doc1.Kaavaehdotuksen palaute ja vastineet
download 
Report Transcription
1.Kaavaehdotuksen palaute ja vastineet
Vastine Pasi Ronkainen 1 (24) 18.5.2015 Suonenjoen kaupunki Kaupunginhallitus Herralantie 6 77601 SUONENJOKI Vastine Lintharjun osayleiskaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lausunnot: Pohjois-Savon ELY/Ympäristö ja luonnonvarat Kaavamerkinnät ja määräykset Jatkossa on mietittävä, onko tarkoituksena kumota ranta-asemakaava, jolloin toteutus menisi suoraan tällä osayleiskaavalla. Jos ei niin tehdä, niin esitetty ratkaisu on ohjeena ranta-asemakaavaa muutettaessa. Rakentaminen alueelle edellyttää tällöin toteutuakseen yleiskaavan mukaisen ranta-asemakaavan muutoksen. Tältä osin kaavamääräystä on muutettava. Vastine: Korjataan määräystä siten, että ranta-asemakaavan olemassaolo tulee huomioiduksi. Liikenne Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue huomauttaa suunnittelualueen ja vt 9:n rajauksesta. Valtatie 9 tulisi rajata suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaavakartassa suunnittelualueen ja valtatien välinen rajaus on merkitty epätäsmällisesti. Kyse on ilmeisestikin piirtoteknisestä virheestä kaarevan valtatien kohdalla. Esitettyä merkintätapaa ei voida pitää hyväksyttävänä. Mikäli valtatie olisi ollut tarkoituksena sisällyttää suunnittelualueeseen, olisi se merkittävä mustalla viivamerkinnällä ja vt-merkinnällä, jota ei nyt ole käytetty. Näin ollen kaavoittajan tavoitteena voidaan olettaa valtatien rajaaminen suunnittelualueen ulkopuolelle. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen kantana on alueen rajaaminen siten, että rajaus tehtaisiin kiinteistörajoja pitkin ja maantiekiinteistö rajautuisi alueen ulkopuolelle. Näin maantie jäisi yksiselitteisesti suunnittelualueen ulkopuolelle ja varmistettaisiin mahdolliset valtatien parantamiseen liittyvät toimenpiteet ilman kaavan muuttamista. Mikäli kaavoittaja kuitenkin katsoo valtatien kuuluvan ehdottomaksi osaksi suunnittelualuetta, tulee se merkitä mustalla viivamerkinnällä ja tieluokkaa osoittavalla vt-merkinnällä. Vastine: Tarkennetaan rajausta vt 9:n lähistöllä täsmällisesti kiinteistörajojen mukaiseksi siten, että valtatie jää kaavan ulkopuolelle. Kuopion kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta Osayleiskaavaehdotuksen yleismääräyksien osaa "Jätevesien käsittely" on tarpeen korjata, koska määräyksessä sekoittuvat talousvedet ja jätevedet. Lisaksi annetaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (24) 18.5.2015 tarpeettoman yksityiskohtaisia ja osin ympäristönsuojelumääräysten kanssa ristiriitaisia ohjeita jätevesien käsittelyjärjestelmän valintaan osayleiskaava-alueella, joka on liki kokonaan tärkeää pohjavesialuetta. Jätevesiä koskevan yleismääräyksen ensimmäisen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen ja kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti." Kyseisen yleismääräyksen toinen kappale voidaan poistaa tarpeettomana. Vastine: Muokataan määräystä. Kaavamääräyksiin tulisi tehdä muutoksia luonnonsuojelualueiden ja rantakaavaalueen osalta. Luonnonsuojelualueen (SL) kaavamääräykseen: "Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus luonnonsuojelualueen perustamiseen asti.", koska metsälaki ei ole osayleiskaavan SLalueella voimassa. Rantakaava-alueen rajan osalta maininta toimenpiderajoituksesta sekä sitä koskeva täsmennys voidaan poistaa, koska rantakaava-alue rinnastetaan asemakaava-alueeseen. Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla” Metsäkeskus Kaavaselostuksen kohdassa 6.2 todetaan metsätalouden osalta, ettei metsätalouden toimintaedellytyksiä rajoiteta tarpeettomasti yleiskaavalla. Kaavaselostuksessa tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole esitetty arviota yleiskaavan metsätaloudelle aiheutuvista vaikutuksista, vaikka kaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kaavaehdotuksessa ei ole esim. yhteenvetoa eri kaavamerkintöjen pinta-aloista. Esitämme kaavaehdotukseen laadittavaksi arvion rajoitusten metsätaloudelle aiheutuvista vaikutuksista. Ehdotuksessa on huomattavan laajoja metsätalousalueita M-1, MU, MY-1, MY-2, VU ja VR-merkinnöillä. Näitä alueita on osin selkeästi laajennettu mm. Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman ulkopuolelle. Esitämme aluerajausten tarkistamista siten, että esim. M-1 alueet jätetään kokonaan pois kaavasta. Myös MU, MY ja VRmerkintöjen rajaukset pitäisi tarkistaa kuitenkin siten, että niillä voidaan täyttää mm. maakuntakaavan ja Natura-alueen tavoitteet. Vastine: M-1 alueille ei ole osoitettu rajoittavia määräyksiä muutoin kuin rantarakentamista koskevin osin. Erityisenä ongelmana pidämme kaavaehdotuksessa olevaa toimenpiderajoitusta metsätaloudelle MY, VR ja VU alueilla. Maisematyöluvan tarve on määrätty kaavamääräyksessä normaaleille metsälain mukaisille avo-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuille. Kaavaselostuksessa kohdassa 8. 1.1. toimenpiderajoitusta on perusteltu kuitenkin hyvin yleisesti mm. maisemaseikoilla. Mikäli maisematyöluvan tarve sisältyy kaavamääräyksiin, esitämme että aluerajauksia supistetaan oleellisesti nykyisestä tai tarve kohdistetaan erikseen määritellyille maisemallisesti herkimmille metsiköille. Toisena vaihtoehtona esitämme joko toimenpiderajoituksesta luopumista tai sen korvaamista ilmoitusmenettelyllä, jolloin rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa ilmoituksen sijasta edellyttää luvan hakemista. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (24) 18.5.2015 Metsätalouteen mahdollisesti liittyvien toimenpiderajoitusten osalta pitäisi kaavaehdotuksessa kuvata menettely siitä, miten yksittäinen maanomistaja voi saada arvioitavaksi maisematyöluvan epäämisestä aiheutuvan taloudellisen menetyksen. Mikäli maisematyölupaa ei myönnettäisi, on kunnalla yleiskaavan osalta korvausvelvoite, jos taloudellinen menetys on merkittävä. Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. Metsähallitus Tilat RN:o 19:210 ja RN:o 19:227 ovat tutkimusmetsiä. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskäytössä olevien metsien pääkäyttötarkoitus on tutkimuskäyttö. Kaavamääräyksillä ei tule rajoittaa tieteelliselle tutkimukselle tarpeellisten toimenpiteiden tekemistä ja lisätä hallinnollisia menettelyitä. Metsähallitus esittää MY-1 määräykseen lisäystä "Toimenpiderajoitus ei koske tieteelliselle tutkimukselle tarpeellisten toimenpiteiden tekemistä." Metsäntutkimuslaitoksen vieressä tilan RN:o 4:92 alueelle kaavaan merkitty VRaluevaraus tulee muuttaa tutkimusmetsälle sopivaksi merkinnäksi M/tm. Alueen metsäntutkimuskäytön jatkumisen on MMM varmistanut päätöksellään 25.10.2012. Vastine: Toimenpiderajoitus poistuu 2. kaavaehdotuksesta ja VR-alueen kaavamääräyksessä on huomioitu tutkimuskäytön tarpeet. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY-1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Ei huomautettavaa. Pohjois-Savon Liitto Ei huomautettavaa. Geologian tutkimuskeskus Ei huomautettavaa. Pohjois-Savon pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Fingrid Ei huomautettavaa. Sisä-Savon luonnonystävät ry Yhdistys haluaa edelleen huomauttaa, että yleisen virkistyskäytön kannalta olisi hyvä tutkia mahdollisuuksia ampumaradan siirtämiseen pois Lintharjun alueelta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (24) 18.5.2015 Vastine: Ampumaradalla on tehty melua vähentäviä toimenpiteitä ja rata on luvallinen sekä maakuntakaavan mukainen. Ei ole tarkoituksenmukaista siirtää olevaa rataa muualle. Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Esitämme, että Lintharjun osayleiskaavaan tulee tehdä muutoksia metsätalouskäytössä olevien alueiden osalta. Laajat maa- ja metsätalousalueet, joille on esitetty rajoitteita, eivät ole tarpeen ja tulee poistaa kokonaan kaavasta tai jos ne sisällytetään kaava-alueeseen, niin ne tulee merkitä M-1-alueiksi. Kaavaselostuksessa on todettu, että "Metsätalouden toimintaedellytyksiä ei rajoiteta tarpeettomasti yleiskaavalla" Kuitenkin kaavassa rajoitetaan metsänomistajan mahdollisuuksia käyttää maataan kohtuullisella tavalla. MY-1, MY-2, VR ja VU alueilla on MRL 43.2 §:n mukaisia rakentamisrajoitteita: • Kielletään soranotto kaikkialla muualla kuin kaavassa osoitetuilla alueilla • Alueita osoitetaan muiden kuin