docR A K E N N U S T A P A S E L O S T U S
download 
Report Transcription
R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S
R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S B0 YLEISTIEDOT B01 RAKENNUSKOHDE Rakennuskohteen nimi Notkopuiston päiväkodin laajennus Osoite Rakennuspaikan osoite on Sivutie 2, 05400 JOKELA Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus, rakennusoikeus, rasitteet jne.) Rakennuspaikka on noin 5600 m2 alue Tuusulan Jokelassa sijaitsevan Notkopuiston päiväkodin ja Jokela-talon tontilla. Urakka-alue on esitetty hankesuunnitelman tontinkäyttöluonnoksessa. Tontin käyttämätön rakennusoikeus riittää hyvin laajennukselle. Hanke on toteutettavissa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Tontilla on putkireittejä, jotka täytyy ottaa huomioon rakennuksen sijoittelussa tai linjata uudelleen. Laajennukseen toteutetaan tilat viidelle päivähoitoryhmälle. Tontin omistaa Tuusulan kunta. Urakkaan kuuluu laajennuksen lisäksi pihan rakentamista, muutostöitä nykyisessä päiväkodissa, nykyisen lämmönvaihtimen uusiminen sekä ulkovaraston rakentaminen Jokela-talon piharakennukseen, ks. urakkaohjelma. Rakennusaineet ja -osat, yleistä Elementtitekniikalla toteutettava yksikerroksinen puurakenteinen päiväkoti. Alapohja on joko tuulettuva puurakenne tai kantava betonialapohja. Sisäilmastoluokka on S2. Pintamateriaalien ja CE- hyväksyttyjen tuotteiden päästöluokka on M1. Rakennuksen perustukset esitetään perustettavaksi paalujen varaan. Ks. Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto. Paloluokka Autopaikat P3 6 uutta autopaikkaa B02 LAAJUUSTIEDOT OHJELMAN MUKAISET Bruttoalan tavoite (m2) Noin 1 150 brm2 Ohjelma-ala (m2) 892 ohm2 Tilavuuden ennuste (m3) 4 400 m3 B03 RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT Rakennuttaja Tuusulan kunta Tekninen toimi, Tilakeskus Riitta Laurila PL 60, 04301 Tuusula Puhelin 0403143025 Sähköposti riitta.laurila@tuusula.fi Pääsuunnittelu, hankesuunnitteluvaihe Puhelin Tilakonsultit TM2 Oy / Janne Henriksson 0503266199 Osoite Sähköposti Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI janne.henriksson@tilakonsultit.fi Arkkitehti, hankesuunnitteluvaihe Puhelin Tilakonsultit TM2 Oy / Janne Henriksson 0503266199 Osoite Sähköposti Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI janne.henriksson@tilakonsultit.fi Rakennesuunnittelu, hankesuunnitteluvaihe Puhelin Sähköposti LVI-suunnittelu Puhelin Osoite Sähköposti Sähkösuunnittelu Puhelin Osoite Sähköposti LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 1 Maa- ja pohjarakennussuunnittelu Puhelin Osoite Sähköposti LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 2 D ALUERAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus D1 Rakennusosien määrät Olevat aluerakenteet Urakka-alue rajoittuu olemassa olevaan päiväkotirakennukseen. Tontin raivaus suoritetaan uudisrakennuksen rakentamisen edellyttämillä alueilla, jotka on yksilöity tarkemmin urakka-aluepiirustuksessa. Poistettavaksi määrättyjen puiden ja pensaiden kannot ja juuret raivataan pois vähintään kasvualustaan kuuluvien maakerrosten alapintaan saakka. Tontilla olevat puut inventoidaan ennen töiden aloittamista yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Puustokatselmuksessa sovitaan säilytettävät puut, jotka suojataan työmaan ajaksi. Sovelletaan RakMK F2 -dokumenttia. D2 Alueen maankaivu Maankaivu toteutetaan asemapiirroksen, pinnantasauspiirustusten, pohjarakennuspiirustuksen, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä vesi-, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien suunnitelmien mukaan. Urakoitsijalle kuuluvat perustusten toteuttamisen, piharakentamisen sekä kvv- ja sähköasennusten edellyttämät kaivut urakka-alueella. D3 Alueen kalliokaivannot Ei ole. D4 Alueen täyttö- ja pohjarakenteet Istutettavilla alueilla täyttö tehdään puhtailla kaivumassoilla. Pohjissa ei saa olla +- 100 mm suurempia epätasaisuuksia. Päällystettävien alueiden rakennekerrokset tehdään rakennetyyppien mukaan. Päällysrakenteen alapuolisiin täyttöihin käytetään kitkamaata tai louhosjätettä. Täytön on oltava routimatonta ainesta. Louhosta käytettäessä on lisättävä joukkoon hienoa maa-ainesta niin paljon, että huokostilat täyttyvät. Tiivistys RIL 132 taulukon 6 vaatimusten mukaan. Istutettavilla alueilla täyttö tehdään puhtailla kaivumassoilla. Perusmaan routivuus on otettava huomioon rakennesuunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä on F50= 40 000kh. Kylmien rakenteiden roudaton perustamissyvyys on 2,0 m. Perusmaahan ulotetut perustukset, sokkelipalkit ym. routavaurioille alttiit rakenteet on routasuojattava routimattoman perustussyvyyden yläpuolelle jääviltä osiltaan. 3 Radonaktiivisuus ei saa ylittää 100 Bq/m . Urakoitsijan tulee toimittaa rakennuttajalle työmaalle hankituista kohtien mukaisista täyttömateriaaleista rakeisuuskäyrät ennen täyttötöitä. Pakkaskaudella tulee tiivistystyöt tehdä lämpöteltan suojassa tai vaihtoehtoisesti käyttää täytöissä karkeita sepelituotteita. Höyrytystä ei sulatuksessa tule käyttää. D5 Putkirakenteet ja johdot alueella Urakan kohteena oleva piha-alue kuivataan. Urakkaan kuuluu perusvesien kuivatus salaojituksella. Jätevesiviemäröinti tehdään työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVI-suunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Salaojien ympärystäyttö RIL 126 kuvan 20 rakeisuusalueen 2 mukaista. Alueen viemärit perustetaan perustamistapalausunnon mukaisesti. Rakennuksen alla putkijohdot kannatetaan alapohjasta, tai perustetaan muulla luotettavalla tavalla. Rakenteita ja työsuorituksia ei saa peittää ennen kuin ne on tarkastettu ja töiden valvojat antaneet siihen luvan, josta he tekevät merkinnän työmaapäiväkirjaan ja -tarkastuskirjaan. Tontilla sijaitsee kaukolämpöputkireitti, jota saatetaan joutua siirtämään LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 3 D ALUERAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät riippuen lopullisesta pohjaratkaisusta. Rakennuspaikalla on viemärilinja sekä nykyisen päiväkodin johtolinjoja. Urakkaan