Opinto-opas 2015-2016

Opinto-opas
2015 - 2016
Muuramen lukio
SISÄLLYS
1.
MUURAMEN LUKION TOIMINTAA OHJAAVAT KESKEISET ARVOT .............................................................. 2
2.
MILLAINEN ON LUOKATON LUKIO? ........................................................................................................................ 2
3.
OPISKELIJOIDEN OHJAUS ........................................................................................................................................... 3
4.
KOULUPÄIVÄN KÄYTÄNTEITÄ MUURAMEN LUKIOSSA .................................................................................. 5
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
4.5.
4.6.
4.7.
4.8.
4.9.
4.10.
4.11.
5.
MUURAMEN LUKION SUORITUS- JA ARVOSTELUOHJEET ............................................................................... 7
5.1.
5.2.
5.3.
5.4.
5.5.
5.6.
5.7.
5.8.
5.9.
5.10.
5.11.
5.12.
5.13.
5.14.
5.15.
5.16.
5.17.
5.18.
5.19.
5.20.
5.21.
5.22.
5.23.
5.24.
5.25.
5.26.
5.27.
5.28.
6.
TIEDOTTEET JA TIEDOTTAMINEN .................................................................................................................................. 5
KURSSIEN VALINTA JA HALLINTO-OHJELMA WILMAN KÄYTTÖ .................................................................................... 5
KOEVIIKKO ................................................................................................................................................................... 5
KOKEIDEN PALAUTUS ................................................................................................................................................... 6
KLINIKKAOPETUS ......................................................................................................................................................... 6
TIIMI- JA PROJEKTITILA KENNO .................................................................................................................................... 6
KIELISTUDION KÄYTTÖ ITSEOPISKELUUN ..................................................................................................................... 6
KAAPPIEN KÄYTTÖ, ULKOVAATTEET JA KENGÄT.......................................................................................................... 6
KULKU RUOKAILUUN ................................................................................................................................................... 7
PYSÄKÖINTI.................................................................................................................................................................. 7
TUPAKOINTI ................................................................................................................................................................. 7
LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN ........................................................................................................................ 7
KURSSIN ALOITUS......................................................................................................................................................... 7
KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS JA MÄÄRÄ VUODESSA ................................................................................................. 8
OPINTOJEN ETENEMINEN .............................................................................................................................................. 8
POISSAOLOT ................................................................................................................................................................. 8
KOKEET ........................................................................................................................................................................ 8
KURSSIN ARVOSTELU ................................................................................................................................................... 9
KURSSIN ARVOSTELEMATTA JÄTTÄMINEN ................................................................................................................... 9
PORTFOLIOARVIOINTI ................................................................................................................................................... 9
HYLÄTYN KURSSIN UUSIMINEN JA UUSINTAKOKEET .................................................................................................... 9
HYVÄKSYTYN KURSSIN KOROTTAMINEN .................................................................................................................... 10
OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI ......................................................................................................................... 10
SUULLISET LOPPUKUULUSTELUT ELI NS. KOROTUSTENTIT ......................................................................................... 10
PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET ................................................................................. 10
KAHDEN KURSSIN SAMANAIKAINEN SUORITTAMINEN ................................................................................................ 11
KURSSIN ITSENÄINEN SUORITUS ................................................................................................................................. 11
MUISSA OPPILAITOKSISSA SUORITETUT OPINNOT ....................................................................................................... 11
PROJEKTIT .................................................................................................................................................................. 11
SUULLINEN KIELIKOE ................................................................................................................................................. 11
YLIOPPILASKIRJOITUSTEN OHJAUSTUNNIT, NS. OHJAUSTENTIT .................................................................................. 12
LUKIODIPLOMIT.......................................................................................................................................................... 12
OPINTO-OHJELMAN MUUTTAMINEN ............................................................................................................................ 12
A-RUOTSIN JA B-RUOTSIN OPISKELU .......................................................................................................................... 12
B3-KIELET .................................................................................................................................................................. 12
SAMAN AINEEN ERI LAAJUISET OPPIMÄÄRÄT .............................................................................................................. 12
PITKÄN MATEMATIIKAN VAIHTAMINEN LYHYEEN ...................................................................................................... 13
USKONTOKUNNAN VAIHTAMINEN .............................................................................................................................. 13
KOULUSTA EROAMINEN.............................................................................................................................................. 13
OPISKELUHUOLTO ....................................................................................................................................................... 13
6.1.
6.2.
6.3.
6.4.
6.5.
6.6.
ERITYISOPETUS .......................................................................................................................................................... 13
TUKIOPETUS ............................................................................................................................................................... 14
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO ................................................................................................................................... 14
SUUN TERVEYDENHUOLTO ......................................................................................................................................... 14
KOULUKURAATTORI ................................................................................................................................................... 15
PSYKOLOGIPALVELUT ........................................................................VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.
6.7.
6.8.
6.9.
6.10.
TAPATURMAVAKUUTUS ............................................................................................................................................. 16
OPINTOTUKI ............................................................................................................................................................... 15
KOULUMATKATUKI .................................................................................................................................................... 16
KOULURUOKAILU ....................................................................................................................................................... 16
7.
MUURAMEN LUKION JUHLAT JA TAPAHTUMAT .............................................................................................. 17
8.
OPPILASKUNNAN TOIMINTA .................................................................................................................................... 17
8.1.
8.2.
8.3.
8.4.
SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO SLL .......................................................................................................................... 17
OPPILASKUNNAN HALLITUS........................................................................................................................................ 17
OPPIKIRJOJEN VÄLITYS ............................................................................................................................................... 17
KAHVIO ...................................................................................................................................................................... 17
9.
TUTORTOIMINTA.......................................................................................................................................................... 17
10.
AKTIIVIHARRASTAJAT MUURAMEN LUKIOSSA ................................................................................................ 18
11.
YLIOPPILASTUTKINTO ............................................................................................................................................... 18
11.1.
11.2.
11.3.
11.4.
11.5.
11.6.
11.7.
11.8.
11.9.
11.10.
YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN ............................................................................................................... 18
YLIOPPILASTUTKINNON KOKEET ................................................................................................................................ 18
REAALIAINEIDEN KOKEET .......................................................................................................................................... 19
KOKEIDEN TASO ......................................................................................................................................................... 19
KOKEEN UUSIMINEN JA TÄYDENTÄMINEN .................................................................................................................. 19
MAKSUT ..................................................................................................................................................................... 19
ARVOSTELU ................................................................................................................................................................ 20
KOMPENSOITU KOE .................................................................................................................................................... 20
YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS ................................................................................................................................. 20
MILLOIN KANNATTAA ALOITTAA KIRJOITUKSET? .................................................................................................. 21
12.
LUKION YMPÄRISTÖOHJELMA ............................................................................................................................... 21
13.
MUURAMEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ........................................................................................................ 23
14.
OPISKELIJAN OIKEUDET ........................................................................................................................................... 23
15.
OHJEET TUTKIELMAN LAATIJALLE...................................................................................................................... 24
15.1. MIKÄ ON TUTKIELMA? ..................................................................................................................................................... 24
15.3. TUTKIELMAN ULKOASU ................................................................................................................................................... 24
15.4. LÄHTEIDEN MERKITSEMISTAVAT ..................................................................................................................................... 25
15.5.TUTKIELMAN OSAT ........................................................................................................................................................... 25
Kansilehti ............................................................................................................................................................................ 25
Sisällysluettelo..................................................................................................................................................................... 26
Varsinainen tutkielmateksti ................................................................................................................................................. 26
Lähdeluettelo ....................................................................................................................................................................... 26
Liitteet ................................................................................................................................................................................. 27
16.
SUOSITUS KURSSIVALINNOIKSI MUURAMEN LUKIOSSA 2015 – 2016 .......................................................... 28
TERVETULOA MUURAMEN LUKIOON
Oppimaan yhdessä. Kasvamaan yhdessä. Uskaltamaan yhdessä.
Muuramen lukio perustettiin vuonna 1995 ja omat modernit tilansa lukio sai 1996. Lukio sijaitsee
Muuramen kunnan koulukeskuksessa, yhdessä Mäkelänmäen ja Nisulanmäen koulujen kanssa.
Opiskelijoita meillä on noin 200 ja opettajia 20, joista osa on yhteisiä Nisulanmäen koulun kanssa.
Muuramen lukio on tunnettu yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä. Muuramen lukio on mm.
koordinoinut valtakunnallista Y-love yrittäjyyslukioverkostoa 2009-2013. Lukiolla on toiminut
vuodesta 2003 lukion Työosuuskunta Kisälli, jonka kautta opiskelijat voivat työskennellä ja saada
palkkaa ja arvokasta työkokemusta.
Lukio on varautunut sähköisen ylioppilaskokeen tulemiseen. Mobiluck hankkeessa olemme
testanneet jo neljä vuotta tabletteja (iPad), mobiilioppimista ja pienesti myös e-kirjoja ja e-kokeita.
Näitä kokeiluja jatkamme tulevana lukuvuonna.
Muuramen lukion toisena painoalueena on ympäristö. Muuramen lukio sai Suomen ensimmäisenä
lukiona ympäristösertifikaatin/kestävän kehityksen vuonna 2005. Sertifikaatti uusittiin keväällä
2014. Tämä laatusertifikaatti keskittyy ekologisten kysymysten ohella kulttuurisen ja sosiaalisen
kestävän kehityksen teemoihin.
Meillä opiskelija on ykkönen. Meille on kunnia-asia, että opiskelijoitamme kuullaan, heidän
annetaan päättää asioistaan ja heihin luotetaan. Antamalla vastuuta kasvatamme opiskelijoitamme
vastuuottoon ja rohkeuteen. Opiskelijat pystyvät ja uskaltavat, jos heille antaa tilaa hengittää ja
heidän ajatuksiaan kuunnellaan.
Onnittelut loistavasta valinnasta!
Aki Puustinen
rehtori
14.8.2015
1
1.
MUURAMEN LUKION TOIMINTAA OHJAAVAT KESKEISET ARVOT
Muuramen lukion opetussuunnitelmatyötä on ohjannut syvällinen arvokeskustelu. Lukion opettajat,
opiskelijat ja vanhemmat pohtivat lukion toiminnan taustalla olevia arvoja. Keskustelujen
yhteenvetona nimettiin viisi tärkeintä koulutyötä ohjaavaa arvoa; ketteryys, rohkeus, luovuus,
vastuullisuus ja edelläkävijyys.
Ketteryys tarkoittaa sopivaa kokoa ja joustavuutta reagoida ympärillä tapahtuviin muutoksiin.
Myös opiskelijan kannalta lukion koko on ihanteellinen.
Rohkeudella tarkoitamme rohkeita ja uusia avauksia ja kokeiluja pedagogiikassa ja muussa
toimintakulttuurissamme.
