten maanomistajien maa- ja metsätalouteen (kaavan valkoiset alueet). Ks yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin. Kylien tilanne tutkitaan jatkotyön yhteydessä. Kylät käydään vielä kokonaisuudessaan lävitse saadun palautteen pohjalta ja tietojen päivittämiseksi. Myös Miilurannan ja Sydänmaan mahdollinen merkitseminen omina kylinä ratkaistaan siinä yhteydessä. Kaikkien Kärsämäen kylien merkitseminen maakuntakaavaan ei ole perusteltua. Vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä taajamatoimintojen alueita. Niiden merkinnät säilyvät ennallaan ja näkyvät keskusten niminä, pohjakarttaViheryhteystarve Nelostien ja Haapavedentien kulmaus: Nelostien ja Haapavedentien kulmaukses- merkintänä sekä kaavojen yhdistelmäkartassa. ta alkaa Pahanevan, Juurusjärven ja Onkilammen muodostama yhtenäinen suoalue, joka on kuntalaisten ulkoilu- ja virkistysaluetta. Aluetta käytetään kaikkina vuodenaikoina ulkoiluun hiihtoon, patikointiin ja hyötyliikuntaan kuten kalastukseen, marjastukseen ja metsästykseen. Alue on myös suosittua sorsastusaluetta. Onkilammella on yhteiseen käyttöön rakennettu hirsinen lämmitettävä Esitetyt luonto- ja virkistysalueet ovat lähialueen väestöä palvelevia, paimaja, reittien varrella on useampia laavuja, joita huolletaan. Alue rajoittuu Nelostiehen ja liittymä kallisesti merkittäviä kohteita. Ei muutoksia kaavaan. Nelostieltä on rakennettu Juurusjärvelle. Alue on silmiinpistävän kaunis eri vuodenaikoina. Matkailupalvelujen aluevaraukset RM, m merkinnät ja Viheryhteystarve Sydänmaankylä: Kivisaaren Kosteikko on virkistys- ja sorsastus käytössä. Kosteikolla on kota, laavu ja luontopolku. Luontoreitit: Pyöräily-, kelkkailu- ja patikointireittejä reilut 30 km. Reiteillä on laavuja ja tulipaikkoja 7 kappaletta. Teerikankaan Kivikota on luontoreittien yhteisessä virkistyskäytössä. Sykkeen lähireitillä on jousimetsästyksen harjoittelu- ja kilpailurata. Reitin varrella on myös Kärsämäenjärvien soidensuojelualue. Kyläkeskus Syke majoittaa ja järjestää metsästystapahtumia. Kyläkeskus Syke on myös juhlapaikka eri laisille tilaisuuksille. Tilausravintola 100 hengelle. Matkailutiloissa on 40 vuodepaikkaa, tilausravintola, tanssilava sekä kota että savusauna. Omatoimiseen majoitukseen vuokrattava mökki sis. 40 vuodepaikkaa. Kyläkeskus Sykkeen pihassa ovat kiinteinä rakennelmina kaksi beach volley-kenttää ja minigolfrata. Esitetyillä matkailupalvelujen alueilla on merkitystä lähinnä yksittäisen matkailuyrityksen toiminnan kannalta. Maakuntakaavan näkökulmasta ko. kohteet ovat paikallisesti merkittäviä. Ei muutoksia kaavaan. Raudaskosken Maatilamatkailun tiloissa on 10-16 majoituspaikkaa. Tilan karja on Highlanderkarjaa. Maatila kuuluu Sydänmaakylään, etäisyys 2 km. Muodostavat yhtenäisen matkailu- ja virkistysalueen. 15 Kaatiaisen neva: Kaatiaisen neva ottoalueena tulee poistaa kaavasta. Limingan kunta Muutosesitykset maakuntakaavaluonnokseen: Maisema-alueiden osalta Limingan kunta esittää, että valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta ei maakuntakaavassa laajenneta, koska laajennuksille ei ole maisemallisia perusteita, ja koska kunnat eivät ole saaneet lausua itse inventoinnista mitään ja esittää edes korjauksia inventoin- nin virheellisiin kohtiin. Tuposta lukuunottamatta kaikki Limingan muut asutuskeskittymät sisältyvät valtakunnallisesti merkittävään maisemaalueeseen. Kaavaselostuksen sivulla 23 oleva toteamus; "Toisaalta maisema-alueelle määritelty status ei saisi liikaa haitata tai estää taajamien kehittämistä" tulee korjata selvemmäksi: "Toisaalta maisema-alueelle määritelty status ei saa haitata tai estää taajamien kehittämistä eikä laajentamista". Maininta tulisi selkeyden vuoksi sisällyttää suoraan kaavamääräykseen. Turvetuotantoalueiden tarkistustarpeet käsitellään 3. vaihemaakuntakaavassa, niihin vaikuttaa myös 1. vaihekaavan vahvistuskäsittely, jossa ratkaistaan kaavan turvetuotantoalueita koskevat valitukset. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Täydennetään kaavaselostukseen arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevia taajama-alueita koskevaa tekstiä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden erityispiirteet nostetaan paremmin näkyviin. Limingan lakeuden maisema-alueella painotetaan taajamien merkitystä osana maisemaa ja tuodaan esille taajamien kasvun ja kehittymismahdollisuuksien turvaamisen tärkeys. Ruutikankaan ampumaurheilualue tulisi muuttaa seudullisesta ampumaradasta (ea) valtakunnallisesti merkittäväksi ampumaurheilukeskukseksi (EA). Alueesta on tavoitteena tehdä valtakunnan suurin ja tärkein ampumaurheilukeskus. Alueen toteuttamiseksi on jo perustettu ampumaseurojen ja metsästysseurojen yhteinen yhdistys. Merkintä tukisi voimakkaasti hankkeen eteenpäin viemistä ja rahoituksen saamista. Merkintä ea tarkoittaa vähintään seudullista ampumaurheilukeskusta ja se kattaa myös mahdolliset valtakunnalliset ampumaurheilukeskukset. Ruutikankaan radalla on mm. sijaintitekijöistä johtuen hyvät ja maakunnan parhaat mahdollisuudet kehittyä valtakunnalliseksi ampumaurheilukeskukseksi. Tämä tavoite tuodaan aiempaa selkeämmin esille kaavaselostuksesLiminganlahden luontokeskus on merkitty nyt maakuntakaavaluonnokseen virkis- sa. tys/matkailukohteena (vihreä kolmio). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukohteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistys- ja matkailupalveluiden kehittämiskohteita. Muita vastaavilla kolmioilla on Oulun seudulla merkitty Kempeleen Linnakankaan kalliomonttu, Oulunsalon Varjakka, Kiimingin Koitelinkoski ja Iin Röyttä. Liminganlahden kansainvälinen lintuluontokeskus osana Metsähallituksen luontokeskusverkostoa on jo nyt edellä mainittuja huomattavasti merkittävämpi matkailukohde, onhan se kansainvälinen ja valtakunnallinen Matkailualueiden kohde- ja aluemerkinnöillä ei kuvata alueen merkittävuosikymmeniä jo toiminut matkailukohde koko Suomen tärkeimmän lintulahden äärellä. Kävijöi- vyyttä, vaan laajuutta. rm- kohdemerkinnän selitystä tarkistetaan ja määritä itse luontokeskuksessa on jo nyt vuosittain laskurin mukaan noin 55.000 - 56.000. Luontokes- telläään kriteerit merkinnän osoittamiselle. Liminganlahden luontokeskus kuksesta lähtee kohti nykyaikaa ja kaukaista menneisyyttä alueen voimakasta maan kohoamista otetaan mukaan tarkasteluun. maastossa havainnollistava Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa maankohoamispolku, jossa on merkitty maastoon muinaiset rantaviivojen paikat ja rantavallit. Limingan kunta esittää, että valtakunnallisesti merkittävä voimakkaasti kehittynyt ja edelleen kehitettävä Liminganlahden luontokeskus merkitään kolmion sijaan kaavaan rm, matkailupalvelujenkeskus. Tällöin se tässä vaiheessa rinnastetaan rm-merkinnällä Haukiputaan Virpiniemeen, Yli-Iin Kierikkiin ja Oulun Nallikariin. Toki näistä Oulun Nallikari on jo nyt valta- kunnallisesti merkittävä matkailupalvelujen alue RM, johon sisältyy hotellipalveluja, nousten silloin valtakunnallisten matkailukeskusten verkostoon, johon kuuluvat maakuntakaavaluonnoksen mukaan Hailuodon Marjaniemi, Kalajoen Esitetyllä virkistys- ja matkailukohteella on merkitystä yksittäisen yrityk16 hiekkasärkät, Rokua, Iso-Syöte, ja Ruka. Lisäksi Limingan kunta esittää, että maakuntakaavasta nyt puuttuva Paavolantien varressa oleva ainutlaatuinen Eläinpuisto Escurial merkitään maakuntakaavaan kolmiolla, virkistys/matkailukohde. Se on toiminut alueella jo pitkään ja on koko maakunnan ainoa eläinpuisto, jossa on vuosittain 20 000 -30 000 kävijää. Lähin eläinpuisto on Lapin läänissä oleva Ranuan eläinpuisto. Kolmas eläinpuisto Suomessa on Ähtärissä. Parempi olisi kehittää eläinpuistolle oma merkintä, oranssissa ympyrässä el, eläinpuisto. Lumijoen kunta Lumijoen kunnan kannalta Pohjois-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmistelun yhteydessä on tehty riittävän laajat selvitykset maaseutuasutuksesta, virkistysverkosta, matkailusta, materiaalikeskus- ja jätteenkäisttelyalueista, seudullisista ampumaradoista ja puolustusvoimien alueista, mutta valitettavaa on, että kulttuuriympäristökohteita ei valitettavasti ole ehditty inventoida luonnosvaiheeseen. Lumijoen kuntakeskus lähitaajamineen sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen / Lakeuden alue (mk-7), joka on laajentunut Lumijoella myös Varjakan alueelle, mikä on perusteltua. Lumijoen kaltaisia kuntakeskuksia ei ole merkitty minkäänlaisella merkinnällä kaavakarttaan ja Lumijoen mielestä tämä tulisi korjata. Lapinkylä on merkitty uutena kyläalueena luonnokseen, jonka lisäksi Lumijoki esittää myös Hirvasniemen kylää, joka on kehittynyt merkittäväksi kyläksi kyläläisten aktivisuuden ansioista. Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluu myös Lumijoen kuntakeskus lähitaajamineen ja Lumijoen kunta esittää huolensa, että merkintä ei saa estää kuntakeskuksen kehittämistä tulevaisuudessakaan. Liminganlahti Lumijoen ranta-alueineen ja Varjakan alue on merkitty matkailun vetovoimaalueeksi / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Lumijoen kunta esittää, että Lumijoen Varjakka osoitetaan myös matkailun ja matkailun kohteeksi, koska se on erittäin suosittu virkistys- ja matkailualueena venesatamineen. Pohjanmaan rantatie on merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, ja Lumijoella nykyinen Äijänselän yksityistie on merkitty erityisen arvokkaksi tienpätkäksi. Lisäksi Kankaanpääntien ja Äijänseläntien välinen peltoalue on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Ruutikankaan alueellehan suunnitellaan uutta merkintää ampumaurheilukeskusta, joka on merkitty myös seudullisesti merkittäväksi ampumaradaksi ja Lumijoen kunta esittää erityiset kiitokset ampumaradan meluselvityksestä kaavan laatimisen yhteydessä. Merijärven kunta Kaavaluonnoksen alussa oleva Lähtökohdat ja nykytila-kappale on laadittu sekavaksi. Kappalees- sen toiminnan kannalta. Maakuntakaavan näkökulmasta kohde on siksi arvioitu paikallisesti merkittäväksi. Ei muutoksia kaavaan. Ks yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausntoihin. Hirvasniemen kylän tilanne tutkitaan jatkotyön yhteydessä. Kylät käydään vielä kokonaisuudessaan lävitse saadun palautteen pohjalta ja tietojen päivittämiseksi. Tässä vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä taajamatoimintojen alueita. Niiden merkinnät säilyvät ennallaan ja näkyvät keskusten niminä, pohjakarttamerkintänä sekä kaavojen yhdistelmäkartassa. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Täydennetään vaikutusten arviointia ja huomioidaan siellä Lumijoen kunnan esittämä huoli maisema-aluestatuksen vaikutuksista kuntakeskuksen kehittämiseen. Lumijoen Varjakka on osoitettu seudullisesti merkittävänä venesatamana. Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden selvityksessä kohde on arvioitu paikallisesti merkittäväksi. Ei muutoksia kaavaan. Maakunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntakaavan laadintaa. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet pohjautu17 sa puhutaan maakunnan eteläosasta useilla eri käsitteillä, jotka menevät osittain sekaisin. Alueesta tulisi kaavan yhdeydessä käyttää yhtä nimitystä, Oulun Eteläinen, joka on vakiintunut käyttöön. Tällöin tarkoitetaan Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntia, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden maakunnan eteläosassa. Muutoin Merijärven kunnalla ei ole huomautettavaa 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen. Muhoksen kunta Maaseudun asutusrakennetta koskevat merkinnät ovat pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta voimassa olevan maakuntakaavan mukaisia. Merkinnät vastaavat Muhoksen kunnan tavoitteita maaseutuasutuksen kehittämisestä. vat maakuntavaltuuston hyväksymään Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan käsitteitä ja aluerakenne vastaamaan kaikilta osin maakuntasuunnitelman tavoitteita. Muhoksen kunnan näkemyksen mukaan kulttuuriympäristö on huomioitu vaihemaakuntakaavassa tavalla, joka tukee kunnan vetovoimaa asuin- ja matkailualueena. Kunnan alueella sijaitsevat virkistykseen ja ulkoiluun liittyvät alue-, kohde- ja reittimerkinnät ovat Muhoksen kunnan tavoitteiden mukaisia. Muhoksen kunnan tavoitteena on edelleen kehittää kunnan virkistys- ja luontomatkailupalveluita. Muhoksen kunnalla ei ole huomauttamista Teerikankaan seudullisesta ampumaradasta. Yhteenveto: Muhoksen kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen. Maakuntakaavaluonnos mahdollistaa Muhoksen kunnan kehittymisen maaseutumaisena kuntana arvokkaassa Oulujokilaaksossa. Virkistystä ja matkailua koskevat maakuntakaavamerkinnät vastaavat kunnan tavoitteita virkistys- ja maisemamatkailun kehittämisestä. Rokua Geoparkin matkailun vetovoima on huomioitu koko geoparkin alueella. Nivalan kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt valtavan selvitystyön vireillä olevan vaihemaakuntakaavan osalta. Maakuntakaavan tulisi olla kuitenkin salliva, ei kaupungin kehitystä rajoittava. Nivalan kaupungin voimakkaat kyläkeskukset on merkitty vaihekaavaan. Asutuksen ja palveluiden keskittäminen kyläkeskusten läheisyyteen on taloudellisesti järkevää. Nivalan kaupungin pinta-alasta suuri osa on merkitty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueiksi. Kulttuurimaisema-alueeseen on inventoinnissa lisätty maisema-alueen taustametsät sekä koko Nivalan keskustaajama. Inventoinnissa ei ole otettu huomioon Nivalan vuonna 2014 hyväksyttyä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Selvityksessä mainitaan, että kulttuurimaisema-alue ei saa haitata taajamien kehittämistä. Nivalassa rakennetaan voimakaasti haja-asutusalueille, taustametsien mukaan ottaminen maisema-alueeseen vaikeuttaa kylien kehittämistä ja sopivien rakennuspaikkojen löytämistä läheltä kyläkeskuksia. Nivalan mielestä inventoinnin tuloksena taustametsät ja Nivalan keskustaajama tulee rajata pois kulttuurimaisema-alueesta, keskustaajaman kehittymistä ei saa vaarantaa. Lisäksi kulttuurimaisema-alueen laajentaminen keskustaajamaan hidastaa asemakaavoitusta ja lisää kaavoituksesta aiheutuvia kustannuksia. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Viljelysmaiseman kolmelta suunnalta ympäröimä Nivalan taajama hahmottuu maisema-alueen keskuksena ja olennaisena osana Kalajokilaakson maisema-aluekokonaisuutta, joten se on esitetty rajattavaksi mukaan maisema-alueeseen. Taajamalla on pitkä historia merkittävänä osana Kalajokilaakson asutusta ja maisemaa. Täydennetään kaavaselostusta. Kalajokilaakson maisema-alueella painotetaan Nivalan taajaman merkitystä osana maisemaa ja tuodaan esille taajaman kasvun ja kehittymismahdollisuuksien turvaamisen tärkeys. Täydennetään vaikutusten arviointia ja huomioidaan siellä Nivalan kaupungin esittämä huoli maisema-aluestatuksen vaikutuksista kuntakeskuksen kehittämiseen. Nivalassa uusia kohteita on 29. Näistä 10 on Järvikylällä ja niiden arvot on 18 Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta Nivalaan on lisätty paljon uusia kohteita. Osa lisätyistä kohteista on huonokuntoisia ja niiden merkintä tulee tarkistaa. Lisäksi kiinteistönomistajiin tulisi olla yhteydessä ennen kohteiden lisäämistä. Keskustatoimintojen alueella olevien lisättyjen alueiden osalta voimassa olevien asemakaavojen toteutuessa alueiden arvo muuttuu, joten niiden lisäämistä maakuntakaavaan tulee miettiä uudestaan. Nivalan kaupunki on tyytyväinen maakuntakaavassa tehtyihin virkistysalueiden ja seudullisten ampumaratojen selvityksiin ja kaavamerkintöihin. Pyssymäen alue virkistyskohteena ja seudullisesti merkittävänä ampumaratana on vastaus tehtyihin panostuksiin alueen kehittämisessä. Lisäksi Iso-Sydänmaan vaellusreitti osana isompaa reitistöä tukee alueen käyttömahdollisuuksia lähialueen asukkaiden virkistyskäytölle. tunnistettu jo kunnan vuonna 2004 Sigma Konsultit Oy:llä teettämässä selvityksessä. Päivitysinventoinnissa on pyritty nostamaan esille toisen maailmansodan jälkeen valmistuneita kohteita: kuusi uusista kohteista on valmistunut 1945-1974 ja kaksi vuoden 1975 jälkeen. Herännäisjohtajat Kustaa Malmbergiin ja Vilhelm Niskaseen liittyvä eittämättä heikkokuntoinen Niskanen on nostettu keskusteluun suuren henkilöhistorillisen merkityksen vuoksi. Tiedot muista huonokuntoisista rakennuksista otetaan kiitollisina vastaan ja kohteet tarkistetaan maastossa maakuntamuseon rakennustutkijan kanssa. Päivitysinventoinnin suuren kohdemäärän ja kireän aikataulun vuoksi maanomistajiin ei ole ollut mahdollista olla yhteydessä. Toisaalta maakunKulttuurimaisema-alueiden oikeudelliset vaikutukset pitää määrittää. takaavaan ei sisälly suojelumääräyksiä. Maakuntakaavoittaja on kuitenkin Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden suunnittelumääräyksiä tulee tietoinen siitä, että maakunnallisesti arvokkaat kohteet nousevat potentiaatarkentaa siten, että kaavan on edistettävä asumista ja maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuutta. lisina suojelukohteina kunnan omissa kaavahankkeissa. Selostuksen vaikuNivalan kohdalla valtakunnallisesti/maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintöjä tusten arviointia täydennetään. on muutettava siten, että ko. alue seuraa joen uomaa käsittäen peltoaukeat samalla tavalla kuin Keskustatoimintojen alueen lainvoimaiset asemakaavat voidaan toteuttaa muiden Kalajokilaakson kuntien kohdilla. Taajama-alueet on irrotettava kulttuurimaisema- maakuntakaavassa olevista arvokkaiden alueiden rajauksista huolimatta. alueesta. Nivalan osayleiskaava, joka on tullut voimaan vuonna 2014, on otettava huomioon maaKunkin arvokkaan maisema-alueen maakunnallisesti merkittävät arvot on kuntakaavan jatkovalmisteluissa. esitetty julkaisussa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 11.12.2014. Arvokkaiden kulttuurimaisemaalueiden kaavamääräyksen velvoite varmistaa maakunnallisten arvojen säilyminen konkretisoituu kuntakaavoituksessa ja suunnittelutarveharkinnassa. Näissä prosesseissa esitettyjen suunnitteluratkaisujen hyväksyttävyyttä punnitaan myös maisema-arvojen osalta ja päätökset tekee kunta. Sivulla 10 oleva kartta Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellisesta aluerakenteesta on vaihdettava maaAluerakennekartta korjataan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakuntavaltuuston hyväksymäksi kartaksi. suunnitelman kartan mukaiseksi. Oulaisten kaupunki Kaavaselostuksessa puhutaan virkistys-/matkailukohteena Piipsjärven ja Honkavuoren alueesta. Nimi korjataan. Honkavuoren nimi tulee vaihtaa Honkamajan alueeksi. Kaavakartalla Honkamajan seudullisesti merkittävä ampumakeskus oli merkitty virheellisesti Merijärventien varren ampumaradan kohdalle. Kaavamerkintä tulee siirtää Honkamajan alueen kohdalle. Lisätään lrvan moottori- ja ravirata. Lisätään Sinkki-Seppojen retkeilyreitistön kinttupolut. Kartta oheismateriaalina. Merkintä korjataan. Irvan moottori- ja ravirataa ei merkittä monitoimikeskuksena, koska sen merkitys on lähinnä paikallinen. Sinkki-Seppojen kinttupolut olivat virkistysselvityksessä mukana (Vihannin kinttupolut), jossa sen merkitys tulkit19 Kylien ja jokivarren osalta kaavaluonnoksesta ei ole huomautettavaa. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta selvitykseen tulee tehdä seuraavat täydennykset tai korjaukset kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta. Oulaisten keskuskoulu: Rakennus täydellisesti peruskorjattu vuonna 2005, jonka yhteydessä julkisivun lisälämmöneristys sekä ikkunoiden ja vesikatteen uusiminen. Oulaisten yhteiskoulun 1920-luvun koulutalo: Rakennus on yläkoulun käytössä, ”kielilinna”. Rakennukseen on suoritettu täydellinen peruskorjaus vuonna 2004. Vuoden 2004 peruskorjauksessa on saneerattu rakennuksen sisätilat ja vesikate maalattu. Vuonna 2013 on rakennuksen ikkunat uusittu ja julkisivu maalattu. Oulaisten yhteiskoulun 1930-luvun koulutalo (Juho Oksan koulu): Vuonna 2003-2004 täydellinen peruskorjaus, jonka yhteydessä uusittu ikkunat, vesikate sekä julkisivu, myös uusi laajennus. Maunulan mylly ja pato: Julkisivun maalaus 2011, myllyvälpän ja lattian korjaus 2014. SOK:n keskusmyymälä: Ikkunoiden uusiminen 2001, julkisivun lisälämmöneristys 2007, vesikatteen uusiminen 2013. Lehtopään koulu: Ikkunoiden uusiminen 2014. Oulaisten kaupungintalo: Vesikatteen uusiminen 1998, ikkunoiden uusiminen 2011. Väinölä: Julkisivun maalaus 2012. Penttilä: Ei asuinkäytössä nykyisellään, täydellinen saneeraus ”koko kansan kulttuuritilaksi” perinteisiä arvoja kunnioittaen sisätilojen ja julkisivun osalta 2014-2015. Kalliokulju: Päärakennuksen pärekaton uusiminen 2005-2006. Lehtorila: Huono, purkukuntoinen rakennus, haittaa Juho Oksan koulun toimintaa, sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä pois, ei voida saneerata esteettömäksi. Tulee poistaa inventointilistalta. tiin kuitenkin paikalliseksi. Reitistö ei liity muihin reitistöihin, mutta on toteutettu ylikunnallisesti. Reitti voidaan merkitä kaavaan, etenkin jos tulee jossain vaiheessa kytkeytymään mahdollisiin muihin reitteihin (esim. suunniteltuun Siikajoen ”Pirtureittiin”) ja sen ylläpito ja kehittäminen on ratkaistu. Kiitos täydennyksistä rakennuksia koskeviin tietoihin. Tiedot on tallennettu Kioski-sovellukseen. Lehtorila on maakunnallisesti arvokkaalla Oulaisten koulualueella, mutta yksittäisenä rakennuksena paikallisesti arvokas. Näin ollen maakuntakaavan suunnittelumääräyksen velvoite varmistaa kulttuuriympäristön maakunnallisten arvojen säilyminen, ei koske tätä ajalleen tyypillistä opettajien asuntolaa. Lehtorilan merkitystä tärkeänä osana koulualueen monivaiheista historiaa ei kuitenkaan voi kiistää. Muuten Oulaisten kaupunki pitää 2. vaihemaakuntakaavan luonnosta hyvänä ja riittävänä merkinnöiltään. Oulun kaupunki Vaihemaakuntakaavan luonnoksen laatimisessa Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt hyvää yhteistyötä kuntien kanssa. Suunnittelun taustatiedoksi liitolla on ollut käytettävissä uuden Oulun yleiskaavan luonnos sekä siihen liittyvät lukuisat selvitykset. Kaavaselostus kuvaa hyvin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, tarkentaa sisältöä ja arvioi vaikutuksia. Selvitykset, joissa on kerrottu eri kohteiden arvioinnit ja luokittelut, on tiivistetty hyvin liiteraporttiin. Seudullisissa linjauksissa pitäytyminen ja Kaupunki-maaseutu -kehittämisvyöhykkeiden ja muutamien viheryhteyksien poistaminen selkiyttää kaavakarttaa. Oulun kaupungin alueen moni-ilmeisyys näkyy parhaiten yhdistelmäkartalla, jolla on esitetty sormimaiset taajama-alueet keskuksineen, pääosin jokivarsille sijoittunut kyläasuminen, maaseutumaiset alueet sekä merkittävät viheralueet ja maisema-alueet. Maaseudun kehittämisen kohdealueiden kehittämisperiaatteet edistävät jokivarsien maankäytön kestävää kehittämistä. Oulu toteuttaa näitä etenkin Kiiminkijokivarren kylien osayleiskaavoituk20 sella. Oulun kaupungin alueelle on esitetty 16 kehittyvää kylää liitteessä esitettyjen kriteerien perustalla. Nämä kaikki ovat merkittynä myös Uuden Oulun yleiskaavaan, jossa on lisäksi esitetty myös pienempiä kyliä. Pyydämme korjaamaan Parkumäen kylän nimen myös liitteen luetteloon, jossa se lienee erehdyksessä nimellä Halosenniemi. Valtakunnalliset kulttuuriympäristöjen arvot ovat kattavasti ja oikein estettyinä Oulun osalta. Uutena maakunnallisena maisemakohteena ehdotettu vt 4:n osuus Kontinkangas-Laanila on hieman yllättävä, eikä sitä ole aiemmin nostettu esille kaupungin omissa kaavoissa. Arvokkaaksi kokonaisuudeksi arvioidun tiealueen rajaus on varsin haastava, kun ottaa huomioon tien kehittämisen, siihen liittyvän melusuojaustarpeen sekä muut tulevaisuuden toimenpiteet. Valitettavaa on, että maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ei Oulun osalta valmistunut tähän luonnosvaiheeseen, eikä siten ehdi myöskään kaupungin omaan yleiskaavaan. Oulun kaupunki esittää, että maakuntakaavassa nostettaisiin sopivalla merkinnällä esille VILMO suunnitelmassa tunnistettuja arvokkaita luontokokonaisuuksia kuten esim. arvokkaiksi luontomosaiikeiksi tunnistetut Kiimingin lettoalue ja Martimojoen varsi ympäristöineen. Matkailu on Oulussa tärkeä ja kehitettävässä oleva elinkeino. Matkailu- ja virkistysalueiden osalta Oulun kaupunki haluaa nostaa esille Hietasaaren alueen, joka on luonnoksessa esitetty vain seudullisesti merkittävänä matkailupalvelujen keskuksena. Hietasaari yhdessä Oulun keskustan kanssa on jo nyt valtakunnallisesti merkittävä matkailukeskus ja siksi Hietasaaressa tulisi olla samantasoinen merkintä kuin valtakunnallisesti merkittäviksi matkailukeskuksiksi luokitelluilla Rukan, Syötteen, Rokuan ja Kalajoen matkailupalveluiden alueillakin, Materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueiksi, joilla sallitaan jätteiden loppusijoittaminen, Oulun alueelle esitetyt Rusko ja Välimaa ovat perustellut ja myös Oulun kaupungin linjausten mukaiset valinnat. Luonnoksen laatimisen yhteydessä tehty selvitys Pohjois-Pohjanmaan ampumaradoista ja seudullisten ratojen esittäminen maakuntakaavassa antavat hyvät mahdollisuudet kehittää Oulun seudun ampumaurheilua. OuluZonen esittäminen monitoimikeskuksena, johon sisältyy myös ampumaurheilu, on perusteltu ratkaisu ja kuvaa hyvin alueen monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Puolustusvoimien alueelle Hiukkavaaraan esitetty lisämerkintä Murtoselän suojavyöhykkeistä on otettu Oulussa huomioon jo aiemmissa maankäytön suunnitelmissa. Voimassa olevan maakuntakaavan merkintä on tarkoituksenmukainen ja turvaa alueen käyttöedellytykset. Koska Uuden Oulun yleiskaavan ehdotus on vielä valmisteltavana, toivomme voivamme esittää vähäisiä tarkistuksia 2. vaihemaakuntakaavaan vielä ehdotusvaiheessa esim. virkistysalueiden rajauksista ja moottorikelkkareiteistä. Pudasjärven kaupunki Kylän nimi korjataan Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa on huomioitu tiemaisemakohteet. Tiemaisemassa korostuu tieltä ympäröiviin maisemiin avautuvien näkymien merkitys. Pohjantietä on esitetty päivitysinventoinnin perusteella maakunnallisesti arvokkaaksi tiemaisemakohteeksi. Tavoitteena on ollut korostaa Pohjantien merkitystä Oulun kaupungin julkisivuna ja käyntikorttina ohikulkijoille. Valtatie 4 Oulun kohdalla on huomioitu mm. kunniamaininnalla valtakunnallisessa tiemaisemakilpailussa. Kaavamerkintä edellyttää, että maisema-arvot otetaan huomioon tieympäristön suunnittelussa. Näin on jo tehty mm. Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele – Kello -suunnitelmassa (Tiehallinto, Oulu, 2008). Kirjataan vaikutusten arviointiin Oulun kaupungin esittämä huoli maisema-aluestatuksen vaikutuksista Pohjantien kehittämiseen. Lausunnossa mainitut VILMO-selvityksen alueet on mahdollista osoittaa virkistyskäytön kehittämismerkinnällä (luonnon monikäyttöalue), jos tavoitteena on alueiden aktiivinen kehittäminen ja hyödyntäminen osana seudullista virkistys- ja vapaa-ajan verkostoa. Alueet on tunnistettu myös Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkkoselvityksessä (merkittävyysluokka C). Martimojoen varsin sisältyy osittain kaavassa osoitettuun luonnon monikäyttöalueeseen Hirvisuo-Kuusisuo-Martimojoki. Matkailualueiden kohde- ja aluemerkinnöillä ei kuvata alueen merkittävyyttä, vaan laajuutta. rm- kohdemerkinnän selitystä tarkistetaan. Hiukkavaaran alueen merkintätapaa tarkistetaan puolustusvoimien ja Oulun kaupungin kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Pyritään ratkaisuun, joka ottaa huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maanpuolustuksen tarpeet ja muun yhdyskuntarakenteen asettamat vaatimukset. Tarkistusesityksiä otetaan huomioon maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa. Tähdennetään kaavaselostukseen vanhojen ratojen toiminnan turvaamista 21 Ampumaratojen osalta esitetään, että kaavaan otetaan maininta käytössä olevien ampumaratojen toiminnan ja kehittämisen turvaamisesta siihen saakka kunnes alueellinen ampumarata on toteutettu. Lisäksi esitetään lisättäväksi tärkeäksi melonta tai vesiretkeilyreitiksi jo esitettyjen lisäksi Siuruanjoki. Muilta osin kaavaluonnoksesta ei ole huomautettavaa. Pyhäjoen kunta Kunnanhallitus päättää, että sillä ei ole huomauttamista 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Pyhäjärven kaupunki Ei lausuntoa Pyhännän kunta Pyhännän kunta katsoo, että 2.vaihekaavan luonnoksessa asioiden tarkastelu vastaa Pyhännän kunnan näkemyksiä pääsääntöisesti. Seuraavia kohtia Pyhännän kunta kuitenkin haluaa täsmentää. Esitetyssä 2. vaihekaavan luonnoksessa Pyhännän kunnan alueella maakunnallisesti merkittäviksi maisema-alueiksi on merkitty Ahokylän, Tavastkengän ja Viitamäen kulttuurimaisemat. Luonnoksessa ei esitetä rakennettuja kulttuuriympäristöalueita ja -kohteita, koska inventointi on vielä kesken. Luonnoksessa todetaan, että luettelo esitetään ehdotusvaiheessa. Pyhännän kunta katsoo, että esitetyt alueet ja kohteet pitää tarkastella kunnan kanssa yhteistyössä perusteellisesti, jotta mukaan otetaan vain todella merkittäviä ja tärkeitä alueita ja kohteita. uusien ratojen käyttöön ottoon saakka. Siuruanjoki merkitään tärkeänä melonta- ja vesiretkeilyreittinä. Kunnalta pyydetään kommentti päivitysinventoinnista ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kunnan edustajat ovat tervetulleita liittoon esittämään näkemyksensä arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistään. Pyhännän kunnasta on luonnokseen mukaan otettu yksi maaseutuasutuksen kannalta tärkeä kyläkeskus, Tavastkenkä. Pyhännän kunnalla ei ole huomauttamista tähän linjaukseen. Pyhännän kunnan alueelle on merkitty kolme virkistys- ja matkailukohdetta, lso-Lamujärvi, Pyhännänjärvi ja uutena lso-Ahvenjärvi. Kunnan mielestä esitys vastaa kunnan näkemyksiä. Seudulliset materiaalikeskukset ja jätteenkäsittelyalueet Pyhännän kunnalla ei huomautettavaa. Pyhännän ja Siikalatvan kuntien alueelle on rakennettu uusi seudullinen ampumarata 2013, joten asia on järjestyksessä. Jatkossa on turvattava seudullisten ampumaratojen kehittäminen monipuolisiksi ja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Maakuntakaavakaava luonnoksessa ei ole merkitty pienempien kuntien keskustaajamia omalla merkinnällään. Tämä puute pitää korjata. Pyhännän kunta katsoo myös, että maakuntakaavan laatimisessa on kuntia kuultava aidosti. Kunnat tuntevat oman alueensa perusteellisesti ja pystyvät oikeita vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Toimivalla maakuntakaavalla edistetään kuntien kehittämistyötä alueen ja asukkaiden parhaaksi. Raahen kaupunki at = KYLÄ merkintä. Maaseudun asutusrakenteen osalta Raahen kyläalueet on esitetty atmerkinnällä seuraavien kylien osalta: Olkijoki, Jokela, Haapajoki-Arkkukari, Piehinki, Mattilanperä, Ylipää, Kopsa, Alpua, Lampinsaari, Ilveskorpi ja Lumimetsä. 2. vaihemaakuntakaavan luon- Vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä taajamatoimintojen alueita. Niiden merkinnät säilyvät ennallaan ja näkyvät keskusten niminä, pohjakarttamerkintöinä sekä kaavojen yhdistelmäkartassa. - 22 noksessa ei ole erikseen esitetty maaseudun kehittämisen kohdealueita Raahen alueella. Maaseudun asutusrakenne pyritään ensisijassa keskittämään at- merkinnällä osoitetuille kyläalueille. Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa kylä- merkintöihin ja maaseudun asutusrakenteeseen liittyen. mv – merkintä. Meri-Raahe (mv-6): Alueen kehittäminen perustuu saariston ja muun maankohoamisran nikon kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä vanhan puukaupungin kulttuuriympäristön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Raahen kaupunki: esittää Meri-Raahe (mv-6) merkintään täydennet täväksi: ”… ja kaupunkikulttuurin vuorovaikutukseen.” mv-6 merkinnän määrittelyä tarkennetaan. Viheryhteystarve – merkintä on osoitettu Raahen rannikkoa myöten etelästä pohjoiseen, sekä Alpualta Vihannin, Kopsan ja Mattilanperän kautta Raaheen. Raahen kaupunki: ei huomautettavaa viheryhteystarvemerkinnöistä. Virkistys- ja matkailukohdemerkinnät on osoitettu Mikonkarin ja Vihannin Kirkkojärven kohdalle. Moottorikelkkailun yhteystarvemerkintää Pyhäjoen ja Raahen välillä siirretään lähemmäs kuntakeskuksia. Vastaava merkintä Raahe - Tuomioja – Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa virkistys- ja matkailukohdemer kinnöistä. Paavola - Mankila väliltä siirretään kiertämään Revonlahden ja Ruukin Moottorikelkkailun yhteystarvemerkintä on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Oukautta (Raahe – Revonlahti – Ruukki – Paavola – Mankila) täydentämään laisista Vihantiin, Vihannista Lampinsaaren ja Lumimetsän kautta edelleen Pulkkilaan, ja Vihanmaakunnallista moottorikelkkailun runkoreittiä. nista Tuomiojalle ja Raahen suuntaan osittain voimajohtokäytävien ja junaradan suuntaisesti. RaaKeskusteltiin maisema-alueen nimestä Pohjois-Pohjanmaan maisematoihen kaupunki: Moottorikelkkailun yhteystarvemerkintä tulee lisätä Pyhäjoen ja Raahen välille, mikunnassa, 21.5.2015 pidetyssä kokouksessa. Muutetaan nimi muotoon sekä Raahen ja Revonlahden välille. Raahen saaristo ja merimaisema. Raahen saaristo ja rantamaisemat on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi kaavaluonnoksessa. Arvokkaiksi maisema-alueiksi on osoitettu lisäksi Pattijoen kulttuurimaisema Maakuntakaavaluonnoksen rajauksessa on otettu huomioon Arkkitehtitoimisto Olli Kivisen vuosina 1968 ja 1972 Ollinsaareen tekemien rakennussekä Kastellin jätinkirkko. Raahen kaupunki: Alueen nimi esitetään muutettavaksi muotoon Raakaavojen toteutuneet osat. Vaikka maakuntakaava ei estä kehitystyötä hen saaristo ja merimaisema. tämänkään rajauksen sisällä, rajauksen muuttamista harkitaan. Raahen kaupunki esittää arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöalueiden osalta tarkennettaVaikka alueen ”Merikatu ja Velkaperä” aluerajaus ei estä Merikadun mevaksi: renpuoleisen rakentumattoman alueen kehittämistä, rajauksen tarkistamista - Ollinsaaren arvokkaaksi osaksi on katsottava arkkitehti, prof Olli Kivisen suunnitelmien muharkitaan. Tieto Kotarannan yksityisestä omistuksesta kirjataan selvitysaikaan toteutetut alueet. neistoon. - Merikadun merenpuoleista rakentumatonta aluetta ei tule sisällyttää alue- tai kohdemerkintöihin. Aluemerkinnän rajaus tulee tarkistaa yhdessä kaupungin kanssa. Rautaruukin terästehtaan 1960-luvulla valmistuneilla keskeisillä rakennuk- Kotaranta on nykyään yksityisomistuksessa. silla ja rakenteilla on eittämättä historiallista todistusarvoa aikansa teolli- Kohdemerkintöihin ei tule toiminnan luonteen vuoksi sisällyttää: suusrakentamisesta Pohjois-Pohjanmaalla. Toiminnan luonne on otettu - Rautaruukin 1960-luvun terästehdas huomioon kohteen kuvauksessa sanoin ”terästehtaan 1960-luvun raken- Honganpalon vesitornit nukset ja rakennelmat ovat edelleen osittain käytössä ja teollisen prosessin tarpeet, taloudellisuus, turvallisuus ja ympäristö ohjaavat niiden muutoksia Muiden kohteiden arvotuksen osalta Raahen kaupunki ottaa kantaa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaiheja poistamisia.” Honganpalon vesitornit liittyvät tavallaan myös Rautaruumaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. kin historiaan, sillä ne toteutettiin teräksestä. Rakennettuja kulttuuriympä23 Muinaismuistokohteiden osalta Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa. C-2 Alueellinen keskustatoimintojen alueeseen Raahessa sisältyy Museoviraston määrittelemä kaupunkiarkeologinen alue, jolla tunnetaan muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia maanpinnan alla olevia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Alueellisen keskustatoimintojen C-2 osalta Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa. Muiden merkintöjen ja ampumaratojen osalta Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa. KH:n lisäys: Sekä Olkijoen että Palokankaan ampumaradat tulee huomioida maakuntakaavassa. ristöjä koskevaa kaavamääräystä täydennetään tavalla, joka huomioi teollisten ja teknisten kohteiden luonteen osana muuttuvaa tuotantoa ja yhdyskuntaa. Myös edellä mainittujen kohteiden arvoluokitusta harkitaan uudelleen päivitysinventoinnin valmistuttua kokonaisuudessaan. Olkijoen rata sekä suhteellisen lähelle sijoittuva Ruutikankaan uusi ampumaurheilukeskus täyttävät Raahen seudullisen rataverkon tarpeet. Palokankaan rata voi jatkaa toimintaansa tulevaisuudessakin, vaikka sitä ei ole maakuntakaavassa osoitettu seudullisena ratana. Poistettavien tai kumottavien merkintöjen suhteen Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa. Reisjärven kunta Kohta 3.2.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sivulta 18 alkaen). Kaavamerkinnän määritteessä todetaan: ”Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettavahuomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkaalla maisema-alueella, tulee vaalia.” Pohjois-pohjanmaan arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnin ehdotuksessa on Reisjärvellä lisätty huomattava määrä metsä- ja kyläalueita, joilla ei ole luetteloitu uusia arvokkaita alueita eikä kohteita (Liite 4). Näin ollen näillä lisäalueilla ei voida katsoa olevan ”huomattavaa valtakunnallista merkitystä” kuten mukaan otettuja alueita perustellaan. Valtakunnallisen maisema-alue tuo mukanaan merkittäviä maa- ja metsätalouden sekä asutuksen kehittymistä heikentäviä tekijöitä. Merkintä lisää tarpeettomasti suunnittelua (maankäyttö ja rakennus), selvitysten tekemistä maankäyttösuunnittelussa, luparajoituksia tuotantorakennusten sijoittelussa, käyttörajoituksia metsähoitoon (Metsälaki 5b) jne. ”Tämä päivän elinvoimainen maatalousmaisema ilmentää nykyiselle maataloudelle tyypillisiä piirteitä.” Maa- ja metsätalouden elinvoimaisuutta syö monet suojelu- ja rajoitusmerkinnät sekä suunnittelu- ja lupapakot, joita edistetään esim. kulttuurimaisemamerkinnöillä. