ST: 1/2015 § 161, KH 29.6.2015 16:00

Transcription

§ 161, KH 29.6.2015 16:00
ST: 1/2015
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Puheenjohtajan päätös:
§ 162, KH 29.6.2015 16:00
ST: 2/2015
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallituksen päätös:
§ 163, KH 29.6.2015 16:00
ST: 3/2015
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
§ 164, KH 29.6.2015 16:00
ST: 4/2015
ILMOITUSASIAT
Pöytäkirja seuraavista kokouksista:
- svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn –
kuntayhtymä 27.5.2015.
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuusto 2.6.2015.
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymän hallitus 18.5.2015 ja 2.6.2015.
- Länsirannikon valvontalautakunta 27.5.2015.
- Kiinteistö Oy Pohjanmaan Nikkarikeskuksen yhtiökokous 21.5.2015.
- Suupohjan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus 27.5.2015.
- ympäristöjaosto 3.6.2015.
- Suomen Museoliitto ry:n vuosikokous 19.5.2015.
- Pohjanmaan liiton maakuntahallitus 25.5.2016.
Kutsu seuraaviin kokouksiin ja tilaisuuksiin:
- Suupohjan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus 17.6.2015.
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuusto 24.6.2015.
- Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 10.6.2015.
- Samkommunen för svenska Österbottens förbund för utbildning och
kultur -kuntayhtymän hallitus 17.6.2015.
- Kårkullan kuntayhtymän valtuusto 15.6.2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös erityisavustuksen myöntämisestä erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen tähän liittyen, 2 päätöstä.
Uutisia Pohjanmaan liitosta.
Maakuntahallituksen hyväksymä Pohjanmaan hyvinvointistrategia sekä lausuntojen ja muun palautteen sisältämät merkittävimmät muutosehdotukset
ja niihin annetut vastineet.
Närpiön vuoden 2014 toimintakertomus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje erityisestä koulutustehtävästä.
Novia/P Byholmin anomus ELY-keskukseen koskien lupaa poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöistä 2015-2025.
ELY-keskuksen päätös koskien poikkeusta luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöistä IBA-alueen pesivän lintulajiston kartoittamiseksi Kristiinankaupungin saaristossa 16.8.2020 asti.
ELY-keskuksen päätös koskien poikkeusta luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöistä IBA-alueen linnustolaskentoja varten Kristiinankaupungin
saaristossa.
ELY-keskuksen päätös
- ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta, Pjelaxin tuulivoimapuiston 110 kV liityntävoimajohtovaihtoehdot.
- Luonnonsuojelualueen 287-406-8-56 perustamisesta.
Aluehallintoviraston päätös
- Härkmerenlahden kunnostamisesta.
- Långgrundsvikenin ja Gropenin ruoppaamisesta.
- työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus, Kristinestads högstadieskola.
Valtioneuvoston päätös CPC Finland Oy’n lunastuslupahakemuksesta (KrsFurubacka, Furubacka-Mansikkamäki ja Furubacka-Tupaneva).
Kuntaliiton yleiskirje
- Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta.
- Toimivallan pidättäminen kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta 2016-2018.
Pohjolan Voiman lehdistötiedote 18.6.2015; Kristiinankaupungin ja Tahkoluodon voimalaitokset säilöntään.
§ 164, KH 29.6.2015 16:00
ST: 4/2015
Kaupunginjohtajan ja keskusten päälliköiden kesän 2015 lomalista oheistetaan.
KEVA:n yleiskirje vuoden 2016 KuEl-maksuista ja vuosien 2017-2018
alustavista tiedoista.
Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur tilinpäätös 2014.
Kaupunginjohtajan ehdotus:
Merkitään.
§ 164, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Lomalista kesä 2015-1
Semesterlista sommar 2015/Lomalista kesä 2015
Christian Lindedahl:
22.6.-26.6.2015
1.7.-3.7.2015
13.7.-24.7.2015
3.8.-7.8.2015
Sammanlagt/yhteensä 23 dagar/päivää.
Margareta Rissanen:
22.6.-24.7.2015
Sammanlagd/yhteensä 25 dagar/päivää.
Joakim Ingves:
6.7.-7.8.2015
Sammanlagd /yhteensä 25 dagar/päivää.
Sven Rosendahl:
22.6-26.7.2015
Dan-Anders Sjöqvist:
25.-26.6.2015
1.-3.7.2015
6.-31.7.2015
6.7.-6.8.2015
Riitta El-Nemr:
§ 165, KH 29.6.2015 16:00
ST: 5/2015
PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN
Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja tammi - kesäkuu 2015.
Ruotsinkielinen koulutuslautakunta 26.5.2015 ja 16.6.2015, Kaj Kärr.
Suomenkielinen koulutuslautakunta 10.6.2015, Ulla Iisakkala.
Perusturvalautakunta 16.6.2015, Mikael Perjus.
Merkitään.
§ 165, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: överf_sdbeslut_päätökset2015_1
§ 165, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: överf_svutb2605tavlan
§ 165, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: överf_svutb16062015
§ 165, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: överf_koulu10062015
§ 165, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: överf_vård16062015per
§ 166, KH 29.6.2015 16:00
ST: 201/2014
KRISTIINANKAUPUNGIN JÄSEN TYP-OHJAUSRYHMÄSSÄ
(Kaupunginhallitus 29.6.2015 § )
Pohjanmaan TE-toimisto kehottaa toiminta-alueensa kuntia antamaan ehdotuksensa TYP-ohjausryhmän varsinaisesta jäsenestä/varajäsenestä. Työ- ja
elinkeinotoimiston tulee päättää monialaisen yhteispalvelun toimintaalueesta sekä ohjausryhmästä viimeistään 30.6.2015.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että Christian Lindedahl valitaan ohjausryhmän
varsinaiseksi jäseneksi ja Viola Broo-Rönnlund hänen henkilökohtaiseksi
varajäsenekseen.
§ 166, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: 20150326 Toimenpiteet ja aikataulu monialaisen yhteispalvelun j
§ 166, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Yhteistyösopimuksen tekeminen
YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN
Sopimusmallin rakenne:
Sopimuksen tarkoitus (1), Sopijapuolet (2), Toimialue (3)
Toimipisteet, henkilöstö ja palvelut, (4–7)
Monialaisen yhteispalvelun johtaminen ja sisäinen organisoituminen (8–9)
Toimintamenot (10–12)
Yhteisen toiminnan hallinnointi (13–14)
Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen (15–17)
Allekirjoitukset
Sopimuksen liitteet
Yhteistyösopimuksen kohdat:
1
Sopimuksen tarkoitus:
-
Yhteistyösopimuksessa tulee sopia TYP-asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisista asioista ja
Kelan osallistumisesta yhteispalvelun kustannuksiin (TYP-laki 8 § 2 momentti). Muita asioita
voidaan sisällyttää sopimukseen, jos sopijapuolet ovat asiasta yksimielisiä.
TYP-laissa edellytettävien asioiden lisäksi sopimuksessa voi sopia esim. johtoryhmän
työskentelytavoista, TYP:n sisäisestä organisoitumisesta ja miten sopijapuolet osallistuvat
muihin kuin TYP-lain edellyttämiin toimintamenokustannuksiin.
-
2
Sopijapuolet
-
Kunta/kunnat ja/tai kuntayhtymä voi olla sopijapuoli. Sopijapuolia ovat kaikki johtoryhmässä
mukana olevat kunnat. Jos kunta on siirtänyt päätösvallan sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisestä kuntayhtymälle, kuntayhtymä on sopijaosapuoli sote-palvelujen osalta. Jos kunta
ostaa sote-palvelut yritykseltä, palveluntuottajayritys ei ole sopijaosapuoli. Jos kunta on siirtänyt
sote-palvelujen järjestämisvastuun kuntayhtymälle ja sopimus sisältää muita kunnan
järjestämisvastuulla olevia palveluja, kunta on sopijaosapuoli näiden palvelujen osalta.
Yhteyshenkilöitä nimetään vähintään yksi / allekirjoittajaorganisaatio, tarpeen mukaan useampi.
Yhteyshenkilöstä kirjataan nimi, organisaatio, yhteystiedot.
-
3
Toimialue
-
Toimialueen määrittely on tarpeen, jos sopijapuolena on kuntayhtymä, jolla on laajempi toimialue
kuin TYP-verkostossa toimivilla kunnilla.
4
Yhteiset toimipisteet
-
Kohtaan kirjataan yhteisen toimipisteen/pisteiden määrä ja sijainti. Yhteisiä toimipisteitä tulee
olla vähintään yksi.
5
Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottava monialainen yhteispalvelu
-
Kohdassa kerrotaan, miten monialainen yhteispalvelu järjestetään silloin, kun käytettävissä ei ole
yhteistä toimipistettä. Sopijapuolet esim. sopivat, missä paikassa (esim. jonkin sopijapuolen
tilassa) asiakas tavataan, miten asiakkaaseen pidetään yhteyttä, käytetäänkö etäyhteyksiä jne.
Jos yhteispalvelun tarjoamiselle on sovittu tietty pysyvä paikka (tila), osoitteen voi kirjata. Jos
monialainen palvelutarvearvio ja työllistymissuunnitelma tehdään tapauskohtaisesti sovittavissa
tiloissa, kirjataan sovittu toimintapa.
Yhteistyösopimuksen tekeminen
2 (3)
6
Henkilöstö
-
Sopimukseen kirjataan TYP-palveluihin osoitettava henkilötyövuosimäärä, josta yhteiseen
toimipisteeseen/pisteisiin sijoitettavan henkilöstön osalta kerrotaan myös henkilömäärä.
Liitetaulukossa kerrotaan, miten sopijapuolten henkilöstö sijoittuu toimipisteittäin. Liitteeseen
kirjataan tehtävänimikkeet ja mahdollinen osa-aikaisuus. Osa-aikaisuus tarkoittaa, että työntekijä
käyttää vain osan työajastaan palvelujen tuottamiseen TYP-asiakkaille. Osa-aikaisten työaika
määritellään %-osuutena kokoaikaisten työajasta. Henkilöstö kerrotaan kuntien osalta kunnittain.
-
7
TYP-toimintamallilla tarjottavat palvelut
-
Tarjolla olevalla palvelulla tarkoitetaan, että palvelu tuotetaan kyseisessä toimipisteessä (esim.
terveystarkastus) tai päätös palvelusta tehdään kyseisessä toimipisteessä (esim.
palkkatukipäätös). Jos TYP:llä on useampi yhteinen toimipiste, palvelut kerrotaan toimipisteittäin.
Tarjolla olevat palvelut voi koota lisäksi kuntakohtaisesti.
Yhteisessä toimipisteessä tuotettavia palveluja voivat olla esimerkiksi
-
Kunta:
- terveysneuvonta ja terveystarkastukset, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus
- sosiaalityö ja -ohjaus, päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjaus ja neuvonta
- talous- ja velkaneuvonta
TE-toimisto:
- kaikki julkiset työvoimapalvelut tai jos tarjolla vain osa TE-palveluista, eriteltynä mitkä
palvelut (esim. päätös työkokeilusta tai palkkatuesta)
Kela (Kelan keskushallinnon muotoilu):
Kela tarjoaa ja järjestää työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Kela
antaa myös tarvittaessa muuta etuuksia koskevaa neuvontaa.
-
Yhteisessä toimipisteessä asiakkaalle tehdään monialainen palvelutarvearvio ja sen pohjalta
monialainen työllistymissuunnitelma, joka myös päivitetään yhteispalvelun toimesta. Muilta osin
sopijapuolet sopivat, mitä palveluja tuotetaan yhteisessä toimipisteessä.
8
TYP:n johtoryhmä ja johtaja
-
Kohdassa voi todeta johtoryhmän asettamisen ja johtajan nimeämisen (johtoryhmän tulee
hyväksyä johtaja ja hänen varahenkilönsä ennen nimeämistä). Asettamiskirjeessä todetaan
johtoryhmän tehtävät, joita ei toisteta yhteistyösopimuksessa.
-
Jos johtoryhmä sopii johtoryhmälle myös muita kuin TYP-lain edellyttämiä tehtäviä, ne kirjataan
tähän. Johtoryhmä voi lisäksi sopia työskentelyynsä liittyvistä asioista kuten
- kuinka usein johtoryhmä kokoontuu (esim. krt/vuodessa)
- kokousten koolle kutsuminen (kuka kutsuu, miten varahenkilöille ilmoitetaan)
- kokouskäytännöt (esim. asialista ja kokousmateriaalin toimittamisaika, jaetaanko
varahenkilöille).
9
Sisäinen organisoituminen
-
Henkilömäärältään ison TYP:n yhteistyösopimuksessa voi olla tarpeen sopia tiimeistä tai
vastaavista. Esim. tiimin nimi ja vastuuhenkilö (taustaorganisaatio).
12 TYP-toimintaan liittyvät yhteiset kustannukset
-
Jos sopijapuolet haluavat sopia budjetin laatimisen aikataulusta, laskutusmenettelystä tms, ne
voidaan kirjata tähän.
2.6.2015
Yhteistyösopimuksen tekeminen
3 (3)
13 Henkilörekisteri
-
Kohtaan on yksilöity käytettävä asiakasrekisteri ja sen käyttöoikeuden myöntäjä (toteava
kirjaus). Yhteyshenkilöstä kirjataan nimi ja yhteystiedot.
14 Asiakirjat
-
Yhteyshenkilöstä/-henkilöistä kirjataan nimi, organisaatio ja yhteystiedot. Sosiaaliterveydenhuollon asiakirjojen käsittelyyn sovelletaan niitä koskevaa lainsäädäntöä.
ja
15 Sopimuksen voimassaoloaika
-
Uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut tulee käynnistää niin, että uusi sopimus tulee voimaan
1.1.2019.
Allekirjoitukset
-
Jokaiselle sopijapuolelle varataan oma sivu. Allekirjoituspäivämäärät voivat vaihdella. Sopimus
tulee voimaan viimeisestä allekirjoituspäivästä.
2.6.2015
§ 166, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: yhteistyösopimusmalli
MALLI
Sopimuskohtiin kirjatut ovat esimerkkejä siitä, miten asia voitaisiin ilmaista. Kursiivilla merkityt ovat
asioita, jotka voidaan kaikkien sopijapuolten niin päättäessä sisällyttää sopimukseen. Sopimusmallin
liitteenä on täyttöohje.
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
1 Sopimuksen tarkoitus
Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain
(1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjottavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä
sosiaali- terveys- ja kuntoutuspalveluja (laista).
Tässä sopimuksessa sovitaan yhteisistä toimipisteistä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä
tarjottavasta yhteispalvelusta, yhteispalveluun osoitettavasta henkilöstöstä, työttömille tarjottavista palveluista ja kustannusten jaosta.
Sopimuksessa sovitaan myös…
2 Sopijapuolet
1. kunta/kunnat ja/tai kuntayhtymä
2. xx:n työ- ja elinkeinotoimisto (jäljempänä TE-toimisto)
3. Kansaneläkelaitos (jäljempänä Kela)
Yhteyshenkilöt sopimukseen liittyvissä asioissa ovat:
3 Toimialue
TYP:n toiminta-alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat:
I TOIMIPISTEET, HENKILÖSTÖ JA PALVELUT
4 Yhteiset toimipisteet
TYP:llä on (x määrä) yhteistä toimipistettä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Toimipiste/pisteet sijaitsevat (kunnan / kuntien nimi). Tarkemmat tiedot yhteisistä toimipisteistä ovat tämän sopimuksen liitteenä (liite 1).
5 Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottava monialainen yhteispalvelu
(Kuntien nimet) monialaista yhteispalvelua tarjotaan…
Yhteistyösopimuksen malli
2 (7)
6 Henkilöstö
Sopijapuolet osoittavat monialaiseen yhteispalveluun henkilöstöä seuraavasti:
Kunta/kuntayhtymä
TE-toimisto
Kela
X htv. Yhteisessä toimipisteessä/pisteissä työskentelee x henkilöä
X htv. Yhteisessä toimipisteessä/pisteissä työskentelee x henkilöä
X htv. Yhteisessä toimipisteessä/pisteissä työskentelee x henkilöä.
Henkilöstörakenne on tämän sopimuksen liitteenä (liite 2).
7 TYP-toimintamallilla tarjottavat palvelut
Yhteisissä toimipisteissä asiakkaalle ovat monialaisen palvelutarvearvion pohjalta tarjolla seuraavat palvelut:
-
Kunta/kuntayhtymä:
TE-toimisto:
Kela:
Tarkempi erittely tarjolla olevista palveluista on tämän sopimuksen liitteenä (liite 3).
Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavat palvelut:
-
A:n kunnassa monialaisena yhteispalveluna tarjotaan seuraavat palvelut:
B:n kunnassa
Jne.
II MONIALAISEN YHTEISPALVELUN JOHTAMINEN JA SISÄINEN ORGANISOITUMINEN
8 TYP:n johtoryhmä ja johtaja
TYP:n toimintaa johtaa TYP-lain ja -asetuksen mukainen johtoryhmä. TE-toimisto on asettanut
(päiväys) työllistymistä edistävälle monialaiselle yhteispalvelulle johtoryhmän. Johtoryhmän asettamispäätös on tämän sopimuksen liitteenä. (TYP-laki 7 § ja TYP-asetuksen 2§ ja 3 §.)
Johtoryhmän työskentelystä on sovittu seuraavaa…
Tässä sopimuksessa on johtoryhmän tehtäviksi sovittu lisäksi…
Toimintamallissa mukana olevat kunnat ovat nimenneet monialaisen yhteispalvelun johtajaksi
N.N:n (taustaorganisaatio) ja hänen varahenkilökseen M.M:n (taustaorganisaatio). Johtoryhmä
on hyväksynyt nimetyt henkilöt (päiväys).
9 Sisäinen organisoituminen
III TOIMINTAMENOT
10 Kansaneläkelaitoksen osallistuminen yhteisiin kustannuksiin (TYP-lain 8 §:n 2 mom)
Esim. Kela osallistuu yhteisen toimipisteen menoihin toimipisteessä työskentelevän henkilöstömäärän suhteessa.
3 (7)
11 Kuntien keskinäinen vastuu toimintamenoista
Kuntaliiton suositus: Vuotuisessa budjetissa määritellään kunkin kunnan osuus (%) monialaisen
yhteispalvelun koko hallintoon ja muuhun toimintaan liittyvien yhteisten toimintamenojen kuntaosuudesta. Yhteisten toimintamenojen jakoperusteena käytetään yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuen saajien kokonaismäärää kunnassa tammikuussa 2015.
(Tilastolähde: Kelan Kelasto -tilastotietokanta)
12 TYP-toiminnasta aiheutuvat yhteiset kustannukset
Monialaiselle yhteispalvelulle tehdään vuosittain budjetti, johon sisällytetään yhteisesti maksettavat kustannukset.
IV YHTEISEN TOIMINNAN HALLINNOINTI
13 Henkilörekisteri
TE-toimisto ylläpitää TYP-lain 9 §:n mukaista monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriä
(TYPPI). TYPPI-rekisteri on TE-toimiston URA-asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisterin
osarekisteri.
Käyttöoikeuden monialaisen yhteispalvelun TYPPI-rekisteriin myöntää (N:n) elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Yhteyshenkilö on:
14 Asiakirjat
TYP:lle laaditaan Arkistolain (831/1994) edellyttämä arkistonmuodostussuunnitelma (AMS) xxxx
mennessä. Tätä ennen TYP-toiminnassa syntyvät yhteiset paperiasiakirjat arkistoidaan (paikka).
Yhteyshenkilö/t arkistoasioissa on/ovat:
V VOIMASSAOLOAIKA JA MUUTTAMINEN
15 Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus
on voimassa 31.12.2018 asti.
Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään x kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.
16 Sopimuksen muuttaminen
Sopimusta tarkistetaan sopimuskauden aikana jonkun sopijapuolen sitä vaatiessa. Johtoryhmä
käsittelee ja tekee muutosesitykset ja käynnistää sopimusneuvottelut. Yksilöidyt muutosesitykset
tulee toimittaa johtoryhmälle kirjallisesti viimeistään x kuukautta ennen kuin muutos halutaan
voimaan.
17 Riitojen ratkaisu
Sopimukseen liittyvät erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin
neuvotteluin.
4 (7)
Allekirjoitukset ja päiväys
Tätä sopimusta on tehty (sopijapuolten määrä) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.
-------------------------------------------------------------Paikka ja aika
xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä
Nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoitus, virka-asema, nimenselvennys
----------------------------------------------------------Paikka ja aika
xxxxxxxx työ- ja elinkeinotoimisto
Nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoitus, virka-asema ja nimenselvennys
----------------------------------------------------------------Paikka ja aika
Kansaneläkelaitos
Nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoitus, virka-asema ja nimenselvennys
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
YHTEISTYÖSOPIMUKSEN LIITTEET
1) Yhteiset toimipisteet
2) Yhteisissä toimipisteissä työskentelevä henkilöstö
3) Yhteisissä toimipisteissä tarjottavat palvelut
4) Muut mahdolliset liitteet
MUUT SOPIMUSASIAKIRJAT
Johtoryhmän asettamispäätös (jos halutaan liitteeksi)
5 (7)
LIITE 1 YHTEISET TOIMIPISTEET
Osoite
Toimipiste A
Toimipiste B
Toimipiste C
Aukioloajat
Esim.
- joka päivä 9 - 16
- joka päivä 9 – 12
- tiistaisin 9 – 15
Jne
6 (7)
LIITE 2 YHTEISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ TYÖSKENTELEVÄ HENKILÖSTÖ
Toimipiste A
(Käyntiosoite)
Taustaorganisaatio
Tehtävänimike
(alla esimerkkejä)
Kunta/kuntayhtymä
johtaja
Jos osa-aikainen,
työaika
esim. sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja,
kuntoutusohjaaja
TE-toimisto
esim. asiantuntija, kuntoutuspsykologi
Kela
esim. vakuutussihteeri
Toimipiste B
(Käyntiosoite)
Taustaorganisaatio
Nimike
Toimipiste C
(Käyntiosoite)
Taustaorganisaatio
Nimike
Jne
Esim. 40 %
Jos osa-aikainen,
työaika
Jos osa-aikainen,
työaika
LIITE 3 YHTEISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ TARJOTTAVAT PALVELUT
A:n TOIMIPISTE
Kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut
Julkiset työvoimapalvelut
Kelan palvelut
B:n TOIMIPISTE
Julkiset työvoimapalvelut
Kelan palvelut
C:n TOIMIPISTE JNE
TE-toimisto
Kelan palvelut
7 (7)
§ 167, KH 29.6.2015 16:00
ST: 113/2015
ANOMUS KUNNALLISESTA VASTINRAHOUTKSESTA JOBBMATCHING-HANKETTA
VARTEN
(DAS/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Yrkesakademin i Österbotten anoo, että Kristiinankaupunki osallistuu Jobmatching-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.
Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on etsiä juuri oikea työntekijä oikealle
työpaikalle.
Pitkäaikaistyöttömiä koskeva lainsäädäntö muuttui vuodenvaihteessa. Laki
edellyttää kuntien maksavan jatkossa 50 % työmarkkinatuesta henkilöille,
jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää ja 70 % niille, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 1000 päivää. Kustannusvaikutus on arviolta 90 milj. euroa koko maan osalta ja Kristiinankaupungin osalta n. 150 000 euroa. Jos pitkäaikaistyöttömille onnistutaan hankkeen kautta saamaan työtä tai koulutusta, kunnan työmarkkinatuen
kustannukset vähenevät. Talousarviokäsittelyn yhteydessä todettiin liitteessä (kh 1.12.2014), että palkkattavalle pitkäaikaistyöttömien työnohjaajalle,
annetaan tavoitteeksi puolittaa Kelan noin 100 000 euron palautukset (vuoden 2014 tason mukaisesti).
Kolmevuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 245 700 € ja Kristiinankaupungin osuus olisi 1 932 euroa eli 644 euroa/vuosi.
Hankesuunnitelma oheistetaan.
Kaupunginhallitus päättää, että Kristiinankaupunki osallistuu Jobmatchinghankkeeseen oheisen hankesuunnitelman mukaisesti.
§ 167, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: ya_projekti_vastinrahoitus
§ 167, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: ya_projekti_vastinrahoitus
§ 168, KH 29.6.2015 16:00
ST: 32/2015
ANOMUS KUNNALLISESTA RAHOITUSOSUUDESTA ”IDEASTA ETEENPÄIN” HANKETTA VARTEN
Oy Merinova Ab anoo kunnallista rahoitusosuutta hankkeelle ”Ideasta
eteenpäin”. Kristiinankaupungin osuus olisi 3 720 euroa.
Hankesuunnitelma oheistetaan.
Hanke toteutetaan järjestämällä ”Ideasta eteenpäin” -vastaanottoja ja keskusteluja Pohjanmaalla, jolloin yrittäjillä on mahdollisuus keskustella mm.
innovaatioista sekä kehitysideoista esim. tuotekehittelyn, viennin, energiaratkaisujen jne. osalta.
Tavoiteltuja tuloksia ovat, että koko maakunnan yritykset ja toimijat saadaan tietoisiksi EnergyVaasa -keskittymän toiminnasta sekä omien innovaatioidensa sopivista kehittämisvaihtoehdoista. Yrityksiä inspiroidaan vahvistamaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa kilpailukykynsä parantamiseksi.
Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy on antanut seuraavan lausunnon:
Asia:
Lausunto Oy Merinova Ab:n anomuksesta koskien kunnallista osarahoitusta ”Ideasta eteenpäin” -hanketta varten
Hankkeen tavoitteena on levittää ja hyödyntää EnergyVaasa energiateknologian keskittymän innovaatio- ja hankeosaamista koko maakunnassa sekä
saada maakunnan yritykset mukaan klusterin toimintaan ja edesauttaa toteuttamiskelpoisia ideoita kohti liiketoimintaa.
Hanke toteutetaan järjestämällä ”Ideasta eteenpäin” –vastaanottoja ja keskusteluja sellaisten yritysten kanssa, jotka haluavat kehittää ideoitaan yhdessä uusien yhteistyöosapuolien kanssa. Hankkeeseen haetaan energia-,
metalli-, muovi-, vene-, traileri- ja ICT-teollisuuteen liittyviä yrityksiä.
Tavoiteltuja tuloksia ovat yritysten tutkimus- ja kehitystyön paraneminen
ja kilpailukyvyn lisääntyminen.
Sopiville yrityksille tehdyn tiedustelun perusteella voidaan todeta, ettei
tällä hetkellä ole kiinnostusta tähän ja siksi Kristiinankaupungin elinkeinokeskus ei puolla osarahoitusta.
Kristiinankaupungissa 23. maaliskuuta 2015
Ab Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy
Angeligue Irjala
TJ
Kaupunginhallitus päättää Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy:n lausuntoon viitaten ilmoittaa, ettei Kristiinankaupunki osallistu hankkeen rahoitukseen.
§ 168, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: merinova_version04022015
§ 168, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Ideasta eteenpäin_projektisuunnitelma
29.8.2014
Projektisuunnitelma
1 (4)
Ideasta eteenpäin
Hakija:
Hankkeen tavoite:
Tulos:
Oy Merinova Ab
Koko maakunta mukana EnergyVaasa –klusterin toiminnassa ja sitä
kautta luomassa uusia tuotteita, palveluita, työpaikkoja ja vientiä.
10 kpl pidettyä Ideasta eteenpäin – tapahtumaa
1 Projektin tausta
Vaasan seudun energiaklusteri on saavuttanut tunnustusta Pohjoismaiden merkittävimpänä
energiateknologian keskittymänä. Energiaklusteri muodostuu yli 140 yrityksestä, joista usea on
alansa globaali markkinajohtaja. Suuri osa klusterin yrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä, jotka
toimivat näiden suurten yritysten alihankkijoina.
Vaasan seudun suurten kansainvälisten energiateknologiayritysten on arvioitu generoivan seudun
eri alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden.
Yrittäjäjärjestöt arvioivat, että Pohjanmaalla on yli 120 pk-yritystä, jotka toimivat
energiateknologian alihankkijoina. Näiden palveluksessa on n. 10.000 henkeä. Henkilöstömäärä
voi vaihdella yhden hengen toiminimistä n. 200 hengen yrityksiin. Asiantuntevat
alihankintayritykset luovat hyvän perustan myös uusien yritysten etabloitumiselle ja vahvistavat
EnergyVaasan asemaa edelleen. Vaasan seudulla on heidän ansiostaan helpompi aloittaa ja
onnistua energia-alalla.
Muun muassa digitalisaatio on kasvava trendi, joka luo uusia innovaatioita, työpaikkoja ja
vahvistaa teollisuutta. Nyt olisikin tärkeää saada koko maakunnan innovaatiot, osaajat ja yritykset
vahvistamaan energiaklusterin toimintaa ja toisaalta hyötymään verkoston tuomasta lisäarvosta.
EnergyVaasa –klusterin toimintaa ollaan kehittämässä virtuaaliorganisaatioksi, jonka tehtävänä on
yhdistää energiaklusterin tuki ja kehittämistoimintoja tuottavia toimijoita yhdeksi
virtuaaliorganisaatioksi. Organisaatio mahdollistaisi suunnitelmallisen klusterin kehittämisen ja
päällekkäisyyksien välttämisen ja tätä kautta pystyy paremmin edistämään Vaasan seudun ja koko
suomen energiateknologia-liiketoimintaa.
Vaikka EnergyVaasa –klusterin luvut ovat vaikuttavia, puuttuu joukosta vielä paljon toimijoita
Pohjanmaan alueelta. Viestiä on vietävä laajemmalle joukolle ja klusterin toimijoiden osaaminen
koko Pohjanmaan yritysten ja muiden toimijoiden saavutettavaksi.
29.8.2014
Projektisuunnitelma
2 (4)
2 Projektin tavoite ja tulokset
Projektin tavoitteena on viedä EnergyVaasa -toiminnan innovaatio- ja hankeosaaminen
maakuntaan. Tavoitteena on saada hanke- ja innovaatio-osaamista koko maakunnan alueelle sekä
maakunnan yritykset mukaan klusterin toimintaan. Tämä mahdollistaa pitkällä tähtäimellä
yritysten kasvun ja kansainvälistymisen, uudet työpaikat ja uudet innovaatiot, jotka syntyvät
uusien yhteistyöverkostojen ja osaamisen kautta.
Projekti toteutetaan Ideasta eteenpäin -vastaanottojen
salassapitovelvollisuuden turvin keskustelemaan:
kautta,
joihin
voi
tulla
Innovaatioista
Kehityshankeajatuksista (liittyen tuotekehitykseen, vientiin, energiaratkaisuihin,..).
Vastaanotolla yritys tai innovaattori voi käydä läpi EnergyVaasan asiantuntijoiden kanssa
innovaationsa/kehitysideansa ja sille on mahdollista saada sparrausapua. Innovaation/idean osalta
käydään läpi mahdollisia etenemisvaihtoehtoja. Tarkoituksena on löytää ja edesauttaa
toteuttamiskelpoisia ideoita kohti liiketoimintaa. Samalla myös kerrotaan mahdollisuuksista
verkostoitua lisäarvoa tuottavien tahojen kanssa. Tapahtuman jälkeen kartoitetut ideat vielä
analysoidaan ja niiden eteenpäin viemiseksi tehdään suunnitelma. Seudun korkeakoulujen
tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä ideoiden jalostamisessa käytetään hyödyksi. Demo- ja
pilotointivaiheessa olevat ideat pyritään saamaan prosessissa eteenpäin muun muassa INKAohjelman kautta (Vaasa on valittu vetovastuulliseksi Innovatiiviset kaupungit –ohjelman energiateemaan).
Energia-alan innovaatioiden ja hankeideoiden lisäksi vastaanotolle voi tulla energia-,
energiateknologia-, metalli-, muovi-, vene-, traileri- ja ICT-teollisuuteen liittyvien ideoiden kanssa.
Myös edellä mainittujen sektoreiden palveluliiketoimintaan liittyvät tahot ovat tervetulleita.
Projektin tuloksena koko maakunnan toimijat ovat saaneet tarvitsemansa tiedon EnergyVaasa –
klusterista sekä tietoa innovaatiotoimintansa kehittämismahdollisuuksista. Erityisesti on
tavoitteena innostaa pk-yrityksiä t&k –toimintaan vahvistaakseen heidän kilpailukykyään. Klusterin
verkoston kautta pk-yritykset saavat paremmat valmiudet kehittää, tuoda markkinoille tai ottaa
käyttöön uusia tai parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, teknologioita tai palveluita.
3 Projektin tehtävät ja vaadittavat resurssit
Projekti koostuu seuraavista tehtävistä:
1. Projektin johto ja raportointi sekä viestintä
2. Ideasta eteenpäin –vastaanotot (10 kpl) Pohjanmaan alueella
29.8.2014
Projektisuunnitelma
3 (4)
3.1 Projektin johto ja raportointi sekä viestintä
Tehtävän tarkoituksena on hoitaa projektin johto sekä raportointi rahoittajan suuntaan.
Ideasta eteenpäin -hanke on tehokas keino aktivoida pohjanmaan yrityksiä osallistumaan
energiaklusterin toimintaan ja sitä kautta verkostoitumaan laajemmin ja saamaan tietoa uusista
businessmahdollisuuksista tai kehityshankkeista.
Tapahtumiin on tavoitteena saada mahdollisimman moni energia-alalla toimiva yritys
osallistumaan, siksi tietoisuutta pyritään levittämään laajasti. Tämä toteutetaan mahdollisimman
tehokkaalla viestinnällä.
Ideasta eteenpäin informaatio lehtinen (paperilla ja sähköinen)
EnergyVaasa kanavien hyödyntäminen, www ja sosiaalinen media
Sähköpostikutsut, hyödyntäen EnergyVaasan ja tapahtuman kumppanien osoitteistoja
Vaadittava resurssi: 1,25 htkk
Ostopalvelut: 1000 € (viestintämateriaali)
3.2 Ideasta eteenpäin –vastaanotot (10 kpl) Pohjanmaan alueella
Tehtävän tarkoituksena on järjestää 10 kpl päivän mittaisia vastaanottoja Pohjanmaan alueella.
Vastaanotot suunnitellaan yhteistyössä alueen kehittämisyhtiöiden (VASEK, Concordia, Ab
Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy, Kristiinan kaupungin elinkeinokeskus Oy,..) kanssa.
Vastaanottojen jälkeen kartoitetut ideat vielä analysoidaan ja niiden eteenpäin viemiseksi tehdään
suunnitelma.
Vaadittava resurssi:
Yksi Ideasta eteenpäin –vastaanotto valmisteluineen ja jälkitöineen 0,4 htkk
10 kpl vastaanottoja 4,0 htkk
Ostopalvelut: 1000 € (vastaanottojen järjestäminen)
4 Projektin aikataulu
Projektin toteutetaan 1.1.2015 – 31.8.2015.
Suunnitellut vastaanotot:
2 kpl Kristiinankaupungissa
2 kpl Närpiössä
2 kpl Vaasa, Isokyrö, Mustasaari ja Vöyri –alueella
4 kpl Pietarsaari, Kruunupyy, Larsmo, Pedersöre ja Uusikaarlepyy –alueella.
29.8.2014
Projektisuunnitelma
4 (4)
5 Projektin kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
Projektin kustannusarvio on esitetty alla.
KUSTANNUS
Henkilöstökustannukset
Ostopalvelu
Flat rate (24 %)
YHTEENSÄ
41 147 €
2 000 €
9 876 €
53 023 €
Projektin rahoitussuunnitelma:
RAHOITTAJA
Haettava EAKR- ja valtion rahoitus (60 %)
Kuntarahoitus
yksityinen rahoitus
YHTEENSÄ
31 814 €
18 558 €
2 651 €
53 023 €
Kuntarahoitus jaetaan järjestettävien vastaanottojen määrän suhteessa.
§ 168, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: elinkeino_ merinova-1
Kristiinankaupungin kaupunginhallitus
PL 13
64101 Kristiinankaupunki
Asia:
Lausunto Oy Merinova Ab:n anomuksesta koskien kunnallista osarahoitusta ”Ideasta
eteenpäin” –hanketta varten
Hankkeen tavoitteena on levittää ja hyödyntää EnergyVaasa energiateknologian
keskittymän innovaatio- ja hankeosaamista koko maakunnassa sekä saada maakunnan
yritykset mukaan klusterin toimintaan ja edesauttaa toteuttamiskelpoisia ideoita kohti
liiketoimintaa.
Hanke toteutetaan järjestämällä ”Ideasta eteenpäin” –vastaanottoja ja keskusteluja
sellaisten yritysten kanssa, jotka haluavat kehittää ideoitaan yhdessä uusien
yhteistyöosapuolien kanssa. Hankkeeseen haetaan energia-, metalli-, muovi-, vene-,
traileri- ja ICT-teollisuuteen liittyviä yrityksiä.
Tavoiteltuja tuloksia ovat yritysten tutkimus- ja kehitystyön paraneminen ja
kilpailukyvyn lisääntyminen.
Sopiville yrityksille tehdyn tiedustelun perusteella voidaan todeta, ettei tällä hetkellä
ole kiinnostusta tähän ja siksi Kristiinankaupungin elinkeinokeskus ei puolla
osarahoitusta.
Kristiinankaupungissa 23. maaliskuuta 2015
Ab Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy
Angeligue Irjala
TJ
§ 169, KH 29.6.2015 16:00
ST: 100/2015
TUKIASUMISYKSIKÖN PERUSTAMINEN SPR:N KRISTIINANKAUPUNGIN
VASTAANOTTOKESKUKSEN YHTEYTEEN
(REN/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Maahanmuuttovirasto (Migri) on lähettänyt 2.6.2015 päivätyn esityksen
tukiasumisyksikön perustamisesta Kristiinankaupunkiin. Migri esittää,
että Kristiinankaupunki tukisi Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän Kristiinankaupungin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan laajentamista myös alaikäisten ilman vanhempia tulleiden
turvapaikanhakijanuorten vastaanoton osalta. Liite. Kaupunginjohtaja
on informoinut asiasta alustavasti kaupunginhallituksessa 23.4.2015, §
119.
Alkuvuodesta turvapaikkahakemusten määrä Suomeen on kasvanut yli
30 % edellisvuoteen verrattuna, ja mikäli tulijamäärät jatkavat nousuaan,
vuoden 2015 ennuste enteilee yhteensä noin 5000 uuden turvapaikkahakemuksen määrää. Hakijoiden määrän kasvun vuoksi on vastaanottokeskuskapasiteettia jouduttu kasvattamaan toimivan vastaanottojärjestelmän takaamiseksi, ja kapasiteettia nostetaan edelleen 800 paikalla
syyskuun 2015 loppuun mennessä. Kaikkien vastaanottokeskusten on
nostettava paikkalukuaan.
Alaikäisten ilman huoltajaa saapuvien turvapaikanhakijoiden majoitus
järjestetään
ryhmäkodeissa ja tukiasumisyksiköissä. Ryhmäkotien ja tukiasumisyksiköiden toiminnasta määritellään Vastaanottolaissa (746/2011), mikä ilmenee oheisesta SPR:n kirjeestä.
Yksikön perustaminen ja kustannukset
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on antaa SPR:n Kristiinankaupungin
vastaanottokeskukselle (Österbottens svenska distrikt) toimeksianto perustaa ja ylläpitää tukiasumisyksikköä ilman
huoltajaa saapuville turvapaikanhakija nuorille (ei siis lastenkotia pienille lapsille) alaikäisille. Yksikön koko olisi maksimissaan 40 paikkaa,
jotka otettaisiin käyttöön asteittain turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Ylitarkastaja Knape Migristä vahvistaa sähköpostissa 4.6.2015, että:
-
Paikkaluku olisi alussa 20 paikkaa niin, että toiminta saataisiin käyntiin laadukkaasti. Mahdollinen paikkamäärän laajentaminen tulisi
myöhemmin erikseen yhdessä pohdittavaksi.
-
Valtio korvaa vastaanottokeskukselle 100 % ne kustannukset, jotka
syntyvät turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Vastaanottopalvelujen
sisältöä ovat siis majoitus-, sosiaali-, ja terveyspalvelut sekä kiinteät
kulut henkilöstöstä ja kiinteistöistä, joita majoitukseen käytetään.
Mikäli asiakkaan kohdalla joudutaan käyttämään kunnallisia tai muita ostopalveluja, korvataan nämä vastaanottokeskukselle
/ylläpitäjälle myös. Mikäli vastaanoton osalta jouduttaisiin turvautu-
§ 169, KH 29.6.2015 16:00
ST: 100/2015
maan lastensuojelun keinoihin,tulisivat myös huostaanottokustannukset valtion korvattaviksi.
Punaisesta Rististä todetaan, että Kristiinankaupunki ottaisi käytännössä
vastaan 20 henkilöä koostuen sekä aikuisista että alaikäisistä 16-vuotta
täyttäneistä nuorista. Maahanmuuttovirasto on lisäksi ilmoittanut, että jos
ala-ikäisten määrä laskee, voidaan nämä 20 paikkaa muuttaa aikuisten
paikoiksi, jotta henkilöstö ei joutuisi yhtäkkiä työttömäksi.
Maahanmuuttovirasto toivoo kaupungilta myönteistä suhtautumista tukiasumisyksikön perustamiseen.
--Migri nostaa kapasiteettia, kuten aiemmin todettu 800 paikalla syyskuun
2015 loppuun mennessä. Tästä määrästä olisi SPR:n Kristiinankaupungin yksikön osuus noin 100 paikkaa, joista siis selostetut n. 20 paikkaa
tukiasumisyksikköön. Loput vastaanotettavat noin 80 henkilöä SPR sijoittaisi Kristiinankaupungin ulkopuolelle (mm. Kaskisten seudulle).
Johtaja Annica Riddar vahvistaa vastaanottokeskusten johtajakokouksen
jälkeen 15.6.2015 sähköpostissaan, että Kristiinankaupungissa olisi max.
20 paikan tukiasumisyksikkö. Tukiasumisyksikön perustamisen jälkeen
kaupungissa olisi maksimissaan 220 turvapaikanhakijaa. SPR katsoo
määrän olevan Kristiinankaupungin kokoiselle paikkakunnalle maksimi.
Toiminnan alkuvuosina kaupungissa oli ajoittain tätäkin enemmän turvapaikanhakijoita.
Mikäli alaikäisille tarvittaisiin edelleen lisäpaikkoja, voi SPR Migrin näkemyksen mukaan päättää erikseen siitä, kenen kanssa SPR keskustelee
lisäpaikoista, samoin kuin myös aikuisten lisäpaikoista.
Tukiasumisyksiköllä tulee olla n. 8 hengen henkilöstö, jonka SPR palkkaa1. Yhteensä palkattaisiin n. 11 työntekijää mukaan lukien sekä aikuisten yksikkö että alaikäisten yksikkö.
SPR:lla on tiedossa soveltuvat tilat mahdolliselle tukiasumisyksikölle.
Sosiaalitoimiston lausunto tukiasumisyksikön perustamisesta. Liite.
Todettakoon, että Migri on vahvistanut valtion korvaavan mahdolliset
lastensuojelusta aiheutuvat kustannukset.
----Nuorten (16-17-vuotiaat) koulunkäynti- ja opetuspalvelut hankitaan
Kauhajoen evankeliselta kansanopistolta, joka jo on osoittanut kiinnostusta tehtävää kohtaan. Toisena vaihtoehtona on, että SPR palkkaa oman
opetushenkilöstön. Alaikäisten yksikössä tulee olla ympärivuorokautinen
henkilöstö ja valtio (maahanmuuttovirasto) korvaa kustannukset
100%:sti.
1
SPR:n vastikään lehdissä ja verkossa olleessa rekrytointiilmoituksessa palkattiin henkilöstöä vain aikuisten yksikköön,
eli SPR:n nykyiseen 200-paikkaiseen yksikköön.
§ 169, KH 29.6.2015 16:00
ST: 100/2015
Ely-keskus on 16.6.2015 antanut lausunnon tukiasumisyksikön perustamisesta SPR:n Kristiinankaupungin vastaanottokeskuksen yhteyteen.
Liite.
Maahanmuuttoviranomaiset suosittelevat ryhmä- ja perheryhmäkotien sijoittamista joko samalle paikkakunnalle tai lähelle toisiaan. Pohjanmaalle on sijoittunut 20 % koko maan majoituskapasiteetista 4 vastaanottokeskukseen ja yhteen ryhmäkotiin. Alueella on 40 perheryhmäpaikkaa.
Kaupunginhallitus päättää, että Kristiinankaupunki suhtautuu myönteisesti SPR:n suunnitelmaan Kristiinankaupunkiin sijoittuvasta, 20paikkaisen tukiasumisyksikön perustamisesta ilman huoltajaa saapuville
turvapaikanhakijanuorille alaikäisille valmistelutekstissä ilmenevin tiedoin.
§ 169, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: ely_LausuntoKRStukiasumisyksiköstä
§ 169, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: ely_LausuntoKRStukiasumisyksiköstä
§ 169, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Tukiasumisyksikön perustaminen SPRn Kristiinankaupu
ESITYS
id2190524
05.06.01
MIGDno/2015/14
02.06.2015
Kaupunginjohtaja
Riitta El-Nemr
PL 13
TUKIASUMISYKSIKÖN PERUSTAMINEN SPR:N KRISTIINANKAUPUNGIN
VASTAANOTTOKESKUKSEN YHTEYTEEN
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tehtävänä on suunnitella ja ohjata
turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa. Alkuvuodesta turvapaikkahakemusten
määrä on kasvanut yli 30 % edellisvuoteen verrattuna ja mikäli tulijamäärät jatkavat
nousuaan, vuoden 2015 ennuste enteilee yhteensä noin 5000 uuden
turvapaikkahakemuksen määrää. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vuoksi on
vastaanottokeskuskapasiteettia jouduttu kasvattamaan toimivan
vastaanottojärjestelmän takaamiseksi. Toukokuun loppuun 2015 mennessä
kapasiteettia on lisätty 310 majoituspaikkaa aikuispuolen vastaanottokeskuksiin ja
37 majoituspaikkaa alaikäisyksiköihin. Vastaanottokeskuskapasiteetin nostaminen
on edelleen välttämätöntä, jonka vuoksi Maahanmuuttovirasto on tehnyt
suunnitelman syyskuun 2015 loppuun saakka yli 800 majoituspaikan lisäämisestä.
Alaikäisten ilman huoltajaa saapuvien turvapaikanhakijoiden majoitus järjestetään
ryhmäkodissa ja tukiasumisyksiköissä. Vastaanottolaissa (746/2011) määritellään
ryhmäkotien ja tukiasumisyksiköiden toiminnasta seuraavasti:
Ryhmäkotien toimintaan sovelletaan lastensuojelulain 59 §:n
säännöksiä, jotka koskevat yhdessä asuinyksikössä enintään
hoidettavien lasten ja nuorten määrää, samaan rakennukseen
sijoitettavien lasten enimmäismäärää sekä hoito- ja kasvatustehtävissä
työskentelevien henkilöiden vähimmäismäärää.
Tukiasuntolaan voidaan majoittaa 16 vuotta täyttänyt ilman huoltajaa
oleva lapsi, jos se on hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta
perusteltua. Samaan rakennukseen saa olla sijoitettuina enintään 40
lasta, ja kutakin kymmentä lasta kohden tulee olla vähintään kolme
hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Kiireellisissä
tapauksissa voidaan väliaikaisesti poiketa tässä momentissa
säädetyistä määristä, jos se on välttämätöntä lapsen
vastaanottopalveluiden järjestämiseksi.
Maahanmuuttovirasto esittää, että Kristiinankaupunki tukisi Suomen Punaisen Ristin
ylläpitämän Kristiinankaupungin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden
vastaanottotoiminnan laajentamista myös alaikäisten ilman tulleiden
turvapaikanhakijanuorten vastaanoton osalta. Maahanmuuttoviraston tavoitteena
olisi antaa SPR:n Kristiinankaupungin vastaanottokeskukselle (Österbottens
svenska distrikt) toimeksianto perustaa ja ylläpitää tukiasumisyksikköä ilman
huoltajaa saapuville turvapaikanhakija nuorille. Yksikön koko olisi maksimissaan 40
paikkaa, jotka otettaisiin käyttöön asteittain turvapaikanhakijoiden määrän mukaan.
§ 169, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Tukiasumisyksikön perustaminen SPRn Kristiinankaupu
id2190524
2 (2)
MIGDno/2015/14
Toivomme Teiltä mahdollisimman nopeata vastausta ja myönteistä suhtautumista
tukiasumisyksikön perustamiseen.
Lisätietoja antaa ylitarkastaja Visa Knape puh. 0295 419 3119
Johtaja Jorma Kuuluvainen
Ylitarkastaja Visa Knape
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä.
Maahanmuuttovirasto 02.06.2015 klo 09.09. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi
todentaa kirjaamosta.
Jakelu
Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr, Kristiinankaupunki
Johtaja Annica Riddar, Kristiinankaupungin vastaanottokeskus
Tiedoksi
Maahanmuuttopäällikkö Hanna Auronen, Pohjanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Paula Karjalainen, TEM
Ylijohtaja Jorma Vuorio, SM/MMO
Maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne, SM/MMO
Ylijohtaja Jaana Vuorio, Maahanmuuttovirasto
Johtaja Jouko Salonen, Maahanmuuttovirasto
Johtaja Esko Repo, Maahanmuuttovirasto
Valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen, SPR keskustoimisto
Laskentapäällikkö Maija Bröijer, Maahanmuuttovirasto
Viestintäpäällikkö Hanna Kautto, Maahanmuuttovirasto
§ 169, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: sos laus tukiasumisyksikkö
Punaisen Ristin/maahanmuuttoviraston suunnitelmat perustaa tukiasumisyksikkö alaikäisille ilman
vanhempia tulleille turvapaikanhakijoille, saattaa merkittävässä määrin lisätä sosiaalityöntekijöiden
lastensuojelutyötä. Vaikka valtio vastaa lastensuojelutoimenpiteiden kustannuksista,
sosiaalityöntekijöiden on hoidettava lastensuojelutyön tehtävät. Olemme saaneet kokemusta
turvapaikanhakijoiden parissa tehtävästä lastensuojelutyöstä siitä saakka kun vastaanottokeskus
aloitti toimintansa Kristiinankaupungissa. Kokemukset osoittavat, että työ kestää paljon kauemmin
kielivaikeuksien, lastensuojelulakiimme liittyvien käsitysten jne. takia.
Alaikäisille tarkoitetun tukiasumisyksikön avaaminen Kristiinankaupungissa saattaa johtaa siihen, että
sosiaalitoimisto tarvitsee lisää sosiaalityöntekijöitä.
----
§ 170, KH 29.6.2015 16:00
ST: 140/2015
LAUSUNTOANOMUS NYKARLEBY VINDPARK AB:N TIUKAN TUULIVOIMAPUISTON
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA
(JI/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Nykarleby vindpark Ab:n
Tiukan tuulivoimapuiston YVA-ohjelmasta viimeistään 12.8.2015.
Nykarleby Vindpark Ab suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista
Kristiinankaupungissa sijaitsevalle Tiukan alueelle. Tavoitteena on toteuttaa
alueelle yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen
suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan
lain (”YVA-laki”) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), joka
on käynnistynyt tämän arviointiohjelman laatimisen myötä. Kristiinankaupunki on päättänyt, että alueelle laaditaan osayleiskaava, jonka perusteella
rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Osayleiskaavan vireille
tulon jälkeen alueen osayleiskaavoitusta laaditaan samanaikaisesti hankkeen YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään
YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja.
Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla Kristiinankaupungin pohjoisosassa
noin 4 - 9 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Kaskisten keskusta sijaitsee suunnittelualueesta luoteessa noin 10 kilometrin etäisyydellä, Karijoen keskusta noin 12 kilometrin etäisyydellä
idässä ja Närpiön keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa.
Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Kristiinankaupungin ja Närpiön
kuntarajaan ja suunnittelualueen pinta-ala on noin 1000 hehtaaria. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8.
Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron sijoittumisesta on laadittu alustava sijoitussuunnitelma. Tuulivoima-alueen muiden rakenteiden (huoltotiet, maakaapelit) sijainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana. Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma
toimii YVA-menettelyn selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa uusia hankevaihtoehtoja.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa:
Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Tiukan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä
tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
Vaihtoehto 1
Kristiinankaupungin pohjoisosassa sijaitsevalle Tiukan alueelle rakennetaan
enintään 9 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä ja roottorin läpimitta 130 metriä.
Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan Tiukan tuulivoimahankkeen kytkemistä Fingrid Oyj:n kantaverkkoon. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään noin 2,5 kilometrin pituisella maakaapelilla tuulivoimapuistoalueen ulkopuolelle Fingrid
Oyj:n voimajohtolinjojen yhteyteen rakennettavaan muuntoasemaan (säh-
§ 170, KH 29.6.2015 16:00
ST: 140/2015
köasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan
110 kV siirtojännitteeseen. Muuntoasema kytketään Fingrid Oyj:n kantaverkkoon.
Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista
lapoineen ja konehuoneesta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamisja työskentelyalue. Rakentamistoimien
jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin
huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
Ympäristön nykytila
Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueen etelä- ja koillisosa sijoittuu jokilaaksojen kehittämisen vyöhykkeelle (mk-7, Tiukan jokilaakso). Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu matkailun vetovoima-alue/ matkailun ja virkistyksen kehittymisen vyöhyke (mv-1, Kaskinen - Kristiinankaupunki). Suunnittelualue
on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) suunnittelualueen itäisintä osaa lukuun ottamatta.
Maakuntakaavaa täydennetään vaihekaavoituksella ja tuulivoiman sijoittumista maakunnan alueelle käsittelevä Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava
on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue rajautuu pohjoisessa tuulivoimaloiden alueeseen
(tv-2). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat kansallisesti tai
seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Pohjanmaan
2. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden
katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niitä ohjataan kuntakaavoituksella.
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleis- tai asemakaavoja.
Suunnittelualueen eteläpuolelle ja pieneltä osin suunnittelualueelle on vireillä Tiukan kylän osayleiskaava. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähköaseman
rakennusluvat Kristiinankaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta.
Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8 pohjois- eteläsuuntaisesti ja alueella sijaitsee myös muutamia alempiasteisia teitä ja
metsäautoteitä. Tiukan ulkoampumarata sijaitsee valtatie 8 länsipuolella.
Suunnittelualueella sijaitsee yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Lähiympäristössä asutusta sijaitsee idässä Långåsmossenissa, kaakossa Vargönissä
ja etelässä. Tiukan taajama sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella vajaan
kilometrin päässä. Taajamamainen asutus jatkuu Tiukan keskustasta itään
Puskamarkkiin ja Kasbackeniin saakka. Lähimmät lomarakennuskeskittymät sijaitsevat Storträsketin ja Pohjanlahden rannoilla 1,3 – 3 kilometrin
etäisyydellä lännessä.
Kristiinankaupungin seudun topografiaa kuvastavat maaston tasaisuus sekä
loivapiirteisyys. Korkeuserot ovat seudulla pienehköjä. Suunnittelualueen
metsiä luonnehtivat pääosin laajasti metsätalouskäytössä olevat eri-ikäiset
havupuuvaltaiset kasvatusmetsiköt. Myös alueen suoalat ovat metsätaloustoimin hoidettuja lukuun ottamatta märimpiä suoaloja. Seutu on karuleimaista ja kasvillisuutta luonnehtivat avokallioalueiden kalliomänniköt,
karut rämeet ja nevat sekä moreenimaiden mäntyvaltaiset metsiköt.
§ 170, KH 29.6.2015 16:00
ST: 140/2015
Hankealueesta noin 4 km etelään sijaitsee kansainvälisesti arvokas linnustoalue Lålbyn pellot. Hankealue sijaitsee lähes kokonaan valtakunnallisesti
arvokkaalla Suupohjan metsien alueella. Arvokkaaksi rajattu alue on kooltaan yli 50.000 hehtaaria ja rajaus käsittää myös maaseutumaisia kyläalueita. Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä rannikosta,
mistä johtuen vesilintujen pääjoukot ohittavat sen tyypillisesti länsipuolitse,
mutta voimakkailla länsituulilla muuttoa voi ajautua merkittävässä määrin
myös hankealueen päälle. Tärkeitä muuttavia lajeja alueella ovat mm. laulujoutsen, taigametsähanhi, merikotka, piekana ja kurki.
Pesimälinnuston osalta Tiukan alueella viihtyvät metsäympäristöjen lajit.
Huomionarvoisista lajeista alueella viihtyvät mm. niittykirvinen, punavarpunen ja teeri. Lisäksi alueella pesivät pyy ja palokärki. Hankealueen lähellä sijaitsee uhanalaisen lintulajin pesä.
Pohjoislahden metsän ja Tegelbruksbackenin Natura-alueet (SCI,
FI0800154, FI0800140) sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Natura-alueisiin rajautuu myös Fjärdsgrundin yksityinen suojelualue (YSA207261).
Etelä-Pohjanmaan maisemarakenne muodostuu viljavien jokilaaksojen tasaisesta lakeudesta ja jokilaaksojen välisistä kumpareisista selännealueista.
Asutus on perinteisesti sijoittunut raittikyliin ja jokitörmille nauhamaisiin
keskittymiin. Tiiviimpiä kyliä sijaitsee loivilla kumpareilla. Suunnittelualue
sijoittuu kumpuilevalle, kallioiselle ja metsäiselle selännealueelle. Laajoja
peltoaukeita sijaitsee suunnittelualueen etelä- ja itäpuolilla. Maisemallisesti
suunnittelualueen jakaa kahteen osaan Valtatie 8.
Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähin valtakunnallisesti
merkittävä kulttuuriympäristö (Butsbackenin kyläasutus, RKY 2009) sijoittuu noin 1,4 kilometrin etäisyydelle. Suurjärven lounaisrannalla runsaan
kahden kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalasta sijaitsee
Carlsron museo.
Suunnittelualueen itä- etelä- ja lounaispuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettuja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen
kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita alueita. Maakuntakaavassa on osoitettu myös suunnittelualueesta länteen ja etelään kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus.
Ympäristövaikutusten arviointi
Tiukan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on käynnistynyt EteläPohjanmaan ELY-keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVAohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen
jättämisajankohdista.
YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja asetuksen, sekä ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisesti. Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia,
jotka voivat kohdistua:
ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,
§ 170, KH 29.6.2015 16:00
ST: 140/2015
maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon
monimuotoisuuteen
yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä
näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tämän arviointiohjelman, sekä
siitä saatavan yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnissa selvitetään tuulivoimahankkeen vaikutukset koko hankkeen elinkaaren ajalta.
Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja
käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Kunkin vaikutuksen
osalta tarkastelualue kattaa Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelualueen
ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot ympäristöineen, ja sen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10–20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista.
YVA-menettely jatkuu ohjelmavaiheen jälkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) laatimisella. YVA-selostuksessa kuvataan
laaditut selvitykset ja mallinnukset, sekä vaikutusten arviointi. Lisäksi
YVA-selostuksessa esitetään hankkeen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Valmis YVA-selostus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään
lausunnot ja mielipiteet. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy
yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa
ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa.
Linkki materiaaliin: http://www.miljo.fi/fiFI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten
_arviointi/YVAhankkeet/Kristiinankaupungin_Tiukan_tuulivoimahanke
Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskukselle Nykarleby vindpark Ab:n Tiukan tuulivoimapuiston
YVA-selostuksesta, diaarinumero EPOELY/64/07.04/2012:
1. Kaupunki katsoo, että alue ei sovellu tuulivoimalle ja siten puolletaan 0vaihtoehtoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen 2. maakuntavaihekaavasta
antaman lausunnon mukaisesti.
§ 170, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: 15.6.2015kuulutus
Dnro EPOELY/64/07.04/2012
Viite: Tiukan tuulivoimahanke
YVA-KUULUTUS
Nykarleby Vindpark Ab on toimittanut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettely) annetun lain
(468/1994, muutos 267/1999) mukaisesti arviointiohjelman Kristiinankaupungin Tiukan tuulivoimahankkeesta. Arviointiohjelmassa esitetään suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä.
Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla Kristiinankaupungin pohjoisosassa noin 4 - 9 kilometrin
etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa
Kristiinankaupungin ja Närpiön kuntarajaan ja suunnittelualueen pinta-ala on noin 1000 hehtaaria.
Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8. Tuulipuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaa,
joiden yhteenlaskettu teho olisi maksimissaan 45 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennettaisiin tarvittavat rakennus- ja huoltotiet sekä kokoamisja työskentelyalueet. Tuulivoimalat kytkettäisiin toisiinsa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen asennettavilla maakaapeleilla ja edelleen noin
2,5 kilometrin pituisella maakaapelilla rakennettavalle muuntoasemalle. Muuntoasema kytkettäisiin
Fingrid Oyj:n kantaverkkoon. Hankkeen toteutus edellyttää tuulivoimayleiskaavan laatimisen.
ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan yhtä vaihtoehtoa sekä ns. 0vaihtoehtoa, jossa tuulipuistoa ei rakenneta.
Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 Tiukan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
Vaihtoehto 1
Kristiinankaupungin pohjoisosassa sijaitsevalle Tiukan alueelle rakennetaan enintään 9 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä ja roottorin läpimitta 130 metriä.
Sähkönsiirto
Sähkönsiirron osalta tarkastellaan Tiukan tuulivoimahankkeen kytkemistä Fingrid Oyj:n kantaverkkoon. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään noin 2,5 kilometrin pituisella maakaapelilla tuulivoimapuistoalueen ulkopuolelle Fingrid Oyj:n voimajohtolinjojen yhteyteen rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan 110 kV siirtojännitteeseen. Muuntoasema kytketään Fingrid Oyj:n kantaverkkoon.
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat
Vaihde 0295 027 500
Alvar Aallon katu 8
Korsholmanpuistikko 44
www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
PL 156, 60101 Seinäjoki
PL 262, 65101 Vaasa
Torikatu 40
PL 77, 67101 Kokkola
NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser
Växel 0295 027 500
Alvar Aallon katu 8
Korsholmsesplanaden 44
www.ely-centralen.fi/sodraosterbotten
PB 156, 60101 Seinäjoki
PB 262, 65101 Vasa
Torggatan 40
PB 77, 67101 Karleby
§ 170, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: 15.6.2015kuulutus
2/2
ARVIOINTIOHJELMA NÄHTÄVILLÄ
Kuulutus ja arviointiohjelma ovat virka-aikana nähtävillä 15.6.–12.8.2015 Kristiinankaupungin (Raatihuone, Aitakatu 1, 64100 Kristiinankaupunki) ja Närpiön kaupungin (Kyrkvägen 2, 64200 Närpiö)
virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutus ja arviointiohjelma toimitetaan yleisön nähtäville myös Kristiinankaupungin kaupunginkirjastoon (Kauppatori 1, 64100 Kristiinankaupunki) ja Närpiön pääkirjastoon (Kyrkvägen 2, 64200 Närpiö). Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä myös EteläPohjanmaan ELY-keskuksen Internet-sivulla www.ymparisto.fi/tiukkatuulivoimaYVA.
MIELIPITEET JA LAUSUNNOT
Arviointiohjelmasta voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 12.8.2015 mennessä
osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, PL 77, 67101 KOKKOLA tai sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. Lausunnot ja mielipiteet pyydetään toimittamaan
myös Word-tiedostona ja viittaamaan niissä diaarinumeroon EPOELY/64/07.04/2012.
LISÄTIETOJA
Hankkeesta ja arviointiohjelmasta:
Hankkeesta vastaava: Nykarleby Vindpark Ab, Randar Tamm, puh. +37250 14425,
randar@nestland.com
YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy, Kirsi Lehtinen, puh. 040 722 4104,
kirsi.lehtinen@ramboll.fi.
YVA-menettelystä: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Esa Ojutkangas, puh. 040 189 3010,
esa.ojutkangas@ely-keskus.fi
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Hankkeessa yhteysviranomaisena toimivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto arviointiohjelmasta tulee nähtäville viimeistään kuukauden kuluttua lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Lausunto toimitetaan nähtäville samoihin
paikkoihin kuin arviointiohjelma.
YLEISÖTILAISUUS
Arviointiohjelmaa koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään torstaina 25.6.2015 klo 17.30 Tiukan koululla (Lindbergintie 5). Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Kokkola 15.06.2015
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
§ 170, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Tiukan_YVA-ohjelma_Suomi
Nykarleby Vindpark Ab
KRISTIINANKAUPUNGIN TIUKAN
TUULIVOIMAHANKE
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
25.5.2015
1510015467
Kristiinankaupungin Tiukan tuulivoimahanke
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
1
SISÄLTÖ
ESIPUHE3
YHTEYSTIEDOT4
YHTEENVETO5
1. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus
7
2. Hankkeesta vastaava 8
3. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen
9
3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet
9
3.2 Arvioinnin tarpeellisuus
9
3.3 YVA-menettelyn osapuolet
9
3.4 Arviointimenettelyn vaiheet
10
3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVA-menettelyn aikana
10
3.6 YVA-menettelyn aikataulu
11
3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa
11
4. Hankkeen kuvaus
12
4.1 Hankkeen sijainti
4.2 Tuulivoimalan rakenne
4.3Perustamistekniikat
4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet
4.5 Kuljetukset ja liikenne
4.6Sähkönsiirto
4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen
4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito
4.9 Käytöstä poistaminen
12
12
14
15
17
17
17
18
18
5. Arvioitavat vaihtoehdot 19
5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen
5.2Sähkönsiirto
19
20
6. Hanketta koskeva suunnittelu ja päätöksenteko 21
6.1
6.2
6.3
Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 21
Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 21
Tiukan tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset
26
7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
27
7.1 Sijainti ja maankäyttö
7.2Asutus
7.2 Maa-alueiden omistus
7.4Kaavoitustilanne
7.5 Liikenne 7.6Luonnonympäristö
7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö
7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 27
27
29
30
33
34
40
42
2
8. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT
43
8.1
8.2
8.2
8.3
8.4
8.6
8.7
8.8
8.9
8.10
8.11
8.12
8.13
8.14
8.15
8.16
8.17
8.18
Arvioinnin kohdentaminen
43
Vaikutusalueen rajaus
43
Vaikutusten arvioinnin päävaiheet
44
Vaikutukset ilmastoon ja ilmaan
45
Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskunta-
rakenteeseen 45
Vaikutukset maa- ja kallioperään
46
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
46
Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin
46
Vaikutukset linnustoon
47
Vaikutukset muuhun eläimistöön
48
Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
48
Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 48
Vaikutukset liikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin 49
Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön 49
Melu- ja varjostusvaikutukset, riskit 49
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 50
Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ja
vaikutusten seuranta
51
Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa 51
9.LÄHTEET
52
ESIPUHE
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Kristiinankaupunkiin Tiukan alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll hankkeesta vastaavan Nykarleby Vindpark Ab:n toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö FM (maantiede)
Kirsi Lehtinen, YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen, FM
(biologia) Heli Lehvola, FM (ympäristöekologia) Jussi Mäkinen,
maisema-arkkitehti Sonja Semeri, johtava asiantuntija RA Matti
Kautto ja suunnitteluavustaja Kirsti Kautto.
3
YHTEYSTIEDOT
Hankkeesta vastaava:
Postisoite:
Kauppapuistikko (Handelsesplanaden) 12B, Vaasa, c/o Wasa Tilit Oy
Yhteyshenkilö:
Randar Tamm, p. +37250 14425
randar@nestland.com
Yhteysviranomainen:
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Postisoite:Korsholmanpuistikko 44
PL 262, 65101 Vaasa Yhteyshenkilö:
Esa Ojutkangas, p. 040 189 3010
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
YVA-konsultti:
Ramboll Finland Oy
Postiosoite:
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Yhteyshenkilö:
Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104
etunimi.sukunimi@ramboll.fi
4
YHTEENVETO
Hankkeen ja hankevaihtoehtojen kuvaus
Nykarleby Vindpark Ab suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista Kristiinankaupungissa sijaitsevalle Tiukan alueelle. Tavoitteena on toteuttaa alueelle yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain
(”YVA-laki”) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA),
joka on käynnistynyt tämän arviointiohjelman laatimisen myötä. Kristiinankaupunki on päättänyt, että alueelle laaditaan
osayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Osayleiskaavan vireille tulon jälkeen alueen osayleiskaavoitusta laaditaan samanaikaisesti hankkeen
YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään
YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja.
Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla Kristiinankaupungin
pohjoisosassa noin 4 - 9 kilometrin etäisyydellä
Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Kaskisen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta luoteessa noin 10 kilometrin etäisyydellä, Karijoen keskusta noin 12 kilometrin etäisyydellä idässä
ja Närpiön keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Kristiinankaupungin
ja Närpiön kuntarajaan ja suunnittelualueen pinta-ala on noin
1000 hehtaaria. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8.
Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron sijoittumisesta on laadittu alustava sijoitussuunnitelma. Tuulivoima-alueen muiden rakenteiden (huoltotiet, maakaapelit) sijainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana.
Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma
toimii YVA-menettelyn selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella.
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa uusia hankevaihtoehtoja.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa:
• Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Tiukan maatuulivoimapuistoa ei
toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
• Vaihtoehto 1
Kristiinankaupungin pohjoisosassa sijaitsevalle Tiukan
alueelle rakennetaan enintään 9 tuulivoimalan laajuinen
maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho
on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä ja roottorin läpimitta 130
metriä.
Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan Tiukan tuulivoimahankkeen kytkemistä Fingrid Oyj:n
kantaverkkoon. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen.
Kaapelit johdetaan ja kytketään noin 2,5 kilometrin pituisella maakaapelilla tuulivoimapuistoalueen ulkopuolelle Fingrid
Oyj:n voimajohtolinjojen yhteyteen rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen.
Muuntoasema kytketään Fingrid Oyj:n kan-taverkkoon.
Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Perustamisalueen
ympärille tarvitaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamisja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
Ympäristön nykytila
Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueen etelä- ja koillisosa sijoittuu jokilaaksojen kehittämisen vyöhykkeelle (mk-7, Tiukan
jokilaakso). Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu matkailun
vetovoima-alue/ matkailun ja virkistyksen ke-hittymisen vyöhyke (mv-1, Kaskinen - Kristiinankaupunki). Suunnittelualue on
merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) suunnittelualueen itäisintä osaa lukuun ottamatta.
Maakuntakaavaa täydennetään vaihekaavoituksella ja
tuulivoiman sijoittumista maakunnan alueelle käsittelevä
Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. 2. vaihemaakuntakaavassa
suunnittelualue rajautuu pohjoisessa tuulivoimaloiden alueeseen (tv-2). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat kansallisesti tai seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa
seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu
10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niitä ohjataan kuntakaavoituksella.
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleis- tai asemakaavoja. Suunnittelualueen eteläpuolelle ja pieneltä osin suunnittelualueelle on vireillä Tiukan kylän osayleiskaava. Hankkeen
toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähköaseman rakennusluvat
Kristiinankaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta.
Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja
on maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8 pohjois- eteläsuuntaisesti ja alueella sijaitsee myös
5
muutamia alempiasteisia teitä ja metsäautoteitä. Tiukan ulkoampumarata sijaitsee valtatie 8 länsipuolella. Suunnittelualueella
sijaitsee yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Lähiympäristössä
asutusta sijaitsee idässä Långåsmossenissa, kaakossa Vargönissa
ja etelässä. Tiukan taajama sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella vajaan kilometrin päässä. Taajamamainen asutus jatkuu
Tiukan keskustasta itään Puskamarkkiin ja Kasbackeniin saakka.
Lähimmät lomarakennuskeskittymät sijaitsevat Storträsketin ja
Pohjanlahden rannoilla 1,3 – 3 kilometrin etäisyydellä lännessä.
Kristiinankaupungin seudun topografiaa kuvastavat maaston tasaisuus sekä loivapiirteisyys. Korkeuserot ovat seudulla pienehköjä. Suunnittelualueen metsiä luonnehtivat pääosin
laajasti metsätalouskäytössä olevat eri - ikäisiä havupuuvaltaiset
kasvatusmetsiköt. Myös alueen suoalat ovat metsätaloustoimin
hoidettuja lukuun ottamatta märimpiä suoaloja. Seutu on karuleimaista ja kasvillisuutta luonnehtivat avokallioalueiden kalliomänniköt, karut rämeet ja nevat sekä moreenimaiden mäntyvaltaiset metsiköt.
Hankealueesta noin 4 km etelään sijaitsee kansainvälisesti arvokas linnustoalue Lålbyn pellot. Hankealue sijaitsee lähes kokonaan valtakunnallisesti arvokkaalla Suupohjan metsien alueella.
Arvokkaaksi rajattu alue on kooltaan yli 50.000 hehtaaria ja rajaus käsittää myös maaseutumaisia kyläalueita. Suunnittelualue
sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä rannikosta, mistä
johtuen vesilintujen pääjoukot ohittavat sen tyypillisesti länsipuolitse, mutta voimakkailla länsituulilla muuttoa voi ajautua
merkittävässä määrin myös hankealueen päälle. Tärkeitä muuttavia lajeja alueella ovat mm. laulujoutsen, taigametsähanhi,
merikotka, piekana ja kurki.
Pesimälinnuston osalta Tiukan alueella viihtyvät metsäympäristöjen lajit. Huomionarvoisista lajeista alueella viihtyvät mm.
niittykirvinen, punavarpunen ja teeri. Lisäksi alueella pesivät pyy
ja palokärki. Hankealueen lähellä sijaitsee uhanalaisen lintulajin pesä.
Pohjoislahden metsän ja Tegelbruksbackenin Natura-alueet
(SCI, FI0800154, FI0800140) sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Natura-alueisiin rajautuu myös Fjärdsgrundin yksityinen suojelualue (YSA207261).
Etelä-Pohjanmaan maisemarakenne muodostuu viljavien jokilaaksojen tasaisesta lakeudesta ja jokilaaksojen välisistä kumpareisista selännealueista. Asutus on perinteisesti sijoittunut
raittikyliin ja jokitörmille nauhamaisiin keskittymiin. Tiiviimpiä
kyliä sijaitsee loivilla kumpareilla. Suunnittelualue sijoittuu kumpuilevalle, kallioiselle ja metsäiselle selännealueelle. Laajoja
peltoaukeita sijaitsee suunnittelualueen etelä- ja itäpuolilla.
Maisemallisesti suunnittelualueen jakaa kahteen osaan Valtatie
8.
Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(Butsbackenin kyläasutus, RKY 2009) sijoittuu noin 1,4 kilometrin etäisyydelle. Suurjärven lounaisrannalla runsaan kahden kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalasta sijaitsee
Carlsron museo.
6
Suunnittelualueen itä- etelä- ja lounaispuolella sijaitsee
Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettuja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita alueita. Maakuntakaavassa on osoitettu
myös suunnittelualueesta länteen ja etelään kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus.
Ympäristövaikutusten arviointi
Tiukan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on käynnistynyt
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen jättämisajankohdista.
YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain
ja –asetuksen, sekä ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisesti.
Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua:
• Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,
• maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja
eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin
ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan,
kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
• luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä
• näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tämän arviointiohjelman, sekä siitä saatavan yhteysviran-omaisen lausunnon
perusteella. Arvioinnissa selvitetään tuulivoimahankkeen vaikutukset koko hank-keen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä
poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset.
Kunkin vaikutuksen osalta tarkastelualue kattaa Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelualueen ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot ympäristöineen ja sen laajuus riippuu tarkasteltavasta
ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10–
20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista.
YVA-menettely jatkuu ohjelmavaiheen jälkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) laatimisella. YVAselostuksessa kuvataan laaditut selvitykset ja mallinnukset, sekä
vaikutusten arviointi. Lisäksi YVA-selostuksessa esitetään hankkeen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Valmis
YVA-selostus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot
ja mielipiteet. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy
yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen
lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja
hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa.
1. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmastoja
energiastrategian, joka käsittelee ilmastoja energiapoliittisia
toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen
2050 asti. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä ilmastoja energiastrategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja
että maalle sijoitettavia tuulivoimahankkeita.
Nykarleby Vindpark Ab:n tavoitteena on edistää tuulivoimantuotantoa suunnittelemalla ja toteuttamalla enintään 9 tuulivoimalaa käsittävä maatuulivoimahanke Kristiinankaupungin
Tiukan alueelle. Alue sijaitsee Kristiinankaupungin pohjoisosassa noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat teholtaan enintään
5 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan siten enintään 45 MW.
7
2. Hankkeesta vastaava
Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Nykarleby Vindpark
Oy.
Hankkeesta vastaava Nykarleby Vindpark Oy on Suomalainen
tuulivoimayhtiö, joka kehittää tuulivoimaa Tiukassa
(Kristiinankaupunki) ja Vexalassa (Uusikaarlepyy) eri yhteistyötahojen kanssa. Nykarleby Vindpark Oy:n kotipaikka on Vaasassa.
Yhtiön osakkeet omistaa Tuulearenduse OÜ (Eesti/Viro). Yhtiön
tavoite on rakentaa Suomeen 30 - 40 MW tuulivoimaa seuraavan viiden vuoden aikana. Yhtiön johdolla, omistajatahoilla sekä
hallituksella on laaja tuulivoima-alan kokemus.
8
3. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja
osallistuminen
3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet
3.3.2Yhteysviranomainen
Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (”YVAlaki”468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten
arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja
päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten
tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää,
että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei
saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen
lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja
hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL
77 §) laatimisessa.
Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädettyYVA -laissa ja -asetuksessa.Yhteysviranomaisen
tehtäviin kuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen
nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
3.2 Arvioinnin tarpeellisuus
Nykarleby Vindpark Ab pyysi 27.2.2014 Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselta YVA-yhteysviranomaisen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Tiukan tuulivoimahankkeeseen. Yhteysviranomainen antoi 10.4.2014 lausunnon, jonka mukaan hankkeessa tulee soveltaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista menettelyä.
3.3 YVA-menettelyn osapuolet
3.3.1 Hankkeesta vastaava
Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista.
Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Tiukan tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on Nykarleby Vindpark Ab.
YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Rambollia.
3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset
Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaan maakunnan alueella. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Kristiinankaupunki
ja Pohjanmaan liitto vastaavat alueiden suunnittelusta.
Kristiinankaupunki vastaa alueensa kaavoituksesta ja voi toimia
lupaviranomaisena. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskus (ELY-keskus) hoitaa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. Pohjanmaan museo maakuntamuseona ottaa kantaa toiminta-alueensa maankäyttöön ja
sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Metsähallitus
hoitaa ja ennallistaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelualueverkostoa ja ottaa kantaa
niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun.
Edellä mainitut viranomaistahot kutsutaan hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmään (luku 3.5.4). Muita
viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hankkeella voi olla
vaikutusta, ovat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finavia,
jotka vastaavat ilmaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta,
sekä Puolustusvoimien Pääesikunta, joka vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottamisesta. Näiltä viranomaisilta
pyydetään lausunnot YVA-menettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistahojen edustajat voidaan tarpeen mukaan kutsua ohjausryhmän työskentelyyn.
Tuulivoimapuistohanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöihin. Nämä tahot voivat osallistua ympäristövaikutusten arviointiin luvun 3.5
mukaisella tavalla.
9
3.4 Arviointimenettelyn vaiheet
3.5.1Yleisötilaisuudet
Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnistynyt arviointiohjelman laatimisella loppuvuonna 2014. Vaiheen aikana
laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemiseksi. YVA-menettely
käynnistyi kun hankkeesta vastaava toimitti arviointiohjelman
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle YVA-lain mukaista kuulutusta ja lausuntojen ja mielipiteiden
pyytämistä varten. Arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden määräaika on esitetty yhteysviranomaisen
kuulutuksessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa
kuukauden kuluessa muille lausunnoille ja mielipiteille annetun
määräajan umpeutumisen jälkeen.
Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon
pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laaditaan ympäristövaikutuksia
koskevat arvioinnit, jotka kootaan arviointiselostukseen.
Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka
kuuluttaa siitä, asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot arviointiohjelmavaiheen tapaan. Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja
mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä.
Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa
lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle.
Arviointiohjelma ja –selostus ovat nähtävilläoloaikana julkisesti nähtävillä kuulutuksessa ilmoitetuissa paikoissa. YVAohjelma ja –selostus tulevat nähtäville myös internetiin ymparisto.fi –ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun.
YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista yleisötilaisuutta, joihin kaikki hankkeesta ja menettelystä kiinnostuneet ovat
tervetulleita osallistumaan. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-ohjelmavaiheessa ja toinen YVA-selostusvaiheessa.
Yleisötilaisuuksissa esitellään yleisesti hankkeen suunnittelutilanne, kuvataan osallistumismenettelyn kulku arvioinnin aikana, sekä suunnitelma arvioinnin toteuttamisesta (YVAohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (YVA-selostusvaihe).
Yleisötilaisuuden ajankohta esitetään yhteysviranomaisen kuulutuksessa.
3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVAmenettelyn aikana
YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja samalla lisätä kansalaisten tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua
kaikki ne kansalaiset, sekä yhteisöt, yritykset, seurat ja muut tahot, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin ja toimialaan toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Osallisilla on mahdollista jättää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta
ja –selostuksesta arviointimenettelyn kuulemisvaiheiden aikana yhteysviranomaisen kuulutuksessa esitetyn mukaisesti.
10
3.5.2Karttapalautepalvelu
Karttapalautepalvelu on YVA-ohjelman nähtävilläolon aikana
kaikille asukkaille ja maanomistajille avoin internetissä toimiva palvelu ja siitä ilmoitetaan YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. Palvelun tavoitteena on kerätä nykytilatietoa suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä arvioinnin tueksi, sekä lisätä ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn osallistumisen
mahdollisuuksia.
3.5.3 Erilliset yhteydenotot ja tiedotustilaisuudet
Hankkeesta vastaava ja konsultti vastaavat yksittäisiin yhteydenottoihin sekä järjestävät tarpeen mukaan tapaamisia viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden, järjestöjen ja muiden
vastaavien tahojen kanssa.
3.5.4Ohjausryhmä
YVA-menettelyn laatimisen tueksi muodostetaan ohjausryhmä,
jonka tehtävänä on ohjata ympäristövaikutusten arviointiprosessia ja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus.
Ohjausryhmään kutsutaan hankevastaavan ja YVA-konsultin
lisäksi mm seuraavat eri tahojen edustajat:
• Kristiinankaupunki
• Närpiön kaupunki
• Pohjanmaan liitto
• Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
• Pohjanmaan museo
3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa
3.6 YVA-menettelyn aikataulu
Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu on käynnistynyt
loppuvuonna 2014. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville loppukeväästä 2015. Aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu nähtäville syksyllä 2015 ja yhteysviranomainen antaa siitä
lausuntonsa alkuvuodesta 2016, jolloin YVA-menettely päättyy.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat antavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja päätöksentekoon.
Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai
muissa päätöksissä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 §:n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten
arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto
on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat on esitetty luvussa 6.3.
YVA-menettelyn kulku
Hankkeesta vastaavan tehtävät
Arviointiohjelman laadinta
Yhteysviranomaisen tehtävät
joulukuu
2014
tammikuu
2015
maaliskuu
toukokuu
Yleisötilaisuus
Yleissuunnittelu, selvitysten
laadinta, vaikutusten arviointiohjelman ja yhteisviranomaisen
lausunnon mukaisesti
Ympäristövaikutusten
arviointiselostuksen laatiminen
Ohjausryhmä
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
Yhteysviranomaisen lausunto
arviointiohjelmasta
lokakuu
joulukuu
tammikuu
2016
Hankkeen jatkosuunnittelu
yhteisviranomaisen lausunnon
perusteella.
Kaavoitus, lupahakemukset, luvat.
Arviointiohjelma nähtävillä
Kansalaisten ja viranomaisten
mielipiteet ja lausunnot
arviointiohjelmasta
marraskuu
Yleisötilaisuus
Arviointiohjelman kuulutus ja
tiedottaminen
helmikuu
2016
Arviointiselostuksen
kuuluttaminen ja tiedottaminen
Arviontiselostus nähtävillä
Kansalaisten ja viranomaisten
mielipiteet ja lausunnot
arviointiselostuksesta
Yhteysviranomaisen lausunto
arviointiselostuksesta
YVA
päättyy
Kuva 3‑1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikataulu.
11
4. Hankkeen kuvaus
4.1 Hankkeen sijainti
4.2 Tuulivoimalan rakenne
Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla Kristiinankaupungin pohjoisosassa noin 4 - 9 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin
keskustasta koilliseen. Kaskisen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta luoteessa noin 10 kilometrin etäisyydellä, Karijoen keskusta noin 12 kilometrin etäisyydellä idässä ja Närpiön keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Suunnittelualue
rajautuu pohjoisosassa Kristiinankaupungin ja Närpiön kuntarajaan ja suunnittelualueen pinta-ala on noin 1000 hehtaaria.
Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8.
Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa
mm. kokonaan teräsrakenteisina, betonirakenteisina ja betonin
ja teräksen yhdistelminä. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisältyvät
tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava
kenttäalue, edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin puolen hehtaarin laajuisen alueen. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta.
Voimaloiden tornin korkeus on enintään 140 m ja roottorin
halkaisija 13022.4.2015/TL
m.
Tiukan tuulivoimahanke
Sijainti
Suunnittelualue
Planeringsområde
0
5
10 km
Kuva 4‑1. Tuulivoimahankkeen sijainti.
12
Kuntaraja
Kommungräns
Kuva 4‑2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta.
Kuva 4‑3. Kuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta.
13
4.3Perustamistekniikat
Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan
valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto.
Maavarainen teräsbetoniperustus
Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa.
Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä
tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita
ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan eloperäiset
maat sekä pintamaakerrokset noin 1–1,5 m syvyyteen saakka
ja käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murske) päälle. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m
tai 25 m x 25 m perustuksen korkeuden vaihdellessa noin 1–2
metrin välillä.
Teräsbetoniperustus ja massanvaihto
Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei
ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on
Kuva 4‑4. Tuulivoimaloiden perustamistekniikoita.
14
yleensä luokkaa 1,5–5 m. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kaivun jälkeen,
ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä.
Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen.
Teräsbetoniperustus paalujen varassa
Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan
pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä
rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin.
Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus
Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä maanpinnan
tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan
kallioon varaus perustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään.
Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on
yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi.
4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet
Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten
tarvitaan uusia teitä ja parannetaan vanhoja. Tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään pitkälti alueen olemassa olevia
teitä, joita suoristetaan ja vahvistetaan. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tarpeen mukaan metsäisessä maastossa tielinjauksista kaadetaan puustoa noin 12-15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys saattaa olla jopa kaksinkertainen erikoispitkän kuljetuksen (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Puuston ja muun kasvillisuuden poiston jälkeen pintamaat
poistetaan ja pohja tasoitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan louhimalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materiaalilla.
Irrotettu maa-aines käytetään mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen ja maisemointiin toisaalla tuulivoimapuiston alueella.
Hankkeen toteuttamisessa pyritään maanrakennustöiden osalta massatasapainoon, jolloin alueelle ei tarvitse tuoda maa-aineksia, eikä ylimääräisille maa-aineksille tarvita erillistä sijoituspaikkaa hankealueen ulkopuolelta.
Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan
yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamisja työskentelyalue, joka raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan
lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
Kuva 4‑5. Maanvarainen teräsbetoniperustus raudoitettuna ennen betonivalua, Tervola.
15
Kuva 4‑6. Periaatekuva huoltotien rakenteesta.
Kuva 4‑7. Tuulivoimalan huoltotie – Åjen, Vaasa.
16
4.5 Kuljetukset ja liikenne
4.6Sähkönsiirto
Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu kuljetuksia ja työmatkaliikennettä. Teiden ja nostoalueiden rakentamisen aikana tapahtuu kiviainesten kuljetuksia, joiden määrä riippuu rakentamisoloista, kiviaineshankinnan optimoinnista ja ainesten hankintapaikoista. Perustusten rakentamisvaiheessa suurimmat liikennemäärät aiheutuvat betonin kuljetuksesta.
Perustamistavasta ja voimalan rakenteesta riippuen kukin voimala edellyttää enintään noin 80-100 betoniauton käynnin rakentamispaikalla. Kunkin tuulivoimalan osien kuljetus edellyttää noin 10–12 erikoiskuljetusta (erikoispitkä tai raskas). Lisäksi
erikoisnostureiden kuljetus voi tapahtua erikoiskuljetuksina.
Voimaloiden komponentit kuljetetaan rakennuspaikalle useita kymmeniä metrejä pitkinä lavettikuljetuksina. Torni kuljetetaan tyypillisesti neljässä tai viidessä osassa ja konehuone yhtenä kappaleena. Roottorin napa ja lavat tuodaan erillisinä kappaleina ja yhdistetään rakentamispaikalla nostureiden avulla.
Työmatkaliikenne tapahtuu pääasiassa henkilö- ja pakettiautoilla. Tuulivoimaloiden toimiessa alueella käydään satunnaisesti
huolto- ja tarkistustöiden yhteydessä.
Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20-30 kV maakaapelilla, jotka
sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään noin 2,5 kilometrin pituisella maakaapelilla
tuulivoimapuistoalueen ulkopuolelle Fingrid Oyj:n voimajohtolinjojen yhteyteen rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen (Kuva 4-9). Muuntoasema
kytketään Fingrid Oyj:n kantaverkkoon.
4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen
Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden sekä huolto- että kenttäalueiden maanrakennustöillä. Tuulivoima-alueen
maasto vaikuttaa kunkin tuulivoimalan maanrakennustöiden
määrään, minkä johdosta töiden kestoaika vaihtelee yhdestä
useaan viikkoon. Kunkin tuulivoimalan perustuksen teko kestää
noin viikon, minkä jälkeen lopulliseen kuivumiseen ja kovettumiseen tarvitaan 2-3 kuukautta. Kunkin tuulivoimalan pystytys
kestää noin viikon. Kristiinankaupungin Tiukan hankkeessa koko
tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin 12 kuukautta.
Kuva 4‑8. Periaatekuva 60 m pitkän siipikuljetuksen vaatimasta kääntösäteestä.
17
22.4.2015/TL
Sähkönsiirto
4
5
3
6
Kristinestad - Pjelax 110 kV
7
8
9
2
1
Kristiina - Ventusneva 220 kV
Kristinestad - Tuovila 110 kV
Suunniteltu tuulivoimala
Planerat vindkraftverk
Fingrid -sähköasema
Fingrid -elstation
Fingrid 110 kV
Kristinestad - Ulvila 400 kV
Kristinestad - Lålby 110 kV
0
1
2 km
Fingrid 220 kV
Fingrid 400 kV
Suunniteltu sähköasema 110 kV
Planerad 110 kV elstation
Muu 110 kV
Annan 110 kV
Maakaapeli sähköasemalle
Jordkabel till elstationen
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kuva 4‑9. Tuulivoimahankkeen kytkeytyminen kantaverkkoon.
4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja
ylläpito
Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä. Tuulivoimaloiden perustusten
ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50
vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20
vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään merkittävästi pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Kunkin
tuulivoimalatyypin huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1-2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan laskea 1-2 ennakoimatonta vuosittaista huoltokäyntiä. Huoltokäynnit tehdään yleensä pakettiautolla,
joten huoltotiet pidetään aurattuina myös talviaikaan.
18
4.9 Käytöstä poistaminen
Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa
vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten
ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset
osat maisemoidaan.
5. Arvioitavat vaihtoehdot
5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen
Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelualueelle on laadittu tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma, jonka suunnittelussa on otettu huomioon alueen asutus, tiedossa olevat arvokkaat ympäristökohteet, rekisteröidyt kiinteät muinaisjäännökset
ja voimajohtojen sijainti. Tuulivoimahankkeen muiden rakenteiden (huoltotiet, sähköasema) sijainnit suunnitellaan, selvitetään
ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana.
Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella.
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia.
5.1.1 Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Tiukan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa
vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla
sähköntuotantomenetelmillä.
5.1.2 Vaihtoehto 1
Kristiinankaupungin pohjoisosassa sijaitsevalle Tiukan alueelle rakennetaan enintään 9 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on enintään
5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään
140 metriä ja roottorin läpimitta 130 metriä.
19
Kuva 5‑1. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma.
5.2Sähkönsiirto
Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan Tiukan tuulivoimahankkeen kytkemistä Fingrid Oyj:n
kantaverkkoon. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään noin 2,5 kilometrin pi-
20
tuisella maakaapelilla tuulivoimapuistoalueen ulkopuolelle Fingrid Oyj:n voimajohtolinjojen yhteyteen rakennettavaan
muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen.
Muuntoasema kytketään Fingrid Oyj:n kantaverkkoon.
6. Hanketta koskeva suunnittelu ja
päätöksenteko
6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu
Hankkeen suunnittelu- ja selvitystyö on aloitettu vuonna 2012.
Tuulisuusolosuhteisiin, maanomistukseen, sekä asutukseen ja
tiedossa olevien arvokkaiden ympäristökohteiden reunaehtoihin perustuva sijoitussuunnitelma laadittiin 2014. Alustava sijoitussuunnitelma toimii arviointityön ja hankkeen teknis-taloudellisen kehitystyön pohjana.
Suunnitellut tuulivoimaloiden sijoituspaikat sijoittuvat
hankkeesta vastaavan omistamille tai vuokraamille maa-alueille. Kristiinankaupunki on päättänyt, että alueelle laaditaan
osayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Osayleiskaavan vireille tulon jälkeen alueen osayleiskaavoitusta laaditaan samanaikaisesti hankkeen
YVA-menettelyn kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi päättyy tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2015 lopulla. YVAmenettelyn aikana laaditut selvitykset, arviointityö ja palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Kaavaehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan YVAmenettelyn päättymisen jälkeen keväällä 2016.
Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien hakeminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Yleiskaava
laaditaan siten, että se mahdollistaa rakennuslupien hakemisen
suoraan yleiskaavan perusteella. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea tuulivoimahankkeen rakennusluvat ja käynnistää laitoshankinnat sekä aloittaa rakentamisen valmistelutyöt
vuonna 2016. Tuulivoimahankkeen rakentaminen on tarkoitus
käynnistää vuonna 2017.
6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin
6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet
Vanha Närpiöntie
Innopower Oy suunnittelee 6 tuulivoimalan rakentamista
Kristiinankaupunkiin Vanhan Närpiöntien varteen. Aluetta yleiskaavoitetaan ja osayleiskaavan viimeisin ehdotus on ollut nähtävillä 24.2 – 24.3.2014.
Svalskulla
Vindin Ab Oy on rakentanut Närpiön kunnan alueelle
Kristiinankaupungin rajan tuntumaan 5 tuulivoimalaa suunnittelutarveratkaisulla alueelle. Voimalat on otettu käyttöön
1.10.2014.
Pjelax
Vindin Ab Oy suunnittelee Närpiöön, Pjelaxin alueelle 2330 tuulivoimalan rakentamista. Hankkeen YVA-menettely on
päättynyt. YVA-selostus on ollut nähtävillä 15.7 – 12.9.2014.
Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta
9.1.2015. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 25.3.2014. Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä
1.4.2015 – 30.4.2015. Luonnoksessa on 19 voimalaa.
Lappfjärd Dagsmark
OX2 Wind Finland Oy suunnittelee 53-55 tuulivoimalan rakentamista Kristiinankaupunkiin ja Isojoen kuntaan Lapväärtin
Dagsmarkin alueelle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. YVA-selostus on ollut nähtävillä 15.9 – 12.11.2014.
Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta
9.1.2015. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma
on viimeksi tarkistettu 1.8.2014.
Kristiinankaupunki Pohjoinen
Triventus Wind Power AB suunnittelee 31-35 tuulivoimalan rakentamista alueelle. Hankkeessa on YVA-menettely käynnistetty. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVAohjelmasta 2.10.2013.
Hanketta koskevan osayleiskaavan (nimellä Tiukan tuulivoimapuiston osayleiskaava) osallistumis- ja arviointisuunnitelma
on laadittu 29.5.2013.
Karijoki Perkiö
O2 Finland Oy suunnittelee 9 tuulivoimalan rakentamista
Karijoen Hautamäki- Perkiönmäki- alueelle. Yhteysviranomaisen
lausunnon mukaan (26.9.2013) hankkeeseen ei tule soveltaa
YVA-menettelyä. Karijoen kunnanhallitus on hyväksynyt O2
Finland Oy:n hakemuksen tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen
käynnistämiseksi Perkiön alueelle. Osayleiskaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 16.4.2014 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 29.1. – 02.03.2015.
21
Närpiö, Böle
VindIn Ab Oy suunnittelee 25 - 29 tuulivoimalasta koostuvaa
tuulivoimapuistoa Närpiön kaupunkiin. Hankkeessa on YVAmenettely meneillään ja yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 17.2.2015. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 30.10.2014.
Kaskinen
Alueelle suunnitellaan enintään 6 tuulivoimalasta koostuvaa
tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaosayleiskaavaluonnos on ollut
Tiukan
tuulivoimahanke
nähtävillä
18.3.-16.4.2013.
Muut tuulivoimahankkeet
Kristiinankaupunki, merituulivoimahanke
Kristiinankaupungin merituulivoimahankkeeseen on tehty
ympäristövaikutusten arviointimenettely, mutta kaavoitusta ei
olla käynnistetty.
Karhusaaren laajennus
Karhusaaren alueella on käynnissä useampia tuulivoimaloiden laajennushankkeita. Rakennuslupien käsittely on kesken.
6.11.2014/TL
Närpiö Böle
Karijoki Perkiö
Pjelax
Kaskinen
Vanha
Närpiöntie
Lappfjärd Dagsmark
Kristiina T2Kristiina T3
Kristiina T1
Muut tuulivoimahankkeet
Karijoki Perkiö
Svalskulla
Nykyinen tuulivoimala
Lappfjärd Dagsmark
Suunnittelualue
Planeringsområde
Närpiö Böle
Pjelax
Vanha Närpiöntie
Kristiinankaupungin merituulivoimahanke
ja Karhusaari
Kuva 6‑1. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet.
22
0
5 km
6.2.2 Muut energiantuotantoon tai -siirtoon liittyvät
hankkeet
Fingrid on uusinut Ulvila – Kristiinankaupunki 220 kV voimajohdon 400 kV:lle. Samalla on rakennettu uusi Kristinestadin sähköasema Karhusaarentien lähelle. Sähköaseman etäisyys tuulivoimahankkeesta on 2,5 km.
6.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeet
Suunnittelualueen eteläpuolelle ja pieneltä osin suunnittelualueelle on vireillä Tiukan kylän osayleiskaava. Tiukan kylän osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2012. Kaavan tilannetta ja sijaintikartta on kuvattu luvussa 7.4.
Närpiön kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan
19.8.2014 strategisen yleiskaavan laatimisen käynnistämisestä Närpiön alueelle. Yleiskaavoituksen tavoitteena on MRL:n 45
§:n mukaisen oikeusvaikutuksettoman strategisen yleiskaavan
laatiminen Närpiön kaupungille. Strateginen yleiskaava kuvaa
kaupungin visiota yhdyskuntarakenteesta ja palveluista vuoteen 2030 asti. Strategisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 19.11.2014. Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Närpiön kaupungin rajaan.
6.2.4 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja
ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin
Tuulivoimahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia:
• YK:n ilmastosopimus
• EU:n ilmastoja energiapaketti
• EU:n energiastrategia
• Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia
• Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
• Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017
• Pohjanmaan energiastrategia ja toimenpideohjelma
2010-2020
• Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030
• Etelä-Pohjanmaan ilmastoja energiastrategia
• Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014
• Ilmansuojeluohjelma 2010
• Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999
ja asetus nro 40/2005
• Natura 2000 -verkosto
• Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän
käytön strategia 2012–2020
• Melun ohjearvot
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
YK:n ilmastosopimus
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus hyväksyttiin vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, samana vuonna myös Suomi ratifioi sopimuksen. Ilmastosopimuksen
kolmannessa konferenssissa vuonna 1997 allekirjoitettiin ns.
Kioton pöytäkirja, joka sisältää sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille aikatauluineen Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen
kokonaismäärää 8 % vuoden 1990 tasosta. Velvoite tuli saavuttaa vuosina 2008–2012, joka on nk. ensimmäinen velvoitekausi. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 tasosta eli päästöjen tuli olla
2008–2012 aikana vuoden 1990 tasolla.
EU:n ilmastoja energiapaketti
Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n
ilmastoja energiapaketin tavoitteiden toteutumista.
EU:n energiastrategia
EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin
10.1.2007. EU:n energiastrategian tavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan
toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvät mm. EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmastoja energiastrategian, joka käsittelee ilmastoja energiapoliittisia
toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen
2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän
aikavälin tavoitteita. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020
asetetun 6 TWh sijaan.
Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat
Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
2014-2017
Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 linjataan muun
muassa Pohjanmaan tavoitetiloja eli visioita kehityksen suunnasta. Tavoitetiloihin kuuluu mm. profiloituminen energiaosaamisen edelläkävijäksi ja uusiutuvien energianmuotojen tuotannon ja käytön kärkialueeksi. Energiaosaamisessa keskitytään erityisesti hajautettuihin, uusiutuvia lähteitä käyttäviin energiajärjestelmiin.
23
Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
yhdistävässä maakuntastrategiassa 2014-2017 todetaan, että
Pohjanmaan tavoitteena on olla energiaomavarainen maakunta
vuonna 2030. Tuulivoimalla on keskeinen rooli uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä Pohjanmaalla ja alueen merkittävän
tuulivoimapotentiaalin hyödyntämiseen tulee panostaa, jotta
hyödyt voidaan kanavoida alueelle täysimääräisesti. Tavoitteena
on nostaa alueen profiilia tuulivoiman rakentamisen ja kehittämisen osaamiskeskuksena.
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaoh‑
jelma 2011-2014
Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja maakuntasuunnitelmassa todetaan mm. että Etelä-Pohjanmaalla on tarpeen
kasvattaa maakunnan energiaomavaraisuutta ja painopiste tämän tavoitteen saavuttamiseksi on uusiutuvien energiavarojen
laaja ja monipuolinen hyödyntäminen. Syksyllä 2009 päivitetyssä maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Etelä-Pohjanmaasta
on kehittynyt huomattava sisämaan tuulivoiman tuotantoalue
Suomessa. Yhtenä suunnitelman kehittämistavoitteista todetaan mm. pyrkimys luontoarvoihin ja uudistuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energia- ja ympäristöosaamisen vahvistamiseen. Myös Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden kehittämisstrategiassa vuodelta 2008 todetaan, että tuuli- ja aurinkoenergia muodostavat myös Etelä-Pohjanmaalla ylivoimaisesti
suurimman energiaresurssin, jonka käyttöä tulee lisätä ja hyödyntää yhdessä muiden uusiutuvien energiamuotojen kanssa.
Ilmansuojeluohjelma 2010
Ilmansuojeluohjelman 2010 tavoitteena on, että Suomi toteuttaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista annetun direktiivin (2001/81/EY) velvoitteet vuoteen 2010
mennessä. Suomen on vähennettävä rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä
asteittain. Ilmansuojeluohjelma käsittää suunnitelman päästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa, liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa sekä toimenpiteet työkoneiden, huviveneiden ja pienpolton päästöjen vähentämiseksi.
Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja
asetus nro 40/2005
Ensimmäinen alueellinen ilmansuojelusopimus oli
Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE)
piirissä 1979 tehty valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (SopS
15/1983). Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja allekirjoitettiin Göteborgissa 1999 ja pantiin voimaan Suomessa
asetuksella nro 40/2005. Sopimusosapuolet hyväksyivät moniaine-monivaikutuspöytäkirjan eli pöytäkirjan happamoitumisen rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämisestä. Sopimusosapuolet ovat velvollisia vähentämään päästöjään niin, että vuonna 2010 päästöt alittavat kullekin osapuolelle määritellyn päästörajan. Göteborgin pöytäkirjaa uudistettiin, ja jäsenmaille asetettiin uudet vähennystavoitteet 4.5.2012.
24
Moniaine-monivaikutuspöytäkirjassa on kansalliset päästövähennysvelvoitteet vuodelle 2020.
Pöytäkirjan tavoitteena on valvoa ja vähentää rikin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, jotka aiheutuvat ihmisten toiminnasta ja joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, luonnon
ekosysteemeihin, materiaaleihin ja kasveihin kaukokulkeutumisesta johtuvan happamoitumisen, rehevöitymisen tai alailmakehän otsonin vuoksi.
Natura 2000 -verkosto
Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura 2000
-verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan Unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta
Euroopan Unionin alueella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet.
Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana.
Lintudirektiivin yleistavoite on ylläpitää lintukannat sellaisella
tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön
strategia 2012–2020
Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2012.
Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Strategian viisi päämäärää:
1. Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu
ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa.
2. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä.
3. Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus.
4. Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille.
5. Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja
kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien
ja -kykyjen kehittämisellä.
Melun ohjearvot
Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja
rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Melutason ohjearvoja koskeva päätös annettiin meluntorjuntalain (382/1987) nojalla. Ohjearvopäätös jäi voimaan, vaikka
meluntorjuntalaki kumoutui ympäristönsuojelulain (86/2000)
tullessa voimaan vuonna 2000. Ohjearvopäätöksen soveltamiskäytäntö on sittemmin laajentunut ympäristönsuojelulain
ja myös maa-aineslain (555/1981) mukaisiin lupa- ja valvontaasioihin. Melutason yleiset ohjearvot eivät koske ampuma- ja
moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua.
Melun suunnitteluohjearvot
Ympäristöministeriö asettaman työryhmän raportti
”Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 – Tuulivoimarakentamisen
suunnittelu” julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992
mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun
haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot
tuulivoimamelulle. Raportissa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa:
”Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhal‑
linnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa
tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suun‑
nitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista
aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisäme‑
lutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.”
Tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tuulivoimaloiden melua koskevat
desibelirajat sekä alueet, joilla ohjearvoja sovelletaan.
Ulkomelun suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään pienitaajuiselle melulle Asumisterveysohjeessa
määriteltyjä ohjearvoja, jotka perustuvat Terveydensuojelulain
(763/94) sisältövaatimuksiin.
6.2.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain
24 §:n perusteella päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on
otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin:
1. Toimiva aluerakenne
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnon‑
varat
4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. Luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet
Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet:
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
• Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien
energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti
useamman voimalan yksiköihin.
• Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja
-verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien
energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
• Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon
valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät
voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava
huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
• Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti
useamman voimalan yksiköihin.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
• Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien
ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen
poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja
poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset
ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman
luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden
monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan
niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä
edistetään.
• Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
• Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon
ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja
yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
•
25
6.2.6 Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava
Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla.
Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan
12.5.2014, ja se on lähetetty ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla.
2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue rajautuu pohjoisessa tuulivoimaloiden alueeseen (tv-2). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat kansallisesti tai seudullisesti
merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Pohjanmaan
2. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan
tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja
niitä ohjataan kuntakaavoituksella.
Tämän YVA:n tehtävänä on tutkia tarkasti paikallisia selvityksiä tehden alueen soveltuvuus tuulivoimatuotannolle.
Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on, että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista.
Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVA-menettely on päättynyt.
Pääasiallinen tuulivoimahankkeiden suunnitteluväline
Kristiinankaupungin kaupungissa on osayleiskaava.
6.3 Tiukan tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset
6.3.6Lentoestelupa
6.3.1Yleistä
Tuulivoimalan edellyttämät luparatkaisut on kytketty maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytön suunnittelujärjestelmään.
Kaavojen laatimisen yhteydessä riittävin selvityksin varmistetaan tuulivoimaloiden soveltuvuus alueelle ja sovittaminen yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa.
6.3.2YVA-menettely
YVA-menettelyn tarpeellisuus on käsitelty kohdassa 3.2.
6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu
Hankkeen yleissuunnittelu (voimaloiden sijoittelu) sisältyy
hankkeesta vastaavan hankekehitystyöhön, eikä siihen liity viranomaisten päätös- tai lupamenettelyjä.
Yleissuunnittelua tehdään rinnakkain ympäristövaikutusten
arviointimenettelyn laatimisen kanssa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä
ja sen jälkeen. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä hankealueelta saadaan lisätietoa alueen ympäristöarvoista ja tuulivoimaloiden mahdollisista vaikutuksista niihin, mikä
vaikuttaa hankesuunnitelman kehittämiseen. Hankekehityksen
yhteydessä turbiinit sijoitellaan siten, että haitalliset vaikutukset
pyritään minimoimaan.
6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen
Kristiinankaupungin kaupungissa
Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa
useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimarakentamisessa.
26
6.3.5Rakennusluvat
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa
Kristiinankaupungin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että alueelle on
laadittu yleiskaava ja se on lainvoimainen. Myös tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettava sähköasema tarvitsee rakennusluvan. Rakennusluvat hakee alueen haltija.
Ilmailulain (864/2014) 158 § mukaan Tiukan tuulivoimaloiden
asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, koska esteet ulottuvat yli
60 metrin korkeuteen. Lentoestelupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi).
6.3.7 Puolustusvoimien lausunto
Suunnittelun aikana selvitetään puolustusvoimilta tuulivoimarakentamisen vaikutukset sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn ja muihin joukkojen ja alueiden käyttöön vaikuttaviin seikkoihin. Pääesikunta
antaa lausunnon tuulivoima-alueiden lopullisesta hyväksyttävyydestä.
6.3.8Ympäristölupa
Tuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai
välkevaikutuksista johtuen.
Hanke pyritään suunnittelemaan niin, että ympäristölupa ei
ole tarpeen.
6.3.9 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan
Tuulivoimaloiden kytkentä alueelliseen sähköverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaa liittymissopimusta.
7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
7.2Asutus
7.1 Sijainti ja maankäyttö
7.2.1 Asuminen ja elinolot
Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin pohjoisosassa
noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Alue rajautuu pohjoisosassa Kristiinankaupungin ja
Närpiön väliseen kuntarajaan. Suunnittelualueesta etelään sijaitsee Tjöck å -joki ja länteen Storträsket –järvi. Pohjanlahden rannat sijaitsevat lännessä lähimmillään noin 2,5 kilometrin päässä
suunnittelualueesta.
Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja
on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen
itäisimmät osat ovat maatalousaluetta. Myös eteläosassa sijaitsee muutama peltokuvio. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8 pohjois- eteläsuuntaisesti ja alueella sijaitsee myös muutamia alempiasteisia teitä ja metsäautoteitä. Tiukan ulkoampumarata sijaitsee valtatie 8 länsipuolella.
Suunnittelualueella sijaitsee Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan 10 asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Asuinrakennukset sijaitsevat suunnittelualueen itäosassa
Björndalintien ja Söderlundintien varrella ja toisaalta eteläosassa Vaasantien itäpuolella Vaasantien ja suunnittelualueen rajan
risteyskohdassa. Lomarakennus sijaitsee alueen itäosassa.
Suunnittelualueen lähiympäristössä alle puolen kilometrin etäisyydellä asuinrakennuksia sijaitsee idässä
Långåsmossenissa, kaakossa Vargönissa ja etelässä. Tiukan taajama sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella vajaan kilometrin päässä. Taajamamainen asutus jatkuu Tiukan keskustasta
itään Puskamarkkiin ja Kasbackeniin saakka. Lomarakennuksia
alle yhden kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee vain
muutamia. Lähimmät lomarakennuskeskittymät sijaitsevat
Storträsketin ja Pohjanlahden rannoilla 1,3 – 3 kilometrin etäisyydellä lännessä.
Lähipalvelut löytyvät Tiukan kaupunginosasta ja kunnallispalvelut Kristiinankaupungin keskustasta. Kristiinankaupungissa
oli 7001 asukasta joulukuun lopussa 2013.
27
22.4.2015/TL
Maankäyttö ja asutus
4
5
3
6
7
8
9
2
1
Asuinrakennus
Bostadsbyggnad
Sähkölinjan suurjännite
Högspännigsledring
Ampumarata
Skjutbana
Lomarakennus
Fritidsbostad
Sähkölinjan jakelujännite
Distributionsnät
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kuva 7‑1. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö ja asutus. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat vakituiset ja vapaa-ajan asunnot
Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 2014.
28
0
0,5
1 km
7.2.2Elinkeinot
Suunnittelualueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta.
7.2 Maa-alueiden omistus
Suunnittelualueen
maat ovat pääosin yksityisten omistuksessa.
Kiinteistöjako
4
14.10.2014/TL
5
3
6
7
8
9
2
1
Kiinteistörajat
Fastighetsgränser
Suunnittelualue
Planeringsområde
0
0,5
1 km
Kuva 7‑2. Kiinteistöjako.
29
7.4Kaavoitustilanne
7.4.1Maakuntakaava
Pohjanmaan maakuntakaava
Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta silmällä pitäen maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja.
Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuvat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Siinä on osoitettu merituulivoimala-alueet Korsnäsin ja Siipyyn edustoille sekä
maatuulivoimalan alue Bergöön. Kaava sisältää lisäksi runsaasti kaupunkiseutujen ja jokilaaksojen kehittämistä koskevia alueidenkäytön kehittämisperiaatteita. Maakuntakaava korvaa aiemmin vahvistetut kolme seutukaavaa.
Maakuntakaavassa suunnittelualueen etelä- ja koillisosa sijoittuu jokilaaksojen kehittämisen vyöhykkeelle (mk-7, Tiukan
jokilaakso). Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita
jokilaaksossa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnonja kulttuuriympäristöön
sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja
virkistyskäyttöä.
15.10.2014/TL
Pohjanmaan maakuntakaava 2030
Suunnittelualue
Planeringsområde
30
Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu matkailun vetovoima-alue/ matkailun ja virkistyksen kehittymisen vyöhyke (mv-1,
Kaskinen - Kristiinankaupunki). Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräyksen mukaan matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja - reitistöistä
tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön.
Suunnittelualue on merkitty luonnon monimuotoisuuden
kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) suunnittelualueen itäisintä osaa lukuun ottamatta. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Sen kuvaus tarkemmin kohdassa 7.6.5 linnusto ja Finiba alueet.
Suunnittelualueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa valtatie
(E8), jonka vierellä kulkee maakaasujohdon yhteystarve.
Suunnittelualue rajautuu eteläosassa seututiehen. Alueen
eteläpuolella ovat ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus, ohjeellinen ulkoilureitti sekä kylä -merkintä.
Suunnittelualueen länsipuolella ovat voimansiirtojohdon
merkintä, kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus sekä pyöräilyreitti ja eteläpuolella ohjeellinen ulkoilureitti.
0
5
10 km
Kuva 7‑3. Ote maakuntakaavasta.
Suunnittelualueen rajaus on merkitty otteeseen
sinisellä katkoviivalla.
Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava
Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla.
Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan
12.5.2014, ja se on lähetetty ympäristöministeriölle vahvistettavaksi 2014 toukokuun lopulla.
2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue rajautuu pohjoisessa tuulivoimaloiden alueeseen (tv-2). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat kansallisesti tai seudullisesti
merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Pohjanmaan
2. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan
tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja
niitä ohjataan kuntakaavoituksella.
10.10.2014/TL
2. vaihemaakuntakaava
Suunnittelualue
Planeringsområde
Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040
laatimisen. Tavoitteena on, että kaava on hyväksytty vuonna
2018. Uusi maakuntakaava tulee korvaamaan vahvistuttuaan
Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat.
Kaavaa varten laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) vuonna 2015 ja tehdään selvitykset seuraavista aiheista:
• yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajentumissuuntineen, teollisuusalueet)
• seudullisesti merkittävät kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt
• bioenergia ja logistiikka
• voimansiirtojohtojen yhteystarpeet
• vene- ja kalastussatamat
• turkistarhaus
0
5
10 km
Kuva 7‑4. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä katkoviivalla.
31
7.4.2Yleiskaava
Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen
länsipuolella olevalle alueelle on Kristiinankaupungin valtuusto
hyväksynyt Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Lisäksi suunnittelualueen eteläpuolelle pieneltä osin suunnittelualueelle on vireillä Tiukan kylän osayleiskaava ja suunnittelualueen pohjoispuolelle Närpiön strateginen yleiskaava.
Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on
osoitettu kuusi tuulivoimalan sijoituspaikkaa, sähköasema sekä
ohjeellinen sähkölinja-/ maakaapeliverkosto. Osayleiskaavan
länsi-/keskiosassa sijaitsee moottoriurheilurata-alue (EM) sekä
ampumarata-alue (EA). Osayleiskaavan eteläosassa sijaitsee
luonnonsuojelualue (SL-2). Kaavassa on osoitettu myös kolme
muinaismuistokohdetta. Alueelle on osoitettu maa- ja metsäTiukan
tuulivoimahanke
talousvaltaisia
alueita,
jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2,
MY-3) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun
ohjaamistarve (MU). Muuten kaava-alue on pääasiassa maa- ja
metsätalousvaltaista aluetta (M-1).
Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus päätti 13.5.2013 palauttaa osayleiskaavan uudelleen valmisteluun. Osayleiskaavasta on
laadittu uusi ehdotus. Kristiinankaupunki päättää sen nähtäville
asettamisesta.
Tiukan kylän osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2012. Kaavaluonnoksessa Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelualueella sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M)
ja (M-1), maatalousalue (MT), kaksi rakennuskulttuurikohdetta
(sr-1) ja liikennemelualue (me) valtatie kahdeksan ympäristössä.
17.11.2014/TL
Vanhan Närpiöntien osayleiskaavaehdotuksen sijainti
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kuva 7‑5. Vanhan Närpiöntien osayleiskaavaehdotuksen ja Tiukan kylän osayleiskaavaluonnoksen sijainnit.
32
0
0,5
1 km
7.5Liikenne
7.5.1Maaliikenne
Närpiön kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan
19.8.2014 strategisen yleiskaavan laatimisen käynnistämisestä Närpiön alueelle. Yleiskaavoituksen tavoitteena on MRL:n 45
§:n mukaisen oikeusvaikutuksettoman strategisen yleiskaavan
laatiminen Närpiön kaupungille. Strateginen yleiskaava kuvaa
kaupungin visiota yhdyskuntarakenteesta ja palveluista vuoteen 2030 asti. Strategisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 19.11.2014. Tiukan tuulivoimahankkeen suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Närpiön kaupungin rajaan.
7.4.3Asemakaava
Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevia
asemakaavoja.
Suunnittelualue
Planeringsområde
Alueen liikenteellinen pääreitti on suunnittelualueen halki kulkeva valtatie kahdeksan (Vaasantie) Vaasasta Poriin.
Suunnittelualueen kohdalla tietä käyttää keskimäärin 2925
ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus tästä on
noin 16 % (462 ajoneuvoa/vrk). Suunnittelualueen etelärajalla kulkee seututie 662 (Kristiinankaupungintie), jolla suunnittelualueen kohdalla liikennöi keskimäärin 661 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueesta länteen sijaitsee yhdystie
17063 (Skrattnäsvägen) keskimääräisellä 680 ajoneuvon vuorokausimäärällä. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee myös
yhdystie 6650 (Myrkyntie), jolla liikennöi suunnittelualueen
kaakkoispuolella noin 300 - 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee myös muita pienempiä teitä/metsäautoteitä.
0
5
10 km
Kuva 7‑6. Ote Liikenneviraston liikennemääräkartasta (2013).
33
7.6Luonnonympäristö
7.5.2Lentoliikenne
7.6.1Tuulisuus
Suunnittelualuetta lähinnä olevat lentokentät ovat Vaasan
(EFVA) lentokenttä ja Seinäjoen (EFSI) lentokenttä noin 80 kilometrin etäisyyksillä suunnittelualueesta. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle.
Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentopaikka on Kauhajoen
(EFKJ) lentopaikka suunnittelualueelta noin 50 kilometriä itään.
Tuulivoimateollisuuden tarkoituksiin parhaita alueita Suomessa
ovat rannikko- ja merialueet sekä tunturit. Paikkakohtaista tarkkaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan
ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttamasta
Tuuliatlaksesta.
Tuuliatlaksen mukaan Tiukan alueella tuulen vuotuinen keskimääräinen nopeus on 6,3 - 6,5 m/s 100 metrin korkeudessa
maanpinnasta. Myös Suomessa vallitsevat lounaistuulet osuvat
Kristiinankaupungin rannikkoalueelle hyvin.
7.5.3Säätutka
Suunnittelualueen lähin säätutka sijaitsee Ikaalisissa, jonne
muodostuu matkaa noin 100 km. Tiukan alue ei näin ollen sijoitu Ilmatieteenlaitoksen käyttämän 20 km etäisyyden suositusrajoituksen sisäpuolelle.
Böle
Benvik
Salonpää
Härtsbacken
Kaldnäs
Ståbacka
Kooseni
Pohjapää
Niemenloukko
Pjelax
Kaskinen
Båthusen
Svedan
Pikku-Myrkky
Klobben
Eteläpää
Storåsinloukko
Fältas
Svalskulla
Lintula
Välikylä
Långåsmossen
Brandmyr
Strandkroken
Nedsjö
Antila
Granskog
Leppäsalmi
Vargön
Kasbacken
Yrjensbacken
Sårbacken
Kristiinankaupunki
Furuviken
Skatan
Peninkylä
Liden
Lålby
Karijoki
Storängen
Bruskbacken
Nyskiftan
Sandan Kullen
Isokorpi
Mittsholmen
Lapväärtti
Åbacken
Böle
Flackåsen
Lillsundet
Palon
Sunnantill
0
Blomträsk
2
4
Kuva 7‑7. Tuulisuus 100 metrin korkeudella maanpinnasta Tiukan alueella (Suomen Tuuliatlas 2014).
34
6 km
7.6.2 Maa- ja kallioperä
Suunnittelualueelta ei ole saatavissa 1:20 000 maaperäkarttaa. Suunnittelualueen itäosissa esiintyy hienojakoisia maalajeja
sekä eteläosassa myös savea. Länsiosiin sijoittuu pääasiassa kalliopaljastumia ja kalliomaita, joita peittävät sekalajitteiset maalajit. Suunnittelualueen pohjois- ja keskiosissa esiintyy kallioalueiden ja moreenimaiden notkelmissa soistumia sekä paksumpia
turvekerrostumia.
Kristiinankaupungin seudun topografiaa kuvastavat maaston
tasaisuus sekä loivapiirteisyys. Korkeuserot ovat seudulla pienehköjä. Hankealueen korkein kohta sijoittuu hankealueen keskivaiheille ollen 45 – 50 mmpy. Alavimmat alueet sijoittuvat
hankealueen eteläosiin, jossa maaston korkeus on alimmillaan
5 – 10 mmpy.
Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääasiassa biotiittiparagneissistä. Lisäksi etelä- ja keskiosissa esiintyy kvartsidioriittia
ja pohjoisosissa pienialaisesti gabroa. Suunnittelualueen länsireunalla esiintyy myös intermediäärisiä vulkaanisia kiviä.
14.10.2014/TL
Topografia
Svartträsket
Östersundet
Kätsträskmyran
Änkmossen
Österviken
Brändåsmossen
Alkärret
Långmarkliden
Rotmossen
Lillmossen
Funtusmossen
Brandagsliden
Tärnan
Klobbören
Kätsträsket
Långmarken
Svalsänget
Stormossen
Rönnvik
4
Björkrotsmossen
5
3
Mo
ln
ån
Lagnan
Stångbrännmossen
6
Flakåsmossen
Hindsängen
Gillermossen
7
Västeräng
9
Storträsket
Brandmyrmossen
8
Karlbokärret
Bjåndalen
Molnängen
Norrmyran
Långgrund
ken
Solvängen
Mar
dike
t
et
cksdik
Flybä
Bocken och Geten
1
2
Myran
Myran
Nygärdsmossen
Flybä
c
Maren
Marholmen
Borgmästarängen
Söderängen
Påskträsket
Söderängskärret
Långmyran
Nyänget
0
1
Fjärdsgrund
2 km
Judan
Lillmossen
Suunniteltu tuulivoimala (m)
Suunnittelualue
Planeringsområde
55 - 60
40 - 45
25 - 30
10 - 15
65 - 70
50 - 55
35 - 40
20 - 25
5 - 10
60 - 65
45 - 50
30 - 35
15 - 20
0-5
Kuva 7‑8. Topografiakartta.
35
7.6.3 Pinta- ja pohjavedet
Suunnittelualue sijoittuu Teuvanjoen vesistöalueelle, jossa se
lukeutuu länsiosista Teuvanjoen alaosan alueeseen ja itäosista
Molnån vesistöalueeseen. Suunnittelualueen eteläosista pintavedet purkautuvat suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan
Molnån – uomaa myöten Teuvanjokeen. Suunnittelualueen
pohjoisosasta pintavedet ohjautuvat ojituksia myöten
Storträsket - järveen. Suunnittelualueelle ei sijoitu järviä.
Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Isomäen
vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1028752) sijoittuu vajaan kuuden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta
itään.
14.10.2014/TL
Pinta- ja pohjavedet
ck
bä
Bo
Mo
ln
ån
en
4
5
3
6
7
8
9
Storträsket
2
Mar
dike
t
Flybä
c
ken
kinoja
Flybäc
1
Vakavesi
Sjö eller hav
Suo, helppokulkuinen
Myr, lättframkomlig
Suunnittelualue
Planeringsområde
Soistuma
Sankmark
Suo, vaikeakulkuinen
Myr, svårframkomlig
Kuva 7‑9. Suunnittelualueen pintavedet ja niiden virtaussuunta.
36
0
1
2 km
7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö
Suunnittelualue sijoittuu merenrannan läheisyyteen pääosin
melko karuleimaiselle seudulle, jonka monimuotoisuutta lisäävät ravinteisemmat maaston painanteet sekä loivat jokilaaksot.
Kasvillisuutta luonnehtivat avokallioalueiden kalliomänniköt,
karut rämeet ja nevat sekä moreenimaiden mäntyvaltaiset metsiköt. Seutua elävöittävät kuusi- ja lehtisekapuustoiset tuoreet ja
kosteat lehdot sekä rehevät korpilaikut. Kasvillisuus on karuinta
kalliopaljastumilla ja rehevintä maaston painanteissa ja hienojakoisia maalajeja käsittävillä alueilla.
Metsät ovat suunnittelualueella pääosin laajasti metsätalouskäytössä ja suurin osa suunnittelualueen metsiköistä on eri ikäisiä havupuuvaltaisia kasvatusmetsiköitä. Myös alueen suoalat ovat metsätaloustoimin hoidettuja lukuun ottamatta märimpiä suoaloja. Kesällä 2013 tehdyn luontoselvityksen (Ramboll
2013) perusteella suunnittelualueelle ei sijoitu uhanalaisia luontotyyppejä eikä tehty havaintoja uhanalaisista kasvilajeista.
Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on tyypillistä
talousmetsien ja peltomaiden lajistoa. Nisäkkäistä seudulta on
tehty havaintoja mm. rusakosta, metsäkauriista, ketusta ja supikoirasta sekä tavanomaisista jyrsijöistä.
Lepakoiden kevätmuutonseurantaselvityksen (Tuominen
& Ahlman 2013) ja vuonna 2012 tehdyn Vanhan Närpiöntien
osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyn lepakkokartoituksen
(Ramboll 2012b) mukaan suunnittelualueella ja sen läheisyydessä havaitut lepakkolajit ovat Suomessa yleisiä ja havaitut yksilömäärät pieniä. Muuttoseurannassa ei havaittu erityisen vilkasta lepakkomuuttoa.
Suunnittelualueelle tehdyn liito-oravaselvityksen (Tuominen
& Ahlman 2013) mukaan suunnittelualueelta tehtiin havainto
kahdesta liito-oravan käyttämästä elinympäristöstä, joista toinen sijoittuu suunnittelualueen itäosiin peltoalueiden läheisyyteen ja toinen eteläosaan Kristiinankaupungintien läheisyyteen.
7.6.5Linnusto
Aineisto
Hankealuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittäviä alueita koskevat tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta (Natura-alueet) sekä BirdLife Suomen paikkatietoaineistoista (kansainvälisesti ja kansallisesti arvokkaat linnustoalueet). Alueen sijoittumista valtakunnallisesti tärkeille eri
lajien muuttoreiteille on arvioitu tuoreen muuttoreittejä kuvaavan julkaisun avulla (Toivanen ym. 2014). Hankealueen muuttoreittien arvioinnissa voi hyödyntää myös Satakunnan muuttoreiteistä tehtyä tutkimusta, joka kattaa Kristiinankaupungin eteläpuoleisen rannikkoalueen Merikarvialta Raumalle (Ahlman &
Luoma 2013),
Hankealueen pesimälinnusto on selvitetty vuonna
2013 (Ramboll 2014a). Vuonna 2013 seurattiin myös alueen kautta kulkevaa kevät- ja syysmuuttoa (Ramboll 2014a).
Syysmuutonseurantaa täydennettiin lokakuussa 2014 (Ramboll
2015). Suunnittelualueen lähellä sijaitsevaa merikotkareviiriä ja
yksilöiden lentoreittejä seurattiin kesällä 2014 (Ramboll 2014b).
Pesimälinnusto
Alueen erikoispiirteenä ja linnustoarvoa kohottavana tekijänä voidaan pitää alueen liittymistä yhtenäiseen metsäalueeseen. Tämä ilmenee metsäkanalintujen runsaahkona esiintymisenä. Huomionarvoisista lajeista pesimälinnustoselvityksessä
alueelta havaittiin silmälläpidettävät (NT) niittykirvinen, punavarpunen ja teeri. Lisäksi alueella pesii lintudirektiivin I-liitteessä
mainitut pyy ja palokärki. Alue on vain pieneltä osin soveltuva
Suupohjan metsissä esiintyville kuukkelille ja pohjantikalle, koska kuusikoita ja laajoja yhtenäisiä varttuneita metsäalueita esiintyy vähän.
Hankealueen lähellä sijaitsee merikotkan pesä. Laji on pesinyt
alueella onnistuneesti vuosina 2013-2014.
Linnustollisesti tärkeät alueet hankealueen ympäristössä
IBA- ja FINIBA-alueet
Hankealueesta noin 4 km etelään sijaitsee kansainvälisesti
arvokas linnustoalue Lålbyn pellot (Kuva 7-10). Alue on tärkeä
metsähanhen muutonaikainen lepäilyalue, lisäksi alueella levähtää runsaasti merihanhia. Toinen lähialueen kansainvälisesti tärkeä linnustoalue on Kristiinankaupungin eteläinen saaristo,
joka alkaa noin 7 km päässä hankealueesta lounaaseen. Alue on
tärkeä saaristolintujen pesimäalue.
Hankealue sijaitsee lähes kokonaan valtakunnallisesti arvokkaalla Suupohjan metsien alueella. Arvokkaaksi rajattu alue on
kooltaan yli 50.000 hehtaaria ja rajaus käsittää myös maaseutumaisia kyläalueita. Alueella pesii 200 – 400 metsoparia, yli 60
paria kuukkeleita ja 10-30 pohjantikkaparia (Leivo ym. 2001).
Toinen hankealueen läheisyyden valtakunnallisesti tärkeä linnustoalue on Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet,
jonka rajaukseen kuuluvia osa-alueita on hankealueen lounaisja luoteispuolella 2-4 km etäisyydellä. Alue on tärkeä levähdysalue mm. harmaahaikaralle, joutsenille, hanhille, kahlaajille ja
lokkilinnuille.
37
22.4.2015/TL
IBA- ja FINIBA-alueet
Suupohjan metsät
Sydbottens skogar
Suupohjan saaristo
Sydbottens skärgård
Kristiinankaupungin ympäristön merenlahd
Havsvikar kring Kristinestad
Suupohjan saaristo
Suupohjan metsät
Sydbottens skogar
Suupohjan metsät
Sydbottens skogar
Suupohjan saaristo
Kristiinankaupungin ympäristön merenlahd
Havsvikar kring Kristinestad
Lålbyn pellot
Lålby åkrar
Suupohjan saaristo
Lålbyn pellot
Lålby åkrar
Kristiinankaupungin eteläinen saaristo
Kristinetads södra skärgård
Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA)
Internationellt viktiga fågelområden i Finland (IBA)
0
5
10 km
Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA)
Viktiga fågelområden i Finland (FINIBA)
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kuva 7‑10. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat kansainvälisesti (IBA) ja valtakunnallisesti (FINIBA) arvokkaat linnustoalueet.
Muuttolinnusto
Tärkein lintujen muuttoa ohjaava tekijä on vesistöt.
Maalinnut pyrkivät välttämään vesistöjen ylityksiä, toisaalta vesilinnut seuraavat usein meren rantoja, jolloin niiden saatavilla on tarvittaessa matalia lahtia ja rantoja ruokailuun ja lepäilyyn. Koska linnut seuraavat usein päämuuttosuunnan suuntaisia vesi- ja mannerreittejä, etelä-pohjoissuuntainen rannikkolinja Kristiinankaupungin kohdalla muodostaa monelle lintulajille
muuttoa ohjaavan ja keskittävän linjan. Lintujen muuttoreitit eivät kulje aina samasta kohdasta. Tärkein yksittäinen tekijä reitin
vaihteluun on tuulen suunta ja voimakkuus. Voimakas tuuli voi
painaa rannikkoa seuraavat vesilinnut sisämaahan tai rannikkoa
38
karttelevat maalinnut (esimerkiksi petolinnut) lähelle rantalinjaa. Esimerkiksi petolintujen tärkeillä muuttoreiteillä tämä sivutuulen vaikutus voi siirtää jopa 10 kilometriä muuttolinjaa.
Hankealueen sijainti noin viiden kilometrin etäisyydellä meren rannikosta tarkoittaa sitä, että vesilintujen pääjoukot ohittavat sen länsipuolelta, mutta voimakkailla länsituulilla muuttoa voi ajautua merkittävässä määrin myös hankealueen päälle.
Hankealue sijaitsee seuraavien lintulajien valtakunnallisesti
merkittävällä muuttoreitillä (Toivanen ym. 2014): Laulujoutsen
(kevätmuutto), taigametsähanhi (metsähanhen alalaji fabalis)
(kevätmuutto), merikotka (kevät- ja syysmuutto), piekana (kevätmuutto) sekä kurki (kevät- ja syysmuutto).
7.6.6Luonnonsuojelu
Pohjoislahden metsän ja Tegelbruksbackenin Natura-alueet
(SCI, FI0800154, FI0800140) sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen (Kuva 7-11). Naturaalueisiin rajautuu myös Fjärdsgrundin yksityinen suojelualue
(YSA207261). Pohjoislahden metsän Natura-alue on laajuudeltaan 82 ha ja muodostaa maankohoamisrannikolle tyypillisten
luontotyyppien kokonaisuuden. Valtaosa alueesta on kuusivaltaista tuoretta kangasta, mutta alueella esiintyy myös maankohoamisrannikon lehtipuumetsiköitä sekä rantaniittyjä ja –soita.
Tegelbruksbackenin Natura-alue käsittää monipuolisen perinneympäristökokonaisuuden, jossa esiintyy kuivia ja tuoreita niittyjä, katajaketoja sekä reheviä pensastoja ja lehtimetsiköitä.
Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat muut Naturaalueet (Kristiinankaupungin saaristo FI0800134, SCI/SPA; Närpiön
saaristo FI0800135, SCI/SPA; Bredmossmyran FI0800085, SCI) sijaitsevat yli kolmen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.
Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen lukeutuu useampia yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA206267, YSA207546,
YSA102464, YSA206010, YSA207143). Närpiön saariston Naturaalueesta osa lukeutuu yksityisiin luonnonsuojelualueisiin
(YSA207565, YSA207595, YSA207567, YSA207566, YSA207947,
YSA206010, YSA206267, YSA201795). Lisäksi alue lukeutuu lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO100224). Bredmossmyran Naturaalueesta osa lukeutuu yksityisiin luonnonsuojelualueisiin
(YSA202578, YSA202577, YSA2020584, YSA203246, YSA202712)
ja osa lehtojen suojeluohjelmaan (LHO100337) ja osa vanhojen
metsien suojeluohjelmaan (AMO100516). Alle viiden kilometrin
etäisyydellä suunnittelualueesta ei sijaitse muita luonnonsuojelualueita.
39
22.4.2015/TL
Suojelualueet
FI0800135
Närpiön saaristo
FI0800085
Bredmossmyran
FI0800154
Pohjoislahden metsä
FI0800140
Tegelbruksbacken
FI0800134
Kristiinankaupungin saaristo
FI0800077
Pyhävuori
FI0800162
Lålbyn peltoaukea
Natura 2000 -alue
Natura 2000-område
Lehtojensuojeluohjelma
Skyddsprogrammet för lundar
Yksityiset suojelualueet
Skyddsområden på privat mark
Lintuvesien suojeluohjelma
Skyddsprogrammet för fågelvatten
Arvokas kallioalue
Värdefullt klippområde
Vanhojen metsien suojeluohjelmat
Skyddsprogrammet för gamla skogar
0
2,5
5 km
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kuva 7‑11. Natura-alueet, muut suojelualueet ja –ohjelmiin kuuluvat alueet suunnittelualueen ympäristössä (OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu).
7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö
7.7.1 Maiseman yleiskuvaus
Maisemallisessa maakuntajaossa suunnittelualue sijoittuu
Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Hankealueen itäpuolella rannikkoseutu vaihettuu
Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seuduksi. Etelä-Pohjanmaan
maisemarakenne muodostuu viljavien jokilaaksojen tasaisesta
lakeudesta ja jokilaaksojen välisistä kumpareisista selännealueista. Asutus on perinteisesti sijoittunut raittikyliin ja jokitörmille
nauhamaisiin keskittymiin. Tiiviimpiä kyliä sijaitsee loivilla kumpareilla.
40
Suunniteltu tuulivoimahanke sijaitsee runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä meren rannasta. Tuulivoimahankkeen ja meren välissä on Suurjärvi. Tuulivoimalat sijoittuvat kumpuilevalle,
kallioiselle ja metsäiselle selännealueelle. Laajoja peltoaukeita
sijaitsee suunnittelualueen etelä- ja itäpuolilla.
Maisemallisesti suunnittelualueen jakaa kahteen osaan
Valtatie 8. Suunnittelualueen länsipuolelle, noin 1,5 km etäisyydelle sijoittuu 110 kV ja eteläpuolelle, noin 1,5 km etäisyydelle
110 kV, 220 kV ja 400 kV voimajohdot.
7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet
Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähin
valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Butsbackenin
kyläasutus, RKY 2009) sijoittuu noin 1,4 kilometrin etäisyydelle
lähimmän suunnitellun voimalan kaakkoispuolelle. Suurjärven
lounaisrannalla runsaan kahden kilometrin päässä lähimmästä
suunnitellusta voimalasta sijaitsee Carlsron museo, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.
Suunnittelualueen itä- etelä- ja lounaispuolella sijaitsee
Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettuja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita alueita. Maakuntakaavassa on osoitettu
myös suunnittelualueesta länteen ja etelään kulttuurihistoriallisesti merkittävä
tielinjaus.
Tiukan
tuulivoimahanke
Pohjanmaalla on valmistunut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi vuonna 2013.
Suunnittelualueesta noin 10 kilometrin etäisyydelle pohjoiseen ehdotetaan uutta valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta, Närpiönjoen kulttuurimaisemaa, joka on Pohjanmaan
maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisena kohteena.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet päätetään lopullisesti valtioneuvoston päätöksellä. Pohjanmaan liitossa jatketaan
vuonna 2015 maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen ympäristöjen kartoituksia.
Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä –kohteet
suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kartalla (Kuva 7‑12).
22.4.2015/TL
Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä -kohteet
20 km
15 km
10 km
6 km
3 km
0
2,5
RKY aluekohde
RKY områdesobjekt
Kiinteä muinaisjäännös
Fast fornlämning
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
Värdefullt landskapsområde på riksnivå
Suojeltu rakennus
Skyddad byggnad
Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen
kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue
Viktigt område med tanke på bevarandet av kulturmiljön eller landskapet på riks- eller regional nivå
Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen
kannalta tärkeä alue
Viktigt område med tanke på bevarandet av
kulturmiljön
5 km
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus
Kulturhistoriskt viktig vägsträckning
Kuva 7‑12. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä -kohteet.
41
7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat
7.8.1Melu
Suunnittelualueella sijaitsee yhdeksän tunnettua muinaisjäännöstä (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014). Lähin
tunnettu muinaisjäännös sijoittuu noin 400 metrin etäisyydelle
suunnitellusta tuulivoimalan paikasta.
Tunnetut muinaisjäännökset suunnittelualueella ja sen ympäristössä on esitetty kartalla (Kuva 7‑13).
Mikroliitti Oy on toteuttanut muinaisjäännösten inventoinnin
suunnittelualueen valtatien länsipuolisella osalla. Inventoinnissa
löytyneet muinaisjäännökset ovat jo Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä.
Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä.
Suurin nykyiseen melutilanteeseen vaikuttava tekijä on valtatie
8 liikenteestä aiheutuva melu ja Tiukan ulkoampumaratatoiminta sekä satunnainen maa- ja metsätalouskoneiden työskentely.
7.8.2Ilmanlaatu
Ilmanlaatuun vaikuttava toiminto alueella on maantieliikenne.
22.4.2015/TL
Tunnetut muinaisjäännökset
4
5
3
6
7
8
9
2
1
Kiinteä muinaisjäännös (alue)
Fast fornlämning (område)
Kiinteä muinaisjäännös
Fast fornlämning
Suunnittelualue
Planeringsområde
Kuva 7‑13. Suunnittelualueella sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset (Museovirasto 2014).
42
0
0,5
1 km
8. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA
ARVIOINTIMENETELMÄT
8.1 Arvioinnin kohdentaminen
8.2 Vaikutusalueen rajaus
Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua:
• Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,
• maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen
ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan,
kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
• luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä
• näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset
tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin: vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset.
Tuulivoimapuiston aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä. Vaikutusten tunnistamisessa
on käytetty apuna kokemuksiin sekä tuulivoimaloiden ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuvia tietoja. Apuna vaikutusten
tunnistamisessa on käytetty muun muassa kokemuksia muista
hankkeista ja tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissa esille tulleista mahdollisista vaikutuksista.
Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan julkaisu
”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita (4/2012). YVA-menettelyssä arvioidaan Tiukan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset.
Ehdotus ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavan vaikutusalueen rajaukseksi on esitetty alla. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Jos
arviointityön aikana kuitenkin käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaikutusalue, määritellään tarkastelualueen laajuus kyseisen vaikutuksen osalta siinä yhteydessä uudestaan. Varsinainen vaikutusalueiden
määrittely tehdään arviointityön tuloksena ja esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tarkastelualue kattaa
Tiukan tuulivoimapuiston suunnittelualueen ympäristöineen.
Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10–20 kilometrin
säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista.
Arvioitavat
ympäristövaikutukset
Ihmisten terveys,
elinolot ja viihtyvyys
Maaperä, vesi, ilma,
ilmasto,kasvillisuus,
eliöt ja luonnon
monimuotoisuus
Yhdyskuntarakenne,
rakennukset, maisema,
kaupunkikuva ja
kulttuuriperintö
Luonnonvarojen
hyödyntäminen
Kuva 8‑1. Arvioitavat ympäristövaikutukset
43
15.10.2014/TL
Tunnetut muinaisjäännökset
20 km
10 km
5 km
Suunnittelualue
Planeringsområde
0
5
10 km
Kuva 8‑2. Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus
8.2 Vaikutusten arvioinnin päävaiheet
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan suunnitellun tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja
sosiaalisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana tunnistetaan lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden
vaikutusten ehkäisemistä, minimoimista tai vähentämistä varten.
8.2.1 Vaikutuksen tunnistaminen ja vaikutuksen
ajoittuminen
Arvioinnin alkuvaiheessa tunnistetaan hankkeen mahdolliset aiheuttamat muutokset ympäristössä. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen sekä suorat että välilliset vaikutukset. Hankkeen vaikutukset arvioidaan koko hankkeen elinkaaren ajalta.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää arviolta 12 kuukautta. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien kaapeleiden, ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä raken-
44
nustöihin liittyvä liikenne ja melu sekä luontoon kohdistuvat
vaikutukset. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana. Suurin osa rakentamisen aikaisista vaikutuksista on
lyhytaikaisia ja ohimeneviä.
Toiminnan aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat tuulivoima-alueen valmistuttua ja jatkuvat tuulivoimalaitoksen käyttöiän ajan. Tuulivoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta. Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on
20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkin pidentää riittävällä huollolla ja osien vaihdolla. Keskeisimpiä toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat maisemavaikutukset. Lisäksi vaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden käyntiäänestä
