Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transcription

Tilinpäätös
ja
toimintakertomus
2014
Lapuan kaupunki
2
Sisällysluettelo
Sivunro
TASEKIRJA
Toimintakertomus
1
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
1.1
Kaupunginjohtajan katsaus
1.2
Kaupungin hallinto
1.3
Yleinen taloudellinen kehitys
1.4
Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys
1.5
Arvio tulevasta kehityksestä
3
3
4
5
6
8
2
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
2.1
Tilikauden tuloksen muodostuminen
2.2
Toiminnan rahoitus
9
9
11
3
Rahoitusasema ja sen muutokset
12
4
Kokonaistulot ja -menot
14
5
Konsernin toiminta ja talous
5.1
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
5.2
Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta
5.3
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
15
15
16
17
6
Tilikauden tuloksen käsittely
20
7
Talousarvion toteutuminen
7.1
Tuloslaskelmaosan toteutuminen
7.2
Investointiosan toteutuminen
7.3
Rahoitusosan toteutuminen
7.4
Käyttötalouden toteutuminen
7.5
Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
21
21
24
24
25
26
8
Kaupunginhallituksen selonteko kaupungin sisäisestä valvonnasta
27
Käyttötalouden toimintakertomukset
29
Kaupunginvaltuusto
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus
Yleishallinto
Sivistyslautakunta
Perusturvalautakunta
Tekninen lautakunta
Ympäristölautakunta
34
35
35
36
41
61
83
97
Konserniyhtiöt
100
Tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen allekirjoitukset
105
126
3
TASEKIRJA
Toimintakertomus
1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus
Suunta ja tyyli on valittu
Vanhan sanonnan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin ollen Lapuan kaupungin tulevien vuosien
taival voisi kuvitella olevan ”konstapylkkäsmäisen” kevyt, koska toimintakertomusvuotta sävytti harras suunnitelmallisuus.
Suunnitelmallisuus kulminoitui alkuvuodesta helmikuun valtuuston yksimielisesti hyväksymään tulevaisuusasiakirjaan eli strategiaan, jossa linjattiin kaupungin kehittämisen suunta ja tyyli. Strategiamme viestii väkevästi tahdosta kehittää kaupunkiamme itsenäisenä, yhtenäisenä, palvelevana, yhteistyökykyisenä sekä yksilön ja perheen
vastuuta hyvinvoinnistaan yhä enemmän korostavana
Mollisointuisempi nuotisto työstettiin mustapilvisenä yhä jatkuvien talousnäkymien vuoksi. Aluksi oli epäselvää,
kuka nuotit kirjoittaa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että talouden tasapainotustoimikunnalle työ luontevasti
kuuluu. Linjaukset hyväksyttiin valtuuston kokouksessa. Toimenpiteiden vaikutusten oletetaan pureutuvan täysimääräisesti vuoteen 2017 mennessä, jolloin kaupungin talouden edellytetään olevan tasapainossa.
Yritystoiminnan painopistealueiksi täsmentyivät toimintakertomusvuoden alusta voimaan tulleen uuden elinkeinostrategian mukaisesti ympäristö- ja energiateknologia, maa- ja metsätalous sekä matkailu. Uusia yrityksiä perustettiin yhteensä 60 kappaletta ja olevia lakkautui 32, joten keskimääräisessä nettolisäysvauhdissa eli 30:ssä
pysyttiin edelleen. Vain yksi konkurssi ja kolme selvitystilaa kirjautui viime vuoden kehnojen uutisten puolelle,
vaikka talouskuva olisi antanut aiheen synkempiinkin lukuihin.
Asukkaiden tyytyväisyyttä Lapuan palveluihin ja kaupungin henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ulkopuolisin
voimin. Kummassakin ”sarjassa” pärjättiin keskimääräistä parempina.
Lapua kuuluu edelleen yhteen niistä kolmesta maakuntamme kunnasta, joissa asukasluku kasvaa. Se kielii elinvoimasta ja vetovoimasta. Nettolisäys oli jälleen viidenkymmenen luokkaa asukasluvun ollessa 14 741.
Työttömyysluvut jatkavat kasvuaan. Vuoden aikana työttömien määrä on noussut 107:llä työnhakijalla. Työttömyysaste oli 10,3 %, kun lukema vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana oli 9,3 %. Lapualla on kuitenkin
maakunnan keskiarvoon verrattuna parempi tilanne, sillä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli 12,1 % Alle 18vuotiaiden työttömyysaste oli 14,6 % ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä oli 94 henkeä eli 13,2 %.
Sisäilmaongelmat riivasivat edelleen kaupunkimme kiinteistöjä. Kysymys ei ole aina panostusten puutteesta, sillä
osaa rakennuksista on tutkittu ja korjattu useampaankin kertaan ongelmien jatkuessa muuttumattomina. Kenen
laatujärjestelmä pettää: suunnittelun, rakennuttajan, valvonnan, toteutuksen, käyttäjän vaiko kaikkien kaiken aikaa? Tätäkin asiaa puitiin välillä valtuustoa myöden.
Toimintakertomusvuotta sävyttivät tasavaltamme hallituksen käynnistämänä valtionosuusuudistus, kuntalain
kokonaisuudistus, sote-uudistus, palo- ja pelastusalan aluejakouudistus, toisen asteen uudistus, kuntarakennelain uudistus ja luonnollisesti näihin liittyvät lausuntopyynnöt, näyttöruudulle ilmestyneet webropol-kyselyt ja moninaiset palaveeraamiset. Kaikkien näiden siirtyessä keskeneräisinä seuraavalle vuodelle.
Arto Lepistö
kaupunginjohtaja
4
1.2 Kaupungin hallinto
Kaupunginvaltuusto
Vuosi 2014 oli valtuuston toinen toimintakausi. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Valtuustossa on 35 jäsentä ja sen kokoonpano oli seuraava:
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat:
Kai Pöntinen, valtuuston puheenjohtaja, Kok.
Teppo Ylitalo, valtuuston I varapuheenjohtaja, Kesk.
Paavo Lakaniemi, valtuuston II varapuheenjohtaja, SDP
Kaupunginvaltuuston jäsenet:
Suomen Keskusta (13)
Ampiala Riitta, Hella Pekka, Jäätteenmäki Ismo, Kangas Matti, Latvala Rauno, Myllykangas Virpi, Perälä Ari, Rajala Lasse, Rintala Esa, Sahindal Idrahim, Ulvinen Ilpo, Yli-Karhu Esko, Ylitalo Teppo
Kansallinen Kokoomus (11)
Antila Matti, Hietala Marianne, Kattelus Juha, Kivisaari Pekka, Kuivila Leena, Lahdensuo Olli-Matti, Lahdensuo Panu, Liljamo
Carita, Pöntinen Kai, Unkuri Nuppu, Vaahtoniemi Jussi
Suomen Kristillisdemokraatit (3)
Lahtinen Helena, Laine Kari, Saikkonen-Mahne Ulla-Maija
Suomen Sosiaalidemokraatit (3)
Huhta Eila, Lakaniemi Paavo, Tuurinmäki Ari
Perussuomalaiset (4)
Lahdensuo Veli-Martti, Riihimäki Esko, Takaluoma Riku, Yli-Paavola Anssi
Vasemmistoliitto (1)
Välkkilä Arvi
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus on pitänyt 24 kokousta. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja sen kokoonpano on
seuraava:
Kaupunginhallituksen puheenjohtajat:
Pekka Hella, puheenjohtaja, Kesk.
Veli-Martti Lahdensuo, I varapuheenjohtaja, ps
Jussi Vaahtoniemi, II varapuheenjohtaja, Kok.
Kaupunginhallituksen jäsenet:
Suomen Keskusta (5)
Ampiala Riitta, Hella Pekka, Myllykangas Virpi, Rintala Esa, Ulvinen Ilpo
Kansallinen Kokoomus (3)
Kuivila Leena, Lahdensuo Panu, Vaahtoniemi Jussi
Perussuomalaiset (1)
Lahdensuo Veli-Martti
Suomen Sosiaalidemokraatit (1)
Huhta Eila
Suomen Kristillisdemokraatit (1)
Lahtinen Helena
Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja Arto Lepistö.
Lautakuntien kokoonpanot ja tilivelvolliset viranhaltijat on selvitetty asianomaisen lautakunnan kohdassa.
5
Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.
Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 749 henkilöä, vähennystä 10
henkilöä. Sijaiset ja määräaikaiset mukaan lukien henkilöstöä oli vuoden viimeisenä päivänä 933, 46
henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Toimielinkohtainen henkilöstömäärä esitetään liitetiedoissa. Kaupungissa laaditaan erillinen henkilöstöraportti.
Vakinaiset
v. 2014
v. 2013
749
759
Sijaiset
MääräTyöllistetyt ProjektiYhteensä
Yht. ilman
Näistä palkaton
aikaiset
työntekijät
työllistettyjä
vv./työloma
93
85
5
1
933
928
73
68
136
11
5
979
968
68
Lisäksi sivutoimisia tuntiopettajia v. 2014 66 (v. 2013 65) ja lyhytaikaisia sijaisia v. 2014 30 (v. 2013 43).
1.3 Yleinen taloudellinen kehitys
Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 kasvua
kertyy prosentin verran. Saksassa kasvunäkymät ovat heikentyneet. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana.
Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien kansantalouden neljännesvuositilinpidon lukujen mukaan
Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuosien 2012-2013
supistumisen jälkeen; kasvu oli 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Kasvun ennakoidaan jatkuneen
myös vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla. Valtiovarainministeriön ennuste BKT:n kasvuksi vuonna
2014 on 0,1 %. Työllisyyden vuoden 2012 lopussa alkanut heikkeneminen on hidastunut vuonna 2014,
mutta työllisyyskehitys on jatkunut heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Keskimääräinen inflaatio oli noin 1,1 % v. 2014.
Kuntaliiton tilinpäätöstiedotteen mukaan kuntasektorilla heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys
ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Maltillinen palkkaratkaisu,
kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat ennakkotiedon mukaan erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 n. 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä
vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa.
Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu
vuosikate oli 2,74 mrd euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, edellisvuonna kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa.
Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla oli lainaa 2.733 euroa asukasta kohti vuoden 2014
lopulla.
Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja
ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien
keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään.
6
1.4 Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys
Kaupungin vuosikate oli vuonna 2008 5,8 milj. €, vuonna 2009 4,6 milj. € ja vuonna 2010 5,9 milj. €.
Tilikauden tulokset ovat olleet ylijäämäisiä vuosina 2008 - 2010: 2,6 milj. €, 1 milj. € ja 2,1 milj. €.
Vuonna 2011 vuosikate heikkeni 2,95 milj. euroon, minkä vuoksi tulos jäi 1,26 milj. € alijäämäiseksi.
Vuonna 2012 vuosikate oli 2,6 milj. € ja tilikauden tulos alijäämäinen 2,1 milj. €. Vuonna 2013 vuosikate oli edelleen heikko, 2,2 milj. € ja tulos 3,4 milj. € alijäämäinen.
Poistojen määrä on kasvanut vuosina 2008 - 2013 3,2 milj. eurosta 5,6 milj. euroon. Investoinneista
vuosikate kattoi vuonna 2008 83 %, vuonna 2009 62 %, vuonna 2010 74 %, vuonna 2011 vain 35 %,
vuonna 2012 25 % ja vuonna 2013 enää 16 %. Lainamäärä on yli kaksinkertaistunut ajanjaksolla 2008
- 2013, kasvu n. 20 milj. euroa eli 17,7 milj. eurosta 37,6 milj. euroon. Vuonna 2012 valtionosuudet pienenivät 1,7 milj. euroa valtionosuusleikkauksen vuoksi ja 0,9 milj. euroa johtuen kiinteistöveron poistosta verotulojen tasausjärjestelmästä. Vuonna 2013 valtionosuusleikkaus oli kiinteistöveron poisto valtionosuusjärjestelmästä mukaan laskien yhteensä 3 milj. €
Seuraavassa on kuvattu vuosikatteen, poistojen ja nettoinvestointien suhdetta ajanjaksolla 1997-2014.
Kaaviosta nähdään, että vuosikate on kattanut poistot vuosina 2002 ja 2003 sekä 2008 – 2010 ja poistojärjestelmän muutoksen vuoksi vuonna 2014. Vuonna 2014 poistojärjestelmää muutettiin kiinteiden
rakenteiden ryhmässä menojäännöspoistoista tasapoistojärjestelmään, mikä alensi poistojen määrää.
Poistojen täytyisi kuitenkin pitkällä aikavälillä vastata keskimääräistä poistonalaisten investointien tasoa. Nettoinvestoinnit vuosikate on kattanut vain vuosina 2002 ja 2003.
Kaupungin asukasluku kääntyi kasvuun vuonna 2002 ja väestökehitys oli positiivista myös vuonna
2014. Vuoden 2014 lopussa asukkaita oli 14 741, kasvua 49 henkilöä vuodesta 2013. Vuodesta 2000
asukasluku on kasvanut 686 henkilöllä.
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Asukkaita
31.12.
14 055
13 955
13 998
14 002
14 012
14 081
14 100
14 178
muutos
-143
-100
43
4
10
69
19
78
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Asukkaita
31.12.
14 234
14 326
14 428
14 530
14 650
14 692
14 741
muutos
56
92
102
102
120
42
49
7
Työllisyystilanne oli heikompi kuin edellisvuonna. Joulukuun lopulla työttömien osuus työvoimasta oli
10,8 %, edellisvuonna 9,3 %. Vuoden 2014 työttömyysaste Lapualla oli 8,4 (7,7 %), kun se EteläPohjanmaalla oli 9,9 % ja koko maassa 12,4 %.
Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.12.2013. Valtionosuusleikkaukset jatkuivat edelleen vuonna 2014. Valtionosuusleikkaus vuonna 2014 oli 3 milj. € ja kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vaikutti edelleen valtionosuutta pienentävästi 0,9 milj. €, yhteensä 3,9 milj. €. Kaupungin heikon talouskehityksen vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2013
keväällä hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti korottaa tuloveroprosenttia yhdellä
prosenttiyksiköllä 20 %:sta 21 %:iin. Talousarvio sisälsi 1 milj. euron vähennyksen henkilöstömenoista
sekä 0,3 milj. euron vähennyksen muista menoista. Talousarvion vuosikatteeksi muodostui 2 milj. €,
jolloin 6,2 milj. € poistojen jälkeen tulos oli alijäämäinen 4,2 milj. €.
Vuoden alkupuoliskolla talouden näkymät olivat heikot kolmen alijäämäisen tilinpäätöksen vuoksi ja
myös siksi, että verotilitysennusteet näyttivät tammi-helmikuulla negatiivista tulokertymää budjetoituun
verrattuna. Toukokuussa ennuste muuttui positiivisempaan suuntaan, jolloin verotuloja olisi kertynyt
hiukan yli budjetoidun. Syksyllä verovuoden 2013 verotuksen valmistumisen jälkeen kunnallisveron tilitysennuste oli noin miljoona euroa budjetoitua suurempi. Vuoden lopulla kaupunginvaltuusto hyväksyi
talousarviomuutoksena kunnallisveron tuloarvion noston 1 milj. eurolla. Korkokuluihin varattua määrärahaa alennettiin 0,4 milj. eurolla. Talousarvion vuosikate oli näiden muutosten jälkeen 3,3 milj. €. Toteutumaennusteen arvioitiin asettuvan 4,6 – 5 milj. euron tasolle.
Tilinpäätöksen mukainen vuosikate oli lopulta käyttötaloudessa syntyneiden määräraha-alitusten vuoksi ilman myyntivoittoja/-tappioita 5,9 milj. €. Myyntivoitot/-tappiot (budjetoidaan investointiosaan) mukaan lukien vuosikate oli 6,1 milj. €. Vuosikate kattoi 4,4 milj. € poistot, joten tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,8 milj. €. Ylijäämän muodostumiseen vaikutti merkittävästi vuonna 2014 tehty poistosuunnitelman muutos, minkä vuoksi poistot alenivat edellisvuodesta 1,2 milj. €.
Toimintatulot olivat 13,9 milj. €; ne ylittyvät muutetun talousarvion 0,5 milj. €, josta myyntivoittojen
osuus oli sama eli 0,5 milj. € (budjetoidaan investointiosaan). Toimintamenot olivat muutetussa talousarviossa 91 milj. €, toteutuma 88,7 milj. € eli 2,2 milj. € alle talousarvion. Talkoovapaat ja lomautukset
vähensivät henkilöstökuluja noin 0,7 milj. €.
Investointimenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 13,9 milj. €. Toteutuneet investointimenot olivat
12,3 milj. €. Investointiosan tulot olivat talousarviossa 2,4 milj. €, toteutuneet 1,5 milj. €. Toteutuneet
nettoinvestoinnit olivat 10,8 milj. €, talousarviossa 11,5 milj. €.
8
Lainojen lyhennyksiin oli budjetoitu 5,3 milj. €, toteutuneet lyhennykset olivat 4,8 milj. €. Lainojen lisäys
oli talousarviossa 14,7 milj. €, toteutuma 12 milj. €. Lainamäärän nettolisäys oli talousarviossa 9,4 milj.
€, toteutunut 7,2 milj. €, josta 2 milj. € lyhytaikaisen lainan lisäystä.
Vuonna 2014 tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut kohentuivat. Parantuneesta vuosikatteesta huolimatta lainamäärä jatkoi edelleen kasvuaan, mikä on huolestuttavaa ottaen huomioon tulevat mittavat investointitarpeet. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluvut heikkenivät edelleen.
1.5 Arvio tulevasta kehityksestä
Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 5,1 milj. € ja tilikauden tulos ylijäämäinen 0,5 milj. Käyttötalous
on laadittu -2 prosentin tasoon verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Talousarvioon sisältyy riski käyttötalousmenojen ylittymisestä, koska budjetti on laadittu erittäin tiukaksi. 9,1 milj. euron nettoinvestoinnit ovat vuosikatetta suuremmat, joten lainamäärä kasvaa edelleen 3,9 milj. eurolla.
Tulevat vuodet ovat haasteellisia. Yleinen talouskehitys tulee olemaan heikkoa lähivuosina. Valtionosuusleikkaukset merkitsevät pysyviä tulojen menetyksiä; leikkaukset jatkuvat vuoteen 2017 asti kasvaen vuosittain. Myös lisäleikkauksia saattaa vielä tulla, kun maan hallitus aloittaa neuvottelut julkisen
talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä vuosille 2016-2019.
Tuleva sote-ratkaisu on edelleen auki; viimeisin ennakkolaskelma merkitsisi kaupungin talouteen siirtymävaiheen jälkeen n. 3 milj. euron lisälaskua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sote-ratkaisu siirtyi seuraavalle hallituskaudelle. Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi ovat jäämässä alle kolmannekseen asetetusta yhdestä miljardista eurosta.
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi talouden tasapainon saavuttaminen v. 2016. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelma oli tasapainossa;
vuosikate kattoi poistot. Tuloksen parantumiseen vaikutti tehtyjen säästötoimien lisäksi merkittävästi
poistojärjestelmän muutos. Rahoituksen näkökulmasta talous ei kuitenkaan ollut tasapainossa, sillä
vuosikate ei riittänyt nettoinvestointien kattamiseen eikä lainojen lyhennyksiin. Lainamäärä kasvoi 7,2
milj. €. Talouden tasapainottamistoimia on jatkettava edelleen.
Taloussuunnitelma on laadittu toimintamenojen ja -tulojen erotuksen eli toimintakatteen nolla-kasvulle
vuonna 2016 ja 2017. Tavoite on haasteellinen ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu, väestön kasvun ja ikääntymisen aiheuttamat menojen kasvupaineet palvelutuotannossa sekä uudet velvoitteet. Verotulojen kasvuksi on taloussuunnitelmassa merkitty marraskuun 2014 ennusteen mukaisesti
keskimäärin 3 %. Noin 7 milj. euron nettoinvestointitasolla ja edellä mainittujen ehtojen toteutuessa lainamäärä ei kasvaisi merkittävästi.
Investointitaso uhkaa muodostua suunnitteluvuosina korkeaksi, kun koulu- ja päiväkotihankkeet käynnistyvät. Näiden investointien lisäksi kaupungilla on myös muita investointitarpeita, mm. kunnallistekniikan rakentaminen uusille asuntoalueille, haja-asutusalueiden viemäröintiprojektin mahdollinen jatkuminen yms.
9
2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen
Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla
sisältäen vain ulkoiset menot ja tulot. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden
tuloksen avulla.
TULOSLASKELMA
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
2014
(1000 €)
2013
(1000 €)
12 897
336
-87 775
-74 542
13 060
373
-88 658
-75 225
48 103
32 743
45 337
32 491
58
393
-585
-22
6 148
59
288
-701
-22
2 227
-4 377
1 771
-5 615
-3 387
1 771
-3 387
14,7
140,5
417
14 741
14,8
39,7
152
14 692
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
muutos %
Tilinpäätössiirrot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/toimintakulut
Vuosikate/poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä, 31.12.
Tuloslaskelman tuotot yhteensä olivat 94,5 milj. €, 2,9 milj. € edellisvuotta suuremmat.
Toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot
Yhteensä
2014
2013
muutos muutos
milj. €
milj. €
milj. €
%
13,2
13,4
-0,2
-1,5
48,1
45,3
2,8
6,1
32,7
32,5
0,3
0,8
0,5
0,3
0,1
30,0
94,5
91,6
2,9
3,2
10
Toimintakulut yhteensä olivat 87,8 milj. €. Menot pienenivät edellisvuodesta 0,9 milj. €, 1,0 %, vuonna
2013 menot kasvoivat 2,4 milj. €, 2,8 %. Henkilöstökulut olivat 1,4 milj. €, 3,2 % ja palvelujen ostot 0,3
milj. €, 0,8 % edellisvuotta pienemmät.
Toimintakulut jakautuivat seuraavasti:
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Yhteensä
2014
milj. €
40, 6
35,2
5,7
5,3
0,5
0,4
87,8
2013
milj. €
42,0
35,4
5,4
5,0
0,6
0,2
88,7
muutos muutos
milj. €
%
-1,4
-3,2
-0,3
-0,8
0,3
4,8
0,3
6,2
-6,2
0,2
83,1
0,9
-1,0
Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa sen, paljonko jää katettavaksi verorahoituksella ja valtionosuuksilla. Vuoden 2014 toimintakate oli alijäämäinen 74,5 milj. €. Se pieneni
edellisvuodesta 0,7 milj. €, 0,9 %. (v. 2013 +2,9 milj. €, +3,9 %).
Verotulot
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Yhteensä
Valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
(ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
Yhteensä
Edelliset yhteensä
Muutos € Muutos %
2 642 346
6,5
-30 198
-1,3
153 474
6,7
2 765 622
6,1
Muutos € Muutos %
2014
43 319 670
2 351 208
2 431 905
48 102 784
2014
2013
40 677 324
2 381 406
2 278 432
45 337 161
2013
28 941 004
5 397 793
357 807
28 764 877
5 236 008
357 807
176 127
161 785
0,6
3,1
-1 953 392
32 743 212
80 845 996
-1 867 227
32 491 465
77 828 626
86 165
251 747
3 017 369
0,8
3,9
11
Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 2,6 milj. €, 6,5 % vuoden 2013 tilitysmäärästä. Tuloveroprosentin
noston vaikutus oli n. 2 milj. €. Verotulot kasvoivat yhteensä 2,8 milj. €, 6,1 %.
Valtionosuudet kasvoivat 0,3 milj. €, 0,8 %. Veroperustemuutosten kompensaation osuus valtionosuuksien tilitysmäärässä oli vuosilta 2010 - 2014 kaikkiaan yhteensä 2,7 milj. €. milj. €. Verotulojen ja
valtionosuuksien yhteismäärä oli 80,8 milj. €, kasvua 3 milj. €, 3,9 %. Verotulot muodostivat tuloslaskelman tuotoista 50,9 % ja valtionosuudet 34,6 %.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan
lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus
on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä
edellyttäen, että poistot vastaavat keskimääräistä poistonalaisten investointien tasoa. Tilinpäätöksen
mukainen vuosikate oli 6,1 milj. € (2,2 milj. €) ja siitä vähennettävät poistot 4,4 milj. € (5,6 milj. €), joten vuosikate kattoi poistoista 140,5 % (39,7 %). Vuosikate asukasta kohti oli 417 €. Vuonna 2013 luku oli Lapualla 152 €, Etelä-Pohjanmaalla 97 € ja koko maassa 380 €.
Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan
omaa pääomaa. Vuoden 2014 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,8 milj. €, edellisvuonna alijäämä oli
3,4 milj. €. Taseen kertynyt ylijäämä oli 11,5 milj. €, vuoden 2013 lopussa 9,8 milj. €.
2.2 Toiminnan rahoitus
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden rahavirran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelman tunnusluvut olivat yhtä lukuun ottamatta vuonna 2014 parempia kuin vuonna 2013.
RAHOITUSLASKELMA
1000 €
2014
2013
6 148
-201
2 227
-508
-12 305
341
1 208
-4 809
- 14 594
202
1 006
-11 667
63
63
10 000
-4 782
2 001
463
7 744
13 000
-4 378
-1
1 591
10 275
Rahavarojen muutos
2 935
- 1 392
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
5 779
2 844
2 844
4 236
-29 841
51,4
1,3
20,1
14 741
-27 401
15,5
0,6
9,6
14 692
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät, netto
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
12
Toiminnan ja investointien rahavirta oli negatiivinen 4,8 milj. € ja rahoituksen rahavirta positiivinen 7,7
milj. €, joten rahavarat kasvoivat 2,9 milj. €. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta-tunnusluku, joka v. 2014 oli -29,8 milj. €, ei saisi muodostua pysyvästi negatiivisesti.
Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on
rahoitettu tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti oli 51,4 %. Vuonna 2013 se oli Lapualla
vain 15,5 %, Etelä-Pohjanmaalla 15 % ja koko maassa 57 %.
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten
maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun
arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kaupungin lainanhoitokate oli tilinpäätöksessä 1,3, edellisvuonna alle 1
eli 0,6.
Kassasta maksut olivat v. 2014 105 milj. € (108 milj. €). Tilinpäätöshetkellä kassavarat olivat 5,8 milj. €
(2,8 milj. €). Kassavarat riittivät vajaa 20 päivän kassasta maksuja varten, edellisvuonna luku oli 10 päivää.
3 Rahoitusasema ja sen muutokset
Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.
VASTAAVAA
2014
2013
(1000 €)
(1000 €)
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
95 825
89 307
I
Aineettomat hyödykkeet
1. Aineettomat oikeudet
2. Muut pitkävaikutteiset menot
972
124
847
1 385
101
1 284
II
Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet
4. Koneet ja kalusto
5. Muut aineelliset hyödykkeet
6. Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset
hankinnat
80 585
15 264
41 302
22 924
1 068
73 583
14 492
38 523
18 677
1 154
28
737
III
Sijoitukset
1. Osakkeet ja osuudet
2. Muut lainasaamiset
3. Muut saamiset
14 268
12 000
2 105
163
14 340
12 010
2 168
163
B
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
225
243
25
200
39
205
9 385
6 341
122
122
346
346
3 485
3 151
3 485
2 535
769
181
3 151
2 348
731
71
5 779
2 844
105 435
95 892
1. Valtion toimeksiannot
2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
I
Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
II
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset
2. Muut saamiset
3. Siirtosaamiset
III
Rahoitusomaisuusarvopaperit
IV
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
13
VASTATTAVAA
2014
2013
(1000 €)
(1000 €)
41 642
39 871
30 111
9 760
1 771
30 111
13 147
-3 387
A
OMA PÄÄOMA
I
II
III
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
B
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
C
PAKOLLISET VARAUKSET
50
50
1. Muut pakolliset varaukset
50
50
428
498
20
200
208
33
205
260
D
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
1. Valtion toimeksiannot
2. Lahjoitusrahastojen pääomat
3. Muut toimeksiantojen pääomat
E
VIERAS PÄÄOMA
63 315
55 473
I
Pitkäaikainen
1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
2. Lainat julkisyhteisöiltä
3. Liittymismaksut ja muut velat
37 727
32 938
201
4 589
32 718
28 533
238
3 947
II
Lyhytaikainen
1. Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta
2. Lainat julkisyhteisöiltä
3. Saadut ennakot
4. Ostovelat
5. Liittymismaksut ja muut velat
6. Siirtovelat
25 588
11 596
37
983
5 504
696
6 772
22 756
8 745
37
1 038
5 855
752
6 328
105 435
95 892
39,9
66,5
11,5
782
44,8
3 037
2,1
14 741
42,0
59,9
9,8
664
37,6
2 556
2,2
14 692
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, milj. €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
Lainakanta 31.12., milj. €
Lainakanta 31.12., €/asukas
Lainasaamiset, milj. €
Asukasmäärä
Taseen tunnusluvut ovat seuraavia:
Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa
merkittävän suurta velkarasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste aleni alle 50 prosentin vuonna 2012;
vuonna 2014 se oli 39,9 %. Edellisvuonna se oli Lapualla 42,0 %, Etelä-Pohjanmaalla 49,9 % ja koko
maassa 60,5 %.
Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet
kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuonna 2012 kaupungin suhteellinen
velkaantuneisuus ylitti 50 %. Vuonna 2014 se nousi 66,5 prosenttiin. Vuonna 2013 se oli Lapualla 59,9
%, Etelä-Pohjanmaalla 54,1 % ja koko maassa 50,7 %.
Kaupungin lainakanta oli tilinpäätöksessä 44,8 milj. €, vuonna 2013 se oli 37,6 milj. €, joten lainamäärä kasvoi 7,2 milj. €. Lainamäärän kasvu johtuu siitä, että vuosikatetaso ei ole riittänyt viime vuosina
kattamaan kaupungin korkeaa investointitasoa. Lainamäärä asukasta kohti oli 3 037 €. Ennakkotiedon
mukaan se oli Etelä-Pohjanmaalla 2 998 €/asukas ja koko maassa 2 733 €/asukas.
14
4 Kokonaistulot ja -menot
Kokonaismenojen ja -tulojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja
käytön.
KOKONAISTULOT JA -MENOT V. 2014
ulkoiset
TULOT
Varsinainen toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rah.tuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutusvoitot
Investoinnit
Rahoitusos. investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntituotot
Rahoitustoiminta
Antolainasaam. vähennykset
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
Kokonaistulot yhteensä
1 000
%
12 897 12,0
48 103 44,8
32 743 30,5
58
0,1
393
0,4
-494
-0,5
341
1 208
0,3
1,1
63
10 000
2 001
0,1
9,3
1,9
0,0
107 312 100,0
MENOT
1 000
Varsinainen toiminta
Toimintakulut
- valmistus omaan käyttöön
87 775
-336
83,7
-0,3
585
22
0,6
0,0
0
0,0
-293
-0,3
12 305
11,7
0
4 782
0,0
4,6
0,0
0,0
104 840
100,0
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
+/- pakollisten varausten muutos
- Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovututappiot
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitustoiminta
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
Kokonaismenot yhteensä
%
15
Kokonaismenot olivat 104,8 milj. €, joista toimintamenot valmistus omaan käyttöön vähennettynä olivat
87,4 milj. €, investointimenot 12,3 milj. € ja lainojen lyhennykset 4,8 milj. €. Kokonaismenoista rahoitettiin tulorahoituksella eli toimintatuotoilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla yhteensä 93,2 milj. €, investointituloilla 1,5 milj. € ja lainalla 12 milj. €.
5 Konsernin toiminta ja talous
5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Kuntalain 68 a §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja
sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen, konsernin rahoituslaskelman sekä niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot.
Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen
yhdistelmänä. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistellään rivi riviltä peruspääoman jäsenosuuksien
mukaisessa suhteessa niiden kuntayhtymien ja liikelaitoskuntayhtymien tase, tuloslaskelma ja liitetiedot, joissa kunta on jäsenenä. Näiden lisäksi kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.
Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.
16
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä:
Tytäryhteisö
Lapuan Energia Oy
Lapuan Kehitys Oy
Simpsiönvuori Oy
Lapuan Jätevesi Oy
Lapuan Jäähalli Oy
Kiinteistö Oy Yllinpuisto
Kiinteistö Oy Lapuan Teora
Kiinteistö Oy Lapuan Kiviristi
Kiinteistö Oy Lapuan Miia
Kiinteistö Oy Ilkansivu
Kiinteistö Oy Peitturinpuisto
Kiinteistö Oy Oppisoppi
Asunto Oy Koivusato
Asunto Oy Lapuan Nahkurinkatu 9
Asunto Oy Lapuan Välilänkatu 6
Asunto Oy Lapuan Myllytie 1
Lapuan taide- ja tiedesäätiö
Omistusosuus
100 %
100 %
100 %
64 %
72,7 %
50,5 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
70,3 %
100 %
56,9 %
85,6 %
Kuntayhtymä
Etelä-Pohjanmaan Liiton kuntayhtymä
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Peruspääomaosuus
7,38 %
7,67 %
3,03 %
5,66 %
Osakkuusyhteisö
Kiinteistö Oy Myllynkivi
Kiinteistö Oy Sahanplassi
Lappavesi Oy
Thermopolis Oy
Omistusosuus
31,3 %
49,7 %
45,0 %
46,8 %
Thermopolis Oy:stä tuli kaupungin osakkuusyhteisö vuonna 2014. Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muita oleellisia muutoksia.
5.2 Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta
Kaupunkikonsernin ohjaus tapahtuu konserniohjeen mukaisesti, jotka kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2008. Konserniohjeen mukaan kaupunki ottaa omistajaohjausta käyttäessään huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet.
Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, omistusyhteys- ja osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon
oikeudellista asemaa tai vastuuta. Konserniohje on päivitetty 2012 ja sitä on käsitelty uudelleen kaupunginhallituksessa v. 2013 sekä puheenjohtajiston työryhmässä 2014. Ohje ei ole vielä hyväksytty.
Voimassa olevan konserniohjeen mukaan Lapua-konsernia johtavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määritellyt toimielimet ja viranhaltijat. Omistajan keskeisiä vaikutusmuotoja konserniyhteisön toimintaan on edustajien valitseminen tai ohjeiden antaminen
yhteisön hallinto- ja päätöksentekoelimiin valittavista henkilöistä.
Lapua-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen on raportoitava konserniohjeiden mukaan toiminnastaan
kaupunginhallitukselle osavuosikatsauksessa ajanjaksolta 1.1. - 30.6. Lisäksi yhteisöjen on toimitettava
tilinpäätöstietonsa konsernitilinpäätöksen laadintaa varten sekä toimitettava selvitys toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Konserniyhteisön toimitusjohtaja on tarvittaessa pyydetty selvittämään edellä mainittuja asioita kaupunginhallitukseen.
Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden toteutumista selvitetään tässä toimintakertomuksessa jäljempänä.
17
5.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Konsernin toimintatulot olivat 43,5 milj. € ja toimintakulut 116,7 milj. €. Toimintatuotot kattoivat toimintakuluista noin 37 %.
Vuosikate oli 9,5 milj. € (5,5 milj. €) ja poistot 7,8 milj. € (9,1 milj. €). Vuosikate kattoi poistoista 121,8 %
(60,9 %). Konsernin tilikauden tulos muodostui ylijäämäiseksi 1,7 milj. € (alijäämä 3,5 milj. €) ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 1,8 milj. € (-3,6 milj. €). Vuosikate asukasta kohti oli 647 €
(377 €).
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta)
2014
2013
(1000 €)
(1000 €)
43 530
48 880
-116 694
-119 978
26
33
-70 369
-71 065
Verotulot
48 103
45 337
Valtionosuudet
35 514
32 491
73
106
Toimintakate
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
680
501
-1 678
-1 824
-10
-12
9 543
5 535
-7 837
-9 083
1 706
-3 549
132
-56
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-6
8
1 832
-3 596
37,3
40,7
121,8
60,9
KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Asukasmäärä
647
377
14 741
14 692
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä.
Näiden kahden rahavirran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella.
Konsernin investointimenot olivat 17,2 milj. € (21,4 milj. €) ja investointitulot 1,8 milj. € (1,3 milj. €). Investointien tulorahoitusprosentti oli 56,5 % (26,1 %). Investoinneista 43,5 % jäi rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.
18
Konsernin lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku oli 1,0 (0,5). Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos
tunnusluku on 1 tai suurempi.
Konsernin kassasta maksut vuodessa olivat 139 milj. € (151 milj. €). Kassan riittävyys oli
24,9 (13,9) päivää.
2014
2013
(1000 €)
(1000 €)
9 543
4
5 535
-467
-17 243
342
1 453
-5 908
-21 436
225
1 033
-15 110
8
8
13 381
-7 112
3 381
10
13
9 680
17 662
-6 619
-914
9
2 287
12 434
Rahavarojen muutos
3 772
-2 677
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
9 506
5 734
5 734
8 411
-41 278
56,5
1,0
139
24,9
14 741
-37 607
26,1
0,5
151
13,9
14 692
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Investointimenot
Oman pääoman muutokset
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassasta maksut, milj. €
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
19
Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.
Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Jos tunnusluvun arvo on 50 % tai sitä alempi, se merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Konsernin omavaraisuusaste oli 26,4 % (27,3 %).
Suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku kertoo, paljonko konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan
pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat
mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 92,6 % (85,4 %).
Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Konsernin lainamäärä oli tilinpäätösvuoden lopussa 91 milj. € (81,4 milj. €) asukasta kohti 6 174 € (5 538) €.
KONSERNITASE
VASTAAVAA
2014
2013
(1000 €)
(1000 €)
PYSYVÄT VASTAAVAT
145 355
137 587
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
1657
573
1 085
1 931
433
1 499
139 060
17 953
79 112
23 304
13 117
4 673
130 907
17 105
74 557
19 433
13 470
4 626
900
1 717
4 639
3 243
1 352
39
5
4 749
3 296
1 401
47
5
462
543
17 342
13 871
918
1 326
6 919
13
6 905
6 811
622
275
8 883
5 459
163 159
152 000
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
6 811
20
KONSERNITASE
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
2014
2013
(1000 €)
(1000 €)
41 070
39 418
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
30 111
545
721
7 861
1 832
30 111
556
861
11 486
-3 596
VÄHEMMISTÖOSUUDET
324
261
1 450
1 532
825
625
850
683
783
560
783
560
671
799
118 860
109 430
77 057
8 586
13 954
19 262
70 644
7 800
10 717
20 268
163 159
152 000
26,4
92,6
9 694
658
91 011
6 174
39
14 741
27,3
85,4
7 890
537
81 361
5 538
47
14 692
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen pääoma
Lyhytaikainen koroton pääoma
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Konsernin lainakanta 31.12., 1000 €
Konsernin lainat, €/asukas
Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 €
Kaupungin asukasmäärä
6 Tilikauden tuloksen käsittely
Tilikauden ylijäämä on 1.771.455,55 €. Kaupunginhallitus esittää, että
-
tilikauden ylijäämä 1.771.455,55 € siirretään taseessa omaan pääomaan yli-/alijäämätilille.
21
7 Talousarvion toteutuminen
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvion toteumavertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen.
Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Vuoden 2014 talousarviossa käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot olivat sitovia valtuustoon nähden toimielintasolla. Toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista toimielimet ovat antaneet selvityksensä toimintakertomuksissaan. Talousarvion toteumavertailu sisältää sisäiset menot ja tulot.
7.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen
Toimintatulojen ja -menojen toteutuman vertailussa sisäiset erät ovat mukana. Tuloslaskelman tulojen
ja menojen erotus eli toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla
ja valtionosuuksilla.
TULOSLASKELMAOSA TA 2014
ulkoiset ja sisäiset
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
TATA muutosmuutokset ten jälkeen
Toteutuma
Poikkeama Tot. %
+ylitys/
-alitus
4 517 280
5 193 925
1 295 643
2 011 718
274 800
71 900
4 589 180
5 193 925
1 295 643
2 011 718
274 800
4 505 473,64
5 279 874,82
1 454 762,46
1 862 114,16
771 294,19
-83 706,36
85 949,82
159 119,46
-149 603,84
496 494,19
98,2
101,7
112,3
92,6
280,7
Toimintatuotot
13 293 366
630 000
71 900
13 365 266
630 000
13 873 519,27
335 785,05
508 253,27
-294 214,95
103,8
53,3
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintamenot
-42 820 685
-36 175 014
-5 834 963
-5 128 084
-627 921
-237 799
-42 820 685
-36 317 614
-5 834 963
-5 128 084
-627 921
-237 799
-40 641 757,33
-35 616 509,05
-5 836 748,37
-5 545 521,59
-662 183,77
-448 976,91
-2 178 927,67
-701 104,95
1 785,37
417 437,59
34 262,77
211 177,91
94,9
98,1
100,0
108,1
105,5
188,8
Toimintakulut
Toimintakate
-90 824 466
-76 901 100
-142 600
-70 700
-90 967 066
-76 971 800
-88 751 697,02
-74 542 392,70
-2 215 368,98
- 2 429 407,30
97,6
96,8
42 300 000
2 350 000
2 500 000
47 150 000
32 800 000
1 000 000
43 300 000
2 350 000
2 500 000
48 150 000
32 729 300
43 319 670,18
2 431 905,25
2 351 208,19
48 102 783,62
32 743 212,00
19 670,18
81 905,25
-148 791,81
-47 216,38
100,0
103,5
94,0
99,9
50 000
132 000
-750 000
-70 000
57 637,92
405 789,28
-584 656,00
-34 286,74
7 637,92
273 789,28
-165 344,00
-35 713,26
115,3
307,4
78,0
49,0
188,0
70,6
Verotulot
Kunnallisvero
Kiinteistövero
Yhteisövero
Verotulot yhteensä
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Tilikauden tulos
50 000
132 000
-1 150 000
-70 000
-142 600
1 000 000
-70 700
400 000
2 010 900
6 200 000
1 258 600
3 269 500
6 200 000
6 148 087,38
4 376 631,83
2 878 587,38
-1 823 368,17
-4 189 100
-4 189 100
1 258 600
1 258 600
-2 930 500
-2 930 500
1 771 455,55
1 771 455,55
4 701 955,55
4 701 955,55
Vuoden 2014 toimintatuotot olivat 13,9 milj. € (14,1 milj. €). Toimintatuotot ylittivät talousarvion 0,5 milj.