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Reisjärven kunta edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan liitto aktiivisesti pyrkii yhdessä kuntien kanssa estämään kulttuurimaisema-alueiden laajentamista metsäalueille ja sellaisille asutuille alueille, joilta ei ole inventoinneissa löytynyt merkittäviä kulttuurikohteita. Kunnan vaatimus on voimassa olevan päätöksen mukaisen kulttuurimaisema-alueen supistaminen siten, että siitä poistetaan kaikki sellaiset alueet, joilla ei tosiasiallisesti ole merkitystä kulttuurimaisemana. Erityisesti tämä koskee voimassa olevan kulttuurimaisema-alueen metsäalueita. Ilman elinvoimaista maa- ja metsätaloutta eivät kulttuurimaisemat säily, koska niiden merkitys nojaa vahvasti aktiiviseen viljelytoimintaan. Kulttuurimaisema-alueiden johtavana perusteena olevat avoimet peltomaisemat säilyvät vain, jos maa- ja metsätalouselinkeinot pysyvät elinvoimaisina kovassa keskittävässä rakennemuutoskehityksessä. Huomattava määrä maatilojen tilakeskuksia on jo poistunut aktiivitoiminnan piiristä ja kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena. Tämä 24 tulee poistamaan maaseutumaisemasta merkittävän osan perinteiselle maataloudelle tyypillistä rakennuskantaa (päärakennuksia, navetoita, piharakennuksia, kuivaajia, latoja). kohta 3.3.3. Luonnon monikäyttöalue (sivulta 38 alkaen) Suunnittelumääräykset: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota arvokkaiden luonnonalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Sivulla 39 todetaan: Virkistyskäytön näkökulmasta erämaisuus ja luonnontilaisuus ovat alueiden keskeisiä arvoja. Alueille ei ole perusteltua houkutella suuria kävijämääriä; olemassa olevaa retkeilykysyntää on kuitenkin tarpeen ohjata ja tukea vähäisellä palveluvarustuksella. Em. maininta ihmetyttää Reisjärven kuntaa suuresti. Etelä-Sydänmaan alueelta on Metsähallituksen toimesta jätetty toteuttamatta huomattava määrä yhteisesti rantaosayleiskaavalla muodostettuja loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Metsähallitus on Metso ohjelman rahoilla lunastanut alueelta merkittäviä alueita suojeluun. Suojelualueen muodostamisen yhteydessä korostettiin sitä, että alueen vetovoimaisuus kasvaa ja se lisää merkittävästi matkailuelinkeinon mahdollisuuksia ja tuo sitä kautta lisää elinvoimaisuutta kuntaan. Sivun 39 maininta osoittaa, että kuntaa on selvästi tarkoituksellisesti harhautettu hyväksymään suojelu ja lunastustoimet, joita Metsähallitus on toteuttanut ja toteuttamassa. Alueen palveluvarustusta ei ole aktiivisesti kehitetty vaan päinvastoin paikoin supistettu, joka osoittaa selvästi todellisen päämäärän. Kaavaselostuksen sivulla 39 oleva viittaus kohteiden erämaisuuden säilyttämiseen ei koske Reisjärveä, vaan Venenevan (Siikalatva, Liminka) ja Litokairan (Pudasjärvi, Ii) alueita. Täsmennetään kaavaselostuksen tekstiä tältä osin. Reisjärven kunta edellyttää, että maakuntakaavan selostukseen sivulla 39 olevaa mainintaa ei uloteta koskemaan Reisjärven Etelä-Sydänmaata. Aluetta tulee voida kehittää vetovoimaisena luontomatkailukohteen, jonka tarkoitus on houkutella lisääntyviä matkailijamääriä. Palvelupisteiden käyttöä tulee aktivoida erilaisten reitistöjen käyttäjiä palveleviksi. Kuvassa 16 on näytetty reitit, veneväylät, satamat, viheryhteystarpeet, Selostuksen sivulla 45 on lueteltu ”Yhteystarpeita koko maakunnassa on noin 480 km. Keskeisimpiä puuttuvia yhteysvälejä Moottorikelkkailun yhteystarvemerkintä on merkitty luonnoskartalle Reisovat: …” Luettelosta puuttuu moottorikelkkailun yhteystarvemaininta Reisjärvi – Pihtipudas. Yh- järveltä Pihtiputaalle ja se lisätään keskeisimpien yhteystarpeiden luetteteystarvetta voi pitää keskeisenä, koska havaintojen perusteella moottorikelkkailua suuntautuu loon selostustekstissä. Reisjärven – Pihtiputaan välille Etelä-Sydänmaan järvien kautta reittiyhteyden puuttuessa. kohta 4. Kaavaluonnoksen vaikutukset (sivulta 58 alkaen). Ensimmäisessä kappaleessa todetaan: ”Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 §): Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.” kappaleessa 4.1. todetaan: ”Maakuntakaavan yleistavoitteena on lisätä maaseutualueiden elinkeinotoiminnan elinvoimaisuutta sekä alueiden vetovoimaisuutta vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan 25 toimintojen ympäristönä.” ”Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla voi olla rajoittava vaikutus yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin. Toisaalta suuri osa maaseudun kulttuurimaisemista on viljelyskäytössä, joten yhdyskuntarakenne ei muutenkaan leviäisi maisema-alueille.” Reisjärven kunnassa koko kuntataajama ja kaikki keskeiset asutut- ja viljellyt alueet sekä metsäalueita on otettu mukaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Aluetta ollaan viimeisimmän inventointikierroksen perusteella edelleen laajentamassa metsäalueille. Tästä näkökulmasta katsoen vaikutusten arviointi antaa kaunistellun ja osin vääristävän kuvan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkityksestä ja laajentamisesta Reisjärvellä. Merkintä on jo tähän mennessä vaikeuttanut kaavoitusta, poikkeamislupien saantia ja erilaisten luvanvaraisten toimintojen lupavalmistelua lisäämällä merkittävästi kalliiden selvitysten tekemistä. Täydennetään vaikutusten arviointia, ks. myös kaavaselostuksen luku 6.4. ”Maakuntakaavan arvokkaita maisema-alueita, rakennettuja ympäristöjä ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevien merkintöjen ja määräysten oikeusvaikutukset”. Lähtökohtana on, ettei ko. maakuntakaavamerkinnöillä ja niihin liittyvillä suunnittelumääräyksillä ole merkittäviä vaikutuksia maaja metsätalouden harjoittamiseen. kappaleessa 4.3. todetaan: ”Arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat kaavamääräykset eivät rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista.” Merkinnällä on kuitenkin välillinen rajoituksia tuovat vaikutukset, jotka tulevat esille tarkempia kaavoja suunniteltaessa ja lupia haettaessa. Tämä tulisi selvästi kirjata näkyviin kuten alkukappaleessa todetaan, että ”Arvioinnissa selvitetään millaisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia maakuntakaavassa osoitettu maankäyttö toteutuessaan aiheuttaa.” Kunkin alueen valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot on kuvailtu kaavaselvityksissä. Näiden kulttuuriympäristöarvojen painoarvo suhteessa muuhun toimintaan ratkaistaan kuntakaavoituksessa ja lupaharkinnassa. Selostuksen kohdassa 6.4 maakuntakaavan arvokkaita maisema-alueita, rakennettuja ympäristöjä ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevien merkintöjen ja määräysten oikeusvaikutuksia on kuvailtu lukua 4. tarkemmin. kappaleessa 4.4. todetaan: ”Valtakunnallisella ja maakunnallisella arvolla on merkitystä kulttuu- Esimerkiksi metsätalousmaaksi luettavilla alueilla - lukuun ottamatta maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitettuja alueita - sovelletaan metsälakia. riympäristökohteiden hoitoon ja korjaamiseen myönnettyjen avustusten saannissa.” Tässä on esitetty vain myönteinen puoli asiasta. Todellisuus on usein varsin toisenlainen. Kohteet, Vaikutustenarviointia pyritään kuitenkin syventämään. Reisjärven kunnan joihin avustuksia kannustetaan hakemaan, ovat poistuneet aktiivikäytöstä ja ovat lähinnä taloudel- huoli kulttuuriympäristön arvojen vaikutuksesta elämisen ehtoihin kirjalinen taakka omistajalleen. Varsinkin rakennusten suojeluun on ollut tarjolla varsin niukasti ja taan vaikutusten arviointiin. huonolla %-osuudella avustuksia. kappaleessa 4.6. todetaan: ”Maakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt lisäävät niin ikään merkittävästi elinympäristön laatua, alueiden vetovoimaisuutta sekä vahvistavat ihmisten suhdetta elinympäristöönsä. Luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat sekä maaseudun että kaupunkien keskeisiä vetovoimatekijöitä, joita hyödyntämällä matkailussa ja lähivirkistymisessä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja alueiden elinvoimaisuuteen.” Teksti on varsin irrallista paikallisen asutuksen ja elinkeinotoiminnan arjesta. Arkitodellisuudessa joudutaan lisääntyvässä määrin kamppailemaan elämisen perusedellytyksistä ja toimeentulosta. Erilaisten merkintöjen tuomat rajoitukset vaikeuttavat elinkeinojen kehittymistä ja työpaikkojen luomista. Hallinto-, suunnittelu- ja lupajärjestelmät tukeutuvat rajoitteissaan ja kielteisissä päätöksissään näihin merkintöihin. kappaleessa 4.7. todetaan: ”Kulttuuriympäristön merkittävien valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen säilyminen on vaihemaakuntakaavan keskeisiä tavoitteita.” 26 Toteamus on yleisluonteinen ja siinä ei avata eikä edelläkään selkeästi ilmaista mitä tarkoittavat nämä ”arvot” paikallisen asutuksen ja elinkeinojen elinvoimaisuudelle. Asiaa pyöritellään runsain sanakääntein ylemmän hallinnon käsitetasolla. Reisjärven kunta ei hyväksy valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen nykyistä laajuutta eikä päivitysinventoinnissa esitettyjä laajennuksia. Kunta edellyttää, että aluemerkintä poistetaan kokonaan kuntataajamasta ja metsäalueilta. Merkintä tulee rajata koskemaan vain alueita, joilla on ”valYhdyskuntarakenteen eheyttäminen on määritelty esim. Ympäristöhallintakunnallisesti huomattavaa merkitystä” (Kulttuuriympäristö¬strategia 2014 – 2020). non verkkosivulla www.ymparisto.fi /elinympäristö ja kaavoitus. EheytMaakuntakaavaselostuksessa käytetään useissa kodissa termiä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tämisen merkitys korostuu kaupunkiseuduilla, mutta on yhdyskuntataloukertomatta tai määrittelemättä mitä se tarkoittaa maaseudulla. Reisjärven kunta edellyttää, että den ja ympäristön kannalta järkevää soveltaa myös pienemmissä taajamismaakuntakaavaselostuksessa selkeästi avataan käsite yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Termi sa. E.m. määritelmässä ei mainita joukkoliikennettä. tulee kohdentaa sinne, missä (kaupunkikeskusten lievealueet) tällaista ”eheyttämistarvetta” esiintyy. Termiä ei tule käyttää hämäävän/vihjailevan yleisluonteisesti. Termiin liittyy oleellisena osana joukkoliikenteen kehittäminen, joka ei ole mahdollista kaupunkikeskuksia pienemmissä kes- Kt 58 ohjeellisen uuden linjauksen merkintää ei ole 2. vaihekaavan luonkuksissa. noksessa. Merkintä ja sen selitys on esitetty maakuntavaltuuston hyväkReisjärven keskustan itäpuolelle on merkitty ilmeisesti kantatie 58 linjausvaraus Lestijärven suuntaan. Merkintä on punainen katkoviiva. Merkintää ei ole määritelty lainkaan liitteessä kaavamerkinnät ja –määräykset. Sievin kunta Maaseudun asutusrakenteen osalta on syytä lisätä Kukonkylä uutena kyläalueena maakuntakaavaan. Kylällä on asukkaita n. 229 ja väkiluku on kehittynyt myönteisesti. Kylällä on erittäin vireää yritystoimintaa. Kylällä suoritettu uusjako on luonut hyvät puitteet maatalouden kehittämiseen. Kyläyhteisö on kunnostanut entisen kyläkoulun kylätaloksi. Tiloja vuokrataan yritystoimintaan ja asunnoiksi sekä käytetään kyläläisten kokoontumistiloina. Kaavaluonnoksessa Maasydämen matkailualue on osoitettu "Virkistys ja matkailukohteeksi". Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukohteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistys- ja matkailupalvelujen kehittämiskohteita. Maasydämen ja Syyryn alueet kuuluvat Kalajoen vesistöalueeseen. Alue sisältää 37 pikku lampea tai järveä. Suurimmat järvet ovat lso-Juurikka ja Korpinen, joka ulottuu myös Reisjärven puolelle. Maansydänjärven rannalla on suosittu Maasydämen matkailualue, johon kuuluu loma-asuntoalue, camping-alue ja suosittu viihdekeskus Urjanlinna monipuolisine matkailupalveluineen. Matkailualueella toimiva viihdekeskus kokoaa kävijöitä laajalta alueelta ja on valtakunnallisesti tunnettu. Matkailualuetta ympäröivät laajat erämaa-alueet, jotka ovat matkailualueen lisäksi pääosin valtion omistuksessa. Alueen maanomistus onkin ollut yksi merkittävä tekijä alueen kehittymiselle. Maasydämen matkailualue on kehittynyt viime vuosina myönteisesti. Alueelle on rakennettu loma-asutusta ja matkailuvaunualueella vuokrataan kesän vaunupaikkoja kausipaikoille yli 200 kpl. Maasydämen matkailualueella on voimassa oleva rantakaava, jonka rakennusoikeus on lähes käy- symässä 1. vaihemaakuntakaavassa ja näkyy sen vuoksi maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa. Ks yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin. Kukonkylä oli kylätarkastelussa mukana ja täytti kylä-merkinnälle asetut kriteerit, mutta sen katsottiin olevan osa Asemakylää. Kukonkylä merkitään kylänä. Matkailun vetovoima-alueina (mv-alueet) on esitetty valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia, muun muassa olemassa olevat matkailukeskukset tukialueineen sekä valtakunnallisesti tunnettuja laajoja luontomatkailu- ja kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Alue ei täytä mv-merkinnän kriteerejä. Virkistysverkkoselvityksessä Maasydänjärven alue on luokassa C/seudullinen ja on osoitettu kaavaluonnoksessa kohdemerkinnällä, kuten 27 tetty. Maasydämen ja Syyryn alueille on laadittu osayleiskaava, joka luo kehittämisedellytyksiä alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on n. 10 429 hehtaaria. Syyryn alueelle on kaavoitettu 59 erämaa luonteista vapaa-ajan rakennuspaikkaa. Maasydänjärven alueelle on osoitettu uutta RA aluetta n. 10,2 hehtaaria. Matkailualueen kehittämisedellytysten turvaamiseksi tulisi maakuntakaavassa alue merkitä matkailun vetovoima-alueeksi. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin osalta tulee käydä vielä kuntakohtaiset neuvottelut ennen kaavaehdotusvaiheen valmistelua. Kaavaluonnoksessa on esitetty "Maakunnallisesti arvokas maisema-alue", joka poikkeaa olennaisesti voimassa olevasta maakuntakaavasta. Aluetta on laajennettu Vanhakirkko-Jyrinki alueen lisäksi länteen Koivuojalle saakka. Uutena alueena on perustettu Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisema-alue käsittäen Lahdenperän, Järvikylän ja Jokikylän alueet sekä kirkonkylän pohjois-osan alueet. Maakuntakaavamerkinnöissä korostetaan maaseutuelinkeinojen, erityisesti maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten huomioon ottamista. Maatalouden tulevaisuuden energiaratkaisut (tuulivoima, aurinkoenergia) tulevat muuttamaan maisema-alueita merkittävästi, joka olisi syytä jo mainita suunnitelmassa. Siikajoen kunta Maakuntakaavaa on laadittu vaihekaavana ja kaava-aineistossa esitetty maakuntakaavan yhdistelmäkartta on tärkeä kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Maakuntatason merkintöjä on Siikajoellakin paljon. Koska maakuntakaava ohjaa enemmän tai vähemmän tiukasti alemman asteista kaavoitusta, on kunnan maankäytön suunnittelu sen päätäntävallassa olevien yleiskaavojen ja asemakaavojen osalta maakuntakaavamerkintöjen kautta usein tiukastikin sidottu. Mahdollistaako maakuntakaava tulevia hankkeita asumisen, elinkeinoelämän tai infran osalta riittävän joustavasti vai jähmettääkö se liikaa toimintoja nykynäkemyksen mukaiseksi. On tiedostettava, että maakuntakaavaan on prosessin hitauden johdosta vaikea saada kovin nopeasti muutoksia. Kaavamerkintöihin ja varsinkin eri merkintöjen rajauksiin tulee saada riittävästi väljyyttä aina, kun se on mahdollista. Asukkaiden ja elinkeinoelämän tavoitteet muuttuvat yhä nopeammin ja kaavan tulee vastata ketterästi näihin muutostarpeisiin. Tulevia, toivottavia kehitysnäkymiä on maakuntakaavaan syytä asettaa, mutta samalla on vältettävä kaavassa esitettyihin asioihin kangistuminen. Pahimmillaan kaavaratkaisut saattavat estää ja haitata sellaista uutta toimintaa, joka edellyttää laajempaa maakuntatason maankäytöllistä ratkaisua. voimassa olevassa maakuntakaavassa. Matkailupalvelujen keskuksen merkinnälle (rm-kohde) määritelläään kriteerit ja Maasydämen alue otetaan mukaan tarkasteluun. Kunnalta pyydetään kommentit päivitysinventoinnista ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kunnan edustajat ovat tervetulleita liittoon esittämään näkemyksenstä rakennetuista kulttuuriympäristöistään. Selostusta täydennetään maatalouden energiaratkaisujen ym. maaseudun kehitysnäkymien osalta. Valtaosa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan Siikajoen kunnan alueelle osoitetuista merkinnöistä on hyvin perusteltuja ja linjassa myös Siikajoen kunnan omien maankäytön suunnittelutavoitteiden kanssa. Osa tavoitteista on ollut jo edellisissä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa, mutta ovat jääneet toteutumatta osittain tai kokonaan. Kaavan uudistamisen aikana näitä toteutumattomia maakunnan tavoitteita on syystä tarkasteltu kriittisesti. Osa hankkeista on jäänyt 28 toteutumatta taloudellisista syistä ja näiden osalta tavoitteet voitaneen kaavassa edelleen pitää ainakin osittain. Siikajoen kunta pitää hyvänä, että kaavasta on vähennetty tai pienetty laajoja kohdemerkintöjä, esim. kaupunki-maakunta-vuorovaikutusalueet, nämä merkinnät väljinäkin määriteltynä ovat saattaneet kohtuuttomasti rajata alueiden maankäyttömahdollisuuksia kuntakaavoissa. Joidenkin maakunnallisten tavoitemerkintöjen toteutumisen osalta toivoisi maakunnan tasolta enemmän panostusta. ilman sitä esim. maakunnalliset ulkoilureittiverkostot ja moottorikelkkailunreittiverkostot näyttävät toteutuvan tällä rannikkoalueella hitaasti. Jo aiemmin Siikajoen kunta on kritisoinut liiallisesta ohjauksesta, mitä tulee kaupan suuryksiköitten sijoittamiseen. Hallinnollisella päätöksellä ei tule liiaksi rajoittaa elinkeinoelämää, joka yleensä hakee varsin tarkoin myyntipaikat sen mukaan, missä kauppaa kannattavasti syntyy. Toimivia ja hyviä ratkaisuja saattaa syntyä myös yrittäjäriskin kautta ilman liiallista hallinnollista ohjausta. Siikajoen kunnassa on esim. Revonlahden kylällä hyviä edellytyksiä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiselle. Kyläkeskuksen kautta kulkee nykyisellään työmatkaliikennettä Oulun ja Raahen suuntaan pendelöiden sellaisia määriä, että hyvän yritysidean kautta paikalla saisi kannattavaksi kaupan suuryksikönkin. Siikajoen kunnan näkemys on, että isossa kaupassa käynti ei ole suurissa asutuskeskuksissa sen hyväksyttävämpää tai parempaa kuin samankokoisessa kaupassa käynti pienemmissäkin keskuksissa, kunhan sijainti on hyvä ja kaupalle on taloudelliset ja liikenteelliset edellytykset. Kauppapaikkoja ei käsitellä tässä vaihemaakuntakaavassa. Mahdollisia muutostarpeita 1. vaihekaavaan tarkastellaan maakuntakaavan uudistamisen 3. vaiheessa. Siikajoen kuntaa koskevista maakuntakaavan merkinnöistä luonnon monikäyttöalue, joka voimassa olevassa kaavassa koski meren rannikkoa, maankohoamisrantaa ja näihin liittyviä suoalueita, on pienennetty. Kaavaluonnoksessa alue rajoittuu Revonneva-Ruonneva-Lumineva-Huhtaneva kokonaisuuteen. Alueen pienentäminen on perusteltua. Siikajoen kunta näkee kuitenkin tärkeänä pitää suoalue edelleen luonnon monikäyttöalueena, jolla on seudullista merkitystä, ja kunta pitää alueen kehittämistavoitteita realistisena. Tällä hetkellä kunnassa ei ole tälle alueelle juurikaan muuta maankäyttöpaineita. Moottorikelkkailun tavoitteellisen runkoreitistön yhteystarve Pyhäjoki-Raahe-Siikajoki-LiminkaMuhos on tärkeä, koska tältä alueelta puuttuvat moottorikelkkailureitit ja -urat. Siikajoen kunnassa on joitakin epävirallisia kelkkailu-uria esim. Ruukki-Vihanti välillä, mutta reittiä pohjoiseen päin ei ole. Runkoreitistöksi esitetty Tuomioja-Paavola-Saarikoski on perusteltu rautatien ylityksen ja soidensuojelualueiden takia. Virkistyskäytön puolella Siikajoella on kehittymässä maakunnallisiakin tarpeita tyydyttämään Ruukin Hietamaan alue, jossa on suosittu mikroautorata. Paikka tulisi osoittaa virkistys- ja matkailukohdemerkinnällä (vihreä kolmio). Viimeaikaiset kehitystyöt kuten toimitilojen rakentaminen ovat nostaneet paikan tasoa ja merkitystä alan harrastajien keskuudessa. Kehitystyö tulisi huomioida myös tässä vaihemaakuntakaavassa. Moottorikelkkailun yhteystarvemerkintää Raahe - Tuomioja – Paavola Mankila väliltä siirretään kiertämään Revonlahden ja Ruukin kautta (Raahe – Revonlahti – Ruukki – Paavola – Mankila) täydentämään maakunnallista moottorikelkkailun runkoreittiä. Selvitetään onko realistista merkitä yhteystarvetta Ruukista kohti Lumijokea ja Liminkaa. Ruukin Hietamaan aluetta ei merkitä virkistys- ja matkailukohteena sen vain paikallisen merkityksen vuoksi. Siikajoen kunnan alueelle on maakuntakaavassa osoitettu useita kulttuurihistoriallisia kohteita. 29 Siikajoen Ylipään kylällä olevan Nikolan tilakeskuksen nykyinen heikko kunto ei täyttäne nykyisellään valtakunnallisesti arvokkaan kohteen vaatimuksia. Kohteen tulevaisuuden kannalta asiantuntijoiden tulee tämän maakuntakaavatyön yhteydessä selvittää pikaisesti jatkotoimet tilakeskuksen osalta. Muiden maakuntakaavaan merkittyjen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuurikohteiden osalta tilanne on parempi. Siikajoen kunnan alueelle osoitetut arvokkaat vanhat tieyhteydet, Siikajoentie ja Luohuan Ylipääntie ovat molemmat edelleen kyläasutuksen kannalta hyvin tärkeitä ja niiden osalta maakuntakaavan merkintä ei saa estää tai haitata teiden vastaista kunnossapitoa tai teiden luonteen huomioon ottavia tarpeellisia kehittämistoimia. Siikalatvan kunta Pohjois-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavan luonnos sisältää Siikalatvan kunnan kannalta oleellisimmat maankäyttöön ja kehit- tämiseen liittyvät elementit. Kunnanhallitus kuitenkin muistuttaa, että kaavoituksella ei saa vaikeuttaa maaseudulla ja erityisesti haja-asutusalueella asumista ja elinkeinojen harjoittamista. Tämä merkitsee, että asutusrakenteeseen liittyvät kaavoituksessa ja muussa maankäytössä huomioitavat vaatimukset eivät saa olla niin tiukkoja, että paikallistuntemusta ei voida ottaa huomioon esim. rakennuslupia ja ympäristölupia myönnettäessä. Paikalliselle harkinnalle pitää jättää myös sijaa. Taivalkosken kunta Taivalkosken kunta toivoo maakuntakaavoituksen roolin kehittyvän alueiden kehittämisen kannalta mahdollistavana elementtinä samalla kun monet kehittämistä rajoittavat sääntelyt pyrkivät yhä enemmän kahlitsemaan toimintaympäristöä. Alueella sijaitsevat moninaiset luonnonvarat ja elinkeinotoiminnot on pystyttävä kestävällä tavalla jatkossakin yhteen sovittamaan. Ympäristö- ja kulttuuriarvojen kanssa on alueen elinvoimaisuuden kehityttävä rinta rinnan. Maakuntakaavoituksen tulee nähdä 'joustavasti" tulevaisuuteen kun määritellään esim. maaseudun asutusrakennetta, eri alueiden käyttötarkoituksia ja kehittymisennusteita. Yksittäisinä asioina kiinnitämme huomion seudullisen ampumaratamerkinnän ja seudullisen jätteenkäsittelyalueen merkinnän puuttumisen Taivalkosken kunnan alueelta. Tulevaisuutta ajatellen on ampumaradan olemassaololle kunnan alueella niin suuri ja merkittävä vaade, että ko. kysymys on pyrittävä ratkaisemaan. Myös jätteenkäsittelyn osalta tarvitaan logistiikkaan liittyvää asematoimintaa vaikka lopullinen jätteiden siirto tapahtuukin kunnan ulkopuolelle. Kaavaluonnoksessa on Loukusan kylän kohdalta poistettu kyläkeskusmerkintä. Loukusan kylän tilanne voi kääntyä vireämmäksi vireillä olevan Mustavaaran kaivoshankkeen ja Syötteen läheisyyden myötä. Taivalvaara-Syöte-Syötteen kansallispuistoalueet ovat yhtenä kokonaisuutena matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealu eena mikä nähdään alueen kokonaiskehittämisen kannalta hyvänä. Muista uusista merkinnöistä mainittakoon Puolustusvoimien aluemerkintä, joka on lisätty Maijanlammin alueelle. Maakunta-arkkitehti tekee Pohjois-Pohjanmaan museon ja ELY-keskuksen kanssa katselmuksen Nikolan tilalla ja on yhteydessä kuntaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Tarvittaessa Nikolasta järjestetään viranomaisneuvottelu museoviranomaisten kanssa. Rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevaa kaavamääräystä täydennetään tavalla, joka huomioi arvokkaiden tieosuuksien tienpidolliset tarpeet kuten kuivatuksen, päällysteen perusparantamisen tai päällystämisen. Ampumaradan osoittamiselle Taivalkoskelle on perusteita etäisyyksien takia. Valitettavasti mikään kunnan nykyisistä radoista ei tehdyn selvityksen mukaan vastannut seudullisen radan kehittämiskriteereitä. Kaavaluonnoksessa osoitetutut Pudasjärven ja Kuusamon radat pystyvät palvelemaan myös Taivalkosken ammunnan harrastajia, mutta palvelutaso on vain välttävä etäisyydestä johtuen. – Kaavan jatkovalmistelussa tutkitaan vielä mahdollisuuksia löytää uusi ampumaratapaikka. Maakuntakaavassa osoitetaan vain seudulliset jätteenkäsittelyalueet, eikä se rajoita paikallisten jäteasemien toimintaa. Ks. yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin. Loukusan kylä on voimassa olevassa maakuntakaavassa, mutta jätettiin pois kaavaluonnoksesta, koska se ei täyttänyt kylille asetettuja kriteerejä. Loukusan kylän tilanne tutkitaan sekin uudelleen jatkotyön yhteydessä. 30 Kaavassa osoitettuihin luonnon monikäyttöalueisiin on tehty muutoksia; Taivalkosken eteläosan vanhat metsät -alueen rajausta on muutettu ja kokonaan on poistettu Pahkakuru-Jurmunlampi-alue. Tyrnävän kunta Maakuntakaavassa Tyrnävän alueella esitetään valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkittävää laajentamista Korvenkylän-Kurjensuon ja Kirstinänmetsä-Kolmikanta-Ylipään alueille. Aluerajauksen laajentaminen esitetyllä tavalla ei ole perusteltua. Rajauksen tulisi käsittää vain olevat peltoalueet, jotka todellisuudessakin kuuluvat maisema-alueeseen. Suuri osa kaavaluonnoksessa esitetystä laajennetusta alueesta on tavallista metsätalousvaltaista maata, jolla ei ole erityistä maisemallista arvoa. Nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen suunnittelumääräyksessä todetaan: "Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisemaalueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. "Jos metsät esitetyssä laajuudessaan luetaan Limingan lakeuden maisema-aluekokonaisuuteen, voi kaavamääräys hankaloittaa metsätalouden toimenpiteitä tuottaen mm. lausuntoja maakuntakaavamerkinnän ja suunnitellun toiminnan ristiriitaisuudesta. Tämän puolestaan lisää perusteetonta selvi tystyön tarvetta. Metsäalueita tulisi kyetä hyödyntämään ja kehittämään ilman että kaavamerkintä määräyksineen aiheuttaa jatkuvaa ja ylimääräistä arviointityötä siitä, onko suunnitelluilla toimenpiteillä vaikutusta maisemallisiin arvoihin. Myös etäisyydet suunniteltuihin toimintoihin, kuten tuulivoimaloihin, joudutaan huomioimaan vastoin todellisia maisema-aluerajoja esitettyjen maakuntakaavarajojen mukaisesti. Utajärven kunta Maaseudun asutusvyöhykkeet: Kunta hyväksyy maakuntakaavaluonnoksen em. osion. Esitetään tekstiin lisättäväksi merkintä; "Kehittämistyön tuloksena kyseinen tieosuus on saanut virallisen matkailutiestatuksen, Tervan tie" Kylät: Utajärvellä Juorkunan kylä poistuisi kaavaan merkityistä kylistä. On katsottu, että Juorkuna muodostaa kyläalueen Särkijärven kylän kanssa. Kunnalla ei ole huomautettavaa esitettyyn muutokseen. Kunta kuitenkin toteaa, että omissa, maaseudun kehittämistä koskevissa suunnitelmissaan Juorkunan kylä on mukana. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Täydennetään selostusta. Ks yleisvastine maaseutuasutusta koskeviin lausuntoihin. Juorkunan kylän tilanne tutkitaan uudelleen jatkotyön yhteydessä huomioiden kunnan omat maaseudun kehittämisen suunnitelmat. Kulttuuriympäristö, matkailu ja virkistys, ampumaradat: Kunta hyväksyy maakuntakaavaluonnoksen em. osion. Vaalan kunta Ei lausuntoa Ylivieskan kaupunki Maaseudun kehittämisen kohdealueen laajuus ja kaavamääräykset ovat riittävät. Arvokkaat maisema-alueet: Maakuntakaavan 2. vaihekaavan luonnoksessa on Kalajoen valtakun- Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. 31 nallisesti arvokkaan maisema-alueen rajautumista tarkistettu. Ylivieskan osalla alue on hieman laajentunut. Periaatteena on ollut, että Kalajoen avoimien peltoalueiden reunat on sisällytetty maisema-alueeseen. Tämä on perusteltua, kunhan peltoaluetta rajaavien metsävyöhykkeiden (suojavyöhykkeiden) ylläpito ja hoito eivät aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Maakuntakaavan selostuksen kohdassa 6.4 on käsitelty maakuntakaavan oikeusvaikutuksia maisema-alueiden osalta. Selostuksen mukaan maisema-alueen kaavamerkintä kuvaa alueen erityisominaisuutta, jonka säilymistä pyritään ohjaamaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja jota tulee tulkita yleispiirteisesti. Oikeusvaikutusten selvennykset kaavaselostuksessa ovat hyvä asia ja auttavat kaavamääräysten tulkinnassa. Selostuksen kohdan 6.4 mainintaa tasapuolisuuden huomioonottamisesta rakentamisessa arvokkaassa kulttuuriympäristössä tulisi vielä harkita. Ajatuksena on ollut suunnata rakentamisen ohjeistus yleiskaavan tarkemmalla suunnittelulla ratkaistavaksi. Pienille kunnille yleiskaavan ajantasaistaminen on kuitenkin resurssikysymys. Alueilla, joissa merkittävä osa rakennusluvista haetaan suunnittelutarveratkaisuina, ohjeen tulkinnasta voi seurata, että kulttuuriympäristön kannalta yksi huono suunnittelutarveratkaisu saattaa johtaa arvokkaan alueen murenemiseen tasapuolisuuteen vedoten. Rakennusvalvontaa palvelisi paremmin rakentamisen yleisohjeistus, jossa uudis- ja täydennysrakentamisessa neuvotaan ottamaan huomioon ympäristön erityispiirteet. Metsää hoidetaan metsälain mukaan myös arvokkailla maisema-alueilla. Kirjataan vaikutusten arviointiin Ylivieskan kaupungin esittämä huoli maisema-aluestatuksen aiheuttamista vaikutuksista peltoalueita rajaavien metsävyöhykkeiden hoitoon. Pohjois-Pohjanmaan liitto pyrkii käynnistämään sovellusohjeen laatimisen Pohjois-Pohjanmaan maisematoimikunnan ohjauksessa, yhteistyössä kuntien kanssa. Kaavaselostuksen maakuntakaavan oikeusvaikutuksia koskeva teksti kohdassa 6.4. muotoillaan uudelleen. Liitto käynnistää yleisohjeen kokoamisen osana maakuntakaavatyötä. Maakuntakaavoituksen neuvottelukunta on luonteva foorumi yleisohjeen käsittelylle. Kaavavalmistelijat osallistuvat mielellään Ylivieskan järjestämään yleisötilaisuuteen. Rakennettu kulttuuriympäristö:Maakuntakaavan uudistamiseen liittyvä rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on Ylivieskassa vielä kesken. Ylivieska tulee antamaan lausunnon rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta inventoinnin valmistuttua. Ylivieskassa järjestettävä inventointia käsittelevä julkinen yleisötilaisuus mahdollistaisi asukkaiden ja paikallishistorian harrastajien kommentoida ja jopa ehdottaa kohteita, jotka tulisi ottaa huomioon. Kiinteistä muinaisjäännöksistä kaavakartalta puuttuu Huhmarvaara-Muinaismuistorekisterin nro 977010003. Muut alueet ja merkinnät:Maakuntakaavan 2. vaihekaavan luonnoksessa on Huhmarkallion alue merkitty seudullisesti merkittävänä virkistys- ja matkailukohteena. Alueelle sijoittuva ampumarata on myös merkitty seudullisesti merkittävänä (ea). Kalajoen varsi on merkitty viheryhteystarve merkinnällä. Ouluntien varteen on osoitettu Ylivieskan jätekeskus (ej) -merkinnällä, mikä mahdollistaa monipuolisen jätteiden käsittelyn sekä jätemateriaalin hyödyntämiseen liittyvän yritys- ja teollisuustoiminnan sijoittumisen alueelle. Nämä merkinnät ovat Ylivieskan kehittämistavoitteiden mukaisia ja tyydyttävät Ylivieskan kaupunkia. Huhmarvaaran kiinteä muinaisjäännös on tiedossa ja luonnoksessakin, mutta on jäänyt Huhmarkallion virkistys- ja matkailun kohdemerkinnän alle (vihreä kolmio). Mikäli kiinteiden muinaisjäännösten käsittelyä ja merkitsemistapaa ei muuteta, niin kohde pyritään saamaan näkymään myös kaavakartalla 32 Seutukuntien lausunnot ja vastineet Oulunkaaren ympäristöpalvelut Arvioinnit ovat hyviä ja kattavia sekä riittäviä kaavan suunnittelua tehtäessä. Ampumaratojen osalta esiintyy eroavaisuuksia muihin tehtyihin selvityksiin. Tätä voisi tarkistaa. Tuulivoima olisi hyvä ollut ottaa mukaan jo 2. vaiheeseen. Ilmeisesti huomioidaan vasta 3. vaiheessa. On hyvä jos kaavassa mainitaan voimalaitosympäristöjen suunnittelussa ja käytössä kalateiden rakentamisen mahdollisuuksien huomioiminen, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, sitä voisi kuvata enemmän. Oulun seudun kuntajohtajat Kaavaselostus kuvaa hyvin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, sisältöä ja vaikutuksia. Pienenä puutteena on keskustatoimintoja koskevien merkintöjen ja määräysten perusteiden ja kuvauksen puuttuminen selostuksesta. Oulun seudun osuus Pohjois-Pohjanmaan matkailusta yöpymisvuorokausilla mitattuna on lähes puolet. Matkailupalvelujen keskus-merkintä on Oulun kaupunkiseudulla Kierikissä, Virpiniemessä, Hietasaaressa ja virkistys-/matkailukohde merkintä Liminganlahden luontokeskuksessa ja Kempeleen Linnakankaalla. Hietasaari/Nallikari on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä alue, joka olisi syytä osoittaa merkinnällä RM (matkailupalvelujen alue). Myös Liminganlahden luontokeskukseen kohdistuu kansainvälistä kiinnostusta ja se on syytä osoittaa matkailupalvelujen keskuksena (rm), kuten Kierikki on jo merkitty. On toivottavaa, että Oulun keskustatoimintojen alue-merkinnässä tai suunnittelumääräyksessä ilmenisi keskustan matkailullinen merkitys. Kaupungistumisen myötä maanviljelyn kilpailijana taajama-alueiden läheisyydessä on viljelymaan käyttötarkoituksen muuttaminen rakentamiseen. Määräys avoimien peltoalueiden säilyttämisestä arvokkailla maisema-alueilla tukee hyvin Oulun kaupunkiseudun ominaispiirteenä olevien peltolakeuksien säilymistä. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi arvokkaiden maisema-alueiden merkintöjen ja määräyksien yksiselitteisyyteen on syytä jatkotyössä kiinnittää erityistä huomiota. Kaavaselostuksessa olisi syytä mainita, ettei valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue estä taajamien laajentamista maakuntakaavan A-alueilla. Lausunnosta ei ilmene mistä eroista on kyse. Esimerkiksi melulaskennat eroavat lähes aina paikan päällä tehdyistä melumittauksista huolimatta siitä, että molemmat on tehty oikein. Joka tapauksessa rataselvitykset on nyt tehty yhtenäisellä tavalla koko maakuntaan. Tuulivoima-alueiden täydennyksiä ja päivityksiä käsitellään 3. vaihemaakuntakaavassa. Niihin vaikuttaa myös 1. vaihekaavan vahvistuskäsittely. Kaavaselostusta täydennetään Iijoen ja Oulujoen kalateiden rakentamisen osalta. Keskustatoimintojen alueet on tässä vaihekaavassa esitetty vain kulttuuriympäristöjä koskevien suunnittelumääräysten muutosten vuoksi. Muilta osin 1. vaihekaavan keskusta-alueiden merkintöihin ei esitetä muutoksia. Kaavaselostusta täydennetään. Matkailualueiden kohde- ja aluemerkinnöillä ei kuvata alueen merkittävyyttä, vaan laajuutta. rm- kohdemerkinnän selitystä tarkistetaan ja määritellään kriteerit merkinnän osoittamiselle. Liminganlahden luontokeskus otetaan mukaan tarkasteluun. Oulun C-1 alueen matkailullinen merkitys lisätään merkinnän määrittelyyn tai ainakin kaavaselostukseen. Ks yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisemaalueita koskeviin lausuntoihin. Oulun kaupunkiseudun rikkaus on moni-ilmeisyys, jonka yhtenä ilmenemismuotona ovat kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden vuorottelu. Maaseudun kehittämisen kohdealueella edellytettävä kuntien yhteistyö ja yhteiset suunnitteluperiaatteet edistävät jokivarsien maankäytön kestävää kehittämistä. Oulun kaupunkiseudun näkökulmasta maaseudun elinvoiman säilyttäminen edel33 lyttää luonnon kestävää käyttöä, maiseman huomioon ottamista ja maatalouden toimintaedellytysten säilyttämistä sekä loma-asutuksen ja matkailun suunnitelmallista kehittämistä ja rakentamisen ohjausta kuten kaavaluonnoksessa todetaan. Kylien elinvoiman tukeminen uusin keinoin on tarpeen palvelukulttuurimme jatkuvan muutoksen vuoksi. Kylän ydinalueen kehittäminen eri keinoin kohtaamispaikaksi luo mahdollisuuksia kyläyh- Kylien nimet korjataan. teisön elinvoimaiselle toiminnalle. Liitteessä 2 esitettyjen kylien nimien ja kartan kylänimien välillä on eroavaisuuksia, joiden korjaamiseen on tarvetta. On hyvä, että kaavan laatimisen yhteydessä on tehty selvitys Pohjois-Pohjanmaan ampumaradoista. Ampuma radat ovat haasteellisia yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta. Seudullisten ampumaratojen esittäminen maakuntakaavassa antaa hyvät mahdollisuudet kehittää Oulun seudun ampumaratatoimintaa pitkällä tähtäimellä. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Ympäristötoimi pitää maakuntakaavaluonnoksen 2. vaiheen selostuksessa esitettyjä maaseudun kehittämisen kohdealueiden yhteisiä kehittämisperiaatteita ja suunnittelumääräyksiä perusteltuina. Tulvien tarkastelua koskevan tarkemman määräyksen esittäminen yleisissä suunnittelumääräyksissä kaikkia jokilaaksoja koskevana on tarkoituksenmukaista sekä jokien nykyisen luonteen että ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen kannalta. Aluekohtaisia täydentäviä suunnittelumääräyksiä on annettu seitsemälle jokilaaksolle ja lakeuden alueelle. Oulun seudun jokilaaksoja (Oulu-, Kiiminki- ja Iijoki) koskevissa määräyksissä on tuotu esille jokien käyttöön ja ympäristöön liittyviä näkökohtia. Ympäristötoimen mielestä yhtenäiset vihervyöhykkeet samoin kuin rantautumispaikat ja muut vastaavat virkistyskäyttöä tukevat seikat ovat yhtä lailla tarpeen sekä Kiiminki- että Oulujokilaaksossa ja määräyksiä olisi tarpeen yhdenmukaistaa ja täydentää mm. reitistöjä ja vesistöjen käyttöä koskevien suositusten osalta. Lakeuden alueelle on esitetty High Grade -viljely- ja suoja-aluevaraus. Suoja-aluevarauksen tarkoitusta ei kuitenkaan ole tarkem min selitetty ja sen merkitys mahdollista muuta maankäyttöä rajaavana tekijänä jää epäselväksi. Ympäristötoimi ei pidä perusteltuna valtakunnallisesti arvokkaan Oulujokilaakson kulttuurimaiseman rajauksen muuttamista luoteispäästä sekä joen eteläpuolelta. Alueeseen sisältyy Kinnulankankaalta avautuva upea maatalousmaisema järvi- ja Oulujoki näkymin. Tästä edelleen kohti Sanginjokea on Turkan alueen yhtenäinen maisemallisesti vaikuttava viljelyalue. Myös Oulujoen eteläpuolen maisemalliset arvot ovat merkittävät. Muilta osin ympäristötoimi pitää valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin rajausmuutoksia perusteltuina. Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet pohjautuvat päivitysinventointiin, mitä ympäristötoimi pitää kattavana ja hyvänä suunnittelun tausta-aineistona. Uusiksi maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi Oulun seudulla on osoitettu Pohjantie (Kontinkangas-Laanila) ja Hirvisuo. Tiemaisema-kohteena arvokkaaksi kokonaisuudeksi arvioitu Pohjantien Jokilaaksovyöhykkeiden suunnittelumääräyksiä tarkistetaan, myös muissa lausunnoissa esitettyjen huomautusten perusteella. Erityisviljelyaluetta koskeva maininta on voimassa olevassa maakuntakaavassa Lakeuden mk-7 alueella. Kaavaselostusta täydennetään high grade-statuksen tarkemmalla kuvauksella. Ks yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisemaalueita koskeviin lausuntoihin. Kirjataan vaikutusten arviointiin huoli maisema-aluestatuksen vaikutuksista Pohjantien kehittämiseen. 