liite 3: ympäristökertomus 2014

Valtuusto 17.6.2015, LIITE 3
Fullmäktige
BILAGA
YMPÄRISTÖKERTOMUS 2014
HUS-Ympäristökeskus
Laatija HUS-Ympäristökeskus:
Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö
Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija
Jani Valkama, erikoissuunnittelija
Virpi Vuori, erikoissuunnittelija
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. Ympäristöhallinnon päällikön vuosikatsaus
Ympäristötyön onnistuminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä
2. HUS:n ympäristötavoitteet
Positiivista kehitystä keskeisissä kehittämiskohteissa
3. Koulutus, neuvonta ja viestintä
Koulutusta ja perehdytystä kehitetään
4. Energiatehokkuus
Perustoiminnassa ja kiinteistönhallinnassa huomioidaan energiatehokkuutta
5. Materiaalitehokkuus
Kertakäyttötuotteet ja paperin kulutus seurannassa
6. Hiilijalanjälki
Energiankulutus aiheuttaa suuren osan hiilijalanjäljestä
7. Jätehuolto
Jätehuollossa muutosten aikaa
8. Puhdistettavat maa-alueet
Tarkistettavana vanhojen öljysäiliöiden alueita
9. Kemikaaliturvallisuus
Uusi ohjelmisto helpottaa kemikaalien hallintaa
Ympäristötyö on
osa yhteiskuntavastuuta,
vastuullisuutta suhteessa
ympäristöön ja
sidosryhmiin.
10. Ympäristötavoitteet 2015
www.hus.fi
3
YMPÄRISTÖHALLINNON
PÄÄLLIKÖN
VUOSIKATSAUS
HUS:n ympäristötyön tavoitteena on toiminnan haitallisten
ympäristövaikutusten vähentäminen. Ympäristötyön keskeisimmät tavoitteet HUS:ssa olivat 2014 energian ja materiaalien käytön tehokkuuden parantaminen, jätehuollon ohjeistus,
sekä henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen.
Vuonna 2014 on valmisteltu uutta
ympäristöorganisaatiota, jonka toiminta
käynnistyy vuoden 2015 alussa.
Vahvuutta haetaan HUS:n johdon muodostaman uuden ympäristöohjausryhmän kautta sekä yhdistämällä tähän
asti omana kokonaisuutenaan hallinnoitu energiatehokkuustyö enemmän muun
ympäristötyön kanssa. Samassa yhteydessä HYKS:in aiempien neljän tulosyksikön ympäristövastuuryhmät
4
organisoidaan uudelleen, uuden tulosyksikköjaon mukaisesti.
Muutoksia on tapahtunut myös jätehuollossa. Uusi jätelaki 646/2011 32§
velvoittaa kuntaa järjestämään yhdyskuntajätehuoltoa mm. sosiaali- ja
terveyspalveluissa. HUS:n sekajäte-,
biojäte- ja biologisen jätteen kuljetus
siirtyi HYKS -alueella kunnallisen yhtiön
eli HSY:n alihankkijoiden hoidettavaksi.
Samalla HSY:n vaatimuksesta lopetettiin
erillisen energiajakeen keräys ja aloitettiin keräyskartongin keräys. Ongelmaksi kuitenkin muodostui keräyskartongin vähäinen määrä. Kalliit jätepuristimet
ovat tehottomassa käytössä. HSY:lle
tullaan esittämään muutosta keräyskartongin keräämiseen.
Jätelain määrittämän kirjanpitovelvollisuuden käynnistämisessä on ollut
vaikeuksia. Kaikki sidosryhmät eivät
toimittaneet tilastoja ajoissa, minkä
vuoksi jätehuollon tilastointi ei valmistunut kokonaisuudessaan määräaikaan
mennessä. HUS:ssa on laskutettu
erityisjätteet suoraan tuottajayksiköistä
viivakoodijärjestelmän avulla. Järjestelmä on vanha ja siihen on haettu korvaavaa menetelmää.
Selvitystyötä on tehty yhteistyössä mm.
HUS-Desikon ja Tietohallinnon kanssa.
Kun nyt kehitetään uusi jäteseurantajärjestelmä, miksi ei sitten oteta järjestelmään myös suuren volyymin jätteet kuten sekajäte. Silloin saadaan tuottajayksikkökohtainen seuranta
volyymijäteistä ja erityisjätteiden laskutustiedot. Tilastosta löytyy myös jätelajittelun heikot kohdat, joiden perusteella HUS-Ympäristökeskus ja alueelliset toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmät (YVR) sekä ympäristövastaavat voivat ohjata yksikköä oikeaan
suuntaan.
HUS-Ympäristökeskus oli mukana työryhmässä, joka antoi lausunnon johtajaylilääkärille terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä. Ympäristökeskus selvitti turvaneulojen keräämisen ja jätehuollon. Turvaneulat vievät selvästi suuremman tilan kuin
tavalliset neulat ja ne ovat jo suojattuja,
joten vähäisempi pakkaaminen riittää.
HUS-Tilakeskus on hankkinut HUS:n
käyttöön kemikaalien hallintaohjelman.
Ohjelma helpottaa yksiköiden lakisääteistä työtä, mm. käyttöturvatiedotteiden hankintaa ja kemikaalilomakkeen
laatimista.
Mirja Virta
ympäristöhallinnon päällikkö
HUS:n ympäristöhallinnon tavoitteet 2014
Toteutuneet + / toteutumattomat –
Vaikuttavuuden lisääminen:
Työryhmä;
Henkilökunnalle ympäristöterveellinen työ- ja
hoitoympäristö sekä asiakkaiden ja
henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta.
Materiaalitehokkuus;
kalusteiden kierrätyksen toimintamalli ja keinot.
Kestotekstiilien käytön edistäminen, keinot.
Kertakäyttötuotteiden vähentämiskampanjat.
Materiaalitehokkuuden uusien tavoitteiden kartoitus.
Ympäristötarkistuslistan laadinta.
Intranettiin ympäristövastaaville oma sivu.
Ympäristöasioiden työtila intranettiin
kaikille toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmille.
+–
+
+
+
–
+
+
+–
Työryhmä on laatinut kolme lajitteluohjetta jäteastioiden
yhteydessä käytettäväksi. Ulkosairaaloille suunniteltu,
julkisen liikenteen käytön puolesta kampanjointi ei toteutunut.
HUS-Tilahallinnon päätöksellä uusissa ja saneerattavissa
kohteissa toimsitokalusteet hankitaan kiinteistölle. Niitä ei
siirretä muutoissa, minkä uskotaan vähentävän kalusteiden
jätteeksi poistamista.
HYKS Operatiivinen tulosyksikkö kampanjoi kestokäyttöisten
tekstiilien käytön puolesta energiansäästöviikolla.
Ympäristövastuuryhmät ovat järjestäneet useita paikallisia
kampanjoita.
Ei ole määritelty.
Ympäristötarkistuslista on tehty ja sen käyttökokemuksia
kerättiin halukkailta osastoilta.
Sivun runko toteutunut.
10 työtilaa on perustettu, 7 ympäristövastuuryhmältä
työtila puuttuu.
Prosessit:
Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen materiaalina
nostetaan 47 % :iin.
Jätehuollon prosessikuvaukset/ sairaanhoitoalue.
Yksikkökohtaisen jäteseurannan parantaminen.
Kokonaisenergian, lämmön (sääkorjattu) ja
sähkön sekä veden kulutustietojen keräys.
Kopiopaperin kulutuksen vähentäminen
5 % edellisestä vuodesta.
Kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen.
Ympäristöorganisaation muutos.
Jätetilastoja ei ole saatu kattavasti vuodelle 2014.
–
+–
+
–
+–
+–
Ei toteutunut.
Selvitystyö uuden jäteseurantaohjelmiston hankkimiseksi jatkui
läpi vuoden. Työ jatkuu 2015.
Seuranta ja tilastointi on ajan tasalla.
Kopiopaperin kulutus on kasvanut edellisestä vuodesta 0,3 %.
Osalla seurantatuotteista kulutus on vähentynyt,
mutta ei kaikilla.
Tehty muutosehdotus, jota muokataan edelleen.
Henkilöstö:
Ympäristövastaavakurssit
Ympäristövastaavat osallistuvat
täydennyskoulutuksiin ja infoihin.
Ympäristövastuuryhmät osallistuvat työpajoihin.
+
+
+
Toteutunut 4 kurssia.
Ympäristöseminaari 19.3., ympäristöfoorumeita ja
muita infotilaisuuksia koko HUS:n alueella.
Ympäristövastuuryhmien vuosisuunnittelun ja
raportoinnin työpaja 11.12.
Talous ja henkilöstöresurssit:
Sähkön kulutuksen laskulla saadut säästöt.
Kertakäyttötuotteiden laskulla saadut säästöt.