maanomistajan omaan käyttöön: virkistys, retkeily, reitti ja liikuntakäyttöön Metsien käsittelyssä on 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, koskien avohakkuita, siemen- tai suojuspuuhakkuita ja siemen - tai suojuspuiden poistoa. Maanpinnan rikkomiskielto yli 20 %:lla uudistusalaa vaikeuttaa metsän uudistumista ja siten kohottaa metsänomistajan kustannuksia. Kaava-alueen osilla arvokkainta tukkipuuta tuottavien hakkuiden muuttaminen luvanvaraisiksi ja pienialaisiksi, aiheuttaa metsänomistajille suuria taloudellisia menetyksiä, silla metsänomistajien kantorahatuloista keskimäärin 70% tulee tukkipuun myynnistä. Edellä mainitut rajoitukset yhdessä aiheuttavat maanomistajalle kohtuutonta haittaa ja estävät maanomistajia hyödyntämästä maa- alueitaan. Kyseiset rajoitukset voivat aiheuttaa kunnalle / valtiolle MRL 101 §:n mukaisen korvaus- tai lunastusvelvollisuuden. MRL 9§:ssa edellytetään, että kaavan vaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Lisaksi MRA 1§ tarkentaa mihin kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee kiinnittää huomioita. Nyt lausunnolla olevassa yleiskaavassa kaavamääräykset menevät hyvin yksityiskohtaiselle tasolle, jonka vuoksi tehtävät selvitykset tulee olla hyvin tarkkoja ja vaikutukset huomioon ottavia. Kaavan vaikutuksia metsänomistajien maankäytön rajoituksista aiheutuviin vaikutuksiin ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella, mm. merkittävät taloudelliset vaikutukset ja rajoittavien kaavamääräysten vaikutuksia normaaliin metsäelinkeinon harjoittamiseen. Merkittävyyden lisäksi vaikutukset ovat laajoja ja vaikutukseltaan pitkäaikaisia. Ympäristöhallinto yleiskaavan ja maakuntakaavan vaikutusten arviointia koskevissa oppaissaan ohjeistaa selvittämään kaavojen vaihtoehtoisia vaikutusten vertailua ja eri määräysten yhteisvaikutusten merkittävyyttä. Tämä vertailu puuttuu tai on ainakin vajavainen kaava-aineistossa. Edellä mainituilla perusteluilla kaavan selvitykset eivät tältä osin vastaa MRL vaatimuksia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (24) 18.5.2015 MRL 128 §:n mukaista toimenpiderajoitusta ja vaadittavaa maisematyölupaa ei kaavamääräyksissä tai kaavaselostuksessa tarvita, koska metsätalouden toimenpiteissä huomioidaan metkalaki ja luonnonsuojelulaki jo muutenkin. Metsänomistajat, metsänhoitoyhdistyksen jäseninä, ovat sitoutuneet noudattamaan PEFC-metsäsertifioinnin kriteerejä, jotka asettavat metsien käytölle metsälakia tiukempia ehtoja Suurin osa kaavasta on Natura -aluetta, jolla on oma hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS). Mikäli edellä esittämämme muutos kaavaan ei hyvin perustelluista syistä olisi mahdollinen, olisi maanomistajien kanssa neuvotellen löydettävä ennen kaavan vahvistamista muu parempi ratkaisu metsätalouden harjoittamiselle. Vaihtoehtona maisematyöluvalle voisi olla koko muuta kuin luonnonsuojelualuetta koskeva kaavamääräys, jossa metsän uudistamismenetelmänä pääsääntöisesti käytetään luontaista uudistamista (siemenpuuhakkuuta) ja pienehköjä maisemaan soveltuvia avohakkuita. Tai tehdä metsänomistaja/aluekohtaiset tietyn ajan voimassa olevat suunnitelmat, joita metsänomistajat ja kunta sitoutuisivat noudattamaan. Tällöinkään ei maisematyölupia tarvittaisi ja jos suunnitelmista on tarvetta poiketa, niin se vaatisi oman harkintansa, jolloin mahdollinen rajoitus metsänkäytölle korvattaisiin metsänomistajalle (esim. virkistysarvokauppa, yksityismaiden suojelualue, myynti kunnalle tai valtiolle, maanvaihto) Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (24) 18.5.2015 Muistutukset 1. Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimipaikan, Suomen valtion omistaman ja Senaatti-kiinteistön hallinnoima, toiminta-alue on merkitty osayleiskaavan ehdotuksessa pääosin Palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kuitenkin Pienen-Palolammen ympäristö on rajattu luonnonsuojelualueeksi. Pieni-Palolammesta otetaan tutkimustaimitarhan ja marjanosaamiskeskuksen toiminnassaan tarvitsema kasteluvesi. Lisaksi Pienen Palolammen rannalla on yksikön toimintaan liittyvät pumppaamo ja vierasmaja-rakennukset. Metlan Suonenjoen toimipaikan alueelle on kartoituksessa todettu mm. kanervisara ja kangasajuruoho. Näitä ja muita kasveja on palvelujen ja hallinnon alueeksi rajatulla alueella ja runsaasti myös muualla Lintharjun alueella. Pohjanmasmalon pienialainen esiintymä on todettu myös palvelujen ja hallinnon alueeksi rajatulla alueella. Muualla Lintharjun alueella tätä esiintyy ainakin neljällä alueella. Esitämme, että rajausta muutetaan siten, että koko Pienen-Palolammen alue kuuluu Palvelujen ja hallinnon alueeksi. Rajaus siltä osin noudattaisi Suomen Valtion omistamien kiinteistöjen rajoja. Vastine: Alue on merkitty SL -alueeksi Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja luonnonsuojelulailla toteutettavaksi alueeksi Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Alueella on Natura-luontotyyppejä (harjumetsät) ja harjulajistoa (kangasajuruoho, kanervisara, pohjanmasmalo). Suojeluvaraus ei estä rakennusten nykyistä käyttöä tai normaalia vedenottoa lammesta. Alueenkäytöstä ja maanomistajan-/vuokraajan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä alueella tulee neuvotella ELYkeskuksen kanssa, kun suojelualuetta ollaan perustamassa. Käyttötarpeet voidaan huomioida perustamispäätöksessä ja rauhoitusmääräyksissä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 7 (24) 18.5.2015 2. Senaatti-kiinteistöt Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimipaikan, Suomen valtion omistaman ja Senaatti-kiinteistön hallinnoima, toiminta-alue on merkitty osayleiskaavan ehdotuksessa pääosin Palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kuitenkin Pienen-Palolammen ympäristö on rajattu luonnonsuojelualueeksi. Pieni-Palolammesta otetaan tutkimustaimitarhan ja marjanosaamiskeskuksen toiminnassaan tarvitsema kasteluvesi. Lisaksi Pienen Palolammen rannalla on yksikön toimintaan liittyvät pumppaamo ja vierasmaja-rakennukset. Metlan Suonenjoen toimipaikan alueelle on kartoituksessa todettu mm. kanervisara ja kangasajuruoho. Näitä ja muita kasveja on palvelujen ja hallinnon alueeksi rajatulla alueella ja runsaasti myös muualla Lintharjun alueella. Pohjanmasmalon pienialainen esiintymä on todettu myös palvelujen ja hallinnon alueeksi rajatulla alueella. Muualla Lintharjun alueella tätä esiintyy ainakin neljällä alueella. Esitämme, että rajausta muutetaan siten, että koko Pienen-Palolammen alue kuuluu Palvelujen ja hallinnon alueeksi. Rajaus siltä osin noudattaisi Suomen Valtion omistamien kiinteistöjen rajoja. Vastine: Alue on merkitty SL -alueeksi Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja luonnonsuojelulailla toteutettavaksi alueeksi Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Alueella on Natura-luontotyyppejä (harjumetsät) ja harjulajistoa (kangasajuruoho, kanervisara, pohjanmasmalo). Suojeluvaraus ei estä rakennusten nykyistä käyttöä tai normaalia vedenottoa lammesta. Alueenkäytöstä ja maanomistajan-/vuokraajan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä alueella tulee neuvotella ELYkeskuksen kanssa, kun suojelualuetta ollaan perustamassa. Käyttötarpeet voidaan huomioida perustamispäätöksessä ja rauhoitusmääräyksissä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 8 (24) 18.5.2015 3. Harri Siikamaa, Jouni Siikamaa ja Juha Siikasmaan kp/Riitta Patja (Lintikko 3:56) Mikäli osayleiskaavaehdotus saa esitetyssä muodossa lainvoiman, ovat Lintikkotilan (RNo: 778- 403-3-56) päätehakkuukypsät metsät ja niiden alla oleva maakuntakaavan EO-merkinnän mukaisesti maa-aineksenottoalueella oleva maa-aines arvottomia. Ei voida Lintikko-tilan kohdalla puhua vahaisesta taloudellisesta haitasta, vaan hyvin merkittävästä tappiosta. Sama tappio kohtaa tilan kaikkea muutakin päätehakattavaa puustoa, joka sijaitsee ehdotetulla VR-alueella. Vaadimme VR-osayleiskaavamerkinnän poistamista Lintikko-tilan kohdalta. Ehdotamme osayleiskaavaluonnoksesta jättämämme muistutuksemme mukaisesti toistaiseksi maa-aineksenotosta pysähdyksissä ja maisemoimattomalle maaaineksenottoalueelle sitä kuvaavaa merkintää (EO/M-1) ja metsämaalle M-1 merkintää, jotta kotitarve- sekä kaupallinen maa- aineksen ja puutavaran käyttö voivat jatkua häiriöttä ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Lisaksi huomautamme että vastineenne vastaisesti mainitsemallamme alueella maa-aineksen ottotoimintaa ei ole lopetettu, eikä aluetta ole maisemoitu. Vastine: Ottotoiminta tilalla Lintikko 778-403-3-56 (ennen 3-21) on lopetettu ts. alueella ei ole voimassa olevaa maa-ainesten ottolupaa. Vuonna 2006 on LintikkoMetsäyhtymän omistaman tilan Lintikko 403-3-21 alueelle myönnetty ottamislupa 7376 m2 (0,74 ha) ottamisalueelle kahdeksi vuodeksi (lupa on päättynyt 14.6.2008). Lainaus ympäristölautakunta 14.6.2006 § 19: ”Ottamishankkeen tarkoituksena on vanhan ottamispaikan seulakivikasan hyödyntäminen ja kivikasa-alueen maisemointi”. Ottamistoiminnasta on vastannut vuokrasopimuksen mukaisesti Savon Kuljetus Oy. Luvan mukaisesti ” ottamisalueen maaston muotoilu ja maisemointityöt tehdään välittömästi, kun ottotoiminta on saatu päätökseen. Tarvittaessa ottoalueelle lisätään kasvukerrosta metsittymisen edistämiseksi”. 3.4.2006 allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralainen (Savon Kuljetus Oy) luovuttaa vuokra-alueen vuokrasopimuksen päätyttyä (14.6.2008) ottoluvan mukaisesti maisemoituna vuokranantajalle. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti maisemoinnin jälkeen.” FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 18.5.2015 4. Pertti ja Marja-Liisa Säämänen Maanomistajina vastustamme Lintharjun osayleiskaavoitusta. 9 (24) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 10 (24) 18.5.2015 5. Seija Korhonen (Mäntyranta 3:47) Käytämme vapaa-ajan asuntoamme tällä hetkellä jo lähes ympäri vuoden. Olemme suunnitelleet tulevaisuudessa siellä asumista vakituisesti. Tämän vuoksi haluan, että tontin käyttötarkoitus muutetaan tässä vaiheessa vakituisen asumisen mahdollistavaksi eli A1-alueeksi. Tämän tontin toisella puolella oleva tila on asuntoaluetta (A1), jossa on ympärivuotinen asumus. Vastine: Muutos voidaan tehdä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 11 (24) 18.5.2015 6. Asko Kaipiainen (Heinolaniemi 3:50) Heinolanniemi tilaan on merkitty SL alue, mutta luonnonsuojelualueen perustamisesta ei ole käyty maanomistajan kanssa mitään neuvotteluita. Alueen koko oli Natura 2000 ohjelmassa noin hehtaari, nyt karttaan merkitty SL alue on ainakin 2 hehtaaria. Heinolanniemi tilaan kuuluvaan MY-2 alueeseen esitetty maisematyölupa on tarpeeton. Esitän että maisematyölupa poistetaan MY-2 alueelta. Koska jos metsähoidollisiin toimenpiteisiin pitää kysyä naapurien lupa, siellä on 12 naapuria. Vastine: Luonnonsuojelualueen perustamisesta tulee olla yhteydessä ELYkeskukseen. Rajaus on Lintharjun Natura 2000-alueen luonnonsuojelulailla toteutettavaksi määritetyn alueen mukainen. MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY-1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 12 (24) 18.5.2015 7. Riikka Hänninen (Kangasharju 1:36 ja Kankaala 1:41) Tiloille suunnitellut SL - alueet tulee toteuttaa siten, kuten maanomistajana olen suojelusta ELY:n kanssa 4.2.2013 sopinut: osa alueesta on luonnontilaisena säilytettävää ja osa metsätalouskäytössä siten, ettei harjuluonnon erityisiä ominaispiirteitä vaaranneta. MU - alue Kangasharjun koillispäädyssä tulee muuttaa M-1- alueeksi. Alue on metsätalousaluetta, jolla ei mielestäni ole mitään "erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta" koska siellä saa liikkua jokamiehen oikeuksilla. Kaupungin ulkoilureitti sijaitsee SL alueella harjun päällä. Vastine: SL-alueen määräys viittaa sovittuihin rauhoitusmääräyksiin. MU-alue on maakuntakaavan mukainen. MU-alueella ei ole esimerkiksi rajoittavia kaavamääräyksiä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 13 (24) 18.5.2015 8. Esko ja Liisa Hänninen (Kangaslampi 19:155) Tilan alueelle on suunniteltu kolmea eri kaavamerkintää: SL, MU ja M-1. Esitämme, että MU-alue muutetaan M-1-alueeksi, koska mielestämme kyseisellä alueella ei ole mitään erityistä ulkoilunohjaustarvetta. Siellä on voinut liikkua aikaisemmin, voi liikkua nyt ja voi liikkua jatkossakin jokamiehen oikeuksien rajoissa. Mitä termi "erityinen ulkoilunohjaustarve" tarkasti ottaen tarkoittaa? Eihän tilan