sekä roottorin pyörimisestä johtuvasta auringonvalon vilkkumisesta ja varjonmuodostumisesta. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Ympäristössä ei tuulivoimahankkeen toiminnan
aikana tapahdu merkittäviä hankkeeseen liittyviä muutoksia.
Toiminnan päättämisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston toiminnan päättyessä vaikutuksia syntyy
rakenteiden käytöstä poiston yhteydessä. Toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja aiheutuvat
pääosin työmaakoneiden aiheuttamasta melusta ja liikenteestä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen ja
hyötykäyttöön.
8.2.2 Vaikutuskohteen herkkyyden ja vaikutuksen
suuruuden tunnistaminen
Vaikutuksen tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuskohteen
herkkyyttä muutokselle. Muutosherkkyyden arvioinnissa huomioidaan mm. kohteen monitahoiset laadulliset ominaisuudet.
Tunnistamisessa huomioidaan mm. sijaitseeko suunnitellun
hankkeen vaikutusalueella kansallisen tai kansainvälisen suojelustatuksen omaavia kohteita tai alueita, tai onko hankkeen vaikutuspiirissä runsaasti herkkiä kohteita, kuten asutusta. Lisäksi
huomioidaan vaikutusalueen ja sen kohteiden sietokykyä muutoksille, niiden sopeutuvuutta ja alueen monimuotoisuutta.
Vaikutuksen ja vaikutuskohteen herkkyyden tunnistamisen
jälkeen arvioidaan vaikutuksen suuruutta. Kuinka suurta vaikutus kokonaisuutena on, määrittyy vaikutuksen maantieteellisen laajuuden, ajallisen keston ja voimakkuuden perusteella.
Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen,
alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan
vaikutus voi olla väliaikainen, lyhytaikainen, pitkäaikainen ja pysyvä. Vaikutusten voimakkuus voi vaihdella pienestä suureen.
Vaikutusten suuruutta arvioidaan eri tavoin. Muutoksen ja
sen suuruuden arvioiminen edellyttää asiantuntemusta ja kyseisen vaikutuskohteen ja arviointimenetelmien tuntemista.
Vaikutuksien suuruuden arvioimisessa käytetään myös useita
menetelmiä:
• Hankkeeseen liittyvien toimenpiteiden ja vaikutuksen
kohteen olevan ympäristön vuorovaikutuksen laajuuden määritys mallinnustekniikoilla, esimerkiksi melun
ja välkkeen leviämismallinnukset ja näkymäaluemallinnukset.
• Vaikutuskohteiden ja alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla.
• Tilastotieteellinen arviointi, esimerkiksi lintujen törmäysriskien arviointi.
• Vaikutuskohteiden häiriöherkkyyttä koskevien kirjallisuustietojen ja tutkimusten tulosten hyödyntäminen.
• Osallistuvien tiedonhankintamenetelmien (karttapalautepalvelu ja paikallisten sidosryhmien haastattelu)
käyttö.
• YVA-ryhmän aiempi kokemus.
8.2.3 Vaikutuksen merkittävyys
YVA-selostuksessa tulee esittää hankkeen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan
vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Merkittävyysarviointi
on monikriteeristä eli arvioinnissa otetaan huomioon kuhunkin
ympäristön osatekijään liittyvät ominaispiirteet. Menetelmä lisää arvioinnin läpinäkyvyyttä ja käyttökelpoisuutta päätöksenteossa. Merkittävyyden arviointi perustuu vaikutusarvioinneissa
muodostettuun tietoon, vaikutuksen tunnistamiseen, sekä vaikutuksen suuruuden ja vaikutuskohteen herkkyyden määrittämiseen. Vaihtoehtojen merkittävyyden arviointi esitetään kunkin ympäristön osatekijän arvioinnin yhteydessä. Vertailusta laaditaan myös yhteenveto.
8.3 Vaikutukset ilmastoon ja ilmaan
Tuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa.
Tuulivoimatuotannon ilmastoja ilmapäästöt rajoittuvat lähinnä
voimalan rakentamisvaiheessa tapahtuvaan rakennus- ja tuulivoimalakomponenttien valmistuksen ja raaka-aineiden hankinnan päästöihin. Tuulivoimalat eivät käyttöaikana aiheuta suoria päästöjä ilmaan. Hankkeen vaikutuksia ilmastoon arvioidaan
sen perusteella, kuinka paljon suunnitellun hankkeen avulla
pystytään korvaamaan muita kasvihuonekaasupäästöiltään haitallisempia sähköntuotantomuotoja ja tällä tavalla hillitsemään
ihmistoiminnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Arviointi tehdään tukeutuen kirjallisuudesta saataviin tietoihin Suomessa
käytettyjen sähköntuotantomuotojen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä sekä arvioimalla näiden tietojen avulla
edelleen suunnitellun hankkeen avulla saavutettavia kasvihuonekaasusäästöjä. Arvioinnissa huomioidaan koko tuulivoimahankkeen elinkaari.
8.4 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen
Yksittäinen tuulivoimala ja sen ympärille huolto- ja ylläpitotoimia varten jätettävä kenttäalue vievät maa-aluetta pysyvästi alle
puoli hehtaaria. Usean tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto huoltoteineen ja sähkönsiirtoverkkoineen sijoittuu kokonaisuudessaan huomattavan laajalle alueelle, jossa yksittäisten tuulivoimaloiden väli on tyypillisesti noin puoli kilometriä.
Tuulivoimalat aiheuttavat melua ja varjostusvaikutusta, mikä
rajoittaa asumisen ja muiden ympäristöhäiriöille herkkien toimintojen sijoittumista tuulivoimaloiden läheisyyteen. Toisaalta
alueelle rakennettavia teitä voidaan käyttää muuhun liikkumiseen ja kuljetuksiin. Laaja-alainen tuulivoimapuisto muodostaa maankäytöllisen kokonaisuuden, jolla sijainnista riippuen
45
8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
voi olla yhdyskuntarakenteellista merkitystä, mikäli se vaikuttaa muiden toimintojen sijoittumiseen ja aluevarausten osoittamiseen kaavoituksessa. Vaikutukset voivat kohdentua sekä nykyiseen maankäyttöön ja kaavojen aluevarauksiin että tuleviin
maankäytön kehittämismahdollisuuksiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikuttaako
tuulivoimapuistohanke suunnittelualueen ja sen lähialueen nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Maankäyttöön kohdistuvissa
vaikutuksissa huomioidaan erityisesti suunnittelualueella ja sen
läheisyydessä sijaitseville asuin- ja lomakiinteistöille kohdistuvat
vaikutukset. Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia
arvioidaan nykyisen yhdyskuntarakenteen ja verkostojen, tuulivoimaloiden aiheuttamien maankäyttömuutosten sekä ympäristövaikutusten pohjalta. Lähtöaineistoina maankäyttöön ja
yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetään kaavasuunnitelmia, kunnilta saatavia tietoja, paikkatietoaineistoja ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtäviä selvityksiä (mm. melu- ja varjostusmallinnukset).
Nykyisestä maankäytöstä selvitetään:
• maankäytön perusluokat vaikutusalueella
• asutus
• loma-asutus
• tieyhteydet
• tekninen huolto
• elinkeinot
Tiedot selvitetään maastokäynneillä, sekä kartta- ja paikkatietoaineistoilla. Myös yleisötilaisuuksissa, karttapalautepalvelussa ja lausunnoissa saatu palaute huomioidaan. Suunnitellusta
maankäytöstä selvitetään eritasoiset kaavat ja muut suunnitelmat, voimassa olevat luvat sekä suojelualueet. Hankkeella voi
olla vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. Näitä aiheuttavat mm.
tuulivoimaloiden melu- ja maisemavaikutukset. Tietoja alueen
metsästyskäytöstä kerätään paikallisilta metsästysyhdistyksiltä.
Hankkeen työllisyys- ja kuntataloudellisia vaikutuksia arvioidaan
tuulivoimahankkeille tyypillisten tunnuslukujen perusteella.
8.6 Vaikutukset maa- ja kallioperään
Tuulivoimahankkeen rakennusvaiheeseen liittyy merkittäviä
maanrakennustöitä. Tuulivoimaloiden rakentamisalueilla ja tielinjoilla tasataan maata ja tarvittaessa louhitaan kalliota sekä
vaihdetaan tarvittaessa pehmeiköillä maa-aines kantavampaan
ja rakentamiseen soveltuvaan ainekseen, kuten louheeseen tai
sepeliin. Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutuksien arviointi perustuu yleisesti saataviin lähdeaineistoihin (GTK:n kartta-aineistot, kaavalliset selvitykset, ympäristöhallinnon ympäristö- ja
paikkatietoaineistot), sekä luonnon perustilaselvityksessä tehtävien maastokäyntien havaintoihin. Alueen maaperäolosuhteet
ovat selväpiirteiset, joten hankkeen maaperään kohdistuvien
vaikutusten arviointi tehdään pääosin karttatarkastelun perusteella.
46
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ovat pääosin rakentamisen aikaisia. Kaivu- ja maansiirtotyöt voivat aiheuttaa väliaikaisia tukoksia ja samentumia alueen luonnonvesiin ja ojiin. Pohjaveden
laatuun tai määrään voi kohdistua vaikutuksia, mikäli alueella
tehdään pohjaveden pinnan tasolle ulottuvia kaivu- ja maanrakennustöitä. Tuulivoimapuiston vaikutukset pintavesiin arvioidaan tuulivoimapuiston suunnitelmien, ympäristöhallinnon aineistojen, karttatarkasteluiden sekä maastokäyntien perusteella. Pintavesivaikutukset ajoittuvat lähinnä tuulivoimapuiston
rakentamisaikaan. Erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisiin
luonnontilaisiin pienvesiin. Hankealueella ei ole ennakkotietojen perusteella yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta erityistä käyttöä. Hankkeen vaikutukset pohjaveteen arvioidaan karttatarkastelun perusteella.
8.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin
Luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi laaditaan olemassa olevan tiedon ja sitä täydentävien maastoselvityksien pohjalta. Vaikutusten arvioinnissa käytettävänä periaatteena on selvitysalueen ja sitä ympäröivän luonnonympäristön
ja arvokkaiden alueiden ja lajien sietokyky tuulivoimarakentamiselle. Huomioitavia asioita ovat mm. tuulivoimarakentamisen
aiheuttamat suorat elinympäristömuutokset, elinympäristöjen
pirstoutuminen sekä melu- ja varjostusvaikutukset.
Tuulivoimapuistohankkeen kasvillisuuteen kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset ovat rakentamisvaiheen aikaisia, jolloin
kasvillisuus raivataan rakentamisalueilta. Kasvillisuuteen ja elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat huoltoteiden
ja tuulivoimaloiden perustusten rakentamisesta ja rakentamisen aiheuttamasta elinympäristöjen pirstoutumisesta.
Suunnittelualueelle on laadittu kesällä 2013 luontoselvitys,
jota täydennetään keväällä ja kesällä 2015 tehtävin selvityksin. Maastokäynnit kohdennetaan ensisijaisesti tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden sijoituspaikoille, joita ei ole kartoitettu aiemman selvityksen yhteydessä, sekä liityntämaakaapelin alueelle. Selvityksessä selvitetään erityisesti rakentamisalueiden kasvillisuus ja luontotyypit. Erityistä huomiota kiinnitetään
uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, luontodirektiivin liitteen lajeihin, metsälain 10 §:n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin, vesilain 11 §:n mukaisiin kohteisiin sekä luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisiin luontotyyppeihin. Lisäksi maastokäyntejä
kohdennetaan kartta- ja ilmakuva-aineiston, sekä metsätaloussuunnitelmien perusteella tunnistettaville suunnittelualueella
sijaitseville arvokkaille luontotyypeille ja -kohteille.
Arviointiselostukseen täydennetään tässä ohjelmassa esitettyä ympäristön nykytilan kuvausta. Lisäksi kuvataan suunnittelualueen yleispiirteitä ja rakentamisalueiden luontotyyppejä ja
kasvillisuutta. Arvokkaat luontokohteet kuvataan ja rajataan kartoille.
8.9 Vaikutukset linnustoon
Pesimälinnusto
Tuulivoimapuistosta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen
sekä rakentamistoimista aiheutuvat elinympäristömuutokset
voivat vaikuttaa lintujen pesimiseen alueella. Tähän vaikuttavat
eri lajien pesimäpaikkojen sijoittuminen rakentamisalueiden läheisyyteen sekä lajien herkkyys pesimäympäristössä tapahtuville muutoksille. Kolmas pesimälinnustovaikutusten kannalta keskeinen vaikutusmekanismi on suunnittelualueella ruokailevien
lintujen törmäysriski.
Alueelta on laadittu pesimälinnustoselvitys kesällä 2013
(Ramboll 2013). Selvitystä täydennetään kesällä 2015, koska
suunnittelualue on laajentunut ja voimaloiden paikat muuttuneet. Keväällä ja kesällä 2015 laaditaan kahden laskentakerran
pesimälinnustoselvitys, jossa selvitetään alueen linnuston yleispiirteet sekä kartoitetaan erityisesti alueella esiintyvää lintudirektiivin liitteen I lajistoa, Suomen erityisvastuulajistoa sekä uusimmassa kansallisessa uhanalaistarkastelussa valtakunnallisesti
ja alueellisesti uhanalaiseksi määritettyä lajistoa sekä petolintulajistoa. Selvityksen tavoitteena on laatia yleiskuva alueen linnustosta ja tunnistaa linnustollisesti arvokkaimmat alueet suunnittelun sekä arviointityön tueksi. Pesimälinnustoselvitystä täydennetään suunnittelualueelle laadittavalla metsäkanalintujen
soidinpaikkaselvityksellä. Metsäkanalintuselvityksessä keskitytään paikantamaan alueella mahdollisesti sijaitsevien metsojen
ja teerien soidinpaikat.
Suunnittelualueen lähellä pesivän merikotkan mahdollista
liikkumista suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on seurattu kahden päivän ajan elokuussa 2014 (Ramboll 2014b) ja
seurantaa jatketaan kesällä 2015 viiden päivän ajan. Lisäksi kyseisen merikotkaparin liikkeitä alueella seurataan kevätmuutonseurannan yhteydessä.
Suunnitellun tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueella pesivään linnustoon arvioidaan ensisijaisesti jo rakennetuissa tuulivoimapuistoissa tehtyjen linnustoseurantojen ja tutkimusten
perusteella. Tuulivoimapuistoissa tehtyjen seurantojen ohella eri lintulajien häiriöherkkyyden arvioinnissa hyödynnetään
myös muiden rakentamishankkeiden (mm. mastot, tiet, voimalinjat) yhteydessä tehtyjä tutkimuksia ja seurantoja rakentamisen vaikutuksista lähialueiden linnustoon. Suunnittelualueen
lintulajistoa tullaan tarkastelemaan myös alueellisella tasolla sen
alueellisen merkityksen arvioimiseksi. Vaikutusten merkittävyyden kannalta keskeisessä asemassa ovat erityisesti uhanalaiset
ja suojelullisesti merkittävät lajit, joihin kohdistuvilla vaikutuksilla voidaan jossain yhteydessä arvioida olevan myös alueellista
merkitystä. Suojelullisten merkittävien lajien ohella arvioinnissa
huomiota kiinnitetään myös pesimäpaikkansa valinnassa ihmistoimintaa karttaviin lajeihin (mm. petolinnut).
Muuttolinnusto
Tuulivoimapuiston muuttolintuihin kohdistamien vaikutusten arvioinnissa keskitytään ensisijaisesti tuulivoimaloiden
muuttolinnuille aiheuttamiin törmäysriskeihin sekä siihen, miten tuulivoimalat vaikuttavat lintujen käyttämiin muuttoreitteihin ja niiden sijoittumiseen. Suunnitellun tuulivoimapuiston linnustovaikutusten kannalta keskeiset lajit ovat erityisesti laulujoutsen, metsähanhi, kurki sekä merikotka ja piekana, joiden valtakunnallisella päämuuttoreitillä suunnittelualue sijaitsee. Edellä
mainitut suurikokoiset lajit on eri tutkimuksissa arvioitu yhdeksi
tuulivoimaloiden linnustovaikutusten kannalta alttiimmista lajiryhmistä.
Lähtötietoja alueen kautta muuttavasta linnustosta selvitetään Kristiinankaupungin alueelta tai lähiseudulta aikaisemmin
laadituista julkisista muutonseuranta- ja pesimälinnustoselvityksistä (mm. Ahlman & Luoma 2013, Ramboll 2010a, Ramboll
2010b, Ramboll 2012a, Silvestris luontoselvitys 2014).
Lintujen syysmuuttoa on seurattu suunnittelualueella vuosina 2013 ja 2014 yhteensä seitsemän vuorokauden ajan (Ramboll
2014, Ramboll 2015). Vuoden 2013 seuranta ajoittui syyskuulle
kurkimuuton parhaimpaan ajankohtaan ja vuoden 2014 seuranta ajoittui lokakuulle loppusyksyn lajien, mm. merikotkan
ja piekanan muuton pääajankohtaan. Suunnittelualueelta laaditaan lintujen kevätmuutonseuranta maalis-toukokuun 2015
aikana. Tuolloin 10 muutonseurantapäivää pyritään kohdentamaan erityisesti isokokoisten lintulajien (mm. hanhet, kurjet,
joutsenet, petolinnut) voimakkaimmille muuttopäiville, jotta
pystytään muodostamaan kokonaiskuva hankealueen merkittävyydestä kyseisten lajien muuttoreittinä.
Muuttolintuselvityksien tavoitteena on erityisesti selvittää
suunnittelualueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuus
sekä eri lajien käyttämät muuttoreitit sekä liikkuminen alueella. Lisäksi havainnoidaan lintujen levähtämiseen ja ruokailuun
käyttämiä alueita. Näiden tietojen perusteella arvioidaan edelleen hankkeen vaikutuksia eri lajien muuttoreitteihin sekä eri
lajien mahdollisia törmäysriskejä. Törmäysriskejä tullaan hankkeen yhteydessä arvioimaan ensisijaisesti kvalitatiivisella tavalla
lajien muuttoreittien sijoittumiseen sekä niiden törmäysalttiuteen perustuen.
47
8.10 Vaikutukset muuhun eläimistöön
EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista alueella on selvitetty
liito-oravien esiintymistä ja alueella täydennetään lepakoiden
esiintymistä koskevia tietoja. Lajit on valittu tarkastelukohteeksi,
koska tuulivoimahankkeella voi olla lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia.
Alueella aikaisemmin havaittujen uhanalaisten eliölajien sijaintitiedot selvitetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit–tietojärjestelmästä sekä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselta ja Metsähallitukselta. Näiden tietojen ja maastohavaintojen perusteella arvioidaan hankkeessa esitettyjen toimien
vaikutusta uhanalaisten eliölajien suotuisan suojelutason säilymiseen. Suunnittelualueella esiintyvää muuta eläinlajistoa havainnoidaan edellä mainittujen selvitysten maastokäyntien aikana. Hirvieläimiä ja mahdollisia suurpetoja koskevat tiedot pyritään maastossa tehtävien havaintojen lisäksi selvittämään yhteistyössä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseurojen kanssa.
Lepakkoselvitykset
Tuulivoimalat vaikuttavat lepakoihin ensisijaisesti aikuisten
lisääntyneen törmäyskuolleisuuden kautta elinympäristömuutosten ja häirinnän jäädessä nykytietojen mukaan varsin pieniksi. Suoran törmäämisen lisäksi roottoreiden pyörimisen aiheuttama äkillinen ilmanpaineen muutos voi aiheuttaa lepakoille sisäisiä vaurioita (ns. barotrauma).
Suunnittelualueen länsiosaan on laadittu Vanhan Närpiöntien
osayleiskaavoituksen yhteydessä 2012 lepakoiden lisääntymisja levähdyspaikkojen sekä tärkeiden ruokailualueiden ja siirtymäreittien kartoitus. Suunnittelualueen itäosan lisääntyvät ja
ruokailevat lepakot kartoitetaan kesän 2015 aikana aktiiviseen
ja passiiviseen havainnointiin perustuvalla kahden käyntikerran kartoituksella. Maastotyöt suunnitellaan ilmakuva- ja karttatarkastelun sekä luontoselvityksen maastokäyntien ja alueen
metsätaloussuunnitelmien perusteella. Kartoitusreitit suunnitellaan kattamaan lepakoiden kannalta merkitykselliset alueet,
kuten rehevät metsät, niityt, vesistöt, asutut alueet sekä louhikot. Passiivisessa kartoituksessa yksi lepakkodetektori jätetään
nauhoittamaan kartoitusöiden ajaksi lepakoiden kannalta potentiaalisiksi arvioituihin paikkoihin. Lepakoille vähemmän merkitykselliset hakkuuaukot, nuoret taimikot, pensaikot ja pellot
jätetään pääosin kartoituksen ulkopuolelle. Lepakoita havainnoidaan tyynellä säällä öisin kävellen tai polkupyörällä liikkuen.
Suunniteltu reitti kulkee teitä ja metsässä polkuja myöten ja se
pyritään toistamaan eri käyntikerroilla.
Lepakoiden käyttämien alueiden luokitteluperusteina käytetään Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeessa
esitettyä luokitusta:
• I = lisääntymis- ja levähdysalue, luonnonsuojelulain 49
§:n mukainen hävittämis- ja heikentämissuoja
• II = tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit
• III = muut lepakoiden käyttämät alueet
48
Lepakoiden kevätmuuttoa suunnittelualueella on selvitetty vuonna 2013 (Tuominen & Ahlman 2013). Lepakoiden syysmuuttoa selvitetään Tiukan selvitysalueella sijoittamalla hankealueelle elokuun alun ja lokakuun puolivälin väliseksi ajaksi
kaksi passiividetektoria. Laitteet tallentavat lepakkosignaaleja koko tuon ajan. Laitteiden muistikortit tyhjennetään ja akut
vaihdetaan muutaman viikon välein.
Lepakkoselvitysten tulosten perusteella arvioidaan hankkeen
vaikutuksia niihin lepakoihin, jotka käyttävät hankealuetta säännölliseen ruokailuun tai siirtymiseen. Muutonseurantaselvitysten
tulosten perusteella arvioidaan suunnittelualueen merkitystä
lepakoiden muuttoa ohjaavana tekijänä.
Liito-oravaselvitys
Tuulivoimahankkeiden vaikutuksista liito-oraviin ei ole juuri olemassa aikaisempia tutkimustuloksia. Tuulivoimapuiston
rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä
muuttuu rakennetuksi ympäristöksi, joten vaikutukset lajin elinolosuhteisiin ovat samankaltaisia kuin muunkin rakentamisen
aiheuttamat vaikutukset. Tuulivoimaloiden, huoltotieyhteyksien
ja voimajohdon rakentaminen voivat aiheuttaa lajille soveltuvien elinympäristöjen menetyksiä tai niiden pirstoutumista sekä
turvallisten kulkuyhteyksien katkeamista.
Suunnittelualueen liito-oravareviirit, liito-oravien pesäkolot
ja liito-oravien tarvitsemat kulkuyhteydet on selvitetty vuonna 2013 (Tuominen & Ahlman 2013). Hankkeen rakentamistoimien vaikutuksia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueisiin
sekä kulkureitteihin arvioidaan tämän selvityksen tulosten perusteella.
8.11 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
Hankkeesta ei etäisyydestä johtuen arvioida olevan vaikutuksia ympäröiviin Natura- tai muihin luonnonsuojelualueisiin.
Mahdolliset luonnonsuojelualueisiin kohdistuvat yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa arvioidaan erikseen.
8.12 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön
Luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ympäristövaikutuksista
suurin osa kohdistuu tuulivoimaloiden ja sen oheisrakenteiden
valmistukseen, jotka edellyttävät raaka-aineita sekä energiaa.
Tuulivoimapuiston elinkaarensa aikana kuluttamia materiaalivarantoja vertaillaan suhteessa tuotetun sähköenergian määrään.
Menettelyn aikana arvioidaan suunnittelualueen riistanhoidollinen merkitys ja mahdolliset vaikutukset riistanhoitoon.
Tietoja alueen riistakannoista ja metsästystoiminnan aktiivisuudesta pyydetään tarpeen mukaan paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä ja metsästysseuroilta. Arvioidaan rakentamisajan ja
toiminta-ajan vaikutukset riistan esiintymiseen ja liikkumiseen
suunnittelualueella.
8.13 Vaikutukset liikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin
Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä
tie- ja kenttäalueiden rakentamiseen tarvittavien maa-ainesten
kuljetuksista, tuulivoimaloiden perustuksiin käytettävän betonin ja suurien tuulivoimakomponenttien erikoiskuljetuksista.
Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan kuljetusreittejä ja -määriä ja suhteutetaan raskaan liikenteen määrä reittien nykyisiin
liikennemääriin. Lisäksi tarkastellaan kuljetusreittien varrella sijaitsevia mahdollisesti häiriintyviä kohteita sekä tiestön parantamistarpeita. Tarkastelualueena on pääteiltä tuulivoimaloille johtavat tiet.
Vaikutukset lentoliikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin arvioidaan ensisijaisesti arviointimenettelyn aikana saatavien lausuntojen perusteella.
8.14 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön
Tuulivoimalan torni ja roottorin lavat muodostavat näkyvän
rakennelman. Hankealueella näkyvyyttä lisää tuulivoimapuiston sijoittuminen muuta ympäristöä korkeammalle kohoaville maastonkohdille. Hankkeen maisemavaikutuksia arvioidaan
suunnittelualueesta noin 15 km etäisyydelle ulottuvalla alueella.
Maisemavaikutusta arvioidaan tarkemmin noin viiden kilometrin etäisyydelle asti, koska 0-5 km etäisyydellä tuulivoimalat voivat olosuhteista riippuen hallita alueen maisemakuvaa.
Maisema-analyysissä kuvataan maiseman ja kulttuuriympäristöjen piirteet selvitysalueella. Lähtötietoina käytetään mm.
valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä koskevia inventointeja, maakuntakaavoitusta varten laadittuja selvityksiä ja inventointeja sekä osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittuja aineistoja ja tehtyjä maastokäyntejä.
Arvioinnissa tarkastellaan tuulivoima-alueen toiminnan aiheuttamia muutoksia vaikutusalueen maisemaan. Maiseman
suojelun kannalta arvokkaiden alueiden sijainti ja etäisyys hankealueesta kuvataan olemassa olevien kartta- ja rekisteritietojen pohjalta. Maisemavaikutusten arviointi sisältää maisemaa
koskevia havaintoja maastossa sekä kartta-analyysejä, joiden
perusteella määritellään maisemarakenteen ja –kuvan kannalta tärkeimmät maiseman piirteet ja näkymäpaikat. Maisemaanalyysin tueksi laaditaan Maanmittauslaitoksen korkeusaineistoon tai laserkeilausaineistoon perustuva tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi. Maisema-analyysin ja näkyvyysanalyysin perusteella määritellään tehtävien havainnekuvien esittämissuunnat.
Kuvasovitteilla havainnollistetaan keskeisimpiä maisemavaikutuksia ja niiden voimakkuutta.
Maisemavaikutusten arvioinnin näkökulmina otetaan huomioon virkistys- ja vapaa-ajan maisema, asumisen lähiympäristö- ja –maisema sekä alueen paikalliset maiseman ominaispiirteet, joita ovat mm. kumpuileva metsämaisema ja jokilaaksojen kulttuurimaisemat. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota
erityisesti lähimpien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen maisemakuvan muutokseen. Arvioinneissa huomioidaan myös tuoreet maisema-alueiden päivitysinventoinnit ja alueiden uudet
rajausehdotukset. Arviointi maisemaan ja kulttuuriympäristöön
kohdistuvista vaikutuksista laaditaan asiantuntija-arviointina.
Vaikutusten arvioinnissa keskitytään maisemakuvallisen muutoksen tarkasteluun: näkyvyysalueet, muutoksen voimakkuus
ja merkittävyys näkyvyysalueilla. Maisemavaikutusten arvioinnin lisäksi esitetään mahdollisia keinoja haitallisten vaikutusten
poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Hankealueella, valtatien kahdeksan itäpuolella toteutetaan
kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Inventoinnissa selvitetään sijaitseeko alueella ennestään tuntemattomia kiinteitä
muinaisjäännöksiä ja se kohdistetaan ensisijaisesti rakentamiseen suunnitelluille alueille.
8.15 Melu- ja varjostusvaikutukset, riskit
Meluvaikutukset
Hankkeen rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja
asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta ja sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta
melusta. Meluvaikutuksia voi aiheutua muun muassa räjäytystöistä kaapeleiden asennusvaiheessa sekä tuulivoimaloiden perustamisesta kallioperään liittyvistä töistä.
Rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia kuvataan YVAselostuksessa sanallisesti. Tuulivoimaloiden toiminnan aiheuttamia meluvaikutuksia suunnittelualueen ympäristössä arvioidaan melumallinnuksen avulla YVA-suunnitteluvaiheen mahdollistamalla tarkkuudella ja tavalla. Melumallinnus tehdään
ympäristöministeriön helmikuussa 2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” –oppaan mukaisesti. Koska kyseessä on YVAvaiheen selvitys, meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetään
laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehdään soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen
mukaisesti lähimpien rakennusten kohdalle sijoitettuihin yksittäisiin tarkastelupisteisiin. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioidaan DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.
49
Meluvyöhykkeiden laskennassa käytetään SoundPlan 7.1
melumallinnusohjelmaa, joka huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset sekä sääolosuhteiden vaikutuksen melun leviämiseen.
Lähtötietoina mallinnuksessa käytetään tuulivoimaloiden suunnittelutietoja ja maastomalli luodaan Maanmittauslaitokselta
saatavasta numeerisesta kartta-aineistosta. Laskennat tehdään hankesuunnitelman mukaisella voimaloiden sijoittelulla.
Tulokset esitetään ohjearvoihin verrannollisina keskiäänitasoina (LAeq -meluvyöhykkeet) karttapohjalla. Mallinnuksen tuloksia verrataan melutason yleisiin ohjearvoihin sekä käytössä olevan muun ohjeistuksen (esim. ympäristöministeriön suunnitteluopas 2012) mukaan.
Välkevaikutukset
Tuulivoimalan lähialueella voidaan havaita varjon vilkkuminen, joka syntyy auringon paistaessa tuulivoimalan takaa.
Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia arvioidaan EMD WindPro
2.7-ohjelmalla, jossa lasketaan ns. vilkkuvan varjostuksen esiintymisalue ja –tiheys tuulivoimaloiden lähiympäristössä Real
case- tilanteessa. Lähtötietoina käytetään tuulivoimapuiston
suunnittelutietoja, Maanmittauslaitoksen maastotietokannan
korkeuskäyräaineistoa ja peruskarttaa. Säätietoina laskennassa
käytetään Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja.
Laskentamallilla tuotetaan samanarvonkäyräkartta varjostuksen esiintymisalueesta. Se kuvaa varjostusvaikutuksen suuruutta missä tahansa tarkastelualueella. YVA-selostuksessa esitetään
myös varjostusvaikutusalueella sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten lukumäärä.
Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjostukselle ei ole määritelty Suomessa raja- tai ohjearvoja. Mallinnuksen tuloksia verrataan Euroopan muiden maiden suosituksiin ja käytössä olevaan
muuhun ohjeistukseen.
Riskit
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistetaan tarkasteltavaan hankkeeseen liittyviä mahdollisia häiriötapahtumia ja vaikutusketjuja sekä häiriöiden seurauksia. Näitä voivat
olla esim. erilaiset törmäysriskit ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Riskitarkastelu tehdään analysoimalla mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet, niiden todennäköisyys ja niistä aiheutuvat vaikutukset. YVA-selostuksessa esitetään myös riskien vähentämiskeinoja ja korjaavia toimenpiteitä.
8.16 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä kaikista hankkeen
ympäristöön tai yhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista, jotka
muuttavat ihmisten elin- ja toimintaoloja välittömästi tai välillisesti. Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua suoraan ihmisten
elinoloihin tai viihtyvyyteen. Toisaalta luontoon, elinkeinoelämään tai energiantuotantoon kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti myös ihmisten hyvinvointiin. Ihmisiin kohdistuvi-
50
en vaikutusten arviointi jakautuu sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin. Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen
ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta,
joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja
arvioinnissa selvitetään ne väestöryhmät ja alueet, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan erityisesti hankkeen lähialueella. Laajempi tarkastelualue määrittyy näkymäalueen perusteella. Sosiaalisten
vaikutusten arviointimenetelminä käytetään lähtöaineistojen
asiantuntija-analyysia. Lähivaikutusalueelta tietoa saadaan mm.
seuraavista lähteistä:
• hankkeen muut vaikutusarvioinnit
• kartta- ja tilastoaineistot
• karttapalautepalvelu
• YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet ja lausunnot
• arvioinnin aikana saatava palaute (yleisötilaisuudet, kirjeet, sähköpostit, puhelut)
Alueelliselta ja valtakunnalliselta tasolta tietoa saadaan mm.
• kartta- ja tilastoaineistot, selvitykset
• viranhaltijoiden ja muiden asiantuntijoiden näkemykset seurantaryhmässä
• YVA-ohjelmasta annetut lausunnot
Arvioinnissa selvitetään suunnittelualueen ja sen lähiympäristön käyttöä ja merkitystä paikallisille asukkaille ja toimijoille
sekä heidän kokemuksiaan tämänhetkisestä asumisviihtyvyydestä ja yhteisöllisyydestä. Arvioinnissa yhdistyvät kokemusperäisen, subjektiivisen tiedon analyysi sekä asiantuntija-arvio.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa pyritään saamaan paikallisilta asukkailta ja muilta toimijoilta näkemyksiä siitä, mitä ovat hankkeen merkittävimmät elinoloihin ja elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaikutukset. Asukkaiden ja muiden
osallisten näkemyksiä tarkastellaan suhteessa muihin vaikutusten arvioinneista saataviin tuloksiin. Samalla arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä sekä mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä
haittavaikutuksia.
Karttapalautepalvelu
Osana tuulivoimahankkeen osallistumismenettelyä ja sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutetaan karttapalautepalvelu
YVA-ohjelmavaiheessa. Karttapalautepalvelu on YVA-ohjelman
nähtävilläolon aikana kaikille asukkaille ja maanomistajille avoin
internetissä toimiva palvelu ja siitä ilmoitetaan YVA-ohjelman
kuulutuksen yhteydessä. Palvelun tavoitteena on kerätä nykytilatietoa suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä arvioinnin
tueksi, sekä lisätä ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn
osallistumisen mahdollisuuksia.
8.17 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ja vaikutusten seuranta
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joilla haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Nämä voivat koskea esim. tuulivoimaloiden sijoittelua, maakaapelien linjauksia, voimaloiden perustustekniikkaa, voimaloiden kokoa ja rakentamisajankohtaa. Arvioitujen
vaikutusten ja niiden merkittävyyden perusteella arviointiselostukseen laaditaan suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Tarkkailun avulla voidaan havainnoida mm.
sitä, kuinka hyvin nyt tehty ennakkoarviointi vastaa toteutuneita vaikutuksia.
8.18 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa
Hankkeen yhteisvaikutukset lähiseudun toteutuneiden tai
suunniteltujen tuulivoimaloiden kanssa otetaan huomioon laadullisena asiantuntija-arviointina, jossa materiaalina käytetään
muita tuulivoimahankkeita koskevia julkisia selvityksiä ja arviointeja. Ensisijaisesti yhteisvaikutusten arviointi ulotetaan koskemaan Tiukan tuulivoimahankkeen välittömässä läheisyydessä
sijaitsevia Svalskullan tuulivoimaloita ja Vanhan Närpiöntien tuulivoimahanketta, sekä vireillä olevia Pjelaxin, Kristiinankaupunki
Pohjoisen, Närpiö Bölen ja Lappfjärd Dagsmarkin tuulivoimahankkeita. Arvioinnin lähtökohtana on tarkastella, lisäävätkö lähimmät tuulivoimapuistohankkeet toistensa aiheuttamia
vaikutuksia ja miten mahdollisia vaikutuksia voidaan lieventää. Lähtökohtana on myös tarkastella, mikä on Tiukan tuulivoimahankkeen osuus muodostuvista yhteisvaikutuksista.
Yhteisvaikutusten arviointi laaditaan olemassa olevan aineiston
perusteella ja se ulotetaan:
• maisemaan ja kulttuuriympäristöön
• meluun
• välkkeeseen
• linnustoon
• maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, sekä kaavoitukseen
Yhteisvaikutusten arviointi toteutetaan sanallisesti hankkeiden julkiseen arviointimateriaaliin ja selvityksiin perustuen.
51
9.LÄHTEET
Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa – havaintokatsaus. Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus. 117 s.
Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M. 2004. Direktiivilajien
huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742.
Ympäristöministeriö. 113 s.
Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö II.
Ympäristöministeriö 66/1992.
Silvestris luontoselvitys 2014: Dagsmark – linnustoselvitys 2013.
Raportti. 35 s.
Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavat ja –aineistot.
Suomen geologinen kartta. Maaperäkartta 1:100 000. N:o 2012
Perniö. 1980.
EU:n luontodirektiivi (892/43/ETY)
Geologian tutkimuskeskus. www.gtk.fi
Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s.
Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa – Ohjeet alueelliseen seurantaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja B18. Helsinki. 83 s.
Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 17.8.2001. Suomen tärkeät
lintualueet FINIBA.
Maanmittauslaitos, 2014. Maanmittauslaitoksen avoimet kartta- ja
paikkatietoaineistot.
Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaali: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille 2013. Suomen
lepakkotieteellinen yhdistys
Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten
arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa.
Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. 196 s.
Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. BirdLife Suomi ry. 21 s. + liitteet.
Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kristiinankaupungin Tiukan
tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuutto- ja liito-oravaselvitys.
Ahlman Group Oy. 16 s.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY
2009). Museovirasto 2009.
Pohjanmaan liiton maakuntakaavat ja –aineistot.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Museovirasto,
rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993.
Ramboll 2010a: Norrskogenin linnustoselvitys. 6 s + liitteet.
Ympäristöhallinnon Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelu.
Ramboll 2010b: Metsälän tuulivoimapuistoalueen (Kristiinankaupunki) pesimä- ja muuttolintuselvitys. 25 s + liitteet.
Internet-lähteet
Ramboll 2012a: Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä.
Raportti. 19 s.
Ramboll 2012b: Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuiston lepakkoselvitys. Raportti. 8 s.
Ramboll 2013: Tiukan tuulivoimapuisto. Kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys. Raportti. 9 s.
Ramboll 2014a: Tiukan tuulivoimapuisto. Linnustoselvitys. Raportti.
7 s. + liitteet
Ramboll 2014b: Tiukan merikotkaseuranta. Raportti. 8 s.
Ramboll 2015: Tiukan tuulivoimapuisto. Syysmuutonseuranta
2014. Raportti. 9 s. + liite.
Rassi, P., Hyvärinen , E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010:
Suomen lajien uhan-alaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s.
Raunio A., Schulman, A. Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristö 8/2008.
52
www.birdlife.fi
www.isojoki.fi
www.kristiinankaupunki.fi
www.lepakko.fi
www.karijoki.fi
www.narpes.fi
www.rky.fi
www.tuuliatlas.fi
www.ymparisto.fi
http://riistaweb.riista.fi
§ 171, KH 29.6.2015 16:00
ST: 141/2015
TALOUSARVIOLAINA 2015
(RH/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Uusien lainojen summa tämän vuoden talousarviossa on 7.523.430 euroa.
Kuluvan vuoden talousarviolaskelmien mukaan kaupunki lyhentää vanhoja
talousaviolainoja 4.370.000 eurolla.
Edellisenä toimintavuotena toteutetun omaisuuden myynnin ja muiden ylimääräisten tulojen ansiosta on täysin mahdollista, ettei kaupungin tarvitse
lainata vuoden 2015 rahoituslaskelmassa budjetoitua summaa. Tarjouksia
on pyydetty 3.000.000 eurosta, mikä on runsaat 65 % vuoden 2015 lyhennyksistä.
Kuluvan vuoden viimeisenä vuosineljänneksenä voidaan päättää mahdollisesta lisälainarahoituksesta.
Tarjouksia on pyydetty seuraavilta rahoituslaitoksilta:
Danske Bank
Kuntarahoitus
Suupohjan Osuuspankki
Kristiinankaupungin Säästöpankki
Nordea
Kuntien eläkevakuutus
Tarjouspyyntö noudattaa aikaisempaa käytäntöä, tarjousta pyydetään sekä
muuttuva- että kiinteäkorkoisesta lainasta ja kaupunki on ehdottanut korkonoteerauksen päivämäärän (25.6.2015 klo 14.00), jotta kaikki tarjoukset olisivat tasavertaisia.
Lainaa lyhennetään kaksi kertaa vuodessa.
Laina nostetaan kahdessa erässä, 1 milj. euroa viimeistään 30.9.2015 ja loput viimeistään 22.12.2015.
Koska pyrimme saamaan mahdollisimman ajantasaisen korkonoteerauksen,
esitämme yhteenvedon tarjouksista kokouksessa.
Ehdotus annetaan kokouksessa. Pykälä tarkastetaan välittömästi.
§ 172, KH 29.6.2015 16:00
ST: 122/2015
SIVISTYSJOHTAJAN VIRKA
(DAS/REN) (Kaupunginhallitus 1.6.2015 § 150)
Anne Raulo, joka aloitti työnsä sivistysjohtajan virassa 1.1.2015, on purkanut virkasuhteensa 30.4.2015 kuuden kuukauden koeaikaan viitaten.
Virkaa hoitaa nyt Margareta Rissanen virkaa toimittavana sivistysjohtajana
oman Kristinestads gymnasiumin rehtorin virkansa ohella.
Jotta kiinnostuneilla olisi reilusti aikaa hakea virkaa, ehdotetaan, että sivistysjohtajan virka julistetaan haettavaksi viimeistään 10.8.2015.
Virka julistetaan haettavaksi seuraavalla kuulutuksella:
Noin 6 850 asukkaan Kristiinankaupunki sijaitsee Pohjanmaan maakunnan
etelärajalla. Kaupunki tarjoaa laadukkaat peruspalvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Merellinen luonto, elävä maaseutu ja monipuoliset vapaaajanviettomahdollisuudet avaavat verrattomat mahdollisuudet laadukkaaseen asumiseen ja harrastamiseen.
Kristiinankaupungin kaupunginhallitus julistaa haettavaksi
Sivistysjohtajan viran
Sivistysjohtaja vastaa kaupungin koulutuskeskuksen johtamisesta ja kehittämisestä. Sivistysjohtaja toimii esittelijänä suomenkielisessä koulutuslautakunnassa ja ruotsinkielisessä koulutuslautakunnassa. Sivistysjohtaja on
kaupungin keskusjohtoryhmän jäsen. Koulutuskeskuksen toimintaan kuuluvat vuonna 2015 perusopetus ja lukio-opetus, päivähoito ja varhaiskasvatus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koululaisten kerhotyö. Koulutuslautakuntien päävastuualueeseen kuuluu myös kuntayhtymien toiminta. Sivistysjohtaja vastaa myös Karijoen kunnan koulutoimen johtamisesta.
Arvostamme johtamiskokemusta kunnallisesta opetustoimesta, perehtyneisyyttä opetus- ja kasvatustoimen toimialaan sekä kunnallishallintoon ja talouteen. Ansioksi luetaan kokemus kehittämishankkeista ja varhaiskasvatuksesta. Lisäksi arvostamme hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja,
johdonmukaista organisointikykyä ja oma-aloitteisuutta.
Kelpoinen virkaan on henkilö, jolla on asetuksen 986/98 mukainen rehtorin kelpoisuus tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Virkaan vaaditaan 2 §:n 1. momentin 4. kohdassa mainitut opetushallinnon
opinnot.
Sivistysjohtajan virkaan vaaditaan erinomaista ruotsin ja suomen kielen
suullista ja kirjallista taitoa. Kielitaitovaatimusten vahvistamisessa ja ruotsin ja suomen kielen taidon arvioinnissa noudatetaan määräyksiä, jotka sisältyvät asetukseen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta
valtionhallinnossa.
Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Ennen viran vastaanottamista virkaan valitun tulee jättää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virka otetaan vastaan sopimuksen mukaan. Palvelussuhteen
ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan.
Virkaa haetaan websivuston www.kuntarekry.fi kautta. Hakuaika päättyy
10.8.2015 klo 15:30.
Hakemuksen voi hakuaikana jättää myös Kristiinankaupungin kaupunginhallitukselle, os. PL 13, 64101 Kristiinankaupunki (sähköposti: kristiinankaupunki@krs.fi).
Hakemus osoitetaan Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustolle.
Lisätietoja antavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Åsa Blomstedt
(puh: 040 136 7550) tai kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr, (puh. 040 530
§ 172, KH 29.6.2015 16:00
ST: 122/2015
0408; sähköposti riitta.el-nemr@krs.fi), tai hallintopäällikkö Dan-Anders
Sjöqvist (puh. 040 716 4647; sähköposti dananders.sjoqvist@krs.fi).
Kuntarekryn kysymykset käyvät ilmi liitteistä.
Kaupunginhallitus:
1. julistaa sivistysjohtajan viran haettavaksi yllä mainitun kuulutuksen
mukaisesti,
2. päättää, että hakuaika päättyy 10.8.2015 klo 15:30; sekä
3. valitsee haastatteluryhmän jäsenet.
------(Kaupunginhallitus 8.6.2015, § 158)
Kaupunginhallitus päätti 1.6.2015 yksimielisesti jättää asian pöydälle käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kokouksessa 8.6.2015.
Asian käsittely jatkuu.
Keskustelussa esitettyjen molempien kotimaisten kielten erinomaisen kielitaidon vaatimusta koskevien näkökohtien pohjalta kaupunginjohtaja muutti
ehdotustaan siltä osin ja ehdotti, että viran kielitaitovaatimusta muutetaan
erinomaisesta ruotsin ja suomen kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta
hyvään ruotsin ja suomen kielen suulliseen ja kirjalliseen taitoon.
Kohdat 1,2 ja 3 raukeavat ja käsitellään 29.6.2015.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää muuttaa hallintosäännön 35 §:n 3 momenttia siten, että se kuuluu: Hallintopäällikön, perusturvajohtajan, sivistysjohtajan ja teknisen johtajan virkoihin vaaditaan
hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin ja suomen kielen taito.
Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Liite § 158
_________
(Kaupunginvaltuusto 15.6.2015 § 33)
Kaupunginvaltuuston päätös:
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Patrick Ragnäs totesi kaupunginvaltuuston yksimielisesti päättäneen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.
_________
(Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
§ 172, KH 29.6.2015 16:00
ST: 122/2015
Noin 6 850 asukkaan Kristiinankaupunki sijaitsee Pohjanmaan maakunnan
etelärajalla. Kaupunki tarjoaa laadukkaat peruspalvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Merellinen luonto, elävä maaseutu ja monipuoliset vapaaajanviettomahdollisuudet avaavat verrattomat mahdollisuudet laadukkaaseen asumiseen ja harrastamiseen.
Kristiinankaupungin kaupunginhallitus julistaa haettavaksi
Sivistysjohtajan viran
Sivistysjohtaja vastaa kaupungin koulutuskeskuksen johtamisesta ja kehittämisestä. Sivistysjohtaja toimii esittelijänä suomenkielisessä koulutuslautakunnassa ja ruotsinkielisessä koulutuslautakunnassa. Sivistysjohtaja on
kaupungin keskusjohtoryhmän jäsen. Koulutuskeskuksen toimintaan kuuluvat vuonna 2015 perusopetus ja lukio-opetus, päivähoito ja varhaiskasvatus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koululaisten kerhotyö. Koulutuslautakuntien päävastuualueeseen kuuluu myös kuntayhtymien toiminta. Sivistysjohtaja vastaa myös Karijoen kunnan koulutoimen johtamisesta.
Arvostamme johtamiskokemusta kunnallisesta opetustoimesta, perehtyneisyyttä opetus- ja kasvatustoimen toimialaan sekä kunnallishallintoon ja talouteen. Ansioksi luetaan kokemus kehittämishankkeista ja varhaiskasvatuksesta. Lisäksi arvostamme hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja,
johdonmukaista organisointikykyä ja oma-aloitteisuutta.
Kelpoinen virkaan on henkilö, jolla on asetuksen 986/98 mukainen rehtorin kelpoisuus tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Virkaan vaaditaan 2 §:n 1. momentin 4. kohdassa mainitut opetushallinnon
opinnot.
Sivistysjohtajan virkaan vaaditaan hyvää ruotsin ja suomen kielen suullista
ja kirjallista taitoa. Kielitaitovaatimusten vahvistamisessa ja ruotsin ja
suomen kielen taidon arvioinnissa noudatetaan määräyksiä, jotka sisältyvät
asetukseen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta
valtionhallinnossa.
Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Ennen viran vastaanottamista virkaan valitun tulee jättää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virka otetaan vastaan sopimuksen mukaan. Palvelussuhteen
ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan.
Virkaa haetaan websivuston www.kuntarekry.fi kautta. Hakuaika päättyy
10.8.2015 klo 15:30.
Hakemuksen voi hakuaikana jättää myös Kristiinankaupungin kaupunginhallitukselle, os. PL 13, 64101 Kristiinankaupunki (sähköposti: kristiinankaupunki@krs.fi).
Hakemus osoitetaan Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustolle.
Lisätietoja antavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Åsa Blomstedt
(puh: 040 136 7550) tai kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr, (puh. 040 530
0408; sähköposti riitta.el-nemr@krs.fi), tai hallintopäällikkö Dan-Anders
Sjöqvist (puh. 040 716 4647; sähköposti dananders.sjoqvist@krs.fi).
Kaupunginhallitus:
1. julistaa sivistysjohtajan viran haettavaksi yllä mainitun kuulutuksen
mukaisesti,
2. päättää, että hakuaika päättyy 10.8.2015 klo 15:30; sekä
3. valitsee haastatteluryhmän jäsenet.
§ 172, KH 29.6.2015 16:00
ST: 122/2015
§ 172, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Bildningsdirektör_rekryfrågorna_Sivistysjohtaja_rekryk
Bildningsdirektör - Rekryteringsfrågor
Svenska
Fråga 1
1.1 Vilket/vilka områden i din utbildning och arbetserfarenhet är sådana som ger dig färdigheter att
framgångsrikt sköta bildningsdirektörens uppgifter?
Fråga 2
2.1 Vilken är din erfarenhet av verksamhet med resultatansvar och skötseln av förvaltningsärenden
samt ledning av personal och verksamhet? Beskriv din ledarstil. 2.3 Vilken/vilka av dina
arbetserfarenheter pekar på god förmåga till samarbete- och växelverkan samt hurudan medlem är
du i teamet?
Fråga 3
3.1 Vilka av dina starka sidor har du nytta av i skötseln av bildningsdirektörstjänsten? 3.2 Vad ger
dig mest motivation i arbetet? 3.3 Hurudan beslutsfattare är du?
Fråga 4
4.1 Vad är det mest utmanande i utvecklandet av utbildningsverksamheten? Inom
utbildningssektorn pågår på nationell nivå stora förändringar. Vilka är dina tankar om utbildningens
framtid?
Sivistysjohtaja
- Rekrytointikysymyksiä
Kysymys 1
1.1 Mikä/mitkä aihealueet koulutuksessasi ja työkokemuksessasi on sellaista, joka edesauttaa
hoitamaan sivistysjohtajan virkaa menestyksellisesti?
Kysymys 2
2.1 Mikä on kokemuksesi tulosvastuullisesta toiminnasta ja hallinnollisten asioiden hoitamisesta
sekä henkilöstön ja toimintojen johtamisesta? Kuvaile johtamistyyliäsi. 2.2 Mikä
työkokemuksessasi viittaa hyviin yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin ja millainen tiimipelaaja olet?
Kysymys 3
3.1 Mitkä ovat vahvuutesi, joista on hyötyä sivistysjohtajan viran hoidossa? 3.2 Mikä motivoi sinua
työssä tehokkaimmin? 3.3 Millainen päätöksentekijä olet?
Kysymys 4
4.1 Minkä näet haasteellisimpana koulutuksen tehtäväkentän kehittämisessä? Koulutussektorilla on
valtakunnallisesti meneillään suuria muutoksia. Millaisia ajatuksia sinulla on koulutuksen
tulevaisuudesta?
§ 173, KH 29.6.2015 16:00
ST: 142/2015
LUONNOSPIIRUSTUSTEN, KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN SEKÄ JÄSENTEN
VALITSEMINEN KRISTINESTADS SKOLANIN PERUSKORJAUSTA VARTEN
ASETETTUUN SUUNNITTELU- JA RAKENNUSTOIMIKUNTAAN
(JI/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Kristinestads skolanin peruskorjauksen luonnospiirustukset on laadittu yhteistyössä ruotsinkielisen koulutuskeskuksen henkilöstön kanssa. Luonnospiirustuksia varten pyydettiin lausunto museovirastolta. Museovirasto ehdotti lausunnossaan pieniä muutoksia julkisivuun, joita suunnittelija mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Museoviraston lausunto ei tuonut muutoksia luokkahuonejakoon, ainoastaan koulun uuteen sisäänkäyntiin. Oheiset
piirustukset noudattavat henkilökunnan toivomuksia ja museoviraston lausuntoa.
Kristinestads skolanin peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 2
600 000 euroa: 2 300 000 € koulukiinteistöä varten ja 300 000 € ruokasalia
varten, ja se perustuu laskelmiin, jotka laadittiin kun koulu suunniteltiin
päiväkodiksi.
Kristinestads skolanin peruskorjausta varten tulee asettaa suunnittelu- ja rakennustoimikunta. Suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan tulee valita kuusi
jäsentä. Peruskorjauksen suunnittelun tulee olla valmis maaliskuussa 2016.
Peruskorjaus aloitetaan kesällä 2016. Aikataulu tarkentuu peruskorjauksen
suunnittelun yhteydessä.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tulee hyväksyä
piirustukset ennen kuin prosessi etenee.
Kaupunginhallitus
1.
2.
3.
hyväksyy luonnospiirustukset
asettaa kuusijäsenisen suunnittelu- ja rakennustoimikunnan.
varaa varoja peruskorjaukseen vuoden 2016 investointitalousarviossa ja vuoden 2017 taloussuunnitelmassa.
§ 173, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: KRS Skola_2015-03-23 Matsal
§ 173, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: KRS Skola_2015-06-18 FASADER 2
§ 173, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: KRS Skola_2015-06-18 PLAN 2
§ 174, KH 29.6.2015 16:00
ST: 61/2015
HAKEMUS KRISTIINANKAUPUNGIN AVUSTUKSESTA SKAFTUNGIN KYLÄSSÄ SIJAITSEVAN LJUSÖREN-TALLGRUND-SKRATTGRUND -ALUEEN RUOPPAUSTA VARTEN
(JI/JI) (Tekninen lautakunta 29.4.2015 § 40)
Vierola ym. anovat kaupungilta 6000–8000 €:n avustusta varattavaksi vuosien 2016–2018 investointitalousarviossa Skaftungin kylän LjusgrundTallgrund-Skrattgrund –alueen ruoppausta varten.
Hankkeen kustannuslaskelma on 38 000-48 000 €. Kaupungin osuus n. 20
% on 6000–8000 €. ELY-keskuksen osuus on 50 %, ja loput 50 % rahoitetaan kaupungin n. 20 %:n osuudella ja yksityisten 30 %:n osuudella.
Liitteenä hakemus liitteineen.
Teknisen johtajan ehdotus:
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto varaa vuoden 2016–2018 investointitalousarviossa 6000–8000 €:n
määrärahan Skaftungin kylässä sijaitsevan Ljusgrund-TallgrundSkrattgrund –alueen ruoppausta varten. Jos määrärahaa ei käytetä vuonna
2016, se siirretään seuraavalle vuodelle.
Teknisen lautakunnan päätös:
Merkittiin, että Matts Ingves ilmoitti esteellisyydestä ja poistui tämän
pykälän käsittelyn ajaksi.
Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 40.
(Kaupunginhallitus 29.6.2015 § )
Kaupunginhallitus ilmoittaa alustavasti, että Kristiinankaupunki osallistuu
Skaftungin kylässä sijaitsevan Ljusgrund - Tallgrund - Skrattgrund -alueen
ruoppaukseen rahoitusosuudella, joka vastaa 2/5 ELY-keskuksen myöntämästä hankkeen rahoitusosuudesta. Kaupungin rahoitusosuus on kuitenkin
enintään 8000 euroa (kaupungin enimmäiskustannukset esitellyn kustannusarvion mukaan) jaettuna vuosille 2016 - 2018. Kaupungin osallistuminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto varaa talousarviossa määrärahaa
tarkoitusta varten. Kaupunginhallitus käsittelee hankesuunnitelman sen
valmistuttua.
§ 174, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: viertola_anomus_ljusören ym
§ 175, KH 29.6.2015 16:00
ST: 104/2015
LUONNOSPIIRUSTUSTEN, KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN KRISTIINAKODIN
PERUSKORJAUSTA JA LAAJENNUSTA VARTEN
(JI/REN) (Kaupunginhallitus 4.5.2015 § 131)
Kristiinakodin peruskorjauksen ja uudisrakennuksen luonnospiirustukset on
laadittu yhteistyössä perusturvakeskuksen henkilökunnan kanssa. Luonnoksia on esitelty henkilökunnalle, joka on kommentoinut niitä. Annettujen
kommenttien pohjalta on vuorostaan päivitetty piirustuksia, joiden pohjalta
on myös tarkistettu kustannusarviota. Henkilökunta hyväksyy nyt luonnospiirustukset ja siten voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen.
Kristiinakodin korjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 4 596 000 €.
Kristiinakodin peruskorjaus- ja laajennushanke on suuri, minkä vuoksi sitä
varten tulee asettaa suunnittelu- ja rakennustoimikunta. Suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan tulee valita kuusi jäsentä. Peruskorjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelun tulee olla valmis vuonna 2015. Suunnittelu tulee
laatia siten, että hankkeen toteutukselle voidaan anoa avustusta ARAlta.
Rakennustyöt aloitetaan heti kun suunnittelu on valmistunut ja urakoitsijat
on valittu.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy piirustukset ennen kuin prosessi etenee. Tässä tapauksessa kaupunginvaltuuston
vahvistama investointimääräraha (2015: 200 000 €, 2016: 1 000 000 €,
2017: 2 000 000 €) ei tule riittämään ja silloin luonnospiirustukset hyväksyy
kaupunginvaltuusto.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto:
1. hyväksyy luonnospiirustukset
2. varaa lisämäärärahaa rakentamista varten vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää asettaa kuusijäsenisen suunnittelu- ja rakennustoimikunnan ja valita sen jäsenet.
Kohta 1.
Paavo Rantala ehdotti Ulla Iisakkalan ja Kaj Kärrin kannattamana kaupunginhallituksen päättävän, että ehdotus palautettaisiin.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Åsa Blomstedt totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt palauttaa luonnospiirustukset jatkosuunnittelua ja kustannusarviota varten. Hallitus katsoi, että rakennus voidaan
rakentaa siten, että siinä on vähemmän kulmia kustannusten vähentämiseksi. Hallitus katsoi myös, että henkilöstöllä olisi parempi yleissilmäys tiloista, jos rakennuksessa on vähemmän kulmia.
Kohta 2.
Raukesi.
§ 175, KH 29.6.2015 16:00
ST: 104/2015
Kaupunginhallitus nimesi yksimielisesti seuraavan kuusijäsenisen suunnittelu- ja rakennustoimikunnan:
tekninen johtaja (pj.), Riitta Palmberg, Per-Erik Englund, Åsa Blomstedt,
Bror Eriksson ja Paavo Rantala.
Liite § 131
________
(JI/REN) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 § )
Kaupunginhallitus palautti asian kokouksessaan 4.5.2015 § 131 sillä perustelulla, että rakennus voidaan toteuttaa siten, että siinä on vähemmän kulmia kustannusten vähentämiseksi. Suunnittelija on nyt uudelleen käynyt läpi tilat ja pienentänyt rakennusta 95 m2:llä.
Suunnittelu- ja rakennustoimikunta on kokoontunut kaksi kertaa, 1.6. ja
22.6, jolloin on pohdittu eri ideoita tehokkaan tilankäytön mahdollistamiseksi. Myös keittiötoiminto on käyty läpi ja kustannusarviossa on laskettu
kahden eri keittiövaihtoehdon; valmistuskeittiön ja jakelukeittiön hinta..
Koko kaupungin keittiöhenkilökunnan käytön tehostamiseksi olisi suositeltavaa, että Kristiinakodin keittiö olisi jakelukeittiö ja ruoan valmistus keskitettäisiin sairaalanmäen keittiöön.
Suunnittelu toteutetaan siten, että toteutusta varten voidaan anoa avustusta
ARA:lta, AK PLAN / Alf Kangasniemi laatii ARA-asiakirjat hallituksen
hyväksyttyä piirustukset. Rakennustyöt aloitetaan heti kun suunnittelu on
valmistunut ja urakoitsijat on valittu.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen on hyväksyttävä
piirustukset ennen kuin prosessi etenee. Tässä tapauksessa kaupunginvaltuuston vahvistama investointimääräraha (2015: 200 000 €, 2016: 1 000 000
€, 2017: 2 000 000 €) ei tule riittämään ja silloin luonnospiirustukset hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Asiaan oheistetaan: piirustukset ja päivitetty kuluyhdistelmä.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto:
1. hyväksyy luonnospiirustukset
2. varaa lisämäärärahaa rakentamista varten vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa.
§ 175, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: situationsplan 20150617
§ 175, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: plan 201500617
§ 175, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Kostnadskalkyl-17062015
KRISTINAHEMMET
KOSTNADSKALKYL
17.06.2015
1(1)
KRISTINAHEMMET/ Tillbyggnad och ändring
Salavägen, Kristinestad
Uppdatering av kostnadskalkylen enligt Skissförslag 4, daterade 17.06.2015.
Basuppgifter och förklaringar
(kostnader/pris mvs 0%)
Nybyggnad + tvättstuga/Skiss 3
Kostnadskalkyl 10.03.2015
Omfattning
brm2
2205
Kostnad/€
10.03.2015
4 350 000
Kostnad/€
17.06.2015
Skillnad/€
(mvs 0%)
Anmärkning
Nybyggnad + tvättstuga/Skiss 4,
daterade 17.06.2015
2110
-
4 163 000
-187 000
Fasadrenovering av befintliga
byggnader
-
55 000
55 000
0
Oförändrad
Sprinkling av befintliga
byggnader ca. 1900 brm2
-
130 000
130 000
0
Oförändrad
Köksavdelningen/Skiss 3
Kostnadskalkyl 10.03.2015
208
246 000
-
Köksavdelningen/tillredningskök
Ytrenovering, vattentak, fönster,
balkongdörr och ytterväggar
190
-
194 000
-52 000
TOTALKOSTNAD, prognos
4 781 000
4 542 000
-239 000
MVS 0 %
Mervärdesskatt 24 %
1 147 440
1 090 080
- 57 360
mvs 24 %
TOTALKOSTNAD inkl. mvs
5 928 440
5 632 080
- 296 360
-
Skiss 3, daterad
10.02.2015
Totalrenovering
Tilläggskommentar:
Ifall köket görs som utdelningskök minskar totalkostnaden med ca. 15.000,- € mvs 0%.
Vasa 17.06.2015
Oy AK-Plan Ab
Alf Kangasniemi
c/1438/kostnadskalkyl17062015.doc
Nybyggnaden 95 brm2
mindre
Renoverat 2000
INKL. MVS 24 %
§ 175, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: FASAD_20150617
§ 176, KH 29.6.2015 16:00
ST: 123/2015
HENKILÖSTÖNPÄÄLLIKÖN IRTISANOUTUMINEN VIRKASUHTEESTAAN
Henkilöstöpäällikkö Stig Äbb on kaupunginhallitukselle 27.5.2015 jättämällään kirjallisella ilmoituksella irtisanoutunut virkasuhteestaan eläköitymisen takia siten, että virkasuhde päättyy 30.11.2015.
Hallintokeskuksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus valitsee henkilöstöpäällikön. Irtisanomisaika on KVTES:n VIII luvun mukaisesti yksi
kuukausi. Stig Äbbin virkasuhde päättyy kuitenkin hänen itse ilmoittamanaan ajankohtana eli 30.11.2015. Koska hänellä on oikeus sanoutua irti virastaan ja jättää virka 30.11.2015, ei tarvita muuta viranomaisen päätöstä
kuin se, että kirjallinen ilmoitus irtisanoutumisesta merkitään tiedoksi.
Kaupunginhallitus päättää
1. merkitä henkilöstöpäällikkö Stig Äbbin irtisanoutumisen virkasuhteestaan tiedoksi;
2. määrätä pääkirjanpitäjä Maarit Mäkelän hoitamaan oman virkansa ohella henkilöstöpäällikön virkaa, jolloin tehtäväkohtainen peruspalkka on 3
321,14 euroa kuukaudessa (100 %).
§ 176, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: äbb_uppsägning
§ 177, KH 29.6.2015 16:00
ST: 143/2015
LISÄVAROJEN MYÖNTÄMINEN ALMAN RANNAN RANTAKIVEYSTÄ VARTEN
(NB/LS-B) (Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Alman rannan rantakiveystä varten vuodeksi 2015 varatut talousarviovarat
on kulutettu.
Rantakiveystöille tulee saada lisävaroja, koska hanke ei ole valmis ja töiden
tulee jatkua lämpimän sään aikana.
Runkokivien päälle on sijoitettu noin 70 kivitolppaa, jotka on kiinnitettävä
porattavilla kiinnikkeillä. Kiinnitysmassa vaatii vähintään 10 – 15 plusastetta.
Tämä työ on turvatoimenpide kivien liikkumisen ja kaatumisen estämiseksi.
Työt suorittavan urakoitsija Myllymäen mukaan työt olisi paras suorittaa
nyt kesällä.
Osa rantakiveykseen käytettävistä kivistä otettiin talteen rautatiensillasta.
Vuoden 2015 investointitalousaviossa on varattu 40 000 €. Kustannukset
ovat ylittyneet 25 202 € sisältäen kesäkuun laskun. Lisäkustannukset aiheutuivat mm. siitä, että rantaviivan vedensyvyys vaihteli suuresti ja täyttömateriaalia jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän.
Tulosyksikkö KRS-Kadun henkilöstövajeen takia kaupungin oma henkilökunta ei ole voinut osallistua töihin, mikä olisi saattanut vähentää kustannuksia hieman.
Tänä kesänä vaadittavia töitä varten arvioidaan tarvittavan 15 000 € - 20
000 €.
Vuoden 2015 investointitalousarvioon tarvitaan lisävaroja yhteensä 45 000
€ - 50 000 €.
(REN/REN)
Kaupunki on kesäkuun 15. päivään mennessä käyttänyt 1,6 milj. euroa toimintavuoden 4 miljoonan euron investointimäärärahoista. Jäljellä on 2,4
miljoonaa euroa. Tekninen johtaja arvioi, ettei kaikkia investointimäärärahoja tulla käyttämään vuoden aikana, koska suunnitellut investoinnit ovat
jonkin verran myöhässä, ja näin ollen määrärahansiirto olisi mahdollinen.
Olosuhteet huomioon ottaen on järkevää siirtää käyttämättömäksi jäävää
investointimäärärahaa ao. kohteen valmiiksi saattamiseen vuoden 2015 töiden osalta – ao. viimeistelytöihin ei vastaavasti tarvita määrärahaa vuoden
2016 talousarvioon. Pelkästään rannan ruoppaus ja puukannen tekeminen
jäävät vuodelle 2016.
Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahasiirron vuoden 2015 investointitalousarvion
sisällä siten, että Alman rannan rantakiveykselle myönnetään 45 000 euron
lisämääräraha.
§ 178, KH 29.6.2015 16:00
ST: 144/2015
YHTEISPALVELUPISTEEN HENKILÖKUNTA
Jari Turunen on työskennellyt yhteispalvelupisteen yhteispalveluneuvojana/web-koordinaattorina. Hänen työsopimuksensa etsivänä nuorisotyöntekijänä päättyy vuoden 2015 lopulla. Hänen muutettu työsopimuksensa solmittiin määräaikaisena 1.2.2015-31.7.2015. Turusen yhteispalveluneuvojan/web-koordinaattorin palvelussuhdetta voitaisiin pidentää vuoden 2015
loppuun saakka. Määräaikaisen sopimuksen perusteluna on kaupungin kotisivujen uudistamishanke, jonka arvioidaan saatavan päätökseen tämän
vuoden aikana.
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Jari Turusen muutetun työsopimuksen
ajalle 1.8.2015 - 31.12.2015 siten, että Turunen palkataan yhteispalveluneuvojaksi/web-koordinaattoriksi, jonka tehtäväkohtainen palkka on
2350,66 euroa kuukaudessa.
§ 179, KH 29.6.2015 16:00
TEKN: 99/2015
PÄIVÄKODIN URAKOITSIJAN JA RAKENNUSTOIMIKUNNAN JÄSENTEN VALINTA
(JI/JI) (Tekninen lautakunta 23.6.2015 § 62)
Päiväkotihanke etenee, tarjouspyyntö rakentamisesta on saatu ja samalla
kun kaupunki valitsee urakoitsijan, tulee myös valita kuusijäseninen rakennustoimikunta. Rakennustoimikunnan tehtävänä on valvoa, että rakentaminen suoritetaan piirustusten mukaisesti talousarvion ja aikataulun puitteissa.
Rakennustyöt toteutetaan seuraavan alustavan aikataulun mukaisesti:
- Luonnospiirustukset valmistuvat toukokuussa 2015.
- Rakennuslupa-asiakirjat valmistuvat toukokuussa 2015.
- Rakennuslupa käsitellään teknisessä lautakunnassa kesäkuussa 2015.
- Tarjouspyyntö jätetään kesäkuun 2015 puolivälissä.
- Urakoitsija / talotoimittaja valitaan kesäkuussa 2015.
- Perustuksen rakentaminen aloitetaan elokuussa 2015.
- Päiväkoti valmis toukokuussa 2016.
Selostus hankkeesta sekä ehdotus urakoitsijoiksi annetaan kokouksessa.
Tekninen lautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus:
1.
2.
valitsee seuraavan urakoitsijan;
nimittää kuusijäsenisen rakennustoimikunnan.
Merkittiin, että Ann-Louise Heikkilä ilmoitti esteellisyydestä eikä osallistunut tämän pykälän käsittelyyn.
Tekninen johtaja antoi aluksi perusteellisen selostuksen asiasta, tarjouspyynnöstä ja jätetyistä tarjouksista.
Tarjousten jättämisaika päättyi 18.6.2015 klo 14.00 ja määräaikana oli jätetty seitsemän tarjousta.
Seuraavat urakoitsijat olivat jättäneet tarjouksen:
- Pihlacon Oy
- Heikius Hus-Talo Oy
- Elemenco Oy
- Oy Gun-Exin Finland
- Rak.palvelu Esa Itälaakso
- Destra Oy
- Teijo-Talot Oy
Tarjoukset avattiin 22.6.2015, jolloin ne käytiin läpi ja tarkistettiin, että tarjoukset vastaavat tarjouspyyntöä ja täyttävät tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset
§ 179, KH 29.6.2015 16:00
TEKN: 99/2015
Em. 7 tarjouksesta olivat Destra Oy ja Heikius Hus-Talo Oy:n jättämät
asiakirjat puutteellisia ja tarjouspyynnön mukaisesti rakennuttaja pidättää
itsellään oikeuden hylätä tarjous, josta puuttuu jokin vaadittavista liitteistä.
Tarjouspyynnössä rakennuttaja on myös ilmoittanut, että rakennuttaja tarkistaa tarjousten avaamisen yhteydessä tarjoajan luottotiedot ja jos tarjoajalla on maksuhäiriömerkintöjä, tarjous voidaan hylätä.
23.6.2015 pidettiin urakkakokous Gun-Exin Finland Oy:n ja Rakennuspalvelu Esa Itälaakson kanssa.
Oy Gun-Exin Finland Oy:n kanssa pidetyssä urakkakokouksessa urakoitsija
ilmoitti, etteivät ikkunat ole tarjouspyynnön mukaisia, vaan niistä aiheutuu
lisäkustannuksia (laki julkisista hankinnoista 63 § toteutuu, tarjous ei vastaa
tarjouspyyntöä, sekä 54 §:n 6. kohta, urakoitsija on tietoisesti jättänyt harhaanjohtavia tietoja).
Luottotietojen tarkistuksessa kävi ilmi, että Gun-Exin Finland Oy:llä on
maksuhäiriö, mikä johti lisäselvitykseen yrityksen luottoluokituksen tarkistamiseksi. Tarkistuksen jälkeen todettiin, että Gun-Exin Finlandin luottoluokitus on alin luokka, eli luokka C. Asiakastieto.fi:n mukaan yrityksen
kannattavuus ja vakavaraisuus on tyydyttävä, mutta nykyinen kannattavuus
johtaa pitkällä aikavälillä riskin lisääntymiseen.
Gun-Exin Finland Oy:n tarjous hylätään kaupunginlakimiehen esittämien
päätelmien ja juridisen arvioinnin mukaisesti.
Tarjouksenantajista Oy Gun-Exin Finland Oy:llä on maksuhäiriö, minkä
vuoksi yrityksen tarjous hylätään yllä olevaan selostukseen viitaten.
Rakennuspalvelu Esa Itälaakson kanssa pidetyssä urakkakokouksessa todettiin, että tarjous on tarjouspyynnön mukainen.
Tarjousten läpikäynnin jälkeen todettiin seuraavien urakoitsijoiden tarjousten olevan vertailukelpoisia:
-
Pihlacon Oy
Elemenco Oy
Rak.palvelu Esa Itälaakso
Teijo-Talot Oy
2.338.000,2.086.000,2.078.780,2.180.000,-
Selostuksen jälkeen tekninen johtaja ehdotti seuraavaa:
1) Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Rakennuspalvelu Esa Itälaakson 2.078.780 euron tarjous hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouksena ja Rakennuspalvelu Esa Itälaakso valitaan päiväkotirakennuksen urakoitsijaksi sekä että Destra Oy:n,
Heikius Hus-Talo Oy:n sekä Gun-Exin Finland Oy;n tarjoukset hylätään;
2) Kaupunginhallitus valitsee kuusijäsenisen rakennustoimikunnan.
3) Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto tarkistaa vuoden 2015 investointitalousarviota Kristiinankaupungin päiväkodin osalta ja myöntää 550.000 euron lisämäärärahan sekä että vuonna 2015 käyttämättä jäävät varat siirretään vuodelle 2016.
4) Pykälä tarkastetaan välittömästi.
Ehdotusta seuranneen keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on päättänyt seuraavasti:
§ 179, KH 29.6.2015 16:00
TEKN: 99/2015
1) Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti teknisen johtajan ehdotuksen
mukaisesti.
2) Tekninen lautakunta ehdotti, että tekninen johtaja, kaupungin valvoja,
lastenhoidon johtaja, Sixten Berg, Ove Westerlund ja Ann-Louise
Heikkilä valitaan rakennustoimikunnan jäseniksi.
3) Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti teknisen johtajan ehdotuksen
mukaisesti.
4) Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 62.
_______
(Kaupunginhallitus 29.6.2015 §)
Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti.
§ 179, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Anbudsforfragan_fi Krs daghem, juni 2015
1
TARJOUSPYYNTÖ
Kristiinankaupunki pyytää tarjouksia Kristiinankaupungin päiväkodin rakennusurakasta.
Rakennusurakka suoritetaan kokonaisvastuu-urakkana (KVR), joka käsittää kaikki rakennustekniset
työt mukaan lukien sähkö, -lvi- sekä automaatiotekniset työt ja materiaalihankinnat valmiiksi
toteutettuina oheisten luonnospiirustusten ja urakkaselostuksen mukaisesti.
Rakennuttaja:
Kristiinankaupunki / Tekninen Keskus
Lapväärtintie 10
Yhteyshenkilö:
Tekninen johtaja Joakim Ingves
Puh. 040-5599229
Rakennuskohde
Kristiinankaupungin päiväkoti
Työt aloitetaan:
Alustavasti 15.8.2015
Työ valmis:
Viimeistään 1.5. 2016
Tarjous:
Tarjoushinta ilmoitetaan oheisella lomakkeella kiinteänä
kokonaishintana, alv 0 % sekä sisältäen alv:n 24 %. Tarjous jätetään
suljetussa kuoressa, joka varustetaan merkinnällä ”Päiväkoti”.
Rakennuttaja tarkistaa tarjousten avaamisen yhteydessä tarjoajan
luottotiedot. Jos tarjoajalla on maksuhäiriömerkintöjä, tarjous voidaan
hylätä.
Rakennuttaja pidättää itsellään oikeuden hylätä tarjous, josta puuttuu
liitteitä.
Tarjous jätetään osoitteeseen:
Tekninen keskus
Joakim Ingves
Lapväärtintie 10
Tarjous jätetään viimeistään 18.6.2015 klo 14.00 mennessä
§ 179, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Anbudsforfragan_fi Krs daghem, juni 2015
2
Tarjouksen liitteet:
- referenssilista aikaisemmin toteutetuista vastaavista
rakennushankkeista
- todistus tilaajavastuulaissa mainituista selvityksistä
-pankin tai muun luotonantajan todistus 10 % vakuuden
myöntämisestä.
- lista keittiövarustukseen sisältyvistä kalusteista ja koneista.
Lisätiedot:
Lisätietoja hankkeesta antaa Joakim Ingves.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennusluvan myöntämistä.
Kristiinankaupunki 29.5.2015.
Joakim Ingves, tekninen johtaja
§ 179, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: SITUATIONSPLAN-Model
§ 179, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: BOTTENPLAN-Model
§ 179, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: FASADER 1-Model
§ 179, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: FASADER 2-Model
§ 180, KH 29.6.2015 16:00
TEKN: 154/2012
O2 FINLAND OY ANOO LUPAA OSAYLEISKAAVAN LAATIMISEKSI LAPVÄÄRTINDAGSMARKIN TUULIVOIMALAUEELLE
(JI/JI)(Tekninen lautakunta 4.12.2012 § 151)
O2 Finland Oy on lähettänyt Kristiinankaupungille pyynnön siitä, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin osayleiskaavan laatimiseksi LapväärtinDagsmarkin tuulivoimapuiston rakentamista varten. Tekninen johtaja vastaanotti anomuksen 08.11.2012.
Alueen sijainti käy ilmi liitteistä. Alueelle on laadittu vuokrasopimus
maanomistajien kanssa. Kristiinankaupunki on ilmoittanut olevansa kiinnostunut jatkoneuvotteluista vuokrasopimuksen laatimiseksi tuulivoimaalueella sijaitsevien kaupungin omistamien alueiden osalta.
Kristiinankaupunki omistaa seuraavat kiinteistöt suunnitellulla tuulivoimaalueella:
287-407-13-70 HONKO
287-407-15-24 VARGSTUMOSSEN
Alue on suurimmaksi osaksi merkitty sopivaksi tuulivoima-alueeksi maakuntakaavan tarkistuksessa, nk. vaihekaava 2:ssa.
Kaupunki voi edistää tuulivoiman rakentamista aloittamalla osayleiskaavan
laadinnan kyseiselle alueelle ja siten, kuten myös lupavaiheessa, vaikuttaa
hankkeen toteuttamisaikatauluun. O2 Finland Oy vastaa osayleiskaavan
kaikista laatimiskustannuksista.
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että:
1. Kaupunki aloittaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinnan mahdollistaakseen tuulivoimapuiston sijoittamisen Lapväärttiin-Dagsmarkiin.
2. Kaupunki ei osallistu osayleiskaavan laatimiskustannuksiin, vaan O2
Finland Oy vastaa kaikista kustannuksista.
3. Suunnitellun vaihekaavan rajoihin kuulumattomista alueista pyydetään
erillistä lausuntoa Pohjanmaan liitolta. Pyynnön tekee O2 Finland Oy.
Merkittiin, että Per-Erik Englund ilmoitti esteellisyydestä eikä osallistunut
tämän pykälän käsittelyyn.
Tekninen johtaja selosti asiaa.
Asia käsiteltiin kohdittain.
1. Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 151.
§ 180, KH 29.6.2015 16:00
TEKN: 154/2012
(Kaupunginhallitus 17.12.2012 § 311)
Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti.
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Liite § 311
_________
(JI/JI)
Tekltk § 68 / 23.6.2015
Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 17.12.2012 luvan laatia osayleiskaava Lapväärtin – Dagsmarkin alueelle. Lapväärtin-Dagsmarkin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus ja OAS ovat olleet julkisesti nähtävinä
MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti ja lausuntoja on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta.Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä
kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta linkistä. Kaavoittajan ehdotukset mm. OAS:n muutoksiksi ja täydennyksiksi on tehty ja ne käyvät ilmi
kaavaehdotuksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista.
Kristiinankaupunki anoo MRA 20 §:n mukaista lausuntoa Lapväärtin –
Dagsmarkin tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Ehdotus on julkisesti nähtävänä MRL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti.
Linkki liitteisiin:
http://bit.ly/1FhXztE
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että:
1.
2.
Lapväärtin – Dagsmarkin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus siihen kuuluvine asiakirjoineen hyväksytään.
ehdotus asiakirjoineen asetetaan julkisesti nähtäväksi.
--------(Kaupunginhallitus 29.6.2015 § )
Asiaa valmistellaan ja ehdotus annetaan sen jälkeen kun teknisen lautakunnan päätös on saatu.
§ 180, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: Dagsmark_kaavakartta_15_06_2015

