Tampere 2017 – Yhteenveto ja johtopäätökset toimintamallin

Tampere 2017 – Yhteenveto ja
johtopäätökset toimintamallin
linjausnäkemyksistä
Strategiajohtaja Reija Linnamaa
Talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015
Tampere 2017 -projekti
•
Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan
muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita
•
Aikataulu: 1.3.2015 - 1.6.2017
•
Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha YliRajala
•
Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa
•
Projektin ohjausryhmä: KhSuko täydennettynä valtuustoryhmien
puheenjohtajilla (puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmällä,
henkilöstön edustaja nimetty)
Projektin aikataulu ja vaiheistus
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
1.3. – 15.6.2015
16.6. – 31.12.2015
1.1.2016 – 1.6.2017
Tavoitevaihe
• Mitkä ovat keskeisimmät
haasteet joiden vuoksi
toimintamallia pitää uudistaa?
• Mitkä arvot ohjaavat
uudistamista, millaista
toimintamallia tavoittelemme
uudistuksella?
• Mitkä ovat keskeiset
uudistuslinjaukset?
Täsmennysvaihe
• Miten linjauksia
konkretisoidaan?
• Miten varmistetaan, että tehdyt
linjaukset ovat käytännössä
toteutettavissa ja siirtyminen
uuteen malliin olisi mahdollista
1.1.2017 ja uusien poliittisten
toimielinten osalta viimeistään
1.6.2017?
Toimeenpanovaihe
• Miten varmistetaan muutoksen hallittu
toteutus?
Keskeisten uudistuslinjausten jatkotyöstö keväällä 2015:
13.5. ohjausryhmän työkokous
25.5. kaupunginhallitus
15.6. kaupunginvaltuusto
Tampere 2017: 0sallistuminen ja viestintä,
kevät 2015
•
Toimintamallin uudistuksen materiaalit kaupungin nettisivuilla: hallinto ja
talous / toimintamalli; blogissa yli 1200 lukijaa
•
Twitter: #Tampere2017
•
Henkilöstölle toimintamallin uudistukseen liittyviä kysymyksiä Loorassa
•
Valma-valmistelufoorumilla ensimmäinen kysely kohdistettiin erityisesti
kuntalaisten osallistamisessa onnistumiseen
– vastauksissa korostui kuntalaisten näkemysten mukaan ottaminen jo
suunnitteluvaiheessa, kuntalaisten viestien vaikuttavuus
•
Alvarien viime syksyn näkemyksiä osallistumisesta hyödynnetään
toimintamallin kehittämisessä
•
Suunnitteilla mm. sidosryhmätyöskentelyä, keskustelutilaisuuksia,
yhteistyötä johtamiskorkeakoulun kanssa
Henkilöstön ja johtoryhmien osallistuminen, kevät
2015
•
Workshop-työskentelyä mallin muutostarpeista
•
Loorassa kyselyjä henkilöstölle
Ensimmäinen kysymys maalis-huhtikuussa: Miten tilaaja–tuottajamallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle?
– Vastauksia 74 kpl
– Vastaukset olivat pohdittuja ja perusteellisia
– yhteenveto esillä kaupungin nettivisuilla (hallinto ja talous /
toimintamalli)
Toinen kysymys (toukokuun puoleen väliin): Miten sinä haluaisit olla
tekemässä toimintamallin uudistusta, millaiset yhdessä tekemisen
tavat sinua kiinnostavat?
Henkilöstölle suunnattu kysely: miten tiltu-mallia tulisi
kehittää tai mitä sen tilalle? – tiivistelmä vastauksista
1. Suurin osa tilaaja-tuottaja-mallin lopettamisen kannalta
– Tilaajan koetaan vieraantuneen käytännöstä, tilaajan ja tuottajan välinen
vuorovaikutus on heikkoa, työaikaa kuluu liikaa sisäisiin tarjouksiin, tilauksiin,
laskutukseen ja seurantaan.
2. Muutama vastaajista (10/74) kannattaa tilaaja-tuottaja-mallin kehittämistä
eteenpäin
- Tavoitteita ja tehtäväjakoa tulee selkiyttää tilaajan ja tuottajan välillä, sisäistä
sopimusohjausta tulee keventää.
- Kustannustietoisuutta ja kilpailuttamisosaamista tulee lisätä, samoin
vaikuttavuuden tilaamista.
3. Hallintoa ja byrokratiaa vähennettävä
4. Organisaatiota selkeytettävä
5. Kumppanuusajattelua ja me-henkeä vahvistettava
6. Henkilöstöjohtamiseen ja lähiesimiestyöhön panostettava
7. Henkilökunnan kanssa yhdessä tekemistä ja osaamisen hyödyntämistä lisättävä
8. Oman tuotannon ja ulkoisten tuottajien aitoa vertailtavuutta lisättävä.
23.3. valtuustoseminaarissa esitetyt kysymykset
toimintamallin uudistamisesta
• Valtuustoryhmiltä ja valtuustoseminaarin muilta osallistujilta
toivottiin alustavia näkemyksiä toimintamallin uudistuksesta
perusteluineen.
• Kysymyspaperissa korostettiin, että koska keskustelua käydään
toimintamallin keskeisistä linjauksista myös yhdessä, nyt koottavat
vastaukset tulkitaan pohjamateriaaliksi, ei lopullisiksi kannanotoiksi.
• Kysymykset koskivat toimintaympäristön muutoksia, toimintamallin
uudistuksen lähtökohtia sekä pormestarimallin, tiltu-mallin ja
asiakaslähtöisyyden uudistamistarpeita.