Kopiopapereiden vähentymisestä aiheutuvat säästöt.
www.hus.fi
ks. Energiatehokkuus
+–
–
Kolmesta seurattavasta tuotteesta säästöä,
viidestä kulut lisääntyivät; kts Materiaalitehokkuus
Kopiopaperin kulutus kasvoi, ei säästöjä.
5
KOULUTUS, NEUVONTA JA
VIESTINTÄ
Ympäristötietoisuus
vahvistuu kouluttamalla
HUS:n ympäristötyön perusta on läpi
koko HUS:n jakautunut, liki 800 ympäristövastaavan verkosto. He huolehtivat
oman toimensa ohessa yksikkönsä
ympäristöasioista: kehittävät, toteuttavat ja viestivät omissa yhteisöissään.
Ympäristövastaavat saavat perustiedot
tehtäväänsä HUS-Ympäristökeskuksen
järjestämässä ympäristövastaavakoulutuksessa. Vuonna 2014 ympäristövastaavakurssin kävi peräti 77 henkilöä.
Ympäristövastaavat sekä muut huslaiset
päivittivät tietojaan vuosittaisessa, koko
HUS:n yhteisessä ympäristöseminaarissa, sekä paikallisissa ympäristöfoorumeissa. Ympäristöfoorumeita järjestettiin vuonna 2014 yhdeksän ja niissä tietojaan kartutti liki 200 henkilöä. Ympäristöseminaariin osallistui 101 henkilöä.
Uusia
koulutusmuotoja
ja -materiaaleja
suunnitellaan
vuodelle 2015.
6
Ympäristökoulutuksen uudistus on
menossa. Vuonna 2014 kehitettiin ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuuden työryhmässä Rambollin
ympäristöasiantuntija Riina Känkäsen
tuella esimiehille suunnattua ympäristöasioiden perustietopakettia sekä ympäristö- ja energiatehokkuusasioiden
HUS:n Ympäristö-Passi -verkkokoulutusmateriaalia.
HUS:n energiansäästöviikko –
tärkeää ympäristöviestintää
Valtakunnallisella energiansäästöviikolla
halutaan muistuttaa jokaisen mahdollisuuksista vaikuttaa energiankulutukseen
ja energiatuotannon ja -kulutuksen
hiilidioksidipäästöihin. HUS on viettänyt valtakunnallista energiansäästöviikkoa (ESV) vuodesta 2000, perustamisestaan lähtien.
Ympäristötietoa
tilaisuuden tullen
Jätehuoltoon liittyviä tilaisuuksia järjestettiin vuonna 2014 poikkeuksellisen
paljon. Laitoshuollon henkilöstölle järjestettiin erillinen jätehuollon koulutussarja
15 eri HUS:n toimipisteessä. Jätteistä ja
lajittelusta kerrottiin myös Jorvin sairaalan kaksipäiväisessä jäteinfossa, jonka
yhteydessä sairaalan henkilökunta
pääsi halutessaan myös kurkkaamaan
jäteasemalle.
Energiansäästöviikkoon osallistuminen
on osa HUS:n energiatehokkuuden
viestintä- ja koulutussuunnitelmaa.
Motivan energiansäästöviikon viettäjiksi
olikin ilmoittautunut HUS kuntayhtymänä ja 9 sen toimintayksiköistä.
Energiansäästöviikkoa pohjustettiin
syyskuun Husarissa 4/2014 Energiaa
säästyy -artikkelilla, jossa kerrottiin,
miten kiiinteistöhallinnossa, kiinteistöjen
ylläpidossa ja kaikessa toiminnassa
voidaan käyttää järkevästi energiaa.
HUS-Ympäristökeskuksen edustajat
käyvät pyynnöstä puhumassa ympäristöasioista monenlaisissa tilaisuuksissa.
Vuonna 2014 ympäristöasioista
kerrottiin kolmessa Meilahden tornin
muuttoon liittyvässä tiedotustilaisuudessa sekä Tietohallinnon ja Hyvinkään
sairaanhoitoalueen järjestämissä
energiansäästöviikon tempauksissa.
Sairaaloiden jätehuollosta käytiin
luennoimassa Arcadassa koulutettaville
hygieniahoitajille.
Varsinaisella energiansäästöviikolla
ympäri HUS:a intrassa, viikkopalavereissa, kahvipöydissä, jääkaapin ovissa ja
ilmoitustauluilla oli esillä ”Mekin vietämme energiansäästöviikkoa osastollamme
6.–12.10.2014” -juliste energiansäästövinkkeineen. Lisäksi oli saatavilla kymmenen kohdan tietopaketti HUS:n energiatehokkuudesta intran Energiansäästöviikon materiaalipankissa. Hieman kevyempää otetta tärkeään asiaan toi
energiansäästöviikon tietokilpailu ja kysely energiansäästöviikosta ja energiansäästöstä.
Moni vastaaja haluaisi energiansäästöviikon ajatusten näkyvän ja konkretisoituvan ympäri vuoden.
Kyselylomakkeen täyttämällä sai selville
kuinka lähellä ympäristösankaruutta
itse kukin oli.
Tietohallinto järjesti tietoiskun energiansäästöasioista ja julkaisi neljä askelta
toimistolaitteiden energiansäästöön:
Energiansäästöviikko näkyi eri
puolilla HUS:a monin tavoin
Lohjan sairaanhoitoalueella rohkaistiin
kimppakyytiverkostoitumiseen paikallislehden jutussa, johon haastateltiin mm.
johtavaa lääkäriä ja työnantajan
kustantamaa bussikuljetusta käyttäviä
huslaisia. Myös perinteeksi muodostunut näyttely Ojamon koulun oppilaiden
energiansäästö-aiheisesta taiteesta
herätti energiansäästöajatuksia.
HUSLAB kehotti löytämään vihreän
sisäisen hankkijansa ja hankkimaan vain
tarpeeseen. HUSLAB kampanjoi
energiatehokkuusnäkökulman puolesta
vinkkien ja hyvien käytäntöjen
kautta, samalla muistuttaen Motivan
hankintapalvelusta, josta on saatavissa
ohjeita ja neuvontaa kestävien hankintojen tekemiseen.
1. HANKI energiatehokkaita laitteita.
2. KÄYTÄ virranhallinta-asetuksia
tehokkaasti.
3. SAMMUTA laite,
kun et tarvitse sitä.
4. SEURAA noudatetaanko
edellisiä ohjeita.
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja
ammattikorkeakoulu Novian opiskelijat
toteuttivat tiedotustempauksen infolehtisin, joiden vinkkejä noudattamalla
kykeni vastaamaan opiskelijoiden
kehotukseen: ”Ole ympäristösankari!
Var klimatsmart! Be a climate hero!”
www.hus.fi
HUS-Servis korosti pientenkin,
suuressa organisaatiossa kertautuvien,
tekojen merkitystä todeten, että
jokainen viikko on Energiansäästöviikko, vaikka sitä vietetäänkin vain
kerran vuodessa. Esimerkkeinä pienistä
suurista teoista olivat paperinsäästö ja
järkevä jätelajittelu.
HYKS:n eri tulosyksiköissä kerrottiin
sairaaloiden energiakulutuksen kehityksestä ja materiaalitehokkuudesta,
kampanjoitiin mikrokuitutekstiilien
käytön lisäämisen puolesta esimerkkiä
näyttäen ja pidettiin energia-aiheita
esillä osastotunneilla. Hyvinkään
sairaanhoitoalue järjesti energiansäästö- ja ympäristöseminaarin
ympäristövastaavilleen.
7
ENERGIATEHOKKUUS
HUS:n toiminnan energiatehokkuutta kehitetään
HUS:n energiatehokkuussopimuksessa
2008–2016 (Kuntien energiatehokkuussopimus, KETS) HUS:n toimintayksiköiden ympäristövastuuryhmät (17 ympäristövastuuryhmää vuonna 2014)
sairaanhoitoalueilla, tukipalveluissa ja
HYKS:n tulosyksiköissä toteuttavat
omaa vuosittaista energiatehokkuuden
toimintasuunnitelmaansa. Nämä ympäristövastuuryhmät jatkoivat yhteistyötä HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmässä, joka
keskittyy HUS:n perustoiminnan ja
tukipalvelujen toimintojen kehittämiseen
entistä energiatehokkaampaan
suuntaan.
Ympäristöasiantuntija Riina Känkänen
Rambollista valmisteli ja ohjasi työryhmän työtä yhdessä HUS-Ympäristökeskuksen kanssa. Vuoden 2014
tärkeimmät tavoitteet olivat energiatehokkuuteen liittyvän viestinnän ja
koulutuksen kehittäminen sekä toimintayksiköiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien tukeminen.
Vuonna 2014 ympäristövastuuryhmille
järjestettiin energiatehokkuuden vuosittaisten toimintasuunnitelmien energiatehokkuusklinikoita (ET-klinikoita).
Yhdeksän ympäristövastuuryhmää
osallistui omaan ideointi- ja suunnittelutapaamiseensa työryhmän vetäjien
kanssa.