sisältyy uudisrakennuksen alle jäävän viemärilinjan asentaminen suojaputkeen sekä viemäriliittymän siirtäminen. Urakoitsijan tulee ottaa suunnittelussa huomioon tontin putkireitit tai siirtää ne omalla kustannuksellaan paremmin soveltuvaan paikkaan. Päiväkodin veden ja viemäröinnin tulee toimia rakennustöiden aikana. Olemassa olevat johdot ja putket on kartoitettava ennen rakentamista. Tontilla rakennuspaikan lounaispuolella on viemäri, salaoja, sadevesi- ja muita putkia. Urakoitsijan on selvitettävä rakentamiseen työmaajärjestelyihin vaikuttavien putkien tarkka sijainti. Laajennettu päiväkoti edellyttää urakoitsijalta rasvanerotuskaivon toteuttamista. Nykyisen päiväkodin salaojat ja sadevesiviemärien tulee säilyä toimivina. Uuden osan sadevedet pyritään imeyttämään tontilla tai johtamaan tontin koillispuolella olevaan sadevesiviemäriin. Laajennuksen päädyn sadevesiviemäröinnissä tulee huomioida tulevaisuuden laajennusten yhteys putkiliittymiin. D6 Kasvillisuus ja kasvualustat Ks. Tilakortti, P1: Pihatilat sekä rakennetyypit Kaikki puut tuetaan InfraRyl 2010 tukevimman tuentamallin mukaan. Lasten leikkipihan yhteyteen ei saa sijoittaa piikkisiä tai myrkyllisiä kasveja. Suunnitelmissa osoitetaan kasvualustojen rakenne, istutuskuoppien koko ja käytettävän mullan laatu ja lannoitus, määrätään kasvien tuenta, suojaus ja mahdollisesti käytettävät kateaineet. D7 Pintarakenteet Ks. suunnitteluohje 4.5.1. ja Tilakortti, P1: Pihatilat Kaikki tiet ja piha−alueet tehdään kevyttä huoltoajoa kestäviksi 1 lk, paikoitusalueet ja raskaampaa huoltoa vaativat tiet 3 lk, RIL 126−2009 taulukko 7. Asvalttipinnat toteutetaan InfraRyl 2010:n mukaan. Niissä kohdissa, joissa urakka-alueella säilyvän rakennuksen tai uudisrakennuksen seinä rajautuu istutusalustaan, tehdään seinän viereen 500 mm leveä ja 100 mm syvä sepelikaista, # noin 10–25, rajaus painekyllästetyllä laudalla tai suodatinkankaalla, kaato seinästä poispäin min 5 %. Kaikki kiveysalueet, jotka eivät rajaudu kiinteään pintaan tai rakenteeseen (esim. kivituhka, istutusalue, turvasora), tuetaan maahan upotettavalla AB-kyllästetyllä laudalla, laudan yläpinta 2 mm alemmas kuin kiveyksen pinta. Leikkivälineiden turva-alueelle tulee EU-normit täyttävä hiekka, jonka paksuus on välinevalmistajan ohjeen mukainen tai vähintään 500 mm. Turva-alueiden ulkopuolella turvahiekan paksuus on vähintään 150 mm. Rakennusten seinän vierustoilta on pinnat kallistettava ulospäin 5 %:n kaltevuudessa vähintään 3 metrin matkalla. Asvaltin, kiveyksen ja kivituhkan kaltevuus on 2–5 % esteettömillä reiteillä. Kentillä maanpinnan muoto aumakaton mallinen, kaato kentän keskiosan harjanteelta reunoille, max 1 % Nurmialueilla kaltevuus urakkaalueella max 1:3 (leikattavissa normaalilla ruohonleikkurilla). Mikäli rakennetaan jyrkempiä luiskia, muutetaan nurmi näiltä osin maanpeittopensaaksi. Pihaan ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 4 D ALUERAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus D8 Rakennusosien määrät Aluevarusteet Ks. suunnitteluohje 4.5.1 ja tilakortti, P1: Pihatilat Leikkipaikkojen turvallisuuteen liittyvät EU-säädökset sekä turvamääräykset tulee täyttää. Pihakalusteet ja -varusteet ovat vakiokalusteita, jolloin välinevalmistajat vastaavat teknisistä ominaisuuksista ja EU-määräysten noudattamisesta. D9 Ulkopuoliset rakenteet Piharakentaminen kuuluu urakkaan; uudisrakennuksen tontilla olevat pintarakenteet, tieliittymät, parkkipaikat, ulkovarastot, sisäänkäynnit ja jätekatos toteutetaan urakka-asiakirjojen mukaisesti. Vanha jätekatos puretaan ja uusi jätekatos mitoitetaan 195 henkilön toiminnan mukaan. Jokela-talossa sijaitsevasta vanhasta lämmönjakohuoneesta rajataan väliseinärakenteilla 20 m2 ulkovälinevarastoksi, tarvittaessa kahdessa osassa. Tila toteutetaan normaaliin varastotilatasoon ja varustetaan seinähyllyillä. E POHJARAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus E1 Rakennusosien määrät Olevat pohjarakenteet Urakoitsijalla on velvollisuus ottaa selvää, onko rakennuspaikalla olemassa olevia pohjarakenteita. Tontilla oleva perinnekaivo varustetaan putoamiselta estävin suojarakentein, mikäli kaivoa ei ole suojattu. E2 Rakennuksen maakaivannot Kaivannot tehdään rakennepiirustusten ja salaojasuunnitelman mukaan. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:100. Maanvaraisten perustusten loppukaivuu tehdään varovasti siten, että perustus voidaan tehdä häiriintymättömän maapohjan varaan. E3 Rakennuksen kalliokaivannot Ei ole. E4 Rakennuksen täytöt Perusmuurin vierustäytöt tehdään rakennetyyppien mukaan kerroksittain tiivistettävällä routimattomalla maa-aineksella. Tiivistys RIL 132-1097 taulukon 6 mukaan. Välittömästi perusmuurin viereen on tehtävä täyttö salaojitusepelillä 300 mm etäisyydelle perusmuurista. Sepelikerros on erotettava suodatinkankaalla N2 muusta täytöstä. Kantavan tuuletustilalla varustetun alapohjan alustäyttö Ennen täytön aloitusta on alustatila puhdistettava rakennusjätteistä. Alustäyttö tehdään routimattomasta karkearakeisesta maasta. Tuuletetun alapohjan alustäyttö tasataan veden poisjohtamisen suuntaan 1:100. Täyttömateriaalin radonaktiivisuus ei saa ylittää luokan 1 radonaktiivisuutta. Alustäytön päälle tehdään salaojituskerros, jonka paksuus on vähintään 150 mm. Salaojituskerroksen päälle asennetaan lämmöneriste rakenne- LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 5 E POHJARAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät tyyppien mukaan. Lämmöneristeen päälle asennetaan vähintään 50 mm sorakerros. Salaojituskerroksessa ja lämmöneristyskerroksen päälle asennettavassa sorastuksessa käytetään pestyä salaojitussepeliä. Alustäytöt on tarkistutettava ja hyväksytettävä ennen alapohjan asennusta. Maata vasten tehtävän alapohjan alustäyttö Maata vasten tehtävän kantavan alapohjan alustäyttö tehdään routimattomalla karkearakeisella maa-aineksella. Alustäytön päälle välittömästi alapohjan alle tehdään vähintään 300 mm paksu salaojituskerros pestystä salaojitussepelistä. Salaojasepelikerros erotetaan N2-luokan suodatinkankaalla