€. Toimintatuotoista käyttöomaisuuden myyntivoittaja oli 0,5 milj. € (budjetoidaan investointiosaan).
Toimintakulut olivat 88,7 milj. € (89,7 milj. €). Toimintakulut supistuivat edellisestä vuodesta 0,9 milj. €.
Toimintakate oli 74,5 milj. € (75,2 milj. €); se alitti muutetun talousarvion 2,4 milj. €. Käyttöomaisuuden
myyntivoittoja/-tappioita kirjattiin 0,2 milj. €.
22
Vuoden 2014 talousarvioon budjetoitiin kunnallisveron ansiotulojen kasvuarvioksi syyskuussa 2013 päivitetyn ennusteen mukaan 1,5 %. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutukseksi arvioitiin n. 2 milj. €. Talousarvioon budjetoitiin n. 5 % kasvu verrattuna talousarvion laadinta-aikaan ennustettuun 40,3 milj. euron tilitysmäärään v. 2013 eli 42,3 milj. euroa.
Kuntaliitto päivitti verotulojen tilitysennusteet koko maan osalta helmi-, touko- ja syyskuussa. Ennusteet
perustuivat valtiovarainministeriön arvioihin. Ennusteiden mukaan kunnallisveron tilitykset koko maassa
olisivat kasvaneet seuraavasti: 0,4 %, 1,3 % ja 1,4 %.
Kuntaliiton laatimat yleisen talouskehityksen ja kaupungin oman tulokehitystilaston perusteella laaditut
ennusteet kaupungin kunnallisveron tilityksistä vaihtelivat euromäärältään huomattavasti vuoden 2014
aikana. Helmikuussa päivitetyn kuntakohtaisen ennusteen mukaan kaupungin kunnallisveron tilitykset
olisivat kasvaneet 0,9 milj. €, 2,2 % verrattuna v. 2013 tilitysmäärään, mutta toteutuma olisi ollut n. 0,8
milj. € alle budjetoidun. Toukokuun ennusteen mukaan verotilitykset olisivat toteutuneet 0,3 milj. € yli
budjetoidun, kasvua 4,8 %. Toukokuun toteutuma-arvio perustui verovuoden 2013 tulokehitystilastoon.
Tulokehitystilaston ja valmistuneen vuoden 2013 verotuksen tulokehityksen tiedoissa oli merkittävä
poikkeama. Syys- ja lokakuussa päivitetyn tilitysennusteen mukaan kunnallisveron tilitysennuste oli
43,4 milj. €, n. 1 milj. euroa yli budjetoidun. Toteutuneet tilitykset olivat 43,3 milj. €, 6,5 % suuremmat
kuin vuoden 2013 tilitykset.
Kunnallisveroa on tilitetty kuukausittain seuraavasti:
Verotettava tulo on kehittynyt seuraavasti:
Verovuosi
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Tulovero Verotettava tulo muutos %
%
1000 €
18,00
140 571
3,0
18,00
143 888
2,4
18,50
146 715
2,0
18,50
155 837
6,2
18,50
168 396
8,1
19,50
179 197
6,4
19,50
177 427
-1,0
19,50
180 551
1,8
19,50
189 535
5,0
20,00
194 678
2,7
20,00
203 312
4,4
Yhteisöveroa budjetoitiin 2,5 milj. €. Toteutuneet tilitykset olivat 2,35 milj. € (2,4 milj.). Kiinteistöveron
tilitysmääräksi budjetoitiin 2,35 milj. €, tilitykset olivat 2,4 milj. € (2,3 milj. €).
23
Kiinteistöveroprosentit ovat olleet vuonna 2014 seuraavat:
Lain 11 § yleinen 0,95 %
Lain 12 § vakituiset asuinrakennukset 0,40 %
Lain 12 a § rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %
Lain 13 § muut asuinrakennukset 0,95 %
Lain 13 a § yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %
Lain 14 § voimalaitokset 2,85 %
Valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2010. Peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6-15-vuotiaiden ikäluokan mukaan
määräytyvät laskennalliset kustannukset, yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Edellä mainittujen yhteissummasta vähennetään kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen otetaan
huomioon yleinen osa, valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset, järjestelmämuutoksen tasaus ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus.
Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sisältävät perusopetuksen ikäluokan ulkopuolisen rahoituksen ylläpitäjälle, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopiston, musiikkiopiston sekä liikunnan ja
nuorisotyön sekä lukio-opetuksen. Tästä valtionosuudesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus.
Valtionosuuksia budjetoitiin 32,8 milj. €, toteutuma oli lähes muutetun talousarvion mukainen
32,7 milj. €.
Valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
(ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut
valtionosuudet
Yhteensä
TA 2014
TA-muutos
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
+yli/-alle
28 941 004
5 397 793
357 807
32 800 000
-70 700
32 729 300
-1 953 392
32 743 212
13 912
Tuloslaskelman toimintakate oli 0,7 milj. € edellisvuotta pienempi ja verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot/-kulut kasvoivat yhteensä 3,2 milj. €, minkä vuoksi vuosikate oli 3,9 milj. € parempi kuin vuonna 2013. Vuosikate oli 6,1 milj. € (2,2 milj. €), josta myyntivoittojen/-tappioiden osuus on 0,2 milj. € (0,5
milj. €). Vuosikatteen ennustettiin loppuvuonna asettuvan 4,6 - 5 milj. euron tasolle.
Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Käyttötaloudessa syntyi kuitenkin kaikkien lautakuntien talousarvioissa määrärahasäästöjä, mikä paransi vuosikatetta ennustettua
enemmän. Vuosikatteen tasoon vaikuttivat edelleen merkittävästi valtionosuuksien leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä, yhteensä 3,9 milj. € v. 2014.
24
7.2 Investointiosan toteutuminen
Investointimenot alittivat talousarvion 1,6 milj. €. Maan myyntitulot olivat 0,4 milj. euroa, josta myyntivoittoina kirjattiin 0,3 milj. € käyttötalouden tuloksi. Myyntivoitot budjetoidaan investointiosaan. Investointiosan toteutumavertailussa myyntivoitot ja – tappiot on vähennetty toteutumasta.
INVESTOINTIMENOT TA 2014
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja
laitteet
Koneet ja kalusto
Aineeton käyttöomaisuus
Käyttöomaisuusarvopaperit
Yhteensä
INVESTOINTITULOT
TA muutos
1 340 000
TA muutoksen Toteutuma
Poikkeama
jälkeen
+yli/-alle
1 340 000
1 297 376,50
-42 623,50
4 923 000
4 923 000
4 190 766,05
-732 233,95
6 500 100
613 900
6 500 100
613 900
5 933 960,83
411 351,65
-566 139,17
-202 548,35
447 000
447 000
443 876,83
-3 123,17
36 000
36 000
27 469,48
-8 530,52
13 860 000
13 860 000
12 304 801,34
-1 555 198,66
TA 2014
TA muutos
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja
laitteet
Koneet ja kalusto
1 300 000
Yhteensä
2 353 000
TA muutoksen Toteutuma
Poikkeama
jälkeen
+yli/-alle
1 300 000
525 554,41
-774 445,59
855 000
855 000
678 917,87
-176 082,13
168 000
168 000
106 068,84
-61 931,16
30 000
30 000
2 353 000
30 000,00
36 980,20
36 980,20
1 347 521,32
-1 005 478,68
7.3 Rahoitusosan toteutuminen
Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan, miten kunnan menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan.
RAHOITUSOSAN
TOTEUTUMINEN
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoitus yhteensä
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Investointien rahavirta, netto
Vaikutus maksuvalmiuteen
TA 2014
TA-muutos
Talousarvio
muutoksen
jälkeen
2 010 900
1 258 600
3 269 500
2 010 500
1 258 900
Toteutuma
Poikkeama
+yli/-alle
2 878 587
3 269 400
6 148 087
-201 107
5 946 981
-13 860 000
553 000
-13 860 000
553 000
-12 304 801
340 674
-1 555 199
-212 326
1 800 000
-11 507 000
- 9 496 100
1 800 000
-11 507 000
- 8 237 200
1 207 954
-10 756 173
-4 809 192
-592 046
-750 827
-3 428 308
84 000
84 000
62 500
-21 500
14 700 000
-5 300 000
14 700 000
-5 300 000
9 400 000
9 484 000
-12 100
9 400 000
9 484 000
1 246 800
10 000 000
-4 782 394
2 000 741
7 218 347
7 280 847
2 471 654
-4 700 000
-517 606
2 000 741
-2 181 653
-2 203 153
1 225 154
1 258 900
1 258 900
2 677 481
25
7.4 Käyttötalouden toteutuminen
Seuraavassa taulukossa on toimielinten toimintakatteen eli toimintamenojen ja -tulojen erotuksen toteutuminen.
Toimintakate
Vaalit
Valtuusto
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus
TA 2014
Toteutuma Poikkeama
+yli/- alle
Tot.
%
5 000
5 000
-5 037,91
-10 037,91
375 000
36 000
7 704 500
375 000
36 000
7 704 500
294 992,94
25 313,48
6 403 603,18
-80 007,06
-10 686,52
-1 300 896,82
100,8
78,7
70,3
83,1
21 802 900 21 356 668,99
-446 231,01
98,0
41 605 400 41 329 243,68
-276 156,32
99,3
174 473,07
4 840 437,27
-24 126,93
-403 962,73
87,9
92,3
76 971 800 74 542 392,70
2 429 407,30
96,8
Sivistyslautakunta
21 732 200
41 605 400
Tekninen lautakunta
198 600
5 244 400
Toimintakate yhteensä
TATA muutosmuutokset ten jälkeen
76 901 100
70 700
198 600
5 244 400
70 700
Toimintavuonna tehtiin palvelutuotannon siirtoja eri keskusten välillä. Ruoka- ja tilapalvelut yhdistettiin
ja keskitettiin kaupunginhallituksen alaisuuteen hallintokeskukseen, jolloin ko. toimintoja ja henkilöstöä
siirtyi perusturvakeskuksesta, sivistyskeskuksesta ja teknisestä keskuksesta hallintokeskuksen. Päivähoito siirtyi perusturvalautakunnalta sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi.
Toimintatuotot olivat 13,9 (14,1) milj. € ja ne ylittivät muutetun talousarvion 0,5 milj. €. Käyttöomaisuuden 0,5 milj. € myyntivoitot huomioiden talousarvion tulot olivat budjetoidun mukaiset. Toimintakulut
olivat 88,8 milj. €, 0,9 milj. €, 1 % edellisvuotta pienemmät. Käyttötalouden toimintakate toteutui kokonaisuutena 2,4 milj. € muutettua talousarviota paremmin, ilman myyntivoittoja/-tappioita 2,2 milj. € paremmin. Toimintakate oli 0,7 milj. €, 0,9 % edellisvuotta pienempi.
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta toimielimet ovat antaneet selvityksensä
jäljempänä olevissa toimintakertomuksissaan. Tarkempi erittely menojen ja tulojen toteutuminen esitetään samassa yhteydessä.
26
7.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarviosta esitetään yhteenvetotaulukko, johon on koottu
käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymien
erien talousarvio, toteutuma, poikkeama, talousarvion muutos ja poikkeama talousarviomuutoksen jälkeen.
Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta
Käyttötalousosa
Määrärahat
Talousarvio
TAmuutos
TA
muutoksen
jälkeen
Tuloarviot
Talousarvio
TAmuutos
TA
muutoksen
jälkeen
26 000
0
26 000
17 302
8 698
21 000
0
21 000
22 340
-1 340
Kaupungjnvaltuusto
375 000
0
375 000
294 993
80 007
0
0
0
0
0
Tarkastuslautakunta
36 000
0
36 000
25 313
10 687
0
0
0
0
0
8 638 000
0
8 638 000
7 603 777
1 034 223
933 500
0
933 500
1 200 174
-266 674
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
23 944 966
142 600
24 087 566
23 476 542
611 024
2 212 766
71 900
2 284 666
2 119 873
164 793
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
46 534 900
0
46 534 900
46 316 506
218 394
4 929 500
0
4 929 500
4 987 262
-57 762
300 900
0
300 900
288 444
12 456
102 300
0
102 300
113 971
-11 671
Tekninen lautakunta
10 968 700
0
10 968 700
10 606 121
362 579
5 724 300
0
5 724 300
5 765 684
-41 384
0
122 698
-122 698
Toimielin
Vaalit
Kaupunginhallitus
Maaseutulautakunta
Sivistyslautakunta
Vapaa-ajan lautakunta
Lomapalkkajaks.
Yhteensä
Toteuma Poikkeama
Toteuma Poikkeama
0
0
90 824 466
142 600
90 967 066
88 751 697
2 215 369
13 923 366
71 900
13 995 266
14 209 304
-214 038
Määrärahat
Maa- ja vesialueet
1 340 000
Rakennukset ja rakennelmat 4 923 000
6 500 100
Koneet ja kalusteet
613 900
447 000
Kuntayhtymät
0
36 000
0
0
0
0
0
0
0
1 340 000
4 923 000
6 500 100
613 900
447 000
0
36 000
1 297 377
4 190 766
5 933 961
411 352
443 877
0
27 469
42 624
732 234
566 139
202 548
3 123
0
8 531
Tuloarviot
1 300 000
855 000
168 000
0
30 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1 300 000
855 000
168 000
0
30 000
0
0
525 554
678 918
106 069
0
0
0
36 980
774 446
176 082
61 931
0
30 000
0
-36 980
Yhteensä
0
13 860 000
12 304 801
1 555 199
2 353 000
0
2 353 000
Investointiosa
13 860 000
1 347 521 1 005 479
Tuloslaskelmaosa
Määrärahat
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
1 150 000
70 000
-400 000
Yhteensä
1 220 000
-400 000
Tuloarviot
47 150 000 1 000 000
32 800 000
-70 700
50 000
132 000
0
0
0
0
750 000
70 000
584 656
34 286
165 344
35 714
820 000
618 942
201 058
4 782 394
0
517 606
48 150 000
32 729 300
50 000
132 000
0
0
48 102 784
32 743 212
57 638
405 789
47 216
-13 912
-7 638
-273 789
0
0
81 061 300
81 309 423
-248 123
62 500
14 700 000
84 000
0
0
14 700 000
12 100
0
0
12 100
21 500
0
0
10 000 000 4 700 000
2 000 741
0
0
12 100
14 796 100
12 063 241 2 732 859
80 132 000
929 300
Rahoitusosa
Antolainojen vähennys
Antolainojen lisäys
Pitkäaik. lainojen vähennys
5 300 000
Pitkäaik. lainojen lisäys
Muiden pitkäaik. velkojen muutos
Pitkäaik.saam.muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Yhteensä
Kaikki yhteensä
5 300 000
111 204 466
0
0
5 300 000
0
0
84 000
0
0
2 471 654
5 300 000
7 254 048
108 929 489
-1 954 048
14 796 100
111 204 466
0
108 929 489
27
8 Kaupunginhallituksen selonteko kaupungin sisäisestä valvonnasta
Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista,
päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja
toimielimen päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.
Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla
tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäisen valvonnan järjestämisestä koko
kaupungin tasolla vastaa kaupunginhallitus. Kukin toimielin ja vastuuhenkilöt vastaavat johtamansa
toiminnan osalta sisäisestä valvonnasta.
Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kaupungin sisäinen valvonta ja
siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella
tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnitelmakaudella.
Kaupunginhallitus on vuonna 2009 hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeen. Ohje on päivitetty 2012,
sitä on käsitelty kaupunginhallituksessa 2013 ja puheenjohtajistossa 2014, mutta ohjetta ei ole vielä
hyväksytty. Yleisohjeella on luotu eri toimintayksikköjen sisäiselle valvonnalle yhtenäiset puitteet.
Sisäinen valvonta hoidetaan käytännössä normaalitoimintojen yhteydessä.
Lautakunnat ja hallintokeskus ovat antaneet toimintakertomuksissaan selonteon sisäisen valvonnan
järjestämisestä. Kertomusten perusteella sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti ja hoidettu
säännösten mukaan.
Säännösten ja määräysten noudattaminen
Kaupungin toiminta ja päätöksenteko on perustunut lakeihin, säännöksiin, viranomaisohjeisiin sekä johtoja muihin sääntöihin sekä hyvään hallintotapaan. Päätöksenteossa on noudatettu elokuussa 2010
voimaan astuneen johtosäännön ja siihen tehtyjen muutosten mukaisia määräyksiä.
Sääntöjen ja määräysten noudattamista on valvottu normaalikäytänteiden mukaisesti. Toimintavuonna ei
ole tullut esiin merkittäviä puutteita säännösten noudattamisessa.
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja
luotettavuus
Eri toimielimille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on käsitelty ao. toimielimen kohdalla
toimintakertomuksessa.
Talousarvion sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta lautakunnat ovat vuoden aikana raportoineet kaupunginhallitukselle/-valtuustolle kaksi kertaa sekä tilinpäätöstilanteen mukaan. Kaupunginhallitukselle on lisäksi kuukausittain raportoitu talousarvion toteutumatilanne sekä arvio määrärahan
riittävyydestä. Kaupungin kokonaistaloudellisesta tilanteesta on raportoitu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportointiohjeiden mukaisesti sekä tilinpäätöksen ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vuonna 2014 taloustilannetta on käsitelty myös erillisissä valtuustoseminaareissa.
Talousinformaatio on ollut riittävän luotettavaa talouden ohjauksen näkökulmasta.
Kokonaisuutena tarkasteltuna valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
toteutuivat hyvin. Alkuperäisen vuoden 2014 talousarvion vuosikate oli 2 milj. € ja tilikauden alijäämä 4,2
milj. €. Verotulojen tuloarvion ja korkokulujen muutosten jälkeen vuosikate oli 3,3 milj. €. Talouden toteutumaseurannan perusteella vuosikatteeksi ennakoitiin 4,6 - 5 milj. €. Käyttötaloudessa syntyneiden
merkittävien säästöjen vuoksi vuosikate oli 6,1 milj. €, ilman myyntivoittoja/-tappioita 5,9 milj. €.
Tilikauden tulos oli 1,8 milj. €. Tulokseen vaikuttui merkittävästi vuonna 2014 kiinteiden rakenteiden
ryhmässä tehty poistojärjestelmän muutos, joka alensi huomattavasti poistotasoa.
28
Riskienhallinnan järjestäminen
Vuoden 2011 aikana saatiin valmiiksi vakuutusturvan kattava selvittelytyö, joka toimi pohjana kaupungin
vakuutusten kilpailuttamiselle. Tarjouskilpailun perusteella vakuutusyhtiö vaihtui ja kaupungin henkilöstö
ja omaisuus on vakuutettu vuoden 2012 alusta Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähdessä. Kaupungin
kiinteä ja irtain omaisuus on pääsääntöisesti vakuutettu täydestä arvosta. Vakuutusturva käydään
vuosittain läpi vakuutusmeklarin ja kaupungin edustajien tapaamisessa.
Lakisääteinen työpaikan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on suoritettu vuosina 2012-2013.
Henkilöstöriskit liittyvät palvelutuotannossa pääosin pätevän henkilöstön saatavuuteen osittain vakinaisen
henkilöstön osalta sekä erityisesti sijaistyövoiman osalta. Monella toiminnan alalla ohut organisaatio
aiheuttaa riskin, koska tällöin toiminnan järjestäminen poikkeuksellisessa tilanteessa voi vaikeutua.
Henkilöstöriskit on tunnistettu ja niihin on pyritty mahdollisuuksien mukaan varautumaan.
Rakennushankkeiden riskien hallinta on tapahtunut työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.
Kaupungin yksiköissä on ajantasaiset pelastussuunnitelmat ja turvallisuussuunnitelmat.
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta
Hankinnat on pääsääntöisesti toteutettu hankintalakia tai kaupungin hankinta-ohjetta noudattaen.
Kaupungin hankintaohjeet ajantasaistettiin vuonna 2011.
Kaupungin rakennusten ja kiinteistöjen luettelointi ja hoito on keskitetty tekniselle keskukselle. Irtaimiston
hoito ja valvonta on hajautettu keskuksille.
Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut merkittäviä menetyksiä tai
arvon alennuksia.
Sopimustoiminta
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen hyväksyttävät sopimukset valmistellaan keskitetysti hallintokeskuksessa. Muiden toimielinten hyväksyttävät sopimukset valmistellaan keskuksittain ja tarvittaessa
tehdään yhteistyötä hallintokeskuksen kanssa.
Sopimusten toteutumisessa ei ole esiintynyt yksittäistapauksia lukuun ottamatta ongelmia. Sopimusten
toteutumisen seuranta kuuluu asianomaisen vastuuhenkilön toimenkuvaan. Tilintarkastusyhteisö selvitti
sopimusten hallinnan järjestämistä ja oheistusta viranhaltijoille lähetetyllä kyselyllä syksyllä 2014.
Sopimusten hallintaa helpottaa asianhallintajärjestelmä, joka tosin tältä osin ei ole vielä täysipainoisesti
käytössä.
Konsernivalvonta
Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2008 Lapuan kaupungin konserniohjeen. Ohjeen mukaan
tytäryhteisöillä on raportointivelvollisuus koskien talousarviota, osavuosikatsausta sekä tilinpäätöstä.
Merkittävimpien tytäryhteisöjen osalta em. raportointivelvollisuus on toteutunut. Konserniohje on päivitetty
syksyllä 2012. Päivitettyä ohjetta on käsitelty kaupunginhallituksessa v. 2013 ja puheenjohtajistossa
vuonna 2014, mutta ohjetta ei ole vielä hyväksytty.
Sisäisen valvonnan kehittäminen
Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu pitkälti kaupungin johtosääntöihin ja niitä täydentäviin
ohjeisiin ja määräyksiin sekä niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin. Syksyllä 2012
käynnistettiin kokonaisvaltainen ohjaustapojen uudistaminen, jonka yhtenä tavoitteena oli sääntöjen
uudistaminen ja voimaan saattaminen vuoden 2013 alusta. Ohjaustapojen uudistamistyö on kuitenkin
vielä kesken ja jatkuu vuoden 2015 aikana.
29
Käyttötalous yhteensä
V E RT AILU (sisältää sisäise t tulot ja me not)
T ULO SLASKE LM A/ T oimie lime t yhte e nsä
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Toimintatuotot
Valm. omaan käyttöön
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
Poikkeam a
Muutos Muut.
m uutoksen
m uutoksen
TP 13/14
jälkeen
jälkeen
%
-yli/alle+
-väh./kasvu+
4 569 936
5 108 962
1 744 680
1 961 232
708 226
4 517 280
5 193 925
1 295 643
2 011 718
274 800
71 900
0
0
0
0
4 589 180
5 193 925
1 295 643
2 011 718
274 800
4 505 474 98,2
5 279 875 101,7
1 454 762 112,3
1 862 114 92,6
771 294 280,7
83 706
-85 950
-159 119
149 604
-496 494
-64 462
170 913
-289 917
-99 118
63 068
-1,4
3,3
-16,6
-5,1
8,9
14 093 035
13 293 366
71 900
13 365 266
13 873 519 103,8
-508 253
-219 516
-1,6
372 747
630 000
294 215
-36 962
-9,9
630 000
335 785
53,3
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
32 551 454
Henkilöstösivukulut
9 877 086
Henkilöstökorvaukset
-432 497
Henkilöstökulut yhteensä 41 996 043
Palvelujen ostot
Asiakaspalvelujen ostot
26 630 575
Muiden palvelujen ostot
9 197 341
Palvelujen ostot yhteensä 35 827 917
Ostot tilikauden aikana
5 567 997
Avustukset
5 345 899
Vuokrat
708 005
Muut kulut
245 182
33 109 303
9 949 582
-238 200
42 820 685
0
0
0
0
33 109 303
9 949 582
-238 200
42 820 685
31 453 519 95,0 1 655 784
9 564 397 96,1
385 185
-376 158 157,9
137 958
40 641 757 94,9 2 178 928
-1 097 935
-312 690
56 340
-1 354 285
-3,4
-3,2
-13,0
-3,2
27 412 146
8 762 868
36 175 014
142 600
0
142 600
27 554 746
8 762 868
36 317 614
26 461 497 96,0 1 093 249
9 155 012 104,5 -392 144
35 616 509 98,1
701 105
-169 078
-42 330
-211 408
-0,6
-0,5
-0,6
5 834 963
5 128 084
627 921
237 799
0
0
0
0
5 834 963
5 128 084
627 921
237 799
5 836 748
5 545 522
662 184
448 977
-1 785
-417 438
-34 263
-211 178
268 752
199 623
-45 821
203 795
4,8
3,7
-6,5
83,1
100,0
108,1
105,5
188,8
Toimintakulut
89 691 042
90 824 466
142 600
90 967 066
88 751 697
97,6 2 215 369
-939 345
-1,0
TOIMINTAKATE
-75 225 260
-76 901 100
-70 700
-76 971 800
-74 542 393
96,8 2 429 407
-682 867
-0,9
30
VAALIT
Sitovuustaso toimielin
T ULO SLASKE LM A/ V aalit
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
m uutoksen
jälkeen
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
TP 13/14
jälkeen
-yli/alle+-väh./kasvu+
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Toimintatuotot
0
21 000
0
21 000
0
0
21 000
22 340
-1 340
0
0
22 340
0
0
21 000
22 340
-1 340
22 340
0
0
15 239
5 092
900
0
5 992
13 908
1 331
0
15 239
1 587
1 587
0
1 313
1 313
0
1 587
1 587
0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Henkilöstökulut yhteensä
Palvelujen ostot
Palvelujen ostot yhteensä
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
0
0
19 000
2 231
0
21 231
0
2 900
2 900
0
19 000
2 231
0
21 231
0
0
2 900
2 900
369
1 300
200
13 908
1 331
369
0
1 300
477
-108
0
1 300
477
0
0
Toimintakulut
0
26 000
0
26 000
17 302
8 698
17 302
TOIMINTAKATE
0
-5 000
0
-5 000
5 038
10 038
-5 038
Muut.
%
31
KAUPUNGINVALTUUSTO
T ULO SLASKE LM A/ Kaupunginvaltuusto
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
m uutoksen
jälkeen
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
TP 13/14
Muut.
%
jälkeen
-yli/alle+ -väh./kasvu+
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Toimintatuotot
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
46 335 100,9
-1 646
1 211
0
-435
-10 818
-851
0
-11 670
15 258
15 258
53,3
53,3
0
13 342
13 342
0
-12 372
-12 372
151
233 234
30,3
349
66 766
0
-2 479
-112 203
0
-94,2
0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
55 964
2 041
43 500
2 400
58 004
45 900
27 630
27 630
28 600
28 600
2 630
345 437
500
300 000
0
43 500
2 400
0
45 900
0
0
28 600
28 600
500
300 000
0
8
45 146 103,8
1 189 49,6
-19,3
-41,7
-20,1
-44,8
-44,8
15
Toimintakulut
433 710
375 000
0
375 000
294 993
78,7
80 007
-138 717
-32,0
TOIMINTAKATE
-433 710
-375 000
0
-375 000
-294 993
78,7
80 007
-138 717
-32,0
32
TARKASTUSLAUTAKUNTA
T ULO SLASKE LM A/ T arkastuslautakunta
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014 TP 2014 tot.%
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
m uutoksen
TP 13/14
jälkeen
Muut.
%
jälkeen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Toimintatuotot
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-2 620
-66
0
-2 686
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
8 800
426
13 000
800
9 226
13 800
18 734
18 734
21 700
21 700
0
13 000
800
0
13 800
0
0
21 700
21 700
500
6 180
360
47,5
45,0
6 540
47,4
6 820
440
0
7 260
18 773
18 773
86,5
86,5
0
2 927
2 927
0
39
39
0,0
500
0
0
0
0
0
500
0
0
-29,8
-15,6
-29,1
0,2
0,2
Toimintakulut
27 961
36 000
0
36 000
25 313
70,3
10 687
-2 647
-9,5
TOIMINTAKATE
-27 961
-36 000
0
-36 000
-25 313
70,3
10 687
-2 647
-9,5
33
KAUPUNGINHALLITUS
T ULO SLASKE LM A/ Kaupunginhallitus
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
m uutoksen
jälkeen
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
TP 13/14
Muut.
%
jälkeen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Toimintatuotot
267 353
40 577
438 772
441 371
600
236 700
7 000
199 600
378 000
112 200
1 188 673
933 500
236 700
7 000
199 600
378 000
112 200
0
933 500
292 316
45 156
330 684
417 588
114 430
123,5
645,1
165,7
110,5
1 200 174 128,6
0
-55 616
24 963
9,3
-38 156
4 579
11,3
-131 084 -108 088
-24,6
-39 588 -23 783
-5,4
-2 230 113 830 18 971,7
-266 674
11 501
0
0
1,0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
1 178 574
501 247
-7 488
Palvelujen ostot
1 711 872
77 317
Avustukset
380 557
Vuokrat
56 673
Muut kulut
83 714
3 728 175
1 311 225
-10 600
5 028 800
2 082 760
2 082 760
3 359 905
1 127 231
-33 979
4 453 158
90,1
86,0
0
3 728 175
1 311 225
-10 600
5 028 800
88,6
368 270 2 181 331
183 994 625 985
23 379 -26 491
575 642 2 780 825
0
0
2 082 760
2 082 760
1 783 918
1 783 918
85,7
85,7
0
298 842
298 842
0
72 046
72 046
4,2
4,2
973 417 86,2
295 161 113,2
50 075 96,3
48 048 56,9
155 823
-34 461
1 925
36 452
896 100
-85 396
-6 598
-35 665
1 159,0
-22,4
-11,6
-42,6
1 129 240
260 700
52 000
84 500
1 129 240
260 700
52 000
84 500
185,1
124,9
353,8
166,3
Toimintakulut
3 982 465
8 638 000
0
8 638 000
7 603 777
88,0 1 034 223 3 621 312
90,9
TOIMINTAKATE
-2 793 792
-7 704 500
0
-7 704 500
-6 403 603
83,1 1 300 897 3 609 811
129,2
34
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2014 Lapuan kaupungin strategian vuoteen 2017,
jonka visiona on:
”Lapuan kaupunki on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa
turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat
hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa..”
Kaupungin kehitystä ohjataan tämän strategian ja alueiden käytön strategian mukaisesti siten, että Lapua on houkutteleva, elinvoimainen ja itsenäinen, monipuolisten palvelujen,
työnteon ja asumismahdollisuuksien paikkakunta.
Lapuan kaupungille laaditaan uutta yleiskaavaa, jolla ohjataan rakentamista ja muuta
maan käyttöä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman vuonna 2011, joka
yleiskaavan rinnalla ohjaa suunnittelua, rakentamista ja muuta maan käyttöä ja näiden tarpeiden mukaista maanhankintaa pitkällä aikavälillä. Maapoliittisen ohjelman kautta kaupunki kykenee paremmin vastaamaan vilkastuneeseen tonttikysyntään ja turvaavaan näin
positiivisen väestökehityksen; vuonna 2014 asukasluku kasvoi edelleen, ollen vuoden lopussa 14.741 (+ 49).
Kaupunginvaltuusto hyväksyi uusia asemakaavoja mm. keskustaajaman tuotanto- ja logistiikka-alueen (Jouttikallion) osayleiskaava 2030 sekä asemakaavan muutos ja laajennus 5.
Kiviristin kaupunginosa, kortteli 516, 2. Keisalan kaupunginosa, kortteli 213.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2014 laajapohjaisesti tehdyn Lapuan kaupungin
strategian vuosille 2014 - 2017. Strategian arvot ovat Terve talous, Kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, Elinkeinot ja työllisyys, Demokratia ja osallisuus, Osaamisen vahvistaminen sekä Viihtyisä elinympäristö.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa myös Lapuan hyvinvointikertomuksen. Valtuustokauden kehittämiskohteiksi valittiin Hyvinvointia edistävä ympäristö, yhteisöllisyyden ja
osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, kansantautien vähentäminen ja kuntalaisten omavastuun tukeminen.
Kaupunginvaltuusto antoi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausunnossa kritisoitiin tehtyä esitystä, koska olennaisiin kysymyksiin ei lakiesityksessä vastattu, vaan ne jätettiin myöhempään tarkasteluun.
Kaupunginvaltuusto päätti kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamiseen antamassaan lausunnossa, että se Lapuan kaupunki ilmoittaa vastauksenaan valtiovarainministeriölle pitäytyvänsä jatkossakin aiemmassa valtuuston
25.11.2013 (§ 5) tekemässä päätöksessä eikä näe tarkoituksenmukaisena useamman selvityksen tekemistä.
Kaupungin taloudellista tilannetta on selvitetty vuoden 2015 talousarvion laadintaprosessin
yhteydessä kaupunginvaltuuston talousseminaarissa, joka pidettiin Lapualla marraskuussa. Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin joulukuussa ja sen vahvistamisen yhteydessä
valtuusto vahvisti taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä linjasi tulevien
vuosien investointien painopistealueet.
Kaupunginvaltuuston käsittelemien asioiden määrä oli 80 ja virallisten kokousten määrä 9.
35
Tarkastuslautakunta
Tarkastuslautakunnan kokouksia on ollut 10 ja käsiteltyjen asioiden määrä on ollut 57.
Jäsenet: Riku Takaluoma, puheenjohtaja, Tapio Rintaniemi, Esko Yli-Karhu, Marjanne
Kuntsi ja Päivi Leikkola.
Tilintarkastaja Tuula Ylikangas, JHTT, HTM, BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallituksen tärkeimmät tehtävät liittyvät kaupungin strategiseen johtamiseen,
hallinnon ja talouden ohjaukseen ja kaupungin sekä kaupunkikonsernin yleiseen kehittämiseen.
Kaupunginhallituksen kaupungin strategiaan pohjautuvan toiminnan painopisteenä on ollut edelleen Lapuan vetovoimaisuuden kehittäminen parantamalla asumisen, työnteon ja
yrittämisen edellytyksiä sekä alueidenkäytön strategian ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti myönteisen väestökehityksen turvaaminen.
Puheenjohtajiston työryhmä on vuoden aikana valmistellut useita kaavoitukseen, maanhankintaan ja tonttien myyntiin liittyviä asioita sekä elinkeinopoliittisia asioita kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen 2014 sekä yleiskaavoitusohjelman vuosille 2014 - 2017 ja asemakaavoitusohjelman vuosille 2014 - 2016 kesäkuussa.
Kaupunginhallitus antoi Etelä-Pohjanmaan liitolle, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle
sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille lausunnot tiukasta talouskurista.
Kaupunginhallitus on toimintavuoden aikana käsitellyt ja antanut mm. seuraavat lausunnot, esitykset ja kannanotot:
-
-
Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia luonnoksesta
Kuntarakennelain mukaisen selvityksen laatimisesta
Lapuan seudun ampumaratayhdistys ry:n ympäristölupahakemuksen
Selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi
Lännen Kivijaloste Oy:n ympäristölupahakemukseen
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 204 - 2018 / Kannanotto
Kuntalakiuudistus
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittäminen 2015 - 2017
Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta
sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta
Destia Oy:n maa-aineslupahakemus
Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava
Kaupunginhallitus päätti huhtikuussa taloudellisilla syillä sekä kustannusten pakottavalla
vähentämistarpeella (KVTES VIII luku 1 § 1 mom. soveltamisohje) lomauttaa kaupungin
henkilöstön kymmeneksi kalenteripäiväksi lukuun ottamatta muutamia erityisaloja.
36
Lapua, Kauhava, Alajärvi, Lappajärvi, Evijärvi ja Vimpeli (Kuusikko) kävivät vuoden aikana keskusteluja kuntayhteistyöstä. Neuvottelujen tarkoituksena on ennakoivasti selvittää
yhteistyön rajat ja mahdollisuudet tilaisuudessa läsnä olevien kuntien/kaupunkien alueella. Mikäli yhteistyön syventämisessä ei löydy mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, voidaan vetää johtopäätös, että myöskään liitoksella ei ole saavutettavissa rationalisointi- eikä synergiahyötyjä.
Ystävyyskuntatoimintaa on toteutettu ystävyyskuntasopimusten mukaisesti. Lapuan kaupunki ja Kiskôrösin kaupunki allekirjoittivat vuosia 2014 - 2018 koskevan ystävyyskaupunkisopimuksen Lapualla järjestettyjen Herättäjä-juhlien aikana 3.7. - 7.7.
Lapuan kaupungista osallistui delegaatio Hohenlockstedtissa järjestettävään vuotuiseen
sadonkorjuujuhlaan syyskuun lopussa.
Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ohjaaminen ja seuranta toteutetaan
pääsääntöisesti kaupunginhallituksen vahvistamien konserniohjeiden mukaisesti. Lisäksi
kaupunginhallitus valitsee kaupungin yhtiöihin ja eri yhteisöihin edustajat ja antaa toimintaohjeita edustajilleen. Konserniyhteisöt ovat raportoineet toiminnastaan kaupunginhallitukselle.
Toimintavuonna kaupunginhallituksen käsittelemien asioiden määrä oli 370 ja virallisten
kokousten määrä 24.
Tilivelvolliset viranhaltijat: kaupunginjohtaja Arto Lepistö, hallintojohtaja Toni Leppänen, talousjohtaja Tuula Kuisti, talouspäällikkö Päivi Luhtala-Sipilä.
Yleishallinto
Yleistä
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii hallintokeskus, joka huolehtii
- hallintopalveluista, oikeudellisista palveluista, keskusarkiston hoidosta, painatus- ja
tulostuspalveluista
- henkilöstöhallintopalveluista
- talouspalveluista
- ruokaja tilapalveluista
- elinkeino- ja kehittämispalveluista
- konsernihallintoon liittyvistä tehtävistä sekä muista yleishallinnon tehtävistä.
Sisäinen valvonta
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Hallintokeskuksen toiminnassa on noudatettu säännöksiä, ohjeita ja toimintaa koskevia
päätöksiä sekä hyvää hallintotapaa. Hallintokeskuksen tehtäviin kuuluvat osaltaan myös
muiden keskusten toiminnan lainmukaisuuden seuranta sekä asiantuntija-avun antaminen
oikaisuvaatimus- ja valitusasioissa.
Tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta
Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin, taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Kaupunginhallituksen ja sen alaisten toimintojen tulot ylittyivät talousarvion 266 674 € ja menot alittuivat 1 039 175 €. Edellytetyt henkilöstösäästöt (10 pv) toteutuivat pääosin vapaaehtoisina talkoovapaina, muutama henkilö lomautettiin.
37
Kaupungin rahavaroja on hoidettu huolellisesti ja niiden sijoittamisesta on huolehdittu
hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on käytetty
lyhytaikaista rahoitusta kuntatodistusohjelman kautta.
Hallintokeskus seuraa kaupungin kokonaistaloudellisen tilanteen kehitystä sekä vastaa
siitä aiheutuvien toimenpiteiden valmistelusta. Kokonaistalouden toteutumisesta on
raportoitu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportointiohjeiden mukaisesti. Kaupungin
taloutta on käsitelty myös valtuustoseminaareissa ja talousarvion 2015 käsittelyprosessin
aikana.
Riskienhallinta
Hallintokeskuksen toiminnalliset riskit liittyvät lähinnä henkilöstön niukkuuteen ja tehtävien
hoitamiseen erityisesti pitkäaikaisten poissaolojen aikana. Nämä riskit on tunnistettu ja
niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan minimoimaan työtehtävien järjestelyillä.
Hankinnat
Hallintokeskuksen hankinnoissa on noudatettu hankintalakia ja kaupunginhallituksen hyväksymää hankintaohjetta. Hankintarenkaan päätöksiä on noudatettu sopimuksen piiriin
kuuluvissa hankinnoissa.
Sopimustoiminta
Hallintokeskus hoitaa kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa hyväksyttävien sopimusten valmistelun sekä valvonnan. Sopimusten laadinnassa on huomioitu kaupungin etujen
turvaaminen ja sopimusten valvonta on tapahtunut asianmukaisesti. Hallintokeskus on
antanut asiantuntija-apua myös muille keskuksille sopimusten laadinnassa.
Hallintopalvelut
Tavoitteiden toteutuminen
Hallintopalveluluissa kehittämisen painopisteenä on ollut sähköiseen kokouskäytäntöön
siirtyminen. Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisestä luovuttiin loppuvuonna ja asia
siirrettiin tuleville vuosille.