Luovuus näkyy tavassamme toimia erilailla. Tuemme luovuutta ja kokeiluja opiskelussa,
opetuksessa ja johtamisessa. Sallimme kokeilut ja epäonnistumiset. Tämä näkemys tukee parhaiten
yritteliästä toimintakulttuuria.
Vastuullisuudella tarkoitamme vastuuta jokaisesta heimomme jäsenestä. Emme jätä ketään yksin,
koska jokainen on meille tärkeä ihmisenä. Pyrimme pitämään yhteyttä myös meiltä jo
valmistuneisiin opiskelijoihin (alumnit), koska he ovat edelleen meille tärkeitä. Toiminta on
opiskelijakeskeistä (asiakkuus).
Edelläkävijyys näkyy meille kahdessa painoalueessa, yrittäjyys- ja ympäristökasvatuksessa. Niissä
olemme edelläkävijöitä valtakunnallisesti. Pyrimme myös hakemaan uusia alueita
edelläkävijyydessä kuten verkostoituminen, globaali opettajuus, mobiiliopetusteknologia,
opetusympäristöt, sosiaalinen media.
2.
MILLAINEN ON LUOKATON LUKIO?
Luokattomassa lukiossa opiskelu ei ole sidottu vuosiluokkiin, vaan kukin etenee oman
opintosuunnitelmansa mukaisesti. Lukion opinto-ohjelma laaditaan kolmen vuoden
opiskeluohjelman mukaisesti. Nopeamminkin voi edetä, mutta lukio tulee suorittaa enintään
neljässä vuodessa. Opiskeluaika riippuu opiskelijan omista tavoitteista, valmiuksista ja valinnoista.
Samalla kun luokattomassa lukiossa omat vaikutusmahdollisuudet opiskelun kulkuun lisääntyvät,
opiskelijan oma vastuu opintojen etenemisestä kasvaa.
Luokattomassa lukiossa opiskelija ei kuulu mihinkään perusluokkaan, vaan opiskelija liikkuu sekä
kooltaan että koostumukseltaan erilaisissa ryhmissä eri opettajien ohjauksessa. Opintoryhmissä voi
siten olla eri vuosina opintonsa aloittaneita.
Koska vuosiluokkajakoa ei ole, opiskelija ei voi jäädä luokalle eikä saada ehtoja. Oppiaineet on
jaettu 38 tunnin mittaisiin kursseihin. Lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75
kurssin suorittamista. Suositus on, että kursseja opiskellaan noin 30 sekä ensimmäisenä että toisena
opiskeluvuotena.
Lukion aloitusvaiheessa opiskelija tekee opintosuunnitelman, jota hän voi halutessaan muuttaa
milloin tahansa opintojen kuluessa.
14.8.2015
2
3.
OPISKELIJOIDEN OHJAUS
Opiskelijat jaetaan lukioon tullessaan ohjausryhmiin ja jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja.
Ryhmänohjaaja mm. perehdyttää opiskelijoita kurssivalintojen tekoon, seuraa lähiohjaajana
ryhmänsä opiskelijoiden vointia ja opintojen etenemistä ja pitää yhteyttä huoltajiin. Aloittavien
opiskelijoiden tukena ovat myös tutorit, jotka ovat lukion toisen vuoden opiskelijoita.
Opinto-ohjaajan puoleen voivat kääntyä kaikki lukiolaiset missä tahansa asiassa. Opinto-ohjaajan
tehtävänä on mm. vastata lukion suorittamista koskeviin kysymyksiin, selkiyttää opiskelijan
uranvalintaa ja antaa tietoa lukion jälkeisistä opinnoista ja työelämästä. Kaikki muutokset
kurssivalinnoissa tulee käydä sopimassa opinto-ohjaajan kanssa.
Koulusihteeri hoitaa kaikki opintososiaaliset asiat eli hän neuvoo opintotukeen ja koulumatkatukeen
liittyvissä asioissa. Myös ylioppilaskirjoituksiin liittyvät käytänteet, kuten ilmoittautuminen, maksut
ja tuloksista kertominen, kuuluvat koulusihteerin tehtäviin.
Myös rehtori vastaa mielellään kysymyksiin ja keskustelee kaikista opiskeluun liittyvistä asioista.
Esimerkiksi muualla suoritettujen kurssien vastaavuudet anotaan rehtorilta. Kaikki
ylioppilaskirjoituksiin liittyvät erityisjärjestelyt tulee sopia hyvissä ajoin rehtorin kanssa.
Eri oppiaineisiin liittyvästä ohjauksesta vastaa asianomaisen aineen opettaja. Opettajat ovat
parhaiten tavoitettavissa vähän ennen oppitunnin alkua tai heti oppitunnin päätyttyä luokassa.
Taulukosta ”Ohjauksen työnjako” näet, kenen puoleen ensisijaisesti kääntyä erilaisissa
pulmatilanteissa.
14.8.2015
3
OHJAUKSEN TYÖNJAKO
Opinto-ohjauksen tunnit
Ryhmänohjaustuokiot
Henkilökohtainen ohjaus
opinto-ohjelman muutokset
opintomenestyksen seuranta
aineen oppimäärän seuranta
kokonaiskurssimäärän riittävyys
kurssien suoritusjärjestyksestä
poikkeaminen
itsenäinen opiskelu
uusintakuulustelu
muiden oppilaitosten kurssit, mm. 2. aste
kurssien korvautuvuus/vastaavuus
opiskeluvaikeudet
oppiainekohtaiset ongelmat
ongelmia oppimisessa
henkilökohtaiset ongelmat
ongelmat perheessä
opintojen keskeyttäminen
opintojen nopeuttaminen / hidastaminen
yo-tutkinnon hajauttaminen
tet-toiminta
jatkokoulutukseen hakeutuminen
lupa poissaoloon koulusta
Tiedottaminen
yo-infot
vanhempainillat
opinto-opas
abi-info -opas
vuosikertomus
lukion esitteet, hakijan oppaat
kotisivut
Yhteydenpito
huoltajat
muut oppilaitokset
muut palvelut ja yhteistyötahot
Opintososiaaliset asiat
reht
opo
X
x
X
x
x
ryhm.
ohj.
ain.
opett.
erit.
opett.
koulu
siht.
terv.
hoit
koulupsyk.
kuraattori
x
x
x
X
x
X
x
X
x
X
x
X
x
X
X
X
x
X
X
x
X
x
X
x
x
x
x
X
X
X
X
X
C
x
x
B
X
x
x
x
x
x
x
x
X
X
X
X
X
x
x
x
x
X
x
x
X
A
x
x
x
x
x
x
x
X
x
x
x
x
X
X
Isolla rastilla on merkitty se henkilö, jonka puoleen opiskelijan tulee kyseisessä asiassa ensisijaisesti
kääntyä.
14.8.2015
4
Ensisijainen vastuu henkilökohtaisesta opinto-ohjelmasta sekä opintojen etenemisestä ja
opintomenestyksestä on opiskelijalla itsellään.
POISSAOLOLUPIIN liittyvät viittaukset:
A = yksittäinen poissaolo
B = enintään 3 päivää
C = yli 3 päivää
4.
4.1.
KOULUPÄIVÄN KÄYTÄNTEITÄ MUURAMEN LUKIOSSA
Tiedotteet ja tiedottaminen
Tiedottaminen tapahtuu pääasiassa Wilman, kotisivujen ja FB:n kautta.
Muuramen lukion opinto-opas jaetaan kirjallisena uusille lukiolaisille ja se on myös kaikkien
nähtävissä netissä ajantasaisena. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvä tarkka ohjeisto on Abi-info –
lehtisessä, joka jaetaan opiskelijoille toisen vuoden keväällä. Myös se on kotisivuilla.
Ala-aulan tussitaulu on nopeaa tiedottamista varten. Se kannattaakin jokaisen lukaista päivittäin.
Ilmoituksen laatijan on syytä muistaa poistaa ilmoituksensa heti kun se ei enää ole ajankohtainen.
Oppilaskunnalla, kekettäjillä, yrittäjyyden opiskelijoilla ja tutoreilla on oma ilmoitustaulu alaaulassa. Ruotsin luokkaa vastapäätä oleva ilmoitustaulu on varattu yo-kirjoituksiin liittyville
asioille. Tiedotteet yksittäisille opiskelijoille laitetaan portaiden yläpään ilmoitustaululle. Lisäksi
aulassa on eri vuosikursseja koskeva ilmoitustaulu.
4.2.
Kurssien valinta ja hallinto-ohjelma Wilman käyttö
Aloittavat opiskelijat tekevät kurssivalinnat syksyllä ensimmäisenä koulupäivänä ja jatkavat
opiskelijat keväällä. Opiskelijat vievät valintansa koulun hallinto-ohjelmaan itse. Jos opiskelija
tämän jälkeen tekee muutoksia kurssivalintoihinsa, niistä hänen täytyy käydä ilmoittamassa opintoohjaajalle.
Opiskelijat voivat katsoa netistä Wilma-nimisestä ohjelmasta omia kurssivalintojaan ja
suorituksiaan ja sieltä voi mm. tulostaa jaksojen työjärjestykset. Wilmaan pääsee suoraan
kotisivujen kautta tai laittamalla osoitteeksi https://edumuurame.muurame.fi. Käyttäjäjätunnus on
muotoa: etunimi.sukunimi ja salasanan jokainen saa koululta. Myös alle 18-vuotiaiden huoltajat
saavat oman käyttäjätunnuksen ja salasanan Wilmaan ensimmäisen vuoden syksyllä.
4.3.
Koeviikko
Jakson viisi viimeistä päivää ovat koeviikkoa. Kokeet alkavat klo 9.00 aamulla. Koe kestää klo
12.00 saakka. Iltapäivällä klo 12.30 – 14.00 pidetään kurssien viimeiset tunnit. Koeviikolla
liikunnan opetus jatkuu normaalisti työjärjestyksen mukaisesti.
14.8.2015
5
4.4.
Kokeiden palautus
Kokeet palautetaan opettajan ilmoittamana aikana ja opettajan ilmoittamalla tavalla kahden viikon
kahden viikon kuluessa koepäivästä.
4.5.
Klinikkaopetus
Jakson aikana opetettujen kurssien ongelmakohtiin on mahdollisuus saada lisäopetusta koeviikolla
järjestettävillä klinikoilla. Klinikkaopetuksen aikataulu ja paikat ovat nähtävissä ala-aulan
ilmoitustaululla koeviikon aikana.
4.6.
Tiimi- ja projektitila Kenno
Opiskelijat voivat hyödyntää tilaa välituntisin, hyppytuntien aikana ja koulun jälkeen. Tila on auki
päivittäin klo 8.00-17.00 (perjantaisin klo 8.00-15.00).
Tilassa olevien päätteiden tunnukset opiskelijoille ovat
käyttäjätunnus: oppilaslukio
salasana: muurame2013.