alustäytöstä. Salaojituskerroksen alapinta kallistetaan 1:50 vedenpoistosuuntaan. E5 Putkirakenteet ja johdot rakennuskaivannossa Salaojakaivannot tehdään perustamistapalausunnon mukaan. Salaojien ympärystäyttö RIL 126 kuvan 20 rakeisuusalueen 2 mukaista. Alueen viemärit perustetaan perustamistapalausunnon mukaisesti. Maanvaraisessa perustamisessa käytetään vähintään 200 mm:n sora− tai sepeliarina ja 100 mm:n tasauskerrosta. Salaojaputkina käytetään 100 mm muovisalaojaputkea, ns. Tupla-vetosalaojaputkea. Salaojasepelin kapillaarisen nousukorkeuden tulee olla alle 100 mm. Ko. kerros ulottuu salaojan ulkopinnasta vähintään 100 mm alaspäin sekä vähintään 200 mm ylöspäin ja sivuille. Salaojat kaivoineen perustetaan pohjarakennesuunnitelman mukaan. Salaojakaivannon pohjalle asennetaan N2 -luokan mukainen suodatinkangas. Ennen rakennustöiden loppukatselmusta suoritetaan kaivojen puhdistus. Salaojaputkien toiminta tarkistetaan ja putkistot puhdistetaan juoksuttamalla niiden läpi vettä niin kauan, että vesi tulee ulos kirkkaana. Sama toistetaan takuutöiden yhteydessä. Koe tehdään jokaisessa johto-osassa erikseen. Urakoitsija laatii salaojituksesta toteutumapiirustuksen, josta tulee ilmetä rakenteiden sijainti ja korkeusasema. Salaojien asennuksesta on pidettävä työn aikana tarkepöytäkirjaa, jonka rakennuttajan valvoja tarkastaa ja kuittaa. E6 Pohjarakenteet Päiväkodin pohjarakenteet tehdään perustamistapalausunnon mukaisesti. Perustukset esitetään paalutettavaksi perustamistapalausunnon mukaan.. Paalutus voidaan tehdä teräsbetonipaaluilla tai teräspaaluilla, joiden käyttöikä on vähintään 50 vuotta. Rakennuksen lisäksi ulkotasot ja varastot on perustettava paalujen varaan. Paalutukset tehdään urakoitsijan laadittavaksi kuuluvan perustussuunnitelman mukaisesti. Paalut: MaaRYL 2000, RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje Ennen paalutustyön aloittamista ja paalutuksen jälkeen suoritetaan paalutuskohdetta 50 m ja sitä lähempänä olevissa rakennuksissa tai niiden osissa katselmukset. Lisäksi kartoitetaan ja tarvittaessa eristetään paalutustyön vaikutuspiirissä olevat tärinäherkät laitteet. Katselmustoimenpiteiden tekeminen on annettava puolueettomalle asiantuntijalle. Katselmusten ajankohdasta tulee pääurakoitsijan ilmoittaa rakennuttajalle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa pääurakoitsija yhden sarjan rakennuttajalle. Tärinämittaukset LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 6 Paalutustyö ei saa häiritä toiminnassa olevaa päiväkotia. Paalutuksen ajankohta tulee sopia ennakolta päivähoitoyksikön ja tilaajan kanssa. Tärinämittauksia tulee tehdä mikäli paalutus tapahtuu alle 50 m:n etäisyydellä naapurirakenteista tai lähistöllä on erityisen vaurioherkkiä rakenteita. Lisäksi tärinämittauksia tulee tehdä alle 100 m:n etäisyydellä varjeltavista rakenteista mikäli: - läpäistään paksuja täyttöjä tai jäätynyttä maata teräspiikillä tai -paalulla - paalutetaan LPO-2005:n I-luokassa Paalutus suoritetaan lyöntipaalutusohjeiden (LPO-2005) paalutusluokan II mukaisesti seuraavin täsmennyksin: - paalutustyön saa aloittaa vasta, kun geotekninen suunnittelija on tarkastanut käytettävän kaluston - iskutyyny tulee vaihtaa riittävän usein. Loppuun kuluneella iskutyynyllä ei saa paaluja lyödä - käytettäessä teräsbetonipaaluja, niiden ikä on vähintään 14 vrk tai niiden lujuus on saavuttanut 0,95 x rakennebetonin puristuslujuuden - kivisen tai lohkareiden täytteen tai jäätyneen maan läpi lyötäessä on ennen kunkin paalun lyöntiä sille puhkaistava reikä täytön/jäätyneen maan läpi teräspaalulla ja tarpeen mukaan poistettava kaivinkoneella paalutusta haittaavat kivet tai lohkareet - paalutuksesta on pidettävä lyöntipaalutusohjeen (LPO-2005) mukaista pöytäkirjaa ja siihen on merkittävä painumat 5 viimeisestä 10 lyönnin sarjasta ja siitä on käytävä ilmi myös paalujen lyöntijärjestys - paalujen yläpäät vaaitaan rakennusosittain tai rakennuksittain ja paalujen alapäiden taso merkitään pohjatutkimus- tai paalukarttaan. Mikäli paalujen alapäiden taso poikkeaa pohjarakenne-suunnitelmassa esitetyistä, tulee urakoitsijan viipymättä ottaa yhteys geotekniseen suunnittelijaan - pöytäkirjat toimitetaan pohjarakennesuunnittelijalle ja rakennesuunnittelijalle - paalujen sijainnin ja kaltevuuden mittauksista tehdään LPO-2005:n mukainen toteutumapiirustus, johon merkitään paalujen sijainti 10 mm:n tarkkuudella - paalujen katkaisua varten on hankittava lupa geotekniseltä suunnittelijalta - pakkaskaudella on tarkistettava roudan vaikutus paalujen yläpäiden vaaituksin F1 PERUSTUKSET Selostus ja laatutason kuvaus F11 Rakennusosien määrät Anturat Perustaminen, ks. kohta E6. Rakennuksen anturat tehdään teräsbetonista paikalla valaen rakennesuunnitelmien mukaan. Perustuksia kylmänä vuodenaikana tehtäessä on huolehdittava siitä, että rakenteiden alle jäävät maakerrokset eivät pääse jäätymään ja routimaan. F12 Perusmuurit, peruspilarit ja –palkit Sokkelipalkit ovat esimerkiksi teräsbetonisia. Työ- ja liikuntasaumat, halkaisueristykset, vedeneristys ja salaojiin liittyvät aukot rakennesuunnitelmien mukaan. F13 Alapohjat Päiväkotirakennuksen alapohja tehdään kantavana ns. ryömintätilaisena tuuletettuna alapohjana, ks. viitepiirustukset. Ryömintätilan tuuletus on tapahduttava koneellisella poistolla aikaansaadulla alipaineella. Vapaa korkeus > 800 mm, pohjaviemärin runkolinjalla > 1200 mm. Alapohja voidaan vaihtoehtoisesti tehdä kantavana teräsbetonirakenteena LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 7 F1 PERUSTUKSET Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät maata vasten ilman tuuletettua alustilaa. Paaluperusteisilla alueilla alapohjarakenteen on liityttävä alapohjan alustäyttöön tiiviisti ilman rakoa. Maata vasten tehdyssä alapohjassa on kiinnitettävä erityistä huomiota alustäytön kapillaarikatkoon (salaojituskerros). Alapohjarakenteiden toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huolta kosteus- ja radonpitoisuuksien hallintaan. F14 Alapohjan erityisrakenteet Kantavan ns. ryömintätilaisen tuuletetun alapohjan tarkastusluukut tehdään sokkelin kautta, vähintään kaksi kappaletta rakennuksen päädyissä. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 8 F2 RAKENNUSRUNKO Selostus ja laatutason kuvaus F21 Rakennusosien määrät Runko Rakennuksen kantava runko on puurakenteinen. Ylä-, ala- ja välipohjiin tulevat reiät ja lävistykset LVIS- ja rakennesuunnitelmien vaatimusten mukaisesti. Seinien rakenteiden lävistykset äänieristetään ja tiivistetään ääni- ja paloteknisesti. Kaikki ulos tulevat teräspinnat ovat kuumasinkittyjä ja maalattuja tai tehdasmaalattuja, joissa on olosuhteisiin nähden riittävä korroosionsuoja. Rasitusluokka ulkona on 6. Alustilaan tulevat teräsrakenteet ovat kuumasinkittyjä. Askeläänieristys Suurimmat sallitut askeläänitasoluvun L’n,w(dB) arvot, SFS 5907 taulukon luokan A/B mukaan. F22 Kuilut Urakoitsija toteuttaa LVI-teknisen perusratkaisunsa perustella tarvittavat kuilut. Kuilut tehdään määräysten mukaisina rakennesuunnitelmien mukaan. Kuilut varustetaan huoltoluukuilla. F23 Portaat Portaat tehdään rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ulkopuoliset kylmät portaat ovat puu- tai betonirunkoisia. Askelmat ovat teräsbetonia tai puuta. Kaiteet ovat puu- tai teräsrakenteisia, käsillä koskettavat osat höylättyä puuta. Sisäänkäynnit rakennetaan esteettömiksi. Tilojen suunnittelussa huomioidaan esteetön liikkuminen. Kulku ulkoa sisälle järjestetään niin, että mahdollisissa tasoeroissa pihalta sisäänkäyntitasolle on esteettömän liikkumisen vaatimukset täyttävät luiskat. Mikäli ulkotiloissa luiskat sisäänkäynteihin ovat jyrkempiä kuin 1:20, on ne varustettava katoksilla ja määräysten mukaisilla kaiteilla. Lisäksi tiloista on löydyttävä pyörätuolin kääntymisen ulottuvuudet. F24 Kantavat väliseinät Mahdolliset kantavat väliseinät ovat puurakenteisia ja toteutetaan rakennesuunnitelmien mukaan. Tilojen välisessä ääneneristyksessä noudatetaan akustisen standardin SFS 5907 luokan C täyttäviä rakennetyyppejä ja huolehditaan sivutiesiirtymän katkaisusta. F25 Pilarit Pilarit ovat puu- tai teräsrakenteisia. F26 Palkit Palkit ovat pääosin liimapuu-, kertopuu-, massiivipuupalkkeja tai teräspalkkeja rakennesuunnitelmien mukaisesti. F27 Laatat Alapohjat tehdään puu- tai teräsbetonirakenteisina kantavina rakenteina rakennesuunnitelmien mukaan. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 9 F2 RAKENNUSRUNKO Selostus ja laatutason kuvaus F28 Rakennusosien määrät Tilaelementit Tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 10 F3 JULKISIVU Selostus ja laatutason kuvaus F31 Rakennusosien määrät Ulkoseinät. Ulkoseinät tehdään puurunkoisina arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Elementtisaumat toteutetaan rakennesuunnitelmien mukaan. Maalaus tehdään maalaustyöselostuksen mukaan. Puuverhoilujen materiaalipaksuus on vähintään 28 mm. Pystysuuntaisissa puuverhouksissa käytetään viisteitä. Verhouslautojen jatkosten määrä minimoidaan. Sahapintaisen julkisivuverhouksen maalauskäsittely MaalausRYL 572 P 353 mukaisesti. Julkisivuissa voidaan käyttää osittain myös kiviaineisia julkisivulevyjä tai maalauskalvolla pinnoitettuja, maalattuja vanerilevyjä. Rakennuksen ilmavuotoluvun n50 pitää olla < 2. Lämmöneristysvaatimukset RakMK:n C3 mukaan. Liikuntasaumat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Laajennus rakennetaan kiinni nykyiseen päiväkotirakennukseen. Liittymäkohdan rakenteita puretaan tarvittavissa määrin. Urakoitsijan täytyy luotettavasti osoittaa ja huolehtia liittymäkohdan rakenteellinen toimivuus. F32 Ikkunat Ikkunat ja heloitus tehdään rakennusselostusten mukaan. Ikkunat ovat sisäänaukeavia MSEA-ikkunoita, karmin syvyys 175 mm. Listoitus puulistoilla, ikkunapellit muovipinnoitettua teräsohutlevyä. Ikkunaväleissä on metallisälekaihtimet. Ikkunat ja ikkunaovet ovat vähintään energialuokkaa A+. Vakiohelat hyväksytetään rakennuttajalla. Kaikki lasipinnat niin ovissa kuin ikkunoissakin suunnitellaan RakMK F2:n vaatimusten mukaisiksi. Ikkunoiden korkeaa energialuokkaa ei saa hyödyntää kompensaationa kohteen energiateknisessä suunnittelussa. Ikkunat ovat laatuluokkaa 1. Karmit kiinnitetään sinkityillä säätöruuveilla. Ruuvin kanta upotetaan syvennykseen, joka tulpataan karmin värisellä muovitulpalla. Tuuletusikkunoissa käytetään yleensä pitkäsalpaa. Tilkeraot täytetään tiiviisti mineraalivillalla. Ikkunoiden puitteet ja ikkunaovien ovilevyt tiivistetään K-tiivistenauhalla, joka on EPDM-kumia. Kaikki ikkunat varustetaan lasien väliin asennetuilla metallisilla sälekaihdinverhoilla, säätö sisäpuolen vivusta. Ikkunat varustetaan pääsääntöisesti verhokiskoin, kuten lapsiryhmätiloissa ja toimistotiloissa, poikkeuksena aputilat kuten varastot. Lepohuoneet varustetaan lisäksi pimennysrullaverhoin ja verhokiskoin. Aukipitolaitteiden valinnassa otetaan huomioon mahdollinen käyttö poistumistienä sekä se, että aukipitolaite estää lasten omatoimisen poistumisen ikkunan kautta. Ikkunarakenteiden tulee olla sellaiset, että siivoustyöntekijät saavat ikkunat auki ilman erityisjärjestelyjä. Kapeat tuuletusikkunat varustetaan metallisin tuuletussäleiköin, tehostevärit värityssuunnitelman mukaan. Vesipeltien toteutuksessa huomioidaan lasten turvallisuus, pelleissä ei saa olla leikkaavia reunoja. Jokaisessa päiväkodin ryhmähuoneessa sekä muissa kookkaissa kokoontumis- ja työskentelytiloissa on kaksi tuuletusikkunaa tai –luukkua tehokkaan tuuletuksen varmistamiseksi. Muissa työhuoneissa on vähintään yksi tuuletusikkuna tai –luukku. Ikkunaovet, lasiseinät Sisätilojen ikkunat tehdään puu- tai teräsrakenteisina. Lasien mitoituksessa noudatetaan RakMK F2 vaatimuksia (turvalasit). Rakennukseen toteutetaan tilojen välisiä näkymiä ryhmä- ja lepohuoneiden sekä eteisten välille sisäikkunoiden avulla. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 11 F3 JULKISIVU Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät Ei yläsaranoituja ikkunoita. F33 Ulko-ovet Metalliovien listat ovat laattaterästä tai -alumiinia, puuovien puuta. Tiivisteet ulko-ovissa ovat silikonikumia. Kynnykset märkätilojen puuovissa ovat viistettyjä muovikynnyksiä, teknisten tilojen palo-ovissa teräskynnykset. Lasten ja aikuisten leikki- ja toimintatilojen ovissa ei käytetä kynnyksiä, vaan ääneneristävien ovien tiiveys toteutetaan ns. laskeutuvilla kynnyksillä. Ulko-ovet ja osastoita rajoittavat ovet liitetään rikosilmoitinjärjestelmään ja varustetaan sähkölukituksella. Ovien tulee täyttää voimassa olevien määräysten RakMK:n F2 ”Rakennusten käyttöturvallisuus” ja C3 ”Lämmöneristys” määräykset sekä E1:n mukaiset palo-osastointivaatimukset. F34 Julkisivun täydennysosat Viitesuunnitelman mukaiset katokset ja kylmät varastot toteutetaan puurakenteisina arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaisesti. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 12 F4 YLÄPOHJARAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus F41 Rakennusosien määrät Yläpohja Ullakon ja vesikaton rakenteet tehdään rakennesuunnitelman mukaan. Katto- ja ullakkorakenteet ovat elementtirakenteisia puuristikoita. Vesikatteena on bitumikermikate kattokaltevuuden ja olosuhteiden määrittämässä luokassa. Vesikaton alusta tuuletetaan räystäille tehtävin tuuletusraoin rakennesuunnitelman mukaan. Ullakko jaetaan palo-osastoihin palomääräysten mukaisesti. Lämmöneristys on levy- ja puhallusvillaa ja vedeneristys rakennesuunnitelmien mukaan. Ullakko varustetaan kulkukäytävin ja paloovin. Yläpohjan paloluokka RakMK E1 mukaan. Vesikattovarusteet Räystäskourut tehdään ulkopuolisina kouruina vähintään 0,6 mm:n kuumasinkitystä ja muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelmien ja RT 8510596 mukaan. Kourut kiinnitetään alapuolisin kannakkein. Syöksytorvet tehdään kuumasinkitystä ja muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelmien ja RT 85-10596 mukaan. Syöksytorven alaosa noin 2,5 metrin korkeuteen tehdään suunnitelmien mukaan vahvistetuin kiinnikkein kuumasinkitystä ja maalatusta teräsputkesta, jonka seinämävahvuus on vähintään 3,0 mm. Vesikatto varustetaan RakMK F2:n mukaisilla lapetikkailla, kattosilloilla ja lumiesteillä rakennesuunnitelmien mukaan kuumasinkittyä terästä. Väri on sama kuin vesikatolla. Vesikaton turvavarusteiden tulee täyttää viranomaismääräykset. Lumiesteet rakennetaan kaikille räystäille, joiden alapuolella oleskellaan ja liikutaan. Kattosillat tulevat kaikille lappeille, niiltä huolletaan tarvittavat ivpuhaltimet ja vastaavat. Kattosillat varustetaan ns. vaakaturvakiskoilla, joiden avulla vesikattolappeet huolletaan. Lisäksi eri kattopinnoille järjestetään määräyksien mukaiset kattotikkaat. Metalliset katteen osat Kaikki räystäspellitykset tehdään vähintään 0,6 mm:n kuumasinkitystä ja muovipinnoitetusta teräspellistä suunnitelmien ja RT 85-10562 mukaan. F42 Räystäät Räystäät toteutetaan arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Rakennukseen tulee räystäät. Räystäiden leveys harjan suuntaisilla sivuilla on vähintään 800 mm ja päätyräystäillä vähintään 400 mm. F43 Yläpohjavarusteet Yläpohjavarusteita ovat huoltoon ja työturvallisuuteen liittyvät kattovarusteet. Yläpohjavarusteiden toteutus tehdään turvallisuusmääräysten mukaisesti. Katolle järjestetään turvallinen kulku kaikkiin huolto- ja tarkastuskohteisiin. Vesikatto varustetaan huoltoturvallisuuden edellyttämin lumiestein, kattosilloin, lapetikkain ja talotikkain. Vesikatteelle vaaditaan vähintään 10 vuoden nimitakuu, joka kattaa vesikatteen lisäksi myös vesivauriot. F44 Kattoikkunat Kohteessa ei ole katonlappeisiin sijoitettuja kattoikkunoita. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 13 F4 YLÄPOHJARAKENTEET Selostus ja laatutason kuvaus F45 Rakennusosien määrät Kattokonehuoneet Kohde toteutetaan joko hajautetulla tai keskitetyllä ilmanvaihtoratkaisulla. Hajautetussa järjestelmässä ilmanvaihto perustuu ryhmäkohtaisiin ivkoneisiin. Keskitetyssä ratkaisussa kohteeseen toteutetaan yksi keskeisesti sijaitseva ilmanvaihtokonehuone. Keskitetyssä ilmanvaihtoratkaisussa ilmanvaihtosäleiköt tulee suunnata viileään ilmansuuntaan. Lisäksi on estettävä lumen ja hajujen kulkeutuminen ilmanvaihtolaitokseen. Ilmanvaihtokonehuoneen tulee olla riittävän suuri koneiden huoltoa varten. Ilmanvaihtokonehuoneessa tulee olla koneiden vaihtamisen mahdollistava haalausaukko ja -reitti. F46 Ulkotasot ja terassit Sisäänkäynnit toteutetaan kevytrakenteisina tuulettuvina ulkotasoina. Terassit voidaan verhoilla esimerkiksi painekyllästetyllä terassilaudoituksella. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 14 F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT Selostus ja laatutason kuvaus F51 Rakennusosien määrät Sisäovet Ulko-ovet ja osastoivat ovet ovat teräs-lasirakenteisia. Puuovet ovat laminaattipintaisia ja yleensä äänieristettyjä. Osastoivat ja osastoja rajoittavat ovet ovat kulunvalvottuja / varustettuja kulunvalvontavalmiudella. Karmit ja listat puuta. Ryhmätilojen, työhuoneiden, toimintatilojen sekä käytävien ovet ovat ikkunaovia (lasi min. 40 % oven koosta). Sisäoviin ei tule kynnyksiä, vaan akustoivat ovet toteutetaan laskeutuvalla kynnyksellä (puuovet) tai muulla kynnystä edellyttämättömällä tavalla. Ovien tulee täyttää voimassa olevien määräysten RakMK:n F2 ”Rakennusten käyttöturvallisuus” määräykset sekä E1:n mukaiset paloosastointivaatimukset. Ovien ja ikkunoiden takuu valmistus- ja asennusvirheiden suhteen on 5 vuotta. Käytetään akustisen standardin 5907 luokan A/B täyttäviä äänieristettyjä ovia ja huolehditaan sivutiesiirtymän katkaisusta. Ääntä eristävien tai osastoivien ovien ovilevyt tiivistetään karmia vasten oven valmistajan ohjeen mukaan. Osastoivien ovien tulee olla palonkestävyydeltään tutkittu standardin SFS 4815 (NT FIRE 008, ISO 3008) mukaisesti. Osastoivien ovien tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia taikka palon sattuessa oven sulkevin laittein varustettuja. Lukitus Ovet varustetaan Abloy-lukoilla. Kynnykset Pääsääntöisesti ovet ovat kynnyksettömiä. Kynnyksettömien ovien tai aukkojen kohdalle, missä lattianpäällysteen tyyppi tai väri vaihtuu, asennetaan lattiaan ko. rajan kohdalle 50 x 2 mm litteä reunahiottu ruostumaton teräslista. Kosteisiin tiloihin ja LVI-suunnitelmissa