Energiatehokkuuden toimenpiteitä
sekä ideoitiin jatkopohdintaa varten
että suunniteltiin pidemmälle ottaen
huomioon toteutusmahdollisuudet,
keinot ja vastuut. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto energiatehokkuusklinikoissa suunnitelluista asioista ja
ympäristövastuuryhmien raportoimista
toimenpiteistä. Työryhmä vieraili
Helsingin kaupungin Viikin ympäristötalossa, energiatehokkaassa toimistorakennuksessa, jossa Helsingin
ympäristökeskus järjesti opastetun
esittelykierroksen. Samassa yhteydessä
kuultiin HUS-Kiinteistöt Oy:n puheenvuoro kiinteistöjen käytön ja ylläpidon
energiatehokkuudesta käyttäjän
näkökulmasta.
Energiatehokkuustoimenpiteitä
Koulutus- ja tiedotustoimintaa
•
•
•
•
•
•
•
•
Tulostamisen vähentäminen ja tulostusohjeistukset
Laitteiden ja valojen sammutuskäytännöt
Ylimääräisten laitteiden kartoitus jatkuvana prosessina
Uusien laitteiden käyttöönotossa huomioidaan
energiatehokkuus, kannettavien tietokoneiden lisääminen
vähitellen (hankkiminen pöytäkoneiden sijaan)
Hankinnoissa ja kilpailutuksessa huomioidaan
energiatehokkuuskriteerit
Ohjeistuksen lisääminen ja viestinnän tehostaminen
Kimppakyyti -verkostoitumisen edistäminen
•
•
•
Energiatehokkuuden esilläoloa ja tietoiskuja
esimies-, perehdytys ja koulutuspäivillä
Energiatehokkuuteen liittyviä erillisiä koulutus-, perehdytysja viestintätilaisuuksia mm. energiansäästöviikon ympäristöfoorumeita
Raviolin työnjohdon koulutuksessa
esitys keittiöiden energiakatselmusten tuloksista
Ympäristövastuuryhmän (YVR) järjestämä osastojen ja
tilojen ympäristökierros
Viestintää
•
•
•
8
Viikkotiedotteiden ja -palaverien hyödyntäminen, intratiedotus, työhyvinvointipäivien tietoiskut, ympäristövastuuryhmien intratyötilat,
opiskelijanohjaus- ja perehdytyskansioiden hyödyntäminen
Energiansäästövinkkejä
Oman toiminnan ja palvelujen energiatehokkuus- ja ympäristönäkökulmat
Yhteistapaamisessa Suomen Sairaalatekniikan Yhdistyksen SSTY ry:n ympäristöjaoksen kanssa kuultiin eri sairaanhoitopiirien energia- ja ympäristöasioista
ja niihin liittyvistä kehitystarpeista ja ylpeydenaiheista sekä pohdittiin resurssitehokkuuden kehittämistä eri näkökulmista: käyttäjälähtöinen tilasuunnittelu, tehokas jätehuolto, kestävät hankinnat, erikoissairaanhoidon hoitoprosessit sekä LEAN -ajattelu ja resurssitehokkuus erikoissairaanhoidossa ja sen
tukipalveluissa.
Työryhmän palautteen pohjalta tärkeimpiä tavoitteita vuodelle 2015 ovat aloitettujen koulutus- ja viestintämateriaalien viimeistely ja käyttöönotto, myös
ruotsinkielisinä versioina.
Energiatehokkuusklinikoiden toteutus
jossain muodossa koettiin tärkeäksi.
Ympäristövastuuryhmille tulisi tarjota
tukea enemmän ja kohdennettuna entistä enemmän kunkin YVR:n toimintaan.
Energiatehokkuuden tietoisuuden
ja viestinnän kehittäminen
Viestintää ja perehdytystä todettiin
järkeväksi kehittää kokonaisuutena
kaikki ympäristöasiat ja energiatehokkuus huomioiden. Lisäksi vuonna 2014
aloitettiin Intranetin ympäristövastaavan
sivun kehittäminen. Yksikön ympäristöasioista laadittiin tarkistuslista, jota
testattiin muutamissa HUS:n vastuuyksiköissä. Ympäristöasioiden tarkistuslista on yksikön esimiehille tarkoitettu
työkalu yksikön ympäristöasioiden
hallintaan. Viestintää tukevien toiminnan
energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen (ET-tunnusluvut) seurantaa
jatkettiin.
Energiatehokkuuden tunnusluvut ovat
mittareita, jotka kuvaavat toiminnan
välitöntä ja välillistä energiankulutusta.
Tunnuslukuja kannattaa seurata ensisijaisesti toimintayksikön sisällä ja
toissijaisesti toimintayksiköiden välillä
tai suhteessa HUS-tasoon. HUS-Ympäristökeskus toimittaa tunnuslukutiedot
ympäristövastuuryhmien saataville
intran Ympäristövastuuryhmät-työtilaan neljännesvuosittain. Alla on esitetty
ET-tunnuslukujen taulukko (Taulukko 1)
HUS-tasolla vuosilta 2011–2014
euro- ja kappalemääriin pohjautuen.
Taulukko 1
ET-tunnusluvut (HUS-tasolla)
2011
2012
2013
2014
Kopiopaperi (valkoinen A4) [€/htv]
12,11
11,62
11,19
11,19
2011
2012
2013
2014
[riisiä/htv]:
6,14
5,75
5,61
5,62
19,75
19,91
20,59
19,93
Tulostusvärit [€/htv]
76,99
59,60
56,29
67,44
kk leikkaustakit [€/htv]
24,80
25,22
28,06
23,40
[kpl/htv]:
kk leikkausliinat ja -lakanat [€/htv]
17,47
16,88
17,75
15,94
[kpl/htv]**:
-
61,93
67,15
84,77
kk vilutakit [€/htv]
1,39
2,63
2,79
3,35
[kpl/htv]:
0,80
1,57
1,69
2,24
kk työpuvut [€/htv]
2,32
2,28
2,35
1,94
[kpl/htv]:
2,32
2,28
2,35
2,05
kk suojatakit [€/htv]
3,78
3,69
2,98
3,24
[kpl/htv]:
8,30
8,08
6,75
7,02
kk käsipyyhepaperit [€/htv]
19,77
17,93
17,98
18,88
[kpl/htv]:
4841
4491
4527
4727
* Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin
** kk leikkausliinojen ja -lakanoiden tilastojen määrätiedot täydentyneet 2015 aiempiin tilastoihin nähden
HUS on sitoutunut
sekä rakennustensa
että toimintansa energiatehokkuuden jatkuvaan
parantamiseen.
www.hus.fi
9
HUS:n kiinteistöjen
energiatehokkuus
HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmä koordinoi HUS:n rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää
kehitystyötä ja laskennallisten energiansäästöjen kartoitusta.
Työryhmän tehtäväkenttää ovat:
• Energiansäästötoimenpiteiden
kartoitus, vuosittainen tietojen
keruu ja energiansäästöjen laskenta
KETS vuosiraportointia varten
• Kiinteistöjen energiakatselmussuunnitelma
• Energiankulutuksen seuranta ja
seurannan sekä mittaroinnin
kehittäminen
• Energiatehokkuutta edistävien
hankkeiden kartoitus ja
käynnistäminen
• Rakennuskohtaisten energiatodistusten teettäminen
• Raportointi puolivuosittain
energiatehokkuussopimuksen
ohjausryhmälle
• Tehtäväkenttäänsä liittyvän
viestintä- ja koulutustarpeen
seuranta
Kuntien energiatehokkuussopimuksessa
(KETS) energiansäästötoimenpiteiksi
hyväksytään tavanomaista vaatimustasoa energiatehokkaammat ratkaisut,
laitteistojen ja järjestelmien käyttötekniset parannus- ja säätötoimenpiteet ja
energiatehokkaat toimintamallit. Potentiaalisia säästötoimenpiteitä etsitään
energiakatselmuksissa sekä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa. Katselmuksia on toteutettu sopimuskaudella
2008 alkaen 21 rakennukselle tai rakennuksen osalle ja kaikkiaan 1990-luvulta
lähtien 30 kohteelle seurantakatselmuksineen yli 50 kpl. 2014 aloitettiin neljän
kohteen, mm. Meilahden Palvelukeskuksen ja väestönsuojien energiakatselmus ja Naistenklinikan kuntokartoituksen yhteydessä tehtiin energiatarkastelu. Katselmussuunnitelmassa on useita
kohteita vuosille 2015–2016.
Uudis- ja peruskorjausrakentamisen
energiatehokkuus huomioidaan Energiatehokkuuden varmistaminen HUSrakennusinvestoinneissa -ohjeessa.
Vuonna 2014 sovittiin HUS:n rakennusten energiatodistusten päivittämisestä.