34 alue on rajaukseltaan ympäristötoimen mielestä kyseenalainen ja haastava, ottaen huomioon tien kehittämistarpeet ja siihen liittyvät melusuojaukset ja muut vastaavat tulevaisuuden toimenpiteet. Hirvisuo edustaa arvokasta nevalakeuden suomaisemaa ja sen osoittaminen maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on perusteltua. Ympäristötoimen mielestä esitetyt matkailun vetovoima-alueet ja niitä tukevat virkistys- ja matkailukohteet ja -reitistöt muodostavat yhtenäisen ja toimivan verkoston. Matkailun vetovoima alueiden rajauksissa olisi hyvä ottaa huomioon kansallisen ja kansainvälisen luontomatkailun merkitys ja ulottaa Liminganlahti-Hailuoto-Oulu -alueen rajaus koskemaan myös Kempeleenlahden pohjukkaa ja Letonniemen aluetta. Matinsuo-Lääväsuo-Kivisuon alue on suurin pääosin suojelematon ojittamattomien soiden keskittymä Pohjois-Pohjanmaalla ja sen osoittaminen luonnon monikäyttöalueeksi on perusteltua. Kempeleen monikäyttöalueeksi osoitetun suoalueen läheisyys asutukseen lisää sen arvoa lähivirkistysalueena. Ympäristötoimen käsityksen mukaan luonnon monikäyttöa lueisiin olisi tarpeen lisätä Kiimingin taajaman itä- ja kaakkoispuolelle sijoittuva VILMO- suunnitelmassa esitetty arvokas luontomosaiikkialue. Samoin olisi tarpeen harkita Hirvisuo-Martimojoki-KuusisuoHattusuon monikäyttöalueen laajentamista pohjoiseen ja länteen päin sisältämään olemassa olevat SL-1 aluevaraukset (Isosuo, Kuohusuo, Kivisuo, Silkkasuo-Tervasuo). Olemassa olevista virkistysalueista Salonselän aluetta on laajennettu siten, että turvataan sen ja Oulunsalon taajaman välinen viheryhteys ja Limingan rantakylän virkistysaluetta on laajennettu Liminganlahden luontokeskuksen suuntaan, mitkä seikat ovat ympäristötoimen mielestä perusteltuja. Virkistysalueiksi ja matkailun vetovoima-alueiksi osoitetuille alueille Virpiniemeen ja Oulunsaloon Salonselän alueelle sijoittuu kaksi Oulun seudun tärkeimmistä maa-ainestenottoalueista, mikä on tarpeen ottaa huomioon kaavamääräyksissä. Kyseisten alueiden maa-ainestenotto on suunniteltu toteuttavaksi myöhempää virkistyskäyttöä palvelevalla tavalla. Ympäristötoimen mielestä viheryhteystarpeet ja -reitit tulisi esittää maakuntakaavassa yhtenäisinä. Kaavaluonnoksessa esitetyt reitistöt sijoittuvat pääosin jokilaaksojen ja merenrannikon suuntaisesti. Merenranta on tärkeä vetovoimaisena virkistyskohteena ja ekologisena käytävänä, ja sen saavutettavuus tulisi taata esittä mällä riittävästi yhtenäisiä sisämaasta rannikolle ulottuvia viher- yhteystarpeita, esim. Oulujoen varren molemmin puolin ja Pyykös- ja Kuivasjärviltä rannikolle. Viheryhteys olisi tarpeen osoittaa myös Kiimingin itä-/kaakkoispuolella sijaitsevalle, monimuotoisuudeltaan rikkaalle Kiimingin lettoalueelle. Lisäksi olisi tarpeen harkita myös jokilaaksoja yhdistäviä reittejä, kuten esim. reittiä Isokankaan ja Koitelin välille ja VILMO-suunnitelmassa esitettyjä reittivaihtoehtoja. Ympäristötoimi katsoo, että maakuntakaavassa tulisi esittää vain olemassa olevat ja tavoitteelliset Matkailun vetovoima-alue/Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen mv-4 Liminganlahti-Hailuoto-Oulu rajauksessa on otettu huomioon aiemmissa selvityksissä todetut virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen seudulliset kehittämiskohteet. Kempeleenlahti ja Letonniemi sisältyvät maakuntakaavassa osoitettuun viheryhteystarve -merkintään, johon liittyy suunnittelumääräys: ”Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen –” Maakuntakaavassa keskeiset viheryhteystarpeet on perusteltua esittää yleispiirteisesti kaavan mittakaava huomioon ottaen. Maakunnallisen virkistysverkkoselvityksen tulosten valossa virkistysreittien ja -kohteiden kehitettämisessä korostuu aiempaa vahvemmin kysyntäperusteisuus, mikä korostaa matalan kynnyksen päiväkohteiden ja toisaalta vähentää alueita yhdistävien runkoreittien merkitystä seudullisen tavoiteverkoston kokonaisuudessa. Virkistysalueiden ja niillä olevien muiden toimintojen osalta ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Viheryhteystarpeet ja reitit pyritään merkitsemään yhtenäisinä, mutta karttateknisistä syistä viheryhteystarpeet joudutaan siirtämään paikaan, jossa eivät peitä muita merkintöjä. Esim. jokivarsien suuntaiset viheryhteystarpeet piirrettäisiin lähemmäs jokia, jos se olisi karttateknisesti mahdollista. Jokivarsiin merkitty yhteystarve tarkoittaa joen molempia puolia eikä niitä ole tarkoituksenmukaista merkitä molemmin puolin jokiuomia, joihin kohdistuu muutenkin paljon kaavamerkintöjä. Viheryhteydet Pyykös- ja Kuivasjärviltä edelleen rannikolle ovat kaupungin taajaman sisäiset viheryhteyksiä eikä niitä merkitä kaavaan. Kiimingin lettoalueen yhdistämistä viheryhteystarpeella selvitetään, kuten myös jokilaaksoja yhdistäviä reittejä. Moottorikelkkareitit ovat reittitoimituksella perustettuja ja siirtyvät toimituksessa ylläpitäjän vastuulle. Moottorikelkkaurat perustuvat toimijoiden ja maanomistajien välisiin keskinäisiin sopimuksiin ja ovat monilla 35 moottorikelkkailureitit omilla merkinnöillään. Moottorikelkkailu-urien esittäminen maakuntakaavan tasoisessa kaavassa ei ole tarkoituksenmukaista. Moottori- kelkkailureittejä ei tule esittää vesistöjen jääpeitteisille alueille (esim. merenrannikko ja Kiiminkijoki). Kaavaluonnoksessa esitetty ampumarataverkosto on ympäristötoimen mielestä perusteltu. Ratoja ei ole sijoitettu lähelle pysyvää tai loma-asutusta eikä pohjavesialueille, missä pilaan- tumisen riski on toimintaa rajoittava tekijä. Seudullisen ampumarataverkoston lisäksi ampumaratatoimintaa on myös muilla olemassa olevilla pienemmillä ampumaradoilla. Uudet esitetyt ampumaradat ovat paikkoina sopivia vähäisten ympäristöhäiriöiden takia ja sijaitsevat lisäksi hyvien kulkuyhteyksien varressa. Uusien keskusten avaaminen ja olemassa olevien ratojen palveluiden parantaminen vähentävät paineita mm. Hiukkavaaran ampumaradalta, jonka käyttö on puolustusvoimien hallussa ja joka sijaitsee asutuksen keskellä. Ampumaradan suunnittelumääräyksiä olisi tarpeen täydentää myös siten, että ampumaratatoiminnan aiheuttama melu otetaan huomioon vaikutusalueelle kohdistuvien rakennushankkeiden lupakäsittelyssä. Ympäristötoimi pitää kaavaehdotusta asianmukaisena, joskin maakuntakaavan laatiminen vaiheittain vaikeuttaa kokonaisuuden tarkastelua. Toiseen vaihekaavaan sisältyvään matkailu- ja virkistyskäytön tarkasteluun liittyy kiinteästi myös kolmannessa vaiheessa käsiteltävät pohjavesi- ja maa-ainesasiat. Ympäristötoimen mielestä on tärkeää, että maakuntakaavassa otetaan erilaiset maankäyttötarpeet tasapuolisesti huomioon. Näin ollen aluevarauksia tulee voida tarkastella vielä maakuntakaava uudistuksen loppuvaiheessa ja katsoa, mikä on keskeisin käyttömuoto kokonaisuuden kannalta. Ylivieskan seutukunta Jäsenkuntien lausunnot tulee ottaa huolellisesti huomioon. Seutuhallitus perustuen jäsenkuntiensa lausuntoihin korostaa erityisesti, että maakuntakaavan on oltava kuntien kannalta saliiva ja kehittymisen mahdollistava. Erityisen tarkkaan tulee harkita ja käydä seutukunnan kuntien kanssa tiivis vuoropuhelu erityisistä aluemäärittelyistä tai muista aluerajauksista, joita maakuntakaavaan osoitetaan. Seutukunnan jäsenkunnat ovat omissa lausunnoissaan määritelleet kuntien kannalta tärkeät asiat, jotka tulee maakuntaliiton maakuntakaavan jatkovalmistelussa ottaa huolellisesti huomioon. Aluerakenteen kannalta maakuntakaavassa tulee painottaa edelleen Pohjois-Pohjanmaan eteläosaa rakenteellisesti yhtenäisenä kahden jokilaakson alueena ja käyttää nimitystä Oulun Eteläisen alue yhtenä kokonaisuutena, kuten kaavan lähtökohtatiedoissa on tehty. Pyhäjokilaakson tulee sisältyä samaan ajatukseen Oulun Eteläisen kehittyvästä alueesta. Tätä tukee niin seudullinen rakenne, IIasteen ja korkea-asteen koulutuksen vaikutusalue, elinkeinorakenne ja suurhankkeet kuten rannikolle Pyhäjoelle käyntiin lähtenyt ydinvoimalan rakennushanke. Näin kuvattuna PohjoisPohjanmaan eteläosan alueen merkitys tulee parhaiten aluerakenteellisesti yksiselitteisesti esille. Tämä ei poissulje, vaan tukee, maakunnan rannikon, Meripohjolan, ja jokilaaksojen suuntaan ylimaakunnallista kehittämisvyöhykkeen muodostumista. alueilla ainoa tapa saada runkoreitit rakennettua ja ylläpidettyä. Urien käyttö on luvanvaraista ja usein maksullista. Olemassa olevien moottorikelkkareittien ja –urien merkitsemistä omilla merkinnöillään kokeillaan. Moottorikelkkailureittejä ja -uria on merkitty osin vesistöalueille reitistöjen yhtenäisyyden osittamiseksi. Ko merkinnät pyritään poistamaan vesistöaluilta esitysmittakaava huomioiden. Ampumaradan suunnittelumääräyksen laajentamista ei nähdä tarpeelliseksi, mutta kaavaselostusta täydennetään ympäristön rakentamiseen kohdistuvilla vaikutuksilla. (vert. vastine Ely-keskuksen lausuntoon) Aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen yhteensovittaminen tarkistetaan kaavaehdotusvaiheessa ja kaikkien kaavavaiheiden osalta 3. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Kuntien kanssa käsitellään kaavaehdotuksen ratkaisuja mm. maakuntakaavoituksen neuvottelukunnan kokousten yhteydessä ja erillisneuvotteluissa. Maakunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntakaavan laadintaa. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet pohjautuvat maakuntavaltuuston hyväksymään Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan käsitteitä ja aluerakenne vastaamaan kaikilta osin maakuntasuunnitelman tavoitteita. 36 Seutuhallitus esittää, että sivulla 5… Kalajokilaakson kaupunkiketjun alueen sijalle muutetaan muotoon: Kala- ja Pyhäjokilaaksojen, Oulun Eteläisen, kaupunkiverkoston alue. Sivun 10 maakunnan eteläisen alueen ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke Keski-Pohjanmaan ja Kainuun suuntaan muutetaan muotoon: maakunnan eteläisen, Oulun Eteläisen, ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke Keski-Pohjanmaan ja Kainuun suuntaan. Perusteluna on se, että kuvassa 5 Pohjois-Pohjanmaan aluerakenne 2040 on nimenä Oulun Eteläinen sekä kehittämisvyöhyke, joka suuntautuu Keski-Pohjanmaahan ja Kainuuseen, sen ydinosa Pohjois-Pohjanmaalla on Oulun Eteläinen, jonka yhteistyötä ylimaakunnallisena kehittämisvyöhykkeenä voidaan kehittää Keski-Pohjanmaan ja Kainuun suuntaan. Esitys tukee aiempaa aluerakenteen käsittelyä seutuhallituksessa. Kalajokilaakson kaupunkiketju -käsitteestä jää Oulainen muuten pois, jos ei Pyhäjokilaaksoa mainita. Esitetyssä muodossa Pyhäjokilaakso kokonaisuudessa ei tule riittävästi huomioon otetuksi. Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Alueen kuntia tulee kuulla siten, että niiden näkemykset todella otetaan huomioon. Kunnat tunteKuntien kanssa käsitellään kaavaehdotuksen ratkaisuja mm. maakuntavat oman alueensa kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä kehittämisen esteet paremmin kuin kaavaoituksen neuvottelukunnan kokousten yhteydessä ja erillisneuvottekukaan muu. Oikein toteutetulla maakuntakaavalla mahdollistetaan kuntien, seutujen ja maakunluissa. nan kehittäminen alueen ja sen asukkaiden parhaaksi. Maakunnan tasapuolinen kehittäminen edellyttää sitä, että kaavoituksella ei vaikeuteta maaseudulla eikä haja-asutusalueilla asumista ja elinkeinojen harjoittamista. Asutusrakenteeseen liittyvässä kaavoituksessa ja muussa maankäytössä ei saa olla sellaisia vaatimuksia, jotka estäisivät paikallistuntemuksen huomioon ottamisen esimerkiksi rakennus- ja ympäristöluh1pia hyödynnettäessä. Elinkeinojen harjoittamiselle ei yrittäjällä maantieteellisesti ole useinkaan useita vaihtoehtoja. Seutukunnan kunnat ovat omissa lausunnoissaan tuoneet esiin myös konkreettisia muutosesityksiä kaavaluonnokseen. Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä yhtyy Haapaveden kaupungin sekä Pyhännän ja Siikalatvan kuntien vaihekaavasta antamiin lausuntoihin ja niissä esitettyihin täydennys- ja muutosesityksiin. 37 Muut pyydetyt lausunnot ja vastineet Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö Kokonaisuutena luonnos on laadittu laajaan ja riittävään taustamateriaaliin perustuen. GTK:lla ei ole esittää luonnokseen varsinaisia muutosesityksiä. GTK haluaa kuitenkin nostaa esille muutamia näkökulmia kaavaan pohjautuvan kehittämistyön ja rakentamisen pohjaksi. Matkailun vetovoima-alueet ja matkailun sekä virkistyksen kehittämisen kohdealueiden verkosto kattaa hyvin koko maakunnan ja samalla myös maakunnan jääkauden jälkeisen geologisen kehittymishistorian peruselementit. Myös kallioperän kehittymishistoria on hyvin edustettuna. Jatkossa näiden alueiden luontomatkailun kehittämistä on hyvä edistää geologian avulla. Osin geologiset Rokua Geopark-alue on osoitettu kaavaluonnoksessa koko laajuudessaan mahdollisuudet on jo huomioitu, mutta niiden kehittämistä on jatkossa hyvä myös näilläkin alueil- matkailun vetovoima-alueena. Maakunnan geologisia arvoja käsitellään la jatkaa. Tällaisia geologian kannalta mielenkiintoisia kohteita ovat erityisesti Rokua-Oulujärven, laajemmin 3. vaihemaakuntakaavassa. Olvassuon, Ruka-Oulanka-Kitkan, Kalajoen ja Syötteen alueet. Materiaalikeskusten tai jätteenkäsittelyalueiden kehittämisessä on jatkossa hyvä huomioida kiertotalouden ja materiaalitalouden vaatimukset. Erityisesti on huomioitava uusiokäytön ja erilaisten materiaalien uudelleen jalostuksen mahdollisuudet. Ampumaratatoiminnan keskittämistä seudullisille ampumaradoille on hyvä edistää pohjaveden ja maaperän suojelun näkökulmasta. Uusien laajojen ampumarata- alueiden rakentamisessa tai vanhojen kunnostuksessa on Litorina-meri vaiheen piirissä olleilla alueilla kuitenkin huomioitava happamien sulfaattimaiden mahdolliset vaikutukset maaperän happamuuteen ja myös pintaveden laatuun. Kainuun liitto Pohjois- Pohjanmaan 2. vaihemaakun takaavan luonnos on selkeä ja asiantuntevasti laadittu. Valtioneuvosto on päättänyt 5.2.2015, että Vaalan kunta siirretään Kainuun maakunnasta PohjoisPohjanmaan maakuntaan 1.1.2016 alkaen. Maakuntarajan muuttuminen huomioidaan Kainuun maakuntakaavojen jatkovalmistelussa. Asiaan liittyen voidaan järjestää tarvittaessa neuvotteluja Kainuun liiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kesken. Ampumaratojen rakentamisen sulfaattimaariskin huomioon ottaminen on rakentamis- ja kunnostustöissä huomioon otettava kysymys. Uudet ampumaratapaikat on sijoitettu pohjavesiriskejä välttäen. Niiden läheisyyteen ei sijoitu pintavesiriskeille herkkiä kohteita. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maa- Naapurimaakuntien kaavamerkintöjen yhteensovittamista tarkastellaan vaikuntien rajalle osoitetut arvokkaat maisema-alueet (Ro kuanvaara ja Olvassuo), viheryhteystarve- hemaakuntakaavan ehdotusta laadittaessa yhteisesti. merkinnät (3 kpl) ja luonnon monikäyttöalueet (3 kpl) aiheuttavat yhteensovittamistarpeita maakuntien rajalla. Kainuun osalta arvokkaat maisema-alueet, virkistys- ja matkailualueet, reitistöt sekä niiden kehittämistarpeet tulevat arvioitaviksi Kainuun maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä. Kainuun voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu maakuntien rajalle ulottuva Saarijär- Pohjois-Pohjanmaalla ko. alueelle ei selvitysten mukaan kohdistu merkittäven-Ukkohallan-Paljakan-Siikavaaran luontomatkailun kehittämisalue. Pohjois-Pohjanmaan 2. vää luontomatkailukysyntää maakuntakaavassa osoitettua UKKvaihemaakuntakaavan luonnoksessa ei ole osoitettu luontomatkailun kehittämistavoitteita tämän 38 alueen kohdalle. Maakuntien rajalle ulottuvana alue mahdollistaa tarvittaessa ylimaakunnallisen vaellusreittiä lukuun ottamatta. Ei muutoksia kaavaan. luontomatkailun kehittämisen, mikäli Pohjois-Pohjanmaan puolella on vastaavia kehittämistavoitteita. Maakunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti maakuntasuunnitelma ohjaa Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu kansainvälinen Oulu-Kajaanimaakuntakaavan laadintaa. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet pohjautuvat Arkangeli kehittämiskäytävä on kaavaluonnoksessa korvattu kansallisella Oulujokilaakso kehittämaakuntavaltuuston hyväksymään Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnimiskäytävällä, josta on poistettu viittaukset kansainvälisiin kehittämistavoitteisiin. Kainuun liiton telmaan ja -ohjelmaan. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan käsitteitä ja alueratavoitteena on edelleen kehittää yhteyttä kansainvälisenä kehittämiskäytävänä. kenne vastaamaan kaikilta osin maakuntasuunnitelman tavoitteita. Jatko Kainuun liitolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Arkangeliin voidaan tuoda vielä painokkaammin esiin kaavaselostuksessa. Keski-Pohjanmaan liitto Suhteessa Keski-Pohjanmaan vahvistettuihin vaihemaakuntakaavoihin tarkasteltuna kaavaluonnoksessa Lestijokilaaksoon Himangalle esitetty maaseudun kehittämisen kohdealue jatkuu KeskiPohjanmaalla jokivartta myötäillen Kannuksen kautta Toholammille ja Lestijärvelle. Kohteeseen esitetty aluekohtainen suunnittelumääräys (mk-8) on sisällöllisesti yhtenevä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan Lestijokivartta koskevien suunnittelumääräysten kanssa. Reisjärven eteläisin osa Lestijärven ja Kinnulan rajalla esitetään virkistyskäytön kannalta kehitettävänä luonnon monikäyttöalueena, jonka vastapuolelle Keski-Pohjanmaalla sijoittuu matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue. Alueille on kuvattu ylimaakunnallinen tärkeä ulkoilu- tai retkeilyreitti, joka maakuntakaavoissa jatkuu yhtenevästi. Samoin moottorikelkkailureitit, jotka Keski-Pohjanmaalla on 1. vaihemaakuntakaavassa esitetty yhteystarpeena, jatkuvat maakuntarajalla. Maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä kaavaluonnoksessa Sievissä esitetty Eskolan metsärata (ns. Pikkurata) päättyy Eskolaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kannuksessa kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tie- tai reittikohteena. Vahvistamattomassa 23.4.2015 maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Kannuksen Pikkurata esitetään yhä maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisesti merkittävä tie tai reitti kohteena. Keski-Pohjamnaan liitolla ei ole huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Ylimaakunnalliset alueet ja kohteet on huomioitu hyvin laaditussa kaavaluonnoksessa. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksessa on osoitettu moottorikelkkailureitti tai –ura Haapajärveltä Keski-Suomen Muurasjärven kautta Reisjärvelle. Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa ei tällaista reittiä/uraa ole. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa, josta maakuntahallitus päätti 13.3.2015, tullaan tämä yhteys selvittämään Moottorikelkkareitit ja -urat yhteensovitetaan Keski-Suomen ja muiden naapurimaakuntien kanssa. 39 Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan teemoista maakunnan rajalle sijoittuvat eri vyöhykkeet sekä reitit. Matkailun vetovoima-alueen osalta tullaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa tarkistamaan rajauksia niin, että ne yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa esitettyjen rajausten kanssa. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan rajan yli maaseudun kehittämisvyöhykkeitä, jotka eivät jatku vaihemaakuntakaavassa. Tällaisia vyöhykkeitä on Ranualla As- Maaseudun kehittämisvyöhykkeiden yhtenäistämistä tutkitaan, PohjoisPohjanmaalla merkintöjen sisältö poikkeaa jonkin verran Lapin maakuntamuntissa sekä Posiolla Kynsiperä-Kynsivaara ja Lohiranta-Tolva. kaavoista. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole osoitettu luonnon monikäyttöalueita vaan käytetty merkintää ekologinen yhteystarve. Merkintä vastaa sisällöltään osittain luonnon monikäyttöalueita ja sijoittuu osittain samoille paikoille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu useampia yhteyksiä maakunnan rajan ylitse. Moottorikelkkailureittien sekä ulkoilu- ja retkeilyreittien osalta linjaukset ovat yhteneväiset, lukuunottamatta moottorikelkkailureittejä Yli-Kitkan Vasaraperässä sekä Simon ja Kuivaniemen välillä. Lapin maakuntakaavoissa ei ole osoitettu melonta- ja vesiretkeilyreittejä kaavakartalla vaan kaavaselostuksen liitekartassa. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut melonta- ja vesiretkeilyreitit tullaan huomioimaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan liitekartassa. Arvokas kulttuuriympäristö Pohjanlahden rantatie on osoitettu molempien maakuntien maakuntakaavoissa. Lapin maakuntakaavoissa ei ole esitetty rajavyöhykkeitä. Edellä mainittujen poikkeavien merkintöjen osalta tulisi liittojen yhdessä tarkastella merkintöjen Naapurimaakuntien kaavamerkintöjen yhteensovittamista tarkastellaan vaiyhteensovittamista maakuntakaavojen rajalla. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ja hemaakuntakaavan ehdotusta laadittaessa yhteisesti. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa suurimmat poikkeamat koskevat maaseudun kehittämisvyöhykkeitä. Yhteensovittamisen osalta voitaisiin järjestää neuvottelu, jossa käytäisiin läpi maakunnan rajan yli ulottuvat merkinnät ja merkintöjen sisältö. Metsähallitus Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt laadukasta ja huolellista työtä kaavaluonnoksen laatimisessa. Kaavaselostuksesta käyvät selkeästi ilmi suunnitteluun liittyvät taustat ja tavoitteet. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on selvästi tuotu esiin esitetyt muutokset voimassa olevaan maakuntakaavaan, mikä helpottaa kaava-aineistoon tutustumista. Metsähallitus on osallistunut aktiivisesti kaavan laadintaa varten tehtyyn selvitykseen maakunnan virkistysverkon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Selvityksessä on tarkasteltu virkistysverkon kehittämistä kolmen eri kehittämisva ihtoehdon avulla, joista vaihtoehto 2 on lähimpänä Metsähallituksen tavoitteita virkistyspalvelujen kehittämisessä. Kehittämisvaihtoehdon 2 mukaisesti virkistyspalvelujen kehittämisen painopisteet sijoittuvat matkailukeskuksiin ja väestökeskittymien lähis40 tölle, ja verkoston laajuus on nykyistä selvästi suppeampi. Jatkossa palvelujen kysyntä tulee ohjaamaan entistä selvemmin Metsähallituksen virkistyspalvelujen kehittämistä, ja pääpaino tulee olemaan matkailullisesti merkittävillä kohteilla. Kärkikohteisiin panostetaan, mutta vastaavasti joistakin palveluista syrjäisemmillä alueilla joudutaan luopumaan. Kokonaisuutena palvelut tulevat määrällisesti supistumaan. Metsähallituksen näkökulmasta virkistys- ja matkailukäytön kehittämisen painopistealueet on huomioitu kaavaluonnoksessa kokonaisuutena hyvin. Yksi matkailun vetovoima-alueista on Syöt- Täydennetään selostusta. teen alue, johon liittyen kaavaselostu ksessa voisi tuoda esiin myös Syötteen kansallispuiston kuulumisen Euroopan laajuiseen Charter-puistojen verkostoon. Euroopan kansallispuistoliiton alainen European Charter-ohjelma (European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas) edistää kestävän luontomatkailun kehittämistä eurooppalaisilla suojelualueilla. Syötteen kansallispuisto on hyväksytty verkostoon vuonna 2004. Olvassuon suojelualuekokonaisuus on esitetty kaavaluonnoksessa matkailun vetovoimaalueena/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena. Olvassuon suunnittelu määräyksissä todetaan, että alue pyritään toteuttamaan kohteen luonteeseen soveltuvana kansallispuistona. Metsähallitus on vuonna 2013 tehnyt ympäristöministeriölle selvityksen Olvassuon alueen soveltuvuudesta kansallispuistoksi. Metsähallitus näkee, että tehdyn selvityksen tulosten puitteissa Olvassuon kehittämismahdollisuuksien tarkempaa tarkastelua voidaan jatkaa. Kohteen tunnettuuden lisääminen on tarpeen, samoin kehittämispotentiaalin kartoitus- ja kytkeytymismahdollisuuksien selvittäminen lähialueen muihin käyntikohteisiin (esim. Rokuan Geopark). Mahdolliset investoinnit uusiin palvelurakenteisiin tulee suhteuttaa alueelle kohdistuvaan kysyntään. Yleisesti ottaen kosteikkoluontokohteiden huomioiminen kaavaluonnoksessa on erittäin myönteistä, koska Pohjois-Pohjanmaa on profiloitumassa kosteikkomaakunnaksi, ja Liminganlahden luontokeskusta puolestaan ollaan kehittämässä Suomen Ramsar - kohteiden koulutuskeskukseksi. Maakunnan länsiosiin on kaavaluonnoksessa merkitty useita uusia moottorikelkkailun yhteystar- Lisätään tekstiä kaavaselostukseen moottorikelkkareittien ja -urien ohjaamipeita. Metsähallitus muistuttaa, että reittien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioi- sesta tarkemmassa suunnittelussa luonnonsuojeluun varattujen alueiden da, että luonnonsuojelualueille tai suojeluun varatuille alueille ei rakenneta uusia moottorikelkkai- ulkopuolelle. lureittejä. Osa matkailun vetovoima-alueista, esim. Syöte, on merkitty hyvin laajoiksi. Rajaukset eivät kaa- Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. vamerkinnän mukaan kuitenkaan sanottavasti rajoita muiden elinkeinojen, esim. metsätalous, toimintamahdollisuuksia. Tähän ei ole myöskään mitään tarvetta; ainakin valtion monikäyttömetsiä hoidetaan siten, että myös virkistys- ja matkailukäytön tarpeet pystytään turvaamaan. Metsähallitus on osallistunut asiantuntijana kaavoituksen pohjatyönä tehtyyn päivitysinventointiin koskien Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisemainventointien ohella on tehty myös rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia, 41 jonka osalta työ on vielä osittain kesken. Kaavatyön tässä vaiheessa Metsähallituksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksessa esitettyihin kulttuuriympäristöjä koskeviin merkintöihin. MTK ry Metsälinja MTK katsoo, että maakuntakaavan 2. vaihekaava on metsien talouskäyttöä rajoittavien syiden perusteella yksityisten maanomistajien kannalta kohtuuton, rajoittaen yksityisten metsänpmistajien Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. valtaa oman omaisuutensa käyttöön ilman, että heidän mielipidettään on tiedusteltu tai huomioitu kaavaa laadittaessa. Lisäksi kaavaehdotus toteutuessaan lisäisi Pohjois-Suomen metsäteollisuuden puuhuollon kustannuksia rajoittamalla metsien hoitoa ja käyttöä juuri tehtaiden keskeisimmällä puunhankinta-alueella. Lisäksi kaavan rajoitukset metsien käytölle vaarantavat valtioneuvoston hyväksymän biotalousstrategian mukaisen metsien uusiutuvan raaka-aineen käytön lisäämisen. Kaavan rajauksia tulee tarkistaa ja määräyksiä muuttaa seuraavilla periaatteilla. V-alueet tulee rajata koskemaan vain virkistyskäytön kannalta keskeisimpiä alueita, joita ovat alueet, joille päiväretket kohdistuvat. Pääsääntöisesti virkistyskäyttöön tulisi varata vain seurakuntien, kuntien ja valtion omistamia maita, ei yksityismaita. MTK esittää, että kaavamääräyksissä ei tule edellyttää maisematyölupaa V-alueilla tai niiden läheisyydessä tai ulkoilureittien tai moottorikelkkareittien ympäristössä suoritettavilta taimikonhoitotöiltä, nuoren metsän kunnostukselta, harvennushakkuilta sekä pienialaisilta, alle 2 hehtaarin uudistushakkuilta. Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit on sijoitettava valtion tai kuntien maalle aina kun se on mahdollista ja vain pakottavissa tapauksissa yksityismaille. Yksityismaille sijoitettavien reittien tulee lähtökohtaisesti aina perustua maanomistajan vapaaehtoisuuteen ja neuvotteluratkaisuun. Pakkolunastuksia reittitoimitusten yhteydessä tulee välttää kaikin keinoin. MTK esittää, että nykyisestä V-alueesta Oulunsalon lentokentän lounais- ja länsipuoliset osat muutetaan Papinjärven, Kisakankaan ulkoilureittien ja merenrannan loma-asutuksen välittömän läheisyyden ulkopuolella maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi MTK esittää, että jäljelle jäävällä V-alueella yli 50 metrin päässä ulkoilureitistä ja loma-asutuksesta tehtävät taimikonhoitotyöt ja harvennushakkuut vapautetaan maisematyölupavelvoitteesta. Kyseiset pienimuotoiset hakkuut parantavat maisemaa, mutta maisematyölupavaatimus käytännössä estää niiden toteutumisen. Kaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ja moottorikelkkareitit ja -urat ovat pääsääntöisesti olemassa olevia, mutta joiltain osin niistä voi puuttua joitain yhdistäviä osuuksia. Moottorikelkkailun yhteystarvemerkinnät osoittavat tarvetta runkoreitille, jonka sijainti ja toteutustapa sovitaan vuorovaikutuksessa maanomistajien ja toimijoiden kesken tarkemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavassa ei ole maa- ja metsätalousalueiden merkintää, mutta kaavan valkoiset alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaisia. Virkistysalueiden merkinnät perustuvat mm. Oulun seudun VILMOsuunitelmaaan. Lisäksi MTK esittää, että kaavaehdotuksessa koko Virpiniemen kattavaa V-aluetta rajataan niin, että V-alueeksi jätetään vain ulkoilureittien ja loma-asutuksen välitön lähiympäristö ja muu osa, normaali metsätalousmaa ja vanhat soranottoalueet muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi. V-alueet tulisi rajata koskemaan vain tarkemmin rajattuja ja perusteltuja kohteita laajojen alueiden sijaan. MTK esittää V-alueiden muuttamista maa- ja metsätalousalueiksi seuraavasti: Kalimenjoen eteläpuolella, Kalimeenkylä - Halosenharju - Heikinharju -välisellä alueella sekä Luukkansuo - Haapaselkä - Kalimeenvaara -välisellä alueella niin, että V-alueeksi jätetään vain 42 asutuksen välitön lähiympäristö sekä Kalimenjoen ja retkeilyreitin varsi 100 metrin etäisyydeltä. Niilesjärven eteläpuolella Markkuunkangas - Niileskangas -välisellä alueella niin, että V-alueeksi jätetään vain asutuksen sekä Valkeis ja Niilesjärven välitön lähiympäristö 100 metrin etäisyydeltä. Matkailun vetovoima-alueiden rajaukset Oulujokilaaksossa Oulu - Muhos - Utajärvi, lso- Syötteen pohjois- ja koillispuolella, Kuusamossa sekä Kylmäluoman itäpuolella tulee rajata tarkemmin koskemaan vain matkailukeskusten välitöntä lähiympäristöä. Nyt mukaan on rajattu kaikissa tuhansia hehtaareja normaalia maa- ja metsätalousmaata. Matkailun vetovoima-alueiden metsien käsittelyssä ei tule edellyttää maisematyölupaa taimikonhoidolta, nuorenmetsän hoidolta, harvennushakkuilta eikä pienialaisilta alle 2 ha uudistushakkuilta, eikä asettaa muita rajoituksia normaalille metsien talouskäytölle ja hoitotöille. Matkailu- ja virkistysvyöhykkeiden kehittämisperiaatemerkintä on yleispiirteinen; se ei ole aluevaraus eikä sillä ole vaikutuksia metsänkäsittelyn lupamenettelyyn. MTK esittää metsätalouden toimenpiderajoitusten sekä maisematyölupavelvoitteen poistamista MV-alueilta, koska taimikonhoito, harvennushakkuut ja metsän luontainen uudistaminen (alueilla lähes poikkeuksetta käytettävä uudistamismenetelmä) kevyine maanmuokkauksineen muuttavat maisemaa joko täysin merkityksettömästi tai enintään vähäisesti. Oikea-aikaisesti suoritetut hoitotyöt ja harvennushakkuut yleensä parantavat maisemaa. MV-alueet tulee rajata koskemaan vain matkailun kannalta keskeisimpiä alueita matkailukeskusten välittömässä lähiympäristössä. Maakuntakaavassa ei edellytetä maisematyölupaa. Kaavaselostusta täydennetään Tapion hyvän metsänhoidon suosituksilla. Kuusamon osalta MTK esittää MV-1 alueen poistamista tai rajauksen olennaista pienentämistä matkailualueiden välittömään lähiympäristöön. Maakuntakaavakartalla on lisäksi rajattu kaksi Luonnon monikäyttöaluetta Kaakkois-Kuusamoon ja Järvi-Kuusamoon, MTK esittää näiden rajausten pienentämistä matkailualueiden ja reittien välittömään lähiympäristöön. Maa- ja metsätaloudelle näillä ei tulisi olla mitään vaikutuksia. Pohjavesialueiden rajaukset on tarkistettava ja korjattava koskemaan vain varsinaisia pohjavesialueita. Pohjavesialueiden metsien hoidolle ja käytölle ei kaavassa saa asettaa lainsäädäntöä ja Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia tiukempia rajoitteita. Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto, MTK Pohjois-Suomi ry Maaseutuasutuksen ja aluerakenteen painopisteet (kaavaselostuksen s. 11) on määritelty varsin hyvin elinvoimaisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta. MTK Pohjois-Suomi pitää tärkeänä, että kuten selostuksen s. 60 todetaan, maaseutualueiden kehittämistä koskevissa alueidenkäytön periaatteiss.a korostetaan maatalouden toimintaedellytysten turvaamista asumista ja muuta maankäyttöä suunniteltaessa. Elinvoimainen maatalous pitää maaseutumaisemaa asuttuna, elävänä ja avarana, mikä tukee myös muita elinkeinoja kuten matkailua. Kaavoituksessa tulee varata riittävä liikkumavara maa- ja metsätalouden ja matkailun / virkistyksen sekä myös maa- ja metsätalouden ja porotalouden intressien yhteensovittamiseksi. Pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan maakuntakaavan 3. vaiheessa POSKI-hankkeen tulosten perusteella. Elävä maaseutu vaatii uudisrakentamista sekä tuotantorakennuksiin että asumiseen. Kaavoituksella ei saa kohtuuttomasti rajoittaa uudisrakentamista maiseman ja kulttuuriympäristön suojeluun perustuen. Nykyaikaiset maatalouden tuotantorakennukset ovat kookkaita. Tuotantotaloudellisista 43 sekä logistisista syistä ne nykyään usein sijoitetaan kauemmas muusta rakennuskannasta. Usein tämä on myös maisemallisesti ja kulttuuriympäristön säilymisen kannalta järkevää. Maaseudulle tulee sallia myös maalle muuttavan väestön asumisrakentaminen, koska se on pääasiallinen keino turvata maaseudun palvelurakenne myös tulevaisuudessa. Maaseutu tarvitsee uusia asukkaita. Yhtenäisen moottorikelkkareitistön rakentaminen koko maakunnan kattavaksi edesauttaisi pelloilla ja metsissä luvatta ja villinä tapahtuvan kelkkailun vähenemistä. Reitistöjen rakentamisen tulee kuitenkin kunnioittaa maanomistajien oikeuksia sekä maaseudun elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä. Pakkolunastuksiin ei saa mennä. MTK-Pohjois-Suomi katsoo, että on täysin kohtuutonta säilyttää lähes koko Oulun virkistysalueet muutaman yksityisen maanomistajan niskoille, kuten näkyy maakuntakaavassa käyvän Oulunsalossa. Oulun kaupunkihan on vanhastaan tunnettu omistamistaan suurista metsäpinta-aloista. Virkistys- ja ulkoilualueet tulisikin osoittaa sinne, jolloin mahdolliset rajoitukset metsätaloudelle tulisivat haitan aiheuttajalle. Muutoinkin sekä virkistysalueiden että arvokkaiden maisema-alueiden rajauksia on tehty varsin väljällä kädellä. Ei voi olla niin, että varmuuden vuoksi rajataan em. alueita keskeisten alueiden ympäristöön. Kaavoittajan täytyy olla tietoinen, että rajauksilla on taloudellisia vaikutuksia maanomistajille ja siten kaikille rajauksille on oltava yksiselitteiset perusteet. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine sekä yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. MTK Pohjois-Suomi, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella, pitää hyvänä, että Oulu-Kainuu kehittämisvyöhykkeen kehittämisen lähtökohdat on kaavaluonnoksessa huomioitu. MTK Keski-Pohjanmaa Lausunnossaan MTK Keski-Pohjanmaa keskittyy ensisijaisesti maataloutta ja muita maaseudun elinkeinoja sekä maaseutuasumista koskettaviin kysymyksiin. Yleisnäkemyksemme mukaan maakuntakaavan tulee olla alueensa elinkeinoja edistävä ja salliva, eikä rajoittava. Kaavaluonnos ei saa myöskään rajoittaa kuntien oikeuttaa kaavoitukseen. Kaavoituksessa tulee huomioida esimerkiksi maannouseminen, joka tulee luonnostaan muuttamaan suoalueiden kuivumista ja rantojen nousemista eikä sitä voida kaavoituksella todellisuudesta muuttaa. MRL 28 § ja valtakunnalliset aluidenkäytötavoitteet edellyttävät, että luonnonsuojelualueet osoitetaan ja maankohoamisrannikon erityispiirteet otetaan huomioon maakuntakaavoituksessa. Asia on käsitelty 1. vaihemaakuntakaavassa. MTK Keski-Pohjanmaa halua tuoda esille kantanaan, että maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia maaseudun elinvoimaisuudesta kehittämällä maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja edistämällä asuntorakentamista maaseutumaisissa taajamissa ja kylissä. Edellä sanottujen tavoitteiden yhtäaikainen toteuttaminen asettaa merkittävän haasteen maankäytön suunnittelulle ja ohjaukselle. Koska ympäristö- ja naapuruusoikeudellinen sääntely on kiristynyt ja samanaikaisesti myös koti- Maakuntakaavassa ei oteta kantaa viranomaisohjeistuksessa määrättyihin eläintilojen yksikkökoko on kasvanut nopeasti, kotieläinyrittäjien ja asutuksen tarpeiden yhteenso- suojaetäisyyksiin. vittaminen on käynyt aiempaa ongelmallisemmaksi. Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan uusien kotieläinrakennusten tulisi sijaita vähintään 200 - 500 metrin etäisyydellä lähim44 mästä naapurista tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Pienten ja keskisuurten laajennusten tulisi puolestaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja tuolloinkin laajennuksen tulisi suuntautua häiriintyvästä kohteesta poispäin. Mainittakoon, että kyseiset metrimäärät ilmaisevat nimenomaan Suomessa esiintyvän käsityksen suositeltavasta vähimmäisetäisyydestä asutuksen ja kotieläinrakennusten välillä. Esimerkiksi useissa Keski- Euroopan maissa noudatetaan selvästi pienempiä etäisyysvaatimuksia kuin Suomessa, mikä helpottaa maankäytön suunnittelua ja eri toimintojen yhteensovittamista sekä mitä todennäköisimmin alentaa eri toimijoille aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että asunto- ja lomaasuntorakentamisen tulisi olla mahdollista myös taajamien ulkopuolella, sillä merkittävä osa suomalaisista arvostaa maaseutumaista asuinympäristöä. Maaseudun kehittämisen kohdealue: MTK Keski-Pohjanmaa pitää kaavaluonnoksessa esitettyjä kehittämis- periaatteita kannatettavina. Sen lisäksi MTK Keski-Pohjanmaa esittää, että suunnitteluperiaatteita tarkennetaan maatalouden toimintaedellytysten sekä kotieläinrakennusten laajentamis- ja uudisrakentamisen osalta seuraavasti: Suunnittelussa huomioidaan käytössä olevien kotieläinrakennusten laajentamismahdol/isuus ja kotieläinrakennusten uudisrakentamistarve. MTK Keski-Pohjanmaa puoltaa kaikkia maaseudun kehittämisen kohdealueita koskevien suunnittelumääräysten antamista kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Sen sijaan aluekohtaisia täydentäviä suunnittelumääräyksiä on syytä tarkistaa, sillä vesien tilaa on ylikorostettu suhteessa muihin maankäytön ohjaustarpeisiin sekä voimassa olevaan ympäristösääntelyyn. MTK Keski-Pohjanmaa huomauttaa, että vesien tilaan parannetaan jo mm. ympäristönsuojelulain nojalla sekä vesienhoitosuunnitelmien avulla. Mikäli Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa tullaan antamaan jokivesien tilaan liittyviä aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä, vastaavasti Kalajokilaaksossa (mk6) ja Lestijokilaaksossa (mk-7) tulee antaa määräyksiä maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma- asutuksen tavoitteista niin, että turvataan ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Suunnittelumääräysten tarkistamista harkitaan, (vert. ELY-keskuksen lausunto, jossa vesiensuojelua korostetaan) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen on kaikkia mk-alueita koskevissa kehittämisperiaatteissa Suunnittelumääräyksessä on todettu alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet, joten esitetty asia on otettu huomioon. Kylä: MTK Keski-Pohjanmaa lausuu, että suunnitteluperiaatteena tulee huomioida käytössä olevien kotieläinrakennusten laajentamismahdollisuus ja kotieläinrakennusten uudisrakentamistarve. MTK Keski-Pohjanmaa pitää kaavaluonnoksessa esitettyä suunnittelumääräystä oikeansuuntaisena. Suunnittelumääräyksessä tulee huomioida kaavaluonnoksessa esitettyjen määräysten lisäksi kotieläintilojen toimintaedellytyksien turvaaminen. Museovirasto Museovirasto on lausunut 14.10.2010 maakuntakaavoituksen kokonaisuudistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Museovirasto kiinnitti huomiota mm. valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen valikoimaan osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kulttuuriympäristön selvitystarpeeseen kokonaisuutena, uudemman rakennusperinnön huomioimiseen sekä arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarpeeseen muuttuvan maankäytön alueilla. Maakuntakaavan laatiminen vaiheittain vaikeuttaa kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia. Vaikka laadittavana, vahvistettavana ja voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen 45 yhdistelmäkartta helpottaisikin tarkastelua, se aiheuttaa helposti sekaannusta. Lausuessaan 1. vaihemaakuntakaavasta Museovirasto piti kulttuuriympäristön käsittelyä vasta kaavan toisessa vaiheessa ongelmallisena. Esimerkiksi tuulivoimapuistojen, soidenkäytön sekä liikennejärjestelmien aluevarausten ja kehittämistarpeiden kulttuuriympäristövaikutusten arviointi ilman riittäviä selvityksiä ei ole mahdollista. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta maakuntamuseo lausuu vain niiden kuntien osalta, jotka kuuluvat sopimusalueeseen. Nämä kunnat ovat: Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Muhos, Hailuoto, Kempele, Utajärvi Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2014–2017 maakunnan monimuotoisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön vahvistaminen on määritelty yhdeksi maakuntakaavoitukseen liittyväksi kärkiteemaksi. Arkeologinen ja vedenalainen arkeologinen kulttuuriperintö, Maakuntakaavan tausta-aineisto ja kaavamääräykset : Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten ei ole laadittu erillistä arkeologista kulttuuriperintöä käsittävää selvitystä vaan maakuntakaavan tausta-aineistona on käytetty Museoviraston ylläpitämää muinaisjäännösrekisteriä. Kaavaselostuksessa todetaan, että maakuntakaavassa osoitetaan 2568 kiinteää muinaisjäännöskohdetta, jotka ovat 28.2.2015 olleet muinaisjäännösrekisterissä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei luokitella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin kohteisiin ja ne on merkitty kaikki kaavakartalle. Museovirasto pitää liiton tekemää ratkaisua perusteltuna, koska tuolloin ne on merkitty myös alueille, joille ei tulla laatimaan yksityiskohtaisempaa kaavaa. Kaavaselostuksessa tulee kuitenkin tuoda esille, että kyseessä on tilanne, joka tulee muuttumaan. Museovirasto ehdottaa muutosta lähdeviitteeseen (kaavaselostus s. 28): (http://kulttuuriymparisto.nba.fi) sekä tekstiin lisäystä: Muinaisjäännösrekisteristä voi tarkistaa merkittyjen kohteiden tarkemmat tiedot ja sijainnit. Ajantasaisimman tiedon saamiseksi tulee ottaa yhteyttä Museovirastoon. Sama lisäys tulee tehdä kaavaselostukseen sivulle 11 sekä liitteen 6 alkuun. Lisäksi Museovirasto ehdottaa sivun 28 tekstiin lisäystä: Muinaismuistolaki myös velvoittaa maankäyttöä, mukaan lukien vesialueet suunniteltaessa selvittämään, koskeeko hanke kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös muinaisjäännöksen hoitoon vaaditaan Museoviraston lupa. Muinaisjäännösten kohdemerkintä tulee varustaa asianmukaisella suojelumääräyksellä: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Erilaisten toimien/aluekokonaisuuksien kehittämisen osalta on varmistettava, esimerkiksi kaavamääräyksissä, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ollaan yhteydessä Museovirastoon hankealueiden arkeologisen inventointitarpeen määrittämiseksi, mikäli suunnitteilla on muuttuvaa Kaavaselostuksen sivulla 28 on todettu, että muisnaisjäännöksiä löydetään koko ajan lisää ja että ajantasaisin tieto löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Selostuksen lähdeviite muutetaan http://kulttuuriymparisto.nba.fi ja teksti ”Muinaisjäännösrekisteristä voi tarkistaa merkittyjen kohteiden tarkemmat tiedot ja sijainnit. Ajantasaisimman tiedon saamiseksi tulee ottaa yhteyttä Museovirastoon” lisätään sivuille 11 ja 28 sekä liitteen 6 alkuun. Lisäksi sivulle 28 lisätään teksti ”Muinaismuistolaki myös velvoittaa maankäyttöä, mukaan lukien vesialueet suunniteltaessa selvittämään, koskeeko hanke kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös muinaisjäännöksen hoitoon vaaditaan Museoviraston lupa.” Harkitaan muinaisjäännösten kohdemerkinnän täydentämistä tekstillä: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lau46 maa- tai vesialueiden käyttöä (esim. venesatamat ja laituri- ja rantautumispaikat). Kohdevalikoima ja kaavamerkinnät: Museovirasto esittää, että 2. vaihemaakuntakaavaan rajataan ja merkitään säilyneiden kiinteiden muinaisjäännöksien muodostamia aluekokonaisuuksia, jotka edustavat Pohjois- Pohjanmaalle tyypillisiä muinaisjäännöksiä valtakunnallisesti tarkasteltuina. Pohjois- Pohjanmaalle tyypilliset muinaisjäännökset korostavat maankohoamisen sekä perinteisten elinkeinojen kuten kalastuksen ja hylkeenpyynnin historiaa ja merkitystä alueelle. Tällaisia aluekokonaisuuksia ovat mm. jätinkirkot ympäristöineen, keittokuoppa-alueet, röykkiö- ja asumuspainanne-alueet sekä tervahauta-alueet, joita on mainittu esimerkinomaisesti sivulla 29. Kaavaan on tunnistettu uutena kohdejoukkona arkeologiset maisemakokonaisuudet. Niillä tarkoitetaan muinaisjäännöksiä, joilla on huomattavaa merkitystä osana maisemaa kuten selostuksessa mainitut Kastellinlinnan jätinkirkko Raahessa ja Kurimon ruukinalue Utajärvellä. Museovirasto esittää valikoimaan lisättäväksi Kuusamon Julma-Ölkyn kalliomaalausta ympäristöineen. Museovirasto viittaa kuitenkin edellä esittämiinsä säilyneiden muinaisjäännösten aluekokonaisuuksiin ja ehdottaa arkeologisten maisemakokonaisuuksien korvaamista niillä. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta tunnetaan myös historiallisesti merkittäviä, käytössä olevia teitä sekä 2. maailmansodan aikaisia linnoitus- ja muita sotarakenteita, jotka eivät kuulu muinaismuistolain piiriin, mutta joiden säilyttäminen on perusteltua niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen vuoksi. Tällaisia rakenteita ovat mm. merkittävimmät, käytössä olevat historialliset tiet sekä 2. maailmansodan aikaiset linnoitus- ja muut sotarakenteet. Museovirasto esittää, että nämä kohteet tulee merkitä kaavaan ja suojella MRL (132/1999) keinoin soveltuvin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Sotahistoriallisista kohteista sekä muista historiallisista rakenteista tulisi laatia oma kappaleensa arkeologista kulttuuriperintöä esittelevään lukuun kuten myös oma kappale vedenalaisista muinaisjäännöksistä. Lisäksi tulee korjata kaavaselostuksen s. 31 vanhentuneet tiedot laivahylyistä (nykyään PohjoisPohjanmaan alueelta tunnetaan kahdeksan kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltua hylkyä). Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan sekä muut Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat ihmisen tekemät vedenalaisrakenteet kuten kalastuslaitteet ja laiturirakennelmat. Maankohoamisesta johtuen merellisiä muinaisjäännöksiä, kuten hylkyjä voi löytyä myös kuivalta maalta. Vedenalaisten muinaisjäännösten osalta on hyvä korostaa, että Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa vedenalaisista muinaisjäännöksistä koska systemaattisia vedenalaisarkeologisia inventointeja ei ole juurikaan tehty. Tarkemmin inventoimattomia vesistöjen käyttöön liittyviä muita kulttuuriperintökohdetyyppejä ovat myös uittoon liittyvät erilaiset laitteet ja rakenteet. sunto. ” Kuusamon Julma-Ölkyn kalliomaalaus ympäristöineen lisätään arkeologisiin maisemakokonaisuuksiin. Liitto selvittää Raahen Kastellinlinnan jätinkirkon ja Utajärven Kurimon ruukinalue ja Kuusamon Julma-Ölkyn kalliomaalausten ja ympäristön esittämistä muinaismuistojen aluekokonaisuutena. Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen kaavamääräykseen lisätään maininnat merkittävimpien, käytössä olevat historiallisten teiden tienpidosta sekä näiden ja 2. maailmansodan aikaisten linnoitus- ja muut sotarakenteiden arvojen vaalimisesta. Sotahistoriallisista kohteista ja muista historiallisista rakenteista sekä vedenalaisista muinaisjäännöksistä laaditaan omat kappaleensa arkeologista kulttuuriperintöä esittelevään lukuun 3.2.3. Selostuksen sivun 31 vanhentuneet tiedot laivahylyistä korjataan. Selostustekstiin kirjataan palautteessa mainitut tiedot. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö, Maakuntakaavan tausta-aineisto: Rakennetun kulttuuriympäristön maakunnallista inventointia (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu Rakennetun kulttuuriympäristön inventointiaineiston osittainen rakennuskulttuuriympäristö 2015) on päivitetty suurimmassa osassa alueen kuntia, mutta työ on osittain kohtaisuus johtuu siitä, että inventoinnissa on hyödynnetty suoraan Kioski47 kesken. Päivitysinventointi on tehty pääosin maakuntaliiton omana työnä ja osin yhteistyössä Poh- sovellukseen tallennettuja kuntien inventointeja. jois-Pohjanmaan museon kanssa, ohjauksesta on vastannut Pohjois- Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta. Maakunnallinen rakennetun ympäristön inventointi on tehty maakuntakaavan yleispiirteisyysvaatimukseen nähden poikkeuksellisella tarkkuudella, osittain rakennuskohtaisesti. Tietopohja on kattava, mutta toistaiseksi keskeneräinen. Museovirasto pitää tärkeänä, että maakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen päivitysinventointi on käytettävissä koko maakunnan alueelta ehdotusvaiheeseen mennessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on esitetty maakuntakaavassa voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Maakuntakaavassa on päädytty ratkaisuun, jossa on huomioitu ennakoiden valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ehdotetut tarkistukset ja täydennykset esittämällä uudet ehdotetut alueet maakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina. Uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on esitetty päivitysinventoinnissa 15. Museovirasto pitää ratkaisua hyväksyttävänä ottaen huomioon, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa ennen kuin Pohjois- Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava saa lainvoiman. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon paitsi valikoimaan mahdollisesti lausuntokierrosten aikana tulevat muutokset ja tarkennukset myös ehdotusvaiheen nähtävillä ollessa voimassa oleva, valtioneuvoston päätöksen tarkoittama inventointi. Maakuntakaavassa annetun suunnittelumääräyksen mukaan alueilla on varmistettava valtakunnallisten arvojen säilyminen. Ko. arvojen huomioon ottamista koskevia suunnittelumääräyksiä on myös maakuntakaavan maaseutuvyöhykkeillä ja keskustatoimintojen alueella. Maankohoamisrannikko on määritelty valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteiden mukaan luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiseksi aluekokonaisuudeksi. Rannikon kulttuuriympäristöjä on turvattu maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevilla merkinnöillä ja suunnittelumääräyksillä. Rannikolle sijoittuvien matkailun ja virkistyksen vyöhykkeiden kehittämisperiaatteiden mukaan alueiden kehittäminen perustuu luonnon- ja kulttuuriarvoihin liittyviin toimintoihin. Aluevaraukset ja kaavamääräykset: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on osoitettu kaavakartalla toisistaan poikkeavilla rasteri-, viiva- ja kohdemerkinnöillä. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan alueidenkäytössä tulee varmistaa kulttuuriympäristön valtakunnallisten / maakunnallisten arvojen säilyminen ja yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on osoitettu toisistaan poikkeavilla rasterimerkinnöillä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin uudet ehdotetut kohteet sisältyvät maakunnallisiin. 48 Suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema- alueiden valtakunnallisten / maakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä, tulee vaalia. Keskustatoimintojen alueille (C-1, c-2 ja c) on annettu suunnittelumääräys kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden huomioon ottamisesta. Kylä at- merkinnällä on osoitettu maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole käytetty mahdollisuutta antaa suojelumääräyksiä. Maakuntakaavassa olisi aiheellista tutkia, onko alueella sellaisia kohteita, joille maiseman, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten tai muiden erityisten ympäristöarvojen olisi annettava suojelua koskevia tarpeellisia määräyksiä. Maakuntakaava on esimerkiksi keskeinen maiseman suojelun väline ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava-alueelle sijoittuu laaja-alaisia valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Maakuntakaavassa tulisi myös tutkia, onko Pohjois-Pohjanmaan alueella esimerkiksi taajamaalueiden ulkopuolella sellaisia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, joilla rakennetun ympäristön arvojen turvaaminen voi perustua suoraan maakuntakaavaan. RKY2009 inventoinnin alueet ja kohteet ovat luonteeltaan toisistaan huomattavasti poikkeavia ja muutoksille erityisen herkkien kohteiden osalta tulisi tutkia suojelumääräysten antamista myös taajama-alueilla sijaitseville kohteille. Lisäksi tulevaan Haag-luetteloon valikoituvien kohteiden ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan kaikkein herkimmin haavoittuvien kohteiden turvaaminen suojelumääräyksin jo maakuntakaavatasolla on Museoviraston näkemyksen mukaan aiheellista selvittää. Maakuntakaavan rakennettujen ympäristöjen päivitysinventointi on mittava, vielä keskeneräinen työ. Suojelumääräysten antaminen maakuntakaavassa taajama-alueiden ulkopuolisille rakennusryhmille tai RKY2009-kohteille edellyttäisi tarkempaa vertailevaa analyysiä ja lisäselvityksiä esimerkiksi kohteiden kunnosta, joten maakuntakaavassa ei tällä kertaa ole mahdollista esittää suojelumääräyksiä. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet: Pohjois-Pohjanmaan museo vastaa toimialueellaan rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä viranomaistehtävistä. Myös maakuntamuseo antaa lausunnon Pohjois- Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta ja maakuntamuseon on mahdollisuus omassa lausunnossaan arvioida tarkemmin myös maakunnallisesti merkittäväksi luokitellun kohdevalikoiman osuvuutta ja suojelutarvetta. Vaikutusten arviointi: Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on toistaiseksi suppea. Ristiriitoja kulttuuriympäristön suojelutavoitteiden ja aluevarausten välillä on vaikea tunnistaa, kun maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Vaikutusten arviointia tulee täydentää erityisesti Museoviraston 1. vaihemaakuntakaavassa esittämien kulttuuriympäristöarvojen kanssa mahdollisesti ristiriitaisten aluevarausten osalta. Näitä ovat •Oulun seudun laatukäytävä / Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus, Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue ja Oulun yliopiston alue Arviointia 2. vaihemaakuntakaavan suunnitteluratkaisujen vaikutuksista muuhun maankäyttöön syvennetään. 1. vaihemaakuntakaavassa tehtyjen suunnitteluratkaisujen vaikutuksia esimerkiksi kulttuuriympäristöön ei enää arvioida, koska kaava on ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. 49 • Kalajoen matkailukaupunki kaupunkikehittämisen kohdealueena / Plassin vanha markkinapaikka • Oulun keskustatoimintojen alue, maakunnan alueellisten keskusten keskustatoimintojen alueet sekä taajamatoimintojen alueet / pienialaiset valtakunnallisestikin merkittävät kulttuuriympäristöt (eri-ikäiset kirkkoympäristöt, liikenneympäristöt, Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit) • Merkittävästi parannettava tieyhteys VT4 ja VT8 sekä teihin liittyvä kevyen liikenteen yhteystarve / Pohjanmaan Rantatien alkuperäinen linjaus • VT4:n parannettava osuus ja Tupoksen tavaraliikenteen terminaalialue / Limingan lakeuden maisema-alue • VT 22:n parantaminen ja kevyen liikenteen yhteystarve / Oulujoen laakson maisema-alue • VT 27 kevyen liikenteen yhteystarve / Kalajokilaakson maisema-alue • Raideliikenteen parantaminen / valtakunnallisesti merkittävät rautatieyhdyskunnat • Energiahuollon kannalta tärkeä voimalan/suurmuuntamon alue, pääsähköjohto sekä ohjeellinen pääsähköjohto / Kalajokilaakson maisema-alue • tv-1 alueet / valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut ympäristöt Maaseudun asutusrakenne, Maaseudun kehittämisalueet: Maaseudun kehittämisen kohdealueet ovat pitkälti Pohjois-Pohjanmaan ja Lestijokilaakson osalta Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia. Rajaustarkistusten perusteena on huomioitu mm. valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY2009) ja maisemaalueiden rajausmuutokset. Maaseudun kehittämisen kohdealue-merkinnällä (mk) on maakuntakaavassa osoitettu maakunnan historiallisen asutusrakenteen rungon muodostavat Ii-, Kiiminki-, Oulu-, Siika-, Pyhä-, Kala-, Lestijokilaaksot sekä Lakeuden alue. Kehittämisperiaatteen mukaan näitä alueita kehitetään erityisesti jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja –kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa- ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Kaikkia alueita koskevien kehittämisperiaatteiden ja suunnittelumääräysten lisäksi maakuntakaavassa on annettu aluekohtaisia täydentäviä suunnittelumääräyksiä. Niitä on voimassa olevaan maakuntakaavaan verrattuna täydennetty lähinnä kalateiden toteuttamismahdollisuuksien osalta. Kalateiden rakentaminen kulttuurihistoriallisesti merkittäviin voimalaitosympäristöihin edellyttää kulttuuriympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvojen ja erityispiirteiden huomioon ottamista ohjataan näillä alueilla alueen erityisominaisuuksia kuvaavien rasterimerkintöjen perusteella. Kylät: Suunnittelumääräyksellä, jota ei ole voimassa olevasta maakuntakaavasta muutettu, ohjataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottamaan huomioon mm. kyläkeskuksen aseman vah50 vistaminen ja rakentamisen sopeuttaminen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön. Tätä voidaan pitää riittävänä, koska valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen huomioon ottamista ohjataan alueen erityisominaisuuksia kuvaavien rasterimerkintöjen perusteella. Matkailu ja virkistys: Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian (2015) mukaan maakunnan matkailu koostuu kolmesta eri profiilin omaavasta matkailu-alueesta, jotka ovat Koillismaa, Oulun seutu ja Kalajoen matkailualue. Matkailu keskittyy viiteen matkailukeskukseen, jotka ovat Ruka (Kuusamo), Oulun kaupunkiseutu, Hiekkasärkät (Kalajoki), Syöte (Pudasjärvi) ja Rokua (Utajärvi). 2. vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu virkistysverkkoselvitys ja kaavaluonnos kehittämisvaihtoehtoon, jossa tavoite on turvata virkistysverkon monipuolisuus ja palveluiden alueellinen saavutettavuus. Painopistettä on siirretty lähemmäs väestön painopistealuetta ja olemassa olevia matkailukeskuksia. Maakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vahvistetaan kulttuuriympäristöjen merkitystä matkailun ja virkistyksen vetovoimatekijöinä. Matkailun vetovoima-alue / Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiden suunnittelumääräysten mukaan on alueen maankäyttöä suunniteltaessa kiinnitettävä erityistä huomiota mm. maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Aluekohtaisissa kehittämisperiaatteissa on kiinnitetty huomiota erityisesti alueiden LiminganlahtiHailuoto-Oulu (mv-4), Kalajoen alue (mv-5) ja Meri-Raahen (mv-6) luonnon- ja kulttuuriympäristöarvoihin liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Uutena merkintänä voimassa olevaan maakuntakaavaan verrattuna on 2. vaihemaakuntakaavaan otettu Matkailupalvelujen keskus (rm kohdemerkintä), jolla on osoitettu seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen keskittymiä ja kehittämiskohteita. Näitä on osoitettu Oulun Hietasaareen, Virpiniemeen ja Kierikkikeskuksen alueelle. Kohdemerkintään on aiheellista lisätä kulttuuriympäristöarvot huomioon ottava suunnittelumääräys. Muut merkinnät: Museovirastolla ei ole kommentoitavaa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan muihin merkintöihin, joita ovat Materiaalikeskus tai jätteenkäsittelyalue, Ampumarata, Seudullinen moottoriurheilu- ja monitoimikeskus, Puolustusvoimien alue, Rajanylityspaikka, Rajavyöhyke. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskuksen mielestä kehitettävät kyläkeskukset on osoitettu perustellusti selvityksiin pohjautuen. Kunnista saatujen lausuntojen jälkeen tilannetta voi arvioida uudelleen. Viranomaistyöneuvottelussa todettiin, että eri jokilaaksojen alueilla oli asiakirjassa poikkeavuutta ohjausvaikutteisissa suunnittelumääräyksissä, vaikka elinkeinoelämän toimintaympäristö on eri vesistöalueilla hyvin samankaltainen. 51 Maatalouden ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen on otettu huomioon kaavaluonnoksen kehit- Suunnittelumääräysten tarkistamista harkitaan, (ks. vastine MTKn lausuntämisperiaatteissa ja suunnittelumääräyksissä. Koska maatalous ja vesistön tila ovat vahvassa yh- toon) teydessä toisiinsa, niin ELY-keskuksen mielestä suunnittelumääräystä tulisi tarkentaa siten, että maaseudun elinkeinojen toimintaedellytykset sovitetaan yhteen vesistönsuojelun tavoitteiden kanssa ja varmistetaan molempien kehittämisedellytykset. Maaseutuasutuksella ja aluerakenteella voidaan katsoa olevan myös liikenteellisiä vaikutuksia. Tavoitteiden määrittelyssä ja suunnittelumääräyksillä mahdolliset negatiiviset vaikutukset on kuitenkin minimoitu. Esimerkiksi kyläalueita koskevassa suunnittelumääräyksessä liikennejärjestelmänäkökulma ja olemassa olevan infran hyödyntäminen on otettu hyvin huomioon. Samoin maaseudun asutusvyöhykkeiden tarkastelussa on huomioitu joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen. Kaavaluonnoksessa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. lnventointien tekeminen on myöhästynyt, mikä on aiheuttanut ongelmia niiden esittämiseen kaavaluonnoksessa. ELY-keskuksen mielestä on kuitenkin erinomainen asia, että Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristön kohteet saadaan päivitettyä maakuntakaavatyön yhteydessä. Samalla merkintöjä on yhtenäistetty ja kulttuuriympäristön inventoinneista muodostuu paremmin hahmotettava kokonaisuus. Maisema-alueiden osalta kaavakartalla on osoitettu vuoden 1995 päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet omalla merkinnällä ja maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet omalla merkinnällä päivitysinventointien perusteella. Maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin sisältyy myös sellaisia alueita, joita päivitysinventoinnissa on esitetty uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä nykyisten valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden laajennuksia. Maisema-alueiden tarkempi jaottelu on esitetty kaavaselostuksen liite- Jos uusi Valtioneuvoston päätös tulee 2. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaikartoilla, mikä selkeyttää niiden tulkintaa. Käytetty merkintätapa voi kuitenkin aiheuttaa sekaan- heessa, maisema-alueiden merkintä muutetaan sen mukaiseksi. nusta. Kaavamääräyksessä on annettu maisema-alueita koskevat suunnitte lumääräykset, jotka perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Viranomaistyöneuvottelussa todettiin, että kaavaluonnoksen jälkeen laadittavassa kaavaehdotuksessa maisema-alueiden erityispiirteet nostetaan paremmin näkyviin. ELY-keskuksen mielestä maisema-alueiden päivitysinventointi lisää niiden painoarvoa maankäytön suunnittelussa minkä vuoksi jatkosuunnittelussa maakuntakaavan määräysten tulisi ohjata tarkemmin sitä, miten maisema-alueet otetaan huomioon tarkemmassa maankäytössä ja kaavoituksessa. Rakennettujen maisema-alueiden osalta tulisi huolehtia myös siitä, että maisemallisten arvojen säilyttämistavoite ei estä esim. taajamien ja matkailukeskusten kehittämistä. Täydennetään selostusta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden erityispiirteet nostetaan paremmin näkyviin. Laaditaan valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tarkennetut kaavamääräykset. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on vielä kesken ja sen tulokset on esitetty kaavaluon- Kunnilta pyydetään kommentit päivitysinventoinnista ennen kaavaehdotuk52 noksessa tammikuun puolivälin tilanteen mukaisesti. ELY-keskuksen mielestä inventoinnin val- sen asettamista nähtäville. Kuntien edustajat ovat tervetulleita liittoon esitmistuttua tulisi myös muille kunnille antaa mahdollisuus esittää mielipiteensä rakennetun kulttuu- tämään näkemyksensä rakennetuista kulttuuriympäristöistään. riympäristön kohteista ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Muinaisjäännösten osalta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. Laaditussa Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkkoselvitys selvityksessä on luokiteltu kohteet merkittävyysluokkiin. ELY-keskuksen mielestä kaavaluonnoksessa jää epäselväksi miten yksittäiset Täydennetään kaavaselostusta. kohteet on otettu huomioon. Kohteita on sijoitettu eri merkintöjen alle ja niiden merkitystä on vaikea arvioida. Jatkosuunnittelussa tulisi tarkentaa miten selvityksessä esitetyt kohteet on otettu huomioon. Lisäksi joidenkin luonnon monikäyttöalueiden osalta on syytä arvioida tarkemmin niiden virkistyskäytön vaikutuksia luontoarvoihin. On myös tärkeää saada palautetta kuntien omista tavoitteista matkailu- ja virkistystoimintojen kehittämisessä ja ottaa ne tarvittaessa huomioon jatkotyössä. Kaavaluonnoksessa on esitetty virallisia reittitoimituksella perustettuja moottorikelkkareitistöjä ja käytössä olevia sopimuspohjaisia uria. Nämä olisi syytä erotella toisistaan myös kaavakartalla. Reittien osoittamisessa tulee myös ottaa huomioon, että virallisia reittejä ei voi perustaa jää-peitteisille vesistöille. Olemassa olevien moottorikelkkareittien ja –urien merkitsemistä omilla merkinnöillään kokeillaan. Moottorikelkkailureittejä ja -uria on merkitty osin vesistöalueille reitistöjen yhtenäisyyden osittamiseksi. Ko. merkinnät pyritään poistamaan vesistöalueilta esitysmittakaava huomioiden. Viranomaistyöneuvottelussa ELY-keskus esitti, että kaikki kolme materiaalikeskuksen sijoittamisselvityksen suosittelemaa vaihtoehtoa olisivat mukana kaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä. ELY-keskuksen mielestä tässä vaiheessa olisi ollut tärkeää saada selvityksessä parhaiksi arvioidut vaihtoehdot yleiseen keskusteluun, minkä jälkeen valinta olisi tehty. Kaavaselostuksen kohdassa 4 todetaan, että nykytilaan verrattuna uusia liikenteellisiä vaikutuksia syntyy Oulussa Välimaan materiaalikeskuksen toteutuessa, koska kuljetusmatka on Ruskoa pidempi. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin vähäiset. Yleispiirteistä kaavoitusta varten laadittu Oulun seudun materiaalikeskuksen sijoittaminen -selvitys suositteli Ruskon ohella kolmea vaihtoehtoista sijaintipaikkaa. Tarkempi paikka määritellään kaavoituksen yhteydessä. Oulun seudun jätehuollon tarpeet voidaan täyttää, mikäli Ruskon ohella on varaus yhdelle uudelle vaihtoehtoiselle sijaintipaikalle. Maakuntahallitus hyväksyi selvityksen, mutta suositteli yhden selvityksen mukaisen paikan jättämistä pois maakuntakaavan jatkotarkasteluista. Rusko ja Välimaa on osoitettu Seudulliset ampumaradat: ELY- keskuksen mielestä suunnittelumääräyksessä ei ole tarvetta viitata voimassa olevassa maakuntakaavassa ja vaihekaavaluonnoksessa. Kaavamelutason ohjearvolhin. Sen sijaan kaavamääräyksessä tulisi mainita, että melualueet on esitetty luonnoksen palautteessa on saatu osallisten mielipiteitä myös muista selvityksen vaihtoehdoista, vaikka niitä ei ole kaavaluonnoksessa. kaavaselostuksessa ja ne tulee ottaa huomioon toimintojen ja rakenteiden suunnittelussa. Puolustusvoimien alueet ja rajavyöhyke: ELY-keskuksen mielestä Hiukkavaaran ja Haapajärven kaavamerkintöjä tulee täydentää siten, että kaavamerkinnästä käy selkeästi ilmi, että alueilla sijaitsee ampumarata. Lisäksi sitä koskevan suunnittelumääräyksen tulisi olla yhdenmukainen ampumaratoja koskevan määräyksen kanssa. Viranomaistyöneuvottelussa todettiin, että suojavyöhykkeen määräykseen tulee kirjata, mihin se perustuu. Kaavaluonnoksen määräyksessä siitä ei ole mainintaa, mutta kaavaselostuksessa todetaan, että suojavyöhyke perustuu Pääesikunnan määräykseen. Puolustusvoimien aluevarausten vaikutuksia ei ole myöskään arvioitu lukuun ottamatta Hiukkavaaran ja Haapajärven ampumaratojen meluvaikutuksia. Vaikutukset tulisi arvioida jatkosuunnittelussa. Lasketut ampumamelualueet on syytä käsitellä kaavan tausta-aineistona kaavaselostuksessa, koska melualueet ovat täysin sidoksissa meluntorjuntarakenteisiin. Ne muuttuvat aina kun meluntorjuntarakenteita tai ampumasuuntia muutetaan. Suunnittelumääräyksen viittaus melun ohjearvoihin on siksi tarpeen. Kaavaselostuksen melualueita voidaan kuitenkin käyttää suunnittelun ja päätöksenteon tukena tiedostaen tulkinnan rajoitteet. Täydennetään.vaikutusten arviointia puolustusvoimien aluevarausten osalta. Kaavaluonnoksen vaikutukset: ELY-keskuksen mielestä jatkosuunnittelussa tulee arvioida koko53 naisvaikutuksia myös suhteessa voimassa olevaan maakuntakaavaan ja hyväksyttyyn 1. vaiheen maakuntakaavaan. Esimerkiksi arvokkaan maisema-alueen ja 1. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoalueen rajauksessa on päällekkäisyyttä Kärsämäellä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on arvioitu kohdittain sanallisesti, mitä voidaan pitää tässä vaiheessa riittävänä. Yleistä: ELY-keskuksen mielestä karttamerkintöjä tulisi selkeyttää. Useilla alueilla (esim. Oulun seutu, Nivala-Haapajärvi, Oulainen-Pyhäjoki) merkintöjen hahmottaminen ja toisistaan erottaminen on vaikeaa. Tilannetta parantaisi, jos poistuvat merkinnät osoitetaan vain liitekartalla ja pohja- Poistuvat merkinnät on osoitettava vahvistettavalla kaavakartalla. Erillisen karttamerkintänä käytetty YKR-alueiden merkintä jätetään pois. poistuvien merkintöjen kartan käyttäminen on mahdollista. Kaavaehdotus Useisiin merkintöihin liittyy suunnittelumääräys, jonka todellista ohjausvaikutusta alempaan kaa- laaditaan mittakaavaan 1: 250 000. voitukseen kannattaa harkita. Suunnittelumääräysten pitäisi antaa selkeää lisätietoa, täsmennystä tai rajausta, jotka antavat lisäarvoa tarkempaan suunnitteluun. Teemoiltaan nähtävillä oleva vaihemaakuntakaava ei ole niin laaja-alainen kuin 1. vaihe. Kaavaluonnoksen teemojen vaikutukset esim. liikenteeseen tai liikennejärjestelmään ovat varsin vähäisiä. Merkittävimmät muutokset kohdistuvat kulttuuriympäristöjen päivitysinventointeihin, seudulliseen ampumarataverkostoon ja maakunnallisen virkistys- ja matkailuverkon päivittämiseen. ELY-keskuksen mielestä maakuntakaavan luonnos perustuu kattaviin selvityksiin ja ne on otettu myös huomioon maakuntakaavan laadinnassa. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Niiltä osin kuin virkistysverkko perustuu suojelualueisiin, perusperiaatteena tulee olla luonnonsuojelun ehdoilla toimiminen. Varsinkaan linnustollisesti tärkeille kosteikoille ei pidä osoittaa rakenteita tai matkailupalveluja kuin korkeintaan reunoille. Luonnon monikäyttöalueen merkintää on käytetty sellaisten merkittävien Matkailun vetovoima-alueet / matkailun virkistyksen kehittämisen kohdealueet -otsikon alla mai- luontokokonaisuuksien osalta, joiden pääkäyttömuoto on muu kuin ulkoilu nitaan myös Olvassuo. Alueen virkistyskäyttöä pyritään edelleen kehittämään ja nimenomaan ja virkistäytyminen. Ei muutosta kaavaan. kansallispuistotasoisena. Luonnonsuojelupiiri muistuttaa myös luontojärjestöjen ehdotuksesta kehittää Oulun Sanginjoen ulkometsän alueesta niin ikään kansallispuistotasoinen suojelukohde. Se tukisi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua että luontomatkailun ja luonnossa virkistäytymisen mahdollisuksia lähellä väestökeskittymää. Sanginjoen ulkometsän alue on kaavaluonnoksessa merkitty virkistysalueeksi. Kaavamerkinnällä V osoitetaan seudullisesti merkittäviä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Suunnittelumääräyksellä velvoitetaan ottamaan virkistyskäytön kehittäminen ja ympäristöarvojen säilyminen huomioon maankäytön suunnittelussa. Sanginjoen ulkometsän alueella on kuitenkin tutkitusti myös suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Lisäksi alueen laajuus ja yhtenäisyys sekä useat alueelle sijoittuvat muut aluevaraukset, joita ei 2. vaihemaakuntakaavassa ole esitetty, lisäävät kohteen seudullisuutta laajempaa merkitystä. Myös maanomistusolot mahdollistavat isomman kokonaisuuden kehittämisen luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöpainotteisena. Sitä tukisi Maakunnallisetn alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti harkitaan kaupunkipuiston tavoitteen esittämistä kaavassa tai kaavaselostuksessa. MRLn mukaisen kansallisen kaupunkipuiston ohella muukin keskeisen virkistysalueen luonto- ja kulttuuriperintöarvot sekä matkailun kehittämistavoitteet yhdistävä merkintä on mahdollinen. Kansallisen kaupunkipuiston selvitys on ollut vireillä myös Raahessa. 54 esimerkiksi Sanginjoen ulkometsän alueen rajaaminen myös luonnon monikäyttöalueeksi. Alueesta itään on Matinsuon-Lääväsuon- Kivisuon kokonaisuus ja Sanginjoki on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Valitettavasti Sanginjoen V-alueen ja suokokonaisuuden välissä on lukuisia turpeenottovarauksia. Tu-1 ja tu-2 -varauksista huolimatta Oulujoen pohjois- Moottorikelkkailua ohjaavat monet lait ja asetukset. Maastoliikennettä valpuolelle voi kehittää hienon luonto- ja virkistysaluekokonaisuuden reitistöineen. Turpeenotto on vovat poliisi, tulli- ja rajavartiolaitos sekä mm. Metsähallitus hallinnoimilväistyvä maankäyttömuoto. laan alueilla. Kelkkailu ei siis ole jokamiehen oikeus ja mm. maastoliikenOulun kantakaupungin keskeisin lähiluontokohde on Oulujoen suisto. Sen saarten kokonaisuus nelaki edellyttää virallisten moottorikelkkareittien ja jääpeitteisten vesialuonkin merkitty virkistysalueeksi V. Sillä on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuu- eiden ulkopuolella aina maanomistajan tai –haltijan luvan. Moottorikelkkariympäristö -merkintä ja rm-matkailupalvelujen keskus -merkintä. Hietasaareen kohdistuu voi- reittejä ja –uria ei ole luonnonsuojelualueilla ja niitä siirretään pois mahdolmakkaita rakentamispaineita, jotka ovat maankäytöllisesti toisilleen ristiriitaisia. Alueidenkäyttö- lisilta uusilta toteutettavilta suojelualuilta. Luvattomasta moottorikelkkailustavoitteet ja kaavan sisältövaatimukset, kaavan varaukset ja alueen arvot huomioon ottaen (raken- ta saa säädetyn rangaistuksen kuten muistakin lakien ja asetusten rikkomitamis)suunnitelmat ovat ylimitoitettuja ja toisilleen vastakkaisia. Maankäyttö- ja rakennuslain sesta. Kyse pitkälti asenteista, johon ei voi maakuntakaavoituksella vaikutmukainen kansallinen kaupunkipuisto -status ohjaisi tasapainoisimmin Oulujoen suiston maan- taa. käyttöä ja sen kehittämistä. Nykyisenlaisten matkailupalvelujen ylläpito ei siitä vaarannu, mutta Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) määritetään hyvin erieivät myöskään luonnon monimuotoisuus tai lähiluonnon virkistyskäyttö liiallisesta rakentamises- laisia asioita yhteiskunnan eri sektoreilta. Valtakunnallisiin alueidenkäyttöta. Kansallisen kaupunkipuiston status tuo maankäytön kehittämiseen myös tarpeellista ajallista tavoitteisiin sisältyy virkistysreitistöjä koskeva tavoite, jonka mukaan maaperspektiiviä ja muutosten huolellisempaa harkintaa ja useammasta näkökulmasta kuin mitä ase- kuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallimakaavoitus pala kerrallaan on osoittanut mahdolliseksi. Vaihemaakuntakaavan merkinnöin tulee sesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselpitää yllä mahdollisuutta hakea kansallisen kaupunkipuiston statusta. Niin todetaan myös kaa- le. VATssa ei ole erityistä mainintaa moottorikelkkareiteistä tai niiden mervaselostuksen Tavoitteet-kappaleessa Kulttuuriympäristöt-otsikon alla. kitsemisestä kaavoihin. Maakuntaliitot voivat osoittaa moottorikelkkareittejä Kaavassa on osoitettu moottorikelkkailun tavoitteellinen runkoreitistö olemassa olevan tilanteen ja todettujen yhteysvälitarpeiden pohjalta. Moottorikelkkareitistölle on osoitettu kehittämis- ja lisäämistarpeita ottamatta huomioon, että se kaikista liikkumismuodoista eniten vaarantaa ja heikentää luonnonalueiden ihmiselle tarjoamaa rauhaa ja virkistystä sekä häiritsee etenkin kevättalvisin arkojen erämaalajien lisääntymistä. Uusien reittien perustamista perustellaan sillä, että niillä saadaan kelkkailun harrastajat "entistä paremmin luvallisille reiteille ja urille". Käytännössä tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, vaan reitin lähellä sijaitsevat suojelualueet muodostavat vastustamattoman houkutuksen lyhyempään tai pitempään koukkaukseen luvattomalle alueelle. Täten luvalliset reitit tosiasiassa lisäävät luvatonta kelkkailua. Se näyttää jo karanneen käsistä ainakin harvaanasutuilla seuduilla valtion mailla. Aiheuttamansa häiriön lisäksi moottorikelkkailun kasvihuonekaasupäästöt tulisi jo nykyään ottaa huomioon harrastuksen ympäristöllistä merkitystä arvioitaessa. harkintansa mukaan maakuntakaavoissa. Kaavoituksen yhteensovittavan luonteen vuoksi ohjeellisten moottorikelkkareittien osoittaminen soveltuu maakuntakaavassa esitettäväksi silloin, kun niillä on maakunnallista, seudullista tai valtakunnallista merkitystä. E6 eurovaellusreitti on voimassa olevassa maakuntakaavassa. Reitti on toteutunut vain maakunnan eteläosassa sekä Oulujokilaakon osalta, mutta muilta osin se on täysin toteutumatta. Jopa lyhyidenkin reittien ylläpidon osalla on usein isoja haasteita. Vaikka pitkien reittien vaeltaminen olisikin nouseva trendi, niin luontoretkeilyn painopiste on kuitenkin enemmän painottumassa lyhyisiin päiväretkiin. Monia reittejä on rakennettu hanketoiminnan kautta, mutta niiden ylläpitoon ei olekaan sitten hankkeen päätyttyä löytynyt enää resursseja. Tervareitti on Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on otettava kuitenkin tästä hyvä poikkeus, mistä esimerkkinä perinteisen Tervahiihdon huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet sekä siirtäminen kyseiselle reitille. Vihannin Kinttupolut olivat virkistysverkedistettävä hiljaisten alueiden säilymistä. Pohjois-Pohjanmaalla tätä VAT:n määräystä on toteutet- koselvityksessä mukana (ks. Virkistysverkkoselvityksen liite 5, reitti nro tu nimeämällä suurimpia suojelualueita erityisiksi luonnonrauha-alueiksi. Luonnon virkistyskäy- 36), jossa sen merkitys tulkittiin kuitenkin paikalliseksi. Reitistö ei liity 55 tön kannalta merkittävimpiä Pohjois-Pohjanmaan hiljaisia ja yhtenäisiä luonnonalueita ovat Oulangan ja Syötteen kansallispuistot sekä Olvassuon, Litokairan ja Venenevan soidensuojelualueet. Litokairaa lukuunottamatta luonnonsuojelupiirillä ei ole näiden osalta tarkempia maastohavaintoihin perustuvia tietoja, mutta kaikkien mainittujen alueiden reunoja kiertelee moottorikelkkareittejä tai -uria. Niiden sijaintia ja häiriövaikutusta tulee selvittää tarkemmin ja tarvittaessa muuttaa linjauksia alueiden häiriöttömän luonnonrauhan turvaamiseksi. muihin reitistöihin, mutta on toteutettu ylikunnallisesti. Reitti voidaan merkitä kaavaan, etenkin jos se tulee jossain vaiheessa kytkeytymään mahdollisiin muihin reitteihin (esim suunniteltuun Siikajoen ”Pirtureittiin”) ja sen ylläpito ja kehittäminen on ratkaistu. Litokairan kohdalla virkistysverkkoselvityksessä on kaksi karttakuvaa kelkkaurasta. Sivulla 31 ura on ohjattu selvästi suojelualueen länsipuolitse, jolloin sen melu- ja muu häiriövaikutus Litokairan luonnonrauhaan heikentyisi oleellisesti nykyisestä. Toisessa kuvassa sivulla 50 ura kulkee pitkän matkaa nykyisellä paikallaan suojelualueen vanhalla rajauksella. Se katkaisee kahdessa kohtaa Metsähallituksen viimeisen Metso-laajennusalueen, joka yltää Honkakosken pohjoispuolella Kivijokeen asti. Kelkkauraa ei voi enää säilyttää entisellä paikallaan. Metsähallitus on jo vuosia sitten luopunut alueelle suunnitellusta metsäautotiestä, joten koko alue suojelualueen ja Kivijoen välissä lähelle Puutiosuon turvekenttää on jäämässä pääosin erämaiseen tilaan. Suoselvityksen mukaan alueella on paljon ojittamatonta ja monimuotoista suoluontoa ja pienvesiä. Itseasiassa se on osa Litokairan luonnonrauha-aluetta ja sen puskurivyöhykettä. Nämä seikat tulee ottaa huomioon Ranualle menevän moottorikelkkauran suunnittelussa, jota ei kuitenkaan tule jättää kelkkakerhojen tehtäväksi. Suunnittelu pitää tehdä viranomaistyönä, jonka tarkoituksena tulee olla nimenomaan Litokairan luonnonrauha-alueen arvojen turvaaminen. Oulujokivarren viheryhteystarvemerkintä ja Oulujokilaakson Tervareitistö Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty joitakin ylikunnallisia ja -maakunnallisia tunnettuja ja/tai muodostavat yhteyden Sanginjoen virkistysalueen ja Matinsuo-Lääväsuopaljon käytettyjä reittejä: UKK-reitti, Pudasjärvi-Syöte-Kylmäluoma-Hossa -reitistö, Oulujoki- Kivisuon kokonaisuuden välille. laakson Tervareitistö ja Peuran polku lähireitteineen. Kaavasta on poistettu maakunnan länsiosien kautta kulkenut E6-vaellusreitti yhtenäisenä kokonaisuutena, koska reitille ei ole ollut kysyntää. Pitkien vaellusreittien ylläpitoon ja kehittämiseen ei ole ollut resursseja eikä kiinnostusta. Matkailussa vallitsee suuruuden ekonomia, isosti rakentaminen ja massojen houkuttelu. Maakuntakaavan maankäytönohjauksessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös trendejä, jotka ovat nousussa. Yksi suosiota lisäävä (luonto)matkailumuoto on nimenomaan pitkien reittien vaeltaminen, jalan mutta Suomessa myös hiihtovaelluksena. Sen ympärille voisi Suomessa luoda paikallista ja pienimuotoista (verkosto)matkailuyrittämistä. Reittien käyttöä ja kehittämistä tukisi niiden sijainti maakuntakaavassa, jossa olisi myös suunnittelumääräyksiä reitistön lähiympäristön käytölle ja käsittelylle. Palvelutaijonnan ja -kysynnän kohdatessa myös reittien ylläpitoon ja kehittämiseen riittäisi nykyistä paremmin resursseja. Viime vuosina uusia virkistysreittejä on toteutettu hankerahoituksella. Tervareitti on sellaisesta yksi esimerkki, mutta ei ainoa. Vastaava on Raahen kaupunkiin nykyisin kuuluvan entisen Vihannin kunnan alueella puuhattu kylien välinen Vihannin kinttupolkuverkosto -niminen vaellusreitistö, joka on lähes valmis. Reitistö on tehty talkootyönä ja rahat hankkeen toteuttamiseen on saatu 56 Nouseva Rannikkoseutu ry:stä. Reitistön pituus on noin 100 kilometriä ja se käy jonkin verran Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien puolella. Jonkin verran tietoa reitistä löytyy Sinkki-Sepot ry:n nettisivuilta: www.kotinet.com/sinldd-sepotry/kinttupolut.htm. Reitistö lähtee Möyldcylästä ja jatkuu läpi Vihannin keskustan Myllyperälle, Alpuaan ja Lumijärven kautta Töiminperälle ja Lumimetsään. Reitistä kietiää Hirvinevan kautta Ilveskorpeen ja Alpuanharjulle. Samoille seuduille on kaavakarttaan merkitty useita uusia moottorikelkkailun yhteystarvemerkintöjä. Päällekkäisyyksien ja haittojen välttämiseksi moottorikelkkailun sijoittaminen maastoon vaatii asiallisen ja asiantuntevan valmistelun. Se tulisi muun muassa suunnittelumääräyksin varmistaa. Viheryhteystarve-merkintä kattaa asiallisesti sekä virkistysreitistön kehittäViheryhteystarve -merkinnän sisältö ja käyttötapa eivät vastaa siitä syntyvää mielikuvaa. Virkis- misen että viheralueiden yhtenäisyyden turvaamisen erityisesti Oulun kautysreitistöä tai vapaa-ajan luontoliikunnan reitistöä merkintä paremminkin tarkoittaa kuin viheryh- punkiseudulla. teyttä, joka liittyy tai jonka tulisi liittyä enemmänkin yhtenäiseen yhteyteen luontokohteesta toiTervareitti on osoitettu tärkeän ulkoilu- ja vaellusreitin merkinällä; yhdistää seen. osin Sankivaaran ja Matinsuo-Kivisuo-Lääväsuo-kokonaisuuden. Viimeksi Viheryhteystarvemerkintä ja ulkoilu- tai retkeilyreittimerkintä liittyvät samaan maankäyttömuo- mainitun kokonaisuuden osalta reitistöjen ja muun palveluvarustuksen ketoon. Suunnittelumääräyksellä voidaan lisätä reittien ja niiden lähiympäristön säilymistä virkistys- hittäminen tulee ratkaista alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. käyttöä palvelevana. Vähintään viheryhteystarve -merkintä olisi paikallaan Sanginjoen virkistysalueen ja Matinsuo-Lääväsuo-Kivisuo -kokonaisuuden väliin. Kaavassa on Oulujoen pohjoispuolinen tie merkitty viheryhteystarve -merkinnällä ja sen lisäksi on merkintä Tervareitistä, mutta niistä ei muodostu yhteyttä Sanginjoen virkistysalueen ja Matinsuo-Lääväsuo-Kivisuon kokonaisuuden välille. Ekologinenkin yhteystarve näiden kahden alueen välillä on ilmeinen. Kaavaluonnoksesta on poistettu hirvieläinten liikkumisyhteyksiä osoittavia merkintöjä, koska niillä ei ole ollut tavoiteltua vaikutusta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ei merkintöjä ole noudatettu. Rannikon ja sisämaan väliin on rakennettu tiivis liikenneväylien pitkittäissuuntainen este. Sinänsä ei ole mahdotonta korjata tilannetta ja rakentaa eläinten ja samalla autoilijoiden turvallista liikkumista edistävä liikkumisyhteys. Ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä asiaa myös käsiteltiin, mutta toteutukseen eivät hyvät aikeet olejohtaneet. Etelä-Suomessa eläinten turvalliseen liikkumisyhteyteen on kiinnitetty kovastikin huomiota. Mitään syytä ei ole olla välinpitämätön Pohjois-Pohjanmaallakaan eikä varsinkaan Perämeren rannikolla. Ekologisen yhteystarpeen merkinnälle rannikon ja sisämaan välillä on perusteita etenkin hirvikannan takia mutta myös muut eläinlajit voisivat käyttää samaa yhteyttä. Merkinnän poistamisesta pidättäydytään vt 8:n osalta. Vt 4:n osalta maankäyttö on kehittynyt niin, ettei toimiva yhteys olisi enää mahdollinen, joten merkintä on syytä poistaa. Vt 20:n ekologisen yhteystarpeen merkintä ilmaisee porotalouden yhteystarpeita ja sekin säilytetään. Kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevien valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumisen arvioinnissa todetaan ekologisten yhteyksien säilymisestä suojelualueiden välillä seuraavaa: Luonnon monikäyttöalueiden merkinnällä ja suunnittelumääräyksellä pyritään muun muassa suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymiseen. Osa yhteyksistä sisältyy viheryhteystarpeen merkintään. Ensinnäkin usein esiintuleva kaavoittajan olettamus pyörätiestä ja sen viereisestä nurmilaikusta viheralueena ja viheryhteytenä on outo. Toisekseen kaavaselostuksessa todetaan, että ekologisia käytäviä käsitellään tarvittaessa 3. vaihemaakuntakaavassa. Siihen on kovastikin tarvetta. Kaavamateriaalista ei synny käsitystä, että ekologisten yhteyksien tarvetta olisi toistaiseksi mietitty. 57 Kaavoitusta ohjaa paremminkin maankäyttö ja sen kehittäminen. Ekologisten vaikutusten huomioon ottaminen on sen keskeinen osa, jotta ei tarvitse todeta luonnon monimuotoisuuden edelleen vain köyhtyvän ja myös viihtyisyyden vähenevän. Valtakunnallisten ja maakunnallisten maisema-alueiden suunnittelumääräyksiä on tarkistettu. Muun muassa linnuston kerääntymisalueita koskeva määräys on poistettu maisema-arvojen tur- Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita vaamisen kannalta tarpeettomana: pois "Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoaukeiden tärkeät koskeviin lausuntoihin. linnuston kerääntymisalueet tulee turvata". Linnuston kerääntymisalue (IBA) Lakeudella ja Oulujokilaaksossa otetaan Poisto ei vaikuta perustellulta. Selostuksessa kerrotaan, että maisemainventoinnin kohteiden arvi- huomioon, kun valtakunnallisten maisema-alueiden erityispiirteitä nostetaan oinnissa on kiinnitetty huomiota muun muassa luontoon, luonnonarvoihin ja luonnon monimuotoi- paremmin näkyviin kaavaehdotuksessa, mahdollisesti aluekohtaisilla suunsuuteen, maiseman ja maankäytön historialliseen kehitykseen ja sen jatkuvuuteen, maisemamaa- nittelumääräyksillä. kunnan erityispiirteisiin ja maisemahäiriöihin ja luontoarvoja alentaviin vaurioihin ja uhkatekijöihin. Suunnittelumääräyksestä esitetään poistettavaksi myös säilytettävien arvojen tarkempi määritys: maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvot. Jäljelle jäisi vain velvoite varmistaa maisemaalueiden arvojen säilyminen. Ympäristöhallinnon sivulla kerrotaan, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Maaseutumaisemia uhkaa etenkin maatalouden muutoksista johtuva maisemakuvan muuttuminen ja luonnon köyhtyminen, rakennusten rapistuminen sekä sopimaton uudisrakentaminen. Maisema- alueiden avulla turvataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen sekä pyritään herättämään kiinnostusta maisemanhoitoa kohtaan. Liminganlahti lähiympäristöineen on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sen lisäksi, että se on kansainvälisesti arvokas kosteikko ja suojelualue. Kosteikko, rantaniityt ja lähiympäristön pellot muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Pellot ovat merkittävä muuttavien lintujen kerääntymisalue. Peltojen säilyminen viljelyksessä pitää yllä asemaa kerääntymisalueena ja toisin päin asema kerääntymisalueena tukee peltojen ja varsinkin rantaniittyjen säilymistä avoimena. Paikan luonne kerääntymisalueena on syytä ottaa huomioon. Se on luonnonperinnön säilyttämistä. Muutoinkin sen tapaiset erityisarvot on tarpeen tuoda esiin, jotta maankäytön ohjauksessa to1jutaan uhkia haitalliseksi koetusta maiseman muuttumisesta ja luonnon köyhtymisestä. Pohjois-Pohjanmaan museo Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pohjois- Pohjanmaan museo lausuu Museoviraston ja Pohjois -Pohjanmaan välisen viranomaistehtäviä koskevan sopimuksen mukaisesti vain vastuualueelleen kuuluvien kuntien osalta. Nämä kunnat ovat: Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Kempele, Tyrnävä,Oulu, Muhos, Utajärvi,Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo. 58 Maisemaselvitys ottaa kantaa sekä maaseudun että taajamien kulttuuriympäristön suhdetta sekä lähivirkistysalueisiin, puistoihin, pelto- ja kulttuurimaisemaan että vapaaseen luontoon elinympäristöä,virkistystä ja matkailua silmälläpitäen. Myös hiljaiset alueet on rekisteröity voimavarana. Valtakunnallisesti arvokkaiksi uusiksi alueiksi on ehdotettu 15 uutta maisema-aluetta, joita mukana on sekä kulttuurimaisemia, jokivarsien tai -laaksojen, merenrannan sekä saariston maisemaalueita, lakeuden ja vaaramaisema-alueita että suoalueita. Maisemallisesti rajausta on laajennettu vesistön, jokien ja järvien, vastarannalle näkemäalueet huomioiden. Kunkin arvotettavan sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden tekstissä on kuvailtu ja arvotettu ko. kohde sekä tehty rajaus. Aineistoa voidaan pitää pohjana, ohjeellisena tarkempaa kaava-astetta laadittaessa ja täydennettäessä. Maisemainventoinnissa on tarkasteltu ja verrattu nykytilannetta 1990-luvun inventointiin. Joissakin kohdin arvotus on muuttunut aikaisemmasta rakennetun ympäristön kohteesta maisemakokonaisuudeksi. Muutos on tapahtunut viljely- ja peltomaiseman muuttuessa kesannoksi tai maisemapelloksi ja rakennuksien poistuessa kyläkuvasta (esim. Kuivajoen suiston kulttuurimaiseman muutos). Aikaisempia pienempiä kohteita on yhdistetty maisemakokonaisuuksiksi. Määräystekstejä on onnistuneesti täsmennetty, pyrkimyksistä on tullut edellytyksiä ja vaatimuksia. Väestön muuttoliike haja-alueilta taajamiin on muuttanut maakunnan painopistettä suurempiin yksiköihin. Liikkumisen ohjaaminen kattavaan verkostoon ja olemassa olevien reittien yhdistäminen uusilla yhteystarpeilla muodostavat maakunnallisen verkoston. Maaseudun asutusrakenteesta on merkitty kehittämisen kohdealueiksi asutut jokivarsien nauhamaisen asutut kylät, mereen laskeva suistoalue ja rannikko, jotka ovat optimaalisia kehittämisalueita, sekä pysyvään asumiseen että loma-asumiseen suuntaavaa toimintaa. Elinkeinorakenteen muuttuminen agraarista palvelun tarjontaan on huomioitu vapaan luonnon suomien mahdollisuuksien käyttöön. Ehkä enempi varsinaisia erämaa-alueita voisi nostaa erämatkailun, esimerkiksi järvien ja jokien kalastusmatkailun kehittämisalueiksi. Tarvitaan alueita, joilla omaehtoinen, ennalta ohjelmoimaton vapaa-ajanvietto ja virkistäytyminen on mahdollistettu sekä kesällä että talvella. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakunnallinen inventointityö on varsin kattavaa, mutta työ on vielä kesken ja täydentynee ehdotusvaiheeseen mennessä. Inventointi-2015 työstä on noin puolet valmistunut ja ne on viety Kioski-järjestelmään. Inventoinneissa on mukana sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittävät kohteet. Myös paikallisesti merkittävät yksittäiset sekä alueelliset kohteet sekä teemakohteet on listattu. Erityisesti arvottamiseen on kuulunut myös aikaisemmin vähemmälle huomiolle jäänyt jälleenrakennuskauden rakennettu ympäristö ja on huomioitu myös miljöön arvo ryhmänä. Inventointityössä Pohjois-Pohjanmaan museo on ollut mukana ja työn kuluessa tehtävät arvottamiset tehdään yhteistyössä. Inventointi- ja arvottamistyö on kesken mutta sen tulisi kokonaisuudessaan valmistua 2.vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheeseen mennessä. Kaavamerkinöissä on muutama ristiriitainen merkintä selostuksen kanssa. Luettelossa poistuneita kohteita on jäänyt karttaan (esim. Pudasjärvi Kipinän kylä on kartalla edelleen) ja ristillä 59 poistuvia on osittain paikannettavissa, mutta osa poistetuista kylistä ei ole ko. merkinnän puutteessa paikannettavissa. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huomautettavaa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta rakennetun kulttuuriympäristön inventointien valmistuttua ja tarkentuessa voidaan ehdotusvaiheessa niiden osalta lausua tarkemmin. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta kaavaluonnoksessa on päädytty ratkaisuun, jossa kaikki tunnetut muinaisjäännökset on esitetty kartalla. Samoin meneteltiin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kohdetiedot vastaavat muinaisjäännösrekisterin tietoja 26.2.2015, jolloin rekisterissä on koko maakunnan alueella ollut 2568 kohdetta. Kohteiden määrä on syytä suhteuttaa Pohjois- Pohjanmaan liiton maakuntakaavaa varten julkaisemissa muinaisjäännösluetteloissa (1993-2003) olevaan kohdemäärään,joka perustui vuoden 2001 inventointitilanteeseen. Kuluneiden 15 vuoden aikana tunnettujen kohteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tilanne kuvaa paitsi maankäyttöhankkeiden yhteydessä jokseenkin säännönmukaisesti toteutettavien inventointien tuloksellisuutta myös aiemmin vähälle huomiolle jääneiden historiallisen ajan kohteiden uudenlaista arvostamista ja niiden muinaisjäännösstatuksen uutta määrittelyä. Selostukseen on hyvä lisätä maininta siitä, että vaikka maankäyttöhankkeita suunniteltaessa hankealueen muinaisjäännöskantaa voi selvittää muinaisjäännösrekisteristä, on tietojen ajanmukaisuutta ja mahdollista selvitystarvetta useimmiten syytä tiedustella museoviranomaiselta (Museovirasto tai maakuntamuseo) jo hankkeen alkuvaiheessa. Selostukseen lisätään maininta siitä, että vaikka maankäyttöhankkeita suunniteltaessa hankealueen muinaisjäännöskantaa voi selvittää muinaisjäännösrekisteristä, on tietojen ajanmukaisuutta ja mahdollista selvitystarvetta useimmiten syytä tiedustella museoviranomaiselta (Museovirasto tai maakuntamuseo) jo hankkeen alkuvaiheessa. Selostusosassa on katsaus alueen arkeologiseen kulttuuriperintöön. Kohteet on luetteloitu kunnit- Liitteen 6 alkuun lisätään teksti: ”Muinaisjäännösrekisteristä voi tarkistaa tain liitteessä 6. Selostusosassa kohteiden kuvauksen ja tarkempien tietojen todetaan löytyvän merkittyjen kohteiden tarkemmat tiedot ja sijainnit. Ajantasaisimman tiedon muinaisjäännösrekisteristä. Sama toteamus on hyvä laittaa myös liitteen alkuun. Muinaisjäännök- saamiseksi tulee ottaa yhteyttä Museovirastoon”. siä koskevat tiedot muuttuvat ja kohteiden määrä alati karttuu, joten jokainen luettelo on nopeasti vanheneva dokumentti, joka kuvaa laatimishetkellään tunnettuja muinaisjäännöksiä, ei maaston kätkemää todellista muinaisjäännösten määrää. Vaikka tilanne tulee todetuksi myös selostuksessa, sitä voisi korostaa. Muinaisjäännöksiä symboloi kaavakartalla musta neliö eli MUINAISMUISTOKOHDE. Sen määräys on:Merkinnällä osoitetaan Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä olevat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Määräystä on syytä tarkentaa Museoviraston suosittamaan suuntaan: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Muinaisjäännösten kohdemerkintään lisätään suojelumääräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maakunnallisesti taivaltakunnallisesti arvokkaita muinaisjäännöksiä ei kaavaan ole erikseen mer- Harkitaan muinaisalueiden merkitsemistä kaavakarttaan. Asiasta neuvotelkitty. Tässä mielessä kaikkia alueen muinaisjäännöksiä käsitellään samanarvoisina. Vaikka koh- laan Pohjois-Pohjanmaan museon ja Museoviraston kanssa. teiden arvottamista on mahdollista tehdä erilaisin kriteerein, myös nämä listaukset muuttuvat tiedonja kohdemäärän kasvun myötä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta vuonna valtakunnalli60 sesti merkittäviä muinaisjäännöksiä esittelevä teos Maiseman muisti (2001) on osin vanhentunut eikä vastaa nykytilannetta ja käsityksiä. Vaikka kohteiden joukosta voitaisiin nostaa esiin muita merkittävämpiä yksittäisiä kohteita, kuten selostusosassa on jossain määrin tehty, muodostavat muinaisjäännökset itse asiassa laajempia kokonaisuuksia. Paras esimerkki näistä ovat jätinkirkot, joiden lähellä, suhteellisestiottaen, on runsaita kohdekeskittymiä asuinpaikkoineen ja erilaisine kivirakenteineen ja kuoppineen. Yhdessä nämä muodostavat laajojakin alueita, jotka paitsi ovat eräänlaisia toiminnallisia kokonaisuuksia myös kertovat tietystä historianvaiheesta, jolla saattaa olla ajallista jatkumoa tuhansia vuosia. Tällaisten keskeisten alueiden nostaminen esiin toisi uutta ulottuvuutta oko maakunnan kulttuuriperintöön ja ennen muuta kasvattaisi tietoisuutta alueen esihistoriasta. Pohjo is-Pohjanmaan museo esittääkin, että yksittäisten kohteiden lisäksi kaavaan merkittäisiin laajempia muinaisalueita. Lausunnon liitteeseen on hahmoteltu listaa mahdollisista muinaisalueista. Alueiden rajauksia ja kokonaisuutta koko maakunnan osalta on mietittävä tarkemmin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Museovirastonja museon kanssa. Muinaisalueita luonnehditaan tässä vaiheessa suppeasti, mutta luonnehdintaa on mahdollista laajentaa ja syventää. Alueita valittaessa on kiinnitetty huomiota maantieteelliseen kattavuuteen, kohteiden ryvästymiseen ja kohteiden säilyvyyteen sekä pyritty löytämään alueen menneisyydelle ominaisia kokonaisuuksia. Kivikauden loppuvai heen rannikkosidonnainen asutusvaihe jätinkirkkoineen, asumuspainannealueineen ja röykkiöineen väistämättä korostuu, sillä kyseessä on menneisyyden ilmiö, jolla on maakuntaa laajempaa merkitystä. Kyseiseltä ajanjaksolta säilyneet muinaisjäännökset ja kohdekokonaisuuksien muodostamat muinaisalueet ovat poikkeuksellisia kansainvälisestikin. Osa alueista on varsin laajoja, eikä niitä ole tarkoitus kokonaisuudessaan rauhoittaa, vaan alueella olevien kohteiden suojelu toteutuu normaalilla tavalla muinaismuistolain mukaisesti. Mietittäväksi jää tällaista aluetta koskeva kaavamääräys ja mahdolliset suositukset. Olennaista alueissa on muinaisjäännösten yleisen statuksen nostaminen. Alueiden ja kohteiden yhdistäminen virkistykseen ja matkailuun ei ole pois suljettua. Kokonaisuudet sisältävät huomattavan osan erityisen merkittäviksi katsottavista muinaisjäännöksistä. Esimerkiksi alueen 22 jätinkirkosta vain seitsemän jää näiden alueiden ulkopuolelle. Lisäksi alueiden ulkopuolelle jää jätin kirkkojen lisäksi muutamia poikkeuksellisen merkittäviä kohteita, esimerkkinä näistä voidaan Iin Illinsaaren myöhäisrautakautis-/keskiaikaiset kalmisto ja asuinpaikka, Oulun Kaakkurin välikankaan kalmistoja vanhaan kaupunkialueeseen kuulumaton Oulun linna, Pyhännän Lohipuron pyyntikuoppa-alue, Julma-Ölkyn kalliomaalaus, HaukiputaanIsoniemen jatulintarha. Muutamat tämäntapaiset muinaisalueiden ulkopuoliset huomattavat yksittäiskohteet on ehkä mahdollista jollakin tapaa tuoda esiin kohdelistauksessa. Onko niitä välttämätöntä merkitä kaavakartalle, jää harkittavaksi. Alueelle tyypillisten maisemien yhteydessä mainitaan selostuksessa kaksi arkeologista maisemaa (s. 23). Tämä osoittaa kaavan laadinnassa selvästi kiinnitetyn huomiota myös muinaisjäännöksiin osana maisemaa. Kohteista Raahen Pattijoen Kastellin kivikautinen jätinkirkko ja asuinpaikka61 alue sekä Utajärven Kurimon historiallisen ajan ruukki. Näistä ensimmäinen sisältyy Raahen Pattijoen Ylipään Kastellin - Siikajoen Relletin Muinaisalueeseen, jälkimmäinen rinnastuu valtakunnallisesti huomattaviin muinaiskohteisiin, joka olisi mahdollista liittää huomattavien yksittäiskohteiden listalle. Maakuntakaavan laatiminen vaiheittaisena ei välttämättä ole paras ratkaisu ajatellen muinaisjäännösten suojelua Esimerkkinä vaihemaakuntakaavan ongelmista mainittakoon Kierikin kivikautisen alueen läheisyyteen jo edellisessä ja jo hyväksytyssä vaiheessa osoitettu tuulivoimaloiden alue, joka toteutuessaan väistämättä aiheuttaa visuaalista haittaa matkailukeskuksen suuntaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on kuitenkin todettava, että useilta kohdin esitetyt muinaisalueet, samoin kuin niiden ulkopuoliset arkeolog isesti kiinnostavat alueet, sivuavat kaavassa esitettyjä arvokkaita maisema- ja virkistysalueita, matkailualueita sekä luonnon monikäyttöalueita tai sisältyvät niihin. Tämä tarjonnee mahdollisuuksia koko kulttuuriperinnön hyödyntämiseen. Maakuntakaavaan on merkitty laajoja Matkailunvetovoima-alueita/Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita. Kyseessä ovat laajat luonto- ja erämatkailuun liittyvät alueet (esim. Ruka-Oulunka-Kitka, Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa, Olvassuo, Rokua-Oulujärvi), joiden muinaisjäännöskanta tunnetaan vain osittain. Näiden kaavamääräykseen Pohjois-Pohjanmaan museo esittää lisättäväksi myös kulttuuriarvot maankäytön suunnittelussa erityisesti huomioon otettaviksi. Vastaavantapaisia laajoja alueita ovat Luonnon monikäyttöalueet. Kun muinaisjäännökset ovat erityinen ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta läpi historian kertova maisemaelementti, joiden tunnistaminen ja löytäminen luonnonmaisemasta vaatii usein erityistä osaamista tai osoittamista, olisi suunnittelumääräyksissä suositeltavaa mainita kulttuuriarvot maisema- ja ympäristöarvojen rinnalla. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon liitto pitää 2. vaihemaakuntakaavan luonnosta hyvin valmisteltuna; mm. seudullisuuden rajaa valmisteilla olevan maakuntakaavan teemoissa on määritelty ja perusteltu hyvin. Pohjois-Savon luoteisrajan tuntumasta on poistunut Pyhännän luontokohteet luonnon monikäyttöalue, koska alue omaa vain paikallista merkitystä. Voimassaolevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa Pohjois-Savon puolella on kehittämisperiaatemerkintänä virkistys- ja matkailuvyöhyke, joka nimestään huolimatta omaa samanlaisia kehittämis- ja suunnittelunäkökohtia kuin nyt PohjoisPohjanmaan puolelta poistuva Pyhännän merkintä. Merkinnän poistaminen on perusteltu hyvin, joten Pohjois-Savon liitto tukee Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemystä. Seudullisuuden rajan tarkastelu tulee olemaan myös tulevissa Pohjois-Savon maakuntakaavoissa keskeinen lähtökohta. Molempien maakuntien puolella alueella olevat luonnonarvot on huomioitu varsinaisissa aluevarausmerkinnöissä. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisten terveyteen kohdistuviin 62 vaikutuksiin. Ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa lähinnä jätteenkäsittelyalueisiin ja seudullisiin ampumaratoihin. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen näkemyksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on tunnistettu hankkeen merkittävimmät ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset. Suomen ampumaurheiluliitto Pohjois-Pohjanmaan liiton toimesta on etsitty uusia alueita tulevaisuudessa rakennettaville ampumaradoille ja ampumaurheilukeskuksille, mutta kestävän maankäytön varmistamiseksi olemassa olemassa olevien ratojen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia. Uuden ampumaradan perustaminen on haastavaa, kallista ja lisäksi se on prosessina hidas mistä syystä olemassa olevien ratojen kehittäminen tulisi yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi. Mikäli nykyisten ratojen toimintaa joudutaan rajoittamaan tai toiminta lopettamaan, tämä tulee tehdä vasta sen jälkeen kun korvaavien ratojen rakentaminen on varmistunut. Uusien ampumarata-alueiden suunnittelua tulee tehdä yhteistyössä harrastajakunnan kanssa. Kokonaisuuden kannalta on vahingollisempaa että ampumarataverkoston harvetessa kontrolloimaton harjoittelu yksityismailla lisääntyy ja ammun- Oulun seudulla tarvitaan vähintään maakunnallinen ampumaurheilukeskus. nan aiheuttama ympäristökuormitus hajaantuu ampumarata-alueiden ulkopuolelle. Tämä rooli on Hiukkavaaralla siihen saakka kunnes sitä korvaavia ampumaPohjois-Pohjanmaan liiton 2. vaihemaakuntakaavan luonnos sisältää ehdotuksen kehitettävästä ratoja saadaan kehitettyä. Esim. Ruutikankaan kehittäminen on lähtenyt seudullisesta rataverkostosta jossa olisi yhteensä 18 siviilirataa. Näistä 14 kappaletta on nykyisiä liikkeelle. Tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä palvelutaso Oulun seuratoja ja 4 suunnitteilla olevia uusia ratoja. Tämän lisäksi maakuntakaavassa on Rajavartiolaitok- dulla parantuu nykyisestä, vaikka Hiukkavaaran siviilikäyttö vähenee. sen rata Kuusamossa, joka palvelee yksinomaan viranomaistarvetta. Puolustusvoimien radat Hiukkavaarassa ja Haapajärvellä palvelevat myös siviilikäyttöä. Oulun alueella on säilytettävä maakunnallinen ampumaurheilukeskus, joka tarjoaa puitteet järjestää SM-tason kilpailuja ja har- Kaavaluonnokseen merkitsemättömällä paikallisten ratojen verkolla on tärjoittelumahdollisuuksia lähellä suurimpia harrastajamääriä. Myös seutukunnallisten ampumarato- keä roolinsa harrastus- ja harjoittelukäytössä. Tämä on myös tuotu esille jen, joissa on mahdollista järjestää alueellisia kilpailuja tai SM-kisoja tietyissä lajeissa alueellinen kaavaselostuksessa. Kuitenkin vallitsevassa tilanteessa, jossa ammunnan jakauma on turvattava. Tätä isoimpien ratojen verkostoa täydentävät muut lähiliikuntapaikat. Kos- aktiiviharrastajien määrä on useilla paikkakunnilla vähenemässä ja harrastaka uusien ratojen käyttöönottoon voi kulua useita vuosia tai ne eivät toteudu koskaan, ei niitä voi- jat ikääntymässä, ei ole perusteltua osoittaa kaikkia ampumaratoja seudullida ottaa vielä tarkastelussa huomioon. Luonnosehdotuksen mukainen seudullinen rataverkosto ei siksi kehittäviksi radoiksi. Silti nämä radat voivat jatkaa toimintaansa voimavarojen mukaan. Toisena näkökohtana on se, että huomattava osa osoittakaa ampumarataverkoston riittävää alueellista kattavuutta. tamatta jätetyistä paikallisradoista sijaitsee ympäristöolosuhteiltaan sellaiPohjois-Pohjanmaalla tarvitaan jatkossakin seudullisia ampumaratoja, kuten kaavaselvityksessä on sissa paikoissa, ettei niiden osoittamiseen kaavassa vastaa MRL:n vaateita. esitetty, mutta näiden rinnalle tarvitaan lisäksi pieniä ratoja harrastus- ja harjoittelukäyttöön. Myös nämä pienemmät radat tulee merkitä maakuntakaavaan ohjaamaan kuntien maankäytönsuunnittelua. Mikäli ampumarataverkosto ei ole riittävän kattava ja käyttäjien helposti saavutettavissa, voi seurauksena pahimmassa tapauksessa olla ampumatoiminnan siirtymistä valvotuista ja tarkoituksenmukaisista paikoista epäasiallisiin ja ympäristövaikutuksia sekä rakenteiltaan turvallisuusnäkökulmia huomioimattomiin paikkoihin. Tästäkin syystä kaavasuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita aluelliseen eri harrastusmuotojen alueellisen kattavuudeen turvaamiseen sekä järjestöjen kilpailutoiminnan järjestämisen mahdollisuuksiin ja myös metsästäjille lain mää63 räämien ampuma kokeiden järjestämiseen. Suomen Ampumaurheiluliitto ja Ampumaharrastusfoorumi pitää ensiarvoisen tärkeänä useampien ratojen merkitsemistä maakuntakaavaan maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeinä. Ampumaharrastusfoorumi korostaa vielä erikseen tarvetta tarkastella alueellista kattavuutta ampumalajeittain ja varmistaa toteutuuko tällaisella rataverkostolla saavutettavuuden vaatimus. Ampumaradoille on annettava kaavoitussuoja asuin- ja loma-asuntojen rakentamisen suhteen. Ampumarataverkoston tulee olla maakunnallisesti mahdollisimman kattava jotta harrastajille taataan aseiden kohdistamisja harjoittelumahdollisuudet turvallisissa olosuhteissa minimoiden myös ympäristölle aiheutuvat vaikutukset. Suomen Metsäkeskus Julkiset palvelut Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäkeskus katsoo, että Suomen kansallisen metsästrategian linjaukset ja tavoitteet tulisi huomiTäydennetään selostusta oida kaavaluonnoksessa ja ko. asiakirja tulisi kirjata vaikuttaviin asiakirjoihin. Maaseutuasutuksen ja aluerakenteen tavoitteet tukevat pääosin myös metsäelinkeinon harjoittamista maakunnassa. Tasapainoinen aluerakenne ja maaseutuasutus vahvistavat metsätalouden tarvitseman työvoiman saatavuutta. Metsäalueiden säilyminen yhtenäisinä parantaa metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta. Metsäkeskus esittää: Metsäluonto tarjoaa vetovoimatekijän matkailuelinkeinolle ja toimintaympäristön virkistäytymiselle. Maakuntakaavassa ja edelleen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulisi painottaa rajoitusten sijaan näiden käyttömuotojen tarpeiden yhteensovittamista hyödyntäen nykyisiä monipuolisia metsänhoitosuositusten mukaisia metsänkäsittelytapoja. Lisäksi Metsäkeskus katsoo, että Maaseudun kehittämisen kohdealuemerkinnän suunnittelumääräyksessä tulisi painottaa maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen, mukaan lukien metsätalouden, toimintaedellytysten turvaamista. Metsien käsittelymenetelmien kehittymisen ja vaihtoehtojen lisääntymisen myötä metsien käsittely voidaan yhteen sovittaa asumisen, maiseman ja vesienhoidon kanssa metsänhoitosuositusten puitteissa. Kaavaluonnoksessa on maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet osoitettu päivitysinventoinnin perusteella. Päivitysinventointiin eivät ole kuuluneet alkuperäistä luontoa koskevat kohteet, metsätalouskohteet ja perinnemaisemat. Rajauksiin sisältyy kuitenkin laajoja metsä- ja suoalueita, osin koska viljelysalueiden ja asutuksen muodostamat maisemakokonaisuudet ovat usein pienialaisia ja niitä erottaa toisistaan asumattomat metsä- ja suoalueet. Kohteiden arvioinnissa metsähakkuut ovat luonteeltaan palautuvia maisemahäiriöitä, ja niitä on arvioitu kevyemmin kuin pysyviä maisemahäiriöitä. Metsäkeskus katsoo, että maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla maisema-arvot voidaan säilyttää tavanomaisen metsänhoitosuositusten mukaisen metsien käsittelyn puitteissa. Suunnittelumääräys sisältää metsätalouden; kaavaselostusta täydennetään lausunnossa esitetyillä näkökohdilla. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Metsäkeskus katsoo, että Matkailun vetovoima-alue / Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue -merkinnällä on rajattu laajoja, pääosin metsäalueita. Koska käyttöpaine kohdistuu matkai64 lukeskusten läheisyyteen ja rakennetuille reiteille, metsien käsittely metsänhoitosuositusten puitteissa turvaa yleensä vetovoimaisuuden ja maisema-arvot riittävästi. Lisäksi niissä kohteissa, joissa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa pidetään tarpeellisena maisematyölupamenettelyn käyttöönottoa, tulisi normaalit metsänkasvatuksen toimenpiteet kuten taimikonhoito, harvennushakkuut, pienialaiset uudistushakkuut ja kevyet maanmuokkaukset sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen toimenpiteet sulkea maisematyölupamenettelyn ulkopuolelle. Luonnon monikäyttöalue -merkinnällä on luonnoksessa osoitettu myös laajoja metsäalueita. Näihin sisältyy suojelualueita, mutta myös talousmetsäalueita. Alueet täydentävät maakunnallista virkistysverkkoa seudullisesti merkityksellisillä kohteilla. Metsäkeskus katsoo, että Luonnon monikäyttöalue -merkintä tulisi pääsääntöisesti rajata suojelun piirissä oleville alueille. Uudet reitistöt ja palvelurakenteet tulisi myös suunnitella ensisijaisesti näille alueille. Tarpeellisten muiden metsäalueiden käytön suunnittelussa ja kehittämistoimenpiteissä tulisi painopiste olla sellaisissa monikäyttömuodoissa, jotka eivät edellytä rakenteita ja joiden harjoittaminen on mahdollista tavanomaisesti metsänhoitosuositusten mukaisesti käsitellyillä metsissä. Virkistysalue-, viheryhteystarve- ja virkistysreittimerkintöjen osalta metsäkeskus katsoo, että mikäli yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa pidetään tarpeellisena maisematyölupamenettelyn käyttöönottoa, tulisi normaalit metsänkasvatuksen toimenpiteet kuten taimikonhoito, harvennushakkuut, pienialaiset uudistushakkuut ja kevyet maanmuokkaukset sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen toimenpiteet kuitenkin rajata maisematyölupamenettelyn ulkopuolelle. Täydennetään vaikutusten arviointia soveltuvin osin. Lähtökohtana kuitenkin on, etteivät virkistykseen ja kulttuurimaisemaan liittyvät merkinnät merkittävästi rajoita metsätalouden harjoittamista. Tämä koskee erityisesti kehittämisperiaate- ja alueiden erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä, joiden osalta pinta-alojen esittäminen ei ole merkintöjen informatiivinen luonne huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Kaavaluonnoksen vaikutukset: Aluerajausten taustalle on tehty perusteellista selvitystyötä maakunnallisista maisema-alueista sekä virkistysalueista. Taustalla on myös 1.vaiheen maakuntakaavan merkinnät eriasteisesta suojelusta ja maankäytön muista rajoituksista sekä käytön ohjauksesta. Metsäkeskus katsoo, että vaikutusten arviointiin tuottaisi lisäarvoa esittää erilaisten merkintöjen pinta-alat ja päällekkäisyydet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole merkintää metsätalousalueille, mutta edellä mainitun pinta-alatarkastelun osalta olisi hyvä arvioida merkintöjen määrä metsätalousmailla ja esittää arvio mahdollisten käytön rajoitteiden vaikutuksesta metsäelinkeinoon. Luonnoksen Aluetalous, elinkeinot ja luonnonvarat kohdassa todetaan, että arvokkaita maisemaalueita koskevat kaavamääräykset eivät rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista. Lisäksi todetaan että maakuntakaavassa osoitetuilla virkistysalueilla voidaan edelleen harjoittaa metsätaloutta. Metsäkeskus toteaa, että edellä mainitut rajaukset ovat käytännössä esim. yleiskaavasuunnittelussa nostaneet esille odotuksia rajoittaa metsänkäsittelyä ja ottaa käyttöön metsätaloudelle ja kunnille kustannuksia aiheuttavia lupamenettelyjä. Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentin esikunta Puolustusvoimat on tutustunut Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen ja lausuu seuraavaa: Oulun Hiukkavaaran alueen merkintätapaa tarkistetaan puolustusvoimien ja 65 - Suoja-alueet tulee merkitä vahvistettavaan kaavakarttaan liitteen si jasta. - Hiukkavaaran osalla Ep-1 on merkittävä selvyyden vuoksi Murtoselän alueen lisäksi myös Häkin alueelle. - Hiukkavaaran ampumaradan käytöstä vastaa Puolustusvoimat. Puolustusvoimat ylläpitää maanpuolustuksen tarpeita palvelevan reservi läisten ampumamahdollisuuden. Puolustusvoimat vaatii kaavaselostuksen sivun 51 kirjaukset siiviilikäytön vähenemisestä ja sivun 55 kirjaukset meluvaikutuksen merkittävästä vähenemisestä poistettaviksi. Kertausharjoitusmäärien kasvaessa Puolustusvoimien ampumamäärä kasvaa nykyisestä kompensoiden mahdollisen (mikäli uudet suunnitel lut ampumamahdollisuudet toteutuvat) siviiliammuntojen vähenemistä. Käsityksemme mukaan muiden viranomaisten ammunnat on kirjattu siviilikäyttömääriin. Tämä vääristää osaltaan tilastoa. Lisäksi Puolustusvoimat muistuttaa, että aluevalvontalain 12§:n mukaan Suomen aluevesillä ei saa ilman Pääesikunnan myöntämää lupaa harjoittaa merenpohjan geologisia tai geofyysisiä tutkimuksia eikä merenpohjan topografian järjestelmällistä mittausta ja tallennusta. Puolustusvoimat esittää koko maakuntakaava-aluetta koskevaan kaavamääräykseen tuulivoiman osalta lisäystä seuraavasti: "Tuulivoima-aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet". Kyseinen lause toivotaan vietävän näkyville myös kaavamerkintöihin. Puolustusvoimat toteaa, että kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat (voimaloiden määrä, korkeus ja sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Puolustusvoimat toteaa, että puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto. Hiukkavaaran ja Haapajärven räjähdevarastojen ympärille tulee merkitä käyrät A (ulompi) ja B (sisempi) sekä niihin liittyvät suunnittelu ja rakentamismääräykset. Tieto käyristä on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Hiukkavaaran osalta myös liittessä 1. Suoja-alueet ja niitä koskevat suunnittelu- ja rakentamismääräykset tulee lisätä vahvistettavaan kaavakarttaan. Ei pelkästään liitteeksi. Vyöhykkeitä on vahvistettu mm. Keski-Suomen maakuntakaavaan. Puolustusvoimat esittää seuraavia vahvistettavia/oikeusvaikutteisia suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä maakuntaja yleiskaavoihin: Oulun kaupungin kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Pyritään ratkaisuun, joka ottaa huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maanpuolustuksen tarpeet ja muun yhdyskuntarakenteen asettamat vaatimukset. Myös muiden puolustusvoimien alueiden merkinnät suojavyöhykkeiden ja ampumaratojen melualueiden osalta tarkistetaan. Valmistelun pohjana on käytetty puolustusvoimilta saatuja ammuntatietoja. Hiukkavaaran ammunnasta pääosa on näin saadun käsityksen metsästykseen ja ampumaurheiluun liittyvää siviiliammuntaa. Mainitut kaavaselostuksen kirjaukset ammunnan supistamisesta koskevat tätä. Kaavan tavoitteena ei ole puolustusvoimien toimintaan tai reserviläisharjoitteluun liittyvän ammunnan vähentäminen Hiukkavaarassa, ei myöskään muiden viranomaisten harjoittelun vähentäminen. Tätä tähdennetään kaavaselostukseen. Tässä vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä tuulivoimaa, tarvittavat tarkistukset 1. vaihekaavan tuulivoima-alueisiin ja suunnittelumääräyksiin tehdään 3. vaiheessa. Kaavakartan mittakaavan ja selkeystavoitteen vuoksi siihen ei merkitä kaikkia eri määräyksillä voimassa olevia rajauksia ja alueiden käytön rajoitteita. Suunnittelumääräyksessä oleva viittaus selostuksen karttaan tekee siitä myös oikeusvaikutteisen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoisa ei ole annettu rakentamismääräyksiä, vain suunnittelumääräyksiä. SUOJAVYÖHYKE A: Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toimin- nan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puo66 lustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. SUOJAVYÖHYKE B: Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Pudasjärven, Nivalan ja Ranstilan varalaskupaikkojen kohdalle kaavakarttaan on merkittävä 12 km: n säteinen ympyrä, jonka etäisyys mitataan varalaskupaikan keskipisteestä. Tieto varalaskupaikoista toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan liitto. Tuulivoimarakentaminen tulee kieltää kyseiseltä alueelta. Kyseiseltä alueelta on lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain mukainen lausunto Trafilta. Seuraavat suunnittelu- ja rakentamismääräykset tulee lisätä vahvistettavaan kaavakarttaan. Suunnittelumääräys: Kaikista yli 50 metriä korkeista rakennuksista, rakennelmista ja rakenteista tulee pyytää Puolustusvoimien lausunto. Rakentamismääräys: alueelle ei saa rakentaa tuulivoimaloita. Hiukkavaaran ja Haapajärven ampumaratojen melualueet puuttuvat kaavakartasta ja tieto niistä on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Hiukkavaaran osalta myös liittessä 1. Puolustusvoimat vaatii näiden melualueiden viemistä kaavakarttaan. Hiukkavaaran ja Haapajärven ampumaratojen melualueet ja niitä koskevat suunnittelu- ja rakentamismääräykset tulee merkitä seuraavasti vahvistettavaan kaavakarttaan: Varalaskupaikkoja ei merkitä tässä vaiheessa, myös korkeusmääräyksiä tutkitaan 3. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimamerkintöjen päivitysten yhteydessä. Kaavakartan mittakaavan ja selkeystavoitteen vuoksi siihen ei merkitä ampumaratopjen melualueita, uusien ratojen osalta ne perustuvat mallinnukseen. Lasketut ampumamelualueet esitetään kaavan tausta-aineistona kaavaselostuksessa. Melualueet ovat sidoksissa meluntorjuntarakenteisiin ja muuttuvat aina kun rakenteita tai ampumasuuntia muutetaan. Suunnittelumääräyksessä oleva viittaus selostuksen karttaan tekee siitä myös oikeusvaikutteisen. me 1 Ampumamelualueen raja: Ampumamelutaso on välillä 65 dB(LAI max) tai 55 dB(Aeq) ja 70 db(LAlmax) tai 60 dB(Aeq). Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen lukumäärää, on sallittu. me 2 Ampumamelualueen raja: Ampumamelutaso on välillä 60 dB(LAI max) tai 50 dB(Aeq) ja 65 db(LAlmax) tai 55 dB(Aeq). Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. LAI max -skaala tulee kyseeseen ampumaratojen melualueilla ja dB(Aeq) tulee kyseeseen ampuma- ja harjoitusalueiden melualueilla. Ampuma- ja harjoitusalueiden Me 2-alueilla riittää 50 dB(Aeq) - melualueen merkitseminen kart67 taan eli lausuntopyyntöä puolustusvoi milta ei vaadita Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden melutasojen määrittämiseksi valmistellaan valtakunnallista ohjetta / asetusta Ympäristömi nisteriön, Puolustusministeriön ja pääesikunnan kesken. Työ valmistunee n 1-2 v päästä. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä on syytä pyytää kaapelinäyttö: asiakaspalvelu .stuve@erillisverkot.fi. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisen aikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Pohjois-Pohjanmaan liitto vaikuttaisi siihen, että alueen kunnat lisäävät kuntien rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin myös yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Suomen metsästäjäliitto Oulun piiri Ampumaratojen tilanne maakunnassamme on ollut viimevuosina haastava ja vaikea. Olen pettynyt siitä, että maakuntakaavan valmisteluvaiheessa ei ole tullut kokous- ja palaveripyyntöä Suomen Metsästäjäliitolle. Sähköpostikysymyksillä on ainoastaan lähestytty. Suomen Metsästäjäliitto on ainoa valtakunnallinen ja paikallinen taho, joka edustaa metsästäjiä ja metsästysseuroja. Suomen Metsästäjäliitto pitää ehdottoman tärkeänä säilyttää pienet ampumaradat kaikin mahdollisin keinoin. Vanhat ampumaradat eivät ole aiheuttaneet pohjavesiriskejä 60. vuoden aikana, kuten maakuntakaavaluonnoksessa esitetään. OuluZone korostuu liikaa maakuntakaavassa. Ampumarata on suunniteltu ja osoitettu muiden kuin harrastajien osalta. Metsästysseurat eivät ole siirtämässä toimintaa OuluZonen alueelle. Ampumarata-alue on viety harrastajatahoista liian kauas. Lisäksi ampumaradalle on asetettu kohtuuttomat ympäristölupaehdot ja vaatimukset esimerkiksi käyttöaikojen suhteen. Kilpailu- ja harjoitteluajankohtien tärkeimpinä aikoina on rata-alueelle asetettu hiljaisia päiviä, jonka takia alueelle ei ole lähdössä toimijoita. Lisäksi taloudelliset velvoitteet toiminnan lopettamisen suhteen ovat kohtuuttomat. Hiukkavaaran ampumaradan siviiliratojen osalta maakuntakaavan valmistelijat ovat ajamassa am- Otetaan huomioon kuntien yleiskaavaneuvotteluissa ja kaavalausunnoissa. Ampumaratojen ylläpitäjäyhteisiöihin on oltu yhteydessä ja taustaselvitys perustuu pitkälle heiltä saatuihin tietoihin. On erinomaista, ettei pohjavesien pilaantumista ole aiheutunut toistaiseksi; sijaintiin liittyvää riskiä on useilla radoilla. On totta, että OuluZone on kaukana harrastajista. Tämän vuoksi Oulun seudun ammunnan harrastajia varten on osoitettu usean radan verkko, jossa on kolme uutta ratapaikkaa ja kolme nykyistä siviilirataa. Lisäksi on oletettu Puolustusvoimien Hiukkavaaran radan palvelevan siviiliammuntaa siihen asti, kunnes muita ratoja saadaan kehitettyä riittävästi. Tavoitteena on, että Oulun seudun ammunnan harrastajien saama rataverkon palvelutaso kokonaisuudessaan parantuu nykyisestä. Kaavaluonnokseen merkitsemättömällä paikallisten ratojen verkolla on tärkeä roolinsa harrastus- ja harjoittelukäytössä. Tämä on myös tuotu esille kaavaselostuksessa. Kuitenkin vallitsevassa tilanteessa, jossa ammunnan aktiiviharrastajien määrä on useilla paikkakunnilla vähenemässä ja harrastajat ikääntymässä, ei ole perusteltua osoittaa kaikkia ampumaratoja seudulli68 pumarataa alas. Ampumarata on saanut 10 vuoden jatkoajan harrastustoiminnalle. Oulun kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat antaneet hyväksynnän ampumaratatoiminnan jatkolle. Hiukkavaaran ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Maakuntaliiton olisi syytä myös muiden Suomen maakuntaliittojen mukaisesti aidosti hyväksyä ampumaharrastus lähiliikuntapaikaksi myös Pohjois- Pohjanmaan osalla. Opetusministeriö on hyväksynyt myös ampumaradat lähiliikuntapaikoiksi, joihin lasten ja nuorten on helppo lähteä mukaan metsästys- ja ampumaharrastuksen pariin. Ammuntaharrastus on urheilua kuten muutkin harrastukset. On Oulun kaupungin etu säilyttää ampumarata kaupunkialueella. siksi kehittäviksi radoiksi. Silti nämä radat voivat jatkaa toimintaansa voimavarojen mukaan. Toisena näkökohtana on se, että huomattava osa osoittamatta jätetyistä paikallisradoista sijaitsee ympäristöolosuhteiltaan sellaisissa paikoissa, ettei niiden osoittamiseen kaavassa vastaa MRL:n vaateita. Ruutikankaan ampumaratahanke on positiivinen asia metsästäjien osalta. Ruutikankaan alueen suunnittelu ampumarata-alueeksi ei tarkoita vielä hankkeen varmaa toteutusta. Näin ollen ei pitäisi maakuntahallituksen lyödä lukkoon muiden ampumaratojen alasajoa lausunnoillaan ja kirjauksillaan. On eri asia suunnitella alustavasti suuria kokonaisuuksia varmuudella ilman taloudellisen vastuun ottavia henkilöitä/yhdistystahoja. Hiukkavaaran alueen mahdollisuus jatkaa toimintaa on vain meluntorjunnan hoitamista alueella. Tällä hetkellä melu vain pieni ratkaistavissa oleva asia. Melurajan ylitys on minimaalinen tällä hetkellä. On asia erikseen, jos Oulun kaupungilla ei ole tonttimaata tarjolla, kuin ainoastaan ampumarata-alueella. On vielä todettava onko yhteiskunnalla edes taloudellista mahdollisuutta puhdistaa turvalliseksi Hiukkavaaran vaarallisia ja laajoja ampumarata-alueita. Hiukkavaaran ampumarata-alueen kehittäminen on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa, kuin perustaa uusi ampumarata-alue. Muhoksen Teerikankaan ampumarata-asia tuli Suomen Metsästäjäliiton Oulun-piirille yllättäen esille. Kukaan ei ole asiaa esittänyt julkisuudessa. Onko asiassa käytetty asiantuntijaa suhteessa ampumasuuntiin? Onko turvallisuusseikkoja tarkastettu, jos ampumasuunta on pohjois-koilliseen päin kuten oikeaoppisesti ampumaratoja rakennettaessa. Onko maakuntakaavan valmisteluvaiheessa ollut riittävää asiantuntijatahoa suhteessa ampumaratoihin? Ampumaradoille tulisi antaa edes jonkinlainen kaavoitussuoja asutuksen ja loma-asuntojen suhteen tai edes asettaa rakennusluville melurasitemaininta. On esitetty lähinnä eri tahojen kesken suunnitelmia, jotka ovat kalliita ja vaikeita toteuttaa käytännössä. On selkeästi edullisempia ja helpompia vaihtoehtoja toteuttaa ampumaratahankkeita. Metsästäjät ovat itse rahoittaneet ja rakentaneet ampumaradat, sitä olisi syytä kunnioittaa myös päättäjätahoilla. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Eduskunta on hyväksynyt kaksi pk-yrityksille tärkeää lakimuutosta. Muutokset koskevat kilpailun edistämistä kaavoituksessa ja ympäristölupaprosessien keventämistä. Koska maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu siten, että kaikessa kaavoituksessa on edistettävä kilpailua, esitämme, että kaavapäätöksissä ei suosita isompia toimijoita pienempien kustannuksella. Koska alueen yritysten koko muodostuu pääsääntöisesti mikroyrityksistä, esitämme että pienemmillekin yrityksille ohjataan hyviä liikepaikkoja ja toimitiloja. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät kannattaa mannertuulivoimaan liittyvää rakentamista sekä energian Kilpailun edistämistavoite koskee maakuntakaavoituksessa lähinnä kauppaa, jota ei käsitellä tässä vaihekaavassa. Tuulivoimarakentamista ei käsitellä tässä vaihemaakuntakaavassa. 69 hyötykäyttöä. Lisäksi esitämme, että alueellisesti ja kuntakohtaisesti alueen yrittäjiä on kuultava enemmän maankäyttö- ja tontinluovutusprosesseissa. Ongelmat ovat näkyneet selvimmin silloin, kun kunta on tehnyt suunnitteluvarauksen yksittäisen yrityksen hyväksi ennen kaavoituksen käynnistämistä. Ongelmat koskevat kaupan lisäksi muitakin toimialoja. Kunnilta edellytetään jatkossa aktiivista maapolitiikkaa yritystoiminnan ja asuntotuotannon kilpailun edistämiseksi. Kaavoituksen lisäksi riittävällä tonttitarjonnalla ja kuntien maapolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että yrityksiä kohdellaan liikepaikkaratkaisuissa tasapuolisesti. Kuntien tulisikin kirjata kilpailua edistävät tontinluovutuspolitiikan periaatteet omiin maapoliittisiin ohjelmiinsa. Ympäristölupaprosessit sujuvammiksi - byrokratian purkamista pitää jatkaa. Eduskunta on hyväksynyt muutokset, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa ja vauhdittaa ympäristö- ja maa- aineslupaprosesseja sekä karsia turhaa lupabyrokratiaa. Uudistuksen myötä ympäristölupien automaattisista määräaikaistarkistuksista luovutaan ja maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistetään. Päällekkäisiä ja hitaita lupakäytäntöjä tulee korjata ja esitämme epätarkoituksenmukaisten lupasääntelyjen purkamista. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on edelleen karsia lupiin liittyvää sääntelyä ja ottaa käyttöön yksinkertaisempia lupamenettelyjä. Esitämme lisäksi, että jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota pk-sektorin resursseihin ja toiminnan laajuuteen. Maakuntakaavassa ei määrätä ympäristö- ja maa-aineslupamenettelyistä. Myös niukat lupaviranomaisresurssit on kohdennettava ympäristölle vaaraa aiheuttaviin toimintoihin. Vähäisemmälle tai pienemmän riskin toiminnalle riittää ilmoitusmenettely. Sujuvat ympäristömenettelyt hyödyttävät näin yritysten ohella myös ympäristöä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät korostaa, että ympäristöä tulee jatkossakin suojella, mutta järkevällä valvonnalla ja sääntelyllä. Yritystoiminnan, elinkeinoelämän ja alueen kehityksen tarpeet tulee ottaa tasapainoisesti huomioon ympäristönsuojelun tarpeiden kanssa. Haukipudas-seura ry Kulttuuriperintökohteiden arvottamisperusteiden kenttää on ansiokkaasti laajennettu aikaisempiin inventointikäytäntöihin venattuna (kaavaselostus s. 25 -27). Haukiputaan osalta kulttuuriympäristön täydennysinventointi on kesken ja valmistuu v. 2015 loppuun mennessä. Haukipudas-seura ry esittää, että seuraavat kohteet otetaan huomioon. 1900-luvun loppupuolen arvokkaista rakennuksista Haukipudas-seura haluaa tuoda inventoijien ja arvottajien tietoon Haukiputaan kirkonkylän koulun (arkkitehti Martti Heikura 1953) ja Haukiputaan kirjaston (arkkitehti Veikko Juntunen v. 1989). Lisäksi 1990 valmistunut Haukiputaan seurakuntakeskus tulee ottaa huomioon inventoinnissa, (yleisen kilpailun voitto Studio 8, Ilmari ja Minna Lahdelma). Seurakuntakeskuksia ei lueta kirkollisiin rakennuksiin, jotka ovat kirkkolain nojalla suojeltuja. Täten kirkkolaki ei turvaa seurakuntakeskuksen säilymistä. Myllykankaan kyläyhdistys ry Kaavaehdotuksessa on esitetty poistettavaksi veneväylä ja venesatamapaikka Kaakkuriniemestä. Haukipudas-seuran ry:n esittämät kohteet huomioidaan päivitysinventoinnissa. 70 Sataman rakentaminen on nyt vireillä ja sillä on seudullista merkitystä, koska alueella ei ole muuta luonnostaan sopivaa syvää rantaa sataman rakentamiseksi. Myllykankaan kyläyhdistys ry lähettää Pohjois-Pohjanmaan liitolle kannanottonaan Kaakkuriniemen satamapaikkaan, että väylä- ja venesatamamerkintä tulisi olla jatkossakin kartalla, koska sataman rakentaminen on vireillä ja paikka on ainoa hyvä paikka ja muuta luonnostaan syvää rantaa ei ole alueella. Läntisrannan kyläyhdistys ry Allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä Raahen kaupungin Vihannin taajamassa sijaitseva järvialue ympäristöineen tulee osoittaa maakuntakaavassa lähivirkistysalueena kehitettäväksi kohteeksi. Järvikokonaisuuteen kuuluu taajaman kupeessa sijaitseva Kirkkojärvi sekä myöhemmin vesitetyt, mutta keskeneräisiksi jääneet Saarelanjärvi ja Rantasenjärvi. Järvialue on merkittävä lähivirkistysalue ja loppuunsaatettuna sillä on matkailu- ja virkistysalueena myös maakunnallista merkitystä ja ansaitsee matkailu- ja virkistysalueluokittelussa luokan B. Itse järvien virkistyskäytön lisäksi alueen ympäristössä on erinomaiset hiihtomaastot ja laadukkaat retkeily- ja vaellusreitit. Matkailupotentiaalia lisää paikallisen hotellin ja Vihannin kotiseutuyhdistyksen taijoamat majoituspalvelut sekä kylä-/ asukasyhdistysten vireä toiminta. Liitteenä on yksilöity kuvaus alueesta. Kaakkurinniemen venesatama ja sinne johtava veneväylä merkitään, mikäli sataman rakentaminen lähtee etenemään ja ylläpitoon liittyvät asiat saadaan ratkaistua. Vihannin järviä koskeva virkistyskohdemerkintä on jo voimassa olevassa maakuntakaavassa. Virkistysverkkoselvityksen mukaan kohde on vähintään seudullista luokkaa, ja merkintä säilytetään 2. vaihekaavassa. Vihanti sijaitsee liikenteellisesti edullisesti kahden kantatien 86 ja 88 risteyksessä sekä pohjoisen pääradan varrella. Elinkeinorakenteen muutosten ja yleisen maaltamuuttoaallon seurauksena Vihannin kirkonkylän väestökehitys on ollut laskeva. Kaupan- ja muiden peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi kirkonkylää asuinalueena tulee kehittää. Lyhyet etäisyydet kantakaupunkiin ja Ouluun sekä maisemallisesti suotuisa sijainti antavat tähän mahdollisuuksia (mm. Helka-Liisa Hentilä, Emilia Ihatsu, Raine Mäntysalo: Vihannin kuntakeskus ja Läntisrannan kylä - Maaseutuympäristö vetovoimatekijäksi? Oulun yliopiston julkaisu C 98). Allekirjoittaneiden järjestöjen kannanotto koskee Vihannin kirkonkylään rajoittuvien Kirkkojärven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven järvialuekokonaisuutta. 2. vaihemaakuntakaavan tulee luoda edellytykset alueen kehitykselle asuin-, virkistys- ja lähimatkailualueena. Vihannin kotiseutukeskus (http://vihanninkotiseutuyhdistys.raahe.fi/) sijaitsee Kirkkojärven rannassa. Sen kolmessa rakennuksessa on yöpymistilaa matkailijoille ja lomailijoille, samoin lähellä rautatieasemaa sijaitsevassa Saarankantissa. Vihannin kirjasto, Kirkkojärven uimaranta ja soutuveneet sekä talvisin valaistu 11 km pitkä latu ovat matkailijoiden käytössä. Kymmeniä kilometrejä pitkä koko Vihannin aluetta kattava Kinttupolku sivuaa kotiseutukeskusta. Kinttupolku otetaan huomioon kaavaehdotuksessa ylikunnallisena ulkoilureittinä. Toinen virkistyksen ja lähimatkailun kannalta tärkeä alue on Rantasenjärven länsipuolella sijaitseva Läntisrannan virkistysalue (http://www.ppkylat.fi/lantisranta/. Vanhentunut sivusta, ajanrnukainen ei tällä hetkellä saatavilla), jossa 6 km pitkä luonto- ja perinnepolku, lintutorni, kota ja taukopaikka. Alue on vaihteleva pienpiirteinen metsä- ja peltomaisema ja paikallis- ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisa, koska mm. kolme siellä sijaitsevaa entistä torppaa ovat säilyneet 71 1960-luvun asussa. Virkistyksen kannalta tärkeä on niin ikään läheinen Mäntylampi, joka on kirkonkyläläisten yleisesti käyttämä uimapaikka. Kuten Läntisrannan virkistysalueelle pääsee sinnekin turvallisesti Raahentien kevyenliikenteen väylää pitkin. Mielestämme maakuntakaavan tulee luoda edellytykset sille, että alue voidaan kehittää edelleen virkistyksen ja matkailun osalta esim. siten kuin on ehdotettu yllä mainitussa julkaisussa. Mm. Uturinteelle pitää sijoittaa vapaa-ajantoiminnan aktiviteetteja. Eräs tärkeä edellytys on myös näiden kolmen järven - etenkin Saarelan- ja Rantasenjärven -kunnostus, josta järjestöt ovat jättäneet aloitteen kaupungille, koska ELY-keskuksen suunnittelema järvien hoito-ohjelma on käsityksemme mukaan vain väliaikainen ratkaisu. Yllämainitussa julkaisussa on kiinnitetty huomiota houkutteleviin alueisiin kuten Hilappaan, Kirkkojärven Eskonpelto-nimiseen niemeen ja joihinkin Rantasenjärven lähialueisiin. Vuosien 2011 ja 2012 Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston professorin Jouni Koiso-Kanttilan ohjaaman Sauvonmäki-hankkeen puitteessa suunniteltiin Sauvonmäen omavarainen puukylä, joka sijaitsee Saarelanjärven tuntumassa puolentoista kilometrin päässä taajamasta. Konsepti vastaa maaseutuasutuksen moderneja ekologisia tavoitteita. Sijoittamalla uusrakentamista yllämainituille alueille on mielestämme mahdollista lisätä Vihannin vetovoimaisuutta asuinalueena sekä myös Vihannin elinvoimaisuutta. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry Kuusamon yhteismetsä Allekirjoittaneet katsovat, että maakuntakaavan 2. vaihekaava on metsien talouskäyttöä rajoittavien syiden perusteella yksityisten maanomistajien kannalta kohtuuton, rajoittaen yksityisten metsänomistajien valtaa oman omaisuutensa käyttöön ilman, että heidän mielipidettään on tiedusteltu tai huomioitu kaavaa laadittaessa. Lisäksi kaavan rajoitukset metsien käytölle vaarantavat valtiovallan asettamat tavoitteet metsien uusiutuvan raaka-aineen käytön lisäämiselle. Sauvonmäen hankealue liittyy taajamaan ja on esitetty voimassa olevassa Vihannin osayleiskaavassa. Taajama-alueiden merkintöjen tarkistuksia ja esitettyjä uusia kylämäisen asumisen muotoja on mahdollista tutkia 3. vaihemaakuntakaavasasa. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Allekirjoittaneet organisaatiot pyytävät erityisesti Koillismaan alueen osalta huomioimaan, että Kuusamosta 150 km säteellä toimii neljä keskisuurta yksityistä teollisen mittakaavan sahalaitosta, joiden vuotuinen sahapuun käyttötarve on reilu miljoona kuutiometriä mänty- ja kuusisahapuuta. Lisäksi Kemijärvi-konsortion Kemijärvelle suunnittelema mittava sellu- ja biotuotetehdas tulee toteutuessaan tarvitsemaan noin kaksi miljoona kuutiometriä havukuitupuuta vuodessa. Kaavoituksella on varmistettava hyvät edellytykset metsätalouden harjoittamiselle ja puuntuotannolle alueella sekä mahdollistettava yksityisten sahojen ja metsäteollisuuden kasvava puuhuolto. Kaavan rajauksia tulee tarkistaa ja määräyksiä muuttaa erityisesti seuraavilla periaatteilla: Mv-1 - alue tulee rajata koskemaan vain matkailu- ja virkistyskäytön kannalta kaikkein keskeisimpiä alueita. Rajauksen tulee koskea vain Rukan matkailukeskuksen välitöntä lähiympäristöä, johon päiväretket kohdistuvat. Pääsääntöisesti virkistyskäyttöön tulisi varata vain seurakuntien, kuntien ja valtion omistamia maita, ei yksityismaita. Kaavaluonnoksen mv-1 alueella on jo ole72 massa suuri kansallispuisto, joka täyttää virkistys- ja matkailualueille asetettuja tavoitteita. Nähtävillä olevaan kaavaluonnokseen on Kuusamossa otettu mv-1 rajaukseen mukaan reilusti yli 100 000 ha alueita. Tällä olisi toteutuessaan merkittävä metsätalouden harjoittamista ja paikallisten sahojen puuhuoltoa heikentävä vaikutus. Mv-7 - alue Etelä-Kuusamossa ja Taivalkoskella tulee rajata tarkemmin koskemaan vain Hassan ja Kylmäluoman retkeilyalueita. Kaavaluonnokseen mukaan on rajattu Kuusamon puolelta jo lähes 20 000 hehtaaria normaalia maa- ja metsätalousmaata. Rajauksen kohteena olevat alueet ovat pääosin Kuusamon yhteismetsän puuntuotantoaluetta. Mikäli rajaukseen halutaan sisällyttää myös muita alueita kuin jo olemassa olevat Hassan ja Kylmäluoman retkeilyalueet tulee näiden muiden lisäalueiden olla valtion omistamia suojelualueita ja rajauksen tulee noudattaa suojelualueiden kiinteistön rajoja. Luonnon monikäyttöalue - merkinnällä varatut alueet tulee rajata pelkästään jo olemassa oleville suojelualueille jättää välialueiden yksityismaat rajauksen ulkopuolelle. Luonnon monikäyttöalue "Etelä-Kuusamon metsät" tulee rajata pelkästään valtion omistamille suojelualueille, rajauksessa tulee noudattaa kiinteistön rajoja. Rajauksessa mukana olevat vanhojen metsien suojeluohjelman alueet ovat tällä hetkellä satunnaisessa ja täysin tehottomassa käytössä. Näille jo olemassa oleville erityisalueille on mahdollista ohjata ja keskittää nykyistä enemmän matkailu- ja virkistyskäyttöä. Kyseiset olemassa olevat vanhojen metsien suojeluohjelman alueet ovat entisiä Kuusamon yhteismetsän omistamia alueita. Emme katso olevan tarkoituksen mukaista rakentaa näitä ympäröiville alueille kaavoituksella lisää uusia rajoittelta. Luonnon monikäyttöalueiden rajaukset tulisi poistaa maakuntakaavasta kokonaan, mikäli alueiden käytön suunnittelulla on tarkoitus rajoittaa maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä sitä tukevaa maa-ainesten käyttöä ja jalostamista. Esitämme, että kaavamääräyksissä ei tule edellyttää maisematyölupaa ulkoilu- ja moottorikelkkareittien ympäristössä suoritettavilta metsätalouden toimenpitelltä. Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit on sijoitettava valtion tai kuntien maalle aina kun se on mahdollista ja vain pakottavissa tapauksissa yksityismaille. Yksityismaille sijoitettavien reittien tulee lähtökohtaisesti aina perustua maanomistajan vapaaehtoisuuteen ja neuvotteluratkaisuun. Pakkolunastuksia relttitoimitusten yhteydessä tulee välttää kaikin keinoin. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry Mäntyranta-Honkalan kyläalue sijaitsee Muhoksen itäosassa, n.3 km Muhoksen taajamasta, Utajärven rajalle saakka. Kylämme koostuu pienemmistä asuinalueista: Honkala, Hyrkäs, Laitila, Kylän nimi voidaan muuttaa muotoon Honkala-Hyrkäs tai Itä-Muhos, mikäLehtoselkä, Muhosperä, Suokylä ja Syväys. Hirsijärvellä on vain vapaa-ajan asutusta. Muhoksen li se on kunnan suunnitelmien ja strategioiden mukaista. kunta myi Honkalan koulukiinteistön v.2014. Kyläkeskukseksi on selkiytynyt Hyrkkäällä sijaitseva, kunnan omistama Mäntyrannan koulukiinteistö ympäristöineen. Kiinteistöllä on vilkasta julkista käyttöä, ja se on logistisesti keskellä kyläaluettamme, Valtatie 22:n varrella, 7 km:n päässä Muhoksen keskustasta. Palveluita on mm. uudehko liikuntasali, (uusi) valaistu pururata, liikunta/luistinkenttä + kaukalo. Mäntyrannalta on myös toimiva kevyen liikenteen silta Muhosjoen yli, 73 Suokylän puolelle. Kylän uusi nimi voisi olla kaksiosainen: Honkala- Hyrkäs. Itä-Muhos nimeä käytetään myös. (www.ita-muhos.com) Osoitettu virkistys- ja matkailukohde Liimanninkoski käsittää Muhos- ja Kylämme alueella on asukasmäärä lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. (Selvitysaineisto: MaaseuPoikajokilaaksojen virkistyskäytön kehittämisen myös laajemmin, mikä on dun asutusrakenne, liite 2 ja 3). Erityisen voimakasta on - viimeisen kuuden vuoden aikana - lasten tuotu esiin kaavaselostukseen sisältyvässä kohdeluettelossa. osuuden kasvu alueilla Hyrkäs-Suokylä-Muhosperä. Pienten lasten määrä on ko. alueella kolminkertaistunut. Liimanninkoski Suokylässä ja lsterinkoski Muhosperässä ovat molem- mat tärkeitä, niin virkistys- kuin luontoarvoiltaan. Metsähallituksen omistamat kohteet ovat osa kansainvälistä RokuaGeopark-aluetta. Metsähallitus on jo kunnostanut Liimannin aluetta ja sinne on opasteet. Kylämme pitää tärkeänä, että Poikajoessa oleva lsterinkoski huomioidaan paremmin: alue on erityisen arvokas, niin luonnon harjuskannan ja vesistönsuojelullisten seikkojen, kuin kosken näyttävyydenkin vuoksi. Kallioperältään kosken alue on myös merkittävä: peruskallio syöksyy 30 m Muhos-muodostuma-hautavajoamaan. lsterinkoskelle ei ole tällä hetkellä kunnollisia opasteita. Kylämme alueelta on tutkittua perinnetietoa useista Muhosjoella toimineista myllyistä, ja tervanpoltosta on merkkinä tervahautoja. Teerikankaalla on sijainnut myös mestauspaikka (www.metsahallitus). Muhos joki toimi myös Oulujoen terva- ja matkailuveneiden paluureittinä. Syväyksen rannassa, VT 22:n läheisyydessä, on Muhoksen kotiseutuyhdistyksen ja MäntyrantaHonkalan kylätoimikunnan v. 1992 pystyttämä Oulujoen koskenlaskijoiden ja tervansoutajien muistokivi. Kylämme on vireä tänäkin päivänä: valokuituyhteys (OLKA) toimii jo puolella aluettamme: Lehtoselkä-Laitila-Syväys-Honkala. Suunnitelmissa on laajentaa yhteys koko kylän alueelle. Kevyenliikenteen väylän tarve on kiistaton vilkasliikenteisen VT 22:n varrella. Kolmannen sektorin toiminta on vilkasta kylällämme, sillä Muhoksen kunta ei ole onnistunut riittäviä palveluja järjestämään. Kylällämme on kolmannen sektorin järjestämänä kerhotoimintaa lapsille ja kylätapahtumia, urheilukisoja ja talkoita. Virkistysalueena on myös Repokankaan uimapaikka (omistaa Fortum). Kyläyhdistyksellämme ei ole huomautettavaa uuden, seudullisen ampumaradan paikasta, kunhan riittävä meluntorjunta ja muut turvallisuusnäkökohdat huomioidaan. Oulun Metsästys- ja Ampumaseura ry Esitämme Hiukkavaaran ampumarataa seudulliseksi ampumaurheilukeskukseksi lisäämällä se maakuntakaavaan. Hiukkavaaran ampumarata täyttää maakuntakaavanluonnoksessa seudulliselle ampumaradalle esitetyt kriteerit. Pois lukien haulikkoradan melu johon on olemassa uusi meluntorjuntasuunnitelma. Hiukkavaarassa täyttyvät ampumaratojen soveltuvuusluokittelun kriteerit pääsääntöisesti 1. luokan mukaisesti. Hiukkavaaran radoilla on laaja käyttäjäkunta. Rataa ylläpitävät puolustusvoimien lisäksi ampumaseurat. Kävijämäärältään ja käyttöasteeltaan Hiukkavaara on maakunnallisesti suurin Kaavaluonnoksessa Oulun uudeksi ampumaradaksi on esitetty Oulu Zonea, jonka rakentamisesta moottoriurheilukeskusta lukuun ottamatta kaupunki on irtisanoutunut. Hiukkavaara on tällä hetkellä tärkein ampumapaikka oululaisilla ammunnan harrastajille. Oulun seudun ammunnan harrastajia varten on osoitettu usean radan verkko, jossa on kolme uutta ratapaikkaa ja kolme nykyistä siviilirataa. Lisäksi on oletettu Puolustusvoimien Hiukkavaaran radan palvelevan siviiliammuntaa siihen asti, kunnes muita ratoja saadaan kehitettyä riittävästi. Tavoitteena on, että Oulun seudun ammunnan harrastajien saama rataverkon palvelutaso kokonaisuudessaan parantuu nykyisestä. Kehitys ei ole kiinni yksinomaan OuluZonesta. 74 Pro Kuusamo ry Kuusamon kehittämiseksi luontokaupunkina pyydämme lisäämään seuraavat ehdotuksemme maakuntakaavaan: Kuusinkijoki merkitään merkittäväksi tärkeäksi melonta- ja vesistöretkeilyreitiksi. Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokien vesialueet merkitään V-virkistysalue merkinnällä nyt kaavaluonnokseen merkityn merkittävä vesistöreittimerkinnän lisäksi. Kyseiset jokialueet ovat seutu- ja maakuntatasolla sekä kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäviä virkistyskalastusjokia. RKTL:n tekemän selvityksen mukaan tarkastelutavasta riippuen Oulankajoen vesistön luonnonvaraisten taimenkantojen esiintymisalueelle suuntautuvan kalastusmatkailun Kuusamoon tuomat välittömät arvonlisäverottomat tulot olivat 1-2 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutukset 7-12 henkilötyövuotta, välittömät palkkatulot 200 000-370 000 euroa ja verotulot 27 000- 50 000 euroa vuositasolla. Kuusinkijoki merkitään tärkeäksi melonta- ja vesistöretkeilyreitiksi. Vesialueisiin ei liitetä virkistysaluevarausta (V) vaikka ovatkin merkittäviä kalastus-, melonta- ja koskenlaskukohteita. Vesistöt sisältyvät osin jo suojelualuemerkitään. Kalastuksen lisäksi joet ovat myös maakunnallisesti merkittäviä melonta- ja koskenlaskukohteita niin yksityishenkilöiden omatoimimatkailussa kuin erityisesti Kitkajoen osalta matkailun ohjelmapalveluyritystoiminnassa. Esitämme, että Käylän kylän lähialueet Kitkajoen rannan molemmin puolin merkitään vapaa-ajan rakentamisen kehittämisalueeksi R-merkinnällä. Kyseiset alueet ovat tälläkin hetkellä aktiivisen loma- asuntorakentamisen- ja asumisen kohteita. Käylä on Kuusamon asutuista taajamista keskustan ja Rukan jälkeen ns. elävin kylä noin neljällä sadalla asukkaallaan. Vapaa-ajan asutuksen kehittäminen tukee Käylän kylän kehittymistä ja pysymistä asuttuna taajamana ja kehittymistä yhtenä Kuusamon perinteikkäistä kesämatkailukohteista. Käylän kylän kesämatkailuun kuuluu jo 1930-luvun loppupuolelta lähtien harjoitettu kaupallinen koskenlaskutoiminta, tukkilaiskisat, lavatanssiperinne, yhä toimiva kyläkauppa (ainoa kyläkauppa keskustan ja Rukan ulkopuolella Kuusamossa), oma pankki, koulu, kalanviljelylaitos ja rajaseutukirkko. Käylästä on Oulangan luontokeskukseen n. 20 minuutin ajomatka samoin Rukalle. Maakuntakaavaan ei merkitä loma-asumisen alueita. Täydennetään kaavaselostusta ja mahdollisesti mv-alueen kehittämisperiaatteen tekstiä Kitkajoen varren ym. loma-asutuksen osalta. Esitämme, että Kitkajärven ranta-alueita sekä Juuman luontomatkailukeskuksen lähialueita merkitään vapaa-ajan rakentamisen kehittämisalueiksi. Molemmilla alueilla on olemassa olevaa loma-asuntorakentamista merkittävissä määrin ja myös potentiaalia kehittyä loma-asutuksen keskittyminä. Esitämme myös, että maakuntakaavaan merkitään ns. Kitkan kierros - retkeilyreitti suunniteltavana tulevaisuuden retkeilyreittinä laajentamaan ja monipuolistamaan Kuusamon retkeilyreittitarjontaa kehittyvien vapaa-ajan asumisen ja matkailupalvelujen läheisyydessä. Pyydämme myös maakuntakaavan valmistelijoita huomioimaan Kuusamon kaupungissa meneillään olevan strategisen yleiskaavan päivitysprosessin ja huomioimaan kyseisen kaavan joulukuussa 2014 julkisesti esitetyt tavoitteet. Kitkan kierroksen retkeilyreitin merkitsemistä maakuntakaavaan selvitetään. Strategisen yleiskaavan tavoitteet, selvitykset ja kaavaluonnoksen ratkaisut otetaan maakuntakaavassa huomioon soveltuvin osin. 75 Paliskuntain yhdistys Poronhoitoon liittyvillä kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä tulee olemaan merkitystä kaikissa yksityiskohtaisemmissa kaavoissa ja myös muussa alueiden ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa, siksi on äärimmäisen tärkeää saada ne asianmukaisesti merkittyä. Se, että poronhoito on puutteellisesti huomioitu tai jätetty huomioimatta monissa aiemmissa poronhoitoalueen maakuntakaavoissa, on epäkohta, joka on syytä mitä pikimmin korjata. Poronhoitoalue ulottuu PohjoisPohjanmaalle, sen edellytykset tulee siltä osin turvata maakuntakaavoituksesta lähtien. Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto koko poronhoitoalueella. Poronhoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan lailla turvattu erityinen oikeus (PHL 848/1990). Poronhoitolain lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät että poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavaa laadittaessa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 132/1999, 24.2 §). Velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa (MRL 28 §) edellytetään kiinnitettävän erityisesti huomiota muun muassa maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Poronhoito on poronhoitoalueella keskeinen osa alueen elinkeinoelämää ja laajojen maa-alueiden käyttäjänä altis muun maankäytön vaikutuksille. Poronhoito on lisäksi kiinteä osa Pohjois-Suomen kulttuuriperintöä. Poronhoitoalueella tapahtuva maankäytön suunnittelu on siis elinkeinon ja kulttuuriperinnön jatkuvuuden kannalta äärimmäisen keskeinen kysymys. Poronhoitoalueella vuorovaikutteisuutta on käytännössä toteutettu erilaisilla osallistavilla suunnittelu- ja neuvotteluprosesseilla. Poronhoitolain (PHL 848/1990) 53 § velvoittaa viranomaisen neuvottelemaan asianosaisen paliskunnan kanssa valtion maita koskevan suunnittelun yhteydessä, mikäli sen katsotaan olennaisesti vaikuttavan poronhoidon harjoittamiseen. Vaikka alue ei olisikaan valtion mailla, on poronhoitolain mukaisten neuvotteluiden tyyppisiä neuvotteluita käyty useissa maankäyttöhankkeissa Lapissa ja Kainuussa, sillä ne on todettu hyväksi osallistamisen välineiksi. Hyvä neuvottelukäytäntö tarkoittaa, että neuvotteluissa on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja että osapuolet ovat toisiinsa nähden tasavertaisia. Neuvottelut asianosaisten paliskuntien kanssa tulee aloittaa riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan tai hankkeen suunnittelua ja ne tulee ajoittaa poronhoidon kannalta siten, että asiaan on mahdollisuus perehtyä, ei kiivaimpaan etto- ja erotusaikaan. Poronhoitoa koskevaa erityistä paikkatietoaineistoa on yhä paremmin saatavilla. Koko poronhoitoalueen porotalouden paikkatietokanta paliskuntien toiminnasta, porolaitumista, poronhoidon rakenteista ja maankäytön häiriövaikutuksista kootaan Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta TOKAT-hankkeessa (ks. http://www.syke.fi/hankkeet/tokat). Kaikki poronhoitoalueen maakuntien liitot (Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin) ovat TOKAT-hankkeen 76 yhteistyökumppaneita. Paikkatiedon monipuolinen hyödyntäminen vuorovaikutteisen suunnittelun tukena, ehkäisee erilaisten elinkeinojen välisiä ristiriitoja ja edesauttaa kestävää, kaikki intressit ja toimijat paremmin huomioivaa kaavoitusta ja maakunnan kehittämistä. Lapissa meneillään olevassa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa onkin jo hyödynnetty TOKAT-hanketta edeltäneen POROT-hankkeen paikkatietoaineistoja ansiokkaasti. Näiden avulla kaavaan merkitään mm. paliskuntien väliset rajat ja poronhoidon kannalta tärkeitä rakenteita (erilaisia aitoja ja kämppiä) ph-kohdemerkinnöillä (ph-merkintä: Poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita ). Ph-merkintään liitetään seuraava suunnittelumääräys: "Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan kanssa ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalta pyritään estämään. Alueen suunnittelussa on turvattava porohoidolle merkittävien rakenteiden/alueiden säilyminen. " Poronhoito on poronhoitoalueen maakunnissa elinkeino, joka aiheuttaa luonteensa vuoksi erityisiä tarpeita alueidenkäytön suunnittelulle. Maakuntakaavassa poronhoitoon liittyvät aluevaraukset sekä merkinnät ja määräykset ovat yleensä yleispiirteisiä. Niillä on kuitenkin merkitystä alueelle kohdistuvien usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa. Merkinnät voivat nousta erityisen tärkeään asemaan ja olla myös tarkemmin yksilöityjä sellaisilla alueilla, joilla maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa ei ole odotettavissa. Kaavan vaikutukset poronhoitoon: Kyseisessä kaavassa yhtenä erityisenä tavoitteena mainitaan porotalouden huomioon ottaminen muun maankäytön suunnittelussa, kun kehitetään maaseutuasutusta ja aluerakennetta. Poronhoito tunnustetaan myös yhdeksi elinkeinoksi, joka kuuluu maaseuKaavaselostusta ja vaikutusten arviointia täydennetään porontalouden osaldun kulttuurimaisemaan. Maaseudun kehittämisvyöhykkeiden suunnittelumääräyksen, joka koskee ta. Poronhoitolain edellyttämä neuvottelu järjestetään kaavaehdotuksen maaseutuasutuksen ja maaseutuelinkeinojen edellytysten turvaamista, kerrotaan tarkoittavan povalmisteluvaiheessa ronhoitoalueella Iijoki- ja Kiiminkijokivarressa myös poronhoitoa (kaavaselostus, s.65). Poronhoitoa ei kuitenkaan käsitellä kaavaselostuksessa erikseen, eikä kaavan vaikutuksia poronhoitoon arvioida sen tarkemmin. Poronhoitoa ei myöskään huomioida kaavamääräyksissä. Paliskuntien kanssa ei ole järjestetty poronhoitolain 53 §:n edellyttämiä neuvotteluja. Nämä ovat selkeitä puutteita, joita on syytä korjata. Kaavoituksessa on erityisesti Lapissa kehitetty poronhoitoa huomioivia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Poron laidunnusoikeus koskettaa tietyin rajoituksin koko poronhoitoaluetta (PHL 3 §), tämä oikeus on syytä tuoda selkeästi esille kaavaselostuksessa. Poronhoitoalueen rajan merkitseminen ja aluetta koskeva suunnittelumääräys turvaa osaltaan elinkeinon alueidenkäyttöön liittyviä lakisääteisiä oikeuksia. Jotta poronhoito koko poronhoitoalueella huomioitaisiin poronhoitolain ja VAT:n mukaisesti, on kui tenkin tarkoituksenmukaista ja tarpeellista käyttää useita keinoja ja kehittää kaavamerkintöjä edelleen. Tämä tarkoittaa poronhoidolle ominaisia aluevarauksia, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Elinkeinon erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen merkitä aluei- Kaavaselostusta täydennetään ehdotusvaiheessa mm. TOKAT-hankkeessa saadulla aineistolla. 