Hallintokeskuksen henkilöstöhallinto on jatkanut työn vaativuuden arviointiprosessin toteuttamista koskien koko kaupungin henkilöstöä. Tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyä
on toteutettu KVTES:n määräysten mukaisesti. Kaupungin rekrytointiohjeet on ajantasaistettu ja ohjeen hyväksymiskäsittely on käynnissä.
Tavoitteet
Tavoite
Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen
Arkistonmuodostussuunnitelman eteenpäin
vieminen ja asianhallinto-ohjelmiston käytön tehostaminen
Henkilökohtaisen palkan määrittelyn periaatteiden laatiminen
Perehdyttämisen kehittäminen ja kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen käytännössä
Henkilöstön osaamisen kehittäminen kaupungin itse järjestämän koulutuksen avulla
Toimenpiteet/tavoitetaso
Otetaan järjestelmä käyttöön
Yhteistyössä hallintokuntien kanssa
arkistonmuodostussuunnitelman
läpikäynti sekä asianhallinto-ohjelmiston käytön tehostaminen
Prosessin ohjaus ja opastus
Toteutuma
Ei käyttöön
Joiltakin osin
vielä keskeneräinen
Jatkuvaa
Jatkuvaa
Kesken
38
Talouspalvelut
Talouden toteutumisesta raportoitiin kaupunginhallitukselle kuukausittain ja toiminnallisten
ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosittain. Kolmannesvuosiraportit
annettiin tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Taloustilanteesta on tiedotettu myös valtuustoseminaareissa ja talousarvion 2015 käsittelyprosessin aikana.
Talouspalvelujen toimintojen kehittämisen painopisteenä on edelleen sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmisto otettiin tuotantokäyttöön 1.1.2014. Uusi ohjelmisto mahdollistaa palkanlaskentaan liittyvien prosessien
tehostamisen ja yhtenäistää henkilöstöhallinnon päätöksentekokäytäntöjä.
Ohjelmiston käyttöönottoprosessi oli työläs ja vaati henkilöstöltä joustavuutta ja yhteistyökykyä. Ohjelmiston käytössä ja käytäntöjen luomisessa on päästy hyvään alkuun. Koulutusta on vielä jatkettava, jotta kaikki hyöty saadaan käyttöön. Toimintatapojen yhtenäistämistä tehdään sitä mukaa, kun uusia tarpeita tulee esiin.
Tavoitteet
Tavoite
E-laskujen määrän lisääminen
Palkanlaskentaan liittyvien
prosessien tehostaminen
ja yhtenäistäminen
Aktiivinen markkinointi toimittajille ja asiakkaille
Päivitetyn ohjelmiston käyttöönotto ja hyödyntäminen
Talousraportoinnin yhtenäistäminen
Kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien laatimisen ohjaus
Toteutuma
Toteutui
Ohjelmisto otettu tuotantokäyttöön
v. 2014 alusta. Käyttöönotto toteutui hyvin. Koulutusta jatketaan ja
toimintatapoja yhtenäistetään, jotta
ohjelmistosta saadaan täysi hyöty
Kolmannesvuosiraportin esittämistapa on yhtenäistynyt eri yksiköiden
osalta
Ruoka- ja tilapalvelut
Ruoka- ja tilapalvelut yhdistettiin ja ne siirtyivät 1.1.2014 alkaen hallintokeskuksen alaisuuteen. Keskittämisellä haettiin mm. toiminnallisia hyötyjä erityisesti henkilöstöresurssien hyödyntämisessä ja rekrytoinnissa sekä joiltain osin hankintoihin liittyvissä asioissa.
Henkilöstöä siirtyi hallintokeskukseen perusturva- ja sivistyskeskuksesta sekä teknisestä
keskuksesta. Uudessa yksikössä tiimityön tuloksena toimintatapoja ja käytäntöjä on yhtenäistetty henkilöstöryhmien ja eri toimipisteiden osalta. Henkilöstön käytön kokonaissuunnittelun avulla on voitu välttää jonkin verran tilapäisen työvoiman käyttöä ja siirtää
resursseja eri toimipisteiden välillä sekä reagoida paremmin äkillisten poissaolojen tilanteissa. Henkilöstön eläköitymisen yhteydessä on tehty toimipistejärjestelyjä ja vältetty osin
rekrytointi.
Tiedon kulussa eri yksiköiden välillä on kehitettävää, jotta palveluja tuottavat ruokaja tilapalvelujen esimiehet saavat riittävän ajoissa tiedon ja aikaa järjestellä palvelutuotantoa,
jos toimintoja siirtyy toisiin tiloihin tai uusi toiminta alkaa.
39
Talousarviovuoden aikana ruokaja tilapalveluiden vastuulla olevien palveluiden sisältöä
on selkiytetty ja määritelty, mistä yksikön tuottamat ns. peruspalvelut koostuvat ja mitkä
tehtävät kuuluvat ruokaja tilapalveluyksikölle.
Ruoka- ja tilapalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat.
Tavoitteet
Tavoite
Toteutuma
Ruoka- ja tilapalvelujen toimintojen
kehittäminen
Uusien toimintamallien luominen ja käyttöönotto, henkilöstöresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö, mm. sijaisuuksien
järjestäminen, mitoitusten ajantasaistaminen.
Toimintatapoja on yhtenäistetty, henkilöstöresursseja on
kohdennettu uudella tavalla,
mitoituksia tarkistettu, ostopalveluja otettu käyttöön
Laadukkaat ruokaja tilapalvelut
Huomioidaan ravitsemus- ja hygieniasuositukset ja tarjotaan ravitsemuskasvatusta ja
ohjausta asiakasryhmille. Palvelujen laatutaso mitoitusten ja resurssien mukaan.
Uusista ravitsemussuosituksista on pidetty koulutusta.
Ravitsemuskasvatuksen ja
ohjauksen toimintatapoja
mietitään.
Palvelujen sisällöt
on määritelty
Määritellään, mitä palveluja ruokaja tilapalvelujen vastuulla olevat palvelut sisältävät
(kustannukset, määrät) ja mitkä kuuluvat
yksikön tehtäviin.
Palvelusopimukset laadittu,
käyttöönottovaihe
Ammattitaitoinen
henkilöstö
Ammattitaitoa kehittävään ja ylläpitävään
koulutukseen osallistuminen/järjestäminen.
Koulutusta järjestetään omana toimintana ja esimiehen
antamana työnohjauksena.
Tunnusluvut
Hopearinteen keittiön kaikki suoritemäärät
(aamupalasta iltapalaan)
- keittiön pelkkien lounaiden suoritemäärät
- keittiön tuottamat lounasannokset/ arkipäivänä
Kissankellon päiväkodin keittiön kaikki suoritemäärät
- keittiön tuottamat annokset/arkipäivä
Liuhtarin keskuskeittiö, annosmäärä/vuosi
- pelkät lounaat
- annokset/toimintapäivä (190 pv/v)
Muut koulujen keittiöt, annosmäärä/vuosi
- annokset/toimintapäivä (190 pv/v)
Puhtaana pidettävä pinta-ala
TP 2011
384 238
TP 2012
381 135
TP 2013
379 578
TP 2014
379 774
184 835
520
191 525
519
57 417
189 415
530
58 089
188 854
530
80 299
239 970
260 110
150
269 800
1263
155 040
816
n. 60.000
1369
149 340
786
59.420
1420
155 990
821
61.010
180
271 866
247 940
1431
156 078
821
61.800
40
Elinkeino- ja kehittämispalvelut
Elinkeinopalveluiden osalta tavoitteet toteutuivat muilta osin, mutta Innovatiivisten kaupunkiseutujen INKA-rahoitusohjelmaa ei Suomessa saatu kunnolla liikkeelle, joten myöskään
Thermopoliksen toimesta sitä kautta ei rahoitettu eikä käynnistetty uusia hankkeita. Matkailutoimen tavoitteet täyttyivät toimintasuunnitelman mukaisesti.
Tavoitteet
Tavoite
Uusia yrityksiä Uusyrityskeskuksen kanssa
Neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden käytön edistäminen
Eri organisaatioiden yritysneuvojien yhteistyö YritysSuomessa
Verkostoitumisen kehittäminen
myös kansainvälisesti
Lapuan kansainvälistymisen
edistäminen
Yhteiset tilaisuudet, jatkuva yhteydenpito
Nettisivut, sähköpostitukset sekä
seminaarien järjestäminen
YritysSuomi-logo/toimijat näkyvät
eri yritysneuvontatilaisuuksissa
Erilaisille messuille ja myös kvseminaareihin osallistuminen
sekä matkat
Lapuan/Thermopoliksen Lapualla
vaikuttavien hankkeiden määrä
Asiakaspohjaiset ydinviestit, eri
ma-vi-to-pitein, kumppanuudet
Kumppanuudet, messut, workshopit, suorapostitukset, nettisivut, sähköinen media ja printti
ma-vi-toimenpiteet, Seinäjoen
kaupunkiseudun Komia-hankkeen
toimenpidekokonaisuudet
Verkostoitumisen edistäminen,
osallistaminen, osallistuminen
Ulkomaisten matkailijoiden
osuuden kasvattaminen
Matkailun kansainvälistymistoimenpiteet (Ruotsi-Venäjä)
Matkailutuotteiden sähköisen
myyntijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto yrityksissä,
matkailupalveluiden laadun
kehittäminen,
ohjelmapalvelutuotteiden kirjon
kasvattaminen
Teemapohjaisen matkailun
kehittäminen (puutarhamatkailu, luontomatkailu/-reitistöt)
Koulutus, foorumit, kehittämishankkeet, markkinointiviestinnälliset toimenpiteet
INKA-ohjelman hyödyntäminen
paikallisella tasolla
Lapuan arvolupaukset tietoisuuteen
Asukasmarkkinoinnin toteuttaminen (ml tonttimarkkinointi)
Lapuan imagon vahvistaminen
yrittäjyyden ykkösalueena
Matkailukeskittymän Simpsiön
ja Vanhan Paukun palveluiden
kehittäminen
Toteutuma
Perustettuja yrityksiä 60, nettokasvu
28
Startti-info-tapahtuma, energiaseminaari, pienempiä tilaisuuksia
Säännöllinen yhteydenpito
Investori-messuille osallistuminen,
kv-tapaamiset
Energia-alan hankkeet yleisesti n. 5
eri hanketta
Laaja-alaiset integroidut markkinointiviestintätoimenpiteet
Imagotyö maakuntatasolla, näkyvyydet ja yhteydenotot eri keinoin ja
välinein, Pytinki-messut
Printti- ja sähköiset kampanjat
(Komia-yhteistyössä)
Monialainen ystävyyskuntayhteistyö
Mekin kampanjaan osallistuminen
(venäläiset), julkaistu venäjänkieliset
matkailusivustot, venäläismatkailijoiden kyselytutkimus,
Toppupplevelser i Österbotten
-esite , kohdennettu jakelu
P-Norja/Ruotsi, Västerbotten
Moduloitu koulutustarjonta,
Matko 3 -hanketarjonta
Simpsiön luonto- ja aktiviteettireitistöt
Kehittämishankkeet, tuotteistus,
markkinointiviestinnälliset toimenpiteet
Reitistöjen kartoitukset ja merkinnät
karttapohjaan
Simpsiön yritysryhmähanke, tuotepaketit kehittämisprojekteihin ja -prosesseihin osallistaminen ja osallistuminen, yhteiset matkailuyrittäjäfoorumit
41
SIVISTYSLAUTAKUNTA
T ULO SLASKE LM A/ Sivistyslautakunta
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
m uutoksen
jälkeen
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
TP 13/14
Muut.
%
jälkeen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Toimintatuotot
266 365
584 706
331 843
177 532
128 440
1 649 050
259 336
172 840
3 100
71 900
200 340
1 649 050
259 336
172 840
3 100
146 285 73,0
1 536 583 93,2
266 926 102,9
170 079 98,4
54 055 -120 080
112 467 951 877
-7 590 -64 917
2 761
-7 453
3 100
0
1 360 445
2 212 766
71 900
2 284 666
2 119 873
164 793
759 428
0
0
92,8
0
-45,1
162,8
-19,6
-4,2
55,8
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
11 177 878
2 974 929
-86 007
Palvelujen ostot
213 113
1 506 494
945 452
Avustukset
186 084
Vuokrat
60 102
Muut kulut
30 765
15 300 124
3 953 829
-130 600
19 123 353
834 090
1 868 330
2 702 420
0
142 600
142 600
788 603
1 149 750
141 120
39 720
Toimintakulut
17 008 810
23 944 966
TOIMINTAKATE
-15 648 365
-21 732 200
142 600
15 300 124
3 953 829
-130 600
19 123 353
14 675 925 95,9
4 004 784 101,3
-148 477 113,7
18 532 232 96,9
976 690
1 868 330
2 845 020
756 590
1 728 031
2 484 621
788 603
1 149 750
141 120
39 720
706 848 89,6
1 505 146 130,9
203 134 143,9
44 562 112,2
24 087 566
77,5
92,5
87,3
624 199 3 498 046
-50 955 1 029 856
17 877 -62 470
591 121 4 465 431
220 100
140 299
360 399
31,3
34,6
72,6
31,7
543 477
221 537
765 014
255,0
14,7
44,5
81 756 -238 605
-355 396 1 319 061
-62 014 143 033
-4 842
13 797
-25,2
708,9
238,0
44,8
23 476 542
97,5
611 024 6 467 732
38,0
-70 700 -21 802 900 -21 356 669
98,0
446 231 5 708 304
36,5
42
Sivistyslautakunta ja sivistyskeskus
Yleishallinto
Palvelukuvaus
Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan
kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat
seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamu- ja iltapäivätoiminta, päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja
nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö,
varhaiskasvatuspäällikkö ja hallintosihteeri.
Sivistyslautakuntaan ovat vuonna 2014 kuuluneet seuraavat: puheenjohtaja Ari
Perälä, varapuheenjohtaja Ari Tuurinmäki, jäsenet Simo Ikola, Eeva Jylhä, Heli Karhumäki-Seppä-Lassila, Carita Liljamo, Sanna Räsänen, Ibrahim Sahindal, Johanna Seppänen,
kaupunginhallituksen edustaja Jussi Vaahtoniemi sekä nuorisovaltuuston edustajat Enni
Kangas ja Aino Tamminen. Sivistyslautakunnan esittelijänä on toiminut sivistysjohtaja Mika Kamunen ja sihteerinä hallintosihteeri Marja Jäätteenmäki. Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 12 kertaa.
Tilivelvollisina viranhaltijoina ovat toimineet sivistysjohtaja Mika Kamunen, varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen, päiväkodin aluejohtajat Hanna Hiltunen, Satu Koivumäki
(31.7.2014 saakka), Riitta Laitinen ja Henna-Riikka Niemistö, päiväkodin-johtaja Sisko
Nyrhilä, päiväkotien vastaavat opettajat Jenni Latvala (31.7.2014 saakka), Essi Kulju
(1.8.2014 alkaen), Katja Korkiamäki, Minna Niemelä, Irma Salo, Merja Setälä (31.7.2014
saakka) ja Satu Koivumäki (1.8.2014 alkaen), alakoulujen rehtorit Marko Kivimäki, Leena
Kankaanpää (31.7.2014 saakka), Kari Peljo (1.8.2014 alkaen), Teemu Rantala, Jari Mäkinen, Seppo Smolander, Riitta Smolander, Tero Ala-Nissilä, Teija Karvonen, Sinikka
Luoma, Terhi Kortesoja ja Jorma Nyrhilä, yläkoulun rehtori Petri Saunamäki, Hautasen
koulun rehtori Ritva Viita, lukion rehtori Kaisa Piiparinen, musiikkiopiston vs. rehtori Katja
Tuulari-Mäkinen, kansalaisopiston rehtori Terhi Sirén, kirjastotoimenjohtaja Marita Hakala, kulttuurijohtaja Esa Honkimäki, liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpää (28.2.2014
saakka), vs. liikuntatoimenjohtaja Seppo Saranpää (1.3.2014 alkaen) ja nuorisotoimenjohtaja Maritta Sipilä.
Sisäinen valvonta
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Sivistyslautakunnan ja sen alaisten yksikköjen toiminnassa on noudatettu voimassa olevia säännöksiä, ohjeita ja toimintaa koskevia päätöksiä. Päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset on käsitelty sivistyslautakunnassa. Oikaisuvaatimusasiat on valmisteltu yhdessä
kaupungin lakimiehen kanssa hallintokeskuksessa samoin kuin valitusasiat.
Riskienhallinnan järjestäminen
Kiinteistöjen ja irtaimiston vakuuttaminen on hoidettu keskitetysti. Sivistyslautakunnan
alaisissa yksiköissä ovat seuraavat ajantasaiset ennalta ehkäisevät ja varautumissuunnitelmat: Pelastussuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat, kiusaamista ehkäisevä suunnitelma, kiusaamistapausten selvittelyyn liittyvä suunnitelma. Pelastussuunnitelmia on yksiköittäin harjoitettu. Palvelukykyyn liittyvät riskit liittyvät ohueen organisaatioon. Varahenkilöitä ei kaikkiin avaintehtäviin ole.
43
Omaisuus
Hankintalaissa sekä Lapuan kaupungin hankintaohjeissa annettujen rajojen ylittävät hankinnat on pääosin kilpailutettu.
Sopimustoiminta
Sivistyslautakunnan toimialalla sopimustoiminta on vähäistä. Tehdyt sopimukset on laadittu siten, että ne ovat kaupungin edun mukaisia.
Keskeisimmät kehittämistoimet vuoden 2014 aikana
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhdistyminen sivistyspalveluihin onnistui.
Vuoden
2014 aikana yhteisiä toimintoja kehitettiin mm. esiopetuksen uudelleen organisointi,
avoimen varhaiskasvatuksen käynnistäminen sekä kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin
tuen käytänteiden kehittäminen. Erityisopetuksen uudelleen organisointi on edelleen kesken.
Maakunnallisen opetussuunnitelman valmistelutyö on edennyt aikataulun mukaisesti.
Opetusalan henkilöstön täydennyskoulutusta kehitetään Etelä-Pohjanmaalla Osaavahankkeen kautta. Lapualaiset opetusalan henkilöstö on osallistunut aktiivisesti eri koulutuksiin.
Lukion ja Alangon päiväkoti-koulun uudisrakennuksien suunnittelua on jatkettu hyväksytyn keskitetyn mallin pohjalta.
Edelleen kouluille on saatu hankittua uusien opetusmenetelmien mukaisia ja vaatimia
opetusvälineistöä mm. tietokoneita, projektoreita ja dokumenttikameroita. Lukiolle on
hankittu sähköinen oppilashallinto-ohjelma. Varhaiskasvatukseen on hankittu sähköinen
asiakaspalautejärjestelmä.
Tavoitteet
Tavoite
Toteutuma
Turvataan virallisten normien ja
valtuuston päätösten mukaiset
resurssit palveluyksiköille
Käyttösuunnitelma
Toteutui
Esiopetuksen ja erityisopetuksen uudelleen organisointi
Laaditaan toimintasuunnitelmat,
toiminta toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tavoiteaikataulu 1.8.2014
Esiopetuksen suhteen
tavoite toteutui. Erityisopetuksen uudelleenorganisointi on edelleen
kesken, tavoite toteutui
osittain
Pätevä henkilöstö
Henkilöstön pätevyys 98 %
Toteutui
Päivähoito / varhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatus siirrettiin kokonaisuudessaan (varhaiskasvatus, päiväkodeissa annettava
esiopetus, varhaiserityiskasvatus ja kotihoidon tuki) sivistyslautakunnan alaisuuteen
1.1.2014 lukien. Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto mahdollisti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallisen kokonaisuuden kehittämisen. Yhteistoiminnan kehittäminen
kohdistui erityisesti esi- ja alkuopetuksen, nivelvaiheiden sekä erityis- ja tukipalvelujen kehittämiseen.
44
Päiväkodeissa annettavaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta järjestettiin kuudessa päiväkodissa, joissa oli 342 lasta, heistä alle 3-vuotiaita oli 52 lasta. Resurssivaraus oli 18 lapsella.
Esiopetusta järjestettiin päiväkotien yhteydessä ensisijaisesti niille lapsille, joilla oli myös
päivähoidon tarvetta. Esiopetuksessa oli 125 lasta. Perhepäivähoidossa oli yhteensä 205
lasta ja ryhmäperhepäivähoidossa 142 lasta.
Kaksi tilapäistä ryhmäperhepäiväkotia ja yksi väistötiloissa oleva 21-paikkainen päiväkoti
lakkautettiin 31.7.2014 lukien, jolloin 45 lapsen varhaiskasvatuspaikat järjesteltiin uudelleen.
Alanurmon 63-paikkainen päiväkoti otettiin käyttöön 9 / 2014.
60 lapsen ostopalvelusopimukset päättyivät 31.7.2014. Ensimmäinen yksityinen palveluseteliyksikkö aloitti toimintansa helmikuussa 2014 ja loput viisi yksikköä 1.8.2014 lukien.
Palvelusetelin piirissä 31.12.2014 oli 97 lasta. Palvelusetelijärjestelmän vakiinnuttaminen
sekä tilapäisten yksiköiden lakkauttaminen olivat osa suunniteltua ja tavoiteltavaa varhaiskasvatuksen palvelurakenteen uudistuskokonaisuutta.
Varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia, yksityinen varhaiskasvatus mukaan lukien, oli
31.12.2014 yhteensä 786 lasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 13,5 %.
Avoin varhaiskasvatus aloitti toimintansa 10 / 2014. Toiminnan sisältöjä kehitettiin käyttäjien, yhteistyökumppaneiden ja varhaiskasvatuksen tarpeiden pohjalta. Sisällöt muodostuivat matalan kynnyksen ja vertaistuen olohuone-toiminnaksi sekä tilapäistä varhaiskasvatusta tarjoavaksi leikkikerhoksi. Kävijämäärät avoimessa olohuoneessa olivat yhteensä 305 ja
leikkikerhossa yhteensä 93 ajalla 10-12/2014.
Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastattiin kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja keskittämisellä.
Varhaiskasvatuksen talousarvion menovaraus riitti toiminnan toteuttamiseen (käyttö %
98,1) kokonaismenojen ollessa n. 8 milj. euroa. Menovähennys edellisestä vuodesta oli 3,6
%.
Päiväkoti
Tavoitteet
Tavoite
Päivähoidon kasvavaan kysyntään vastaaminen / tilapäisten
toimipisteiden korvaaminen
Päiväkotihoidon sisällön laadullinen kehittäminen
Varhaiserityiskasvatuksen
(erityispäivähoidon) kehittäminen
Avoimen varhaiskasvatuksen
käynnistäminen
Uusien päivähoitopaikkojen perustaminen /
Alanurmon päiväkoti ja Alangon päiväkotikoulu
Henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ja
osaamisen jakaminen
Lasten ja vanhempien osallisuuden lisääminen
Nivelvaiheiden yhteistyö
Erityis- ja tukipalveluiden kehittäminen yhdessä esi- ja alkuopetuksen kanssa
Henkilöstön koulutus
Avoimen varhaiskasvatuspalvelun aloittaminen Alanurmon päiväkodissa/ osa-aikaisten
varhaiskasvatus-palvelujen korvaaminen
Toteutuma
Alanurmon
päiväkoti
toteutunut.
Toteutunut
Toteutunut
Toteutunut
Tunnusluvut
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi
muutettuna
Toimintapäivät, maksimikapasiteetti
Hoitopaikat (rakenteellinen)
Tp 2011
58 958
Tp 2012
58 372
Tp 2013
62 380
Tot 2014
73 466
57 260
245
56 600
242
59 150
266
65 200
304
45
Perhepäivähoito
Tavoitteet
Tavoite
Ammatillisen valmiuden
ylläpitäminen
Perhepäivähoidon sisällön
laadullinen kehittäminen
Työnjohdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / vuosi /
hoitaja.
Työpaikkakokoukset vähintään 4 krt/ vuosi
Henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ja osaamisen jakaminen
Lasten ja vanhempien osallisuuden lisääminen
Toteutuma
Toteutunut
Toteutunut
Tunnusluvut
Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna
Hoitopaikat (rakenteelliset)
Yksityinen ryhmäperhepäivähoito (1.1.-31.7.2014)
Perhepäivähoito, hoitajan oma koti
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Tot 2014
19 702
22 265
22 940
23 412
26 600
120
27 440
127
30 000
130
24 840
112
7 528
10 955
11 480
6 306
11 040
60
14 400
60
14 400
60
7 200
60
34 627
30 818
32 039
29 730
51 920
236
45 200
226
52 580
239
48 180
219
Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli
Tavoitteet
Tavoite
Päivähoidon palvelurakenteen
laajentaminen
Palvelusetelin käyttöönoton vakiinnuttaminen
Toteutuma
Toteutunut
Tunnusluvut
Kotihoidon tuki / perheitä
Kotihoidon tuki / lapsia
Palveluseteli / lapsia
Tp 2011
236
344
Tp 2012
263
388
Tp 2013
253
382
0
Tot 2014
242
344
97
Perusopetus
Palvelukuvaus
Alakoulut
Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta, joka
edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa.
12 koulua tarjoaa oppilaille korkeatasoisen ja monipuolisen opetuksen.
46
Alanurmon koulu
Hautasen koulu (vuosiluokat 1-9)
Kauhajärven koulu
Liuhtarin koulu
Poutun koulu
Ruhan koulu
Haapakosken koulu
Hellanmaan koulu
Keskuskoulu
Männikön koulu
Ritamäen koulu
Tiistenjoen koulu
Esiopetusta järjestetään myös alakoulujen yhteydessä kahdeksalla koululla: Alanurmon,
Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön, Ritamäen, Ruhan ja Tiistenjoen koululla. Lisäksi järjestetään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27
§:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin.
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan tarvittaessa eri tukimuodoin kuten tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään pääosin
Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin.
Huoltajille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet aktiiviseen vuorovaikutukseen koulun
kanssa. Keinoina ovat mm. vanhempainillat ja -vartit, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku
koulun ja kodin välillä. Huoltajat osallistetaan myös opetus- suunnitelmien uudistamiseen.
Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään tarpeen mukaisessa laajuudessa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea saaville oppilaille.
Toimintaa järjestetään, mikäli toiminta- yksikössä on osallistujia vähintään kymmenen.
Palvelun kehittäminen
Keskuskoululle keskittynyttä erityisopetusta ryhdytään hajauttamaan. Hautasen koulu siirretään Alanurmon koulun yhteyteen. Vahvistetaan oppilaiden oikeutta opiskella lähikoulussa
tarvittavin tukitoimin mahdollisimman pitkään. Hajautetun mallin myötä konsultatiivista ja
osa-aikaista erityisopetusta lisätään, sekä kehitetään tehostettua tukea. Oppilashuoltoa ja
hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua kehitetään. Kartoitetaan olemassa olevien
työryhmien tehtävät ja tavoitteet. Pyritään suunnitelmallisempaan työhön ja karsitaan tarvittaessa päällekkäistä työtä tekeviä ryhmiä.
Tavoitteet
Tavoite
Erityistä tukea saavien oppilaiden integraation mahdollistaminen
Hautasen koulun siirtäminen
Alanurmon koulun yhteyteen
Kasvun, oppimisen ja
koulunkäynnin tuen
kehittäminen lähikouluilla
Konsultatiivisen erityisopetuksen mallin suunnittelu,
lähikouluoikeuden mahdollistaminen entistä paremmin.
Tehostetun tuen vahvistaminen.
Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen
Koulujen toiminnan
laadun parantaminen
Helmi-reissuvihon käyttöönotto, yhteisten vanhempainiltojen ja -varttien lisääminen
Kaikille oppilaiden huoltajille
tehtävä kysely
Laatuarviointityön mukaiset
toimenpiteet
Pätevä henkilöstö
Henkilöstön pätevyys 98 %
Toteutuma
Ei toteutunut. Integraatiojärjestelyitä kehitetään
joka tapauksessa. Siirrosta järjestettiin keskustelutilaisuus 27.10.2014. Huoltajat ja henkilöstö
suhtautuvat pääosin kielteisesti. Alanko-hanke
ratkaisee jatkosuunnitelmat.
Toteutunut, jatkuu edelleen. Konsultaatiota kehitetty mm. NEPSY-valmen-nuksella, erityisopettajien kehittämiskokouksilla ja uudistamalla lomakkeet. Lapua mukana Helsingin yliopiston ja
Valteri-verkoston hankkeessa, jossa kehitetään
vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden
opetusta. Opettajat saavat koulutusta, työpajatoimintaa ja -ohjausta.
Toteutunut.
Vanhemmille on järjestetty opetussuunnitelmatyöhön liittyen arvokysely ja heidät osallistetaan
prosessiin mm. vanhempainilloissa.
Ei toteutunut.
Henkilöstöön kohdistuneet säästöt eivät mahdollistaneet laadun parantamisen toimen-piteitä.
Toteutunut
47
Yläkoulu
Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättö-todistus ja
mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat
tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja annetaan
mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon
merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä.
Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö, johon
kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu toteuttaa KiVa-koulu-menetelmin koulukiusaamiseen puuttumista ja kiusaamisen ehkäisyä. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa
oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana.
Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.
Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 3 kokoaikaista erityisluokanopettajaa luokanopetuksensa lisäksi. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan omaa oppimisympäristöä ja käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan.
Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien, koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym. tahojen kanssa.
Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua voidaan kehittää.
Tavoitteet
Tavoite
Turvata päättötodistuksen saannin kautta jokaiselle oppilaalle pääsy
toisen asteen opintoihin.
Koulukiusaamisen ehkäisy
Kodin ja koulun yhteistyö. tehostettu poissaoloihin puuttuminen
Laadukas opetus pätevällä ja
määrältään riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta.
KiVa-koulu-projekti / 0-toleranssi.
Turvallinen, innostava ja
motivoiva arki
Oppimisympäristön ajanmukaisuus ja kunto.
Aktiivinen yhteydenpito koteihin.
Kotien osallistaminen. Seuranta
oppilas-hallintajärjestelmän keinoin.
Toteutuma
Päättötodistustavoite toteutunut. Henkilöstön määrä on niukka, jolloin kunkin
opetusmäärä on suurehko. Opettajista
91 % on viranhaltijoita.
Tavoitteen suunnassa on toimittu aktiivisesti
Tavoitteen suunnassa on toimittu.
Vanhempia on kannustettu osallisuuteen ja ideointiin on tarjottu väyliä.
Poissaolojen määrä on huolta aiheuttava rajatulla oppilasjoukolla.
Kiinteistöön liittyvä ajan-mukaisuus ei
ole toteutunut. Kiinteistön kunnon huoltotoimenpiteitä on toteutettu ilmastoinnin osalta, mutta rakenteisiin liittyvä
tutkimus on pinta-puolista, ikkunaremontti on välttämätön mutta silti toteuttamatta ja piha-alueen parannustöitä
on vuosittain siirretty.
48
Tunnusluvut
Tuntikehys
- yleisopetus
- luokkamuotoinen
erityisopetus
- yksilöllinen erityisopetus
Henkilökunta
- opetushenkilöstö
- muu henkilökunta
Tp 2011
1116,5
981,5
Tp 2012
1124,8
986
84,25
78
50,8
52
48,8
11,5
49
12,5
Ta 2013
1131,5
1001,5
78
Tot 2103
1126
996
72
52
58
48
12,5
48
10
Ta 2014
1131
1001
63
67
48
12
Tot 2014
1141,8*
1001
70,9
67,4
53**
3***
*sis. 1,25vvt S2 opetusta
**sis. lukion ja alakoulujen kanssa yhteiset opettajat
*** siivoushenkilöstö tekninen keskus, keittiöhenkilöstö hallintokeskus
Lukiokoulutus
Talousarviovuosi 2014
-
-
-
-
Lapuan kaupungin tekninen keskus on vastannut Lapuan lukion hankesuunnittelusta
osana Alangon päiväkoti-koulukeskuksen hankesuunnittelua
lukion rehtori on ollut mukana Alangon päiväkoti-koulukeskuksen rakennustoimikunnassa ja on tiedottanut toimikunnassa käsitellyistä asioista henkilökunnalle
pyrittiin kehittämään lukiokoulutusta mm. siirtymällä lukuvuoden 2014-2015 alusta lähtien 45 minuutin oppitunneista 75 minuutin oppitunteihin sekä sisällyttämällä kurssi AT1
Tietotekniikka opiskelun apuna kaikkien ensimmäisen vuoden ohjausryhmien opintoihin
investointisuunnitelmaan varatuilla määrärahoilla asennutettiin ja otettiin käyttöön lukion
langaton opiskeluverkko sekä hankittiin lisää opetusteknologiaa (kaksi ns. läppärikärryä)
varautuen näin sähköiseen ylioppilastutkintoon ja uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan
seurattiin ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja nimettiin Digabiyhteysopettajat äidinkieleen ja kirjallisuuteen, kieliin, matemaattisiin ja reaaliaineisiin
seurattiin lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä
jatkettiin yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja arvioitiin yhteistyön tuloksia keskinäisissä palautekeskusteluissa
valmisteltiin ja otettiin käyttöön 1.8.2014 alkaen uuden opiskelijahuoltolain mukainen lukion opiskelijahuoltosuunnitelma
lukion opiskelijakuntatoimintaa kehitettiin tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian lisääminen; opiskelijakunta nimesi keskuudestaan edustajan lukion yhteisölliseen
opiskeluhuoltoryhmään
lukion markkinointiryhmä päivitti lukion julkaisut (Lukio info, Valintaopas ja Opas lukioon)
rehtorin ja henkilökunnan väliset kehityskeskustelut käytiin maalis-toukokuussa.
49
Tavoitteet
Tavoite
- kehitetään opetuksen sisältöä ja toteutusta arviointityön kautta valittujen kehittämishankkeitten avulla
- hankitaan investointisuunnitelmaan
esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa ja kalustoa
- peruskorjauksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa
Toteutuma
Tasokkaan opetuksen tavoite toteutui.
1)
50 % lapualaisista
peruskoulun 9.
luokan oppilaista
aloittaa toisen
asteen opinnot
Lapuan lukiossa
syksyllä 2014.
- pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja
lukioinfoja yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa
- jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia Opin-lakeuden lukioiden kanssa
- lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla
lisätään esim. lehtijuttujen muodossa
Tavoite ei toteutunut. 2)
Vähintään 90 %
lukioikäluokasta
suorittaa sekä
lukion oppimäärän
että ylioppilastutkinnon kolmessa
vuodessa, loput
enintään 4 vuodessa.
- lukion opetusjärjestelyt (ops ja kurssitarjotin) mahdollistavat 3 vuoden tavoiteaikataulun
Turvataan Lapuan
nuorille opetukseltaan tasokas sekä
varusteiltaan ja
tiloiltaan ajanmukainen, kilpailukykyinen lukio.
- järjestetään yksilöllistä opinto-ohjausta
- opintojen etenemistä seurataan systemaattisesti (aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja)
Ajanmukaisuuden ja kilpailukykyisyyden tavoite toteutui varusteiden osalta
vain osittain.
Tilojen osalta tavoite ei toteutunut.
Kolmen vuoden tavoiteajan osalta
koulun asettama tavoite ei toteutunut.
3)
Kolmen vuoden tavoite-ajan osalta
opiskelijoiden oman opiskelusuunnitelman mukainen tavoite toteutui koulun asettamaa tavoitetta paremmin. 4)
6/15 tavoitteena oli valmistua 3½ vuodessa eli syksyllä ja heistä 5/15 pääsi
tavoitteeseensa.
9/15 tavoitteena on valmistua 4 vuodessa eli keväällä 2015. 5)
1. Opetuksesta vastasi rehtorin lisäksi kevätlukukaudella 24 opettajaa ja syyslukukaudella 23 opettajaa.
Keväällä viransijaisista ja määräaikaisista opettajista kahdelta ja syksyllä yhdeltä puuttui lukion aineenopettajan kelpoisuus. Vakinaisissa viroissa (20) oli pätevät viranhaltijat.
2. Lapualaisista peruskoulun keväällä 2014 päättäneistä 69/150 eli 46 % haki Lapuan lukioon. Tilastointipäivänä 20.9.14 lukiossa opiskeli 67 ensimmäisen vuoden opiskelijaa
3. Keväällä abiturientti-ikäluokan koko oli 96 opiskelijaa. Kevätlukukauden päättäjäispäivänä 70/96
opiskelijaa eli 73 % ikäluokasta sai sekä lukion päättötodistuksen että ylioppilastutkintotodistuksen
kolmen vuoden lukio-opintojen päätteeksi
4. Yhteensä 72/96 opiskelijan (75 %) oman opiskelusuunnitelman mukaisena tavoitteena oli lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa. Näistä opiskelijoista 70/72 (97 %)
pääsi tavoitteeseensa ja 2/72 opiskelijan (3 %) tavoite jäi saavuttamatta.
5. Lukioikäluokasta 15/96 opiskelijan (16 %) oman opiskelusuunnitelman mukaisena tavoitteena oli
valmistuminen 3½-4 vuodessa
50
Tunnusluvut
Tp 2012
Opiskelijamäärä
Tuntikehys
opetus
opinto-ohjaus
lukioresurssi
kerroinlisä
yhteensä
Opetushenkilöstö
Muu henkilöstö
Tp 2013
Ta 2014
Tot 2014
251
232
216
214
337,88
25,50
56,32
34,45
454,15
21
342,04
24,29
53,22
36,01
455,56
23
310
22
50
31
413
22
335,08*
11,42**
50,74
33,86
431,10***
24
3+1 (osaaikainen)
3+1 (osaaikainen)
3+1 (osaaikainen)
3+1 (osaaikainen)
*opetuksen määrä lukuvuonna 2013-14 348,0 tuntia, lukuvuonna 2014-15 317,0 tuntia
** opinto-ohjauksen kurssien opetus sisältyy opetuksen tuntimäärään, osa opinto-ohjauksen ohjauksesta sisältyy lukioresurssiin
***tuntikehys lukuvuonna 2013-14 445,90 tuntia, lukuvuonna 2014-15 410,38 tuntia; henkilöstökulujen toteutuma TA2014 oli 96,8 % budjetoidusta eli henkilöstökulujen osalta pysyttiin budjetissa
Musiikkiopistopalvelut
Palvelun taso ja kehittäminen
Opetustarjonta on v. 2014 pysynyt yhtä monipuolisena kuin aiemminkin niin solististen soitinten kuin orkesteri- ja yhtyetoiminnankin suhteen. Solististen instrumenttien, yhteissoiton
sekä musiikin perusteiden opetusta on annettu opetussuunnitelman mukaisesti perus- ja
musiikkiopistotasolla. Musiikkileikki-kouluun on voitu ottaa asetetun tavoitteen mukaisesti
lähes kaikki halukkaat alle kouluikäiset lapualaiset lapset.
Yhteistyötä on ollut sekä oman paikkakunnan toimijoiden että lähialueen musiikkiopistojen
kanssa. Lapuan, Härmänmaan ja Alajärven musiikkiopistot järjestivät helmikuussa Puhallinja lyömäsoitintapahtuman ”Puhku ja Timpani” Kauhavalla. Kulttuuritoimi ja musiikkiopisto
yhdistivät voimansa ja järjestivät ensimmäisen Lapuan Kitarafestivaalin Etelä-Pohjanmaan
Kulttuurirahaston apurahan turvin. Maksullisten suomalaisten huippuartistien konserttien lisäksi oppilaat jalkautuivat paikallisiin lounasravintoloihin yrittäjien ollessa hyvin tyytyväisiä
uuteen yhteistyömuotoon.
Opetushenkilökunnan koulutusta toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Sibelius-nuotinnusohjelman uuden version käyttökoulutus järjestettiin omin voimin ja erityisenä koulutuspainopisteenä ollut erityiset oppijat -aiheesta saatiin koulutusta marraskuussa.
Koulutus tuotiin lähelle, omaan opistoon, joka on sekä kustannussäästeliästä että yhteishenkeä luovaa.
Musiikkiopisto ja kansalaisopisto saivat yhdessä OKM:n hankerahoituksen valta-kunnallisen
Taiteen perusopetuksen Virvatuli-itsearviointihankkeen toteuttamiseksi v. 2013-2014. Itsearviointikyselyt toteutettiin jokaisella toiminnan osa-alueella (oppilaat, vanhemmat, opettajien osaamiskartoitus, työympäristö ja hallinto). Saadut tulokset, kuten myös koko kaupungin henkilöstölle KEVAn työhyvinvointikyselyt olivat erittäin hyviä. Kehittämissuunnitelma on laadittu Virvatuli-itsearvioinnin ja KEVAN työhyvinvointikyselyn tulokset yhdistämällä.
Erityiseksi kehittämisen painopisteiksi nousivat henkilöstön osalta oman osaamisen monipuolinen käyttö ja ammatillinen kehittyminen, henkisen väkivallan ja kiusaamisen nollatoleranssi, oppimisympäristön kehittäminen (ergonomia) ja strateginen suunnittelu ja oppilaitoksen tavoitteiden asettaminen. Opistoilla oli hankkeen myötä hyvää yhteistyötä yhteisten
seminaarien ja koulutusten muodossa.