Energiansäästötoimenpiteitä
vuonna 2014
Meilahden 16-kerroksisen tornisairaalan
peruskorjauksen valmistuminen loppuvuodesta 2014 ja rakennuksen talotekniset ratkaisut parantavat energiatehokkuutta merkittävästi. Rakennuksen
lämmityksessä ja viilennyksessä hyödynnetään maahan varastoitunutta
energiaa 49 kaivoa käsittävän energiakaivokentän avulla. Energiansäästöä
tuovat lämpöpumppujärjestelmä
(geoenergiakenttä ja lämpöenergian
kierrätys), ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, ilmanvaihtokoneiden hyvä hyötysuhde,
julkisivun ja valaistuksen uusiminen,
vettä säästävät kalusteet ja aurinkolämpökeräimet. Vuonna 2014 jatkettiin muissa HUS:n sairaalakiinteistöissä
lämmöntalteenottojärjestelmien säätöjä
ja parannuksia.
Energiatehokkuussopimuksessa HUS
on sitoutunut kiinteään 25 100 MWh/
a:n energiansäästötoimenpiteiden kertymään vuoden 2016 loppuun mennessä.
Sopimuskauden 2008–16 tavoite ylittyi
jo vuoden 2014 loppuun mennessä
saavutetulla 25 700 MWh/a:n säästökertymällä. Säästötoimenpiteissä
on mukana varhaistoimet (n. 10 000
MWh/a) vuosilta 1997–2007. Säästötoimenpiteiden eliniät vaihtelevat vuosista kymmeniin vuosiin. Ne tuottavat
energiansäästöä useita vuosia ja vähintään vuoden 2016 loppuun asti. Säästötoimenpiteiden kertymät ovat olleet:
3 900 MWh/a vuonna 2013 ja
4 000 MWh/a vuonna 2014 tuottaen
yhteensä vuosittain noin 500 000 euroa
säästöä energiakustannuksissa.
Energiankulutus
Rakennuksista energiatehokkuussopimukseen sisältyvät HUS:n omistamien
rakennusten lisäksi myös HUS:n
100 %:sti omistamat tytäryhtiöt ja
asunto-osakeyhtiöt sekä vuokrasairaaloista Kätilöopiston ja Paloniemen
sairaalat. Taulukossa 2 on energiatehokkuussopimuksessa raportoitu energiankulutus ja kuvassa 1 on esitetty lämmön
Taulukko 2
Kulutustilasto 2011–14 HUS:n rakennuksissa *
2011
2012
2013
2014
Muutos 2013–14
Lämpö (normitettu) mWh **
155 403
154 278
151 450
143 226
0,3 % ***
Lämpö (mitattu) MWh
158 726
157 124
142 366
138 628
–2,6 %
Sähkö MWh
110 300
109 271
108 981
109 842
0,8 %
Vesi m³
Maakaasu Nm³
723 173
753 160
712 936
726 752
1,9 %
3 261 926
3 172 809
2 824 883
2 868 655
1,5 %
* Mukana HUS-Asunnot Oy ja asunto-osakeyhtiöt; osuus lämmöstä n. 8 %, sähköstä n. 1 % ja vedestä n. 12 %
** Normitetut lukemat ilman asuntoja, 2011-13 vanhalla lämpönormituksella; 2013 uudella lämpönormituksella olisi 142 772 MWh
*** Verrattu uudella normituksella.
10
Lämpö- ja sähköenergian kulutus HUS:n rakennuksissa
170 000
160 000
MWh
150 000
140 000
130 000
120 000
110 000
100 000
2009
2010
2011
2012
2013
Lämpö (vanha normitus) MWh
Lämpö (uusi normitus) MWh
Lämpö (mitattu) MWh
Sähkö MWh
2014
Kuva 1
ja sähkön kulutuksen kehitykset viime
vuosilta. Maakaasulla tuotettiin höyryä
sairaaloiden käyttöön ja jonkin verran
lämpöä. Lämpöenergia on ilmoitettu sekä mitattuna kulutuksena että sääkorjattuna (normalisoituna). Normalisoidun
lämpöenergian laskenta muuttui 2014,
koska vertailussa käytettävä normaalivuoden lämmitystarveluku muuttui
lämpimämmäksi. Siksi vuoden 2014
sääkorjatut lämmitysenergiankulutukset
eivät ole suoraan vertailtavissa aiempien
vuosien lukemiin. Mitatuissa lämmönkulutuksissa näkyy eri vuosien lämmitystarvelukujen vaihtelu: jonakin vuonna on keskimäärin lämpimämpää kuin
toisena.
Normitetun lämmön kulutuksessa ei
ollut suurta eroa vuosien 2013 ja 2014
välillä, mutta suhteutettuna lämmitystarvelukuihin lämmön kulutus on
vähentynyt selvästi vuodesta 2011.
www.hus.fi
Sähkön kulutus vaihtelee hieman
vuosittain. Veden kulutus kasvoi 2 % ja
maakaasun hieman vähemmän. Lisäksi
HUS:lla on toimintaa monilla vuokrakiinteistöillä; esimerkkinä Psykiatriakeskus, Tammiharju ja monet etäyksiköt
mm. terveysasemilla. Vuokriin sisältyvät
energiankulutukset eivät ole mukana
yllä olevassa kulutustilastossa.
Toisaalta HUS:n rakennuksissa on
vuokralla muun muassa terveysasemia,
joiden kulutukset vastaavasti ovat
HUS:n tilastoinnissa mukana.
Lämpöenergiankulutuksesta osa on
Kirurgisella sairaalalla käytössä olevaa
kaukokylmää. Vuonna 2014 kaukokylmää kului 153 MWh (kaukolämpöä
4690 MWh). Vastaavasti kylmempänä
vuonna 2012 Kirurgisella sairaalalla
kului kaukokylmää 117 MWh
(kaukolämpöä 4 770 MWh).
Energiakustannukset kokonaisuudessaan HUS:ssa olivat 18,9 miljoonaa
euroa (ei tytäryhtiöitä mukana). Laskua
edelliseen vuoteen nähden oli 2,3 %.
Ostetun lämmön kustannukset HUS:ssa
vuonna 2014 olivat noin 6,9 miljoonaa
euroa (laskua edelliseen vuoteen 7,5 %,
mihin vaikutti edellistä lämpimämpi
vuosi). Sähkön kustannukset kasvoivat
2,1 % ollen 9,4 miljoonaa euroa.
Maakaasun kustannukset olivat
0,93 miljoonaa euroa (laskua 17 %).
Vedenkäytön kustannukset nousivat
6,5 % ollen n. 1,7 miljoonaa euroa.
Kauden 2008–2016
energiansäästötavoite
ylittyi jo vuoden 2014
loppuun mennessä.
11
MATERIAALITEHOKKUUS
Materiaalitehokkuus - kohti järkevämpää ja ekologisempaa kulutusta
Materiaalitehokkuuden kehittymistä
seurataan esimerkkituotteiden kautta
henkilötyövuosiin suhteutetun kulutuksen muutoksina tuoteryhmittäin vuoden
2010 kulutustasosta vuoteen 2014 (taulukko 3). Taulukossa on esitetty lisäksi
muutokset kolmelta edelliseltä
vuodelta. Toiminnan laajuuteen suhteutettu kulutus on laskenut jaksolla
2010–14 muilta osin paitsi
kertakäyttöisten vaatteiden osalta.
Taulukko 3
Tuoteryhmä
Muutos
2011–12/htv
Muutos
2012–13/htv
Muutos
2013–14/htv
Tavoite Muutos kaudella
2014
2010–14/htv
Kopiopaperi (valkoinen A4) [kpl]
–6,1 %
–2.2 %
+0,3 %
–5 %
–7,4 %
kk kaarimaljat [kpl]
–5,2 %
–2,0 %
-6,4 %
–5 %
–14,5 %
kk astiat ja aterimet [€]
–11,5 %
+0,5 %
+0,3 %
–5 %
–9,9 %
kk leikkaustakit [€]
+1,7 %
+11,9 %
–16,6 %
–5 %
–4,9 %
kk leikkausliinat ja -lakanat [€]
–3,4 %
+5,8 %
–10,2 %
–5 %
–11,7 %
+14,9 %
–5,1 %
+5,0 %
–5 %
+75,2 %
kk vaatteet [€]
* Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin.
Kertakäyttöiset vaatteet –
tarpeen vai ei
Taulukossa 4 kulutuksen muutosta tuoteryhmittäin vertaillaan kustannustietojen ja kappalemäärien kautta vuoden
2010 kulutustasosta vuoteen 2014. Kertakäyttöisten leikkaustekstiilien kulutus
on melko vakiintunutta, mutta kustannukset ovat kääntyneet edellisten vuosien kasvun jälkeen selvään laskuun
vuonna 2014. Muissa vaatteissa kertakäyttöisten kappalemäärä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Kertakäyttöisten vilutakkien määrä kasvoi vuosi vuodelta voimakkaasti, mutta
kääntyi vuonna 2014 laskuun
(–13 % kpl/htv). Kertakäyttöisten työpukujen (+33 % kpl/htv) ja suojatakkien (+4 % kpl/htv) kulutuksen
12
kappalemääräinen kasvu vuonna 2014
sai kertakäyttövaatteiden kokonaiskulutuksen kasvamaan 11 000 kappaleella. Kertakäyttöisten kaarimaljojen turhaa
kulutusta on todennäköisesti vähennetty, koska kappalemäärä on laskenut
neljässä vuodessa lähes 10 %. Vuonna 2014 kulutus laski entistä jyrkemmin.