77 ta, jotka ovat poronhoidolle ratkaisevan tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri vuodenaikoina keskeisimmät laidunalueet, paliskuntien toiminnalliset aitapaikka-alueet sekä keskeisimmät porojen kulku- ja kuljetusreitit. Nämä voidaan huomioida esimerkiksi kaavaselostukseen liitettävillä paliskuntakohtaisilla kartoilla, joihin alueita ja rakenteita merkitään paikkatietoaineistoon pohjaten. Paliskuntien väliset rajat: Lapin maakuntakaavoihin on alettu merkitä paliskuntien väliset rajat. Tämä on hyvä käytäntö ja on tärkeää varmistaa merkintätapojen yhdenmukaisuus koko poronhoitoalueella. Paliskuntien väliset toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien vahvistetut viralliset rajat tulee siis merkitä kaavaan aina AVI:n vahvistamien sanallisten kuvausten mukaisina. Kehittämisperiaatemerkinnät: Informatiivisten kehittämisperiaatemerkintöjen käyttö kaavoissa on hyvä asia ja niillä viestitään alueiden kehittämisessä ja suunnittelussa paikallisesti huomioon otettavia maankäytöllisiä tarpeita tai mahdollisuuksia. Maakuntakaavaan voisi esimerkiksi merkitä kehittämisperiaatemerkinnällä alueita, jotka profiloituisivat selkeämmin luontomatkailun ja luontaistalouden vyöhykkeinä tai kohdealueina. Keskeisimpiä porojen laidunkiertoreittejä puolestaan voisi merkitä Ekologinen yhteystarve -merkinnällä, tai sen kaltaisella merkinnällä, sillä ne ovat usein yhteneviä muiden ns. ekologisten käytävien kanssa. Kyseisessä kaavassa ollaan kuitenkin poistamassa Ekologisen yhteystarpeen kehittämisperiaatemerkintää, koska niiden ei katsota tällä hetkellä ilmentävän varsinaisia ekologisia käytäviä. Merkintöjen tarve tarkistetaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Paliskuntien rajoilla ei ole alueidenkäyttöä ohjaavaa vaikutusta. Rajat on esitetty voimassa olevan maakuntakaavan selostuksen liitekartalla, joka päivitetään vaihekaavaehdotuksen selostukseen. Maakuntakaavakartassa ei ole tarvetta esittää porojen laidunkiertoreittejä, kun niiden ja muun maankäytön välillä ei ole merkittävää yhteensovittamistarvetta. Vt 20:n ylittävän ekologisen yhteystarpeen merkinnän osalta tällaista tarvetta selvästi on, ja merkintä säilytetään. Oikein käytettynä Ekologinen yhteystarve -merkintä osoittaa tarvetta ekologisen yhteyden säilyttämiselle suunniteltaessa tielinjauksia tai muuta toimintojen sijoittelua. Tähän saakka rautatielinjauksissa ei Pohjois-Suomessa olla juurikaan osattu lähteä ajattelemaan yhteyksien säilyttämistä, mikä puolestaan on arkipäivää jo monissa muissa Euroopan maissa. On jo korkea aika kehittää kaavoitusta tähän suuntaan myös Pohjois-Suomessa. Poronhoito tulee huomioida koko poronhoitoalueen maakuntakaavoituksessa asianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Asianosaisten paliskuntien lausuntoihin ja esiin tuomiin tarpeisiin on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Vain näin toimien maakuntakaavan voidaan katsoa täyttävän lain asettamat vaatimukset sekä VAT:n määräykset poronhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta. Paliskuntain yhdistys katsoo, että maakuntakaavan kaikissa vaiheissa tulisi vaikutukset poronhoidon kannalta tarkastella ja ottaa elinkeino huomioon aikaisempaa paremmin. Suunnittelun avuksi on olemassa paikkatietoaineistoja paliskuntien poronhoidon toiminnasta. Paliskuntien osallistaminen suunnitteluun sekä paliskuntien edustajien kanssa käytävät lakisääteiset neuvottelut on syytä hoitaa asianmukaisesti. Pikkaralan kylätoimikunta Pikkaralan kylätoimikunta esittää, että valtakunnallisesti arvokkaan Oulujokilaakson maise78 ma-alueeseen sisällytettäisiin Pikkaraisenkylän kohdalla Hangaskankaan reunaosa OulunMuhoksen tien lounaispuolella. Hangaskankaan jäljellä oleva osa muodostaa edelleen arvokkaan raamin Oulujoki-laakson kulttuurimaisemalle, ja Hangaskangas on nimenomaan se paikka, josta Oulujokilaakson maisemaa kylän ympäristössä voi ihailla. Kaavakartta on sen verran epätarkka, että sen pohjalta ei voi ottaa yksityiskohtaisesti kantaa rajauksen kulkuun, mutta olemme valmiit tekemään sen kaavanlaatijoiden kanssa maastossa ja tarkempien karttojen äärellä. Ks. yleisvastine valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja maisema-alueita koskeviin lausuntoihin. Perustelut, 1. Geologia ja esihistoria: Hangaskangas on geologinen muistomerkki alueen esihistoriallisesta menneisyydestä. Jääkausi sulamisvesillään lajitteli ja kerrosti läheisen Muhosmuodostuman aineksista arvokkaan harju- ja reunamuodostuman, Hangaskankaan. Jäistä ja vesistä vapautuessaan graniittivyöhykkeellä oleva saari kohosi ja muinaisvesien aallokot alkoivat muovata sille rantatörmiä, valleja ja tuuli kasata hiekkadyynejä. Muinaisiin kerrostumiin taltioituivat sinisimpukat ja rakkoleväjäänteet; kuulut subfossiiliesiintymät, joita on tullut maansiirroissa esille. Toistakymmentä neliökilometriä laajan, n. 6 km pitkä ja 1.5 km leveä ja parhaimmillaan 43 metrin korkeudelle kohoava Hangaskangas on osa erikoislaatuista harjujaksoa, joka alkaa Ilomantsista ja Sotkamon, Oulujärven, Rokuan ja Pikkaralan kautta ulottuu Oulunsaloon ja Hailuotoon saakka. Hangaskankaan täytyisi saada aisanmukainen arvostus. Läheltä löytyy vertailukohde: Esimerkkiä positiivisesta kehityksestä antaa Rokua-Geopark, joka on saanut UNESCOn Geopark-jäsenyyden (Suomen ainoa, myönnetty 2010) myötä kansainvälistä tunnettavuutta ja arvostusta, joka koskee laajemminkin Oulujokilaaksoa. Rokua-Geopark nivoo kokonaisuudeksi alueen ainutlaatuisen geologian, luonnon- ja kulttuurihistorian jääkaudesta alkaen. Hangaskangas on muinainen saari, ja on oikein hyvä puhua nykyäänkin Hangassaaresta, sillä se on tärkeä osa Oulujokilaakson muinaisuutta. Vesi ei enää sitä ympäröi, mutta ovathan pohjavedet sen hiekan alla! Asiat saavat arvokkaita merkityksiä, kun menneisyys saa avartaa näköaloja. Näin toivoisi olevan esihistoriallisen Hangassaaren kohdalla. Muinaisessa vuonomaisessa Oulujokisuistossa kahdeksan neliömetrin kokoisella saarella oli hallitseva maantieteellinen asema, joka mahdollisti kaupallista toimintaa, jossa hylkeellä oli erityismerkitys. Hangassaari vaikuttaa olleen tämän asemansa perusteella liikenteellinen solmukohta merelle ja sisämaahan ainakin jo toisella esikristillisellä vuosituhannella. Kansainvälisyys, kanssakäyminen välillisesti tai suoraan muun maailman kanssa tuohon aikaan hämmästyttää, sillä esineiden vastineita löytyy Manner-Euroopasta ja Gotlannista, josta kontaktit hyvin saattoivat ulottua Itämeren eteläosiin. Näiden kosketusten myötä opittiin metallin työstöä. Pronssinvalannasta kertovat eteläkärjen ja itäosan sulatusupokaslöydöt. Tähänastisen tiedon perusteella Hangaskankaalla on toimittu radiohiiliajoitusten mukaan 2200-600 79 eKr. välisenä aikana. Asuinalue kankaan eteläkärjessä polttohautapaikkoineen (eteläosan itälaidalla) sekä saaren itäpuolen rikas ja laaja asuinpaikka-alue kivikauden lopun punamultahautoineen kertovat paikan suotuisuudesta monessa mielessä ja Hangaskankaan pitkästä ja arvokkaasta esihistoriallisesta menneisyydestä. 2. Historiallisen ajan Hangaskangas: Historia säilyy parhaiten mielissä ja perinteessä, kun historiallinen ympäristö säilytetään, ja tieto ja kuvittelukin voivat kiinnittyä olemassa olevana maisemaan ja sen yksityiskohtiin. Nykyinen kuntoradan suuntainen kankaan tasaisella laella kulkeva tie saattaa olla vuosisadat, mahdollisesti vuosituhannet ollut polun pohja. Tämä kangas oli varmaan helpoimpia raivattavia tiejaksoja, kun talolliset velvoitettiin rakentamaan tieyhteys Oulun ja Kajaanin linnojen välille 1600-luvun alulla. Tien piti olla valmis 1610-luvulla, mutta ilmeisesti se oli ratsupolun tapainen, kun 1680-luvulla maaherra määräsi kunnostamaan sen vaunuilla ajettavaksi. Rokualla hiekkapohjainen ura kävi liian pehmeäksi, jolloin jouduttiin miettimään uusia reittejä. Hangaskankaallakin saattoi jossakin määrin ilmetä samaa ongelmaa. Vanha tie kaartui 1700-luvun lopun kartassa jonkin verran idempää Asemakyläntien ja Kainuuntien risteystä ja kulki nykyisen kuntoradan suuntaisesti kankaan laella. Se tuli Hangaksentien risteykseen 30 - 40 metriä idempää kuin nyt. Vanha tie on katkennut ja tuhoutunut hiekanotossa epämääräiseksi syvänteeksi parinsadan metrin matkalta Pikkaralan kylän lounaispuolella. Tuolla korkealla ja hienolla näköalapaikalla kerrotaan linjaautojen pysähtyneen ja matkustajien ihailleen maisemia! Säräisniemeltä Ouluun kulkevaa reittiä on nimitetty "vallantieksi" ja "koko Karjalan suurtieksi'', joka tarkoittaa monenlaisen valtaa pitävän virkamiehen, enemmän tai vähemmän tärkeän ja mahtavan herran käyttäneen tätä tietä. Jotkut lähteet kertovat Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin talvella 1622 palanneen Liivinmaan sodasta tätä kautta Ouluun. Kreivi Pietari Brahen voi olettaa ratsain seurueineen liikkuneen ja tutkailleen teiden kuntoa. Viipurista posti kulki Ouluun Hangaskankaan kautta. Tien rinnalla Oulujoki oli kuitenkin yhä käytetty kulkureitti, jota varsinkin rahvas vanhasta tottumuksesta edelleen paljon souti. Paljon väkeä, sotilaita ja tavallisia kansanihmisiä ylämaista, Karjalasta ja Savosta saakka, kulki kaikenlaisine tavarakuormineen Ouluun. Tietä pitkin ovat kulkeneet valtavat puumäärät ja parkkikuormat, rautalastit, liha- ja talikilot, voit, jyvät ym. tarpeet ihmisten lisäksi. Hangaskankaaseen piirtyy rikas esihistoriallinen ja historiallinen menneisyys, joka on unohtumassa tämän ajan ihmiseltä. 3. Huoli ympäristöstä ja historiallisesta maisemasta: Hangaskankaan maa-ainesvarojen liiallinen käyttö on ollut kylän harmina. On aika säästää loput tuleville sukupolville. Pohjavesihuolet ovat todellisia, kun suojaavat hiekkapatjat ohenevat varsinkin yhä kasvavan liikenteen lähituntumassa. Tehtaan suunnalla hiekkaan haudatun epämääräisen jätteen vaikutus pohjavesialueella ei lakkaa 80 ihmetyttämästä eikä huolettamasta. Kyläläisille Hangaskangas on ehdottomasti kauniin maisemanimityksen arvoinen menetyksistä huolimatta. Harju on marjastus- ja sienestyspaikkana sekä ulkoilu- ja virkistysalueena kylän ainoa. Ennallistettu ja maisemoitu sorakaivanto on naamioitu alue, missä yhteys alkuperäiseen geologiaan, esihistoriaan ja historiaan hämärtyy. Kyläläiset eivät koskaan tule hyväksymään ja unohtamaan, että maa-aineslakia Oulun kaupungissa tarkoitushakuisesti monella muotoa on tulkittu maaaineksen ottajien eduksi. Vuonna 1997 Oulujoen kestävä kehitys -hankkeessa (Oulun kaupunki ja Muhoksen kunta: Muutospaineet ja Mahdollisuudet) kirjoitettiin: "Maisema-arvoja kunnioittavalla maankäytön suunnittelulla voidaan ehkäistä korvaamattomien arvojen menetys ......Kulttuurimaisema on monen tekijän summa ja siihen liittyvien arvojen vaaliminen edellyttää monen alan tietämystä ja yhteistyötä" .... " Tästä periaatteesta on vihdoin tehtävä totta. Pudasjärven ampujat ry Luonnoksessa esitetään Pudasjärven nykykyisen Hanhiojan seudullisen ampumaradan lopettamista ja uuden alueellisen radan rakentamista 6 kilometriä nykyisestä paikasta pohjoiseen. Perusteena Hanhiojan radan lopettamiselle käytetään mm. radan sijaintia pohjavesialueen reunavyöhykkeellä, liittymää valtatielle sekä yksittäisille kiinteistöille tulevia meluhaittoja. 1. Nykyisen radan tilanne: Nykyisen radan ympäristölupa on 2015 vuoden loppuun voimassa ja käytännössä rajoitukset ovat estäneet radan kehittämisen viimeisen 10 vuoden aikana. Ei ole ollut järkevää investoida alueelle, koska ainoa varma tieto on ollut nykyisen ympäristöluvan voimassaolon päättymispäivä. Koska uudesta radasta ei ole vielä tarkempia suunnitelmia, tai ainakaan niitä ei ole tuotu rataa käyttävien yhdistysten tietoon, olisi mielestämme järkevää, että radalle myönnetään toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jotta sitä voidaan käyttää, kunnes uusi ampumarata on valmis käyttöön. Seurana katsomme kuitenkin, että nykyisillä ympäristöluvan ehdoilla nykyinen ampumarata kuormittaa pohjavesialueen reunavyöhykettä hyvin merkityksettömällä ympäristökuormituksella, jos sitä vertaa esim. valtatie 20:n liikenteen aiheuttamaan ympäristökuormaa, VT 20 menee keskeltä pohjavesialuetta. Lisäksi on olemassa tutkimustuloksia siitä, ettei maan pintakerroksessa oleva lyijy liukene merkittävästi pohjaveteen, edes pitkällä aikavälillä (Viite 1). Radan liittymä valtatie 20:lle sijaitsee pitkällä suoralla, joka ei näkemyksemme mukaan aiheuta liikenteelle erityistä vaaraa tai haittaa nykyisillä radan käyttömäärillä. 2. Uuden radan sijainti ja siihen liittyvät mahdolliset haasteet: Uuden radan sijainti on varmaankin ympäristökuormitusten ja melun kannalta hyvä. Rata ei myöskään ole kohtuuttoman kaukana Pudasjärven taajamasta. Sijainnissa ei liene otettu huomioon, että radan perustamiskustannuksia tulee merkittävästi nostamaan sähkölinjan puuttuminen alueelta. Lähin sähkölinja lienee valtatie Se, ettei kaavaluonnoksessa esitetä Pudasjärven nykyistä rataa, ei tarkoita sen lopettamista. Uuden radan osoittamisella on sen sijaan haluttu tarjota maankäytöllinen vaihtoehto nykyisen radan ylläpidon rinnalle. Uusi ratapaikka tarjoaisi ympäristöllisiä etuja nykyiseen nähden. Samalla radan voisi rakentaa ajanmukaiseksi alueen harrastajakunnan tarpeita monipuolisesti vastaavaksi. Uuden radan kehittäminen vaatii resursseja, eikä sitä voi ajatella yksinomaan yhden ampumaseuran vastuulle. Mukaan tulisi saada koko laaja metsästäjäkunta ja kaikki ammuntaa alueella harjoittavat yhteistöt. Uuden radan kehittämistä voisi esim. lähestyä yhdistyspohjaisesti kuten Ruutikankaalla on tehty. Radan hallintomalli on kuitenkin täysin toimijoiden itsensä harkittavissa. Kaavaan sisällytetty uusi ratapaikka ei mitenkään velvoita ammunnan harrastajia uuden radan kehittämiseen, mutta harrastuksen itsensä kannalta olisi toivottavaa että tätä kehittämisvaihtoehtoa harkittaisiin vakavasti. – Kaavamerkintä tarkoittaa kaikkien tarvittavien ammunnan lajien sijottamista radalle, mm. mainittuja practical- ja reserviläisammuntaa. Todettakoon, että myös pitkän matkan kivääriradoista on niukkuutta maakunnan alueella. Jos kaavaan ei löydetä Taivalkosken alueelle omaa kehitettävää ampumaratapaikkaa, uusi ratapaikka voisi palvella myös Taivalkosken ammunnan harrastajia. 81 20 varressa, noin 6 kilometrin päässä. Sähköt ovat kuitenkin oleellinen ja välttämätön osa nykyaikaisen ampumaradan infraa. Tämä lienee suurin yksittäinen kustannus radan perustamisessa uudelle paikalle. Uuden radan valvonta tulee myös ratkaista jotenkin, koska rata sijaitsee selkeästi syrjemmässä ja vähemmän liikennöidyllä alueella kuin tällä hetkellä. 3. Seuramme taloudelliset resurssit: Seurana toivomme, että meidät pidettäisiin aktiivisesti mukana uuden radan suunnittelussa ja myös sen toteutusvaiheessa. Ymmärrettävästi pienenä yhdistyksenä meillä ei ole varoja ja resursseja sellaisen rakentamiseen, ei edes yhdessä Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Tärkeimmäksi kysymykseksi uuden radan rakentamisessa nousee se, että kuka vastaa rakentamisen kustannuksista. Taloudellista vastuuta radan siirron rahoittamiseen ei voida mielestämme asettaa ainoastaan nykyisten radan käyttäjien kontolle. Nykyiseltä radalta löytyy Pudasjärven ampujat ry:n omistamat haulikkoratojen ja pienoishirviradan koneistot, joita pystyy hyödyntämään uutta rataa rakennettaessa ja siltä osin pienentää rakentamisesta koituvia kustannuksia. Tämä on ehkä konkreettisin taloudellinen panostus, mitä seuramme pystyy tarjoamaan radan siirtoon, mahdollisen talkootyön lisäksi. Seurana toivomme myöskin, että muutkin kuin nykyiset lajit voidaan ottaa huomioon uuden ampumaradan perustamisessa. Muilla lajeilla tarkoitetaan mm. practical-ammuntaa ja sovellettua reserviläisammuntaa (SRA). Tällä saataisiin laajennettua käyttäjäpohjaa tulevalle radalle. 4. Uuden radan hallinnointi ja vastuut: Koska suunnitelmassa on alueellinen ampumakeskus niin miten radan hallinnointi, kunnossapito ja ympäristövastuut jatkossa tullaan hoitamaan? Säilyykö vastuu edelleen Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksellä, joka tekee käyttäjäsopimukset rataa käyttävien seurojen kanssa vai onko jotain muunlaista hallintomallia suunniteltu? Ottaako esim. Pudasjärven kaupunki kokonaisvastuun radasta? Onko suunnitelmassa ajateltu Taivalkosken käyttäjien käyttävän tulevaisuudessa joko Kuusamon tai Pudasjärven alueellista ampumarataa? Toivomme jatkossa aktiivisempaa yhteydenpitoa mitä tulee Pudasjärven ampumarataa koskeviin hankkeisiin. Ruka-Kuusamo Matkailu ry Ruka-Kitka-Oulanka matkailualueen tulevaisuuden kehittämiseksi pyydämme lisäämään seuraavat ehdotuksemme maakuntakaavaan. Esitämme, että myös Kuusinkijoki merkitään merkittäväksi tärkeäksi melonta- ja vesistöretkeilyreitiksi. Esitämme myös että Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokien vesialueet merkitään V - virkistysalue merkinnällä nyt kaavaluonnokseen merkityn merkittävä vesistöreittimerkinnän lisäksi. Kyseiset jokialueet ovat seutu- ja maakuntatasolla sekä kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäviä virkistyskalastusjokia. RKTL:n tekemän selvityksen mukaan tarkastelutavasta riippuen Oulankajoen vesistön luonnonvaraisten taimenkantojen esiintymisalueelle suuntautuvan kalastusmatkailun Kuusamoon tuomat välittömät arvonlisäverottomat tulot olivat 1-2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 7-12 henkilötyövuotta. Kalastuksen lisäksi joet ovat myös maakunnallisesti merkittäviä melonta- ja koskenlaskukohteita niin yksityishenki82 löiden omatoimimatkailussa kuin erityisesti Kitkajoen osalta matkailun ohjelmapalveluyritystoiminnassa. Esitämme, että Käylän kylän lähialueet Kitkajoen rannan molemmin puolin merkitään vapaa-ajan rakentamisen kehittämisalueeksi R-merkinnällä. Kyseiset alueet ovat tälläkin hetkellä aktiivisen Maakuntakaavaan ei merkitä loma-asumisen alueita. Täydennetään kaaloma- asuntorakentamisen - ja asumisen kohteita. Käylä on Kuusamon asutuista taajamista keskus- vaselostusta ja mahdollisesti mv-alueen kehittämisperiaatteen tekstiä Kitkatan ja Rukan jälkeen ns. elävin kylä noin neljällä sadalla asukkaallaan. Vapaa-ajan asutuksen ke- joen varren ym. loma-asutuksen osalta. hittäminen tukee Käylän kylän kehittymistä ja pysymistä asuttuna taajamana ja kehittymistä yhtenä Kuusamon perinteikkäistä kesämatkailukohteista. Käylän kylän kesämatkailuun kuuluu jo 1930-luvun loppupuolelta lähtien harjoitettu kaupallinen koskenlaskutoiminta, tukkilaiskisat, lavatanssiperinne, yhä toimiva kyläkauppa (ainoa kyläkauppa keskustan ja Rukan ulkopuolella Kuusamossa), oma pankki, koulu, kalanviljelylaitos ja rajaseutukirkko. Käylästä on Oulangan luontokeskukseen n. 20 minuutin ajomatka samoin Rukalle. Esitämme, että Kitkajärven ranta-alueita sekä Juuman luontomatkailukeskuksen lähialueita merkitään vapaa-ajan rakentamisen kehittämisalueiksi. Molemmilla alueilla on olemassa olevaa lomaasuntorakentamista merkittävissä määrin ja myös potentiaalia kehittyä loma-asutuksen keskittyminä. Esitämme myös, että maakunta kaavaan merkitään ns. Kitkan kierros - retkeilyreitti suunniteltavana tulevaisuuden retkeilyreittinä laajentamaan ja monipuolistamaan Kuusamon retkeilyreittitarjontaa kehittyvien vapaa-ajan asumisen ja matkailupalvelujen läheisyydessä. Strategisen yleiskaavan tavoitteet, selvitykset ja kaavaluonnoksen ratkaisut otetaan maakuntakaavassa huomioon soveltuvin osin. Pyydämme myös maakuntakaavan valmistelijoita huomioimaan Kuusamon kaupungissa meneillään olevan strategisen yleiskaavan päivitysprosessin ja huomioimaan kyseisen kaavan tavoitteet ja esimerkiksi matkailun vetovoima-alueen merkinnät. Suomen riistakeskus Oulu Suomen riistakeskus pitää luonnosta monilta osin riistan ja metsästyksen kannalta hyväksyttävänä. Suomen riistakeskus Oulu haluaa kuitenkin kiinnittää maakuntakaavan laatijoitten huomiota ekologisten yhteystarpeitten poistamiseen ehdotetussa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa. Suomen riistakeskus Oulu näkee ekologisen yhteystarpeen poistamisen ongelmallisena. Vaikka tällä hetkellä ei ole mahdollista taloudellisista realiteeteista johtuen rakentaa ekologisen yhteystarpeen alueille esimerkiksi valtateiden ali- tai ylikulkuja turvaamaan riista- ym. nisäkkäiden kulkua alueelta toiselle, riistakeskus näkee tämän tarpeen huomioon ottamisen vaihemaakuntakaavassa tärkeänä. Ekologisen yhteystarpeelle rannikon ja sisämaan välillä on perusteita etenkin hirvikannan takia mutta myös muut eläinlajit voisivat käyttää samaa yhteyttä. Merkinnän poistamisesta pidättäydytään vt 8:n osalta. Vt 4:n osalta maankäyttö on kehittynyt niin, ettei toimiva yhteys olisi enää mahdollinen, joten merkintä on syytä poistaa. Vt 20:n ekologisen yhteystarpeen merkintä ilmaisee porotalouden yhteystarpeita ja sekin säilytetään. Kaavamerkintä helpottaa mm. ylikansallisen EU-rahoituksen hankkimista kyseisiin tarkoituksiin. Tämän lisäksi kaavamerkinnällä turvataan alueiden käytön suunnittelussa hirvien liikkumista ja sillä voi olla alueellisesti ja paikallisesti merkitystä mm. metsävahinkojen sijoittumiseen ja määriin maakunnallisesti. 83 Suomen riistakeskus Oulu pitää tärkeänä kyseisten kaavamerkintöjen säilyttämistä ekologisten yhteystarpeitten osalta. Syötteen matkailuyhdistys ry Maakuntakaavan luonnoksessa Mustavaaran kaivosalue on merkitty Syötteen matkailun vetovoima-alueen sisäpuolelle. Toivomme, että Mustavaaran kaivosalue voitaisiin rajata Syötteen matkailun vetovoima-alueen ulkopuolelle, tällöin vältyttäisiin etukäteen mahdollisilta ristiriidoilta tulevaisuudessa alueen käytön osalta. Ei liene kenenkään etujen mukaista, että alue on merkitty matkailun vetovoima-alueen sisäpuolelle. Turveruukki Pohjois-Pohjanmaan 2 vaihemaakuntakaavan teemoista turvetuotannon ja soiden kannalta on merkitystä seuraavilla: maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu sekä materiaalikeskukset ja jätteenkäsittelyalueet. 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan pohjana ovat olleet seuraavat PohjoisPohjanmaata koskevat ohjelmat ja suunnitelmat: Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia (2011), Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 (2012), Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suoohjelma (2013) sekä Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 (2009). Kaikissa naissa on turvetuotantoon otettu kantaa. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on määritelty turvetuotantoon soveltuvat suot. Maakuntakaavaa ei ympäristöministeriö ole vielä vahvistanut. Keskeistä on, että ohjelmissa on turpeenkäytölle laskeva trendi, vaikka toisaalta korostetaan polttoaineen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta, joissa turpeella on keskeinen merkitys. Matkailun vetovoima-alue on rajattu niin, että Syötteen kansallispuisto sisältyy kokonaan siihen. Merkintä jatkuu Lapin maakuntakaavassa, joten kaivoksen aluetta ei voida rajata yleispiirteisen merkinnän ulkopuolelle. Kaivoshankkeen YVA:ssa on selvitetty vaikutusta matkailuun, ja kaavaselostusta täydennetään tältä osin. Lausunnossa esitetään lisätietoja suoalueista, ei muutoksia kaavaan. 2. vaihemaakuntakaavan taustassa todetaan, että luonnonvarojen hyödyntämisessä painottuu turpeen vastuullinen käyttö ja soiden eri käyttömuotojen edistäminen ja yhteensovittaminen. Todetaan myös, että aluerakenteen kehitystä ohjaa luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen. Näihin näkemyksiin tui'vetuottaja voi myös yhtyä. Toivottavasti näillä olisi merkitystä turpeen käytön hyväksyttävyyden parantumisessa. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteista, joihin turvetuotanto on sidoksissa, ovat mm. seuraavat: lisätään maaseudun elinvoimaa edistämällä uusiutuviin, paikallisiin energiavaroihin perustuvaa energiantaloutta, edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja parannetaan erityisesti jokivesien tilaa ja otetaan huomioon porotalouden toimintaedellytykset mm. maankäytön suunnittelussa. Turveruukki toteaa edellä mainittuihin tavoitteisiin seuraavaa: 1) turvetuotanto on yksi harvoista elinkeinonhaaroista, jolla on vaikutusta maaseudun työpaikkojen lisääjänä tai ylläpitäjänä. 2) Turvetuotannon vesiensuojelua on kehitetty viime huomattavasti. Tällä hetkellä Turveruukin tuotannossa olevien soiden pinta-alasta 84 prosenttia on pintavalutuskentällisiä soita (BAT, paras käytettävissä oleva teknologia). Vuoteen 2018 mennessä Turveruukin pintavalutuskentällisten soiden osuus kasvaa 95 prosenttiin vanhempien vain laskeutusaltaiden varassa toimivien tuotantosoiden siirtyessä jälkikäyttöön. 3) Porotalouden turvaamista on poronhoitoalueella hoidettu rakentamalla tuotantosuon ojastoihin luiskia, joita käyttämällä ojiin pudonneet porot pääsevät turvallisesti kentälle. 84 Virkistyksen ja matkailun tavoitteiksi 2. vaihemaakuntakaavassa todetaan mm. seuraavaa: 1) kehitetään suoluonnon palvelurakenteita kansainväliselle tasolle ja 2) edistetään monipuoliseen lähiluontoon perustuvaa virkistystä. Maakunnan laajin lähes yhtenäinen suoluontoon perustuva Natura 2000-alue on Olvassuo, jolla voisi kansainvälistä merkitystä. Olvasuon eriasteisten suojelussa olevien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 27 000 hehtaaria, eli enemmän kuin maakunnan turvetuotantoalueet yhteensä. Ympäristöministeriö pyysi vuonna 2013 metsähallitusta selvittämään Olvassuon kansallispuiston perustamisedellytyksiä. Selvitysalue mukaili Olvasuon Natura 2000aluetta. Olvassuon luonnonpuisto (n. 6000 ha) ei sisältynyt alueeseen. Olvassuolle ei esitetty perustettavaksi kansallispuistoa 2015 päättyneellä hallituskaudella. Pohjois-Pohjanmaan suojelualueiden pinta-ala on yhteensä 271 700 hehtaaria, joista soita 136 500 ha (50 %). Maakunnan suoalasta on suojeltu yhteensä 9 prosenttia. Soiden suojelun tasoa maakunnassa voidaan pitää riittävänä. Tähän mennessä maakunnan suoalasta on tai on ollut turvetuotannon piirissä yhteensä noin 29 000 ha. Tämän alan osuus maakunnan koko suoalasta on alle 2 prosenttia. Koko maan turvetuotantoalan osuus suoalasta on 0,6 prosenttia. Vuoteen 2014 mennessä tuotannosta oli Pohjois-Pohjanmaalla poistunut jo 12300 ha. Jälkikäytössä tästä alasta on noin 7000 ha eli lähes 60 prosenttia. Maakunnan turvetuotantoala vuonna 2014 oli noin 16 000 ha (kaikki turvetuottajat). Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on esitetty merkinnällä tu-1 (turvetuotantoon soveltuva alue) yhteensä 17182 hehtaaria. Määrä on vain 30 prosenttia suurempi kuin tällä hetkellä tuotannosta poistuneet alueet. Tuotannosta poistuneet alueet ovat syntyneet turpeen intensiivisen hyödyntämisen aikana 40 vuoden kuluessa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että turvetuotantoon 1. vaihemaakuntakaavassa varatut reservit (tu-1) tulevat käytettyä muutamassa kymmenessä vuodessa nykyisellä turpeen käytön/tuotannon määrällä. Pohjois-Pohjanmaan turpeen vuosituotantopotentiaali nykyisellä tuotantoalalla on noin 5500-6000 GWh. Tämä merkitsee sitä että, tuotantoalueita joudutaan tulevaisuudessa perustamaan myös muille ojitetuille alueille kuin 1. vaihemaakuntakaavassa tu-1 merkinnällä oleville soille. 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty seuraavat suot luonnon monikäyttöalueina: Kempeleen suot, Siikajoensuot, Siikalatvan ja Limingan Venenevan alue (uusi laaja yhtenäinen ja hiljainen alue), Oulun, Muhoksen ja Utajärven Matinsuo-Lääväsuo-Kivisuo, Pudasjärven ja Iin Litokaira (uusi, laaja ja yhtenäinen, hiljainen, valtakunnallisesti merkittävä) sekä Pudasjärven ja Oulun Hirvisuo- Martimojoen alue-Kuusisuo-Hattusuo. Monikäyttöalueet ovat paikallisia lähivirkistysmahdollisuuksia täydentäviä ja monipuolistavia alueita, jotka taijoavat laajempia ja luonnontilaisempia ulkoiluympäristöjä maakunnan eri osissa. Muutamista turvetuotannosta poistuneista alueista on myös muodostunut lähivirkistysalueita. Tällaisia on mm. Kurunenvan lintuvesi Rantsilassa (Turveruukki) ja Hirvinevan kosteikko Limingas85 sa (Vapo). Myös tulevaisuudessa osalle turvetuotannosta poistuneista alueista tullaan rakentamaan joko lintu- tai riistakosteikkoja. Näiden osuus turvetuotantosoiden jälkikäytössä on marginaalinen. Pääasiallisia jälkikäyttömuotoja tulee olemaan metsätalous tai uudelleen soistaminen. Kosteikkojen ongelmana on, että niiden ylläpito vaatii ajoittaisia hoitotoimenpiteitä. Pohjois-Pohjanman maakuntakaavassa aiemmin osoitettuja luonnon monikäyttöalueita on 2. vaihemaakuntakaavassa tarkistettu. Kolmen monikäyttöalueen rajausta on muutettu ja kymmenen on poistettu. Paistettuja suoalueita ovat Pudasjärven Ohtosensuo ja Soininsuo-Kapustasuo. Perusteluna on, että soilla on vain paikallinen merkitys. Molemmat suot ovat Natura 2000 -alueita sekä ojittamattomia, joten nykykäytännön mukaan turvetuotannon ulkopuolella. Suot sijaitsevat yli 120 metriä merenpinnan yläpuolella, joten turvetuotannon kannalta näillä alueilla ei olisi happamien sulfaattimaiden ongelmaa (happamat sulfaattimaat sijaitsevat Litorina meren ylimmän rannan eli noin 100 metriä nykyisen meremannan alapuolelle). Happamilla sulfaattimailla sijaitsevilla tuotantoalueilla joudutaan turvetuotantoa säätelemään esimerkiksi jättämällä tuotantokentälle paksumpia turvekerroksia. Tämä merkitsee, että polttoaineen tuotannon turvaamiseksi joudutaan avaamaan nopeammassa syklissä uusia tuotantoalueita. Osa Turveruukki Oy:n hallinnassa olevasta Miehonsuosta on 2. vaihekaavassa merkitty vaihtoehtoiseksi materiaalikeskuksen sijaintipaikaksi. Oulun Energialle on 10.9.2009 myönnetty ympärisMiehonsuota ei ole esitetty kaavaluonnoksessa, se on sijoituspaikkaselvityktölupa varastoidaan Toppilan voimalaitoksen tuhkaa Miehonsuon itäpuolella olevalle läjitysalueel- sessä mukana, mutta ei esitetty aluevaihtoehdoksi. le. Miehonsuolle varastoidaan Toppilan tuhkan lisäksi Stora Enso Oy:n ja Laanilan Voima Oy:n tuhkaa. Alue rajoittuu suoraan Miehonsuon tuotantoalueeseen. Lupa sisältää toiminnan jatkamisen nykyisellä alueella sekä laajennuksen. Laajennusosa sisältää osittain myös Miehonsuon turvetuotannosta poistunutta aluetta. Vuonna 2015 Miehonsuolla oli tuotannossa 97 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 36 ha. Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö painottaa viestinnän tärkeyttä yllä mainittujen kylä-merkinnän omaavien kylien ja etenkin 2. vaihekaavan luonnoksessa olevien karsittujen kylien osalta. On ensisijaisen tärkeää, että niin muutoksista kuin taustalla olevista kriteereistä kerrotaan avoimesti. Muilta osin työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole huomautettavaa Pohjois- Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. 86 MIELIPITEET Jorma Eskola, Kirsti Kassinen Me allekirjoittaneet Saviharjun alueen asukkaat ja maanomistajat vastustamme kaavaluonnosta koskien materiaalikeskuksen sijoitusvaihtoehtoa Saviharjun alueelle. Saviharjua ei esitetä kaavaluonnoksessa, vain materiaalikeskuksen sijoituspaikkaselvityksessä vaihtoehtoisena alueena. Sitä ei esitetä myöskään Ympäristön ja vesien suojelu: Saviharjun luontoalue on suosittu marjastus- ja virkistyskäyttöaluetkaavaehdotuksessa. ta. Siellä on myös toimivaa maataloutta. Kalimenoja on useissa yhteyksissä todettu arvokkaaksi pienvesistöksi. Jokisuisto edustaa Perämerellä erittäin harvinaiseksi käynyttä luontotyyppiä. Joki on Oulun seudulla tärkeä vihervyöhyke ja arvokas luontokohde. Lisäksi se on kalaisa. Suunnitellun kaatopaikan sijainnin lounaispuolella n. 100 m päässä on iso (n. 100 ha) peltoalue jolla on useita maanomistajia. Hyvin ojitetun peltoalueen läpi virtaa kaatopaikan suunnasta lounaaseen iso Tiuranoja (merkitty myös karttaan). Peltoalueen lounaisreunasta n. 400 m. päästä oja laskee runsasvetisenä suoraan Kalimenojaan. Suunnitellun kaatopaikan ympäristössä on runsaasti metsäojia joista pinta- ja pohjavedet laskevat pellon ojiin ja sitä kautta Kalimenojaan sekä Kellossa mereen. Kentän koodi muuttunut Tietoa Kellon kyläyhdistyksen pitkäaikaisprojekteista: http://www.kellonkyla.com/ Kalimenojan kunnon selvityshanke 2010, Kalimenjoenperusselvitys_2011.pdf Liikenneturvallisuus ja meluhaitta: Raskaan liikenteen määrä lisääntyy sadalla autolla/vrk. Saviharjussa Ylikiimingintien liikenneturvallisuus heikkenee entisestään. Liikenteen lisääntyminen heikentää tien liikenneturvallisuutta erityisesti kävelyn ja pyöräilyn osalta. Saviharjussa tie on kapea, geometrialtaan mutkainen ja tiellä on useita yksityistieliittymiä, joten raskaan liikenteen lisääntyminen heikentää myös autoilun turvallisuutta. Jo nykyisellä liikennemäärillä jalkaisin liikkuvat alueen asukkaat (osa ikäihmisiä) joutuvat väistelemään isompia autoja ojan pientareelle. Talvella se on hankalampaa. Lisäksi tie on huonokuntoinen, siinä on lohkeamia ja kuoppia. Sitä on tänäkin keväänä yritetty paikata useita kertoja. Ylikiimingintie Saviharjun alueella tulisi ilman kaatopaikkahankettakin perusparantaa routavaurioiden ehkäisemiseksi, leventää ja oikaista. Lisäksi tieosalle tulisi asettaa 50-60 km/t nopeusrajoitus. Ilmanlaatu: Hajuhaittoja asukkaille Saviharjussa tulee esiintymään. Asukkaita alueella kaatopaikasta on 1-2 km säteellä n. 100 henkilöä. Välikylän suurelle asuntoalueellekaan ei ole matkaa kuin 2,5 km ja Jäälinjärveen 3 km. Pieneläimet: Kaatopaikalla ja ympäristössä tulee olemaan paljon pieneläimiä kuten rottia ja lokkeja joista aiheutuu myös haittaa. Toivottavasti huomioitte edellä esitetyt perustelumme Materiaalikeskuksen paikkaa valitessanne. Se ei kuulu asutusalueemme läheisyyteen kun sille varmasti löytyy paikka kauempaakin asutuksesta. Tulemme vastustamaan viimeiseen saakka Materiaalikeskuksen (kaatopaikan) sijoittamista 87 kylällemme! Haapajärven Moottorikerho Haluamme Haapajärven Kauniskankaalla sijaitsevan moottoriurheilualueen merkittäväksi maakuntakaavaan seudulliseksi moottoriurheilukeskukseksi. Moottoriurheilualue on ollut käytössä kaksikymmentä vuotta ja on Haapajärven Moottorikerhon omistama. Alue on pääasiassa moottoripyöräurheilun käytössä. Alueella on myös autourheilun offroad-harjoittelurata. Alueella on speedway- ja minispeedwayradat. Lähin rata on Seinäjoella. Oulun rata on suljettu käytöstä. Haapajärvellä sijaitsee maailman pohjoisin speedwayrata, jossa järjestetään kilpailuja. Harrastaijia omien lisäksi käy Oulusta asti. Speedway radan yhteyteen on rakennettu varikkoalue katettuine pilttuineen, katsomo ja tuomaritornirakennus, jossa on myös kioski ja varastotilaa. Alueella on myös paikoitustilaa n. 300 henkilöautolle. Motocross-rata on hyväkuntoinen. Sitä on viime vuosina kunnostettu monilla talkootyötunneilla. Rataa käytetään alueellisesti. Harrastajia käy Kalajokilaaksosta ja Ylä-Savosta. Alueella on myös minicrossiin tarkoitettu harjoitusrata. Haapajärvi 10 kirjoittajan palaute Me allekirjoittaneet pyydämme ottamaan huomioon eriävän mielipiteemme koskien Sukkasalmen ampumaradan käyttöä/laajennusta Haapajärvellä. Mielestämme rata muodostaa huomattavan meluhaitan alueemme asukkaille. Alueella sijaitsevien asuntojen arvo laskee huomattavasti meluhaitan takia. Meluhaitta on huomattava, haitta-aika on päivittäin klo 8-20 ja suurin melusaaste on kesällä, jolloin alueen virkistyskäyttö on myös vilkkainta. Vastustamme ampumaradan toimintaa sekä suunniteltua laajennushanketta. Pentti Kesti Muhokselle on esitetty uuden ampumaradalle uusi sijaintikohde vt.22:n varrelta. Mikäli ko. hanketta kaavaillaan tilan Lehtola 81 alueelle, sille ei ole paikkaa. Alueella on maa-ainesten ottoa ja louhostoimintaa. Mikäli rata sijoitetaan lähelle Lehtola 81 tilaa, siitä ei saa muodostua haittaa tai rajoituksia tilalla harjoitettaville toiminnoille. Ps. olisi suotavaa olla maanomistajiin yhteydessä ennen kuin tullaan edes haaveilemaan toisten omaisuuden käyttötarkoituksen muuttamisesta tai siihen viittaavasta toiminnasta. Ketolan Maatilamatkailu Palaute maakuntakaavaluonnoksesta koskien Sukkasalmen ampumarataa Haapajärvellä. Me allekirjoittaneet pyydämme ottamaan huomioon ampumarata-asiassa seuraavat tekijät: Kyseinen rata sijaitsee lähellä pysyvää asutusta sekä loma-asutusta. Rata aiheuttaa jo nykyisellään huomattavan meluhaitan ympäristölle. Melumittaukset on suoritettu käyttäen pienempiä panoksia mitä normaalisti radalla käytetään. Mittaukset on tehty kesäolosuhteissa ja tuuliolosuhteet olivat epäsuotuisat alueen asukkaille. Maatilamatkailuyrityksemme sijaitsee meluhaitta-alueella ja jo nyt melu muodostaa vakavan uhkatekijän yrityksemme toiminnalle. Olemme saaneet vuokralaisilta paljon palautetta häiritsevästä melusaasteesta. Mikäli ampumaradan laajennus toteutetaan, lisääntyy meluhaitta entisestään. Yri- Maakuntakaavassa ei esitetä moottoriurheilualueita, vain OuluZone, joka on seudullinen monitoimikeskus. Suunnittelumääräyksessä edellytetään rataa kehitettäessä meluntorjuntaa siten, että ohjearvojen mukainen melutaso saavutetaan. Nykyrata ei sitä täysin saavuta, vaikka Sukkasalmen radalla tilanne on parhaasta päästä. Kaava siis puoltaa meluntorjunnan tason parantamista. – Viime kädessä melun huomioon ottaminen ja ampuma-aikojen säätely on luvituskysymys. Tässä suhteessa asiasta on saatu VaHO:n päätös. Ampumarata on osoitettu kohdemerkinnällä, joka voi kohdistua useampaan maanomistusyksikköön. Tarkoituksena on ollut, ettei rata syrjäytä maa-ainesten ottoa vaan tarjoaa lisäkäyttömahdollisuuden alueelle. Maaainesten otolla ja ampumaradalla on synergisiä ulottuvuuksia. Maaainesten ottoon liittyvät toiminnot voivat tarjota kustannussäästöjä ampumaradan perustamiseen. Maanomistajan kannalta ratamerkintä ei ole velvoittava ja eikä tässä tapauksessa ole käyttörajoite vaan lisäkäyttömahdollisuus maa-ainesten oton aiheuttamalle häiriöalueelle. Suunnittelumääräyksessä edellytetään rataa kehitettäessä meluntorjuntaa siten, että ohjearvojen mukainen melutaso saavutetaan. Nykyrata ei sitä täysin saavuta, vaikka Sukkasalmen radalla tilanne on parhaasta päästä. Kaava siis puoltaa meluntorjunnan tason parantamista. – Viime kädessä melun huomioon ottaminen ja ampuma-aikojen säätely on luvituskysymys. Tässä suhteessa asiasta on saatu VaHO:n päätös. Puolustuvoimien ampumarata on tarkoitettu lähinnä Puolustusvoimien tarpeisiin. Siviiliammunnan pitkän tähtäimen tarpeita ei voida laskea yk88 tystoimintamme perustuu pitkälti suomalaisen luonnon peruselementteihin, hiljaisuuteen, koskemattomuuteen ja luonnollisuuteen. Ampumarata toiminta on kaikkia näitä periaatteita vastaan. sinomaan tällaisten ratojen varaan, vaikka siviilikäyttö olisi toistaiseksi mahdollista. Haapajärvellä on puolustusvoimilla käytössä ampumarata, joka sijaitsee huomattavasti kauempana asutuksesta ja loma-asutuksesta. Emme ymmärrä miksi suunnitellaan ampumaradan laajentamista, kun saman kunnan alueella on toinen, huomattavasti parempi vaihtoehto käytettävissä. Tommi Klemetti, Hanna Sirviö Oulussa Ylikiimingintien varrella oleva Saviharjun kylä on Oulun lähialueella yksi harvoista, vanhoista ja ehjistä maaseutukylistä, joka pitää säilyttää ennallaan. Saviharjuun ei saa sijoittaa jätekeskusta/materiaalikeskusta (sama kuin kaatopaikka), koska se tuhoaa saman tien arvokkaan kylän, kyläyhteisön, maisemallisesti arvokkaan luonto- ja virkistysalueen. Saviharjussa on asukastiheys kaatopaikan välittömässä läheisyydessä suurin. Saviharjussa on pohjaveden pinta hyvin lähellä maan pintaa. Maaperätutkimuksessa meidän asuintontilla pohjaveden pinta maanpinnasta oli vain 2.5m ja paikka sijaitsee alle 2km päässä ajatellusta kaatopaikka-alueesta. Jäälin ja Laivakankaan kartoitetut pohjavesialueet sijaitsevat vain 2-2.5km päässä kaatopaikalle ajatellusta paikasta. Saviharjusta tulee luonnon oma veden virtaama suoraan Jäälin ja Kalimenojan nimiseen puroon. Saviharjua ei esitetä kaavaluonnoksessa, vain materiaalikeskuksen selvityksessä vaihtoehtoisena alueena. Sitä ei esitetä myöskään kaavaehdotuksessa. Saviharjun kylä on vanha asuinympäristö ja siellä sijaitsee historiallisesti tärkeitä vanhoja maaseuturakennuksia. Saviharjussa on toimivaa maataloutta, jotka sijoittuvat ihan jätekeskuksen viereen ja suomalaista maataloutta pitää vaalia, suojella ja tukea. Me tarvitsemme jatkossakin suomalaista ruokaa. Saviharjun maaseutukylä sijaitsee kohtuullisen matkan päästä Oulun kaupungin asemakaavaalueista ja erittäin lähellä Kiimingin-Jäälinjärven ja Jäälin-Välikylän asutuskeskuksia. Tämän vuoksi Saviharjun metsät, vaikkakin ovat metsätalousaluetta, ovat Oulussa yksi suosituin marjastus, sienestys, lenkkeily ja suunnistusharrastusalueista hyvän sijainnin takia ja metsät ovat puhtaita. Saviharjussa ei ole onneksi turvetuotantoakaan. Myös kaavaan suunniteltu jätekeskuksen paikka sijaitsee keskellä hirvenmetsästysaluetta. Eteenkin, koska Jäälin asutusalueilta pääsee suoraan Saviharjun metsiin, se tarjoaa todella ainutlaatuisen lähiluonnon. Alueella elää jopa karhuja, huuhkajia ja kauriita jotka ovat täällä suhteellisen harvinaisia eläimiä. Saviharjussa virtaa myös Kalimenoja niminen hieno puro, jota ei ole vielä pilattu kokonaan. Jätekeskuksen vedet tulevat valumaan tähän puroon suoraan koska kaatopaikan alueelta tulee Tiuranoja niminen puro suoraan kalimenojan puroon. Myös Jäälinjärvi ja Saarisenjärvi on vain reilun 2km päässä suunnitellusta jätekeskuksesta ja kaatopaikalle