51
Konserttitoiminta
Viikoittaiset Iltamusiikki-konsertit on pidetty Alajoki-salissa ja siellä on myös suoritettu kaikki
lukuvuoden aikana suoritetut tasosuoritustutkinnot. Tilaisuuksia Alajoki-salissa on ollut yhteensä 322, joista musiikkiopiston järjestämiä 175, kaupungin tilaisuuksia 106 ja ulkopuolisia 41 tilaisuutta. Monivuotinen perinne on ollut viedä ainakin yksi Iltamusiikki-konsertti kyläkouluille, tänä vuonna vierailimme huhtikuussa yläkoululla ja marraskuussa Alanurmon
koululla.
Musiikkiopiston kamarimusiikki- ja kansanmusiikkiryhmät, jousi- ja puhallin-orkesterit sekä
yksittäiset oppilaat ovat esiintyneet pitkin vuotta musiikkiopiston omien konserttien lisäksi
kaupungin ja muiden tahojen järjestämissä eri juhlissa ja tapahtumissa. Konserteista mainittakoon erikseen uuden kokoonpanon Lapua Brass Bandin konsertti helmikuussa, kaikille
lapualaisille päivähoidon lapsille järjestetyt ”Leppäkertun Kevät” -soitin-esittelykonsertit huhtikuussa sekä A-puhallinorkesterin 130-vuotisjuhlakonsertti marraskuussa.
Tavoitteet
Tavoite
Musiikkileikkikoulutoiminnan kehittäminen
Toiminnan koko
toiminnan kehittäminen valtakunnallisen ja opiston
oman opetussuunnitelman puitteissa
1)
-musiikkileikkikoulun opettajien koulutuksen ja osaamisen hyödyntäminen esim. instrumenttiopetuksessa,
instrumenttipainotteisessa musiikkileikkikouluopetuksessa ja musiikin-teorian alkeisopetuksessa
-yhteistyön laajentaminen esimerkiksi päivähoidon ja
koulujen suuntaan (tällä hetkellä Hautasen koulun
kanssa)
-Musiikkileikkikoulunopettajan viran täyttölupa, jolloin
opistossa kaksi musiikkileikkikoulunopettajan virkaa,
(molemmat sisältävät instrumentti-opetusta) jolloin
edellä mainittuun kehittämistyöhön on tarvittavat henkilöstöresurssit
-Työkaluna Virvatuli-itsearviointi-hankkeen toteuttaminen vuoden 2014 loppuun mennessä ja tulosten mukaisen kehittämissuunnitelman luominen
-opiston oman opetussuunnitelman päivittäminen
-erityisten oppijoiden huomioiminen; henkilökunnan
koulutus aiheeseen, menettelytapojen pohdinta ja soveltaminen opetustyössä
Toteutuma
1) Toteutunut osittain
2)Toteutunut,
paitsi uuden opetusuunnitelman
osalta
Musiikkileikkikoulussa on oppilasmäärä kasvanut 29 oppilaalla v. 2013 verrattuna. Vaikka
emme onnistuneetkaan saamaan musiikkileikkikoulunopettajan viran täyttölupaa yleisestä taloustilanteesta johtuen, toteutui musiikkileikkikoulun laajennus päätoimisen tuntiopettajan voimin. Uutena toimintana on aloitettu musiikin perusteiden (musiikinteorian) alkeisopetus
NUOTTIPAJA, joka on suunnattu 7-8-vuotiaille oppilaille siltaopinnoiksi ennen varsinaisia mupeopintoja. Kokemukset toiminnasta ovat tähän mennessä positiivisia. Instrumenttipainotteista
musiikkileikkikoulua suunnitellaan keväällä 2015.
2)
Virvatuli-itsearviointihanke toteutettiin kaikilta osin ja luotiin tulosten pohjalta kehityssuunnitelma. Erityiset oppijat-aiheesta järjestettiin koulutus marraskuussa 2014, kouluttajana Hanna
Ilola Tampereen opettajakorkeakoulusta. Valtakunnallinen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus on käynnissä, uudet opetussuunnitelmat valmistuvat v. 2017. Tämän vuoksi perusteellinen uudistus opiston omaan opetussuunnitelmaan kannattaa tehdä vasta tämän jälkeen.
52
Tunnusluvut
Kulut yhteensä
Toimintatuotot yht.
- maksutuotot
- vuokratuotot
Valtionosuus
Kaupungin osuus
Tp 2011
769.936
66.005
63 945
2 060
445.800
258.131
Tp 2012
744.101
70.909
69 459
1 450
474.800
199.392
2011
Opetustunnit
Vars.oppilaat
Musiikkileikkikoululaiset
Solistiset tasosuoritukset
Päättötodistus perustaso
Päättötodistus musiikkiopistotaso
Henkilöstö
Tp 2013
732.639
76 720
74 093
2 627
474.800
181.119
2012
11 392
241
112
73
11
3
19
Ta 2014
753 770
76 860
72 860
4 000
474 800
202 110
Tot 2014 (28.1.2015)
729 378
77 459
73 759
3 700
474 800
177 119
2013
11 392
236
123
73
15
3
19
2014
11 338
235
120
83
14
5
19
11 270
232
149
82
22
6
19
Kirjastopalvelut
Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjastoja tietopalveluista sekä
näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen kirjastoja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.
Kirjasto on valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu.
Palvelukuvaus
Lapuan kaupunginkirjasto organisoi ja ylläpitää kirjastoja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen. Kirjastolla on kolme toimintayksikköä:
pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto.
Kirjastosta käsin hoidetaan myös lukion kirjastoa sekä ylläpidetään siirtokirja-kokoelmia
Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa Hopearinteen vanhainkodissa
sekä perhekoti Kotionnessa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille.
Pääkirjasto on avoinna, talviaikaan, kuutena päivänä viikossa, yhteensä 44 tuntia
(kesäaikana viitenä päivänä, 38 tuntia viikossa). Infopisteen hoitaja pitää lehtilukusalia
avoinna myös sunnuntaisin.
Pääkirjasto sijaitsee Vanhassa Paukussa. Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri
osissa, eri päivinä ja osin myös vuoroviikoittain. Kirjastoauton reitteihin sisältyvät kaikki alakoulut ja osa päiväkodeista. Kirjaston kotipalvelua, joko iän tai sairauden takia, liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto on avoinna 21
tuntia, kolmena päivänä, viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen alakoululla.
Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Lakia-kirjastojen kanssa. Lakia-kirjastoja ovat Isonkyrön, Jalasjärven, Laihian ja Vähänkyrön kunnankirjastot sekä Kauhavan ja Lapuan kaupunginkirjastot. Kirjastoilla on yhteinen Aurora-kirjasto-järjestelmä, johon sisältyy myös verkkokirjasto sekä yhteinen Lakia-kirjastojen välinen aineiston kuljetusjärjestelmä. Tilatut aineistot
kuljetetaan kirjastoihin kahdesti viikossa.
53
Kirjasto tekee yhteistyötä säännöllisesti koulujen, opistojen, päiväkotien, kulttuuritoimen,
nuorisotoimen, paikallisyhdistysten kanssa ja muiden Lakia-kirjastojen kanssa.
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa. Yhteistyö irlantilaisen Dundalkin kirjaston kanssa on edelleen vireillä.
Kirjaston lainaus ja kävijämäärä
Kirjastosta tehtiin 244 598 lainausta ja kirjastossa kävi 111 099 henkilöä vuoden aikana.
Kokonaislainaus väheni 7837 lainaa, 3.1 %. Kävijöiden määrä vähentyi 9,2 %. Verkkokäyntejä toteutui 81 948 kpl.
Kirjaston kokoelma
Kirjastoon hankittiin 5216 kpl uutta aineistoa, josta kirjoja 4579 kpl, joista e-kirjoja 77
kpl
Kirjoja hankittiin 327 kpl /1000 as ja muuta aineistoa 46 kpl / 1000 as. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laatutavoite on 300 - 400 kirjaa /1000 as ja 100 kpl muuta
aineistoa/1000as.
Lakia-verkkokirjastossa on nyt 296 e-kirjaa, jotka ovat lainattavissa kirjastojen tietokannasta omalle laitteelle
Kirjastoautopalvelujen kehittäminen
Kirjastoauton pysäkkejä on nyt 71. Kirjastoauton lainaus lisääntyi 1.3 %, lainauksia
tehtiin 41 789 kpl.
Yhteistyö koulujen kanssa
Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla
Kirjastonkäytönopetukseen osallistui 17 alakoululuokkaa, yhteensä 305 oppilasta.
Kirjavinkkausta järjestettiin 3 kertaa 49 oppilaalle. Kirjailijavierai luja toteutui kaksi,
365:lle oppilaalle. Mediakasvatus / digitarina erityisoppi laiden kanssa (yhdessä
Seinäjoen kaupunginkirjaston kanssa) toteutettiin Keskuskoulun 5. ja 6. luokan pienryhmissä. Kirjasiepparin lukukampanjassa suoritettiin 156 lukudiplomia, kirjoja tuli
kampanjassa luetuksi 1980. Ekaluokkalaisten Epun avainpassin suoritti 76 oppilasta.
Yläkoululta kävi kirjastonkäytön- ja tiedonhaunopetuksessa 22 ryhmää, osallistujia
365 oppilasta
Aikuisopiskelijoita kävi tiedonhaunopetuksessa yhteensä 15 tuntia, ja 95 osallistuja.
Vanhusten kirjastopalvelut
Vanhusten kirjastopalvelut jatkuivat entisellä tasolla: Kirjastolla on aineiston siirtokokoelmat Saarenpää-kodissa, Seppämestarissa, Myllytuvan palvelukodissa, Hopearinteen vanhainkodissa sekä pienkoti Kotionnessa. Kirjastolla on kaksi kotipalveluasiakasta
Verkkopalvelujen kehittäminen
Lakia-kirjastot on liitetty Finnaan loppuvuodesta 2014. Finnaa kehitetään edelleen.
Maahanmuuttajat kirjaston asiakkaina
Pääkirjastoon valmistui kaikille tarkoitettu mediapiste ja kielen opiskelupiste erityisesti
maahanmuuttajille.
Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Pääkirjastossa satutunteja pitivät Karhumäen opiston lastenohjaajaopiskelijat sekä
kirjaston henkilökunta, 31 satutuokiolla kävi 263 lasta. Tiistenjoen kirjastossa toimiva
lukukerho kokoontui 25 kertaa, osallistujina 360 lasta. Tiistenjoella lukukerhoa pitää
esikouluopettaja. Pääkirjastossa toteutettiin myös kahdeksan ’Pinnan alla’ satutuokiota, niihin osallistui 238 lasta, kaksi Reijo Takamaan luontoaiheista tarinatuokiota, 133 osallistujaa, Muumiseikkailu yhteistyössä teatteri Lapuan kanssa neljä kertaa.
Lapsia osallistui 260. Esitys Kesää Kauppakadulla -tapahtumassa ja Joulumessujen
aikaan 4 jouluista esitystä, joihin osallistui 56 lasta.
Kahteen tietokilpailuun osallistui 285 vastaajaa.
54
Toiminta sosiaalisessa mediassa
Kirjasto toimii aktiivisesti Facebookissa. Facebook on myös kirjaston ajankohtaisten
asioiden pääasiallinen tiedotuskanava ja löydettävissä heti kirjaston kotisivujen etusivulla
Kansainvälinen toiminta jatkuu
Yhteistyö jäi aineistovaihdon tasolle vuonna 2014.
Tavoitteet
Tavoite
Kirjastossa on laadukas,
monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma
Kirjaston aineistonhankinta on vähintään
OKM:n laatusuosituksen
tasolla
Kirjastossa on ajantasainen ja moderni kirjastoja
tiedonhakujärjestelmä
Kirjaston käyttö lisääntyy
Alle 5 vuotta tai nuoremman aineiston määrä on vähintään 30-40
% kirjaston kokoelmasta ja poistot
n. 8 % vuodessa, aineiston lainaus kasvaa
Kirjastoon hankitaan vähintään
350 kirjaa ja 100 kpl/1000 as
muuta aineistoa vuodessa
Toteutuma
Ei toteutunut
*Kokoelmasta 17,2 % on 5 vuotta tai nuorempaa aineistoa.
Kokoelmasta poistettiin 4,6 %.
Kirjastossa on käytössä Aurorakirjasto-ohjelmisto, verkkokirjasto
web-opac ja kansallinen tiedonhaku-ohjelma Finna
Toteutui
Aurora-kirjasto-ohjelmisto ja
verkko-kirjasto ovat käytössä.
Lakia-kirjastot liittyivät Finnaan
vuoden 2014 lopussa
Ei toteutunut
***Kirjaston kokonaislainaus
väheni 3,1 %, ja käynnit 9,2 %
Lainaus- ja kävijätilastojen seuranta
Ei toteutunut
**Kirjoja hankittiin 327/1000 as,
muuta aineistoa 46 /1000 as
*Kokoelmasta 17,2 % on 5 vuotta tai nuorempaa aineistoa. Tavoite ei täyttynyt, tavoite on iso, mutta sitä
kohti mennään. Kokoelmasta poistettiin 4,6 % aineistoa. Työ etenee hitaasti, syynä on yksinkertaisesti
ajan ja henkilökunnan puute.
**Aineiston hankinnan laatutavoitteet eivät täyttyneet. Kirjoja hankittiin 327/1000 as., tavoite oli 350 kirjaa/1000 as. Muun aineiston hankintaan varattu määräraha käytettiin kokonaisuudessaan. Määrärahat
eivät nykyisellään riitä laadukkaan kokoelman muodostamisen mukaiseen hankintaan.
***Kirjaston lainauksen ja käyntien väheneminen johtunee siitä, että kirjastot olivat suljettuna 14 päivää
vuonna 2014, ensin 10 päivää talkoovapaiden vuoksi ja 4 päivää tietokantamuutosten vuoksi, kun Vähänkyrön kirjaston osuus erotettiin Lakia - tietokannasta. Pääkirjastossa tehtiin kaikkiaan 186 122 lainausta, vähennystä 5.7 %. Lainaus lisääntyi kirjastoautossa 1,3 %, lainoja 41 786. Tiistenjoen sivukirjastossa lainaus lisääntyi 19.3 %. Tiistenjoen kirjaston lainaus on vaihdellut 10 000- 13 000 välillä.
Vuonna 2014 Tiistenjoen kirjastosta lainattiin 12 144 lainaa, lukion kirjastosta 4494 lainaa. Kaiken kaikkiaan kirjastokäyntejä oli 111 099 ja vähennystä 9.2 %. Verkkokäyntien määrä pysyi ennallaan.
Tunnusluvut
Lainat/as
Käynnit/as
Aineiston hankinta /kirjat/ laatusuositus 350/1000 as
Aineiston hankinta /muu aineisto/
laatusuositus 100 /1000 as
Verkkokäynnit kstossa /as
Lainaajat % /asukasluku
Lainaus /kokoelma
Taloudellisuus *
Toimintakulut € /as
*Taloudellisuus =
Tp 2011
18,6
8
Tp 2012
18,11
8,25
Tp 2013
17,5
8,3
Ta 2014
20,5
8,3
Tot 2014
16,6
7,6
401
301
319
350
327
87
2
38,2
1,9
1,2
42,30
64
1,76
38,11
1,87
1,3
43,25
46
2,5
35
1,7
1,3
42
75
4
40,5
2,5
1
42
46
5,6
38,3
1,7
1,3
**36
henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as
käynnit/as + lainat/as
**toimintakulut ilman tilakuluja, joita ei ole vielä saatavissa
55
Kulttuuripalvelut
Kulttuuripalvelut/Vanhan Paukun kulttuurikeskus on kyennyt omalta osaltaan kasvattamaan Lapuan vetovoimaa, sillä kulttuuritoimintaan vuoden aikana osallistuneiden määrä
on edelleen kasvanut, ollen nyt lähes 60.000. Kansainvälisiä suhteita on ylläpidetty erityisesti Irlantiin (Co.Louth) ja Viroon (Rakvere) silmällä pitäen EU:n tulevaa ohjelmakautta.
Yritystiloja/muita vuokrattavia tiloja saatiin lisättyä mm. Paukun ohjausryhmän esityksin ja
kaupunginhallituksen päätöksellä siirtämällä Paukun/museon varastotilat pienoiskiväärilataamon kellariin.
Toimenpiteet kulttuurin käytöstä hyvinvoinnin edistämisessä toteutuivat vain osittain. Toisaalta Aisaparin rahoittama Kulttuurinen huolenpitohanke toteutti useita asiakaslähtöisiä
hyvinvointia edistäviä toimia. Eräänä sen tuloksista on kulttuurireseptin soveltaminen osallisuuden lisääjänä.
Tavoitteet
Tavoitteet
Kulttuuristrategian päivitys
Toimenpidesuunnitelma
Yhteisöllisyyden vahvistamin.
Hyvinvoinnin lisääminen
3.sektorin ja palvelujen esittely
Osallisuuden lisääminen
Nuorten/pitkäaikaistyött. aktivointi
Yritystilojen lisääminen
Paukun kehittäminen
Kultt. ja sos/terv. yhteistyö
Museotoiminnan kehittäminen
Luovien alojen edistäminen
Kokoelmapolitiikan määrittely
Vetovoiman lisääminen
Kulttuuripalvelujen/Paukun
mahdollisuuksien markkinointi
Osallistuminen yhteistyöhön
Toteutuma
Hyväksytty asiakirja ei toteutunut.
Asian valmisteluun palataan, kun kuntakenttä on vakiintunut, kultt. strategian toimenpiteitä toteutetaan käytännössä
Yhdistysmessujen järjestäminen –
toteutui
Kausittainen ohjelma toteutui käytännössä, mutta ei yhteisen
suunnitelman tarvetta
Suunnitelma Ruokalan käytöstä - ei
toteudu. Rakennus puretaan
Kh:n päätös rakennusten käytöstä toteutui
Sopimusten päivitys - ei toteutunut.
Valmistelu käynnissä
Suunnitelmat/toteuttaminen toteutui osin.
EU hankkeiden valmistelu käynnissä
Kv-suhteet, julkaisut, HELEMI, kokousmatkailu - toteutui osin.
Tunnusluvut
Tp 2011
Budjetin loppusumma
Menot euroa/as
Kultt.hist.mus. käyntimäärä
Taidemus/Patr.gallerian käyntimäärä
Tapahtumiin osallistuneet
Vanhan Paukun esittelyt
Kulttuuritoimintaan osallistuneet
Menot euroa / kultt.toim.osallistuneet
382.019/
100,2 %
28,79
7509
32633
38/11374
81/2253
50200
7,60
Tp 2012
368.511/
91,1 %
25,15
6108
33990
69/10532
74/2237
56150
6,56
Tp 2013
367.597/
91,5 %
25,02
6840
32796
65/15694
72/2255
58901
6,24
Tp 2014
375.101/
87,6 %
26,21
5353
30302
48/17588
44/1105
59083
6,34
56
Kansalaisopistopalvelut
Palvelukuvaus
Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu,
että omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua
sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla
ja vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla.
Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaiken-ikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta
yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa.
Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutkintotavoitteista opiskelua paikkakunnalla ja avoimen
väylän yliopistoon.
Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja,
luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja
yhteisöille.
Palvelujen taso
Kansalaisopiston kursseja toteutui lukuvuonna 2013-14 yhteensä 254. Opiston toimintaa oli 37 eri toimipaikassa koko Lapuan kaupungin alueella. Yhteistyötä tehtiin mm. muiden kaupungin yksiköiden ja paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
Lapuan taidekoulussa kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen opiskelijoita lukuvuonna
2013-14 oli yhteensä 279 ja opetusta järjestettiin 1540 tuntia.
Avoimena yliopisto-opetuksena tarjottiin lukuvuonna 2013-14 kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopintoja mutta opiskelijaryhmää ei muodostunut.
Maksupalvelutoimintana toteutui vain yksi yksityisen tahon tilaama kurssi. Maksupalvelutoimintaa ja kaupungin mahdollisuuksia toteuttaa täydennyskoulutusta kansalaisopiston
toimintana tulisi kehittää jatkossa.
Opiston opiskelijoiden ikäjakauma on laaja; lapset, nuoret, työikäiset, seniorit ja vanhukset, kaikki ikäryhmät ovat edustettuina.
Kurssitarjonnassa pyrittiin lisäämään omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja mm. työikäisen väestön jaksamista, senioriväestön
toimintakykyä ja vireyttä lisääviä kursseja. Tuntitavoite ja opiskelijamäärä jäi alle tavoitteen
koko vuoden kestäneiden kaupungin säästötoimenpiteiden vuoksi.
Kunnan omarahoitusosuus oli 17,4 % menoista eli 8,40 € / asukas.
57
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus /Tunnuslukuja
Aliedustetut väestöryhmät
miehet opiskelijamääristä (%)
alhaisen pohjakoulutuksen omaavat opiskelijat (%)
työttömät opiskelijat (%)
maahanmuuttajaopiskelijat (%)
opintoseteliopiskelijoiden lukumäärä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
kurssien määrä (terveysala, liikunta, urheilu)
opiston omien kulttuuritapahtumien määrä
yhteistyötapahtumat muiden organisaatioiden kanssa
2012
2013
2014
24
18
3
2
247
19
17
4
2
184
22
17
3,3
3,4
220
82
6
5
85
13
11
76
13
8
CAF-arviointijärjestelmän tueksi Lapuan taidekoulun itsearviointiin otettiin käyttöön
Virvatuli-itsearviointi suunnitelman mukaisesti. Opiston strategian ja kehittämissuunnitelman päivittäminen aloitettiin kaupungin strategiatyön valmistuttua syksyllä 2014
AVUSTUKSET JA HANKKEET
Kansalaisopisto osallistui Etelä-Pohjanmaan vapaan sivistystyön konsortion toimintaan
mm. 60 + hankkeessa.
Syksyllä 2013 alkanut kansainvälinen 2-vuotinen Grundtvig-oppimis-kumppanuus-hanke
jatkui. Hankevierailuja tehtiin kumppanuusmaista Belgiaan ja Kreikkaan. Hanke jatkuu vuodelle 2015.
Syksyllä 2013 alkanut taiteen perusopetuksen Virvatuli-arviointihanke päättyi vuoden 2014
lopussa ja hankkeen aikana tehtiin Lapuan taidekouluun Virvatuli-itsearviointi ja arviointisuunnitelma.
OPH:n rahoittama Mediapaja- hanke alkoi syksyllä 2014. Hankkeen nimi kertoo toiminnan
tavoitteen; Mahdollisuuksien paja – erilaisten oppijoiden media-taitojen vahvistaminen työpajatoiminnalla. Mediapaja rakentui Vanhaan Paukkuun syksyn 2014 aikana ja työpajatoiminta käynnistyi. Kohderyhmänä hankkeen tässä vaiheessa ovat syrjäytymisuhan alaiset
nuoret, taidekoulun ja alakoulun oppilaat ja opettajat sekä seniorit. Hankeavustus on vuosille 2014-15 ja sitä saatiin 29 000 euroa.
Opintoseteliavustusta saatiin 8 000 euroa. Vuonna 2014 oli vielä jonkin verran 2013 opintoseteliavustustakin jäljellä, joten avustusta voitiin jakaa maahanmuuttajien kieliopintoihin,
senioreille ja työttömille sekä oppimisvaikeuksia kokeville.
58
Tavoitteet
Tavoite
Kansalaisopiston
strategian päivittäminen ja kehittämissuunnitelman
laatiminen
- opiston strategia päivitetään
huomioiden kaupungin strategia ja
opiston laatutyössä esiin nousseet
kehittämistarpeet
- laaditaan opistolle kehittämissuunnitelma strategian pohjalta
Kansalaisopiston
palvelujen
saavutettavuudenvai
kuttavuuden ja
arviointi
Lapuan taidekoulun
laatutyö ja itsearviointi
- opiston ja sidosryhmien välisen
yhteistyön kehittäminen
Lapuan taidekoulun
toiminnan kehittäminen
- pyritään saamaan
tanssin opetus osaksi
taidekoulun toimintaa
- opiskelijamäärä / n. 20 %:ssa
väestöstä
- taidekoulussa käynnistetään Virvatuli-itsearviointi yhdessä musiikkiopiston kanssa hyödyntäen CAFitsearvioinnista saatua pohjatyötä
- opetustarjonnan laajuus vastaa
kysyntää. (n. 250 opisk./vuosi)
- laaditaan tanssitaiteen opetussuunnitelma yleisen oppimäärän
mukaan
Toteutuma
Tulevaisuusseminaari ja strategia
päivä toteutettiin 7.11.2014
Strategiatyö käynnistettiin mutta strategian viimeistely ja kehittämissuunnitelman laatiminen jää vuodelle
2015
Toteutui siis osittain
Sidosryhmäyhteistyötä tehty tiedotusja viestintäsuunnitelman mukaan
Opiskelijamäärä väheni vuonna 2014
mutta oli kuitenkin 19 % väestöstä.
Toteutui
Toteutui
Taidekoulussa opiskelijoita 279.
Toteutui
Ei toteutunut
Tunnusluvut
Talouteen liittyvät
Toimintatuotot
Kurssimaksut
Valtionosuus (netto)
Kuntaosuus
Toimintamenot
Toimintakate
Kokonaismenot /tunti
Ylläpitäjän maksuosuus /tunti
Toimintaan liittyvät
Opetustuntimäärä
Valtionosuustunnit
Opiskelijamäärä
Osallistujamäärä
Kurssimäärä
Päätoiminen henkilöstö
Tuntiopettajat ja luennoijat
Tp 2012
166 342
119 040
400 225
154 947
721 514
555 172
66,07
14,19
Tp 2012
10 921
8972
2892
6365
277
6,8
104
Tp 2013
176 090
124 656
408 880
138 855
723 825
547 214
70,41
13,51
Tot 2013
10280
9109
2890
5945
279
7
108
Ta 2014
157 800
120 000
401 473
157 800
802 765
644 965
71,95
14,06
Ta 2014
10830
9109
3100
6100
250
6,8
100
Tot 2014
165 738
126 725
401 208
120 071
687 017
521 279
70,69
12,35
Tp 2014
9719
8954
2782
5744
254
6
99
OPISTON TOIMINNAN RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN
Osuudet prosentteina
Valtionosuus %
Ylläpitäjän maksuosuus %
Kurssimaksutulot %
Hankerahoitus %
Muut tulot %
2012
2013
55,5
21,5
16,5
5
2,5
2014
56,5
19
17,2
5,1
2,2
58,5
17,4
18,5
4,3
1,3
Vastaava taulukko tehdään vuosittain Eteläpohjalaisen vapaan sivistystyön konsortion oppilaitoksista.
59
Liikuntapalvelut
Palvelukuvaus
Liikuntatoimen tarkoituksena on herättää lapualaisissa elinikäinen kunto- ja terveysliikunnan
harrastus ja tukea sitä. Tarkoituksen toteuttamiseksi järjestetään lapualaisille perusliikuntapalvelut, erityisryhmien liikuntaa sekä luodaan edellytyksiä järjestö- ja vapaaehtoistyölle ja
tuetaan tätä toimintaa.
Tällä palvelukuvauksella pyritään vastaamaan liikuntalain n:o 1054 kohtaan 2. joka kuuluu
seuraavasti: ”Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä
kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä
liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.”
Virkistysuimala Sateenkaaren kattoremontti, ilmastointi- ja allastekniikan uusiminen toi uuden ilmeen virkistysuimalaan. Remontti alkoi 1.6.2014 ja valmistui 15.12.2014.
Jäähallin osalta tehtiin palvelutuotantosopimus Lapuan Virkiä ry:n kanssa. Osapuolet sopivat jäänhoidosta ilta- ja viikonloppujen osalta 1.9.2014 alkaen.
Virkistysuimala Sateenkaaren tilojen siivouksesta tehtiin sopimus SOL:n kanssa alkaen
1.1.2015.
Tilojen käyttö monipuolistui Patruuna Areenan osalta. Patruuna Areenaan hankittiin vanerilevyt, jotka mahdollistavat tilaisuuksien järjestämiset esim. konsertit, näyttelyt jne.
Tavoitteet
Tavoite
Nettobudjetissa pysyminen
Liikuntapalvelujen sopeuttaminen ½ vuoden aikana
ilman uimahallia
Liikuntapaikkojen kunnon
ylläpitäminen
Henkilökunta / uimahallin
peruskorjaus
Suhteutetaan liikuntatoimen menot ja tulot
siten, että pysytään annetussa talousarvioraamissa.
Pyritään löytämään korvaavia tiloja ½
vuoden ajalle, kun uimahalli on poissa
käytöstä.
Määrärahojen puitteissa pyritään pitämään liikuntapaikkojen kunto turvallisella
tasolla.
Uimahallin peruskorjauksen ajaksi osa
henkilökunnasta on sijoitettava muihin
tehtäviin tai lomautettava.
Toteutuma
Toteutunut
Patruuna-Areena on
ollut lisäkäytössä remontin ajan
Liikuntapaikat pidetty
hyvässä kunnossa
Toteutunut
Henkilökunta lomautettu
Toteutunut
Tunnusluvut
Uimahallin kävijämäärä
Kausikorttien myynti
Tapahtumat kentillä
Uimakoulut / lapset
Uimakoulut aikuiset
Tp 2011
74.956
Tp 2012
75.679
Ta 2013
77.000
539 kpl
574 kpl
10 kpl / 587
2 kpl / 41
573 kpl
563 kpl
10 kpl / 600
2 kpl /49
550 kpl
570 kpl
10 kpl/590
1 kpl /30
Ta 2014
40.000 /
6 kk
300 kpl
550 kpl
10 kpl/590
1 kpl /30
Tot 2014
28-363
4 kk
220 kpl
550 kpl
10 kpl/597
1 kpl /30
60
Nuorisopalvelut
Tavoitteet
Tavoite
Nuorisotalon
käyttäjien ja
nuorisotilan
kävijämäärien
lisääminen
Avoin nuorisotoiminta 50
kävijää/ aukiolopäivä.
Kansainvälisyyden aktivoiminen
EU:n nuoriso-ohjelman
mahdollisuudet Vähintään
3 - 4 nuorten kansainvälistä ryhmätapaamista tai
muuta projektia / vuosi
Henkilöstön ammattitaidon
ylläpitäminen.
Työpaikkakokoukset ja
työseuranta, asiakaspalautteet
Nuorisopalvelujen laadun
seuraaminen
Nuorisotalon käyttäjämäärien seuranta
Vuosittaiset arviointikohteet 2014 Etsivä nuorisotyö
Toteutuma
Tunnuslukujen kohdalla tavoitteena 40 kävijää/ aukiolopäivä. Kevätkaudella tavoite ei toteutunut, syyskausi oli parempi. Vuoden keskiarvoksi tulee 33,9
kävijää/päivä (vuonna 2013 29,2) Toteutui osittain
Nuorisotalon käyttäjämäärät ovat pysyneet lähes
samana, 539 (542). Suurimpina käyttäjäryhminä
oman nuoriso-toiminnan jälkeen ovat eläkeläisryhmät
ja kansalaisopisto.
Tavoite toteutui.
EVS-projekti + nuorten ryhmä-tapaaminen Lapualla
sekä 2 nuorten ryhmätapaamista ulkomailla ja 3 Seminaaria. Yksi lähtevä EVS-projekti Tsekin tasavalta
Tavoite toteutui.
Alueelliset ja paikalliset koulutukset sekä valtakunnalliset nuorisopäivät.
Tavoite toteutui
Vuosittainen arviointikohde ei valmis vielä.
Tavoite ei toteutunut
Tunnusluvut
Liikennepuiston kävijät/pv,
yhteensä
Lastenleirit leiriläiset
Hirvijärven leiritalon käyttöpäivät
Nuorisotalon käyttäjät muu kuin oma toiminta
Avoin nuorisotoiminta kävijämäärä/ aukiolopäivä
Ta
2011
37,8
2253
210
79
483
50,3
Tot
2012
34,6
2015
145
90
563
44,0
Tot
2013
43,8
2443
157
85
542
29,2
Tavoite
2014
40
2200
150
90
500
40
Toteutunut
44,9
2808
151
103
539
33,9
61
PERUSTURVALAUTAKUNTA
T ULO SLASKE LM A/ Pe rusturvalautakunta
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
m uutoksen
jälkeen
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
TP 13/14
Muut.
%
jälkeen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
686 158
4 260 496
609 298
378 474
165 005
458 800
3 337 400
580 300
399 500
153 500
Toimintatuotot
6 099 430
4 929 500
0
458 800
3 337 400
580 300
399 500
153 500
533 597
3 345 656
580 683
371 904
155 422
116,3
100,2
100,1
93,1
101,3
4 929 500
4 987 262 101,2
0
-74 797
-8 256
-383
27 596
-1 922
-152 560
-914 840
-28 615
-6 569
-9 583
-22,2
-21,5
-4,7
-1,7
-5,8
-57 762 -1 112 168
-18,2
0
0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
15 966 300
5 129 228
-274 775
Palvelujen ostot
24 552 809
4 181 813
1 564 161
Avustukset
4 306 976
Vuokrat
349 606
Muut kulut
55 514
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
55 831 632
11 038 100
3 728 100
-97 000
14 669 200
24 503 000
2 874 250
27 377 250
0
11 038 100
3 728 100
-97 000
14 669 200
10 508 267 95,2
3 537 691 94,9
-173 798 179,2
13 872 159 94,6
0
24 503 000
2 874 250
27 377 250
23 802 445 97,1
700 555
3 974 512 138,3 -1 100 262
27 776 958 101,5 -399 708
980 950
3 298 700
189 200
19 600
46 534 900
-49 732 202 -41 605 400
529 833 -5 458 033
190 409 -1 591 538
76 798
100 977
797 041 -6 948 594
-750 363
-207 301
-957 664
-3,1
-5,0
-3,3
-553 051
-892 274
-143 515
-20 027
-35,4
-20,7
-41,1
-36,1
980 950
3 298 700
189 200
19 600
1 011 110
3 414 701
206 091
35 487
103,1
103,5
108,9
181,1
46 534 900
46 316 506
99,5
218 394 -9 515 126
-17,0
0 -41 605 400
-41 329 244
99,3
276 156 -8 402 958
-16,9
0
-30 160
-116 001
-16 891
-15 887
-34,2
-31,0
-36,7
-33,4
62
Perusturvakeskus
Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat
laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä. Toiminnassa ja sen kehittämisessä lähtökohtana ovat Lapuan kaupungin strategian
mukaisesti oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, turvallisuus ja terveys, resurssit sekä
kumppanuus ja yhteistoiminta.
Perusturvalautakunnan jäsenet: puheenjohtaja Matti Kangas, varapuheenjohtaja Nuppu
Unkuri, jäsenet Jenni Gray, Marianne Hietala, Kari Laine, Jaakko Nyrhilä, Lasse Rajala, Ulla-Maija Saikkonen-Mahne, Maria Siipola. Varajäsenistä kokouksissa ovat olleet Pentti
Haukkala, Jari Karppi, Soile Sinnemäki ja Kalle Vuorenmaa. Kaupunginhallituksen edustaja
on Panu Lahdensuo. Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan
kokouksissa, nuorisovaltuuston edustajana kokouksiin ovat osallistuneet Emilia Kaitalahti ja
Johannes Kontkanen.
Yksilöhuoltojaoston puheenjohtaja Matti Kangas, varapuheenjohtaja Nuppu Unkuri ja jäsen
Kari Laine.
Tilivelvolliset viranhaltijat: vs. perusturvajohtaja Sirkka Eväsoja, johtava ylilääkäri Martti
Luomala, vs. sosiaalipalvelujohtaja Terttu Järvi 6.1.2014 saakka, sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen 7.1.2014 alkaen, vs. vanhustyön johtaja Päivi Niiranen, hoitotyön johtaja
Terhi Haapala 31.7.2014 saakka, vs. hoitotyön johtaja Kristiina Niemelä 1.8.2014 alkaen ja
vastaava hammaslääkäri Henna Kero-Antila.
Toiminnalliset tavoitteet
Perusturvakeskus on tuottanut palvelut tarpeeseen nähden taloudellisesti, tehokkaasti ja
laadullisesti korkeatasoisina joko omana toimintana tai ostopalveluja ja yhteistoimintamahdollisuuksia hyödyntäen.
Toiminnan kehittämisessä on huomioitu palvelutarpeen ja -määrän muutokset ja toiminta on
pyritty sopeuttamaan toimintaympäristön muutoksiin. Henkilöstöresursseja on suunnattu
vastaamaan muuttuneita tarpeita mm. toimien ja virkojen nimikemuutoksilla ja toimenkuvamuutoksilla.
Perusturvassa kuten koko kaupungin tasolla vuonna 2014 toteutetut lomautukset, vapaaehtoiset talkoovapaat tai muuta säästöjen saavuttamiseksi tehdyt järjestelyt vaikuttivat toimintaan. Pääsääntöisesti säästöt toteutettiin vapaaehtoisin toimin ja toiminnan järjestelyin.
Järjestelyissä pyrittiin siihen, että toimenpiteet vaikuttaisivat mahdollisimman vähän kuntalaisille tuotettuihin palveluihin, mutta väistämättä säästötoimet jollain tapaa näkyivät palveluiden saatavuudessa.
Taloudelliset tavoitteet
Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettu Lapualla taloudellisesti. Viimeisimmän tilaston eli
vuoden 2013 tietojen perusteella sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta
kohti olivat selvästi alemmat kuin koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla sekä saman suuruusluokan kunnissa keskimäärin. Erityisesti sosiaalitoimen kustannukset olivat selvästi
edellä mainittuja vertailukohtia alemmat. Sen sijaan terveydenhuollon kustannukset ovat
samaa tasoa samansuuruisten kuntien kanssa ja Manner-Suomen kustannuksia korkeammat, mutta kuitenkin alemmat kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin.
63
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset/as vuonna 2013 (lähde Tilastokeskus)
Lapua
Sosiaali- ja terveystoimi
Sosiaalitoimi
Terveydenhuolto
3 063
1 161
1 902
Etelä-Pohjanmaa
3 350
1 349
2 000
10000 - 20000
asukkaan kunnat
3 240
1 354
1 886
Manner-Suomi
3 208
1 378
1 830
Talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet toteutuivat toimintavuonna.
Toimintavuonna perusturvan kustannukset kokonaisuudessaan olivat 46 316 506 € ja ne
pysyivät talousarvioraamissa 46 534 900 €. Myös tulot yhteensä 4 987 262 € ylittivät talousarvion tuloarvion 4 929 500 €. Toimintakate alittui näin ollen yhteensä 276 156 €.
Oman toiminnan osalta menot 29 170 612 € ylittivät talousarvion 435 712 €:lla, ylitys aiheutui sosiaalipalveluissa erityisesti lastensuojeluun ja vammaispalveluihin varattujen määrärahojen riittämättömyydestä palvelutarpeeseen nähden.
Erikoissairaanhoitoon varattu määräraha 17 800 000 € alittui selvästi, kustannukset olivat
17 145 894 €.
Vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimen kustannusten nousu edellisvuoteen verrattuna oli
koko toiminnan (sosiaalipalvelut, vanhustyö, perusterveydenhuolto, hallinto ja erikoissairaanhoito) osalta 0,2 % ja oman toiminnan (sosiaalipalvelut, vanhustyö, perusterveydenhuolto ja hallinto) osalta 1,6 %.
Laatutavoitteet
Palvelujen tuottamisessa vakinainen ja pätevä henkilökunta on avainasemassa. Muodollisesti pätevän henkilökunnan saaminen mm. lääkäri- ja hammaslääkärivirkoihin sekä
sosiaalityöntekijöiden ja psykologin virkoihin on haasteellinen tehtävä. Tehtävät on kuitenkin
hoidettu ammattitaitoisen sijaistyövoiman sekä vuokrahenkilöstön avulla. Vuoden aikana
pystyttiin täyttämään avoinna olleet hammaslääkärin (2 kpl) ja lääkärin
(2 kpl) virat sekä lisäksi psykologin ja sosiaalityöntekijän virat.
Keskeisimmät kehittämistoimet vuoden 2014 aikana
Sosiaalitoimessa on vuoden aikana lastensuojelun kehittämiseksi selkeytetty sosiaalityöntekijöiden ja muiden työntekijöiden työnkuvia sekä perustettu lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Kehittämistyötä jatketaan vuoden 2015 aikana mm. eriyttämällä lapsiperheiden kotipalvelu muusta kotipalvelusta. Kehittämistoimilla pyritään myös lastensuojelun
kustannuskehityksen hillitsemiseen.
Toimintavuonna perustettiin määräaikainen työvalmentajan toimi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Työvalmentajan tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan käytännön järjestäminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen.
Avohuoltoon perustettiin uusi vakinainen terveydenhoitajan toimi. Vapautuneiden toimien
nimikemuutosten avulla saatiin neljä geronomin tointa, yksi sairaanhoitajan toimi ja yksi fysioterapeutin toimi ja näin pyrittiin lisäämään osaamista sekä muokkaamaan henkilöstörakennetta paremmin tarpeita vastaavaksi.
