Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Transcription

Osa 9
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Yit Rakennus Oy/ Pekka Ruuti
15.4.2015
1 (34)
Versiointisivu
Dokumentin versiohistoria
Versio
Päiväys
Tekijä
Kuvaus
0.2
18.04.2013
Pekka Ruuti
Lähetetty 1. kommenttikierrokselle
0.3
20.09.2013
Pekka Ruuti
Ensimmäisen kommenttikierroksen kommentit käsitelty.
Sovitettu osan 4 (v. 0.3 9.8.13) mukaiseksi.
Lähetetty 2. Kommenttikierrokselle.
0.4
20.02.2014
Pekka Ruuti
Toisen kommenttikierroksen kommentit käsitelty. Päivitetty
numerointi, Osa 8 -> 9. Valmis julkaistavaksi lausunnoille.
0.5
15.4.2014
Harri Mäkelä
Päivitetty viitteet. Valmis julkaistavaksi lausunnoille.
Luonnosversio 0.4
15.4.2015
2 (34)
SISÄLLYS
1
Johdanto .................................................................................................................................................... 3
2
Määrälaskennan vaatimukset infran tietomalleille ................................................................................... 5
2.1 Rakenteiden kuvaaminen................................................................................................................... 6
2.2 Nimikkeistö......................................................................................................................................... 6
2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä ........................................................................................................ 9
2.4 Hankintamenetelmät ....................................................................................................................... 10
3
Määrälaskenta ja kustannusarviot hankkeen eri vaiheissa ..................................................................... 11
3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana ................................................................................................ 11
3.1.1 Esi- ja yleissuunnittelu ......................................................................................................... 11
3.1.2 Väyläsuunnittelu ................................................................................................................. 11
3.1.3 Rakennussuunnittelu........................................................................................................... 12
3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana ............................................................................... 12
3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana .......................................................................................... 14
3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen ............................................................. 14
4
Määrälaskennan prosessi ........................................................................................................................ 15
4.1 Kohteeseen tutustuminen ............................................................................................................... 15
4.2 Lähdeaineiston kokoaminen ............................................................................................................ 16
4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen ..................................................................................... 17
4.3.1 Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta ....................................................................... 17
4.3.2 Määrien johtaminen ja ruutumittaus.................................................................................. 17
4.3.3 Mallin täydentäminen ......................................................................................................... 17
4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen .................................................................................... 18
Lähdeluettelo................................................................................................................................................... 19
Liite 1
Määrälaskennan lisätiedot ............................................................................................................... 20
Liite 2
Massalaskennan malliseloste ........................................................................................................... 33
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
3 (34)
1
JOHDANTO
Määrälaskentaa suoritetaan hankkeen aikana useassa eri suunnitteluvaiheessa.
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
Rakentami
nen
Ylläpito
Hankkeen ohjaamiseen keskeinen työkalu on hankkeen kokonaiskustannusten tarkastelu hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvioita tarvitaan hankkeen rahoituspäätösten tueksi, rakennusvaiheessa hanke on eriteltävä riittävällä tarkkuudella tarjouslaskentaa sekä toteutusta varten. Kustannusten
laskemiseksi hankkeen eri osat on mallinnettava riittävällä tarkkuudella oikean tiedon saamiseksi.
Tietomallinnuksen eräs merkittävimpiä hyötyjä on automaattinen määrätiedon tuottaminen. Suunnitelmien
havainnollisuuden myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen
määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä
mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen.
Yhteisen nimikkeistön sekä siihen liittyvän määrälaskentaohjeen avulla tietomallinnuksen hyöty tulee täysimääräisesti esiin. Tämä ohje tukeutuu Infra 2015 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön, sekä sen pohjalta jalostettuun InfraBIM-nimikkeistöön sekä InfraBIM-sanastoon.
Lähtötietomallin tuottaminen on olennainen osa tietomallipohjaista hankintaprosessia. Lähtökohtaisesti tilaaja tuottaa lähtötietomallin rakennushankkeen alussa hankintamuodosta riippumatta. Hankintamuotojen
erityispiirteitä tietomallipohjaisen prosessin yhteydessä on käsitelty omassa kappaleessaan.
Tässä ohjeessa määrälaskennassa käytettyä mallia kutsutaan määrälaskentamalliksi hankkeen vaiheesta riippumatta.
Määrittelyt:
Yhdistelmämalli
Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tuotemalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin
suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. [2]
Tien inframalli
Tietä/ tiealuetta koskeva inframalli eri elinkaaren vaiheissa (esim. tien suunnittelumalli, tien toteutusmalli, tien toteumamalli jne.) Tien inframalli kuvaa tien
geometrian kokonaisuudessaan sisältäen leikkausrakenteet, kantavat rakenteet, kuivatusrakenteet, täyttörakenteet ja pintarakenteet. [2]
Inframalli
Infrarakenteen tietomalli.
Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen instanssiointi. Esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel v.1.2-spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. [2]
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
4 (34)
Rakennusosamalli
Apunimike esim. toteutusvaiheen eri tarkkuudella laadittujen inframallien erottamiseksi (ks. kappale 4 Määrälaskennan prosessi). Inframallista voidaan tehdä:
1.alustava rakennusosamalli
2.rakennusosamalli
,riippuen suunnittelun vaiheesta. Rakennusosamallista voidaan tehdä koko
hankkeen kattava määrälaskelma kustannusarviota varten. Tavoitteena on
koko hankkeen kattava Inframalli, jossa on prosessin jokaisessa vaiheessa kaikki