Kertakäyttöisyys vähentyi myös astioissa ja aterimissa erityisesti vuonna 2012,
mutta lasku tasaantui tällöin saavutetulle kulutustasolle.
Paperinsäästömaratonilla on
tulossa hyvä tulos
Kopiopaperin kulutus saavutti huippunsa vuonna 2011 ollen noin 104 500 riisiä
(214 000 euroa).
Tavallisen kopiopaperin kulutus onkin
laskenut vuoden 2010 noin 3 040 arkista
noin 2800 arkkiin henkilötyövuotta kohden. Kopiopaperin laskutrendi on kuitenkin tasaantunut vuonna 2014.
Huslaisen vuosittainen paperipino on
edelleen yli 28 cm korkea, hieman yli
5,5 papeririisiä (kuva 2). Sähköisten
prosessien lisääntymisen myötä laskun
odotetaan kuitenkin käynnistyvän
uudelleen. Toiminnan energiatehokkuuden tunnusluvuista tulostus-värikustannukset ovat kääntyneet pitkään jatkuneen laskusuunnan jälkeen kasvuun
(ks. taulukko 1 Energiatehokkuusosiossa).
Taulukko 4
Kustannukset
Tuoteryhmä
Kappalemäärät
Kulutus
2010, €
Kulutus
2014, €
Muutos, €
Kulutus
2010,
kpl **
Kulutus
2014,
kpl
Kulutus
2010,
kpl/htv **
Kulutus
2014,
kpl/htv
Muutos,
kpl/htv
–
198 000
–
102 000
99 500
6,1
5,6
–7,4 %
–14,5 %
Kopiopaperi (valk. A4), riisiä
kk kaarimaljat
40 000
36 000
–4 000
931 000
839 000
55,4
47,4
kk leikkaustakit
413 000
414 000
+1 000
326 000
353 000
19,4
20,0
+2,8 %
kk leikkausliinat ja -lakanat
303 000
282 000
–21 000
1 080 000
1 500 000
64,3
84,8
+31,8 %
+43,8 %
kk vaatteet yhteensä
81 800
151 000
+69 200
132 000
200 000
7,9
11,3
kkk vilutakit
18 000
59 300
+41 300
10 400
39 700
0,6
2,2
+262 %
kk työpuvut
15 700
34 300
+18 600
15 700
36 200
0,9
2,0
+119 %
kk suojatakit
48 100
57 300
+9 200
106 000
124 000
6,3
7,0
+11 %
kk astiat ja aterimet [€]
85 200
80 900
–4 300
–
€/htv:
5,1
4,6
–9,9 %
* Lyhenne kk viittaa kertakäyttöisiin tuotteisiin, htv henkilötyövuosiin.
** kk leikkausliinojen ja -lakanoiden osalta kulutus vuonna 2012 (ei 2010), koska HUS-ToTal kappalemäärätiedot ovat täydentyneet
vuodenvaihteessa 2014-15
Paperiarkkien määrä ja paperipinon korkeus 2010-2014 henkilötyövuotta kohden
arkkia/htv
Paperipinon korkeus [cm/htv]
3 500
50
3 037
3 072
2 881
2 803
2 811
45
3 000
40
2 500
2 000
35
30,37
30
30,72
28,81
28,03
28,11
25
1 500
20
15
1 000
10
500
5
0
2010
2011
arkkia/htv
2012
2013
2014
0
paperipinon korkeus/htv
Kuva 2
www.hus.fi
13
HUS-Logistiikka ja
Tietohallinto lähes puolittivat
kulutuksensa 2014
Paperinkulutuksen vähentämisestä
löytyy hyviä esimerkkejä viime vuosilta. HUS:n viime aikojen huippukulutusvuoteen 2011 verrattuna paperin määrä on ilman suhteutuksiakin vähentynyt
HUS:ssa lähes 5 % ja reippaasti usealla alueella ja monessa toimintayksikössä
vuoden 2011 kulutuksesta. Esimerkiksi:
• HUS-Logistiikassa –87 %
• Tietohallinnossa –49 %
• HUS-Servisissä –34 %
• Lohjan ja Hyvinkään
sairaanhoitoalueilla: –17 %
• Yhtymähallinnossa ja
HUS-Tilakeskuksessa: –14 %
• Länsi-Uudenmaan
sairaanhoitoalueella ja
HUS-Kuvantamisessa: –13 %
• HYKS Naisten- ja lastentautien
tulosyksikössä –5,5 %
Vuoden 2014 aikana suhteessa henkilötyövuosiin eniten pudotti HUS-Logistiikka, joka lähes puolitti paperintilauksensa. Tietohallinnon kulutus putosi lähes
yhtä paljon (–44 %). Myös Yhtymähallinto näytti esimerkkiä pudottamalla
paperinkulutustaan viidenneksen
henkilötyövuotta kohden. Sairaanhoitoalueista Hyvinkää pudotti selvästi parhaiten, yli 7 %. Myös HUS-Työterveys
(–7 %) ja HUS-Kuvantaminen (–5 %)
pudottivat kulutustaan. Sähköisiin
prosesseihin siirtyminen sekä tulostusasetukset ja -käytännöt säästävät
eniten paperia.
Tulostusvärien kustannukset seuraavat
paperinkulutuksen kehitystä vain osassa yksiköitä. Vaikka HUS:n tulostusvärikustannukset kasvoivatkin viidenneksen vuonna 2014, onnistui osa toimintayksiköistä vähentämään myös tulostuskustannuksiaan: Lohjan sairaanhoitoalue vähensi 15 % ja lähes nollakasvuun
ylsi HYKS Naisten- ja Lastentautien tulosyksikkö.
14
Vuoden 2014
materiaalitehokkuustekoja
Vuonna 2014 HYKS:n Psykiatrian tulosyksikkö ja Syöpäkeskus ovat vähentäneet kertakäyttöisten kaarimaljojen suhteellista kulutustaan 20 %, Hyvinkään
sairaanhoitoalue 12 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 11 %, HUSKuvantaminen 9 % ja Porvoon sairaanhoitoalue lähes 7 %. HYKS:n koko
alueen pudotus oli yli 5 %, joka vastaa
lukumääränä yli 34 000 kpl vuodessa
(72 %:ia HUS:n kulutuksen laskusta).
Vuodesta 2011 lähtien myös kokonaiskulutusmäärät ovat vähentyneet monessa toiminnassa. Porvoossa kertakäyttöisten kaarimaljojen kulutus on laskenut 17 %, Länsi-Uudellamaalla ja
Hyvinkäällä peräti neljänneksen
vuodesta 2011.
Operatiivinen tulosyksikkö vähensi 2014
kertakäyttöisten vilutakkien kulutustaan
peräti 35 % ja on puolittanut kulutuksen
vuodesta 2012. Porvoon sairaanhoitoalue vähensi kertakäyttöisten leikkaustakkien kulutusmääriä 43 % ja
kertakäyttöisten vaatteiden määriä
29 % vuonna 2014. HYKS Syöpäkeskus
on vähentänyt kertakäyttöisten suojatakkien kulutusta 30 %.
Vuonna 2014 on aloitettu useita kokeiluja tai käytäntöjä, jotka vähentävät kertakäyttöisyyttä ja parantavat ekologisuutta. Meilahden sairaalan potilaspaikkojen väliverhot hankitaan kestokäyttöisinä. Lisäksi Meilahden leikkausosasto on
kokeillut mikrokuitupeittoja. Töölön tapaturma-asema luopui kertakäyttökatetrointiseteistä ja Silmätautien leikkausosasto kokeilee Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n mikrokuituista vilutakkia.
Myös HUS:n työvaateohje (Pysyväisohje 7/2014) toteaa, että kertakäyttöiset
vaatteet on tarkoitettu vain tilapäiseen
käyttöön erityisolosuhteissa ja tavoitteena on minimoida kertakäyttökulutusta.
HUSLAB jatkoi keväällä 2014 päättynyttä Suurin pudottaja -kampanjaansa,
jolla mm. edistettiin tiettyjen tarrapohjien
käyttöönottoa ja kertakäyttöisyyden
vähentämistä. 2014–2015 kampanjassa
HUSLAB:n vastuuyksiköiden tavoitteena on luopua vinyylikäsineiden tarpeettomasta käytöstä sekä vähentää
tulostusvärien ja paperin kulutusta.