Kennon pelisäännöt:
• Tiimitila on tarkoitettu opiskeluun ja opettamiseen
• Tiimitilassa työskennellään hiljaisesti muita häiritsemättä
• Ruoat ja juomat syödään muulla kuin Kennossa
• Tuolit ovat koneiden käyttäjiä varten
• Pelaaminen tapahtuu kotikoneilla
• Omat työtiedostot tulee tallentaa muistitikulle
• Koneisiin tehtävät muutokset (tiedostot ja ohjelmat) hoidetaan kunnan atk- tuen kautta
• Jokainen korvaa aiheuttamansa vahingot
• Kenno jätetään siistiin kuntoon oppitunnin päätyttyä
• Tulostaminen toiselta puolelta käytetylle paperille; tulosta hyvin harkiten ja valikoiden
• Tilan käyttöä voidaan rajoittaa sääntörikkomuksista
• Client -päätteitä ei tarvitse sammuttaa, vaan ne sammutetaan etänä iltaisin
• Musiikin kuuntelu on sallittu kuulokkeiden kautta.
4.7.
Kielistudion käyttö itseopiskeluun
Kielistudiota voi käyttää kielten itsenäiseen opiskeluun esim. vapaatuntien aikana. Kielistudiosta
löytyy itsenäiseen opiskeluun soveltuvaa materiaalia. Kysy lisätietoja kielten opettajilta.
4.8.
Kaappien käyttö, ulkovaatteet ja kengät
Opiskelija saa halutessaan säilytyskaapin avaimen 5 €:n panttia vastaan kansliasta. Rahan saa siten
takaisin, kun palauttaa avaimen.
Ulkovaatteita ja päähineitä ei tuoda luokkahuoneisiin. Päähinettä ei saa myöskään pitää ruokalassa
eikä auditoriossa. Peruskoulun luokkahuoneisiin ei saa mennä ulkojalkineissa.
14.8.2015
6
4.9.
Kulku ruokailuun
Lukiolaiset kulkevat ruokalaan kulttuurikeskuksen alakerran kautta ja ruokalasta poistutaan
yläkerran kautta. Näin vältetään risteävä liikenne.
4.10. Pysäköinti
Pysäköinti Muuramen lukion pihassa on sallittu vain autojen parkkiruutuihin (ei ajotien reunaan).
Maksullisia lämmityspaikkoja on vain henkilökunnalle, joten niihin paikkoihin eivät muut saa
pysäköidä. Mopot pysäköidään mopoparkkiin ja mopoautot ruutuihin. Polkupyörät pysäköidään
kulttuurikeskuksen eteen pyörätelineisiin tai lukion päätyoven edessä oleviin pyörätelineisiin.
4.11. Tupakointi
Koulualueella tupakointi on kielletty, joten koulualueella tupakoinnista seuraa rangaistus. Myös
nuuskan käyttö koulussa on kielletty.
5.
5.1.
MUURAMEN LUKION SUORITUS- JA ARVOSTELUOHJEET
Lukion oppimäärän suorittaminen
Lukion normaali suoritusaika on kolme vuotta, mutta halutessaan opiskelija voi myös nopeuttaa tai
hidastaa opintojaan. Nopeuttaminen vaatii opiskelijalta myös kurssien itsenäistä suorittamista. 3,5
tai 4 vuoden opinto-ohjelma on tarkoitettu lähinnä aktiiviharrastajille, joille opiskelun ja
harrastuksen yhteensovittaminen ilman kevyempää opinto-ohjelmaa olisi liian raskasta.
Lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. 75 kurssista
pakollisia kursseja on lyhyen matematiikan opiskelijoilla 47 ja pitkän matematiikan opiskelijoilla
51. Pakollisten kurssien lisäksi lukiolaisen tulee tehdä vähintään 10 syventävää kurssia. Pakollisten
ja syventävien kurssien lisäksi opintoihin voi kuulua koulukohtaisia soveltavia tai muissa
oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Muualla suoritettujen kurssien hyväksymisen osaksi lukioopintoja tekee rehtori.
5.2.
Kurssin aloitus
Opiskelijalla tulee olla kurssikirja(t) mukana kurssin alkaessa. Kurssin ensimmäisellä tunnilla
käsitellään seuraavat asiat:
- opettajan esittäytyminen uusille opiskelijoille
- kurssin sisällöt ja tavoitteet
- kurssin arvioinnin perusteet, missä kurssin tietoja ja taitoja tarvitaan (kurssin hyöty)
- kurssin järjestelyt, kuten tilat, tarvittavat materiaalit, toteutustavat
- muita opiskelijoiden ja opettajan esille ottamia asioita.
14.8.2015
7
Oppiaineen ensimmäisen kurssin aikana käydään läpi kyseisen oppiaineen opiskelutaitoihin liittyviä
asioita.
5.3.
Kurssien suoritusjärjestys ja määrä vuodessa
Oppiaineen kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Luokattoman lukion
opiskelijan on joskus tarkoituksenmukaista poiketa tai hän voi joutua poikkeamaan normaalista
kurssien suoritusjärjestyksestä. Tällöin muutoksista tulee keskustella kyseisen aineen opettajan
kanssa.
Kurssien enimmäismäärää jaksossa ei ole rajattu. Suositus on kolmen vuoden opinto-ohjelmassa 5
kurssia/jakso eli noin 30 kurssia ensimmäisenä ja toisena vuotena. Opiskelun tilapäisen
keskeytysluvan (taukojakso, vaihto-oppilasvuosi tms.) myöntää rehtori perustellusta syystä.
5.4.
Opintojen eteneminen
Kurssisuorituksia on tultava joka jaksossa tai opiskelijan on osallistuttava yo-kokeisiin jakson
aikana. Muussa tapauksessa opiskelijaa pyydetään selvittämään vähäisen kurssimäärän syyt. Jos
pätevää syytä ei ole ja etenemisongelma toistuu, rehtori voi katsoa opiskelijan eronneeksi lukiolain
24 §:n perusteella.
5.5.
Poissaolot
Syksyllä 2011 siirryttiin poissaolojen selvittämisessä sähköiseen ilmoittamiseen Wilman kautta.
Alle 18-vuotiaan poissaolon selvittää huoltaja. Yli 18-vuotias voi selvittää poissaolonsa itse.
Poissaolosta voi edelleen antaa myös kirjallisen selvityksen, esim. terveydenhoitajan todistuksen.
Selvittämättömät ja aiheettomat poissaolot voivat vaikuttaa heikentävästi arviointiin tai ne voivat
johtaa kurssin keskeytymiseen.
Yksittäiseen poissaoloon opiskelija voi pyytää luvan etukäteen aineenopettajalta. Enintään 3 päivän
poissaoloon lupa pyydetään ryhmänohjaajalta ja yli 3 päivän poissaoloon rehtorilta. Mikäli
opiskelija on saanut luvan esim. perheen kanssa tehtävään lomamatkaan, hänen tulee itse etukäteen
ottaa selville opettajilta poissaolon aikaiset tehtävät.
5.6.
Kokeet
Jakson lopussa on koeviikko, jolloin pidetään kursseihin liittyviä kokeita ja itsenäiseen opiskeluun
liittyviä tenttejä. Mikäli opiskelija tietää etukäteen, ettei hän jostain syystä voi osallistua kokeeseen,
on koe suoritettava uusintakoepäivänä. Mikäli opiskelija ei voi jonkin yllättävän syyn kuten
sairastumisen takia osallistua kokeeseen, poissaolo on selvitettävä. Ilman pätevää syytä kokeesta
poissaolleen opiskelijan katsotaan käyttäneen koekertansa, eikä hänellä sen jälkeen ole kuin yksi
mahdollisuus osallistua kokeeseen uusintakoepäivänä. Jos opiskelija tietää etukäteen, ettei hän voi
koeviikolla osallistua johonkin kokeeseen, hänen tulee etukäteen pyytää lupa poissaoloon.
14.8.2015
8
5.7.
Kurssin arvostelu
Jokainen kurssi arvioidaan muista aineen kursseista riippumattomana. Arviointi perustuu kokeiden
lisäksi muihin näyttöihin, joita voivat olla mm. esitelmät, raportit, muut työt, tehtävien säännöllinen
suorittaminen, aktiivinen osallistuminen jne.
Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4 – 10. Soveltavat kurssit arvioidaan
suoritusmerkinnällä. Kurssi on hylätty, jos siitä saatu arvosana on 4 tai sanallinen arvosana on
hylätty. Muutoin kurssi on hyväksytty.
Kurssi arvostellaan, jos opiskelija on suorittanut kurssin tehtävät, osallistunut opetukseen ja
saapunut kurssikokeeseen. Kurssista on tällöin merkittävä vähintään arvosana 4. Opiskelija voi
kuitenkin valita, ottaako hän kurssista arvostelun vai ei, mikäli hän jättää kurssikokeessa
vastaamatta. Jaksoarviointiin jo merkattuja arvosanoja ei voi pyynnöstä poistaa jälkikäteen.
Keskeytynyt kurssisuoritus merkitään K (keskeytynyt) –merkinnällä. Opettaja merkitsee Wilmaan,
miksi kurssi on kesken. Opiskelijan tulee saada K-merkinnällä oleva kurssisuoritus valmiiksi
opintojaksoa välittömästi seuraavan jakson aikana. Kurssiin liittyvien suoritusten siirtyminen
seuraavalle jaksolle voi alentaa lopullista arvosanaa. Mikäli opiskelija ei saa kurssiin kuuluvia
opintoja loppuun, hänen täytyy suorittaa kurssi kokonaisuudessaan uudestaan.
5.8.
Kurssin arvostelematta jättäminen
Kurssia ei arvostella, jos opiskelija
- ei ole suorittanut annettuja tehtäviä
- ei ole osallistunut kurssikokeeseen
- on ollut liian paljon pois aiheettomasti
- on joutunut olemaan hyväksyttävän syyn vuoksi niin paljon pois, että oikeudenmukaisen
arvioinnin antaminen on mahdotonta.
5.9.
Portfolioarviointi
Arviointi voidaan sopia toteutettavaksi myös ns. portfolioarviointina (salkku- tai kansioarviointi).
Portfolioarviointi tarkoittaa lopputuloksen arvioinnin lisäksi koko siihen johtaneen prosessin
arviointia. Käytännössä prosessiin liittyy esimerkiksi työpäiväkirja, luonnosten ja välivaiheiden
tallentaminen jne. Tämän arviointitavan tavoitteena on saada opiskelija itse ymmärtämään ja
kehittämään opiskelutaitojaan sekä antaa ulkopuoliselle arvioijalle laajempi ja syvällisempi käsitys
koko oppimisprosessista kuin perinteisessä kurssikoepainotteisessa arvioinnissa.
5.10. Hylätyn kurssin uusiminen ja uusintakokeet
Hylätyn kurssin saa uusia kerran sen lukuvuoden aikana, jolloin on opiskellut kurssin.
Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen uusintakoepäivää,
lomakkeita saa kanslian luona olevasta telineestä tai sen voi tulostaa netistä. Jos opiskelija ei
uusinnassa saavuta hyväksyttyä arvosanaa, hänen on opiskeltava kurssi uudestaan. Jos opiskelija on
poissa uusintakokeesta ilman pätevää syytä, hän menettää oikeuden kyseisen kurssin uusintaan.
Poissaolosta on aina tuotava kirjallinen todistus viikon sisällä kurssiuusintapäivästä.
14.8.2015
9
5.11. Hyväksytyn kurssin korottaminen
Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi korottaa vain kerran osallistumalla uusintakokeeseen sen
lukuvuoden aikana, jolloin on kurssin suorittanut. Opiskelijan tulee ilmoittautua uusintakokeeseen
kirjallisesti. Hyväksyttyjä arvosanoja voi korottaa yhdessä kurssiuusinnassa syksyllä ja keväällä.
Lisäksi abiturienteilla on kolmas korotusmahdollisuus kevään viimeisenä uusintakoepäivänä.
Parempi arvosana jää voimaan. Kurssin voi halutessaan suorittaa kokonaan uudelleen osallistumalla
opetukseen.
5.12. Oppiaineen oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista 2/3 on suoritettava hyväksytysti.
Oppiaineen arvosana muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista saatujen arvosanojen
keskiarvosta. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
seuraavasti:
1-2 kurssia: hylättyjä enintään 0
3-5 kurssia: hylättyjä enintään 1
6-8 kurssia: hylättyjä enintään 2
9 kurssia tai enemmän: hylättyjä enintään 3.
Opintojen loppuvaiheessa opettaja voi korottaa oppiaineen arvosanaa, jos opiskelijan tiedot ja taidot
ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat,
esim. soveltavien kurssien pohjalta saadun lisänäytön perusteella. Lisäksi opiskelijalla on
mahdollisuus yrittää korotusta suullisella loppukuulustelulla. Suoritettua arvosanaa, vaikka se olisi
4, ei voi jättää pois loppuarvioinnista.
5.13. Suulliset loppukuulustelut eli ns. korotustentit
Opiskelijalla on oikeus ennen päättöarvosanan antamista yrittää korottaa oppiaineen arvosanaa
suullisessa kuulustelussa. Mahdollisuus suullisiin kuulusteluihin järjestetään syksyisin ja keväisin
ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opintoohjelman mukaan. Jos opiskelija on ilmoittautunut suulliseen kuulusteluun ja hän jääkin siitä pois
ilman pätevää syytä, hän menettää oikeuden kyseisen aineen suulliseen kuulusteluun.
5.14. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat
kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu
saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittaman
oppimäärä käsittää vain yhden kurssin (FY, KE, PS, FI, TE, MU/KU). Lisäksi suoritusmerkinnän
voi ottaa valinnaisista kielistä, mikäli niitä on suoritettu vain yksi tai kaksi kurssia. Soveltavat
opinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä.
14.8.2015
10
5.15. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen
Opiskelija voi halutessaan aineenopettajien luvalla opiskella yhtä aikaa kahta kurssia, jotka ovat
samaan aikaan lukujärjestyksessä. Tällöin opiskelija tekee kummankin aineenopettajan kanssa
sopimuksen, mitkä tunnit hän on läsnä ja mitkä osuudet kurssista hän tekee itsenäisesti. Myös
kokeiden ajankohta tulee sopia erikseen.
5.16. Kurssin itsenäinen suoritus
Opiskelija voi suorittaa kursseja myös itsenäisesti opiskellen. Osa opinto-oppaassa esitellyistä
kursseista onkin tarkoitettu vain itsenäisesti suoritettavaksi. Ennen itsenäisen opiskelun alkua
opiskelija ja opettaja tekevät kirjallisen sopimuksen kurssiin sisältyvistä kirjallisista tehtävistä ja
kokeen suorittamisesta. Itsenäinen suoritus vastaa työmäärältään normaalia kurssisuoritusta.
Itsenäisesti suoritettu kurssi on saatava hyväksytysti läpi, jotta siitä saa suorituksen. Mikäli
itsenäinen suoritus keskeytyy, oikeus itsenäiseen opiskeluun perutaan kyseisen kurssin osalta, ellei
rehtori aineenopettajan esityksestä päätä muuta. Jos itsenäiseen suoritukseen kuuluu koe ja
opiskelija ei saa sitä eikä uusintakoettakaan läpi, hänen tulee suorittaa kurssi osallistumalla
opetukseen.
Itsenäiset kurssisuoritukset tulee käydä sopimassa opettajan kanssa vähintään kuukautta
aikaisemmin kuin mikä on itsenäisten kurssien viimeinen palautuspäivä.
5.17. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot
Jos opiskelijan muissa oppilaitoksissa suorittamat opinnot vastaavat tavoitteiltaan lukion
opetussuunnitelman mukaisia kursseja, ne voidaan hyväksyä lukion kurssisuorituksiksi. Tällaisia
opintoja ovat esimerkiksi toisen asteen vaihtojaksot, avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun
opinnot ja muissa lukioissa suoritetut kurssit. Kyseiset opinnot tulee suorittaa lukioaikana.
Opintojen hyväksi lukemisesta päättää rehtori.
5.18. Projektit
Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa myös projekteja, jotka ovat ryhmässä tehtäviä laajoja
hankkeita: tutkielmia, taito- ja taideaineisiin liittyviä produktioita tai tapahtumia,
yrittäjyysprojekteja, tietotekniikan sovelluksia tai muita suunnittelu- ja kehittämistehtäviä. Yhteistä
projekteille on, että projektin tekee aina tietty opiskelijaryhmä ja että sen tulee olla valmis tiettyyn
päivään mennessä. Projektin tarkoitus on yhdistää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja ja niihin liittyy
myös raportointi. Projekteille on varattu työjärjestyksestä oma aika, mutta niitä voi tehdä
muulloinkin.
5.19. Suullinen kielikoe
Kielissä on yksi soveltava kurssi, jonka aikana suoritetaan pareittain Opetushallituksen
suunnittelema ja ylläpitämä suullinen kielikoe, joka arvioidaan asteikolla 4-10. Käytäntönä on ollut
14.8.2015
11
antaa myös arvosana eurooppalaisen viitekehysasteikon mukaan Kokeesta saa erillisen todistuksen
lukion päättötodistuksen yhteydessä.
5.20. Ylioppilaskirjoitusten ohjaustunnit, ns. ohjaustentit
Ylioppilaskirjoitusten ohjaustuntien tarkoituksena on tukea opiskelijan valmistautumista
ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaskirjoitusten ohjaustunnit pidetään syksyllä heti koulun alettua ja
keväällä välittömästi abiturienttien viimeisen koulupäivän jälkeen. Abiturientit organisoivat
ohjaustunnit itse.
5.21. Lukiodiplomit
Lukiossa voi suorittaa taito- ja taideaineiden lukiodiplomeja, joista voi olla hyötyä kyseisten alojen
jatko-opintoihin haettaessa. Muuramen lukiossa voi suorittaa kuvataiteen, musiikin, teatterin ja
liikunnan lukiodiplomin. Lukiodiplomeista annetaan erillinen todistus. Lisätietoja lukiodiplomeista
saa taito- ja taideaineiden opettajilta.
5.22. Opinto-ohjelman muuttaminen
Opiskelijalla on oikeus muuttaa opinto-ohjelmaansa, kuten muuttaa kurssivalintojaan, vaihtaa
matematiikan tasoa tai siirtyä 3,5 tai 4 vuoden opinto-ohjelmaan. Kaikista muutoksista tulee
keskustella opinto-ohjaajan kanssa.
5.23. A-ruotsin ja B-ruotsin opiskelu
Muuramen lukiossa tarjotaan sekä A- että B-ruotsia. Aiemmin B-ruotsia opiskellut ja hyvin
opinnoissaan menestynyt opiskelija voi halutessaan osallistua A-ruotsin kursseille ja hän voi lisäksi
valita, arvioidaanko hänen suorituksensa A- vai B-tason mukaan. YO-kokeen tason valinta (pitkä
kieli/keskipitkä kieli) on riippumaton lukion kurssien tason valinnasta.
5.24. B3-kielet
Ranskaa ja saksaa opetetaan B3-kielenä eli lukiossa alkavana kielenä. Opiskelija, joka on opiskellut
ranskaa tai saksaa yläkoulussa B2-kielenä, voi saada lukiossa kursseista 1-3 merkinnät ilman että
osallistuu normaaliin kurssiopetukseen suorittamalla näyttökokeen kursseista tai suorittamalla
kurssin uudelleen itsenäisesti. Viimeistään kurssista 4 alkaen tulee osallistua opetukseen.
5.25. Saman aineen eri laajuiset oppimäärät
Opiskelijalla ei voi olla todistuksessa samassa oppiaineessa eri laajuisten oppimäärien kursseja yhtä
aikaa. Jos opiskelija esim. vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen, hänen tulee hakea korvaavuutta jo
aiemmin suorittamilleen pitkän matematiikan kursseille.
14.8.2015
12
5.26. Pitkän matematiikan vaihtaminen lyhyeen
Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen missä opintojensa vaiheessa tahansa, mutta
tarkoituksenmukaisimpana vaihtoa pidetään ennen pitkän matematiikan 5. kurssia. Vaihtoa ei tule
tehdä hätiköiden, vaan siitä tulee aina neuvotella opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Alle 18vuotiaan osalta vaihdosta tiedotetaan myös huoltajalle kirjallisesti ja vaihtoon tulee saada huoltajan
hyväksyntä allekirjoituksella.
Vaihdettaessa pitkä matematiikka lyhyeen kurssit korvaantuvat seuraavasti:
MAA1 (Funktiot ja yhtälöt)
MAB1 (Lausekkeet ja yhtälöt)
MAA3 (Geometria)
MAB2 (Geometria)
MAA6 (Todennäköisyys ja tilastot)
MAB5 (Tilastot ja todennäköisyys)
MAA7 (Derivaatta)
MAB4 (Matemaattinen analyysi)
MAA8 (Juuri- ja logaritmifunktiot)
MAB3 (Matemaattisia malleja)
Arvosana siirtyy sellaisenaan lyhyen matematiikan kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla on oikeus
yrittää korottaa korvaavien kurssien arvosanoja osallistumalla kerran lyhyen matematiikan
vastaavan kurssin kokeeseen. Muut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut (arvosana 5 tai
parempi) kurssit siirretään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä.
5.27. Uskontokunnan vaihtaminen
Opiskelijan tulee ilmoittaa mahdollisesta uskontokunnan vaihtamisesta tai kirkosta eroamisesta
kansliaan. Muihin uskontokuntiin kuuluva voi halutessaan osallistua ev.lut.uskonnon opetukseen.