rakennusosat mallinnettu vähintään alustavana. Objektien metatietoihin lisätään suunnitteluvaihe: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen.
Hankeosa
Infra 2015 nimikkeistöjärjestelmässä hankeosa on määritelty seuraavasti:
o Hankeosan toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen edellyttää
omistajalta erillistä päätöstä.
o Hankeosan laatutason määräävät omistajan tai käyttäjän tarpeet ja ne
kuvataan tuotevaatimuksina ja mitoitustekijöinä.
o Hankeosalle voidaan määrittää erilaisia laatutasoja ja etsiä erilaisia kustannuspuitteen mukaisia, vaatimukset täyttäviä suunnitteluratkaisuja
(suunnitelmavaihtoehtoja). [4]
Rakennusosa
Rakennusosat kuvaavat lopputuotteisiin kuuluvat fyysiset rakenteelliset osat
jäännöksettömästi. Rakennusosanimikkeiden avulla lopputuote mallinnetaan
hankeen kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten, kun rakennusosien erilaiset suunnitteluratkaisut lisäeritellään ja niiden paljoudet määrämitataan. Rakennusosat on kuvattu sijainniltaan ja mitoiltaan piirustuksissa. Rakenneosan vaatimukset ja rakenteet kuvataan joko piirustuksissa tai selostuksissa. [4]
Tuotanto-osa
Tuotanto-osa kuvaa lopputuotteeseen kuuluvan fyysisen rakenteen osatehtävää tuotannon kannalta. Tämän ohjeen yhteydessä olennaista on betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavat työvaiheet; muotti-, raudoitus- ja betonointityö.
Määrälaskentamalli
Tietomalli, jonka perusteella määrälaskenta on tehty. Määrälaskentamallina
toimivat eri mallit hankkeen vaiheesta ja tarkkuustasosta riippuen.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
5 (34)
2
MÄÄRÄLASKENNAN VAATIMUKSET INFRAN TIETOMALLEILLE
Tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta
määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista.
Hankkeesta laaditaan kokonainen malli eri suunnitteluvaiheissa, suunnitelmien tarkkuustaso parantuu projektin edetessä. Erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan verrata suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Tietomallin sisältö eri suunnitteluvaiheissa on esitetty liitteessä
1, ”Mallien yleinen sisältö eri suunnitteluvaiheissa”, Infra 2015 nimikkeistön mukaisesti jaoteltuna. Hanke,tuote- tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja
päivitettävä suunnittelun edetessä.
Määrälaskenta tehdään yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämallista lasketaan massat sekä muut rakenteisiin liittyvien järjestelmien osat ja laitteet. Tällä tavoin varmistetaan rakenteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja että se on huomioitu ennen määrälaskennan suorittamista. Jos edellä mainittuun ohjeeseen tulee
muutoksia, on ennen hankkeen alkua yksiselitteisesti määritettävä, minkä suunnittelualan mallista rakenneosat lasketaan.
Siltojen osien numerointi toteutetaan Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti. Erityisesti suuremmissa hankkeissa, joihin liittyy muita rakenteita, rakenneosat on oltava eroteltavissa myös Infra 2015 rakennusosittain.
Ohje
Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti mallinnettujen siltojen rakenneosat on eroteltu Infra 2015 ohjetta tarkemmin. Sillan rakenneosien erottelun vastaavuus Infra 2015:een on esitettävä.
Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja Infra 2015 rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä.
Lähtökohtaisesti väylistä mallinnetaan kaikki rakennekerrokset, jolloin eri massoja voidaan laskea rakennekerroksittain tai yhdessä pintojen välisinä massoina.
Vaatimus
Tietomallin avulla määritellyn urakan sisältö on oltava yksiselitteisesti määritelty. Toisin sanoen urakkaan
sisältyvät rakennusosat on esitettävä ja eroteltava selkeästi urakkaan kuulumattomista rakenneosista.
Vaatimus
Mallista tuotetun määrätiedon tulee olla sitova. Malliin mahdollisesti liitettyjen määräraporttipohjien laskentaperusteet tai käyttöohjeet tulee esittää yksiselitteisesti malliselosteessa tai määrälaskentaselosteessa.
Määrälaskennan osalta malliselosteessa on oltava vähintään seuraavat asiat: käytetty määrälaskennan numerointi ja siihen tehdyt mahdolliset poikkeukset sekä numeroinnin toteutus mallin rakenneosissa. Ohjeellisena on myös esitettävä työnaikaisten rakenteiden määrien laskentaperusteet. Esim. tukiseinien ja kaivantojen tukirakenteet, seurantamittaukset ja pohjaveden alentamiset. InfraRYL:n mukaisia 5000-numeron
hanketehtäviä kuten vartiointi, päätoteuttajan tehtävät, lupamaksut jne. ei liitetä malliin.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
6 (34)
2.1
Rakenteiden kuvaaminen
Väylien rakenteiden kuvaaminen on esitetty InfraBIM mallivaatimusten osissa 4 ja 5. Mallinnus työtapana on
nimikkeistöjen käyttöä tukeva, sillä mallinnus tapahtuu useimmiten rakennusosittain. Rakennusosat kuvataan sijainniltaan ja mitoiltaan mallissa. Lisäksi rakennusosan vaatimukset kuvataan mallissa mahdollisuuksien mukaan. Mallin koordinaatisto on sidottava johonkin tunnettuun koordinaatistoon, jonka avulla mittatiedot voidaan siirtää tietomallista maastoon ja rakenteisiin.
Vaatimus
Malliselosteesta on löydyttävä käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä. Mallissa on oltava esitettynä
mittapisteet, joilta rakenteet rakennetaan.
Rakennusosat eivät saa olla sisäkkäisiä, jolloin automaattisen määrälaskennan tiedot eivät ole luotettavia.
Lähtötietomallin luovuttajan on laadunvarmistuksessaan huolehdittava että luovutettava malli on tarkastettu päällekkäisten objektien suhteen.
Määrälaskennan kannalta olennaista on rakennusosien kuvaaminen siten, että niiden määrätieto saadaan
automaattisesti rakennusosittain eroteltuna oikein. Erilaiset erikoisosat, joista ei löydy valmiita objekteja,
mallinnetaan lähinnä vastaavina objekteina siten, että niiden lukumäärä on oikein. Erilaiset objektit on lisäksi
eroteltava (nimeämällä, laadullisesti tms.) niin, että ne automaattisesti listattaessa erottuvat toisistaan.
Pinnat ja varusteet voidaan mallintaa muullakin tavoin jaoteltuna, mutta tietomallista on oltava mahdollista
tuottaa määräluettelo valitun nimikkeistön mukaisesti määriteltynä. Ohje määräluettelon tuottamiseen on
liitettävä tietomalliselostukseen.
Tietomalli luovutetaan laskentaan sekä natiivi- että IM3/ IFC-muodossa.
Esimerkki
Sillan kaidetolpat on mallinnettava yhtenä jatkuvana kappaleena, jotta niiden lukumäärä tulostuu oikein.
Hattumutterit mallinnetaan tavallisina muttereina ja objektiin liitetään tieto oikeasta, standardin mukaisesta,
rakenneosasta. Jos kupu mallinnetaan erikseen, saattaa määrätieto muunnoksissa muuttua moninkertaiseksi
ohjelmiston laskiessa mutterin kantaosan ja kuvun erikseen, mutta lisäämällä molempien määrän mutteriksi.
Ohje
Rakennusosat on mallinnettava myös fyysisesti oikean kokoisina, vaikka niiden ulkonäkö ei välttämättä olekaan oikea. Esimerkiksi muttereiden vaatima tila voidaan mallintaa sylinterin muotoisena kuusikulmion sijasta. Osan oikea tyyppi ilmoitetaan erikseen esim. objektin attribuuteissa tai tietomalliselosteessa.
2.2
Nimikkeistö
Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5.
Vaatimus
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
7 (34)
Mallinnettaessa on käytettävä InfraBIM-nimikkeistöä sekä Infra 2015 rakennusosa- ja hankenimikkeistöä.
Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi.