Myös kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutusta on onnistuttu vähentämään: HUS-Logistiikka lähes puolitti
kulutuksen vuonna 2014, Ravioli vähensi 17 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 16 %. HUS:ssa on myös
toimintayksiköitä, jotka eivät juuri tai
ollenkaan käytä kertakäyttöisiä astioita:
Yhtymähallinto, Apuvälinekeskus, HUSServis, HUS-Apteekki, HUS-Desiko,
Tietohallinto ja HUS-Tilakeskus.
Kestopyyhkeet HUS:ssa
Kestopyyhkeitä kokeiltiin Iho- ja allergiasairaalassa 2000–2001. Paperipyyhetelineistä 25 % vaihdettiin rullapyyheannostelijoihin, joita asennettiin koekäyttöön 99 kpl. Positiivisten käyttökokemusten perusteella ja ympäristön kannalta suositeltavana vaihtoehtona HUS
teki kestopyyhkeiden käyttöönotosta
ohjekirjeen (25/2001).
Kestopyyhkeet on todettu puolueettomissa tutkimuksissa hygieenisiksi;
niitä käytetään mm. elintarviketeollisuudessa. HUS:n käyttämillä kestopyyhkeillä on Pohjoismainen Joutsenmerkki
ja toimittajalla on
Materiaalitehokkuutta
voidaan lisätä korvaamalla
kertakäyttötuotteet palvelulla
kuten korvaamalla
paperiset käsipyyhkeet
pestävillä pyyhkeillä.
sertifioidut SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmä, SFS-EN ISO 14001
Ympäristöjärjestelmä ja SFS EN 14065
koskien pesulassa huollettujen tekstiilien mikrobiologisen puhtauden hallintaa.
Käyttö lisääntyi viime vuosina
Kestopyyhkeiden käyttö on vaihdellut
vuosien mittaan paljon (kuva 3). Lohjan
sairaalaan pyyheannostelijoita hankittiin
jo 2001. Meilahteen lähinnä julkisiin
tiloihin (mm. aulojen vessat) annostelijoita hankittiin ensimmäisen kerran
vuonna 2004. Psykiatriakeskukseen
ostettiin omat annostelijat remontin
yhteydessä 2005 (määrä ei ole tiedossa, Helsingin kaupunki remontoi tilat
HUS:lle). Samana vuonna Porvoon
sairaala otti kestopyyhkeet käyttöön,
mutta luopui niistä myöhemmin.
Kestopyyherullien käyttö (kpl) HUS:ssa 2001 - 2014
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Iho- ja allergiasairaala
Lohjan sairaala
Meilahti
Meilahden sairaala pkl
Porvoo
Psykiatriakeskus
HUS-Servis
Peijas
Leppävaaran terveysasema
2013
2014
Kuva 3
Peijas hankki pyyheannostelijoita 2007,
HUS-Servis 2009. Viimeisin käyttöönottaja on Leppävaaran terveysaseman laboratorio 2013. Vuonna 2014 vuokrattuja kestopyyheannostelijoita oli käytössä HUS:ssa 84 kappaletta Psykiatriakeskuksen omien annostelijoiden lisäksi.
Kestopyyhkeiden käyttö on alkuvuosien
kokeilujen jälkeen vähitellen alkanut
lisääntyä. Vuonna 2012 kulutettiin
3 112 pyyherullaa, 2012 käytettiin jo
800 rullaa enemmän ja kulutus oli 2014
liki 5 000 kappaletta. Annostelijavuokrien ja pyyherullien pesukustannukset
ovat nousseet suhteessa kulutukseen
hieman enemmän (kuva 4). Yhden käsienpyyhintäkerran kustannus laskee,
mitä enemmän annostelijaa kohti pyyherullia käytetään. Keskimääräinen kulutus
yhtä annostelijaa kohti oli 50 pyyherullaa
vuodessa. Pienin kulutus oli 14 ja suurin
www.hus.fi
kulutus 96 rullaa. Annostelijaa ei kannata hankkia tilaan, missä rullia kuluu
vähemmän kuin 10 vuodessa.
Paperiset käsipyyhkeet vs.
kestopyyhkeet
Paperipyyhkeiden käyttö on myös
lievästi lisääntynyt. Vuonna 2012 käytettiin 78,3 miljoonaa paperipyyhettä,
seuraavana vuonna 79,5 miljoonaa ja
2014 kului jo 83,6 miljoonaa paperipyyhettä. Henkilötyövuosiin suhteutettuna
nousu myös näkyy sekä kappalemääränä että kustannuksina. HUS:ssa käytetään paperiarkkien lisäksi rullalla olevia paperisia käsipyyhkeitä. Laskelmissa
paperirullat on muunnettu arkeiksi. Vertailuissa yhtä käsienpyyhintäkertaa kohti
on arvioitu kuluvan kaksi paperipyyhettä, ja yhdellä puhtaalla kangasrullalla voi
pyyhkiä käsiä noin 120 kertaa
(rullassa on kangasta 35-40 metriä ja
keskimäärin yksi pyyhintäkerta kuluttaa
30 cm kangasta). Kestopyyhkeiden prosenttiosuus pyyhintäkerroista on kasvanut hieman (2012 0,9 %, 2013 1,2 % ja
2014 1,4 %) mutta kattaa vain murtoosan kokonaisuudesta.
Paperipyyhkeitä ostettiin vuonna 2014
reilulla 334 000 eurolla, kestopyyhkeiden
pesupalvelu ja annostelijavuokrat maksoivat vähän yli 21 000 euroa. Hankintakustannuksista kestopyyhkeiden osuus
on noussut vuoden 2012 4 %:sta 2014
6 %:iin. Hankintakustannuksilla laskettuna käsienkuivauskerta tulee
n. 4,4 kertaa kalliimmaksi kestopyyhkeillä kuin paperisia käyttäen. Paperipyyhkeiden hankintakustannuksiin pitäisi
kuitenkin lisätä laitoshuoltajien käyttämä
työaikakustannus,
15
Kestopyyherullakustannukset ja annostelijavuokrat HUS:ssa 2012–14
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
2012 Kuva 4
Pyyherullat (kpl/a)
jätesäkkien ja -astioiden hankinnat sekä
jätehuollosta aiheutuvat muut kustannukset (logistiikan työaikakustannus,
kiinteistön keräysvälineet, jätteen kuljetukset ja käsittelymaksut), joita ei kestopyyhkeiden osalta synny lainkaan.
Ympäristönäkökohtien kannalta kestopyyhkeiden etu kertakäyttöpaperipyyhkeisiin verrattuna on selkeä. Kestopyyherulla painaa vajaat kaksi kiloa, ja sillä
voidaan pyyhkiä kädet noin 11 000 kertaa. Kun rulla päätyy jätteeksi, sen elämä jatkuu vielä teollisuuden pyyhkeinä.
Vastaavasta määrästä käsienkuivaamisesta paperipyyhkeillä syntyy jätettä
35-72 kiloa riippuen siitä, montako kappaletta kuivaamiskertaa kohti käytetään.
Kun yksi paperipyyhe painaa 3,1 g
(punnittiin yhden tuottajan käsipyyhe),
jos oletetaan yhden mustan ison sekajätesäkin painavan kaksi kiloa, jätesäkkejä tarvittiin noin 129 600 kappaletta.
Lisäksi pitäisi säkkien kulutukseen
laskea mukaan työyksiköiden ja vessojen roska-astioissa olevat pienet sekajätepussit, joita yhden mustan säkin sisällä on yleensä useampia kappaleita.
16
2013 2014
Annostelijavuokra ja pyyherullakustannukset (€ a)
Paperisia käsipyyhkeitä ei voi myöskään
hyödyntää materiaalina. Paperipyyhkeet
valmistetaan suurelta osin kierrätyskuidusta. Onkin ympäristön kannalta erittäin tärkeää kerätä keräyskartonki ja keräyspaperi mahdollisimman hyvin talteen kierrätyskuidun valmistusta varten.
Kahvia kupista
Kertakäyttöastioiden käyttö on HUS:ssa
vain silloin tällöin perusteltua ja tarpeellista. Tämä on yksiköissä huomattu ja
kertakäyttöastioiden kulutus väheneekin
vuosi vuodelta. Samaan aikaan HUS:n
yksiköt ovat hankkineet joka vuosi käyttöönsä 2 000-3 000 uutta posliinista
kuppia tai mukia. Vuosina 2011–2014
hankittiin yhteensä 14 000 kuppia.
Raviolilta tilattavat kahvit ja teet tilataan
useimmin posliinikupeista. Tuo osuus on
pysynyt noin 70 %:ssa viime vuodet, eli
noin 30 % tarjoiluista tilataan kuitenkin
vielä kertakäyttöastioista. Kahvitusten tilausmäärät ovat viimeisen kolmen vuoden aikana pudonneet 19 %, mikä on
välillisesti vähentänyt kertakäyttöastioiden kulutusta.