Vuoden aikana kaksi hammaslääkärin ja kaksi lääkärin virkaa julistettiin haettavaksi ja nämä kaikki virat saatiin täytettyä, joka on merkki toimivasta työyhteisöstä ja houkuttelevasta
sekä luotettavasta työnantajasta. Tästä johtuen pystytään jatkossa merkittävästi vähentämään vuokralääkäripalvelu ja saavuttavaan huomattavia säästöjä tulevina vuosina. Vuoden
aikana saatiin rekrytoitua vakinaiseen virkaan myös psykologi ja sosiaalityöntekijä.
64
Myös perusturvassa kuten koko kaupungin toiminnassa vuotta leimasi henkilöstömenojen
säästötavoitteet. Edellytetyt henkilöstösäästöt pystyttiin perusturvassa toteuttamaan pääsääntöisesti vapaaehtoisin talkoovapain sekä erilaisin työjärjestelyin (mm. avoimien toimien
ja virkojen täyttämättä jättämisellä), lomautuksiin ei juuri jouduttu turvautumaan. Henkilöstösäästöt luonnollisesti vaikuttivat toiminnan supistamiseen ja palvelutasoon heikentävästi,
mutta asiakkaiden kannalta välttämättömät palvelut pystyttiin turvaamaan.
Lapua liittyi sairaanhoitopiirin hallinnoimaan EP-Pottiin, jolloin alueella otettiin käyttöön yhteinen terveydenhuollon potilastietojärjestelmä. Uuden Effica-järjestelmän käyttöönotto
ajoittui kevääseen. EP-Potin myötä liityttiin kesäkuussa valtakunnalliseen Kanta-palveluihin
sekä eArkistoon.
Uusi päivystysasetus tuli voimaan vuoden 2015 alusta, joten loppuvuoden aikana valmisteltiin ja tehtiin päätökset muutoksista päivystystoimintaan.
Terveyskeskuksen oma apteekkitoiminta lopetettiin vuoden lopussa ja lääkkeet hankitaan
jatkossa ostopalveluna sairaanhoitopiiriltä.
Kotihoidossa tehtiin päätös palvelusetelin käyttöönottamisesta, ensisijaisesti se otetaan
käyttöön sotainvalidien siivouspalveluissa, mutta jatkossa palvelusetelijärjestelmää on
mahdollista laajentaa.
Kaikkiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin valmistui ja otettiin käyttöön omavalvontasuunnitelmat.
Uuden ikäihmisten tehostetun asumispalvelujen yksikön rakentaminen aloitettiin talousarviovuonna, 60 uutta asuntoa valmistuu vuoden 2015 kesällä.
Lapuan Saarenpään palvelukoti ry:n kanssa käytiin vuoden aikana neuvotteluja toiminnan
siirtämiseksi osaksi kaupungin kotihoitoa. Päätökset asiasta siirtyivät vuodelle 2015.
Perusturvan ylintä johtoa työllisti monet sote-uudistukseen liittyvät lausunnot sekä yhteistyöpalaverit. Sote-uudistuksen valmistelutyö on heijastunut koko perusturvan kehittämis- ja
suunnittelutyöhön.
Sisäinen valvonta
Toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Perusturvalautakunnan päätöksistä ei toimintavuoden aikana ole tehty oikaisuvaatimuksia eikö valituksia.
Viranhaltijapäätöksiin kohdistuvia oikaisuvaatimuksia on yksilöhuoltojaoston käsittelyssä
vuoden aikana ollut 16 kpl. Oikaisuvaatimukset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti etuuden
myöntämiseen.
Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet perusturvassa hyvin. Tavoitteet on asetettu valtuustotasolla ja niiden tarkempi toteutuminen on käsitelty yksityiskohtaisesti toimintakertomuksessa jäljempänä.
Taloudelliset tavoitteet ovat koko perusturvan osalta toteutuneet hyvin. Oman toiminnan
osalta talousarviomääräraha ylittyi, mutta vastaavasti erikoissairaanhoidon kustannukset
olivat selvästi talousarviomäärärahaa alemmat.
Talousarvion toteutuma on raportoitu hallitukselle kuukausittain ja viety myös lautakunnalle
tiedoksi kuukausittain. Huhtikuun ja elokuun lopun tilanteiden perusteella samoin kuin tilinpäätöksen yhteydessä lautakunnalle ja hallitukselle on laadittu laajempi raportti talousarvion
toteutumisesta.
65
Menoihin liittyvää valvontaa suoritetaan sekä satunnaisotannalla että muun toiminnan valvonnan yhteydessä.
Kiinteistöjen ja irtaimiston vakuuttaminen on hoidettu keskitetysti, vakuutuskohteet on tarkistettu vuoden aikana.
Perusturvan yksiköissä on pelastussuunnitelmat ja ne laaditaan uusia tiloja käyttöönotettaessa.
Palvelukykyyn liittyvät riskit kohdistuvat pääasiassa henkilöstön saatavuuteen, korvattavuuteen ja pysyvyyteen. Vakinaisen henkilöstön rekrytoinnissa tiettyjen ammattialojen osalta on vaikeuksia, mutta toimintavuonna on saatu mm. sekä kaksi hammaslääkärin että kaksi lääkärin virkaa täytettyä vakinaisesti. Sijaistyövoiman löytyminen erityisesti lyhyisiin sijaisuuksiin on vaikeaa useammalla ammattialalla. Sijaistyövoiman saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään vähentämään mm. vakinaisella varahenkilöstöllä.
Hankinnat on pääsääntöisesti toteutettu hankintalakia ja kaupunginhallituksen hyväksymää
hankintaohjetta noudattaen. Hankintarenkaan päätöksiä on noudatettu sopimuksen piiriin
kuuluvissa asioissa.
Perusturvassa sopimustoiminta on suhteellisen laajaa. Sopimusten noudattamisessa ja
seurannassa ei ole ilmennyt merkittäviä puutteita.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen
järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten huolto,
päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät
palvelut ja tukitoimet sekä kuntouttava työtoiminta.
Sosiaalityö, lastensuojelu ja toimeentuloturva
Henkilöstöresurssien osittainen puute ja henkilöstön vaihtuvuus on ollut kuvaavaa myös kuluneen vuoden aikana. Syyskuusta alkaen kaikki avoimet virat ja toimet on kuitenkin saatu
täytetyksi, osittain muodollisesti epäpätevällä henkilöstöllä. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä
on kuntasektorilla yleisesti pulaa ja heitä on ollut haastava rekrytoida lastensuojelun tehtäviin. Vuoden aikana rekrytoitiin yksi pätevä sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöhön.
Lastenvalvojan tehtävät (isyydenselvitykset, elatus, -huolto, ja tapaamissopimukset) on
keskitetty perheneuvolan sosiaalityöntekijälle. Sopimusten ja selvitysten määrä on vuosittain noususuuntainen.
Alkuvuodesta 2014 toteutettu perhetyön organisoinnin muutos on tehostanut perhetyön kehittämistä ja mahdollistanut lastensuojelun sosiaalityöntekijän työpanoksen kohdistumisen
itse sosiaalityöhön. Perhetyötä on kehitetty sisällöllisesti ja toimintaa tavoitteelliseksi ja
suunnitelmalliseksi. Dokumentointiin on panostettu ja perhetyön tiimille on työnohjaus. Perhetyön asiakkuuksissa on nähtävissä perheiden ongelmien moninaisuus, mikä osaltaan sitoo työntekijöitä intensiivisempään perhetyöhön. Asiakkuudet ovat vähentyneet, mutta samalla kertaa käyntien tiheys perheisiin on lisääntynyt.
Loppuvuodesta valmisteltiin muutos, jossa alle 65-vuotiaiden kotihoidosta eriytetään perhetyö sekä lapsiperheiden kotihoito ja aikuisväestön kotihoidosta muodostetaan yhtenäinen
kokonaisuus. Testamenttivarojen käyttöönotolla vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa panostaa ennaltaehkäisevään lapsiperheiden kotipalveluun, palkkaamalla kaksi perhetyöntekijää kahden vuoden määräajaksi.
66
Kaksi aikuissosiaalityöntekijää tekevät ennaltaehkäiseviä toimeentulotukipäätöksiä ja sosiaaliohjaaja on keskittynyt laskennalliseen toimeentulotukeen. Kuluneen vuoden aikana toimeentulotukea hakevien määrä kotitalouksien määrä on hieman vähentynyt. Toinen sosiaalityöntekijöistä vastaa työttömien aktivointisuunnitelmia yhdessä te-toimiston työntekijän
kanssa. Työllisyyttä edistäviä palveluita on parannettu palkkaamalla 1.5.2014 alkaen kolmen vuoden määräajaksi työvalmentaja, jonka tavoitteena on saada työttömiä työnhakijoita
kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan laissa kunnan järjestämää sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.
Toinen aikuissosiaalityöntekijä on vastannut 1.9.2014 alkaen päihde- ja mielenterveystyöstä. Vuonna 2013 Seinäjoen irtisanoessa A-klinikkapalvelut ja katkaisuhoidon sopimukset syntyi tarve päihde- ja mielenterveysasioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tämän
myötä päihdehuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet sosiaalitoimessa. Mielenterveyspuolella
on vuoden 2014 syksyllä aloitettu kartoittamaan Lapuan ulkopuolelle sijoitettujen mielenterveyskuntoutujien tilannetta. Tavoitteena kartoittaa onko siirto oman kotikunnan asumispalveluihin mahdollista.
Lastensuojelun toiminta edellyttää riittävää resurssointia lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi. Tulleiden lastensuojeluilmoitusten käsittely on yritetty toteuttaa määräajassa,
mutta itse työskentelyä perheiden kanssa ei ole pystytty aloittamaan toivotulla ripeydellä eikä asioihin ole pystytty reagoimaan varhaisessa vaiheessa riittävän tehokkaasti. Lastensuojelullisten ongelmien vaikeusaste ja moninaisuus ovat lisääntyneet, mikä näkyy myös suhteessa yhteen asiakkaaseen käytettyyn työaikaan. Etenkin nuorten kohdalla on nähtävissä
psyykkisten ongelmien kasvua. Lasten ja nuorten tilanteisiin pitäisi päästä puuttumaan varhaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkaasti. Kuluneen vuoden aikana lastensuojelun resurssit ovat menneet korjaavaan työhön. Ennaltaehkäisevään työhön ei ole ollut antaa riittävästi perhetyön resursseja.
Lastensuojelun menoja ovat kuormittaneet lisääntynyt lasten ja nuorten kiireellisen ja pitkäaikaisen sijaishuollon tarve. Sijaishuolto on aina kallis ratkaisu, tapahtui se perhesijoituksena tai sijoituksena ammatillisiin perhekoteihin tai muihin vastaaviin laitoksiin. Tämän rinnalle on kuluneen vuoden aikana aloitettu suunnittelemaan tukiperhekoulutusta ja tukiperheille omaa vertaisryhmää ennaltaehkäisemään sijaishuollon tarvetta. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä perustettiin 1.9.2014 alkaen, mikä tuo kaivattua moniammatillista osaamista
sosiaalityöntekijän päätöksenteon tueksi.
Perheohjauksen lisäksi toinen perheohjaajista on työskennellyt sosiaalityöntekijän työparina
mm. lastensuojelutarpeen selvitystyössä ja haasteellisissa asiakastapauksissa. Lassehankkeen myötä lastensuojelutarpeen kartoituksia on tehty kuluneen vuoden
aikana 88 kpl. Kuluneen vuoden aikana 33 lasta on ollut sijoitettuna, joulukuussa 2014 sijoitettuna oli 22 lasta, joista sijaisperheissä 6 lasta. Tilastoissa sama lapsi voi olla edustettuna sekä avohuollon sijoituksissa, että kiireellisissä sijoituksissa. Avohuollon sijoituksia
on vuoden 2014 aikana tehty 30 kpl 14:lle eri lapselle.
67
Tavoitteet
Tavoite
Ammatillisen pätevyyden
omaava henkilöstö ja sen pysyvyys
Koulutetun henkilöstön rekrytointi (esim.yliopisto-opiskelijoita opiskelun aikaiseen
harjoitteluun) ja jo pätevyyden
omaaville tarpeenmukainen lisäkoulutus sekä työnohjaus
Asiakkaan itsenäisen selviytymisen tukeminen
Sijaishuollon määrällinen väheneminen
Perhe- ja yksilökohtaiset suunnitelmat pitkäaikaisille asiakkaille
Ajoissa annetut lapsen kasvua
ja kehitystä tukevat avohuollolliset palvelut riittävät turvaamaan
lapsen terveen kasvun ja kehityksen
Pitkäaikaiseen perhetyöhön
lastensuojeluperheissä määräaika ja tarkat suunnitelmat työn
toteuttamiseen
Alle 65-vuotiaiden kotipalvelun
painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan
Yhteistyössä terveyspalveluiden ja kolmannen sektorin
kanssa mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen
Matalan kynnyksen päihde- ja
mielenterveyspalvelut
Toteutuma
Henkilöstön rekrytoinnissa ollut
osittain haasteita, osaksi syynä
koulutetun henkilöstön puute
Työnohjaus säännönmukaista
Lisäkoulutusmahdollisuus,
mutta suuri työmäärä vähentää
koulutushalukkuutta
Osin toteutunut
Ei toteutunut, sijoitusten määrä
on kasvanut.
Ennaltaehkäisevään työhön ei
ole jäänyt resurssia sosiaalityössä.
Määräaika ja suunnitelmallisuus ovat toteutuneet,
mutta ennaltaehkäisevään perhetyöhön tarvitaan lisää resursseja.
Toteutunut osittain, yhteistyökäytäntöjen kehittämistä tarvitaan.
Tunnusluvut
Lastensuojeluilmoitukset, lkm
Lastensuojeluasiakkuudet, lkm
Kiireelliset sijoitukset, lkm
Huostaanotot, lkm
Avohuollon sijoitukset, lkm
Lastensuojellutarpeen kartoituksia
Perheohjausperheitä
Kuntoutusohjaus
Kotipalvelua saaneet kotitaloudet: lapsiperheet
Kotipalvelua saaneet muut asiakkaat
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm
Aktivointisuunnitelmia
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita
Laitoskuntoutus päihdehuolto
Päihdehuollon asiakkaita
Päihdeterapian käyntikertoja
Laaditut elatussopimukset
Isyyden selvitykset
Laaditut huolto- ja tapaamissopimukset
Oikeudelle annetut olosuhdeselvitykset
Tp 2011
285
235
Tp 2012
252
229
32
30
122
35
492
127
56
526
Tp 2013
323
408
14
21
12
74
57
495
185
75
182
7
Ta 2014
240
130
60
470
Tot 2014
351
402
16
4
31
88
28
4
75
28
452
128
100
5
24
115
190
67
198
1
68
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kasvatus- ja perheneuvolan painopistealueena on monialainen perheneuvolatyö sekä perheneuvolayksikön yhteistoiminnan mahdollistaminen. Sosiaalityöntekijän työpanos perheneuvolassa on lisännyt moniammatillista näkökulmaa. Perheneuvolan sosiaalityö on sekä
ehkäisevää että korjaavaa. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä vastaa lastenvalvojan tehtävistä ja perheneuvolan sosiaalityöstä, myös perheasioiden sovittelu kuuluu osana tehtävään.
Perhe- ja kasvatusneuvolassa toimii 1.6.2014 alkaen kaksi psykologia. Kolmas psykologin
paikka jätettiin täyttämättä tiukan taloudenpidon syistä.
Terveyskeskuspsykologityön toiminta-ajatuksena tuottaa laadukkaita psykologipalveluja sekä terveyskeskuksen sisäisille että ulkoisille asiakkaille ja osallistua monialaiseen yhteistyöhön oman alan asiantuntijana. Kriisityön suuronnettomuussuunnitelma on valmistunut vuosille 2012–2015.
Puheterapiassa painopiste on alle kouluikäisten lasten kommunikaatiohäiriöiden tutkiminen,
kuntouttaminen sekä seuranta. Tavoitteena on ollut myös varhaiskuntoutuksen toteuttaminen sekä puheterapiajonojen lyhentäminen. Ensikäynti puheterapiaan pystyttiin tarjoamaan
pääsääntöisesti kuukauden sisällä yhteydenotosta. Puheterapiajaksoihin on ollut 4–6 kuukauden jono.
Tavoitteet
Tavoite
Kasvatus- ja perheneuvonnan
palveluiden toimivuus ja saatavuus
Vanhemmuutta tukevien ryhmien sisällön kehittäminen
vastaamaan perheiden tarpeita
ja toiveita
Terveyskeskuspsykologi:
Äitien synnytyksen jälkeisen
masennuksen hoidon tehostaminen ja toimivien hoitoketjujen kehittäminen
Kriisityön suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen
Puheterapiapalvelujen riittävä
saatavuus
Varhaiskuntoutuksen toteutus
ja tarpeen arviointi
Yksilöllinen ja perhekeskeinen
työskentelytapa
Palveluiden saatavuus:
- akuutti kriisi < 1 vk
- toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus
ja neuvonta < 3 vk
- terapia < 2 kk
Ryhmien määrän seuranta vuosittain
Asiakkailta saadun palautteen hyödyntäminen
Hoitoon ohjautumisen seuranta eri
toimipisteissä
Tiivis yhteistyö eri toimipisteiden
välillä
Toteutuma
Toteutunut loppuvuodesta
hyvin
Ryhmien määrä 15
Osallistujia 132
Suuresta asiakasmäärästä johtuen
ryhmien määrä ei ole ollut
tavoitteiden mukainen
Yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan kanssa tapauskohtaisesti
Suuronnettomuussuunnitelman testaaminen
Yksilökuntoutusjakso, ryhmäkuntoutus
Suuronnettomuusharjoitus
siirtyi vuoteen 2015
Yksilökuntoutus toteutunut,
ryhmäkuntoutus ei toteutunut
Epäsuora terapia: neuvonta, ohjaus, kotiharjoittelu
Toteutunut
Ostopalvelujen käyttö
Kielihäiriöiden seulonnan kehittäminen ja ohjaus lastenneuvoloissa
sekä päivähoidossa
Asiakaspalautteiden hyödyntäminen sekä vanhempien ja lähiympäristön aktiivinen rooli/motivointi
kuntoutusprosessissa
Toteutunut pääosin
Toteutunut
Toteutunut
69
Tunnusluvut
Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö, määrät
Aikuiset, perheet/ psykologityö, määrät
Perheneuvolan sosiaalityö
Opiskelijaterveydenhuolto/psykologityö, määrät
Aikuiset, perheet/ tk-psykologityö, määrät
Puheterapiakäynnit
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
149
345
209
388
201
143
390
260
345
345
970
405
405
815
350
350
424
Tot
2014
125
128
108
376
376
577
Vammaispalvelut
Vammaispalvelulaki määrittelee ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää vammaisille henkilöille. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille, heillä on palveluihin subjektiivinen oikeus. Tämän toiminnan piiriin kuuluvat kuljetus- ja saattajapalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, vaikeavammaisten päivätoiminta, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluja ja taloudellisia tukitoimia
järjestetään määrärahojen mukaan. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, sopeutumisvalmennus, tuki ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin ja tuki ylimääräisiin vaatekustannuksiin.
Henkilökohtaisen avun piirissä on yhä kasvava joukko paljon hoitoa ja hoivaa tarvitsevia
asiakkaita. Vuonna 2014 avustettavia oli yhteensä 35. Henkilökohtaisten avustajien turvin
pystytään hoitamaan useita vammautuneita kotona. Lapualla on lukuisia henkilöitä, joiden
pitkäaikainen ja kuormittava sairaus tai vammautuminen on aiheuttanut kustannusten kasvua. Lisäksi tarvetta on ollut palkata sairaanhoidollista osaamista omaavaa henkilökuntaa.
Kasvu on ollut nopeaa ja ennakoimatonta, mihin ei ole pystytty varautumaan riittävästi talousarvion valmistelussa.
Alle 65-vuotiaita omaishoidontuen saajia oli vuonna 2014 yhteensä 45 kpl.
Taksikortti otetaan käyttöön vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin
vuoden 2015 alussa.
Vuoden 2014 aikana on jatkettu suunnitelmien tekemistä Jukantuvan työtoimintojen (työtoiminnan naistenpuolen tilat ja päivätoiminnan tilat) siirtymisestä Liuhtarin kiinteistöstä vapautuviin hoivan tiloihin alkuvuodesta 2016. Suunnitelmasta on tehty alustavat piirustukset.
Miestenpuolen tilat ja myymälä jatkaisivat jo niille varatuissa paikoissa.
Tavoitteet
Tavoite
Toteutuma
Työssä jaksamisen tukeminen,
koska vammaispalvelut erillään
muusta sosiaalityöstä
Työnohjauksen järjestäminen ja säännölliset
palaverit muun sosiaalityön kanssa 1 x kk
Toteutunut
Ajantasaiset palveluja hoitosuunnitelmat kaikille vammaispalveluja saaville
Sisältö vastaa osallistujien tarpeita ja toimintakykyä
Toteutunut
Laadukkaat palvelut kasvavalle
kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintapalveluja tarvitseville
Henkilöstön yhteiskäyttö mahdollista työ- ja
päivätoimintatilojen ollessa fyysisesti lähekkäin
Toteutumassa
2016
70
Tunnusluvut
Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus
Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta
Päivätoiminnan käyntimäärät
Henkilökohtaisen avun piirissä olevat
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajat
Tp 2011
3 331
698
1 425
25
165
Tp 2012
3 744
539
1 424
180
Tp 2013
3 525
706
1 286
32
280
Ta 2014
3 850
700
1 450
37
190
Tot 2014
3 413
809
1 215
35
205
Mielenterveyspalvelut
Mielenterveyskuntoutujien asumista voidaan turvata monin eri tavoin. Hyvin hoidetut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lapualla mielenterveyskuntoutujille on ollut tarjolla sekä tuettua asumista että palveluasumista
Toivakassa ja Mäntykodossa ja lisäksi päivätoimintaa kotona asuville 1-2 kertaa viikossa
Mäntykodon henkilökunnan toimesta. Toivakan tukiasuntolan sairaanhoitaja tekee kotikäyntejä mielenterveyskuntoutujien luokse. Toivakan muutto syksyllä Kiviristintielle Oppimestarin
tiloihin on osoittautunut mielekkääksi ratkaisuksi sen asukkaille. Jokaisella asukkaalla on
nyt oma asuntonsa ja yhteiset tilat.
Tavoitteet
Tavoite
Palvelurakenteen selkiyttäminen
Psykiatrisista ongelmista kärsiville
asiakkaille kuntoa vastaava tukitoimi (päivätoiminta, kotikäynti,
tukiasuminen, palveluasuminen).
Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset
toimenpiteet
Jalkautuva työ tukiasumisyksiköstä
toiminnan sallimissa rajoissa ja yhteistyö kotipalvelun kanssa.
Toteutuma
Ei toteutunut
Toteutunut
osittain, mutta
tarve suuri
Tunnusluvut
Mäntykoto, hoitopäivät
Mäntykoto, päiväkäynnit
Toivakka, hoitopäivät
Psykiatrinen päivätoiminta, käynnit
Kotikäynnit Toivakasta
Tp 2011
3 935
809
2 464
740
Tp 2012
4 500
419
2 806
757
Tp 2013
3 871
764
2 190
581
Ta 2014
4 500
800
2 190
Tot 2014
3 648
823
1 906
714
260
Vanhustyö
Vanhustyön vastuualueeseen kuuluu yli 65-vuotiaiden kotihoito sekä muut kotona asumista
tukevat toiminnot ja palvelut, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen sekä laaja ostopalvelutoiminta.
Suurin osa lapualaisista ikäihmisistä elää aktiivista elämää ja käyttää peruspalveluja. Ainoastaan pieni osa ikäihmisistä tarvitsee vanhustyön erityispalveluja. Omassa kodissa asuville
ikäihmisille on kyetty turvaamaan heidän tarvitsemansa avohoidon palvelut. Niille ikäihmisille, jotka eivät ole selviytyneet omassa kodissaan avohoidon palveluista huolimatta, on pyritty mahdollisimman pian järjestämään palveluasumispaikka tai ympärivuorokautisen hoidon
turvaava hoitopaikka.
71
Palvelurakenteen kehittämistä ja muuttamista avohoitopainotteiseksi sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suosivaksi on kuluneen vuoden aikana edelleen jatkettu. Palvelurakenteen vastaavuutta ikäihmisten tarpeisiin pyritään takaamaan jatkuvilla palvelutarpeiden arvioinneilla sekä seuraamalla palveluiden saatavuutta ja palveluiden kysynnän määrää. Lapuan kaupungin vanhustyön nykyinen palvelurakenne on pääosiltaan valtakunnallisten tavoitteiden ja suositusten mukainen.
Vanhustyön palvelurakenne vuoden 2014 lopussa
Palvelurakenne kertoo poikkileikkaustilanteen, jossa kuvataan kuinka paljon 75 vuotta täyttäneistä on samanaikaisesti eri palvelujen piirissä.
Palvelurakenne 31.12.2014 (1 510 yli 75-vuotiaita)
Palvelu
Itsenäisesti kotona asuvat
Säännöllisen kotihoidon piirissä
Omaishoidon tuella
Tehostetun palveluasumisen piirissä
Laitoshoidossa
Valtakunnallinen tavoite
v. 2017 mennessä
91-92 %
13-14 %
6-7 %
6-7 %
2-3 %
Lapuan tilanne
(31.12.2014)
90 %
17 %
5%
8%
2%
Terveyskeskuksen hoivaosastolla on vielä laitoshoidossa 25 henkilöä ja Liuhtarin hoivaosastolla 12 henkilöä. (tilanne 31.12.2014).
Toimintavuoden 2014 aikana laadittiin ja hyväksyttiin vanhustyön henkilöstöstrategia ja aloitettiin vanhustyön strategian päivittäminen.
Vuoden 2014 aikana jatkettiin ja syvennettiin vuosina 2012 - 2013 aloitettua asumispalveluyksiköiden laadun kehittämistyötä. Laadun kehittämistyö sisältää myös yksiköiden
omavalvonnan, joka otettiin käyttöön sekä vanhustyön ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä että kotihoidossa.
Koko vanhustyön osa-alueella valmisteltiin johtamisjärjestelmän muutokset.
Vanhuspalvelulain mukaisesti palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi kunnan
on kerättävä säännöllisesti palautetta palvelujen käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Kunnan on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen laatua ja riittävyyttä alueellaan.
Vanhuspalvelujen osalta julkaistiin ensimmäisen kerran sosiaalipalveluiden keskimääräiset
odotusajat.
RAI-toimintakykymittariston käyttöä koko vanhustyön osa-alueella on tehostettu ja yhtenäistetty vanhustyön yksiköissä. Vuoden aikana on koulutettu RAI-avainosaajia jokaiseen
yksikköön. RAI-pohjaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä tehdyt toimintamallit otettiin
käyttöön 2014. Lisäksi erityistä huomioita kiinnitettiin RAI-arviointien luotettavuuden kehittämiseen.
Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut
Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva- ja
hygieniapalvelut. Kotona asumista tukevia muita toimintoja ja palveluja ovat päivätoiminta,
lyhytaikaishoito ja muistineuvolatoiminta.
72
Kotihoito
Kotihoidon pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen nostettiin vanhustyön tulevien
vuosien painopistealueeksi. Kotihoitoa kehitetään rakenteellisesti, sisällöllisesti ja johtamisjärjestelmän osalta vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. Rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohella kotihoidon kehittäminen edellyttää palveluprosessien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä, työn suunnitelmallisuutta ja jatkuvaa arviointia. Tuottavuuden
osalta huomiota kiinnitetään palvelutuotannon tasaamiseen, tietoon perustuvaan johtamiseen, tarveperusteiseen työn resurssointiin ja käyntien suunnitteluun. Vaikuttavuutta kehitetään eritoten ennaltaehkäisevin (kotikuntoutus, neuvonta ja ohjaus), monipuolisin, asiakaslähtöisin ja tavoitteellisin toimintamallein entistä hoidollisempien asiakkaiden hoitamiseen.
Kuluvan vuoden aikana on valmisteltu kotihoidon johtamisjärjestelmän muutosta. Muutoksella pyritään johtamisjärjestelmää uudistamaan ja selkeyttämään siten, että kotihoidon
kokonaisuudesta ja kehittämisestä vastaa kotihoidon päällikkö, sairaanhoidollisen vastuun
vastuuhenkilö on kotihoidon palveluvastaava. Näillä muutoksille korvataan nykyinen johtamisjärjestelmä (kotihoidon palveluvastaava ja kaksi tiimivastaavaa). Tavoitteena on siirtää
hoitajien (nykyiset tiimivastaavat) työaikaa ja työpanosta asiakastyöhön sekä selkeyttää ja
rajata hallintoon ja työnjohtoon käytettävää työaikaa.
Kotihoito päätettiin yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi ja perhetyö eriyttää 2015 alkaen.
Alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kotihoidon henkilöstö yhdistettiin saman johdon alle,
jolla haluttiin turvata kotihoidon resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ja tasapuoliset
palvelut kuntalaisille. Lapsiperheille annettava kotipalvelu on edelleen osa sosiaalityön perhetyötä
Kotihoidon optimoinnin ja mobiiliratkaisujen käyttöönotto ovat olleet esillä jo muutaman
vuoden ajan. Kotihoidon henkilökuntaa on koulutettu ja valmisteltu muutokseen. Järjestelmien hankkimista ja käyttöönottoa on hidastanut liittyminen Etelä-Pohjanmaan yhteishankintaan, jossa EPshp ky toimii tässä hankinnassa tilaajien edustajana. Tarkoituksena on hankkia tälle alueelle yksi yhteinen kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ja
mobiilisovellus. Järjestelmän käyttöönotto on tarkoitus aloittaa samanaikaisesti henkilöstön
toiminnanohjausosiolla ja mobiilisovelluksella kunkin kunnan/yhteistoiminta-alueen kotihoitoalue kerrallaan.
Vuoden 2014 aikana kotihoidossa vapautunut lähihoitajan toimi muutettiin fysioterapeutin
toimeksi. Kaupungin säästötoimista johtuen tointa ei ole kuitenkaan täytetty.
Kotihoidossa valmisteltiin palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa. Palveluseteli päätettiin ottaa käyttöön tilapäisen kotihoidon ja/tai siivouspalvelun järjestämisessä. Palvelusetelin käyttöön laadittiin sääntökirja. Lapuan kaupungin sääntökirja laadittiin laajemmaksi, kuin tilapäisen kotihoidon järjestäminen palvelusetelillä edellyttää. Sen laatimisessa ennakoitiin mahdollinen palvelusetelin käytön laajentuminen säännölliseen kotihoitoon myöhemmin.
Kotihoidon osalta ollaan siirtymässä tiimijärjestelmästä kohti yksilövastuista hoitotyötä sekä
strategisen osaamisen johtamista. Syksyn 2014 aikana aloitettiin henkilöstön osaamiskartoitus, jonka toteutuu pääosin opiskelijan opinnäytetyönä.
73
Intervalliyksikkö Päivärinne
Kotihoitoa ja omaishoitajuutta tukee Päivärinteen ns. vuorohoito-osasto (intervalliyksikkö),
joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa kotona asuville ikäihmisille. Asiakkaat viipyvät intervallihoidossa yleensä 1-2 viikkoa sopimuksen mukaan. Päivärinne tarjoaa myös tarvittaessa
päivä- ja yöhoitoa.
Intervallihoitoon tullaan pääasiassa omaishoitajan vapaapäivien vuoksi.
Toimintavuoden aikana yksikkö oli suljettuna 4 viikkoa heinäkuussa. Erittäin vaativille ja
raskashoitoisille asiakkaille järjestettiin kuitenkin korvaavaa intervallihoitoa Hopearinteellä
sekä terveyskeskuksen sairaalaosastolla.
Intervallihoidon tarve on merkittävästi kasvamassa. Intervallihoidon piirissä oli vuoden aikana 161 asiakasta, kun edellisenä vuotena heitä oli 86.
Muistineuvola
Ikäihmisten muistisairauksien lisääntyminen on näkynyt myös muistineuvolan toiminnassa.
Asiakastapahtumien määrä on kasvanut merkittävästi. Muistineuvolan asiakastapahtumia
kirjattiin yhteensä 1 104 kpl, joista muistihoitajan tapahtumat 873 kpl ja geriatrin ja muistihoitajan yhteiset asiakastapahtumat 231 kpl.
Tavoitteet
Tavoite
Kotihoidon työajan
oikea ja tehokas ajankäyttö
Effica-ohjelman ajanvaraus- ja mobiiliohjelman
käyttöönotto
Hoito- ja palvelusuunnitelmat
Ajankäyttö määritelty vaativissa asiakastilanteissa
Kotihoidon vastuulääkärin nimeäminen
Osaamisen lisääminen
kotihoidossa nimikemuutosten avulla
Tukipalveluiden omaehtoisen käytön tehostaminen
Omahoitajamalli
Konsultointiajat tarpeettomien vastaan-ottoaikojen
välttämiseksi
Fysioterapeutin toimi (nimikemuutos)
Vastuuhenkilömalli
Toteutuma
Ajanvaraus- ja mobiiliohjelma kilpailutetaan v.
2015 aikana osana
EPshp:n yhteistä kilpailutusta
Toteutunut
Nimikemuutos toteutunut,
täyttämättä säästösyistä
Palvelusetelin käyttöönotto 2014 - 2015
Osittain toteutunut, toteutuu 2015
Nimetään omahoitajat ja tehostetaan palveluja
hoitosuunnitelmien käyttöä hoidon suunnittelussa
ja toteuttamisessa
Nimetään asiakkaalle vastuuhenkilö tarvittaessa
Osittain toteutunut
Toteutunut
Tunnusluvut
Kotihoidon kaikki käynnit
Säännöllisen kotihoidon käynnit 30.11.
Hyvinvointiteknologia-tilastot, asiakasmäärät
Tukipalveluasiakkaiden määrä
Kotikäynteinä annettu palveluohjaus ja neuvonta
Muistineuvolan asiakastapahtumat
Omaishoidon tuen saajat, lkm
Lyhytaikaishoidon / intervallihoidon oman toiminnan hoitopäivät/ asiakkaat
Lyhytaikaishoidon ostopalvelut hoitopäivät /
asiakkaat
Hyvinvointia tukevat kotikäynnit
Tp 2011
36 060
336
169
582
88
589
104
2 190
98
645
37
16
Tp 2012
36 502
235
209
453
53
660
118
2 872
82
0
0
18
Tp 2013
35 109
256
177
448
89
948
98
4 173
99
0
0
17
Ta 2014
37 000
360
170
590
110
600
105
1 900
0
Tot 2014
33 332
264
168
370
97
1 104
97
3 657
161
0
17
14
74
Palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen
Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kodinomaista asumismuotoa, jossa on henkilökuntaa läsnä ympäri vuorokauden. Tehostetun palveluasumisen piiriin ohjautuvien
ikäihmisten toimintakyky on selkeästi laskenut niin, että he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa,
valvontaa ja hoivaa ympäri vuorokauden. Lapuan kaupungin tehostetun palveluasumisen
yksiköt ovat Hopearinteen osastot: Hopeapaju, Illansini, Eevankoti ja Matintupa sekä Niittypuiston palvelukoti. Lapuan kaupunki ostaa lisäksi tehostetun palveluasumisen paikkoja
Palvelukoti Myllytuvasta.
Toimintavuoden aikana aloitettiin uuden ympärivuorokautista hoitoa antavan 60 paikkaa sisältävän asumispalveluyksikön rakentaminen. Uusi 60 paikkainen yksikkö valmistuu
30.6.2015. Neljään 15 asukkaan yksikköön sijoitetaan terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaat
(terveyskeskuksen hoivaosaston 24 laitospaikkaa ja Liuhtarin hoivaosaston 12 laitospaikkaa eli yht. 36 laitospaikkaa), lisäksi sinne sijoitetaan tavallisesta palveluasumisesta 9 asukasta sekä mahdollistetaan ulkopaikkakuntiin sijoitettujen asukkaiden palaaminen omaan
kotikuntaan.
Muutoksen myötä vapautuu lisää tilaa terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston käyttöön
sekä kotihoidon muutto mahdollistuu Liuhtarin kiinteistön tiloihin.
Vanhuspalvelut keskittyvät samalle alueelle, joka lisää yhteistyötä ja parhaimmillaan tuo synergiaetuja.
Hopearinteen osastojen osalta valmisteltiin johtamisjärjestelmän muutokset osana koko
vanhustyön johtamisjärjestelmän kehittämistä. Hopearinteen ja tulevan uuden yksikön lähiesimiestyöstä vastaa 4 osastonhoitajaa.
Vuoden aikana toteutui myös suunnitellut nimikemuutokset lähihoitajien toimista geronomin
toimiksi, siten että kaikissa ympärivuorokautiseen hoidon yksiköissä on geronomin toimi.
Lisäksi kaikissa kaupungin tehostetun asumispalveluiden yksiköissä toteutettiin asiakaspalautekysely sekä asiakkaiden omaisille että asukkaille. Kyselyn tuloksia käytetään jatkossa palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
Palveluasuminen
Vanhusten palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat eriasteista
apua asumisensa järjestämisessä ja tukea arjen askareissa ja päivittäisissä toiminnoissa,
mutta eivät tarvitse yövalvontaa.
Palveluasumista tarjoavat yksityiset hoivakodit Vuosikas ja Kotionni, joista Lapuan kaupunki ostaa yhteensä 19 asumispalvelupaikkaa.
Saarenpään palvelukoti
Saarenpään palvelukoti tarjoaa ikäihmisille tuettuja asumispalveluita kolmessa palvelutalossa.
Saarenpään palvelukoti ry:n toiminnan osalta käytiin useita neuvotteluita ja tehtiin selvitystyötä Lapuan perusturvalautakunnan (26.3.2013 § 4) perustaman työryhmän johdolla.
Tavoitteeksi asetettiin yhteistyön syventäminen ja Saarenpäänkodin toiminnan turvaaminen
myös tulevina vuosina. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää erilaisia toiminnan toteuttamisen vaihtoehtoja mahdollisesti Saarenpään palvelukoti ry:n siirtymisestä osaksi Lapuan
kaupungin vanhustenhuollon palvelukokonaisuutta, kotihoitoa.
Yhteistyöneuvotteluissa edettiin sopimusluonnoksen laatimiseen, jonka pohjalta neuvotteluja on jatkettu edelleen. Sopimuksella yhdistys siirtäisi hoivan kaupungille kotihoidon
alaisuuteen ja vuokraustoiminta säilyisi yhdistyksellä.
75
Tavoitteet
Tavoite
Pitkäaikaishoivaa uudistetaan, rakenteita ja toimintatapoja muutetaan
Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat korvataan
tehostetun palveluasumisen paikoilla
Osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla
Hoidon laadun omaehtoinen seuranta
Kahden lähihoitajien toimien muuttaminen
geronomin toimiksi
Yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat
Toteutuma
Toteutuu
täysin 2015
aikana
Toteutunut
Toteutunut
Tunnusluvut
Palveluasuminen, ostopalvelu/ Vuosikas, Kotionni
hoitopäivät
asiakkaat
Tehostettu palveluasuminen, oma
tuotanto
hoitopäivät
asiakkaat
Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut
hoitopäivät
asiakkaat
Laitoshoito
hoitopäivät
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Tot 2014
6 700
21
6 771
25
6 756
6 700
20
6 696
27
21 087
76
27 909
96
27 158
92
26 300
150
30 674
261
sis. Päivärinne
12 914
35
13 931
53
14 147
41
14 000
45
13 596
47
3 623
0
0
0
0
Perusterveydenhuolto
Avohoito
Vastaanotto- ja toimenpideosasto
Vastaanotto-toimenpideosaston toimintaan kuuluu lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Toiminta-ajatuksena on asiakkaan voimavarojen
tukeminen asiakaslähtöisesti neuvontaa ja ohjausta käyttäen sairaanhoidossa, ensiaputilanteissa, toimenpiteissä ja kuntoutustoiminnassa. Tarkoituksena on eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitoketjuissa ja -prosesseissa.
Toimintavuoden alusta lukien potilaille tuli mahdollisuus valita terveyskeskuspalvelut myös
oman asuinkuntansa ulkopuolelta. Vapaan valinnan mahdollisuutta käytti marginaalinen
määrä kuntalaisia.
Laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi lääkärien vastaanottotoiminnan osalta jatkettiin
valmistellun vastaanoton mallia väestövastuumallin asemasta. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli toimintojen uudelleen organisoinnissa lääkäri-hoitaja-työparimalliin liittyvien valmisteltujen vastaanottojen edelleen kehittäminen sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuunnitelmien laadinta terveydenhuoltolain mukaisesti valmisteltujen vastaanottojen yhteydessä.
Lääkärin vastaanottotoiminta ja päivystys on eriytetty omaksi toiminnakseen, joka on rauhoittanut vastaanottoja ja mahdollistanut selkeän työnjaon. Tämän lisäksi asiakkaan asiointirauha on parantunut. Päivystys on eriytetty muusta toiminnasta ja siellä on tehty selkeät
työnkuvat henkilöstölle.
76
Terveyskeskus on osallistunut Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan liittyvään
Potku-hankkeeseen (CCM). Hanke jatkui 30.10.2014 saakka. Painopistealueena oli terveyshyöty-ajattelu sekä potilaan omahoitoisuuden tukeminen. Tavoitteena oli laatia terveysja hoitosuunnitelmia lapualaisille pitkäaikaissairaille asiakkaille. Niitä laadittiin 844 kpl. Päivystystä ja valmisteltua vastaanottoa kehitettiin mikrosysteemi-kehittämistyöka-lun avulla.