Kristinestad, Kristiinankaupunki
Vindkraftsdelgeneralplan för Lappfjärd Dagsmark
Lappfjärdin Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaava

Z
.
Z
pv
M-1
Z
EN-1
Z

.
sm
1

M-1
M-1
Z
Z
Z
Z
.
!
!
.
. . . . . .
¹
Z
Z
!
!
!
!
!
! !
!
. ... .
!
!
Z
. !
.
Enlig tm arkanv änd ning s-oc h by
g g nad slag en
43§2m om .f
år på om råd etby
g g as end ast
by
g g nad er som betjänar jord -oc h skog sbruk
sam tf
riluf
tsliv .Vid by
g g and ebör
planbestäm m elsernaf
ör g rund v attenom råd et
f
öljas.
Naturskyddsområde.
Med betec kning en ang es
natursky
d d som råd en som h ar inrättats m ed
stöd av NVL.På om råd etf
år intev id tas
såd anaåtg ärd er som kan äv enty
raom råd ets
sky
d d sv ärd en.
Fornminnesområde.
Fornm innesom råd e.Ettom råd em ed f
asta
f
ornläm ning ar v ilkaär f
red ad eg enom lag en
om f
ornm innen (
295/
63)
.Vid åtg ärd er oc h
planer på om råd etbör f
örf
aras enlig tv ad
som stipuleras i lag en om f
ornm innen.För
åtg ärd er oc h planer på om råd etoc h if
all
råd and em arkanv änd ning i närom g iv ning en
f
öränd ras skapå f
öm and i g od tid
Museiv erketeller land skapsm useet
kontaktas.
Fomminnesobjekt.
En f
astf
ornläm ning som är f
red ad g enom
lag en om f
om m innen (
295/
63)
.Vid åtg ärd er
oc h planer på f
ornläm ning en bör f
örf
aras
enlig tv ad som stipuleras i lag en om
f
om m innen.För åtg ärd er oc h planer på
f
ornläm ning en oc h if
allråd and e
m arkanv änd ning i närom g iv ning en f
öränd ras
skapå f
örh and i g od tid Museiv erketeller
land skapsm useetkontaktas.
Område för vindkraft.
By
g g lov eller tillstånd tilland raåtg ärd er som
bety
d lig tskullef
örsäm rad enaturv ärd en som
lig g er tillg rund f
ör attom råd eth ar tag its m ed
i nätv erketNatura2000f
år integ od kännas.
Om råd etskaf
örv erklig as enlig t
sky
d d sänd m ålet(
NVL1068§)
.INVL65oc h
66§bestäm s om beaktand eav om råd ets
sky
d d sv ärd en.
Nykyinen tielinjaus.
Nuvarande vägsträckning.
Nykyinen parannettava tielinjaus.
Nuvarande vägsträckning som ska
förbättras.
Ohjeellinen uusi tielinjaus.
Riktgivande ny vägsträckning.
Ohjeellinen maakaapeli.
Riktgivande jordkabel.
Ohjeellinen ulkoilureitti.
Riktgivande friluftsled.
Pyöräilyreitti.
Cykelled.
Nykyinen voimajohto.
Nuvarande kraftledning.
Uusi 110 kV voimajohto.
Ny kraftledning för 110 kV.
Merkittävästi parannettava
voimajohto.
Kraftledning som ska förbättras
avsevärt.
Yleiskaava-alueen raja.
Generalplaneområdets gräns.
Maakaapelittuleesijoittaaensisijaisesti
teid en y
h tey
teen.
Yleiset määräykset
Täm ä y
leiskaav aon laad ittu m aankäy
ttö-ja
rakennuslain 77a§:
n tarkoittam ana
oikeusv aikutteisenay
leiskaav ana.Osay
leiskaav aa
v oid aan käy
ttää y
leiskaav an m ukaisten
tuuliv oim aloid en rakennusluv an m y
öntäm isen
perusteenatuuliv oim aloid en alueilla(
tv alueet)
.
Jord kablar skai f
örstah and plac eras i
anslutning tillv äg ar.
Allmänna bestämmelser
Dennag eneralplan h ar utarbetats som en
g eneralplan m ed rättsv erkning ar enlig t77a§i
m arkanv änd ning s-oc h by
g g lag en.Delg eneralplanen
kan anv änd as som g rund f
ör bev iljand eav by
g g lov
f
ör v ind kraf
tv erk enlig tg eneralplanen på om råd en f
ör
v ind kraf
tv erk (
tv om råd en)
.
Meluh aittojen eh käisem iseksi alueen toteuttam isessa För attf
öreby
g g abulleroläg enh eter skastatsråd ets
on otettav ah uom ioon v altioneuv oston päätös
beslutom riktv ärd en f
ör bullerniv åer beaktas när
m elutasojen oh jearv osta.
om råd etf
örv erklig as.
Tuuliv oim apuiston sisäisetkeskijännitejoh d oton
toteutettav aensisijaisesti m aakaapeleina.
Mellanspänning sled ning arnainom v ind kraf
tsparken
skai f
örstah and v arajord kablar.
Tuuliv oim alaton m erkittäv ä tunnistem erkinnöin.
Vind kraf
tv erken skaf
örses m ed
id entif
iering sm ärkning .
Alueon ennallistettav atuuliv oim aloid en käy
tön
pääty
tty
ä.Ennallistam isv elv oitekoskee
y
m päristöv aikutuksiltaan m erkittäv iä rakennuksiaja
rakenteita.
Om råd etskaåterställas ef
ter attd rif
ten upph ört.
Förpliktelsen g äller by
g g nad er oc h konstruktioner
m ed bety
d and em iljökonsekv enser.
På om råd etf
år uppf
öras ettv ind kraf
tv erk
v ars totalah öjd f
år v arah ög st215m eter.De
f
ältom råd en som röjs f
ör v ind kraf
tv erketoc h
uppf
örand etav d etskai sin h elh etlig g a
innanf
ör om råd et.
I
nnan by
g g lov bev iljas f
ör v ind kraf
tv erketska
på f
örh and beg äras utlåtand eav Finav ia
sam tansökas om f
ly
g h ind ertillstånd enlig t
luf
tf
artslag en h os Traf
iksäkerh etsv erket
TraFi.
I
nnan by
g g lov bev iljas f
ör v ind kraf
tv erketska
Försv arsm aktens g od kännand eh aerh ållits
f
ör projektet.
Tillansökan om by
g g lov f
ör v ind kraf
tv erket
skaf
og as utred ning ar om v ind kraf
tsv erkets
konsekv enser f
ör d en närlig g and e
bosättning en oc h f
ritid sbosättning en i f
orm av
buller oc h rörlig askug g or sam ten utred ning
om h ur v ind kraf
tv erketh anterar d erisker som
h änf
ör sig tillkring f
ly
g and eis.I
by
g g lov sansökans bullerutred ning skav id
beh ov ställning tas tillinom h usbuller oc h
låg f
rekv entbuller.
Område som är särskilt viktigt med
tanke på naturens mångfald.
Maisemallisesti arvokas alue.
Landskapsmässigt värdefullt område.
Jätteiden käsittelyalue joka on otettu
pois käytöstä.
Område för avfallshantering som
tagits ur bruk.
Vid anv änd ning en om råd etskabeaktas att
v ärd enah os en liv sm iljösom är v iktig m ed
tankepå naturens m ång f
ald intef
örsäm ras.
Om råd etskalltäc kas m ed ettjord lag er som
läm par sig som g rog rund oc h planteras.
!
.. . . . . . . . . . . . . . .
. . . .
. . .
.
.
!
!
!
Z

.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
..
!
..
.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
pv
.
.
.