Ehkäpä yksiköissä tarjotaan nykyään
kokouksissa ja koulutuksissa useammin
itse keitettyä kahvia, niistä vastaostetuista, omista posliinimukeista.
Raviolin hankinnoissa kertakäyttökuppien kulutus on pienentynyt selvästi.
Kertakäyttökuppeihin tilattujen kahvitusten lisäksi myös muu käyttö on vähentynyt, sillä parin viimeisen vuoden aikana
kertakäyttökuppien kulutus pienentyi liki
40 %. Vuonna 2014 Ravioli kulutti
yli 60 000 kertakäyttökuppia vähemmän
kuin vuonna 2012! Siinä on säästynyt
paljon energiaa ja materiaalia sekä
syntynyt paljon vähemmän jätettä.
Paperisten
käsipyyhkeiden
osuus on 8 paino-%
sekajätteestä.
JÄTEHUOLTO
Jäteohjeiden päivitys
HUS-jäteohje on ohjekirje (39/2002),
jonka päivitys on edelleen käynnissä.
Vuoden 2014 alussa voimaan tulleet
muutokset jätteiden lajittelussa
HUS:ssa, uuden jätevoimalan käyttöönotto Vantaalla ja laki pistävien ja viiltävien turvatuotteiden käytöstä vaikuttavat
jäteohjeiden sisältöön. Uuteen muotoon
kirjoitetut jäteohjeet lähetetään lausuntokierrokselle kuntiin ja yhteistyökumppaneille sekä joukolle HUS:n omaa henkilöstöä, joita ohjeet koskevat. Tämän
jälkeen vanha ohjekirje voidaan kumota.
luvan polttaa myös sairaalajätettä kuten
biologisia jätteitä ja viiltäviä ja pistäviä
jätteitä jätevoimalassaan. Turvaneulojen
käyttöön otosta annettiin johtajaylilääkärin ohje (8/2014) 21.8.2014, jonka
mukaan HUS:ssa siirrytään vuoden
2016 loppuun mennessä käyttämään
turvamekanismeilla varustettuja laskimokanyyleja ja neuloja. Turvatuotteiden
käyttöön siirrytään käytännössä asteittain. Turvatuotteet lisäävät jätemäärää
mistä syystä etsitään aikaisempaa
taloudellisempia keräystapoja näille
tuotteille.
Vantaalle valmistui 2014 uusi jätevoimala, jonne sekajätettä viedään
poltettavaksi kaatopaikkasijoituksen
sijaan. Vantaan Energia sai 28.1.2014
Etelä-Suomen aluehallintovirastolta
Muutokset HUS:n jätelajitteluun
2014 vuoden alusta
Tyhjentämättömät imu- ja dreenipussit sai aikaisemmin viedä kaatopaikalle
haudattaviksi silloin,
kun niissä käytettiin jähmeainetta veden sitomiseksi geelimäiseen muotoon. Valtioneuvoston uuden asetuksen
331/2013 (§ 14) mukaan jätettä ei saa
sekoittaa muuhun aineeseen vain kaatopaikalle hyväksyttävälle jätteelle asetettujen kelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi. Jähmeainetta käytettäessä imuja dreenipussit ohjeistettiin lähettämään
vuoden 2014 alusta alkaen Ekokemille
hävitettäviksi.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen
(HSY) poikkeuslupa laittaa keräyskartonki nestepakkauksia ja ruskeaa
pahvia lukuun ottamatta energiajakeen
joukkoon HYKS:n alueella päättyi
vuoden 2014 alussa.
Sekajätteen, energiajakeen, pahvin ja keräyskartongin
määrien muutokset tonneina HUS:ssa 2011–2014
4 000
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Kuva 5
www.hus.fi
2011
Sekajäte
2012
Energiajae 2013
Keräyskartonki 2014
Pahvi
17
Keräyskartongin
erilliskeräys aloitettiin
ja energiajakeen
kerääminen
lopetettiin.
HUS-Ympäristökeskus tarkasti Meilahden alueella sekajätesäkkien sisältöä toukokuussa selvittääkseen lajittelumuutosten toteutumista. Otos ei
ollut kovin suuri (22 sekajätesäkkiä),
mutta tulokset antoivat viitteitä lajittelun
onnistumisesta. Luvattoman paljon
sekajätesäkeistä löytyi erilaista sinne
kuulumatonta jätettä. Sisältö lajiteltiin ja
jätemäärät punnittiin. Punnitusten mukaan sekajätteeseen meni (valkaisukuituista) keräyskartonkia 6,3 % ja ruskeaa
pahvia 1,4 %. Tuloksia verrattiin HSY:n
ja Ramboll Oy:n 2012 tekemään sekajäteselvitykseen, jonka mukaan Meilahden sairaala-alueen sekajätteessä 4,2 %
oli keräyskartonkia ja pahvia. Tämän
valossa tilanne ei ole lainkaan parantunut. Myös keräyskartonkipuristimien
tyhjennykset osoittivat, että keräyskartonkia syntyy vähänlaisesti.
HSY:n peruste evätä jatko luvalle laittaa
keräyskartonki energiajakeeseen oli se,
että kartonki pitäisi kierrättää eli hyödyntää materiaalina polttamisen sijaan.
Tämä on myös uuden jätelain etusijajärjestyksen mukaista toimintaa. Poltettaessa saadaan vain osa tuotteen elinkaaren aikana käytetystä energiasta talteen
eikä lainkaan hyödynnettävää materiaa-
lia. Kuvasta 5 nähdään, ettei keräyskartongin määrä lisääntynyt huomattavasti
(lisäys oli 54 tonnia 2014 aikana).
Ruskean pahvin määrä pysyi kutakuinkin ennallaan. Taloudellisesti ja lajittelun helpottamiseksi olisi järkevää kerätä
ruskea pahvi ja valkaistukuituinen
keräyskartonki samaan puristimeen.
Biologiset jätteet sekä viiltävät ja
pistävät jätteet
Tietosuojattavat ja eettiset biologiset
jätteet HUS ohjeistaa vietäväksi vaarallisen jätteen polttolaitokselle samoin kuin
nesteitä sisältävät imu- ja dreenipussit
ja muun nesteitä sisältävän jätteen.
Osa näistä jätteistä on viety myös
kaatopaikalle haudattavaksi. Alla olevan
kuvan 6 mukaan em. jätteen määrä on
kasvanut tasaisesti 2008 jälkeen ja on
vakiintunut viime vuosina.
Tietosuojattavan biologisen ja eettisen jätteen
sekä nesteitä sisältävän biologisen jätteen
määrien muutos tonneina HUS:ssa 2007–2014
140
120
100
80
60
40
20
0
2007 2008
HKI
Kuva 6
18
2009
JORVI
2010
PEIJAS
HYSA
2011
LOHJA
2012
2013
LUSA
PORVOO
2014
Määrän kasvu 2008 vuoden jälkeen
voinee selittyä osittain vuonna 2007
HUSLAB:n terveysasemalaboratorioille
suunnatuilla uusilla ohjeilla, joilla biologinen tunnistamaton jäte ja tietosuojattava biologinen jäte ohjattiin keräämään
yhteen ja lähettämään vaarallisen
jätteen polttolaitokselle. Myöhempinä
vuosina koko HUS-alueen laboratoriot
on liitetty osaksi HUSLAB-liikelaitosta,
joten jätemääräkin on sitä kautta
lisääntynyt.
Biologinen, tunnistamaton jäte sekä
viiltävä ja pistävä jäte joko haudattiin
kaatopaikalle tai vietiin polttolaitokselle
(kuva 7). Edellämainittu jätteen vieminen
Vantaan Energian polttolaitokselle
aloitettiin kesällä 2014. Viiltävä ja pistävä jäte on viety jo vuosia Hyvinkään
sairaanhoitoalueelta ja terveyskeskuslaboratorioista Ekokemille vaarallisen
jätteen uunissa poltettavaksi. Hyvinkään
sairaanhoitoalueen biologinen,
tunnistamaton jäte on poltettu Ekokemin jätevoimalassa voimalan valmistumisesta saakka. Tunnistamattoman
biologisen sekä viiltävän ja pistävän
jätteen kokonaismäärä on vuosittain
pysynyt suurin piirtein samana;
vuoden 2014 tilastossa on todennäköisesti puutteita. Kaatopaikalle hautaaminen on luvallista enää vuoden 2015
aikana.
Biologinen, tunnistamaton jäte sekä viiltävä ja pistävä jäte
HUS:ssa tonneina 2012–2014 käsittelypaikan mukaan
300
250
200
150
100
50
0
2012 2013 2014
Viiltävä ja pistävä jäte vaarallisen jätteen polttolaitokselle
Biologinen jäte polttolaitoksille
Kuva 7
www.hus.fi
Biologinen, sekä viiltävä ja pistävä jäte kaatopaikalle
19
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT
Arvion mukaan päästöt
jakaantuvat seuraavasti:
HUS:n
CO2-päästöt
olivat noin
55 000 CO2-ekv.