Kehittämistyökalu on tarkoitettu tarkastelemaan prosesseja sekä asiakkaan että henkilöstön
ja organisaation näkökulmasta tavoitteena poistaa hukkatyötä molemmilta. Edellä mainittujen muutosten johdosta vastaanottotoimintaa uudistettiin osittain henkilöstörakenteen ja
työnjaon avulla. Eri työtehtävien ajankäyttöä järkeistettiin.
Vuoden 2014 aikana tarkasteltiin kriittisesti eri toimintoja ja selvitettiin mm. päivystystoiminnan kustannuksia eri vaihtoehtojen pohjalta. Loppuvuodesta aloitettiin valmistautuminen päivystysasetuksen 1.1.2015 tuomiin muutoksiin.
Henkilöstön ja toiminnan suunnittelua tehostettiin mm. keskittämällä kesälomat heinäkuulle.
Lapuan terveyskeskus liittyi alueelliseen Ep-Potti yhteiseen potilastietojärjestelmään
1.4.2014 sekä valtakunnalliseen Kanta-arkistoon. Nämä muutokset olivat haasteellisia.
Muutokset edellyttivät koulutusta, jota koko vuoden aikana järjestettiin paljon. Tämä puolestaan toi haasteita lomautusten ja talkoovapaiden lisäksi henkilöstölle ja erityisesti kuntalaisille palvelun hidastumisena. Järjestelmien kanssa on tehty työtä koko vuosi ja ongelmat
kaikkiaan eivät ole väistyneet loppuvuodenkaan aikana.
Kirjaamista on tehostettu em. muutosten myötä, joka näkyy osaltaan käyntitilastoissa huomattavana nousuna. Käynnit ovatkin selkeästi nousseet ja omana toimintana on pyritty tuottamaan palveluita mahdollisimman paljon. Tämä näkyy osittain erikoissairaanhoidon kustannusten laskuna.
Lomautusten ja talkoovapaiden toteuttaminen on ollut vuonna 2014 haastavaa. Em. asiat
ovat selkeästi vaikuttaneet puhelimen vastausprosentteihin ja asiakaspalvelun sujuvuuteen
erityisesti syksyllä. Puhelinliikenteen läpi pääsyä valvoo Valvira.
Puhelinliikennettä ja läpipääsyä on seurattu viikoittain vuonna 2014. Läpipääsyn tulisi Valviran mukaan olla yli 80 %. Terveyskeskuksessa on saavutettu em. tavoite. Talkoovapaiden
aikana kuitenkin heikoin vastausprosenttiviikko oli 54 % ja parhaimmillaan 95,37 %:n.
Jonotusaikoja on seurattu T3:n avulla kolmen kuukauden välein. Jonotusaika lääkärin vastaanotolle on vuonna 2014 ollut 7-11 arkipäivää. Kiireelliselle vastaanotolle on päässyt saman päivän aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin avulla potilaat on ohjattu joko päivystävälle
lääkärille, päivystävälle hoitajalle, lääkärin kiireettömälle vastaanotolle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Puhelimessa on korostettu huolellista hoidon tarpeen arviointia, jolloin potilas ohjautuu oikeaan hoitoon oikeaan aikaan.
Tavoitteet
Tavoite
Vastaanotto- ja päivystystoiminnan organisointi asiakaslähtöisemmäksi
Toiminnan selkiyttäminen
Nimikemuutokset ammatillisen osaamisen
lisäämiseksi (2 kpl)
Toteutuma
Toteutui osittain
Tehtäväkuvien päivitys ja ajankäytön
määrittely eri vastuualueilla
Toteutui
77
Tunnusluvut
Lääkärit
Käynnit lääkärin vastaanotolla
(ml. avoterv.huolto)
Em:sta käynnit päivävastaanotolla (8-16)
Esh:n tasoiset tutkimukset
gastroskopiat
colonoskopiat
ergometriat
ultraäänitutkimukset
Hoitajat
Hoitajien vastaanotot
Hoitajien toimenpiteet yht.
Hoitajien puhelinneuvonta
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Tot 2014
27 601
24 912
25 601
27 000
30 053
20 134
18 846
22 353
20 000
24 876
194
156
127
197
194
132
117
119
196
140
91
195
200
130
140
300
294
226
200
263
25 060
30 722
4 044
31 333
35 126
35 838
25 500
32 000
5 200
55 274
34 519
13 167
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Asiantuntijasairaanhoitajien
vastaanotot:
reuma
astma
päihdeseuranta
marevan-ohjaus
prick-testit
siedätykset
mediracer
holter
depressio
uniapnea
sydän- ja verenpainehoit.
tupakastavieroitus
Tot 2014
aj. 1.4.-31.12.
516
359
46
86
105
101
39
105
121
582
195
68
128
53
25
94
330
620
299
53
120
56
35
28
103
218
480
330
50
140
100
50
25
130
150
662
89
57
46
51
51
21
120
250
28
289
16
Tukipalvelut
Tukipalvelut kuuluvat vastaanotto-toimenpideyksikköön ja niitä ovat lääkehuolto, välinehuolto, liinavaatehuolto ja keskusvarastotoiminta. Röntgen- ja laboratoriopalvelut ostetaan
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Fysioterapia
Vuoden 2014 toteumaa leimasi suurelta osin säästötoimet. Vuosilomien sijaistamiset ja sairauslomat toteutettiin työjärjestelyin ja sijainen palkattiin vain aivan pakottavaan tarpeeseen.
Talkoovapaita käytettiin myös säästötoimena. Tämä heijastui arkityöhön ja osittain vaikutti
myös asiakaspalveluun hoitoaikojen siirtoina ja potilaiden ohjaamisena muille palveluntuottajille.
Ryhmässä tapahtuvaa hoitoa käytettiin vaihtoehtona yksilöhoitojen rinnalla. Ryhmävaihtoehtoja on ollut tuki- ja liikuntaelinpotilaille, neurologisille potilaille ja mielenterveyspotilaille.
Kuluneena vuonna käynnistettiin pienryhmä toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Fysioterapiayksiköstä on osallistuttu uuden tehostetun palveluasumisen yksikön suunnitteluun ja apuvälineiden hankintaan.
78
Hoitoyksiköiden henkilökunnalle on järjestetty noston ja siirron ergonomiaan liittyvää ohjausta ja apuvälineiden käyttökoulutusta. Kaikkiin yksiköihin on koottu aiheeseen liittyvä
opetuskansio.
Ostopalveluiden linjauksesta on sovittu ylilääkärin kanssa.
Selkäpotilaiden suoravastaanottotoimintaa on jatkettu ja yhteistyö palvelulinjan luomiseksi
on edennyt kuluneen vuoden aikana.
Muut tukipalvelut
Lääkekeskuksen toiminta päättyi vuoden 2014 loppuun. Lääkehuolto hoidetaan jatkossa
sairaanhoitopiirin kanssa.
Keskusvaraston ja liinavaateyksikön osalta toimintakuvioita selvitellään tulevan toimintavuoden aikana.
Tavoitteet
Tavoite
Ryhmätoimintojen
lisääminen
Ostopalvelujen kriteerien laatiminen
Akuuttiselkäpotilaiden ryhmävastaanotot
Neurologisten potilaiden hoito ja ensitietoryhmien aloitus pienryhmässä
Fysioterapian toimesta laaditaan kriteerit ostettavista kuntoutuspalveluista, määrästä ja kestosta 2014
Toteutuma
Ei toteutunut
Osittain toteutui
Toteutui
Tunnusluvut
Fysioterapian käynnit
Ryhmäkäynnit
Apuvälinelainaukset
Keskusvarasto/tilausrivit
Tp 2011
5 200
670
2 840
Tp 2012
5 089
893
2 629
Tp 2013
5 019
1 118
2 583
Ta 2014
5 500
800
2 850
12 000
Tot 2014
4 913
199
2 460
17 000
Avoterveydenhuolto
Avoterveydenhuoltoon sisältyy äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, aikuisvastaanottopalvelut, diabetesvastaanotot, terveydenedistäminen, matkailijoiden rokotusvastaanotto ja kuulonhuoltopalvelut. Toiminta-ajatuksena on tarpeenmukaisten ja terveyttä edistävien palvelujen monialainen tuottaminen koko väestölle. Vuoden 2014 aikana on pyritty huomioimaan työnjaon
kehittäminen ja resurssien uudelleenjako kaikilla toimintasektoreilla.
Syntyvyys on ollut voimakkaassa kasvussa muutaman viime vuoden aikana, mistä johtuen
äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan asiakasmäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuonna 2014
syntyi 167 lasta. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa vakinaistettiin määräaikainen terveydenhoitajan toimi. Tällä työpanoksella on ollut mahdollista toteuttaa asetusten mukaiset uudet äitiysneuvola-, perhesuunnittelu- ja seksuaalineuvontapalvelut. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa tehtiin kuluneena vuonna terveydenhoitajan toimesta normaalien synnytysten jälkitarkastuksia (27 kpl). Vuoden aikana poistettiin myös vuonna 2010 päätetyt perhesuunnitteluneuvolan ikärajat.
Lastenneuvoloissa on vuoden 2014 aikana huomioitu erityisesti määräaikaisten tarkastusten järkiperäistäminen. Vuoden aikana jätettiin 2-vuotiaitten tarkastus pois, sen sijaan perheet otetaan laajaan terveystarkastukseen lapsen ollessa 1,5-vuotias. Tässä yhteydessä
vanhemmille tarjotaan erillistä mahdollisuutta tulla terveydenhoitajan tarkastukseen ennen
lääkärin tarkastusta. Koska Lapua on kasvava kaupunki, korostuu lastenneuvolapalveluiden
lisääntynyt tarve.
79
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa on korostunut moniammatillinen yhteistyö
uuden koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lakimuutoksen vuoksi. Laajojen terveystarkastusten koosteet toimitetaan kouluille opettajien tiedoksi.
Kyläneuvoloissa on jatkettu sekä aikuis- että lastenneuvoloiden vastaanottoja. Myös kouluterveydenhoitajan vastaanottoja on järjestetty kouluaikaan. Aikuisvastaanottojen ajanvarausta on kehitetty edelleen.
Diabetesneuvolassa lääkäripalveluita on ollut vain muutaman kerran vuoden aikana. Silmänpohjakuvaukset sekä kausi-influenssarokotukset on järjestetty Yllinpuiston neuvolassa.
Tässä yhteydessä on toteutettu myös hoitosuunnitelmien laadintaa.
Avoterveydenhuollon toimintakenttä on hyvin laaja sisältäen asiakasmateriaalin vauvasta
vaariin. Toimintaa ohjaa hyvin pitkälti lakisääteisyys.
Tavoitteet
Tavoite
Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen toimintaohjelman suunnitelman mukaisesti
Aikuisvastaanottotoiminnan palveluvalikoiman uudistaminen asiakaslähtöisemmäksi
Määräaikaisen terveydenhoitajan toimen
vakinaistaminen vuonna 2014
Asetuksen mukaiset tarkastukset ja toiminta
Uusien mittausmenetelmien käyttöönotto
(= lasten ja nuorten uudet kasvukäyrät)
Vastaanotot ajanvarauksella
Ryhmämuotoiset vastaanotot
Kansanterveysajattelumallin laajentuminen
Toteutuma
Toteutunut
Toteutunut
Toteutunut
Toteutunut
Toteutuneet
Toteutunut
osittain
Tunnusluvut
Avoterveydenhuollon käynnit yhteensä
Kyläneuvolan käynnit/1.4.2013 kotisairaanhoito siirtynyt kotihoidon vastuualueelle
Yläkoulun käynnit
Opiskelijaterveydenhuollon käynnit
Äitiys- ja perhesuunnittelun käynnit
Lastenneuvolakäynnit
Aikuisvastaanoton käynnit
Muut neuvolakäynnit
Muu terveydenhuolto
Työnhakijoiden terv.tark.
Naisten joukkotarkastukset
Kausi-inf. rokotukset
Mammografiat
Tp 2011
26 350
3 255
Tp 2012
25 936
3 075
Tp 2013
35 000
Ta 2014
30 000
Tot 2014
32 102
2 679
2 454
4 657
2 089
2 521
4 028
2 650
2 550
5 000
6 971
638
9 429
3 615
5 258
3 256
6 000
4 874
8 000
2 897
2 556
5 905
3 652
8 621
7 975
13 229
40
496
1 374
866
8 000
3 500
Hammashuolto
Hammashuollossa pystyttiin takaamaan hoitotakuun edellyttämät hammashoitopalvelut
kuntalaisille.
Tavoitteena oli hammaslääkärityövoiman rekrytoinnin tehostaminen ja hammaslääkärivirkojen täyttäminen. Kaksi avoinna ollutta hammaslääkärin virkaan pystyttiin loppuvuonna
täyttämään vakinaisesti, joka vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin alentavasti tulevina vuosina. Vuokrahammaslääkäreitä käytettiin kuitenkin sijaistarpeen täyttämiseen.
80
Talkoovapaat huomioiden vastaanottokäyntejä kertyi tavoitteen mukaisesti. Asiakasmaksutulot ylittivät tavoitteen.
Maakunnallinen Lakeuden Suunvuoro -projektissa oli hiljaisempi vuosi, koska uusi
Effica työllisti perustyön ohella eniten. Projektia toteutetaan voimavarojen ja tilanteen mukaan.
Tavoitteet
Tavoite
Riittävät hammashoitopalvelut kuntalaisille
Reikiintymisen väheneminen
Hoitotakuun toteutuminen
Toteutuma
Toteutui
Riskipotilaiden tunnistaminen ja motivointi,
onnistunut pysäytyshoito
Reikiintymistä kuvaavan D-indeksin tavoitetaso 12-vuotiailla 0,4 ja 15-vuotiaalla 1,2
Osittain toteutunut;
12-vuotiailla Dindeksi oli 0,68 ja
15-v 0,52
Tunnusluvut
Käynnit: 0 - 17-vuotiaat
Käynnit: yli 17-vuotiaat
Käynnit: ulkopaikkakuntalaiset
Potilasmaksutulot €
Tp 2011
6 268
6 685
108
231 716
Tp 2012
6 809
6 760
138
240 795
Tp 2013
6 979
7 144
119
265 557
Ta 2014
7 500
7 700
100
280 000
Tot 2014
7 340
7 323
120
285 565
Vuodeosastohoito
Sairaalaosasto
Sairaalaosaston hoitotyön käytäntönä on laadukas hoitotyö asiakkaiden omatoimisuutta
tukien. Tavoitteena on kuntouttava ja omatoimisuutta tukeva toiminta sekä lyhyet hoitojaksot, jotka edistävät asiakkaan mahdollisimman pitkään selviytymistä omassa kodissaan omaisten ja tukipalveluiden avulla. Sairaalaosastolla järjestetään hoitoa myös kriisitilanteissa, kuten alkoholi- ja mielenterveysongelmissa sekä saattohoitoa terminaalihoidosta
annettujen ohjeiden mukaan.
Sairaalaosasto keskittyi lyhytaikaiseen ja kuntouttavaan hoitoon. Hoidon nopea porrastus
on näkynyt vuonna 2014. Perusterveydenhuollossa hoidetaan yhä vaativampia ja monimutkaisempia keskussairaalasta siirtyviä potilaita. Keskimääräinen potilasmäärä oli osastolla
21- 28 välillä, ruuhkahuippujakin oli, jolloin osaston potilasmäärä oli jopa 33 potilasta.
Asiantuntijapalvelut lisääntyivät kuntoutuspotilaiden hoidon tehostuessa. Osastolle hankittiin
sähköinen kuumekurva, joka helpottaa potilaiden voinnin seurantaa. Potilaiden siirtoja kuljetuspalveluiden kustannukset nousivat huomattavasti. Tähän on osasyynä ambulanssitoiminnan keskittyminen vain kiireellisten potilaiden siirtokuljetuksiin.
Kotisairaalatoiminta jatkui edelleen, potilaskäyntejä oli 82 ja asiakkaita 13.
Hoitopäivät, sisäänkirjaukset ja käyttöaste nousivat vuodesta 2013.
81
Hoivaosastot
Terveyskeskuksen hoivaosasto tarjoaa somaattisesti huonokuntoisille vanhuksille laadukasta ja yksilöllistä hoitoa, jonka tarkoituksena on tukea potilaita saavuttamaan edellytystensä mukainen hyvä terveydentila, sosiaalinen turvallisuus, toimintakyky ja omatoimisuus yhteistyössä omaisten ja sidosryhmien kanssa. Liuhtarin hoivaosasto tarjoaa vaikeasti muistihäiriöisille vanhuksille sekä somaattisesti huonokuntoisille potilaille kuntoutusta, perushoitoa ja hoivaa omatoimisuutta tukien.
Kaupungin säästötoimet hoidettiin vuonna 2014 henkilöstöjärjestelyin ja henkilöstön vapaaehtoisin talkoovapain.
Hoivaosastolla ja Liuhtarin hoivaosastolla lähihoitajan toimet muutettiin geronomin toimiksi
1.9.2014 alkaen.
Henkilöstörakenteen muutostarpeen vuoksi terveyskeskuksen sairaalaosastolta yksi ja hoivaosastolta kaksi sairaalahuoltajaa opiskeli oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi.
Arvioitu valmistuminen on vuoden 2015 maaliskuu.
Tavoitteet
Tavoite
Lyhyet hoitoajat osastolla
(varautuminen yhä nopeampaan hoidon porrastukseen)
Tehostetun kotihoidon edelleen kehittäminen
Yksilöllinen ja laadukas hoito
Huonesijoittelu / tilasuunnittelussa infektioiden
lisääntymisen huomiointi
Tehokas yhteistyö (esh-pth-kotihoito)
Henkilökunnan osaaminen vastaa vaatimuksia
Toteutuma
Toteutui
Osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla
Omavalvontasuunnitelmat
Toteutunut
Toteutunut.
Toteutui
Tunnusluvut
Sairaalaosasto
Hoitopäivät
Paikkaluku
Käyttöaste
Keskim. hoitoaika pv
Sisäänkirjoitetut
Hoivaosasto
Hoitopäivät
Paikkaluku
Käyttöaste
Liuhtarin hoivaosasto
Hoitopäivät
Paikkaluku
Käyttöaste
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Tot 2014
9 560
28
93
8
1 185
8 765
28
85
8
1 062
9 154
28
90
9
1 011
9 000
28
88
9
1 000
9 357
28
92
8
1 189
8 994
25
97
8 960
25
98
9 108
25
9 000
25
97
9 112
25
98
8 868
23
104
5 250
24 -> 12
4 573
12
4 000
12
100
4 508
12
100
82
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon menot pysyivät hyvin budjetin raameissa eikä talousarvion ylittymistä
tapahtunut. Lähetemäärä kokonaismäärä 5 920 laski 36 lähetteen verran. Lähetteiden kokonaismäärästä 53 prosenttia on terveyskeskuksen tekemiä ja niitä oli 93 lähetettä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lapuan lähetemäärä, 403 lähetettä/1000 asukasta, on samaa
tasoa kuin sairaanhoitopiirin kunnissa keskimäärin (404 lähetettä /1000 asukasta). Osastotoiminta pidettiin tehokkaana ja vain yksi sakkopäivämaksu toteutui.
Oman toiminnan käyttö erikoissairaanhoidon diagnostisissa tutkimuksissa pidettiin tehokkaana ja tavoitteisiin päästiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset 1 163 €/asukas ovat alle
sairaanhoitopiirin keskitason.
Tavoitteet
Tavoite
Hoidon porrastuksen toteutuminen
Kustannusten pitäminen
kohtuullisella tasolla
toiminnan tehokkuus ja viiveettömyys
potilassiirroissa
oman toiminnan tehokas käyttö
diagnostisissa tutkimuksissa
Toteutuma
Toteutui, vain 1 sakkopäivämaksu
Toteutui
Tunnusluvut
Erikoissairaanhoidon
menot yhteensä
Erikoissairaanhoidon
menot €/as
Perusterveydenhuollon
nettomenot €/as
Terveydenhuollon kokonaismenot (netto) €/as
Tp 2011
15 530 915
Tp 2012
15 544 010
Tp 2013
17 524 908
Ta 2014
17 800 000
Tot 2014
17 145 894
1 069
1 061
1 192
1 215
1 163
643
633
632
623
614
1 712
1 694
1 824
1 838
1 777
Lapuan osuudet E-P:n shp:n käyttömenoihin €/as
Jäsenkuntien maksu-osuudet E-P:n shp:n käyttömenoihin €/as
2009
971
2010
913
2011
1 053
2012
1 045
2013
1 195
978
970
1 054
1 054
1 184
83
TEKNINEN LAUTAKUNTA
T ULO SLASKE LM A/ T e knine n lautakunta
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014
TP 2014 tot.%
m uutoksen
jälkeen
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
TP 13/14
Muut.
%
jälkeen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
3 349 403
121 363
364 767
963 856
542 621
3 693 340
98 175
235 407
1 061 378
6 000
Toimintatuotot
5 342 010
5 094 300
367 589
630 000
630 000
325 493
2 756 561
891 357
0
2 756 561
891 357
0
3 647 918
0
0
3 693 340
98 175
235 407
1 061 378
6 000
3 533 276 95,7
248 800 253,4
254 130 108,0
902 543 85,0
501 442
160 064
-150 625
-18 723
158 835
-495 442
183 873
127 437
-110 638
-61 313
-41 179
5,5
105,0
-30,3
-6,4
-7,6
5 094 300
5 440 191 106,8
-345 891
98 181
1,8
51,7
304 507
-42 095
-11,5
2 531 824
818 531
-19 904
3 330 451
91,8
91,8
91,3
224 737 -1 190 217
72 826 -337 048
19 904
44 324
317 467 -1 482 942
-32,0
-29,2
-69,0
-30,8
2 075 056
1 858 566
3 933 622
1 902 462
1 610 141
3 512 603
91,7
86,6
89,3
172 594
248 425
421 019
37 808
-116 790
-78 981
2,0
-6,8
-2,2
2 932 071
118 934
244 301
91 854
3 142 113 107,2
97 280 81,8
202 883 83,0
320 791 349,2
-210 042
21 654
41 418
-228 937
166 462
-29 565
-38 741
247 207
5,6
-23,3
-16,0
336,0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
3 722 041
1 155 580
-64 228
Palvelujen ostot
1 864 654
1 726 930
2 975 652
Avustukset
126 845
Vuokrat
241 624
Muut kulut
73 583
3 647 918
2 075 056
1 858 566
3 933 622
2 932 071
118 934
244 301
91 854
Toimintakulut
11 822 681
10 968 700
0
10 968 700
10 606 121
96,7
362 579 -1 216 560
-10,3
TOIMINTAKATE
-6 113 082
-5 244 400
0
-5 244 400
-4 840 437
92,3
403 963 -1 272 645
-20,8
84
Tekninen lautakunta
1. Päätöksenteko ja yleispalvelut
Tekninen lautakunta huolehtii teknisen alan palveluista, kaupungin kiinteän käyttöomaisuuden ylläpidosta ja investoinneista. Seuraavia palveluja ohjataan tästä yleislinjasta poiketen:
1.
2.
3.
Yleiskaavoitusta johtaa kaupunginhallituksen alainen Yleiskaavatoimikunta
Maapolitiikkaa, maanhankintaa, asemakaavoitusta sekä tonttien myyntiä johtaa kaupunginhallituksen alainen Puheenjohtajiston työryhmä
Yksityistielainsäädännön mukaista päätösvaltaa käyttää teknisen lautakunnan yksityistiejaosto. Lisäksi jaosto valmistelee yksityistieavustusjärjestelmään liittyviä asioita.
Tavoitteet vuoden 2014 osalta perustuvat kaupungin strategiaan 2020.
Lautakunnan kokoukset
Teknisen lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Pekka Kivisaari, varapuheenjohtajana
Ismo Jäätteenmäki, jäseninä Juha Kattelus, Rauno Latvala, Päivi Leikkola, Marja-Liisa Riihimäki, Anu Thil, Arvi Välkkilä ja Anne Ylihärsilä. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Esa Rintala. Nuorisovaltuuston edustajana on toiminut Johannes
Kontkanen.
Yksityistiejaoston kokoukset
Yksityistiejaoston puheenjohtajana on toiminut Ismo Jäätteenmäki, varapuheenjohtajana
Anne Ylihärsilä ja jäsenenä Tero Juupajärvi.
Tilivelvolliset viranhaltijat
Tekninen johtaja Ahti Latvala, kaupungingeodeetti Tapio Moisio, maankäyttöinsinööri Markku Turja, rakennuspäällikkö Rami Luoma-Nirva, kiinteistöpäällikkö Mikko Huhtala, asuntosihteeri Henna Lahtinen, kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala, tiemestari Raimo Lepistö (sij. Marja Sipilä), ja atk-päällikkö Jari Lahtinen.
Teknisen lautakunnan ja sen alaisten tulosalueiden palvelut on tuotettu tehokkaasti, tarvetta
ja kysyntää vastaavasti. Oikein suunnatuilla investoinneilla on pystytty luomaan edellytykset
vuonna 2002 alkaneelle ja edelleen yhtäjaksoisesti jatkuvalle väestön kasvulle. Ennakkotieto vuoden 2014 väestön nettokasvusta koko kaupungin osalta on noin 50 henkilöä. Palvelutarve on lisääntynyt rakentamisen jatkumisen, verkostojen laajentumisen ja monia omaisuusryhmiä koskevan ylläpidettävän käyttöomaisuuden määrän lisääntymisen seurauksena. Samanlainen vaikutus on ollut myös yhteiskunnan muuttumisella tarkemmin säädellyksi
ja monimutkaisemmaksi. Tällaisia tekijöitä ovat mm. rakentamislainsäädännön, hankintalainsäädännön, turvallisuusmääräysten ja palvelurakenteen muutokset sekä rakennuttajan
selvitysvelvollisuuksien lisääntyminen.
Julkisen käyttöomaisuuden kunto on kokonaisuutena pysynyt likipitäen entisellään, mutta
yksittäisten kohteiden kunnossa on suurta hajontaa.
85
Laatutavoitteet
Päätöksenteko on pystytty toteuttamaan ilman aiheettomia viivytyksiä. Palvelut on kohdennettu tavoitteiden ja avaintehtävien mukaisesti. Verkostojen huollosta tai vaurioista aiheutuneita palvelujen käyttökatkoksia arvioidaan olleen tavanomaista vähemmän, eikä pitkiä palvelukatkoksia ole esiintynyt. Pitkiä odotusaikoja palvelujen saatavuudessa ei ole raportoitu.
Pysyväisluonteinen henkilöstön vähennys on heikentänyt palvelutasoa. Talkoovapaat ovat
lisäksi heikentäneet palvelutasoa ajoittain.
Henkilöstön koulutukseen on käytetty noin 0,9 % palkkasummasta. Täydennyskoulutustarve on jatkuvaa, koska alakohtainen kehitys on jatkuvaa. Merkittäviä koulutuspuutteita ei ole
tiedossa. Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen osto on vähentynyt edellisvuodesta noin 20
%. Henkilöstön työhyvinvointia on pyritty edistämään eri sisältöisillä tapahtumilla. Yhteistyö
omien yksiköiden ja kaupungin muiden palvelukeskusten kanssa on ollut jatkuvaa ja sujuvaa.
Rakennuskohteiden rakentamisen laatua on valvottu pistokokein ja osin jatkuvasti. Hyvän
rakentamistavan edellyttämä laatutaso on toteutunut.
Käyttötalous
Lautakunnan taloudelliset tavoitteet on saavutettu ja toteutuma on 403.963 € parempi kuin
talousarvio. Talousarvion nettosumma -5.244.000 € (toimintakate) on kaupunginvaltuustoon
nähden sitova (nettobudjetointi). Tulot (ulkopuoliset tulot) ovat ylittyneet ja menot ovat alittuneet. Toteutuma sisältää käyttöomaisuuden satunnaisia nettomyyntivoittoja 215.445 €.
Myyntivoittojen vähentämisen jälkeen toimintakate on 188.518 € parempi kuin talousarvio.
Henkilöstöä on vähennetty toimintavuoden aikana 10,5 henkilötyövuotta vastaava määrä
(noin 11 % henkilöstöstä). Henkilöstöstä 98 % on toteuttanut työnantajan esittämän 10 päivän talkoovapaapyynnön tai vastaavan työsäästöjärjestelyn ja näin osallistunut säästötalkoisiin. Vastaavaksi ajaksi lomautettujen määrä on ollut 2 % henkilöstöstä.
Talousarvio
10.968.700
5.724.300
-5.244.400
Käyttötalous
Menot
Tulot
Toimintakate
Toteutuma
10.606.121
5.765.684
-4.840.437
Tot-%
97
101
92
Investointitalous
Investointien toteutuma on noin 90 % talousarviosta.
Investoinnit
Rakennukset
Menot
Tulot
Netto
Talousarvio
5.118.000
355.000
-4.763.000
Toteutuma
4.396.109
234.605
-4.161.504
Tot-%
86
66
87
Menot
Tulot
Netto
3.928.000
28.000
-3.900.000
3.810.063
53.069
-3.756.994
97
190
58
Muut kiinteät rakenteet ja
laitteet
Menot
660.000
412.374
72
Liikenneväylät
86
Tulot
Netto
Talousarvio
40.000
-620.000
Toteutuma
53.000
-359.375
Tot-%
133
74
Menot
Tulot
Netto
2.040.000
100.000
-1.940.000
1.788.608
0
-1.788.608
88
0
92
Menot
Tulot
Netto
148.000
0
-148.000
141.142
0
-141.142
95
0
95
Menot
Tulot
Netto
11.894.000
523.000
-11.371.000
10.548.298
340.674
-10.207.624
89
65
90
Vesihuoltolaitos
Kalusto
Investoinnit yhteensä
Sisäisen valvonnan yhteenveto
Päätöksenteko
Päätöksenteossa on noudatettu hallinto- ja johtosääntöä sekä asianomaisia lakeja ja
asetuksia. Päätökset on tehty, kirjattu, pidetty nähtävillä ja ne säilytetään asianmukaisesti. Uusia delegointi- ja subdelegointipäätöksiä ei vuoden aikana ole tehty.
Lautakunnan päätöksistä on tehty 0 otto-oikeuspäätöstä, 0 oikaisuvaatimusta ja 0 valitusta hallinto-oikeuteen sekä 0 valitusta markkinaoikeuteen.
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on saatu vuodelta 2013 peräisin olevaa tonttijaon valitusta koskeva ratkaisu, jolla teknisen lautakunnan päätös on saatettu voimaan. Elykeskus on valittanut yhdestä teknisen lautakunnan poikkeaman myöntämistä koskevasta
päätöksestä hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus on kumonnut lautakunnan päätöksen.
Viranhaltijoiden päätöksistä on tehty 0 otto-oikeuspäätöstä ja 3 oikaisuvaatimusta, joista
yksi johti viranhaltijapäätöksen kumoamiseen.
Vuodelta 2013 peräisin olevassa kiinteistön vuokrausta koskevassa asiassa on saatu käräjäoikeuden tuomio, jossa vuokralainen sai oikeuden purkaa vuokrasopimuksen kaupungin kiinteistössä. Vuodelta 2011 peräisin olevasta poikkeuksellisen sadannan aiheuttaneesta viemäritulvavahingosta on saatu haaste käräjäoikeuteen. Talonrakennuksen
osalta on saatu haaste käräjäoikeuteen siitä, sisältyykö päiväkodin rakentamisurakkaan
alapohjalaatan rakentaminen hyväksyttävään kosteustilavaatimukseen.
Talous ja toiminta
Toteutumia seurataan kaupungin strategian peruslinjan mukaisesti. Palvelutuotanto
muodostuu lukuisten eri osatekijöiden summana, jolloin yhteistyön onnistumisella on tulosten kannalta keskeinen rooli. Palvelutuotantoa ja toteutumaa on säännöllisesti seurattu johtoryhmän kokouksissa sekä eri osastojen sisäisissä ja keskinäisissä palavereissa.
Asiakaspalautteet on käsitelty.
Uusien asukkaiden saamiseksi tarvittavia palveluita ja investointeja sekä muita kaupungin kilpailukykyä lisääviä investointeja on pidetty painopistealueina. Tonttivaranto on kasvanut, mutta niukkuus kysynnän painopistealueilla muodostaa edelleen riskitekijän muuttovoiton jatkumiselle. Talousarvion toteutumista on seurattu säännöllisesti ja siihen liittyvää tulojen ja menojen valvontaa on tehty säännöllisesti. Talousarviota on toteutettu sitovuustasojen mukaisesti. Valtion heikentynyt mahdollisuus huolehtia omista velvoitteistaan on lisännyt paineita kaupungin omiin investointeihin.
87
Turvallisuus ja riskit
Toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä turvallisuusvahinkoja. Työtapaturmien kokonaismäärä on ollut 5 kpl. Vastaava luku vuonna 2013 oli 9 kpl ja vuonna 2012
11 kpl. Työpäivien menetys on ollut yhteensä 53 päivää (2013: 43 päivää). Vakavia työtapaturmia ei ole ollut.
Rakennushankkeiden riskien hallinta on tapahtunut työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Kuhunkin hankkeeseen on laadittu rakennushankkeen turvallisuusasiakirja. Jokaiselle rakennustyömaalle on nimetty päätoteuttaja, ellei se ole rakennuttaja itse. Lisäksi
rakennushankkeisiin on nimetty Valtioneuvoston asetuksen mukainen turvallisuuskoordinaattori. Työnjohtajat valvovat omia työmaitaan jatkuvasti. Lisäksi kunkin osaston päällikkö seuraa oman osastonsa työmaita säännöllisesti. Ulkopuolista asiantuntijavalvontaa
on hankittu tarpeen mukaan.
Kiinteä ja irtain käyttöomaisuus on vakuutettu täydestä arvosta. Vakuutusten hoito (vakuutusmeklaripalvelut) on hankittu ostopalveluna. Kahdessa kiinteistössä on ollut taloudelliselta merkitykseltään pieni vesivahinko. Tulvavahinkoja ei ole ollut. Velkakirjojen, vakuuksien ja varaston tarkastukset on tehty säännöllisesti.
Tehtävien erikoistumisesta ja ohuesta organisaatiosta johtuen kunnollista varamiesjärjestelmää ei ole voitu luoda. Päivystystä ei ole. Työajan ulkopuolista välttämätöntä vesihuollon, liikenneväylien ja kiinteistöjen toimivuuden ylläpitoa toteutetaan varallaolojärjestelmän avulla.
Hankinnat
Hankinnat on kilpailutettu. Tarjouskilpailu on toteutettu myös kansallisia hankintarajoja
pienemmissä hankinnoissa, jos se aikataulujen puitteissa on ollut mahdollista. Hankintoja
on arvioitu johtoryhmässä useita kertoja.
Yleispalveluista on toimintavuonna vähennetty yksi vakinainen toimi säästöjen aikaansaamiseksi (50 % vähennys henkilöstöstä).
Asiakirjahallintoa on kehitetty vastaamaan pysyvän arkistointijärjestelmän tavoitetta.
Tavoite
Lautakunnan nettomenojen
kasvun hillitseminen
Vuoden 2013 budjettitason toteuttaminen;
täsmennetty toimintakate: -5.244.400 €
Toteutuma
Toteutunut
-4.840.437 €
Tunnusluvut
Teknisen lautakunnan kokousten määrä
Teknisen lautakunnan käsittelemien asioiden määrä
Yksityistiejaoston kokousten määrä
Yksityistiejaoston käsittelemien asioiden määrä
Viranhaltijapäätökset
Tekninen johtaja
Kunnallistekniikan päällikkö
Rakennuspäällikkö
Kaupungingeodeetti
Maankäyttöinsinööri
Kiinteistöpäällikkö
Asuntosihteeri
Viranhaltijapäätökset yhteensä
Kaikki päätökset yhteensä
2011
22
255
2012
19
218
4
25
2013
21
243
2
16
2014
17
192
2
12
60
17
41
21
85
11
135
370
625
74
17
12
19
93
12
204
431
649
60
14
9
26
54
6
135
304
547
42
11
11
26
33
1
2
126
318
88
2. Atk-palvelut
Hallintoverkko ja siihen kuuluva palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu on ylläpidetty luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tasolla. Käyttöjärjestelmän
tuen päättymisen johdosta käytöstä poistuvia Windows XP-koneita on vaihdettu budjetin sallimissa rajoissa uudempaan windows 7 -versioon. Vielä jonkin verran xp-koneita on jäljellä
vuodelle 2015 vaihdettavaksi.
Laajoja virusongelmia ei ole ollut. Yksittäiset hyökkäykset on torjuttu.
Uusimpina ohjelmistoina on otettu vuoden alussa käyttöön Palkka-Populus ja terveystiedoissa on siirretty tietokannat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiloihin ja aloitettu EPpotin käyttö keväällä 2014.
Tavoitteet ja toteutuma
Tavoite
Verkon ja palvelinten palvelukyky, c7
Palvelimet, konekierto, c7
Työasemat, konekierto
Pääohjelmistot, c7
Ohjeistukset Kelan eReseptiä ja eKantaa varten
kuntoon, d4
Toimenpiteet / tavoitetaso
Ajassa mitattuna vähintään 99 %
Toteutuma
99,8 %
3v
5v
Valmistajien viimeiset versiot
Auditoinnin läpäisy
4-8 v
7v
Päivitykset tehty
Toteutunut.
eReseptin käyttö aloitettu
1.10.2013 ensimmäisenä
EPSHP:n alueella
Tunnusluvut
2011
Palvelimia
Työasemia
Ohjelmistoja
21
330
80
2012
2013
21
353
80
2014
23
400
80
22
400
80
3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut
Keskeiset tavoitteet ja toteutuma
Kaupungin väestönkasvu muodostuu suurimmalta osin positiivisesta muuttovoitosta, jota
on jatkunut jo vuodesta 2002 alkaen. Keskimääräinen kasvu on viime vuosina ollut koko
kaupungin osalta noin 50 henkilöä, mutta keskustaajaman osalta selkeästi suurempi. Tämä
aiheuttaa jatkuvan paineen taajamarakenteelle ja edellyttää mm. riittävää raakamaan hankintaa ja monipuolista tonttivarantoa. Maanhankinta kohdistui kuluvana vuotena taajamarakenteen sisällä oleville kaavoittamattomille alueille sekä Jouttikallion, Simpsiön ja Ritavuoren alueille. Yksityisiä henkilöitä ja perikuntia koskenut myyntivoiton määräaikainen verovapaussäännös kasvatti myyntihalukkuutta, minkä kaupunki pystyi hyödyntämään tehokkaasti maa-alueiden hankinnassa. Verovapausajan lopulla joulukuussa kauppoja allekirjoitettiin runsaasti, joista osan maksu siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Maa-alueita hankittiin
vuonna 2014 ostojen ja vaihtojen kautta yhteensä 86 ha.
Omakotitonttien kokonaisvaranto vuoden 2014 kysyntään nähden nousi uusien asuntoalueiden myötä tavoitetasoon ja ylikin. Myös tonttien tarjonta pystyttiin pitämään monipuolisena, mutta tonttitarjontaa kysynnän painopistealueilla on pitemmällä tähtäimellä edelleen
vahvistettava. Omakotitonttien kysyntä väheni kappalemääräisesti neljänneksen edellisen
vuoden 20 tontista 15 tonttiin. Kaikkien tonttien myyntitulot laskivat euromääräisesti noin
kolmanneksen, johon osaltaan vaikutti se, että myytyihin tontteihin ei sisältynyt kuluvana
89
vuonna ns. arvotontteja. AO-tonttien kysynnän väheneminen johtui yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisen lisäksi mm. pankkien asettamien rahoitusehtojen kiristymisestä rakentajille ja vanhojen omakotikiinteistöjen tarjonnan lisääntymisestä runsaan kerrostalo- ja
rivitalorakentamisen myötä.
Jouttikallion osayleiskaava eteni ehdotusvaiheeseen ja loppuvuodesta kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja tuli lainvoimaiseksi ilman valituksia. Kaupunkikeskustan osayleiskaavan selvityksiä jouduttiin täydentämään liikenne- ja hulevesiselvitysten osalta Ely-keskuksen lausunnon pohjalta. Kaupunkikeskustan osayleiskaavaan tulleiden useiden tarkistusten vuoksi kaavaehdotus jouduttiin panemaan toistamiseen nähtäville vuodenvaihteessa 2014/15.
Asemakaavojen hehtaarimääräistä tavoitetta ei pystytty kuluvana vuonna saavuttamaan
johtuen Alangon asemakaavan suunniteltua hitaammasta etenemisestä. Viivästyminen johtui mm. sen vuoksi, että Alangon alueen viimeiset maanhankinnat toteutuivat vasta loppuvuodesta ja Alangon alueen maankäytön tavoitteista on erilaisia näkemyksiä. Alangon koulu- päiväkotialueen ideakilpailu käynnistyi syksyllä ja voittaja selviää talven 2015 aikana.