alueella eikä välittömässä läheisyydessäkään ole ulkoilureittejä eikä niitä toivottavasti ole suunnitteilla. Vastine: MU-alue on maakuntakaavan mukainen. MU-alueella ei ole esimerkiksi rajoittavia kaavamääräyksiä. Erityistä ulkoilunohjaustarvetta voi olla esimerkiksi Lintharjun kaltaisilla harjualueilla, jota käytetään luonnossa liikkujien toimesta enemmissä määrin kuin tavanomaista talousmetsää ja on tärkeää että erilaiset käyttäjäryhmät pystyvät tulevaisuudessakin käyttämään aluetta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 14 (24) 18.5.2015 9. Yrjö ja Hannu Rusanen (778-420-3-43) Tilalla sijaitsee kaksi asuinrakennusta vuonna 1985 ja 1900- luvun alussa rakennettu. Vanhempi rakennus on osoitettu ehdotuksessa arvokkaaksi rakennukseksi. Kaavaehdotuksessa on tilalle osoitettu yksi rakennuspaikka. Haluamme että kaavaan merkitään kaksi rakennuspaikkaa olemassa olevien rakennusten kohdalle. Vastine: Tilan rakennusoikeus on määritetty voimassa olevassa rantakaavassa. Siinä on tilalle määritetty rakennusoikeudeksi 1 rakennuspaikka. Lisärakennuspaikkoja ei voida osoittaa yleiskaavalla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 15 (24) 18.5.2015 10. Antero Siikasmaa (Pohjois-Lintikko 3:55) Ilmoitan tyytymättömyyteni Lintharjulla olevan metsätilani Pohjois-Lintikko RN:o 3:55 muuttamisesta VR-alueeksi. Aivan metsätilani naapurissa on suuria soranotto-alueita, hevostalli ja ulkoilutusalue eikä lentokentän teollisuusalue ole kaukana ja kuuluu laajenevan maalleni pain. Omalla metsämaallani on merkintä pohjavesialue ja osalla Natura-merkinta, jonka ei pitänyt aiheuttaa ongelmia metsätaloudelle. Selvisi, ettei VR-alueella voi harjoittaa metsälain puitteissa järkevää metsätaloutta. Tästä seuraa, etten voi toimia yksityismetsätalouden harjoittajana tilallani PohjoisSavon Metsäkeskuksen vuonna 2008 tekemän uuden Metsäsuunnitelman mukaisesti. Alueella oli n.60.000 m3 soranottovaraus edellisen sukupolvenaikana, jota hekään eivät olleet halukkaita käyttämään eli metsätalous oli ja on alueen ainoa käyttömuoto. Mielestäni Suonenjoki ei ole niin tiheään asuttu ja urbaanikaupunki, että talousmetsiä tarvitsee alkaa kaavoittaa asukkaiden virkistyskäyttöön. Olevat ulkoilualueet ja -reitit ovat varmasti riittävän virikkeellisiä tulevaisuudessakin ikääntyvälle ja vähenevälle asukasmäärälle. Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 16 (24) 18.5.2015 11. Anne Siikasmaa (Kannikko 3:53) Ilmoitan tyytymättömyyteni Lintharjulla olevan metsätilani Kannikko RN:o 3:53 muuttamisesta VR-alueeksi. Selvisi, ettei VR-alueella voi harjoittaa metsälain puitteissa järkevää metsätaloutta. Tästä seuraa, etten voi toimia yksityismetsätalouden harjoittajana. Mielestäni Suonenjoella ei talousmetsiä tarvitse alkaa kaavoittaa asukkaiden virkistyskäyttöön. Olevat ulkoilualueet ja -reitit ovat varmasti riittävän virikkeellisiä tulevaisuudessakin ikääntyvälle ja vähenevälle asukasmäärälle. Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 17 (24) 18.5.2015 12. Veli-Mikko Suihkonen (Jauhomäensuo 6:25) Kaavaluonnoksessa tilan pohjoisosa on suunniteltu osaksi suojelualuetta, noin 0,1 hehtaarin alalta. Aikaisemmassa kaavassa alue on ollut Natura-aluetta. Alue on tarkoitus raivata pelloksi kevään 2014 aikana, olen saanut raivaukseen luvan Anne Gronlundilta Pohjois-Savon Ely-keskuksesta huhtikuussa 2013. Mielestäni kaavoitetun suojelualueen ei tulisi näin ollen koskea tilaani. Vastine: Alue on raivattu, osoitetaan alue normaaliksi maa- ja metsätalousalueeksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 18 (24) 18.5.2015 13. Risto Litmanen (Raiviola 4:122) Lintharjun osayleiskaavassa omistamani tila Raiviola RN :o 4:122 alueelle on merkitty aikaisempaan suojelualuerajaukseen poiketen suojelualue. Vaadin, että suojelumerkintä poistetaan tilalta ja alue muutetaan MU-alueeksi. Vastine: ELY-keskus neuvottelee maanomistajien kanssa suojelusta, tarjoten erilaisia vaihtoehtoja luonnonsuojelun toteutukselle. Kaavaehdotuksessa on osoitettu SL-aluevarauksella luonnonsuojelualueeksi Natura-alueen luonnonsuojelulailla toteutettavaksi osoitettu osa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 19 (24) 18.5.2015 14. Antti ja Juhani Lukkarinen (useita tiloja) Kaava ei arvioi eikä tunnusta sen vaikutuksia maanomistajien talouteen tai etuihin. Lintharjun osayleiskaavaehdotus toisi merkittäviä rajoituksia metsätalouden harjoittamiseen varsinaisten suojelualueiden ulkopuolella maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 § toimenpiderajoituksen vuoksi. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole millään tavalla otettu kantaa metsänomistajille koituviin taloudellisiin menetyksiin tai omaisuuden arvon laskemiseen eikä myöskään näistä maksettaviin korvauksiin. Saunaniemen alue on ranta-aluetta, jossa on runsaasti asuinrakennuksia ja lomaasuntoja ja se poikkeaa siten luonteeltaan oleellisesti muusta kaava-alueesta. Koko Saunaniemen ja sen rantakaavan alueita tuleekin käsitellä osayleiskaavassa omana kokonaisuutenaan. Kaavaselostuksen kappaleessa 6 "TAVOITTEET" alaotsikolla 6.1 "Tavoiteasettelun lähtökohdat", on listattu kaavan suunnittelussa huomioon otettavia intressejä, mutta ei ole lainkaan mainittu metsätaloutta. Kaavan negatiiviset taloudelliset vaikutukset on tunnustettava ja kaikista maanomistajien taloudellisista menetyksistä on maksettava täysi korvaus. Metsäkiinteistöjen arvo alueella laskee, koska niitä ei voi hyödyntää täysimääräisesti. Maisema-arvot Maiseman osalta kirjoitetaan seuraavasti: "Kaavalla kielletään maa-ainestenotto muualta kuin sille osoitetulta alueelta ja osoitetaan suurin osa Lintharjusta joko suojelualueeksi tai maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Tällä turvataan laajojen maisemakokonaisuuksien säilymistä luonnontilaisena." On oltava selvää etteivät kaavan VR, VU, MY-1 tai MY-2 alueet ole suojelualueita. Suojelualueita ovat kaavan SL-merkinnän alueet. Muilla ensiksi mainituilla alueilla metsänkäyttöä ei saa rajoittaa eikä metsämaiseman staattinen pitäminen samanlaisena ole tarkoituksenmukaista eikä se ole edes biologisesti mahdollista. Mikään metsämaisema ei ole ikuinen Kaavan uudistamishakkuiden rajoitteilla voidaan vaikeuttaa suunnitelmallista maisemanhoitoa sekä metsänuudistamista ja tuottaa korkotappiota metsänomistajille silla metsän kiertoaikaa voi jatkaa vain rajallisen määrän, ennen kuin puusto alkaa lahota ja kuolla pystyyn. Kaavoittajan alkuperäisessä kaavaluonnoksessa maisematyölupaa ei VR-alueelle olekaan nähty tarpeelliseksi. Myöskään maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä ei ale mainittu toimenpiderajoitusta. Kaavaehdotukseen maisematyölupa on merkitty VR-alueelle ELY- keskuksen muistutuksen myötä puutteellisin perusteluin pelkkiin arvioihin perustuen. SL-suojelualueen ei tule säteillä metsänkäytön rajoituksia sitä ympäröiville muille alueille (MY-, VU- ja VR-alueet). Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 20 (24) 18.5.2015 Maisematyöluvan lupaprosessi Lupaprosessi on byrokraattinen, aikaa vievä ja kallis. Se on myös päällekkäistä hallinnointia lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen kanssa. Maisematyölupa tulisi hakea kirjallisesti Kuopion kaupungin ympäristöpalveluista ja lupa maksaisi 200 euroa alle 500 m3 hakkuissa ja 400 euroa yli 500 m3 hakkuissa. Emme hyväksy lupamenettelyä, luvan maksullisuutta emmekä viranomaisen oikeutta määritellä lupamaksun suuruus. Kun kyseessä on satojen tuhansien arvoiset yksityiset omaisuudet, niin metsänomistajilla ei ole varaa vain luottaa viranomaisen sanaan ja lupauksiin, että siitä huolimatta vaikka viranomaisilla on mahdollisuus aiheuttaa toimillaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja haittaa metsänomistajille, he tai heidän seuraajansa eivät aio tehdä niin. Tämä oman tulevaisuuden ja talouden epävarmuus luo metsänomistajille vakavia henkisiä paineita ja asia tulisi sisällyttää kaavaselosteen kappaleeseen 9.6 "Sosiaaliset vaikutukset". Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. Maa-ainekset ja niiden hyödyntämisen kielto Mikäli toimenpide rajoitus määrätään kaavan VR-alueelle, vaadimme korvausta myös menetettävistä maa-aineksista saatavista tuloista, joiden oton kaavaehdotus kieltää. Maa-ainesten oton kieltämiselle on annettava paremmat perustelut kuin kaavoittajan vastineessa. Vastine: Maataan on saatava käyttää johonkin tuottavaan toimintaan. Ellei se ole mahdollista, tulevat korvaukset kysymykseen. VR-alueella esimerkiksi metsätalouden harjoittaminen on mahdollista. Lintharjun alue on katsottu kunnan toimesta olevan maisema-, luonto ja virkistysarvoiltaan sellainen kokonaisuus, ettei ole perusteltua avata enää uusia ottoalueita. Toimenpiderajoitusten tarkoituksenmukaisuus ja perustelut ovat kyseenalaisia Metsätalous on elinkeinotoimintaa, jonka harjoittamista kaupunki oleellisesti haittaa ehdotetuilla kaavarajoituksilla. On selvää, että maisematyölupamenettelyn käyttöön ottaminen Lintharjun yleiskaava-alueella aiheuttaisi kymmenille metsänomistajille merkittäviä taloudellisia tappioita sekä haittaa ja synnyttäisi tarpeen korvausvaatimuksiin. Voidaankin todeta, että kaavamääräyksestä saatavat hyödyt ovat sen haittoja pienemmät, kun otetaan huomioon maanomistajat, metsätalouselinkeino ja siihen liittyvä kuntatalous. Tämän vuoksi maisematyölupamerkinnät tulisi poistaa kaavasta. Pyydämme toimenpiderajoitteen poistamista VR-alueen ja muidenkin alueiden osalta osayleiskaavasta. MRL 9 §:ssä myös velvoitetaan, että kaavan vaikutukset ovat selvitetty riittävällä tarkkuudella. Voidaan perustellusti sanoa, että näin ei ole toimittu, koska kaavaehdotuksen selosteessa ei ale huomioitu yllä mainittuja yksityiselle metsätaloudelle tai alueen puunhankinnalle ja elinkeinotoiminnalle aiheutuvia haittoja lainkaan. Myöskään kaavan sosiaalisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävällä tavalla. Kaavaehdotus ei noudata omaa tavoitettaan siitä, että metsätalouden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 21 (24) 18.5.2015 toimintaedellytyksiä ei tarpeettomasti rajoiteta. Nykyinen lainsäädäntö ja toimintaohjeet ovat riittävät Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen. Varsinaiset luontokohteet, jotka ovat listattu mm. Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman liitteissä ovat hyvin pienialaisia ja ovat jo metsäalain ja luonnonsuojelu- lain suojaamia ja Metsäkeskus viranomaisena valvoo lakien noudattamista. Metsätalous, toisin kuin maa- ainesten otto, ei aiheuta pysyviä muutoksia metsäluontoon tai maisemaan, eikä metsälain mukaisia metsotaloustoimia tule sen vuoksi enempää rajoittaa. Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 22 (24) 18.5.2015 15.Marjatta Siikasmaa Puollan Antti ja Juhani Lukkarisen laatimaa muistutusta Lintharjun osayleiskaavaehdotuksesta. Vastine: Ks. vastine muistutukseen numero 14. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 23 (24) 18.5.2015 16. Riitta Heikkilä (Kekkola 7:16) Tilasta Kekkola 7:16 on merkitty 26,7 ha kunnan suojelualueeksi, josta osa n. 4 ha luonnontilaisena säilytettävää, rajat pitäisi kartassakin näkyä selvästi. Metsänkäytön rajoitukset pitäisi olla selkeät, eikä maksullisen luvan takana. Kaava-alueen tai luonnonsuojelualueen ulkopuolisille alueille ei saisi tulla mitään metsäkäyttöä rajoittavia säännöksiä. Vastine: Kaavaan ei ole otettu useita eri ”vahvuisia” luonnonsuojelualueita, vaan sallitut ja kielletyt toimenpiteet ratkaistaan perustettaessa luonnonsuojelualuetta kirjaten ne rauhoitusmääräyksiin. MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY-1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 24 (24) 18.5.2015 17. Jussi Rossi ja Mikko Sormusen kuolinpesä (Lehtilampi 1:94 ja Honkala 1:20) Ehdotamme, että toimenpiderajoituksesta luovutaan MY-1 alueella. Olemme antaneet vapaaehtoiseen suojeluun maita molemmilta tiloilta, joista olemme tehneet sopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Nyt mahdollisesti tuleva maisematyölupa on vaikutuksiltaan ja tiukkuudeltaan samaa tasoa kuin suojelu. Mielestämme tilakohtainen suojelumäärä/pinta-ala on riittävä. Vastine: MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus poistuu kaavan 2. ehdotuksessa. Lisätään metsän käsittelyn yleismääräyksiin suositus metsänkäsittelystä MY-1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla. Kuopiossa 18.5.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen Pasi Ronkainen