Betonirakenteet on mallinnettava siten, että ne voidaan hinnoitella tuotanto-osittain. Tässä tapauksessa tuotanto-osittelu tarkoittaa betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavia tuotanto-osia:
1. Muottityö
2. Raudoitustyö
3. Betonointityö.
Seuraavassa on esitetty lista rakenneosista, joita tämä koskee soveltuvin osin (lista ei ole kattava ja rakennusosan tarve on tarkistettava suunnittelun yhteydessä):
Taulukko 2.1
Betonirakenteet, jotka mallinnetaan tuotanto-osittain.
Rakennusosa
1300
Nimike
Perustusrakenteet
2143.2
Betonipäällysteet, valettavat
2214
Muurit
3115.2
Jätevesipumppaamo, paikalla rakennettu
3125.2
Hulevesipumppaamo, paikalla rakennettu
4000
Rakennustekniset rakennusosat
Vaatimuksesta voidaan poiketa hankekohtaisesti erikseen sovittaessa. Vaihtoehtoisia nimikkeistö-järjestelmiä ovat: Talo 80, Talo 2000.
Esimerkki
Kuvissa 2.1 ja 2.2 on esitetty putkiobjektien metatiedot kyseltynä. Kuvan 2.1 tapauksessa objektiin ei ole
lisätty IM3:n mukaista infranimikkeistö-kenttää. Kuvassa 2.2 on esitetty putkelle myös infranimikkeistökenttä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti koodilla 312110 hulevesiviemäriputki (viettoviemäri).
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
8 (34)
Kuva 2.1 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.
Kuva 2.2 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
9 (34)
2.3
Määrälaskennan avainkäsitteitä
Infrahankkeen osittelulla hanke jaetaan pienempiin osiin. Osat muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka
jokainen osa suunnitellaan ja valvotaan erillisesti. Osituksen tavoitteena on:
 Jakaa hanke selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin
 Jakaa hankkeen aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet
 Luoda edellytykset hankkeen ajalliselle ohjaukselle
 Luoda kustannusohjauksen puitteet määrittämällä pienimmät seurattavat kustannuskohteet (työpaketit)
 Mahdollistaa koko hankkeen kustannusarvion, aikataulun ja tarvittavien resurssien tarkka määritys
 Antaa hankkeen osille hierarkkinen koodaus
 Integroida hankkeen ajallinen ja taloudellinen suunnittelu ja ohjaus.
Kuva 2.3 Hankkeen osittelu
Hankkeen osittelu tehdään kahdessa vaiheessa kuvan 2.3 mukaisesti. Hankkeen alussa tehdään perusosittelu, jossa kuvataan hankkeen pääosat. Tavoitteena on, että osien kustannukset ja tarvittaessa karkeat kestot
voidaan määrittää. Joitakin hankeosia ei voida jakaa suoraan rakennusosiin, koska olosuhteita ja maapohjaa
ei tunneta riittävän hyvin. Tällaisia hankeosia kutsutaan tuoteosiksi. Kun tiedot täsmentyvät, tuoteosat korvataan rakennusosilla.
Rakennusosiin päättyvää rakenteellista osittelua jatketaan tarvittaessa tuotannollisella osittelulla tuotantoosiin (panoksiin) asti kustannusten laskentaa varten ja jotta projektinhallinnan vaatimat osittelut saadaan
tehtyä.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
10 (34)
2.4
Hankintamenetelmät
Riippumatta urakkamuodosta lähtötietomalli tuotetaan tilaajan toimesta. Hankintaprosessia tehostettaessa
yhden lähtötietomallin luovuttaminen hankkeen kaikkien osapuolten käyttöön vähentää merkittävästi päällekkäistä työtä eri suunnittelu-, laskenta- ja tarjousvaiheissa.
Lähtötietomallin muodostamisen jälkeen eri suunnittelu- ja urakkavaiheista seuraavaan siirtyy lähtöaineistoksi edellisen vaiheeseen tuloksena syntynyt inframalli.
Yhtenäisen lähtöaineiston pohjalta tehdyt tarjoukset hankkeen eri vaiheissa ovat myös paremmin vertailukelpoisia keskenään. Tilaajan toimittaessa ja vastatessa lähtöaineistosta tarjoukset voidaan laskea vastaamaan suunnitelmissa esitettyä hanketta ja ylimääräiset riskivaraukset vajavaisten ja epäselvien suunnitelmien vuoksi voidaan jättää tekemättä.
Hanke hinnoitellaan mallista saatujen määrien pohjalta. Mallia käytetään myös maksupostien perusteena.
Toteutumatiedot lasketaan mallin pohjalta ja osapuolet sitoutuvat näin määriteltyihin toteutuneisiin määriin.
Kokonaisurakka (KU)
Saamaansa vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason
edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla.
Erityisesti tilaajan suunnitelmilla toteutettavissa hankkeissa suuri hyöty saavutetaan sitomalla määrät urakkalaskennan pohjana olevan tietomallin määriin, jolloin urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen rakennushankkeen tarjousvaiheessa.
ST-urakka
Urakkamuodossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen
osa hankkeen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta.
Lähtötiedot tulevat lähtökohtaisesti tilaajan luovuttamina, jolloin tilaaja vastaa lähtötietojen oikeellisuudesta
ja luotettavuudesta. Tarvittaessa lähtötietoihin voidaan liittää ns. riskivarauksia tietyiltä osilta (ks. kohta Riskien määrittely).
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
11 (34)
3
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT HANKKEEN ERI VAIHEISSA
3.1
Laskenta suunnitteluvaiheen aikana
Mallinnusohjeiden osassa 5, Rakennemallit; maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet, on
esitetty eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit,
dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimuksia. Em. ohjeessa on esitetty tarkemmin mallien sisältö sekä siihen liittyviä huomioita määrälaskennan sekä kustannusarvioiden laatimisen kannalta eri suunnitteluvaiheissa.
Tässä osassa eri suunnitteluvaiheiden määrälaskenta ja kustannusarvioiden laadinta on esitetty yhteenvetona yleiskuvan saamiseksi koko prosessista. Ristiriitaisuuksien ilmetessä suunnitteluvaiheiden vaatimusten
osalta, osan 4 ohjeet ja vaatimukset ovat määrääviä.
Ohje
Hankkeen sisältäessä useita eri tekniikkalajeja ja niiden tietomalleja, määrät lasketaan yhdistelmämallin tietojen pohjalta.
3.1.1
Esi- ja yleissuunnittelu
Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen.
Mallinnuksen kehittyessä koko alan yleiseksi toimintatavaksi hankeosalaskennasta voitaisiin luopua kokonaan siirryttäessä yhä aikaisemmassa vaiheessa mallipohjaiseen määrälaskentaan. Tällä hetkellä koko kustannusarvion laatiminen yleissuunnittelun mallin pohjalta johtaa liian raskaaseen mallintamiseen yleissuunnitteluvaiheessa.
Siltojen osalta esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa mallinnetaan päällysrakenteeseen kuuluvat betonirakenteet
ja muut määrät tuotetaan tilastopohjaisilla kertoimilla kannen pituuden ja leveyden perusteella.
3.1.2
Väyläsuunnittelu
Tiesuunnitelman kustannusarvio laaditaan rakennusosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset
voidaan arvioida luotettavasti.
Siltojen osalta väyläsuunnitteluvaiheessa tulee mallintaa myös alusrakenteet kokonaisuudessaan ja merkittävimmät varusteet ja laitteet (kaiteet yms.). Rautojen ja jänneterästen määrät arvioidaan edelleen tilastopohjaisesti [kg/m3] siltatyypin ja koon perusteella.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
12 (34)
3.1.3
Rakennussuunnittelu
Viitaten mallinnusohjeiden osaan 5.1, lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan.
Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Toteutusmallissa on kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria
muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Em. vaatimusten mukaisesti mallinnettuna
tietomallista voidaan tässä vaiheessa laskea hankkeen tarkat massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa
alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain.
Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina koko hankkeen alueella. Maalajit
tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista. Tavoitteena on välttää Infra 2015 nimikkeistön 1611 ”Maaleikkaus,
erittelemätön”. Muut maaleikkaukset (koodit 1612-1617) on osoitettu selkeästi sijoitettavaksi penkereisiin,
täyttöihin, läjitykseen, kaatopaikalle, rakenteisiin tai välivarastoon.
Kallion sijainti esitetään koko hankkeen alueelta. Lisäksi esitetään pohjatutkimuspisteet.
Siltojen osalta rakennussuunnitteluvaiheessa mallinnetaan kaikki rakenteet siltojen tietomalliohjeen vaatimusten mukaisesti.
3.2
Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana
Kuvassa 3.1 on esitetty tarjousvaiheen prosessi tilaajan ja tarjoajan näkökulmasta.
Kuva 3.1 Tarjousprosessi
Määrätiedon tuottaminen on olennainen osa tarjousprosessia ennen hinnanmuodostusta. Määrälaskennan
prosessi on kuvattu erikseen tämän ohjeen luvussa 4. Määrälaskennan automatisoituminen ja varmuus määrien oikeellisuudesta ovat suurimmat edut tietomallia tarjousvaiheessa hyödynnettäessä. Kaikilla tarjouksen
laadintaan osallistuvilla on samat määrät käytössä ja moninkertainen manuaalisesti tehtävä laskenta vähentyy. Myös urakkarajat ja –alueet voidaan mallin avulla määrittää tarkasti ja kiistattomasti.
Tietomalli toimii myös tarjousvaiheessa hankintojen suunnittelun apuvälineenä. Tietomallin avulla hankintapaketit voidaan määrittää helposti ja niiden määrät, tyyppi-, materiaali- ja laatutiedot saadaan nopeasti määritettyä.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
13 (34)
Riskien määrittely
Jos hankkeen suunnitteluaikana havaitaan mahdollisia riskitekijöitä hankkeen toteutukselle, on ne esitettävä
mallissa selkeästi eroteltuna varsinaisista rakenneosista. Esimerkkejä mahdollisista riskeistä ovat mm.
 Massanvaihdon leikkaus- sekä täyttömassojen määrät sekä sijainnit
 Puutteelliset pohjatutkimustiedot
 Sulfidisaviesiintymät
Kustannuksiin voidaan vaikuttaa tietomallin avulla työnsuunnitteluun panostamalla. Tarjousvaiheen työnsuunnittelun aikana pystytään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut työn toteuttamiseen ja saadaan näin
etsittyä kustannustehokkain ratkaisu. Tietomallilla voidaan myös etukäteen selvittää mahdollisia ongelmia ja
varautumaan näihin, jolloin riskivaraus pienenee. Yhteiskustannuksia voidaan minimoida työnsuunnittelun
avulla etsimällä nopeinta mahdollista työn suoritusaikaa.
Vaatimus
Määrät tuotetaan Infra Rakennusosa- ja hankenimikkeistön, Määrämittausohjeen mukaisesti.
E.m. ohjeisiin on tässä ohjeessa esitetty laskentaa helpottavia tarkennuksia. Tarkennusten avulla pyritään
saamaan tarkempi kuva toteutettavasta hankkeesta ja mahdollisimman pienet riskivaraukset määrätiedon
suhteen. Tarkennukset on esitetty liitteessä 1.
Määrät tulee olla jaoteltuna hankkeen kannalta järkeviin osakokonaisuuksiin esim. radalla ratakilometriin
sidottuna 20 metrin osiin ja tiellä 20 metrin osiin tai muuten sopiviin osakokonaisuuksiin. Esimerkki massataulukosta on esitetty kuvassa 3.2 ja määrälaskennan malliselosteesta liitteessä 2. Määräluettelon ja osakokonaisuuksien on oltava liitettävissä toisiinsa vertailua ja tarkistuksia varten esim. nimeämällä ne sopivasti
tai muulla määrälaskennan selosteessa mainitulla tavalla.
Määräriskit esitetään määrälaskennan selosteessa.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
14 (34)
Massataulukko
Hanke
Rataosuus
Tekijä
N.N
Päivämäärä
1.1.2014
Infra 2006 -koodi ja -nimike
KM-paalu, alku
km
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
m
280
300
320
340
360
380
400
420
440
460
480
500
520
540
560
580
600
620
640
660
680
700
720
740
760
780
800
820
840
860
880
900
920
940
KM-paalu,
loppu
km
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
YHTEENSÄ
m
1141
1142
Poistettavat
pintamaat
Poistettavat
rakennekerrokse
t ja penkereet
1321
1326
1600
Lyöntipaalut
Paalulaatat
[m2tr]
[m3ktr]
[mtr]
[m2tr]
1612
1614
1625
Maaleikkaukset Maaleikkaus ja Maaleikkaus ja
ja -kaivannot penger tai täyttö kerrosrakenne
[m3ktr]
[m3ktr]
[m3ktr]
1632
1700
Massanvaihtoon
kuuluvat
kaivannot
Työnaikainen
tukiseinät
[m3ktr]
[m2tr]
1811
1815
Kallioleikkaukset,
-kaivannot ja Maapenkereet
tunnelit
[m3ktr]
[m3ktr]
1816
Vastapenkereet
[m3ktr]
1836
2122
Esikuormituspen Massanvaihtoon Eristyskerrokset
kereet
kuuluvat täytöt ratarakenteissa
[m3rtr]
[m3ktr]
[m3ktr]
2123
2412
Välikerrokset
ratarakenteissa
Tukikerrokset
sepelistä
[m3ktr]
[m3ktr]
300
320
340
360
380
400
420
440
460
480
500
520
540
560
580
600
620
640
660
680
700
720
740
760
780
800
820
840
860
880
900
920
940
960
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Kuva 3.2 Massataulukon laadintaesimerkki.
3.3
Massalaskenta rakennusvaiheen aikana
Suurten infrahankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on massatalouden hallinta. Tietomallin avulla massalaskentaa
on helppo suorittaa pienemmissäkin erissä hankkeen aikana.
Työnaikana havaittujen massamuutosten käsittely voidaan suorittaa tietomallin pohjalta laskettujen määrien
avulla.
3.4
Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen
Suunnitteluratkaisusta johtuvat työnaikaiset rakenteet, kuten ponttiseinät ja tukirakenteet, on kuvattava tietomallissa toteutuslaajudessaan. Myös suunniteltu työn vaiheistus on esitettävä ohjeellisena.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
15 (34)
4
MÄÄRÄLASKENNAN PROSESSI
Edellisen vaiheen
lopputuote
Alustava
Rakennusosamalli
Rakennusosamalli
Seuraavan
vaiheen
lähtötiedot
Kuva 4.1 Määrälaskennan vaiheistus
Prosessin tavoitteena on luoda heti hankkeen alusta asti alustava rakennusosamalli, josta voidaan hankkeen
rakennusosat määritellä karkealla tasolla kustannusarviota varten. Alustava rakennusosamalli tarkentuu
suunnittelun edetessä ja määrämuutoksia voidaan vertailla eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä. Kuvassa 4.1
kuvattu vaiheistus voidaan suorittaa jokaisessa suunnitteluvaiheessa erikseen tai esim. ST-hankkeessa se voi
koskea hanketta kokonaisuudessaan.
Hanke- ,tuote- tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä.
Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja se toistuu useita kertoja eri suunnitteluvaiheessa. Kuvassa on esitetty
vaiheet projektin alusta loppuun, mutta sama prosessi toistuu hankkeen aikana useita kertoja eri suunnittelutai toteutusvaiheissa.
Seuraavassa on kuvattu tietomalleista tehtävän määrälaskennan prosessi Yleisiä tietomallivaatimuksia mukaillen.
Kuva 4.2 Määrälaskennan prosessi
Suunnittelutiedon lisääminen metatietoihin: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen.
4.1
Kohteeseen tutustuminen
Varsinainen kohteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla kohteen
laajuus ja muut ominaispiirteet on helpompi sisäistää. Mallin lisäksi on syytä tutustua kohteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi rakennusselostukseen, sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
16 (34)
4.2
Lähdeaineiston kokoaminen
Vaatimus
Ennen jokaista laskentaa on koottava laskennan lähdeaineisto ja varmistuttava siitä, että kaikista aineiston
sisältämistä tiedostoista on käytössä oikea versio.
Projektikohtaisesti sovittavia selvitettäviä asioita:

On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Lähtökohtaisesti määrät lasketaan Inframallista. Jos käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista.

On selvitettävä, jakautuuko jokin suunnittelualan malli useampaan osamalliin.

On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä mallia vai siitä tuotettua IFCmallia.

Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitää varmistua siitä, että aineistosta
löytyvät kaikki tarvittavat kirjasto-osat ja ulkoiset viitteet ja että malli avautuu ongelmitta laskijan ohjelmistoilla.

On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedon kattavuus, mitkä nimikkeet ovat laskettavissa mallista ja mitkä on laskettava muilla menetelmillä.

On selvitettävä, onko koko malli mallinnettu samalle tarkkuustasolle ja lasketaanko määriä koko mallista vai ainoastaan osasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkopuolelle jääviä rakennus- ja tekniikkaosia, tiloja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa on selvitettävä, voidaanko laskentaan sisällytettävät ja sen ulkopuolelle jäävät tietomallin osat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisointien ja/tai kuvatasoyhdistelmän avulla. Tietoa mallinnustavasta löytyy
mallin tekijän laatimasta tietomalliselostuksesta.

Rakennusselostuksen osalta on selvitettävä, onko se yhtenevä mallissa olevien tietojen kanssa, esimerkiksi onko mallissa ja rakennusselostuksessa käytetty samoja rakennetyyppejä. Rakennusselostukseen pitää viedä kaikki sovitut muutokset, koska ei voida olettaa määräasiantuntijan selvittävän
muutoksia esimerkiksi suunnittelukokousten pöytäkirjoista.