Laskennan lähtötietojen epävarmuuden
vuoksi lukeman arvioitu tarkkuus on
55 000 ±15 000 t CO2-ekv.
Arviossa ovat mukana energiankulutus
(sähkö, kaukolämpö), energiantuotanto
(maa-kaasu, öljy), jätehuolto ja
omien ajoneuvojen ja työkoneiden
polttoaineenkulutus.
20
Osuus CO2 -ekv. -päästöistä
Sähkö
45 %
Kaukolämpö
38 %
Maakaasu
10 %
Jätteet
4,8 %
Öljy
1,8 %
Ajoneuvot
0,3 %
Yhteensä
100 %
Laskennassa on käytetty Meilahden voimalaitoksen päästötietoja, energiayhtiöiden ilmoittamia päästökertoimia (2012,
2013 tai 2014) ja tarvittaessa keskimääräisiä päästökertoimia kaukolämmön
yhteistuotantoalueille (2014) ja sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa (2014). Jätehuollon osalta on
käytetty HSY:n Petra-järjestelmän arviota HUS:n vuoden 2013 päästötiedoista.
Ajoneuvot on arvioitu VTT:n Lipastotietokannan päästökertoimien avulla
osin HUS:n vuoden 2013 polttoainetietojen ja yksinkertaistetun kalustoerittelyn perusteella. Kaikille alueille
keskimääräisiä kaukolämmön (tai tätä
suurempia tiedettyjä) ja sähköntuotannon päästökertoimia käyttämällä
päädyttäisiin noin 65 000 t CO2-ekv.
-kokonaispäästöihin.
MAAPERÄ
Pilaantuneet maat
Kellokosken sairaalalla ei ole enää omaa
lämpövoimalaa, joten alueen vanha lämmitysöljysäiliö on poistettu kesällä 2013.
Säiliöiden poiston yhteydessä maaperässä oli havaittu merkkejä öljyhiilivedyistä. Vuonna 2014 kunnostusalueelta poistettiin pilaantuneita maita yhteensä 358 tonnia. Kaivannosta poistettiin
lisäksi vanhoja öljysäiliön ja sen imuputkiston betonirakenteita 40 tonnia.
Ekokem Oy:n käsittelypisteisiin Kouvolaan ja Hyvinkäälle. Kaikkien kaivannoista otettujen jäännösnäytteiden pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksessa
214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot.
Molemmista kohteista öljyiset betonielementit toimitettiin Ekokem Oy
Kouvolan vastaanottokeskukseen.
Ohkolan sairaalan maanalaiset öljysäiliöt
poistettiin kesällä 2013. Säiliöiden poiston yhteydessä maaperässä oli havaittu
merkkejä öljyhiilivedyistä. Vuonna 2014
kunnostusalueelta poistettiin pilaantuneita maita yhteensä 629 tonnia.
Kaivannosta poistettiin vanhoja öljysäiliöiden betonirakenteita 21 tonnia.
Kaivettavista maa-aineksista poistettiin
mahdolliset yksittäiset jätejakeet.
Alueen puhtaita maa-aineksia käytettiin
hyväksi kaivantojen takaisin täytössä.
Ohkolan sairaalan alueella on aikoinaan
poltettu sairaalan jätteitä. Polttoalueelta
löytyi epäorgaanisia haitta-aineita, kuten
arseenia, kromia, nikkeliä, ym. raskasmetalleja. Keski-Uudenmaan ELYkeskus velvoitti HUS:n kunnostamaan
alueen. Kunnostusalue sijaitsee Mäntsälän kunnan Ohkolan kylässä korttelin 21
tontilla 178. Kunnostusalueelta poistettiin pilaantuneita maita yhteensä
2 248 tonnia. Alueelta poistettiin myös
jätettä sisältäneet täyttömaat. Ohkolan
sairaalan maamassat toimitettiin
Ekokem Oy:n käsittelypisteisiin Kouvolaan, Hyvinkäälle ja Hausjärvelle.
Sekä Kellokosken että Ohkolan
sairaaloiden maamassat toimitettiin
Alueella esiintyy maa-aineksia joiden
raskasmetallipitoisuudet ylittävät
Taulukko 5
Vuonna 2014 käsitellyt pilaantuneet maamassat
Pilaantuneen
maamassat/t
Kustannus/€
2 248
151 000
Ohkolan öljysäiliön alustan puhdistus ja putkistojen poisto
- öljyinen maa
629
95 000
Kellokosken öljysäiliön alustan puhdistus ja putkistojen poisto
- öljyinen maa
357
248 000
Ohkolan niityn puhdistus
- raskasmetallipitoinen maa
Yhteensä
www.hus.fi
Pilaantuneiden
maiden kunnostuskustannukset
oli lähes
500 000 euroa.
valtioneuvoston asetuksessa 214/2007
säädetyt kynnysarvotasot. Todettujen
pitoisuuksien voidaan olettaa olevan
alueen maaperässä esiintyvää
ns. luontaista pitoisuutta. Puhdistuksesta ei ole vielä saatu ELY-keskukselta
lopullista hyväksyntää.
Kokonaiskustannus Ohkolassa ja
Kellokoskella oli 494 t€.
Kiljavan sairaalan metsästä on löytynyt
pieni kaatopaikka. Alue on nykyisin
yksityisen maatilan omistuksessa. HUS
on myynyt metsän vuonna 2003. HUSYmpäristökeskus tutustui syksyllä 2014
alueeseen ympäristöviranomaisen kanssa. Jäteläjityksen päällä kasvoi paksu
sammal ja jykevä puusto. Alueelta löytyi
kevyen kaivauksen jälkeen mm. vanhoja
lääkepulloja, koeputki, lasia sekä
posliinilautasia. Keski-Uudenmaan
ELY-keskus on rekisteröinyt alueen
Maaperän tila -tietojärjestelmän selvitystarve-osaan ja siirtänyt asian käsittelyn
Uudenmaan ELY-keskukselle.
494 000
21
KEMIKAALITURVALLISUUS
Kemikaalien hallintaohjelma
HUS-Tilakeskus hankki ohjelman
kemikaalien hallintaan. Kyseessä on
valmis ohjelmisto, jolla voidaan hallita kemikaalien käyttöön liittyviä dokumentteja mm. kemikaaliluettelot, käyttöturvallisuustiedotteet, riskinarvioinnit ja
käyttöturvatiedotteiden arkistointi lakisääteisen kymmenen vuoden ajan.
Ohjelma helpottaa merkittävästi yksikköjen työtä hankkia uudet käyttöturvatiedotteet ja päivittää yksikkökohtaiset
lakisääteiset kemikaalilomakkeet.
22
HUSLAB on aloittanut ohjelmiston
pilotoinnin. Ohjelmisto tulee olemaan
kaikkien huslaisten käytössä ja toimii
pilvipalveluna. Aloitusvaiheessa vie
aikaa kemikaalien tuottajien, maahantuojien ja kemikaalin tuotenumeroiden
selvitys. Näiden tietojen avulla saadaan
kaikkien kemikaalien käyttöturvatiedotteet palveluna ohjelmaan.
Ohjelma toimii myös kemikaalikäytönvalvojan apuna.
Uusi kemikaalien
hallintaohjelma
helpottaa merkittävästi
yksikköjen työtä.
HUS:N YMPÄRISTÖTAVOITTEET 2015
1. Uuden ympäristöorganisaation käynnistys.
2. HUS:n ympäristöohjelman valmistelu vuosille 2016–2020.
3. Ympäristökoulutuksen ja perehdyttämisen uudistaminen.
4. Uudet jäteohjeet käyttöön.
5. Uusi jäteseurantaohjelma käyttöön.
6. Uusi kemikaaliohjelma käyttöön.
7. Ympäristöohje uudis- ja korjausrakentamiseen.
8. Ympäristötarkistuslista käyttöön.
9. ISO 14 001 ympäristöjärjestelmän rakentaminen.
10.Hankinnat edelleen kestävämmiksi.
11.Kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen
5 % vuoden 2014 tasosta.
12.Yhdyskuntajätteen materiaalina hyödyntämisaste 50 %:iin.
13.Ympäristölaskennan kehittäminen.
14.Madalletaan kynnystä potilaiden saapumiseksi
sairaala-alueille julkisilla kulkuvälineillä myös
HYKS-alueen ulkopuolella.
www.hus.fi
23
www.hus.fi
Stenbäckinkatu 9
PL 100, 00029 HUS
puh. 09 4711
• www.facebook.com/HUS.fi
• twitter.com/HUS_uutisoi
• www.linkedin.com/company/hospital-district-of-helsinki-and-uusimaa-hus• www.youtube.com/HUSvideot
• www.issuu.com/husjulkaisut
HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon
toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja.
Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista.
Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien erityisalojen
sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain noin
puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on noin 1,9 mrd. euroa ja
palveluksessamme on yli 22 000 ammattilaista.