esitettyihin kynnyksellisiin kynnysraollisiin oviin tulee esim. Upofloor KY70 muovikynnys lattiaan liimattuna, tarvittaessa kynnysrako vähintään 10 mm. Äänieristysoviin tulee normaalikynnyksen sijaan ns. laskeutuva kynnys. Potkulevyt, suojukset Potkulevyt ovat ruostumatonta teräslevyä AISI 304, paksuus 1 mm. Ruuvit ovat linssikantaisia ruostumattomia teräsruuveja. Levyn reuna tulee 10 mm päähän ovilevyn reunasta. Potkulevyllä varustettavan oven rungossa tulee olla potkulevyn yläreunan kohdalla vaakapuu. Lyöntisuoja Kaikkia pumputtomia ovia varten tulee seinään oven yläreunan kohdalle lyöntisuoja esim. Primo 662. Teräsovet Tuulikaappien sisäovet ovat metallirakenteisia, joissa laminoitu ja karkaistu 2K lasitus. Teknisissä tiloissa on umpipalo-ovet. Umpipalo-ovet ovat peltipintaisia, tyyppihyväksyttyjä, paloluokan täyttäviä ovia, joissa kynnyksenä on teräsputkiprofiili. Ovet maalataan arkkitehdin määräämään sävyyn. Erityiset tilajako−osat Salin ja ruokailutilan väliin asennetaan ääntä eristävä, helppokäyttöinen siirto- tai taiteseinä, joka mahdollistaa tilojen yhdistämisen. F52 Kevyet väliseinät LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 15 F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät Levyseinät ovat puu- tai metallirankaisia, seinien ulkokulmissa on metallinen kulmasuojaus. Laatoitettaviin pintoihin tehdään määräykset täyttävä vedeneristys. Kevyitä väliseiniä on useita tyyppejä kuormituksen, ääneneristävyyden ja kosteudenkestävyyden mukaan. Tilojen välisessä ääneneristyksessä noudatetaan akustisen standardin 5907 luokan A/B täyttäviä rakennetyyppejä ja huolehditaan sivutiesiirtymän katkaisusta. Väliseinät limitetään mahdollisen yläpohjan koolaustilan kanssa siten, että ristiinkoolaus muodostaa ääniteknisen väliseinän ja katon liittymään. Seinän ja katon liittymää ei listoiteta vaan se tiivistetään ääneneristysmassalla ja akryylikitillä. Väliseinän levyverhouksen tekemisessä on kaikilta osin aina noudatettava rakennuslevyn valmistajan antamia ohjeita. Tilojen seinäpinnat ovat erikoiskovaa kipsilevyä (ks. Gyproc-käsikirja), tai muuta kulutusta kestävää rakennuslevyä. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää lasikuitukangasta, on kankaan tyypin oltava täysin sileä. Kuviopintainen lasikuitukangas ei ole hyväksyttävä ratkaisu. Kevyet väliseinät ovat rakennetyyppien mukaan puu-/metallirankaisia kipsilevyseiniä tai kivirakenteisia seiniä (mahd. betonialapohjat). Märkätilojen vedeneristys toteutetaan tyyppihyväksytyillä ja sertifioiduilla menetelmillä. Jos väliseinältä edellytetään paloteknistä osastointia, täytyy valitulla seinätyypillä olla voimassa oleva tyyppihyväksyntäpäätös. Väliseinän tulee ulottua kantavaan yläpohjaan asti, ellei nimenomaan toisin määrätä. Paloosastointi suoritetaan paloviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Levyrakenteisten paloteknisten väliseinien kohdalla on varmistuttava myös palo-oven ja seinän liitoksen tyyppihyväksynnästä. Väliseinärakenteissa on aina huomioitava yläpohjan mahdollinen laskeutumisvara. Painumakotelo tehdään rakennesuunnittelijan tai/ja seinäosien valmistajan ohjeen mukaan. LVI- ja sähkökalusteita varten, myös pistotulppaliitäntäisiä varten, tarvittavien reikien ja koteloiden teko kalusteisiin kuuluu urakkaan. Tämä koskee myös teräspöytälevyjen reikiä. Lämpöpattereiden kohdille tulevissa kalusteissa on aina huolehdittava ilmankierrosta. Eristykset Sauma- ja liitoskohtien tulee olla tiiviit. Eriste tulee kiinnittää väliseinärakenteeseen siten, että se ei pääse painumaan. Ripustukset Tarkemmat selosteet ripustettavista laitteista, ks. tila- ja huonekortit. Ripustuksissa ja kiinnikkeiden valinnassa tulee noudattaa levyvalmistajan kirjallisia ohjeita. Raskaat ja lujaa tukea vaativat esineet, kuten kiintokalusteet, pesualtaat, telineet, kaiteet ja lämpöpatterit tulee asentaa runkoon lisätukien, yleensä kipsilevyn taakse asennetun havuvanerin tai OSBlevyn avulla. Kiinnitystarvikkeiden on oltava kooltaan sellaisia, etteivät ne halkaise puutavaraa. Urakoitsija vastaa siitä, että mahdollisissa rankarakenteisissa seinissä on kiinnitysten kannalta tarpeelliset tartunnat seinän sisällä. WC-tilojen jakoseinät Koulun WC-tilat ovat pääasiassa yksittäisiä tiloja ilman jakoseiniä. Päiväkodin WC-tiloissa on jakoseinät, ks. tilakortit. WC- jakoseinien ovet ovat laminaattipintaisia ovia, esim LTT- Jakoseinäjärjestelmä 24 mm, Oy Eltete Ab. Ovien varusteet ovat standardimallisia, väri arkkitehdin määräyksen LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 16 F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät mukaan. Lattian vedeneristyksen on säilyttävä asennuksessa ehdottoman ehjänä. F53 Alakatot Alaslaskut (esim. käytävät, märkätilat) toteutetaan voimassaolevien määräysten mukaisesti. Lasten toimintatilojen ja käytävien kattopinnat varustetaan ääniteknisesti toimivilla absorboivilla akustisilla materiaaleilla. Alakatot rakennetaan avattavista osista tai varustetaan huollon kannalta, avattava kattojärjestelmä (ei piilokiinnityksellä). Kiinteiden kipsilevyalakattojen huoltoluukkujen koko on min. 500 x 500 mm, lukumäärät ja sijainnit hyväksyy tilaaja. Alakattojen korkeusasemia määriteltäessä on huomioitava riittävä asennusvara ja mahdolliset tulevaisuuden tarpeet. Ryhmä- ja työskentelytilojen ja käytävien kattopinnat varustetaan ääniteknisesti toimivilla absorboivilla materiaaleilla. Vaimentavien pintojen määrä riippuu tilan luonteesta sekä valitusta alakatto- ja vaimennuslevytyypistä. Noudatetaan ääniteknistä standardia 5907, luokka A/B. Vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi voidaan osa vaimennuspinnoista sijoittaa myös seinille. F54 Korokelattiat Ei ole. F55 Yhtenäispinnat Ei ole. F56 Kaiderakenteet Kaiteissa käsillä koskettavat osat ja pinnat hienosahattua ja höylättyä puuta (ei koske huoltoalueita). F57 Hormit, kanavat, tulisijat Hormit, kanavat ja roilot tehdään rakennesuunnitelmien mukaan, tarkastusluukut erikoissuunnitelmien mukaan. Piiput varustetaan sadekatoksella. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 17 F6 SISÄPINNAT Selostus ja laatutason kuvaus F61 Rakennusosien määrät Seinäpinnat Yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Maalattavat seinäpinnat tasoitetaan, märkätiloissa tasoite pohjan mukaan rasitusluokan 4 tasoite. Kaikista tasoitepinnoista tehdään mallit. Maalattavat pinnat tehdään maalaustyöselostuksen ja huoneselostuksen mukaan. Pesu- ja WC -tilojen seinäpinnat laatoitetaan koko korkeudeltaan alakaton yläpinnan yli, myös sosiaalitilojen pesutilat. Loppuosalle jää kosteudensulkukäsittely. Märkätilojen vedeneristys toteutetaan tyyppihyväksytyillä ja sertifioiduilla menetelmillä. F62 Kattopinnat Maalattavat katot tasoitetaan lukuun ottamatta teknisiä tiloja. Kattopinnat yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, tekniset tilat alinta tasoa. Maalattavat pinnat tehdään maalaustyöselostuksen ja huoneselostuksen mukaan. Alaslaskettavat kipsilevykatot maalataan huoneselostuksen mukaan, kiinteät kipsilevykatot tasoitetaan ja maalataan. Yhteistiloissa on alas lasketut katot, ks. kohta F53. F63 Lattiapinnat Lattiapinnat yleensä RYL:n korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Lattiamateriaalina on yleensä muovimatto, joka jatkuu lattialta seinälle 80 mm. Lattianpäällyste ulotetaan kiinteiden kalusteiden alle. Märkätilojen vedeneristys toteutetaan tyyppihyväksytyillä ja sertifioiduilla menetelmillä ja lattiat pinnoitetaan märkätiloihin soveltuvilla liukuestemuovimatoilla. Lattiat pinnoitetaan muovimatoilla, jotka nostetaan seinälle n.80 mm. Kuivissa tiloissa käytetään julkisen tilan rasitusolosuhteet kestävää muovimattoa. Laajennusosassa käytetään samoja lattiamateriaaleja, kuin olemassa olevassa päiväkodissa (muovimatto Tarkett Optima ja märkätilassa Tarkett Eminent Safe T). Huoltotilojen lattiat päällystetään muovimatolla. Lattioiden alusrakenne rakennetyyppien mukaan. Lattioiden vedeneristykset rakennesuunnitelman mukaan. Jalkalistat ovat märkätiloissa ja huoltotiloissa lattian muovimattoa, joka jatkuu lattialta seinälle 80 mm. Huonekohtaiset tarkennukset tila- ja huonekorttien mukaan Käytettäessä tasoitetta sen yhteensopivuus tulevan pintakerroksen kanssa tulee aina varmistaa tasoitteen valmistajalta. Liikuntasaumojen kohdilla matto katkaistaan ja saumaan asennetaan ruuvaamalla rst-latta. Käytävällä liikuntasaumat pyritään sijoittamaan palo-ovien kohdille. Ruuvit ovat uppokantaisia. Kun lattiapäällyste asennetaan tiloihin, joissa on lattialämmitys, on valmistajalta varmistettava päällysteen ja liiman sopivuus lattialämmitykseen sekä varmistettava asennuslämpötila. Kiinnitysolosuhteiden tulee täyttää kaikki sille asetetut lattiapäällystevalmistajan kirjallisesti esittämät vaatimukset. Asia on tarkistettava lämpötilamittauksilla ja kosteuskokeilla. Kokeessa noudatetaan lattianpäällystetuottajien julkaiseman ohjelehtisen: Betonilattian kosteusmittaus ja tulosten kirjaaminen, ohjeita. Max kosteusarvot käyvät ilmi julkaisusta BY 31. Liimattavia päällysteitä ei saa kiinnittää lämpötilassa, joka on päällysteen ja liiman valmistajan asettamaa rajaa alhaisempi. Lattiakaivolla varustetuissa tiloissa lattia kallistetaan lattiakaivoon päin. Alustan kallistukset tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Vedeneristetyn tilan minimi lattiakaltevuus on 1:100 ja lisäksi 500 mm:n sä- LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 18 F6 SISÄPINNAT Selostus ja laatutason kuvaus Rakennusosien määrät teellä kaivon keskipisteestä kaltevuuteen 1:50. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 19 F7 RAKENNUSVARUSTEET Selostus ja laatutason kuvaus F71 Rakennusosien määrät Kalusteet Kalusteet ovat vakiovalmisteisia tehdaskalusteita tila- ja huonekorttien mukaan. Kalusteet sijoitetaan pohjapiirrosten mukaan. Kalusteiden ovet ovat laminaattipintaisia. Värit ovat vakiovärejä. Ks. tilakortit. Ryhmätilat suunnitellaan siten, että ne soveltuvat kaikkien ikäryhmien käyttöön vähäisin muutoksin. Soveltaminen eri ikäryhmien tarpeisiin pyritään toteuttamaan lähinnä kalusteiden avulla. Kotiryhmät varustetaan allastasoilla, alakaapeilla ja kuivauskaapeilla sekä korkeilla lukittavilla hyllykaapeilla. Syvässä hyllykaapissa varaudutaan vuoropäiväkotitoiminnan takia jääkaappi-pakastin -yhdistelmään. Soveltaminen eri ikäryhmien tarpeisiin pyritään toteuttamaan lähinnä kalusteiden avulla. Myöhemmän muunneltavuuden lähtökohdista johtuen ryhmätilat varustetaan vain välttämättömillä kiintokalusteilla. Ryhmähuoneessa huomioidaan mahdollisuus esikoulutyyppiseen toimintaan (älytaululle paikkavaraus kahteen ryhmään). Eteisissä on kalusteet, joissa on ovellinen säilytyslokero lasten henkilökohtaisille pientavaroille, ripustuskoukut ja jalkinetaso. Lepohuoneet varustetaan kaappisängyillä (ja tarvittaessa täydentäen 3osaisilla vuodesohvilla). Tavoitteena on, että lepohuoneissa on kaappisänky 22 lapselle. Sali varustetaan puolapuilla, renkailla, köysillä ja muilla liikuntaa varten tarvittavilla varusteilla. Tässä otetaan huomioon myös iltakäytön tarpeet. Saliin varataan suojattu teline dataprojektorille. Henkilökunnan sosiaalitilat varustetaan määräysten mukaisilla sosiaalitilan säilytyskaapeilla (yhteensä vähintään 30 kaappia) penkkeineen. Vaatekaapit ja vaatenaulakko tilakorttien mukaan. Siivouskaappi varustetaan lukollisella sisäkaapilla. Lääkekaappi on lukittava. F72 Varusteet Ks. tilakortit Käytävät, eteiset, kotiryhmät, toimintatila ja toimistohuone varustetaan kiinnityspinnoilla, jotka toimivat niin lasten töiden esittelypaikkoina kuin päiväkodin tiedotuspisteinäkin. Ryhmätilat varustetaan huopakynätauluilla. Märkäeteiset varustetaan lattiatasoon sijoitettavilla ritilöillä, joissa voi puhdistaa saappaita ja vaatteita letkupesulla ja joissa on asianmukainen hiekanerotus. Märkäeteisissä on kaksi ilmanvaihtoon liitettyä kuivauskaappia ja kuivaustasot jalkineille. Kuravaatteiden säilytykseen vedettävä erityinen ns. Toven kaappi, ks. erikoisuunnitelma. F73 Laitteet Ks. tilakortit F74 Tilaryhmäkalusteet Ks. tilakortit LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 20 LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 21 F8 SIIRTOLAITTEET Selostus ja laatutason kuvaus F81 Rakennusosien määrät Hissit Kohteessa ei ole hissejä. F82 Liukuportaat ja rampit Ei ole. F83 Muu siirtotekniikka Ei ole. GH J TALOTEKNIIKKA G LVI-järjestelmät Selostus ja laatutason kuvaus Laiteosien määrät LVI-järjestelmät tehdään erillisen LVI-suunnitelman mukaan. Päiväkodissa on vesikiertoinen patterilämmitysjärjestelmä lukuun ottamatta märkätiloja, joissa on sähköinen lattialämmitys. Päiväkodin lämmönkehitys toteutetaan kaukolämmöllä. Päiväkodin vanhassa osassa oleva lämmönvaihdin vaihdetaan uuteen, jonka kapasiteetti riittää sekä vanhan, että laajennusosan tarpeisiin. Uusi lämmönvaihdin sijoitetaan olemassa olevaan lämpökeskukseen. Tontilla sijaitsevaa kaukolämpölinjaa joudutaan siirtämään uudisrakennuksen vuoksi. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Sisäilmastoluokitus 2000 -luokitusta. Minimitasovaatimuksena on sisäilmaluokka S2. Ilmanvaihdossa minimoidaan lämpöhukka lämmön talteenottojärjestelmällä. Jäähdytystä kohteeseen ei tule. Saliin ja ryhmä- sekä lepohuoneisiin tulee tilakohtainen CO2-ohjaus. Ryhmien ilmanvaihto mitoitetaan jokaisessa erillisessä ryhmätilassa 26 henkilön mukaan. Salin ilmanvaihto mitoitetaan 70 hengen tilaisuuksille. Päiväkodin ilmanvaihto toteutetaan joko keskitetysti tai hajautetulla periaatteella. Viitesuunnitelmissa on varauduttu hajautettuun ryhmäkohtaiseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenotolla. Keittiön yhteydessä on varauduttu keskitettyyn ilmanvaihto konehuoneeseen. Keskitetyssä vaihtoehdossa rakennuksen eristämättömään ullakkotilaan sijoitetaan iv-konehuone, johon ilmanvaihtolaitteet sijoitetaan. Hajautetussa vaihtoehdossa ilmanvaihto jaetaan tilaryhmäkohtaisiin piireihin, jolloin ilmanvaihdon laitteet sijoitetaan esimerkiksi ryhmän varastotilaan. Ilmanvaihtokoneet eivät saa vähentää tilaohjelman pinta-aloja. Urakoitsija tekee ehdotuksen ilmanvaihdon layoutista perusteluineen tarjouksen yhteydessä. Mahdollisten radonhaittojen takia kohteen alapohjassa on oltava koneellinen poisto. LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 22 GH J TALOTEKNIIKKA Selostus ja laatutason kuvaus Laiteosien määrät Veden hankinta Uudisosa liitetään kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Liittäminen tapahtuu joko nykyisen päiväkotirakennuksen kautta tai tarvittaessa uudella liittymällä. Viemäri- ja vesijohtoliittymät ovat rakennuspaikan reunalla nykyisen päiväkodin luoteispuolella, ks. johtokartta. Viemäri Laajennusosa liitetään kunnan sade- ja jätevesiviemärijärjestelmiin. Todennäköisesti laajennuksesta kaivetaan oma viemäröintihaara katualueella olevaan liityntäkaivoon. Kun suunnittelu tarkentuu, vesihuoltolaitokselta hankitaan tarkemmat ehdotukset liityntäpaikoista. Pintavesien johtaminen Rakennuspaikka salaojituksessa tulee huomioida pohjaveden korkeus. Lähipiha-alueen ja rakennuspaikan kuivatukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjavesi on erityisen korkealla. Salaojiin joudutaan varautua asentamaan pumppaus. Savinen maaperä painuu suurella todennäköisyydellä. Sadevesikaivoissa tulee huomioida painuminen. Sadevedet ohjataan sadevesiviemäreihin, joista ne johdetaan vesihuoltolaitoksen osoittamiin paikkoihin tai imeytetään istutus- ja nurmikonalueilla. Rakennuspaikalla olevien avo-ojien vedet huomioidaan kuivatuksessa. Näitä vesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä suoraan kulkuväylälle (kevyen liikenteen väylälle tai ajoradalle). Urakoitsijan tulee uudisrakennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee pihan korkeusasemat ja sadeja kuivatusvesien johtaminen (asemapiirroksen laadintaohje on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa A2). Uudisrakennus sprinklataan kattavasti. H Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät tehdään erillisen sähkösuunnitelman mukaan. Sähköliittymisasiat hoidetaan sähköyhtiön asiakaspalvelun kautta. Sähköjärjestelmät toteutetaan tavanomaiseen päiväkotitasoon. Rakennus varustetaan ulko-ovien kulunvalvonnalla, automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä sekä rikosilmoitinjärjestelmällä. Valaistus toteutetaan pääsääntöisesti loisteputkivalaisimilla. Lepo-, ryhmä-, pienryhmähuoneissa sekä salissa on himmennettävä valaistus. Salissa käytetään katossa olevia kiinteitä valaisimia, jotka kestävät pallopelejä. Tiloissa, joihin ei tule luonnonvaloa, käytetään liikkeentunnistavia valaisimia. Työmaasähkön tarve tulee selvittää hyvissä ajoin ennakkoon ennen rakentamisen aloitusta. Rakennukseen hankitaan uusi sähköliittymä, joka palvelee koko päiväkotia (myös vanhaa osaa). Laajennukseen rakennetaan uusi sähköpääkeskustila (n. 2m x1,5m), nykyinen muutetaan nousukeskukseksi. Rakennuksen automaatio liitetään Citechohjausjärjestelmään. Rakennusautomaation ohjaus pääte sijoitetaan esimerkiksi IV-konehuoneeseen. Rakennus liitetään Haahtelan RES huoltokirjajärjestelmään. Kohde varustetaan seuraavilla tele-, turva- ja tietojärjestelmäasennuksilla (vain kaapelointi, laitehankinnat kunnan erillishankinta): yleiskaapelointijärjestelmä ATK- ja puhelinkäyttöön antennipisteet kytketään nykyiseen antennijärjestelmään rikosilmoitusjärjestelmä (vain kaapelointi) kameravalvontajärjestelmä (vain kaapelointi) kulunvalvonta- (ulko-oviin) ja työajanseurantajärjestelmä (1 piste, lähellä sos.tiloja)(vain kaapelointi) LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 23 GH J TALOTEKNIIKKA Selostus ja laatutason kuvaus J Laiteosien määrät osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä koko päiväkodin alueelle (vain kaapelointi) Tietojärjestelmät Rakennus liitetään kunnan tietojärjestelmäverkkoon; Rakennukseen toteutetaan langaton atk-verkko. Kiinteät cat 6-luokitetut atk-yhteydet toteutetaan keittiöön sekä älytauluille. Rakennuttajan hankinnat Rakennuttaja hankkii tietotekniikkaan liittyvät laitteet, irtokalusteet ja varusteet. Ks. tilakortit. Päiväys ja allekirjoitus Arkkitehtisuunnittelu Tilakonsultit TM2 Oy 30.1.2015 Mikko Marja-aho LV/syyskuu 2001/Rakennustieto Oy © Rakennustietosäätiö RTS 2001 RT 15-10762 lomake 24