On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselostuksen muutokset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versioihin.
Ohje
Mallien ja muun materiaalin mahdolliset puutteet selvitetään pääosin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraporttiin, johon laskijan on syytä tutustua huolellisesti. Lähdeaineiston mahdollisten sisäisten
ristiriitojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen on pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön
vastuulla. Puutteita voidaan hyväksyä, kunhan ne ovat laskijan tiedossa ennen laskennan aloittamista. Laskija
voi lisäksi antaa oman mielipiteensä siitä, onko laskenta aiotussa laajuudessa mielekästä suorittaa toimitetun
lähdeaineiston pohjalta. Jos puutteita on liikaa, voidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankohtaan.
Määrälaskennan lähdeaineiston versionhallinta projektissa on suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan on voitava luottaa siihen, että laskentaan toimitettu aineisto sisältää oikeat versiot kaikista
tiedostoista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa omien tiedostojensa versioinnista ja
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
17 (34)
pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedostopaketin kokoamisesta, versioinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kertoa tilaajan edustajalle, jos epäilee saaneensa väärän version jostain tiedostosta.
4.3
Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen
Vaatimus
Määrälaskennasta laaditaan erillinen määrälaskentaselostus, jossa on selostettu määräluettelon laadinnassa käytetyt pinnat ja objektit jne. Mallipohjainen laskenta suoritetaan siihen soveltuvalla tietokoneohjelmistolla. Malliselosteessa on esitettävä käytetty ohjelmisto ja sen versio sekä laskennan vastuuhenkilö.
Ohje
Käytetyn ohjelmiston ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten luotettavaa ja tehokasta laskenta
on esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versio mallista tai laskijan tehtävänä on tehdä useita vaihtoehtoisia
laskelmia saman mallin pohjalta.
Esimerkki määrälaskennan selosteesta on liitteenä 2.
4.3.1
Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta
Ohje
Mallin tietosisältö ja rakennusosat voidaan tunnistaa ja ryhmitellä ohjelmallisesti ja niistä saadaan luettua
määrälaskennan tarvitsema mittatieto. Tämä vaihtoehto hyödyntää tietomallia parhaalla mahdollisella tavalla. Määrät voidaan laskea nopeasti ja luotettavasti sekä havainnollistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan
ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta.
4.3.2
Määrien johtaminen ja ruutumittaus
Ohje
Mallissa ei ole suoraan määrälaskentaan tarvittua tietoa, mutta tieto voidaan johtaa mallissa olevista muista
rakennusosista. Esimerkiksi anturoiden pituus voidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerroksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta.
4.3.3
Mallin täydentäminen
Ohje
Mallissa ei ole suoraan määrälaskennan vaatimaa tietoa, jolloin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedon käyttäen hyväksi mallissa olevia muita rakennusosia. Määrät voidaan myös havainnollistaa mallin avulla.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
18 (34)
Menettelyyn liittyy mm. seuraava ongelma: muutoksen tekemisessä käytetään väärää työkalua, jolloin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutokset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan,
ellei suunnittelija ole tehnyt vastaavia muutoksia suunnittelumalliin.
4.4
Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen
Ohje
Määrälaskennan suorittamisen jälkeen laskentatulokset analysoidaan kattavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Laskentatulosten kattavuuden osalta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana olevat nimikkeet ovat laskettu. Laskennassa mukana olevat rakennusosat visualisoidaan malliin laskennan kattavuuden arvioimiseksi. Visualisointia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin.
Laskentatarkkuuden arvioimiseksi nimikekohtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdolliseen referenssikohteeseen. Tarvittaessa suoritetaan nimikkeen vertailulaskelma
myös toisessa tiedostoformaatissa olevasta mallista tai piirustuksista. Laskelman luotettavuus arvioidaan
suhteessa lähtötietoihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin oletuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistojen perusteella.
Määrälaskennan lopputuloksena syntyy määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja
muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettelo voidaan tallettaa useissa erilaisissa
tiedostomuodoissa. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla.
Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida
määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat.
On tärkeää huomata, että kaikki laskennan tulokset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähtöaineistoon.
Kaikki määräluettelot ja niistä edelleen johdetut tiedot on syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, koska yksinään tai jonkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarjoa oikeaa tietoa suunnitelmasta.
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
19 (34)
LÄHDELUETTELO
1
2
3
4
5
6
7
Tauriainen Matti. 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012, Osa 7. Määrälaskenta, Versio 1.0, YTV
InfraBIM-nimikkeistö, versio 1.5. 11.4.2013. http://www.rts.fi/infrabim/infrabim_uusi/mallinnusohjeita/InfraBIM_nimikkeisto_v1_5.pdf
Lindholm M. Junnonen J-M. 2012. Infrahankkeen tuotannonhallinta. Helsinki 2012.
Suomen Rakennusmedia Oy
Infra 2015, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Rakennustieto Oy.
1.12.2014.
Siltojen tietomalliohje, Liikenneviraston ohjeita 6/2014.
Karhumäki S. Siltaurakan tarjous- ja rakentamisvaiheen toteutus tietomalliympäristössä, Diplomityö, 2012
Kiviniemi Antti, Massalaskennan mallidokumentit, Diplomityöaineisto, 2014
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
20 (34)
LIITE 2
√
1100 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat
√
√
Rakennusalueella oleva luonnontilainen maa ja kallio
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus
√
Poistettavat pintamaat
√
Poistettavat ja siirrettävät maa- ja
pengerrakenteet
√
Poistettavat päällysrakenteet
√
Poistettavat avo-ojat ja kaivannot
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakennelmat
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet ja järjestelmät
√
√
Luonnosversio 0.4
Määrälaskennan lisätiedot
Ylläpito
√
1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet
Rakenta-minen
Rakennus-suunnittelu
√
Esi-suunnittelu
Väylä-suunnittelu
MÄÄRÄLASKENNAN LISÄTIEDOT
Yleis-suunnittelu
LIITE 1
Massalaskennan malliseloste
Lisätietoina arvio
m3 tai m2.
Jaottelu listaan
kohteittain sekä
koon mukaan.
15.4.2015
21 (34)
LIITE 1
√
Poistettavat pilaantuneet maat
ja rakenteet
√
√
Kapselointirakenteet
√
√
1300 Perustusrakenteet
√
√
Anturaperustukset
√
Laattaperustukset
√
√
Paaluperustukset
√
√
Arinarakenteet
√
Kasuuniperustukset
√
1400 Pohjarakenteet
Vahvistetut maapohjat