Maankäyttö- ja kiinteistöpalveluista on toimintavuonna vähennetty yksi vakinainen virka,
jonka keskeisimpänä tehtäväalueen on ollut kartastotehtävät ja yksi yleiskaavoituksen liittyvä projektiluonteinen toimi (yht. n. 13 % vähennys henkilöstöstä). Asemakaavoitustyön
pääpaino on vaihdettu ostopalveluista omaan tuotantoon vakinaistamalla projektiluonteinen
kaavoittajan virka. Asemakaavoitustyöhön liittyvät ostopalvelut ovat vastaavasti vähentyneet noin 80 %.
Tavoitteet / Toteutuma
Tavoite
Kaupunki- ja palvelurakenteen eheyttäminen ja kehittäminen, c1
Maapoliittisen ohjelman toteuttaminen
Alangon palvelualueen asemakaava hyväksymiskäsittelyyn
Tonttivarannon kasvattaminen, a3, c2
Yleiskaavojen ajantasais-taminen, c1
Tonttien luovutus, c1
Asuntotonttivaranto vähintään
2 v tarvetta vastaavaksi (n. 5060 AO-tonttia)
Kaupunkikeskustan ja sen
ympäristön osayleiskaavat
lainvoimaisiksi. Jouttikallion
osayleiskaava hyväksymiskäsittelyyn
AO-tontteja 25 kpl, muita tontteja 10 kpl / Tulot yht. 700.000
€
Toteutuma 2014
Hankittu maata ostoilla 70 ha ja vaihdoilla 16 ha, joista kaava-alueen sisältä 13 ha, Jouttikalliolta 28 ha, Simpsiöltä 28 ha, Ritavuorelta 13 ha.
Alangon alueen liikenne- ja hulevesisel-vitys valmis. Alangon alueen
asemakaavarunko ollut nähtävillä ja
koulu-päivä-kotialueen ideakilpailu
meneillään.
AO-tontteja varauksessa 19 kpl. AOtontteja vapaana 54 kpl ja kylissä 16
rakennuspaikkaa.
Jouttikallion osayleiskaava hyväksytty
ja lainvoimainen.
Kaupunkikeskustan osayleiskaava
uudelleen nähtäville.
Luovutettu 15 kpl AO-tontteja ja 2 kpl
AR-tontteja sekä 8 kpl muita tontteja /
tulot noin 368.000 €
90
Tunnusluvut
Maanhankinta ha
Maanhankinta 1000 €
Asemakaavaa ha
(uudet + muutokset)
Asemakaavoitus €/ha
Tonttijakoja kpl
Rekisteröity tontteja kpl
Luovutettu AO-tontteja kpl
Luovutettu muita tontteja kpl
Tonttien myyntitulot 1000 €
Rakennuksen paikan maastoon merkintä,
kpl rakennuksia / rak.paikkoja
2010
41
631
2011
185
1.846
2012
152
847
2013
85
1410
2014
86
786
35
31
26
51
25
21
31
30
13
538
1641
18
37
35
10
993
2327
14
29
23
10
992
1376
19
33
20
7
607
2022
22
43
15
10
368
163/112
175/129
158/113
109/82
124/83
4. Kunnallistekniset palvelut
Liikenneväylät
Liikenneväylät on ylläpidetty liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Asemakaavan mukaisten katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa
olevien teiden fyysistä rakennetta on saneerauskohteissa parannettu. Rakentamattomien
katujen peruskorjausohjelmaa on jatkettu.
Fyysisiä edellytyksiä hyvälle liikenneturvallisuudelle on parannettu edelleen.
Katuvalaistus on pidetty kytkettynä alueella 1.9. - 30.3. välisenä aikana. Katu- ja tievalaistusautomatiikkaa on hankittu suurempien muuntopiirien alueella. Järjestelmä
mahdollistaa jatkossa tarpeettoman yöaikaisen valaistuksen rajoittamisen. Valot on sammutettu klo 23 – 05 välisenä aikana keskustaajamaa lukuun ottamatta.
Yksityisteiden digitalisointi on meneillään. Avustusjärjestelmä on arvioitu uudelleen.
Ylläpito säilyy avustusmuotoisena. Peruskorjausohjelma on valmisteilla.
Tiemestarin virka on toimintavuonna hoidettu väliaikaisjärjestelyin yhdistämällä siihen määräaikainen yksityisteiden selvitysprojekti. Järjestelyllä on saavutettu 1 henkilötyövuoden
säästö (noin 10 % vähennys henkilöstöstä).
Tavoitteet
Tavoite
Talvikunnossapidon
kohtuullinen taso, (c4)
Kesäkunnossapidon
hyvä taso, (c3)
Ulkovalokeskukset ja
valopisteet jatkuvassa
toimintakunnossa, c4
Yksityistieverkon kehittäminen, c4
Yksityistieavustukset,
c4
Vatajantie
Hietalankuja
Vihantolantie
Rajalantie
Ritavuoren IV
Liukkauden torjunta ja lumen auraus:
pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo
7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä
Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä
Määräaikainen tarkastus kerran kuukaudessa
Toteutuma
On toteutunut
Digitalisointi
On meneillään
Ylläpitojärjestelmän kehittämisen aloitus
Avustusjärjestelmä on
arvioitu.
Peruskorjausohjelma
on valmisteilla.
On tehty
On tehty
On tehty
On tehty
On tehty
Peruskorjaus
Peruskorjaus
Peruskorjaus
Peruskorjaus
Asuntoalue
On toteutunut
On toteutunut
91
Poutunlehto
Alanurmo
Vanhan Paukuntie
Vanhan Paukuntie
Asuntoalue
Kev.liik.väylä
Katu
Silta
On tehty
On tehty
On tehty
On tehty
Tunnusluvut
Liikennealueet (m 2)
Kevyenliikenteen väylät (m)
Liikennealueiden kunnossapito (€/m 2)
Avustettavat yksityistiet (km)
Katuvalokeskukset (kpl)
Katuvalopisteet
2011
721000
33100
0,59
333
112
4433
2012
730000
33864
0,62
333
115
4497
2013
738000
34058
0,54
333
117
4556
2014
756000
37754
0,42
333
117
4626
Vesihuolto
Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat on pidetty jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Toimintavarmaa vesihuoltoa on kehitetty edelleen ja automaatiota on lisätty.
Vuoden aikana on löydetty useita merkittäviä piilovuotoja. Valurautaisia vesijohtoputkia on
uusittu ohjelman mukaan. Verkostokartat ovat sähköisessä muodossa.
Jätevesiverkostoon on rakennettu mittauspisteitä, joista voidaan mitata virtaamia ja jäteveden laatua. Järjestelmällä pyritään jäteveden puhdistuskustannusten tarkempaan kustannusjakoon. Kaupungin jätevesiverkosto laajentamista on jatkettu Ruhan ja Ylikylän suunnalla. Nykyisen suunnitelman mukaisesti hanke kattaa suurimmat kylät vuoden 2017 loppuun
mennessä. Vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle jää koko kaupungin alueella 279 sellaista kiinteistöä, joilla on velvollisuus järjestää oma jätevesihuolto asetuksen mukaiseen
kuntoon. Kunnallisen laitoksen kattavuus on suunnitelman mukaan vuoden 2017 lopussa
noin 95 % käytössä olevista kiinteistöistä.
Vesihuoltolaitos on kaupungin kirjanpidossa erillinen taseyksikkö. Taloudelliset tavoitteet on
saavutettu. Vesihuolto rahoitetaan asiakkailta perittävillä liittymis-, liitostyö-, perus- ja käyttömaksuilla. Maksut on peritty taksojen mukaisesti. Voimakkaasta investointitahdista johtuen
laitoksen rahoitus muodostui 2000-luvulla alijäämäiseksi, mutta kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2013. Vuoden 2014 lopussa rahoituksen ylijäämä oli 650.604 €.
Toimintakate oli 156.223,83 € pienempi kuin talousarvio.
Vesihuoltolaitos
Menot
Tulot
Toimintakate
Talousarvio
2.084.072 €
3.479.100 €
1.395.028 €
Toteutuma
2.263.933 €
3.502.738 €
1.238.804 €
Rahoituksen alijäämän / ylijäämän muutos vuositasolla on seuraava
(luku positiivinen: alijäämä vähenee):
2002
- 328.718 €
2003
- 237.772 €
2004
- 199.733 €
2005
- 249.347 €
2006
- 473.588 €
2007
+364.786 €
2008
- 33.895 €
2009
+258.098 €
2010
+230.352 €
2011
+325.203 €
2012
+260.896 €
2013
+324.982 €
2014
+401.590 €
92
Vuoden 2014 liikevaihto oli 3.131.447,52 € ja tulos + 935.760,80 €. Vesihuoltolaitoksen
kassavarat 31.12.2014 olivat 624.746 €. Vesihuoltolaitoksen tase oli vuoden 2014 lopussa
10.112.407 €.
Kaupungin investointiavustuksen osuus tuloksesta
2009
+ 17.077 €
2010
+ 179.774 €
2011
+ 155.066 €
2012
+ 241.236 €
2013
+ 345.437 €
2014
+ 233.234 €
Vesihuoltolaitoksen tilivarasto on toimintavuoden aikana lakkautettu ja siihen liittyvä varastonhoitajan vakinainen toimi on lopetettu (noin 11 % vähennys vesihuollon henkilöstöstä).
Tavoitteet
Tavoite
Vesihuoltoverkosto, paineenkorotusasemat ja vesisäiliöt
jatkuvassa toimintakunnossa, c5
Toiminta-alueella olevien kiinteistöjen
liittäminen nopeasti verkostoon, c5
Vuotovesi (vesijohtoverkosto), f1
Vuotovesi (jätevesiverkosto), f1
Kulutusmaksu, puhdas vesi, c5
Kulutusmaksu, jätevesi, c5
Talous, f1
Käyttökatkosten pituus enintään 6
tuntia kerrallaan
Toteutuma
On toteutunut
Uudet kiinteistöt liitetään viikon
kuluessa liittymissopimuksen
solmimisesta (c5).
Alle 7 % ostetun veden määrästä
Alle noin 300.000 m³ /v
1,27 €/m³
2,62 €/m³
Alijäämän vähennys 100.000 €/v
On toteutunut
7,8 %
610.505 m³/v
1,27 €/m³
2,62 €/m³
Ylijäämän lisäys
401.590 €
Tunnusluvut
Puhdas vesi
Vesijohtoverkosto (km)
Liittymien lukumäärä (kpl)
Vuotovesi (%)
Liittymismaksu (€/m3, alv 0 %)
Kulutusmaksu (€/m3, alv 0 %)
Jätevesi
Jätevesiverkosto (km)
Liittymien lukumäärä (kpl)
Vuotovesi (%)
Liittymismaksu (€, alv 0 %)
Kulutusmaksu (€/m3, alv 0 %)
2011
2012
179
3091
11
1200
1,14
2011
170
2980
54
2800/4000
2,33
2013
181
3147
16
1250
1,18
2012
188
3163
54
2900/4000
2,36
2014
184
3177
15,0
1300
1,23
2013
224
3255
49
3000/4300
2,52
187
3210
7,8
1300
1,27
2014
242
3394
52
3000/4300
2,62
Jätehuolto
Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaalla jätehuollon
viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa Lakeuden Etappi
Oy huolehtii kuntien puolesta jätteiden keräilystä ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Vuonna 2014 Etapin vastuulle on siirtynyt myös sakokaivolietteiden keräily.
Kunkin kaupungin tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito.
93
Tavoitteet
Tavoite
Hahtomaan tarkkailun toteutus
Hankitaan ostopalveluna
Toteutuma
On toteutunut
Tunnusluvut
Tarkkailussa olevia kaatopaikkoja
2011
1
2012
1
2013
1
2014
1
7. Asunto- ja tilapalvelu
Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet
Kaupungin omistamat toimitilat on ylläpidetty jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Rakennusten ikääntyessä hoidon ja huollon resurssitarve on kasvusuunnassa, koska kunnossapitotarve lisääntyy. Ylläpidon yksikkökustannukset kasvavat. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja
kunnossapitoresurssien niukkeneminen pahentavat ongelmaa ja synnyttävät korjausvelkaa
ja ”kestävyysvajetta”. Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa
laantumisen merkkejä.
Toisaalta uusi - kunnoltaan erinomainen - rakennusomaisuus on osin syrjäyttänyt vanhaa,
käytöstä poistettua tai myytävää omaisuutta. Myös tilankäytön tehostamisen kautta on poistunut vanhaa palvelurakenteen tarpeisiin heikosti soveltuvaa tai huonompikuntoista rakennusomaisuutta.
Suurimpina korjaus- ja kunnossapitokohteina ovat olleet Hellanmaan koulun salin sisäkaton
ja valaistuksen uusiminen, Hopearinteen pienkotien keittiöiden (4 kpl) uusiminen kalusteineen ja varusteineen sekä uimahallin sisäpuolisten pintarakenteiden ja pinnoitteiden uusinta/korjaus. Lisäksi on toteutettu terveyskeskuksen kellarissa vuonna 2013 sattuneen vesivahingon korjauksen lopputyöt.
Julkisuudessakin kiinteistöjen sisäilmaongelmia on käsitelty melko paljon. Ongelmien selvittelyssä toimintatapoja on edelleen pyritty yhtenäistämään ja kehittämään ja asiantuntemusta
lisäämään ostopalvelujen kautta. Vuoden aikana on tehty useita kuntotutkimuksia ja kartoituksia. Käytössä olevissa kiinteistöissä ei ole löydetty merkittäviä haitallisten aineiden
pitoisuuksia tai vaurioita.
Kiinteistöhuollon henkilöstöä on toimintavuoden aikana vähennetty yhdellä henkilöllä (noin
11 % kiinteistöhuollosta ja 6 % koko asuntoja tilapalvelun henkilöstöstä).
Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asuntoja kiinteistöyhtiöt
Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on ohjattu varoja tukemaan esim. vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Energia-avustuksilla on tuettu taloyhtiöiden ja
omakotikiinteistöjen energiatalouden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon tähtääviä investointeja.
Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä ja mahdollisten velkajärjestelylainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle. Vuoden aikana velkajärjestelylainat on maksettu.
94
Opiskelija-asunnoiksi tarkoitettu Koy Lapuan Oppisoppi on noussut vuoden aikana tarkasteluissa useasti esille. Yhtiön taloudelliset resurssit ovat olleet niukat ja tilannetta on välttämättömyyssyistä jouduttu parantamaan teettämällä kaupungin toimesta ja kaupungin tilapäisellä
rahoituksella rakennusten ja piha-alueen parannustoimenpiteitä. Nämä mahdollistivat koko
A-talon vuokraamisen Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle (SEDU:lle).
Kiinteistöyhtiöiden fuusio on edennyt lausuntovaiheeseen. Fuusion valmistelusta on vastannut hallintokeskus.
Tavoitteet
Tavoite
Kiinteistöjen edulliset
käyttökustannukset, c6
Ilmastostrategiahanke, c6
Kaikkien rakennusten keskiarvo alle 3,15 €/m²/kk (alv 0 %)
Osallistuminen
Concerto-hanke, c7
Osallistuminen
Energiatehokkuussopimus, c7
Tehostamissuunnitelman laadinta
Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot, f1
Hopearinne
Hellanmaan koulu
86 % vuokraustaso
Uimahalli
Pienkotien keittiöt
Salin sisäpuolinen katto ja
valaistus
Sisäpuolisen pinta- ja pintarakenteet
Toteutuma 2014
2,54 €/m2/kk (alv 0 %)
Toteutunut
Lapua (ympäristölautakunta) koordinoi Seinäjoen seudun yhteistä ilmastohanketta.
Alanurmon koulun osalta mittarointi
valmis ja hanke päättynyt.
Kuntien energiaohjelma (KEO)
-sopimuksen vaatima toimintasuunnitelma on laadittu ja hyväksytty. Energiakatselmuksia on tehty 5 kpl ja
raportointi valmistunut. Kulutustiedot
on raportoitu energiaohjelman mukaisesti.
87 %
Tehty
Tehty
Uusittu / korjattu
Tunnusluvut
Ylläpitokustannukset (€/m²/kk) alv 0 %
(ilman siivousta)
Hallinto 1 (kivirak.)
58 933 m2
Hallinto 2 (puurak.)
17 873 m2
Vapaa- ajanrakennukset 14 371 m2
Asuinrakennukset
10 148 m2
Tuotantorakennukset
6 394 m2
Muut kiint. (osakkeet)
2 069 m2
Yhteensä
109.788 m2
2010
2,6
3,0
3,8
3,2
1,4
2,6
2,7
2011
2012
2013
2,7
3,3
2,4
2,9
1,2
2,7
2,7
2,8
3,3
2,4
2,9
1,3
2,2
2,8
2,7
2,9
2,2
2,8
1,5
2,7
2,6
2014
2,9
2,6
2,5
2,9
1,5
2,8
2,7
Laskelma 23.2.2015. Pinta-alatiedot edustavat vuoden 2014 aikana hoidossa ollutta
kiinteistömassaa. Vuoden lopussa pinta-ala on noin 106.500 m2.
Vuokra-asuntokanta
Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja kpl
Suoraan omistettuja arava-asuntoja kpl
Koulujen asuntoja kpl
Kaupungin omistamia osakehuoneistoja kpl
Ns. Sedu-kiinteistö /asuntoja kpl
Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot kpl
Kaupungin vuokra-asuntokanta yht. kpl
Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus kpl
Vuokra-asuntojen käyttöaste (%)
2010
2011
599
54
11
39
599
54
9
39
15
718
190
92,9
15
716
180
89
2012
599
54
5
35
6
13
712
189
90
2013
586
54
8
29
6
9
692
179
87
2014
586
46
8
28
8
676
135
82
95
8. Talonrakennus ja viherlaitos
Talonrakennus
Toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden hankesuunnitelmien laatimiseen on
annettu asianomaisille hallintokunnille tarvittavaa asiantuntija-apua. Luonnos- ja erikoissuunnittelun tarvitsemia selvityksiä ja tutkimuksia on tehty useissa kiinteistöissä. Peruskorjaus ja uudisrakentamisohjelmaa on toteutettu.
Joidenkin koulutukseen, päivähoitoon ja ruokahuoltoon liittyvien keskikokoista rakennusomaisuutta koskevien kiinteistöjen tulevaisuuden linjaukset ovat olleet pattitilanteessa koko
toimintavuoden. Tilanne on osaltaan heikentänyt perusparannus- ja rakentamisohjelman
kokonaisuuden hallintaa.
Tavoitteet
Tavoite
Alanurmon päiväkoti, c6
Uimahallin ilmanvaihto, katto ja
päätyseinä
Paukku 2; ent. Laakian tilojen
muutokset
Alangon päiväkoti-kouluhanke,
c6
Lukion perusparannus tai uuden lukion rakentaminen
Rakentaminen 2013-14
Peruskorjaus 2014
Toteutuma
Valmistunut 29.8.2014
Suunnittelu 2014
Suunnittelu 2014
Suunnittelu 2014
Tuomiokapitulin toimistotilat
Hankesuunnitelma
Liuhtarin koulun väistötilat
Suunnittelu ja rakentaminen 2014
Rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti
Suunnittelijan valinta ideakilpailun avulla meneillään
Ei toteutunut.
Valmisteltu osana Alangon
hanketta
Hankesuunnitelma valmistunut
3.4.2014
Tunnusluvut
Talonrakennusinvestoinnit, menot milj. €
2011 2012 2013 2014
1,85 3,47 6,22 4,40
9. Talonrakennus ja viherlaitos
Viherlaitos
Kaupungin omistuksessa olevat puistot ja muut viheralueet on hoidettu viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti.
Viherlaitoksen henkilöstöä on toimintavuoden aikana vähennetty 4,5 henkilötyövuotta (noin
18 % hoitohenkilöstöstä).
Tavoitteet
Tavoite
Viheralueiden hyvä hoidon taso, c3
Hirvijärven palvelualueen toimintojen
selkeyttäminen, venepaikka-alueen
kunnostaminen, c3
Jokilaakson matkailupuutarha; pihan
ja liikenteen järjestelyt, a7
Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden
turvallisuuden lisääminen, c2
Tavoitetaso
Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella tasolla
Yhteistyön koordinointi
Vuokravenelaiturin uusinta
Yhteistyöryhmä toteutukseen
alueen suunnittelu
Leikkikenttien saattaminen
EU-normien mukaiseksi
Toteutuma
Toteutettu hoitoluokituksen
mukaan
Venelaituri hankittu ja asennettu Hirvijärvelle
Liikennemerkkejä lisätty
Pihan ja liikenteen järjestelyitä
toteutettu
Toteutetaan jatkuvasti
96
Tunnusluvut
Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoitoluokituksen mukaisessa kunnossa; ha, (kpl)
Puisto- ja viheralueiden hoito (€/m2)
Muut yleiset alueet, ha
Puistometsät ha
Uimarannat kpl
Rakennetut katuviheralueet, ha
Piha-alueet, ha
Puistoleikkikentät, kpl
Jokilaakson matkailupuutarha ja kouluympäristö, ha
Rantalaiturit, kpl
Metsähakkuut, k-m³
Näkö- ja lintutornit, kpl
Puutarhapalstat, kpl
Hirvijärven virkistysalue: asuntovaunupaikkoja, kpl
(venepaikkoja kpl)
Lapuanjoen venepaikkoja
Lapuanjoen suihkulähde, kpl
Skeittipaikka, ha
Liikennepuisto, ha
2011
58
(93)
0,70
13
2012
60
(94)
0,67
13
25
39
31
2
12
4600
3
25
31
(110)
25
39
32
2
12
3400
3
25
32
(103)
8
1
0,1
0,7
1
0,1
0,7
2013
2014
59
(99)
0,60
29
49
3+3
36
59
34
2
15
3749
3
25
31
(103)
8
1
0,1
0,7
60
(99)
0,56
29
49
3+3
37
59
38
2
16
4011
3
25
31
(82+12)
8
1
0,1
0,7
10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu
Pelastuslaitos
Etelä-Pohjanmaan palo- ja pelastustoimen palvelut on keskitetty Seinäjoen kaupungin yhteyteen.
Varautuminen ja väestönsuojelu
Tavoitteet
Tavoite
Varautumiskaluston ylläpito, b4
Materiaalihankinta
Toteutuma
Toteutunut
Tunnusluvut
2011
Lapuan maksuosuus aluepelastuslaitoksen toiminnasta
1.145.056
2012
1.143.204
2013
1.167.093
2014
1.153.343
97
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
T ULO SLASKE LM A/ Ympäristölautakunta
TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Ta-m uutos
TA 2014 TP 2014 tot.%
Poikkeam a
Muutos
m uutoksen
m uutoksen
TP 13/14
jälkeen
Muut.
%
jälkeen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
658
101 819
102 300
Toimintatuotot
102 477
102 300
0
5 159
102 300
103 679 101,3
-1 379
1 860
0
0
0
1,8
102 300
103 679 101,3
-1 379
1 203
1,2
-10 292
5 133
99,5
-2 092
-11 035
0
-13 127
-1,0
-17,5
0
10 292
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
213 036
63 037
210 843
59 640
276 073
270 483
0
210 843
59 640
0
270 483
23 868
23 868
25 762
25 762
0
2 785
2 730
1 598
1 925
Toimintakulut
304 324
300 900
0
300 900
TOIMINTAKATE
-196 688
-198 600
0
-198 600
210 944 100,0
52 002 87,2
262 946
97,2
-101
7 638
0
7 537
25 762
25 762
22 792
22 792
88,5
88,5
2 970
2 970
-1 076
-1 076
-4,5
-4,5
2 730
0
0
2 633
96,5
97
0
0
-152
0
0
-5,5
288 444
95,9
12 456
-15 880
-5,2
-174 473
87,9
24 127
-22 215
-11,3
-4,8
74
98
Ympäristölautakunnan puheenjohtajana on toiminut Olli Lahdensuo, varapuheenjohtajana
Sirpa Vieri ja jäseninä Niina Tuori, Seppo Kärki, Yrjö Heikkinen, Esko Yli-Karhu, Ari Viitala, Anja Knuuttila ja Riitta Luoma. Kaupunginhallituksen jäsenenä on kertomusvuonna
toiminut Riitta Ampiala.
Ympäristölautakunta on kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen. Lisäksi
lautakunnalla on mm. jätelain valvonnan, maa-aineslain ja vesilain mukaisia tehtäviä.
Ympäristölautakunta on kokoontunut 6 kertaa, joista on kirjoitettu yhteensä 195 pykälää.
Tilivelvolliset viranhaltijat: rakennustarkastaja Jorma Hankaniemi ja ympäristöinsinööri
Mirva Korpi.
Tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutuminen vuodelta 2014
1. Rakennusvalvonta
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaisille viranhaltijoille, joka on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja
tehostanut toimintoa. Muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä on seurattu ja delegoitu
edelleen päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi.
Henkilöstöresursseja on suunnattu erityisesti rakennuskohteiden suunnittelun ohjaukseen
ja neuvontaan sekä rakennustyön aloituskokoukseen ns. kertarakentajien osalta. Rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapitoon liittyviä toimia ollaan käynnistämässä, ottaen
huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle.
Tavoitteet
Tavoite
Uudistettu rakennusjärjestys
Uuden rakennusjärjestyksen laatiminen
Rakennustyön vaiheen toteaminen määräaikaan mennessä
aloittamattomille ja keskeneräisille rakennushankkeille
Katselmusten suorittaminen
ko. kohteille ja rakennusrekisterin saattaminen ajan
tasalle
Toteutuma
Uuden rakennusjärjestyksen laatimista
ei ole aloitettu, koska rakennusvalvontatoimeen on tulossa muutoksia (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman
toimeenpanosta 29.11.2013)
Katselmusten toimittaminen ko. kohteille
on saatu käyntiin.
Tunnusluvut
Rakennusvalvonta-asioiden käsittely ympäristölautakunnassa
Myönnetyt rakennusluvat
Valmistuneet rakennukset
Valmistuneet asuinhuoneistot
Katselmukset
Tp 2010
114
Tp 2011
69
Tp 2012
48
Tp 2013
56
Toteutuma
41
268
170
76
297
183
62
273
389
211
265
281
126
250
333
122
1100
1100
1400
1100
1300
612
733
594
547
506
99
2. Ympäristönsuojelu
Työn painopiste on vesihuoltolain 11 §:n mukaisessa liittymisvelvollisuuden valvonnassa ja
lupavelvollisten laitosten tarkastuksissa.
Ympäristönsuojelun suunnittelua, kehittämistä, ympäristön tilan seurantaa ja siihen liittyviä
selvityksiä sekä tutkimuksia on toteutettu hankkeiden ja yhteistyön avulla. Lapuan kaupungin ympäristöosasto on hallinnoinut Kestävä Seinäjoen seutu- ilmastohanketta. Hankkeen
painopisteenä on ollut tiedottaminen Seinäjoen seudun yhteisestä ilmastotyöstä ja suunnitelmien laatiminen tuleville hankevuosille.
Ympäristöinsinööri on osallistunut Lapuanjoen neuvottelukunnan ja Lapuanjoki-työryhmän
työskentelyyn. Lapuanjoen neuvottelukunta edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä vesistöalueen virkistyskäyttöä ja matkailua. Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset vetovoimaisen vesistön virkistyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle kokoamalla alueen voimavaroja. Vuodesta 2005 lähtien neuvottelukunta on hoitanut myös Lapuanjoen alueella vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisia tehtäviä.
Tavoitteet
Tavoite
Ympäristöluvan käsittelyaika
Maa-ainesluvan käsittelyaika
Ympäristölupavelvollisen toiminnan valvonnan tehostaminen
Seinäjoen seudun ilmastostrategia-hankkeen
toteuttaminen
3 kk hakemuksen jättämisestä
(nähtävillä 30 vrk)
3 kk hakemuksen jättämisestä
(nähtävillä 30 vrk)
Laitosten valvonta valvontasuunnitelmien mukaisesti
Valvotaan vesilaitoksen
toiminta-alueella kiinteistöjen liittymistä jätevesiverkostoon
Kehotetaan kiinteistön omistajia
täyttämään vesihuoltolain mukaiset velvoitteet
Ilmastostrategian seuranta ja
toimenpiteiden edistäminen
strategian mukaisesti
Toteutuma
2 kk
2,8 kk hakemuksen jättämisestä
Valvontasuunnitelma on hyväksytty ympäristölautakunnassa
9.12.2014.
Kestävä Seinäjoen seutu
-ilmastohanke päättynyt
31.12.2014. Toimintaa jatketaan
kuntien yhteistyöhankkeena
vuonna 2015.
Vuonna 2014 valvottuja alueita
ovat Alanurmo, Lankilankoski,
Pitkämäki ja Tiistenjoki
Tunnusluvut
Ympäristönsuojeluasioiden käsittely
ympäristölautakunnassa
Ympäristölupia koskevat päätökset
Maa-aineslupia koskevat päätökset
Lausunnot
Valvontakohteiden lukumäärä
Toiminnassa olevien valvontakohteiden tarkastukset
Kaikki tarkastukset/ paikalla käynnit
Tp 2010
Tp 2011
Tp 2012
Tp 2013
Toteutuma
57
14
5
12
44
130
12
38
25
3
11
50
127
15
32
20
3
12
57
132
41
111
9
2
5
123
137
22
140
10
3
19
86
138
50
64
125
82
115
86
100
Konsernit
Muutokset konsernirakenteessa
Thermopolis Oy:stä tuli kaupungin osakkuusyhteisö vuonna 2014. Konsernirakenteessa ei
ole tapahtunut muita merkittäviä muutoksia v. 2014.
Seuraavassa esitetään tytäryhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen toimintakertomuksista poimitut toiminta- ja taloustiedot.
Tytäryhtiöt
Lapuan Energia Oy (omistusosuus 100 %)
Yhtiö teki investointeja runsaasti, investoinnit olivat liikevaihdosta 15,1 (22,4) %. Suurimpia
investointikohteita olivat kaukolämpöverkoston rakentaminen, voimalaitoksen PCS7automaatiojärjestelmän kahdennus ja päivitys, Alanurmon biolämpökeskuksen viimeistelytyöt ympäristöineen, bioterminaalin rakentaminen ja asiakasmittareiden kaukoluentajärjestelmän laajennustyöt. Kaukolämpöverkoston runkolinjaa ja talohaaroja rakennetiin kaikkiaan 2,4 km, lisäystä 3,6 %.
Kaukolämmön kysyntä jatkui hyvänä, uusia asiakkaita liitettiin kaukolämpöön 27 kpl. Asiakkaita oli yhteensä 661 kpl. Asiakkaat käyttivät kaukolämpöä yhteensä 64 741 (65 881)
MWh, vähennystä 1,7 %. Lämmitettävä rakennustilavuus lisääntyi 34 058 m3, 1,5 %. Sähköä myytiin 9 345 (9 945) MWh.
Kaukolämmön keskimyyntihinta kaikkineen oli 8,03 (7,30) snt/kWh, nousua 0,73 snt/kWh.
Korotukseen vaikuttivat mm. yleinen kustannustason nousu ja polttoaineiden hinnankorotukset. Kaukolämmöstä tuotettiin 99,3 (98,3) % kotimaisilla polttoaineilla, josta puupolttoaineiden osuus oli 61,3 (56,5) %. Omasta tuotannosta puupolttoaineiden osuus oli 55,7
(48,3) %, jyrsinturpeen 43,5 (49,8) % ja polttoöljyjen 0,7 (1,9) %.
Lämmityksen kannalta vuosi oli selvästi pitkänajan normaalivuotta lämpöisempi, joten
energiaa kului asiakkaidemme kiinteistöissä edellisvuotta vähemmän. Yhtiön liikevaihto oli
4,77 (5,41) milj. euroa, laskua 11,8 %. Liikevoitto oli 401 941 (388 708) euroa ja nettotulos
5 515 (8 522) euroa.
Omavaraisuusaste oli 6,4 (6,2) % ja sijoitetun pääoman tuotoksi muodostui 1,9 (2,5) %.
Nettoinvestoinnit olivat 581 019 (1 212 216) euroa, 12,2 % liikevaihdosta. Investoinnit rahoitettiin tuloksesta ja liittymismaksuilla sekä EU:n Solution-avustuksella. Nettoinvestoinnit
alittivat suunnitelman mukaiset vuosipoistot, -286 726 €. Taseen loppusumma oli 16,8
(17,1) milj. euroa. Lainat rahoituslaitoksilta olivat 10,7 (11,2) milj. euroa. Lainojen lyhennysmäärät kasvavat jatkossa edelleen ja tulevat vuodet ovat yhtiölle rahoituksellisesti hyvin
haasteellisia.
Toimintaan liittyviä riskejä ovat normaalia selvästi lämpöisemmät vuodet. Riski on myös
sähkö- ja päästökaupan hintakehitys, verotus, puupolttoaineiden ja turpeen saatavuus, laatu ja yleinen hintakehitys. Tuotantoon liittyvä isompi riski on tuotantokatkos voimalaitoksella, jolloin sähköntuotanto keskeytyisi, ja jopa kaukolämpö jouduttaisiin tuottamaan kalliimmalla polttoaineella. Myös lämmönjakelussa isohkot verkostovauriot voivat aiheuttaa riskejä. Rahoituksellinen asema ja korkoriskin hallinta vaatii erittäin tarkkaa taloudenpitoa. Riskejä hallitaan johdannaissopimuksin ja omaisuuden ja toiminnan vakuutuksilla.
101
Tavoitteet vuodelle 2014
Tavoitearvot
Toteuma-arvo
Selite poikkeamista
1. Asiakkaiden kaukolämmön saanti
on luotettavaa
365 * 24 h/d
Kyllä
2.
3.
4.
5.
31.12.2014
70 000 MWh
12 000 MWh
31.12.2014
Toteutunut
64 741 MWh
9 345 MWh
Toteutettu
1. Liikevaihto
5,24 M€
4,77 M€
2. Nettotulos
3. Kaukolämmön hintaa korotetaan
Nollatulos
6,4 %
5 515 €
6,4 %
Toteutui
4. Kaukolämmön kokonaiskeskihinta
Enintään ETY:n
keskiarvo
8,03 snt/kWh
Toteutui
5. Budjetoidut investoinnit, suuruuden
määrää verkostorakentamisen
kysyntä
0,6 -1,0 M€
721 419 €
Solution-avustus,
nto 581 019 €
6. Lisälainaa
Todennäköisesti
0,5 - 1,0 M€
0€
Tulevaisuudessa
Tavoitteena
Toteutui
365 * 24 h/d
Täyttää
min 60 kPa
Täyttää
Häiriötöntä kaukolämmön jakelua
Budjetoitu kaukolämmön myynniksi
Budjetoitu sähköntuotannon myynniksi
Voimalan automaation kahdennus
Lämmin vuosi
Sää/laakerivika
7. Lainan lyhennykset ohjelman
mukaisesti
Sää/sähkön hinta/
sijoitustuotot
Laadulliset tavoitteet
1. Kaukolämmön laatu täyttää alan suositusten mukaiset laatuvaatimukset
2. Kaukolämpöasiakkailla on riittävä
paine-ero käytettävissä
Lapuan Jätevesi Oy (omistusosuus 64 %)
Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarpeellisten runkoviemärien ja jäteveden puhdistamokapasiteetin hankkiminen ja ylläpitäminen Lapuan ja Nurmon jätevesien asianmukaista puhdistamista varten. Marraskuusta 2007 lähtien puhdistamolla on käsitelty myös Kuortaneen jätevedet.
Yhtiön varsinaiset tulot ovat muodostuneet kuntien maksuosuuksista. Liikevaihto oli
1 625 828 € (1 558 475 €), josta Lapuan maksuosuus oli 588 836 € (544 078 €). Liiketappio
oli 260 817 € (197 917 €). Pääomatuloja kertyi Lapuan osalta 158 802 € (120 158 €). Lapuan Jätevesi Oy:n tuloslaskelma osoitti 4 058 € (-5 436 €) voittoa ennen tilinpäätössiirtoja
ja tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen 0 (0 €).
Taseen loppusumma oli 3 680 548 € (3 659 163 €). Pitkäaikaiset lainat olivat 2 534 351 €
(2 489 585 €) ja lyhytaikaiset 255 234 € (223 656 €). Merkittävimmät investoinnit olivat uusi
huoltoauto ja Avant-monitoimikone 56 656 €, Atrian vanhan pumppaamon sähköistyksen ja
automaation uusinta 19 700 € sekä puhdistamon automaation lisäykset 10 737 € (hinnat
alv 0 %). Talousarviossa 2014 oli varattu investointeihin yhteensä 125 000 €, mikä alitettiin
Poutun pumppaamon kehitysprojektin viivästyttyä. Investoinnit rahoitettiin pankkilainalla.
102
Kokonaistaloudellisimman ratkaisun etsiminen Chemigate Oy:n jäteveden käsittelyyn ja
2013 valmistuneen jäteveden jälkikäsittelyn tehon optimointi olivat vuoden keskeisiä kehitystöitä.
Käytön osuus yhtiön menoista oli 81,3 (47,0) %. Yhteen laskettujen toimintakustannusten
arvioidaan jaksolla 2015 - 2020 nousevan 2 - 4 % vuodessa. Koska puhdistamolle on saatu
uusi ympäristölupa 2010 ja sen vaatimuksiin arvioidaan v. 2013 rakennetulla jälkikäsittelyllä
ja mahdollisella lisäkemikaloinnilla päästävän, Lapuan Jätevesi Oy:n toimintaan tai talouteen ei viiden vuoden ennustejaksolla nähdä kohdistuvan isoja riskejä.
Tavoitteet vuodelle 2014
Tavoitearvo
Toteutuma-arvo
Selite poikkeamista
365 * 24 h/d
365 * 24 h/d
2. Siirtoviemäristä tai puhdistamolta ei tapahdu JV Oy:stä
johtuvia ylivuotoja
365 * 24 h/d
363 * 24 h/d
Prosessihäiriö 10.7.,
ohitus 7 h. Prosessihäiriö 27.8., ohitus
16 h
3. Poutun pumppaamon uusi
sähkökeskus ja varavoimakone
hankittu ja asennettu sähkötilaan pumppaamon kannelle
Laitteet koestettu
ja projekti valmis
31.10.2014
Urakka sovittu
tehty ja keskusta
31.12.2014
Budjettiylityksen
vuoksi hankkeen
toteutustapaa hiottiin
pitkään
4. Siirtoviemärin kapasiteetti on
riittävä ja toimintavarmuus
uusien sähkö- ja ohjauskeskusten ansiosta hyvä
Atrian ns. vanhan
pumppaamon
sähkö ja autom.
uusittu
31.10.2014.
Atrian ns. vanhan
pumpppaamon
sähkö ja autom.
uusittu
31.10.2014
1. Käyttökustannusten nousu ei
ylitä alan yleistä kustannustason
nousua
max 4 %/a
+ 8 %/a
2. Investoinnit pysyvät budjetissa
max 125 000 €
96 061 €
Lähtevä vesi täyttää lupaehdot 4/4
vuosineljänn.
Lähtevä vesi täytti
lupaehdot
ammoniumtyppeä
lukuun ottamatta
1. Asiakkaiden jätevesien
vastaanotto on luotettavaa ja
häiriötöntä
Lietteen käsittely
(Etappi) lisäsi kustannuksia 5 %
muut kust. + 3 %
Laadulliset tavoitteet
1. Puhdistettu jätevesi on vähintäänkin ympäristöluvan ehtojen
mukaista
Biokaasulaitoksen
jätevesi toi liikaa
typpikuormaa tammielokuussa
103
Lapuan Kehitys Oy (omistusosuus 100 %)
Yhtiön liikevaihto oli 661 302 € (394 629 €). Henkilöstökulut olivat 13 965 € (12 930 €) ja
liiketoiminnan muut kulut 121 023 € (92 965 €). Poistot olivat 357 620 € (333 178 €). Liikevoitoksi muodostui 171 799 € (-113 200 €). Korkokulut olivat 74 808 € (65 821 €). Voitto
ennen tilinpäätössiirtoja oli 97 358 € (-113 200 €) ja tilikauden tulos 83 747 € (-113 550 €).
Yhtiön kassavarat vuoden lopussa olivat 204 989 € (372 981 €) ja lainaa yhtiöllä oli
4 439 887 € (4 950 404 €).
Simpsiönvuori Oy (omistusosuus 100 %)
Yhtiön liikevaihto oli 90 000 € (100 000 €). Poistot olivat 51 958 € (51 708 €). Tilikauden tulos oli 17 796 € (13 787 €). Yhtiöllä oli pitkäaikaista lainaa kaupungilta 345 000 € (375 000
€) ja lyhytaikaista lainaa 100 801 € (102 619 €).
Lapuan Jäähalli Oy (omistusosuus 72,69 %)
Yhtiön liikevaihto oli 161 064 € (166 212 €) ja liikevoitto 2 953 € (5 877 €). Korkokulut ja
muut rahoituskulut olivat 3 813 € (6 003 €). Tilikauden tulos oli 4,42 € (3,53 €). Lainamäärä
oli vuoden lopussa 625 500 € (687 500 €), josta Lapuan kaupungin lainaa 150 000 €.
Vuokrataloyhtiöt
Vuoden 2001 alusta ovat aloittaneet toimintansa kolme kombinaatio-fuusiossa muodostettua kiinteistöosakeyhtiötä; Kiinteistö Oy Lapuan Kiviristi, Kiinteistö Oy Lapuan Teora ja Kiinteistö Oy Lapuan Miia.