.
..
. . .
.. . . .
.
. .
. .
.
.
.

M-1

Z
.
sm
1
.

Z

Z
Z
1
ma
.
-
|
uo 1
1
2km
-
|
uo 1
Z
M-1
.
.
..
..
..
..
..
..
..
. .
..
.
!
. . . .
. . . ..
.
. .
.
. . . .
-
|
uo 1
. .
..
. . . . .
. . . . . . . . .
.
sm
1
.
. .
..
..
!
!
!

Z
. . . . . . . .
. . . . . . . .
.
!
.
Z
Z
!
.
.
!
1
ma
. .
. .
.
MU-2
.
. .
.
. .
. .
.
Z
. .
. . .
.
.
Z
! !
!
!

.
!
!
!
Om råd etreserv eras f
ör id kand eav jord -oc h
skog sbruk sam tby
g g and eav f
riluf
tsled er.
Om råd eth ar särskild anatur,land skaps-oc h
g rund v attenv ärd en som bör beaktas v id
planering en av om råd et,t.
ex.
skog sbruksplaner oc h f
riluf
tsled erna.
Skog sbruk oc h m arktäktid kas enlig t
respektiv elag .Ny
abostad s-eller
f
ritid sby
g g nad er f
år inteplac eras i ettom råd e
d är riktv ärd en f
ör bullerniv åernaöv erskrid s.
R akennuslupaatai lupaam uih in
toim enpiteisiin,jotkam erkittäv ästi
h eikentäisiv ätalueen niitä luonnonarv oja
joid en takiaalueon sisälly
tettyNatura2000v erkostoon,ei saah y
v äksy
ä.Alueon
toteutettav asuojelutarkoituksen m ukaan
(
LSL1068§)
.Alueen suojeluarv ojen
h uom ioonottam isestaon sääd ettyLSL65ja
66§:
ssä.
Området som hör till nätverket Natura
2000.
.
sm
1
M-1
.
sm
1
Z
!
!
!
Z
.
sm
1
!
.
0,
5
Jord- och skogsbruksdominerat
område med särskilt behov av att
styra friluftslivet.
Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue.
Markanv änd ning en beg ränsas av 8§i
m iljösky
d d slag en (
f
örbud m otf
örorening av
g rund v atten)
.
.
.
.
!
!
! !
.
0
Om råd etär h uv ud saklig en reserv eratf
ör
jord -oc h skog sbruk.Vind kraf
tv erk f
år
uppf
öras på ettf
ör d essasärskiltanv isat
om råd eliksom äv en serv ic ev äg ar oc h
tekniskanätv erk f
ör kraf
tv erken.På om råd et
tillåts by
g g and esom betjänar jord -oc h
skog bruk.Ny
abostad s-eller f
ritid sby
g g nad er
f
år inteplac eras i ettom råd ed är riktv ärd en
f
ör bullerniv åernaöv erskrid s.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta
erityisen tärkeä alue.
Alueon peitettäv ä kasv ualustaksi kelpaav in
m aakerroksin jaistutettav a.
. .
!
! . .!.
.! !
! .
.
.
!
!
!
.
!
!
.
!
!
!
Z
.
-
|
uo 1
!
.
M-1
!
Z
!
Z
!
SL
!
!
!
Z
Jord- och skogsbruksdominerat
område.
Maankäy
ttöä rajoittaay
m päristönsuojelulain
8§(
poh jav ed en pilaam iskielto)
.
Viktigt grundvattenområde eller
grundvattenområde som lämpar sig
för vattentäkt.
Maakunnallisesti arv okas m aisem aalue,jolle Land skapsm ässig tv ärd ef
ullt
rakennettaessatuleeottaah uom ioon
land skapsom råd ed är v ärd enai
kulttuurim aisem an arv ot.
kulturland skapetskabeaktas i sam band m ed
by
g g and e.
!
!
!
!
!
!
Muinaism uistolain (
295/
63)nojallarauh oitettu
kiinteä m uinaisjäännös.Muinaisjäännöstä
koskev issatoim enpiteissä jasuunnitelm issa
m enetellään,kuten m uinaism uistolaissaon
sääd etty
.Muinaisjäännöstä koskev ista
toim enpiteistä tai suunnitelm istatai sen
läh iy
m päristön m aankäy
ttötav an m uuttuessa
on h y
v issä ajoin etukäteen kuultav a
Museov irastoatai m aakuntam useota.
På om råd etf
år ettelstationsf
ältby
g g as.
Elstationsom råd etskainh äg nas.På om råd et
f
år by
g g as kontors,lag er-oc h
serv ic eby
g g nad er som beh öv s f
ör
v ind kraf
tv erken oc h v ilkas sam m anlag d a
v åning sy
taf
år v arah ög st500m ²
vy
.
Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva
pohjavesialue.
!
!
!
!
Z
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
..
..
!
!
.
.
.
.
Z
Z
!
!
!
!
!
!
Muinaismuistokohde.
Alueen käy
tössä on h uom ioitav a,ettei
luonnon m onim uotoisuud en kannaltatärkeän
eliny
m päristön arv ojah eikennetä.
!

.
. .
. .
.
. .
. .
.
. .
!
.
Z
!
sm
1
sm
1
.
.
!
.
.
Z
!
.

.
. . . ..
.
!
!
! !
!
!
Z
sm
1
Aluejollasijaitseem uinaism uistolain (
295/
63)
nojallarauh oitettujakiinteitä
m uinaisjäännöksiä.Aluettakoskev issa
toim enpiteissä jasuunnitelm issa
m enetellään,kuten m uinaism uistolaissaon
sääd etty
.Aluettakoskev istatoim enpiteistä tai
suunnitelm istatai sen läh iy
m päristön
m aankäy
ttötav an m uuttuessaon h y
v issä
ajoin etukäteen kuultav aMuseov irastoatai
m aakuntam useota.
!

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
..
..
.
.
.
.
.
.
.
!
.
.
!
!
!
.
!
!
!
!
!
!
.
.
.
.
!
.
. .
. .
.
.
. .
. .
.
. .
. .
.
. .
. .
.
.
. .
. .
.
. .
. .
.
. .
. .
.
. .
. .
.
.
. .
. .
.
. .
.
.
. .
.
.
..
.
.
. .
Z
. . . . . . .
. .
. .
. .
. ..
! ! !
!
.
.
!!
!
!
.
.
.
!
.
.
.
.
.
.
.
.
.
!
.
.
!
.
.
. .
. .
.
.
. . . . .
Z
.
.
..
.
..
.
. .
.. .
.
.
.
.
.
.. . .
. .
. .
. .
..
.
. .
. . . . . . . . .. .
. . .
. . . .
..
.
!
.
Z
.
!
!
M-1
Z
!
.
.
.
.
Z
.
.
.
.
!
!
!
!
!
!
!
!
sm
1
Muinaismuistoalue.
Tuuliv oim alan rakennuslupah akem ukseen
tuleeliittää selv ity
ksettuuliv oim alan m elu-ja
v älkev aikutuksistaläh eiseen asutukseen ja
lom aasutukseen sekä selv ity
s siitä,m iten
tuuliv oim alah allitseejäänh eittoon liitty
v iä
riskejä.R akennuslupah akem uksen
m eluselv ity
ksessä on tarv ittaessaotettav a
kantaasisäm eluun jam atalataajuiseen
m eluun.
!
.
Merkinnällä on osoitettu LSL:
n nojalla
perustetutluonnonsuojelualueet.Alueellaei
saasuorittaasellaisiatoim enpiteitä,jotka
saattav atv aarantaaalueen suojeluarv oja.
Ennen tuuliv oim alan rakennusluv an
my
öntäm istä pitää h ankkeellaolla
Puolustusv oim ien h y
v äksy
ntä.
.
sm
1
Luonnonsuojelualue.
Ennen tuuliv oim alan rakennusluv an
my
öntäm istä on py
y
d ettäv ä etukäteen
Finav ian lausunto sekä h aettav ailm ailulain
m ukainen lentoestelupaLiikenteen
turv allisuusv irasto TraFilta.
sm
1
.
Alueon v arattu pääasiassam etsätaloutta
v arten.Alueellesaasijoittaatuuliv oim aloita
niilleerikseen osoitetullealueellesekä niitä
v arten h uoltoteitä jateknisiä v erkostoja.
Alueellasallitaan m aa-jam etsätaloud en
h arjoittam ista
palv elev arakentam inen.Uusia
. ..
asuin-t.ai.lom arakennuksiaei saasijoittaa
.
sella
.isellealueelle,jollam elutason oh jearv ot
y
litty
v ät.
Alueellesaarakentaay
h d en tuuliv oim alan,
jonkakokonaiskorkeus saaollaenintään 215
m etriä.Tuuliv oim alan jasen rakentam ista
v arten raiv attav ien kenttäalueid en on
sijoituttav akokonaisuud essaan alueen
sisäpuolelle.

Z
.
.
.
..
.
.
. .
..
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Z
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.. . . .
..
..
.
.
!
.
!
.
.
.
!
. .
. . . . . .
. . . . .
. . .
.
.
. .
. .
.
Z
. .
. .
.
.
. . . . .
.
..
. . .
. .
. . . . . . . .. . . .
..
Z
.
.
.
.
.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
Tuulivoimalan alue.
.
.
.
!
M-1
!
!
M-1
!
!
!
!
!
MU-2
!
!
!
!
¹
.
. . .
!
!
¹
.
!
!
!
!
sm
1
!

sm
1
.
M-1
! !
!
!
Z
!
!
..
!
sm
1
pv
!
!
!
.
.
-
Z
.
Z
Z
SM-1
!

sm
1
SL
!
!

.
!
pv
Alueellesaarakentaasäh köasem akentän.
Säh köasem an alueon aid attav a.Alueelle
saa rakentaatuuliv oim aloitav arten
tarv ittav iatoim isto,v arasto-ja
h uoltorakennuksia,joid en y
h teenlaskettu
kerrosalasaaollaenintään 500km²
.
Maankäy
ttö-jarakennuslain 43§:
n 2m om
perusteellam äärätään,että alueellesaa
rakentaav ain m aa-jam etsätalouttasekä
ulkoiluapalv elev iarakennuksiaja
rakennelm ia.R akentam isessaon
noud atettav apoh jav esialueelleannettuja
kaav am ääräy
ksiä.
!
.
.
.
.
.
.
.
Z
.
sm
1
.
.
. . .
Område för energiförsörjning.
Alueon tarkoitettu m aa-jam etsätaloud en
h arjoittam iseen jaulkoilureittien
rakentam iseen.Alueellaon erity
isiä luontoon,
m aisem aan tai poh jav esiin liitty
v iä arv oja
jotkatuleeh uom ioid aalueen suunnittelussa
m m .m etsätalous-jareittisuunnitelm issa.
Metsätalous-jam aanottotoim intaa
h arjoitetaan niitä oh jaav ien lakien m ukaisesti.
Uusiaasuin-tai lom arakennuksiaei saa
sijoittaasellaisellealueelle,jollam elutason
oh jearv oty
litty
v ät.
..
.. . . . .
MU-2
!

Z
SL
!
.
M-1
.
Z
!
Energiahuollon alue.
ohjaamistarvetta.
. .
.. . .
. .
. .
. .
.
!

M-1
.
.
1
ma
.
.
. .
. . . . .
¹
.
Z
sm
1
EJ-2
.
Z
¹
¹
.
.
. .
¹
..
M-1
Z
¹
.
. .
.
.

..
EJ
1/
M

Z
.
.
.

Z
.
1
ma
sm
1
Z
. .
.
..
. .
.
.
.
sm
1
sm
1
..
.
.
Z
.
Z
sm
1
..
..



sm
1
Z
.
.
Z
.

. .
.
.
. .
. .
.
. .
. .
.
.
. .
. .
.
M-1
Z
.
Z
M-1
.
Z

-
|
uo 1
. . ..
..
sm
1
.
.
.
sm
1
.
sm
1
.
.

sm
1
.
Z
!
Planbeteckningar och
bestämmelser
. . Maa- ja metsätalousvaltainen alue,
.
MU-2
.
.
jolla on erityistä ulkoilun
.
. .
Z
. .
.
-
.
sm
1
Z
. .
.
.

nat
!
.
sm
1

Z
sm
1

.
!
.
.
sm
1
Z
. . .
.
.
sm
1

!
.
.
sm
1
Z
..
. .
.
sm
1
.
.
Z
.
sm
1

.
.
.
-
..
. .
.
. .
. . .
.
.
.
.
.
|
uo 1
.
Z
sm
1

.
M-1
.

. .
.
.
Z
. .
. . .

sm
1
Z
Kaavamerkinnät ja
määräykset
Z
.
sm
1

.
pv
Vindkraftsdelgeneralplan för Lappfjärd Dagsmark
Lappfjärdin Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaava
M-1
Kristinestad, Kristiinankaupunki
Planutkastetf
ram lag t,kaav aluonnos näh täv illä (
MR A30§)
Planf
örslag etf
ram lag t,kaav aeh d otus näh täv illä (
MR A19§)
22.
12.
2014–30.
1.
2015
Stad ssty
relsen ,
kaupung inh allitus
Stad sf
ullm äktig e,kaupung inv altuusto
Datum ,päiv äy
s
15.
6.
2015
Planens utarbetare,kaav an laatija
.
-
|
uo 1
FM Jarkko Kukkola
Skala,m ittakaav a
1:
12500
§ 180, KH 29.6.2015 16:00 / Pykälän liite: o2_Lappfjärd-Dagsmark_tuulivoimapuisto_ehdotus_kaa
Lappfjärd Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaava
Osayleiskaavan selostus
Kristiinankaupunki
15.6.2015
2 (94)
15.6.2015
SISÄLLYS
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................................. 4
1.1
1.2
1.3
1.4
2
TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................... 6
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
3
Osalliset........................................................................................................................................51
Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen ...........................................................................52
Viranomaisyhteistyö .....................................................................................................................52
Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ................................................................52
SUUNNITTELUN TAVOITTEET ............................................................................................................53
6.1
6.2
6.3
6.4
7
Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot.........................................................................20
Maankäyttö ja asutus ...................................................................................................................21
Elinkeinotoiminta ja matkailu ........................................................................................................22
Virkistys ........................................................................................................................................22
Yhdyskuntatekninen huolto ..........................................................................................................22
Ympäristöhäiriöt ...........................................................................................................................23
Maanomistus ................................................................................................................................24
Maisema ja kulttuuriympäristö......................................................................................................24
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet .......................................................................................30
Muinaisjäännökset .......................................................................................................................31
Maa- ja kallioperä .........................................................................................................................34
Pohja- ja pintavedet .....................................................................................................................35
Ilmasto ..........................................................................................................................................38
Kasvillisuus...................................................................................................................................39
Eläimistö .......................................................................................................................................43
Harjut ja kallioalueet .....................................................................................................................48
Riistatalous ...................................................................................................................................48
Ilmaturvallisuus, tutkien toiminta ja viestintäyhteydet ..................................................................49
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS .........................................................................................51
5.1
5.2
5.3
5.4
6
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)...........................................................................10
Maakuntakaava ............................................................................................................................11
Yleiskaava ....................................................................................................................................14
Asemakaava.................................................................................................................................18
Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin ...........................................................18
Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde.........................................................................20
SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE.............................................................................................20
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
4.7
4.8
4.9
4.10
4.11
4.12
4.13
4.14
4.15
4.16
4.17
4.18
5
Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................. 6
Osayleiskaavan sisältö ................................................................................................................... 6
Osayleiskaavan toteuttaminen ....................................................................................................... 7
Sähkönsiirtoreitti ............................................................................................................................. 7
Rakennustöiden aikataulu .............................................................................................................. 9
Käytöstä poisto .............................................................................................................................10
KAAVOITUSTILANNE ...........................................................................................................................10
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
4
Tunnistetiedot ................................................................................................................................. 4
Kaava-alueen sijainti ...................................................................................................................... 4
Kaavan tarkoitus ............................................................................................................................ 5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ............................................................................................. 5
Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ...........................................................53
Maakunnalliset tavoitteet ..............................................................................................................54
Kristiinankaupungin tavoitteet ......................................................................................................54
Hankkeesta vastaavan tavoitteet .................................................................................................54
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................55
7.1
7.2
Aloitusvaihe ..................................................................................................................................55
Perusselvitysvaihe, tavoitteet .......................................................................................................55
7.3
7.4
7.5
8
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ..............................................................................................................57
8.1
8.2
9
Osayleiskaavaluonnos .................................................................................................................55
Osayleiskaavaehdotus .................................................................................................................56
Kaavan hyväksyminen .................................................................................................................57
Kaavaratkaisu...............................................................................................................................57
Kaavamerkinnät ja määräykset ....................................................................................................58
OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET ...................................................................................................61
9.1
9.2
9.3
9.4
9.5
9.6
9.7
9.8
9.9
9.10
9.11
9.12
9.13
9.14
9.15
9.16
9.17
Vaikutukset kaavoitukseen ...........................................................................................................61
Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ...........................................62
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset .......................................................63
Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset ....................................70
Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset ..............................................................................72
Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset...............................................................................73
Meluvaikutukset ...........................................................................................................................75
Valo- ja varjostusvaikutukset........................................................................................................78
Vaikutukset alueen turvallisuuteen ..............................................................................................80
Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset .........................................................................................80
Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset ......................................................................83
Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ................................................................................84
Vaikutukset ilmaturvallisuuteen ja tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin ..............................86
Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset ........................................................................89
Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä ..................................................................................89
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ............................................................................89
Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset ..........................................................................92
10
SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN ................................................92
11
YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET ...........................................................................................92
11.1 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ..............................................................92
11.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin
sisältövaatimuksiin .......................................................................................................................93
12
TOTEUTUS ............................................................................................................................................93
13
YHTEYSTIEDOT ....................................................................................................................................93
Taustakartat: © MML 2014
15.6.2015
4 (94)
1
1.1
Perus- ja tunnistetiedot
Tunnistetiedot
Osayleiskaavan selostus koskee 15.6.2015 päivättyä osayleiskaavakarttaa.
1.2
Kaupunki:
Kristiinankaupunki
Kaavan nimi:
Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaava
Kaavan laatija:
Sito Oy, FM (YKS 540) Jarkko Kukkola
Kristiinankaupungin
edustaja:
Tekninen johtaja Joakim Ingves
Kaava-alueen sijainti
OX2 Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Dagsmarkin Lapväärtin
alueelle noin 10 km Kristiinankaupungin keskustasta itään. Aluetta rajaa valtatie 8
lännessä,
Karijoen
kunnanraja
idässä,
Lidenintie
pohjoisessa
ja
Dagsmarkintie/Isojoentie etelässä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 51 km2.
Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus on esitetty seuraavassa kartassa (Kuva 1).
Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.
15.6.2015
5 (94)
Kuva 2. Kaava-alueen rajaus.
1.3
Kaavan tarkoitus
Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen
Dagsmarkin alueelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle
sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen.
Tuulivoimaloita koskevien kaavamerkintöjen ja määräysten osalta osayleiskaava on
yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä
tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain
77 a §:ssä.
”Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä
myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai
sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.”
1.4
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1
2
3
4
5
Vuorinen, E., Virta, S., Pokkinen, R. & Lindholm, L. (2014). Dagsmark – linnustoselvitys 2013. Silvestris luontoselvitys oy.
Kalpa, A., Klemola, H., Kuusela, A., Lilley, T., Prokkola, J., & Toivio, P. (2013).
Lapväärtin–Dagsmarkin luontoselvitys. Ympäristökonsultointi Jynx Oy
Jussila, T. Sepänmaa, T. (2014). Kristiinankaupunki Dagsmarkin tuulipuiston
muinaisjäännösinventointi 2014. Mikroliitti Oy.
Pohjavesialueet
Melulaskenta 14.4.2015. Etha Wind Oy Ab.
15.6.2015
6 (94)
6
7
8
9
10
11
Granlund, C. (2014). Pienitaajuinen melu, Dagsmark. Etha Wind Oy Ab.
Valokuvasovitteet
Näkyvyysalueanalyysi
Pääesikunnan lausunto tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä
YVA-yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta
Vastineet kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja
muistutuksiin
12 Lappfjärd–Dagsmarkin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
2
2.1
Tiivistelmä
Kaavaprosessin vaiheet
Kristiinankaupungin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 17.12.2012 § 311
osayleiskaavan laatimisen Dagsmarkin alueelle.
Kristiinankaupungin tekninen keskus päätti 7.4.2014 kuuluttaa Dagsmarkin
osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja
alustavan kaavamateriaalin nähtäville.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä, jolloin siitä saatiin 3 lausuntoa ja 3
mielipidettä.
Kaavaluonnos oli nähtävillä 22.12.2014–30.1.2015, jolloin siitä saatiin 7 lausuntoa ja
18 mielipidettä.
2.2
Osayleiskaavan sisältö
Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a
§:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää
yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena
tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet).
Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa
sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita
varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu
voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden
enimmäiskorkeudeksi on kaavassa esitetty 230 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat
tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat noin tasolla +60, joten tuulivoimaloiden lavat voivat
siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +290 (korkeus merenpinnasta).
Kaavassa on osoitettu EN-1 -alue (energiahuollon alue) muuntoasemia ja
laitteistorakennuksia varten.
Alueen
arkeologisen
selvityksen
perusteella
kaavaan
on
merkitty
muinaismuistoalueena tai -kohteena 28 muinaisjäännöstä (sm-1). Luontoselvityksen
perusteella alueelle on osoitettu viisi lähdettä luonnon monimuotoisuuden kannalta
erityisen tärkeinä kohteina (luo-1).
Kaavassa on osoitettu nykyiset tielinjaukset, joita ei tarvitse parantaa tuulivoimaloiden
kuljetuksia varten, parannettavat tielinjaukset sekä ohjeelliset uudet tielinjaukset.
Kaavassa on osoitettu myös ohjeelliset maakaapelit ja ohjeelliset ulkoilureitit.
Tuulivoimapuisto koostuu 41 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden
välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (36 kV
maakaapeli), uudesta voimajohdosta, sekä sähköasemasta, jonka kautta sähkö
siirretään alueverkkoon.
15.6.2015
2.3
7 (94)
Osayleiskaavan toteuttaminen
OX2 Finland Oy kehittää alueelle 41 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden.
Tuulivoimalat voidaan toteuttaa suoraan yleiskaavan perusteella haettavilla
rakennusluvilla.
2.4
Sähkönsiirtoreitti
Tuulivoimalaitokset yhdistetään rakennettavaa syöttöjohtoa pitkin olemassa olevaan
sähköverkkoon.
Tuulivoimapuistojen
sisäinen
sähkönsiirto
voimalaitoksilta
sähköasemalle toteutetaan 36 kV maakaapeleilla, jotka asennetaan pääsääntöisesti
rakennettavien tai olemassa olevien teiden yhteyteen.
Laitoskohtaiset muuntajat sijoitetaan voimalatyypistä riippuen tornin sisälle tai
konehuoneeseen tai vaihtoehtoisesti tornin viereen erilliseen muuntamokoppiin.
Puiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä suurempia muuntajia, josta
sähkö johdetaan pääverkostoon. Sähkötekniset ratkaisut sovitaan yhteistyössä
paikallisen verkon omistajan kanssa.
Tuulivoiman tuottaja tekee jakeluverkon haltijan kanssa sopimuksen sähköverkkoon
liittymisestä ja sähkönsiirrosta. Neuvottelut ovat kaavan laatimisvaiheessa käynnissä
ja tarkemmat suunnitelmat liittymisestä ja muun muassa sähköaseman
rakentamisesta ovat tekeillä.
Dagsmarkin tuulivoimapuiston liittymissuunnitelma sisältää kaksi vaihtoehtoa.
Vaihtoehdot toteutetaan hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia
johtolinjoja, jotta luonnonympäristöön kajotaan mahdollisimman vähän. CPC Finland
Oy:llä on Energiamarkkinaviraston 11.7.2013 myöntämä lupa rakentaa 110kV
liittymisjohto alueelle. Kummatkin vaihtoehdot kulkisivat CPC Finlandin johtoaukean
mukaisesti. Seuraavassa kuvassa (Kuva 3) on esitetty suunnitelma vaihtoehtoisten
sähkösiirtolinjojen sijainnista ja sähköaseman paikasta.
8 (94)
15.6.2015
Kuva 3. Alustava suunnitelma sähkönsiirrosta. Kartalla on esitetty 2 vaihtoehtoa
sähkönsiirron toteutuksesta.
Vaihtoehdossa 1 sähkönsiirto toteutetaan ilmajohdoin (2*110kV) samoihin
sähköpylväisiin CPC Finland Oy:n kanssa (Kuva 4). Alueen keskiosaan rakennetaan
uusi sähköasema. Siirtoyhteys kulkee kaava-alueen keskiosasta kohti luodetta ja
Fingridin 400kV voimalinjaa sekä kohti Kristiinankaupunkia. Tuulivoimapuisto
yhdistetään Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalle Kristinestad-nimiselle
sähköasemalle.
Voimajohtopylväät rakennetaan tyypillisesti harustettuina. Pylväsmateriaalina
käytetään puuta tai sinkittyä terästä. Voimajohtopylväinä käytetään paikoin myös niin
kutsuttuja vapaasti seisovia pylväitä, joista harukset puuttuvat.
15.6.2015
9 (94)
Kuva 4. Vaihtoehto 1 mukainen voimajohtoalueen poikkileikkaus
Vaihtoehto 2 kulkee samaa johtoaukeaa CPC Finland Oy:n suunnitellun 110 kV
ilmajohdon kanssa. Alueen keskiosaan rakennetaan uusi sähköasema ja sähkönsiirto
toteutetaan 110 kV maakaapelilla kohti Kristiinankaupungin sähköasemaa.
Tässä selostuksessa on esitetty sähkönsiirron ensisijainen ja toissijainen vaihtoehto.
OX2 on tietoinen myös muista mahdollisuuksista kytkeä hanke sähköverkkoon.
Verkkokytkennän toteuttamistapa on riippuvainen seudulle toteutettavien
tuulivoimahankkeiden kokonaisuudesta.
2.5
Rakennustöiden aikataulu
Tavoitteena on, että osayleiskaava hyväksytään ja saa lainvoiman 2015. Puiston
lupahakemukset on tarkoitus jättää mahdollisimman nopeasti tuulivoimayleiskaavan
hyväksymisen jälkeen.
Tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan muutama kuukausi
kaavan vahvistumisen jälkeen heti, kun hankkeelle on saatu tarvittavat luvat. Ennen
lupien hakemista tehdään geotekniset tutkimukset ja maaperäselvitykset.
Rakennusluvan myöntämisen jälkeen alkaa puistoalueen valmistelu. Rakennustöiden
valmistelujen jälkeen aloitetaan muun muassa teiden ja nostoalueen sekä sähkö- ja
muuntoasemien rakentaminen, perustusten teko sekä kaapeleiden veto voimaloiden
välille. Voimalat kootaan rakennuspaikalla osista.
Tuulivoimalaitosten rakentaminen kestää noin kaksi vuotta, jona aikana tehdään
perustukset ja kootaan voimalat.
Tyynellä säällä yhden turbiinin nostamiseen menee vain muutama päivä, mutta
joskus otollista hetkeä voidaan joutua odottamaan päiväkausia. Pystytyksen jälkeen
turbiinit liitetään sähköverkkoon ja niitä testataan 1–3 kuukautta.
15.6.2015
10 (94)
Puisto rakennetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain. Työvaiheita hoidetaan
samanaikaisesti, ja ennen kuin viimeiset turbiinit on saatu pystyyn, osa puistosta
tuottaa jo sähköä verkkoon. Rakennustyöt hoidetaan niin, että lähellä toisiaan olevat
turbiinit pyritään nostamaan samoihin aikoihin.
Voimaloiden elinkaari on noin 20–30 vuotta, minkä jälkeen voimalat puretaan ja
toiminta joko lopetetaan tai toimintaa jatketaan uusilla voimaloilla.
2.6
Käytöstä poisto
Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja
turbiinin siipineen noin 20–30 vuotta. Käyttöikää pystytään pidentämään riittävän
huollon ja osien vaihdon avulla.
Kun voimaloiden käyttöikä on päättynyt, voimala voidaan purkaa pystytysalueella.
Maakaapelit ja voimalan perustusten maanalaiset osat voidaan jättää paikoilleen ja
perustukset voidaan maisemoida.
3
3.1
Kaavoitustilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
tulivat voimaan 1.3.2009. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:
Toimiva aluerakenne
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja
rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille,
ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja
rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien
haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen.
Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja
niiden vaikutuksia ehkäistään.
Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin
Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että
turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja
sen
suunnittelussa
otetaan
huomioon
luonnonvarojen
sijainti
ja
hyödyntämismahdollisuudet.
Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään
uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen
turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset.
15.6.2015
Voimajohtolinjauksissa
johtokäytäviä.
on
ensisijaisesti
11 (94)
hyödynnettävä
olemassa
olevia
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden
suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä
maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat
luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
3.2
Maakuntakaava
Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 21.12.2010. Alla olevassa kuvassa
(Kuva 5) on esitetty ote maakuntakaavasta kaava-alueelta ja sen ympäristöstä.
Kuva 5. Kaava-alueen sijoittuminen Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kaava-alueen
sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla
Kaava-alueen
eteläja
pohjoisosat
on
maakuntakaavassa
osoitettu
maaseutuasutuksen alueeksi jokilaaksossa (mk). Alueilla on tarkoitus kehittää
12 (94)
15.6.2015
erityisesti
maatalouteen
ja muihin
maaseutuelinkeinoihin,
luonnonja
kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja
virkistyskäyttöä. Kaava-alueen eteläosa on kaavassa merkitty tunnuksella mk-1,
Lapväärtin jokilaakso, ja pohjoisosa tunnuksella mk-7, Tiukan jokilaakso.
Alue sijoittuu kokonaisuudessaan matkailun vetovoima-alueelle/matkailun ja
virkistyksen kehittämisen kohdealueelle (mv-1). Merkinnällä on osoitettu laaja
Kaskisten–Kristiinankaupungin alue. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja
kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden
vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa
ympäristöön. Tavoitteiksi/perusteiksi on kirjattu jokien ja sisäsaariston
virkistysmahdollisuudet,
Pyhävuoren
kehittäminen
alueelliseksi
matkailun
keskukseksi ja erilaisten virkistysreittien ja luontomatkailun solmukohdaksi. Myös
Susiluola (arkeologia) ja geologia nostetaan esille.
Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä,
maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua
tulee parantaa. Lisäksi Lapväärtinjoen ja Tiukanjoen merkitystä kalastollisesti
arvokkaana vesistönä tulee edistää.
Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtin jokilaaksossa sekä Tiukan jokilaakso ovat
osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai
seudullisesti arvokkaiksi alueiksi (sininen raidoitus). Kaavamääräysten mukaan
alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuurija luonnonperintöarvojen säilymistä.
Kaava-alueen itäosaan on merkitty pohjavesialueita (pv). Pohjavesialueiden
yhteyteen on merkitty seudullisesti merkittävät vedenottamot merkinnällä et-v.
Vedenottamoalueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.
Lapväärtin kylästä kohti itää kaava-alueelle kulkee päävesijohto, joka haarautuu
kaava-alueella kohti koillista.
Kaava-alueen koillisosa on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeäksi alueeksi (luo). Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia
tärkeitä lintualueita.
Kaava-alueen länsireunaan on merkitty jätteenkäsittelyalue/energiahuollon alue
merkinnällä
ej-1.
Merkinnällä
osoitetaan
voimalaitoksen
sivutuotteiden
välivarastointiin ja loppusijoitukseen varatut alueet. Alueella on voimassa MRL 33 §:n
mukainen rakentamisrajoitus.
Kaava-alueelle on osoitettu maakuntakaavassa useita ohjeellisia ulkoilureittejä. Eräs
näistä kulkee Dagsmarkista pohjoiseen Susiluolalle ja tästä itä–länsisuunnassa
kaava-alueen läpi. Lapväärtistä kulkee ulkoilureitti kohti pohjoista ja yhdistyy reittiin.
Susiluolan ympärillä kulkee noin 10 kilometrin ohjeellinen ulkoilureitti. Susiluolasta
lounaaseen kulkee lisäksi yksi reiteistä. Karijoentien laitaan on merkitty pyöräilyreitti.
Kaava-alueen koillisosassa on myös lehtojensuojeluohjelman mukaan perustettu tai
perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue (SL5). Alueella on rakentamisrajoitus.
Osa kaava-alueesta on merkitty kansainvälisesti arvokkaaksi Project Aqua kohteeksi, millä tarkoitetaan Lapväärtinjoen–Isojoen erityistä suojelua vaativaa
vesistöaluetta. Alueella tapahtuvissa toimenpiteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota
vesistöalueen vedenlaatuun.
Maakuntakaavassa kaava-alueelle on merkitty 400, 220 ja 110 kV voimansiirtojohdot.
Kaavaan on kaava-alueelle merkitty myös voimansiirtojohdon yhteystarve.
15.6.2015
13 (94)
Sähkönsiirtovaihtoehdot sijaitsevat maakuntakaavassa 400kV voimansiirtojohdolle
osoitetulla alueella.
Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Pohjanmaan
maakuntakaavan 2040 laatimisen. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan
Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Tavoitteena on
hyväksytty kaava vuonna 2018.
Vuonna 2015 laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä tehdään
selvitykset muun muassa yhdyskuntarakenteesta, kulttuurimaisemista ja
rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja voimansiirtojohtojen yhteystarpeista.
Vaihekaava 2
Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaa 2 koskee uusiutuvia energiavaroja ja niiden
sijoittumista
maakunnan
alueella.
Vaihemaakuntakaava
2
hyväksyttiin
maakuntavaltuustossa 12.5.2014, ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana.
Kaavassa osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat kansallisesti tai seudullisesti
merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen sekä energiahuollon alueita.
Seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston alaraja on määritelty 10 voimalaksi.
Kaavan osana laadittiin vaikutusten arviointi ja aluekohtainen vaikutusten arviointi.
Vaihemaakuntakaavatyön aikana on laadittu myös uusiutuvia energiavaroja ja niiden
sijoittumista käsittelevä selvitys, erikoiskuljetusselvitys sekä aluekohtainen Naturaarviointi.
Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (Kuva 6) kaava-alueen keski- ja pohjoisosa
(Peninkylän alue) on merkitty merkinnällä tv-2 ja eteläosa (Kullen alue) on merkitty
merkinnällä tv-1. Kaavassa määrätään, että alueiden suunnittelussa on kiinnitettävä
huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemiin, lintuihin, liikenneväyliin ja
liikennejärjestelyihin, lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä
IVa mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainesten
oton edellytysten turvaamiseen. Tv-2 merkinnässä määrätään lisäksi, että alueella
tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen monimuotoisuuden/
luonnonarvojen säilymistä edistävällä tavalla.
Sähkönsiirtovaihtoehtojen alueille on vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettu 400 kV
voimansiirtojohtojohto.
15.6.2015
14 (94)
Kuva
6.
Ote
maakuntavaltuuston
hyväksymästä
Pohjanmaan
vaihemaakuntakaavasta 2 (12.5.2014), johon on punaisella katkoviivalla merkitty
Dagsmarkin kaava-alue. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä.
3.3
Yleiskaava
Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaavan alueeseen sisältyy pieniä osia kahdesta
nykyisestä osayleiskaavasta, Bötombergenin ja Lapväärtin osayleiskaavasta.
15.6.2015
15 (94)
Bötombergenin osayleiskaava
Kuva 7. Ote Bötombergenin osayleiskaavasta vuodelta 2000. Dagsmarkin kaavaalueen rajaus on lisätty kartalle punaisella katkoviivalla
Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaavaan sen itäosassa sisältyy osia Bötombergenin
osayleiskaavasta. Siitä uuden kaavan alle on jäämässä seuraavia aluevarauksia ja
merkintöjä:
MU-1 (Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta
sekä erityisiä ympäristöarvoja)
Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja ulkoilureittien
rakentamiseen.
Alueella on erityisiä luontoon, maisemaan tai pohjavesiin liittyviä arvoja jotka tulee
huomioida alueen suunnittelussa mm. metsätalous- ja reittisuunnitelmissa.
Metsätalous- ja maanottotoimintaa harjoitetaan niitä ohjaavien lakien mukaisesti.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 mom perusteella määrätään, että alueelle saa
rakentaa vain maa- ja metsätaloutta sekä ulkoilua palvelevia rakennuksia ja
rakennelmia.
Rakentamisessa on noudatettava pohjavesialueelle annettuja kaavamääräyksiä.
M (Maa- ja metsätalousvaltainen alue)
Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja liitännäiselinkeinojen harjoittamiseen.
15.6.2015
16 (94)
SL (Luonnonsuojelualue)
Natura 2000-ehdotukseen sisältyvä alue.
Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi
luonnonarvoja omaava, valtion toimesta toteutettava alue.
tarkoitettu,
merkittäviä
Ulkoilureitti tai polku (palloviiva)
Uusia reittejä rakennettaessa on alueen luontoarvot tutkittava tarkemmin
ja reitti sijoitettava siten, ettei luonnonarvojen säilymistä vaaranneta.
Bötombergenin
osayleiskaavassa
on
tuulivoimaosayleiskaavan
matkailupalveluiden alue, jossa on laskettelukeskus.
vieressä
Lapväärtin osayleiskaava
Kuva 8. Ote Lapväärtin osayleiskaavasta vuodelta 2010. Kaava-alueen rajaus on
lisätty kartalle mustalla katkoviivalla.
Kaava-alueen lounaispuolella on voimassa Lapväärtin osayleiskaava, josta
Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaavan alle on jäämässä seuraavat aluevaraukset ja
merkinnät:
M (Maa- ja metsätalousvaltainen alue)
Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen
rakentaminen. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä olemassa oleviin tilakeskuksiin
siten, että pellot säilyvät vapaina rakentamiselta.
EJ-1/M (Jätteiden käsittelyalue, joka on otettu pois käytöstä).
Alue on peitettävä kasvualustaksi kelpaavin maakerroksin ja istutettava.
15.6.2015
17 (94)
Lapväärtin osayleiskaavassa on tuulivoimaosayleiskaavan vieressä EJ-2-alue (YVAlain mukainen lentotuhkan säilytysalue), jossa käsitellään pääasiassa Kristiinan
voimalaitokselta syntyviä sivutuotteita.
Tiukan osayleiskaava
Kuva 9. Ote Tiukan osayleiskaavaluonnoksesta (3.4.2012). Kaava-alueen rajaus on
lisätty kartalle punaisella katkoviivalla.
Tiukassa, kaava-alueen pohjoispuolella, on parhaillaan käynnissä osayleiskaavoitus
(Kuva 9). Tiukan osayleiskaavassa kaava-alueen lähialueet on osoitettu maa- ja
metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja maatalousalueeksi (MT). Lähin asuntoalue
(AP) sijaitsee noin 400 metriä kaava-alueen rajasta. Kyseessä on täydennettävä
pientalovaltainen asuntoalue.
15.6.2015
18 (94)
Dagsmarkin osayleiskaava
Kuva 10. Ote Dagsmarkin osayleiskaavasta (14.3.2011). Kaava-alueen rajaus on
lisätty kartalle punaisella katkoviivalla.
Kaava-alueen eteläpuolella Dagsmarkin taajamassa on hyväksytty osayleiskaava.
Lähimmät alueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi (MA), maa- ja
metsätalousvaltaisiksi alueiksi (MA, MT, M) tai asuinalueiksi (AP, AT, AM).
3.4
Asemakaava
Alueella ei ole asemakaavoja.
3.5
Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin
Kaava-alueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia
tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n
Kristiinankaupungin satama-alueella sijaitseva kolmen tuulivoimalan muodostama
Furuvikenin tuulivoimapuisto. Puiston kokonaiskapasiteetti on 3 MW. Puisto sijaitsee
noin 10 km kaava-alueesta länteen.
Kaava-alueen lähistöllä on käynnissä useita eri suunnitteluvaiheissa olevia
tuulivoimapuistohankkeita (Kuva 11). Lähimmät suunnitellut hankkeet ovat Lappfjärd–
Lakiakangas, Kristiinankaupunki pohjoinen, Vanha Närpiöntie sekä Rajamäenkylän
tuulivoimapuisto, jotka kaikki sijaitsevat lähimmillään alle 5 km etäisyydellä kaavaalueesta. Alla on kuvattu kaava-alueesta 20 km sisällä suunnitteilla olevia hankkeita
tarkemmin.
15.6.2015
19 (94)
Kuva 11. Lähiseudun tuulivoimahankkeet









Suomen hyötytuuli Oy suunnittelee Penikin tuulivoimapuistoon, joka sijaitsee tämän Dagsmarkin kaavan alueella, 5 tuulivoimalaa.
CPC Finland Oy suunnittelee Lapväärtin ja Lakiakankaan alueille, noin 2,5 km
suunnittelualueen eteläpuolelle, yhteensä noin 100 tuulivoimalaa.
OX2 Wind Finland Oy suunnittelee Rajamäenkylän alueelle, noin 5 km suunnittelualueen itäpuolelle, noin 100 tuulivoimalaa.
Triventus Wind Power Ab suunnittelee Kristiinankaupunki pohjoisen –alueelle,
noin 3,5 km suunnittelualueen pohjoispuolelle, noin 30-35 tuulivoimalaa.
PVO-Innopower Oy suunnittelee Vanhan Närpiöntien alueelle, noin 4 km suunnittelualueen luoteispuolelle, 6 tuulivoimalaa.
VindIn Ab Oy suunnittelee Pjelaxin alueelle, noin 6 km suunnittelualueen luoteispuolelle, 23–30 tuulivoimalaa.
PVO-Innopower Oy suunnittelee Kristiinankaupungin edustalle merituulivoimapuistoa, lähimmillään noin 7 km suunnittelualueen länsipuolelle, 73 tuulivoimalaa.
PVO-Innopower Oy suunnittelee Kristiinankaupungin satama-alueen tuulivoimapuiston laajennukseen, noin 6 km hankealueen länsipuolelle, 6 tuulivoimalaa.
Vindkraftspark Ab Oy suunnittelee Uttermossaan, noin 10 kilometriä suunnittelualueen eteläpuolelle, enintään 8 tuulivoimalaa.
15.6.2015
20 (94)