Kesken lukion kirkosta eronneet opiskelijat voivat jatkaa uskonnon opiskelua tai täydentää
uskonnon oppimääränsä loppuun ET:n kursseilla. ET:n opetukseen voivat osallistua vain
uskontokuntiin kuulumattomat opiskelijat.
5.28. Koulusta eroaminen
Jos opiskelija esimerkiksi paikkakunnalta muuton tai heikon opintomenestyksen vuoksi eroaa
Muuramen lukiosta, hänen tulee ennakkoon keskustella asiasta opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa
sekä tiedottaa eroamisestaan ryhmänohjaajaa. Eroamisesta tulee jättää kansliaan kirjallinen anomus,
jonka allekirjoittaa opiskelija ja alle 18-vuotiaan osalta myös huoltaja. Eronneelle opiskelijalle
lähetetään erotodistus, jossa näkyvät hänen kurssisuorituksensa.
6.
6.1.
OPISKELUHUOLTO
Erityisopetus
Erityisopettaja on lukiossa neljä tuntia viikossa. Opiskelijat sopivat erityisopettajan kanssa
tapaamisajat henkilökohtaisesti. Erityisopettajan yhteystiedot ovat opinto-oppaan lisäksi lukion alaaulan ilmoitustaululla.
14.8.2015
13
Lukio-opintojen alussa erityisopettaja kartoittaa kaikkien opiskelijoiden lukemisen- ja
kirjoittamisen taitoja. Erityisopettaja pitää kerran vuodessa LUE-kurssin, jossa käsitellään mm.
erilaisia oppimistyylejä, luetun ymmärtämisen strategioita, esseen kirjoittamista, vieraiden kielten
opiskelutekniikoita, opintojen suunnittelua, opiskelumotivaatiota ja oppimisvaikeuksia. Lisäksi
opiskelijoiden on mahdollista saada erityisopetusta esim. lukemisen, matematiikan ja englannin
tueksi koko lukio-opintojensa ajan. Erityistä tukea opiskelija voi saada sekä koe- että
opiskelujärjestelyihin.
Opiskelijan lukivaikeus voidaan huomioida sekä opintojen aikana että ylioppilaskirjoituksissa
erityisjärjestelyillä. Lukion erityisopettaja voi tehdä opiskelijalle lukitaitojen tarkemman
kartoituksen, jonka perusteella erityisjärjestelyjä toteutetaan. Tällainen kartoitus kannattaa tehdä
mahdollisimman varhaisessa opintojen vaiheessa, jotta tuki on mahdollista koko lukio-opintojen
aikana.
6.2.
Tukiopetus
Tukiopetus on lisäopetusta, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tilapäisissä
oppimisvaikeuksissa. Asiaa voi tiedustella suoraan aineen opettajalta.
6.3.
Opiskeluterveydenhuolto
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Opiskeluhuollon tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja
turvallinen oppimisympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää
opiskeluympäristön hyvinvointia. Terveydenhoitaja on mukana opiskeluhuoltoryhmässä
terveydenhuollon asiantuntijana.
Opiskeluterveydenhuollon toimipiste on uimahallin yläkerrassa.
Terveydenhoitaja Janika Ruth (sijaisena Tanja Tuovinen), puh. 014 2662 830. janika.ruth@jkl.fi
Puhelinaika klo 8.00 – 9.30. Vastaanotto ilman ajanvarausta torstaisin ja perjantaisin klo 8-9.30.
Muina aikoina käynnit ajanvarauksella. Terveydenhoitaja lähettää ajat Wilmassa, muista mennä
varattuna aikana.
6.4.
Suun terveydenhuolto
Opiskelijat saavat kirjeitse kehotuksen varata tarkastusajan 17-vuotiaana sekä yksilöllisen
hoitosuunnitelman mukaisesti. Ajan voi varata puhelimitse ma - pe klo 8.00 - 16.00 p. 014 266
2743. Käyttämättä jääneestä hoitoajasta joudutaan perimään yli 15-vuotiailta 39,60 €. Muutoin
hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille.
14.8.2015
14
6.5.
Koulukuraattorin palvelut
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee ja auttaa lukio-opiskelijoita opiskeluun ja
muuhun elämänpiiriin liittyvissä asioissa. Opiskelija voi tulla keskustelemaan kuraattorin kanssa
esimerkiksi opiskeluun liittyvistä pulmista, elämäntilanteessa tapahtuvista muutoksista,
itsenäistymisestä, ihmissuhdehuolista, koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä, tai taloudellisista
asioista. Aloite keskusteluun voi tulla myös huoltajalta tai henkilökunnan taholta. Kuraattorin työ
on niin yksittäisten opiskelijoiden kuin koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemista. Kuraattori
toimii yhteistyössä opiskelijoiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä on mukana
lukion opiskeluhuoltoryhmässä ja tarpeen mukaan yksilön opiskeluhuoltoryhmässä. Työn on
monialaista yhteistyötä oppilashuollon, opetus- ja sosiaalitoimen sekä muiden yhteistyötahojen
kanssa.
Kuraattorin työskentely on kutsu yhteistyöhön, tilanteen selvittelyyn, voimavarojen kartoittamiseen
sekä tarvittavien muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan.
Lukion kuraattori Tuija Parikka, puh. 014 659 890/050 461 9698, puhelinaika on perjantaisin klo 910, muuna aikana koulukuraattorille on mahdollista jättää soittopyyntö. Kuraattoriin voi olla
yhteydessä myös tekstiviestillä tai Wilma-viestillä. Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen!
6.6.
Koulupsykologin palvelut
Muuramen lukion psykologina toimii Hanna Kervola. Vastaanotto sijaitsee uimahallin remontin
valmistuttua uimahallin yläkerrassa, oppilashuollon tiloissa. Psykologiin voi ottaa yhteyttä, jos olet
huolissasi jostakin elämääsi liittyvästä osa-alueesta kuten opiskelusta, ihmissuhteista, omasta
hyvinvoinnista jne. Psykologille voit varata ajan itse tai halutessasi esim. terveydenhoitajan tai
opinto-ohjaajan kautta. Psykologin tavoitat numerosta 659 703 tai 040 719 9729. Puhelinaika on pe
klo 9-10. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.
6.7.
Opintotuki
Opiskelija on oikeutettu opintorahaan ja joissakin tapauksissa opintolainaan seuraavasta
kuukaudesta lähtien, jona hän täyttää 17 vuotta. Opintotukipäätös tehdään yhdellä kertaa koko
opiskeluajaksi 3. vuoden loppuun. 4. vuoden tuki tulee hakea aina erikseen. Opintotuki myönnetään
hakemista seuraavan kuukauden alusta. Sitä ei myönnetä takautuvasti. Vanhempien tulot voivat
vaikuttaa tuen saantiin.
Opintotuen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija tekee lukukauden aikana vähintään 10 kurssia
tai osallistuu kahteen yo-kokeeseen (ns. päätoimisuusehto). Kokeet voivat olla uusia tai korotuksia.
Ellei tämä ehto täyty, Kela voi periä maksamansa tuen takaisin.
Syksyllä valmistuvan tukiaika loppuu 30.11., koska joulukuussa ei tule 18 päivää opiskelijana. 4.
vuoden kevätlukukausi on opintotukeen oikeuttavaa aikaa, mikäli päätoimisuusehto toteutuu.
Hakulomakkeita saa lukion kansliasta ja lomake myös palautetaan sinne. Lisätietoja löytyy netistä
osoitteesta www.kela.fi.
14.8.2015
15
6.8.
Koulumatkatuki
Lukiolainen voi saada koulumatkatukea, mikäli yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km ja
koulumatkakustannukset ovat vähintään 54 € kuukaudessa. Tuen jälkeen opiskelijan
omavastuuosuudeksi jää 43 €. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä eikä taloudellinen
asema.
Opiskelija on oikeutettu lipunostokertaan jokaisena täytenä kuukautena (esim. 11.8. - 10.9.).
Tukiaika lasketaan opintojen aloituspäivästä. Jos täysien kuukausien lisäksi on opiskeluaikaa
vähintään 18 kalenteripäivää, tämä jakso oikeuttaa yhteen lipunostokertaan. Viimeinen lippu on
ostettava viimeistään 14 kalenteripäivää ennen opiskelun päättymistä. Koulumatkatukea on
haettava erikseen joka lukuvuodeksi. Koulumatkatukea voi saada myös pelkästään vaihtojakson
ajaksi.
Hakemus- ja ostotodistuslomakkeita saa lukion kansliasta. Hakemus ja liitteet tulee toimittaa
kansliaan.
6.9.
Tapaturmavakuutus
Muuramen kunnan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus korvaa muuramelaisille koululaisille, myös
lukiolaisille, sattuneista tapaturmista aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että tapaturma on
sattunut koulun järjestämässä ja valvomassa toiminnassa Suomessa. Vakuutus käsittää myös
käytännöllisissä harjoittelutöissä sekä koulumatkoilla sattuneet tapaturmat sekä opetussuunnitelman
mukaisten matkojen aikana sattuneet tapaturmat. Ulkomaanmatkoille opiskelijan tulee hankkia oma
vakuutus.
Korvausta maksetaan vain siinä tapauksessa, että vahingon kärsinyt ei ole oikeutettu mihinkään
lakisääteiseen tai vastuulainsäädännön mukaiseen korvaukseen. Tapaturmasta aiheutuneet vamman
hoitokulut vakuutus korvaa alkuperäisten, maksettujen laskujen perusteella. Tapaturman yhteydessä
rikkoutuneet silmälasit vakuutus korvaa, jos ne on hankittu viimeistään kahden kuukauden kuluessa
tapaturmasta. Korvattavia ovat vain tapaturman seuraukset. Sairaudet ja rasituksesta vähitellen
aiheutuneet vammat eivät ole tapaturmia. Lomakkeen korvaushakemusta varten saa kansliasta ja
lomake myös palautetaan sinne.
6.10. Kouluruokailu
Keittiö toimii keskuskeittiönä, jossa valmistetaan lähes 2000 lounasannosta, joista
erityisruokavalioiden osuus on noin 12 % kokonaismäärästä. Ruokalassa on kaksi jakelulinjastoa.
Jakelulinjastoissa on kaikille päivittäin tarjolla kaksi vaihtoehtoa, varsinainen ruoka ja kasvisruoka.
Myös erilaisia juoma- ja rasvavaihtoehtoja on valittavana. Kouluruokailu on osa opiskelijan
hyvinvointia ja yksi koulun keinoista vaikuttaa hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen.
Kouluruokailussa on kuuden viikon ruokalista, joka on näkyvillä koulun ilmoitustaululla ja
kotisivuilla. Sairauksien ja uskontojen edellyttämät erityisruokavaliot otetaan huomioon
kouluaterioiden suunnittelussa. Lukuvuoden aikana huomioidaan erilaiset juhla- ja teemaviikot,
joista ilmoitamme erikseen.