• Kaikki valtuustoryhmät vastasivat.
• Lisäksi muutama yksittäinen vastaus.
Yhteenvetoa valtuustoryhmien
vastauksista, 1/4
Toimintaympäristön muutokset,
jotka edellyttävät toimintamallin
uudistamista:
Lisäysehdotuksia:
• Kunnan roolin muuttuminen
palvelujen järjestämisessä ja
tuottamisessa ja muutosten
vaikutukset kuntatalouteen
• ilmastonmuutos ja kestävä kehitys,
ympäristö
• Sote-uudistus ja ylikunnallisten
palvelujen lisääntyminen
• eriarvoistuminen
(työttömyys/köyhyys/syrjäytyminen)
• Digitalisaatio
• ikärakenteen muutos lisäyksenä kohtaan
palvelutarpeiden eriytyminen ja
muuttuminen
• Kansalaisyhteiskunnan muutos:
osallisuus ja yhteisöllisyys
• taloustilanne ja julkisen sektorin
kestävyysvaje
• yksilöllistyminen vs. yhteisöllisyys
• demokratia
• Palvelutarpeiden eriytyminen ja
muuttuminen
• kansalaisyhteiskunnan muutosta pitää
täsmentää yhteiskuntarauhalla ja
turvallisuudella.
• Globalisaatio
• robotisaatio digitalisaation rinnalle
• lokalisaatio globalisaation rinnalle
Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista 2/4
• Toimintamallin uudistuksen kannalta keskeisimpinä
toimintaympäristön muutoksina pidettiin vastauksissa kuntien roolin
muutosta, sote-uudistusta, digitalisaatiota ja kuntataloutta.
• Kommenttien perusteella toimintamallin uudistuksen lähtökohtia /
tavoitteita voisivat olla
• yhdessä tekeminen (kumppanuus, rooli osana yhteisöä,
yhteisöllisyyden vahvistaminen)
• asiakas- ja asukaslähtöisyys (asukaslähtöisyys termi halutaan
mukaan; korostaa osallistumista, demokratianäkökulmaa)
• vaikuttavuus
• taloudellisuus
• hyvä johtaminen.
Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista 3/4
• Pormestarimallin jatkuminen saa kannatusta.
• Pormestarin roolia koskevissa vastauksissa korostuu rooli poliittisena
johtajana, kasvojen antajana poliittiselle päätöksenteolle.
Näkemykset vaihtelevat koskien pormestarin roolia
kaupunkiorganisaation johtajana.
• Pormestarin valintatapa jakaa mielipiteitä.
• Myös apulaispormestarien määrä ja tehtävät jakavat mielipiteitä.
Apulaispormestarien määrä ja tehtävät riippuvaisia tiltu-mallin
jatkosta ja sote-uudistuksesta.
• Nykyisellä tiltu-mallilla jatkaminen ei saa kannatusta. Uudessa
ohjausmallissa tulisi hyödyntää nykyisen mallin hyvät puolet (esim.
kustannustietoisuus, vertailtavuus). Uuden mallin tulisi selkeyttää
johtamista.
Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista 4/4
• Lautakuntien määrään ja tehtäviin halutaan ottaa tarkemmin
kantaa vasta uudistuksen myöhemmässä vaiheessa
• Johtokuntien roolin nähdään olevan sidoksissa muuhun
toimintamallin uudistukseen.
• Asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten asemaa päätöksenteossa
halutaan vahvistaa edelleen. Elämänkaariajattelua on tarvetta
jatkaa.
Muut vastaukset 23.3. esitettyihin toimintamallin
uudistusta koskeviin kysymyksiin
•
Vastauksissa esillä mm.
– pohdintaa sote-uudistuksen ylikunnallisten palveluiden lisääntymisen
vaikutuksista
– kustannustietoisuutta ja talousseurantaa kehitettävä edelleen
– virkamiesten rooli valmistelussa ja toimeenpanossa tulisi olla selkeä
– johtamisrakenteiden tulisi olla selkeitä
– tuloksellisuudesta palkitsemista lisää
– pormestarimalli jatkossakin, pormestarin ja apulaispormestarien
roolissa selkeyttämistarvetta, apulaispormestarien rooli ja tarve
riippuvainen tilaaja-tuottaja mallin tulvaisuudesta.
Millaisia ajatuksia keskeisistä linjauksista tämän
hetkisten näkemysten pohjalta?
•
Valtuustoryhmien vastaukset vielä melko erisuuntaisia – tarvetta yhteiselle
keskustelulle
•
Maalis-huhtikuun aikana kertyneistä näkemyksistä alkaa kuitenkin hahmottua
suuntaa sille, mitkä voisivat olla sellaisia keskeisiä linjauksia, joista valtuusto
päättäisi kesäkuussa
– Toimintamallin uudistuksessa nykyisen mallin hyvät puolet halutaan
säilyttää
– Toimintamallin keskiössä tulisi olla nykyistä selkeämmin asukas- ja
asiakaslähtöisyys ja kunnan perustehtävät
– Uudistetun mallin tulisi kyetä vastaamaan isoihin toimintaympäristön
haasteisiin. Tämä edellyttää ketterää ja selkeään johtamiseen perustuvaa
toimintamallia
– Tampereella olisi pormestarimalli jatkossakin, poliittisen ja
virkamiesjohdon roolitusta tulisi selkiyttää.
– (Sisäisen) tiltu-mallin tilalle tulisi kehittää uusi ohjausmalli.
Vai jotain muuta?
Kiitokset!
Strategiajohtaja Reija Linnamaa
reija.linnamaa@tampere.fi
@RLinnamaa
040 572 9610