ajatellusta paikasta luonnonmukainen valuma on suoraan myös Jäälinjärveen. Nämä kolme vesistöä pitää säilyttää eikä tuhota. Kaatopaikalta valuu aina jätevesiä vesistöihin, myös imeytyy pohjavesiin. Muutoin niille käy kuten Ruskon lähellä oleville Pyykösja Kuivasjärvelle, ne tuhoutuvat eli vesi likaantuu pahoin. Luonnonvesiä kuten sadevedet ei voida ikinä täysin kahlita eikä hallita, likavesivuotoja on aina, oli laitos mikä tahansa. Itse Saviharjussa asuu liki 70 henkilöä ja alueella on myös uutta rakennusta sekä aktiivista maata89 loutta. Saviharjussa on hyvät pohjavesivarannot ja asuinrakennukset käyttävät myös omia pohjavesikaivoja. Nämäkin ovat vaarassa, koska jätekeskuksesta tulee aina vesivuotoja jotka myös imeytyy pohjavesiin. Joskus pitää luonnon ja kylämaiseman säilyttäminen mennä rahan edelle kuten logistiikka/kuljetuskustannuksia ajateltaessa. Tämmöiset kylät, kuten Saviharju ovat arvokkaita, kuten kaatopaikkahankesuunnitelmaraportissa myös todetaan ja korostetaan moneen otteeseen. Myöskään ei saa ajatella niin, että kaikkien ihmisten pitää asua taajamissa ja keskustoissa. On myös ihmisiä jotka haluavat asua syrjemmässä kuten Saviharjun tyyppisessä maaseutukylässä. Myös tämmöistä asumista pitää osata arvostaa. Loppujen lopuksi on kyse ihmisten, Oulun asukkaiden, jotka maksavat osan tämän yhteiskunnan veroista, elämän hyvinvoinnista, halusta asua maaseudulla jos ei kaupunkimaisemassa pysty elämään. Tämän tyypin asumiselle pitää myös jätekeskuksen kaavasta päättävien antaa arvoa ja ymmärrystä. Saviharjun on yksi viimeisiä kyliä/ kyläyhteisöjä Oulussa. Säilytetään edes tämä eikä tuhota sitä uudella jätekeskuksella tai esimerkiksi kaivoksella. Saviharjuun ei missään olosuhteissa saa suunnitella tai kaavoittaa mitään teollisuutta, luonto ja maaseutu pitää säilyttää, niitä ei saa edes rahalla takaisin. Ne ovat arvokkaita asioita mitä Suomessa on. Ensisijaisesti Ruskon kaatopaikkaa pitää laajentaa. Ruskon kaatopaikan pohjoispuolella on satoja hehtaareja tyhjää tilaa. Voimasähkölinjan ja hiihtoladun voi siirtää Ruskon laajennuksen tieltä helposti. Hajautettu järjestelmä on aina huono järjestelmä. Rusko ja Välimaa on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa ja 2. vaihekaavan luonnoksessa Toissijaisesti uusi kaatopaikka/jätekeskus pitää viedä vanhalle Välimaan kaatopaikalle, alue on jo valmiiksi pilattu aikoinaan tai Punaisenladonkankaalle heti Ruskon viereen. Saviharjun kaavamuutos Oulun kaupungin yleiskaavasta pitää muuttaa takaisin Maa- ja metsätalousalueeksi. Uusia alueita ei saa pilata. Saviharju pitää muuttaa virkistysalueeksi kaavaan. Oulun kaupungin yleiskaavaselostuksessakin mainitaan: Maaseutu: Maaseutuvyöhykkeenä (make-2) on esitetty maaseutu, jolla rakentamispaine ja sitä kautta rakentamisen ohjaustarve on asemakaava-alueiden lievealueita vähäisempää ja joissa monipuolinen maa- ja metsätalouden tuotannollinen toiminta on muita vyöhykkeitä korostetummassa asemassa. Vyöhyke tukeutuu pääasiassa keskusten palveluihin, maaseututyöpaikkoihin ja kyläverkostoon sekä monikäyttöiseen luontoon. Vyöhykkeen kehittämistä ja tavoitetilaa kuvataan seuraavasti: - elävä maaseutu - vahvat ja monipuoliset maaseutuelinkeinot - maaseutuelinkeinoihin tukeutuva kyläasuminen - monikäyttöinen luonto 90 - ympäristön kehittäminen pitkälti asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien toiminta Näitä arvoja myös Oulun ja Maakuntahallituksen tulee noudattaa, eikä tuhota kuten Saviharjun tapauksessa näin kävisi. Maakuntakaavan selostuksessa mainitaan: luoda edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Saviharjun kylä pitää saada maaseutualueeksi kaikkiin kaavoihin ja suojella. Ritva Lahdenperä-Rantanen, Ritva Roininen On hyvä, että Saviharjua ei esitetä materiaalikeskuksen paikaksi maakuntakaavan luonnoksessa. Saviharju olisi pitänyt kuitenkin poistaa kokonaan sijoitusvaihtoehdoista. Seuraavassa esitämme mielipiteitämme, miksi Saviharju ei sovellu materiaalikeskuksen paikaksi: Jätteiden käsittelystä syntyy hajuhaittoja, olkoonkin, että niitä pyritään estämään kaikin tavoin. Selvitysten mukaan olosuhteista riippuen hajuhaittoja voidaan tuntea 1-2 kilometrin päästä hajulähteestä. Saviharju-vaihtoehdossa mahdollisista hajuhaitoista kärsisivät siten pahimmillaan kaikki kahden kilometrin säteellä asuvat noin 70 henkilöä ja kilometrin säteellä asuvat 11 henkilöä. Saviharju on voimassa olevassa maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristöalueeksi. Saviharjua ei esitetä kaavaluonnoksessa, vain materiaalikskuksen sijoituspaikkaselvityksessä vaihtoehtoisena alueena. Sitä ei esitetä myöskään kaavaehdotuksessa. Laadittua selvitystä ei enää avata. Vastustamme materiaalikeskuksen sijoittamista Saviharjuun jätteiden käsittelystä aiheutuvien hajuhaittojen takia. Huomioitavaa on, että alueella asuu paljon lapsiperheitä. Seututie 833 on vanhan Ylikiimingin tien osalta mutkainen, kapea ja huonossa kunnossa. Tie on jo nyt kohtalaisen vilkkaasti liikennöity (v. 2012 keskimääräinen vuorokausiliikenne 1953 ajoneuvoa ja keskimääräinen raskas liikenne 93 ajoneuvoa vuorokaudessa). Suunniteltu materiaalikeskus lisäisi raskaan liikenteen määrää 161 %. Ylikiimingin maantiellä Saviharjuun mentäessä ja arvioitu liikennemäärä olisi noin 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen asutus on keskittynyt Ylikiimingintien läheisyyteen, joten lisääntyvästä liikenteestä häiriintyisivät kaikki materiaalikeskuksesta kahden kilometrin säteellä asuvat noin 70 henkilöä. Huomioitavaa on, että monet asuinrakennukset sijaitsevat erittäin lähellä maantietä. Tie on ainoa reitti, jota pitkin Saviharjun lapset ja nuoret pääsevät omatoimisesti liikkumaan esimerkiksi harrastuksiin tai kavereihin. Tiellä ei siis ole pyörätietä tai valaistusta. Tie on vaarallinen, rekkaliikennettä on jo nyt (mm. turverekat) ja henkilöautoilla ajetaan reilusti yli nopeusrajoitusten ja ohitukset ovat hurjia. Ja materiaalikeskuksen myötä tie muuttuisi entistä vaarallisemmaksi. Ylikiimigintie on paikallisten ainoa ympärivuotinen lenkkeilyreitti. Viime vuosina Ylikiimingintiestä on tullut suosittu pyöräilyreitti muualla asuvien keskuudessa. On suunniteltu, että materiaalikeskukseen kääntyisi tie Saviharjuntien kohdalta. Materiaalikeskukseen kulkeva liikenne aiheuttaa melua, pölyämistä ja päästöjä, jotka kulkeutuisivat Saviharjun kylälle. Saviharjunkylässä Saviharjuntien varrella asuu tällä hetkellä 11 henkilöä, Johanneksentiellä viisi henkilöä ja Jääkärintien päässä kaksi henkilöä. Ylikiimingintien varressa noin 100 metrin päässä materiaalikeskukseen suunnitellusta kääntyvästä tiestä, asuu arvioni mukaan ainakin 10 91 henkilöä. Myös liikenteestä aiheutuva melu on haitallista. Juuri raskaan liikenteen hidastuava ja kiihdyttävä ääni on pahinta liikennemelua. Liikenteen melu kuuluu jo nyt todella selvästi jopa Saviharjuntien päähän, 400 metrin päähän Ylikiimingin maantiestä. Erityisesti melulle altistuisivat materiaalikeskukseen suunnitellun kääntyvän tien kohdalla, aivan Ylikiimingin maantien toisella puolen, asuvat kaksi henkilöä, jotka jo nyt kärsivät raskaanliikenteen aiheuttamasta melusta huonetilassa suurena äänenä ja tärinänä. Edellämainittuihin liikenteeseen liittyviin seikkoihin perustuen vastustamme materiaalikeskuksen sijoittamista Saviharjuun. Esitetty Välimaan kaatopaikka -vaihtoehto on oikea ihmisiin kohdistuvien haittojen (haju, melu ja päästöt) arvioinnin kannalta. Välimaan kaatopaikasta katsoen 1 kilometrin säteellä ei asu ketään ja 2 kilometrin säteellä 4 henkeä. Saviharju -vaihtoehdossa puolestaan kahden kilometrin säteellä asuu noin 70 henkilöä ja kilometrin säteellä 11 henkilöä. Saviharjuun sijoitettu materiaalikeskus tuhoaa hyviä marjastusmaita. Alue on paikallisten lähin virkistysalue, jossa rentoudutaan metsässä ja marjastetaan. Huomioitavaa on, että alueella toimii myös metsästysseura. Saviharjunkylällä ja materiaalikeskuksen läheisyydessä sijaitsee viljeltyjä peltoja ja jopa luomuviljelystä. Jätteenkäsittelystä aiheutuvien päästöjen, liikeenteen pölyämisen ja päästöjen kantautumat näille pelloille tulisi arvioida. Materiaalikeskuksen sijottamisesta tehdyssä selvityksessä todetaan seuraavaa: "Ylikiimingin eteläpuolella sijaitseva Saviharjun kylä, joka käsittää viisi peltoaukeiden ympäröimää vanhaa talouskeskusta sekä muutamia uudempia rakennuksia Vanhat talouskeskukset on arvioitu maakunnallisesti markittäviksi kohteiksi. Saviharjunkylä on esimerkki pienimuotoisesta maatalouselinkeinoon perustuvat kyläyhteisöstä, mikä on Oulun seudulla harvinainen. Hyvin säilynyttä kyläyhteisöä kunnioittaen, materiaalikeskus liikenteineen, meluineen ja hajuineen ei sovi Saviharjuun. Matti Laitinen Rokuan alueelle on 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa merkitty virkistysalue (V), matkailupalvelujen alue (RM) ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonka osalta Rokuanvaaraa esitetään uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Lisäksi alueella on matkailun vetovoima-aluetta Rokua-Oulujärvi (mv-3) -merkintä, jossa alueen kehittäminen perustuu hyvinvointi, terveydenhoito- ja virkistyspalveluihin, kansallispuistoon ja Rokua Geopark -kokonaisuuteen sekä muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistystoimintoihin. Alueelle sijoittuu myös tärkeä ylimaakunnallinen ulkoilu- ja retkeilyreitti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Keisarintie. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. V-merkinnällä kaavaluonnoksessa osoitetaan seudullisesti merkittäviä retkeily-, ulkoilu-, urheiluja virkistysalueita, jolloin alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. 92 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue -merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (2014) uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi ehdotetut alueet. Alueiden käytön suunnittelussa ja käytössä tulee varmistaa maisema-alueiden maakunnallisten arvojen säilyminen. Matkailun vetovoima, mv-merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Tällä alueella maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Maisemaltaan ja ympäristöltään ainutlaatuisella Rokuan alueella ristiriitaa aiheuttavat alueen metsien hakkuu ja käsittely, jotka uhkaavat alueen virkistyskäytön kehittämistä sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymistä. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä ovat talvella 2014 tehdyt hakkuutyöt alueen sisääntulotien ympäristössä. Hakkuut muuttivat maisemaa radikaalisti ja veivät pohjaa alueen luonto- ja hyvinvointimatkailulta sekä virkistyskäytöltä, joita Rokuan alueella on kehitetty järjestelmällisesti vuodesta 1998 lähtien mm. Euroopan unionin eri rakennerahastojen, valtion ja alueen kuntien tuella. Rokuan alueen kehittäminen usealla ohjelmakaudella on perustunut kulloinkin voimassa olevaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan, joka on maakunnan yhteinen kehittämisen tahdonilmaus. Rokuan osalta maakuntaohjelman linjaukset ovat keskittyneet hyvinvointi- ja luontomatkailun olosuhteiden ja toimintaympäristön kehittämiseen. Jäntevällä kehittämistyöllä alueella on saavutettu myös tuloksia, mm. Rokuan alue on nimetty Unescon Geopark-verkostoon, joka osaltaan vahvistaa alueen matkailullista vetovoimaa. Yhteiskunta on panostanut Euroopan unionin rakennerahastovaroja ja valtion rahoitusta Rokuan alueen kehittämiseen vuosina 1998-2013 yhteensä 10,1 miljoonaa euroa, josta vuonna 2013 päättyneellä ohjelma kaudella 3,2 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion vastinrahoitusta. Kun tähän lisätään vielä alueen kuntien rahoitus, yhteiskunnan panostus Rokuan alueen matkailun ja virkistyskäytön kehittämiseen nousee yli 12 miljoonaan euroon. Arvokkaita maisema-alueita koskevat kaavamääräykset eivät nykyisellään rajoita metsänkäyttöä. Metsätalousmaaksi luettavilla alueilla, lukuun ottamatta maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitettuja alueita, sovelletaan metsälakia. Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (Metsälaki 5 b). Tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistajalla on metsäsuunnitelmassaan mahdollisuus ottaa huomioon esimerkiksi arvokkaat maisemat. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa Rokuan vaara-alueella metsähakkuita ja metsänkäsittelyä tehtäessä tulisi edellyttää maisematyölupaa, jolla taataan ympäristö- ja maisema-arvojen säilymi93 nen ja alueen virkistyskäytön mahdollisuudet. Hakkuiden sijasta Rokualla tulisi ensisijaisesti tarjota Metso-ohjelman mukaista suojelumahdollisuutta. Yhteiskunnallisen ristiriitatilanteen Rokuan tapauksessa aiheuttavat toisaalta mittavat julkiset panostukset alueen matkailun ja virkistyskäytön kehittämiseen ja toisaalta alueen yksityisten maanomistajien taloudelliseen hyötyyn ja ansaintaan perustuva metsän käyttö. Maakuntakaavassa, joka on maakunnan kehittämisen kannalta tärkein ja voimakkain ohjausväline, tulee punnita yhteiskunnan kokonaisetu suhteessa yksittäisen maanomistajan mahdollisuuteen taloudelliseen hyötyyn. Yhteiskunnallisen kokonaisedun toteutumiseksi ja maakuntakaavan toteutumisen varmistamiseksi esitän kaavamääräyksiin seuraavia täydennyksiä (lihavoitu teksti): VIRKISTYSALUE (V): Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Metsäsuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alue on metsälain Sb §:n mukainen kohde, jolla on maiseman ja metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (2014) uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi ehdotetut alueet. Suunnittelumääräykset: Alueiden käytön suunnittelussa ja käytössä tulee varmistaa maisemaalueiden maakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Metsäsuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alue on metsälain Sb §:n mukainen kohde, jolla on maiseman ja metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä. Hakkuiden sijasta Rokualla tulee ensisijaisesti tarjota Metso-ohjelman mukaista suojelumahdollisuutta. Juha Lääkkö Oulunsaloon on kohdistettu kohtuuttoman suuret paineet virkistyksen ja ulkoilun osalta, vaikka liikkuminen metsissä turvataan jo jokamiehen oikeudellakin. Kaupungin kasvamisesta aiheutuvat ulkoilu- ja virkistysalueet osoitetaan muutamien yksityisten maa- ja metsätaloudenharjoittajien harteille vaikka Oulun kaupungilla itsellään on kymmenien tuhansien hehtaarien metsäomaisuudet. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. 94 V-merkinnöillä on, varsinkin siirryttäessä yleiskaavatasolle, rajoituksia käytännön metsänhoidolle ja joudutaan anomaan kaupungilta toimenpidelupia, joista vielä joutuu maksamaan. Onko oikein että kaavoituksella ohjataan haitat yksityisille ja lupatulot kaupungille? Kaavoituksessa tulee antaa täydet mahdollisuudet myös lähempänä kaupunkia tapahtuvalle maa-ja metsätaloudelle. Lisäksi ihmettelen, miten Kempeleenlahden ylittävää Lentoasemantievaihtoehtoa ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa, vaikka sille on Oulun päätöksenteossakin jo näytetty vihreää valoa? Moottorikelkkailulle sen sijaan on oma reitistönsä kyllä huomioitu, vaikka kyseessä on erittäin turha ja saastuttava elitistinen harrastusmuoto. Arvi Mäläskä Luonnoksessa Oulunsalon alueesta suuri osa on merkitty virkistysalueeksi. Merkintä ei ota huomioon Oulunsalon maaseutua ja siihen kuuluvia elinkeinoja. Maatalouteen liittyvät metsätalous sekä maa-ainesten ottaminen eivät saa vaarantua ko. kaavamerkinnällä. Virkistysalueet tulee pääsääntöisesti merkitä Oulun kaupungin omistamille alueille. Näin tehtäessä sekä taajamissa asuvien ihmisten että maasuudulla asuvien ihmisten oikeudet tulee huomioiduiksi. Virkistysaluemerkintä on lisäksi turha, kun huomioi suomalaisen jokamiehenoikeuden. Pekka Rahikka, Yli-Isola RN:o 1:379 Ihmisoikeuksiin ja perustuslakiin kuuluvat yhdenvertaisuus ja omaisuudensuoja huomioitava kaavassa. Oulunsalossa maanomistus on suurimmaksi osaksi yksityisten henkilöiden omistuksessa, joten viranomaiset eivät voi yo. perusteella toimia mielivaltaisesti, ja olla ottamatta huomioon heidän näkemyksiään ja toiveita maidensa käytölle. V-virkistysaluemerkintä poistettava. Virkistysaluemerkinnät kohdennettava julkisen vallan omistamille maille. Oulunsalossa ns. Salonselän ja Papinjärven alueella ei kulkijoita ole muuta kuin marja-aikaan, ja marjastushan kuuluu ns. jokamiehen oikeuksiin. Rakentamis- ja metsänkäyttörajoituksia ei saa asettaa. Liikennejärjestelmää ei käsitellä tässä vaihekaavassa, päivitykset mm. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman perusteella tehdään 3. vaiheessa. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. AT-kylä Kylänpuolen ihmiset ovat syrjittyjä rakennus- ym. oikeuksien suhteen entisen Oulunsalon alueella. Osayleiskaava, ns. Liminganlahden osayleiskaava merkittävä kaavaan rakentamispaineiden ja oikeuksien, ja tasapuolisuuden järjestämiseksi kuten esim. Lumijoella. Oulun käyttövesi otettava esim. Viinivaarasta. Salonselän vesi huonolaatuista ja vähänlaisesti, mm. Liminka on siirtänyt vedenottonsa, veden huonon laadun ja voimakkaan vedenkäsittelyn takia, Siikajoelle. Eo. johtueen, ja taloussyistä maa-ainesten ottoa laajennettava. Papinjärven ympäristö on hyvää rakennusmaata. Sinne on rakennettava loma/virkistys/asutusta. Yhteys Oulun ja Oulunsalon keskustaan luotava. Lentokenttä ei näy olevan esteenä Papinjärven käytölle, sen uimarannan suosiosta päätellen. Liminganlahden ja Hailuodon puoleiset Oulunsalon merenrannat otettava asutus/loma-asutus käyttöön. Ovat lähellä Oulua, varsinkin kun Kempeleenlahden pengertie Karhuojalta Oritkariin val- Maa-aines- ja pohjavesialueet käsitellään 3. vaihemaakuntakaavassa POSKI-hankkeen selvitysten perusteella. Loma-asuntoalueita ei käsitellä maakuntakaavassa. Oulunsalon rantaalueiden maankäyttö ratkaistaan Uuden Oulun yleiskaavassa ja tarkemmissa osayleiskaavoissa. 95 mistuu. Lentoasematoiminnan siirtämiseen/lopettamiseen valmistauduttava sen huonojen ympäristövaikutusten takia. Ensiksi pienlentokonetoiminta siirrettävä. Junaliikenne korvaa tulevaisuudessa matkustamisen tarpeet. Liikennejärjestelmää ei käsitellä tässä vaihekaavassa, päivitykset mm. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman perusteella tehdään 3. vaiheessa. Ympäristövaikutusten takia mitään tarpeetonta ampumarata- tai moottorikelkkatoimintaa tms. ei tule sallia Oulunsalossa, Oulun esikaupunkialueella. Mikko Raudaskoski Kohteen nimi: Entinen apteekin talo, Ahtila ja puhelinkeskus Kunta: Sievi, Kiinteistötunnus: 746-402-2-20, Kylä: Haikola, Tyyppi: Liike-elämä ja kaupankäyn- Kolme rakennusta muodostavat yhden, Sievin kirkonkylän 1900-luvun historiasta ja liikerakentamisesta kertovan kokonaisuuden. Kohteen arvoti, Arvottaminen: Maakunnallisesti arvokas luokitusta harkitaan uudelleen päivitysinventoinnin valmistuttua kokonaiInventointiraportissa kuvattu entinen apteekin rakennus on ollut useita vuosia tyhjillään, koska suudessaan. rakennukselle ei nykykuntoisena löydy käyttäjää. Rakennus on niin huonossa kunnossa, että se rajaa voimakkaasti rakennuksen käyttömahdollisuuksia eri toimintoihin. Tontti sijaitsee ihan Sie- Tiloja 746-402-2-20 ja 746-402-2-12 voidaan kehittää kuitenkin lainvoivin ydinkeskustassa ja tontille voidaan uudisrakentamisen myötä toteuttaa mm. vanhusten palve- maisen asemakaavan mukaisesti maakuntakaavan merkinnöistä huolimatluasumista tai muuta vastaavaa kuntalaisia palvelevaa toimintaa. Kiinteistötunnuksen 746-402-2- ta. Maakuntakaavassa ei ole rakennusten suojelumääräyksiä, vaan suojelu 20 alueella olevat rakennukset entinen apteekin talo ja puhelinkeskus todetaan maakunnallisesti ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Palautteen antajan huoli kunnan palveluarvokkaiksi kohteiksi. Jos rakennukset saavat maakuntakaavan hyväksynnän jälkeen suojelusta- rakenteen kehittämisestä maakuntakaavassa todettujen kulttuuriympäristön tuksen tarkoittaa se käytännössä sitä, että tontille jää rapistumaan kaksi tyhjillään olevaa rakennus- arvojen vuoksi kirjataan vaikutusten arviointiin. ta. On väärin, että omistajien keskeiseksi tehtäväksi jää ylläpitää tyhjilleen jääviä rakennuksia sukupolvesta toiseen, koska kenelläkään ulkopuolisella ei ole intressiä hankkia huonokuntoisia suojeltuja rakennuksia omistukseensa. Sievin kunnan palvelurakenteen kehittämisen kannalta on kielteistä, että keskeisellä paikalla oleva tontti jää hyödyntämättä. Samassa kohteessa, mutta naapuritontilla mainittu Ahtilan talon säilyttäminen ei ole järkevää siinä tilanteessa, kun apteekin talo poistuu maakunnallisesti arvokkaaksi inventoitujen rakennusten listalta. Ilmeisesti kaikkia kolmea rakennusta käsitellään yhtenä kohteena? Kiinteistön numero 746-402-2-20 omistaa laaja suku useammassa polvessa mikä osaltaan erityisesti tulevaisuudessa vaikeuttaa tontilla olevien rakennusten systemaattista ja johdonmukaista ylläpitoa. Esitän muiden omistajien valtuuttamana, että kohde entinen apteekin talo, Ahtila ja puhelinkeskus poistetaan maakuntakaavasta maakunnallisesti arvokkaiden rakennusten inventointilistalta. Rytkynkylän vesienhoitoyhdistys Rytkynkylän vesienhoitoyhdistys vastustaa ehdottomasti merkintää maakuntakaavassa seuraavilta osin. Omakotiasumisen ja omakotirakentamisen edellytyksiä Rytkynkylällä ei tule rajoittaa nyt eikä tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä Rytkynkylällä ei tule Rytkynkylä on kaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, koska Ison ja Pienen Rytkynjärven väliselle kangakselle on 1900-luvun alkupuolen vaurasta talonpoikaista rakentamista, Pienen 96 vaarantaa nyt eikä tulevaisuudessa. Ympäristöntilan kohentamiseen tähtäävien toimien edellytyksiä ei tule rajoittaa nyt eikä tulevaisuudessa. Rytkynkylän kehitystä ja pysymistä elinvoimaisena asuinympäristönä myös tuleville sukupolville ei tule vaarantaa rajoittamalla sitä maakuntakaavalla. Rytkynjärven pohjoisrannalla perinteisiä aittoja maisemallisesti tärkeällä paikalla, järvien ympärillä on arvokasta 1930-luvun rakennuskantaa sekä torppien ja mäkitupien pieniä pihapiirejä. Asuinpaikkojen arvoa lisäävät talojen järvien rannoille laskevat viljelysaukeat. Vaikka kaavamerkintä ei estä kylän täydentämistä uudella rakentamisella eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista, arvioidaan Rytkynkylän kaavamerkintäesitystä uudelleen kylien rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventoinnin valmistuttua koko maakunnan alueella. Maakuntakaavamerkintä ei edellytä Rytkynkylän osayleiskaavoittamista. Olavi Savuoja Oulunsalon alueelle merkitty laaja virkistysalue on kohtuuton, koska se on lähes 100%sti yksityisomistuksessa olevaa talousmetsää. Ehdotan virkistysalueiden sijoittamista Kaupungin omistamille alueille Varjakkaan ja Varjakan saareen, jotta sinne mahdollisesti tuleville palveluille olisi käyttäjiä. Marko Tuovila Kuusamossa on vireillä useita kaivosvarauksia. Toiminta sijoittuu parhaille matkailun vetovoimaalueille, Rukan, Oulangan kansallispuiston ja Kitkan välittömään läheisyyteen. Ko. alueet on merkittävä kaavaan (edelleen vahvistaen) matkailun vetovoima-alueiksi, eikä niillä tule sallia kaivostoimintaa. Lisäksi kaivosvaltaukset/varaukset sijaitsevat tunnetuilla pohjavesi- ja vedenottoalueilla, pohjaveden pilaamiskielto on EHDOTON! Jo pelkkä malminetsintälupa koeporauksineen uhkaa pohjavesiä, etenkin tunnetuilla uraanivyöhykkkeillä. Rytkyn- ja Alakylän kylätoimikunta/ Mirva von Schulmann, Ronald von Schulmann Haapaveden Rytkynkylää koskeva merkintäluonnosta maakuntakaavassa. Vastustamme ehdottomasti maakuntakaavaan ajateltua merkintää! Rytkynkylän maisema- sekä kulttuuriarvoja ja niiden säilyttämiseksi muutoin kuin merkitsemällä koko aluetta maakuntakaavaan on Haapaveden kaupungin kanssa keskusteltu, emmekä näe tarvetta kyseiselle merkinnälle. Aluetta voidaan suojella riittävästi yleiskaavalla, jolloin kylän kehitys ei lakkaisi ja yhteensovittaminen kulttuuriarvojen kanssa toimisi sujuvammin. Mikäli kuitenkin joitakin yksittäisiä kohteita halutaan museoida, kuten vanhoja rakennuksia ja niiden pihaympäristöjä, siihen kaavamerkintä sopisi oivallisesti. Vaikkakaan suunnitteilla oleva merkintä ei kieltäisi mitään, se pakottaa kaupungin kaavoittamaan alueen sen mukaisesti ja jo nyt taantunut kylä ilman koulua ja kauppaa taantuisi entisestään. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Matkailun vetovoima-alue on maakuntakaavassa, merkintään sisältyviä kehittämisperiaatteita ja suunnittelumääräyksiä tarkistetaan yhteistyössä Kuusamon yleiskaavoituksen kanssa. Rytkynkylä on kaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, koska Ison ja Pienen Rytkynjärven väliselle kangakselle on 1900-luvun alkupuolen vaurasta talonpoikaista rakentamista, Pienen Rytkynjärven pohjoisrannalla perinteisiä aittoja maisemallisesti tärkeällä paikalla, järvien ympärillä on arvokasta 1930-luvun rakennuskantaa sekä torppien ja mäkitupien pieniä pihapiirejä. Asuinpaikkojen arvoa lisäävät talojen järvien rannoille laskevat viljelysaukeat. Vaikka kaavamerkintä ei estä kylän täydentämistä uudella rakentamisella eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista, arvioidaan Rytkynkylän kaavamerkintäesitystä uudelleen kylien rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventoinnin valmistuttua koko maakunnan alueella. Kylätoimikunta sekä viime vuonna perustettu vesiensuojeluyhdistys toimivat aktiivisesti ja ovat omalta osaltaan yrittäneet sekä parantaa, että säilyttää koko yhteisön viihtyvyyttä ja tässäkin jo Maakuntakaavamerkintä ei edellytä Rytkynkylän osayleiskaavoittamista. ottaneet huomioon kaikessa maisemalliset ja kulttuuriarvokkaat kohteet sekä niiden suojelun. Mauri Juopperi Välitän tämän aiemmin kunnalle osoitetun mielipteen (useita allekirjoituksia) teille maakuntakaavan suunnittelua varten. Iin kunta asetti Kaakkurinimen asemakaavamuutosluonnoksen (koskien 97 vielä vapaata entisen Kuivaniemen Lomakylän aluetta) esille joulukussa 2013 ja sitten uudelleen joulukussa 2014 ennen joulua. Kylällä, kylän vaikutuspiirissä ja kauempanakin asuvat ihmiset, jotka ajoittain käyvät kylällä, ottivat kantaa asiaan. Ohessa on lista, jossa on 71 :n allekirjoittaneen nimet sen puolesta, että Kaakkuriniemen vielä vapaa kaavamuutosalue säilyisi yleisessä käytössä. Kaakkurinniemen merkitys virkistys- ja matkailukohteena on arvioitu Jos kaava olisi ollut nähtävänä kesäaikana, jolloin alueella on paljon enemmän asukkaita, kävijöi- maakuntakaavan taustaselvityksessä paikalliseksi (Pohjois-Pohjanmaan tä, matkailijoita ja yhteisen alueen tarvitsijoita, olisi alueen säilyttmisen puolesta ottanut kantaa virkistysverkkoselvitys). Ei muutoksia kaavaan. moninkertainen määrä. Nyt melkein kaikki muualla asuvat, aluetta ajoittain käyttävät, eivät saaneet edes tietoa kaavamuutosasiasta. Maakuntakaavassa tulisi varata tarpeeksi virkistysalueita ja Kaakkuriniemi tukisi myös Merihelmen matkailualueen kehittymistä ja palvelujen laajentamista, koska muualle ei voi saada esimerkiksi hyvää satamaa ja satamahanke on jo vireillä. Luonnostaan hyvä uimaranta on myös kovassa käytössä kesäisin. Alue, jota ei ole kaavoitettu asumiselle, on vielä tarpeeksi iso merkittäville toiminnoille ja toivon että voisitte huomioida sen maakuntakaavassa ja palauttaa kolmiomerkintä koskemaan sekä Kaakkuriniemeä että Merihelmen aluetta. Merenrannikon yleiskaavassa kaavamuutosalue on myös osoitettu RM-alueeksi. Näillä näkymin kaavan muuttaminen muuhun tarkoitukseen ei voi toteutua. Varaus maakuntakaavassa varmistaisi alueen kehittämisen yleisenä alueena tulevaisuudessakin. Paula Juopperi Maakuntakaavaluon noksessa on esitetty poistettavaksi Iin kunnan Kuivaniemen Kaakkuriniemessä aiemmin olleet venestama- ja väylämerkinnät. Kaavaluonnoksen asiakirjoista en myöskään Kaakkurinniemen merkitys virkistys- ja matkailukohteena on arvioitu löytynyt merkintää, että Kaakkuriniemi olisi edelleen seudullinen virkistys- ja matkailualue tai maakuntakaavan taustaselvityksessä paikalliseksi (Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkkoselvitys). Ei muutoksia kaavaan. kehittämiskohde yhdessä Merihelmen alueen kanssa. Mielipteenäni lausun, että Kaakkuriniemen alue (entinen lerintäalue, myöhemmin lomakylän alue) tulisi edelleen varata virkistys-, retkeily- ja matkailu käyttöön ja niiden kehittämisalueeksi uima- Kaakkurinniemen vesatama ja sinne johtava veneväylä merkitään, mikäli rantoineen ja satamineen, jotka ovat eri puolella niemen nokkaa. Alue on varattu tähän takoitu sataman rakentaminen lähtee etenemään ja ylläpitoon liittyvät asiat saakseen myös kunnan omassa voimassa olevassa asemakaavassa ja merenranni kon yleliskaavassa ja daan ratkaistua. se on toiminutkin kansainvälisenä RM-alueena vuosikymmeniä. Tämän RM-ydinalueen yläpuolelle (rantametsään) on kaavoitettu omatotitaloaluetta, josta suurin osa on vielä rakentumatta. Myös tämä vielä rakentumaton asuntoalue on mahdollista ja tulisikin palauttaa ja varata edelleen maakuntakaavassakin, jos mahdollista, yleiskaavan mukaiseen RM-käyttöön, koska kysyntää rakentamiselle ei ole ollut. Kaakkuriniemen alueen toiminta ja kehittäminen ovat olleet pitkään pysähdyksissä yksityisen ja yleisen edun ristipaineessa. Nyt kehittämistoimet alueella virkistys- ja matkailukäyttöön ovat alkaneet. Myllykankaan kyläyhdistys ry on päättänyt hakea Leader-rahoitusta sataman rakentamiseksi ja esillä on ollut myös muiden palveluiden kehittäminen. Mm. uimarannan käyttöön liittyvät palvelut ovat olleet esillä joko yhdistettynä satamahankkeeseen tai toisena hankkeena riippuen lopullisesta kustannusarviosta. Alueella on lisäksi suojeltu rakennus ja yhtenä ajatuksena ja mah98 dollisuutena on ollut rakennuksen kunnostaminen yleiseen käyttöön erillisellä rahoitushakemuksellaan. Alueen rakennuksista iso kota on koko ajan toiminut ympärivuotisessa virkistyskäytössä ja rantasauna joskus kokoustilana. Alue on seudullisesti tärkeä alue, koska yleisiä rantoja ei ole paljon. Kaakkuriniemi toimisi venematkailijoiden rantautumispaikkana, koska mereltä katsottuna suhteellisen lähellä oleva Vatungin satama on kalasatama. Teitä pitkin sinne tulee matkaa noin 20 km ja noin puolet siitä varsinkin kesäisin vilkasta nelostietä. Merihelmessä toimivat matkailuyrittäjät kuljettavat merelle matkailijoita ja nykyistä lähempänä oleva satama auttaisi varmasti palvelujen kehittämisessä. Kaakkuriniemen osoittaminen virkistys- ja matkailualueeksi auttaisi täten jo olemassa olevia matkailupalveluja kehittymään. Kaavoitu ksella täytyy huolehtia, että yleisiä virkistysalueita jää kansalaisille riittävästi ja Kaakkuriniemen kehittämiselle vapaana oleva alue täyttää kaikki edellytykset kestävän kehityksen mukaisesti. Uolevi Kauppila Kaakkuriniemi on toiminut kansainvälisenä matkailu- ja virkistyskohteena vuodesta 1956. Toiminta on keskeytynyt kaksi kertaa Kuivaniemen kunnan johtavien viranhaltijoiden toimesta. Samasta syystä aluetta ei ole kehitetty tarpeesta huolimatta matkailu- ja virkistysalueena. Kaakkuriniemen kärki, jota on käytetty matkailu- ja virkistyskäytössä, on alueella voimassa olevassa asemakaavassa varattu yleisiin tarkoituksiin palvelemaan myös viereen kaavoitettua asuinaluetta. Asuntotontteja on kaavoitettu 33 kpl. Suurin osa kaavoitetuista tonteista on edelleen käyttämättä, joten tilaa matkailupalveluille on vielä runsaasti. Voimassa olevassa yleiskaavassa VIRKISTYSJA MATKAILUKOHTEEN alue on kaavoitettu matkailupalvelujen alueeksi ja vesiliikennealueeksi. Myllykankaan kyläyhdistys ry on ryhtynyt toteuttamaan satamaa Leader-hankkeena. Uimaranta on Kuivaniemen alueen paras kunnan omistama uimaranta. Ranta on kymmeniä vuosia ollut Kuivaniemen suosituin uimaranta. Kaakkurinniemen merkitys virkistys- ja matkailukohteena on arvioitu maakuntakaavan taustaselvityksessä paikalliseksi (Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkkoselvitys). Ei muutoksia kaavaan. Kaakkurinniemen vesatama ja sinne johtava veneväylä merkitään, mikäli sataman rakentaminen lähtee etenemään ja ylläpitoon liittyvät asiat saadaan ratkaistua. Maakuntakaavakartasta, Kaakkuriniemen alueelta, on poistettu myös VENESATAMA-merkintä ja VENEVÄYLÄ-merkintä. Vireillä olevassa satamahankkeessa ollaan toteuttamassa satamaa, johon voivat tulla kaikenlaiset Perämerellä liikkuvat purje- ja moottoriveneet. Sataman syvyydeksi on suunniteltu 2,5 m. Satama mahdollistaa alueen käyttämisen koko Perämeren alueen venematkailun virkistys- ja matkailukohteena. Kaakkuriniemi on ainoa paikka Kuivaniemen alueella, mihin tällainen satama voidaan rakentaa nimenomaan virkistyskäyttöön. VENEVÄYLÄ-merkintä liittää hankkeilla olevan sataman Oulun ja Kemin väliseen 2,4 metrin rantaväylään. Voimassa olevassa kaavassa samalla kolmiolla on merkitty Merihelmen aluetta. Merihelmen alue on pieni ja sinne ei voida rakentaa luonnonolosuhteiden vuoksi satamaa eikä hyvää uimarantaa. Alue on kallioinen ja vedessä ajelehtii hiesua, joka täyttää louhitut ja kaivetut altaat. Minun mielestäni uudistetussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tulee säilyttää Kaakkuriniemen kohdalla VIRKISTYS- JA MATKAILUKOHDE -merkintä, VENESATAMA-merkintä ja 99 VENEVÄYLÄ-merkintä. Anna-Inkeri Törmänen Maaseutuasutusta kuvaavasta liitteestä 2 puuttuu Pudasjärven Livon kylän kohdalta kyläkauppa. Kyläseura Livokas ry on järjestänyt kaupan palvelut kylälle vuodesta 2002 alkaen. Jos mahdollista ottaa tämä huomioon ja lisätä liitteeseen, niin olisi hyvä. Ja hyvä, että Livo kylänä on lisätty maakuntakaavan kyliin! Eero Pernu Riutun kalasatama/venesatama on säilytettävä. Satama on tärkeä kalastajille ja harrasteveneilijöille. Oulunsalon alueelle suunnattu virkistysalue on kohtuuttoman iso harjualueilla. Oulun seudun virkistysalueet on suunnattava Oulun kaupungin ja valtion omistuksessa oleville alueille. Eetu Pikkarainen ja Minna Paarma Esitämme, että materiaalikeskusta ei tule sijoittaa Punaisenladon kankaalle. Siellä se vaarantaisi entisestään jo muutenkin uhanalaisen Kalimenjoen pienvesistön kuntoa. Alue on tärkeä viherkäytävä Oulusta pohjoiseen Pyykösjärven, Kalimenlammen ja Kalimenjoen (ja Uikulaisen järven) kautta kohti Kiiminkijokea. Tehdyistä hakkuista ja vanhoista soranottopaikoista huolimatta alue on suurelta osin luonnonkaunista jopa erämaista. Materiaalikeskus lisäisi ongelmallisesti myös melua alueella ja liikennettä Alakyläntiellä. Matti Santaniemi Viheralueverkko V/MV poistettava mailtani. Peltoni ovat tehoviljelyssä, siten yksityistä aluetta, Jokamiesoikeudet eivät salli siellä liikkumisen. Metsässä jokainen saa liikkua jokamiesoikeudella niin paljon kuin haluaa, joten kaavassa ei tarvitse erikseen määritellä ulkoilualueita. Annetaan vapaus liikkujille ja maanomistajille joka harjoittaa elinkeinoaan ja maksaa siitä veroja. Täydennetään kyläselvityksen tietoja. Riutunkarin venesatama ei tarjoa riittäviä palveluja eikä palvelutason kohentamisesta ole suunnitelmia, joten sitä ei merkitä kaavaan. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Punaisenladonkangasta ei esitetä 2. vaihemaakuntakaavassa materiaalikeskuksen paikaksi. Voimassa olevan maakuntakaavan ej-varaus poistetaan. Ks. matkailu- ja virkistysmerkintöihin liittyvä yleisvastine. Liikennejärjestelmää ei käsitellä tässä vaihekaavassa, päivitykset mm. Raitioliikennettä ei saa missään nimessä toteuttaa pelloilleni, vaan se pitäää sijoittaa joko nykyisen Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman perusteella tehdään 3. vailentokentäntien varteen, tai suoraan Kempeleenlanden ylitse. Jatkettaisiin vain Oritkariin menevää heessa . raideyhteyttä. Limingan ja 4-suunnassa tuleva tienlinjaus poistettava. liikenne suunnittelu nykyisiä teitä parantaen ja kehittäen, tai Raideyhteyden kanssa Kempeleen lahden yli. Limingan rannan monimuotoisuusaluetta supistettava ja annettava ihmisille elämisen mahdollisuus. Väino Väänänen/Muhoksen riistanhoitoyhdistys Pyydämme Muhoksen Riistahoitoyhdistyksen nimissä uudelleenharkintaa 2. vaiheen maakuntakaavan luonnokseen koskien Muhokselle sijoitettua ampumarataa. Maakuntakaavan luonnoksessa ampumarata on sijoitettu Muhoksen ja Utajärven välille valtatie 22 läheisyyteen, jossa ei tällä hetkellä ole ampumarataa. Tällähetkellä toimiva ampurata sijaitsee Kylmälänkylän tien varressa, n. 8 km Muhoksen keskustasta Kylmälänkylän suuntaan. Emme näe järkeväksi uutta ampumarataa sijoitettavan nykyisestä sijainnistaan toisaalle, koska Muhoksen Riistahoitoyhdistys on rakentanut ampumaradan yhteyteen toimivat ampuma- ja kokoustoimintaan tarvittavat rakennukset vesi- ja Muhoksen nykyinen ampumarata on laadukas, mutta pohjavesialuesijainnin takia rataa koskee haulikkoammuntarajoite. Kaavavalmistelussa on pidetty periaatteena, ettei seudullisia ampumaratoja osoiteta pohjavesialueilla: vaikka riskit olisivat pieniä, pitkällä tähtäimellä pohjavesialue aiheuttaa ongelmia radan kehittämiselle ja ylläpidolle. 100 sähköliittymineen. Lisäksi Riistahoitoyhdistys on asentanut ampuma-alueelle nykyisen lainsäädännön mukaiset suodatinkaivot, ampumatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi. Edellämainitut ampumarataan kohdistuneet investoinnit on tehny lähiaikoina, joten uuden ampumaradan myötä jo tehdyt investoinnit olisivat turhia. Sanomattakin lienee selvää, ettei Riistahoitoyhdistyksellä ole varoja rakennuttaa uutta ampurataa jo olemassaolevan nykyaikaistetun ampuradan tilalle. Oulujokilaakson kaikkiin nykyisiin pääratoihin (Muhos, Utajärvi, Vaala) liittyy sijainnista johtuvia ympäristöriskejä. Tämän takia maakuntakaavassa on tarpeen varata koko jokilaaksoa palveleva mahdollinen uusi ratapaikka. Se ei mitenkään estä jatkamista nykyisillä radoilla, jos ratojen ylläpitäjät niin haluavat ja luvitus on riittävää. Uuden ratapaikan varaus antaa kuitenkin mahdollisuuden lähteä tulevaisuudessa kehittämään yhteiMikäli ampumaradan uudelleensijoituksen perusteena on Kyhnälänkylässä sijaitsevat pohjavesi- sesti uutta palvelutasoltaan hyvää rataa helpompiin ympäristöolosuhteisiin. alueet, on syytä ottaa huomioon nykyisen ampumaradan maastossa vallitsevat olosuhteet; ampura- Mikäli uuden radan kehittämiseen lähdetään, kannattaa sille hakea laaja dan läheisyydessä sijaitsee kaksi jo toimintansa lopettanutta kaatopaikkaa. Lisäksi ampumaradalle toteutusvastuu. asennetut nykyaikaiset suodatinkaivot estävät ampumatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat. Näinollen ampumaradan uudelleensijoituksen perusteena ei nähdäksemme voi olla pohjavesialueiden turvaaminen. Ehdotamme siis ampuradan sijoittamista maakuntakaavassa Kyhnälänkyläntien varteen, jo olemassaolevan ampumaradan paikalle. Petri Alakiuttu ERÄ-PATA elämyspalvelut ay toimii Kuivaniemessä ja meidän toiminta keskittyy vahvasti merelle ja meidän näkökulmasta ns. Halttulan ranta pitäisi jäädä virkistyskäyttöön sekä kehittää alueen toimintaa rakentamalla venesatama joka palvelee alueella olevia mökkiläisiä ja kuntalaisia sekä meitä. Kaakkurinniemen/Halttulan rannan merkitys virkistysalueena on paikallinen. Ei muutoksia kaavaan. Kaakkurinniemen vesatama ja sinne johtava veneväylä merkitään, mikäli sataman rakentaminen lähtee etenemään ja ylläpitoon liittyvät asiat saadaan ratkaistua. 101 102