Lukiolaisten ruokailu tapahtuu ajalla klo 11.50 - 12.30. Ruokailuun liittyvissä kysymyksissä ota
yhteys Eija Jylhään, puh. 659 759.
14.8.2015
16
7.
MUURAMEN LUKION JUHLAT JA TAPAHTUMAT
Lukuvuoden aikana lukiossa järjestetään monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Kun uudet opiskelijat
aloittavat lukion, heille järjestetään tulojuhla. Itsenäisyysjuhla on samalla syksyn ylioppilaiden
lakkiaisjuhla. Syyslukukausi päättyy joulujuhlaan. Helmikuun puolivälissä on perinteinen
juhlaviikko, mikä liittyy abien lähtöön. Potkaiset, penkkarit ja vanhojen päivä muodostavat kolmen
perättäisen päivän tapahtumasarjan. Lukuvuoden kohokohta on kevään lakkiaiset. Juhlien lisäksi
järjestetään monenlaisia muitakin tapahtumia, kuten liikuntapäivät ja kakkosten retkipäivä.
8.
8.1.
OPPILASKUNNAN TOIMINTA
Suomen lukiolaisten liitto SLL
Suomen lukiolaisten liitto on lukiolaisia auttava järjestö, joka auttaa ratkaisemaan lukiolaisten
ongelmia tilanteesta riippuen. SLL on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Se tarjoaa monia etuja,
esim. alennuksia juna- ja linja-autolippuihin. Muut alennukset ovat paikkakuntakohtaisia. Edut ja
alennukset saa esittämällä SLL:n jäsenkortin. Jäsenmaksu maksetaan vuosittain.
8.2.
Oppilaskunnan hallitus
Hallituksen tehtävänä on ajaa oppilaskunnan etuja ja lisätä koulussa viihtymistä esim. järjestämällä
erilaisia tapahtumia. Hallitus toimii myös linkkinä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Jos haluat
tuoda esille jonkin asian tai idean, ota yhteys oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan
hallituksella on oma postilokero kanslian oven vieressä. Sähköpostiosoite on
Opkunta.Lukio@edu.muurame.fi.
8.3.
Oppikirjojen välitys
Oppikirjoja voi hankkia koulun kautta lukiolaisten kirjakaupasta (yhteyshenkilö valitaan aina
lukuvuoden alussa). Joka jakson alussa Jamera Networks myy uusia ja käytettyjä oppikirjoja
koulussa. Toisinaan oppilaskuntakin järjestää käytettyjen oppikirjojen myyntitapahtumia.
8.4.
Kahvio
Kulttuurikeskuksen kahviossa hinnat ovat opiskelijaystävälliset. Kahviossa on myös televisio ja
hyvä lehtivalikoima.
9.
TUTORTOIMINTA
Tutorien tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita perehtymään lukion käytänteisiin ja tutustumaan
toisiinsa. He osallistuvat myös vanhempainiltoihin ja lukion esittelyyn peruskoulun
päättöluokkalaisille. Tutorit järjestävät tapahtumia ja tempauksia yksin tai yhdessä oppilaskunnan
hallituksen kanssa. Joka kevät valitaan ykkösistä seuraavan vuoden tutorit.
14.8.2015
17
10. AKTIIVIHARRASTAJAT MUURAMEN LUKIOSSA
Usealla lukion opiskelijalla on lukioaikana myös tärkeitä harrastuksia. Parhaimmillaan lukio voi
ottaa opiskelijan harrastukset huomioon opintojen suunnittelussa siten, että opiskelu ja harrastukset
tukevat toisiaan ja opiskeluajasta tulee opiskelijalle miellyttävämpi kokonaisuus.
Aktiiviharrastajaa tukevia mahdollisuuksia Muuramen lukiossa:
-
Lisäaikaa opintoihin saa suunnittelemalla alusta alkaen joko 3,5 tai 4 vuoden opintoohjelman.
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa kursseista itsenäisesti, jolloin hän ei ole sidottu
aikaan ja paikkaan, vaan opintoja voi tehdä myös vaikka urheiluleirien aikana.
Vapaajaksoja tarvittaessa niille, jotka kilpailevat tai esiintyvät tiettyinä aikoina lukuvuoden
aikana.
Lukion bänditoiminnasta saa soveltavan kurssin.
Lukiolla on hyvät liikunnan harjoitteluolosuhteet, mm. kuntosalit ja uimahalli. Lähellä on
Riihivuoren laskettelukeskus sekä Muuramen golfrata.
Lukiossa voi suorittaa kuvataiteen, musiikin, liikunnan ja teatterin lukiodiplomit. Jos olet
kiinnostunut lukiodiplomin suorittamisesta, ota yhteys kyseisen aineen opettajaan.
Lukion bänditoiminnasta saa soveltavan kurssin.
Harrastustoiminnasta voi saada lukion kurssisuorituksia, esim. soveltavia kursseja liittyen
kuvataiteeseen, musiikkiin tai liikuntaan.
Taiteisiin, ilmaisuun tai liikuntaan liittyvistä projekteista tai produktioista saa
kurssisuorituksia.
Kauempaa tulevilla opiskelijoilla on hyvä mahdollisuus saada kunnalta vuokra-asunto.
11. YLIOPPILASTUTKINTO
11.1. Ylioppilastutkintoon osallistuminen
Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, samanaikaisesti koko
maassa. Ylioppilastutkinto voidaan hajauttaa, mutta se tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä
tutkintokertana.
Osallistuminen ylioppilaskokeeseen edellyttää, että opiskelija on suorittanut kirjoitettavassa
aineessa pakolliset kurssit. Koetehtävät kuitenkin laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien
oppimäärien mukaisesti, joten varmistaakseen parhaan kirjoitustuloksen opiskelijan kannattaa
suorittaa myös syventävät kurssit ennen osallistumista ylioppilaskokeeseen.
11.2. Ylioppilastutkinnon kokeet
Ylioppilastutkintoon sisältyy pakollisia ja ylimääräisiä kokeita. Kokeita ovat
1.
2.
3.
4.
5.
äidinkieli ja kirjallisuus
toinen kotimainen kieli
vieras kieli
matematiikka
reaaliaine
14.8.2015
18
Kaikille pakollinen kirjoitettava aine on äidinkieli ja kirjallisuus. Sen lisäksi kokelas valitsee
kolme muuta pakollista ainetta kokeista 2 – 5. Vähintään yhden pakollisista kokeista tulee olla
pitkän oppimäärän mukainen. Kokelas voi pakollisten lisäksi osallistua ylimääräisiin kokeisiin.
11.3. Reaaliaineiden kokeet
Kussakin reaaliaineessa järjestetään oma kokeensa. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi
reaaliaineiden koepäivää, joiden väli on noin viikko. Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain
yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi
reaaliaineen koetta (pakollisena vain yhden reaaliaineen kokeen). Tutkinnon hajauttamalla kokelas
voi osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.
Ensimmäinen koepäivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia. Toinen koepäivä:
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto.
11.4. Kokeiden taso
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan
kahden eri tason kokeita. Kokelas saa lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta valita, kumpaan
kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa aineessa on kuitenkin suoritettava
tasoltaan vaativampi koe. Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa
tutkintoaineessa.
11.5. Kokeen uusiminen ja täydentäminen
Hylätyn pakollisen kokeen (i) saa uusia kaksi kertaa kolmen välittömästi seuraavan tutkintokerran
aikana. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta on jäänyt saapumatta
ilman erityisen painavaa syytä tai koe, jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Jollei hylättyä
koetta ole suoritettu hyväksytysti mainitussa ajassa, koko ylioppilastutkinto on uusittava.
Hyväksytyn kokeen voi uusia yhden kerran ilman aikarajaa. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin
täydentää muilla kokeilla.
11.6. Maksut
Opetusministeriö päättää ylioppilastutkintojen ja muiden kiinteiden maksujen suorittamisesta.
Lukio huolehtii maksujen perimisestä ja tilittämisestä. Kokelaalle ei anneta todistusta, ennen kuin
hän on suorittanut maksut.
14.8.2015
19
11.7. Arvostelu
Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomainen aineen opettaja ja lopullisesti
ylioppilastutkintolautakunta. Ylimääräisissä kokeissa saatuja hylättyjä arvosanoja ei merkitä
kokelaan ylioppilastodistukseen. Jos kokelaan suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava
peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Opiskelijan itse on tehtävä aloite
asiassa.
Arvosana
laudatur
eximia cum laude approbatur
magna cum laude approbatur
cum laude approbatur
lubenter approbatur
approbatur
improbatur
lyhenne
l
e
m
c
b
a
i
pistemäärä
7
6
5
4
3
2
0
11.8. Kompensoitu koe
Lautakunta voi ns. kompensaation avulla antaa kokelaalle ylioppilastutkintotodistuksen, vaikka
hänet olisikin hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa. Kompensaatio toimii automaattisesti, ellei
kokelas ilmoita, ettei sitä saa tehdä. Ilmoitus on toimitettava lautakunnalle kirjallisesti kevään
tutkinnossa viimeistään 15.5. ja syksyn tutkinnossa viimeistään 31.10. mennessä.
Hylätyt suoritukset jaetaan neljään luokkaan ja ne korvautuvat ylioppilastutkinnon hyväksytyistä
kokeista saadun yhteispistemäärän perusteella seuraavasti:
i+
i
ii--
12 pistettä
14 pistettä
16 pistettä
18 pistettä
Mikäli kokelas tulee ylioppilaaksi kompensaation kautta, hänellä on oikeus hylätyn kokeen
uusimiseen kaksi kertaa ilman aikarajaa. On huomioitava myös, että kompensaatiossa otetaan
huomioon vain tutkintotodistukseen kuuluvat arvosanat, joten tutkintoa myöhemmin täydentämällä
ei voi kompensoida hylättyä koetta.
11.9. Ylioppilastutkintotodistus
Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon
pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus. Todistukseen merkitään kaikki siihen asti
suoritetut arvosanat. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään
todistukseen arvosanoista parempi. Pakollisen aineen improbatur merkitään yo-todistukseen, mutta
mainintaa kompensaatiosta ei. Todistusta ei anneta, jos kompensaatio ei riitä. Ylimääräisen kokeen
improbaturia ei merkitä.
14.8.2015
20
11.10. Milloin kannattaa aloittaa kirjoitukset?
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on mahdollista jakaa jopa kolmeen perättäiseen kertaan.
Käytännöksi näyttää muodostuneen tilanne, että suurin osa abiturienteista hajauttaa osan kokeista 3.
vuoden syksyyn ja suurin osa kokeista kirjoitetaan 3. vuoden keväällä. Kirjoituksiin voi osallistua,
kun kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit on suoritettu. On kuitenkin muistettava, että
ylioppilaskoe perustuu sekä pakollisten että syventävien kurssien oppimääriin.