√
√
√
√
√
Suojaukset ja eristykset
Kuivatusrakenteet
Luonnosversio 0.5
Ylläpito
√
1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet
Rakenta-minen
√
Esi-suunnittelu
Väylä-suunnittelu
Määrälaskennan lisätieto
Yleis-suunnittelu
Paalukoko, vinopaalujen sekä jatkopaalujen osuus.
EPS yhteydessä ilmoittettava myös
m2.
√
√
√
Salaojien osalta kallio ja maaosuudet
erikseen. Sivuojat
leikkauksessa
sis.maaleikkaukseen.
Putkirumpujen yhteydessä myös kpl
määrä.
15.4.2015
22 (34)
LIITE 1
1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet
√
Injektoidut kalliorakenteet
√
Pultitukset
√
Ruiskubetonointirakenteet
√
Kalliotilojen tukirakenteet
√
Ankkuroinnit
√
Verkotukset
√
Kallion eristys- ja kuivatusrakenteet
√
1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot
√
Ylläpito
√
Maaleikkaukset
√
Maakaivannot
√
Maahan kaivettavat rakennus- ja
siltakaivannot
√
Kaivannon tukirakenteet
√
Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus)
√
Penkereiden alitukset (kairaus,
tunkkaus)
√
Luonnosversio 0.5
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
15.4.2015
23 (34)
LIITE 1
√
√
Kallioavoleikkaukset
√
√
√
Kalliokaivannot
√
√
Kallioon louhittavat rakennus- ja
siltakaivannot
√
√
√
√
Vedenalaiset kallioleikkaukset ja
-kaivannot
√
Jälkikäsitellyt kalliopinnat
Maanalaiset kalliotilat
√
√
√
Reiät ja poratut kaivot
1800 Penkereet ja täytöt
√
√
√
√
√
Maapenkereet ja -padot
√
Louhepenkereet ja -padot
√
Erikoispenkereet
√
Kaivantojen täytöt
√
2000 Päällys- ja pintarakenteet
√
√
√
2100 Päällysrakenteen alaosat
√
Suodatinrakenteet
√
Jakavat kerrokset ja välikerrokset
√
Päällysrakenteen alaosat louheesta
√
Luonnosversio 0.5
Ylläpito
√
Rakenta-minen
1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit
Esi-suunnittelu
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
15.4.2015
24 (34)
LIITE 1
Ylläpito
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
√
Esi-suunnittelu
Siirtymärakenteet
2100 jatk. Päällysrakenteen yläosat
√
Sitomaton kantava kerros
√
Kerroksen yläpinnan
m2.
Sidottu kantava kerros
√
Kerroksen yläpinnan
m2.
Lujitteet
√
Kulutuskerros
√
Piennartäyte
√
2200 Reunatuet, kourut, portaat ja tukimuurit
√
√
√
Reunatuet
√
Kourut
√
Portaat
√
√
Tukimuurit
√
√
√
√
2300 Kasvillisuusrakenteet
√
Kasvualustat ja parannetut kasvualustat
Nurmi- ja niittyverhoukset
√
√
Kerrosvahvuus ilmoitettava.
√
Istutukset
√
Katteet
√
Luonnosversio 0.5
Jako tyypeittäin.
Puut eriteltyinä kokoluokittain.
15.4.2015
25 (34)
LIITE 1
√
√
Tukikerros
Raide
√
√
√
??? Eroosiosuojaukset
√
√
Luiskakennostot
√
√
Kiviheitokkeet
√
√
Kiviladokset
√
√
√
Vahvisteverkot
√
Luonnonmukainen suojaus (risunki ym.)
√
3000 Järjestelmät
√
√
√
√
Jätevesiviemärit
√
√
Hulevesiviemärit
√
√
Vesijohdot
√
√
Jäteveden puhdistamot
√
√
Veden puhdistamot
√
√
Vesisäiliöt
√
√
3100 Vesihuollon järjestelmät
Luonnosversio 0.5
Ylläpito
√
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
2400 Ratojen päällysrakenteet
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
√
Kaivoista arvio keskim. korkeudesta.
15.4.2015
26 (34)
LIITE 1
√
√
√
√
Eriteltynä 1 ja 2 puoliset, lisäpylväät, arvio taivutetusta
osuudesta, viisteet.Siltojen siirtymärakenteet tässä
luettelossa. Siirtymärakenteet eri kaidetyyppien välillä.
√
√
Aidoista arvio maahan ja kalliolle asennettavista osuuksista.
Kaiteet ja johteet
Aidat, puomit ja portit
√
Suojatolpat ja reunapaalut
√
Törmäyssuojat
√
Erikoisrakenteet
√
Liikennemerkit
√
Opastustaulut
√
Portaalit
Luonnosversio 0.5
√
Ylläpito
√
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
3200 Turvallisuus- ja suojarakenteet
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
Lisätietona: kalvotyyppi, kokonaispinta-ala ja kpl
määrä. Jalustatyypit,
pylväät ja mahd.
pohjanvahvistustarve.
√
15.4.2015
27 (34)
LIITE 1
3200 jatk. Opastus- ja ohjausjärjestelmät (asennukset)
√
√
Pysäköintilaitteet
√
Valvontalaitteet
√
√
Kaapelirakenteet
√
√
√
√
√
√
√
Kannatusrakenteet
√
Muuntamot, keskukset ja jakokaapit
√
Valaisimet
√
Luonnosversio 0.5
Ylläpito
√
Tiemerkinnät
Ilmajohdot
√
Liikennevalot
3300 Sähkö- ja konetekniset
järjestelmät
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
Eriteltynä viivatyypit
(kaistaviiva, reunaviiva, sulkualueet
yms.) ja merkintätavat sekävärit.Erikseen täristävät reunaviivat/ jyrsinnät.
Mäkisyyttä ei huomioida määrissä.
Portaaleista: portaalityyppi, jalustatyyppi, vaakamitta ja
korkeus sekä mahd.
pohjanvahvistustarve.
15.4.2015
28 (34)
LIITE 1
√
Ratasähköistys
√
√
√
3300 jatk. Telejärjestelmät
√
√
√
√
√
√
√
Kaapelirakenteet
Ilmajohdot
√
Kannatusrakenteet
√
Jakokaapit
√
Antennijärjestelmät
√
Muut teletekniset laitteet
√
3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät
√
√
√
Kaukolämpö
√
√
√
Kaukojäähdytys
√
√
√
Sulanapitojärjestelmä
√
√
√
Kaasuverkko (Maakaasuputkisto?)
√
√
√
Muut lämmönsiirtojärjestelmät
√
√
√
Luonnosversio 0.5
Ylläpito
(√)
Rakenta-minen
Sähkö- ja konetekniset laitteet
(siltojen nosto- ja avauslaitteistot, ilmapumput jne.)
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
15.4.2015
29 (34)
LIITE 1
Erilliset järjestelmät
√
Tie- ja katuliikenteen järjestelmät
√
Raideliikenteen järjestelmät
√
Lentoliikenteen järjestelmät
√
Vesiliikenteen järjestelmät
√
Palvelujärjestelmät (käytetään
tapauskohtaisen harkinnan mukaan, vaihtoehto 4.ryhmä)
√
Ylläpito
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
3600 Automaatiojärjestelmät
4000 Sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat
√
√
√
4200 Sillat
√
√
√
Perustukset (Nimi vaihdettava)
√
√
√
Maatuet (päätytuet)
√
√
√
Välituet
√
√
√
Päällysrakenteet
√
√
√
Kannen pintarakenteet
√
√
√
Varusteet ja laitteet
√
√
√
4110 Betonirakenteet
4120 Teräsrakenteet
4130 Puurakenteet
4190 Muut
Luonnosversio 0.5
Huom! Kaiteet
15.4.2015
30 (34)
LIITE 1
√
√
Satamalaiturit
√
√
√
Vesistölaiturirakenteet
√
√
√
Asemalaiturit yms. laiturit
√
√
√
Kuormauslaiturit
√
√
√
Puutavaran käsittelylaitokset
√
√
√
√
√
√
Ylläpito
√
Rakenta-minen
Terminaalirakenteet
Esi-suunnittelu
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
4300 laiturit
4400 perustus- ja tukirakenteet
4500 Ympäristörakenteet
Varusteet ja kalusteet
√
Suojat (katokset, varastot, pysäkkirakenteet)
√
√
√
Meluntorjuntarakenteet (ei
maa)
√
√
√
Tärinänvaimennusrakenteet
√
√
√
Muut ympäristörakenteet
√
4600 Rakennelmat ja kalusteet
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
31 (34)
LIITE 1
√
√
Säännöstelypadot
√
√
√
Tulvapumppaamot
√
√
√
Ylläpito
√
Rakenta-minen
Pato- ja sulkurakenteet
Esi-suunnittelu
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
4700 Vesiliikenteen rakenteet
ja padot
Sulkuportit
√
Sulkukammiot
√
Mastot
√
√
√
√
Merenkulun turvarakenteet ja
allasrakenteet
Majakat
Reuna- ja tutkamerkit
Linjataulut
Kummelit
Poijut
Viitat
4700 Vesiliikenteen rakenteet
ja padot
4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
32 (34)
LIITE 1
√
Ylläpito
√
Rakenta-minen
Väylä-suunnittelu
Yleis-suunnittelu
Esi-suunnittelu
4900 Muut rakennusosat
Muut rakennusosat (Talo2000
mukaisesti)
Läjitysaltaat (ylivuotojärjestelyt)
Luonnosversio 0.5
15.4.2015
LIITE 2
33 (34)
LIITE 2
Massalaskennan malliseloste
MASSALASKENNAN MALLISELOSTE
Rataosuus: Massalaskennan malliseloste