Kiinteistö Oy Lapuan Kiviristin vuokrien vaihteluväli vuonna 2014 oli 7,90 - 9,10 €/ m2/kk.
Talousarvion mukaan vuokratuottoja budjetoitiin 685 000 €, toteutuneet olivat 660 529 €,
toteutuma oli 24 471 € alle budjetoidun. Luottotappioita kirjattiin 55 461 €. Kokonaiskäyttöaste on ollut 78,2 % (78,3 %), tavoitearvio 90 %. Vuoden 2013 käyttöastetta on parantanut
Niittypuiston 100 % käyttöaste. Yhtiöllä oli lainaa 3 373 393 € (3 385 591 €).
Kiinteistö Oy Lapuan Teoran vuokrien vaihteluväli vuonna 2014 oli 7,85 - 9,25 €/ m2/kk. Talousarvion mukaan vuokratuottoja budjetoitiin 731 619 €, toteutuneet olivat 624 485 €, toteutuma oli 107 134 € alle budjetoidun. Luottotappioita kirjattiin 51 962 €. Kokonaiskäyttöaste oli 78,2 % (79,0 %), tavoitearvio 90,0 %. Yhtiöllä oli lainaa 7 003 341 € (4 393 894 €).
Kiinteistö Oy Lapuan Miian vuokrien vaihteluväli oli 1.3.2014 lähtien 7,75 - 11,20 €/m2/kk,
keskivuokra 9,60 €/ m2/kk. Talousarvion mukaan vuokratuottoja budjetoitiin 1 164 053 €, toteutuneet olivat 949 957 €, poikkeama talousarviosta -214 096 €. Luottotappioita on kirjattu
17 400 € (18 634 €). Kokonaiskäyttöaste on ollut 81,89 % (84,33 %), tavoitearvio 90 %. Yhtiön maksuvalmius on ollut heikko. Yhtiö nosti uutta hoitolainaa 185 000 € vuonna 2014.
Valtiokonttorista on anottu kalliskorkoisten asuntolainojen velkakirjaehtojen muutosta sisältäen koron alennuksen, lyhennysvapaita vuosia ja laina-ajan pidennystä. Yhtiöllä on lainaa
7 302 933 € (7 611 156 €).
104
Määrätavoitteet
Kiinteistö oy Lapuan Kiviristin, Lapuan Teoran, Lapuan Miian määrätavoitteet jäivät alle tavoitteen.
Yksittäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osalta vuokrausasteprosentit olivat Peitturinpuiston
osalta 95,57 (97,86) kuukausittainen vaihtuvuus (0,00 - 7,40), Ilkansivun 99,95 (99,12),
kuukausittainen vaihtuvuus (0,00 - 11,11).
Laatutavoitteet
Tarvittavat asuntojen kunnostukset hoidetaan vuokralaisen vaihtuessa. Asumisviihtyvyyden
parantamiseen on kiinnitetty huomiota välittömillä puuttumisilla esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen.
Yhteistyössä kaupungin viherlaitoksen kanssa on jatkettu kiinteistöosakeyhtiöiden pihaalueiden tarkistuksia mm. pensaiden kevät- ja syysleikkausten osalta. Taloyhtiöiden pihaalueiden leikkialueet on kartoitettu ja yhtiöt ovat saaneet raportin EU-määräysten mukaisista ohjeista.
Opiskelija-asuntojen osalta asumisviihtyvyyteen sekä vuokrausasteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Osakkuusyhtiöt
Lappavesi Oy (omistusosuus 45 %)
Yhtiön toimiala on yleishyödyllisellä pohjalla toimien rakentaa ja ylläpitää talousveden hankinta- ja jakelulaitosta Lapuan, Kauhavan, Nurmon ja Kuortaneen alueella sellaisin ehdoin,
että veden saanti elvyttää alueen tuotannollista toimintaa ja lisää sen hyvinvointia.
Yhtiön tilikauden liikevaihto oli 1 089 471 € (1 128 729 €). Liikevaihtoa laski vedenmyynnin
lasku Lapualle ja Atrialle. Tilikauden voitto 4 865 € (41 170 €). Maininnan arvoisia investointeja ei tehty vuoden 2014 aikana.
Kauhavan varavesi-investoinnin valmistuttua 2013, hallitus päätti edetä Kuortaneen varavesijohdon ja Lapuan suunnan kolmannen päävesijohdon rakentamishankkeen valmistelussa. Nämä kaksi hanketta, kustannusarvioiltaan 0,6 milj. € ja 3,8 milj. €, tulevat olemaan
Lappaveden vuosien 2015 - 2020 suurimmat investoinnit.
105
Tilinpäätöslaskelmat ja
tilinpäätöksen liitetiedot
106
TULOSLASKELMA
Ulkoinen
TP 2014
TP 2013
Muut. %
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
4 033 575,39
4 078 304,07
-1,1
5 125 891,23
5 040 153,61
1,7
1 221 528,46
1 399 242,56
-12,7
1 744 709,39
1 833 824,52
-4,9
771 294,19
708 225,77
8,9
Toimintatuotot
12 896 998,66
13 059 750,53
-1,2
335 785,05
372 747,35
-9,9
31 453 518,59
32 551 453,97
-3,4
9 564 396,59
9 877 086,37
-3,2
-376 157,85
-432 497,43
-13,0
40 641 757,33
41 996 042,91
-3,2
26 461 497,31
26 630 575,24
-0,6
8 712 509,52
8 812 001,97
-1,1
35 174 006,83
35 442 577,21
-0,8
5 653 368,75
5 392 896,23
4,8
5 312 287,59
5 000 462,05
6,2
544 779,00
580 597,16
-6,2
448 976,91
245 182,37
83,1
Toimintakulut
87 775 176,41
88 657 757,93
-1,0
Toimintakate
-74 542 392,70
-75 225 260,05
-0,9
Kunnallisvero
43 319 670,18
40 677 323,81
6,5
Kiinteistövero
2 431 905,25
2 278 431,59
6,7
Osuus yhteisöverosta
2 351 208,19
2 381 405,94
-1,3
48 102 783,62
45 337 161,34
6,1
32 743 212,00
32 491 465,00
0,8
Henkilöstökulut
Palkat
Henkilöstökulut yht.
Palvelujen ostot
Asiakaspalv. ostot
Palvelujen ostot yht.
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
Verotulot
Verotulot yht.
Valtionosuudet
Korkotuotot
57 616,62
59 180,17
-2,6
Muut rahoitustuotot
393 323,92
287 735,44
36,7
Korkokulut
584 634,70
700 913,44
-16,6
21 821,38
21 870,24
-0,2
-155 515,54
-375 868,07
-58,6
Vuosikate
6 148 087,38
2 227 498,22
176,0
Poistot
4 376 631,83
5 614 642,65
-22,0
Tilikauden tulos
1 771 455,55
-3 387 144,43
-152,3
1 771 455,55
-3 387 144,43
-152,3
14,7
14,8
140,5
417
39,7
152
Asukasmäärä 31.12.
14 741
14 692
Muut rahoituskulut
Rah.tuotot ja -kulut yht.
Poistoeron lisäys (-), vähennys (+)
Varausten lisäys (-), vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-), vähennys (+)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/toimintakulut, %
100 x toimintatuotot/(toimintakulut-valm. omaan käytt.)
Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan
katetuksi palveluiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla
varsinaisen toiminnan tuotoilla.
107
Rahoituslaskelma
TP 2014
TP 2013
6 148 087,38
-201 106,87
5 946 980,51
2 227 498,22
-507 772,54
1 719 725,68
Investointimenot
Rahoituitusosuudet investointimenoihin
-12 304 801,34
340 673,79
1 207 954,40
-14 594 096,24
202 071,71
1 005 538,60
-10 756 173,15
-13 386 485,93
-4 809 192,64
-11 666 760,25
62 500,00
0,00
62 500,00
10 000 000,00
-4 782 394,06
2 000 740,97
7 218 346,91
-51 397,71
224 862,25
-333 821,86
623 743,38
463 386,06
62 500,00
0,00
62 500,00
13 000 000,00
-4 378 299,77
-507,65
8 621 192,58
-100 749,98
-14 403,20
576 349,90
1 129 886,49
1 591 083,21
7 744 232,97
10 274 775,79
Rahavarojen muutos
2 935 040,33
-1 391 984,46
5 778 802,24
2 843 761,91
2 935 040,33
2 843 761,91
4 235 746,37
-1 391 984,46
51,4
15,5
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Toiminnan ja investointien
rahavirta
Pitkäaik.lainojen vähennys
Toimeksiantojen var.ja pääomien muut.
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
Tunnusluvut
Investointien tulorahoitus %
(100 x vuosikate/(investointien omahankintameno) Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omahankintamenosta on
rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintameno= käyttomaisuus-investoinnit-rahoitusosuudet. Käyttöomaisuuden myyntituloja ei vähennetä.
Toiminnan ja investointien rahavirta ja
sen kertymä 5 vuodelta, €
Pääomamenojen tulorahoitus %
(100 x vuosikate)
-29 840 532,87
-27 401 309,83
36,9
11,9
44 770 992,66
37 552 645,75
3 037
2 556
1,3
0,6
105 133 042,84
107 980 190,27
20,1
9,6
14 741
14 692
(investointien omahankinta+antolainaus(netto)+lainanlyh.)
Lainakanta 31.12.
Lainat €/asukas
Lainanhoitokate
(vuosikate+korkokulut)
(korkokulut+lainanlyhennykset)
Mikäli bulletlainojen osuus on yli 20% , otetaan lyhennyksen
määräksi laskenn. vuosilyhennys ( ed.mainitut/8 )
Kassastamaksut/vuosi
= toimintakulut-valmistus omaan käyttöön+korkokulut+muut rah.kulut
+käyttöomaisuusinvestoinnit+antolainojen lisäys+lain.lyh.
Kassan riittävyys
= 365 * (rahoitusarvopaperit+rahat ja
pankkisaamiset)/kassastamaksut
Asukasmäärä 31.12
108
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA
2014
PYSYVÄT VASTAAVAT
95 825 426,03
Ennakkomaksut
971 775,96
124 490,69
847 285,27
2013 muut. VASTATTAVAA
%
OMA PÄÄOMA
89 307 277,84
7,3
41 642 042,22
1 384 587,36 -29,8 Peruspääoma
30 110 768,33
101 004,48 23,3
1 283 582,88 -34,0
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 759 818,34
1 771 455,55
73 582 529,34
9,5
14 492 003,84
5,3 PAKOLLISET VARAUKSET
50 000,00
38 523 107,58
7,2 Muut pakolliset varaukset
50 000,00
18 676 918,14 22,7
1 153 576,10 -7,4
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
80 585 499,65
15 263 825,93
41 301 968,12
22 923 911,77
1 068 018,52
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
14 268 150,42
12 000 339,84
14 340 161,14
12 009 850,56
2 105 251,58
162 559,00
2 167 751,58
162 559,00
225 035,76
243 404,72
24 900,01
200 135,75
38 571,44 -35,4
204 833,28 -2,3
27 775,31
2014
736 923,68 -96,2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Muut saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Muut arvopaperit
9 384 903,31
121 577,50
121 577,50
3 484 523,57
0,00
3 484 523,57
2 534 890,32
768 587,76
181 045,49
0,00
5 778 802,24
105 435 365,10
6 340 903,37
3 150 701,71
2 348 392,01
0,0
13 146 962,77 -25,8
-3 387 144,43 -152,3
50 000,00
50 000,00
497 831,51
-14,0
19 628,68
200 135,75
208 300,41
32 936,13
204 833,28
260 062,10
-40,4
63 315 258,04
55 473 167,75
14,1
37 727 477,17
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 32 937 530,00
Lainat julkisyhteisöiltä
201 068,60
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja
muut velat
4 588 878,57
Lyhytaikainen
25 587 780,87
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 11 595 830,00
36 564,06
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
983 458,32
Ostovelat
5 503 913,50
Muut velat/Liittymismaksut ja
muut velat
696 217,49
Siirtovelat
6 771 797,50
105 435 365,10
32 717 521,23
15,3
28 533 360,00
237 632,66
-15,4
3 946 528,57
22 755 646,52
12,4
-0,5 Lahjoitusrahastojen pääomat
-0,1 Muut toimeksiantojen pääomat
-2,3
-19,9
-2,9
VIERAS PÄÄOMA
-7,5 Pitkäaikainen
48,0
346 439,75 -64,9
346 439,75 -64,9
3 150 701,71
0,00
30 110 768,33
428 064,84
Valtion toimeksiannot
2013 muut.
%
39 870 586,67
4,4
10,6
10,6
7,9
731 027,01
5,1 TASEEN TUNNUSLUVUT
71 282,69 154,0
Omavaraisuusaste, %
0,00
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Lainakanta 31.12., 1000 €
Lainat, €/asukas
Lainasaamiset 31.12., 1000 €
2 843 761,91 103,2
95 891 585,93
Asukasmäärä
8 745 089,03
36 564,06
32,6
1 037 803,04
5 855 412,62
-5,2
752 315,61
6 328 462,16
95 891 585,93
39,9
66,5
11 531
782
44 771
3 037
2 105
42,0
59,9
9 760
664
37 553
2 556
2 168
14 741
14 692
Suhteellinen velkaantuneisuus-% = (vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot (toimintatuotot+verotulot+käyttötalouden valt.osuudet)
Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
0,0
-6,0
-100,0
Omavaraisuusaste, %=100*(oma pääoma+poistoero+vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot)
Lainakanta 31.12. = vieras pääoma- (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat)
15,4
7,0
10,0
109
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta)
2014
2013
43 529 786,04
-116 694 473,36
25 742,86
-73 138 944,46
48 102 783,62
35 513 652,00
48 879 958,25
-119 978 348,49
33 264,20
-71 065 126,04
45 337 161,34
32 491 465,00
+
+
-
73 435,24
680 485,53
-1 677 672,09
-10 430,42
9 543 309,42
106 102,96
500 841,53
-1 823 885,45
-11 859,26
5 534 700,08
+/+/-
-7 837 241,13
-9 083 332,31
1 706 068,29
132 016,15
-5 675,50
1 832 408,94
-3 548 632,23
-55 831,10
8 058,66
-3 596 404,67
37,3
121,8
647
14 741
40,7
60,9
377
14 692
+
+ /-
Toim intakate
Verotulot
Valtionosuudet
+
+
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijääm ä (alijääm ä)
+/+/-
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Asukasmäärä
110
Konsernin rahoituslaskelma
TP 2014
TP 2013
9 543 309,42
-4 301,54
9 539 007,88
5 534 700,08
-466 662,21
5 068 037,87
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Investointimenot
Rahoituitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien
rahavirta
-17 243 173,37 -21 436 234,59
342 794,79
224 934,45
1 452 867,67
1 032 842,82
-15 447 510,91 -20 178 457,32
-5 908 503,03 -15 110 419,45
Rahoitustoiminnan kassavirta
7 900,93
7 900,93
Pitkäaik.lainojen vähennys
7 900,93
7 900,93
13 380 915,66 17 662 090,96
-7 111 782,85 -6 618 688,65
3 380 644,62
-913 837,76
9 649 777,43 10 129 564,55
9 627,95
9 200,00
-46 929,72
-101 091,58
407 794,23
546 576,42
-128 283,96
710 830,46
-219 649,68
1 130 670,88
12 930,87
2 286 986,18
9 680 237,18 12 433 651,66
Rahavarojen muutos
3 771 734,15
-2 676 767,79
9 505 612,93
5 733 878,78
3 771 734,15
5 733 878,78
8 410 646,57
-2 676 767,79
56,5
26,1
Toimekisantojen varojen ja pääom. muutos
Saamisten muutos
Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
Tunnusluvut
Investointien tulorahoitus %
(100 x vuosikate/(investointien omahankintameno) Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omahankintamenosta on
rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintameno= käyttomaisuus-investoinnit-rahoitusosuudet. Käyttöomaisuuden myyntituloja ei vähennetä.
Toiminnan ja investointien rahavirta ja
sen kertymä 5 vuodelta, €
Lainakanta 31.12.
Lainat €/asukas
Lainanhoitokate
(vuosikate+korkokulut)
-41 278 376
-37 606 788
91 011 115
81 361 338
6 174
5 538
1,0
0,5
(korkokulut+lainanlyhennykset)
Mikäli bulletlainojen osuus on yli 20% , otetaan lyhennyksen määräksi laskenn. vuosilyhennys ( ed.mainitut/8 )
Kassastamaksut/vuosi
139 356 887
150 782 854
24,9
13,9
14 741
14 692
= toimintakulut-valmistus omaan käyttöön+korkokulut+muut rah.kulut
+käyttöomaisuusinvestoinnit+antolainojen lisäys+lain.lyh.
Kassan riittävyys
= 365 * (rahoitusarvopaperit+rahat ja
pankkisaamiset)/kassastamaksut
Asukasmäärä 31.12
111
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Ennakkomaksut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
2014
2013
145 355 478,06
137 586 789,20
1 657 289,57
572 740,63
1 084 548,94
1 931 211,46
432 572,54
1 498 638,92
139 059 590,22
17 952 532,27
79 112 365,67
23 303 681,38
13 117 380,90
4 673 485,01
130 906 869,17
17 104 693,05
74 557 036,37
19 432 961,96
13 469 782,84
4 625 838,82
900 144,99
1 716 556,13
4 638 598,27
3 242 628,78
1 352 097,06
4 748 708,57
3 295 863,54
1 401 071,67
38 900,33
4 972,10
46 801,26
4 972,10
461 545,48
542 559,08
17 342 388,14
13 870 764,27
918 074,61
1 325 868,82
6 918 700,60
13 329,07
6 905 371,53
6 811 016,65
0,00
6 811 016,65
622 479,01
274 872,21
8 883 133,92
5 459 006,59
163 159 411,68
152 000 112,55
VASTATTAVAA
2014
2013
OMA PÄÄOMA
41 070 457,30
39 418 001,29
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
30 110 768,33
544 967,95
721 120,48
7 861 191,62
1 832 408,92
30 110 768,33
556 093,39
861 339,60
11 486 204,64
-3 596 404,67
324 099,35
261 441,30
1 450 429,13
825 345,08
625 084,05
1 532 364,95
849 675,79
682 689,16
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
783 437,69
559 501,23
783 437,69
559 501,23
671 300,44
799 243,76
VÄHEMMISTÖOSUUS
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUSKET
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen pääoma
Pitkäaikainen koroton pääoma
Lyhytaikainen korollinen pääoma
Lyhytaikainen koroton pääoma
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
118 859 687,77 109 429 560,02
77 057 350,29
8 586 333,39
13 953 764,75
19 262 239,34
70 644 348,47
7 800 144,49
10 716 989,14
20 268 077,92
163 159 411,68 152 000 112,55
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Kertynyt ylijäämä (lalijäämä), 1000 €
Kertynyt ylijäämä (lalijäämä), €/as
Konsernin lainakanta 31.12., 1000 €
Konsernin lainakanta €/asukas
Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 €
Asukasmäärä
26,4
92,6
9 694
658
91 011
6 174
39
14 741
27,3
85,4
7 890
537
81 361
5 538
47
14 692
Omavaraisuusaste, %=100*(oma pääoma+vähemmistöosuus+konsernireservi+poistoero+vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus-% = (vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot (toimintatuotot+verotulot+käyttötalouden valt.osuudet)
Lainakanta 31.12. = vieras pääoma- (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat)
Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
112
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.
Vakinaiset
Sijaiset
Määräaikaiset
Työllis-
Projekti- Yhteensä
tetyt työntekijät
Yht.ilman Näistä paltyöllistettyjä katon vv/työloma/lomaut.
Kaup.hallitus
Sivistysltk
v. 2014
96
v. 2013
24
12
7
115
115
26
26
v. 2014
347
35
49
1
v. 2013
243
25
35
2
432
431
38
309
307
25
v. 2014
128
25
11
164
164
15
v. 2013
278
29
61
4
372
368
29
v. 2014
113
18
v. 2013
117
12
11
1
143
142
10
21
2
152
150
9
v. 2014
5
5
5
v. 2013
5
5
5
v. 2014
60
3
7
3
73
70
v. 2013
92
2
18
3
115
112
5
v. 2014
749
93
85
5
0
932
927
73
v. 2013
759
68
136
11
5
979
968
68
v. 2014
66
v. 2013
65
v. 2014
30
v. 2013
43
1
1
4
10
Perusturvaltk.
sos.palvelut
terveys.palv.
Ympäristöltk
Tekninen ltk
Yhteensä
Lisäksi:
sivutoimisia tuntiopettajia
lyhytaikaisia sijaisia
Henkilöstökulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilöstösivukulut
Henkilöstökorv.ja muut korjauserät
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen
2014
2013
31 453 518,59
32 551 453,97
7 712 031,94
1 852 364,65
-376 157,85
7 848 174,07
2 028 912,30
-432 497,43
40 641 757,33
41 996 042,91
438 371,51
506 002,56
41 080 128,84
42 502 045,47
113
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan
arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa
kertyvä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon keskihinnan määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon.
Arvostusten käsittely
Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on
merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.
114
Tuloslaskelman liitetiedot
Toimintatuotot
v. 2013 €
v. 2014
Vaalit
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Tekninen lautakunta
22.340,00
1.039.297,43
2.051.715,51
4.982.929,21
103.679,49
4.697.037,02
12.896.998,66
1.062.067,08
1.274.372,76
6.097.141,90
101.699,08
4.524.469,71
13.059.750,53
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittelemisessä on käytetty ennalta laadittua
poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Kiinteiden rakenteiden ryhmän poistosuunnitelma on muutettu v. 2014 menojäännöspoistoista tasapoistoiksi.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Rakennukset
Kiinteät rakenteet
Koneet ja kalusto
3 - 5 vuotta
25 - 50 vuotta
10 - 30 vuotta
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 €, on kirjattu
vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta
Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013 - 2017:
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama €
Poikkeama %
4.818.255
9.367.523
-4.549.268
-49
Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu poikkeuksellisen suurista investointihankkeista. Investointitasoa alennetaan suurten kohteiden valmistuttua.
Pakollisten varausten muutos
Varaus kaatopaikan kunnostusselvitykseen 31.12.
v. 2014
50.000
v. 2013
50.000
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
Muut toimintatuotot
Muu toiminta
Maaomaisuuden myyntivoitto
Kiinteistöjen myyntivoitto
Osakkeiden myyntivoitto
Myyntivoitot yhteensä
Muut toimintakulut
Kiinteistöjen myyntitappiot
Osakkeiden myyntitappiot
Myyntitappiot yhteensä
v. 2014
v. 2013
334.864,01
134.818,51
24.329,72
494.012,24
462.478,98
278.567,55
14.337,82
292.905,37
27.800,00
73.093,56
535.572,54
27.800,00
115
Taseen liitetiedot
Pysyvät vastaavat
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat Muut pitkäYhteensä
oikeudet
vaik. menot
Poistamaton hankintameno
1.1.2014
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Siirrot
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa-alueet
Rakennukset
Kiinteät rak. ja Koneet ja
laitteet
kalusto
Keskeneräiset Yhteensä
hankinnat
101.004,48
1.283.582,88
1.384.587,36
14.492.003,84
38.523.107,58
18.676.918,14
1.153.576,10
736.923,68
73.582.529,34
124.065,03
314.051,40
-97,60
438.116,43
-97,60
1.297.376,50
4.897.840,50
-3.917,59
-444.312,92
5.881.570,56
-281.937,88
416.855,52
16.517,04
-325.628,52
424.622,89
1.271.908,16
847.285,27
-325.628,52
525.201,71
1.496.977,67
971.775,96
12.510.160,12
-285.855,47
-1.695.532,74
325.628,52
3.851.430,12
84.436.929,77
80.585.499,65
-525.554,41
100.578,82
225.069,51
124.490,69
15.263.825,93
15.263.825,93
1.670.749,45
42.972.717,57
41.301.968,12
-725.665,41
325.628,52
1.678.267,57
502.413,10
24.602.179,34 1.570.431,62
22.923.911,77 1.068.018,52
27.775,31
27.775,31
Pysyvien vastaavien sijoitukset
OSAKKEET JA OSUUDET
Osakkeet
Kuntayhtymä- Osakkeet,
tytäryhteisöt osuudet
osakkuus- ja
muut om.yht.
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot
Hankintameno 31.12.2014
=kirjanpitoarvo
2.179.631,17
7.465.475,04
1.139.689,19
32.000,00
-16.878,72
2.162.752,45
7.465.475,04
1.171.689,19
MUUT SAAMISET
Muut osakkeet TytärKuntaja osuudet
yhteisöt
yhtymät
1.225.055,16
1.469,48
-26.101,48
2.167.751,58
1.200.423,16
2.105.251,58
Osakkuusyhteisöt
Muut
Yhteensä
162.559,00
14.340.161,14
33.469,48
-133.815,34
162.559,00
14.268.150,42
-62.500,00
116
Saamiset konsernin tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuusyhteisöiltä
Saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Lainasaamiset
Muut lainasaamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa
kaupunki on jäsenenä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Saamiset osakkuus- sekä muilta
omistusyhteysyhteisöiltä
Myyntisaamiset
v. 2014
v. 2013
2.105.251,58
162.559,00
2.167.751,58
162.559,00
240.907,81
353.189,96
246.304,94
217.677,95
49.873,01
48.169,33
3.089,79
2.766,14
30.110.768,33
9.759.818,34
+1.771.455,55
41.642.042,22
30.110.768,33
13.146.962,77
-3.387.144,43
39.870.586,67
14.004.210,00
54.812,36
11.900.032,00
91.376,42
Oma pääoma
Peruspääoma 1.1. - 31.12.
Edellisen tilikauden yli-/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden
tai pitemmän ajan kuluttua
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Velkojen erittely konsernin tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuusyhteisöiltä
v. 2014
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat
Muut velat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhteisöille
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Velat kuntayhtymille, joissa
kaupunki on jäsenenä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Velat osakkuus- sekä muille
omistusyhteysyhteisöille
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
v. 2013
0
225.196,93
110.236,40
1.665.056,34
1.672.801,20
60.761,00
63.761,98
117
Erittely siirtoveloista
v. 2014
Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset
Korkojaksotukset
v. 2013
4.828.572,70
4.687.104,70
105.863,64
113.461,74
28.655.874,01
20.168.951,47
(21.329.135,87)
28.230.124,01
21.260.258,94
(22.534.233,94)
27.728.953,06
3.070.619,44
(16.525.499,76)
27.728.953,06
3.488.849,62
(18.888.786,81)
Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
(kokonaismäärä)
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
v. 2014
Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista
Lapuan kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Lapuan kaupungin mahdollista vastuuta
kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12
v. 2013
67.044.390,98
63.837.884,90
46.352,59
42.813,18
17.774,24
18.054,55
Huollettavien varat
Huollettavien varat ja pääomat
118
Omistukset muissa yhteisöissä
Kaupungin omistusosuus
Konsernin
omistusosuus
KONSERNIN OSUUS (1000 €)
Omasta
Vieraasta
Tilikauden
pääpääomasta voitosta/
omasta
tappiosta
Tytäryhteisöt
Kotipaikka
Lapuan Energia Oy
Lapua
100 %
100 %
840
15.651
6
Lapuan Jätevesi Oy
Lapua
64 %
64 %
349
2.006
-
Simpsiönvuori Oy
Lapua
100 %
100 %
156
463
18
Kiinteistö Oy Yllinpuisto
Lapua
50,5 %
50,5 %
54
44
-1
Kiinteistö Oy Lapuan Kiviristi
Lapua
100 %
100 %
154
3.520
-
Kiinteistö Oy Lapuan Miia
Lapua
100 %
100 %
103
7.602
-
Kiinteistö Oy Lapuan Teora
Lapua
100 %
100 %
2
4.216
-44
Kiinteistö Oy Oppisoppi
Lapua
100 %
100 %
23
742
-35
Asunto Oy Lapuan
Välilänkatu 6
Lapua
56,9 %
56,9 %
21
12
-3
Asunto Oy Myllytie
Lapua
85,61 %
85,61 %
164
701
-1
Asunto Oy Koivusato
Lapua
70,3 %
70,3 %
14
201
-
Lapuan Kehitys Oy
Lapua
100 %
100 %
470
4.490
84
Kiinteistö Oy Peitturinpuisto
Lapua
100 %
100 %
21
312
-12
Kiinteistö Oy Ilkansivu
Lapua
100 %
100 %
68
14
3
Asunto Oy Nahkurinkatu 9
Lapua
100 %
100 %
8
59
-
Lapuan taide- ja tiedesäätiö
Lapua
100 %
100 %
194
-
-10
Lapuan Jäähalli Oy
Lapua
72,69 %
72,69 %
284
468
-
Kuntayhtymät
E-P:n sairaanhoitopiirin ky
Seinäjoki
7,67 %
7,67 %
3.645
12.737
-170
Eskoon sosiaalipalvelujen ky
Seinäjoki
3,03 %
3,03 %
269
290
9
Etelä-Pohjanmaan liitto
Seinäjoki
7,38 %
7,38 %
76
36
17
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Seinäjoki
5,66 %
5,66 %
3.283
595
201
Osakkuusyhteisöt
Lappavesi Oy
Lapua
45 %
45 %
1.706
843
2
Kiinteistö Oy Myllynkivi
Lapua
31,3 %
31,3 %
326
3
-
Kiinteistö Oy Sahanplassi
Lapua
49,75 %
49,75 %
764
2
-
Thermopolis Oy
Lapua
46,8 %
46,8 %
34
111
-
119
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on tehty pariarvomenetelmällä.
Sisäiset liiketapahtumat
Sisäiset velat ja saamiset sekä sisäiset liiketapahtumat on vähäisiä liiketapahtumia
lukuun ottamatta eliminoitu.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu
suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa
tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.
Kuntayhtymät
Kuntayhtymien taseet ja niiden liitetiedot on yhdistetty lukuarvoiltaan omistusosuuden
mukaisesti.
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan
ja laskennalliseen verovelkaan.
120
Konserni
v. 2014
v. 2013
30.110.768,33
30.110.768,33
30.110.768,33
30.110.768,33
556.093,39
-11.125,44
544.967,95
556.093,39
556.093,39
861.339,60
-140.219,12
721.120,48
861.339,60
861.339,60
7.861.191,62
11.486.204,64
1.832.408,92
-3.596.404,67
Oma pääoma yhteensä
41.070.457,30
39.190.250,33
733.437,69
50.000,00
509.501,23
50.000,00
783.437,69
559.501,23
20.168.951,47
21.260.258,94
965.255,09
2.105.364,35
1.051.168,06
2.437.681,56
23.239.570,91
24.749.108,56
Peruspääoma 1.1
Lisäykset tilikaudella
Peruspääoma 31.12.
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Arvonkorotusrahasto 31.12.
Muut omat rahastot 1.1.
Muut omat rahastot 31.12.
Pakolliset varaukset
Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu
Varaus kaatopaikan kunnostusselvitykseen
Takaukset
Samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen
puolesta annetut takaukset
Tytäryhteisöt
Kuntayhteisöt
Konsernitaseeseen sisältymättömät
Osakkuusyhteisöt
Muut
121
Investoinnit, joihin sisältyy takaisin maksettavaa arvonlisäveroa,
jos kohteen käyttötarkoitus muuttuu
Viimeistään 31.12.2014 valmistuneet / käyttöönotetut
Vuokratut (verok. 1xx)
Käytt./valm
Tark.kausi
Tark.päättyy
Investoinnin alv yht.
laskentakauden alussa
Kauppa- ja hallinto (terv.hoit.tilat)
Paloasema (laaj.+käyttätark.muutos)
90501
90803
2010
2011
10 v
10 v
2019
2020
4 114,86
75 392,44
Ison Prässin Kahvila (viil/jäähd)
Ison Prässin Kahvila (kaukovalvonta,kirj.223)
Liuhtarin terap.rak, (piha,
kirj.pal.223/244, pitäisi olla 123/144)
Kauppa- ja hallinto (ikkunat)
90432
2011
10 v
2020
4 446,85
90432
2012
10 v
2021
168,50
90626
90501
2012
2013
10 v
10 v
2021
2022
6 598,23
26 368,03
ALV yhteensä
117 088,91
Koulukiinteistöt (verok. 2xx)
Käytt./valm
Tark.kausi
Tark.päättyy
Poutun koulu (ilmastointi)
90425
2008
10 v
2017
1 940,69
Keskuskoulu (peruspar.+laaj.)
Tiisten koulu (maalämpö)
Männikön koulu (piharak-luokka)
Haapakosken koulu (keittiö jakeluk)
Lukio (alapohjat)
Kauhajärven koulu (ilmastointi)
90404
90411
90429
90408
90406
90413
2008
2008
2008
2009
2009
2010
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2017
2017
2017
2018
2018
2019
1 260 525,52
21 544,86
33 891,27
3 829,90
25 720,48
1 610,00
Keskuskoulu (paalujen kast.+asf)
Yläaste (piha-alueet)
Kauhajärven koulu (ilmastointi II)
Hellanmaan koulu (ilmastointi)
Alanurmon koulu (uudisrakennus)
Männikön koulu (viemäriliitos)
90404
90405
90413
90419
90427
90429
2011
2012
2013
2013
2013
2013
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2020
2021
2022
2022
2022
2022
4 572,95
34 415,84
34 779,55
37 914,62
1 071 180,79
335,16
Tiistenjoen koulu (iv, wc-tilat, juhlasali)
Ruhan koulu (kiinteistöautomatiikka)
90411
90422
2014
2014
10 v
10 v
2023
2023
121 293,01
7 738,70
ALV yhteensä
2 661 293,34
122
MUUT (verok. 2xx)
Käytt./valm
Tark.kausi
Tark. Päättyy
Keskusvarasto (Paukku)
Ent. Liuhtarin sairaala
Poutuntie 8
90811
90613
90820
2008
2008
2009
10 v
10 v
10 v
2017
2017
2018
4 164,05
1 626,69
47 655,34
Liuhtarin päiväkoti (ilmast+rem.loppu)
Jokil.päiväk. (muutos päiväkodiksi)
Harjoitushalli (uudisrak)
Hammashoitola (kylmäkone)
Kissankello II (uudisrak)
Honkimetsän varikko (käyttötark.muutos)
Honkimetsän varikko (kaukolämpö)
Ravirata, huoltorak.+katsomo
90603
90622
90553
90616
90624
2009
2009
2010
2010
2010
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2018
2018
2019
2019
2019
45 286,04
67 611,51
832 144,40
569,24
349 943,70
90821
90821
90558
2010
2011
2011
10 v
10 v
10 v
2019
2020
2020
7 382,72
2 931,54
54 681,48
Hopearinne (fysio+keittiö)
Jokil.neuvola (nlan vo-tilat+iv)
Liuhtarin ent. sairaala (piha)
Kissankello I (keittiö)
Rahkatie 3 (ilmastointi)
Kirjasto (kaukovalvonta)
90610
90622
90612
90611
90629
90402
2011
2011
2011
2011
2011
2012
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2020
2020
2020
2020
2020
2021
18 752,92
12 263,98
6 411,84
4 891,38
3 373,16
3 333,78
Museo (kaukovalvonta)
Musiikkiopisto (kaukovalvonta)
Kansalaisopisto (kaukovalvonta)
Harjoitushalli (piha-alueet)
Kissankello (keitt. Työtilojen viilennys)
Mäntykoto (roska- ja pyöräkatos)
90403
90407
90502
90553
90611
90625
2012
2012
2012
2012
2012
2012
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2021
2021
2021
2021
2021
2021
1 254,98
944,06
1 260,63
6 928,88
1 472,00
857,97
Kaupungintalo (kh:n huone + piha)
Honkim. varikko (pressuhalli + kaukov)
Jäähallin piha-alueet
Matkakeskus, piha-alueet
Ravirata, piha-alueet
Terveyskeskus, vo-tilat ym.
90701
90821
92125
92207
90558
90605
2012
2012
2012
2012
2013
2013
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2021
2021
2021
2021
2022
2022
36 193,97
25 608,47
20 157,57
65 038,61
28692,88
443 739,71
Hopearinne, p-alueet
Jokilaakso, Sööstetti (kaukolämpö)
Jokilaakso, Leskelä (kaukolämpö)
Jokilaakso, asuntola (kaukolämpö)
Tekninen keskus (alak.viilennys)
Honkim. k-varasto (LVIS-automatiikka)
Paukun kesäteatteri (pihan peruspar &
asf.)
Urheilutalo (IV peruspar. & yläpohjan
peruspar.)
Hopearinne (varavoima)
Alanurmon päiväkoti (uudisrakennus)
P19, ent Keskusvar (käyttötark. muutos
koulun väistötil.)
90610
90620
90621
90622
90820
90821
2013
2013
2013
2013
2013
2013
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
10 v
2022
2022
2022
2022
2022
2022
10 520,41
3 211,93
3 211,93
5 045,48
8 975,66
1 184,62
90435
2014
10 v
2023
18 761,10
90554
90610
90630
2014
2014
2014
10 v
10 v
10 v
2023
2023
2023
304 463,30
19 413,28
496 843,46
90811
2014
10 v
2023
135489,85
ALV yhteensä
3 102 294,52
123
Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä ( -alijäämä )
Korkotuotot
Rahoitusavustus kunnalta
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä ( alijäämä ) ennen sat. eriä
2014
2013
3 131 447,52
129 500,00
8 556,00
233 234,00
2 917 850,42
119 000,00
8 171,00
345 437,00
-614 532,34
-1 129 892,99
-454 695,00
-975 858,48
-382 283,51
-360 134,95
-82 838,51
-35 399,46
-77 875,42
-23 239,26
-294 878,84
-18 986,54
943 925,33
-775 131,82
-22 799,94
700 723,55
4 322,55
-21,30
3 709,32
-2 435,06
-12 465,36
-0,42
935 760,80
-12 465,36
-689,54
688 842,91
935 760,80
688 842,91
935 760,80
688 842,91
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Ylijäämä ( alijäämä ) ennen varauksia
Poistoeron lis. (-) tai väh. (+)
Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (-)
Tilikauden ylijäämä ( alijäämä )
124
Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma
Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta
2014
2013
943 925,33
294 878,84
-8 164,53
700 723,55
775 131,82
-11 880,64
1 230 639,64
1 463 974,73
-1 797 108,47
0,00
-2 184 920,57
130 000,00
-1 797 108,47
-566 468,83
-2 054 920,57
-590 945,84
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
168 518,39
-7 455,37
-92 272,72
891 813,18
968 058,85
968 058,85
350 106,97
573 276,16
915 927,76
915 927,76
Kassavarojen muutos
401 590,02
324 981,92
Kassavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
401 590,02
650 602,94
249 012,92
324 981,92
249 012,92
-75 969,00
Tulorahoitus
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Satunnaiset erät
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta
Rahoitustoiminnan kassavirta
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys
Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos
Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos
Peruspääoman muutos
Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta
Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta
Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta
Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta
Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos
Rahoitustoiminnan nettokassavirta
125
Vesihuoltolaitoksen tase
2 014
2 013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat oik eudet
Muut pitk ävaik utteiset menot
Maa- ja vesialueet
Rak ennuk set
Kiinteät rak enteet ja laitteet
Koneet ja k alusto
Ennak k omak sut ja k esk ener.hank innat
8 449 114,83
0,00
0,00
0,00
8 449 114,83
0,00
32 554,71
8 401 543,40
15 016,72
0,00
6 946 885,20
0,00
0,00
0,00
6 946 885,20
0,00
37 205,41
6 897 354,70
12 325,09
0,00
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvik k eet
Saamiset
Lyhytaik aiset saamiset
Myyntisaamiset/la
1 663 292,45
0,00
0,00
1 012 689,51
1 337 948,10
168 518,39
168 518,39
920 416,79
1 012 689,51
650 602,94
920 416,79
249 012,92
10 112 407,28
8 284 833,30
5 082 639,35
207 755,92
3 939 122,63
935 760,80
5 029 767,93
4 588 878,57
0,00
0,00
4 588 878,57
440 889,36
0,00
0,00
0,00
388 224,36
0,00
52 665,00
4 146 878,55
207 755,92
3 250 279,72
688 842,91
4 137 954,75
3 946 528,57
0,00
0,00
3 946 528,57
191 426,18
0,00
0,00
0,00
157 531,18
0,00
33 895,00
10 112 407,28
8 284 833,30
VASTAAVAA
VASTAAVAA
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilik ausien yli-/alijäämä
Tilik auden yli-/alijämä
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rah. ja vak .laitok silta
Lainat julk isyhteisöiltä
Muut velat/pa
Lyhytaikainen
Lainat rah. ja vak .laitok silta
Lainat julk isyhteisöiltä
Saadut ennak ot
Ostovelat
Muut lyhytaik aiset velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA
126

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transcription

Similar documents

Työsopimus

Toimintaohje

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

WTU 2014, tulokset

kevään uutuuksia - Lapuan Kankurit

LAPUAN KAUPUNGIN KOULUJEN LUKUVUODEN - EDU

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017

TÄSSÄ LEHDESSÄ MYÖS

MUSEOT JA NÄYTTELYT heinä-elokuu 2014 - Etelä

täällä - Etelä-Pohjanmaan liitto