Kahden pitkän kielen (A-englanti ja A-saksa) kirjoittajien pitääkin hajauttaa kirjoitukset, koska
pitkän vieraan kielen koepäiviä on vain yksi syksyllä ja yksi keväällä. Syksyllä kirjoitettavaksi
suositellaan englantia.
Reaaliaineiden kursseista osa tarjotaan siten, että ne on mahdollista kirjoittaa syksyllä. Näiden
reaaliaineiden abikurssitkin tarjotaan syksyllä 1. jaksossa. Syksyllä kirjoitettavaksi suositellaan
seuraavia reaaliaineita: BI, GE, HI, TE ja UE.
12. LUKION YMPÄRISTÖOHJELMA
Muuramen lukion henkilö- ja oppilaskunta pyrkivät yhdessä toimimaan ympäristön kannalta
parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi olemme sitoutuneet noudattamaan toiminnassamme seuraavia
periaatteita ja käytänteitä:
a) Ympäristöperiaatteet
• tuomme opetuksessa esiin kestävän kehityksen tietoja ja taitoja
• tarjoamme opiskelijoillemme luontoon ja omaan elinympäristöön liittyviä kokemuksia
• lisäämme henkilökuntamme tietämystä kestävästä kehityksestä
• korostamme jokaisen koulumme jäsenen vastuuta elinympäristöstään
• tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja -riskit
• pyrimme valitsemaan tuote- ja toimintavaihtoehdoista ympäristön kannalta parhaan
• kehitämme jatkuvasti ympäristöasioidemme hoitoa
• ylläpidämme avointa ja aktiivista tiedonvälitystä henkilöstömme ja eri sidosryhmien kesken.
b) Koulutilojen viihtyisyys ja siisteys
Jotta koulumme tilat pysyisivät viihtyisinä, on jokainen työyhteisömme jäsen velvollinen laittamaan
käyttämänsä tavarat paikoilleen. Jos koulun tiloissa, käytänteissä tai ilmapiirissä ilmenee puutteita,
asiasta on hyvä ilmoittaa koulun henkilökunnalle.
Koska lukiossamme on opiskelijoille niukasti oleskelutiloja, pidetään pääsääntöisesti luokkien ovet
auki ja lukion aula on opiskelijoiden oleskelutila. Oppilaskunnan hallitus kantaa erityistä vastuuta
aulan siisteydestä ja viihtyisyydestä.
c) Jätteiden lajittelu
Jätelain mukaan jätteiden syntyä on ehkäistävä kaikin tavoin ja jäte tulee lajitella ja toimittaa
ensisijaisesti hyötykäyttöön. Paras jäte on syntymätön jäte.
Jätehuollon periaatteet ovat:
1. Jätteiden synnyn vähentäminen käyttämällä harkintaa tuotteiden hankinnassa ja käytössä.
14.8.2015
21
2. Tuotteiden käyttäminen uudelleen mahdollisimman moneen kertaan.
3. Lajittelun avulla jätteiden kierrättäminen uudelleen käytettäväksi.
Lukiossamme jokainen huolehtii jätteen sijoittamisesta oikeaan lajitteluastiaan. Luokissa ovat
näkyvissä lajitteluohjeet ja kuhunkin jäteastiaan on merkitty, mikä jäte kuuluu siihen. Lajittelun
sujumisen varmistamiseksi järjestetään myös silloin tällöin "roskisratsia".
d) Energian säästäminen
Nykyinen energian tuottamisen tapa rasittaa ympäristöä. Siksi koulussamme pyritään säästämään
energiaa mm. seuraavilla toimintatavoilla:
• Tarvittaessa tuuleta nopeasti (ristivetotuuletus), muutoin pidä ikkunat kiinni.
• Käytä luonnonvaloa aina, kun mahdollista.
• Sulje koneet, kun et niitä käytä. Uudet client-päätteet sammuvat automaattisesti klo 22.
• Sammuta valot ja dataprojektori, kun luokka jää tyhjäksi.
• Pidä sälekaihtimet alhaalla talviaikaan.
e) Liikkuminen
Liikenne on nyky-yhteiskunnan suurimpia ympäristöhaittojen aiheuttajia. Siksi koulussamme
toivotaan, että koulumatkat kävellään, pyöräillään tai kuljetaan bussilla. Polkupyörille on varattu
paikat kulttuurikeskuksen sisäänkäynnin edessä. Jotta pihan kunnossapito onnistuisi, polkupyöriä
tulee säilyttää niille varatuilla paikoilla.
f) Paloturvallisuus
Paloilmoittimen hälyttäessä:
• Keskeytä työsi.
• Tutki lähiympäristösi. Mikäli lähellä palaa, toimi (ks. alla).
• Muutoin odota lisäohjeita.
• Käskyn saatuasi siirry ulos merkittyä poistumisreittiä pitkin.
Tulipalon sattuessa:
• Pelasta itsesi ja muut ihmiset turvaan. Varmista, että kaikki ovat turvassa.
• Hälytä palokunta numerosta 112 (koulun puhelimissa eteen 0).
• Jos on mahdollista, sammuta alkusammuttimella.
• Pyri rajoittamaan tulen leviäminen sulkemalla ikkunat ja ovet.
• Opasta palokunta paikalle.
g) Eettiset periaatteet
Kunnioitamme toinen toistamme, joka ilmenee ystävällisenä ja tahdikkaana käyttäytymisenä.
Arvostamme jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta.
Kouluyhteisössä ei loukata tai kiusata ketään eikä kenestäkään puhuta pahaa. Jokainen kantaa
vastuuta koulun hyvästä ilmapiiristä ja työskentelyolosuhteista.
Jos havaitsemme pahoinvointia ympärillämme, emme suhtaudu välinpitämättömästi, vaan
toimimme. Jos koet, että et osaa toimia, ota yhteyttä koulun henkilökuntaan.
Opiskelussa ja työnteossa edellytetään rehellisyyttä ja sopimuksista kiinni pitämistä.
14.8.2015
22
13. MUURAMEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Yhteiset säännöt tarvitaan häiriöttömän ja tavoitteellisen opiskelun turvaamiseksi. Jokainen
kouluyhteisön jäsen on vastuussa järjestyssääntöjen noudattamisesta kouluaikana. Kouluajaksi
katsotaan päivittäinen työskentely koulussa sekä koulunkäyntiin liittyvät tilaisuudet koulun
ulkopuolella.
Järjestyssäännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista päättää koulutuslautakunta.
1. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus häiriöttömään työskentelyyn eikä kenelläkään
ole oikeutta häiritä toisten työrauhaa.
2. Jokaisen tulee käyttäytyä asiallisesti ja kohteliaasti muita kohtaan kaikissa koulunkäyntiin
liittyvissä tilanteissa.
3. Koulu ja koulualue on pidettävä siistinä. Koulun ja kouluyhteisön jäsenten omaisuutta on
käsiteltävä huolellisesti. Mikäli jokin vahinko tapahtuu, siitä on ilmoitettava välittömästi.
Vahingonkorvaus selvitetään tapauskohtaisesti. Myös tapaturmista on ilmoitettava heti
terveydenhoitajalle tai opettajille.
4. Poissaolo koulusta on sallittua vain hyväksytystä syystä. Ennakolta tiedossa olevaan
poissaoloon on pyydettävä lupa ryhmänohjaajalta tai rehtorilta. Mikäli sairastuu kesken
koulupäivän, on koulusta poistumisesta ilmoitettava seuraavan tunnin opettajalle tai
ryhmänohjaajalle. Kouluun palattua on poissaolot selvitettävä viipymättä kurssien
opettajille.
5. Oppitunnille ei saa tulla myöhässä ilman pätevää syytä. Täsmällinen oppitunnille
saapuminen on osa työrauhan ylläpitämistä.
6. Tupakointi on koulussa, koulun alueella ja koulun käyntiin liittyvissä tilaisuuksissa kielletty.
Päihteiden ja huumeiden tuominen kouluun ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen
kouluaikana on kielletty.
7. Nisulanmäen koulun puolella noudatetaan myös siellä voimassa olevia sääntöjä.
Lukiolaisten tulee olla positiivisena esimerkkinä nuoremmille koululaisille.
Muilta osin noudatetaan Suomen lakien, asetusten ja säädösten antamia määräyksiä ja ohjeita.
14. OPISKELIJAN OIKEUDET
Muutoksenhakuviranomaiset ja valitusajat
Päätös, jota valitus koskee
Kenelle valitus tulee
osoittaa kirjallisena
Valitusaika
Opiskelijalle annettava varoitus
hallinto-oikeus
14 päivää
Opiskelijan määräaikainen erottaminen hallinto-oikeus
14 päivää
Opiskelijaksi ottaminen
lääninhallitus
14 päivää
Erityiset opetusjärjestelyt
lääninhallitus
14 päivää
Lukion suoritusajan pidentäminen
lääninhallitus
14 päivää
Opiskelijan katsominen eronneeksi
lääninhallitus
14 päivää
Muualla suoritettujen opintojen
hyväksyminen
lääninhallitus
14 päivää
Opintojen arvostelun uusiminen
1. tarkistusarvostelupyyntö rehtorille, 2 kk. Jos sen jälkeen
haluaa valittaa, niin valitus lääninhallitukselle.
14.8.2015
23
15. OHJEET TUTKIELMAN LAATIJALLE
15.1. Mikä on tutkielma?
Tutkielma on jostakin aiheesta laadittu lähdekirjallisuuteen ja tutkijan omiin havaintoihin
pohjautuva tieteellinen kirjoitelma, jossa seikkaperäisesti selostetaan työn lähtökohtia ja aihetta
sekä pohditaan tuloksia ja johtopäätöksiä.
Lukiossa laadittavat tutkielmat perustuvat pääsääntöisesti pelkästään lähdekirjallisuuteen, jonka
avulla pyritään selvittämään jotakin aihetta (ongelmaa) ja samalla harjoittelemaan tieteellistä asian
käsittelyä. Joissakin oppiaineissa on mahdollista tehdä myös pieni käytännön tutkimus. Tällaisten
tutkielmien osalta opettaja antaa erilliset lisäohjeet.
15.2. Miten tietoa hankitaan?
Hyvä lähtökohta tutkielmatyöskentelyyn on, että olet aidosti kiinnostunut aiheestasi. Tavoitteena
on, että keksit aiheestasi keskeisen ongelman, johon lähdet etsimään vastauksia.
Aivan aluksi kannattaa selvittää, mistä aiheessasi on kysymys ja mitä siitä tiedät tai ajattelet. Tee
aiheestasi esimerkiksi käsite- tai miellekartta, jota voit täydentää ja muuttaa aiheeseen perehtymisen
myötä. Tutustu sitten valitsemaasi aiheeseen oppikirjan ja yleisteosten avulla, siirry vasta sen
jälkeen aihepiiriä käsitteleviin erityistutkimuksiin. Rajaa tutkielmasi aihe. Laadi itsellesi myös
järkevä aikataulu työn etenemisestä. Jo varhaisessa vaiheessa on hyvä laatia karkea sisällysluettelo.