SIDOTUT massat on liitetty taulukkoon hintatarjous-lomake 1 mukaisesti.

LASKETUT massat koostuvat seuraavista INFRA 2006 -rakennusosa- ja hankenimikkeistön
osista:
o 1141 Pintamaan poistot [m2], [m3]
 HUOM! UUDEN raiteen massoihin lisätty 5 m * 0,2 m * 20 m = 20 m3/20m,
paaluvälit, joissa molemmat raiteet uusia, huoltotien osuus lisätty IR:lle.

o 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot (uusi raide) [m3]
o 1625.5 Maaleikkaus (nykyinen raide kv - kv-1) [m3] (liite: poikkileikkaukset_kv-kv-1)

o 1811.1 Maapenkereet (uusi raide) [m3]
o 2122 Eristyskerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m3]
o 2123 Välikerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m3]
o 2123.1 Välikerrokset ratarakenteissa (nykyinen raide) [m3]
o 2412 Tukikerrokset sepelistä (uusi raide) [m3]
o 2412.1 Tukikerrokset sepelistä (nykyinen raide) [m3] osittain.
 HUOM! Tukikerrosmassat (2412 ja 2412.1) on laskettu tilaajan pintamalleista pois lukien tässä raportissa mainitut kohdat.
Luonnosversio 0.4
15.4.2015
34 (34)
LIITE 1
Paaluväli
Laskentatapa
606+000 – 610+760
IR uusi, laskettu kv-242 tyypillä
610+760 – 613+060
Luonnosversio 0.5
Molemmat raiteet uusia, laskettu kaksoisraide-tyypillä, massat jaettu kahdella molemmille raiteille
15.4.2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Transcription

Similar documents

tästä - FMC Laskentapalvelut Oy

Määrälaskenta, kustannusarviot

Page 1 CV LEENA KÄHKÖNEN soinihorto.fi Y-tUnnUs: 2100968

MÄÄRÄLASKENNAN UUSI AIKA - JCAD RAKENNUS

MÄÄRÄLASKENTAKÄYTÄN- NÖT TUOTANNOSSA 2015

ArchiCAD ja määrälaskenta – käytännön vinkkejä Useissa

Liikeidean kuvaus - Concept & Contact

Kokemuksia Last Planner Systeemin käytöstä, Maarit Sääksi

Tapiolaan Ahertajantien ympäristöön suunnitellaan noin 200 uutta

Ruuti_Ehdokasjuliste_2015_pdf