3.6
EPV Tuulivoima Oy suunnittelee Metsälään, noin 5 km suunnittelualueen lounaispuolelle, enintään 45 tuulivoimalaa.
UPM-Kymmene Oyj suunnittelee Mikonkeitaalle, noin 11 km suunnittelualueen
eteläpuolelle, enintään 30 tuulivoimalaa.
Triventus Wind Power Ab suunnittelee Västervikin alueelle, noin 13 km suunnittelualueen lounaispuolelle, 30–50 tuulivoimalaa.
GreenPower Finland Oy suunnittelee Kaskisiin, noin 10 km suunnittelualueen
luoteispuolelle, 2-3 tuulivoimalaa.
Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde
YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa
yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho on
vähintään 30 megawattia. Tämän tuulivoimaosayleiskaavan mukainen hanke kuuluu
siten YVA-menettelyn piiriin.
Tätä tuulivoimaosayleiskaavaa on laadittu rinnan YVA-menettelyn kanssa.
Osayleiskaavoitukseen tarvittava tietopohja ja selvitykset on tuotettu pääosin YVAmenettelyn yhteydessä.
Kaavaluonnoksesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tiedottaminen ja
yleisötilaisuudet yhdistettiin. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa oli nähtävillä myös
kaavan valmisteluaineistoa.
Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun (MRL 66 §) yhteydessä
järjesteltiin epävirallinen YVA-neuvottelu. YVA-ohjelmasta ja OAS:sta järjestettiin
yhteinen yleisötilaisuus Kristiinankaupungissa Majbo-talolla lokakuussa 2013. YVAselostuksesta
ja
kaavaluonnoksesta
järjestettiin
yhteinen
yleisötilaisuus
Kristiinankaupungissa Majbo-talolla syyskuussa 2014.
4
4.1
Suunnittelualueen nykytilanne
Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot
Kaava-alueella kulkee Fingrid:n 400kV:n voimajohto Pyhävuoren länsipuolelta etelä–
pohjoissuunnassa. Voimajohto haarautuu kaava-alueen pohjoisosassa kohti lounasta
ja Kristiinankaupunkia.
Kristiinankaupungista kulkee Fingridin 220kV:n voimajohto Pyhävuoren länsipuolelle
ja tästä pohjoiseen.
CPC Finland Oy:n suunniteltu 110kV:n voimalinja kulkee kaava-alueen läpi.
Voimalinja kulkee Dagsmarkin länsipuolelta kohti pohjoista, jatkuu Pyhävuoren
länsipuolelta kohti länttä/koillista Kristiinankaupungin 110kV:n kytkinlaitokseen.
Voimalinja liittyy kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevaan Lappfjärdin ja Lakiakankaan
tuulivoimahankkeeseen. Voimalinja kulkee pääosin olemassa olevaa johtoaukeaa
pitkin.
EPV Tuulivoima Oy suunnittelee Metsälän tuulivoimapuistoa, johon liittyvä 110kV
voimajohto kulkee kaava-alueen läpi.
Alueella kulkee Fingrid:n 110kV voimajohtoja välillä Dagsmark–Lålbyn haara sekä
Kristinestad–Tuovila.
Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee käytöstä poistettu jätteiden käsittelyalue.
Påskträskbergetin lähistöön on suunnitteilla metsästysmaja. Kaava-alueella on
pienialaista maa-aineisten ottotoimintaa.
15.6.2015
21 (94)
Tuulivoimapuisto ei ole yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää aluetta.
Alueella sijaitsee ulkoilureittejä.
Pyhävuori kaava-alueen kaakkoispuolella on rannikkopohjanmaan korkein kohta, ja
se kohoaa 129,6 metrin korkeuteen. Alueella muun muassa hiihdetään, tutkitaan
luontoa ja historiaa, marjastetaan ja vaelletaan. Alueella sijaitsee myös Pyhävuoren
laskettelukeskus ja leiritalo. Sen laella on radioasema ja tv-masto.
Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Lålbyn tuhkan käsittelyalue, jossa käsitellään
pääasiassa Kristiinan voimalaitokselta syntyviä sivutuotteita.
4.2
Maankäyttö ja asutus
Kuva 12. Maastotietokannan mukaiset rakennukset kaava-alueen lähistöllä (MML
2013).
Kaava-alueen ympäristö on haja-asuttua maaseutua (Kuva 12). Lähin asutus sijoittuu
Lapväärtinjokilaaksoon alueen eteläpuolella sekä Tiukanjokilaaksoon alueen
pohjoispuolella. Asutus on pääasiassa ympärivuotista.
15.6.2015
22 (94)
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen lounaispuolella Lapväärtissä ja
kaava-alueen itäpuolella Karijoella. Kaava-alueella on yksi vapaa-ajan asunto ja yksi
metsästysmaja. Påskträskbergetin lähistöön on suunnitteilla metsästysmaja. Asuintai vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä
suunnitelluista voimaloista.
Lähimmät taajamat sijaitsevat noin 1–2 km etäisyydellä kaava-alueen rajasta;
Lapväärtti alueen lounaispuolella, Karijoen kunnan keskus alueen itäpuolella,
Dagsmarkin taajama alueen eteläpuolella ja Tiukan taajama alueen luoteispuolella.
Asutus on tiheintä näillä alueilla.
Kaava-alue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata
sekä osittain peltoa tai kallioalueita.
4.3
Elinkeinotoiminta ja matkailu
Maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen työllistävä osuus Kristiinankaupungissa
on noin 12 %. Palveluelinkeinot työllistävät noin 65 % ja teollisuus noin 20 %
ammatissa toimivasta väestöstä (Kristiinankaupunki 2014). Tärkeitä teollisuuden
aloja ovat metalliteollisuus ja puunjalostus. Maatalouden tärkeä työllistäjä on
perunanviljely ja siihen liittyvä jatkojalostus.
Suurimmat työnantajat kaupungin ja terveyskeskuksen rinnalla ovat Suomen
Terveystalo, Pohjolan Voima Oy, Stora Enson pakkaustarviketehdas, PuuComponent, Kristina Keittiö ja ABC-liikennemyymäläasema.
Matkailun merkitys kaupungissa on jatkuvasti kasvanut. Runsas loma-asutus
elävöittää Kristiinankaupungin katukuvaa etenkin huhti–syyskuussa sekä juhlapyhien
aikaan (Kristiinankaupunki 2014).
4.4
Virkistys
Kaava-alueella kulkee joitain vaellusreittejä ja ohjeellisia ulkoilureittejä. Kaava-alue ei
ole virkistyskäytön kannalta erityisen merkittävä, ja alueella ei sijaitse valtion tai
kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai retkeilyreittejä. Kaava-alueella retkeillään,
marjastetaan, sienestetään ja metsästetään jonkin verran.
Virkistyskäytön kannalta tärkeät Pyhävuoren ja Susiluolan alueet sijaitsevat kaavaalueen itäpuolella. Pyhävuori on rannikkopohjanmaan korkein kohta, ja alueella muun
muassa hiihdetään, marjastetaan ja vaelletaan. Alueella sijaitsee myös Pyhävuoren
laskettelukeskus ja leiritalo. Susiluola on Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten
asuinpaikka (Susiluola 2014a, Susiluola 2014b).
4.5
Yhdyskuntatekninen huolto
Kaava-alueella kulkee Fingrid:n 400kV:n voimajohto Pyhävuoren länsipuolelta etelä–
pohjoissuunnassa. Voimajohto haarautuu kaava-alueen pohjoisosassa kohti lounasta
ja Kristiinankaupunkia.
Kristiinankaupungista kulkee Fingridin 220kV:n voimajohto Pyhävuoren länsipuolelle
ja tästä pohjoiseen.
EPV Tuulivoima Oy suunnittelee Metsälän tuulivoimapuistoa, johon liittyvä 110kV
voimajohto kulkee kaava-alueen läpi.
CPC Finland Oy:n suunniteltu 110kV:n voimalinja kulkee kaava-alueen läpi.
15.6.2015
23 (94)
Alueella kulkee Fingrid:n 110kV voimajohtoja välillä Dagsmark–Lålbyn haara sekä
Kristinestad–Tuovila.
4.6
Ympäristöhäiriöt
Tuulivoimapuiston alue on pääosin kasvillisuuden peittämää metsää ja suota. Alue
sijoittuu melko etäälle taajama-alueista. Asutus hankkeen lähialueella on keskittynyt
jokilaaksojen reunoille. Rakennukset sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin
etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista.
Nykyisellään alueen merkittävin melulähde on kaava-alueen länsipuolella kulkeva
valtatie 8. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vt8:lla on noin 2650 autoa, josta
raskasta liikennettä on 410 autoa. Hankealueen läpi kulkevalla seututiellä 663
vastaavat luvut ovat 1833 ja 145 autoa (Pohjoinen Lapväärtintie) ja 745 ja 50
(Karijoentie). Hankealueen eteläpuolella kulkevalla seututiellä 664 keskimääräinen
vuorokausiliikenne on 1011–1096 ja 71–97 autoa. Lisäksi alueella kulkee joitakin
metsäautoteitä,
joiden
liikennemäärät
ovat
vähäisiä
(Liikenneviraston
liikennemääräkartta 2012 A).
Muut äänimaisemaan vaikuttavat tekijät ovat pelto- ja maaseutumaisilla alueilla
käytössä olevat maatalouskoneiden äänet sekä metsäkoneilla tehtävät
metsänhoitotoimenpiteet. Hankealuetta lähin lentokenttä, Seinäjoen lentoasema,
sijaitsee yli 70 km:n etäisyydellä hankealueesta.
Kuva 13. Liikennemäärät kaava-alueen ympärillä. Kaava-alueen sijainti on merkitty
punaisella ympyrällä.
15.6.2015
24 (94)
Kuva 14. Raskaan liikenteen liikennemäärät kaava-alueen ympärillä. Kaava-alueen
sijainti on merkitty punaisella ympyrällä.
4.7
Maanomistus
Hankkeen tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien maille. Hankkeesta
vastaava on tehnyt tarvittavat maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa.
Tuulivoimaloita sijoitetaan ainoastaan sopimuksen tehneiden omistajien maille.
4.8
Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisemakuva
Dagsmarkin tuulivoimapuiston kaava-alue sijaitsee pääosin metsäalueella, jossa
vuorottelevat mosaiikkimaisesti pohjois–etelä-suuntaiset metsäiset kumpareet,
suopainanteet ja avoimet kallioalueet. Kaava-alue rajautuu paikoin pohjois-, länsi- ja
eteläosissa avoimille peltoaukeille. Alue on topografialtaan vaihteleva. Etenkin kaavaalueen luoteisosa on kumpuilevaa metsämaata, kun puolestaan koillisosan metsät
ovat topografiltaan tasaisempaa ojitettua metsämaata. Alueen korkeuserot
vaihtelevat noin 10–75 m mpy välillä. Kaava-alueen korkein kohta sijaitsee kaavaalueen itäosassa Pyhävuoren pohjoispuolella.
15.6.2015
25 (94)
Kuva 15. Vinovalovarjorasteri visualisoi kaava-alueen korkeusvaihteluja
Kaava-alueelle sijoittuu maantie 663, joka visuaalisesti jakaa alueen kahteen osaan.
Kaava-alueelle sijoittuu myös muutamia metsäautoteitä, jotka pirstaloivat yhtenäisiä
metsäalueita. Myös ojitukset ja kaava-alueelle sijoittuvat voimajohdot pirstaloivat
alueen yhtenäisyyttä.
Kaava-alueella sijaitsee yksi käytössä oleva loma-asunto ja yksi metsästysmaja.
Muutoin alueella ei ole asuttua maisemaa. Kaava-alueen ulkopuolella maisema
muuttuu nopeasti kulttuurivaikutteiseksi maaseutumaisemaksi. Kaava-aluetta
ympäröivät alueet ovat pääosin avoimia ja asuttuja jokilaaksoja. Kaava-alueen
itäpuolelle sijoittuu ympäröivästä maastosta erottuva Pyhävuori, joka kohoaa 129,6
metrin korkeuteen. Pyhävuoren alueella sijaitsee laskettelukeskus, sekä sen laella on
radioasema ja tv-masto.
Tuulivoimapuiston sähkönsiirron tarkasteltava sähkönsiirtoreitti sijoittuu suurelta osin
olemassa olevalle voimajohtoalueelle suljettuun metsämaisemaan. Sähkönsiirto
toteutetaan joko maakaapelilla tai ilmajohtona osin olemassa olevaa johtokäytävää
hyödyntäen. Uutta johtoaluetta tulee rakentaa kaava-alueelle suljettuun
metsämaisemaan. Ennen liittymistä Kristiinan kaupungin sähköasemalle olemassa
oleva johtokäytävä sijoittuu paikoin avoimeen peltomaisemaan.
26 (94)
15.6.2015
Maisemamaakunta ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Kaava-alue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan
rannikkoseutuun. Pohjanmaan alueelle ovat tyypillisiä suurehkot joet, selvärajaiset
jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen
tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa.
Kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kohteita.
Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Härkmeri, sijaitsee noin 10 km:n
etäisyydellä kaava-alueen lounaispuolella. Härkmeri on merenlahden ympärille
muodostunut edustava rannikkokylä.
15.6.2015
27 (94)
Perinnemaisemat
Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä erityisiä luonto- ja
maisematyyppejä.
Ne
jaetaan
perinnebiotooppeihin
ja
rakennettuihin
perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät,
hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun
muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä
muinaisjäännökset.
Perinnemaisemia ei sijaitse kaava-alueella. Lähin perinnemaisema, Tiilitehtaanmäen
laidunniitty, sijaitsee noin kolme kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta.
Kuva 16. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot, sekä kaava-alueen läheisyyteen
muut suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet.
28 (94)
15.6.2015
Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet
Maakunnallisesti
merkittävinä
kohteina
on
huomioitu
Pohjanmaan
ja
Eteläpohjanmaan maakuntakaavoissa huomioidut maiseman tai kulttuuriympäristön
kannalta vaalimisen arvoiset kohteet, jotka eivät jo sisälly edellä lueteltuihin
valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin.
Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtin jokilaaksossa ulottuu osittain Dagsmarkin
tuulivoimapuiston alueelle asti Bruskbackenin alueella. Kaava-alueen rajaus rajautuu
myös saman maisema-alueen rajaukseen Idbäckenin ja Dagsmarkin alueella. Muut
maakunnallisesti tai seudullisesti maiseman tai kulttuurihistorian kannalta tärkeät
alueet sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat
arvokkaat alueet on esitetty kuvissa (Kuva 16) ja (Kuva 17) ja taulukossa (Taulukko
1).
15.6.2015
29 (94)
Taulukko 1. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisemakulttuurihistorialliset kohteet
Status
Valtakunnallinen kohde
Kohteet lähialueella 0–5 km etäisyydellä
Pohjanmaan
maakuntakaava/EteläPohjanmaan
maakuntakaava
Butsbackenin kyläasutus,
RKY 2009
Kristiinan kaupunki
Karijoen kirkkoympäristö,
RKY 2009
Karijoki
Pohjanmaan
maakuntakaava
Pohjanmaan
maakuntakaava
Maakuntakaava/RKY 1993
Pohjanmaan
maakuntakaava
RKY 2009
Isojoen kulttuurimaisema
Lapväärtissä
osin
hankealue
ella
1
n. 1 km
2
n. 1 km
3
Tiukan jokilaakso
n. 1 km
4
Josfbacken
n. 1 km
5
n. 1 km
6
n. 2,5 km
7
n. 3 km
8
n. 4,5 km
9
n. 4,5 km
10
Teuvanjokilaakson
kulttuurimaisema
Myrkyssä
Kohteet välialueella 5–10 km etäisyydellä
RKY 2009
Carlsron huvila
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava
Valtakunnallisesti arvokas
Härkmeri
maisema-alue
Kohteet kaukoalueella 10–20 km etäisyydellä
Eteläpohjanmaan
maakuntakaava
Sälgrundin
majakka,
RKY 2009
luotsiasema ja Laxhamn
Teuvan
umpipihaiset
RKY 2009
talonpoikaistalot
Eteläpohjanmaan
maakuntakaava
Eteläpohjanmaan
maakuntakaava
Kaskisten
ruutukaavaRKY 2009
alue, Kaskinen
Pohjanmaan teollisuuden
RKY 2009
kartanot Benvik
n. 5 km
11
Korsbäckin
kulttuurimaisema
n. 5 km
12
Leppäsalmi
n. 6 km
13
Antila
n. 6 km
14
Perkiönmäen
esihistoriallinen alue
n. 6 km
15
Skatan
n. 7,5 km
16
n. 9,5 km
17
Kärjenjokilaakso
Närpiön
kirkko
ja
kirkkotallit,
Isojokilaakson kyläasutus
ja Isojoen kirkkomaisema
n. 12 km
n. 16 km
n. 16 km
Teuvanjokilaakson
kulttuurimaisema
Päntäneen
jokivarsimaisema
n. 16 km
n. 16 km
n. 17 km
n. 17,5 km
Närpiönjoen
kulttuurimaisema
keskustan eteläpuolella
Pohjanmaan
maakuntakaava
RKY 2009
Kohdenu
mero
teemakart
alla
Kristiinankaupungin
ruutukaava-alue
Etelä-Pohjanmaan
maakuntakaava
RKY 2009
Maakunnallinen kohde
Etäisyys
hankealu
eesta
Kulttuurimaisema Isojoen
Iivarinkylästä
Karijoen
Ylikylään
Lapväärtin
kirkko
ympäristöineen
Tiilitehtaanmäen
ympäristö
Etelä-Pohjanmaan
maakuntakaava
ja
n. 18 km
n. 20 km
+
n. 20 km
15.6.2015
30 (94)
Kuva 17. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot kaava-alueen lähialueella, numerot
viittaavat erilliseen taulukkoon
4.9
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet
Valtakunnallisesti
merkittävät
rakennetut
kulttuuriympäristökohteet
antavat
alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme
rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. RKY 2009 –luettelo on
Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009
otettu
maankäyttöja
rakennuslakiin
perustuvien
valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden
tarkoittamaksi
inventoinniksi
rakennetun
kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.
Kaava-alueen lähialueelle sijoittuu kaksi RKY-kohdetta noin kilometrin etäisyydelle
kaava-alueen rajauksesta. Butsbackenin kyläasutus Tiukan kylän länsipuolella ja
Karijoen kirkkoympäristö kaava-alueen itäpuolella.
Ohessa kuvaukset kaava-alueesta alle 20 kilometrin säteellä
valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Lähialueella, 0–5 km etäisyydellä kaava-alueesta:

Butsbackenin kyläasutus, Kristiinankaupunki
sijaitsevista
15.6.2015

31 (94)
Karijoen kirkkoympäristö, Karijoki
Välialueella, 5-10 km etäisyydellä kaava-alueesta:


Kristiinankaupungin ruutukaava-alue, Kristiinankaupunki
Carlsron huvila, Kristiinankaupunki
Kaukoalueella, 10–20 km etäisyydellä kaava-alueesta:






4.10
Kaskisten ruutukaava-alue, Kaskinen
Närpiön kirkko ja kirkkotallit, Närpiö
Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn, Kaskinen
Pohjanmaan teollisuuden kartanot Benvik, Närpiö
Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, Teuva
Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Isojoki
Muinaisjäännökset
Kaava-alueelle sijoittuu 18 muinaisjäännösrekisterin kohdetta. Suomen kenties
tunnetuin muinaisjäännöskohde, Karijoen Susiluola, sijoittuu noin 1 kilometriä kaavaalueen itäpuolelle. Kaava-alueella on myös useita muita muinaisjäännöksiä, lähinnä
pronssikautisia hautapaikkoja ja kivirakenteita. Kaava-alueen kaakkoisreunassa on
kaksi kivikautista asuinpaikkaa.
Kaava-alueelle laadittiin kesän 2014 aikana arkeologinen inventointi. Inventointi
kohdistuu tuulivoimaloiden, sähkönsiirtoreittien ja rakennettavien huoltoteiden
alueille. Inventoinnissa tunnistettiin 36 muinaisjäännöstä (Taulukko 3). Kaikki
inventoidut muinaisjäännökset kuuluvat rauhoitusluokkaan 1 tai 2. Alueelta löydettiin
11 ennen tuntematonta muinaisjäännöstä.
Inventoinnissa löytyi kuusi uutta röykkiökohdetta joissa on yhteensä 10 röykkiötä.
Röykkiöiden rakentajien, varhaismetallikautisia asuinpaikkoja ei onnistuttu
paikantamaan vaikka niitä erityisesti pyrittiin etsimään. Inventoinnissa löydettiin myös
kaksi tervahauta-kohdetta, kaksi hiilihautakohdetta ja kaksi mahdollista
pyyntikuoppaa. Kaksi aiemmin luonnonmuodostumiksi arveltua kohdetta esitetään
inventoinnissa alustavasti muinaisjäännöksiksi (kohteet nro 8 ja 24).
Muinaisjäännösinventoinnin jälkeen kaava-alueen rajaus on tarkentunut. Alueen
muinaisjäännöksistä 10 kohdetta on jäänyt kaava-alueen ulkopuolelle, ja yksi uusi
kohde sisältyy nyt rajaukseen (Taulukko 3). Kaava-alueella sijaitsee rajauksen
muutoksen jälkeen 28 muinaisjäännöstä.
Taulukko
2.
Dagsmarkin
muinaisjäännökset.
tuulivoimapuistoalueella
Tyyppi/alatyyppi
sijaitsevat
Rekisterinro
Nimi
409010001
Lappfjärd-Åbackberget 1
hautapaikat, hautaröykkiöt
Ajoitus
pronssikautinen
409010002
Lappfjärd-Lindåsen S
pronssikautinen
409010003
Lappfjärd-Lindåsen N
pronssikautinen
409010004
Lappfjärd-Rusmossen I-II
pronssikautinen
409010005
Lappfjärd-Kakursjön
pronssikautinen
409010008
Lappfjärd-Spagmossa
pronssikautinen
409010031
Lappfjärd-Santamäki
asuinpaikat, ei määritelty
kivikautinen
409010041
Lappfjärd-Byåsen
asuinpaikat, ei määritelty
kivikautinen
tunnetut
15.6.2015
32 (94)
Rekisterinro
Nimi
Tyyppi/alatyyppi
Ajoitus
409010062
Lappfjärd-Åbackberget 3
pronssikautine,
847010016
Tjöck-Russmossen
kivirakenteet, röykkiöt
pronssikautinen
847010017
Tjöck-Högbergsåsen
pronssikautinen
847010018
Tjöck-Rajavuori
pronssikautinen
847010021
Tjöck-Lidåsen 3
pronssikautinen
1000007415
Lappfjärd-Österåsen Lindberg
1000007421
Lappfjärd-Österåsen Björs
pronssikautinen
1000007422
Lappfjärd-Österåsen Rosenbäck
pronssikautinen
1000007423
Lappfjärd-Österåsen Ribacka
pronssikautinen
1000016984
Kackursjön W
työ- ja valmistuspaikat, hiilimiilut
pronssikautinen
ajoittamaton
Taulukko 3. Dagsmarkin tuulivoimapuistoalueella sijaitsevat muinaisjäännökset
muinaisjäännösinventoinnin mukaan (numerot 1-36). Numerot 26–36 ovat uusia
kohteita. Vihreällä merkitty kohde 37 ei ollut mukana inventoinnin rajauksessa, mutta
sijaitsee kaava-alueella. Punaisella merkityt kohteet ovat jääneet kaava-alueen
ulkopuolelle rajauksen tarkennuksen jälkeen.
Nro
Rekisterinro
Nimi
Ajoitus
Laji
Tyyppi
1
409010001
LAPPFJÄRD-ÅBACKBERGET 1
varhaismetallikautinen
hautaus
röykkiö
2
409010002
LAPPFJÄRD-LINDÅSEN S
hautaus
röykkiö
3
409010003
LAPPFJÄRD-LINDÅSEN N
hautaus
röykkiö
4
409010004
LAPPFJÄRD-RUSMOSSEN I-II
hautaus
röykkiö
5
409010005
LAPPFJÄRD-KAKURSJÖN
hautaus
röykkiö
6
409010007
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN
hautaus
röykkiö
7
409010008
LAPPFJÄRD-SPAGMOSSA
hautaus
röykkiö
8
409010061
hautaus
röykkiö
9
409010031
LAPPFJÄRD-SANTAMÄKI
kivikautinen
asunta
10
409010041
LAPPFJÄRD-BYÅSEN
kivikautinen
asunta
11
409010062
hautaus
röykkiö
12
1000007415
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN LINDBERG
hautaus
röykkiö
13
1000007416
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN BREDSKIFTE
hautaus
röykkiö
14
1000007418
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN NORRBÄCK
hautaus
röykkiö
15
1000007419
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN NORRKULLA
hautaus
röykkiö
16
1000007421
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN BJÖRS
hautaus
röykkiö
17
1000007422
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN ROSENBÄCK
hautaus
röykkiö
18
1000007423
LAPPFJÄRD-ÖSTERÅSEN RIBACKA
hautaus
röykkiö
19
1000007587
ÄIJÖÖNKANGAS
kivikautinen
asunta
20
1000007866
BROTTSÅSLIDEN
historiallinen
valmistus
hiilimiilu
20
1000007866
BROTTASLIDEN 2
historiallinen
valmistus
hiilimiilu
21
847010016
TJÖCK-RUSSMOSSEN
tunnistamaton
röykkiö
22
847010017
TJÖCK-HÖGBERGSÅSEN
tunnistamaton
röykkiö
23
847010018
TJÖCK-RAJAVUORI
tunnistamaton
röykkiö
24
1000016982
RUSMOSSEN 3
esihistoriallinen
hautaus
röykkiö
25
1000016984
KACKURSJÖN W
historiallinen
valmistus
hiilimiilu
26
PÅSKTRÄSKBERGET
hautaus
röykkiö
27
PÅSKTRÄSKET SE
hautaus
röykkiö
28
LABBÄNGEN
hautaus
röykkiö
15.6.2015
Nro
Rekisterinro
33 (94)
Nimi
Ajoitus
Laji
Tyyppi
29
HOUSUTORPPA
historiallinen
valmistus
tervahauta
30
GUBBMOSSEN S
historiallinen
valmistus
hiilimiilu
31
SIMOSSEN
ajoittamaton
pyynti
pyyntikuoppa
32
ÖSTERMOSSEN NE
hautaus
röykkiö
33
SPANGMOSSEN N
hautaus
röykkiö
34
BROTTÅSEN S
hautaus
röykkiö
35
BYÅSEN NW
historiallinen
valmistus
tervahauta
ÅBACKABERGET NE
ajoittamaton
tunnistamaton
kuoppa
TJÖCK-LIDÅSEN 3
hautaus
röykkiö
36
37
847010021
Kuva 18. Kaava-alueella sijaitsevat muinaisjäännökset.
15.6.2015
34 (94)
4.11
Maa- ja kallioperä
Kuva 19. Maaperä kaava-alueella (aineisto © GTK)
Suomen maaperäkartan 1:1 000 000 (GTK 2013) mukaan maaperä pääosalla
hankealuetta on silttimoreenia. Kohouma-alueilla maaperän paksuus on monin
paikoin alle metrin paksuinen, ja kallio on laajalla alueella paljastuneena. Maaston
painaumat ovat ohuen turvekerroksen peitossa. Painaumissa turpeen alla
maakerrospaksuus voi olla enimmillään joitakin metrejä ja koostuu pääasiassa
moreenista. Hankealueen koillisosassa on hieman laajempia soistumia. Itäosa
Kirkkotien läheisyydessä rajautuu Äijöönkankaan–Santaheinin moreenipeitteiseen
harjuun, jossa maa-aines on pääasiassa soraa ja hiekkaa (Kuva 19). Santaheinin
alueella kaava-alueen itäpuolella on laaja maa-ainesten ottoalue.
15.6.2015
35 (94)
Kuva 20. Kallioperä kaava-alueella.
Kaava-alueen kallioperän pääkivilajit ovat kiillegneissi, graniitti ja granodioriitti (GTK
2013). Pienempialaisesti esiintyy gabroa sekä hapanta ja intermediääristä vulkaniittia
ja metavulkaniittia (Kuva 20). Kyseiset kivilajit ovat tällä alueella, kuten Suomessa
yleensäkin, tavanomaisia. Alueen kallioperästä ei ole löydetty metallimalmeja. Alueen
kivilajeista ei liukene haitallisia aineita eivätkä ne ole radioaktiivisia. Kaava-alueella ei
karttatulkinnan mukaan ole merkittäviä kallioperän ruhjevyöhykkeitä.
4.12
Pohja- ja pintavedet
Pintavedet
Suurin osa kaava-alueesta kuuluu Lapväärintinjoen valuma-alueeseen. Kaava-alueen
pohjoislaita kuuluu Teuvanjoen valuma-alueeseen.
Suunnittelualueella on kaksi pientä järveä. Sågkvarnmossenin eteläpuoliskolla
sijaitsee Sågkvarnträsket eli Sahajärvi, jonka koko on noin 2 ha. Kohteen toinen järvi
on Kackorsjön, joka on kooltaan hieman yli 4 ha. Molemmat järvet ovat suorantaisia.
Kaava-alueen läheisyydessä (5 km) ei ole muita suurempia järviä.
Kaava-alueen pohjoispuolella, noin 800 m kaava-alueen rajasta, virtaa itälänsisuunnassa Tiukanjoki (Tjöck å), joka on osa Teuvanjokea ja laskee mereen,
15.6.2015
36 (94)
Kristiinankaupungin Pohjoislahteen. Kaava-alueen lounaispuolella,
kaava-alueen rajasta virtaa Lapväärtinjoki (Lappfjärds å),
Kristiinankaupungin
eteläpuolelle
Lappfjärdsfjärdeniin.
Meri
Kaupunginlahti) sijaitsee lähimmillään noin 5 km etäisyydellä
länsirajasta.
noin 700 m
joka laskee
(Pohjoislahti–
kaava-alueen
Pohjavedet
Hankealueen itäosaan sijoittuu osia kolmesta luokitellusta pohjavesialueesta;
Bötombergen, Byåsen sekä Paarmanninvuori (Kuva 21, liite 4). Pohjavesialueiden
rajaukset ovat muuttuneet (laajentuneet) YVA-selostusvaiheen jälkeen. Ennen
muutosta hankealueen itäosaan sijoittui osia neljästä pohjavesialueesta:
Bötombergen A ja B, Byåsen sekä Paarmanninvuori.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on rajannut uudelleen Paarmanninvuoren sekä
Bötombergen A ja B pohjavesialueet. Paarmanninvuoren ja Bötombergen B
pohjavesialueet yhdistettiin sekä alueen kokoa laajennettiin pohjoiseen, länteen ja
etelään päin. Pohjavesialueen uusi nimi on Paarmanninvuori (1028751).
Bötombergen A pohjavesialueen kokoa laajennettiin etelään ja itään päin. Nimeksi
tuli Bötombergen ja pohjavesialueen numeroksi 1028704. Ympäristöhallinnon
paikkatietopalvelu OIVA LAPIO:ssa muutospäivämääräksi on merkitty 13.5.2014.
Kuva 21. Pohjavesialueet kaava-alueen lähiympäristössä
15.6.2015
37 (94)
Pohjavesialueet kaava-alueella
Byåsen (1028705, I-luokka) -pohjavesialueen pohjoisosa sijoittuu hankealueen
kaakkoisosaan. Pohjavesialue on kooltaan 1,3 km2 ja pohjaveden muodostumisalue
0,75 km2. Pohjaveden arvioitu antoisuus on 250 m3/vrk, ja vesi muodostuu Byåsenin
ohuehkoissa soraisissa ja hiekkaisissa rantakerrostumissa. Tällä kohdalla voisi olla
myös jäännös katkonaisesta harjusta (Risåsenin jatke), mutta selkeää tutkimustietoa
tästä ei ole. Pohjaveden päävirtaussuunta on rinteen suuntaisesti kohti eteläkaakkoa.
Pohjavesialue rajoittuu lännessä kallioalueeseen. Pohjavesialueella on kolme
vedenottamoa (Back, Broback, Dagsmark), jotka sijaitsevat hankealueen ulkopuolella
tai aivan sen itärajalla.
Bötombergen (1028704, I-luokka) -pohjavesialueen eteläosa sijoittuu hankealueelle.
Pohjavesialue on kooltaan 3,35 km2 ja pohjaveden muodostumisalue 1,95 km2.
Pohjavesialueen arvioitu vedenantoisuus on 600 m3/vrk. Pohjaveden pinnantaso
vaihtelee alueella jyrkästi maanpinnan muotoja mukaillen välillä +35–+68. Alueen
eteläosassa pinnantaso on noin +35–+43. Pohjavesialueella on Lapväärtin
vesiosuuskunnan vedenottamo, johon kuuluu useita vedenottokaivoja. Ottamolla on
lupa 500 m3/vrk vedenottoon. Osa kaivoista sijaitsee hankealueella. Vesi muodostuu
Etelävuoren ohuehkoissa hiekkaisissa ja soraisissa rantakerrostumissa. Pohjaveden
päävirtaussuunta on rinteiden suuntaisesti etelään–itään.
Paarmanninvuoren (1028751, I-luokka) pohjavesialueen läntisin osa sijoittuu
hankealueelle. Pohjavesialue on uuden rajauksen mukaan kooltaan noin 10,5 km2 ja
pohjaveden muodostumisalue 6,75 km2. Pohjaveden pinnantaso vaihtelee
voimakkaasti maanpinnan muotojen mukaan. Pohjavesi muodostuu moreenin ja
rantakerrostuman peittämillä kalliorinteillä sekä alueen itäosan moreenipeitteisessä
harjussa. Yhtenäistä pohjaveden virtaussuuntaa ei voida määrittää. Pohjavesi virtaa
kalliopohjan ohjailemana rinteiden suuntaisesti. Kalliokynnykset katkaisevat
pohjaveden virtauksen monin paikoin, ts. kyseessä ei ole kovin yhtenäinen
pohjavesialue.
Paarmanninvuoren pohjavesialueella on mittavan maa-ainesten oton yhteydessä
muodostuneita pohjavesilammikoita, joista osa sijaitsee orsivesikerroksessa tiiviin
hienoainesmoreenin päällä. Orsiveden taso alueen eteläosassa on noin tasolla +83–
+87.
Pohjavesialueella on useita vedenottamoja aikaisempien Paarmanninvuoren ja
Bötombergen B:n pohjavesialueiden rajausten sisäpuolella. Vedenottamot sijaitsevat
hankealueen ulkopuolella. Uudella Paarmanninvuoren pohjavesialuerajauksen
laajennusosalla ei ole vedenottamoita.
Hankealueen pohjoispuolella, noin 2,5 km etäisyydellä hankealueen rajasta, sijaitsee
Isomäen pohjavesialue (I-luokka) ja hankealueen eteläpuolella, noin 2 km
etäisyydellä hankealueen rajasta, sijaitsevat Korsbäckin ja Storåsenin
pohjavesialueet (I-luokka). Hankealueelta ei ole pohjavesiyhteyttä näihin
pohjavesialueisiin.
Pohjaveden pinnantasosta pohjavesialueiden ulkopuolella ei ole tutkittua tietoa.
Alueella ei ole pohjavesiputkia eikä talousvesikaivoja. Alueen reunamilla on
muutamia lähteitä, mutta niistä ei voi päätellä pohjaveden pinnantasoa hankealueen
keskiosissa. Pohjaveden pinnantaso on maastopainanteissa todennäköisesti lähellä
maanpintaa (alle 1 m maanpinnasta). Alueen kallioisuudesta johtuen kohoumilla
pohjavesi on joko useiden metrien syvyydessä kalliopohjavetenä tai suhteellisen
lähellä maanpintaa maapohjavetenä paikoissa, mihin vesi pääsee kerääntymään.
Suurimmalla osalla hankealuetta pohjavesi ei muodosta yhtenäistä pohjavesiallasta,
15.6.2015
38 (94)
vaan pohjavesi täyttää pieniä erillisiä altaita, jotka eivät välttämättä ole yhteydessä
keskenään.
Kuva 22. Kaava-alueella olevat pohjavesialueet ja pintavesien valuma-aluerajaus,
joka jakaa pintavedet Teuvan- ja Lapväärtinjoen valuma-alueisiin.
4.13
Ilmasto
Tuulivoimalla voidaan vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja
vähentämällä päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Tuulivoimatuotannolla
aikaansaatavien päästövähenemien määrä riippuu siitä, mihin energiantuotannon
muotoon tuulivoimalla tuotetun energian päästöjä verrataan.
Energiantuotannossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat hiili, öljy,
maakaasu ja turve. Fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutukset painottuvat
erityisesti niiden käytön aikaisiin päästöihin, jotka kattavat usein merkittävän osan
niiden koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Pienimmiksi
kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan tuulivoiman lisäksi olevan puu-, aurinko-, vesi- ja
ydinvoimalla.
Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus maan omasta sähköntuotannosta on noin
16,4 % ja ydinvoiman osuus noin 27,2 %. Turpeen osuus on 3,5 % ja tuulivoiman 1,3
%. Loppuosa tuotetaan ydinvoimalla, vesivoimalla tai uusiutuvilla energianlähteillä
(Kuva 23). Tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti ulkomailla tuotettuja
15.6.2015
39 (94)
tuotantokustannuksiltaan
kalliita
energiamuotoja
maakaasupohjaista sähköntuotantoa.
Kuva 23. Sähkön hankinta
Energiateollisuus 2014.
4.14
energialähteittäin
kuten
2014
(83,3
hiililauhde-
TWh).
ja
Lähde:
Kasvillisuus
Hankealue on pääosin kalliokohoumien ja niiden välisten soistuneiden metsien
luonnehtimaa metsäaluetta. Metsät ovat suojelualueita lukuun ottamatta hyvin
tehokkaassa metsätalouskäytössä ja hakkuualat, eri ikäiset taimikko- ja
kasvatusmetsävaiheet ovat hallitsevassa asemassa. Vanhaa tai iäkkäämpää metsää
tavataan vain suojelualeilla.
Suuri osa alueen metsistä ja soista on ojitettuja, joten alueella kulkee runsaasti ojia.
Alueen koillisosassa sijaitsevat Mjömossenin ja Storgräspottenin suoalueet. Lisäksi
hankealueella on pienempiä suoalueita. Vain kaava-alueen reuna-alueella ja sen
ulkopuolella on muutama keskiosiltaan ojittamaton suoalue. Nämä ovat pohjoisrajan
Rusmossen sekä hankealueen koillispuolella sijaitseva Äijöönneva ja itäpuolella
Pirttirämäkkä. Hankealueesta peltoalueita on noin 5–10 %.
Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä.
Hankealueella on kolme vähäpuustoista ojittamatonta suota (metsälain kohde)
alueen pohjoisrajalla. Kackorsjön ja Sahajärven ympärillä olevaa ojittamatonta
suoreunusta voidaan pitää vähäpuustoisena suokohteena. Alueella todettiin kolme
metsälain 10 §:n sekä vesilain mukaista lähdettä. Näistä toinen sijaitsee Byåsenin
alueella Kärrvägenin vieressä ja toinen edellisestä lähteestä noin 240 metriä
länsiluoteeseen avohakkuualueella. Myös Brottåslidenin vedenottokaivojen ympärillä
on lähteikköjä, joita voidaan pitää metsälain tarkoittamina tihkupintoina. Vesilain
mukaisia pienvesiä tai luonnontilaisia uomia ei havaittu. Metsälain kohteina alueelta
tavattiin lisäksi yhdeksän vähätuottoista kallioaluetta. Uhanalaisia luontotyyppejä ei
esiinny suojelualueiden ulkopuolella. Ojittamattomilla suon osilla tavatuista
suoluontotyypeistä mikään ei ole uhanalainen. Soilla tavattavat kangasrämeet ja
ombrotrofiset lyhytkorsinevat ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT)
luontotyyppejä. Vesilain ja metsälain kohteet sekä suojelualueet on esitetty alla (Kuva
24).
Alueella ei havaittu muita uhanalaisia kasvilajeja kuin Storgräspottenin
suojelualueella kasvava siperiankärhö. Siperiankärhö on vaarantunut (VU) ja
luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji.
40 (94)
15.6.2015
Kuva 24. Hankealueella sijaitsevat metsälain ja vesilain kohteet sekä suojelualueet
Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet
Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet on kuvattu
alla ja esitetty alla (Kuva 25).
Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Storgräspottenin lehto sijaitsee hankealueen
itäosassa. Sama alue on myös Pyhävuoren Natura-aluetta. Lähistöllä on myös
yksityismaiden Storgräspottenin (Sigvalds) suojelualue. Hankealueen eteläosassa on
yksityismaiden Bergskatan suojelualue.
Metsähallituksen hallinnoimat alueet Storgräspottenin lehtojensuojeluohjelmaalueella tullaan perustamaan luonnonsuojelualueiksi luonnonsuojelulain nojalla.
Alueet on merkitty kaavassa SL-merkinnällä.
Hankealue kuuluu suojeltuun Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistön valuma-alueeseen.
Valuma-alue kuuluu kokonaisuudessaan UNESCO:n hyväksymiin kansainvälisiin
Project Aqua -kohteisiin. Isojoki ja Lapväärtinjoki kuuluvat myös Natura 2000 verkostoon.
Hankealueen kaakkoisosassa, hankealueen rajalla sijaitsee Pyhävuorten Natura-alue
(FI0800077), lehtojensuojeluohjelma-alue ja arvokas kallioalue. Samalla alueella
sijaitsee myös Etelävuorten arvokas kallioalue.
15.6.2015
41 (94)
Kuva 25. Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet.
Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja
suojeluohjelmakohteet
20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee 70 luonnonsuojelualuetta. Alueista
68 on yksityisiä suojelualueita ja 2 soidensuojelualuetta. Hankealueesta 20 km sisällä
sijaitsevat luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmakohteet ja Natura 2000 kohteet on esitetty alla (Taulukko 4). Useat suojelualueet ovat usean aluesuojelun tai
suojeluohjelman piirissä.
Taulukko 4. Luonnonsuojeluohjelma-kohteet 20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta
Suojeluohjelma
Alueen nimi
Tunnus
Bredmossmyran
AMO100516
Lapväärtinjoen metsä
AMO100508
Harjujensuojeluohjelma
Karhukangas
HSO100090
Harjujensuojeluohjelma
Ristikangas
HSO100089
Lintuvesiensuojeluohjelma
Pjelaxfjärdenin perä
LVO100224
Lintuvesiensuojeluohjelma
Härkmerifjärd,Lapv.j.suisto-Norr.Fj-Syndersj,Blomtr.
LVO100213
15.6.2015
42 (94)
Suojeluohjelma
Alueen nimi
Tunnus
Ellfolks Skiften lehto
LHO100337
Norrbergetin lehto
LHO100325
Storgräsbottenin lehto
LHO100326
Pyhävuoren lehdot
LHO100327
Maisemakokonaisuudet
Härkmeri
MAO100108
Rantojensuojeluohjelma
Kaldonskär-Södra Björkön
RSO100056
Soidensuojeluohjelma
Lutakkoneva
SSO100290
Mortikannevan eli Tarkankeitaan aarnialue
SSO100300
Iso Kaivoneva
SSO100277
Änikoskmossen-Stormossen
SSO100283
Hanhikeidas
SSO100272
Taulukko 5. Natura 2000 -kohteet 20 km sisällä hankealueesta
Natura
kohde
1
2000
-
1
Koodi
Suojeluperuste
Etäisyys
alueesta
hanke-
Ilmansuunta
hankealueesta
Pyhävuori
FI0800077
SCI
Osin hankealueella
Lapväärtinjokilaakso
FI0800111
SCI
3 km
itä/kaakko
Lålbyn peltoaukea
FI0800162
SPA
3 km
länsi/lounas
Pohjoislahden metsä
FI0800154
SCI
3 km
länsi
Tegelbruksbacken
FI0800140
SCI
3 km
länsi
Lapväärtin kosteikot
FI0800112
SCI / SPA
7 km
lounas
Kristiinankaupungin
saaristo
FI0800134
SCI / SPA
8 km
länsi
Bredmossmyran
F1080085
SCI
9 km
luode
Närpiön saaristo
FI0800135
SCI / SPA
10 km
luode
Lutakkoneva
FI0800014
SCI
13 km
koillinen
Hanhikeidas
FI0800026
SCI / SPA
13 km
kaakko
Lassinharju
FI0800092
SCI
16 km
kaakko
Iso Kaivoneva
FI0800033
SCI
20 km
itä
SCI = Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämä alue, suojeluperusteena
luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II lajit. SPA = Euroopan unionin lintudirektiivin tarkoittama erityissuojelualue, suojeluperusteena lintudirektiivin liitteen I lajit.
15.6.2015
43 (94)
Kuva 26. Hankealueesta 20 kilometrin etäisyydellä olevat luonnonsuojelualueet ja
luonnonsuojeluohjelmien kohteet.
4.15
Eläimistö
Hankealueella on tehty linnustoselvityksiä keväästä 2013 lähtien. Selvitykset on
tehnyt Silvestris luontoselvitys Oy. Kevätmuuttoa seurattiin huhti–toukokuussa 2013
neljänä päivänä, kunakin päivänä kahdesta pisteestä. Pesimälinnustoa selvitettiin
13.–16.5., 4.–9.6. ja 15.6.2013. Syysmuuttoa seurattiin syys–lokakuussa 2013
neljänä päivänä. Havainnointipisteitä oli yhtenä päivänä samanaikaisesti kaksi, ja
muina havainnointipäivinä kolme.
Pesimälinnusto
Hankealueen keski- ja koillisosa sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle lintualueelle,
Suupohjan metsien Finiba-kohteelle. Alue on luokiteltu arvokkaaksi uhanalaisten,
harvalukuisten lajien, kuten metso, kuukkeli ja pohjantikka, perusteella.
Merikotkan ja kalasääsken tunnettuihin pesäpaikkoihin on etäisyyttä noin neljä
kilometriä. Vaihemaakuntakaavaa varten tehdyn Natura-selvityksen (Ramboll
27.7.2013) mukaan hankealue ei sijoitu merikotkareviirille, mutta sijoittuu
kokonaisuudessaan kalasääskireviirille.
44 (94)
15.6.2015
Pesimälinnustoselvityksessä havaittiin alueen pohjoiseen sijaintiin nähden melko
runsaasti pesiviä kehrääjiä, samoin metsäkanalintujen runsaus oli merkittävää.
Muuten Dagsmarkissa pesivä linnusto oli metsäalueelle tavanomaista. Alueella
havaittiin 59 pesivää lajia, joista huomionarvoisia lajeja oli 12. Havaitut
huomionarvoiset lajit olivat pyy, teeri, metso, ruisrääkkä, kehrääjä, viirupöllö,
palokärki, hiirihaukka, niittykirvinen, sirittäjä, punavarpunen ja järripeippo.
Todennäköisesti pesiviä tai varmasti pesiviä huomionarvoisia lajeja havaittiin alueella
yhteensä 30 paria. Kanalinnuista havaittiin metsoja (7 kpl), teeriä (30 kpl), pyitä (9
kpl) ja kehrääjiä (12 kpl). Havainnot painottuvat selvitysalueen pohjoisosaan
Palometsän eteläpuolelle kallioalueelle ja Sahajärven vanhahkon metsän ja rämeen
alueelle. Lisäksi kaakkoiskulmassa Brännlandetissa todettiin hautova metsonaaras.
Petolinnuista mahdollisesti pesiviä oli hiirihaukka, kanahaukka ja viirupöllö.
Petolintujen pesiä ei löydetty.
Pesimälinnustolaskennassa alueella havaittiin usein kierteleviä kurkia, joutsenia,
merikotka ja kaksi kalasääskeä. Havaitut kurjet, joutsenet ja kalasääsket lensivät
riskikorkeuden alapuolella. Merikotka sen sijaan lensi selvästi riskikorkeudella.
Teerien tärkeimmät soidinalueet sijaitsivat lounaassa Storängin länsipuolella sekä
pohjoisosassa Palometsän eteläpuolella. Palometsän eteläpuolella todettiin myös
hautova naaras. Metsosta tehdyt havainnot painottuvat Palometsän eteläpuoleiselle
kallioalueelle ja Sahajärven alueelle. Brännlandetissa oli myös merkkejä metsosta.
Suurin osa pyistä oli pohjoisen alueen lounaisosassa Storängin peltoalueen länsi- ja
itäpuolella. Petolinnuista havaittiin hiirihaukka, kanahaukka (pohjoisosassa) ja
viirupöllö (länsiosassa) (Silvestris luontoselvitys Oy).
Tässä kartoituksessa ei kuukkelia havaittu. Kuukkelille sopivimmat metsäalueet
sijaitsevat selvitysalueen luoteisosissa. Selvitysalueelta on joitakin havaintoja
kuukkelista vuosien mittaan Pyhävuoren ja Tiukan väliseltä alueelta. Pyhävuoren
eteläpuolelta ei ole yhtään havaintoa (Lillandt, B-G).
15.6.2015
45 (94)
Kuva 27. Pesimälinnustoselvityksessä havaitut huomionarvoisten lajien reviirit.
Pisteet osoittavat havaintopaikan, eivät reviiriä.
Muuttolinnusto
Pohjanlahden rantaviiva on lintujen muuton tärkeä johtolinja Pohjanmaalla. Sitä pitkin
muuttaa joka syksy ja kevät satojatuhansia lintuja. Rannikon läheisyydessä, myös
hankealueella, muuttavien lintujen kuten hanhien, joutsenten ja kurjen muuttomäärät
ovat keskimääräistä runsaammat. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu laajoja
peltoalueita, jotka ovat tärkeitä lepäilyalueita hanhille ja joutsenille.
Vaihemaakuntakaavan Natura-selvityksessä on todettu muuttolintuihin kohdistuvien
ympäristövaikutusten minimoinnin olevan erityisen tärkeää Peninkylän länsiosan
alueella (hankealueen länsiosassa), koska se sijoittuu kookkaiden vesilintujen
tärkeille muuttoreiteille aiheuttaen törmäysriskin.
Kevätmuuttoseurannan yhteydessä havaittiin kohtalaisesti petolintuja, kuten
piekanoja, hiirihaukkoja, tuulihaukkoja, merikotkia ja kalasääskiä. Myöhäisestä
keväästä johtuen ensimmäinen havainnointijakso ajoittui juuri petolintujen ja kurkien
päämuuttoaikaan. Muutolta lepäilevien hanhien määrät olivat myös suurimmillaan
muutonseurantaa aloitettaessa, joten levähdyspaikkojen välistä liikennettä päästiin
hyvin seuraamaan. Pääosa muutosta koostui pikkulinnuista, rastaista ja
sepelkyyhkyistä (Taulukko 6). Lisäksi havaittiin kurkia ja hanhia, joista vain pieni osa
oli kierteleviä. Valtaosa hanhista oli metsähanhia ja valkoposkihanhia. Havaituista
lajeista ainoastaan piekanalla oli nähtävissä jonkinlainen muuttolinja tutkimusalueen
15.6.2015
46 (94)
länsiosan ylitse. Muilla lajeilla ei havaittu selkeää muuttolinjaa selvitysalueen yli tai
sen läheisyydessä. Arktisten lintujen muutto alueen läpi on satunnaista. Kiertelevien
ja muuttavien hanhien määrät olivat pieniä tutkimusalueella. Kiertelevät hanhet eivät
juuri ylittäneet kumpuilevia laajempia metsäalueita. Kurki- ja petolintumuutto tapahtui
enimmäkseen korkealla, yli 200 metrin korkeudessa (Silvestris luontoselvitys Oy).
Direktiivilajeista havaittiin laulujoutsen (25 yksilöä), valkoposkihanhi (113), merikotka
(7), kalasääski (5), ruskosuohaukka (1), kurki (105) ja suokukko (87).
Taulukko 6. Kevät- ja syysmuuton seurannassa tavatut yksilömäärät lajiryhmittäin.
Kevätmuutto
Syysmuutto
Hanhet
406
627, pääosa kierteleviä
Petolinnut
93
63
Kurki
97
18
Kahlaajat
215
115
Kyyhkyt
213
2 826
Rastaat
633
7 043
Pikkulinnut
1 773
10 366
Syysmuuton seurannan yhteydessä muuttavia petolintuja, kuten piekanoja,
hiirihaukkalajeja, tuulihaukkoja, kanahaukkoja ja varpushaukkuja, havaittiin
jokseenkin paljon. Petolintujen muuttokorkeus vaihtelee suuresti säätilan ja tuulen
suunnan sekä voimakkuuden mukaan. Pääosa muutosta koostui pikkulinnuista,
rastaista ja sepelkyyhkyistä. Pikkulintujen ja rastaiden muutto oli joinakin päivinä
runsasta. Pääosin havaittu muutto tapahtui alle 60 metrin korkeudessa. Rastasparvet
lensivät yleisesti metsäisten alueiden yli vähän puiden latvojen yläpuolella. Hanhia
havaittiin viidessä parvessa. Pääosa hanhista oli kierteleviä. Yhteensä alueen läpi
muutti ja alueella havaittiin kiertelevänä tai paikallisena noin 21 604 yksilöä. Syksyllä
minkään lajin kohdalla ei havaittu selkeää syysmuuttolinjaa hankealueen kautta.
(Silvestris luontoselvitys oy).
Kristiinankaupungin Lapväärtin ympäristössä olevat peltoalueet Lålbyssä ja
Lapväärtin Härkmerifjärdenin ja Lappfjärsfjärdenin alueet ovat tärkeitä lintujen
kerääntymisalueita tuulivoimapuistoalueen tuntumassa (Tikkanen ym. 2013). Lålbyn
ja Härkmeren pellot kuuluvatkin kansainvälisesti arvokkaisiin lintualueisiin Suomessa
(IBA). Suurimmat kerääntymät vuonna 2012 olivat Härkmeren pelloilla, jolta tavattiin
n. 250 metsähanhea ja n. 500 merihanhea sekä vajaa tuhat laulujoutsenta. Myös
Pakankylän pelloille kertyi satakunta metsähanhea (Triventus 2013). Muissa
lähialueella tehdyissä tuulivoimahankkeiden muutonseurannoissa eri lajiryhmien
havaintomäärät ovat olleet seuraavaa luokkaa:






Hanhet
Laulujoutsen
Petolinnut
Merikotka
Sepelkyyhky
Varpuslinnut
1 000–2 000 yksilöä
250–800
60–100
6–60
700–800
50–6 000
15.6.2015
47 (94)
Edellä mainittuja lukuja ei voida suoraan verrata keskenään vaihtelevasta
havainnointipäivien lukumäärästä johtuen. Dagsmarkin alueella havaintopäiviä oli
vähemmän kuin esimerkiksi Västervikin ja Pörtomin alueilla on ollut. Dagsmarkin
alueen poikki muuttanee vähemmässä määrin mm. hanhia ja joutsenia kuin
lähempänä rantaviivaa sijaitsevilla alueilla. Todennäköisesti rantaviivan ohella rannan
tuntumassa sijaitsevat kerääntymisalueet ja laajat peltoalueet suuntaavat vesilintujen
muuttoa siten, että Dagsmarkin alue jää päämuuttoreitistä hieman sivuun.
Varpuslintuja ja kyyhkyjä muuttaa runsaasti myös Dagsmarkin alueen poikki.
Petolintujen määrät vastaavat Dagsmarkissa muita lähialueita.
Muu eläimistö
Hankealueella selvitettiin metsojen soidinpaikat keväällä 2015. Kohteina olivat
aiemmassa selvityksessä Dagsmarkin alueen metsoalueiksi todetut osat. Nämä ovat
Sahajärven alue (230 ha) ja Byåsenin alue (160 ha). Maastotyö tehtiin 26.–
31.3.2015. Maastotyön teki luontokartoittaja (eat) Sami Virta/Silvestris luontoselvitys
oy.
Aluksi tarkastettiin koko kohdealue potentiaalisten soidinpaikkojen löytämiseksi.
Potentiaaliset alueet merkittiin karttaan. Näiden paikkojen tuntomerkkeinä olivat
maaston kumpuilevuus, sijainti ympäröivää aluetta korkeammalla, harvapuustoisuus,
varvikkokerroksen eheys sekä metsojen jätökset ja nähdyt metsot. Seuraavina
päivinä tarkastettiin valitut potentiaaliset alueet. Metsot ovat soitimella varhain
aamulla, usein jo ennen auringonnousua, joten tarkastukset tehtiin varhaisina
aamuntunteina (n. klo 5–7).
Alueella havaittiin viisi koiraslintua, neljä naarasta ja jätöksiä 24 paikasta, mm.
hakomispuiden juurilta ja kallioiden ja kivien laeilta. Alueella ei havaittu soidintavia
yksilöitä. Byåsenin alueella on hiljattain tehty paljon metsänhakkuita ja alue on niiden
myötä muuttunut metsoalueena heikkolaatuiseksi. Jonkin verran tuoreita hakkuita oli
tehty myös Sahajärven alueella.
Hankealueella on kesällä 2013 tehty selvitys liito-oravien ja lepakkojen esiintymisestä
(Jynx Oy). Selvitys on esitetty raportin liitteessä 2. Hankkeen vaikutuksia liito-oravalle
ja lepakolle on arvioitu näiden selvitysten tulosten sekä asiasta tehtyjen tutkimusten
perusteella. Lisäksi on huomioitu saatavilla oleva tieto muiden eläinten kulkureiteistä.
Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimapuistohankeen rakentamisen ja
toiminnan aikaisia vaikutuksia alueella esiintyvien eläinlajien elinympäristöjen laatuun
ja pinta-alaan. Lisäksi on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia eläinten mahdollisuuksiin
liikkua tuulipuiston alueella.
Alueella on Hertta-tietokannan mukaan kolme liito-oravan reviiriä. Tiedossa olevien
liito-oravien reviirit tarkastettiin sekä liito-oravien mahdollista esiintymistä alueen
metsissä kartoitettiin alueen luontotyyppiselvityksen yhteydessä kesällä 2013 (Jynx
Oy). Yksi liito-oravan reviireistä on tuhoutunut hakkuissa. Tuhoutunut reviiri sijaitse
kartoituksessa todetun lähteen läheisyydessä. Kaksi muuta liito-oravareviiriä tai
ilmoitettua esiintymäpistettä sijaitsevat vain noin 50 m päässä toisistaan. Toinen
esiintymä todettiin Storgräspottenin luonnonsuojelualueella ja toinen aivan
suojelualueen
vieressä
Natura-alueella.
Selvityksen
yhteydessä
nämä
esiintymäpisteet
todettiin
käytössä
oleviksi
reviireiksi/reviiriksi,
sillä
luonnonsuojelualueen viereisestä pisteestä löytyi ison haavan alta myös liito-oravan
papanoita.
15.6.2015
48 (94)
Kuva 28. Liito-oravakohde
Alueella tehtiin lepakkokartoituksia kesä-elokuussa 2013 (Jynx Oy), missä arvioitiin
mahdollisten lepakoille merkittävien levähdys- tai lisääntymispaikkojen, ruokailu- tai
siirtymäreittien tai muiden lepakoiden käyttämien alueiden esiintymistä.
Kartoituksissa todettiin muutamia lepakoiden käyttämiä ruokailualueita, mutta
suurimmaksi osaksi alueen merkitys lepakoiden ruokailu- tai levähdyspaikkojen
suhteen on vähäinen. Alueella yleinen harventamaton ja kuiva talousmetsä sekä
hakkuualueet eivät yleensä ole lepakoille sopivia ruokailualueita, lukuun ottamatta
pohjanlepakkoa. Kartoitusten aikana tehtiin yhteensä 23 lepakkohavaintoa. Havaitut
lepakot kuuluivat Suomessa yleisimmin havaittuihin pohjanlepakoihin sekä
isoviiksisiippoihin ja viiksisiippoihin. Lisääntymisalueita ei havaittu.
4.16
Harjut ja kallioalueet
Kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee neljä arvokasta kallioaluetta:
Puskanvuori (KAO100006), Vargberget (KAO100005), Pyhävuori (KAO100003) ja
Etelävuori (KAO100004). Mikään kohteista ei sijaitse kaava-alueella. Kymmenen
kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta ei sijaitse harjujensuojeluohjelman kohteita.
4.17
Riistatalous
Kaava-alueella toimii Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistys. Yhdistyksen alueelta
hirveä ja valkohäntäpeuraa metsästetään runsaasti ja metsäkaurista jonkin verran.
Kaava-alue sijaitsee pääosin Lappfjärds Jaktklubb r.f:n metsästysmailla ja
pohjoisessa se rajautuu Tjöck Jaktklubb r.f:n alueisiin. Aktiivimetsästäjiä seuroissa on
n. 200 kpl ja lisäksi päiväkortin lunastaneita vuosittain useita kymmeniä. Alue on
riistaeläimille tärkeä ja muodostunut viimeisen vuosikymmenen aikana hirvieläimille
talvilaidunalueeksi. Lisäksi alueella metsästetään kaikkia sallittuja metsäkanalintuja,
joista teeren ja metson kannat ovat olleet nousussa, sekä mm hanhia, sorsalintuja,
kettuja, supia, jäniksiä, näätiä, mäyriä, varislintuja ja kyyhkyjä. Riistan
ruokintapaikkoja alueella on n. 20 kpl.
15.6.2015
4.18
49 (94)
Ilmaturvallisuus, tutkien toiminta ja viestintäyhteydet
Ilmaturvallisuus
Hankealuetta lähin lentokenttä, Seinäjoen lentoasema, sijaitsee yli 70 km:n
etäisyydellä hankealueesta. Finavia Oyj:ltä on saatu lentoestelausunto 13.2.2013
hanketta koskien. Lausunnon mukaan Dagsmarkin tuulivoimapuistohankkeella ei ole
vaikutuksia Finavian lento-asemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin
korkeusrajoituspintoihin.
Lentoestevalot vaikuttavat kuitenkin alueen lentoliikenteen sujuvuuteen ja este
aiheuttaa muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin. Finavian
lausunnon mukaan Dagsmarkin tuulivoimalat tulee merkitä koneenhuoneen päälle
asennettavilla B-tyypin suuritehoisilla valkoisilla vilkkuvilla valoilla. Lisäksi
tuulivoimaloiden lapojen ja konehuoneen pitää olla väriltään valkoisia. Lisäksi
tuulivoimaloiden tornit tulee merkitä lentoestevaloin, joista tornin ylimmän 2/3
päivämerkinnän väri tulee olla valkoinen.
Hankevastaava hakee Finavian lausunnon perusteella
pystyttämiseen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta.
lupaa
lentoesteiden
Puolustusvoimien valvontajärjestelmät
Hankevastaava
on
pyytänyt
pääesikunnalta
lausuntoa
tuulivoimaloiden
rakentamisesta
Dagsmarkin
alueelle.
Lausunnon
(26.2.2014)
mukaan
tutkavaikutusten arvioidaan olevan niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää
haittaa aluevalvonnalle. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten
tuulivoimaloiden rakentamista Dagsmarkin alueelle.
Tutkien toiminta
Hankealuetta lähimmät Ilmatieteenlaitoksen säätutkat sijaitsevat Ikaalisissa noin 90
km:n etäisyydellä ja Vimpelissä noin 145 km:n etäisyydellä. Euroopan
meteorologisten laitosten yhteisjärjestön EUMETNET:in säätutkaohjelman OPERAN
suositusten mukaan tuulivoimaloita ei tule sijoittaa alle viiden kilometrin etäisyydelle
säätutkista. Suosituksen mukaan vaikutukset tulee arvioida, jos voimalat sijaitsevat
alla 20 km:n etäisyydellä säätutkista. Dagsmarkin tuulivoimapuiston ei arvioida
aiheuttavan vaikutuksia Ilmatieteenlaitoksen säätutkien toiminnalle, koska säätutkat
sijaitsevat kaukana hankealueesta.
Viestintäyhteydet
Mobiiliverkot ja tiedonsiirto
Normaalia mobile-antennien toimintaa tuulivoimalat eivät suoranaisesti häiritse,
koska radioaallot etenevät epätasaisesti varsinkin silloin, kun etäisyys kasvaa maston
ja tuulivoimalan välillä. Aivan voimalan tuntumassa häiriöitä voi aiheutua edellyttäen,
että ainoa linkkimasto sijaitsee voimalan ”takana”.
Teleoperaattoreiden radiolinkkiyhteyksiä käytetään langattomaan tiedonsiirtoon.
Linkkijännite muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Koska operaattorien
käyttämät linkkijänteet ovat taajuuksilla käyviä näköyhteyslinkkejä eli näköyhteyden
tulee olla kunnossa eikä mitään estettä saa matkalla olla, tuulivoimala aiheuttaa
vastaavan estevaikutukset kuin mikä tahansa rakennus. Mikäli tuulivoimalan torni tai
sen lapa osuu lähettimen ja vastaanottimen väliin, voi linkki katketa ja tiedonsiirto
häiriintyä. Linkkijännitteet edellyttävät ainoastaan muutamien metrien sekä turbiinin
lapojen levyistä suojavyöhykettä turbiinin perustuksista. Tällöin tuulivoimaloiden
15.6.2015
50 (94)
tarkalla sijoitussuunnittelulla voidaan estää haitallisten vaikutusten syntyminen.
Haitallisia vaikutuksia voidaan estää myös linkkiyhteyksiä kierrättämällä muiden
läheisten mastojen kautta.
Hankealueen läheisyyteen sijoittuu muutamia linkkimastoja ja hankealueen läpi
kulkee yksi mastojen välinen linkkijännite, joka huomioidaan tuulivoimaloiden
sijoittelussa. Hankkeen aiheuttamat vaikutukset langattomaan tiedonsiirtoon
arvioidaan jäävän vähäisiksi.
Radio ja TV
Tuulivoimaloiden on joissakin tapauksissa todettu aiheuttavan häiriötä TV-signaaliin
voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintyminen ja voimakkuus riippuu mm.
voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja TV-vastaanottimiin, lähettimien
signaalin voimakkuudesta ja suuntauksesta sekä maaston muodoista ja muista
mahdollisista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välillä.
VTT:n raportissa (2012) on tarkasteltu yleispiirteisesti vaikutuksia yleisradio- ja tvsignaaleihin. Vaikutuksia signaaleihin voi syntyä kolmesta syystä:



Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille
Heijastukset voimaloiden rungoista
Heijastukset roottorin lavoista
VTT:n arviot vaikutuksista on koottu alla olevaan taulukkoon (Taulukko 7).
Taulukko 7. Tuulivoimapuiston vaikutukset FM-radion ja Digi-TV:n signaaleihin
(Lähde: VTT 2012).
Dagsmarkin tuulivoimaloiden ympäristössä antenni-TV-vastaanotto tapahtuu
Pyhävuoren pääasemalta, jonka etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta on noin 2,5
kilometriä. Digita Networks Oy:n lausunnon mukaan 5 km:n etäisyydellä
suunnitellusta tuulivoimapuistosta on yli 4 500 asukasta, jotka vastaanottavat DVB-T
signaalia Pyhävuorelta. Pyhävuoren masto ei ole riittävän korkea, että signaali menisi
puiston yli. Masto sijaitsee noin +120 metrin korkeudella ja maston korkeus on noin
200 metriä.
Lausunnon mukaan tuulivoimapuisto ei häiritse Digitan siirtoyhteyksiä, mutta on
todennäköistä, että tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan runsaasti häiriöitä antenni-TV vastaanottoon suunniteltavan tuulivoimapuiston ympäristössä. Lisäksi on mahdollista,
että tuulivoimalat
aiheuttavat
ongelmia Karijoen–Vanhankylän
suuntaan
voimakkaiden heijastumien takia.
Vaikutuksia TV-vastaanottoon voidaan lieventää asentamalla kaksi täytelähetintä
rannikon läheisyyteen, ja mahdollisesti itäpuolelle kattamaan itäisiä alueita. Maston
korottaminen on kallista ja aikaa vievä prosessi, eikä tule Digitan mukaan tässä
tapauksessa kyseeseen.
15.6.2015
5
5.1
51 (94)
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Osalliset
Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja
lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §)
MRL 62 § mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat,
asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki
ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
vaikuttaa.
Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat
alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin:
Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset



Kaavan vaikutusalueen asukkaat
Yleiskaava-alueen maanomistajat
Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat
Kristiinankaupunki




Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus
Kristiinankaupungin lautakunnat
KRS-Vesi
Naapurikunnat





Närpiön kaupunki
Karijoen kunta
Teuvan kunta
Isojoen kunta
Merikarvian kunta
Viranomaiset









Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY
Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan museo
Länsirannikon ympäristöyksikkö
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintokeskus AVI
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi
Liikennevirasto
Puolustusvoimat
Metsähallitus
Yritykset ja yhteisöt





Digita Networks Oy
Viestintävirasto FICORA
Finavia Oyj
Fortum Oyj
Anvia Oy
15.6.2015
52 (94)








5.2
Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy
Kristiinankaupungin metsänhoitoyhdistys
Kristiinankaupungin metsästysseura
Lapväärtinseudun, Närpiönseudun, ja Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys
Pohjanmaan riistanhoitopiiri
Kristiinankaupungin Yrittäjät ry
Suomen Hyötytuuli Oy
Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt
Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos)
sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan
paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta.
Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia.
Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä
toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi
vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan
hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Kaupunkilaisilla ja osallisilla
päätöksestä hallinto-oikeuteen.
5.3
on
mahdollisuus
valittaa
kaupunginvaltuuston
Viranomaisyhteistyö
Aloitusvaiheessa pidettiin MRL 66 § mukainen viranomaisneuvottelu 20.8.2013,
Neuvottelussa käytiin läpi OAS:n ja YVA-ohjelman luonnokset.
Osayleiskaavasta pyydetään lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa
käsitellään.
5.4
Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin keväällä 2014 kolme lausuntoa ja
kolme mielipidettä. Niissä tuotiin esiin seuraavia asioita:







Sähköverkkoon liitynnän toteutus ja ympäristövaikutukset tulee selvittää riittävästi
myös osana kaavoitusta. Tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäisyyden päähän
voimalinjoista (Fingrid)
Kaavaluonnosta ei tulisi asettaa nähtäville ennen kuin yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on käytettävissä (Pohjanmaan
museo)
Ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyt selvitykset eivät aina suoraan vastaa kaavoituksen tarpeisiin, joten kaavassa ei voida aina hyödyntää YVA:n selvityksiä (Pohjanmaan museo)
Ympäristöministeriön melutason ohjearvoja ei saa ylittää. Varjostus ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa häiriintyvissä kohteissa. Yhteisvaikutukset on tutkittava
(Mustasaaren ympäristöyksikkö)
Melu- ja varjostusvaikutuksia on seurattava (Mustasaaren ympäristöyksikkö)
Kaava-alue on suurempi kuin vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa, ja voimaloita
tulisi poistaa kaava-alueen reunoilta (Mustasaaren ympäristöyksikkö)
Tuulivoimarakentamista tulisi välttää pohjavesialueilla. Maaston korkeiden kohtien läheisyyteen ei tulisi osoittaa tuulivoimarakentamista. Voimaloiden alueiden
tulisi sijaita yhdessä tai kahdessa tiiviissä ryhmässä, jotta voidaan vähentää lintujen törmäysriskiä (Mustasaaren ympäristöyksikkö)
15.6.2015


6
6.1
53 (94)
Penikin tuulivoimapuisto tulee ottaa kaavoituksessa huomioon (Suomen Hyötytuuli Oy)
Kaava-alue on sopimaton tuulivoimatuotantoon useista syistä (Mielipide)
Suunnittelun tavoitteet
Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle
EU:n ilmastoja energiatavoitteet
Hankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on kansainvälisin
sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Euroopan unionin ilmastoja
energiapoliittisena
tavoitteena
on,
että
uusiutuvan
energian
osuus
energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna 2020 (2009/28/EY). Uusiutuvan
energian edistämisvelvoite on EU:n sisällä jaettu eri maiden kesken siten, että
Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian
loppukulutuksesta. Tämä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5
prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden, mikä vastaa noin 40 TWh lisäystä
uusiutuvan energian tuotannossa.
Kansallinen ilmastoja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksymässä ilmastoja energiastrategiassa (VNS 6/2008), ja
kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa (2010) määritetään
Suomen keskeiset ilmastoja energiapolitiikan tavoitteet. Suomen tavoitteena on
tuulivoiman osalta nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä tasosta noin 2500
MW:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaisi tuulivoimalla tuotetun sähkön
määrän olevan vuonna 2020 noin 6 TWh.
Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmastoja energiastrategian päivityksen
20.3.2013. Tuotantotavoitteeksi vuodelle 2025 asetetaan 9 TWh. Suomen
kokonaissähkönkulutus strategiassa esitetyissä skenaarioissa on noin 100 TWh.
Tuotantotavoite tarkoittaa sitä, että Suomeen on rakennettava noin 1 000
tuulivoimalaa (3 000 MW). Dagsmarkin hankkeella voidaan edistää tämän tavoitteen
toteutumista.
Vuoden 2013 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 447 MW, 209 tuulivoimalaa.
Tuulivoimalla tuotettiin noin 0,9 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 777 GWh)
vuonna 2013 (VTT 2014).
Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen tavoitteiden täyttäminen edellyttää
uusiutuvaa energiaa koskevien tukitoimien uudistamista ja uusiutuvalla energialla
tuotetun sähkön syöttötariffin käyttöönottoa. Suomen hallitus antoi 16.9.2010
valtioneuvostolle esityksen uusiutuvan energian takuuhinnasta. Esitys hyväksyttiin
eduskunnassa 10.12.2010 ja laki tulee voimaan vuoden 2011 alusta.
Syöttötariffijärjestelmän avulla sähkön tuottajalle maksetaan 12 vuoden ajan tukea
markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän avulla. Maksettavan tuen määrä on yhtä
suuri kuin takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus. Takuuhinta on
83,5 euroa/MWh. Lisäksi tuulivoimarakentamisen nopean liikkeellelähdön
takaamiseksi lakiin sisältyy nopean alkajan bonus, jonka mukaan uusilla
tuulivoimaloilla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun saakka 105,3
euroa/MWh, kuitenkin korkeintaan kolmen vuoden ajan. Tukijärjestelmään voidaan
hyväksyä voimaloita, kunnes uusiutuvien energialähteiden lisäystä koskeva tavoite
on saavutettu (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010).
15.6.2015
54 (94)
6.2
Maakunnalliset tavoitteet
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
Tuulivoimantuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu
kohdassa 3.1.
Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelma
Yhtenä Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman tavoitteista on, että sähkön- ja
lämmöntuotanto sekä liikenne ovat Pohjanmaalla vuonna 2040 hiilidioksidineutraaleja
normaaleissa käyttöoloissa. Lisäksi osatavoitteena on saada Pohjanmaa täysin
energiaomavaraiseksi vuonna 2030. Hanke edistää näiden tavoitteiden toteutumista.
Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014
Pohjanmaan maakuntaohjelmassa todetaan ilmaston muutoksen hillitsemisen olevan
avainasemassa Pohjanmaan luonnon ja hyvinvoinnin edistämisessä lähivuosina.
Tässä tuulivoiman rakentamisella on tärkeä osuus. Päämääränä on myös
energiaomavaraisuus. Tuulivoimaa korostetaan bioenergian ohella tärkeänä
kehittämiskohteena. Suunnitteluhanke vastaa hyvin maakuntaohjelmassa asetettuja
tavoitteita.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia 2014–
2020
Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus koordinoi parhaillaan Etelä‐Pohjanmaan, Keski‐
Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen ympäristöstrategian valmistelua kaudelle
2014–2020. Ympäristöstrategiaa ei ole vielä julkaistu (tilanne 31.1.2014).
Vaihemaakuntakaava II
Pohjanmaalla on asetettu tavoitteeksi tuulivoiman tuotannon lisääminen, johon tähtää
myös vireillä oleva vaihemaakuntakaava. Vuonna 2030 yli puolet Pohjanmaan
energiasta voidaan tuottaa tuulivoimalla. Vaihemaakuntakaava luo edellytykset
tämän vision saavuttamiseksi. Vaihemaakuntakaavassa keskitytään seudullisesti
merkittävien
tuulivoimapuistojen
rakentamiseen
soveltuvien
maa-alueiden
tunnistamiseen.
6.3
Kristiinankaupungin tavoitteet
Kaupungin tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta verotuloja ja
ihmisten hyvinvointia.
6.4
Hankkeesta vastaavan tavoitteet
Hankkeesta vastaavan tavoitteena
taloudellisesti kannattava.
on
kehittää
tuulivoimapuisto,
joka
on
15.6.2015
7
55 (94)
Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet
Seuraavassa taulukossa on esitetty kaavaprosessin tavoitteellinen aikataulu.
Taulukko 8. Tavoiteaikataulu
Työvaihe
Kaavoituksen käynnistäminen
Selvitysvaihe
Kaavaluonnosvaihe
Kaavaehdotusvaihe
Kaavan hyväksyminen
7.1
Tavoiteaikataulu
kesäkuu–elokuu 2013
kesäkuu 2013–huhtikuu 2014
huhtikuu–marraskuu 2014
tammikuu 2015–maaliskuu 2015
maaliskuu 2015–heinäkuu 2015
Aloitusvaihe
OX2 esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista kaupunginhallitukselle,
joka päätti kokouksessaan 7.12.2012 § 311 laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen.
Aloitusvaiheessa pidettiin MRL 66 § mukainen viranomaisneuvottelu 20.8.2013,
Neuvottelussa käytiin läpi OAS:n ja YVA-ohjelman luonnokset.
7.2
Perusselvitysvaihe, tavoitteet
Perusselvitysvaiheessa koottiin kaavan lähtöaineisto ja täsmennettiin suunnittelun
tavoitteet.
Osallisilla oli mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja
arviointisuunnitelman sisältöön OAS:n nähtävilläoloaikana 7.4.–7.5.2014.
7.3
Osayleiskaavaluonnos
Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laadittiin kaavaluonnos, jonka vaikutukset
arvioitiin kaavaselostuksessa. YVA-selostuksesta ja kaavaluonnoksesta järjestettiin
yhteinen yleisötilaisuus Kristiinankaupungissa Majbo-talolla syyskuussa 2014.
Kaavaluonnos oli nähtävillä 22.12.2014–30.1.2015.
Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa ja 18 mielipidettä. Kaavoittajan vastineet
lausuntoihin ja mielipiteisiin ovat kaavaan liiteasiakirjoissa.
15.6.2015
56 (94)
Kuva 29. Kaavaluonnos 31.10.2014
7.4
Osayleiskaavaehdotus
Kaavaluonnoksista saatavan palautteen perusteella muokataan kaavaehdotus.
Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville kaupungin
ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan
kuuluttamalla.
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta
(MRL 65 §, MRA 27 § ja 28 §). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu
pidetään nähtävillä oloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2 §, MRA 18 §).
Mahdolliset muistutukset on toimitettava
nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 § 2).
Osalliset voivat
muistutuksen.
nähtävillä
olon
aikana
kaupungin
jättää
kirjaamoon
kaavaehdotuksesta
ennen
kirjallisen
15.6.2015
7.5
57 (94)
Kaavan hyväksyminen
Kaupungin tekninen osasto käsittelee kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja
muistutukset, joiden perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia.
Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä
koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 §).
Kaavan
hyväksymisestä
ilmoitetaan
Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskukselle,
Pohjanmaan liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 §). Kaavan
lainvoimaisuudesta
kuulutetaan
kaupungin
virallisella
ilmoitustaululla
ja
paikallislehdissä (MRA 93 §).
8
8.1
Osayleiskaavan kuvaus
Kaavaratkaisu
Kuva 30. Kaavakartta 15.6.2015
Tuulivoimapuisto koostuu 41 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden
välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (36 kV
maakaapeli), sekä sähköasemasta ja uudesta voimajohdosta (110 kV), jonka kautta
sähkö siirretään alueverkkoon.
15.6.2015
58 (94)
Dagsmarkin tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a
§:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää
yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena
tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet).
Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa
sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Metsätalous- ja
maanottotoimintaa harjoitetaan niitä ohjaavien lakien mukaisesti. Tuulivoimaloita
varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja.
Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä
määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on kaavassa esitetty 230 metriä.
Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat noin tasolla + 60, jossa
tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +290
(korkeus merenpinnasta).
Kaavassa on osoitettu EN-1 -alue (energiahuollon alue) muuntoasemia ja
laitteistorakennuksia varten.
Alueen arkeologisen selvityksen perusteella kaavaan on merkitty 28
muinaismuistoaluetta tai -kohdetta. Luontoselvityksen perusteella alueelle on
osoitettu viisi lähdettä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä
kohteina (luo-1).
Kaavassa on osoitettu nykyiset tielinjaukset, joita ei tarvitse parantaa tuulivoimaloiden
kuljetuksia varten, parannettavat tielinjaukset sekä ohjeelliset uudet tielinjaukset.
Kaavassa on osoitettu myös ohjeelliset maakaapelit ja ohjeelliset ulkoilureitit.
8.2
Kaavamerkinnät ja määräykset
EN-1
M-1
Energiahuollon alue.
Alueelle saa rakentaa sähköasemakentän. Sähköaseman alue on aidattava. Alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita varten tarvittavia toimisto-, varasto- ja huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 500 k-m².
Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan
maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Uusia asuintai lomarakennuksia
ei saa sijoittaa sellaiselle alueelle, jolla melutason ohjearvot ylittyvät.
15.6.2015
MU-2
59 (94)
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja ulkoilureittien rakentamiseen. Alueella on erityisiä luontoon, maisemaan tai pohjavesiin liittyviä arvoja jotka tulee huomioida alueen suunnittelussa mm. metsätalous- ja reittisuunnitelmissa. Metsätalous- ja maanottotoimintaa
harjoitetaan niitä ohjaavien lakien mukaisesti. Uusia asuintai lomarakennuksia ei saa sijoittaa
sellaiselle alueelle, jolla melutason ohjearvot ylittyvät.
Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 mom perusteella määrätään, että alueelle saa rakentaa
vain maa- ja metsätaloutta sekä ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Rakentamisessa on noudatettava pohjavesialueelle annettuja kaavamääräyksiä.
SL
SM-1
Luonnonsuojelualue.
Merkinnällä on osoitettu LSL:n nojalla perustetut luonnonsuojelualueet. Alueella ei saa suorittaa
sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja.
Muinaismuistoalue.
Alue jolla sijaitsee muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Aluetta koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on
säädetty. Aluetta koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota.
Muinaismuistokohde.
Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty.
Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota.
Tuulivoimalan alue.
Alueelle saa rakentaa yhden tuulivoimalan, jonka kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä.
Tuulivoimalan ja sen rakentamista varten raivattavien kenttäalueiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle.
Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä etukäteen Finavian lausunto
sekä haettava ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta.
Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä.
Tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitykset tuulivoimalan melu- ja välkevaikutuksista läheiseen asutukseen ja loma-asutukseen sekä selvitys siitä, miten tuulivoimala
hallitsee jäänheittoon liittyviä riskejä. Rakennuslupahakemuksen meluselvityksessä on tarvittaessa otettava kantaa sisämeluun ja matalataajuiseen meluun.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
Alueen käytössä on huomioitava, ettei luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä.
Maisemallisesti arvokas alue.
Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jolle rakennettaessa tulee ottaa huomioon kulttuurimaiseman arvot.
15.6.2015
60 (94)
Jätteiden käsittelyalue joka on otettu pois käytöstä.
Alue on peitettävä kasvualustaksi kelpaavin maakerroksin ja istutettava.
Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.
Maankäyttöä rajoittaa ympäristönsuojelulain 8 § (pohjaveden pilaamiskielto).
Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue.
Rakennuslupaa tai lupaa muihin toimenpiteisiin, jotka merkittävästi heikentäisivät alueen niitä
luonnonarvoja joiden takia alue on sisällytetty Natura -2000 verkostoon, ei saa hyväksyä. Alue
on toteutettava suojelutarkoituksen mukaan (LSL 10 68 §). Alueen suojeluarvojen huomioonottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 §:ssä.
Nykyinen tielinjaus.
Nykyinen parannettava tielinjaus.
Ohjeellinen uusi tielinjaus.
Ohjeellinen maakaapeli.
Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen.
Ohjeellinen ulkoilureitti.
Nykyinen voimajohto.
Uusi 110 kV voimajohto.
Merkittävästi parannettava voimajohto.
Yleiskaava-alueen raja.
Yleiset määräykset
Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet).
Meluhaittojen ehkäisemiseksi alueen toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen
ohjearvosta.
Tuulivoimapuiston sisäiset keskijännitejohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina.
Tuulivoimalat on merkittävä tunnistemerkinnöin.
Alue on ennallistettava tuulivoimaloiden käytön päätyttyä. Ennallistamisvelvoite koskee ympäristövaikutuksiltaan
merkittäviä rakennuksia ja rakenteita.
15.6.2015
9
61 (94)
Osayleiskaavan vaikutukset
Ympäristövaikutukset selvitetään osana osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja
rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten
lieventämiseen. Kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että
asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä
kaavaprosessin aikana.
Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien
kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja
sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se
perustuu käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin,
osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien
suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.
Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät
maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen (välke) ja
eläimistöön.
Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Hankkeella voi olla
kaukaisimmillaan vaikutuksia 20–30 kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus).
Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen hankkeella voi olla pääosin enintään
5 kilometrin etäisyydelle. Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset ulottuvat enintään
noin 2 kilometrin päähän tuulipuistosta.
9.1
Vaikutukset kaavoitukseen
Vaikutukset maakuntakaavaan
Maakuntakaavan ulkoilureitit, tieverkko, voimansiirtojohdot, jätteenkäsittelyalue /
energiahuollon jätealue (EJ-1), sähköasema/muuntaja (EN) sekä pohjavesi- ja
luonnonsuojelualueet on otettu huomioon puiston suunnittelussa.
Tuulivoimaa käsittelevässä vaihemaakuntakaavassa Dagsmarkin tuulivoimapuisto
sijoittuu kahdelle tuulivoimaloiden alueelle (Peninkylä ja Kullen). Dagsmarkin
tuulivoimapuisto kattaa nämä alueet ja on paikoin niitä hieman laajempi. Olemassa
olevaan tietoon perustuen kaava-alueelta tai sen läheisyydestä ei ole tullut esille
sellaista tietoa, joka estäisi hankkeen toteuttamisen esitetyn mukaisesti. Hanke
toteuttaa vaihemaakuntakaavan tavoitteita.
Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-1) on
otettu huomioon sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle Pyhävuoresta ja
Susiluolasta.
Sähkönsiirtovaihtoehdolla ei ole vaikutuksia maakuntakaavaan.
Vaikutukset yleiskaavoihin
Kaava-alue ulottuu osittain Lapväärtin kylän osayleiskaavan alueelle ja edellyttää
alueella kaavamuutosta. Maa- ja metsätalousalueella rakentamista ohjataan siten,
että uusia asuin- ja lomarakennuksia ei saa sijoittaa alle 600 metrin etäisyydelle
tuulivoimalan alueen (tv) rajasta.
Kaava-alue ulottuu osittain Bötombergenin osayleiskaavan alueelle ja edellyttää
alueella kaavamuutosta. Maa- ja metsätalousalueella (M) sekä maa- ja
15.6.2015
62 (94)
metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1)
rakentamista ohjataan siten, että uusia asuin- ja lomarakennuksia ei saa sijoittaa alle
600 metrin etäisyydelle tuulivoimalan alueen rajasta. Osayleiskaavassa on osoitettu
ohjeellisia ulkoilureittejä, jotka on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa.
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä hankealueella liikkumista eikä
virkistyskäyttöä.
Tuulivoimapuiston
suunnittelussa
on
otettu
huomioon
osayleiskaavan luonnonsuojelualueet, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeät alueet sekä muinaismuistoalueet.
Sähkönsiirtovaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia yleiskaavoihin.
Vaikutukset asemakaavoihin
Hankkeella ja sähkönsiirtovaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia asemakaavoihin.
9.2
Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset
Vaikutukset maankäyttöön
Alueilla voidaan edelleen jatkaa metsätaloutta lukuun ottamatta tuulivoimaloiden ja
sähköasemien rakentamispaikkoja ja uusia huoltoteitä.
Maankäytön tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa kaava-alueella eniten
vaikutuksia metsätalouteen, kun puusto tulee raivata tuulivoimaloiden pystytys- ja
kasaamisalueilta, rakennettavien huoltoteiden reiteiltä sekä rakennettavan
johtokadun alueelta. Kaava-alueen myöhemmin hyödynnettävä metsäpinta-ala
pienenee, vaikka puusto saa osin palautua tuulivoimaloiden kasaamisalueille. Osa
voimaloista sijoittuu metsätaloudellisesti vähätuottoisille alueille, eikä näillä
voimaloilla ole vaikutuksia metsätalouteen. Voimajohdot voivat pirstoa yhtenäisiä
metsätalousalueita ja näin hankaloittaa metsän hoitoa. Kokonaisuutena vaikutukset
metsätalouteen jäävät vähäisiksi. Tuulivoimapuistoon liittyvän infrastruktuurin
rakentamisesta ja korvauksista sovitaan kiinteistönomistajien kanssa niin
voimalapaikkojen kuin tiestön osalta.
Dagsmarkin tuulivoimapuiston voimaloita ei sijoitu maatalousmaalle, eikä hankkeella
ole vaikutuksia maatalouteen. Vaihtoehtoiset voimajohtoreitit sijoittuvat olemassa
oleville johtoalueille, jolloin uutta maatalousmaata ei poistu käytöstä tai poistuva
maapinta-ala on vähäinen. Maatalousmaahan kohdistuvat vaikutukset ovat vähäiset.
Huomattava osa alueen maankäyttöä on alueen virkistyskäyttö metsästykseen,
marjastukseen, sienestykseen ja retkeilyyn. Hankkeen toteutuminen ei estä näiden
virkistyskäyttömuotojen harrastamista alueella jatkossakaan. Kaava-alueelta ja
rakennettavien voimajohtoreittien alueilta voi edelleen poimia marjoja ja sieniä
jokamiehen oikeudella. Hankkeen vaikutuksesta marjastus- ja sienestysmaasto
supistuu hieman alueen rakennettavilta osin. Toisaalta uudet rakennettavat huoltotiet
mahdollistavat helpomman liikkumisen alueella. Tuulivoimaloiden rakentaminen
muuttaa alueen ympäristöä voimakkaasti ja voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan
kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä.
Vaikutukset metsästykseen ovat suurimmat rakennusvaiheessa, jolloin ihmistoiminta
alueella on aktiivisinta. Osa lajeista saattaa häiriintyä ja muuttaa väliaikaisesti
rauhallisemmille alueille tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien rakentamisen sekä
lisääntyvän
liikenteen
takia.
Vaikutus
arvioidaan
lyhytaikaiseksi,
sillä
rakentamisvaiheen jälkeen tuulipuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia metsästykseen.
Ampumasektoreiden kannalta on huomioitava, että metsästys ei saa aiheuttaa
vahinkoa tuulivoimaloille.
15.6.2015
63 (94)
Taulukko 9. Tuulivoimapuiston toteuttamisen vaikutus maankäyttöön
Rakennuskohde
Vaikutuksen laajuus
Kokoamis- ja pystytysalueet
41 ha
Uudet tiet (sis. maakaapelin työalueen)
25 ha
Kunnostettavat
työalueen)
14 ha
tiet
(sis.
maakaapelin
Muuntoasema
4 ha
Uusi voimajohtoaukea CPC
9–13 ha
Yhteensä
93–97 ha
Kaava-alue
5130 ha
Yhteensä
n. 2 % kaava-alueesta
Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystyttämistä varten raivataan puusto noin
yhden hehtaarin alueelta. Kokoamisalueiden kasvillisuuden annetaan palautua
rakentamisen jälkeen. Yhden tuulivoimalan perustuksien vaatima maa-ala on noin
0,06 hehtaaria (25 x 25 metriä), jolla muu maankäyttö estyy tuulivoimalan toiminnan
ajaksi. Uusia teitä rakennetaan noin 24,6 km. Kunnostettavia teitä on noin 22,5 km.
Rakennettavan voimajohtoaukean pituus on noin 5,1 km. Maakaapeleiden pituus on
noin 39,6 km.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Puisto ei sijaitse yhdyskuntarakenteen kannalta oleellisella alueella. Alue ei ole
yhdyskuntarakenteen
laajenemisen
tai
eheyttämisen
kannalta
tärkeä.
Tuulivoimapuisto estää yhdyskuntarakenteen hajautumista asuttujen alueiden
ulkopuolelle, millä on myönteinen vaikutus yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
Voimaloiden sijainteja on muutettu suunnitteluprosessin yhteydessä, jotta vältyttäisiin
tai voitaisiin lieventää mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Voimaloiden sijaintipaikoissa
on huomioitu asutus, eikä puisto siten rajoita nykyistä asutusta.
Hanke ei aiheuta muutoksia alueen päätieverkkoon. Huoltoteiden rakentamisella ei
ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Sähköverkkoon liittyminen toteutetaan
mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä hankealueen muiden toimijoiden kanssa.
Sähkölinjat sijoittuvat pääasiassa olemassa oleville johtoaukeille. Metsätalousalueelle
rakennettavalla uudella johtoaukealla ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.
9.3
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset
Voimalapaikat on suunniteltu siten, että ne eivät sijoitu arvokkaille maisema-alueille
eivätkä maaston korkeimmille kohdille kuten Pyhävuorelle.
Maisemakuvan muutokset ulottuvat laajasti hankealueen ympäristöön, mutta
korostuvat selkeimmin tuulivoimapuiston lähivaikutusalueella 0–5 kilometrin
etäisyydellä tuulivoimaloista. Tuulivoimapuisto muuttaa merkittävästi maisemakuvaa
ja tuulivoimalat hallitsevat maisemaa etenkin Tiukan, Lapväärtin ja Dagsmarkin sekä
Karijokilaakson ja Teuvanjokilaakson avoimilla peltoalueilla. Alueet ovat monelta osin
15.6.2015
64 (94)
myös maakunnallisesti arvokkaita maiseman tai kulttuuriympäristön osalta, joihin
kohdistuu myös maisemakuvallisia muutoksia.
Lähivaikutusalueellakin tuulivoimaloiden havaittavuus on kuitenkin riippuvainen
tarkastelusuunnasta, vuorokauden- ja vuodenajasta sekä sää- ja valo-olosuhteista.
Huomattava on myös, että vaikutusten kokeminen on aina subjektiivista. Paikalliset
lähialueen asukkaat kokevat muutokset elinympäristönsä maisemakuvassa yleensä
huomattavasti voimakkaammin kuin alueella satunnaisesti liikkuva henkilö.
Hankkeen maisemalliset vaikutukset lieventyvät voimakkaasti etäisyyden kasvaessa
yli viiteen kilometriin hankealueesta. Välialueella 5–10 km:n etäisyydellä
maisemakuvan muutokset on havaittavissa enää suppeahkoilta alueilta, muutamissa
avoimissa näkymäsektoreissa kohti tuulivoimaloita. Välialueella vaikutukset ovat
huomattavimmat avoimilta meren seliltä sekä Teuvanjokilaaksossa.
Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemakuvalliset muutokset elinympäristössä
korostuvat hankkeen elinkaaren alkuvaiheessa, kun tuulivoimaloita ei ole totuttu
näkemään maisemassa. Ajan kuluessa, vaikutukset lieventyvät, kun voimalat opitaan
näkemään maisemassa. Dagsmarkin hankealueen ympäristöön on suunnitteilla
useita tuulivoimahankkeita. Jos useat hankkeet toteutuvat yhtäaikaisesti, on koettu
maisemanmuutos vielä voimakkaampi.
Tuulivoimaloiden tuoma muutos maisemakuvaan voidaan kokea myös positiivisesti.
Voimalat voidaan nähdä veistoksellisena maamerkkinä, josta alue tunnistetaan.
Voimalat muodostavat maisemakuvaan myös uuden historiallisen kerroksen.
Tuulivoimaloiden näkyvyys kertoo myös alueen puhtaasta, uudistuvasta energian
tuotannosta.
Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimat puretaan ja maisemaan
muodostunut maamerkki katoaa. Maiseman muutos on jälleen merkittävä, mutta sen
vaikutus on positiivinen tai negatiivinen riippuen tarkastelijan omasta suhtautumisesta
tuulivoimaan.
Tuulivoimapuiston sähkönsiirrossa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa, jotka sijoittuvat
samalle reitille. Vaihtoehdot sijoittuvat samalle johtoalueelle CPC Finland Oy:n 110
kV ilmajohdon kanssa. Tuulivoimapuiston suunniteltu sähkönsiirtoreitti sijoittuu
maastoon hyvin olemassa olevia rakenteita mukaillen. Tuulivoimapuistoon
rakennettava sähköasema sijoittuu nykyisen metsäautotien varrelle.
Kokonaisuutena hankkeen sähkönsiirron aiheuttamat maisemalliset vaikutukset
jäävät kohtalaisiksi. Muutokset maisemakuvassa on havaittavissa suhteellisen
rajatuilta alueilta, jonne ei kohdistu suurta käyttöä. Lisäksi CPC Finland Oy:n
voimajohto toteutetaan alueelle joka tapauksessa. Avoimilla alueilla muutokset
maisemakuvassa kohdistuvat pääosin olemassa oleville johtoalueille, jolloin
muutoksen merkittävyys on vähäisempi. Suunnitellulla sähkönsiirrolla ei ole
vaikutuksia arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin tai kulttuuriympäristöihin
Kuvasovitteet
Kaavaratkaisusta on laadittu kuvasovitteita viidestä eri kuvauspisteestä.
Kuvasovitteet on laadittu käyttäen Nordex 117 voimaloita, joiden napakorkeus on
141m.
Kuvasovitteiden kuvauspisteet ja -suunnat on esitetty kuvassa (Kuva 31) ja raportin
liitteessä 7 suuremmassa koossa.
15.6.2015
65 (94)
Kuva 31. Kuvasovitteiden kuvauspaikat
Kuva 32. Kuvauspaikka fp1. Lapväärtin kylän itäpuoli (Lapväärtintie).
Kuvauspaikassa voimalat hallitsevat maisemaa yhdessä näkymäsektorissa.
Lähimmät voimalat ovat noin 1,1 km:n etäisyydellä kuvauspaikasta. Laajan
viljelysalueen maisemallinen merkitys heikentyy tuulivoimapuiston hallitsevuudesta
johtuen. Kauempana olevat voimalat sulautuvat osaksi taustamaisemaa.
66 (94)
15.6.2015
Kuva 33. Kuvauspaikka fp13, Dagsmarkin kylän itäpuoli (Isojoentie). Lähimmät
voimalat ovat noin 2,1 km:n etäisyydellä kuvauspaikasta. Voimalat näkyvät selvästi
maisemassa puuston latvuston yläpuolella. Voimalat näkyvät yhdessä, kapeahkossa
näkymäsektorissa, muodostaen selkeän kiintopisteen ja maisemaa hallitsevan
elementin.
Kuva 34. Kuvauspaikka fp17, Tiukan kylän itäosa (Myrkyntie). Lähimmät voimalat
ovat noin 2,0 km:n etäisyydellä kuvauspaikasta. Voimalat näkyvät laajassa
näkymäsektorissa ja hallitsevat laajasti maisemaa, vaikka jäävät osin
taustamaisemaan.
15.6.2015
67 (94)
Kuva 35. Kuvauspaikka fp20, Susiluola. Lähimmät voimalat ovat noin 2,2 km:n
etäisyydellä kuvauspaikasta. Voimalat eivät näy metsän takaa.
68 (94)
15.6.2015
Kuva 36. Kuvauspaikka fp21. Susiluola. Lähimmät voimalat ovat noin 2,2 km:n
etäisyydellä kuvauspaikasta. Voimalat eivät näy metsän takaa.
Näkyvyysalueanalyysin tulokset
Kuvissa (Kuva 37) sekä liitteessä 8 on esitetty näkyvyysalueanalyysin tulokset.
Analyysi antaa yleiskuvan siitä, miten voimalat tulevat ympäristössä näkymään.
Analyysit on laadittu käyttäen voimaloiden kokonaiskorkeutta 230 m.
Näkyvyysalueanalyysin tulos osoittaa, että tuulivoimapuisto näkyy parhaiten laajoilla,
yhtenäisillä avoimilla alueilla. Puuston ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus on
voimakas ja estää näkymät voimaloille, myös hyvin lähellä tuulivoimaloita. Täysikasvuinen metsänraja estää näkymät tasaisessa maastossa muutaman sadan metrin
etäisyydelle. Mikäli metsäinen maasto on korkeampaa kuin sitä seuraavaa avoin
alue, on katvevaikutus laajempi.
Näkyvyysalueanalyysi sisältää virheitä, mutta se antaa yleiskuvan siitä, miltä alueilta
tuulivoimaloiden siivenkärjet ovat parhaiten havaittavissa. Mahdolliset virheet johtuvat
käytetystä lähtöaineistosta, jossa maanpinnan peitteisyys on jaettu ruutuihin.
Ruutujen koosta johtuen, analyysi voi laskea pienet avoimet alueet peitteiseksi.
Virhemarginaalit kasvavat etenkin asutusalueiden kohdalla.
15.6.2015
69 (94)
Kuva 37. Näkyvyysalueanalyysi ylimmän pyyhkäisykorkeuden (230 m) mukaan.
Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin
Tuulivoimapuiston lähialueelle (0–5 km) sijoittuu viisi maakunnallisesti arvokasta
maiseman tai kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta sekä kolme valtakunnallisesti
arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Maiseman muutos on paikoin
merkittävä. Vaikutuksen voimakkuus riippuu siitä, nousevatko voimalat metsän yli ja
onko maisema avointa vai suljettua kasvillisuudesta ja rakennuksista johtuen.
Lähialueen kohteista maiseman muutos on merkittävä Isojoen kulttuurimaisemassa.
Vaikutukset Jåfsbackenin maisema-alueen maisemakuvaan ovat kohtalaisia tai
merkittäviä tarkastelupaikasta riippuen. Vaikutukset muihin lähialueen maisemaalueisiin ja kulttuuriympäristöihin ovat kokonaisuutena enintään kohtalaisia.
Hankkeen välialueella (5–10 km) sijaitsee viisi maakunnallisesti merkittävää
maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeää aluekokonaisuutta, yksi RKY 2009
kohde sekä Härkmeren valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Välialueella
voimalat eivät ole enää hallitsevia maisemassa ja etäisyyden kasvaessa voimalat
alkavat vähitellen sulautua osaksi taustamaisemaa. Vaikutukset ovat enintään
kohtalaisia, mutta suurelta osin vähäisiä tai vaikutuksia ei synny lainkaan.
Hankkeen kaukoalueella (10–20 km) etäisyydellä sijaitsee neljä maakunnallisesti
maiseman tai kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluekokonaisuutta
sekä kuusi RKY 2009 kulttuuriympäristön kohdetta. Näihin kohteisiin nähden
Dagsmarkin tuulivoimapuiston tuulivoimalat sijaitsevat kaukana, vaikka voivat paikoin
olla havaittavissa kohdealueilta hyvissä sääolosuhteissa. Vaikutukset ovat enintään
kohtalaisia, mutta suurelta osin vähäisiä tai vaikutuksia ei synny lainkaan.
70 (94)
15.6.2015
Vaikutukset muinaisjäännöksiin
Kaava-alueelle sijoittuu 28 muinaisjäännöstä. Lähtökohtaisesti tuulivoima-puiston
rakenteet
on
pyritty
sijoittamaan
vähintään
50
metrin
etäisyydelle
muinaisjäännöksistä. Kolmella tuulivoimalan alueella sijaitsee muinaisjäännös. Nämä
merkitään maastoon ja aidataan rakennusaikana. Kulkurajoitukset otetaan
rakentamisaikana huomioon siten, että puiston valmistelun, pystyttämisen ja ylläpidon
aikana ei liikuta 50 metriä lähempänä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännökset
merkitään maastoon rakennusaikana.
9.4
Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset
Vaikutukset metsälain ja vesilain kohteisiin ja kasvillisuuteen
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa metsämaata ja valtaosa rämeistä
ja soistumista on ojitettuja. Vesilailla suojeltuja kohteita ovat hankealueen
kaakkoisosassa sijaitsevat lähteet, jotka on osoitettu Luo-1 -alueiksi. Lähteiden
ympäristöön ei ole suunnitteilla sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttaisivat lähteiden
luonnontilaa. Voimalapaikat sijoittuvat etäälle lähteistä ja lähteiden läheiset
tieosuudet ovat nykyisiä metsäautoteitä.
Hankealueen metsälain kohteet ovat joko vähäpuustoisia soita tai vajaatuottoisia
kallioalueita. Kallioalueet ovat suhteellisen yleisiä hankealueella sekä sen
ympäristössä. Muutamalle kallioalueelle suunnitellaan voimalan sijoittamista. Näillä
paikoilla kallioalueen luonne muuttuu voimalan ympäristössä. Alueen edustavimmat
kallioalueet jäävät luonnontilaisiksi. Vaikutukset vajaatuottoisiin kalliomänniköihin
ovat paikallisia, kallioalueet säilyvät suurimmaksi osaksi luonnontilaisina.
Voimalapaikoilla on paikallisesti haitallinen vaikutus kallioalueiden edustavuuteen.
Koko hankealueen mittakaavassa haitta arvioidaan vähäiseksi kallioalueiden
yleisyyden ja muuttuvien kallioalueiden tavanomaisuuden takia.
Suunnitelluilla rakentamisalueilla tai niiden lähiympäristössä ei ole uhanalaisia tai
suojeltuja kasvilajeja.
Vaikutukset suojelualueisiin ja suojeluohjelmakohteisiin
Lähimmät luonnonsuojelualueet tai -ohjelmakohteet sijaitsevat noin kilometrin
etäisyydellä hankealueesta lukuun ottamatta hankealueella sijaitsevaa Bergskatan
yksityismaiden suojelualuetta ja Storgräspottenin yksityismaiden suojelualueita.
Hankkeen rakentamisaikana tai toiminta-aikana ei muuteta suojelualueiden
ympäristöä. Tuulivoimapuiston voimalat sijoittuvat etäälle suojelualueista eikä
voimaloiden ympärille syntyvällä puuttomalla alueella ole suojelualueille ulottuvia
reunavaikutuksia etäisyydestä johtuen. Voimaloiden rakentamisesta ei aiheudu
vesitalouteen
sellaisia
muutoksia,
jotka
heijastuisivat
suojelualueiden
luontotyyppeihin tai lajistoon. Voimaloista aiheutuva melutaso on suojelualueilla alle
35 dB lukuun ottamatta edellä mainittuja kohteita, joissa melutaso on 40–45 dB.
Melun ei arvioida heikentävän kohteiden luonnontieteellistä arvoa.
Vaikutukset Natura 2000–alueisiin
Luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon sisällytettyihin Natura-alueisiin
hankkeella ei ole vaikutuksia, koska alueille ei sijoitu rakentamistoimenpiteitä eikä
voimaloita, tiestöä tai sähkönsiirtoyhteyksiä sijoiteta alueiden lähiympäristöön.
Lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon sisällytetyistä Natura 2000 -alueista
lähimmät sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lähin on
hankealueen lounaispuolella sijaitseva Lålbyn peltoaukea. Pohjanmaan liiton
julkaisussa (Tikkanen ym. 2013) Dagsmarkin alue ei nouse oleellisesti esiin
15.6.2015
71 (94)
tarkasteltaessa vaikutuksia Natura-alueisiin. Lålbyn peltoaukea sijoittuu hankkeen
lounaispuolelle, kuten myös muut laajemmat peltoalueet. Hanke sijoittuu hieman
sivuun keskeisistä muuttoreiteistä. Lålbyn peltoalueella levähtävä linnusto suuntaa
lennot lähinnä lounaaseen ja pohjoiseen. Hankkeen ei arvioida heikentävän Naturaalueen suojeluperusteita.
Pesimälinnusto
Kaikki metsäkanalintumme ovat paikkauskollisia lajeja jotka elävät koko elämänsä
samalla alueella ja samoilla reviireillä. Varsinkin metsolla on vuodesta toiseen
soidinreviiri samalla alueella. Kanalinnut eivät altistu tuulivoimaloiden siiville. Suurin
haitta kanalinnuille on elinympäristön muuttuminen sekä rakennusaikainen häirintä.
Herkimmin elinympäristön muutos ja häirintä vaikuttaa metsoon. Alueella tärkeimmät
metson elinpiirit ovat pohjoisessa Sahajärven ja Palometsän ympäristössä,
Sahajärven itäpuoleisella kallioalueella sekä Brännlandetin alueella selvitysalueen
kaakkoiskulmassa. Sahajärven läheisyyteen sijoittuu tuulivoimaloita. Metson
keskeinen elinympäristö heikkenee ja lajin kanta alueella voi pienentyä. Keväällä
2015 toteutetussa inventoinnissa hankealueelta ei löydetty metsojen soidinpaikkoja.
Alueella havaittiin pesimäaikana kiertelevänä useina päivinä pesimättömiä joutsenia
ja kurkia. Petolinnuista havaittiin merikotka ja kaksi kertaa kalasääski. Kiertelevät
linnut lentävät usein tuulivoimaloiden siipien korkeudella ja näin saattavat vaarantua.
Muihin pesiviin lintulajeihin ei kohdistu haittaa tai kohdistuu vähäisiä vaikutuksia.
Rakennusaikaista haittaa linnustoon voidaan vähentää rakentamisen ajoittamisella
pesimäkauden alun ulkopuolelle.
Muuttava linnusto
Muuttolintujen on jo kauan arvioitu olevan herkkiä törmäyksille tuulivoimaloihin. Arvio
perustuu siihen, että suuria määriä muuttolintuja kuolee toisinaan törmättyään
korkeisiin pylväisiin ja rakennuksiin. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan havaittu tapauksia,
joissa suuria määriä muuttolintuja olisi törmännyt tuulivoimaloihin (Rydell 2011).
Saksassa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet muuttolintujen
onnettomuusmäärien olevan huomattavasti arvioituja pienempiä muuton aikana. Sen
sijaan onnettomuuksissa kuolee eniten paikallista pesivää linnustoa. Saksalaiset
tilastot osoittavat, että 0,9 % voimaloiden juurelta löytyvistä petolinnuista oli
läpikulkumatkalla olleita muuttolintuja (Dürr 2010).
Tuulivoimalat voivat kuitenkin muodostaa esteitä tai aiheuttaa muuttavien lintujen
yksittäisiä törmäyksiä. Suuret tuulivoimapuistot tai useat toisiaan lähelle sijoittuvat
tuulivoimapuistot voivat aiheuttaa muuttoreittien muutoksia. Tämä voi vaikuttaa
muuttolintujen levähdyspaikkavalintaa ja toisaalta pidentää muuttoreittejä
muuttolinnuston kiertäessä tuulivoimapuistoalueet.
Suurin osa muuttolintulajeista väistää tehokkaasti tiellään olevia tuulivoimaloita tai
lentää riittävän kaukana niistä törmäysriskin välttämiseksi. Törmäysmalleissa on
yleensä käytetty väistökertoimena lukemaa 0,95–0,97. Todellisissa tutkimuksissa on
kuitenkin havaittu, että jopa 98–99 prosenttia linnuista väistää voimaloita.
Kevät- ja syysmuuton seurannan havaintojen perusteella voidaan päätellä, että
alueen läpi muuttaa kevään ja syksyn aikana runsaasti petolintuja. Tuulen suunta ja
voimakkuus sekä muut sääolosuhteet vaikuttavat muuttolinjaan ja lentokorkeuteen.
Suotuisan sään aikana linnut usein ylittävät tuulivoimalan siivet. Varsinkin
15.6.2015
72 (94)
syysmuutossa havaittiin, että kovassa vastatuulessa petolinnut lentävät paljon
matalammalla ja saattavat tällöin vaarantua tuulivoimalan siiville. Sen sijaan hanhien,
kurkien ja joutsenten syys- ja kevätmuutto keskittyy tuulivoimapuistoalueen
länsipuolelle aivan rannikon tuntumaan. Tuulivoimapuistoalueen poikki muuttaa
kuitenkin jonkin verran hanhia ja kurkia sääolosuhteista riippuen. Monissa hankkeissa
on arvioitu törmäysmääriä lajiryhmittäin laskentamallin avulla. Ei ole kuitenkaan
mahdollista laskea mallin avulla luotettavasti sitä, moniko yksilö törmää ja kuolee
vuosittain. Kaikissa linturyhmissä voi tapahtua 1-10 kuolemaan johtavaa
onnettomuutta vuosittain.
Voimaloiden sijoittelu pohjois-eteläsuuntaisiin ryhmiin minimoi voimaloiden haitat
muutolle. Tärkein potentiaalinen sisämaan muuttoreitti kulkee Lålbyn pelloilta
Teuvajoen laaksoon. Kaavaehdotusvaiheessa Storängenin pohjoispuolelta poistettiin
voimala ja muodostettiin muuttolinnuille sopiva, tarpeeksi leveä pohjoiseteläsuuntainen lentoreitti Lålbyn peltojen ja Teuvanjokilaakson välille.
Muu eläimistö
Alueen tummaverkkoperhosen esiintymisniityt ja liito-oravien esiintymispaikat on
huomioitu kaavassa, eikä niihin kohdistu vaikutuksia.
Lepakkokartoitusten sekä karttojen ja ilmakuvien tarkastelun perusteella Lapväärtin–
Dagsmarkin
suunniteltu
tuulivoima-alue
on
lepakoiden
ruokailuja
lisääntymisalueena korkeintaan keskinkertainen. Tärkeitä ruokailualueita ei voida
osoittaa, sillä havainnot jakautuivat useisiin osiin aluetta. Lisääntymisalueita ei
havaittu, sillä alueelta puuttuvat niille tyypilliset havainnot elokuussa emojen perässä
lentävistä poikasista. Olemassa olevan tiedon perusteella tuulivoimapuistolla ei ole
merkittäviä vaikutuksia lepakoihin.
9.5
Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Hankkeen maa- ja kallioperävaikutukset kohdistuvat alueille, joille tehdään
rakentamistoimia. Maaperää muokataan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja
asennusalueen, huolto- ja tulotieyhteyden sekä maakaapelien kattamalta alueelta.
Kaava-alueella hyödynnetään olemassa olevia tierakenteita mahdollisimman paljon.
Osa nykyisestä tiestöstä on leveydeltään ja kantavuudeltaan riittävää, mutta osaa
nykyisestä tiestöstä on tarve leventää ja kantavuutta parantaa. Lisäksi vaaditaan
uusien teiden rakentamista yksittäisten voimaloiden luokse.
Tuulivoimalan komponenttien ja voimalan pystyttämiseen tarvittavan kaluston paikalle
saaminen edellyttää vähintään 4–6 metrin levyistä tietä, joka kestää 17 tonnin
akselipainon ja on enintään 8 astetta kalteva. Kaarteissa tie on tarpeen rakentaa
leveämmäksi. Erikoisajoneuvoja käyttämällä kaltevuus voi olla enintään 14 astetta.
Tiet pyritään sijoittamaan pääosin hyvin kantavalle pohjalle (moreeni- ja kallioalueet).
Teiden rakentaminen aloitetaan poistamalla pintamaat. Tämän jälkeen tien pohja
tasataan. Rakennusaineena käytetään paikallista moreenia ja mursketta tai vastaavia
kantavia materiaaleja. Mikäli tietä joudutaan rakentamaan heikommin kantavalle
pohjalle (turve), tiet tehdään riittävän kantavaksi massanvaihdoilla. Poistettavat
massat ovat määrältään vähäisiä ja läjitetään massanvaihtoalueen viereen kaavaalueella. Lisäksi kalliota joudutaan mahdollisesti räjäyttämään joidenkin tieyhteyksien
rakentamisen yhteydessä. Räjäytystarve tulee kuitenkin olemaan vähäinen, eikä
esimerkiksi räjäytyksistä vapautuvat typpiyhdisteiden määrät (palamatta jäävä osuus)
ole ympäristön kannalta merkittäviä.
15.6.2015
73 (94)
Tiestön rakentamisen yhteydessä voimaloille tulevat maakaapelit pyritään pääosin
sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Maakaapeleiden asentamisesta
maaperään teiden varsille ei muodostu merkittäviä muutoksia maa- ja kallioperään.
Maaperää muokataan myös tuulivoimaloiden rakentamisalueilla. Yhden voimalan
tarvitsema rakentamis- ja nostoalue on alle hehtaarin kokoinen, jossa suurimmat
toimenpiteet kohdistuvat varsinaisen voimalan perustuksen kohdalle. Perustuksen
pinta-ala noin 25 x 25 metriä. Perustuspaikkoja on tarve todennäköisesti louhia osalla
voimaloita. Vaikutukset kallioperään ovat paikallisia ja merkittävyydeltään vähäisiä.
Normaalisti maa-aineksia pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan kaavaalueelta (esim. metsätielinjat). Alueelle kuitenkin joudutaan tuomaan aineksia myös
kaava-alueen ulkopuolelta. Dagsmarkin kaava-alueen läheisyydessä hiekan- ja
soranottoalueita (voimassa olevia ottolupia) on muun muassa Storåsenilla/Isomäellä,
Risåsenilla/Korsbäckillä, Rävåsenilla/Kettuharjulla. Ottoalueilla on runsaasti
varantoja, joten kaava-alueen läheisyydestä löytyy hankkeen tarvitsemat maaainekset. Murskeen tai muun maa-aineksen välivarastoinnilla hankealueella ei ole
muutoin vaikutuksia kuin mahdollinen pölyäminen aineksia kasattaessa ja
kiintoaineksen vähäinen irtoaminen sateella.
Rakennusmateriaalien tuottaminen, samoin kuin maa-ainesten otto yleensä, tapahtuu
lähtöalueilla joka tapauksessa voimassa olevien lupien mukaisesti riippumatta siitä,
minne tuotteet toimitetaan.
Geologian
tutkimuskeskuksen
laatiman
happamien
sulfaattimaiden
ennakkotulkintakartan mukaan kaava-alueella ei potentiaalisesti ole happamasti
reagoivaa sulfidisavea muualla kuin mahdollisesti Storängenin, Simpbäckenin ja
Östermossenin peltoalueilla, joille ei kohdistu maanrakentamista. Muualla kaavaalueella ei ole orgaanispitoisia Litorina-meren savikoita eikä siten happamia
sulfaattimaita.
Voimaloiden elinkaaren päätyttyä ne voidaan purkaa ja kierrättää. Kaava-alue
voidaan palauttaa lähes luonnontilaiseksi.
Toiminnan aikaiset vaikutukset
Tuulivoimaloiden toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään.
Voimaloiden koneistoissa on satoja litroja hydrauliikkaöljyjä. Normaalitilanteissa öljyt
eivät pääse kulkeutumaan ympäristöön, eikä huoltotoiminta aiheuta maaperän
pilaantumista. Laitteistoissa on mahdollista käyttää ympäristöystävällisiä
hydrauliikkaöljyjä.
Sähkönsiirron vaikutukset
Rakennettavalla voimajohtoreitillä tehdään maanrakennustöitä voimajohtopylväitä
pystyttäessä noin 5 km matkalla. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä pylväspaikkoihin ja
ne ovat vähäisiä ja paikallisia.
9.6
Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset
Vaikutukset pohjavesiin
Kaikki alueen pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä eli I luokan
pohjavesialueita ja niissä on vedenottamoita. Kaava-alueen sisällä ei ole
talousvesikaivoja.
15.6.2015
74 (94)
Tuulivoimapuistojen rakentaminen ja käyttö sisältävät
vaikutuksia aiheuttavia toimintoja tai riskejä pohjavedelle:




seuraavia
mahdollisia
teiden ja voimalaitosten pohjien rakentamisen sekä kaapelikanavien kaivamisen
edellyttämä kasvillisuuden poisto, maanpinnan kuoriminen ja maanmuokkaustoimet
käytettävien työkoneiden mahdolliset vuodot tai niitä varten tuotujen polttoainesäiliöiden vuodot
turbiinien voiteluöljyjen mahdolliset vuodot
paineellisen pohjaveden purkautuminen laaksoalueilla.
Yllä olevia mahdollisia vaikutustyyppejä on tarkasteltu alla.
Metsän poiston sekä kaapeleiden ja tiestön rakentamisen aiheuttama muutos
pohjaveden muodostumisessa.
Puuston poisto ja maannoksen kuoriminen teiden kohdilta periaatteessa lisäävät
pohjaveden muodostumista, koska vettä käyttävä kasvillisuus poistuu ja sadeveden
imeytyminen yleensä lisääntyy kuoritussa maanpinnassa. Maannoksen poisto
heikentää luontaista sadeveden puhdistumisprosessia maan pintaosassa. Teiden
pinta-ala koko pohjaveden muodostumisalaan nähden on kuitenkin yleensä häviävän
pieni, joten vaikutus ei ole käytännössä havaittavissa. Vaikutus on sama kuin
metsäteiden rakentamisella yleensä. Teiden rakentamisessa ei kaivauduta syvälle,
kuten tehdään esimerkiksi maa-ainesten otossa, jossa pohjaveden pinnan päälle
jäävä maakerros ohenee yleensä useita metrejä ja siten maaperän suodattava
vaikutus häviää.
Teitä ei päällystetä asfaltilla. Osa sadevedestä imeytyy teiden sorapinnan läpi
pohjavedeksi, ja imeytymistä tapahtuu myös teiden sivuojista. Pohjaveden
muodostumisen määrässä ei siis ole odotettavissa havaittavaa muutosta.
Teiden rakentamisessa ei käytetä pohjaveden laatua vaarantavia materiaaleja.
Koneista johtuva riski rakentamisen aikana.
Teiden rakentamisessa ja tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään runsaasti
raskasta kalustoa. Polttoainevuodot näistä ovat mahdollisia, joskin harvinaisia.
Satunnaiset tippavuodot ovat yleensä niin pieniä, että nesteet haihtuvat tai hajoavat
jo maan pintakerroksessa. Isommissa vuototapauksissa vuotokohta tulee puhdistaa
välittömästi ja toimittaa likaantunut maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Parhaiten vahingoilta vältytään huoltamalla ja tarkastamalla koneita riittävästi. Jos
koneiden tankkaus tapahtuu maastossa, tulee se tapahtua tiivispohjaisella alustalla.
Polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaipallisia tai varustettu suoja-altaalla.
Polttoainesäiliöitä ei säilytetä pohjavesialueilla.
Tuulivoimaloissa olevat voiteluöljyt.
Tuulivoimaloiden koneistoissa on suuret määrät voiteluöljyä/hydrauliikkaöljyä, jotka
vuotaessaan voivat aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Hyvin
epätodennäköisessä onnettomuustilanteessa tai laiterikossa voimalan öljyt jäävät
kuitenkin voimalan perustuksen alueelle, joten ne eivät aiheuta pohjaveden
pilaantumisen riskiä.
Paineellinen pohjavesi voimaloiden kohdalla.
Paineellista pohjavettä esiintyy sellaisilla laaksoalueilla ja niiden reunoilla, joissa vettä
johtavia kerroksia on vettä pidättävän kerroksen alla ja pohjaveden painetaso on
korkeammalla kuin laaksokohdan maanpinta (pohjavesi muodostuu pääasiassa
15.6.2015
75 (94)
laaksoa reunustavilla kohouma-alueilla). Vettä pidättävän kerroksen puhkaiseminen
saattaa johtaa pohjaveden purkautumiseen maanpinnalle ja pohjaveden tason
laskemiseen pohjaveden muodostumisalueella.
Maavaraisesti perustettaessa tuulivoimalat perustetaan usean metrin syvyydelle.
Paineellisen pohjaveden esiintymisen mahdollisuus on tarvittaessa tutkittava
sellaisissa kohdissa, joissa voimala rakennetaan muuta ympäristöä matalammalle ja
maaperä pintaosassa on savea. Tarkasteltavalla Dagsmarkin tuulivoimapuiston
kaava-alueella paineellisen pohjaveden esiintyminen ei ole todennäköistä.
Voimalaitosten perustuksissa käytettävä betoni ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle.
Betonia käytetään yleisesti vesihuoltoon liittyvissä rakenteissa, esimerkiksi
kaivonrenkaissa, vesijohdoissa ja vesitorneissa. Maan alla olevan betonin
syöpyminen on erittäin hidasta, eivätkä liukenevat aineet (pääasiassa
kalsiumyhdisteitä) aiheuta vaaraa pohjavedelle. Kalsiumyhdisteitä käytetään yleisesti
pohjaveden pH:n kohottamiseen vesilaitoksilla, joissa vesi on liian hapanta.
Voimalaitosten ja niihin liittyvien teiden rakentamisella ei ole merkityksellistä
vaikutusta alueella olevien vedenottamoiden veden laatuun tai määrään, kun
pidetään huoli, ettei poltto- tai voiteluaineita pääse valumaan maahan.
Vaikutukset pintavesiin
Tuulivoimapuiston vaikutukset pintavesiin ovat suurimmillaan rakentamisvaiheessa.
Tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja sähköverkoston rakentamiseen liittyvät
maanmuokkaustyöt saattavat väliaikaisesti lisätä maaperän eroosiota sateisina
aikoina, mikä voi lisätä pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoainekuormitusta.
Koska alue on loivasti kumpuileva ja suurpirteissään suhteellisen tasainen, alueella
syntyvät hulevedet ohjautuvat lukuisiin ojiin, joissa virtaus on heikkoa. Näin ollen
kiintoaine jakaantuu useisiin ojiin, joissa se sedimentoituu pitkällä matkalla.
Kiintoaineksen kuormitus yksittäisissä ojissa ja vastaanottavissa joissa on
lyhytaikainen ja ympäristön kannalta merkityksetön.
Teiden rakentamisen myötä sivuojien määrä kasvaa, mikä tältä osin lisää valuman
määrää kaava-alueelta vastaanottaviin jokiin. Yllä olevan mukaisesti vesi jakaantuu
lukuisiin ojiin, eikä yksittäisissä alueelta pois johtavissa ojissa virtauksen määrä
kasva merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi alueen tasaisuuden vuoksi
veden virtaus alueelta ulos ei ole haitallisen voimakasta isojenkaan sadetapahtumien
aikana. Vähäsateisina aikoina ojiin kertyvä vesi osittain haihtuu ja imeytyy
pohjavedeksi.
9.7
Meluvaikutukset
Dagsmarkin
tuulivoimahankkeen
meluvaikutukset
on
mallinnettu
Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 antaman ”Tuulivoimaloiden melun
mallintaminen” -ohjeen mukaisesti ISO 9613 -standardilla (liite 7). Laskentatuloksia
verrataan suunnitteluohjearvoihin ja VNp 993/1992 mukaisiin ympäristömelun
ohjearvoihin.
Pienitaajuisen melun mallinnus on tehty Ympäristöministeriön helmikuussa 2014
antaman ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” –ohjeen sekä DSO 1284
pienitaajuisen melun laskentamenetelmän mukaisesti. Melulaskennassa on käytetty
turbiinia Vestas 126, jonka lähtömelutasoon on lisätty 2 dB. Tämä mahdollistaa
muidenkin voimalatyyppien valitsemisen alueelle.
76 (94)
15.6.2015
Tuulivoimaloiden aiheuttama melu alittaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992)
mukaiset ohjearvot.
Melumallinnuksen perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä 40 dB
melutasoa alueen vakituisten asuntojen kohdalla. Vapaa-ajan ja loma-asuntojen
kohdalla tuulivoimaloiden äänitaso ylittää 35 dB neljässä kohteessa (Vestas 126, 3.3
MW).
Melutaso on kaavassa osoitetuilla luonnonsuojelualueilla alle 40 ja valtioneuvoston
suunnitteluohjearvon mukaisella tasolla. Tiedossa ei ole, että kyseisiä
luonnonsuojelualueita käytettäisiin oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on osittain pienitaajuista, joka voi kuulua
rakennuksien sisätiloissa. Tuulivoimaloiden aiheuttamia sisämelutasoja on arvioitu
Asumisterveysohjeessa annettujen pienitaajuus ohjearvojen perusteella. Tehtyjen
melulaskelmien perusteella Asumisterveysohjeessa esitetyt ohjearvot pienitaajuiselle
melulle eivät ylity lähimmissä asuin- ja lomarakennuksissa. Etäisyyden kasvaessa
pienitaajuinen melu vaimenee, joten ohjearvot alittuvat myös kauempana olevissa
asunnoissa. Turbiinilla Vestas 126 (+ 2 dB) pienitaajuinen melu on lähellä ohjearvoja,
kun Nordex 131 (+ 2 dB) turbiinilla ne alittuvat selkeästi.
Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu muodostuu muun muassa
työmaaliikenteestä, asennustöistä ja maanmuokkauksesta. Rakennusaikainen melu
on tilapäistä ja lyhytaikaista.
15.6.2015
77 (94)
15.6.2015
78 (94)
Kuva 38. Meluvyöhykkeet (Vestas 126 3,3 MW).
Tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua voidaan pienentää säätelemällä roottorin
pyörimisnopeutta ja lapakulmaa. Tällöin kuitenkin myös sähköntuotto pienenee.
Pyörimisnopeutta
voidaan
pienentää
esimerkiksi
yöaikana,
jolloin
suunnitteluohjearvot ovat tiukemmat. Turbiinien vaimennus voidaan toteuttaa myös
tuuliolosuhteiden mukaisesti.
Rakennuslupaan pitää liittää selvitys meluvaikutuksista läheiseen asutukseen.
Selvityksessä otetaan tarvittaessa kantaa myös sisämeluun ja matalataajuiseen
meluun. Kaavan suunnitteluratkaisulla ja kaavamääräyksillä varmistetaan, että
tuulivoimalat eivät aiheuta meluhaittoja asutukselle.
9.8
Valo- ja varjostusvaikutukset
Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa
määritelty ohjearvoja. Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10 tuntia
ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa (todellinen tilanne, Real Case).
Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat
varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen
haittana, mutta useimpien mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa
haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ihmistä, ja heistä 6
% koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä
haittaa ei aiheudu.
15.6.2015
79 (94)
80 (94)
15.6.2015
Kuva 39. Kaavaratkaisun mukainen varjostusmallinnus pahimmassa tilanteessa (Nordex 131, 3,3
MW).
Kaavaratkaisussa välkettä esiintyy Real Case -laskentamallin mukaan 29 kiinteistöllä
yli kahdeksan tuntia vuodessa (Nordex N131, napakorkeus 144). 10–14 tuntia
vuodessa välkettä esiintyy mallinnuksen mukaan 14 kiinteistöllä. Yli kahdeksan
tunnin välkehtimistä vuodessa esiintyy alueen lounaisja kaakkoisosassa.
Vestas V126 3.3 MW turbiinilla välke on hieman vähäisempää. Välkettä esiintyy Real
Case -laskentamallin mukaan 26 kiinteistöllä yli kahdeksan tuntia vuodessa.
Todelliset välkevaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisemmiksi ja välkehtimiselle
altistuvien asuinrakennusten määrä pienemmäksi, koska malli ei huomioi
kasvillisuutta, joka vähentää vilkkumista. Kasvillisuus huomioiden ylitykset eivät
aiheuta todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Varjostuksesta aiheutuvaa koettua haittaa voidaan vähentää tai haitan synty estää
teknisin ratkaisuin. Nykyajan voimalat voidaan varustaa ajastimella, joka huomioi
auringon kulman ja varjostuksen synnyn sekä pysäyttää voimalan aikoina, joina
varjostusta syntyisi.
9.9
Vaikutukset alueen turvallisuuteen
Tuulivoimalat eivät estä alueen muuta käyttöä. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana
vapaata liikkumista rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä rajoitetaan
turvallisuussyistä. Tuulivoimaloiden valmistuttua alueella voi liikkua kuten ennenkin
jokamiehenoikeuksien mukaisesti.
Rakentamisen aikana alueelle suuntautuu erikoiskuljetuksia sekä muuta
rakentamiseen liittyvää liikennettä. Rakentamisen aikana alueen liikenneturvallisuus
on siten heikompi kuin nykyisin tai voimaloiden valmistuttua.
Talviaikaan voimalan rakenteista saattaa erityisissä oloissa pudota jäätä. Kuuran
muodostuminen on merkittävin tekijä jään kertymiselle tuulivoimalan lapojen pinnoille.
Riski riippuu siitä, kuinka usein olosuhteet ovat otolliset jään muodostumiselle.
Kappaleiden irtoaminen tuulivoimalasta on erittäin epätodennäköistä. Hollantilaisen
laskelman mukaan jonkin kappaleen irtoaminen sattuu vuodessa 1 voimalalle
4 000:sta 95 % todennäköisyydellä. Tämä tarkoittaa, että yhden tuulivoimalan
toiminta-aikana (30 vuotta) riski on kokonaisuudessaan 0,7 %.
Kehitetyn mallin mukaan voidaan arvioida tarkemmin jään irtoamisen riskiä (Morgan
et al. 1998). Riski sille, että yhden neliömetrin alueelle osuu voimalaitoksesta irtoavaa
jäätä vuoden aikana, on noin 0,01 % – 0,4 % 150 metrin päässä voimalasta ja noin
0,2 % – 5 % 50 metrin päässä voimalasta. Ulkoilureitit sijaitsevat lähimmillään
hieman yli 100 metrin päässä voimaloista. Voimaloita lähimmät ulkoilureitit sijaitsevat.
Voimalaitoksen lähellä kulkeville jään osumisen riski on lähes olematon.
Tuulivoimapuistossa ei ole suunniteltu käytettävän jäänestoa tai -poistoa.
Tuulivoimalan lähialue voidaan varustaa putoilevasta jäästä varoittavilla kylteillä.
Lisäksi teknisillä ratkaisuilla on mahdollista estää jään muodostumista lapojen
pinnoille.
9.10
Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset
Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan
voimalaitosten rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri
määrä raskasta ja muuta liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Tuulivoimalaitoksen
osat ovat noin 20–60 metriä pitkiä. Erikoispitkät ja raskaat kuljetukset vaativat
15.6.2015
81 (94)
erikoiskuljetusluvan alueellisesta ELY-keskuksesta. Erikoiskuljetusten ajaksi on
teiden varsilta tarvittaessa poistettava tilapäisesti liikennemerkkejä, katuvalaisimia ja
muita laitteita. Siltojen osalta on tehtävä lisäksi kantavuustutkimukset ylipainavien
kuljetusten osalta.
Kuva 40. Pisin erikoiskuljetus liittyy voimalan lapaan. Ajoneuvon pituutena on
kuljetusselvityksessä käytetty 62,5 metriä.
Vaativimpien kuljetusten aikana voidaan tilapäisesti tie sulkea muulta liikenteeltä tai
muutoin rajoittaa liikennettä kuljetuksen ajaksi. Edellä mainitut tilanteet ovat kuitenkin
tilapäisiä ja hetkellisiä eikä niillä ole kovin suurta vaikutusta itse
liikenneturvallisuuteen, lähinnä liikenteen sujuvuus saattaa hieman kärsiä.
Erikoiskuljetukset pyritään ajoittamaan liikenteellisesti hiljaiseen aikaan, kuten yöhön,
jolloin liikenteen sujuvuudelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat alueen tiestöllä. Nykytilanteessa
normaalin kokoisen tuulivoimalan kuljetuskaluston tarve on yleensä seuraava: lapoja
varten kolme kuorma-autoa, tornia varten kolme tai neljä kuorma-autoa,
konehuoneelle yksi kuorma-auto ja roottorin napaa, työkaluja ja sisäosia varten
kolme kuorma-autoa. Rakentamisessa tarvittavan suuren nosturin kuljettaminen
vaatii noin 17 kuorma-autokuljetusta.
Perustusten, työskentelyalueiden ja uusien teiden rakentaminen sekä nykyisten
teiden vahvistaminen aiheuttavat suuria kuljetusmääriä. Kuljetustarpeen arvioidaan
olevan likimain seuraava:




Maavaraista teräsbetoniperustusta varten tarvitaan raudoituksen ja betoninkuljetukseen noin 70 kuorma-autokuormaa / tuulivoimala. Kuljetusten määrä on huomattavasti pienempi, mikäli perustus voidaan ankkuroida kallioon
Työskentelyalueelle tarvitaan noin 40 sorakuljetusta / työskentelyalue
Uuden tien rakentamiseen tarvitaan noin 170 kuorma-autokuormaa / tiekilometri
Näiden lisäksi tulevat muiden työkoneiden ja työntekijöiden kuljetukset
Tarvittavien kuljetusten määrä riippuu siitä, millainen rakennuspaikka on kyseessä ja
kuinka pitkästi rakennetaan uusia tai vahvistetaan olemassa olevia teitä.
Tuulivoimaloiden rakentaminen lisää erityisesti raskasta liikennettä alueella, jonka
vuoksi liikenneturvattomuus voi ajoittain lisääntyä. Raskaan kuljetusten kääntymiset
yleisiltä teiltä risteäville huoltoteille sekä yleensä raskaiden ajoneuvojen ajaminen
kapeilla ja mutkaisilla teillä lisäävät riskiä liikenneonnettomuuksien, kuten
peräänajojen ja kohtaamisonnettomuuksien syntyyn. Alueella ei kuitenkaan ole niin
sanottuja herkkiä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja ja asiointimatkat tehdään
yleensä autolla. Liikenneturvallisuuteen liittyvät vaikutukset ajoittuvat vain
rakentamisvaiheeseen, jonka jälkeen liikkumismahdollisuudet palautuvat ennalleen.
Vaikutus liikenneturvallisuuteen on vähäinen.
Huoltoteiden rakentaminen, nykyisten teiden kunnostus ja hoito tehdään pääasiassa
hankevastaavan kustannuksella, millä on liikenteen sujuvuuden kannalta positiivinen
vaikutus.
15.6.2015
82 (94)
Kuivina aikoina ilmaan saattaa rakentamisen aikana levitä vähäisissä määrin pölyä,
jonka vaikutus hengitysilman laatuun on vähäinen.
Toiminnan aikaisia liikennevaikutuksia ei synny, vaan kyseessä on normaaliin
liikenteeseen sulautuvasta vähäisestä liikennemäärästä. Tuulivoimapuiston toiminnan
aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan
olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Lisäksi
tuulivoimapuiston alueelle on tarve liikennöidä poikkeustilanteissa (vikaantunut
voimala tms.).
Voimalat sijaitsevat etäällä yleisistä teistä eikä hankkeesta aiheudu
liikenneturvallisuutta vaarantavia vaikutuksia. Voimaloiden sijainti suhteessa yleiseen
tiestöön täyttää Liikenneviraston Tuulivoimalaohjeen (2012 B) mukaisen etäisyyden.
Erikoiskuljetukset ja teiden riittävyys
Tuulivoimalan osat kuljetetaan Kaskisten sataman kautta valtatietä 8 pitkin ja
edelleen seututietä 663. Tiet sopivat erikoiskuljetuksille, ja reitillä ei ole siltojen
vahvistamistarvetta (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). Kuljetusmatka satamasta
hankealueelle on noin 30 km. Kuvassa alla (Kuva 41) on esitetty teiden päällysteet
hankealueen lähistöllä. Tiet ovat kovaa tai pehmeää asfalttibetonia. Soran ja muun
materiaalin kuljetusreittejä ei ole vielä selvitetty.
VT8
663
Kuva 41. Tien päällyste (Liikennevirasto 11/2013)
Seututieltä 663 on ajoyhteys suoraan hankealueen metsäautotieverkkoon.
Tarvittaessa hankealueen metsäautoteiden kantavuutta parannetaan ja puita
kaadetaan metsäautoteiden risteysalueilla koko hankealueella. Metsäautoteiden
kantavuus on kuitenkin usein riittävä tuulivoimapuiston kuljetuksiin. Hankevastaava
on tekemässä tarkempia tutkimuksia suunnitellun tieverkon maaperästä ja
kantavuudesta.
15.6.2015
9.11
83 (94)
Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset
Tuulivoimatuotannon ilmastoja ilmapäästöt rajoittuvat lähinnä voimalan
rakentamisvaiheessa tapahtuvaan rakennus- ja tuulivoimalakomponenttien
valmistuksen ja raaka-aineiden hankinnan päästöihin. Tuulivoimalat eivät
käyttöaikana aiheuta suoria päästöjä ilmaan. Tuulivoimaloiden rakentamisen ja
raaka-aineiden hankinnan ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt tapahtuvat pääosin
muualla sijaitsevien teollisten toimintojen yhteydessä. Niillä ei ole vaikutusta
hankealueen paikalliseen tai seudulliseen ilmanlaatuun.
Normaali tuulivoimala tuottaa 6–8 kuukauden aikana yhtä paljon sähköä kuin sen
rakentamiseen, kuljettamiseen ja poistamiseen vaaditaan. Tämän jälkeen voimala on
energiapositiivinen.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön korvatessa fossiilisilla polttoaineilla (hiili, maakaasu,
öljy) tuotettua sähköä syntyy välillisiä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Toisaalta
ilmapäästöjä saattaa syntyä, kun tuulivoiman tuotannon epätasaisuudesta johtuen
tarvitaan säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Holttisen (2008)
mukaan useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman
vaatima säätötarve on 1–5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla
tuotetaan 5–10 % sähköstä (Irlanti, Ruotsi, Suomi, Pohjoismaat).
Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus ilmastoon, sillä toteutuessaan se
syrjäyttäisi lähinnä kivihiililauhteella ja maakaasulla tehtyä sähköä. Taulukossa
(Taulukko 10) on esitetty, kuinka paljon ilmapäästöt vähenevät mikäli megawattitunti
sähköä tuotetaan kivihiilen tai maakaasun sijaan tuulivoimalla (Lago et al. 2009).
Taulukon lukuarvoista on vähennetty kivihiilen tai maakaasun ja tuulivoiman
päästöjen erotus, joten luvut osoittavat tuulivoimatuotannon hyödyt verrattuna muihin
tuotantomuotoihin.
Taulukko 10. Kertoimet, joiden avulla voidaan arvioida tuulivoiman aiheuttamat
ilmapäästöjen vähenemät
Kivihiili (ylin), kg/MWh Maakaasu
sähköä
kg/MWh sähköä
Hiilidioksidi
828
391
Rikkidioksidi
1,5
0,12
Typen oksidit
1,3
0,32
(alin),
Taulukossa (Taulukko 11) on osoitettu kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen
verrattuna kivihiilellä tai maakaasulla tuotettuun sähköön. 41 tuulivoimalan
vuosituotantoa vastaava määrä sähköä aiheuttaisi CO2-päästöjä noin 170000–
360000 tonnia/vuosi, rikkidioksidipäästöjä noin 50–650 t/v ja typen oksidipäästöjä
noin 140–570 t/v.
15.6.2015
84 (94)
Taulukko 11. Kasvihuonekaasujen väheneminen
maakaasulla tuotettuun sähköön (tonnia/vuosi)
verrattuna
kivihiilellä
tai
41x5MW, 435 GWh:n vuosituotto
Kivihiili (ylin), t/v
Maakaasu (alin), t/v
Hiilidioksidi
360180
170085
Rikkidioksidi
653
52
Typen oksidit 566
9.12
139
Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset
Terveysvaikutukset
VTT:n laatiman kirjallisuuskatsauksen (2013) mukaan tuulivoimalat eivät
tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan suoraan alenna lähialueiden asukkaiden
fyysistä terveyttä. Tuulivoima ei aiheuta kirjallisuuskatsauksen mukaan vaaraa
esimerkiksi epileptikoille eikä niin kutsutulle tuulivoimasyndroomalle löydy tieteellistä
tukea.
Tuulivoimaloilla saattaa olla vaikutuksia koettuun terveyteen. Tutkimuksissa on
esitetty että esimerkiksi tuulivoimaloiden näkeminen, kuuleminen tai ainoastaan
negatiivinen asenne tuulivoimaloita vastaan saattaa aiheuttaa toisille stressiä. Koetun
terveyden vaikutuksia voidaan mahdollisesti vähentää parantamalla tuulivoimaloiden
hyväksyttävyyttä esimerkiksi avoimella keskustelulla.
Vaikutukset elinkeinoihin
Teknologiateollisuus
ry
on
vuonna
2009
laatinut
Tuulivoima-tiekartan
(Teknologiateollisuus ry, 2009), jossa yhdistys on arvioinut tuulivoiman työllistävää
vaikutusta. 100 MW tuulivoimapuiston työllistäväksi vaikutukseksi käsittäen sekä
suunnittelu-, rakennus- ja toimintavaiheen Teknologiateollisuus on arvioinut
seuraavaa:




Projektikehitys ja asiantuntijapalvelut 10htv
Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen 70htv
Käyttö- ja kunnossapito 20 vuotta 800htv
Voimaloiden valmistus, materiaalit, komponentit ja järjestelmät 300htv
Dagsmarkin hankkeen työllistävä vaikutus on tätä isompi, ja vastaa 140–230 MW
tuulivoimapuistoa.
Eläimet, kuten hevoset ja tuotantoeläimet, saattavat aluksi vierastaa ja säikkyä uutta
elementtiä, mutta ne tottuvat pian tuulivoimaloihin näkökentässään ja voimaloiden
ääneen, jonka jälkeen ne eivät kiinnitä huomiota tuulivoimaloihin.
Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen työllisyyteen. Voimaloiden
rakentamisvaiheessa sekä käytön aikana mm. töiden kunnossapidossa pyritään
työllistämään paikallisia ja alueellisia yrittäjiä.
15.6.2015
85 (94)
Hanke tuo paikallisille ihmisille säännöllistä tuloa ja kunnalle verotuloja. Verotulojen
avulla kunta pystyy turvaamaan ja kehittämään palveluita, millä on myönteisiä
vaikutuksia ihmisten elinoloihin.
Vaikka tuulivoimalat muuttavat alueen ympäristöä, virkistyspalveluita voidaan
järjestää alueella entiseen tapaan.
Muun muassa turbiinit, tiestö ja voimajohdot pienentävät ja pirstovat maa- ja
metsätalouden hyödyntämää maa-alaa alle 2 % hankealueella. Elinkeinoihin
kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat vähäiset. Teiden parantamisella ja
huoltoteiden rakentamisella on maanomistajien elinkeinojen harjoittamisen kannalta
paikallisesti positiivinen vaikutus.
Vaikutukset matkailuun
Tuulivoimaloiden sijaintia on muutettu kaavaluonnoksen jälkeen kauemmas
Pyhävuorelta ja Susiluolasta. Tämä tuulivoimaloiden sijoittelulla ei aiheuta
merkittävää haittaa Pyhävuorelle ja Susiluolaan suuntautuvalla matkailulle.
Vaikutukset virkistyskäyttöön
Tuulivoimapuisto ei estä hankealueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä.
Tuulivoimaloita ei ole osoitettu virkistyksen kannalta tärkeille Pyhävuoren ja
Susiluolan alueille eikä niiden välisille reitistöille.
Virkistyskäytölle voidaan arvioida aiheutuvan kohtalaisesti häiriöitä rakentamisen
aikana. Häiriöiden merkittävyys riippuu olennaisesti siitä, miten rakentaminen
vaiheistetaan. Eniten häiriöitä syntyy silloin, jos rakentamista tehdään yhtä aikaa
laajalle alueelle tai jos rakentaminen kestää yhdellä alueella pitkän aikaa. Kun
tuulivoimalat ovat käytössä ja rakentamisvaihe on ohi, virkistyskäytölle aiheutuvat
haitat pienenevät merkittävästi.
Tuulivoimalat muuttavat alueen ympäristöä voimakkaasti ja voimaloiden melu ja
näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä.
Koska aluetta ei lähtökohtaisesti tulla aitaamaan, tulee alueella liikkuminen
rajoittumaan vain hyvin paikallisesti. Entisen kaltainen alueen käyttö (muun muassa
metsästys ja marjastus) on jatkossakin suurella osalla aluetta mahdollista.
Vaikutukset asumisviihtyvyyteen
Asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat tuulivoimaloiden mahdollisesti tuottamat
melu- ja välkevaikutukset. Melulaskentojen perusteella tuulivoimaloiden melu ei ylitä
valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoja yhdenkään asuintai
lomarakennuksen luona. Melu ei myöskään ylitä ympäristöministeriön antamia
suunnitteluohjearvoja kuin yhden loma-asunnon kohdalla. Melu ei aiheuta
merkittävää haittaa lähialueiden asukkaille.
Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluhäiriöitä kohtaan on pelkoja. Tuulivoimaloiden
melun ja ylipäänsä olemassaolon häiritsevyys kuitenkin vähenee useimmiten
asukkaiden keskuudessa silloin, kun voimalat ovat olleet käytössä jonkin aikaa ja
ihmiset ovat tottuneet niihin osana asuinympäristöään (ks. esim. Motiva 2010).
Tuulivoimapuiston rakentaminen ja kuljetukset aiheuttavat melua ja liikennettä
rakennusaikana, millä saattaa olla vähäisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin.
Meluhaitat ovat kuitenkin paikallisia ja lyhytaikaisia. Rakentamisen aikana liikkumista
15.6.2015
86 (94)
hankealueella tulee myös rajoittaa turvallisuussyistä, millä on lyhytaikaisia vaikutuksia
viihtyvyyteen.
Varjostuksen ei voida todeta aiheuttavan merkittävää haittaa asutukselle.
Tuulivoimalat muuttavat maisemaa. Jotkut ihmiset voivat kokea tämän elinolojen
huononemisena tai toisaalta uutena positiivisena maisemallisena elementtinä.
Sähkönsiirrosta aiheutuvien vaikutusten ei kokonaisuudessa arvioida olevan
merkittäviä. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti sijoittuu suurelta osin olemassa olevalle
johtoalueelle ja toisen uuden voimajohdon kanssa samalle johtoalueelle.
Liikenneturvallisuus
Tuulivoimaloiden rakentaminen lisää erityisesti raskasta liikennettä alueella, jonka
vuoksi liikenteen aiheuttama turvattomuus voi ajoittain lisääntyä. Raskaan kuljetusten
kääntymiset yleisiltä teiltä (seututie 663) risteäville huoltoteille sekä yleensä
raskaiden ajoneuvojen ajaminen kapeilla ja mutkaisilla teillä lisäävät riskiä
liikenneonnettomuuksien, kuten peräänajojen ja kohtaamisonnettomuuksien syntyyn.
Alueella ei kuitenkaan ole niin sanottuja herkkiä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja
ja asiointimatkat tehdään yleensä autolla. Vaikutus liikenneturvallisuuteen alueella on
vähäinen.
Liikenneturvallisuuteen liittyvät vaikutukset ajoittuvat vain rakentamisvaiheeseen,
jonka jälkeen liikkumismahdollisuudet palautuvat ennalleen.
9.13
Vaikutukset ilmaturvallisuuteen ja tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin
Ilmaturvallisuus
Kaava-aluetta lähin lentokenttä, Seinäjoen lentoasema, sijaitsee yli 70 km:n
etäisyydellä kaava-alueesta. Lentokentän lentorajoituspinnat eivät ulotu kaavaalueelle. Tuulivoimalat ovat aina lentoturvallisuusriski ja ne tulee merkitä
lentoestevaloin ja hankkeen jokaiselle tuulivoimalalle tulee hakea lentoestelupa
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta.
Finavia Oyj:ltä on saatu lentoestelausunto 13.2.2013 hanketta koskien. Lausunnon
mukaan Dagsmarkin tuulivoimapuistohankkeella ei ole vaikutuksia Finavian
lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin.
Lentoestevalot vaikuttavat kuitenkin alueen lentoliikenteen sujuvuuteen ja este
aiheuttaa muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin. Annettu
lausunto tulee liittää mukaan lentoesteen lupahakemukseen. Hankevastaava hakee
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta lupaa lentoesteiden pystyttämiseen.
Finavian lausunnon mukaan Dagsmarkin tuulivoimalat tulee merkitä koneenhuoneen
päälle asennettavilla B-tyypin suuritehoisilla valkoisilla vilkkuvilla valoilla. Lisäksi
tuulivoimaloiden lapojen ja konehuoneen pitää olla väriltään valkoisia. Lisäksi
tuulivoimaloiden tornit tulee merkitä lentoestevaloin, joista tornin ylimmän 2/3
päivämerkinnän väri tulee olla valkoinen.
Puolustusvoimien valvontajärjestelmät
Hankkeesta vastaava on pyytänyt lausunnon Pääesikunnalta. Lausunnossa
(saapunut 26.2.2014) on arvioitu hankkeen vaikutukset puolustusvoimien joukkojen ja
järjestelmien käyttöön. Lausunto on esitetty raportin liitteessä 8. Lausunnossa on
otettu
huomioon
puolustushaarojen
ja
Puolustusvoimien
Johtamisjärjestelmäkeskuksen laatimat alueelliset tarkastelut, joissa arvioidaan
15.6.2015
87 (94)
vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun sekä
puolustusvoimien radioyhteyksiin.
Suunniteltu
tuulivoimahanke
sijoittuu
ilmavoimien
ilmavalvontatutkien
vaikutusalueelle. Ilmavoimien Esikunnan asiantuntijan mukaan kyseisen hankkeen
tuulivoimaloista aiheutuvien tutkavaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin niin
vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisäksi
puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien topografisten tarkastelujen
perusteella hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin
toimintaedellytyksiin, sotilas ilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon
yhteyksiin.
Hankkeen tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien
valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen
ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman
mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Dagsmarkin alueelle.
Tutkien toiminta
Ilmatieteenlaitoksen säätutkiin tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostuksia ja ei
toivottuja heijastuksia. Varjostukset ja heijastukset voivat vaikeuttaa numeeristen
sääennustusmallien laatimista. Kaava-aluetta lähimmät Ilmatieteenlaitoksen säätutkat
sijaitsevat Ikaalisissa noin 90 km:n etäisyydellä ja Vimpelissä noin 145 km:n
etäisyydellä. Euroopan meteorologisten laitosten yhteisjärjestön EUMETNET:in
säätutkaohjelman OPERAN suositusten mukaan tuulivoimaloita ei tule sijoittaa alle
viiden kilometrin etäisyydelle säätutkista. Suosituksen mukaan vaikutukset tulee
arvioida, jos voimalat sijaitsevat alla 20 km:n etäisyydellä säätutkista. Dagsmarkin
tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Ilmatieteenlaitoksen säätutkien
toiminnalle, koska säätutkat sijaitsevat kaukana kaava-alueesta.
Viestintäyhteydet
Mobiiliverkot ja tiedonsiirto
Normaalia mobile-antennien toimintaa tuulivoimalat eivät suoranaisesti häiritse,
koska radioaallot etenevät epätasaisesti varsinkin silloin, kun etäisyys kasvaa maston
ja tuulivoimalan välillä. Aivan voimalan tuntumassa häiriöitä voi aiheutua edellyttäen,
että ainoa linkkimasto sijaitsee voimalan ”takana”.
Teleoperaattoreiden radiolinkkiyhteyksiä käytetään langattomaan tiedonsiirtoon.
Linkkijännite muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Koska operaattorien
käyttämät linkkijänteet ovat taajuuksilla käyviä näköyhteyslinkkejä eli näköyhteyden
tulee olla kunnossa eikä mitään estettä saa matkalla olla, tuulivoimala aiheuttaa
vastaavan estevaikutukset kuin mikä tahansa rakennus. Mikäli tuulivoimalan torni tai
sen lapa osuu lähettimen ja vastaanottimen väliin, voi linkki katketa ja tiedonsiirto
häiriintyä. Linkkijännitteet edellyttävät ainoastaan muutamien metrien sekä turbiinin
lapojen levyistä suojavyöhykettä turbiinin perustuksista. Tällöin tuulivoimaloiden
tarkalla sijoitussuunnittelulla voidaan estää haitallisten vaikutusten syntyminen.
Haitallisia vaikutuksia voidaan estää myös linkkiyhteyksiä kierrättämällä muiden
läheisten mastojen kautta.
Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu muutamia linkkimastoja ja kaava-alueen läpi
kulkee ainakin yksi mastojen välinen linkkijännite, joka huomioidaan tuulivoimaloiden
sijoittelussa. Tarkat tiedot linkkiyhteyksistä on pyydetty alueen toimijoilta. Hankkeen
aiheuttamat vaikutukset langattomaan tiedonsiirtoon arvioidaan jäävän vähäisiksi.
Radio ja TV
15.6.2015
88 (94)
Tuulivoimaloiden on joissakin tapauksissa todettu aiheuttavan häiriötä TV-signaaliin
voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintyminen ja voimakkuus riippuu mm.
voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja TV-vastaanottimiin, lähettimien
signaalin voimakkuudesta ja suuntauksesta sekä maaston muodoista ja muista
mahdollisista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välillä.
VTT:n raportissa (2012) on tarkasteltu yleispiirteisesti vaikutuksia yleisradio- ja tvsignaaleihin. Vaikutuksia signaaleihin voi syntyä kolmesta syystä:

Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille

Heijastukset voimaloiden rungoista

Heijastukset roottorin lavoista
Selvityksessä VTT arvioi vaimennusarvoiksi 1,0 dB 100 MHz:llä ja 1,8 dB 600
MHz:llä. Kyseiset vaimennukset ovat selvityksen mukaan vähäisiä, eikä niillä arvioida
olevan merkittävää vaikutusta signaalin vastaanottoon. Kuuluvuusalueen äärirajoilla
voi syntyä kuitenkin merkittävämpiä vaikutuksia.
Voimaloiden runkojen aiheuttamien häiriöiden estämiseksi riittäisi, että
vastaanottopaikka ei sijaitsisi aivan tuulivoimapuiston takana lähettimestä
katsottaessa, vaan jonkin verran sivussa siitä. Voimalan rungon sijaitessa lähettimen
ja vastaanottimen välissä, voi signaalia häiriintyä.
Lapojen kokonaisvaikutuksesta voidaan todeta, että vastaanotettaessa signaalia
tuulivoimapuiston läpi, joka on muuten häiriöiden kannalta pahin tapaus, liikkuvien
lapojen aiheuttama Doppler-siirtymä jää tilanteen geometriasta johtuen pieneksi.
Lapojen heijastukset ovat sekä digi-TV:n että FM-radion kannalta vähemmän
haitallinen häiriön aiheuttaja kuin voimaloiden tornien heijastukset.
Heijastusten vaikutukset ovat voimakkaimmat ja häiriösuhde huonoimmillaan
vastaanottimen ollessa lähellä tuulivoimapuistoa, sen takana tai myös sivulla.
Taulukko 12. Tuulivoimapuiston vaikutukset FM-radion ja Digi-TV:n signaaleihin
(Lähde: VTT 2012).
Dagsmarkin tuulivoimaloiden ympäristössä antenni-TV-vastaanotto tapahtuu
Pyhävuoren pääasemalta, jonka etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta on alle
kilometri. Digita Networks Oy:n lausunnon mukaan suunnitellun tuulivoimala-alueen
yli ja 5 km:n etäisyydellä tuulivoimapuistosta on yli 4 500 asukasta, jotka
vastaanottavat DVB-T signaalia Pyhävuorelta.
Pyhävuoren masto ei ole riittävän korkea, että signaali menisi puiston yli. Masto
sijaitsee noin +120 metrin korkeudella ja maston korkeus on noin 200 metriä.
Lausunnon mukaan tuulivoimapuisto ei häiritse Digitan siirtoyhteyksiä. On kuitenkin
todennäköistä, että tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan runsaasti häiriöitä antenni-TVvastaanottoon suunniteltavan tuulivoimapuiston ympäristössä. Lisäksi on mahdollista,
että tuulivoimalat
aiheuttavat
ongelmia Karijoen–Vanhankylän
suuntaan
voimakkaiden heijastumien takia.
15.6.2015
89 (94)
Vaikutuksia TV-vastaanottoon voidaan lieventää asentamalla kaksi täytelähetintä
rannikon läheisyyteen, ja mahdollisesti itäpuolelle kattamaan itäisiä alueita. Maston
korottaminen on kallista ja aikaa vievä prosessi, eikä tule Digitan mukaan tässä
tapauksessa kyseeseen.
9.14
Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset
Etenkin
hankeen
lähivaikutusalueella
korostuvat
myös
tuulivoimaloiden
lentoestevalojen vaikutukset. Lentoestevalot muuttavat lähialueen maisemakuvaa
erittäin merkittävästi etenkin kirkkaina ja pimeinä vuorokaudenaikoina, jolloin
lentoestevalot ovat parhaiten havaittavissa. Lentoestevalojen vaikutukset
maisemakuvaan
ovat
erittäin
merkittäviä
hankeen
lähivaikutusalueella.
Lentoestevalojen näkyvyysalue on lievästi suppeampi, kuin voimaloiden, koska valot
sijoitetaan konehuoneen päälle. Vaikutukset korostuvat pimeinä ja pilvisinä aikoina.
Finavian lausunnon mukaan Dagsmarkin tuulivoimapuiston lentoestevalojen tulee
olla kaikissa voimaloissa suuritehoisia valkoisia vilkkuvia valoja. Valojen valoteho on
matalampi öisin. Lentoestevalojen aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää
vähentämällä tuulivoimaloiden määrää sekä lieventämällä lentoestevaloista annettuja
määräyksiä.
TraFi on antanut uudet ohjeet tuulivoimaloiden päivämerkinnöistä, lentoestevaloista
sekä valojen ryhmityksestä 12.11.2013. Tätä ohjetta soveltaen osa Dagsmarkin
tuulivoimaloiden lentoestevaloista voidaan korvata pienitehoisilla jatkuvasti palavilla
lentoestevaloilla.
Lentoestevalojen
maisemakuvallinen
vaikutus
lieventyisi
huomattavasti, kun tuulivoimapuiston keskiosaan sijoittuvien voimaloiden
lentoestevalot korvattaisiin matalataajuisilla jatkuvasti palavilla punaisilla
lentoestevaloilla.
Tulevaisuudessa lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti
lieventää tutkan avulla toimivilla, itsestään sammuvilla lentoestevaloilla. Tällöin
lentoestevalot syttyisivät palamaan ainoastaan, kun tuulivoimapuistoa lähestyy
lentokoneita tai helikoptereita. Lopullisen päätöksen kohteessa käytettävistä
lentoestevaloista antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
9.15
Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä
Tuulivoimatuotannon päättyminen lopettaa voimalaitoksista saatavan säännöllisen
tulon maanomistajille ja kunnalle.
Voimalaitosten ja muiden rakenteiden purkamisen jälkeen alue metsittyy ja palautuu
nykyisen kaltaiseksi metsäiseksi alueeksi.
9.16
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Melu ja välke
Lähimmät tuulivoimahankkeet sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä
hankealueesta. Melumallinnustulosten perusteella melu ei aiheuta yhteisvaikutuksia,
eikä yhteismelu aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen ylityksiä
lähimmillä asuin- ja vapaa-ajan rakennuksilla. Dagsmarkin sekä lähimpien
Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen 35 dB melualueiden etäisyys on noin
puoli kilometriä (Kuva 42). Toiseksi lähimmän Kristiinankaupunki pohjoinen hankkeen melumallinnuksia ei ole toistaiseksi tehty.
15.6.2015
90 (94)
Kuva 42. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen melu- ja varjostusmallinnus
vaihtoehdossa, jossa toteutetaan molemmat tuulivoimapuistot, todellisuutta
vastaavassa tilanteessa.
Dagsmarkin tuulivoimahanke ei aiheuta Ruotsin tai Tanskan suunnitteluohjearvoja
ylittäviä yhteisvaikutuksien välkkeen kannalta. Alue, jossa välkettä esiintyy 1 tunti
vuodessa Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankkeissa, pysyy Lapväärtinjoen
eteläpuolella. Dagsmarkin tuulivoimapuiston varjostusvaikutus on Lapväärtinjoen
pohjoispuolella Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistoa lähimmissä
asunnoissa enintään 4 tuntia vuodessa. Toiseksi lähimmän Kristiinankaupunki
pohjoinen -hankkeen välkemallinnuksia ei ole toistaiseksi tehty.
Maisema
Hankealueen ympäristöön on suunnitteilla yhteensä edellä luetelluissa hankkeissa
lähes 400 maatuulivoimalaa ja noin 75 merituulivoimalaa. Suurin osa eri hankkeiden
suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu metsäisille selännealueille. Tuulivoimalat
tulevat näkymään suuren kokonsa vuoksi monin paikoin hallitsevasti selännealueita
ympäröiville alaville ja laajoille peltoaukeille, joiden maisemat edustavat tyypillistä
Pohjanmaan maisemakuvaa. Yksittäisen hankkeen osalta maisemavaikutukset voivat
olla havaittavissa vain tietyssä näkyvyyssektorissa ja -suunnassa. Kun hankkeita on
nyt suunnitteilla lähes jokaiselle viljelysalojen väliselle selännealueelle, avautuu
avoimista maisematiloista näkymiä tuulivoimaloille useassa eri näkyvyyssektorissa ja
-suunnassa.
Näin
ollen
tuulivoimarakentamisen
aiheuttamat
muutokset
maisemakuvassa
moninkertaistuvat
ja
tuulivoimaloista
tulee
tyypillinen
maisemaelementti
ja
uusi
uusiutuvaa
energiantuotantoa
ilmentävä
maisemakuvallinen kerrostuma.
Tuulivoimalat voidaan nähdä maisemakuvaa rikastuttavana elementtinä, kun ne on
sijoitettu vallitsevaan maisemakuvaan sopivaksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Tällöin
tuulivoimapuistosta muodostuu alueen kiintopiste ja maamerkki. Maatalousmaisemaa
pidetään yleisesti ottaen sopivana tuulivoimaloiden sijoittamisalueena, koska
maatalousmaisema on tietynlaisessa jatkuvassa muutostilassa ja sisältää moderneja
15.6.2015
91 (94)
elementtejä. Toisaalta taas maatalousmaisemaa pidetään suuresti arvostettuna
kulttuurija perinnemaisemana, jonka toivotaan säilyvän muuttumattomana.
(Weckman, 2006).
Edellä mainittuihin periaatteisiin nojaten, voidaan runsas tuulivoimarakentaminen
nähdä hyvin ristiriitaisessa valossa Dagsmarkissa ja sen ympäristössä. Useiden
tuulivoimapuistojen rakentaminen vähentää yksittäisen tuulivoimapuiston maamerkin
ominaisuutta, koska samanlaisia maamerkkejä on havaittavissa useassa kohteessa
suhteellisen pienellä alueella liikuttaessa. Runsas tuulivoimaloiden määrä nostaa
myös tuulivoimalat maisemaa hallitsevaksi elementiksi. Yhtä aikaa useassa
ilmansuunnassa havaittava pyörivät roottorit muuttavat maisemakuvan dynaamiseksi,
joka voidaan kokea rauhattomana.
Kaikkien suunniteltujen tuulivoimahankkeiden toteutuessa siinä laajuudessa kuin niitä
suunnitellaan, tulevat muutokset alueen maisemakuvassa ja ihmisten
jokapäiväisessä elinympäristössä olemaan erittäin merkittäviä. Vaikutuksen
voimakkuuteen vaikuttaa erityisesti se, että voimalat ovat laajalla alueella maisemaa
hallitsevia elementtejä, vaikka pihapiireistä voimaloita ei välttämättä havaita.
Sähkönsiirron osalta maisemavaikutukset voivat olla myös merkittäviä, mikäli
hankkeiden sähkönsiirtoverkostoja ei pystytä yhdistämään edes osittain samoille
johtoalueille.
Hankkeiden
yhteisvaikutuksia
vähentäisi
suppeampien
voimalaryhmien
rakentaminen, jolloin myös lentoestevalojen vaikutukset vähenisivät. Pienemmät ja
selkeämmät tuulivoimaloiden ryhmät muodostaisivat selkeämpiä kokonaisuuksia ja
tuulivoimapuistot toimisivat paremmin alueiden maamerkkeinä.
Linnusto
Muuttolinnustoon
kohdistuvat
yhteisvaikutukset
muiden
suunniteltujen
tuulivoimapuistojen kanssa liittyvät ensisijaisesti törmäysriskiin tuulivoimaloiden
kanssa. Muuttoreittien mahdollisilla, paikallisilla siirtymisillä ei oletettavasti ole suurta
merkitystä pitkillä muuttomatkoilla (Tikkanen ym 2013). Rannikko keskittää vesi- ja
maalintujen muuton rantaviivan tuntumaan. Sisämaan puolella muuttomäärät ovat
selvästi alhaisemmat jo muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä rantaviivasta.
Mahdollista on, että voimalat muuttavat lentoreittien ja myös kerääntymisalueiden
sijainteja. Muutokset ovat todennäköisimpiä lajeilla, jotka muuttavat rannikkoa
seuraillen mantereen yllä. Tällaisia lajeja ovat etenkin metsähanhi ja kurki. Valtaosa
voimala-alueista sijoittuu rantaviivasta hieman etäämmälle, Tästä johtuen tyypillisesti
lähempänä rantaviivaa tai osin meren päällä muuttaville lajeille (kuten merihanhi,
valkoposkihanhi, laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja merikotka) estevaikutukset ovat
vähäisempiä (Tikkanen ym. 2013).
Kristiinankaupungin tuulivoimala-alueet saattavat siirtää Porin suunnasta tulevien
kurkien ja metsähanhien kevätmuuttoreittejä idemmäksi. Näin etenkin länsilounaistuulten vallitessa, jolloin muutto sijoittuu muutoinkin keskimääristä idemmäksi.
Mikäli näin tapahtuu, saattaa mm. Kristiinankaupungin Lålbyn ja Lapväärtin kosteikot
Natura-alueiden merkitys kerääntymisalueena heikentyä ja vastaavasti idempänä
sijaitsevien peltojen merkitys lisääntyä. Koillis- ja itätuulten vallitessa voimala-alueet
voivat vastaavasti korostaa rannikon läheisten kerääntymisalueiden merkitystä
(Tikkanen ym. 2013).
15.6.2015
92 (94)
9.17
Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset
Hankkeen myönteiset vaikutukset aluetalouteen, kuntatalouteen
maanomistajien talouteen jäävät toteutumatta, jos hanketta ei toteuteta.
ja
alueen
Maisema säilyy nykyisellään, jos hanketta ei toteuteta.
10
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Toimiva aluerakenne
Suunnittelussa on otettu huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet.
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä hankealueella liikkumista eikä
virkistyskäyttöä. Tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle vakituisesta ja
loma-asutuksesta, millä vähennetään ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Hanke ei aiheuta ihmisille merkittäviä terveyshaittoja tai riskejä.
Kaava tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä.
Ympäristöhaitat
jäävät
vähäisiksi,
mikä
on
varmistettu
perusteellisilla
luontoselvityksillä ja niiden huomioon ottamisella suunnitteluratkaisussa. Hankkeen
sijainti on hyvä, koska vaikutukset kulttuurija luonnonperintöön ovat vähäisiä.
Tuulivoimapuistolla tuetaan energiahuollon valtakunnallisia tarpeita ja edistetään
uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Voimalat eivät ole esteenä turvalliselle lentoliikenteelle.
Hankkeen ansiosta alueen voimalinjoja kehitetään.
Tuulivoimapuisto sijaitsee pääosin maakuntakaavassa osoitetulla alueella.
Hankkeessa tuulivoimalat on sijoitettu keskitetysti useamman voimalan puistoon.
Kaava
ei
aiheuta
merkittäviä
haittoja
kehittämiskohteisiin tai lähiympäristöön.
11
11.1
ympäröivään
alueidenkäyttöön,
Yleiskaavan sisältövaatimukset
Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
MRL 39 §:ssä on kuvattu yleiskaavan sisältövaatimukset.
Osayleiskaavassa on otettu huomioon maakuntakaava, jossa kaava-alueelle on
osoitettu muun muassa pohjavesialueet, ohjeellisia ulkoilureittejä ja voimalinjoja.
Puisto ei sijaitse yhdyskuntarakenteen tai sen taloudellisuuden kannalta oleellisella
alueella. Tuulivoimapuisto estää yhdyskuntarakenteen hajautumista asuttujen
alueiden ulkopuolelle. Kaava edistää ekologista kestävyyttä, kun se mahdollistaa
puhtaan uusiutuvan energiantuotannon.
15.6.2015
93 (94)
Kaavalla ei ole vaikutuksia asumisen tarpeisiin tai palveluiden saavutettavuuteen.
Sillä ei ole myöskään rakentamisaikaan lukuun ottamatta vaikutuksia liikenteeseen tai
teknisen huolloin järjestämiseen.
Tuulivoimalat eivät
elinympäristöön.
vaikuta
turvalliseen,
terveelliseen
tai
tasapainoiseen
Kaava tukee Kristiinankaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luomalla työtä
ja tuloja maanomistajille.
Tuulivoima on puhdasta uusiutuvaa energiaa, jonka ympäristöhaitat ovat vähäiset.
Osayleiskaavan laadinta perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja
sekä ympäristöhaittoja koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. YVA:n tulosten
perusteella kaava-alueen koillisosasta on rajattu pois maiseman ja kulttuuriperinnön
arvoja sisältävä alue.
Tuulivoimalat eivät vaikeuta kaava-alueen käyttöä virkistykseen.
Hankkeen toteutuksessa on otettu huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu
koko kaava-alueella.
11.2
Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin
sisältövaatimuksiin
MRL:n 77 b §:ssä on kuvattu tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset
sisältövaatimukset.
Jokaista tuulivoimalaa varten kaavassa on oma rakennusala, joka ohjaa rakentamista
riittävällä tarkkuudella.
Tuulivoimarakentaminen ja siihen liittyvä muu rakentaminen sopeutuvat muuhun
maankäyttöön, maisemaan ja ympäristöön.
Tekninen huolto ja sähkön siirto pystytään järjestämään hyvin. Kaava-alueelle on
osoitettu muuntoaseman paikka ja uusi sähkölinja.
12
Toteutus
Tuulivoimaloille voidaan myöntää rakennusluvat heti, kun osayleiskaava on saanut
lainvoiman. Tuulipuiston rakentaminen on suunniteltu aloitettavan vuoden 2015
ensimmäisellä neljänneksellä. OX2:n tavoitteena on aloittaa tuotanto tuulipuistossa
2016.
13
Yhteystiedot
Kristiinankaupunki
PL 13, 64101 Kristiinankaupunki
Puh. 06 2216200
Tekninen keskus
Lapväärtintie 163 A, 64100 Kristiinankaupunki
15.6.2015
94 (94)
Lisätietoja:
Joakim Ingves, Tekninen johtaja
puh. 040 5599229
joakim.ingves(ät)krs.fi
Kaavaa laativa konsultti
Sito Oy
FM Jarkko Kukkola
Tuulikuja 2
02100 Espoo
puh. 040 150 8315
jarkko.kukkola(ät)sito.fi
§ 181, KH 29.6.2015 16:00
ST: 6/2013
TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT

ST: 1/2015 § 161, KH 29.6.2015 16:00

Transcription

Similar documents

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

Kaavakartta (1:250 000), vaihemaakuntakaava I - Tuulivoima

Blomster-Companiet / Kukka-Komppania

Kaavamerkinnät ja -määräykset

UUDENKAUPUNGIN TUULIVOIMAYLEISKAAVA

I Tiivistelmä keskeisistä muutosehdotuksista

aurinkosiipi oy hollolan miekkiön-luhdantaustan alueen