Se voi ja saa muuttua työn edetessä.
Käytä monipuolisesti eri lähteitä: kirjoja, lehtiä, www-sivuja (korkeintaan kolmasosa lähteistä saa
olla Internetistä). Myös haastattelut voivat olla lähdeaineistoa. Lähteistä tehdään huolelliset
muistiinpanot. Kirjoita muistiin myös mielessäsi herääviä ajatuksia ja kysymyksiä. Merkitse myös
lähteiden tiedot eli kirjoittaja, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja lähdesivut.
Valitse 2-3 päälähdettä, joita referoit. Referoinnilla tarkoitetaan selostamista ja tiivistämistä. Etsi
lukemastasi keskeinen ajatus ja kirjoita se omin sanoin. Jos lähteesi ilmaisee asian niin hyvin, ettet
itse pysty millään parempaan, voit lainata tekstiä suoraan. Noudata tällöin lähdetietojen
merkitsemisestä annettuja ohjeita. Yleensä on parempi selostaa omin sanoin kuin kopioiden.
15.3. Tutkielman ulkoasu
Tutkielman ulkoasun on oltava siisti ja ohjeiden mukainen. Kirjoita virheetöntä yleiskieltä.
Tutkielma tulee palauttaa puhtaaksikirjoitettuna.
Tekstilaji on Times New Roman 12 pt.
Marginaalit ovat seuraavat: vasen 2 cm, oikea 2 cm, ylä 1 cm ja ala 1 cm.
Riviväli on 1.5.
Tavutus on syytä olla päällä, jottei jää turhia tyhjiä rivin loppuja, oikean reunan tasausta ei
suositella.
14.8.2015
24
Otsikot: Pääotsikko on kokoa 14 pt, alaotsikko 12 pt. Pää- ja alaotsikon väliin jätetään yksi tyhjä
rivi, samoin kuin otsikon ja varsinaisen tekstin väliin. Alaotsikoita ei tietenkään tarvita joka
kappaleelle, vaan silloin kun katsot, että siihen on aihetta.
Kappaleet ja luvut: Kappaleiden ensimmäistä riviä ei sisennetä. Eri kappaleiden väliin tulee tyhjä
rivi. Eri lukujen väliin jätetään 2 tyhjää riviä.
Pitkähköt esimerkit on syytä sisentää varsinaisesta tekstistä.
15.4. Lähteiden merkitsemistavat
Tutkielmaan on merkittävä tarkkaan, mikä on omaa tekstiä ja mikä on lainattua tai referoitua.
Lähdeviitteet merkitään tekstin sisäisesti ko. kappaleen loppuun sulkuihin. Siinä on mainittava
kirjoittajan sukunimi, kirjan painovuosi sekä sen sivun numero, jolta tieto löytyy, esim. (Railo
1925, 18).
Kun viittaus koskee vain yhtä virkettä, laitetaan lähdeviite virkkeen sisään eli piste tulee sulkeiden
ulkopuolelle, esim.
Kiven runoja pidettiin muodoltaan epätäydellisinä, eikä niitä siksi arvostettu yhtä paljon kuin
Oksasen tai Suonion lyriikkaa (Tarkiainen 1984, 320).
Sama voidaan sanoa myös näin: Tarkiaisen mukaan (1984, 320) Kiven runoja pidettiin...
Kun viittaus koskee useampia virkkeitä, niin piste tulee sulkeiden sisään, esim.
Hellaakoski kokeili sekä ekspressionismia että futurismia, mutta oman aikansa suosikkirunoilijaksi
hän ei päässyt. Hänen lähimmät hengenheimolaisensa olivat Keski-Euroopassa. (Marjanen 1967,
135.)
Suora lainaus osoitetaan aina tarkasti lainausmerkeillä, esim.
“Suomen Pankki valmisteli ja ajoi läpi hallituksessa useita erityisjärjestelyjä yksityisen teollisuuden
tuotantokoneiston uusimiseksi (Pietilä 1996, 58).”
Kun yhdistelet kappaleessa useammasta eri lähteestä poimittua tekstiä, luettele suluissa kaikki
tietojen antajat, esim. (Railo 1925, 18; Topelius 1928, 33).
Kun viitataan teokseen, jolla on useampia tekijöitä, voidaan käyttää muotoa (Aho et al. 1991, 221).
Lähdeluetteloon merkitään teoksen kaikki tekijät.
Kun tutkielmaan otetaan lähdeviitteeksi lehti, on siitä ilmoitettava artikkelin kirjoittajan sukunimi,
lehden numero ja sivun numero, esim. (Miettinen, Pirkka 3/97, 6). Internetistä lainatusta tekstistä
pitää kirjoittaa lähdeviitteeksi sivun täydellinen osoite, esim. (http://www.jyu.fi/~smhakkar/).
15.5.Tutkielman osat
Tutkielma rakentuu seuraavista osista:
Kansilehti
Kansilehden keskellä on tutkielman otsikko. Oikeassa alakulmassa kerrotaan, mihin kurssiin liittyvä
tutkielma on kyseessä ja minä vuonna se on tehty, työn tekijän nimi ja lukion nimi:
14.8.2015
25
Äidinkielen tutkielma 1999
Hannu Nieminen
Muuramen lukio
Sisällysluettelo
Tutkielman osat ja sivut numeroidaan, joten sisällysluettelo paljastaa lukijalle lukujen suhteet ja
laajuudet:
Sisällys
1. Johdanto
2. Henkilötyyppejä
2.1. Kyyninen tarkkailija
2.2 . Takapenkin Taavi
1
2
2
4
Varsinainen tutkielmateksti
Johdanto
Aloita johdanto kertomalla, miksi olet valinnut kyseisen aiheen ja miten olet rajannut sen. Esittele
ongelma tai ongelmat, joihin haluat saada vastauksen. Esittele lyhyesti, mitä asiantuntijat ovat
sanoneet aiheesta aiemmin.
Käsittelyosa
Käsittelyosa on varsinaista asian esittämistä, teksti jakaantuu useisiin päälukuihin ja tarpeen
mukaan niiden alalukuihin. Tekstin lisäksi käsittelyosassa voi olla kuvia, kuvioita, taulukoita tai
muuta havaintomateriaalia.
Pohdinta
Pohdintakappale on yleensä tutkielman antoisin ja persoonallisin osa. Pohdinta kokoaa ajatuksia,
joita käsittely herätti. Pohdinnassa analysoidaan tulosten taustatekijöitä sekä esitellään vielä
kertaalleen lyhyesti tärkeimmät havainnot ja johtopäätökset sekä yleispohdintaa aiheesta.Voit myös
ottaa kantaa tutkielmasi onnistuneisuuteen, tavoitteiden saavuttamiseen ja aiheen rajoituksiin.
Arvioi tutkielmassa esitettyjen päätelmien luotettavuutta. Luonnehdi oppimiskokemuksiasi. Pohdi
myös sitä, mitä olisi kiinnostavaa tai tärkeää tutkia myöhemmin lisää. Pohdinnassa ei yleensä
käytetä alaotsikoita.
Lähdeluettelo
Lähdeluetteloon laitetaan kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Luetteloon merkitään
erikseen painetut lähteet ja verkkolähteet. Lähteet laitetaan aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen
mukaan. Jos samalta tekijältä on useampia teoksia, laitetaan teokset julkaisuvuoden mukaiseen
järjestykseen. Jos teoksella on useampia tekijöitä, mainitaan lähdeluettelossa sen kaikki tekijät (ks.
malli). Jos toimittajia on useita, eikä ole varsinaisesti tekijää, aakkostus tehdään teoksen nimen
mukaan, mutta myös toimittajien nimet ilmoitetaan.
14.8.2015
26
Verkkolähteistä on syytä mainita päivämäärä, jolloin teksti on haettu, koska sivut voivat muuttua
jatkuvasti. Esim. http://www.jyu.fi/~smhakkar/, haettu 3.5.2008.
Teoksesta laitetaan lähdeluetteloon:
1. tekijä(t) tai toimittaja(t)
2. julkaisuvuosi
3. nimi, alaotsikko ja painos, jos ei ole ensimmäinen
4. julkaisupaikka
Esim. Tarkiainen, Viljo 1984. Aleksis Kivi. Elämä ja teokset. 6. painos. Porvoo.
Aho, Tarja - Harkoma, Sisko - Hämäläinen, Sari - Lilius, Ulla - Törnroos, Benny 1999.
Kanal Ett. Keuruu.
Liitteet
Liitteiksi pannaan esimerkiksi isot taulukot, kyselylomakkeen malli ja analysoidut tekstit. Liitteet
on tapana numeroida. Jokaiseen liitteeseen on viitattava varsinaisessa tekstissä.
14.8.2015
27
16. SUOSITUS KURSSIVALINNOIKSI MUURAMEN LUKIOSSA 2015 –
2016
Pakolliset kurssit on lihavoitu, syventävät kursiivilla, soveltavat suluissa.
Itsenäisiä kursseja ei ole taulukossa. Tarjolla on lisäksi sellaisia soveltavia kursseja, jotka eivät liity
alla oleviin oppiaineisiin.
OPPIAINE
ÄI
ENA1
RUA2
RUB1
SAB3
RAB3
MAA
MAB
BI
GE
FY
KE
UE
ET
FI
PS
HI
YH
TE
MU
KU
LI
OP
1. VUOSI
1 2 3
1 2 3
1 2 3
(9) 1 2
1 2 3
1 2 3
1 2 3 4 5
1 2 3
1
1
1 2 3
1
1 4
1 2 3 itsenäisesti
1 (1. tai 2. vuosi)
1
1 2 5
1
1
1 2
1 3 (6) aloita 1.vuonna
1 (3 vuodelle)
2. VUOSI
4 5 7
4 5 67
4 5 6
3 4 5
4 5 6
4 5 6
6 7 8 9 10
4 5 6
2 3 4
2 3
4 5 6
2 3
2 3 5
lukion aikana
1 2 3
2 3
3 4
1 3
2
2 3 4 5 vuorovuosin
3 4 5 (6) vuorovuosin
2 4
2
3. VUOSI
6 8 9
8 (9)
7 8 (9)
6 7 (8)
7 8 (9)
7 8 (9)
11 12 13 (14)
7 8 (9)
5 (6)
4 (5)
7 8 (9)
4 5 (6)
(6)
4 (5)
4 5 (6)
6 (7)
2 4 (5)
3 (4)
voi ottaa milloin vain
voi ottaa milloin vain
5 (7) (8) -> milloin vain
Kuvataiteessa ja musiikissa ensimmäiset kurssit (KU1, MU1) ovat pakollisia ja toisessa niistä myös
toinen kurssi (KU2 tai MU2).
14.8.2015
28